9.6.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 164/1

I

A.

B.

C.

D.

E.

F.

G.

H.

H.1

H.2

II

A.

B.

C.

D.

E.

F.

G.

H.

I.

J.

K.

L.

III

A.

A.1

A.2

A.3

B.

B.1

B.2

B.3

C.

C.1

C.2

D.

D.1

D.2

D.3

D.4

E.

E.1

E.2

E.3

E.4

E.5

F.

F.1

F.2

F.3

G.

LIITE I –

LIITE II –

LIITE III –

1.

Tässä selvityksessä analysoidaan Euroopan parlamentin talousarvio- ja varainhallintoa varainhoitovuonna 2011. Siinä tarkastellaan varojen käyttöä sekä toimintaan varainhoitovuoden aikana merkittävästi vaikuttaneita tapahtumia (osat I ja II) sekä tehdään yhteenveto siitä, miten vuodeksi 2011 asetetut tavoitteet on saavutettu (osa III).

2.

Selvitys on tehty Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (1) (jäljempänä ’varainhoitoasetus’) 122 artiklan, Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 soveltamissäännöistä 23 päivänä joulukuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 (2) 185 artiklan sekä Euroopan parlamentin talousarvion toteuttamista koskevien sisäisten sääntöjen (3) 13 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Analyysi perustuu tilinpitäjän hyväksymiin alustaviin tilinpäätöksiin.

3.

Parlamentin lopulliset määrärahat olivat 1 685 829 393 euroa, ja ne vastasivat 20,03:a prosenttia rahoituskehyksen otsakkeen 5 enimmäismäärästä (4). Taulukossa 1 esitetään Euroopan parlamentin talousarvion toteutus varainhoitovuonna 2011.

Taulukko 1

Määrärahojen käyttö

4.

Tileihin kirjattujen tulojen kokonaismäärä 31. joulukuuta 2011 oli 173 293 432 euroa (2010: 243 094 204 euroa), josta käyttötarkoitukseen sidottujen tulojen määrä oli 23 815 077 euroa (2010: 110 298 523 euroa).

5.

Lopullisessa talousarviossa vahvistetut parlamentin määrärahat vuodeksi 2011 olivat yhteensä 1 685 829 393 euroa. Kasvu vuoden 2010 talousarviosta oli siis 4 prosenttia (1 616 760 399 euroa).

6.

Maksusitoumukset olivat yhteensä 1 570 478 058 euroa eli 93 prosenttia lopullisista määrärahoista (2010: 96 prosenttia). Maksumäärärahat olivat yhteensä 1 347 577 674 euroa eli 86 prosenttia tehdyistä sitoumuksista (2010: 85 prosenttia).

7.

Ilman eri toimenpiteitä tehdyt siirrot varainhoitovuodelle 2012 olivat yhteensä 222 900 384 euroa eli 14 prosenttia sidotuista määrärahoista (2010: 15 prosenttia). Vuoden lopussa sitomattomat määrärahat, jotka siirrettiin varainhoitovuodelle 2012 (erikseen esitettävät siirrot), olivat yhteensä 21 700 000 euroa eli 1,3 prosenttia lopullisista määrärahoista (2010: 0,6 prosenttia). Ne oli tarkoitettu taulukossa 2 esitettyihin tarkoituksiin.

Taulukko 2

Vuodelle 2012 erikseen esitettyjen siirtojen aihe

8.

Ilman eri toimenpiteitä tehdyt siirrot vuodelle 2011 olivat yhteensä 231 028 630 euroa (2010: 180 265 823 euroa). Siirtoja vastaavat maksut olivat yhteensä 207 438 331 euroa eli 90 prosenttia siirroista (2010: 87 prosenttia). Määrärahoista siis peruuntui 23 590 299 euroa eli saman verran kuin vuonna 2010 (23 704 349 euroa). Peruutukset koskivat lähinnä seuraavia momentteja: momentit 100”Edustajanpalkkiot ja lisät”, 324”Tuotanto ja levitys”, 200”Kiinteistöt”, 140”Muu henkilöstö ja ulkopuoliset toimihenkilöt”, 202”Kiinteistöihin liittyvät kulut” ja 214”Tekniset tarvikkeet ja laitteistot”.

9.

Peruuntuneet määrät ja peruutusten pääasialliset syyt esitetään taulukossa 3.

Taulukko 3

Vuodelta 2010 vuodelle 2011 ilman eri toimenpiteitä siirrettyjen määrärahojen peruutusten pääasialliset syyt

10.

Vuonna 2011 tehdyt 9 artiklan 2 a kohdan mukaiset erikseen esitettävät siirrot olivat yhteensä 9 240 000 euroa. Ne koskivat alamomenttia 2003”Kiinteän omaisuuden hankinta”.

11.

Sofian Eurooppa-talon hankintaa ja kunnostusta varten erikseen siirretyistä määrärahoista ei voitu suorittaa maksuja vuonna 2011 työn huonoon laatuun ja kunnostustöiden vaatimustenvastaisuuteen liittyvien ongelmien vuoksi. Toimielimet antoivat työn valvonnan paikallisen arkkitehtifirman tehtäväksi. Tarkastuksissaan firma havaitsi ja dokumentoi tapauksia, joissa työn laatu oli ollut huono. Työn huonoa laatua koskevien todisteiden säilyttämiseksi ennen mahdollisia oikeustoimia parlamentti on aloittanut todisteiden säilyttämistä koskevan menettelyn, josta huolehtii riippumaton asiantuntija. Tämän vuoksi tähän mennessä ei ole suoritettu lainkaan maksuja. Voimassa oleman sopimuksen mukaan maksu suoritetaan kokonaisuudessaan vasta kunnostustöiden päätyttyä ja vastaanoton jälkeen.

12.

Vuonna 2011 käytettävissä olleet käyttötarkoitukseen sidotut tulot olivat yhteensä 23 815 077 euroa (2010: 110 298 523 euroa). Sitomisaste oli 52 prosenttia (2010: 13 prosenttia). Maksut olivat yhteensä 10 081 911 euroa eli 82 prosenttia tehdyistä sitoumuksista (2010: 74 prosenttia).

13.

Varainhoitovuodelle 2012 siirrettiin 107 592 247 euroa käyttämättä jääneitä määrärahoja (siirretyt käyttötarkoitukseen sidotut tulot). Käyttötarkoitukseen sidotuista tuloista vuoden aikana saadut määrärahat puolestaan olivat yhteensä 23 815 077 euroa. Seuraavassa kuvassa tarkastellaan käyttötarkoitukseen sidotuista tuloista vuoden 2011 aikana saatujen määrärahojen alkuperää.

Kuva 1

Käyttötarkoitukseen sidotuista tuloista peräisin olevat määrärahat vuonna 2011 luvuittain

14.

Vuodelle 2011 siirretyt käyttötarkoitukseen sidotuista tuloista peräisin olevat määrärahat olivat yhteensä 110 017 852 euroa (2010: 20 637 870 euroa). Tehdyt sitoumukset olivat 20 580 678 euroa (2010: 15 646 888 euroa). Suoritetut maksut olivat vuonna 2011 yhteensä 74 prosenttia tehdyistä sitoumuksista (2010: 65 prosenttia).

15.

Valtaosa vuodelle 2011 siirretyistä käyttötarkoitukseen sidotuista tuloista saaduista määrärahoista oli peräisin luvusta 20 ja johtui Belgian valtion 27. tammikuuta 2010 tekemästä 85 987 000 euron maksusta, joka koski D4- ja D5-rakennusten tontin ja Brysselin Luxemburg-rautatieaseman kattamiseen liittyvien kustannusten korvaamista. Määrää ei käytetty vuonna 2011, ja se siirrettiin varainhoitovuodelle 2012. Määrärahat on tarkoitus käyttää TREBEL-hankkeeseen.

16.

Määrärahoja peruuntui 93 651 335 euroa (2010: 55 230 127 euroa) eli 5,6 prosenttia lopullisista määrärahoista (2010: 3,4 prosenttia). Peruutusten pääasialliset syyt esitetään seuraavassa taulukossa:

Taulukko 4

Määrärahojen peruutusten pääasialliset syyt vuonna 2011

17.

Varainhoitovuoden aikana tehtiin yhdeksän varainhoitoasetuksen 24 ja 43 artiklan (7) mukaista C-siirtoa. Ne olivat yhteensä 62 104 026 euroa eli 3,7 prosenttia lopullisista määrärahoista (2010: 13 siirtoa eli 5,2 prosenttia lopullisista määrärahoista). Puhemies hyväksyi yhdeksän P-siirtoa varainhoitoasetuksen 22 artiklan 1 kohdan (8) nojalla. Ne olivat yhteensä 11 799 520 euroa eli 0,7 prosenttia lopullisista määrärahoista (2010: kuusi siirtoa eli 0,2 prosenttia lopullisista määrärahoista). Seuraavissa taulukoissa on yhteenveto siirroista niiden oikeusperustan ja tarkoituksen mukaan.

18.

Vuonna 2011 hyväksyttiin siis kahdeksantoista C- ja P-siirtoa. Ne olivat yhteensä 73 903 546 euroa eli 4,4 prosenttia lopullisista määrärahoista (2010: yhdeksäntoista siirtoa, yhteensä 88 284 059 euroa eli 5,5 prosenttia lopullisista määrärahoista).

Taulukko 5

Siirrot ja niiden oikeusperustat

Taulukko 6

C-siirrot vastaanottavan budjettikohdan mukaan jaoteltuina

Taulukko 7

C-siirrot menoluokan ja tarkoituksen mukaan jaoteltuina

19.

Tässä osassa tarkastellaan luvun 10 0 ”Alustavat määrärahat” ja luvun 10 1 ”Varaus ennakoimattomia menoja varten” määrärahojen käyttöä. Näihin osastoon 10 ”Muut menot” sisältyviin lukuihin viitataan tässä selvityksessä myöhemmin ”alustavina määrärahoina”. Osasto 10 ”Muut menot” muodosti siirtojen tärkeimmän lähteen: 54 prosenttia siirroista eli 33 814 026 euroa oli peräisin siitä.

20.

Kyseisestä summasta 15 600 000 euroa oli tarkoitettu kiinteistöpolitiikkaan, 714 026 euroa henkilöstömenoihin, 13 200 000 euroa jäsenille, 800 000 euroa monikielisyyteen, 3 400 000 euroa tietotekniikkaan ja 100 000 euroa hallintoon. Tiedot alustavista määrärahoista tehtyjen siirtojen kohteista esitetään seuraavassa taulukossa.

Taulukko 8

Alustavien määrärahojen siirtojen kohteet

21.

Tässä osassa tarkastellaan siirtoja muista lähteistä kuin osastosta 10 ”Muut menot”. Muista osastoista siirrettiin yhteensä 28 290 000 euroa. Kiinteistöpolitiikkaan liittyvien menojen osuus näistä siirroista oli suurin eli 89 prosenttia, ja seuraavina olivat tietotekniikkamenot (11 prosenttia). Taulukossa 9 esitetään yhteenveto näistä siirroista.

22.

P-siirroista esitetään yhteenveto taulukossa 10.

Taulukko 9

Muista lähteistä kuin alustavista määrärahoista tehtyjen C-siirtojen alkuperä

Taulukko 10

P-siirtojen kohteet

23.

Tässä osassa käsitellään määrärahojen käyttöä talousarvioluvuittain, niiden osuutta talousarvion kokonaismenoista ja niiden kehitystä edelliseen varainhoitovuoteen verrattuna. Neljä lukua kattaa 70 prosenttia kaikista maksusitoumuksista. Kyseessä ovat luku 10”Toimielimen jäsenet”, luku 12”Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt”, luku 20”Kiinteistöt ja niiden liitännäiskulut” ja luku 42”Parlamentin jäsenten avustajiin liittyvät menot”.

24.

Taulukossa 11 esitellään luvuittain, kuinka vuoden 2011 sitoumukset kehittyivät verrattuna varainhoitovuoteen 2010. Kuvissa 2 ja 3 esitellään osuudet ja kehitys vuodesta 2010 vuoteen 2011.

Taulukko 11

Sitoumusten kehittyminen vuosina 2011 ja 2010

Kuva 2

Vuoden 2011 menojen jakautuminen luvuittain

Kuva 3

Sidottujen määrärahojen kehittyminen vuosina 2010 ja 2011 luvuittain

25.

Jäseniin liittyvät menot (12 prosenttia varainhoitovuoden 2011 kaikista menoista) laskivat 12 miljoonalla eurolla eli 6 prosenttia vuodesta 2010. Luvun menojen vähentyminen johtuu muun muassa menojen laskusta alamomenteissa 1004”Tavanomaiset matkakulut” (– 7 prosenttia) ja 1020”Siirtymäkorvaukset” (– 88 prosenttia).

26.

Noin 5 prosenttia luvun määrärahoista peruuntui. Peruuntumisten syynä oli erityisesti se, että talousarvion 2011 ensimmäiset arviot toteutettiin vuoden 2010 alussa, jolloin uusien jäsenten asemaa koskevien sääntöjen soveltamisen vaikutukset eivät vielä olleet tiedossa.

27.

Alamomentin 1000”Edustajanpalkkiot” sitoumukset olivat 67 373 854 euroa (34 prosenttia luvun 10 sitoumuksista), kun taas alamomentin 1004”Tavanomaiset matkakulut” sitoumukset olivat 69 748 957 euroa (36 prosenttia luvun 10 sitoumuksista). Viimeksi mainittu alamomentti kattaa matkoihin työskentelypaikkakunnalle ja takaisin sekä muihin virkamatkoihin liittyvät matka- ja oleskelukulut.

28.

Vuonna 2011 (9) jäsenet tekivät 17 572 täysistuntomatkaa Strasbourgiin ja Brysseliin, 31 222 valiokuntamatkaa Brysseliin ja 2 378 matkaa poliittisten ryhmien kokouksiin Brysseliin (10). Matkoja parlamentin tavanomaisten työskentelypaikkakuntien ulkopuolelle valiokuntakokouksiin tehtiin 1 160 ja poliittisten ryhmien kokouksiin 1 671. Lisäksi parlamentin valtuuskuntakokouksiin tehtiin 1 413 matkaa.

29.

Alamomentin 1006”Yleinen kulukorvaus” sitoumukset olivat 37 843 364 euroa (19 prosenttia luvun 10 sitoumuksista). Määrä on tarkoitettu kattamaan kulut jäsenten parlamentaarisesta toiminnasta. Kuukausikorvaus on 4 299 euroa jäsentä kohti.

30.

Luvun osuus oli 34 prosenttia varainhoitovuoden 2011 kokonaismenoista, eli se on suurin menoerä. Menot kasvoivat prosentin edellisestä varainhoitovuodesta. Kehitys johtuu pääasiassa alamomentin 1200”Palkat ja palkanlisät” määrärahojen kasvusta (+ 2 prosenttia).

31.

Luvun 12 menoista noin 99 prosenttia liittyi alamomenttiin 1200”Palkat ja palkanlisät”, ja toteutuneiden sitoumusten määrä oli 535 880 699 euroa. Kohdassa vuoden lopussa käytettävissä olleilla määrärahoilla oli tarkoitus maksaa palkkojen vuosittainen mukautus, josta neuvosto ei vieläkään ole tehnyt päätöstä. Jos vuosittaista mukautusta ei oteta huomioon, määrärahojen käyttö kasvoi edellisestä varainhoitovuodesta 4,62 prosenttia. Alamomentin 1200 määrärahat olivat ylijäämäiset vuonna 2011, ja siitä tehtiin tämän vuoksi joitakin määrärahasiirtoja varainhoitovuoden kuluessa.

32.

Vuonna 2011 pääsihteeristöön palkattiin 321 virkamiestä ja väliaikaista toimihenkilöä, poliittisiin ryhmiin palkattiin 77 väliaikaista toimihenkilöä ja 395 henkilöä palkattiin jäsenten valtuutetuiksi avustajiksi. Euroopan parlamentissa työskenteli 31. joulukuuta 2011 yhteensä 5 778 virkamiestä ja väliaikaista toimihenkilöä. Pääsihteeristössä työskenteli näistä henkilöstöluokista 5 031 henkilöä ja poliittisissa ryhmissä 747 henkilöä.

33.

Sukupuolittain jaoteltuna 31. joulukuuta 2011 yksiköiden päälliköistä 25 prosenttia oli naisia, johtajista naisia oli 31 prosenttia ja pääjohtajista 45 prosenttia. Seuraavassa kuvassa esitetään sukupuolijakauma tehtäväryhmittäin.

Kuva 4

Euroopan parlamentin pääsihteeristön henkilöstön sukupuolijakauma

34.

Vuonna 2011 luvun osuus oli 8 prosenttia menoista. Menojen 11 prosentin nousu vuodesta 2010 johtuu menojen noususta alamomentissa 1400”Muu henkilöstö” (21 prosenttia) ja momentissa 142”Ulkoiset palvelut” (22 prosenttia). Luvun 14 määrärahoista noin 48 prosenttia oli alamomentilla 1402”Konferenssitulkit” ja 26 prosenttia alamomentilla 1400”Muu henkilöstö”.

35.

Alamomentissa 1402”Konferenssitulkit” sitoumukset nousivat 56 964 283,06 euroon ja niillä katettiin toimielinten välisen yhteistyön puitteissa (erityisesti) niiden ylimääräisten konferenssitulkkien palkkiot, sosiaalimaksut, matkakulut ja päivärahat, joiden avulla parlamentti hoitaa tulkkauksen parlamentin tai muiden parlamentin tulkkien (virkamiesten ja väliaikaisten toimihenkilöiden) palveluja käyttävien toimielinten kokouksissa.

36.

Parlamentin tulkeilla ja ylimääräisillä konferenssitulkeilla oli 110 098 tulkkauspäivää vuonna 2011 (2010: 109 256 tulkkauspäivää) parlamentissa sekä muissa toimielimissä (11) tapauksissa, joissa tulkkauksesta huolehti parlamentti (nousua 0,4 prosenttia vuodesta 2010). Parlamentin tulkeilla oli 53 325 tulkkauspäivää (1,8 prosenttia enemmän kuin vuonna 2010) ja ylimääräisillä konferenssitulkeilla 56 773 päivää (laskua 0,9 prosenttia vuodesta 2010).

37.

Alamomentin 1400”Muu henkilöstö” sitoumukset olivat 30 538 391 euroa. Alamomentista katetaan muun henkilöstön, erityisesti sopimussuhteisten ja paikallisten toimihenkilöiden ja erityisneuvonantajien palkat, lisät ja korvaukset mukaan lukien, toimihenkilöiden sosiaaliturvaan kuuluvat työnantajamaksut ja näiden toimihenkilöiden palkkaukseen sovellettavien korjauskerrointen vaikutus sekä väliaikaisen ulkopuolisen henkilöstön käytöstä aiheutuvat menot. Sopimussuhteisessa henkilöstössä oli 727 henkilöä 31. joulukuuta 2011. Sopimussuhteisen henkilöstön jakautuminen tehtäväryhmien mukaisesti esitetään kuvassa 5.

Kuva 5

Sopimussuhteinen henkilöstö tehtäväryhmittäin

38.

Luvun 16 menot (prosentti varainhoitovuoden 2011 kaikista menoista) nousivat miljoonalla eurolla eli 9 prosenttia vuodesta 2010.

39.

Luvun sitoumuksista 37 prosenttia koski alamomenttia 1654”Lasten päiväkoti ja muut lastentarhat”, 27 prosenttia alamomenttia 1612”Ammatillinen täydennyskoulutus” ja 18 prosenttia alamomenttia 1652”Ravintoloiden ja ruokaloiden juoksevat toimintakulut”.

40.

Parlamentin Brysselissä toimivan päiväkodin ja lapsiparkin ulkopuolinen hallinto ja liitännäiskulut on alamomentin 1654 suurin alakohta. Luvun sitoumukset olivat yhteensä 5 350 000 euroa ja kattoivat parlamentin maksettavaksi kuuluvan osuuden kuluista, jotka liittyvät lasten päiväkotiin ja ulkopuolisiin lastentarhoihin, joiden kanssa on tehty sopimus.

41.

Alamomentin 1612”Ammatillinen täydennyskoulutus” maksusitoumusmäärärahat olivat 3 913 225 euroa, ja ne kattoivat henkilöstön pätevyyden lisäämiseksi ja toimielimen toiminnan ja tehokkuuden parantamiseksi järjestettävään koulutukseen liittyvät menot. Vuonna 2011 sisäisillä kielikursseilla oli 4 154 osallistujaa (2010: 4 757 (12)) ja työskentelypaikkakunnan ulkopuolella järjestettävillä kursseilla 403 osallistujaa (2010: 392). Lisäksi 1 478 henkilöä osallistui atk-kursseille (2010: 733) ja 1 336 henkilöä taloushallinnon kursseille (2010: 998). Euroopan unionin henkilöstökoulutuskeskuksen järjestämille kursseille osallistui noin 230 henkilöä (2010: 85). Muuhun kuin kielikoulutukseen liittyville sisäisille kursseille osallistui 5 244 henkilöä (2010: 6 853) ja ulkopuolisille kursseille 239 henkilöä (2010: 198). Alamomentin 1652”Ravintoloiden ja ruokaloiden juoksevat toimintakulut” sitoumukset olivat 2 600 000 euroa. Ravintoloissa ja ruokaloissa kävi noin 1 554 000 asiakasta ja henkilöstön kaupassa noin 157 000 asiakasta.

42.

Luvun osuus oli 12 prosenttia vuoden 2011 menoista, mikä merkitsee 5 prosentin kasvua vuodesta 2010. Menojen kasvua alamomenteissa 2003”Kiinteän omaisuuden hankinta”, 2007”Tilojen kunnostus” ja 2022”Kiinteistöjen huolto, kunnossapito, hoito ja siivous” kompensoi osittain menojen lasku alamomenteissa 2000”Vuokrat”, 2001”Pitkäaikaisesta vuokrasopimuksesta aiheutuvat maksut”, 2008”Muut kiinteistöjen hallinnointimenot” ja 2026”Kiinteistöjen turvallisuus ja valvonta”.

43.

Seuraavassa kuvassa esitetään luvun 20 määrärahojen jaottelu menoluokittain.

Kuva 6

Luvun 20 menojen jakautuminen (%)

44.

Alamomentin 2022”Kiinteistöjen huolto, kunnossapito, hoito ja siivous” sitoumukset (22 prosenttia luvusta) olivat 43 815 033 euroa ja kattoivat voimassa olevien sopimusten mukaisesti tilojen, hissien, lämmitys- ja ilmastointijärjestelmien sekä palo-ovien huollosta sekä maalaus- ja korjaustöistä jne. aiheutuvat kulut.

45.

Alamomentin 2026”Kiinteistöjen turvallisuus ja valvonta” sitoumukset (19 prosenttia luvusta) olivat yhteensä 36 279 710 euroa ja kattoivat ensisijaisesti parlamentin kolmella työskentelypaikkakunnalla käyttämien rakennusten ja tiedotustoimistojen vartioinnista ja valvonnasta aiheutuvat kulut. Parlamentin tiloissa työskenteli vuoden 2011 lopussa yhteensä 876 turvallisuushenkilöstöön kuuluvaa työntekijää. Alamomentin säästöt vuodesta 2010 johtuivat toisaalta turvallisuusmenojen järkeistämisestä ja toimista yleisen ja paloturvallisuuden välisen synergian lisäämiseksi ja toisaalta sakoista, joita määrättiin kiinteistöjen ja henkilöiden turvallisuudesta vastaavalle yritykselle Brysselissä sopimuksen ja tarjousehtojen noudattamatta jättämisen vuoksi. Säästöjen avulla voitiin kattaa kustannukset, jotka liittyvät akkreditointiin ja vastaanottoon liittyvien tehtävien parlamentin oman henkilöstön hoidettavaksi siirtämisen viivästymiseen virkojen täyttämismenettelyissä kohdattujen vaikeuksien vuoksi.

46.

Alamomenttiin 2003”Kiinteän omaisuuden hankinta”, jossa alun perin oli p.m.-merkintä, otettiin määrärahoja siirroilla C7, C9 ja P9. Kohdan 15 miljoonan euron ylijäämän vuoksi tehtiin erikseen esitettävä siirto, ja määrärahat sidotaan ja maksetaan vuonna 2012 (TREBEL-rakennushanke).

47.

Alamomentin 2007”Tilojen kunnostus” (12 prosenttia luvusta) sitoumukset olivat 23 514 945 euroa. Saatuaan 20. lokakuuta 2010 annetussa päätöslauselmassa pyydetyt tiedot budjettivaliokunta hyväksyi 15. ja 16. maaliskuuta 2011 pitämiensä kokousten päätteeksi, että varauksesta (luku 10 0) otetaan 2,5 miljoonaa Euroopan historian taloa varten.

48.

Vuonna 2011 luvun osuus oli 7 prosenttia menoista. Luvun 21 menot vähenivät 15 prosenttia vuoteen 2010 verrattuna, koska määrärahat laskivat etenkin momentissa 210”Tietojenkäsittely ja televiestintä”. Momentin menot vähenivät 43 prosenttia (vuonna 2010 kohtaan tehtiin kolme määrärahasiirtoa, joiden yhteismäärä oli noin 24 miljoonaa euroa).

49.

Alamomentin 2102”Tietotekniikkaan ja uuteen tekniikkaan liittyvät ulkoiset palvelut” määrärahat (51 prosenttia luvusta) nousivat 4,5 miljoonaa euroa vuodesta 2010, mikä johtui useista siirroista tieto- ja viestintätekniikan (TVT) ulkopuolisen tuen rahoituksen lisäämiseksi, jotta voitaisiin toteuttaa puhemiehistön 24. maaliskuuta 2010 hyväksymää keskipitkän aikavälin TVT-strategiaa. Alamomentin menot olivat yhteensä 60 263 388 euroa. Määräraha kattoi erityisesti menot atk-palvelukeskuksilta ja atk-konsulteilta saadusta ulkopuolisesta avusta atk-keskuksen ja verkon käytössä, sovellusten tuottamisessa ja ylläpidossa, käyttäjätuessa (jäsenet ja poliittiset ryhmät mukaan lukien), selvitysten toteuttamisessa sekä teknisten asiakirjojen laatimisessa ja julkaisussa.

50.

Alamomentin 2100”Tietotekniikan ja uuden tekniikan laitteet ja ohjelmistot” määrärahat olivat 28 prosenttia luvusta 21, ja menot olivat yhteensä 32 309 241 euroa. Määräraha kattoi menot, jotka liittyvät toimielimen laitteistojen ja ohjelmistojen hankintaan, vuokraukseen, huoltoon ja ylläpitoon, sekä niihin liittyvät työt. On kyse erityisesti atk-keskuksen järjestelmiin ja televiestintäjärjestelmiin, osastojen ja poliittisten ryhmien atk-palveluihin sekä koneäänestykseen tarvittavista laitteistoista ja ohjelmistoista.

51.

Seuraavassa kuvassa esitetään luvun 21 menojen jakautuminen.

Kuva 7

Luvun 21 menojen jakautuminen (%)

52.

Tietojenkäsittelykapasiteetti ja prosessointiteho kasvoivat 28 prosenttia tarkasteltavana olevana ajanjaksona. Joulukuussa 2010 muistikapasiteetti oli 2 314 240 gigatavua. Vuoden 2011 loppuun mennessä se oli kasvanut 4 365 713 gigatavuun. Prosessointitehon osalta keskustietotekniikkajärjestelmien kapasiteetti käsitellä tietty tietomäärä tietyssä ajassa kasvoi 12 prosentilla (saatujen pyyntöjen määrän vakiintuminen) edelliseen vuoteen verrattuna. Tietojärjestelmien turvallisuuden varmistamiseksi verkkoa, palvelimia, ohjelmistoja ja työasemia varten testattujen ja niihin liitettyjen korjaustiedostojen määrä nousi 73 prosenttia vuoden 2010 lopun 1 019:stä vuoden 2011 lopun 1 763:een, mikä johtui pääasiassa siirtymisestä Windows 7 -käyttöjärjestelmään sekä WiFi-verkon ja DMZ-verkon (aliverkko, jonka avulla suojaudutaan verkkohyökkäyksiltä) kehityksestä.

53.

Vuonna 2011 luvun osuus oli 1 prosentti menoista. Seitsemän prosentin vähennys tässä luvussa vuoden 2011 aikana selittyy pääasiassa momentin 235”Televiestintä” menojen vähenemisellä (– 19 prosenttia).

54.

Momentin menot jakautuvat seuraavasti: 48 prosenttia vastaa momenttia 235”Televiestintä”, 20 prosenttia momenttia 230”Paperi- ja toimistotarvikkeet ja erilaiset kulutustavarat” ja 14 prosenttia momenttia 232”Juridiset kulut ja vahingonkorvaukset”. Loput 18 prosenttia jakautuvat momenttien 231”Rahoituskulut”, 236”Postitus- ja toimitusmaksut”, 237”Muutot” ja 238”Muut hallinnosta johtuvat menot” kesken.

55.

Vuonna 2011 luvun osuus oli 2 prosenttia menoista. Vuoden 2011 määrärahat olivat 9 prosenttia korkeammat kuin vuonna 2010. Tämä johtuu menojen kasvusta momentilla 300”Kulut henkilöstön virkamatkoista” (+ 2,1 miljoonaa euroa).

56.

Vuonna 2011 järjestettiin 34 849 virkamatkaa (2010: 33 200 virkamatkaa). Virkamatkapäiviä oli 104 514 (2010: 98 629 päivää). Useimmat virkamatkoista olivat matkoja parlamentin kolmen työskentelypaikkakunnan välillä (Bryssel: 5 954 virkamatkaa, Strasbourg: 21 023 virkamatkaa ja Luxemburg: 2 528 virkamatkaa).

57.

Vuonna 2011 luvun määrärahojen osuus oli 6 prosenttia menoista. Menot laskivat 6 prosenttia edellisestä varainhoitovuodesta. Luvun määrärahoista noin 30 prosenttia liittyi alamomenttiin 3244”Vierailijaryhmiin liittyvät järjestelyt, Euroscola-ohjelma ja kolmansien maiden mielipiteenmuokkaajia koskevat kutsut”, 19 prosenttia liittyi alamomenttiin 3242”Julkaisu- ja tiedotusmenot sekä menot osallistumisesta julkisiin tapahtumiin” ja 12 prosenttia alamomenttiin 3248”Audiovisuaalisesta tiedottamisesta aiheutuvat menot”.

58.

Seuraavassa kuvassa esitetään menojen jakautuminen.

Kuva 8

Luvun 32 menojen jakautuminen (%)

59.

Alamomentin 3244”Vierailijaryhmiin liittyvät järjestelyt, Euroscola-ohjelma ja kolmansien maiden mielipiteenmuokkaajia koskevat kutsut” sitoumukset olivat 27 197 374 euroa ja kattoivat avustukset vierailijaryhmille, liitännäiset valvonta- ja infrastruktuurikulut, Euroscola-ohjelman toimintakulut sekä kolmansien maiden mielipiteenmuokkaajille tarkoitettujen harjoittelujaksojen rahoituksen.

60.

Alamomentin 3242”Julkaisu- ja tiedotusmenot sekä menot osallistumisesta julkisiin tapahtumiin” sitoumukset olivat 17 629 068 euroa. Määrärahat kattoivat etenkin julkaisuja, erityisesti sähköisiä julkaisuja, tiedotus- ja suhdetoimintaa ja julkisiin tapahtumiin, messuille ja näyttelyihin osallistumista jäsenvaltioissa ja ehdokasmaissa koskevat menot sekä lainsäädäntötyön seurantatietokannan (OEIL) päivittämiseen liittyvät menot.

61.

Alamomentin 3248”Audiovisuaalisesta tiedottamisesta aiheutuvat menot” sitoumukset olivat yhteensä 11 105 033 euroa. Tästä katettiin muun muassa seuraaviin liittyvät menot:

62.

Audiovisuaalisen tiedon tuottamisesta voidaan todeta, että internetissä lähetettiin 1 224 tilaisuutta, muun muassa 800 valiokuntien puolen päivän mittaista kokousta. Europe by Satellite -palvelu tuotti 843 uutisjuttua, 52 tiedotuslähetystä ja 380 suorana lähetettyä raporttia.

63.

Luvun osuus oli 5 prosenttia vuoden 2011 menoista, mikä merkitsee 9 prosentin kasvua edellisestä varainhoitovuodesta. Momentin 400”Poliittisten ryhmien ja sitoutumattomien jäsenten hallinnosta, poliittisesta toiminnasta ja tiedotuksesta johtuvat menot” osuus luvun 40 määrärahoista oli 66 prosenttia (2010: 70 prosenttia). Momentin sitoumukset olivat yhteensä 54 692 881 euroa. Ne oli tarkoitettu kattamaan poliittisten ryhmien ja sitoutumattomien jäsenten

64.

Momentin 402”Rahoitus eurooppalaisille poliittisille puolueille” osuus luvun 40 määrärahoista oli 21 prosenttia (2010: 18 prosenttia). Momentin 403”Rahoitus eurooppalaisille poliittisille säätiöille” osuus luvun 40 määrärahoista oli 13 prosenttia (2010: 12 prosenttia).

Kuva 9

Luvun 40 menojen jakautuminen (%)

65.

Vuonna 2011 luvun osuus oli 11 prosenttia menoista, mikä merkitsee 11 prosentin kasvua vuodesta 2010.

66.

Paikallisiin avustajiin liittyvät menot nousivat 13 prosenttia, ja ne muodostivat melkein 46 prosenttia luvun kokonaismenoista (78 759 981 euroa).

67.

Henkilöstösääntöjen piiriin kuuluviin valtuutettuihin avustajiin liittyvät menot nousivat 11 prosenttia, ja ne muodostivat melkein 54 prosenttia luvun kokonaismenoista (91 804 373 euroa). Valtuutettujen avustajien määrä saavutti normaalitason ja maksettujen kuukausipalkkojen keskimääräinen taso vakiintui 6,9 miljoonaan euroon vuoden aikana (6,3 miljoonaa vuonna 2010). Lopullisten määrärahojen käyttö onkin melkein optimaalinen (99 prosenttia sidottu) ja sitoumusten jäljelle jäänyt määrä (alle 1,1 miljoonaa) selittyy pääosin sillä, että vuosittaista palkkojen mukautusta ei maksettu vuonna 2011.

68.

Parlamentissa työskenteli 31. joulukuuta 2011 yhteensä 1 599 valtuutettua avustajaa. Joulukuussa 2011 työsopimus jäsenten kanssa oli 2 442 paikallisella avustajalla. Paikallisia avustajia oli keskimäärin 3,4 jäsentä kohti. Kunkin jäsenen palveluksessa olevien paikallisten avustajien määrä vaihtelee huomattavasti; vuonna 2011 vaihteluväli oli nollasta 54:ään. Vaikka 112 jäsentä ei ollut palkannut lainkaan paikallisia avustajia, 49 jäsentä oli palkannut yli 10 työntekijää jäsenvaltiossaan vuoden 2011 aikana.

69.

Tähän osastoon kuuluvien lukujen määrärahat ovat ainoastaan alustavia määrärahoja, ja niitä voidaan sitoa ainoastaan siirtämällä toiminnalliseen budjettikohtaan. Näitä siirtoja (33 814 026 euroa) tarkastellaan selvityksen I osassa. Osaston alkuperäiset määrärahat olivat 40 749 026 euroa (2010: 46 441 800 euroa) eli noin 2 prosenttia koko vuoden 2011 talousarviosta.

70.

Osastossa oli varainhoitovuoden lopussa jäänyt käyttämättä 6 935 000 euroa (6 100 000 euroa luvussa 10 0 ”Alustavat määrärahat” ja 835 000 euroa luvussa 10 3 ”Varaus laajentumista varten”).

71.

Varainhoitovuotta 2011 leimasi ennen kaikkea vuonna 2010 aloitettujen Lissabonin sopimuksen voimaantulosta johtuneiden mukautusten jatkaminen, jotta parlamentti pystyisi hyödyntämään täysimääräisesti institutionaalisen asemansa vahvistumisen. Parlamentti myös järjesti Lissabonin sopimuksessa määrättyjen 18 ylimääräisen jäsenen vastaanoton, ryhtyi Kroatian liittymisen edellyttämiin valmisteluihin, teki tiedotus- ja viestintäpolitiikkaan myönteisiä muutoksia sekä jatkoi monivuotisten ohjelmien toteuttamista keskeisten hallinnonalojensa järkeistämiseksi ja uudistamiseksi.

72.

Jäljempänä esitetyt tavoitteet ja vuonna 2011 saavutetut tulokset perustuvat puhemiehistön vuonna 2011 asettamiin painopisteisiin ja tekemiin päätöksiin, parlamentin budjettipäätöslauselmissaan hyväksymiin suuntaviivoihin sekä hallinnollisen työohjelman 2009–2011 tavoitteisiin ja tuloksiin.

73.

Vuonna 2010, joka oli ensimmäinen Lissabonin sopimuksen hyväksymisen jälkeinen vuosi, voitiin puuttua kiireellisimpiin jäsenten suoraa tukea koskeviin kysymyksiin lisäämällä valiokuntien henkilöstöä, osoittamalla lisäresursseja parlamentin jäsenten avustajia varten sekä lisäämällä poliittisten ryhmien henkilöstötaulukkojen virkoja. Vuonna 2011 jatkettiin Lissabonin sopimukseen liittyviä mukautuksia keskittyen jäsenille tarjottavaan asiantuntija-apuun, jotta he voivat hoitaa täysipainoisesti laajentuneet tehtävänsä nyt neuvoston kanssa tasaveroisena lainsäätäjänä.

74.

Asiantuntijapalvelujen parantaminen oli perusteltua muun muassa säädöskäytännön parantamistavoitteen edellyttämien tiukempien laatuvaatimusten vuoksi sekä siksi, että oli pohdittava strategisesti poliittisia haasteita, joita Euroopan unioni kohtaa tulevaisuudessa.

75.

Tätä silmällä pitäen parlamentti vahvisti sisäistä ja ulkoista asiantuntijakapasiteettiaan. Sisäisen asiantuntemuksen parantamiseksi politiikkayksiköiden henkilöresursseihin osoitettiin 35 uutta virkaa (19 AD 5 -virkaa ja 16 AST 1 -virkaa), joista 29 osoitettiin sisäasioiden pääosaston neljään politiikkayksikköön ja kuusi ulkoasioiden pääosaston politiikkayksikköihin. Samalla ulkoisten tutkimusten määrärahoja lisättiin 3,2 miljoonalla eurolla.

76.

Sisäasioiden pääosaston politiikkayksiköt tekivät yhteensä 224 ulkoisen asiantuntija-avun toimeksiantoa (2010: 242, 2009: 155). Näistä 30 oli yli 60 000 euron arvoisia laajoja tutkimuksia. Lisäksi tuotettiin sisäisesti yhteensä 220 tutkimusta ja katsausta. Politiikkayksiköt järjestivät myös 55 seminaaria (2010: 40, 2009: 12), joihin kutsuttiin ulkopuolisia asiantuntijoita keskustelemaan valiokunnan jäsenten kanssa. Asiantuntijoita kutsuttiin myös esittelemään taloudellista, rahoitusalan ja rahapoliittista asiantuntemusta ECON-valiokunnan järjestämän rahapoliittisen vuoropuhelun neljän istunnon valmistelukokouksissa. Asiantuntijat toimittivat kyseisiin istuntoihin 35 taustamuistiota.

77.

STOAn (Science and Technology Options Assessment) tutkimusohjelmassa järjestettiin 17 seminaaria tavanomaisen vuotuisen luennon lisäksi ja voimassa olevan puitesopimuksen nojalla tilattiin 15 tutkimusta, joista 5 oli arvoltaan suuria (yli 60 000 euroa).

78.

Ulkoasioiden pääosaston vastuualueella tehtiin vuonna 2011 yhteensä 501 tutkimusta, katsausta, taustamuistiota ja maakohtaista turvallisuusarviointia. Näistä 82 prosenttia tuotettiin sisäisesti. Ulkoisten tutkimusten määrä nousi merkittävästi, 24,7 prosentilla, vuonna 2011 vuodesta 2010. Vuonna 2011 järjestettiin kuusitoista seminaaria, mikä on merkittävästi (11) enemmän kuin vuonna 2010. Seminaarien määrän lisääntyminen merkitsee jäsenten / parlamentin elinten ymmärtävän niiden arvon, sillä ne mahdollistavat paremman vuorovaikutuksen asiantuntijoiden kanssa.

79.

Ulkoasioiden pääosaston laatimissa sisäisissä asiakirjoissa painopiste on ollut ennakkoanalyysissa. Valtaosa oma-aloitteisista politiikkakatsauksista liittyy arabikevääseen tai kauppakysymyksiin. Myös politiikan pikakatsausten määrä on lisääntynyt. Katsaukset tuotetaan nopeasti politiikkayksikön aloitteesta, jotta voidaan reagoida nopeasti kriisiin tai äkilliseen tapahtumaan. Lisäksi tuotettiin 101 maakohtaista turvallisuusarviointia, mikä oli 22 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.

80.

Asiantuntemuksen tarpeen lisäännyttyä myös kirjasto on noussut keskeiseen asemaan, minkä vuoksi sen määrärahoja on perusteltua lisätä huomattavasti. Parlamentin kirjastoa pyydetään antamaan välittömästi tiiviitä ja kattavia asiantuntijalausuntoja pyynnön esittäneen jäsenen kielellä. Lisäksi siltä pyydetään yhä useammin erityisselvityksiä jäsenvaltioiden lainsäädännöstä ja politiikasta.

81.

Parlamentin kirjaston olikin vuonna 2011 kehitettävä ja parannettava huomattavasti jäsenille tarjoamiaan palveluja ja ennen kaikkea parannettava tausta-asiakirjapalveluaan. Tämä täydensi politiikkayksiköiden valiokunnille tarjoamia palveluja.

82.

Kirjaston palvelujen lisääminen tuli mahdolliseksi, koska henkilöstöä lisättiin 28 viralla (24 AD 5 -virkaa ja 4 AST 1 -virkaa). Näistä 13 oli entisiä sopimussuhteisten toimihenkilöiden toimia.

83.

Puhemiehistölle esiteltiin vuonna 2011 luonnos kirjaston säännöiksi sekä sen uuden toimintamallin toteuttamissuunnitelma. Tämä uusi toimintamalli perustuu uuteen markkinointiin perustuvaan lähestymistapaan ja siihen, että jäsenet saadaan arvostamaan palveluita enemmän, sekä tietopyyntöihin annettavien vastausten parantamiseen. Viisi uutta tietotuotetta otettiin onnistuneesti käyttöön: parannetut tutkimusoppaat, INFOGraphic, Statistical Spotlight, Mobile News ja julkaistujen katsausten (Library Briefings) tilausjärjestelmä. Lisäksi Strasbourgiin avattiin uusi lukusali.

84.

Koska avustajat ovat jäseniä välittömimmin tukeva taho, kunkin jäsenen kuukausittaista avustajakorvausta korotettiin vuonna 2011 jälleen 1 500 eurolla. Ensimmäinen 1 500 euron korotus tuli voimaan 1. toukokuuta 2010.

85.

Parlamentin jäsenten avustajiin liittyvien sopimusten määrä nousi tämän seurauksena vuodesta 2010 seuraavasti:

Voimassa olevien sopimusten määrä

86.

Tämä syksyllä 2009 perustettu väliaikainen ryhmä jatkoi vuonna 2011 jäsenten asemaa koskevien sääntöjen ja avustajia koskevien sääntöjen soveltamisen arviointia ja sai työnsä päätökseen tammikuussa 2012. Puhemiehistölle ehdotettiin merkittäviä parannuksia jäsenille tarjottavien palvelujen parantamiseksi, hallinnollisten rajoitusten vähentämiseksi ja siten myös yleisen tehokkuuden parantamiseksi.

87.

Puhemiehistö teki vuonna 2011 työryhmän suosituksesta päätöksiä muun muassa seuraavista asioista:

88.

Uudet Euroopan parlamentin jäsenten menettelysäännöt taloudellisten sidonnaisuuksien ja eturistiriitojen alalla hyväksyttiin täysistunnossa 1. joulukuuta 2011, ja ne tulivat voimaan 1. tammikuuta 2012. Jäsenten on julkistettava kaikki parlamentin ulkopuolinen palkallinen toimintansa ja saamansa palkka sekä kaikki muu toiminta, josta saattaa aiheutua eturistiriitoja. Menettelysäännöissä kielletään nimenomaisesti Euroopan parlamentin jäseniä ottamasta vastaan rahaa tai muuta lahjoitusta vastineena parlamentin päätöksiin vaikuttamiselle. Siinä vahvistetaan selkeät säännöt lahjojen vastaanottamisesta ja edunvalvontatoimintaa harjoittavien entisten jäsenten toiminnasta.

89.

Viime vuonna alettiin kehittää uutta välinettä, jäsenten portaalia, jolla parannetaan jäsenten, avustajien, maksun välittäjien ja harjoittelijoiden palveluita. Väline sisältää interaktiivisia ja suojattuja toiminteita todistusten ja erilaisten tietojen vaihtoa ja nopeaa toimittamista varten. Kukin jäsen pääsee käyttöliittymän kautta lähitulevaisuudessa sähköisesti käsiksi omia korvauksiaan koskeviin ajantasaisiin tietoihin, hän voi lähettää asiakirjoja ja vastaanottaa todistuksia ja muita tietoja.

90.

Eurooppa-neuvosto päätti kokouksissaan joulukuussa 2008 ja kesäkuussa 2009, että siinä tapauksessa, että Lissabonin sopimus tulee voimaan kesäkuussa 2009 pidettävien Euroopan parlamentin vaalien jälkeen, hyväksyttäisiin mahdollisimman pian siirtymätoimenpiteitä, jotta jäsenten kokonaismäärä voidaan nostaa 736 jäsenestä 754:ään vaalikauden 2009–2014 loppuun asti. Siirtymätoimenpide tuli voimaan 1. joulukuuta 2011. Uudet 18 jäsentä saivat heti saavuttuaan kaikki heille kuuluvat oikeudet, etenkin palkkajärjestelyihin liittyvät oikeudet. Koska toimenpide tuli voimaan vasta joulukuussa, sillä oli hyvin vähän vaikutusta talousarvion toteuttamiseen vuonna 2011, vaikka tarkoitukseen oli varattu 9,4 miljoonaa euroa.

91.

Eurooppa-neuvosto allekirjoitti 9. joulukuuta 2011 sopimuksen Kroatian liittymisestä Euroopan unioniin. Sopimuksen on tarkoitus tulla voimaan 1. heinäkuuta 2013. Parlamentti aloitti laajentumisen vuoksi uuden jäsenvaltion edellyttämät valmistelut ja muun muassa otti henkilöstötaulukkoon ensimmäisen erän lisävirkoja (62). Etusijalle asetettiin kielipalvelut, joissa aiemmista laajentumisista saatujen kokemusten mukaan rekrytoinnissa esiintyy eniten kilpailua. Parlamentti rekrytoi aiempien laajentumisten tapaan ensin 49 sopimussuhteista toimihenkilöä vuonna 2011 henkilöstötaulukkoon sisällytetyistä yhteensä 62 virasta. Liittymisen jälkeen parlamentti korvaa sopimussuhteiset toimihenkilöt vähitellen virkamiehillä, kun EPSOn kilpailut on saatu päätökseen.

92.

Koska liittymissopimuksessa vahvistettu liittymispäivä 1. heinäkuuta 2013 on vuoden 2011 talousarviota laadittaessa alun perin ajateltua myöhäisempi, tiettyjä toimenpiteitä siirrettiin vuoteen 2012. Näitä ovat esimerkiksi tarkkailijoiden vastaanottaminen (suunnitelmien mukaan nyt huhtikuussa 2012) ja sivutoimipisteen avaaminen Kroatiaan.

93.

Hyväksyttyään heinäkuussa 2010 päivitetyn viestintästrategian puhemiehistö viimeisteli kokouksessaan 23. maaliskuuta 2011 toimintasuunnitelman vuosille 2011–2014 ja määritteli pääosaston kaikissa yksiköissä toteutettavia kohdennettuja integroituja toimia vain yhtä tarkoitusta eli vuoden 2014 vaaleja varten.

94.

Suunnitelma sisältää 19 konkreettista toimea, joilla lisätään kansalaisten tietämystä ja saatetaan heidät tietoisiksi parlamentin lainsäädäntötoiminnasta, jotta he olisivat hyvin perillä asioista ja voisivat osallistua aktiivisesti parlamentaariseen toimintaan. Viestinnän on oltava jatkuvaa koko vaalikauden loppuajan. Toimet jakautuvat kolmeen erilliseen toimintaryhmään, jotka ovat jäsenille tarjottavat palvelut, jotta he tavoittaisivat paremmin viestimet ja kansalaiset, viestimiin kohdennetut toimet ja muu toiminta, johon kansalaiset osallistuvat suoraan.

95.

Kaikkien viestintäyksiköiden käytännön toiminta kasvoi ja kiihtyi vuoden aikana: vuoden ensimmäisten 11 kuukauden aikana lähetettiin suoratoistona 1 114 kokousta, mikä on valtava lisäys vuodesta 2010; alueellisten televisiokanavien ja verkkosivustojen kanssa allekirjoitettiin 45 Europarl TV-lähetyksiä koskevaa kumppanuussopimusta, joten kumppanuuksia on nyt yhteensä 68. Heinäkuussa 2011 käynnistettiin Europarl Mobile, ja uusi Europarl-portaali avattiin joulukuussa 2011. Parlamentin ystävien määrä Facebookissa kasvoi räjähdysmäisesti, ja vuoden 2011 loppuun mennessä rekisteröityneenä oli 365 500 ystävää.

96.

Euroopan parlamentin näkyvyys lehdistössä parani huomattavasti. Parlamentariumin avaaminen herätti paljon huomiota viestimissä, ja kaikissa jäsenvaltioissa julkaistiin hyvin myönteisiä artikkeleita. Sadannen kansainvälisen naistenpäivän johdosta lehdissä eri puolilla EU:ta julkaistiin noin 2 010 artikkelia (37 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna). Eräät keskeiset lainsäädäntöasiat, kuten talouden ohjausjärjestelmäpaketti, YMP:n ja rahoitusnäkymien uudistus ja elintarviketurvallisuuspaketti, kiinnittivät myös erityistä huomiota. Brysselin ja Strasbourgin täysistuntoihin osallistui 800 toimittajaa, ja lisäksi melkein 600 toimittajaa osallistui järjestettyihin 11 seminaariin.

97.

Viime vuonna järjestettiin noin 16 merkittävää tapahtumaa, esimerkiksi näyttelyitä ja tiedotuskampanjoita sekä yleisölle että viestimille sekä yksittäisille mielipiteenmuokkaajille. Saharov-palkintoon, Lux-palkintoon ja nuorten Kaarle Suuri -palkintoon, naistenpäivään ja Eurooppa-päivään liittyvät toistuvat vuosittaiset tapahtumat järjestettiin normaalisti, mutta useiden tapahtumien konseptia muutettiin, jotta ne saavuttaisivat laajemman yleisön ja saisivat aikaan suuremman vaikutuksen.

98.

Vuonna 2011 jäsenet osallistuivat entistä enemmän tiedotustoimistojen toimintaan: 360 jäsentä osallistui tiedotustoimistojen ensimmäisen vuosipuoliskon aikana järjestämiin tilaisuuksiin. Alueellisten foorumien määrä nousi yli 30:een, ja lisäksi oli vielä 12 rajatylittävää foorumia, joissa oli mukana 22 jäsenvaltiota. Lux- ja Saharov-palkintojen, naistenpäivän ja Eurooppa-päivän yhteydessä järjestettyjen monien tilaisuuksien lisäksi järjestettiin ensimmäiset tärkeimpiin lainsäädäntökeskusteluihin liittyvät toiminnot (yhteensä 35).

99.

Sekä jäsenten että kansalaisten palvelujen parantamiseksi kehitetty Euroopan parlamentin verkkosivuston mobiiliversio, joka on yhteensopiva uusimman puhelinsukupolven kanssa, on nyt toiminnassa. Parlamentin lehdistöyksikön uusi Twitter-tili ”EuroParlPress”, joka tarjoaa nopeita faktoja ja kumoaa tarvittaessa vääriä tietoja, on käynnistetty ja sillä on jo 1 500 seuraajaa.

100.

Uusi vierailijakeskus vihittiin virallisesti käyttöön 14. lokakuuta 2011, ja se on nyt täydessä toiminnassa. Yleisön ensivaikutelmat olivat hyvin myönteiset. Keskipitkällä aikavälillä parlamentin vierailijoita varten otetaan käyttöön kierros, joka kattaa vierailukeskuksen, istuntosalin yleisölehterin ja Eastman-rakennukseen tulevan Euroopan historian talon. Tällainen kierros on kiinnostava ja vaihteleva, ja lisäksi vierailijat voidaan näin ohjata heille tarkoitetuille erityisalueille eivätkä he häiritse parlamentin toimintaa.

101.

Vierailijoita oli jo ensimmäisten viikkojen aikana melko paljon (40 000 vierailijaa ensimmäisten 6 viikon aikana). Tämän perusteella voidaan arvioida, että vuonna 2012 vierailijoita olisi 300 000–350 000.

102.

Puhemiehistö kuuli kokouksessaan 26. syyskuuta 2011 johtokunnan puheenjohtajaa, joka muistutti, että Euroopan historian taloa koskevat peruspäätökset on tehty, ja korosti, että esitetty rahoitussuunnitelma oli osoitus avoimuudesta, jolla Euroopan historian talo -hanketta oli toteutettu.

103.

Hanke edistyi siten, että kansainvälisen arkkitehtikilpailun voittajan ”Atelier d’Architecture Chaix & Morel et Associés” kanssa allekirjoitettiin 31. maaliskuuta 2011 suunnittelusopimus. Alustavat yksityiskohtaiset suunnittelupiirustukset on saatu valmiiksi. Hankeselvitykset on käynnistetty, ja ne on tarkoitus saattaa päätökseen helmikuussa 2012. Eastman-rakennuksen varsinaiset kunnostustyöt voidaan siis aloittaa vuonna 2012.

104.

Jäsenten sponsoroimien vierailijaryhmien menestyksen vuoksi jäsenten vuotuinen vierailijakiintiö korotettiin sadasta 110:een. Lisäksi puhemiehistö hyväksyi 30. marraskuuta 2011 sääntöihin vierailijaryhmiä koskevia muutoksia tilintarkastustuomioistuimen esittämien huomautusten johdosta.

105.

Vuosina 2009 ja 2010 aloitettua sihteeristön vakauttamista ja uudistamista (13) jatkettiin vuonna 2011. Tällä politiikalla varmistetaan, että Euroopan parlamentin henkilöresurssit jakautuvat mahdollisimman tehokkaasti ja kaikilla parlamentin toimialoilla on käytössä mahdollisimman nykyaikaiset työmenetelmät.

106.

Henkilöstöasioiden pääosastossa aloitettiin pohdinta tulevaisuuden ammattien kartoittamisesta. Pohdinnan tuloksena parlamentilla pitäisi olla käytössään työntekijät, joiden avulla se selviytyy tulevaisuuden tehtävistä ja joilla on tarvittava pätevyys.

107.

Palvelujen rakennemuutoksen toteuttamiseksi ja palvelujen parantamiseksi varainhoitovuonna 2011 perustettiin resurssiosastot. Tämä kaikissa pääosastoissa paitsi varainhoidon pääosastossa ja oikeudellisessa yksikössä käyttöön otettu uusi rakenne mahdollistaa johdonmukaisen, tehokkaan ja ”korporatiivisen” lähestymistavan varainhallintaan, henkilöstöhallintoon ja tietoteknisten resurssien hallintaan.

108.

Puhemiehistön 24. maaliskuuta 2010 hyväksymän keskipitkän aikavälin kiinteistöstrategian täytäntöönpanoon liittyen vuoden 2011 aikana päätettiin useista merkittävistä hankkeista, jotta kiinteistöt olisivat käytössä ensi vaalikauden alussa. Näitä ovat

109.

Lisäksi vuonna 2011 otettiin käyttöön uusi menetelmä, joka vastaa komission käyttöön ottamia samanlaisia määräyksiä, kiinteistömarkkinoita koskevien kartoitusten ja kiinteistöjen hankintaa varten. Siinä painotetaan avoimuutta (julkaisu virallisessa lehdessä), jotta varmistetaan tasapuoliset tiedot kaikille markkinatoimijoille ja lisätään kilpailua, sääntelypuitteita noudattaen. Lisäksi siinä esitetään tarkemmin menettelyvaiheet ja selvennetään ja dokumentoidaan kiinteistöneuvotteluissa noudatettavia menettelyjä. Sen tarkoituksena on myös hyödyntää neuvotteluja ja saavuttaa parlamentin kannalta mahdollisimman hyvä hinta-laatusuhde.

110.

Uuden huoltopolitiikan asteittaisen käyttöönoton osana tulevien huoltosopimusten menettelyjä ja teknisiä lausekkeita yhdenmukaistettiin ulkopuolisen tarkastuksen jälkeen. Samoin käynnistettiin yhteinen tarjouskilpailu (1 erä/paikkakunta) teknisten laitteiden toimintaa ja huoltoa koskevia uusia sopimuksia varten, ja tulokset olivat hedelmälliset. Tarjouskilpailun tulokset vahvistavat, että uuteen, parannettuun huoltoon varattuja määrärahoja on lisättävä ottaen etenkin huomioon rakennusten vanheneminen.

111.

Konrad Adenauer -hankkeessa allekirjoitettiin 28. syyskuuta 2011 kiinteistöyhtiön perustamista ja rahoitusta koskeva sopimus ranskalais-luxemburgilaisen yritysryhmittymän kanssa. Hankkeen yhteisrahoituksesta huolehtii 50-prosenttisesti Euroopan investointipankki ja 50-prosenttisesti kilpailun voittanut yritysryhmittymä. Samaan aikaan päättyvät geotermiset kairaukset (31. joulukuuta 2011 oli toteutettu 95 prosenttia). Mitä tulee ehdokkaiden valintaan rakennustöitä varten, käynnistetyssä tarjouskilpailussa ehdotetut hinnat olivat hyvin paljon arvioitua korkeammat, joten valtuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä päätti olla myöntämättä sopimuserää. Prosessi on tarkoitus aloittaa uudelleen vuoden 2012 ensimmäisellä puoliskolla tarjousasiakirjojen muuttamisen jälkeen.

112.

Parlamentin määrittelemien ympäristötavoitteiden toteuttamiseksi EMAS-sääntöjen (Eco-Management and Audit Scheme) mukaisesti ja ottaen huomioon parlamentin tavoite vähentää hiilidioksidipäästöjä 30 prosentilla vuoteen 2020 mennessä toteutettiin seuraavat toimet:

113.

Puhemiehistö päätti 12. syyskuuta 2011 ottaa vuonna 2012 käyttöön hiilidioksidipäästöjen kompensointijärjestelmän (välitason soveltamislaajuus). Päätös vahvistettiin täysistunnossa 1. joulukuuta 2011 ja siihen osoitettiin 950 000 euroa budjettikohdasta 239”Euroopan parlamentin hiilidioksidipäästöjen kompensointi”.

114.

Kompensoitavat päästöt ovat noin 30 000–35 000 hiiliekvivalenttitonnia (noin 30 prosenttia koko hiilijalanjäljestä) ja ne kattavat

115.

Puhemiehistö on korostanut, että jäsenten lentomatkojen kompensointi kuuluu heille itselleen, joten lentomatkat eivät sisälly ehdotettuun järjestelmään.

116.

Ympäristöä paremmin kunnioittavan liikkuvuuspolitiikan kehittämiseen liittyen on mainittava seuraavat toimenpiteet:

Kysely liikkuvuudesta Luxemburgissa käynnistettiin kesäkuussa 2011. Jobkaartin käyttöä henkilöstön keskuudessa koskevien tietojen arviointi on käynnissä.

117.

Jäsenten ja toimielimen käyttöön on annettu uusi WiFi-palvelu, joka perustuu jäsenten Brysselissä ja Strasbourgissa käyttämät tilat, tarkemmin sanottuna jäsenten toimistot, kokoushuoneet, istuntosalit, julkiset tilat, käytävät ja jäsenten ravintolat jne., kattavaan laajaan infrastruktuuriin. WiFi-palvelu julistettiin avatuksi lokakuussa 2011 ja sen käyttöä koskeva tukirakenne valmisteltiin Euroopan parlamentissa. Tämä kattaa muun muassa sertifikaattien myöntämisen jäsenille (546 sertifikaattia), virkamiehille ja muille parlamentissa vieraileville.

118.

Europarlin täysin uudistettu käyttöliittymä otettiin käyttöön 1. marraskuuta 2011. Europarlin mobiiliversio, jota voidaan käyttää älypuhelimilla, toimitettiin vuoden 2011 puolivälissä. EP:n intranetin kohdalla saavutettiin tärkeä virstanpylväs helmikuussa 2011, kun sähköinen puhelinluettelo ”EP Directory” otettiin käyttöön. Intranetiin lisättiin myös multimediasisältöä. Tämä yhdessä toimituksellisen sisällön parannusten kanssa johti merkittävään kasvuun vierailujen (+ 45 prosenttia) ja yksittäisten käyttäjien määrässä (+ 15 prosenttia).

119.

Paperless-ohjelmassa on saavutettu selvää edistystä: eCommittee, valiokuntien yleinen intranet, läpäisi onnistuneesti beetatestauksen kolmessa valiokunnassa ja tämän jälkeen suoritettiin valmistelut vuoden 2012 alkupuolella toteutettavalle yleiselle käyttöönotolle. eMeeting-palvelun pilottitestaus iPadeilla käynnistettiin marraskuussa 2011 JURI-valiokunnassa. Tämän jälkeen sitä testataan neljässä muussa valiokunnassa keväällä 2012.

120.

Merkittävää edistystä saavutettiin myös muilla aloilla. Erityisesti voidaan mainita seuraavat:

121.

Vaikka pidettiin kiinni kaikkien jäsenten oikeudesta saada samantasoisia kielipalveluja, samalla otettiin huomioon kustannuskehityksen hallinta, jotta jäsenet saavat mahdollisimman suuren hyödyn heidän käyttöönsä annetuista resursseista. Ulkopuolisten asiantuntijoiden toteuttaman käännöspalveluja koskevan yleisen selvityksen avulla tulevista tarpeista saatiin parempi kuva. Resurssit on jaettava tasapuolisemmin eri kieliyksiköiden kesken kunkin kielen kokonaistyömäärän mukaan, niin että ulkoistettujen töiden osuudet vastaavat eri yksiköissä toisiaan ja kannattavuus paranee.

122.

Lokakuussa 2011 käynnistettiin käännöstoiminnan pääosaston työmenetelmien virtaviivaistamista koskeva laaja monivuotinen hanke, jolla pyritään yhdenmukaistamaan työmenetelmiä, parantamaan laatua ja käännösprosesseja sekä arvioimaan kääntäjien apuna toimivien hallintoavustajien asemaa ja tehtäviä kieliyksiköissä. Samalla käännöstoiminnan ja terminologian osasto pystyi toimimaan menestyksekkäästi 10 prosenttia pienemmällä henkilöstöllä kuin vuonna 2010, kun henkilöstöä oli siirretty muille osastoille. Siten käännösyksiköiden keskimääräiset tuottavuustasot nousivat merkittävästi vuonna 2011.

123.

Tulkkauksen osalta on pantava merkille, että työmäärä kasvoi merkittävästi Lissabonin sopimuksen välillisenä seurauksena, kun esimerkiksi epäviralliset yhteydet, kolmikantakokoukset ja sovittelut lisääntyvät. Vuonna 2011 tulkkaus- ja konferenssitoiminnan pääosasto hoiti tulkkauksen 5 263 kokousistunnossa (15) parlamentin kolmella työskentelypaikkakunnalla. Tulkattavien kokousten lisäksi tulkkaus- ja konferenssitoiminnan pääosasto vastasi vielä logistiikasta 15 602 kokousistunnossa, joissa ei ollut tulkkausta, ja 44:ssä poliittisten ryhmien ja poliittisten elinten (puhemiehistö, puheenjohtajakokous, kvestorit) kokouksessa, 129:ssä valiokuntien ja valtuuskuntien kokouksessa ja 19 muussa parlamentin kokouksessa kolmen työskentelypaikkakunnan ulkopuolella.

124.

Lisäksi on todettava, että rakenteellisten säästöjen jatkamiseksi puhemiehistö teki syyskuussa 2011 ja joulukuussa 2011 päätökset, joiden ansiosta kielipalveluissa säästetään yhteensä 21 miljoonaa euroa vuodesta 2012 alkaen. Kyseessä on erityisesti päätös lopettaa sanatarkkojen istuntoselostusten ja kirjallisten kysymysten järjestelmällinen kääntäminen kaikille kielille sekä virallisten kokousten aikataulun muuttaminen, joitta parlamentin vakinaisia tulkkeja voidaan käyttää optimaalisemmin.

125.

Puhemiehistö hyväksyi kokouksessaan 6. heinäkuuta 2011 uuden yleistä turvallisuutta koskevan suunnitelman, jossa asetetaan etusijalle turvallisuuden määrän sijaan pikemminkin sen laatu. Suunnitelman tarkoituksena on tarjota moduloitavaa turvallisuutta, minkä avulla voidaan perinteisen henkilöiden ja tavaroiden suojelun lisäksi suojella myös tietoja nykyisiä tai uusia uhkia vastaan sekä Euroopan parlamentin tiloissa että niiden ulkopuolella sekä varmistaa olennaisten toimintojen jatkuminen suuren kriisin puhjetessa. Siihen sisältyy viisi keskeistä toimintalinjaa:

126.

Akkreditointiin ja vastaanottoon liittyvien tehtävien siirtäminen parlamentin oman henkilöstön hoidettavaksi alkoi vuonna 2011, ja se on tarkoitus saada päätökseen vuonna 2012. Se on toteutettu kokonaan Strasbourgissa (1. heinäkuuta) ja Luxemburgissa (1. lokakuuta). Brysselissä siirto on edelleen käynnissä ja se saadaan päätökseen, kun talousarviossa 2012 osoitetaan 17 AST-lisävirkaa.

127.

Uuden suunnitelman osana puhemies on myös päättänyt siirtää parlamentin oman henkilöstön hoidettavaksi tiettyjä sisäisen turvallisuuden johto- ja strategiatehtäviä. Täytettävien virkojen erityispiirteiden vuoksi EPSOa on pyydetty järjestämään erityiskilpailu ja sopimussuhteisia toimihenkilöitä varten on julkaistu kiinnostuksenilmaisupyyntö.

128.

Yleiseen turvallisuuteen ja paloturvallisuuteen liittyviä palveluja ja Strasbourgin radioviestintäjärjestelmän ylläpitoa koskeva puitesopimus allekirjoitettiin kesäkuussa 2011 rajoitetun menettelyn jälkeen, jossa korostettiin näiden kolmen alan välisen synergian sekä tehtäviä hoitavan ulkopuolisen henkilöstön ammattimaisuuden ja koulutuksen merkitystä.

129.

Luxemburgin tilojen turvallisuutta koskeva uusi sopimus myönnettiin 21. joulukuuta 2011, ja se tulee voimaan maaliskuun lopussa 2012. Brysseliä koskevan tarjouskilpailun arviointi oli käynnissä vuoden 2011 lopussa. Kuten Strasbourgissakin tarjouseritelmässä tuotiin esiin, eri alojen synergiaa ja edellytettiin henkilöstöltä ammattimaisuutta ja pätevyyttä.

130.

Muiden hallinnointiin liittyvien parannusten osalta suoriteperusteisen kirjanpidon käyttöönottoa jatkettiin vuonna 2011 ottamalla käyttöön uusia moduuleja, muun muassa uusi ELS-inventointijärjestelmä ja kolmansien yksilöllinen hallinnointi FINORD-kirjanpitojärjestelmässä.

131.

Lisäksi pääsihteeri päätti, että Euroopan parlamentin varainhoidon tietojärjestelmiä uudistetaan ja nykyaikaistetaan ja parlamentti ottaa käyttöön analyyttisen kirjanpidon välineen, jonka avulla johto saa helpommin käyttöön tietoja, joiden avulla voidaan arvioida parlamentin käytössä olevia rahoitus- ja henkilöresursseja ja niiden käytön tehokkuutta. Tätä varten perustettiin 1. lokakuuta 2011 R-FIS-yksikkö (varainhoidon tietojärjestelmän rakenneuudistus), joka muun muassa korvaa nykyiset varainhoitosovellukset, joita ovat muun muassa FINORD, FINICS, VIRE, TRESOR ja ELS.

132.

Sopimusten hallintaan liittyen uusi Web Contracts -sovellus tuli pakolliseksi 1. tammikuuta 2011 alkaen. Siihen kirjataan myönnetyt sopimukset Euroopan parlamentin julkisten hankintojen hallinnoinnin laadun ja tehokkuuden parantamiseksi.

133.

Henkilöstöhallinnon puolella Streamlineen kehitettiin uusi moduuli ”Streamline learning Management”, joka otettiin tuotantoon kesäkuussa 2011. Se mahdollistaa ammatillista koulutusta koskevien pyyntöjen sähköisen käsittelyn.

134.

Kaikkien pääosastojen hallinnollinen työohjelma 2009–2011 on nyt perusteellisen seurannan kohteena. Hallinnollinen työohjelma on hallintoväline ja ilmentää sellaisena kunkin pääosaston ja oikeudellisen yksikön saavuttamia tuloksia kyseisenä toimintakautena. Kaikki pääosastot esittävät säännöllisesti selvityksiä keskeisten hankkeidensa etenemisestä.

135.

Vuonna 2011 perustettiin yhteensä 252 uutta virkaa seuraavia neljää pääasiallista tarvetta varten:

136.

Henkilöstötaulukkoon ja parlamentin hallintoon tehdyt tärkeimmät muutokset esitetään seuraavana olevassa taulukossa.

Taulukko 12

Yhteenveto pääsihteeristön uudelleenjärjestelyistä vuonna 2011