15.6.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 169/1

Neuvoston päätelmät, annettu 11 päivänä toukokuuta 2012, nuorten luovuuden ja innovointikyvyn edistämisestä

2012/C 169/01

NEUVOSTO JA NEUVOSTOSSA KOKOONTUNEET JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJAT, jotka

OTTAVAT HUOMIOON:

—

nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön uudistetuista puitteista (2010–2018) 27. marraskuuta 2009 annetun neuvoston päätöslauselman, jossa kehotetaan tukemaan sen varmistamista, että nuoret osallistuvat edustukselliseen demokratiaan ja kansalaisyhteiskuntaan sen kaikilla tasoilla ja yhteiskunnan toimintaan laajemmin, sekä lisäksi tukemaan nuorten lahjakkuutta ja yrittäjäntaitoja heidän työllistyvyytensä ja tulevien työmahdollisuuksiensa parantamiseksi ja heidän henkilökohtaisen kehityksensä, tehostettujen oppimisvalmiuksiensa, heidän kykynsä toimia eri kulttuureissa, kulttuurin monimuotoisuuden ymmärryksen ja kunnioituksen edistämiseksi sekä uusien joustavien tietojen ja taitojen kehittämiseksi tulevia työmahdollisuuksia silmällä pitäen;

—

Eurooppa 2020 -strategian ja sen lippulaiva-hankkeet ”Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma” ja ”Nuoret liikkeellä”, sekä erityisesti työllisyyden yleistavoitteen (pyritään nostamaan 20–64-vuotiaiden naisten ja miesten työllisyysaste 75 prosenttiin muun muassa lisäämällä nuorten, ikääntyneiden työntekijöiden ja alhaisen osaamistason työntekijöiden osallistumista sekä integroimalla lailliset maahanmuuttajat paremmin) ja koulutuksen yleistavoitteen (parannetaan koulutustasoa erityisesti pyrkimällä laskemaan koulunkäynnin keskeyttäneiden osuus alle 10 prosenttiin ja nostamalla korkea-asteen tai vastaavan tason tutkinnon suorittaneiden 30–34-vuotiaiden osuus vähintään 40 prosenttiin);

—	luovuuden ja innovoinnin edistämisestä koulutuksessa 22. toukokuuta 2008 annetut neuvoston päätelmät;

—

luovan sukupolven tukemisesta 27. marraskuuta 2009 annetut neuvoston päätelmät: nuorten luovuuden ja innovointikyvyn kehittäminen kulttuuri-ilmaisun kautta edistämällä kulttuurin ja kulttuuri-ilmaisun laajempaa saatavuutta sekä koulujärjestelmässä annettavan koulutuksen että epävirallisen oppimisen välityksellä, erityisesti instituutioiden ja poliittisen tason rakenteellisten ja strategisten kumppanuuksien avulla;

—

nuorisotyöstä 19. marraskuuta 2010 annetun neuvoston päätöslauselman, jossa painotetaan, että nuorisotyö on sisällytettävä täysimääräisesti Nuoret liikkeellä -aloitteeseen. Aloitteen on annettava kaikille nuorille, erityisesti epäedullisessa asemassa oleville nuorille, asianmukaiset valmiudet ja avaintaidot, joita tarvitaan yhteiskunnassa ja taloudessa vuonna 2020;

—	kaikkien nuorten osallistumista demokratian toteuttamiseen Euroopassa koskevien uusien ja tehokkaiden muotojen edistämisestä 19. toukokuuta 2011 annetun neuvoston päätöslauselman, jossa tunnustetaan, että nuoret voivat vaikuttaa merkittävästi yhteiskunnan kehittämiseen;

—	kulttuuri- ja luovasta osaamisesta ja niiden merkityksestä Euroopan aineettoman pääoman rakentamisessa 29. marraskuuta 2011 annetut neuvoston päätelmät;

—	30. tammikuuta 2012 annetun Eurooppa-neuvoston jäsenten julkilausuman, jossa kehotetaan työllisyyden, varsinkin nuorten työllisyyden, tukemiseen muun muassa edistämällä nuorten ensimmäisen työkokemuksen hankkimista ja heidän osallistumistaan työmarkkinoille.

TOTEAVAT, ETTÄ:

—

Euroopan unionilla on vastassaan huomattava määrä haasteita, esimerkiksi maailmanlaajuisen talous- ja rahoituskriisin taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset, jotka johtavat riittämättömään kasvuun ja edistykseen, korkeaan nuorisotyöttömyyteen ja nuorten rajallisiin mahdollisuuksiin sekä sosiaalisen osallisuuden ja yhteenkuuluvuuden puutteeseen;

—

EU:n nykyinen nuorisotyöttömyysaste, yli 20 prosenttia, on kaksi kertaa korkeampi kuin koko työssäkäyvän väestön työttömyysaste; tämä vaikuttanee sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä vakavasti kyseisiin nuoriin, joihin kuuluu myös nuoria, joilla on lisä- tai erityistarpeita tai heikommat mahdollisuudet ja mahdollisesti myös alhainen koulutustaso;

—	työmarkkinoilla samoin kuin sosiaalisessa elämässä edellytetään yhä enemmän luovuutta, innovatiivisuutta, mukautumiskykyä ja edistyneitä viestintätaitoja, ja lisäksi on kehitettävä yrittäjyyteen liittyviä taitoja;

—	nuoret osallistuvat usein koko väestöä vähemmän muodollisiin demokraattisiin prosesseihin, kuten vaaleihin.

KATSOVAT, ETTÄ:

—	nuorten luovuuden ja innovointikyvyn hyödyntäminen yrittäjyyden kautta on yksi älykkääseen, osallistavaan ja kestävään kasvuun pääsemisen avaintekijöistä;

—	yrittäjyyskoulutus voi kannustaa nuoria omaksumaan myönteisemmän asenteen koulutusta kohtaan, nostaa tulevaa koulutusta ja uraa koskevia tavoitteita, saada nuoret tuntemaan, että he pystyvät vaikuttamaan yhteiskuntaan, ja parantaa heidän tulevaisuudenuskoaan;

—

nuorten aktiivinen yhteiskunnallinen osallistuminen esim. nuorisotyöhön, vapaaehtoistoimintaan ja kansalaisjärjestöihin voi auttaa ottamaan käyttöön heidän luovuutensa ja innovointikykynsä ja näin ollen heidän aktiivisen kansalaisuutensa, sekä parantaa heidän työmarkkinanäkymiään ja mahdollisuuksiaan itsenäiseen ammatinharjoittamiseen;

—	epävirallinen ja arkioppiminen sekä koulujärjestelmässä annettava koulutus ovat välttämättömiä työllistymiseen tarvittavien tietojen ja taitojen kehittymiseksi ja nuorten paremman työmarkkinoille ja yleensä yhteiskuntaan integroitumisen saavuttamiseksi;

—	nuorisotyö ja nuorisojärjestöt ovat nuorten tietojen ja taitojen kehittämisen väyliä, myös sellaisten nuorten kohdalla, joilla on siihen muita vähemmän mahdollisuuksia;

—	kulttuuriosaamisen hankkiminen on perustavan tärkeää nuorten aineettoman pääoman kehityksen kannalta, ja se edistää nuorten luovuuden ja innovointikyvyn muodostumista;

—

nuoria olisi kannustettava yhä enemmän sosiaalisen median luovaan käyttöön; samalla olisi parannettava heidän mahdollisuuksiaan käyttää mediaa sekä kykyään ymmärtää, arvioida kriittisesti, luoda ja välittää mediasisältöä, jotta heidän yhteiskunnallista osallistumistaan voitaisiin kokonaisuudessaan lisätä, esimerkiksi rakentamalla sosiaalista pääomaa linkittämällä yhteisöjä ja yksilöitä verkon välityksellä, jolloin myös yhteiskunta hyötyy näiden yhteisöjen ja yksilöiden tiedoista ja taidoista.

OVAT YHTÄ MIELTÄ SIITÄ, ETTÄ:

—	nuorten on osallistuttava työmarkkinoille, jotta heidän luovuutensa ja innovointikykynsä voidaan hyödyntää ja samalla varmistaa aktiivinen kansalaisuus ja sosiaalinen osallisuus;

—	nuorten luovuutta, innovointikykyä ja yrittäjäntaitoja, jotka ovat aktiivisen yhteiskuntaan osallistumisen ja paremman työllistyvyyden välineitä, olisi edistettävä asianmukaisella rahoituksella ja kehittämällä innovointiin kannustavien alojen välisiä kumppanuuksia;

—	epävirallisen ja arkioppimisen kautta hankittuja tietoja ja taitoja olisi edistettävä aiempaa paremmin ja ne olisi mielellään validoitava nuorten kykyjen ja tulevan työmarkkinaroolin (esim. työntekijöinä tai yrittäjinä) vahvistamiseksi;

—	nuorisoaloitteet, kuten nuorisotoimintaohjelman avulla parhaillaan toteutettavat aloitteet, ovat tärkeä väline nuorten luovan yrittäjyyden kannustamisessa ja tukemisessa.

KEHOTTAVAT JÄSENVALTIOITA:

tukemaan nuorten luovuutta, innovointikykyä ja lahjakkuutta pyrkimällä takaamaan riittävät mahdollisuudet henkilökohtaiseen ja sosiaaliseen kehittymiseen epävirallisen ja arkioppimisen, vapaaehtoistoiminnan, aktiivisen kansalaisuuden, kulttuurienvälisen yhteistyön ja nuorisotyön välityksellä, muun muassa varmistamalla niille mahdollisuuksien mukaan asianmukaisen ja kestävän rahoituksen;

2)	kannustamaan nuorisojärjestöjen, paikallis-, alue- ja kansallistason viranomaisten sekä yksityissektorin välisiä strategisia kumppanuuksia organisoimaan nuorten johdolla hankkeita ja tapahtumia;

3)	helpottamaan ja parantamaan epävirallisen ja arkioppimisen tunnustamista ja validointia;

4)	tukemaan aloitteita, joissa nuorille annetaan mahdollisuus vaikuttaa nuorisoon liittyviin asioihin vuoropuhelussa, jossa kaikki toimijat voivat esittää ideoita, nuorten saamiseksi mukaan demokraattisiin päätöksentekomenettelyihin kaikilla tasoilla;

5)	edistämään ja jakamaan tietoa nuorten luovuudesta, innovointikyvystä ja lahjoista vaihtamalla hyviä käytäntöjä.

KEHOTTAVAT JÄSENVALTIOITA JA KOMISSIOTA:

perustamaan aihekohtaisen asiantuntijaryhmän, johon osallistuisivat jäsenvaltioiden nimeämät kansalliset asiantuntijat ja jossa noudatettaisiin avoimen koordinointimenetelmän periaatetta ja liitteessä olevia periaatteita seuraavan tavoitteen saavuttamiseksi:

—	parhaiden käytäntöjen jakaminen siitä, miten nuorten luovuutta ja innovointikykyä voidaan edistää nimeämällä työllistyvyyden kannalta merkittävät epävirallisen ja arkioppimisen kautta hankitut tiedot ja taidot;

käsittelemään nuorten luovuutta ja innovointikykyä sekä heidän aktiivista kansalaisuuttaan ja sosiaalista osallisuuttaan nuorisotoimintaohjelman painopisteiden välityksellä ja mahdollisesti muiden nykyisten ja tulevien EU:n ohjelmien ja rahastojen, Euroopan sosiaalirahasto mukaan luettuna, kautta, sanotun vaikuttamatta parhaillaan käytäviin neuvotteluihin;

3)	harkitsemaan tutkimusta median käytöstä suhteessa demokraattiseen osallistumiseen kansallisella ja EU:n tasolla demokraattisen osallistumisen edistämiseksi räätälöidyn, nuorisoystävällisen ja avoimen viestinnän avulla;

hyödyntämään parhaalla mahdollisella tavalla Euroopan unionin kansalaisuuden teemavuotta 2013 (1) keskittyen nuorten vapaaseen liikkuvuuteen ja täysipainoiseen eurooppalaiseen yhteiskuntaan osallistumiseen sekä lujittamaan nuorten tietoisuutta oikeuksistaan EU-kansalaisina samoin kuin heidän yhteenkuuluvuuttaan ja keskinäistä ymmärrystään.

PYYTÄVÄT KOMISSIOTA:

1)	raportoimaan nuorisotyöryhmälle aihekohtaisen asiantuntijaryhmän työn tuloksista viimeistään vuoden 2013 loppuun mennessä;

2)	jakamaan tekeillä olevan, nuorten osallistumista demokratian toteuttamiseen Euroopassa koskevan tutkimuksen tuloksia painottamalla erityisesti sen mahdollisia vaikutuksia nuorten työllistyvyyteen;

3)	laatimaan ehdotuksen neuvoston suositukseksi epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista Eurooppa 2020 -strategian lippulaiva-hankkeiden ”Nuoret liikkeellä” ja ”Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma” puitteissa ilmoitetulla tavalla.

(1) Edellyttäen, että ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan kansalaisten teemavuodesta (2013) hyväksytään virallisesti, ks. asiak. 13478/11.

LIITE

Jäsenvaltioiden ja komission perustaman aihekohtaisen asiantuntijatyöryhmän jäsenyyttä ja toimintaa koskevat periaatteet

Jäsenyys

—	Jäsenvaltioiden osallistuminen työryhmän toimintaan on vapaaehtoista, ja ne voivat liittyä työryhmään missä vaiheessa tahansa.

—

Jäsenvaltiot, jotka haluavat osallistua aihekohtaisen työryhmän toimintaan varmistavat, että nimetyillä asiantuntijoilla on asiaankuuluva kansallisen tason kokemus ja että he huolehtivat toimivasta viestinnästä toimivaltaisten kansallisten viranomaisten kanssa. Komissio koordinoi asiantuntijoiden nimeämistä koskevia menettelyjä.

—	Aihekohtainen asiantuntijatyöryhmä voi päättää pyytää mukaan muita osallistujia, kuten riippumattomia asiantuntijoita, sidosryhmiä ja eurooppalaisten kolmansien maiden edustajia.

Työskentelymenettelyt

—	Aihekohtainen asiantuntijatyöryhmä nimittää ensimmäisessä kokouksessaan itselleen puheenjohtajan tai puheenjohtajat. Se laatii myös työaikataulun, jotta se voisi tuottaa konkreettisia ja käyttökelpoisia tuloksia pyydetystä aiheesta.

—	Komissio tarjoaa aihekohtaisen asiantuntijatyöryhmälle asiantuntemusta sekä järjestely- ja sihteeripalveluita. Lisäksi komissio tukee mahdollisuuksien mukaan työryhmän työskentelyä kaikilla muilla soveltuvilla tavoilla.

—	Aihekohtainen asiantuntijaryhmä kokoontuu pääsääntöisesti Brysselissä, mutta kokouksia voidaan järjestää myös muualla, jos jokin jäsenvaltio esittää kutsun.

15.6.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 169/5

Neuvoston päätelmät, annettu 10 päivänä toukokuuta 2012, kulttuuriaineiston digitoinnista ja sähköisestä saatavuudesta sekä digitaalisesta säilyttämisestä

2012/C 169/02

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

KATSOO SEURAAVAA:

—

Jäsenvaltioiden kulttuuriaineiston digitoinnilla ja sähköisellä saatavuudella sekä sen pitkäaikaisella digitaalisella säilyttämisellä on keskeinen merkitys siinä, että kaikilla olisi mahdollisuus päästä osallisiksi kulttuurista ja tiedosta digitaaliaikakautena, samoin kuin Euroopan kulttuuriperinnön rikkauden ja moninaisuuden esille tuomisessa.

—

Digitoitu kulttuuriaineisto on tärkeä resurssi Euroopan kulttuurialalle ja luoville aloille (1). Jäsenvaltioiden kulttuuriaineiston digitointi ja sen asettaminen sähköisesti saataville edistää sekä kansallisesti että rajat ylittäen talouskasvua ja työpaikkojen luomista sekä digitaalisten sisämarkkinoiden toteutumista uusien ja innovatiivisten verkkotuotteiden ja -palvelujen tarjonnan kasvun kautta.

—	Tarvitaan koordinoituja unionin tason toimia synergian luomiseksi asiaa koskevien kansallisten toimien välillä sekä sen varmistamiseksi, että Euroopan kulttuuriperinnön sähköisessä saatavuudessa saavutetaan kriittinen massa.

—

EU:n tason digitointityön ja yhteistoiminnan perusta on muuttunut sen jälkeen, kun neuvosto antoi vuonna 2006 päätelmät kulttuuriaineiston digitoinnista ja sähköisestä saatavuudesta sekä digitaalisesta säilyttämisestä (2). Euroopan digitaalinen kirjasto Europeana perustettiin vuonna 2008 Euroopan digitaalisen kulttuuriperinnön yhteiseksi monikieliseksi portaaliksi, ja sen jatkokehittämistä koskeva ohjelma vahvistettiin vuonna 2010 annetuissa neuvoston päätelmissä ”Europeana: seuraavat askeleet” (3),

1. PANEE TYYTYVÄISENÄ MERKILLE

—	komission 27. lokakuuta 2011 kulttuuriaineiston digitoinnista ja sähköisestä saatavuudesta sekä digitaalisesta säilyttämisestä antaman suosituksen (4) (2011/711/EU) osana Euroopan digitaalistrategiaa (5),

2. ON TIETOINEN

—	jäsenvaltioissa parhaillaan toteutettavista toimista kulttuuri-instituuttien aineistojen digitoimiseksi ja niiden saattamiseksi verkkoon sekä ponnistuksista rahoituksen hankkimiseksi digitoinnille talouskriisin vallitessa,

—	Europeanaan osallistuvien jäsenvaltioiden instituutioiden ja sisällönkeruusta vastaavien kansallisten toimijoiden Europeanan yhteydessä tekemästä arvokkaasta työstä sekä sisällön että koordinoinnin osalta,

—	siitä, että vaikka Euroopan kulttuuriperinnön digitoinnissa on edistytty, lisätoimet ovat tarpeen, jotta tuo perintö muodostuisi kestäväksi resurssiksi Euroopan kansalaisille ja taloudelle digitaaliaikakaudella,

3. KOROSTAA, ETTÄ

—	Euroopan kulttuuriperinnön rikkaus on saatava esille verkkoympäristöön ja on edistettävä sisällön ja uusien verkkopalvelujen luomista osana tietoyhteiskuntaa ja tietoperustaista taloutta,

—

on olennaisen tärkeää varmistaa Europeanan pitkäaikainen elinkelpoisuus – myös hallinnollisesti ja rahoituksen osalta – ja on jatkettava sen kehittämistä Euroopan digitaalisen kulttuuriperinnön yhteisenä monikielisenä portaalina ja luovien alojen arvokkaana resurssina muun muassa parantamalla kaikentyyppisten digitoitujen kulttuuriaineistojen (tekstien, audiovisuaalisen aineiston, museoesineiden, arkistoaineistojen jne.) laatua ja monipuolisuutta,

—	tarvitaan jäsenvaltioiden ja komission yhteistyössä toteuttamia toimia, joilla edistetään Europeanaan tuotavaa sisältöä koskevia laatu- ja teknisiä standardeja,

—	on jatkettava työtä, joka koskee digitoinnille ja metatiedolle asetettavia teknisiä standardeja, myös Europeanan puitteissa, minkä tarkoituksena on hyödyttää sekä digitaalisen aineiston saatavuutta että sen pitkäaikaista säilyttämistä,

—	kaiken taustalla on visio kaikkien asiaankuuluvien kumppanien yhteistoiminnasta, jotta Europeanan kautta käytettävässä aineistossa vältettäisiin 1900-lukua koskeva ”musta aukko”. Lisäksi sivuston kautta on tuotava saataville enemmän tekijänoikeuksien suojaamaa aineistoa,

—

on edistettävä aktiivisesti vapaaehtoisuuteen perustuvien sopimusten (6) tekoa kaupallisen levityksen ulkopuolella olevien teosten laajamittaisesta digitoinnista ja sähköisestä saatavuudesta ja toteutettava tarvittavat toimenpiteet, joilla taataan kansallisissa ja rajatylittävissä yhteyksissä edellytetty oikeusvarmuus,

—	Euroopan kulttuuriperinnön digitointi ja sähköinen saatavuus olisi toteutettava immateriaalioikeudet täysin huomioon ottaen,

4. PANEE MERKILLE

—

Euroopan kulttuuriperinnön saattamista verkkoon pohtineen asiantuntijaryhmän (Comité des Sages) raportin ”The New Renaissance” (7) ja komission äskettäin esittämän lainsäädäntöehdotuksen digitaalipalvelujen infrastruktuureista, Europeanan rahoitus mukaan luettuna, osana Verkkojen Eurooppa -välinettä (8) sekä lainsäädäntöehdotukset niin sanotuista orvoista teoksista (9) ja julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä (10).

5. KEHOTTAA JÄSENVALTIOITA

—

toteuttamaan tarvittavat toimet liitteessä esitettyjen ensisijaisten tavoitteiden mukaisesti tarkoituksena

—	vakiinnuttaa kulttuuriaineiston digitointia koskevat jäsenvaltioiden strategiat ja tavoitteet,

—	vakiinnuttaa digitoinnin organisointi ja digitoinnin rahoitus, myös edistämällä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia,

—	parantaa kulttuuriaineiston sähköisen saatavuuden ja käytön perusedellytyksiä,

—	osallistua Europeanan jatkokehittämiseen, muun muassa kehottamalla kulttuuri-instituutioita tuomaan sivustolle kaikki olennainen digitoitu kulttuuriaineisto,

—	huolehtimalla digitaalisen aineiston pitkäaikaisesta säilyttämisestä,

ja ottamaan samalla huomioon eri tasot digitoinnissa edistymisessä ja digitointiin sovelletut erilaiset lähestymistavat sekä julkisen talouden vakauttamiseksi jäsenvaltioissa toteutettavat toimet kokonaisuudessaan,

6. PYYTÄÄ KOMISSIOTA

—	antamaan edelleen tukea Europeanalle, joka toimii Euroopan digitaalisen kulttuuriperinnön yhteisenä monikielisenä portaalina, neuvoston Europeanasta vuonna 2010 antamien päätelmien mukaisesti;

—	keräämään, analysoimaan ja levittämään jäsenvaltioiden ja unionin tason tuloksia ja kokemuksia, esittämään tältä pohjalta kahden vuoden välein kertomuksen edistymisestä digitoinnissa, sähköisessä saatavuudessa ja digitaalisessa säilyttämisessä,

—	ja tukemaan tiedon ja hyvien käytäntöjen vaihtoa, myös julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksista ja digitointiin sovellettavista standardeista,

7. PYYTÄÄ JÄSENVALTIOITA, KOMISSIOTA JA EUROPEANAA TOIMIVALTANSA PUITTEISSA

—	jatkamaan Europeanasta vuonna 2010 annettujen neuvoston päätelmien mukaisesti Europeanan sisällöllistä kehittämissuunnitelmaa koskevaa työtä, mukaan lukien yksittäisissä jäsenvaltioissa valittujen Euroopan kulttuuriperinnön mestariteosten osalta,

—	lisäämään suuren yleisön tietoisuutta Europeanasta,

—	edistämään Europeanan välityksellä saatavilla olevan aineiston ja siihen liittyvän metatiedon käyttöä innovointiin noudattaen samalla täysin immateriaalioikeuksia,

—	kehittämään Europeanasta entistäkin helppokäyttöisemmän portaalin,

—	edistymään konkreettisesti Europeanan hallinnollista rakennetta koskevissa keskusteluissa.

(1) Euroopan kilpailukykyraportissa vuodelta 2010 todetaan luovien alojen vastaavan 3,3 prosentin osuutta EU:n BKT:stä ja 3 prosentin osuutta EU:n työllistävyydestä.

(2) EUVL C 297, 7.12.2006, s. 1.

(3) EUVL C 137, 27.5.2010, s. 19.

(4) EUVL L 283, 29.10.2011, s. 39.

(5) KOM(2010) 245 lopullinen, s. 2.

(6) Sidosryhmien edustajat allekirjoittivat komission järjestämän sidosryhmien vuoropuhelun pohjalta Brysselissä 20. syyskuuta 2011 yhteisymmärryspöytäkirjan sellaisten teosten digitointia ja saataville asettamista koskevista perusperiaatteista, jotka eivät ole kaupallisesti saatavilla.

(7) http://ec.europa.eu/information_society/activities/digital_libraries/comite_des_sages/index_(lg).htm

(8) KOM(2011) 665 lopullinen/3.

(9) KOM(2011) 289 lopullinen.

(10) KOM(2011) 877 lopullinen.

LIITE

Ensisijaiset toimet ja ohjeellinen aikataulu

Esitetty toimia ja tavoitteita koskeva aikataulu on tarkoitettu jäsenvaltioiden työskentelyn ohjeelliseksi etenemissuunnitelmaksi vuosia 2012–2015 varten.

1.	Niiden kulttuuriaineiston digitointia koskevien strategioiden ja tavoitteiden vakiinnuttaminen seuraavasti:

2.	Digitoinnin organisoinnin ja digitoinnin rahoituksen vakiinnuttaminen, mukaan lukien julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien avulla, seuraavasti: (1);

3.	Kulttuuriaineiston sähköisen saatavuuden ja käytön perusedellytysten parantaminen seuraavin tavoin:

4.	Europeanan jatkokehittämiseen osallistuminen seuraavilla tavoilla:

5.	Digitaalisen aineiston pitkäaikaisen säilyttämisen varmistaminen seuraavilla tavoilla:

(1) Nämä päätelmät eivät vaikuta neuvotteluihin seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä.

15.6.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 169/9

Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätelmät, annettu 10 päivänä toukokuuta 2012, kuntourheiluun liittyvän dopingin torjumisesta

2012/C 169/03

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO JA JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJAT,

1. PALAUTTAEN MIELEEN:

1.	20. toukokuuta 2011 hyväksytyn Euroopan unionin urheilualan työsuunnitelman vuosiksi 2011–2014 (1), jossa dopingin torjunta tuodaan esiin ensisijaisena aiheena ja jonka mukaisesti perustetaan antidopingasiantuntijaryhmä,

komission 11. heinäkuuta 2007 antaman urheilun valkoisen kirjan (2), jossa kehotetaan kaikkia kansanterveydestä osaltaan vastaavia toimijoita ottamaan huomioon dopingista johtuvat terveysvaarat, ja komission 18. tammikuuta 2011 antaman tiedonannon urheilun eurooppalaisen ulottuvuuden kehittämisestä (3), jossa todetaan, että doping on edelleen todellinen uhka urheilulle ja että dopingaineiden käyttö amatööriurheilijoiden keskuudessa on vakava terveysuhka, jonka torjumiseksi on ryhdyttävä toimiin, myös kuntosaleilla,

3.	sen, että urheilualalla toteutettavilla Euroopan unionin toimilla tulee pyrkiä muun muassa suojaamaan urheilijoiden ja erityisesti nuorimpien urheilijoiden henkistä ja ruumiillista koskemattomuutta,

2. OTTAEN HUOMIOON SEURAAVAA:

Dopingin käyttö kuntourheilussa ja siihen liittyvissä ympäristöissä kuten kuntosaleilla, on kaikissa EU:n jäsenvaltioissa esiintyvä merkittävä ongelma, joka

—	uhkaa dopingin käyttäjien terveyttä,

—	uhkaa dopingin käyttäjien lähipiirissä olevia henkilöitä,

—	vahingoittaa kuntourheilun rehellisyyttä,

—	on yhteydessä haitallisiin yhteiskunnallisiin ilmiöihin, muun muassa dopingaineiden laittomaan kauppaan ja muuhun rikolliseen toimintaan,

—	koskee erityisesti nuoria.

Kuntourheiluun liittyvästä dopingista (kuntodopingista), mukaan lukien tämän ongelman mittasuhteista tai tehokkaista ennaltaehkäisyyn, koulutukseen, valvontaan, seuraamusten määräämiseen tai dopingriippuvuudesta parantumiseen liittyvistä toimenpiteistä ei ole riittävästi tietoa EU:n eikä kansainvälisellä tasolla (4).

3.	Dopingin torjumista koskeva kansainvälinen yhteistyö on kehittynyt pitkälle huippu-urheilun alalla, mutta kuntourheilun alalla tämä yhteistyö on toistaiseksi ollut sekä EU:n jäsenvaltioiden välillä että kansainvälisesti vähäistä.

4.	Kuntodopingin torjunta ei saisi viedä huomiota huippu-urheiluun liittyvän dopingin torjunnasta, vaan sillä olisi täydennettävä pyrkimyksiä turvata puhdas ja turvallinen urheiluympäristö kaikilla tasoilla.

Huippu-urheilussa dopingin käytön pääsyynä on tulosten parantaminen, mutta tutkimukset osoittavat, että kuntodopingille on myös monia muita syitä, kuten esteettiset syyt, itseluottamuksen parantaminen ja dopingaineiden käyttöön liittyvät euforiset kokemukset, ja että kuntourheiluun liittyvä dopingongelma olisi ymmärrettävä ja sitä olisi käsiteltävä tätä taustaa vasten.

Maailman antidopingsäännöstö (säännöstö) keskittyy dopingin torjuntaan kansainvälisessä ja kansallisessa huippu-urheilussa. Säännöstössä todetaan kuitenkin, että jotkut kansalliset antidopinginorganisaatiot voivat päättää testata ja soveltaa antidopingsääntöjä myös kuntourheilussa tai paikallisten urheilukilpailujen osanottajiin, mutta kansallisten järjestöjen ei edellytetä soveltavan kaikkia säännöstön osia näihin henkilöihin, vaan ne voivat laatia erilliset kansalliset säännöt kansainvälistä tai kansallista tasoa alemmalla tasolla olevien kilpailijoiden dopingin käytön valvontaan ilman että se on ristiriidassa säännöstön kanssa (5),

3. KEHOTTAVAT JÄSENVALTIOITA:

1.	Edistämään ja kehittämään osaltaan koulutusohjelmia, tiedotuskampanjoita tai muita ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä, jotka koskevat kuntodopingia ja siihen liittyviä kysymyksiä ja joita voitaisiin soveltaa urheiluliikkeen, kuntoilualan ja koulutusjärjestelmän sekä terveysalan piirissä.

2.	Edistämään viranomaisten, urheiluliikkeen ja kuntoilualan tiivistä yhteistyötä, esimerkiksi jakamalla tietoa esiintyvyydestä ja ennaltaehkäisystä sekä kehittämällä yhteisiä hankkeita, suuntaviivoja ja sääntelyä kuntodopingin torjumiseksi.

Kannustamaan siihen, että kuntourheiluun liittyvän dopingongelman eri näkökohtia käsittelevien sekä dopingaineiden laittoman kaupan ja myynnin tutkimiseen ja seuraamusten määräämiseen osallistuvien kansallisten ja kansainvälisten viranomaisten välillä on asianmukainen ja tehokas tietojenvaihto ja yhteistyö, mukaan lukien urheilu-, antidoping-, terveys- ja koulutusalan vastuuviranomaiset sekä poliisi- ja tulliviranomaiset.

Edistämään puitteita kuntourheilussa käytettävien dopingaineiden tuotannon, laittoman kaupan, jakelun ja hallussapidon tutkimista ja niistä seuraamusten määräämistä koskeville tehokkaille ja asianmukaisille kansallisille toimenpiteille näiden aineiden saatavuuden ja käytön rajoittamiseksi esimerkiksi valvonnalla ja siihen liittyvillä toimenpiteillä kuntourheiluun liittyvissä ympäristöissä, kuten kuntosaleilla.

Tukemaan Maailman antidopingtoimiston pyrkimyksiä kehittää tehokkaat yhteistyöpuitteet Europolin, Interpolin, Maailman tullijärjestön, lääketeollisuuden ja muiden kansainvälisten sidosryhmien kanssa sekä huippu- että kuntourheilussa mahdollisesti käytettävien dopingaineiden saatavuuden rajoittamiseksi,

4. PÄÄTTÄVÄT:

Laajentaa vuosia 2011–2014 koskevan EU:n urheilualan työsuunnitelman mukaisesti perustetun antidopingasiantuntijaryhmän toimeksiantoa – samalla kun painotetaan, että etusijalle olisi asetettava toimet, jotka on kuvattu EU:n maailman antidopingsäännöstön tarkistusta koskevaan lausuntoon liittyvässä työsuunnitelmassa – seuraavalla tehtävällä: asiantuntijaryhmä kerää muun muassa yhteistyössä asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa EU:n jäsenvaltioissa kuntodopingin torjuntaa koskevia parhaita käytäntöjä ja esittää tältä pohjalta vuoden 2013 loppuun mennessä kuntodopingin torjumista koskevia suosituksia – muun muassa ennaltaehkäisyn, koulutuksen, valvonnan ja siihen liittyvien toimenpiteiden sekä riippuvuudesta parantumisen osalta – joita voidaan soveltaa sekä EU:n että kansallisella tasolla,

5. PYYTÄVÄT EUROOPAN KOMISSIOTA:

1.	Käynnistämään tällä alalla aikaisemmin tehdyn työn pohjalta tutkimuksen, jonka tavoitteena on parantaa kuntodopingin torjumista koskevien politiikkojen tietopohjaa muun muassa keräämällä tietoja dopingaineiden käytöstä kuntourheilussa EU:n jäsenvaltioissa.

Edistämään ja tukemaan kuntodopingin torjumisen parhaiden käytäntöjen jakamista EU:ssa muun muassa tukemalla rajat ylittäviä kansalaisvalistuskampanjoita sekä levittämällä urheilualan valmistelutoimien kautta tuettujen dopingin torjuntaa koskevien hankkeiden tuloksia ja kaikkien tulevaisuudessa tuettavien kuntodopingiin liittyvien hankkeiden tuloksia. Parhaiden käytäntöjen jakaminen voisi liittyä seuraaviin:

—	Koulutus, tiedotus ja kansalaisvalistus

—	Kuntourheilussa käytettyjen dopingaineiden testaus

—	Kuntodopingriippuvuuden hoito ja riippuvuudesta parantuminen

—	Ravintolisien merkinnät ja valmistusaineiden valvonta dopingaineiden tahottoman saannin estämiseksi

—	Kuntodopingin torjumisessa EU:n jäsenvaltioissa tehokkaiksi todetut lainsäädännölliset toimenpiteet.

(1) EUVL C 162, 1.6.2011, s. 1.

(2) Asiak. 11811/07.

(3) Asiak. 5597/11.

(4) Alan viimeaikaisimpia tutkimuksia ovat dopingin käyttöä kuntourheilussa koskevat verkkohankkeet, joita on rahoitettu vuoden 2010 urheilualan varmistelevien toimien ”Fitness Against Doping” ja ”Strategy for Stopping Steroids” kautta.

(5) Maailman antidopingsäännöstö, Maailman antidopingtoimisto, 2009, s. 126 (Appendix I, Definitions, Athlete).

15.6.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 169/11

Neuvoston päätelmät, annettu 11 päivänä toukokuuta 2012, tutkinnon suorittaneiden työllistyvyydestä

2012/C 169/04

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

OTTAA HUOMIOON:

—

eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisista puitteista (ET 2020) 12. toukokuuta 2009 annetut neuvoston päätelmät (1), joissa komissiota pyydettiin esittämään ehdotus tämän alan eurooppalaiseksi vertailuarvoksi, sillä tämänhetkisiin ja tuleviin työmarkkinahaasteisiin vastaamiseksi on tärkeää parantaa työllistyvyyttä koulutuksen avulla;

—

ammatillista koulutusta koskevan tehostetun eurooppalaisen yhteistyön painopisteistä vuosiksi 2011–2020 18. marraskuuta 2010 annetut neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätelmät (2), joissa korostettiin, että maiden olisi edistettävä koulutuksen tarjoajien, työmarkkinaosapuolten ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien välisiä kumppanuuksia, jotta tiedonkulku työmarkkinoiden tarpeista tehostuisi ja tietojen, taitojen ja osaamisen kehittäminen saataisiin paremmin sovitettua näihin tarpeisiin;

—

koulutuksen asemasta Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpanossa 14. helmikuuta 2011 annetut neuvoston päätelmät (3), joissa korostettiin, että siirtyminen kohti oppimistuloksiin perustuvia tutkintojärjestelmiä sekä arkioppimisen ja epävirallisen oppimisen piirissä hankittujen taitojen ja osaamisen laajempi validoiminen on tärkeää työllistyvyyden parantamisen kannalta;

—	Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahankkeen ”Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma: Eurooppa tähtää täystyöllisyyteen”, jolla pyritään tehostamaan koulutusjärjestelmien toimivuutta ja varustamaan nuoret asianmukaisilla taidoilla ja osaamisella työmarkkinoiden tarpeita varten;

—

nuorten työllisyyden edistämisestä Eurooppa 2020 -tavoitteiden saavuttamiseksi 17. kesäkuuta 2011 annetut neuvoston päätelmät (4), joissa korostettiin, että Euroopan sosiaalirahastolla on tärkeä asema nuorten työllisyysnäkymien ja osaamistason sekä täytäntöönpanopolitiikkojen parantamisessa kansallisella, alue- ja paikallistasolla nuorten työmarkkinoille pääsyn ja työllistyvyyden lisäämiseksi;

—

korkea-asteen koulutuksen nykyaikaistamisesta 28. marraskuuta 2011 annetut neuvoston päätelmät (5), joissa kehotetaan lujittamaan korkea-asteen oppilaitosten, työnantajien ja työmarkkinalaitosten välisiä yhteyksiä tarkoituksena ottaa työmarkkinoiden tarpeet paremmin huomioon opinto-ohjelmissa, sovittaa osaaminen aiempaa paremmin työelämän tarpeisiin ja kehittää aktiivista työmarkkinapolitiikkaa, jolla edistetään tutkinnon suorittaneiden työllistymistä;

—

vuotta 2012 koskevan vuotuisen kasvuselvityksen (6), jossa jäsenvaltioita kehotetaan tukemaan varsinkin nuorten työllisyyttä, mukaan lukien edistämällä laadukasta oppisopimuskoulutusta ja työharjoittelua sekä mukauttamalla koulutusjärjestelmiä vastaamaan työmarkkinoiden edellytyksiä ja osaamisen kysyntää;

—

30. tammikuuta 2012 annetun Eurooppa-neuvoston jäsenten julkilausuman (7), jossa kehotetaan työllisyyden, varsinkin nuorten työllisyyden, tukemiseen muun muassa kannustamalla nuorten ensimmäisen työkokemuksen hankkimista ja heidän osallistumistaan työmarkkinoille, jotta he muutaman kuukauden kuluessa koulunkäynnin päättymisestä saisivat laadukkaan työtarjouksen tai täydennyskoulutusta, oppisopimuskoulutusta tai harjoittelujakson;

PALAUTTAA MIELEEN SEURAAVAA:

—	Nuorten eurooppalaisten auttaminen hankkimaan tiedot, taidot ja osaaminen, joita tarvitaan takaamaan joustava siirtyminen EU:n työmarkkinoille ja kehittämään heidän uranäkymiään, on tärkeämpää kuin koskaan, sillä nuorten työnhakijoiden määrä kasvaa edelleen jyrkästi.

—

Koulutuksesta työelämään siirtymisen merkitys korostuu nykyisen talouskriisin myötä. On olennaisen tärkeää varmistaa, että koulutuksensa päättävät nuoret saavat parhaan mahdollisen tuen ensimmäisen työpaikkansa hankkimiseksi. Työttömyys tai työelämään siirtymisen hitaus voivat haitata pitkäkestoisesti nuorten työmarkkinoilla menestymistä, ansiokehitystä tai perheen perustamista. Tämä taas voi vaarantaa heidän koulutukseensa tehtävät julkiset ja yksityiset investoinnit, mikä on menetys koko yhteiskunnalle. Lisäksi erityisesti väestöhaasteet lisäävät entisestään Euroopan yhä vähenevän nuorison painetta päästä nopeasti ja tehokkaasti työmarkkinoille.

—	Koulutuksesta työmarkkinoille siirtymiseen keskittyvän, työllisten tutkinnon suorittaneiden (8) osuutta kuvaavan vertailuarvon (9) ansiosta voitaisiin ET 2020 -puitteissa vaihtaa erilaisia tapoja parantaa tutkinnon suorittaneiden työllistyvyyttä.

JA OTTAA HUOMIOON SEURAAVAA:

—

Työllisten tutkinnon suorittaneiden osuus eli niiden 20–34-vuotiaiden työllisten osuus, jotka ovat suorittaneet tutkinnon yksi, kaksi tai kolme vuotta ennen vertailuvuotta ja jotka eivät tällä hetkellä ole missään koulutuksessa, laski lähes 4,5 prosenttiyksikköä vuosien 2008 (81 %) ja 2010 (76,5 %) välisenä aikana.

—	Käytettävissä on jo riittävästi tietoja, joiden ansiosta voidaan seurata tutkinnon suorittaneiden työllistyvyyttä lisäämättä jäsenvaltioiden tai Eurostatin hallinnollisia rasitteita ja kustannuksia (10),

TOTEAA SEURAAVAA:

—

Työllistyvyys eli niiden tekijöiden yhdistelmä, jotka parantavat henkilön työllistymisnäkymiä tai mahdollistavat työpaikan saamisen, työelämässä pysymisen ja uralla etenemisen, on monimutkainen käsite, johon sisältyvät paitsi jokaisen henkilön yksilölliset ominaisuudet, taidot, asenteet ja motivaatio myös muita ulkoisia tekijöitä, jotka ovat koulutuspolitiikan soveltamisalan ulkopuolella, kuten työmarkkinasäännökset, väestötilanne, talouden rakenne ja yleinen taloudellinen tilanne.

—	Työllistyvyyden parantaminen on kaikkien viranomaisten tehtävä, mukaan lukien koulutuksesta ja työllisyydestä vastaavat viranomaiset. Euroopan tasolla asialla on merkitystä Eurooppa 2020 -strategialle ja ET 2020 -puitteille.

—

Nuorten työllistyvyyttä tukeva koulutus kuuluu osittain Eurooppa 2020 -strategian yleistavoitteisiin ja olemassa oleviin ET 2020:n vertailuarvoihin, kuten korkea-asteen koulutusta, koulunkäynnin kesken jättäviä, aikuisten osallistumista elinikäiseen oppimiseen ja lukemisessa, matematiikassa ja tieteissä heikosti menestyviä koskeviin vertailuarvoihin.

—

Nykyinen seurantakehys ei kuitenkaan vielä kata siirtymistä koulutuksesta työelämään. Tässä vaiheessa koulutusjärjestelmien vaikutusta tutkinnon suorittaneiden työllistyvyyteen voitaisiin lisätä esimerkiksi uraohjauksen ja neuvonnan avulla, lujittamalla oppilaitosten ja asiaan liittyvien sidosryhmien välisiä yhteyksiä, mukauttamalla opetussuunnitelmia työmarkkinoiden tarpeisiin, tehostamalla yrittäjyyskoulutusta, järjestämällä yrityksiin harjoittelujaksoja, tiedottamalla avoimemmin koulutustuloksista ja toteuttamalla koulutuspolitiikkaa, joka vastaa paremmin työmarkkinoiden osaamistarpeita, ja kannustamalla kaikkia nuoria jatkamaan opintojaan yleissivistävän keskiasteen opintojen jälkeen. Huomiota olisi kiinnitettävä myös sellaisten nuorten työllistyvyyteen, joilla on erityistarpeita työmarkkinoilla.

—

Työllisten tutkinnon suorittaneiden osuutta koskeva eurooppalainen vertailuarvo helpottaisi sellaisten koulutuspolitiikkojen määrittämistä, joilla voidaan parantaa siirtymistä koulutuksesta työhön ja tukea menestymistä työmarkkinoilla. EU:n vertailuarvo, jolla mitataan työllisten tutkinnon suorittaneiden osuutta, ja siihen liittyvä laadullisten tekijöiden asianmukainen analyysi, kuten se, miten tiedot, taidot ja osaaminen vastaavat enintään kolme vuotta koulutuksen jälkeen saatua työpaikkaa, auttaisi lisäksi tehostamaan Euroopan tason yhteistyötä niiden koulutusalan politiikkojen osalta, joissa keskitytään koulutuksesta työelämään siirtymiseen. Sillä voitaisiin paremmin seurata jäsenvaltioiden edistymistä tutkinnon suorittaneiden työllisyyden lisäämisessä sekä löytää esimerkkejä hyvistä käytännöistä ja tukea vertaisoppimista koskevien aloitteiden kehittämistä.

KEHOTTAA JÄSENVALTIOITA:

ottaen kuitenkin huomioon jäsenvaltioiden erilaiset tilanteet

1)	toteuttamaan kansallisella tasolla toimenpiteitä, joilla pyritään lisäämään koulutusjärjestelmästä poistuvien tutkinnon suorittaneiden työllistyvyyttä, jotta päästäisiin liitteessä esitetyn mukaiseen EU:n vertailuarvoon, edistäen samalla koulutustason ja työpaikan keskinäistä vastaavuutta;

2)	seuraamaan työllisten tutkinnon suorittaneiden osuutta käytettävissä olevien lähteiden ja välineiden pohjalta, jotta voitaisiin parantaa tietoperustaa toimintatapojen kehittämiseksi koulutuksen ja työelämän välillä, kuten liitteessä on esitetty;

edistämään työllistyvyyden, liikkuvuuden ja elinikäisen oppimisen tukemiseksi laadittujen EU:n ohjelmien, välineiden ja kehysten – kuten Europass, Youthpass, eurooppalainen tutkintojen viitekehys (EQF), eurooppalainen opintosuoritusten ja arvosanojen siirtojärjestelmä (ECTS), ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) sekä ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalainen viitekehys (EQAVET) – täytäntöönpanoa ja käyttöä;

4)	edistämään yhteistyötä oppilaitosten ja asiaan liittyvien sidosryhmien välillä työelämässä paikallis-, alue- ja valtakunnallisella tasolla harjoittelupaikkojen, oppisopimuskoulutuksen ja yritysharjoittelun lisäämiseksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa koulutuksesta työelämään siirtymistä;

PYYTÄÄ KOMISSIOTA:

tarkastelemaan erityisesti vuotuisessa koulutuksen seurantakatsauksessa ja ET 2020:n strategisten puitteiden täytäntöönpanosta annettavassa yhteisessä raportissa, missä määrin EU:n vertailuarvo on saavutettu;

Koulutuksen seurantakatsaus antaa tietoa myös koulunsa keskeyttäneiden eurooppalaisesta vertailuarvosta, vaikka tämä kohderyhmä ei kuulukaan asetetun tavoitteen piiriin.

tehostamaan eurooppalaista yhteistyötä politiikan kehittämisessä työllistyvyyttä edistävän koulutuksen alalla analysoimalla ja seuraamalla tällaista koulutusta esimerkiksi:

—	tarkastelemalla koulutuspolitiikkojen erityistä vaikutusta siirtymiseen koulutuksesta työelämään;

—	analysoimalla ensimmäisten työpaikkojen laatua vertaamalla koulutustasoa ja työn sisältöä sekä tarkastelemalla tietojen, taitojen ja osaamisen vastaavuutta työmarkkinoilla kolmen ensimmäisen vuoden aikana hoidettujen työtehtävien kanssa.

3)	tekemään tiivistä yhteistyötä muiden kansainvälisten organisaatioiden, kuten ILO:n, OECD:n ja Unescon, kanssa analyysien ja kokemusten vaihtamiseksi tutkinnon suorittaneiden työelämään siirtymisestä;

JA KEHOTTAA JÄSENVALTIOITA JA KOMISSIOTA:

1)	keräämään laadullisia tietoja ja esimerkkejä hyvistä käytännöistä, joilla täydennettäisiin määrällistä seurantaa ja tuettaisiin näyttöön perustuvaa päätöksentekoa käyttäen pääasiallisesti olemassa olevia lähteitä, ET 2020:n raportointijärjestelyt mukaan lukien;

määrittämään esimerkkejä jäsenvaltioiden hyvistä käytännöistä koulutuksesta työelämään siirtymisen sujuvoittamiseksi asettamalla asiantuntijaryhmän käsittelemään tutkinnon suorittaneiden siirtymistä koulutuksesta työelämään ja osallistumalla näin ET 2020 -prioriteettien saavuttamiseen. Työryhmään tulisi kuulua jäsenvaltioiden nimittämiä kansallisia asiantuntijoita ja komission nimittämiä työmarkkinaosapuolten asiantuntijoita ja sen tulisi toissijaisuusperiaate asianmukaisesti huomioon ottaen:

i)	tarkastella, miten koulutukseen voitaisiin lisätä käytännön elementtejä, esimerkiksi soveltavan opetuksen tai kaksiraiteisen koulutuksen kautta, tutkinnon suorittaneiden työllistyvyyden parantamiseksi;

ii)	tarkastella tiiviissä yhteistyössä koulutuskomitean indikaattorityöryhmän ja pysyvän indikaattori- ja vertailuarvotyöryhmän kanssa sopivimpia indikaattoreita sen seuraamiseksi, mitkä koulutuspolitiikat voisivat auttaa parantamaan tutkinnon suorittaneiden työllistyvyyttä;

iii)	raportoimaan neuvostolle työnsä tuloksista vuoden 2014 loppuun mennessä ET 2020:n strategisten puitteiden täytäntöönpanoa koskevan selvityksen yhteydessä;

3)	kehittämään yhteistyössä asianmukaisten koulutus- ja työllisyysalan elinten (mukaan lukien työllisyyskomitea) kanssa vertaisoppimista koskevia toimia koulutuksesta työelämään tapahtuvaa siirtymisvaihetta varten.

(1) EUVL C 119, 28.5.2009, s. 2.

(2) EUVL C 324, 1.12.2010, s. 5.

(3) EUVL C 70, 4.3.2011, s. 1.

(4) 11838/11.

(5) EUVL C 372, 20.12.2011, s. 36.

(6) 17229/11 + ADD 1, 2 ja 3.

(7) SN 5/12.

(8) Tässä tekstissä termillä ’tutkinnon suorittanut’ tarkoitetaan henkilöä, joka on päättänyt koulutuksen ja suorittanut vähintään keskiasteen tutkinnon tai keskiasteen jälkeisen mutta ei korkea-asteen tutkinnon (ISCED 3 -tasosta ISCED 4 -tasoon lyhyttä ISCED 3 C -tasoa lukuun ottamatta) tai korkea-asteen tutkinnon (ISCED 5 ja 6).

(9) Kuten vuonna 2009 hyväksytyissä eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisissa puitteissa todetaan, kyseessä on keskimääräisen eurooppalaisen suoritustason viitearvo, jota ei pitäisi nähdä konkreettisena tavoitteena, joka yksittäisten maiden olisi saavutettava, vaan pikemminkin yhteisenä tavoitteena, jonka saavuttamiseen jäsenvaltioita kehotetaan osallistumaan (EUVL C 119, 28.5.2009, s. 7).

(10) Towards a Benchmark on the Contribution of Education and Training to Employability: (Methodological note EUR 24616 EN 2011).

LIITE

Keskimääräisen Eurooppalaisen suoritustason viitearvo

(”EU:N vertailuarvo”)

työllisten tutkinnon suorittaneiden osuus

Edistyksen seuraamiseksi ja haasteiden tunnistamiseksi sekä osana näyttöön perustuvaa päätöksentekoa jäsenvaltiot sopivat vuonna 2009 siitä, että keskimääräisen eurooppalaisen suoritustason viitearvoilla (”EU:n vertailuarvot”) olisi tuettava jäsenvaltioiden eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisista puitteista 12. toukokuuta 2009 hyväksymissä neuvoston päätelmissä esitettyjä tavoitteita (1). Tällöin päästiin yhteisymmärrykseen viidestä EU:n vertailuarvosta ja siitä, että komissiota pyydetään esittämään ehdotuksia uusista vertailuarvoista, joista yksi koskisi työllistyvyyttä.

Jäsenvaltiot, jotka ovat tarkastelleet 24. toukokuuta 2011 annetussa komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa (2) esitettyjä ehdotuksia, ovat myös tässä vaiheessa yhtä mieltä seuraavasta työllisten tutkinnon suorittaneiden osuutta koskevasta vertailuarvosta. Vertailuarvo täydentää jo toukokuussa 2009 hyväksyttyjä vertailuarvoja ja neuvoston marraskuussa 2011 hyväksymää oppimiseen liittyvän liikkuvuuden vertailuarvoa (3). Sen olisi perustuttava yksinomaan olemassa oleviin vertailukelpoisiin tietoihin. Siinä olisi otettava huomioon yksittäisten jäsenvaltioiden erilaiset lähtökohdat ja eri mahdollisuudet, joita niillä on parantaa suorituskykyään koulutuspolitiikkojen avulla. Sitä ei pitäisi käsittää konkreettiseksi tavoitteeksi, jotka yksittäisten maiden olisi saavutettava vuoteen 2020 mennessä. Jäsenvaltioita pyydetään pikemminkin pohtimaan, miten ja missä määrin ne voivat kansallisin toimin vaikuttaa jäljempänä esitettyä alaa koskevan EU:n vertailuarvon yhteiseen aikaansaamiseen kansallisten painopisteiden pohjalta ja muuttuvat taloudelliset olosuhteet huomioon ottaen.

työllisten tutkinnon suorittaneiden osuutta koskeva vertaiuluarvo

Tätä taustaa vasten ja haluten korostaa, miten koulutuspolitiikalla voidaan tukea menestymistä työmarkkinoilla, ja haluten lisätä sellaisten tutkinnon suorittaneiden (4) työllistyvyyttä, jotka eivät tällä hetkellä ole missään koulutuksessa, jäsenvaltiot sopivat seuraavasta vertailuarvosta:

Tavoitetaso tarkoittaa EU:n keskiarvoa eikä ole yksittäisten jäsenvaltioiden kansallinen tavoite.

Tämän vertailuarvon pitäisi mahdollistaa luokittelu erityisten osajoukkojen mukaan. Erityisesti tiedot pitäisi luokitella ISCED-tasojen (8), opintosuuntien ja koulutusalojen perusteella, mikä mahdollistaisi esimerkiksi keskiasteen tutkinnon suorittaneiden suoritustason eriyttämisen yleissivistävän tai ammatillisen koulutustaustan mukaan tai korkeamman tutkinnon suorittaneiden suoritustason eriyttämisen koulutusalan mukaan.

Lisäksi olisi analysoitava sitä, missä määrin koulutusalat ja -tasot vastaavat niitä työtehtäviä, joihin tutkinnon suorittaneet sijoittuvat ensimmäisinä työvuosinaan. Analyysi voisi perustua ISCED-luokituksen mukaiseen koulutustasoon.

Jäsenvaltiot ja komissio tarkastelevat ja arvioivat edellä esitettyä vertailuarvoa osana ET 2020:n yhteistä raporttia vuonna 2014 päättääkseen, onko indikaattoreita tarpeen tarkistaa.

(1) EUVL C 119, 28.5.2009, s. 7.

(2) 10697/11.

(3) EUVL C 372, 20.12.2011, s. 31.

(4) Tässä tekstissä termillä ’tutkinnon suorittanut’ tarkoitetaan 20–34-vuotiasta henkilöä, joka on päättänyt koulutuksen ja suorittanut vähintään keskiasteen tutkinnon tai keskiasteen jälkeisen mutta ei korkea-asteen tutkinnon (ISCED 3 -tasosta ISCED 4 -tasoon lyhyttä ISCED 3 C -tasoa lukuun ottamatta) tai korkea-asteen tutkinnon (ISCED 5 ja 6).

(5) Vuoden 1997 kansainvälisessä koulutusluokituksessa (ISCED) koulutustoimet luokitellaan seitsemään laajaan tasoon, joista ISCED 0–2 ja lyhyt 3 C kattavat ylemmän perusasteen koulutuksen. Vuoden 2020 asianmukaisten tasojen arvioinnissa otetaan huomioon vain kaksi tutkinnon suorittaneiden tasoa, nimittäin tutkinnon suorittaneet, joilla on keskiasteen koulutus (ISCED 3), keskiasteen jälkeinen mutta ei korkea-asteen koulutus (ISCED 4) tai korkea-asteen koulutus (ISCED 5–6). Yleissivistävän keskiasteen tutkinnon (ISCED 3 A) suorittaneita olisi kannustettava jatkamaan opintojaan. Ne tutkinnon suorittaneet, joilla on keskiastetta alempi koulutus (ISCED 0–2 ja ISCED lyhyt 3 C) jätettiin pois arvioinnista, koska otos oli pieni (ikäryhmässä 20–34 on vain vähän äskettäin koulunkäyntinsä keskeyttäneitä, joilla on keskiastetta alempi koulutus) ja koska jäsenvaltiot sopivat jo vuonna 2003 siitä, että koulunkäyntinsä keskeyttävien määrää vähennetään alle 10 prosenttiin kaikista 18–24-vuotiaista (tämä tavoite vahvistettiin Eurooppa 2020 -strategiassa).

(6) Alempi 20 vuoden ikäraja valittiin vastaamaan uutta ikäryhmää, joka otettiin käyttöön Eurooppa 2020 -strategian työllisyyttä koskevan yleistavoitteen yhteydessä (20–64-vuotiaat). Koska suurin osa oppilaista Euroopassa saattaa keskiasteen koulutuksen (ISCED 3, paitsi lyhyt ISCED 3 C) ja keskiasteen jälkeisen mutta ei korkea-asteen koulutuksen (ISCED 4) päätökseen 18–20-vuotiaina, alemman ikärajan odotetaan mahdollistavan tämän ikäluokan työllistyvyyden analysoinnin 1, 2 ja 3 vuoden kuluttua tutkinnon suorittamisesta. 34 vuoden yläraja valittiin taas vastaamaan korkea-asteen koulutustason nykyistä vertailuarvoa, jota mitataan ikäluokasta 30–34. Myös tämän ylärajan pitäisi siksi varmistaa korkea-asteen koulutuksen (ISCED 5–6) vastavalmistuneiden perusjoukon optimaalinen kattavuus.

(7) Mitattuna niiden työllisten 20–34-vuotiaiden osuutena, jotka eivät ole nyt koulutuksessa ja jotka suorittivat tutkinnon 1, 2 tai 3 vuotta sitten. Nyt jonkinasteisessa koulutuksessa olevat henkilöt on jätetty pois sen varmistamiseksi, että tämän ikäluokan työllistyvyyttä ei vääristä se, että henkilö on parhaillaan päivittämässä tai parantamassa osaamistaan. Koska saatavilla ei ole pitkittäisleikkaustietoja, joiden perusteella voitaisiin mitata tarkasti tutkinnon suorittaneiden työllistymistä, käytetään keskiarvoa, joka on laskettu kolmen vuoden kaudelta tutkinnon suorittamisen jälkeen. Näin voidaan vähentää lyhyiden työttömyyskausien mahdollisia vaikutuksia, sillä ne ovat tavallisia ensimmäisinä työvuosina.

(8) Kuten edellä mainittiin, vuoden 1997 kansainvälisessä koulutusluokituksessa (ISCED) luokitellaan koulutustoimet seitsemään laajaan tasoon 0–6. ISCED 2011 -luokitusta aletaan soveltaa 9-tasoisena vuonna 2014 kaikissa EU:n koulutusalan tietolähteissä. Tämä tarkoittaa, että korkea-asteen koulutus jaetaan edelleen alempaan korkeakoulututkintoon, ylempään korkeakoulututkintoon ja tohtorintutkintoon ja että pääryhmien ”ylemmän perusasteen koulutus” ja ”keskiasteen koulutus” rajat määritellään tarkemmin.

15.6.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 169/16

Euron kurssi (1)

14. kesäkuuta 2012

2012/C 169/05

1 euro =

	Rahayksikkö	Kurssi
USD	Yhdysvaltain dollaria	1,2551
JPY	Japanin jeniä	99,51
DKK	Tanskan kruunua	7,4312
GBP	Englannin puntaa	0,80920
SEK	Ruotsin kruunua	8,8373
CHF	Sveitsin frangia	1,2008
ISK	Islannin kruunua
NOK	Norjan kruunua	7,5070
BGN	Bulgarian leviä	1,9558
CZK	Tšekin korunaa	25,540
HUF	Unkarin forinttia	297,63
LTL	Liettuan litiä	3,4528
LVL	Latvian latia	0,6968
PLN	Puolan zlotya	4,3150
RON	Romanian leuta	4,4578
TRY	Turkin liiraa	2,2890
AUD	Australian dollaria	1,2626
CAD	Kanadan dollaria	1,2885
HKD	Hongkongin dollaria	9,7379
NZD	Uuden-Seelannin dollaria	1,6143
SGD	Singaporin dollaria	1,6102
KRW	Etelä-Korean wonia	1 464,11
ZAR	Etelä-Afrikan randia	10,5901
CNY	Kiinan juan renminbiä	7,9411
HRK	Kroatian kunaa	7,5508
IDR	Indonesian rupiaa	11 844,46
MYR	Malesian ringgitiä	3,9990
PHP	Filippiinien pesoa	53,460
RUB	Venäjän ruplaa	41,0070
THB	Thaimaan bahtia	39,586
BRL	Brasilian realia	2,5912
MXN	Meksikon pesoa	17,6279
INR	Intian rupiaa	70,0530

(1) Lähde: Euroopan keskuspankin ilmoittama viitekurssi.

15.6.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 169/19

Ehdotuspyyntö – EACEA/20/12

elinikäisen oppimisen ohjelma

Euroopan strategisten tavoitteiden toteuttaminen koulutuksen alalla (Koulutus 2020) (sidosryhmien välinen yhteistyö, kokeilu ja innovointi)

2012/C 169/08

Osa A –

Tuki eurooppalaisen koulutusyhteistyön (Koulutus 2020 -työohjelma) tavoitteiden kansalliselle toteuttamiselle ja niitä koskevan tietoisuuden lisäämiselle.

Osa B –

Tuki tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävien innovatiivisten oppimisympäristöjen (niinsanottujen luovien luokkahuoneiden) toteuttamiselle rajat ylittävän yhteistyön yhteydessä, kun kehitetään ja toteutetaan oppiainerajat ylittävää koulutuspolitiikkaa, joka liittyy Eurooppa 2020 -strategiassa ja Koulutus 2020 -työohjelmassa asetettuihin ensisijaisiin tavoitteisiin.

1. Tavoitteet ja kuvaus

Ehdotuspyynnön yleisenä tavoitteena on:

edistää eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategiassa (Koulutus 2020) määritettyjen neljän strategisen tavoitteen (elinikäinen oppiminen ja liikkuvuus, koulutuksen laatu ja tehokkuus, tasapuolisuus, sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja aktiivinen kansalaisuus sekä luovuus ja innovointi) sekä vuosiksi 2012–2014 hyväksyttyjen ensisijaisten strategisten tavoitteiden toteuttamista toimenpiteillä, jotka parantavat institutionaalista sitoutuneisuutta, koordinointia ja kumppanuutta kaikkien keskeisten kansallisten, alueellisten ja paikallisten sidosryhmien kanssa. Tähän pyritään seuraavilla toimilla:

—	Tuetaan tietoisuuden lisäämistä ja institutionaalista sitoutuneisuutta, koordinointia ja kumppanuutta kaikkien sidosryhmien välillä. Painopisteenä on koulutuksen merkitys nuorisotyöttömyyden ehkäisemisessä ja vähentämisessä (osa A).

—

Tuetaan rajat ylittävää yhteistyötä (menettelyihin liittyviä kokeiluja, yhteisten toimintalinjojen kehittämistä, hyvien käytäntöjen vaihtoa ja innovointia) kehitettäessä ja toteutettaessa innovatiivisia toimintalinjoja Eurooppa 2020 -strategiassa ja Koulutus 2020 -työohjelmassa esitettyjen prioriteettien mukaisesti. Painopisteenä on niin kutsuttujen luovien luokkahuoneiden luominen (osa B).

Rajat ylittävää yhteistyötä voidaan tehdä kansallisella tasolla tai alue- tai paikallistasolla, ja se voi kattaa monen tyyppistä koulutusta (virallinen, epävirallinen ja arkioppiminen) ja koulutuksen eri tasoja (esikoulu, perus- ja keskiaste, korkea-aste, aikuisopetus, ammatillinen perus- ja täydennyskoulutus). Yhteistyö voi ulottua myös muille aloille (kuten työllisyyspolitiikkaan ja liike-elämään).

2. Tukikelpoiset organisaatiot

Ehdotuspyyntö on tarkoitettu elinikäisen oppimisen ohjelmaan osallistuviin maihin sijoittautuneille organisaatioille.

Hakemuksen voi toimittaa vain oikeustoimikelpoinen oikeushenkilö. Luonnolliset henkilöt eivät voi hakea avustusta.

Tuensaajia voivat olla alueellisia tai kansallisia ministeriöitä, joiden vastuualueeseen koulutuspolitiikka ja elinikäisen oppimisen politiikka kuuluvat, sekä muut viranomaiset tai elimet ja sidosryhmäorganisaatiot, jotka toimivat elinikäisen oppimisen politiikan kehittämisen ja toteuttamisen alalla. Sidosryhmäorganisaatioita ovat alue-, kansallisella tai Euroopan tasolla toimivat järjestöt tai organisaatiot, joiden pääasiallinen toiminta tai keskeinen vastuuala liittyy suoraan johonkin koulutuksen alaan. Tällaisia ovat erityisesti työmarkkinaosapuolet ja muut kansalliset tai alueelliset järjestöt, jotka toimivat jonkin yhteiskuntaryhmän edunvalvojana laadittaessa ja toteutettaessa elinikäisen oppimisen politiikkaa.

Tässä ehdotuspyynnössä julkisiksi elimiksi katsotaan kaikki jäsenvaltioiden (ohjelmaan osallistuvien maiden) valtuuttamat korkea-asteen oppilaitokset ja kaikki sellaiset koulutusta tarjoavat laitokset tai organisaatiot, joiden kahden viime vuoden vuosituloista 50 prosenttia on peräisin julkisista lähteistä (lukuun ottamatta muita Euroopan unionin myöntämiä toiminta-avustuksia) tai jotka ovat julkisten elinten tai niiden edustajien valvonnan alaisia. Organisaatioiden on esitettävä allekirjoitettu valaehtoinen vakuutus (sisältyy alkuperäiseen hakemusasiakirjapakettiin), jonka mukaan kyseinen organisaatio täyttää edellä mainitut julkisen elimen määritelmät. Virastolla on oikeus pyytää todisteita tällaisen vakuutuksen todenperäisyydestä.

Osa A.1 – Tuki eurooppalaisen koulutusyhteistyön (Koulutus 2020 -työohjelma) tavoitteiden kansalliseen toteuttamiseen ja niitä koskevan tietoisuuden lisäämiseen. Painopisteenä on julkisten viranomaisten osallistuminen.

Rahoitusta koskevia hakemuksia voivat tehdä yksittäiset tai useammat samassa maassa toimivat kansalliset tai alueelliset viranomaiset, jotka vastaavat elinikäisen oppimisen politiikasta (esiopetus, perusopetus, ammatillinen koulutus, korkea-asteen koulutus ja aikuiskoulutus), tai muut elimet tai sidosryhmäorganisaatiot, jotka kyseiset viranomaiset ovat nimittäneet vastaamaan ehdotuspyyntöön. Asianomaisen viranomaisen allekirjoittama nimityskirje (tai nimityskirjeet) on toimitettava ehdotuksen paperiversion mukana.

Osa A.2 – Tuki eurooppalaisen koulutusyhteistyön (Koulutus 2020 -työohjelma) tavoitteiden kansalliseen toteuttamiseen ja niitä koskevan tietoisuuden lisäämiseen. Painopisteenä on sidosryhmäorganisaatioiden osallistuminen.

Rahoitusta koskevia hakemuksia voivat tehdä vain kansalliset kumppanuudet, jotka koostuvat vähintään kolmesta elinikäisen oppimisen politiikan kehittämiseen ja toteuttamiseen välittömästi osallistuvasta organisaatiosta.

Osa B – Tuki tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävien innovatiivisten oppimisympäristöjen (niin kutsuttujen luovien luokkahuoneiden) toteuttamiseen rajat ylittävän yhteistyön yhteydessä kehitettäessä ja toteutettaessa oppiainerajat ylittäviä koulutuksen toimintalinjoja, jotka liittyvät Eurooppa 2020 -strategiassa ja Koulutus 2020 -työohjelmassa asetettuihin ensisijaisiin tavoitteisiin.

Rahoitusta koskevia hakemuksia voivat tehdä vain kansalliset tai alueelliset ministeriöt, jotka osallistuvat välittömästi elinikäisen oppimisen politiikan kehittämiseen ja toteuttamiseen, tai muut organisaatiot, jotka kyseiset ministeriöt ovat nimittäneet vastaamaan ehdotuspyyntöön.

Kansallisten kumppanuuksien on koostuttava vähintään viidestä organisaatiosta, joista kukin toimii vähintään kolmessa valintakelpoisessa maassa. Kustakin maasta ainakin yhden kumppanin on oltava kansallinen tai alueellinen ministeriö, joka osallistuu välittömästi elinikäisen oppimisen politiikan kehittämiseen tai toteuttamiseen, tai jokin muu organisaatio, jonka kyseinen ministeriö on nimittänyt vastaamaan ehdotuspyyntöön.

Nimittävän ministeriön allekirjoittama nimityskirje on toimitettava ehdotuksen paperiversion mukana.

Hakemuksia voivat esittää organisaatiot (myös kaikki kumppanuusorganisaatiot), joilla on toimipaikka jossakin seuraavista elinikäisen oppimisen ohjelmaan osallistuvista maista:

—	EU:n 27 jäsenvaltiota

—	kolme EFTA-/ETA-maata: Islanti, Liechtenstein ja Norja

—	ehdokasvaltiot: Kroatia, Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Serbia ja Turkki

—

Sveitsi.

Kolmannet maat eivät voi osallistua tähän ehdotuspyyntöön.

Ainakin yhden kumppanuuteen osallistuvan maan on oltava EU:n jäsenvaltio (koskee vain tämän ehdotuspyynnön osaa B).

3. Tukikelpoiset toimet

Ehdotuspyynnön tässä osassa rahoitettaviin toimiin sisältyvät seuraavat toimet (erityiset tavoitteet):

—

Tietoisuuden lisääminen tukemalla kansallista keskustelua ja vuoropuhelua, jota käydään – esimerkiksi kansallisten tai alueellisten konferenssien, seminaarien ja työpajojen yhteydessä – Koulutus 2020 -työohjelman neljän strategisen tavoitteen toteuttamisesta. Painopisteenä on sen arvioiminen, miten elinikäisen oppimisen välineitä ja palveluja voitaisiin käyttää niin, että nuoret saavat työmarkkinoilla tarvittavat tiedot ja taidot.

—

Sellaisten sidosryhmäfoorumien ja muun toiminnan perustaminen, joiden avulla voidaan parantaa johdonmukaisuutta ja koordinointia kansallisella tasolla laadittaessa ja toteutettaessa johdonmukaisia ja kattavia kansallisia elinikäisen oppimisen strategioita. Painopisteenä on varmistaa, että nuoret saavat työmarkkinoilla tarvittavat tiedot ja taidot.

—

Erilaisten välineiden tai aineiston levittäminen ja niitä koskevan tietoisuuden lisääminen Koulutus 2020 -työohjelman yhteydessä (esimerkiksi tiedotustoiminta, mediakampanjat, tapahtumat ja niin edelleen). Painopisteenä ovat sellaiset elinikäisen oppimisen välineet ja palvelut, jotka parantavat nuorten ja vähän koulutettujen aikuisten mahdollisuuksia hyödyntää vaihtoehtoisia oppimispolkuja, jotta he voivat hankkia työmarkkinoilla tarvittavat tiedot ja taidot. Esimerkkeinä voidaan mainita epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen kelpuuttaminen, ammatinvalinnanohjaus, tutkintojen viitekehys sekä liikkuvuus.

—

Seurantatoimet, jotka liittyvät nykyisiin kansallisiin ohjelmiin, joiden tavoitteena on Koulutus 2020 -strategiaan kuuluvan koulutusalan avoimen koordinointimenetelmän laatiminen ja toteutus kansallisella tasolla. Erityisenä painopisteenä ovat nuoret ja vähän koulutetut tai kokonaan vailla koulutusta olevat aikuiset.

Ehdotuspyynnön tässä osassa rahoitettaviin toimiin sisältyvät seuraavat toimet (erityiset tavoitteet):

—

Tietoisuuden lisääminen tukemalla kansallista keskustelua ja vuoropuhelua, jota käydään esimerkiksi kansallisten tai alueellisten konferenssien, seminaarien ja työpajojen yhteydessä Koulutus 2020 -työohjelman neljän strategisen tavoitteen toteuttamisesta. Painopisteenä on sen arvioiminen, miten elinikäisen oppimisen välineitä ja palveluja voitaisiin käyttää niin, että nuoret saavat työmarkkinoilla tarvittavat tiedot ja taidot.

—

Sellaisten sidosryhmäfoorumien ja muun toiminnan perustaminen, joiden avulla voidaan parantaa johdonmukaisuutta ja koordinointia kansallisella tasolla laadittaessa ja toteutettaessa johdonmukaisia ja kattavia kansallisia elinikäisen oppimisen strategioita. Painopisteenä on sen varmistaminen, että nuoret saavat työmarkkinoilla tarvittavat tiedot ja taidot.

—

Seurantatoimet, jotka liittyvät nykyisiin kansallisiin ohjelmiin, joiden tavoitteena on Koulutus 2020 -työohjelmaan sisältyvän koulutusalan avoimen koordinointimenetelmän laatiminen ja toteutus kansallisella tasolla. Erityisenä painopisteenä ovat nuoret ja vähän koulutetut tai kokonaan vailla koulutusta olevat aikuiset.

Osa B – Tuki tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävien innovatiivisten oppimisympäristöjen (niin sanottujen luovien luokkahuoneiden) toteuttamiseen rajat ylittävän yhteistyön yhteydessä kehitettäessä ja toteutettaessa oppiainerajat ylittäviä koulutuksen toimintalinjoja, jotka liittyvät Eurooppa 2020 -strategiassa ja Koulutus 2020 -työohjelmassa asetettuihin ensisijaisiin tavoitteisiin.

Ehdotuspyynnön tässä osassa rahoitettaviin toimiin sisältyvät seuraavat toimet (erityiset tavoitteet):

—

Rajat ylittävien kumppanuuksien toteuttamat toimintalinjoja koskevat kokeilut, joihin osallistuu keskeisiä viranomaisia, sidosryhmiä ja tutkimuslaitoksia. Toimet eivät liity yleisiin asiakokonaisuuksiin, vaan ne kohdistetaan konkreettisiin yhteisiin huolenaiheisiin. Erityistä huomiota on kiinnitettävä vankan näytön saamiseen sekä luotettavien valvonta-, arviointi- ja raportointimenettelyjen määrittämiseen niin kutsuttuja luovia luokkahuoneita koskevien moninaisten kokeilujen yhteydessä.

—	Innovatiivisten välineiden ja käytäntöjen suunnittelu ja testaaminen yhdessä toteuttamalla kokeiluja, joihin osallistuu riittävän suuri määrä koulutuslaitoksia tarpeeksi edustavan kriittisen massan varmistamiseksi.

—

Toimet, joissa analysoidaan toimintalinjojen kannalta kokeilujen tehokkuutta, vaikuttavuutta ja tulosten yleistämisen mahdollisuuksia sekä saatujen kokemusten ja hyvien käytäntöjen (vertaisoppiminen) siirtämistä rajojen yli. Tähän voivat kuulua esimerkiksi analyysit, konferenssit ja seminaarit, joiden tavoitteena on tukea suoraan toimintalinjojen laatimista ja toteuttamista.

—	Toimet, joilla taataan tiedon järjestelmällinen levittäminen kansallisella ja kansainvälisellä tasolla sekä varmistetaan siirrettävyys eri koulutusjärjestelmien ja koulutuspoliittisten järjestelmien välillä.

Osat A ja B:

Toimet on käynnistettävä 1. maaliskuuta 2013 ja 31. toukokuuta 2013 välisenä aikana.

Osaan A kuuluvien hankkeiden on kestettävä 12 kuukautta ja osaan B kuuluvien hankkeiden 24 kuukautta. Sellaisia hakemuksia ei hyväksytä, jotka koskevat jonakin muuna ajankohtana kuin tässä ehdotuspyynnössä määritettynä aikana toteutettaviksi suunniteltuja hankkeita.

Tukikelpoisuusaikaa ei pidennetä yli hankkeen enimmäiskeston. Tukikelpoisuusaikaa voidaan kuitenkin pidentää, jos sopimuksen allekirjoittamisen ja hankkeen käynnistymisen jälkeen käy niin, ettei edunsaaja voikaan itsestään riippumattomista ja täysin perustelluista syistä saattaa hanketta loppuun suunniteltuun määräaikaan mennessä. Osaan A kuuluvissa hankkeissa tukikelpoisuusaikaa voidaan pidentää enintään kolmella kuukaudella ja osaan B kuuluvissa hankkeissa kuudella kuukaudella, jos pidentämistä koskeva pyyntö on esitetty ennen sopimuksessa mainitun määräajan päättymistä. Osaan A kuuluvien hankkeiden enimmäiskesto on tällöin 15 kuukautta ja osaan B kuuluvien hankkeiden enimmäiskesto 30 kuukautta.

Yhteenliittymien on varattava määrärahat ja varauduttava suunnitelmissaan kahteen Brysselissä pidettävään kokoukseen hankkeen aikana: toinen on suunnittelukokous, jossa ovat mukana kaikki haussa hyväksytyt hankkeet, ja toinen on seurantakokous (jonka virasto voi kutsua koolle hankkeen aikana). Kutakin yhteenliittymää pyydetään todennäköisesti lähettämään kokoukseen korkeintaan kaksi edustajaa.

4. Myöntämisperusteet

Tukikelpoiset hakemukset arvioidaan seuraavin perustein:

Osa A – Tuki eurooppalaisen koulutusyhteistyön (Koulutus 2020 -työohjelma) tavoitteiden kansalliseen toteuttamiseen ja niitä koskevan tietoisuuden lisäämiseen.

1. Merkittävyys aiheen kannalta: ehdotuspyyntöön perustuvat tavoitteet ovat selkeitä ja realistisia ja koskevat olennaisia asioita ja kohderyhmiä, eli useita keskeisiä sidosryhmiä kaikilla elinikäistä oppimista koskevien strategioiden kehittämisen ja toteuttamisen tasoilla. Sidosryhmiä ovat muun muassa toimintalinjojen laatijat ja päättäjät, opetusalan ammattilaiset, koulutuksen järjestäjät, työmarkkinaosapuolet, kansalaisyhteiskunnan edustajat ja oppijat (30 %).

2. Toimintasuunnitelman laatu: työn organisointi on selkeää ja asianmukaista tavoitteiden saavuttamiseksi ja tehtävät/toimet on määritelty siten, että tuloksia saavutetaan aikataulun ja talousarvion mukaisesti (10 %).

3. Käytettyjen menetelmien laatu: ehdotetut välineet ja käytännön lähestymistavat ovat johdonmukaisia ja riittäviä vastatakseen selkeästi määritettyjen kohderyhmien yksilöityihin tarpeisiin (10 %).

4. Hanketyöryhmän laatu: Hanketyöryhmällä on kaikki tarvittavat taidot, tunnustettu asiantuntemus ja pätevyys, joita kaikkien toimintasuunnitelman näkökohtien toteuttaminen edellyttää. Tehtävät jakautuvat myös tarkoituksenmukaisesti ryhmän jäsenten kesken (10 %).

5. Kustannus-hyötysuhde: avustushakemuksesta käy ilmi suunniteltujen toimien kannattavuus ennakoituun talousarvioon nähden (10 %).

6. Vaikutus: Hankkeeseen sisältyvien toimien ennakoitavissa olevat vaikutukset kohderyhmiin ja asianomaisiin järjestelmiin on määritetty selkeästi, ja ne vastaavat asetettuja tavoitteita. Suunnitelma sisältää myös toimenpiteitä, joilla varmistetaan kyseisten vaikutusten toteutuminen. Toimien tulosten odotetaan olevan merkittäviä (20 %).

7. Hyödyntämissuunnitelman laatu (tulosten levittäminen ja hyödyntäminen): missä määrin suunnitelluilla levittämis- ja hyödyntämistoimilla voidaan varmistaa, että tuloksia voivat hyödyntää mahdollisimman hyvin myös muut kuin ehdotukseen osallistuvat toimijat sekä hankkeen aikana että sen jälkeen (10 %).

Osa B – Tuki tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävien innovatiivisten oppimisympäristöjen (niin kutsuttujen luovien luokkahuoneiden) toteuttamiselle rajat ylittävän yhteistyön yhteydessä kehitettäessä ja toteutettaessa oppiainerajat ylittäviä koulutuksen toimintalinjoja, jotka liittyvät Eurooppa 2020 -strategiassa ja Koulutus 2020 -työohjelmassa asetettuihin ensisijaisiin tavoitteisiin.

1. Merkittävyys aiheen kannalta: Ehdotuspyyntöön perustuvat tavoitteet ovat selkeitä ja realistisia ja koskevat olennaisia asioita ja kohderyhmiä, kuten useita keskeisiä sidosryhmiä kaikilla elinikäistä oppimista koskevien strategioiden kehittämisen ja toteuttamisen tasoilla. Sidosryhmiä ovat muun muassa toimintalinjojen laatijat ja päättäjät, opetusalan ammattilaiset, koulutuksen järjestäjät, työmarkkinaosapuolet, kansalaisyhteiskunnan edustajat ja oppijat (30 %).

2. Toimintasuunnitelman laatu: työn organisointi on selkeää ja asianmukaista tavoitteiden saavuttamiseksi ja tehtävät/toimet jakautuvat kumppaneiden kesken siten, että tuloksia saavutetaan aikataulun ja talousarvion mukaisesti (10 %).

3. Käytettyjen menetelmien laatu: ehdotetut välineet ja käytännön lähestymistavat ovat johdonmukaisia, innovatiivisia ja riittäviä vastatakseen selkeästi määritettyjen kohderyhmien yksilöityihin tarpeisiin (10 %).

4. Yhteenliittymän laatu: Yhteenliittymällä on kaikki tarvittavat taidot, tunnustettu asiantuntemus ja pätevyys, joita kaikkien toimintasuunnitelman näkökohtien toteuttaminen edellyttää. Tehtävät jakautuvat myös tarkoituksenmukaisesti yhteenliittymän jäsenten kesken (10 %).

5. Kustannus-hyötysuhde: avustushakemuksesta käy ilmi suunniteltujen toimien kannattavuus ennakoituun talousarvioon nähden (10 %).

6. Vaikutus ja eurooppalainen lisäarvo: Hankkeeseen sisältyvien toimien ennakoitavissa olevat vaikutukset kohderyhmiin ja asianomaisiin järjestelmiin on määritetty selkeästi, ja ne vastaavat asetettuja tavoitteita. Suunnitelma sisältää myös toimenpiteitä, joilla varmistetaan kyseisten vaikutusten toteutuminen. Toiminnan tulosten odotetaan olevan merkittäviä, ja Euroopan tason yhteistyön hyöty ja tarve (kansallisten, alueellisten ja paikallisten lähestymistapojen lisäksi) on selvästi osoitettu (20 %).

5. Talousarvio

Hankkeiden yhteisrahoittamiseen varatut kokonaismäärärahat ovat 3,8 miljoonaa EUR.

Euroopan unionin myöntämä taloudellinen tuki voi olla korkeintaan 75 prosenttia hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista.

Hankekohtainen enimmäisavustus on 120 000 EUR osassa A (A.1 ja A.2) ja 800 000 EUR osassa B.

Virasto aikoo jakaa käytettävissä olevat varat seuraavien ohjeellisten osuuksien mukaisesti: 1 500 000 EUR osalle A ja 2 300 000 EUR osalle B. Lopullinen jakautuminen riippuu kuitenkin osaa A ja osaa B koskevien hakemusten määrästä ja laadusta.

Virasto pidättää itsellään oikeuden olla jakamatta kaikkia tähän tarkoitukseen osoitettuja varoja.

6. Hakemusten jättämisen määräaika

Vain tarkoitukseen varatulla lomakkeella esitetyt hakemukset hyväksytään. Lisäksi vaatimuksena on, että hakemus on täytetty asianmukaisesti ja päivätty, että hakemus osoittaa budjetin (tulojen ja menojen) olevan tasapainossa, että hakemus (alkuperäinen) on toimitettu sähköisesti ja että hakemuksen on allekirjoittanut henkilö, jolla on valtuudet tehdä oikeudellisesti sitovia sopimuksia hakijaorganisaation puolesta.

Määräaika: maanantai 1. lokakuuta 2012 klo 12 (Keski-Euroopan aikaa).

Hakemuksia, jotka eivät sisällä kaikkia vaadittuja asiakirjoja ja jotka eivät ole saapuneet määräaikaan mennessä, ei käsitellä.

Täydellinen hakemus sisältää seuraavat osat:

—	Yksi alkuperäinen hakemusasiakirjapaketti (sähköinen lomake ja sen neljä liitettä), joka on täytettävä verkossa sähköisen lomakkeen käyttöoppaan ohjeiden mukaisesti. Sähköistä versiota liitteineen pidetään alkuperäisenä hakemuksena.

—

Lisäksi on lähetettävä yksi paperiversio välittömästi määräajan umpeuduttua. Siihen on sisällyttävä seuraavat asiakirjat:

—	Jäljennös hakemusasiakirjapaketista, eli aiemmin toimitettu sähköinen lomake (ja sille annettu viitenumero) liitteineen (mukaan lukien alkuperäinen allekirjoitettu vakuutus).

—

Osiin A1 ja B kuuluvien hankkeiden osalta toimitetaan (tarvittaessa): julkisen viranomaisen/ministeriön asianmukaisesti allekirjoittama nimityskirje ehdotuksen paperiversion mukana. Kirjeissä on noudatettava määrättyä mallia. Nimityskirjeistä hyväksytään ehdotusvaiheessa allekirjoitetut faksit tai skannatut versiot, mutta alkuperäisten versioiden on oltava saatavissa sopimuksentekohetkellä. Jos nimityskirjettä ei toimiteta, ehdotus voidaan katsoa tukikelvottomaksi.

—

Valtuutukset kaikilta kumppaneilta (kaikkien useita tuensaajia käsittävien sopimusten osalta eli aina, kun hankkeessa on enemmän kuin yksi osallistuja). Kirjeissä on noudatettava määrättyä mallia. Valtuutuksista hyväksytään ehdotusvaiheessa allekirjoitetut faksit tai skannatut versiot, mutta alkuperäisten valtuutusten on oltava saatavissa sopimuksen tekohetkellä.

—	Asiakirjat, jotka osoittavat hakijan olevan oikeushenkilö (jäljennös yhtiöjärjestyksestä ja/tai virallinen rekisteröintitodistus).

—	Tilinpäätös viimeisimmältä tilikaudelta.

—	Taloudellisia valmiuksia koskeva lomake (vain yksityisten organisaatioiden osalta).

—	Tilitietolomake.

—	Arvonlisäverotunniste (jos sellainen on).

Hakemuksen paperiversio on lähetettävä välittömästi sähköisen lomakkeen toimittamisen jälkeen tavallisena tai kirjattuna kirjeenä seuraavaan osoitteeseen:

Education, Audiovisual and Culture Executive Agency

Unit P9 — Lifelong Learning: Eurydice and Policy Support

Key Activity 1 — ECET

Call for proposals EACEA/20/12 — Part A.1/Part A.2/Part B (Valitse sopiva vaihtoehto.)

BOU2 01/055

Avenue du Bourget/Bourgetlaan 1

1140 Bruxelles/Brussel

BELGIQUE/BELGIË

Määräajan päättymisen jälkeen toimitettuja hakemuksia ei käsitellä.

Faksilla tai ainoastaan sähköpostitse lähetettyjä hakemuksia ei hyväksytä.

7. Lisätietoja

Ehdotuspyyntöä koskevat yksityiskohtaiset ohjeet ja hakemusasiakirjapaketti ovat saatavissa seuraavalla verkkosivustolla:

http://eacea.ec.europa.eu/llp/funding/2012/call_ecet_2012_en.php

Hakemukset on toimitettava tähän tarkoitukseen varattuja lomakkeita käyttäen, ja niihin on liitettävä kaikki yksityiskohtaisissa ohjeissa vaaditut liitteet ja tiedot.

15.6.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 169/25

Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu rekisteröintihakemuksen julkaiseminen

2012/C 169/09

Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 (1) 7 artiklassa tarkoitetulla tavalla. Vastaväitteet on toimitettava Euroopan komissiolle kuuden kuukauden kuluessa tästä julkaisemisesta.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 510/2006

”STORNOWAY BLACK PUDDING”

EY-N:o: UK-PGI-0005-0876-03.05.2011

SMM ( X ) SAN ( )

1. Nimi:

”Stornoway Black Pudding”

2. Jäsenvaltio tai kolmas maa:

Yhdistynyt kuningaskunta

3. Maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus:

3.1 Tuotelaji:

Luokka 1.2:

Lihavalmisteet (kuumennetut, suolatut, savustetut jne.)

3.2 Kuvaus 1 kohdassa nimetystä tuotteesta:

Stornoway Black Pudding -verimakkara on Stornowayn, Skotlannin länsirannikolla sijaitsevan Ulko-Hebridien saariketjuun kuuluvan Lewisin saaren pääkaupungin, ainutlaatuinen tuote. Yksilöllisistä paikallisista valmistusohjeista riippuen sen väri raakana vaihtelee voimakkaan punaruskeasta syvän tummanruskeaan.

Stornoway Black Pudding valmistetaan seuraavista aineosista:

—	naudan tali

—	kaurahiutaleet

—

sipuli

—	lampaan, naudan tai sian veri

—	vesi, mikäli käytetään kuivattua verta

—

suola

—

pippuri

—	synteettinen tai luonnonsuoli tai -kuori.

Muita mausteita ei sallita, eikä Stornoway Black Pudding saa myöskään sisältää keinotekoisia väri-, maku-, täyte- tai säilöntäaineita.

Alkuperäisessä muodossaan tuote valmistetaan lieriön muotoisena kuoreen täytettynä makkarana, jonka pituus on 150–500 mm, halkaisija 52–72 mm ja paino 0,5–1,36 kg. Asiakkaiden pyynnöstä sitä voidaan kuitenkin valmistaa myös muun kokoisena ja muotoisena, esimerkiksi lenkkinä tai viipaleina.

Tuote on kostea, rakenteeltaan kiinteä, ja siinä esiintyy selvästi havaittavia, joskin pienikokoisia rasvahiukkasia. Stornoway Black Puddingin valmistukseen käytettävät skotlantilaiset kaurahiutaleet vaikuttavat ratkaisevasti tuotteen karkeaan rakenteeseen.

Stornoway Black Puddingin muoto säilyy hyvin myös kypsentämisen aikana. Kypsänä makkara on lähes musta ja lohkeaa leikattaessa hyvin helposti murenematta silti erityisemmin. Lihaisa maku on kostea, runsaan täyteläinen, maukas, maustettu mutta ei liian mausteinen; suutuntuma on vähärasvainen ja miellyttävä ja jälkimaku selkeän puhdas.

3.3 Raaka-aineet (ainoastaan jalostetut tuotteet):

Käytetyissä valmistusohjeissa on perinteisesti jonkin verran yksilöllisiä eroja. Toiset valmistajat leikkaavat aineosat hienoiksi, toiset jättävät ne karkeammiksi, mikä saa aikaan pieniä eroja tuotteen ulkonäössä ja rakenteessa. Myös eri aineosien väliset suhteet voivat vaihdella hieman ohjeesta riippuen.

Stornoway Black Pudding -verimakkaran aineosien prosentuaalisen osuuden on oltava seuraavissa rajoissa:

—	naudan tali: vähintään 37 % ja enintään 50 %

—	kaurahiutaleet: vähintään 16 % ja enintään 20 %

—	sipuli: vähintään 15 % ja enintään 18 %

—	lampaan, naudan tai sian veri: vähintään 12 % ja enintään 26 %

—	vesi, mikäli käytetään kuivattua verta

—	suola: vähintään 0,6 % ja enintään 2 %

—	pippuri: vähintään 0,4 % ja enintään 2 %

—	synteettinen tai luonnonkuori (-suoli): halkaisija 52–72 mm, pituus 150–500 mm.

3.4 Rehu (ainoastaan eläinperäiset tuotteet):

Ei sovelleta

3.5 Erityiset tuotantovaiheet, joiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella:

Kaikkien seuraavien Stornoway Black Pudding -verimakkaran valmistelu- ja tuotantovaiheiden on tapahduttava maantieteellisellä alueella:

—	talin valmistelu

—	aineosien sekoittaminen

—	makkaroiden täyttäminen

—	kypsentäminen ja jäähdyttäminen.

3.6 Viipalointia, raastamista, pakkaamista jne. koskevat erityiset säännöt:

Ei sovelleta

3.7 Merkintöjä koskevat erityiset säännöt:

Ei sovelleta

4. Maantieteellisen alueen tarkka rajaus:

Stornowayn kaupunki Lewisin saarella sekä Stornoway Trustin alueeseen kuuluvat kunnat

5. Yhteys maantieteelliseen alkuperään:

5.1 Maantieteellisen alueen erityisyys:

Jo vuosisatojen ajan Lewisin saaren yhteiskuntaelämä on perustunut Skotlannille ominaiseen pienimuotoiseen vuokraviljelyyn (crofting). Vasta noin neljän viime vuosikymmenen ajan vuokraviljelijät ovat hankkineet myös ulkopuolista työtä, ja heistä on tullut osa-aikaisia pienviljelijöitä. Crofting on mitä suurimmassa määrin kotitarveviljelyä. Stornowayn vuokraviljelijät pitivät muutamia lampaita, sikoja ja/tai lehmiä, ja heidän oli varmistettava, että kaikki eläimenosat käytettiin kokonaisuudessaan. Eläimet teurastettiin yhteistyössä, ja jäähdytysmahdollisuuksien puuttuessa lihat jaettiin naapureiden kanssa, jotka vastavuoroisesti toivat myöhemmin oman osuutensa, jolloin lihaa oli saatavilla koko pitkän talven ajan.

Verimakkaran skottilaisgaelinkielinen nimi on ”Marag Dubh” (dubh tarkoittaa mustaa). Sen valmistamista varten eläin teurastettiin ja veri kerättiin talteen. Sisälmykset poistettiin ja puhdistettiin suolaisessa merivedessä. Sen jälkeen ne vietiin takaisin tilalle, käännettiin sisäpuoli ulospäin ja pantiin vatiin kylmään veteen, johon yleensä lisättiin merivettä ja suolaa, minkä jälkeen niiden annettiin liota kannen alla 24 tuntia. Sitten sisälmykset huuhdottiin, ensin kylmässä ja sen jälkeen kuumassa vedessä. Tämän aikaa vievän käsittelyn tuloksena mahalaukun sisäseinämä pehmeni, ja sisälmykset voitiin kaapia puhtaan valkoisiksi. Kokonaisista sisälmyksistä saatiin kuori vähintään viidelle Marag Dubh -verimakkaralle: Deasainn (pötsistä), Brog/Boot, Curachd an Righ/King’s Crown) sekä kaksi sykkyräsuolesta leikattua ja sidottua pitkulaista makkaraa.

Vuokraviljelijöillä ei ollut varaa haaskata lihaa, joten he söivät samaa ruokaa joka päivä kunnes se oli loppu. Verimakkarasta sai paljon rautaa, ja se oli ja on edelleen hyvin tärkeä osa Stornowayn asukkaiden ruokavaliota. Sen valmistukseen käytetyt skotlantilaiset kaurahiutaleet takaavat tuotteen karkean rakenteen. Talin korkean kaloripitoisuuden ansiosta verimakkara on mitä mainiointa talviruokaa Hebridien kaltaisessa kylmässä ilmanalassa.

Stornoway Black Pudding -verimakkaran valmistus vaatii monia kädentaitoja, kuten

—	naudan talin valmistelu, joka edellyttää sen puhdistamista ja leikkaamista haluttuun kokoon;

—	kuivien aineosien sekoittaminen, joka edellyttää huolellista punnitsemista, jotta seoksen rakenne on riittävän tiivis; lihamestari arvioi tämän silmämääräisesti kokemuksensa perusteella;

—	täyttö käsin laitteen avustuksella, minkä jälkeen osa makkaroista sidotaan käsin;

—	kypsytys ja jäähdytys; kypsytetyt makkarat ripustetaan yksitellen jäähtymään.

Vaaditut taidot ovat kehittyneet paikallisesti ja siirtyneet sukupolvelta toiselle. Näin ovat säilyneet Stornoway Black Pudding -verimakkaran perinteiset ominaisuudet.

5.2 Tuotteen erityisyys:

Stornowayn verimakkara on ainutlaatuinen tuote, jonka valmistukseen käytetään ainoastaan seuraavia aineosia määrän mukaan alenevassa järjestyksessä: naudan tali, kaurahiutaleet, sipuli, veri (jos käytetään kuivattua verta, lisätään vettä), suola ja pippuri. Tuotteessa ei ole keinotekoisia väri-, maku-, täyte- tai säilöntäaineita. Väri raakana vaihtelee voimakkaan punaruskeasta syvän tummanruskeaan.

Muista alueellisista verimakkaroista poiketen Stornowayn verimakkaran pääasiallinen aineosa on naudan tali. Sillä tarkoitetaan naudan munuaisten ja kupeiden ympärillä olevaa rasvaa, jonka sulamispiste on alhainen (45–50 °C), joten sitä on helppo käyttää kiinteässä muodossa valmistusvaiheessa, mutta se sulaa, kun tuote kypsytetään höyryssä tai keittämällä. Vaikka tali on lähes mautonta, se korostaa muiden ainesten makua ja keventää myös makkaran rakennetta. Talin korkean kaloripitoisuuden ansiosta verimakkara on mitä mainiointa talviruokaa Hebridien kaltaisessa kylmässä ilmanalassa. Stornowayn verimakkaran valmistukseen käytetyt, Skotlannissa kasvatetusta kaurasta saadut hiutaleet takaavat tuotteen karkean rakenteen.

Stornoway Black Pudding -verimakkaran perusresepti on säilynyt muuttumattomana vuodesta toiseen. Se sisältää edelleen yksinomaan naudan talia, kaurahiutaleita, sipulia, verta, suolaa ja pippuria, mutta valmistusmenetelmiä oli muutettava tiukempien hygieniavaatimusten tultua voimaan ja makkaran kysynnän lisäännyttyä. Tuotantovaiheet edellyttävät runsaasti erityistaitoja. Naudan tali on valmisteltava käsin, jotta se voidaan leikata tasaisen kokoisiksi pieniksi palasiksi. Kuivat aineosat on sekoitettava ensin (käsin tai koneellisesti) ennen nesteen lisäämistä ja sekoittamista. Kaikki aineosat punnitaan aina erittäin huolellisesti, jotta rakenne säilyy tiiviin puuromaisena mutta silti jossain määrin sekoittuvana. Seos viedään laitteeseen, joka pursottaa massan makkarankuoreen. Täyttö tapahtuu käsin vetämällä suoli koneen suuttimen päälle. Myös massan pursotusvauhtia säädellään käsin. Sen jälkeen päät sidotaan joko käsin langalla tai suljetaan koneellisesti. Kypsytetyt makkarat ripustetaan yksitellen telineeseen jäähtymään.

Stornoway Black Pudding voidaan kypsentää kuorellisena tai kuorettomana, ja sen muoto säilyy muuttumattomana koko kypsytysprosessin ajan. Kypsä verimakkara on väriltään lähes musta, ja se lohkeaa leikattaessa erittäin helposti murenematta silti erityisemmin. Lihaisa maku on kostea, runsaan täyteläinen, maukas, maustettu mutta ei liian mausteinen; suutuntuma on vähärasvainen ja miellyttävä ja jälkimaku selkeän puhdas.

Lihamestarit valmistavat edelleen tätä muista erottuvaa paikallista tuotetta sukupolvelta toiselle periytyneiden reseptien mukaan säilyttäen tuotteen aineosista ja rakenteesta johtuvat perinteiset erityispiirteet

5.3 Syy-seuraussuhde, joka yhdistää maantieteellisen alueen seuraaviin: tuotteen laatu tai ominaisuudet (kun kyseessä SAN) tai tuotteen erityislaatu, maine tai muut ominaisuudet (kun kyseessä SMM):

Jo vuosisatojen ajan Lewisin saaren yhteiskuntaelämä on perustunut Skotlannille ominaiseen pienimuotoiseen vuokraviljelyyn (crofting). Vuokraviljelijöillä ei ollut varaa haaskata lihaa, joten he söivät samaa ruokaa joka päivä kunnes se oli loppu. Verimakkarasta sai paljon rautaa, ja se oli ja on edelleen hyvin tärkeä osa Stornowayn asukkaiden ruokavaliota.

Stornowayn verimakkara on ainutlaatuinen tuote, jonka valmistukseen käytetään ainoastaan seuraavia aineosia määrän mukaan alenevassa järjestyksessä: naudan tali, kaurahiutaleet, sipuli, veri, suola ja pippuri sekä mahdollisesti lisättävä vesi. Tuotteessa ei ole keinotekoisia väri-, maku-, täyte- tai säilöntäaineita.

Muista alueellisista verimakkaroista poiketen Stornowayn verimakkaran pääasiallinen aineosa on naudan tali. Sillä tarkoitetaan naudan munuaisten ja kupeiden ympärillä olevaa rasvaa, jonka sulamispiste on alhainen (45–50 °C), joten sitä on helppo käyttää kiinteässä muodossa valmistusvaiheessa, mutta se sulaa, kun tuote kypsytetään höyryssä tai keittämällä. Vaikka tali on lähes mautonta, se korostaa muiden ainesten makua ja keventää myös makkaran rakennetta. Useimmat alueelliset verimakkarat valmistetaan käyttäen sian verta, mutta Stornoway Black Pudding voidaan valmistaa joko lampaan, naudan tai sian verestä, joka mahdollisuuksien mukaan saadaan saaren paikallisesta teurastamosta.

Eräät Stornoway Black Pudding -verimakkaran tuottajayhdistykseen kuuluvista Stornowayn lihamestareista ovat valmistaneet ja myyneet verimakkaraa jo vuodesta 1931, mistä lähtien tuotetta on pidetty kaupan kyseisellä nimellä. Lihamestarit ovat yhteisesti käyttäneet nimeä ”Stornoway Black Pudding” ja pyrkineet noudattamaan korkeita laatuvaatimuksia sekä vaalimaan tuotteen yhteyttä Hebridien kulttuuriperintöön. Makunsa ja laatunsa ansiosta tuote onkin saanut yhä enemmän kansainvälistä mainetta, ja se tunnetaan nykyisin yhtenä Yhdistyneen kuningaskunnan herkullisimmista verimakkara- ja verivanukastuotteista. Perinteisesti vuokraviljelijöiden perusravintona tunnetusta tuotteesta on tullut kansainvälisesti arvostettu herkku.

Stornoway Black Pudding on luontaisesti yhteydessä alueen matkailuun, ja kävijät ostavat sitä usein matka- ja makumuistoksi saarilta. Tuotenimen ja Stornowayn välinen alueellinen yhteys tunnustetaan maailmanlaajuisesti. Useimmissa Skotlannin matkaoppaissa mainitaan Lewisin saaren yhteydessä Marag Dubh, ja yhteys mainitaan myös useissa sadoissa Google-portaalin hakutuloksissa. Hebridien kävijämäärä on kasvussa, ja alueen matkailua on osaltaan vauhdittanut näkyvyys televisiossa Monty Hallin Luonnon ehdoilla Ulko-Hebrideillä -sarjan kaltaisissa suosituissa ohjelmissa. Verimakkarasta kerrottiin myös National Geographic -lehden tammikuun 2010 numerossa, ja se oli olennainen osa skotlantilaista alkuperää oleville henkilöille suunnattua Visit Scotland 2010 -matkailunedistämiskampanjaa.

Eritelmän julkaisutiedot:

(Asetuksen (EY) N:o 510/2006 5 artiklan 7 kohta)

http://www.archive.defra.gov.uk/foodfarm/food/industry/regional/foodname/products/documents/stornoway-black-pudding-pgi.pdf

(1) EUVL L 93, 31.3.2006, s. 12.

		ISSN 1977-1053 doi:10.3000/19771053.C_2012.169.fin
Euroopan unionin virallinen lehti		C 169

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	55. vuosikerta 15. kesäkuu 2012

Kiintiön järjestysnumero	Hakematta jääneet määrät, jotka lisätään osakaudeksi 1 päivästä lokakuuta 2012–31 päivään joulukuuta 2012 vahvistettuun määrään (kilogrammoina)
09.4212	9 891 500
09.4214	6 597 950
09.4217	690 000
09.4218	3 478 800

Ilmoitusnumero	Sisältö	Sivu
	IV Tiedotteet
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET
	Neuvosto
2012/C 169/01	Neuvoston päätelmät, annettu 11 päivänä toukokuuta 2012, nuorten luovuuden ja innovointikyvyn edistämisestä	1

2012/C 169/02	Neuvoston päätelmät, annettu 10 päivänä toukokuuta 2012, kulttuuriaineiston digitoinnista ja sähköisestä saatavuudesta sekä digitaalisesta säilyttämisestä	5

2012/C 169/03	Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätelmät, annettu 10 päivänä toukokuuta 2012, kuntourheiluun liittyvän dopingin torjumisesta	9

2012/C 169/04	Neuvoston päätelmät, annettu 11 päivänä toukokuuta 2012, tutkinnon suorittaneiden työllistyvyydestä	11

	Euroopan komissio
2012/C 169/05	Euron kurssi	16

2012/C 169/06	Komission tiedonanto osakaudella 1 päivästä lokakuuta 2012–31 päivään joulukuuta 2012 käytettävissä oleviin määriin lisättävistä määristä, joista ei ole esitetty hakemuksia tietyissä siipikarjanliha-alan tuotteille avatuissa yhteisön kiintiöissä	17

	V Ilmoitukset
	HALLINNOLLISET MENETTELYT
	Euroopan parlamentti
2012/C 169/07	Palvelukseen ottamista koskeva ilmoitus PE/158/S	18

	Euroopan komissio
2012/C 169/08	Ehdotuspyyntö – EACEA/20/12 – elinikäisen oppimisen ohjelma – Euroopan strategisten tavoitteiden toteuttaminen koulutuksen alalla (Koulutus 2020) (sidosryhmien välinen yhteistyö, kokeilu ja innovointi)	19

	MUUT SÄÄDÖKSET
	Euroopan komissio
2012/C 169/09	Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu rekisteröintihakemuksen julkaiseminen	25