ISSN 1977-1053 doi:10.3000/19771053.C_2012.151.fin |
||
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 151 |
|
Suomenkielinen laitos |
Tiedonantoja ja ilmoituksia |
55. vuosikerta |
Ilmoitusnumero |
Sisältö |
Sivu |
|
IV Tiedotteet |
|
|
EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET |
|
|
Euroopan unionin tuomioistuin |
|
2012/C 151/01 |
||
|
V Ilmoitukset |
|
|
TUOMIOISTUINKÄSITTELYYN LIITTYVÄT MENETTELYT |
|
|
Unionin tuomioistuin |
|
2012/C 151/02 |
||
2012/C 151/03 |
||
2012/C 151/04 |
||
2012/C 151/05 |
||
2012/C 151/06 |
||
2012/C 151/07 |
||
2012/C 151/08 |
||
2012/C 151/09 |
||
2012/C 151/10 |
||
2012/C 151/11 |
||
2012/C 151/12 |
||
2012/C 151/13 |
||
2012/C 151/14 |
||
2012/C 151/15 |
||
2012/C 151/16 |
||
2012/C 151/17 |
||
2012/C 151/18 |
||
2012/C 151/19 |
||
2012/C 151/20 |
||
2012/C 151/21 |
||
2012/C 151/22 |
||
2012/C 151/23 |
||
2012/C 151/24 |
||
2012/C 151/25 |
||
2012/C 151/26 |
||
2012/C 151/27 |
||
2012/C 151/28 |
||
2012/C 151/29 |
||
2012/C 151/30 |
||
2012/C 151/31 |
||
2012/C 151/32 |
||
2012/C 151/33 |
||
2012/C 151/34 |
||
2012/C 151/35 |
||
2012/C 151/36 |
||
2012/C 151/37 |
Asia C-137/12: Kanne 14.3.2012 — Euroopan komissio v. Euroopan unionin neuvosto |
|
2012/C 151/38 |
||
2012/C 151/39 |
||
2012/C 151/40 |
||
2012/C 151/41 |
||
|
Unionin yleinen tuomioistuin |
|
2012/C 151/42 |
||
2012/C 151/43 |
||
2012/C 151/44 |
||
2012/C 151/45 |
||
2012/C 151/46 |
||
2012/C 151/47 |
||
2012/C 151/48 |
||
2012/C 151/49 |
||
2012/C 151/50 |
||
2012/C 151/51 |
Asia T-99/12: Kanne 22.2.2012 — Syriatel Mobile Telecom v. neuvosto |
|
2012/C 151/52 |
||
2012/C 151/53 |
||
2012/C 151/54 |
||
2012/C 151/55 |
Asia T-103/12: Kanne 24.2.2012 — T&L Sugars ja Sidul Açúcares v. komissio |
|
2012/C 151/56 |
Asia T-125/08: Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 30.3.2012 — Atlantean v. komissio |
|
2012/C 151/57 |
Asia T-368/08: Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 27.3.2012 — Atlantean v. komissio |
|
2012/C 151/58 |
||
2012/C 151/59 |
||
FI |
|
IV Tiedotteet
EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET
Euroopan unionin tuomioistuin
26.5.2012 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 151/1 |
2012/C 151/01
Euroopan unionin tuomioistuimen viimeisin julkaisu Euroopan unionin virallisessa lehdessä
Luettelo aiemmista julkaisuista
Nämä tekstit ovat saatavilla:
EUR-Lex: http://eur-lex.europa.eu
V Ilmoitukset
TUOMIOISTUINKÄSITTELYYN LIITTYVÄT MENETTELYT
Unionin tuomioistuin
26.5.2012 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 151/2 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 29.3.2012 — Valittajana Euroopan komissio ja muina osapuolina Puolan tasavalta, Unkari, Liettuan tasavalta, Slovakian tasavalta sekä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta
(Asia C-504/09 P) (1)
(Muutoksenhaku - Ympäristö - Direktiivi 2003/87/EY - Kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmä - Puolan tasavallan päästöoikeuksia koskeva kansallinen jakosuunnitelma kaudeksi 2008–2012 - Direktiivin 2003/87 9 artiklan 1 ja 3 kohta sekä 11 artiklan 2 kohta - Komission ja jäsenvaltioiden toimivalta - Yhdenvertainen kohtelu)
2012/C 151/02
Oikeudenkäyntikieli: puola
Asianosaiset
Valittaja: Euroopan komissio (asiamiehet: E. Kružíková ja K. Herrmann)
Väliintulija, joka tukee komission vaatimuksia: Tanskan kuningaskunta (asiamies: C. Vang)
Muut osapuolet: Puolan tasavalta (asiamiehet: M. Szpunar, M. Nowacki ja B. Majczyna), Unkari, Liettuan tasavalta, Slovakian tasavalta sekä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta (asiamies: H. Walker, avustajanaan barrister J. Maurici)
Väliintulijat, jotka tukevat Puolan vaatimuksia: Tšekin tasavalta (asiamiehet: M. Smolek ja D. Hadroušek) ja Romania (asiamiehet: neuvonantajat V. Angelescu ja A. Cazacioc)
Oikeudenkäynnin kohde
Valitus ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen (toinen jaosto) asiassa T-183/07, Puola vastaan komissio, 23.9.2009 antamasta tuomiosta, jolla ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on kumonnut kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kansallisesta jakosuunnitelmasta, josta Puolan tasavalta oli tehnyt kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta 13.10.2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY (EUVL L 275, s. 32) mukaisesti ilmoituksen kautta 2008–2012 varten, 26.3.2007 tehdyn komission päätöksen K(2007) 1295 lopullinen — Periaate, jonka mukaan kanteen ulkopuolisesta seikasta ei saa lausua — Tuomioistuinvalvonnan rajat — Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 48 artiklan 2 kohdan rikkominen — SEUT 296 artiklan, direktiivin 2003/87/EY 9 artiklan 3 kohdan sekä komission päätöksen K(2007) 1295 1 artiklan 1 kohdan, 2 artiklan 1 kohdan ja 3 artiklan 1 kohdan virheellinen tulkinta
Tuomiolauselma
1) |
Valitus hylätään. |
2) |
Euroopan komissio velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
3) |
Tšekin tasavalta, Tanskan kuningaskunta, Romania sekä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan. |
26.5.2012 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 151/2 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 29.3.2012 — Valittajana Euroopan komissio ja muina osapuolina Viron tasavalta, Liettuan tasavalta, Slovakian tasavalta sekä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta
(Asia C-505/09 P) (1)
(Muutoksenhaku - Ympäristö - Direktiivi 2003/87/EY - Kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmä - Viron tasavallan päästöoikeuksia koskeva kansallinen jakosuunnitelma kaudeksi 2008–2012 - Komission ja jäsenvaltioiden toimivalta - Direktiivin 2003/87 9 artiklan 1 ja 3 kohta sekä 11 artiklan 2 kohta - Yhdenvertainen kohtelu - Hyvän hallinnon periaate)
2012/C 151/03
Oikeudenkäyntikieli: viro
Asianosaiset
Valittaja: Euroopan komissio (asiamiehet: E. Kružíková, E. Randvere ja E. White)
Väliintulija, joka tukee komission vaatimuksia: Tanskan kuningaskunta (asiamies: C. Vang)
Muut osapuolet: Viron tasavalta (asiamiehet: L. Uibo ja M. Linntam), Liettuan tasavalta, Slovakian tasavalta sekä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta
Väliintulijat, jotka tukevat Viron tasavallan vaatimuksia: Tšekin tasavalta (asiamies: M. Smolek) ja Latvian tasavalta (asiamiehet: K. Drēviņa ja M. I. Kalniņš)
Oikeudenkäynnin kohde
Valitus ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen (seitsemäs jaosto) asiassa T-263/07, Viro vastaan komissio, 23.9.2009 antamasta tuomiosta, jolla ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on kumonnut kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kansallisesta jakosuunnitelmasta, josta Viron tasavalta oli tehnyt kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta 13.10.2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY (EUVL L 275, s. 32) mukaisesti ilmoituksen kautta 2008–2012 varten, 4.5.2007 tehdyn komission päätöksen — Oikeudellinen virhe kumoamiskanteen tutkittavaksi ottamisen edellytysten arvioinnissa — Direktiivin 2003/87/EY 9 artiklan 1 ja 3 kohdan ja 11 artiklan 2 kohdan sekä yhdenvertaisen kohtelun yleisen periaatteen virheellinen tulkinta — Hyvän hallinnon periaatteen soveltamisalan ja ulottuvuuden virheellinen tulkinta — Riidanalaisen päätöksen päätösosan määräysten katsominen virheellisesti sellaisiksi, etteivät ne ole erotettavissa päätöksen muista määräyksistä, minkä vuoksi kyseinen päätös on kumottu kokonaan eikä osittain
Tuomiolauselma
1) |
Valitus hylätään. |
2) |
Euroopan komissio velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
3) |
Tšekin tasavalta, Tanskan kuningaskunta, ja Latvian tasavalta vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan. |
26.5.2012 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 151/3 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 29.3.2012 (Raad van Staten (Alankomaat) esittämät ennakkoratkaisupyynnöt) — Staatssecretaris van Justitie v. Tayfun Kahveci (C-7/10) ja Osman Inan (C-9/10)
(Yhdistetyt asiat C-7/10 ja C-9/10) (1)
(ETY:n ja Turkin välinen assosiaatiosopimus - Oleskeluoikeus - Kansalaistetun turkkilaisen työntekijän perheenjäsenet - Turkin kansalaisuuden säilyttäminen - Kansalaistamisen ajankohta)
2012/C 151/04
Oikeudenkäyntikieli: hollanti
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Raad van State
Pääasian asianosaiset
Valittaja: Staatssecretaris van Justitie
Vastapuolet: Tayfun Kahveci (C-7/10) ja Osman Inan (C-9/10)
Oikeudenkäynnin kohde
Ennakkoratkaisupyynnöt — Raad van State — Assosiaation kehittämisestä 19.9.1980 tehdyn, Euroopan talousyhteisön ja Turkin välisellä assosiaatiosopimuksella perustetun assosiaationeuvoston päätöksen N:o 1/80 7 artiklan tulkinta — Jäsenvaltion laillisille työmarkkinoille kuuluvan turkkilaisen työntekijän perheenjäsenten oleskeluoikeus — Kansalaistetun turkkilaisen työntekijän, joka on säilyttänyt Turkin kansalaisuutensa, perheenjäsenet — Kansalaistamisen ajankohta
Tuomiolauselma
Assosiaation kehittämisestä 19.9.1980 tehdyn, Euroopan talousyhteisön ja Turkin välisellä assosiaatiosopimuksella perustetun assosiaationeuvoston päätöksen N:o 1/80 7 artiklaa on tulkittava siten, että jäsenvaltion laillisille työmarkkinoille kuuluvan turkkilaisen työntekijän perheenjäsenet voivat vedota mainittuun määräykseen silloinkin, kun kyseinen työntekijä on saanut vastaanottavan jäsenvaltion kansalaisuuden säilyttäen samalla Turkin kansalaisuuden.
26.5.2012 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 151/3 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 29.3.2012 — Euroopan komissio v. Puolan tasavalta
(Asia C-185/10) (1)
(Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen - Direktiivi 2001/83/EY - 5 ja 6 artikla - Lääkevalmisteet - Ihmisille tarkoitetut lääkkeet - Markkinoille saattamista koskeva lupa - Jäsenvaltion lainsäädäntö, jonka mukaan lääkkeiden markkinoille saattamista koskevaa lupaa ei ole haettava vastaaville lääkkeille, joiden hinta on alempi kuin luvan saaneiden lääkkeiden hinta)
2012/C 151/05
Oikeudenkäyntikieli: puola
Asianosaiset
Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: M. Šimerdová ja K. Herrmann)
Vastaaja: Puolan tasavalta (asiamies: M. Szpunar)
Oikeudenkäynnin kohde
Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen — Ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä 6.11.2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/83/EY (EYVL L 311, s. 67) 6 artiklan rikkominen — Jäsenvaltion lainsäädäntö, jossa mahdollistetaan se, että tämän valtion markkinoille saatetaan ilman etukäteen myönnettyä lupaa lääkkeitä, joiden hinta on alhaisempi kuin niiden lääkkeiden, joille on myönnetty lupa, ja joilla on samanlaisia ominaisuuksia kuin niillä lääkkeillä, joille on myönnetty lupa
Tuomiolauselma
1) |
Puolan tasavalta ei ole noudattanut ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä 6.11.2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/83/EY, sellaisena kuin se on muutettuna 31.3.2004 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2004/27/EY ja pitkälle kehitetyssä terapiassa käytettävistä lääkkeistä sekä direktiivin 2001/83/EY ja asetuksen (EY) N:o 726/2004 muuttamisesta 13.11.2007 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1394/2007, 6 artiklan mukaisia velvoitteitaan, koska se on antanut ja pitänyt voimassa 6.9.2001 annetun lääkelain (Prawo farmaceutyczne), sellaisena kuin se on muutettuna 30.3.2007 annetulla lailla, 4 §:n, jonka mukaan velvoitetta saada myyntilupa ei sovelleta ulkomailta tuotaviin lääkkeisiin, joissa on samat vaikuttavat aineet, sama annoskoko ja sama muoto kuin lääkkeissä, joilla on myyntilupa Puolassa, edellyttäen erityisesti, että tuotavien lääkkeiden hinta on kilpailukykyinen verrattuna sellaisten tuotteiden hintaan, joilla on myyntilupa Puolassa. |
2) |
Puolan tasavalta velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
26.5.2012 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 151/4 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 27.3.2012 (Højesteretin (Tanska) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Post Danmark A/S v. Konkurrencerådet
(Asia C-209/10) (1)
(EY 82 artikla - Määräävässä markkina-asemassa oleva postiyritys, jolla on tiettyjä osoitteellisia lähetyksiä koskeva yleispalveluvelvoite - Alhaisten hintojen soveltaminen kilpailijan tiettyihin aikaisempiin asiakkaisiin - Tarkoituksellisuutta koskevan näytön puuttuminen - Hintasyrjintä - Valikoidusti tarjotut alhaiset hinnat - Kilpailijan tosiasiallinen tai todennäköinen syrjäyttäminen - Vaikutus kilpailuun ja tämän seurauksena kuluttajiin - Objektiiviset perustelut)
2012/C 151/06
Oikeudenkäyntikieli: tanska
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Højesteret
Pääasian asianosaiset
Kantaja: Post Danmark A/S
Vastaaja: Konkurrencerådet
Muu osapuoli: Forbruger-Kontakt a-s
Oikeudenkäynnin kohde
Ennakkoratkaisupyyntö — Højesteret — EY 82 artiklan (josta on tullut SEUT 102 artikla) tulkinta — Määräävän markkina-aseman väärinkäyttö — Määräävässä markkina-asemassa olevan ja osoitteellisten kirjeiden ja pakettien jakeluun velvollisen postiyrityksen soveltamat osoitteettomien lähetysten jakeluhintojen valikoivat alennukset tasolle, joka alittaa postiyrityksen keskimääräiset kokonaiskustannukset mutta ylittää sen keskimääräiset rajakustannukset — Väärinkäyttö, jolla on tarkoitus sulkea kilpailija markkinoilta
Tuomiolauselma
EY 82 artiklaa on tulkittava siten, että määräävässä markkina-asemassa olevan yrityksen kilpailijansa tiettyihin aikaisempiin asiakkaisiin soveltaman alhaisten hintojen käytännön ei voida katsoa olevan markkinoilta syrjäyttämiseen perustuvaa väärinkäyttöä pelkästään sillä perusteella, että hinta, jota määräävässä markkina-asemassa oleva yritys soveltaa yhteen asiakkaaseen, on tasolla, joka alittaa toiminnasta aiheutuvat keskimääräiset kokonaiskustannukset mutta ylittää siitä aiheutuvat keskimääräiset lisäkustannukset, sellaisina kuin ne on arvioitu pääasian taustalla olevassa menettelyssä. Kilpailua rajoittavien vaikutusten arvioimiseksi pääasian kaltaisissa olosuhteissa on selvitettävä, seuraako tästä hinnoittelusta ilman objektiivista perustelua se, että kyseinen kilpailija tosiasiallisesti tai todennäköisesti syrjäytyy markkinoilta kilpailun haitaksi ja tämän seurauksena vastoin kuluttajien etua.
26.5.2012 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 151/4 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 29.3.2012 — Euroopan komissio v. Italian tasavalta
(Asia C-243/10) (1)
(Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen - Valtiontuet - Hotellialalle Sardiniassa myönnetyt tuet - Takaisinperiminen)
2012/C 151/07
Oikeudenkäyntikieli: italia
Asianosaiset
Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: D. Grespan ja B. Stromsky)
Vastaaja: Italian tasavalta (asiamiehet: G. Palmieri ja avvocato dello Stato P. Gentili)
Oikeudenkäynnin kohde
Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen — Laiminlyönti toteuttaa säädetyssä määräajassa kaikki tarvittavat toimenpiteet tukiohjelmasta ”Vuoden 1998 aluelaki nro 9 — Tuen N 272/98 väärinkäyttö” C 1/04 (ent. NN 158/03 ja CP 15/03) 2.7.2008 tehdyn komission päätöksen 2008/854/EY (tiedoksiannettu numerolla K(2008) 2997) (EUVL L 302, s. 9) 2, 3 ja 4 artiklasta johtuvien velvoitteiden noudattamiseksi
Tuomiolauselma
1) |
Italian tasavalta ei ole noudattanut tukiohjelmasta ”Vuoden 1998 aluelaki nro 9 — Tuen N 272/98 väärinkäyttö” C 1/04 (ent. NN 158/03 ja CP 15/03) 2.7.2008 tehdyn komission päätöksen 2008/854/EY 2 ja 3 artiklan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole toteuttanut säädetyssä määräajassa kaikkia tarvittavia toimenpiteitä sääntöjenvastaiseksi ja sisämarkkinoille soveltumattomaksi todetusta tukiohjelmasta myönnettyjen tukien perimiseksi takaisin tuensaajilta. |
2) |
Italian tasavalta velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
26.5.2012 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 151/5 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 29.3.2012 (Conseil d’État’n (Ranska) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Véleclair SA v. Ministre du budget, des comptes publics et de la réforme de l’Etat
(Asia C-414/10) (1)
(Arvonlisävero - Kuudes direktiivi - 17 artiklan 2 kohdan b alakohta - Kolmannesta maasta tuodun tuotteen verotus - Kansallinen lainsäädäntö - Tuonnin arvonlisäveron vähennysoikeus - Edellytys - Veronmaksuvelvollisen tosiasiallisesti maksama arvonlisävero)
2012/C 151/08
Oikeudenkäyntikieli: ranska
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Conseil d’État
Pääasian asianosaiset
Kantaja: Véleclair SA
Vastaaja: Ministre du budget, des comptes publics et de la réforme de l’Etat
Oikeudenkäynnin kohde
Ennakkoratkaisupyyntö — Conseil d’État — Jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta — yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste — 17.5.1977 annetun kuudennen neuvoston direktiivin 77/388/ETY (EYVL L 145, s. 1) 17 artiklan 2 kohdan b alakohdan tulkinta — Kansallinen lainsäädäntö, jossa asetetaan tuonnin arvonlisäveron vähennysoikeuden edellytykseksi se, että veronmaksuvelvollinen on tosiasiallisesti maksanut mainitun veron
Tuomiolauselma
Jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta — yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste — 17.5.1977 annetun kuudennen neuvoston direktiivin 77/388/ETY 17 artiklan 2 kohdan b alakohtaa on tulkittava siten, ettei jäsenvaltio voi sen nojalla asettaa tuonnin arvonlisäveroa koskevan vähennysoikeuden edellytykseksi sitä, että veronmaksuvelvollinen on ensin tosiasiallisesti maksanut mainitun veron, kun veronmaksuvelvollinen on samalla vähennysoikeuden haltija.
26.5.2012 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 151/5 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 29.3.2012 (Corte suprema di cassazionen (Italia) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Ministero dell'Economia e delle Finanze ja Agenzia delle Entrate v. 3M Italia SpA
(Asia C-417/10) (1)
(Välitön verotus - Veroasiat ylimpänä asteena ratkaisevassa tuomioistuimessa vireillä olevien oikeudenkäyntien päättäminen - Oikeuksien väärinkäyttö - SEU 4 artiklan 3 kohta - EUT-sopimuksessa taatut vapaudet - Syrjintäkiellon periaate - Valtiontuet - Velvollisuus taata unionin oikeuden tehokas soveltaminen)
2012/C 151/09
Oikeudenkäyntikieli: italia
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Corte suprema di cassazione
Pääasian asianosaiset
Kantajat: Ministero dell'Economia e delle Finanze ja Agenzia delle Entrate
Vastaaja: 3M Italia SpA
Oikeudenkäynnin kohde
Ennakkoratkaisupyyntö — Corte suprema di cassazione — Yhteisövero — Kansallinen lainsäädäntö, jossa säädetään erilaisesta yhtiöiden osinkojen veroprosentista, joka määräytyy yhtiön kotipaikan perusteella — Liiketoimi, jossa on mukana sekä yhtiöitä, joiden kotipaikka on Italiassa, että yhtiöitä, joiden kotipaikka on ulkomailla — Viranomaisen päätös, jonka mukaan verosaatava on perittävä, kun yhtiön kotipaikka on ulkomailla — Oikeuksien väärinkäytön käsite, sellaisena kuin se on määriteltynä yhdistetyissä asioissa C-255/02, Halifax ym., annetussa tuomiossa — Käsitteen soveltaminen välittömien verojen kaltaisiin yhdenmukaistamattomiin kansallisiin veroihin
Tuomiolauselma
Unionin oikeutta ja erityisesti oikeuksien väärinkäytön kieltoa, SEU 4 artiklan 3 kohtaa, EUT-sopimuksessa taattuja vapauksia, syrjintäkiellon periaatetta, valtiontukia koskevia sääntöjä ja velvollisuutta taata unionin oikeuden tehokas soveltaminen on tulkittava siten, että ne eivät ole esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaisessa, välitöntä verotusta koskevassa asiassa sellaisen kansallisen säännöksen soveltamiselle, jossa säädetään, että veroasiat ylimpänä asteena ratkaisevassa tuomioistuimessa vireillä olevat asiat voidaan saattaa päätökseen maksusuorituksella, joka vastaa 5 prosenttia oikeudenkäynnin kohteena olevan vaateen määrästä, jos nämä asiat ovat tulleet vireille ensimmäisessä oikeusasteessa yli kymmenen vuotta ennen tämän säännöksen voimaantulopäivää nostetulla kanteella ja kun veroviranomaiset ovat hävinneet asian sekä ensimmäisessä että toisessa oikeusasteessa.
26.5.2012 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 151/6 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 29.3.2012 (Cour d’appel de Monsin (Belgia) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Belgian valtio v. BLM SA
(Asia C-436/10) (1)
(Kuudes arvonlisäverodirektiivi - 6 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohta ja 13 artiklan B kohdan b alakohta - Vähennysoikeus - Investointitavara, joka kuuluu verovelvolliselle oikeushenkilölle ja joka on luovutettu verovelvollisen henkilöstön yksityiseen käyttöön)
2012/C 151/10
Oikeudenkäyntikieli: ranska
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Cour d’appel de Mons
Pääasian asianosaiset
Kantaja: Belgian valtio — SPF Finances
Vastaaja: BLM SA
Oikeudenkäynnin kohde
Ennakkoratkaisupyyntö — Cour d’appel de Mons — Jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta — yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste — 17.5.1977 annetun kuudennen neuvoston direktiivin 77/388/ETY (EYVL L 145, s. 1) 6 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdan ja 13 artiklan B kohdan b alakohdan tulkinta — Investointitavara, joka on luovutettu käytettäväksi ja osoitettu osittain oikeushenkilön johtajan ja hänen perheensä yksityisiin tarpeisiin ja jonka johdosta on syntynyt oikeus vähentää hankintaan sisältynyt arvonlisävero — Vähennysoikeuden epääminen
Tuomiolauselma
Jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta — yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste — 17.5.1977 annetun kuudennen neuvoston direktiivin 77/388/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna 10.4.1995 annetulla neuvoston direktiivillä 95/7/EY, 6 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohtaa ja 13 artiklan B kohdan b alakohtaa on tulkittava siten, että ne ovat esteenä kansalliselle lainsäädännölle, jossa pidetään kyseisen 13 artiklan B kohdan b alakohdan nojalla arvonlisäverosta vapautettuna palvelun suorituksena — vaikkeivät kyseisessä säännöksessä tarkoitetut kiinteän omaisuuden vuokrausta koskevat edellytykset täyty — sitä, että arvonlisäverovelvollisen oikeushenkilön henkilöstö käyttää yksityisiin tarpeisiinsa osaa rakennuksesta, jonka kyseinen verovelvollinen on rakentanut tai jota se hallitsee kiinteistöön kohdistuvan esineoikeuden nojalla, jos kyseisen kiinteistön johdosta on syntynyt oikeus vähentää hankintaan sisältynyt arvonlisävero.
Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tehtävänä on tässä yhteydessä arvioida, voidaanko pääasiassa kyseessä olevan kaltaista tilannetta pitää mainitun 13 artiklan B kohdan b alakohdassa tarkoitettuna kiinteän omaisuuden vuokrauksena.
26.5.2012 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 151/6 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 29.3.2012 (Commissione tributaria centrale, sezione di Bolognan (Italia) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Ufficio IVA di Piacenza v. Belvedere Costruzioni Srl
(Asia C-500/10) (1)
(Verotus - Arvonlisävero - SEU 4 artiklan 3 kohta - Kuudes direktiivi - 2 ja 22 artikla - Verotusta koskevat oikeusriidat kolmantena asteena ratkaisevassa tuomioistuimessa vireillä olevien oikeudenkäyntien saattaminen automaattisesti päätökseen)
2012/C 151/11
Oikeudenkäyntikieli: italia
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Commissione tributaria centrale, sezione di Bologna
Pääasian asianosaiset
Kantaja: Ufficio IVA di Piacenza
Vastaaja: Belvedere Costruzioni Srl
Oikeudenkäynnin kohde
Ennakkoratkaisukysymys — Commissione tributaria centrale di Bologna — Arvonlisävero — Jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta — yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste — 17.5.1977 annetun kuudennen neuvoston direktiivin 77/388/ETY (EYVL L 145, s. 1) 2 ja 22 artikla — Jäsenvaltioiden velvollisuus taata arvonlisäveron tehokas periminen — Kansallinen lainsäädäntö, jossa verotusta koskeva oikeudenkäyntimenettely päättyy tietyin edellytyksin ilman, että asian kolmantena oikeusasteena ratkaiseva tuomioistuin tekee asiaratkaisua, jolloin asiaa toisena oikeusasteena käsitelleen tuomioistuimen tekemä ratkaisu saa oikeusvoiman — Lainsäädännöllä on väitetty luovuttavan yhdenmukaistettujen verojen perimisestä
Tuomiolauselma
SEU 4 artiklan 3 kohtaa ja jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta — yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste — 17.5.1977 annetun kuudennen neuvoston direktiivin 77/388/ETY 2 ja 22 artiklaa on tulkittava siten, että ne eivät ole esteenä sellaisen pääasiassa kyseessä olevan kaltaisen kansallisen poikkeussäännöksen soveltamiselle arvonlisäverotuksen alalla, jossa säädetään verotusta koskevat oikeusriidat kolmantena asteena ratkaisevassa tuomioistuimessa vireillä olevien asioiden saattamisesta automaattisesti päätökseen, jos ne on pantu vireille ensimmäisessä oikeusasteessa yli kymmenen vuotta ja joissakin tapauksissa yli 14 vuotta ennen tämän säännöksen voimaantulopäivää ja jos veroviranomainen on hävinnyt asian ensimmäisessä ja toisessa oikeusasteessa, vaikka onkin niin, että tämän automaattisen päättämisen seurauksena toisen oikeusasteen päätös tulee lainvoimaiseksi ja veroviranomaisen vaatima verosaatava lakkaa.
26.5.2012 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 151/7 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 29.3.2012 (Bundesverwaltungsgerichtin (Saksa) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Bundesanstalt für Landwirtschaft und Ernährung v. Pfeifer & Langen KG
(Asia C-564/10) (1)
(Asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95 - Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaaminen - 3 ja 4 artikla - Hallinnolliset toimenpiteet - Perusteettomasti saadun etuuden takaisin periminen - Kansallisen oikeuden perusteella maksettavat hyvitys- ja viivästyskorot - Asetuksen N:o 2988/95 vanhentumista koskevien säännösten soveltaminen tällaisten viivästyskorkojen perintään - Vanhentumisajan alkamispäivä - Keskeyttämisen käsite - Katkaisemisen käsite)
2012/C 151/12
Oikeudenkäyntikieli: saksa
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Bundesverwaltungsgericht
Pääasian asianosaiset
Valittaja: Bundesanstalt für Landwirtschaft und Ernährung
Vastapuoli: Pfeifer & Langen KG
Oikeudenkäynnin kohde
Ennakkoratkaisupyyntö — Bundesverwaltungsgericht — Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta 18.12.1995 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 (EYVL L 312, s. 1) 3 artiklan tulkinta — Perusteettomasti maksetun tuen takaisin periminen — Asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 3 artiklan soveltaminen sellaisten korkosaatavien vanhentumiseen, jotka on kansallisen oikeuden nojalla maksettava perusteettomasti saatujen määrien takaisinmaksun lisäksi
Tuomiolauselma
Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta 18.12.1995 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 3 artiklaa on tulkittava siten, että siinä säädettyä vanhentumisaikaa, jota sovelletaan pääsaatavan eli unionin talousarviosta perusteettomasti saadun etuuden takaisinperintään, ei sovelleta tähän saatavaan perustuvien korkojen perintään, kun koronmaksuvelvollisuudesta ei ole säädetty unionin oikeudessa vaan ainoastaan kansallisessa oikeudessa.
26.5.2012 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 151/7 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 29.3.2012 (Najvyšší súd Slovenskej republikyn (Slovakia) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — SAG ELV Slovensko as, FELA Management AG, ASCOM (Schweiz) AG, Asseco Central Europe as, TESLA Stropokov as, Autostrade per l’Italia SpA, EFKON AG ja Stalexport Autostrady SA v. Úrad pre verejné obstarávanie
(Asia C-599/10) (1)
(Julkiset hankinnat - Direktiivi 2004/18/EY - Hankintamenettelyt - Rajoitettu tarjouspyyntö - Tarjouksen arviointi - Hankintaviranomaisen pyynnöt, jotka koskevat tarjouksen täsmentämistä - Edellytykset)
2012/C 151/13
Oikeudenkäyntikieli: slovakki
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Najvyšší súd Slovenskej republiky
Pääasian asianosaiset
Kantajat: SAG ELV Slovensko as, FELA Management AG, ASCOM (Schweiz) AG, Asseco Central Europe as, TESLA Stropokov as, Autostrade per l’Italia SpA, EFKON AG ja Stalexport Autostrady SA
Vastaaja: Úrad pre verejné obstarávanie
Muu osapuoli: Národná dial’ničná spoločnost’ a.s.
Oikeudenkäynnin kohde
Ennakkoratkaisupyyntö — Najvyšší súd Slovenskej republiky — Julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 31.3.2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/18/EY (EUVL L 134, s. 114) ja erityisesti sen 2, 51 ja 55 artiklan tulkinta — Hankintaviranomaista mahdollisesti koskeva velvollisuus pyytää tarvittaessa tarjouksen täsmentämistä — Velvoitteen laajuus
Tuomiolauselma
1) |
Julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 31.3.2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/18/EY 55 artiklaa on tulkittava siten, että siinä edellytetään, että kansallisessa lainsäädännössä on julkisista hankinnoista annetun lain nro 25/2006, sellaisena kuin sitä sovelletaan pääasiassa, 42 §:n 3 momentin kaltainen säännös, jossa olennaisilta osin säädetään, että jos ehdokkaan tarjous on poikkeuksellisen alhainen, hankintaviranomainen pyytää kirjallisesti ehdokkaalta tätä koskevia täsmennyksiä. Kansallisen tuomioistuimen tehtävänä on arvioida kaikkien sille esitettyjen asiakirjojen valossa, onko täsmennyspyyntö mahdollistanut sen, että kyseinen ehdokas on voinut täsmentää riittävällä tavalla tarjouksensa pääkohtia. |
2) |
Direktiivin 2004/18 55 artikla on esteenä sille, että hankintaviranomainen omaksuu kannan, jonka mukaan se ei ole velvollinen pyytämään ehdokkaalta poikkeuksellisen alhaista hintaa koskevia täsmennyksiä. |
3) |
Direktiivin 2004/18 2 artikla ei ole esteenä lain nro 25/2006 42 §:n 2 momentin kaltaiselle kansallisen lainsäädännön säännökselle, jossa olennaisilta osin säädetään, että hankintaviranomainen voi pyytää kirjallisesti ehdokkailta täsmennyksiä niiden tarjoukseen ilman, että se kuitenkaan pyytää tai hyväksyy mitään muutosta kyseiseen tarjoukseen. Kun hankintaviranomainen käyttää sillä näin ollen olevaa harkintavaltaa, sen on kohdeltava ehdokkaita samalla tavalla ja lojaalisti, jotta tarjousten valintamenettelyn päättyessä ja sen lopputuloksen valossa täsmennyspyynnöstä ei voisi saada sellaista vaikutelmaa, että sillä on perusteettomasti suosittu tai syrjitty ehdokasta tai ehdokkaita, jolle tai joille kyseinen pyyntö on osoitettu. |
26.5.2012 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 151/8 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (kuudes jaosto) 29.3.2012 — Euroopan komissio v. Ruotsin kuningaskunta
(Asia C-607/10) (1)
(Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen - Ympäristö - Direktiivi 2008/1/EY - Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen - Vaatimukset luvan myöntämiselle olemassa oleville laitoksille - Velvollisuus varmistaa, että kyseiset laitokset toimivat direktiivin vaatimusten mukaisesti)
2012/C 151/14
Oikeudenkäyntikieli: ruotsi
Asianosaiset
Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: A. Alcover San Pedro ja K. Simonsson)
Vastaaja: Ruotsin kuningaskunta (asiamies: A. Falk)
Oikeudenkäynnin kohde
Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen — Ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi 15.1.2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/1/EY (EUVL L 24, s. 8) 5 artiklan 1 kohdan rikkominen — Vaatimukset luvan myöntämiselle olemassa oleville laitoksille — Velvollisuus varmistaa, että kyseisiä laitoksia käytetään direktiivissä asetettujen vaatimusten mukaisesti
Tuomiolauselma
1) |
Ruotsin kuningaskunta ei ole noudattanut ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi 15.1.2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/1/EY 5 artiklan 1 kohdan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole toteuttanut tarvittavia toimenpiteitä varmistaakseen, että toimivaltaiset viranomaiset valvovat 6 ja 8 artiklan mukaisesti annettujen lupien avulla tai ehtoja asianmukaisesti uudelleen tarkistamalla ja tarpeellisesti ajanmukaistamalla, että olemassa olevat laitokset toimivat 3, 7, 9, 10 ja 13 artiklan sekä 14 artiklan a ja b alakohdan sekä 15 artiklan 2 kohdan vaatimusten mukaisesti. |
2) |
Ruotsin kuningaskunta velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
26.5.2012 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 151/8 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 29.3.2012 (Verwaltungsgericht Mainzin (Saksa) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Interseroh Scrap and Metals Trading GmbH v. Sonderabfall-Management-Gesellschaft Rheinland-Pfalz mbH (SAM)
(Asia C-1/11) (1)
(Ympäristö - Asetus (EY) N:o 1013/2006 - 18 artiklan 1 ja 4 kohta - Tiettyjen jätteiden siirto - 3 artiklan 2 kohta - Pakolliset tiedot - Kaupanvälittäjä jättää jätteen tuottajan henkilöllisyyden ilmoittamatta - Liikesalaisuuksien suoja)
2012/C 151/15
Oikeudenkäyntikieli: saksa
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Verwaltungsgericht Mainz
Pääasian asianosaiset
Kantaja: Interseroh Scrap and Metals Trading GmbH
Vastaaja: Sonderabfall-Management-Gesellschaft Rheinland-Pfalz mbH (SAM)
Oikeudenkäynnin kohde
Ennakkoratkaisupyyntö — Verwaltungsgericht Mainz — Jätteiden siirrosta 14.6.2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1013/2006 (EUVL L 190, s. 1) 18 artiklan 1 ja 4 kohdan tulkinta — Mainitun asetuksen liitteen VII mukainen asiakirja, joka sisältää tiettyjen jätteiden siirroissa ilmoitettavia tietoja — Välittäjän oikeus olla ilmoittamatta tässä asiakirjassa jätteen tuottajan henkilöllisyyttä asiakaskuntansa varjelemiseksi ostajaan nähden
Tuomiolauselma
1) |
Jätteiden siirrosta 14.6.2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1013/2006, sellaisena kuin se on muutettuna 15.4.2009 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 308/2009, 18 artiklan 4 kohtaa on tulkittava siten, että se on esteenä sille, että jätteiden siirron järjestävä kaupanvälittäjä ei ilmoita jätteen tuottajan henkilöllisyyttä siirron vastaanottajalle tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti, luettuna yhdessä asetuksen liitteen VII kanssa, vaikka tällainen salaaminen olisi välttämätöntä kaupanvälittäjän liikesalaisuuksien suojaamiseksi. |
2) |
Asetuksen N:o 1013/2006, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 308/2009, 18 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että sillä asetetaan tämän säännöksen soveltamisalaan kuuluvien jätteiden siirtojen yhteydessä kaupanvälittäjälle velvollisuus täyttää asetuksen N:o 1013/2006, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 308/2009, liitteen VII mukaisen asiakirjan 6 kohta ja luovuttaa tämä asiakirja vastaanottajalle, eikä liikesalaisuuksien suoja voi rajoittaa tämän velvollisuuden ulottuvuutta. |
26.5.2012 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 151/9 |
Unionin tuomioistuimen määräys (kahdeksas jaosto) 16.2.2012 (Tribunale Amministrativo Regionale del Lazion (Italia) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Emanuele Ferazzoli ym. v. Ministero dell'Interno
(Yhdistetyt asiat C-164/10–C-176/10) (1)
(Työjärjestyksen 104 artiklan 3 kohdan ensimmäinen alakohta - Sijoittautumisvapaus - Palvelujen tarjoamisen vapaus - Onnenpelit - Urheilutapahtumiin liittyvien vetojen kerääminen - Toimilupavaatimus - Unionin oikeuden vastaisesta toimilupien myöntämisestä tehtävät päätelmät - 16 300 lisätoimiluvan myöntäminen - Yhdenvertaisen kohtelun periaate ja avoimuusvelvollisuus - Oikeusvarmuuden periaate - Aikaisempien toimiluvanhaltijoiden suojaaminen - Kansallinen lainsäädäntö - Pakolliset vähimmäisetäisyydet vetojen keräämispisteiden välillä - Hyväksyttävyys - Rajanylittävät toiminnot, jotka ovat rinnastettavissa toimiluvan kohteena oleviin toimintoihin - Kansallisessa lainsäädännössä asetettu kielto - Hyväksyttävyys)
2012/C 151/16
Oikeudenkäyntikieli: italia
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Tribunale Amministrativo Regionale del Lazio
Asianosaiset
Kantajat: Emanuele Ferazzoli (C-164/10), Cosima Barberio (C-165/10), Patrizia Banchetti (C-166/10), Andrea Palomba (C-167/10), Michele Fanelli (C-168/10), Sandra Castronovo (C-169/10), Mirko De Filippo (C-170/10), Andrea Sacripanti (C-171/10), Emiliano Orru’ (C-172/10), Fabrizio Cariulo (C-173/10), Paola Tonachella (C-174/10), Pietro Calogero (C-175/10) ja Danilo Spina (C-176/10)
Vastaaja: Ministero dell'Interno
Oikeudenkäynnin kohde
Ennakkoratkaisupyyntö — Tribunale Amministrativo Regionale del Lazio — Henkilöiden vapaa liikkuvuus — Sijoittautumisvapaus — Palvelujen tarjoamisen vapaus — Vedonlyöntien kerääminen — Kansallinen lainsäädäntö, jonka mukaan vetoja voivat kerätä ainoastaan sellaiset kansalliset toimijat, joille on myönnetty toimilupa — Uusien toimilupien haltijoiden uusien vetojen keräämispisteiden avaamiseen kohdistetut rajoitukset — Toimiluvan menettäminen julkiseksi katsottavaa pelitoimintaa vastaavan, rajatylittävän pelitoiminnan harjoittamisen vuoksi — Yhteensopivuus EY 43 ja EY 49 artiklan kanssa
Määräysosa
1) |
EY 43 ja EY 49 artiklaa sekä yhdenvertaisen kohtelun periaatetta ja tehokkuusperiaatetta on tulkittava siten, että ne estävät sellaista jäsenvaltiota, joka on unionin oikeutta rikkoen säätänyt, ettei tietylle toimijaryhmälle voida myöntää taloudellisen toiminnan harjoittamiseen tarvittavia toimilupia, ja joka pyrkii korjaamaan kyseisen rikkomisen kilpailuttamalla huomattavan määrän uusia toimilupia, suojaamasta olemassa olevien toimijoiden saavuttamia kaupallisia asemia vahvistamalla muun muassa uusien toimiluvan haltijoiden ja olemassa olevien toimijoiden toimipaikkojen väliset vähimmäisetäisyydet. |
2) |
EY 43 ja EY 49 artiklaa on tulkittava siten, että ne estävät soveltamasta seuraamuksia tarjouskilpailusta unionin oikeutta rikkoen pois suljettuun toimijaan sidoksissa oleviin henkilöihin sen vuoksi, että nämä ovat harjoittaneet järjestynyttä vetojen keräämistoimintaa ilman toimilupaa tai poliisin myöntämää lupaa, sellaisen uuden tarjouskilpailun jälkeenkin, jolla on tarkoitus korjata kyseinen unionin oikeuden rikkominen, jos kyseisellä tarjouskilpailulla ja siihen perustuvalla uusien toimilupien myöntämisellä ei tosiasiassa ole korjattu mainitun toimijan laitonta poissulkemista aikaisemmasta tarjouskilpailusta. |
3) |
EY 43 ja EY 49 artiklasta, yhdenvertaisen kohtelun periaatteesta, avoimuusvelvollisuudesta ja oikeusvarmuuden periaatteesta seuraa, että pääasioissa kyseessä olevan kaltaisen tarjouskilpailun ehdot ja yksityiskohtaiset säännöt ja etenkin valtion monopolien itsenäisen hallintoelimen ja muihin onnenpeleihin kuin hevoskilpailuihin liittyvän toimiluvan saajan välistä sopimusta koskevan luonnoksen 23 kohdan 2 alakohdan a alakohdassa ja 3 alakohdassa olevan kaltaiset määräykset tällaisen tarjouskilpailun päätteeksi myönnettyjen toimilupien menettämisestä on esitettävä selvästi, täsmällisesti ja yksiselitteisesti, mikä ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on tarkastettava. |
26.5.2012 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 151/10 |
Unionin tuomioistuimen määräys (kahdeksas jaosto) 16.2.2012 (Tribunale di Roman (Italia) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Rikosoikeudenkäynti Alessandro Sacchia vastaan
(Asia C-255/10) (1)
(Työjärjestyksen 104 artiklan 3 kohdan ensimmäinen alakohta - Sijoittautumisvapaus - Palvelujen tarjoamisen vapaus - Onnenpelit - Urheilutapahtumiin liittyvien vetojen kerääminen - Toimilupavaatimus - Unionin oikeuden vastaisesta toimilupien myöntämisestä tehtävät päätelmät - 16 300 lisätoimiluvan myöntäminen - Yhdenvertaisen kohtelun periaate ja avoimuusvelvollisuus - Oikeusvarmuuden periaate - Aikaisempien toimiluvanhaltijoiden suojaaminen - Kansallinen lainsäädäntö - Pakolliset vähimmäisetäisyydet vetojen keräämispisteiden välillä - Hyväksyttävyys - Rajanylittävät toiminnot, jotka ovat rinnastettavissa toimiluvan kohteena oleviin toimintoihin - Kansallisessa lainsäädännössä asetettu kielto - Hyväksyttävyys)
2012/C 151/17
Oikeudenkäyntikieli: italia
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Tribunale di Roma
Rikosoikeudenkäynnin asianosainen pääasiassa
Alessandro Sacchi
Oikeudenkäynnin kohde
Ennakkoratkaisupyyntö — Tribunale di Roma — Henkilöiden vapaa liikkuvuus — Sijoittautumisvapaus — Palvelujen tarjoamisen vapaus — Vedonlyöntien kerääminen — Kansallinen lainsäädäntö, jossa tämän toiminnan harjoittamiselta edellytetään toimilupaa ja yleisen turvallisuuden edellyttämää lupaa — Sellaisten oikeussubjektien suojelu, jotka ovat saaneet toimiluvat ja yleisen turvallisuuden edellyttävät luvat sellaisten myöntämismenettelyjen johdosta, joiden ulkopuolelle on lainvastaisesti jätetty saman alan muita toimijoita — Yhteensopivuus EY 43 ja EY 49 artiklan kanssa
Määräysosa
1) |
EY 43 ja EY 49 artiklaa sekä yhdenvertaisen kohtelun periaatetta ja tehokkuusperiaatetta on tulkittava siten, että ne estävät sellaista jäsenvaltiota, joka on unionin oikeutta rikkoen säätänyt, ettei tietylle toimijaryhmälle voida myöntää taloudellisen toiminnan harjoittamiseen tarvittavia toimilupia, ja joka pyrkii korjaamaan kyseisen rikkomisen kilpailuttamalla huomattavan määrän uusia toimilupia, suojaamasta olemassa olevien toimijoiden saavuttamia kaupallisia asemia vahvistamalla muun muassa uusien toimiluvan haltijoiden ja olemassa olevien toimijoiden toimipaikkojen väliset vähimmäisetäisyydet. |
2) |
EY 43 ja EY 49 artiklaa on tulkittava siten, että ne estävät soveltamasta seuraamuksia tarjouskilpailusta unionin oikeutta rikkoen poissuljettuun toimijaan sidoksissa oleviin henkilöihin sen vuoksi, että nämä ovat harjoittaneet järjestynyttä vetojen keräämistoimintaa ilman toimilupaa tai poliisin myöntämää lupaa, sellaisen uuden tarjouskilpailun jälkeenkin, jolla on tarkoitus korjata kyseinen unionin oikeuden rikkominen, jos kyseisellä tarjouskilpailulla ja siihen perustuvalla uusien toimilupien myöntämisellä ei tosiasiassa ole korjattu mainitun toimijan laitonta poissulkemista aikaisemmasta tarjouskilpailusta. |
3) |
EY 43 ja EY 49 artiklasta, yhdenvertaisen kohtelun periaatteesta, avoimuusvelvollisuudesta ja oikeusvarmuuden periaatteesta seuraa, että pääasiassa kyseessä olevan kaltaisen tarjouskilpailun ehdot ja yksityiskohtaiset säännöt ja etenkin valtion monopolien itsenäisen hallintoelimen ja muihin onnenpeleihin kuin hevoskilpailuihin liittyvän toimiluvan saajan välistä sopimusta koskevan luonnoksen 23 kohdan 2 alakohdan a alakohdassa ja 3 alakohdassa olevan kaltaiset määräykset tällaisen tarjouskilpailun päätteeksi myönnettyjen toimilupien menettämisestä on esitettävä selvästi, täsmällisesti ja yksiselitteisesti, mikä ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on tarkastettava. |
26.5.2012 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 151/10 |
Unionin tuomioistuimen määräys (kahdeksas jaosto) 16.2.2012 (Tribunale di Verbanian (Italia) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Rikosoikeudenkäynti Matteo Minesiä vastaan
(Asia C-279/10) (1)
(Työjärjestyksen 104 artiklan 3 kohdan ensimmäinen alakohta - Sijoittautumisvapaus - Palvelujen tarjoamisen vapaus - Onnenpelit - Urheilutapahtumiin liittyvien vetojen kerääminen - Toimilupavaatimus - Unionin oikeuden vastaisesta toimilupien myöntämisestä tehtävät päätelmät - 16 300 lisätoimiluvan myöntäminen - Yhdenvertaisen kohtelun periaate ja avoimuusvelvollisuus - Oikeusvarmuuden periaate - Aikaisempien toimiluvanhaltijoiden suojaaminen - Kansallinen lainsäädäntö - Pakolliset vähimmäisetäisyydet vetojen keräämispisteiden välillä - Hyväksyttävyys - Rajanylittävät toiminnot, jotka ovat rinnastettavissa toimiluvan kohteena oleviin toimintoihin - Kansallisessa lainsäädännössä asetettu kielto - Hyväksyttävyys)
2012/C 151/18
Oikeudenkäyntikieli: italia
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Tribunale di Verbania
Rikosoikeudenkäynnin asianosainen pääasiassa
Matteo Minesi
Oikeudenkäynnin kohde
Ennakkoratkaisupyyntö — Tribunale di Verbania — Henkilöiden vapaa liikkuvuus — Sijoittautumisvapaus — Palvelujen tarjoamisen vapaus — Vedonlyöntien kerääminen — Kansallinen lainsäädäntö, jossa tämän toiminnan harjoittamiselta edellytetään toimilupaa ja yleisen turvallisuuden edellyttämää lupaa — Sellaisten oikeussubjektien suojelu, jotka ovat saaneet toimiluvat ja yleisen turvallisuuden edellyttävät luvat sellaisten myöntämismenettelyjen johdosta, joiden ulkopuolelle on lainvastaisesti jätetty saman alan muita toimijoita — Yhteensopivuus EY 43 ja EY 49 artiklan kanssa
Määräysosa
1) |
EY 43 ja EY 49 artiklaa sekä yhdenvertaisen kohtelun periaatetta ja tehokkuusperiaatetta on tulkittava siten, että ne estävät sellaista jäsenvaltiota, joka on unionin oikeutta rikkoen säätänyt, ettei tietylle toimijaryhmälle voida myöntää taloudellisen toiminnan harjoittamiseen tarvittavia toimilupia, ja joka pyrkii korjaamaan kyseisen rikkomisen kilpailuttamalla huomattavan määrän uusia toimilupia, suojaamasta olemassa olevien toimijoiden saavuttamia kaupallisia asemia vahvistamalla muun muassa uusien toimiluvan haltijoiden ja olemassa olevien toimijoiden toimipaikkojen väliset vähimmäisetäisyydet. |
2) |
EY 43 ja EY 49 artiklaa on tulkittava siten, että ne estävät soveltamasta seuraamuksia tarjouskilpailusta unionin oikeutta rikkoen poissuljettuun toimijaan sidoksissa oleviin henkilöihin sen vuoksi, että nämä ovat harjoittaneet järjestynyttä vetojen keräämistoimintaa ilman toimilupaa tai poliisin myöntämää lupaa, sellaisen uuden tarjouskilpailun jälkeenkin, jolla on tarkoitus korjata kyseinen unionin oikeuden rikkominen, jos kyseisellä tarjouskilpailulla ja siihen perustuvalla uusien toimilupien myöntämisellä ei tosiasiassa ole korjattu mainitun toimijan laitonta poissulkemista aikaisemmasta tarjouskilpailusta. |
3) |
EY 43 ja EY 49 artiklasta, yhdenvertaisen kohtelun periaatteesta, avoimuusvelvollisuudesta ja oikeusvarmuuden periaatteesta seuraa, että pääasiassa kyseessä olevan kaltaisen tarjouskilpailun ehdot ja yksityiskohtaiset säännöt ja etenkin valtion monopolien itsenäisen hallintoelimen ja muihin onnenpeleihin kuin hevoskilpailuihin liittyvän toimiluvan saajan välistä sopimusta koskevan luonnoksen 23 kohdan 2 alakohdan a alakohdassa ja 3 alakohdassa olevan kaltaiset määräykset tällaisen tarjouskilpailun päätteeksi myönnettyjen toimilupien menettämisestä on esitettävä selvästi, täsmällisesti ja yksiselitteisesti, mikä ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on tarkastettava. |
26.5.2012 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 151/11 |
Unionin tuomioistuimen määräys (kahdeksas jaosto) 16.2.2012 (Tribunale Ordinario di Praton (Italia) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Rikosoikeudenkäynti Michela Pulignania, Alfonso Picarielloa, Bianca Cillaa, Andrea Morettia, Mauro Bianconia, Patrizio Goria, Emilio Duranti ja Concetta Zungria vastaan
(Asia C-413/10) (1)
(Työjärjestyksen 104 artiklan 3 kohdan ensimmäinen alakohta - Sijoittautumisvapaus - Palvelujen tarjoamisen vapaus - Onnenpelit - Urheilutapahtumiin liittyvien vetojen kerääminen - Toimilupavaatimus - Unionin oikeuden vastaisesta toimilupien myöntämisestä tehtävät päätelmät - 16 300 lisätoimiluvan myöntäminen - Yhdenvertaisen kohtelun periaate ja avoimuusvelvollisuus - Oikeusvarmuuden periaate - Aikaisempien toimiluvanhaltijoiden suojaaminen - Kansallinen lainsäädäntö - Pakolliset vähimmäisetäisyydet vetojen keräämispisteiden välillä - Hyväksyttävyys - Rajanylittävät toiminnot, jotka ovat rinnastettavissa toimiluvan kohteena oleviin toimintoihin - Kansallisessa lainsäädännössä asetettu kielto - Hyväksyttävyys)
2012/C 151/19
Oikeudenkäyntikieli: italia
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Tribunale Ordinario di Prato
Rikosoikeudenkäynnin asianosaiset pääasiassa
Michela Pulignani, Alfonso Picariello, Bianca Cilla, Andrea Moretti, Mauro Bianconi, Patrizio Gori, Emilio Duranti ja Concetta Zungri
Oikeudenkäynnin kohde
Ennakkoratkaisupyyntö — Tribunale Ordinario di Prato — Henkilöiden vapaa liikkuvuus — Sijoittautumisvapaus — Palvelujen tarjoamisen vapaus — Vedonlyöntien kerääminen — Kansallinen lainsäädäntö, jossa tämän toiminnan harjoittamiselta edellytetään toimilupaa ja yleisen turvallisuuden edellyttämää lupaa — Sellaisten oikeussubjektien suojelu, jotka ovat saaneet toimiluvat ja yleisen turvallisuuden edellyttävät luvat sellaisten myöntämismenettelyjen johdosta, joiden ulkopuolelle on lainvastaisesti jätetty saman alan muita toimijoita — Yhteensopivuus EY 43 ja EY 49 artiklan kanssa
Määräysosa
1) |
EY 43 ja EY 49 artiklaa sekä yhdenvertaisen kohtelun periaatetta ja tehokkuusperiaatetta on tulkittava siten, että ne estävät sellaista jäsenvaltiota, joka on unionin oikeutta rikkoen säätänyt, ettei tietylle toimijaryhmälle voida myöntää taloudellisen toiminnan harjoittamiseen tarvittavia toimilupia, ja joka pyrkii korjaamaan kyseisen rikkomisen kilpailuttamalla huomattavan määrän uusia toimilupia, suojaamasta olemassa olevien toimijoiden saavuttamia kaupallisia asemia vahvistamalla muun muassa uusien toimiluvan haltijoiden ja olemassa olevien toimijoiden toimipaikkojen väliset vähimmäisetäisyydet. |
2) |
EY 43 ja EY 49 artiklaa on tulkittava siten, että ne estävät soveltamasta seuraamuksia tarjouskilpailusta unionin oikeutta rikkoen poissuljettuun toimijaan sidoksissa oleviin henkilöihin sen vuoksi, että nämä ovat harjoittaneet järjestynyttä vetojen keräämistoimintaa ilman toimilupaa tai poliisin myöntämää lupaa, sellaisen uuden tarjouskilpailun jälkeenkin, jolla on tarkoitus korjata kyseinen unionin oikeuden rikkominen, jos kyseisellä tarjouskilpailulla ja siihen perustuvalla uusien toimilupien myöntämisellä ei tosiasiassa ole korjattu mainitun toimijan laitonta poissulkemista aikaisemmasta tarjouskilpailusta. |
3) |
EY 43 ja EY 49 artiklasta, yhdenvertaisen kohtelun periaatteesta, avoimuusvelvollisuudesta ja oikeusvarmuuden periaatteesta seuraa, että pääasiassa kyseessä olevan kaltaisen tarjouskilpailun ehdot ja yksityiskohtaiset säännöt ja etenkin valtion monopolien itsenäisen hallintoelimen ja muihin onnenpeleihin kuin hevoskilpailuihin liittyvän toimiluvan saajan välistä sopimusta koskevan luonnoksen 23 kohdan 2 alakohdan a alakohdassa ja 3 alakohdassa olevan kaltaiset määräykset tällaisen tarjouskilpailun päätteeksi myönnettyjen toimilupien menettämisestä on esitettävä selvästi, täsmällisesti ja yksiselitteisesti, mikä ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on tarkastettava. |
26.5.2012 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 151/12 |
Unionin tuomioistuimen määräys (kahdeksas jaosto) 16.2.2012 (Tribunale di Santa Maria Capua Veteren (Italia) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Rikosoikeudenkäynti Raffaele Russoa vastaan
(Asia C-501/10) (1)
(Työjärjestyksen 104 artiklan 3 kohdan ensimmäinen alakohta - Sijoittautumisvapaus - Palvelujen tarjoamisen vapaus - Onnenpelit - Urheilutapahtumiin liittyvien vetojen kerääminen - Toimilupavaatimus - Unionin oikeuden vastaisesta toimilupien myöntämisestä tehtävät päätelmät - 16 300 lisätoimiluvan myöntäminen - Yhdenvertaisen kohtelun periaate ja avoimuusvelvollisuus - Oikeusvarmuuden periaate - Aikaisempien toimiluvanhaltijoiden suojaaminen - Kansallinen lainsäädäntö - Pakolliset vähimmäisetäisyydet vetojen keräämispisteiden välillä - Hyväksyttävyys - Rajanylittävät toiminnot, jotka ovat rinnastettavissa toimiluvan kohteena oleviin toimintoihin - Kansallisessa lainsäädännössä asetettu kielto - Hyväksyttävyys)
2012/C 151/20
Oikeudenkäyntikieli: italia
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Tribunale di Santa Maria Capua Vetere
Rikosoikeudenkäynnin asianosainen pääasiassa
Raffaele Russo
Oikeudenkäynnin kohde
Ennakkoratkaisupyyntö — Tribunale di Santa Maria Capua Vetere — Henkilöiden vapaa liikkuvuus — Sijoittautumisvapaus — Palvelujen tarjoamisen vapaus — Vedonlyöntien kerääminen — Kansallinen lainsäädäntö, jossa tämän toiminnan harjoittamiselta edellytetään toimilupaa ja yleisen turvallisuuden edellyttämää lupaa — Sellaisten oikeussubjektien suojelu, jotka ovat saaneet toimiluvat ja yleisen turvallisuuden edellyttävät luvat sellaisten myöntämismenettelyjen johdosta, joiden ulkopuolelle on lainvastaisesti jätetty saman alan muita toimijoita — Yhteensopivuus EY 43 ja EY 49 artiklan kanssa
Määräysosa
1) |
EY 43 ja EY 49 artiklaa sekä yhdenvertaisen kohtelun periaatetta ja tehokkuusperiaatetta on tulkittava siten, että ne estävät sellaista jäsenvaltiota, joka on unionin oikeutta rikkoen säätänyt, ettei tietylle toimijaryhmälle voida myöntää taloudellisen toiminnan harjoittamiseen tarvittavia toimilupia, ja joka pyrkii korjaamaan kyseisen rikkomisen kilpailuttamalla huomattavan määrän uusia toimilupia, suojaamasta olemassa olevien toimijoiden saavuttamia kaupallisia asemia vahvistamalla muun muassa uusien toimiluvan haltijoiden ja olemassa olevien toimijoiden toimipaikkojen väliset vähimmäisetäisyydet. |
2) |
EY 43 ja EY 49 artiklaa on tulkittava siten, että ne estävät soveltamasta seuraamuksia tarjouskilpailusta unionin oikeutta rikkoen poissuljettuun toimijaan sidoksissa oleviin henkilöihin sen vuoksi, että nämä ovat harjoittaneet järjestynyttä vetojen keräämistoimintaa ilman toimilupaa tai poliisin myöntämää lupaa, sellaisen uuden tarjouskilpailun jälkeenkin, jolla on tarkoitus korjata kyseinen unionin oikeuden rikkominen, jos kyseisellä tarjouskilpailulla ja siihen perustuvalla uusien toimilupien myöntämisellä ei tosiasiassa ole korjattu mainitun toimijan laitonta poissulkemista aikaisemmasta tarjouskilpailusta. |
3) |
EY 43 ja EY 49 artiklasta, yhdenvertaisen kohtelun periaatteesta, avoimuusvelvollisuudesta ja oikeusvarmuuden periaatteesta seuraa, että pääasiassa kyseessä olevan kaltaisen tarjouskilpailun ehdot ja yksityiskohtaiset säännöt ja etenkin valtion monopolien itsenäisen hallintoelimen ja muihin onnenpeleihin kuin hevoskilpailuihin liittyvän toimiluvan saajan välistä sopimusta koskevan luonnoksen 23 kohdan 2 alakohdan a alakohdassa ja 3 alakohdassa olevan kaltaiset määräykset tällaisen tarjouskilpailun päätteeksi myönnettyjen toimilupien menettämisestä on esitettävä selvästi, täsmällisesti ja yksiselitteisesti, mikä ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on tarkastettava. |
26.5.2012 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 151/13 |
Unionin tuomioistuimen määräys (kahdeksas jaosto) 16.2.2012 (Consiglio di Giustizia Amministrativa per la Regione sicilianan (Italia) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Ministero dell'Interno ja Questura di Caltanissetta v. Massimiliano Rizzo
(Asia C-107/11) (1)
(Työjärjestyksen 104 artiklan 3 kohdan ensimmäinen alakohta - Sijoittautumisvapaus - Palvelujen tarjoamisen vapaus - Onnenpelit - Urheilutapahtumiin liittyvien vetojen kerääminen - Toimilupavaatimus - Unionin oikeuden vastaisesta toimilupien myöntämisestä tehtävät päätelmät - 16 300 lisätoimiluvan myöntäminen - Yhdenvertaisen kohtelun periaate ja avoimuusvelvollisuus - Oikeusvarmuuden periaate - Aikaisempien toimiluvanhaltijoiden suojaaminen - Kansallinen lainsäädäntö - Pakolliset vähimmäisetäisyydet vetojen keräämispisteiden välillä - Hyväksyttävyys - Rajanylittävät toiminnot, jotka ovat rinnastettavissa toimiluvan kohteena oleviin toimintoihin - Kansallisessa lainsäädännössä asetettu kielto - Hyväksyttävyys)
2012/C 151/21
Oikeudenkäyntikieli: italia
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Consiglio di Giustizia Amministrativa per la Regione siciliana
Asianosaiset
Kantajat: Ministero dell'Interno ja Questura di Caltanissetta
Vastaaja: Massimiliano Rizzo
Oikeudenkäynnin kohde
Ennakkoratkaisupyyntö — Consiglio di Giustizia Amministrativa per la Regione siciliana — Henkilöiden vapaa liikkuvuus — Sijoittautumisvapaus — Palvelujen tarjoamisen vapaus — Vedonlyöntien kerääminen — Kansallinen lainsäädäntö, jossa tämän toiminnan harjoittamiselta edellytetään toimilupaa ja yleisen turvallisuuden edellyttämää lupaa — Sellaisten oikeussubjektien suojelu, jotka ovat saaneet toimiluvat ja yleisen turvallisuuden edellyttävät luvat sellaisten myöntämismenettelyjen johdosta, joiden ulkopuolelle on lainvastaisesti jätetty saman alan muita toimijoita — Yhteensopivuus EY 43 ja EY 49 artiklan kanssa
Määräysosa
1) |
EY 43 ja EY 49 artiklaa sekä yhdenvertaisen kohtelun periaatetta ja tehokkuusperiaatetta on tulkittava siten, että ne estävät sellaista jäsenvaltiota, joka on unionin oikeutta rikkoen säätänyt, ettei tietylle toimijaryhmälle voida myöntää taloudellisen toiminnan harjoittamiseen tarvittavia toimilupia, ja joka pyrkii korjaamaan kyseisen rikkomisen kilpailuttamalla huomattavan määrän uusia toimilupia, suojaamasta olemassa olevien toimijoiden saavuttamia kaupallisia asemia vahvistamalla muun muassa uusien toimiluvan haltijoiden ja olemassa olevien toimijoiden toimipaikkojen väliset vähimmäisetäisyydet. |
2) |
EY 43 ja EY 49 artiklaa on tulkittava siten, että ne estävät soveltamasta seuraamuksia tarjouskilpailusta unionin oikeutta rikkoen poissuljettuun toimijaan sidoksissa oleviin henkilöihin sen vuoksi, että nämä ovat harjoittaneet järjestynyttä vetojen keräämistoimintaa ilman toimilupaa tai poliisin myöntämää lupaa, sellaisen uuden tarjouskilpailun jälkeenkin, jolla on tarkoitus korjata kyseinen unionin oikeuden rikkominen, jos kyseisellä tarjouskilpailulla ja siihen perustuvalla uusien toimilupien myöntämisellä ei tosiasiassa ole korjattu mainitun toimijan laitonta poissulkemista aikaisemmasta tarjouskilpailusta. |
3) |
EY 43 ja EY 49 artiklasta, yhdenvertaisen kohtelun periaatteesta, avoimuusvelvollisuudesta ja oikeusvarmuuden periaatteesta seuraa, että pääasiassa kyseessä olevan kaltaisen tarjouskilpailun ehdot ja yksityiskohtaiset säännöt ja etenkin valtion monopolien itsenäisen hallintoelimen ja muihin onnenpeleihin kuin hevoskilpailuihin liittyvän toimiluvan saajan välistä sopimusta koskevan luonnoksen 23 kohdan 2 alakohdan a alakohdassa ja 3 alakohdassa olevan kaltaiset määräykset tällaisen tarjouskilpailun päätteeksi myönnettyjen toimilupien menettämisestä on esitettävä selvästi, täsmällisesti ja yksiselitteisesti, mikä ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on tarkastettava. |
26.5.2012 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 151/13 |
Unionin tuomioistuimen määräys (kahdeksas jaosto) 16.2.2012 (Tribunale di Santa Maria Capua Veteren (Italia) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Rikosoikeudenkäynti Raffaele Arrichielloa vastaan
(Asia C-368/11) (1)
(Työjärjestyksen 104 artiklan 3 kohdan ensimmäinen alakohta - Sijoittautumisvapaus - Palvelujen tarjoamisen vapaus - Onnenpelit - Urheilutapahtumiin liittyvien vetojen kerääminen - Toimilupavaatimus - Unionin oikeuden vastaisesta toimilupien myöntämisestä tehtävät päätelmät - 16 300 lisätoimiluvan myöntäminen - Yhdenvertaisen kohtelun periaate ja avoimuusvelvollisuus - Oikeusvarmuuden periaate - Aikaisempien toimiluvanhaltijoiden suojaaminen - Kansallinen lainsäädäntö - Pakolliset vähimmäisetäisyydet vetojen keräämispisteiden välillä - Hyväksyttävyys - Rajanylittävät toiminnot, jotka ovat rinnastettavissa toimiluvan kohteena oleviin toimintoihin - Kansallisessa lainsäädännössä asetettu kielto - Hyväksyttävyys)
2012/C 151/22
Oikeudenkäyntikieli: italia
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Tribunale di Santa Maria Capua Vetere
Rikosoikeudenkäynnin asianosainen pääasiassa
Raffaele Arrichiello
Oikeudenkäynnin kohde
Ennakkoratkaisupyyntö — Tribunale di Santa Maria Capua Vetere — Henkilöiden vapaa liikkuvuus — Sijoittautumisvapaus — Palvelujen tarjoamisen vapaus — Vedonlyöntien kerääminen — Kansallinen lainsäädäntö, jossa tämän toiminnan harjoittamiselta edellytetään toimilupaa ja yleisen turvallisuuden edellyttämää lupaa — Sellaisten oikeussubjektien suojelu, jotka ovat saaneet toimiluvat ja yleisen turvallisuuden edellyttävät luvat sellaisten myöntämismenettelyjen johdosta, joiden ulkopuolelle on lainvastaisesti jätetty saman alan muita toimijoita — Yhteensopivuus EY 43 ja EY 49 artiklan kanssa
Määräysosa
1) |
EY 43 ja EY 49 artiklaa sekä yhdenvertaisen kohtelun periaatetta ja tehokkuusperiaatetta on tulkittava siten, että ne estävät sellaista jäsenvaltiota, joka on unionin oikeutta rikkoen säätänyt, ettei tietylle toimijaryhmälle voida myöntää taloudellisen toiminnan harjoittamiseen tarvittavia toimilupia, ja joka pyrkii korjaamaan kyseisen rikkomisen kilpailuttamalla huomattavan määrän uusia toimilupia, suojaamasta olemassa olevien toimijoiden saavuttamia kaupallisia asemia vahvistamalla muun muassa uusien toimiluvan haltijoiden ja olemassa olevien toimijoiden toimipaikkojen väliset vähimmäisetäisyydet. |
2) |
EY 43 ja EY 49 artiklaa on tulkittava siten, että ne estävät soveltamasta seuraamuksia tarjouskilpailusta unionin oikeutta rikkoen poissuljettuun toimijaan sidoksissa oleviin henkilöihin sen vuoksi, että nämä ovat harjoittaneet järjestynyttä vetojen keräämistoimintaa ilman toimilupaa tai poliisin myöntämää lupaa, sellaisen uuden tarjouskilpailun jälkeenkin, jolla on tarkoitus korjata kyseinen unionin oikeuden rikkominen, jos kyseisellä tarjouskilpailulla ja siihen perustuvalla uusien toimilupien myöntämisellä ei tosiasiassa ole korjattu mainitun toimijan laitonta poissulkemista aikaisemmasta tarjouskilpailusta. |
3) |
EY 43 ja EY 49 artiklasta, yhdenvertaisen kohtelun periaatteesta, avoimuusvelvollisuudesta ja oikeusvarmuuden periaatteesta seuraa, että pääasiassa kyseessä olevan kaltaisen tarjouskilpailun ehdot ja yksityiskohtaiset säännöt ja etenkin valtion monopolien itsenäisen hallintoelimen ja muihin onnenpeleihin kuin hevoskilpailuihin liittyvän toimiluvan saajan välistä sopimusta koskevan luonnoksen 23 kohdan 2 alakohdan a alakohdassa ja 3 alakohdassa olevan kaltaiset määräykset tällaisen tarjouskilpailun päätteeksi myönnettyjen toimilupien menettämisestä on esitettävä selvästi, täsmällisesti ja yksiselitteisesti, mikä ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on tarkastettava. |
26.5.2012 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 151/14 |
Unionin tuomioistuimen määräys (kahdeksas jaosto) 16.2.2012 (Tribunale di Milanon (Italia) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Rikosoikeudenkäynti Vincenzo Venerusoa vastaan
(Asia C-612/11) (1)
(Työjärjestyksen 104 artiklan 3 kohdan ensimmäinen alakohta - Sijoittautumisvapaus - Palvelujen tarjoamisen vapaus - Onnenpelit - Urheilutapahtumiin liittyvien vetojen kerääminen - Toimilupavaatimus - Unionin oikeuden vastaisesta toimilupien myöntämisestä tehtävät päätelmät - 16 300 lisätoimiluvan myöntäminen - Yhdenvertaisen kohtelun periaate ja avoimuusvelvollisuus - Oikeusvarmuuden periaate - Aikaisempien toimiluvanhaltijoiden suojaaminen - Kansallinen lainsäädäntö - Pakolliset vähimmäisetäisyydet vetojen keräämispisteiden välillä - Hyväksyttävyys - Rajanylittävät toiminnot, jotka ovat rinnastettavissa toimiluvan kohteena oleviin toimintoihin - Kansallisessa lainsäädännössä asetettu kielto - Hyväksyttävyys)
2012/C 151/23
Oikeudenkäyntikieli: italia
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Tribunale di Milano
Rikosoikeudenkäynnin asianosainen pääasiassa
Vincenzo Veneruso
Oikeudenkäynnin kohde
Ennakkoratkaisupyyntö — Tribunale di Milano — Henkilöiden vapaa liikkuvuus — Sijoittautumisvapaus — Palvelujen tarjoamisen vapaus — Vedonlyöntien kerääminen — Kansallinen lainsäädäntö, jossa tämän toiminnan harjoittamiselta edellytetään toimilupaa ja yleisen turvallisuuden edellyttämää lupaa — Sellaisten oikeussubjektien suojelu, jotka ovat saaneet toimiluvat ja yleisen turvallisuuden edellyttävät luvat sellaisten myöntämismenettelyjen johdosta, joiden ulkopuolelle on lainvastaisesti jätetty saman alan muita toimijoita — Yhteensopivuus EY 43 ja EY 49 artiklan (joista on tullut SEUT 49 ja SEUT 56 artikla) kanssa
Määräysosa
1) |
EY 43 ja EY 49 artiklaa sekä yhdenvertaisen kohtelun periaatetta ja tehokkuusperiaatetta on tulkittava siten, että ne estävät sellaista jäsenvaltiota, joka on unionin oikeutta rikkoen säätänyt, ettei tietylle toimijaryhmälle voida myöntää taloudellisen toiminnan harjoittamiseen tarvittavia toimilupia, ja joka pyrkii korjaamaan kyseisen rikkomisen kilpailuttamalla huomattavan määrän uusia toimilupia, suojaamasta olemassa olevien toimijoiden saavuttamia kaupallisia asemia vahvistamalla muun muassa uusien toimiluvan haltijoiden ja olemassa olevien toimijoiden toimipaikkojen väliset vähimmäisetäisyydet. |
2) |
EY 43 ja EY 49 artiklaa on tulkittava siten, että ne estävät soveltamasta seuraamuksia tarjouskilpailusta unionin oikeutta rikkoen poissuljettuun toimijaan sidoksissa oleviin henkilöihin sen vuoksi, että nämä ovat harjoittaneet järjestynyttä vetojen keräämistoimintaa ilman toimilupaa tai poliisin myöntämää lupaa, sellaisen uuden tarjouskilpailun jälkeenkin, jolla on tarkoitus korjata kyseinen unionin oikeuden rikkominen, jos kyseisellä tarjouskilpailulla ja siihen perustuvalla uusien toimilupien myöntämisellä ei tosiasiassa ole korjattu mainitun toimijan laitonta poissulkemista aikaisemmasta tarjouskilpailusta. |
3) |
EY 43 ja EY 49 artiklasta, yhdenvertaisen kohtelun periaatteesta, avoimuusvelvollisuudesta ja oikeusvarmuuden periaatteesta seuraa, että pääasiassa kyseessä olevan kaltaisen tarjouskilpailun ehdot ja yksityiskohtaiset säännöt ja etenkin valtion monopolien itsenäisen hallintoelimen ja muihin onnenpeleihin kuin hevoskilpailuihin liittyvän toimiluvan saajan välistä sopimusta koskevan luonnoksen 23 kohdan 2 alakohdan a alakohdassa ja 3 alakohdassa olevan kaltaiset määräykset tällaisen tarjouskilpailun päätteeksi myönnettyjen toimilupien menettämisestä on esitettävä selvästi, täsmällisesti ja yksiselitteisesti, mikä ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on tarkastettava. |
26.5.2012 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 151/15 |
Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunale Amministrativo Regionale per le Marche (Italia) on esittänyt 20.2.2012 — Swm Costruzioni 2 SpA ja D.I. Mannocchi Luigino v. Provincia di Fermo
(Asia C-94/12)
2012/C 151/24
Oikeudenkäyntikieli: italia
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Tribunale Amministrativo Regionale per le Marche
Pääasian asianosaiset
Valittajat: Swm Costruzioni 2 SpA ja D.I. Mannocchi Luigino
Vastapuoli: Provincia di Fermo
Ennakkoratkaisukysymys
Onko direktiivin 18/2004/EY (1) 47 artiklan 2 kohtaa tulkittava siten, että se on lähtökohtaisesti esteenä Italian asetuksen nro 163/2006 49 §:n 6 momentin kaltaiselle kansalliselle lainsäädännölle, jossa kielletään erityistapauksia lukuun ottamatta useampaan kuin yhteen muuhun yritykseen tukeutuminen säätämällä, että ”kun kyse on rakennusurakoista, kilpailuun osallistuva voi tukeutua vain yhteen muuhun yksikköön kunkin valmiusryhmän osalta. Hankintailmoituksessa voidaan sallia useampaan muuhun yksikköön tukeutuminen hankinnan suuruuden tai työsuoritusten erityisluonteen vuoksi — –”?
(1) EUVL L 134, s. 114.
26.5.2012 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 151/15 |
Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunale Amministrativo Regionale per il Piemonte (Italia) on esittänyt 24.2.2012 — Fastweb SpA v. Azienda Sanitaria Locale di Alessandria
(Asia C-100/12)
2012/C 151/25
Oikeudenkäyntikieli: italia
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Tribunale Amministrativo Regionale per il Piemonte
Pääasian asianosaiset
Valittaja: Fastweb SpA
Vastapuoli: Azienda Sanitaria Locale di Alessandria
Muut osapuolet: Telecom Italia S.p.A. ja Path-net S.p.A.
Ennakkoratkaisukysymys
Ovatko osapuolten yhdenvertaisuutta, syrjintäkieltoa ja kilpailun suojaamista julkisia hankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyissä koskevat periaatteet, joista säädetään direktiivissä 1989/665/ETY (1), sellaisena kuin sitä on viimeksi muutettu direktiivillä 2007/66/EY (2), esteenä Consiglio di Staton täysistunnon ratkaisun nro 4/2011 kaltaiselle oikeuskäytännölle, jonka mukaan liitännäisvalitus, jolla kiistetään päävalituksen valittajan asiavaltuus riitauttamalla tämän hyväksyminen tarjouspyyntömenettelyyn, on välttämättä tutkittava ja ratkaistava ennen päävalituksen käsittelyä myös tapauksessa, jossa päävalituksen valittajalla on erityinen intressi siihen, että koko tarjouskilpailumenettely järjestetään uudelleen, riippumatta tarjouskilpailuun osallistuneiden kilpailevien tarjoajien määrästä ja erityisesti tapauksessa, jossa tarjouskilpailumenettelyssä on vain kaksi tarjoajaa (eli päävalituksen valittaja ja liitännäisvalituksen tehnyt ja tarjouskilpailun voittanut yritys), jotka molemmat vaativat toisen hylkäämistä siksi, että niiden tekemät tarjoukset eivät vastaa tarjouksen tekemiselle asetettuja vähimmäisvaatimuksia?
(1) EYVL L 395, s. 33.
(2) EUVL L 335, s. 31.
26.5.2012 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 151/15 |
Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Hoge Raad der Nederlanden (Alankomaat) on esittänyt 29.2.2012 — Alankomaiden valtio v. Essent NV ja Essent Nederland BV
(Asia C-105/12)
2012/C 151/26
Oikeudenkäyntikieli: hollanti
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Hoge Raad der Nederlanden
Pääasian asianosaiset
Valittaja: Alankomaiden valtio
Vastapuolet: Essent NV ja Essent Nederland BV
Ennakkoratkaisukysymykset
1) |
Onko SEUT 345 artiklaa tulkittava siten, että ”jäsenvaltioiden omistusoikeusjärjestelmät” käsittävät myös järjestelmän, joka koskee tässä asiassa käsiteltävää ehdotonta yksityistämiskieltoa, sellaisena kuin se määritellään verkonhaltijoiden osakkeista tehdyssä päätöksessä, luettuna yhdessä vuoden 1998 sähkölain 93 §:n ja kaasulain 85 §:n kanssa, eli että verkonhaltijan osakkeita voidaan siirtää ainoastaan julkisyhteisöjen piirin sisällä? |
2) |
Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan myöntävästi, seuraako siitä, ettei pääomien vapaata liikkuvuutta koskevia sääntöjä sovelleta konsernikieltoon eikä sivutoiminnan kieltoon tai ainakin ettei konsernikieltoa ja sivutoiminnan kieltoa arvioida pääomien vapaata liikkuvuutta koskevien sääntöjen perusteella? |
3) |
Onko verkon riippumattomasta hallinnasta annetun lain perustana olevilla tavoitteilla, eli energiamarkkinoiden avoimuuden lisäämisellä ja kilpailun vääristymien torjumisella laajasti tulkittavan ristikkäistuen (johon sisältyy myös strateginen tietojen vaihto) torjumisen avulla, ainoastaan taloudellinen merkitys vai voidaanko niillä katsoa olevan myös ei-taloudellinen merkitys siten, että ne voivat tarvittaessa muodostaa yleisen edun mukaisen pakottavan syyn, jolla oikeutetaan pääomien vapaan liikkuvuuden rajoitus? |
26.5.2012 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 151/16 |
Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Hoge Raad der Nederlanden (Alankomaat) on esittänyt 29.2.2012 — Alankomaiden valtio v. Eneco Holding NV
(Asia C-106/12)
2012/C 151/27
Oikeudenkäyntikieli: hollanti
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Hoge Raad der Nederlanden
Pääasian asianosaiset
Valittaja: Alankomaiden valtio
Vastapuoli: Eneco Holding NV
Ennakkoratkaisukysymykset
1) |
Onko SEUT 345 artiklaa tulkittava siten, että ”jäsenvaltioiden omistusoikeusjärjestelmät” käsittävät myös järjestelmän, joka koskee tässä asiassa käsiteltävää ehdotonta yksityistämiskieltoa, sellaisena kuin se määritellään verkonhaltijoiden osakkeista tehdyssä päätöksellä, luettuna yhdessä vuoden 1998 sähkölain 93 §:n ja kaasulain 85 §:n kanssa, eli että verkonhaltijan osakkeita voidaan siirtää ainoastaan julkisyhteisöjen piirin sisällä? |
2) |
Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan myöntävästi, seuraako siitä, ettei pääomien vapaata liikkuvuutta koskevia sääntöjä sovelleta konsernikieltoon tai ainakin ettei konsernikieltoa arvioida pääomien vapaata liikkuvuutta koskevien sääntöjen perusteella? |
3) |
Onko verkon riippumattomasta hallinnasta annetun lain perustana olevista tavoitteilla, eli energiamarkkinoiden avoimuuden lisäämisellä ja kilpailun vääristymien torjumisella laajasti tulkittavan ristikkäistuen (johon sisältyy myös strateginen tietojen vaihto) torjumisen avulla, ainoastaan taloudellinen merkitys vai voidaanko niistä katsoa olevan myös ei-taloudellinen merkitys siten, että ne voivat tarvittaessa muodostaa yleisen edun mukaisen pakottavan syyn, jolla oikeutetaan pääomien vapaan liikkuvuuden rajoitus? |
26.5.2012 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 151/16 |
Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Hoge Raad der Nederlanden (Alankomaat) on esittänyt 29.2.2012 — Alankomaiden valtio v. Delta NV
(Asia C-107/12)
2012/C 151/28
Oikeudenkäyntikieli: hollanti
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Hoge Raad der Nederlanden
Pääasian asianosaiset
Valittaja: Alankomaiden valtio
Vastapuoli: Delta NV
Ennakkoratkaisukysymykset
1) |
Onko SEUT 345 artiklaa tulkittava siten, että ”jäsenvaltioiden omistusoikeusjärjestelmät” käsittävät myös järjestelmän, joka koskee tässä asiassa käsiteltävää ehdotonta yksityistämiskieltoa, sellaisena kuin se määritellään verkonhaltijoiden osakkeista tehdyssä päätöksessä, luettuna yhdessä vuoden 1998 sähkölain 93 §:n ja kaasulain 85 §:n kanssa, eli että verkonhaltijan osakkeita voidaan siirtää ainoastaan julkisyhteisöjen piirin sisällä? |
2) |
Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan myöntävästi, seuraako siitä, ettei pääomien vapaata liikkuvuutta koskevia sääntöjä sovelleta konsernikieltoon tai ainakin ettei konsernikieltoa arvioida pääomien vapaata liikkuvuutta koskevien sääntöjen perusteella? |
3) |
Onko verkon riippumattomasta hallinnasta annetun lain perustana olevilla tavoitteilla eli energiamarkkinoiden avoimuuden lisäämisellä ja kilpailun vääristymien torjumisella laajasti tulkittavan ristikkäistuen (johon sisältyy myös strateginen tietojen vaihto) torjumisen avulla, ainoastaan taloudellinen merkitys vai voidaanko niistä katsoa olevan myös ei-taloudellinen merkitys siten, että ne voivat tarvittaessa muodostaa yleisen edun mukaisen pakottavan syyn, jolla oikeutetaan pääomien vapaan liikkuvuuden rajoitus? |
26.5.2012 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 151/17 |
Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunalul Vâlcea (Romania) on esittänyt 29.2.2012 — SC Volksbank România SA v. Ionuț-Florin Zglimbea ja Liana-Ramona Zglimbea
(Asia C-108/12)
2012/C 151/29
Oikeudenkäyntikieli: romania
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Tribunalul Vâlcea
Pääasian asianosaiset
Valittaja: SC Volksbank România SA
Vastapuolet: Ionuț-Florin Zglimbea ja Liana-Ramona Zglimbea
Ennakkoratkaisukysymys
Voidaanko direktiivin 93/13 (1) 4 artiklan 2 kohtaa tulkita siten, että kyseisessä säännöksessä tarkoitettujen sopimuksen pääkohteen ja hinnan käsitteiden soveltamisalaan kuuluvat seikat, jotka muodostavat vastineen, johon luottolaitoksella on oikeus kulutusluottosopimuksen nojalla, eli kulutusluottosopimuksen todellisen vuosikoron (sellaisena kuin se on määritelty kuluttajaluottosopimuksista annetussa direktiivissä 2008/48 (2)), joka muodostuu erityisesti kiinteästä tai vain vaihtuvasta korkokannasta, pankin palkkioista ja muista kuluista, jotka sisältyvät sopimukseen ja jotka on määritelty siinä?
(1) Kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista 5.4.1993 annettu neuvoston direktiivi 93/13/ETY (EYVL L 95, s. 29).
(2) Kulutusluottosopimuksista ja neuvoston direktiivin 87/102/ETY kumoamisesta 23.4.2008 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/48/EY (EUVL L 133, s. 66).
26.5.2012 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 151/17 |
Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Consiglio di Stato (Italia) on esittänyt 29.2.2012 — Ministero per i beni e le attività culturali ym. v. Ordine degli Ingegneri di Verona e Provincia ym.
(Asia C-111/12)
2012/C 151/30
Oikeudenkäyntikieli: italia
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Consiglio di Stato
Pääasian asianosaiset
Valittajat: Ministero per i beni e le attività culturali, Ordini degli Ingegneri delle Province di Venezia, di Padova, di Treviso, di Vicenza, di Verona e Provincia, di Rovigo e di Belluno
Vastapuolet: Ordine degli Ingegneri di Verona e Provincia, Consiglio Nazionale degli Ingegneri, Consiglio Nazionale degli Architetti, Pianificatori, Paesaggisti e Conservatori, Alessandro Mosconi, Comune di S. Martino Buon Albergo, Ordine degli Architetti Pianificatori Paesaggisti e Conservatori della Provincia di Verona, Istituzione di Ricovero e di Educazione di Venezia (IRE) ja Ordine degli Architetti di Venezia
Ennakkoratkaisukysymykset
1) |
Onko direktiivin 85/384/EY (1) sitä osaa, jossa annetaan (10 ja 11 artikla) maahan tulleille jäsenvaltioiden kansalaisille, joilla on direktiivissä nimenomaisesti mainittu tutkintonimike, mahdollisuus siirtymäkauden ajan harjoittaa ammattia arkkitehtuurin alalla, tulkittava siten, että se on esteenä sille Italiassa lailliseksi katsotulle hallinnolliselle käytännölle, joka perustuu vuonna 1925 annetun kuninkaan asetuksen nro 253752 §:n 2 momentin 1 kohtaan ja jossa varataan taidehistoriallisesti arvokkaaseen kiinteistöön kohdistuvien tietyn tyyppisten tehtävien suorittaminen ainoastaan arkkitehdin tutkintonimikkeen haltijoille eli hakijoille, jotka osoittavat omaavansa kulttuurihistoriallisiin kohteisiin liittyvän ammatillisen erityispätevyyden, jota on pidettävä lisävaatimuksena suhteessa valmiuksiin, jotka yleisesti pätevöittävät harjoittamaan direktiivissä tarkoitettuja arkkitehtuurin alan ammatteja? |
2) |
Voidaanko tällaisen hallintokäytännön nojalla muista jäsenvaltioista kuin Italiasta peräisin olevat ammatinharjoittajat velvoittaa siitä huolimatta, että heillä on juuri arkkitehtuurin alan ammattien harjoittamiseen pätevöittävä tutkintotodistus, suorittamaan erityinen ammatillinen pätevyyskoe (mitä edellytetään myös niiltä italialaisilta ammatinharjoittajilta, jotka ovat hakeneet arkkitehdin ammattipätevyyttä) saadakseen oikeuden suorittaa vuonna 1925 annetun kuninkaan asetuksen nro 235752 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettuja ammattitehtäviä? |
(1) EYVL L 223, s. 15.
26.5.2012 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 151/18 |
Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Supreme Court (Irlanti) on esittänyt 1.3.2012 — Donal Brady v. Environmental Protection Agency
(Asia C-113/12)
2012/C 151/31
Oikeudenkäyntikieli: englanti
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Supreme Court, Irlanti
Pääasian asianosaiset
Valittaja: Donal Brady
Vastapuoli: Environmental Protection Agency
Ennakkoratkaisukysymykset
Kun unionin oikeus ei sisällä lopullista tulkintaa ”jätteen” määritelmästä, voiko jäsenvaltio kansallisen oikeuden nojalla asettaa sian lietelannan tuottajalle velvollisuuden osoittaa, ettei se ole jätettä, vai onko jäte määriteltävä senkaltaisten objektiivisten kriteerien nojalla, joihin Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä viitataan.
1) |
Jos jäte on määriteltävä senkaltaisten objektiivisten kriteerien nojalla, joihin Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä viitataan, miten suurta varmuutta edellytetään sian lietelannan, jota luvanhaltija kerää ja varastoi tai voi varastoida yli 12 kuukautta ennen kuin se siirretään käyttäjille, uudelleen käytöstä? |
2) |
Jos sian lietelanta on jätettä tai jos sen katsotaan olevan jätettä asianmukaisten kriteerien mukaan, onko jäsenvaltion laillista velvoittaa sen tuottaja — joka ei käytä sitä omilla maillaan, vaan toimittaa sen kolmansille maanomistajille käytettäväksi lannoitteena heidän maillaan — henkilökohtaisesti vastaamaan siitä, että kyseiset käyttäjät noudattavat jätteen ja/tai lannoitteiden valvontaa koskevaa unionin lainsäädäntöä, varmistaakseen sen, ettei siitä, että kolmannet osapuolet käyttävät kyseistä sian lietelantaa levittämällä sitä maillensa, aiheudu vaaraa merkittävästä ympäristön saastumisesta? |
3) |
Onko mainittu sian lietelanta suljettu pois jätteen määritelmästä direktiivin 75/442/ETY (1) 2 artiklan 1 kohdan b alakohdan iii alakohdalla, sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston direktiivillä 91/156/ETY (2), sen vuoksi, että se ”kuuluu muun lainsäädännön alaan”, ja erityisesti neuvoston direktiivin 91/676/ETY (3) alaan, tilanteessa, jossa silloin, kun lupa on myönnetty, Irlanti ei ollut vielä pannut täytäntöön neuvoston direktiiviä 91/676/ETY, missään kansallisessa lainsäädännössä ei säädetty sian lietelannan käytöstä maiden lannoittamiseen ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1774/2002 (4) ei ollut vielä annettu? |
(1) Jätteistä 15.7.1975 annettu neuvoston direktiivi 75/442/ETY, EYVL L 194, s. 39.
(2) Jätteistä annetun direktiivin 75/442/ETY muuttamisesta 18.3.1991 annettu neuvoston direktiivi 91/156/ETY, EYVL L 78, s. 32.
(3) Vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta 12.12.1991 annettu neuvoston direktiivi 91/676/ETY, EYVL L 375, s. 1.
(4) Muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä 3.10.2002 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1774/2002, EYVL L 273, s. 1.
26.5.2012 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 151/18 |
Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Audiencia Provincial de Burgos (Espanja) on esittänyt 5.3.2012 — La Retoucherie de Manuela, S. L. vastaan La Retoucherie de Burgos, S. C.
(Asia C-117/12)
2012/C 151/32
Oikeudenkäyntikieli: espanja
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Audiencia Provincial de Burgos
Pääasian asianosaiset
Valittaja: La Retoucherie de Manuela, S. L.
Vastapuoli: La Retoucherie de Burgos, S. C.
Ennakkoratkaisukysymykset
1) |
Onko asetuksen N:o 2790/1999 (1) 5 artiklan b alakohdassa olevaa ilmausta ”tila ja maa-ala, jossa [ostaja] on toiminut sopimuksen voimassaoloaikana” tulkittava siten, että se koskee ainoastaan paikkaa tai fyysistä tilaa, josta tavaroita myytiin tai palveluja tarjottiin sopimuksen voimassaoloaikana, vai voiko ilmaus koskea koko aluetta, jolla ostaja toimi sopimuksen voimassaoloaikana? |
2) |
Siinä tilanteessa, että unionin tuomioistuin katsoo, että ensin mainittu tulkintatapa on oikea, voiko sellaisen franchise-sopimuksen yhteydessä, jolla franchisenottajalle osoitetaan määrätty alue, ilmaus ”tila ja maa-alue” koskea aluetta, jolla franchisenottaja toimi sopimuksen voimassaoloaikana? |
(1) EY:n perustamissopimuksen 81 artiklan 3 kohdan soveltamisesta tiettyihin vertikaalisten sopimusten ja yhdenmukaistettujen menettelytapojen ryhmiin 22.12.1999 annettu komission asetus (EY) N:o 2790/1999, EYVL L 336, s. 21.
26.5.2012 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 151/19 |
Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunalul Giurgiu (Romania) on esittänyt 6.3.2012 — SC Volksbank România SA v. Comisariatul Județean pentru Protecția Consumatorilor Giurgiu
(Asia C-123/12)
2012/C 151/33
Oikeudenkäyntikieli: romania
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Tribunalul Giurgiu
Pääasian asianosaiset
Valittaja: SC Volksbank România SA
Vastapuoli: Comisariatul Județean pentru Protecția Consumatorilor Giurgiu
Ennakkoratkaisukysymykset
1) |
Voidaanko neuvoston direktiivin 93/13/ETY (1) 4 artiklan 2 kohtaa tulkita siten, että kyseisessä säännöksessä tarkoitettujen ”sopimuksen pääkohteen” ja ”hinnan” käsitteiden soveltamisalaan kuuluvat seikat, jotka muodostavat vastineen, johon luottolaitoksella on oikeus kulutusluottosopimuksen nojalla, eli kulutusluottosopimuksen todellisen vuosikoron, joka muodostuu erityisesti kiinteästä tai vaihtuvasta korkokannasta, pankin palkkioista ja muista kuluista, jotka sisältyvät sopimukseen ja jotka on määritelty siinä? |
2) |
Voidaanko neuvoston direktiivin 93/13/ETY 4 artiklan 2 kohtaa tulkita siten, että siinä sallitaan jäsenvaltion, joka on pannut kyseisen oikeussäännön täytäntöön kansallisessa oikeudessa, selvittävän tuomiovaltaa käytettäessä sopimuksen pääkohdetta ja hinnan asianmukaisuutta koskevien sopimusehtojen kohtuuttomuuden |
(1) Kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista 5.4.1993 annettu neuvoston direktiivi 93/13/ETY (EYVL L 95, s. 29).
26.5.2012 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 151/19 |
Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Administrativen sad Plodvdiv (Bulgaria) on esittänyt 7.3.2012 — AES 3C Maritza East 1 EOOD v. Direktor na Direktsia ”Obzhalvane i upravlenie na izpalnenieto” Plovdiv
(Asia C-124/12)
2012/C 151/34
Oikeudenkäyntikieli: bulgaria
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Administrativen sad Plodvdiv
Pääasian asianosaiset
Kantaja: AES 3C Maritza East 1 EOOD
Vastaaja: Direktor na Direktsia ”Obzhalvane i upravlenie na izpalnenieto” Plovdiv
Ennakkoratkaisukysymykset
1) |
Onko arvonlisäverolain 70 §:n 1 momentin 2 kohdan kaltainen säännös, jonka mukaan verovelvolliselle ei myönnetä oikeutta vähentää arvonlisäveroa vastaanotetuista kuljetuspalveluista, työvaatteista ja suojavarusteista sekä työmatkoista maksetuista kustannuksista, koska kyseiset tavarat ja palvelut on asetettu verovelvolliselle työskentelevien luonnollisten henkilöiden käyttöön vastikkeetta, yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY (1) 168 artiklan a alakohdan ja 176 artiklan mukainen, kun otetaan huomioon seuraavat seikat:
|
2) |
Sallitaanko direktiivin 2006/112 176 artiklassa, että jäsenvaltion liittyessä Euroopan unioniin se voi ottaa käyttöön arvonlisäverolain 70 §:n 1 momentin 2 kohdan kaltaisen vähennysoikeuden käyttöä koskevan rajoittavan ehdon, joka edellyttää, että ”tavarat tai palvelut — – on tarkoitettu vastikkeettomaan käyttöön”, jos liittymispäivään asti voimassa olleessa laissa ei ollut säädetty nimenomaisesti tällaisesta rajoituksesta? |
3) |
Jos edelliseen kysymykseen vastataan myöntävästi, seuraako tästä, että vastaanotetut tavarat ja palvelut on tarkoitettu ”vastikkeettomiin liiketoimiin”, jos ne on ostettu taloudellista toimintaa varten mutta jos niiden käyttö edellyttää luonteensa vuoksi, että ne asetetaan verovelvollisen yrityksen palveluksessa olevien työntekijöiden käyttöön? |
(1) EUVL L 347, s. 1.
26.5.2012 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 151/20 |
Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunal do Trabalho do Porto (Portugali) on esittänyt 8.3.2012 — Sindicato dos Bancários do Norte ym. v. BPN — Banco Português de Negócios, SA
(Asia C-128/12)
2012/C 151/35
Oikeudenkäyntikieli: portugali
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Tribunal do Trabalho do Porto
Pääasian asianosaiset
Kantajat: Sindicato dos Bancários do Norte, Sindicato dos Bancários do Centro, Sindicato dos Bancários do Sul e Ilhas ja Luís Miguel Rodrigues Teixeira de Melo
Vastaaja: BPN — Banco Português de Negócios, SA
Ennakkoratkaisukysymykset
1) |
Onko yhdenvertaisen kohtelun periaatetta, josta johtuu syrjintäkielto, tulkittava siten, että sitä sovelletaan julkisen sektorin työntekijöihin? |
2) |
Onko se, että valtio säätää kyseisellä vuoden 2011 tulo- ja menoarviolailla palkanalennuksesta, jota sovelletaan ainoastaan valtion tai valtionyhtiöiden palveluksessa toimiviin työntekijöihin, syrjintäkiellon periaatteen vastaista siten, että syrjintä kohdistuu julkisiin työsuhteisiin? |
3) |
Onko Euroopan unionin perusoikeuskirjan (1) 31 artiklan 1 kohdassa määrättyä oikeutta ihmisarvoisiin työoloihin ja työehtoihin tulkittava siten, että palkan alentaminen ilman työntekijän suostumusta on kiellettyä, jos työsopimusta ei muuteta? |
4) |
Onko Euroopan unionin perusoikeuskirjan 31 artiklan 1 kohdassa määrättyä oikeutta ihmisarvoisiin työoloihin ja työehtoihin tulkittava siten, että se vastaa oikeutta kohtuulliseen palkkaan, joka on riittävä turvaamaan tyydyttävän elintason työntekijöille ja heidän perheilleen? |
5) |
Onko palkanalennus, joka ei ole ainoa mahdollinen, tarpeellinen ja perustavanlaatuinen keino vakauttaa julkista taloutta maan vakavassa talous- ja rahoituskriisissä, Euroopan unionin perusoikeuskirjan 31 artiklan 1 kohdassa määrätyn oikeuden vastainen, koska sillä vaarannetaan työntekijöiden ja heidän perheidensä elintaso ja heidän ennen palkanalennusta tekemänsä taloudelliset sitoumukset? |
6) |
Loukkaako Portugalin valtion näin edellyttämä palkanalennus, jota työntekijät eivät ole voineet ennustaa eivätkä odottaa, oikeutta ihmisarvoisiin työoloihin ja työehtoihin? |
26.5.2012 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 151/20 |
Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Consiglio di Stato (Italia) on esittänyt 13.3.2012 — Consiglio Nazionale dei Geologi v. Autorità Garante della Concorrenza e del Mercato
(Asia C-136/12)
2012/C 151/36
Oikeudenkäyntikieli: italia
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Consiglio di Stato
Pääasian asianosaiset
Valittaja: Consiglio Nazionale dei Geologi
Vastapuoli: Autorità Garante della Concorrenza e del Mercato
Ennakkoratkaisukysymykset
I. |
[SEUT 267 artiklan kolmannen kohdan tulkinnan osalta esitetään seuraavat kysymykset]:
|
II. |
Siinä tapauksessa, että unionin tuomioistuin hyväksyy ”harvan seulan” mukaisen kannan [– –], joka estää kanneperusteiden yksityiskohtaisuuden vaatimusta koskevien kansallisten prosessuaalisten säännösten soveltamisen, ennakkoratkaisupyyntö on esitettävä unionin tuomioistuimelle täsmälleen siinä muodossa kuin [pääasian] valittaja on sen muotoillut [eli seuraavasti]:
|
III. |
SEUT 101 artiklan ja edellä mainitun johdetun oikeuden tulkintaan liittyen,
|
(1) EYVL L 199, s. 1.
(2) EUVL L 255, s. 22.
(3) EUVL L 376, s. 36.
26.5.2012 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 151/24 |
Kanne 14.3.2012 — Euroopan komissio v. Euroopan unionin neuvosto
(Asia C-137/12)
2012/C 151/37
Oikeudenkäyntikieli: ranska
Asianosaiset
Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: E. Cujo, I. Rogalski ja R. Vidal Puig)
Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto
Vaatimukset
— |
Ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojaa koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen allekirjoittamisesta unionin puolesta 29.11.2011 annettu neuvoston päätös 2011/853/EU (1) on kumottava |
— |
Euroopan unionin neuvosto on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Ensimmäisessä kanneperusteessaan komissio väittää, että SEUT 114 artikla ei ole riidanalaisen päätöksen antamiselle asianmukainen oikeusperusta. Kantajan mukaan päätöksen olisi pitänyt nimittäin perustua SEUT 207 artiklan 4 kohtaan, jossa neuvostolle myönnetään toimivalta tehdä kansainvälisiä sopimuksia yhteisen kauppapolitiikan alalla, sellaisena kuin se on määritelty SEUT 207 artiklan 1 kohdassa. Kyseisellä sopimuksella ei pyritä ”parantamaan sisämarkkinoiden toimintaa”, vaan sen pääasiallinen tavoite on ”helpottaa” ja ”edistää” ehdolliseen pääsyyn perustuvien palvelujen tarjoamista unionin ja muiden Euroopan maiden välillä. Sillä on suora ja välitön vaikutus ehdolliseen pääsyyn perustuvien palvelujen tarjoamiseen sekä laittomien laitteiden kauppaan ja näihin laitteisiin liittyviin palveluihin. Tämän vuoksi sopimus kuuluu yhteisen kauppapolitiikan soveltamisalaan.
Toisessa kanneperusteessaan kantaja vetoaa unionin yksinomaisen ulkoisen toimivallan ylittämiseen (SEUT 2 artiklan 1 kohta ja 3 artiklan 1 ja 2 kohta), kun neuvosto katsoi, että sopimuksen tekeminen ei kuulunut unionin yksiomaiseen toimivaltaan, vaikka sopimus kuuluu yhteisen kauppapolitiikan alaan tai joka tapauksessa sopimuksen tekeminen voi vaikuttaa yhteisiin sääntöihin tai muuttaa niiden soveltamisalaa.
(1) EUVL L 336, s. 1.
26.5.2012 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 151/24 |
Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Administrativen sad — Varna (Bulgaria) on esittänyt 15.3.2012 — Rusedespred OOD v. Direktor na Direktsia ”Obzhalvane i upravlenie na izpalnenieto” — Varna pri Tsentralno Upravlenie na Natsionalnata Agentsia za Prihodite
(Asia C-138/12)
2012/C 151/38
Oikeudenkäyntikieli: bulgaria
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Administrativen sad — Varna
Pääasian asianosaiset
Kantaja: Rusedespred OOD
Vastaaja: Direktor na Direktsia ”Obzhalvane i upravlenie na izpalnenieto” — Varna pri Tsentralno Upravlenie na Natsionalnata Agentsia za Prihodite
Ennakkoratkaisukysymykset
1) |
Onko verotuksen neutraalisuuden periaatteen mukaan verovelvollisella säädetyn vanhentumisajan kuluessa oikeus vaatia palautettavaksi virheellisesti laskussa mainittu arvonlisävero, jota laskun vastaanottaja ei ole velvollinen maksamaan, kun liiketoimi, josta verovelvollinen on laskenut veron, on kansallisen oikeuden nojalla veroton, kun verotulojen menettämisen vaara on poistettu ja kun kansalliseen lakiin sisältyvää laskujen oikaisemista koskevaa sääntelyä ei voida soveltaa? |
2) |
Ovatko yhteinen arvonlisäverojärjestelmä sekä verotuksen neutraalisuuden periaate, tehokkuusperiaate ja yhdenvertaisen kohtelun periaate esteenä sille, että yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112 (1) 203 artiklan kansallisen täytäntöönpanosäännöksen nojalla veroviranomainen kieltäytyy palauttamasta verovelvolliselle tämän laskussa mainitsemaa arvonlisäveroa, kun velvollisuutta maksaa kyseistä veroa ei ole, koska kyseessä on veroton liiketoimi, ja kun vero on virheellisesti merkitty laskuun, laskettu ja maksettu, sikäli kuin lainvoimaisessa verotarkastuspäätöksessä hankkijalta on jo evätty vähennysoikeus saman liiketoimen osalta sillä perusteella, että tavaran luovuttaja tai palvelun suorittaja on laskenut veron virheellisesti? |
3) |
Voiko verovelvollinen vedota suoraan yhteistä arvonlisäverojärjestelmää ohjaaviin periaatteisiin, tässä tapauksessa verotuksen neutraalisuuden periaatteeseen ja tehokkuusperiaatteeseen, sellaista kansallista säännöstä tai sen veroviranomaisten tai tuomioistuinten toimesta tehtävää soveltamista vastaan, jolla loukataan näitä periaatteita, tai sitä vastaan, että kansallisen säännöstön puuttuminen loukkaa jotakin mainituista periaatteista? |
(1) EUVL L 347, s. 1.
26.5.2012 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 151/25 |
Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Administrativen sad Varna (Bulgaria) on esittänyt 21.3.2012 — Hristomir Marinov v. Direktor na Direktsia ”Obzhalvane i upravlenie na izpalnenieto” — gr. Varna pri Tsentralno Upravlenie na Natsionalnata Agentsia za Prihodite
(Asia C-142/12)
2012/C 151/39
Oikeudenkäyntikieli: bulgaria
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Administrativen sad Varna
Pääasian asianosaiset
Kantaja: Hristomir Marinov
Vastaaja: Direktor na Direktsia ”Obzhalvane i upravlenie na izpalnenieto” — gr. Varna pri Tsentralno Upravlenie na Natsionalnata Agentsia za Prihodite
Ennakkoratkaisukysymykset
1) |
Onko yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY (1) 18 artiklan c alakohtaa tulkittava siten, että se kattaa myös tapaukset, joissa verollisen taloudellisen toiminnan lopettaminen johtuu siitä, että verovelvollisella ei rekisteristä poiston vuoksi enää ole mahdollisuutta laskuttaa ja vähentää arvonlisäveroa? |
2) |
Onko direktiivin 2006/112 74 ja 80 artiklan kanssa ristiriidassa sellainen kansallinen lainsäädäntö, jossa säädetään verollisen taloudellisen toiminnan lopettamistapauksissa siitä, että liiketoimen veron perusteena on rekisteristä poiston hetkellä olemassa olevan omaisuuden käypä markkina-arvo? |
3) |
Onko direktiivin 2006/112 74 artiklalla välitön oikeusvaikutus? |
4) |
Onko omaisuuden ostohetken ja verollisen taloudellisen toiminnan lopettamishetken välisen ajanjakson pituudella sekä omaisuuden hankinnan jälkeen tapahtuneella arvonalennuksella merkitystä direktiivin 2006/112 74 artiklan mukaisen veron perusteen määrittämisessä? |
(1) EUVL L 347, s. 1.
26.5.2012 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 151/25 |
Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Hovrätten för Nedre Norrland (Ruotsi) on esittänyt 26.3.2012 — ÖFAB, Östergötlands Fastigheter AB v. Frank Koot ja Evergreen Investments AB
(Asia C-147/12)
2012/C 151/40
Oikeudenkäyntikieli: ruotsi
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Hovrätten för Nedre Norrland
Pääasian asianosaiset
Valittaja: ÖFAB, Östergötlands Fastigheter AB
Vastapuolet: Frank Koot ja Evergreen Investments AB
Ennakkoratkaisukysymykset
1) |
Onko tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 22.12.2000 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 44/2001 (1) 5 artiklan 1 ja 3 alakohtaa tulkittava siten, että ne sisältävät vahingonkorvausta koskeviin riita-asioihin kattavasti sovellettavan poikkeuksen 2 artiklan pääsäännöstä? |
2) |
Onko asetuksen 5 artiklan 3 alakohtaan sisältyvää sopimukseen perustumattoman vahingonkorvauksen käsitettä tulkittava siten, että säännöksen soveltamisalaan sisältyy velkojan nostama kanne yhtiön hallituksen jäsentä vastaan, mikäli kanne perustuu siihen, että hallituksen jäsen on vastuussa yhtiön veloista, jollei hallituksen jäsen ole ryhtynyt virallisiin toimenpiteisiin yhtiön taloudellisen tilanteen valvomiseksi vaan on jatkanut sen toimintaa ja aiheuttanut yhtiön velkojen lisääntymisen? |
3) |
Onko asetuksen 5 artiklan 3 alakohtaan sisältyvää sopimukseen perustumattoman vahingonkorvauksen käsitettä tulkittava siten, että säännöksen soveltamisalaan sisältyy velkojan nostama kanne yhtiön omistajaa vastaan, mikäli kanne perustuu siihen, että omistaja on vastuussa yhtiön veloista, jos osakkeenomistaja jatkaa yhtiön toimintaa huolimatta toiminnan pääomavajeesta ja huolimatta siitä, että yhtiö on asetettava selvitystilaan? |
4) |
Onko asetuksen 5 artiklan 3 alakohtaan sisältyvää sopimukseen perustumattoman vahingonkorvauksen käsitettä tulkittava siten, että käsitteeseen sisältyy velkojan nostama kanne yhtiön omistajaa vastaan, joka on sitoutunut vastaamaan yhtiön velkojen maksamisesta? |
5) |
Jos [kysymykseen 2] vastataan myöntävästi: katsotaanko mahdollisen vahingon sattuneen Alankomaissa vai Ruotsissa, jos hallituksen jäsenen kotipaikka on Alankomaissa mutta hallituksen jäsenyydestä aiheutuvien velvoitteiden laiminlyönti liittyy ruotsalaiseen yhtiöön? |
6) |
Jos [kysymyksiin 3 ja 4] vastataan myöntävästi: katsotaanko mahdollisen vahingon sattuneen Alankomaissa vai Ruotsissa, jos omistajan kotipaikka on Alankomaissa mutta yhtiö on ruotsalainen? |
7) |
Jos asetuksen 5 artiklan 1 tai 3 alakohtaa on sovellettava jossain edellä kuvatuista tilanteista: onko näiden säännösten soveltamisessa merkitystä sillä, että saatava on siirretty alkuperäiseltä velkojalta toiselle henkilölle? |
(1) EYVL L 12, s. 1.
26.5.2012 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 151/26 |
Unionin tuomioistuimen presidentin määräys 2.3.2012 (Rechtbank van eerste aanleg te Antwerpenin (Belgia) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Annex Customs BVBA v. Belgian valtio ja KBC Bank NV
(Asia C-163/11) (1)
2012/C 151/41
Oikeudenkäyntikieli: hollanti
Unionin tuomioistuimen presidentin määräyksellä asia on poistettu tuomioistuimen rekisteristä.
Unionin yleinen tuomioistuin
26.5.2012 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 151/27 |
Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 22.3.2012 — Viasat Broadcasting UK v. komissio
(Asia T-114/09) (1)
(Valtiontuki - Tuen palauttaminen - Oikeussuojan tarpeen lakkaaminen - Lausunnon antamisen raukeaminen)
2012/C 151/42
Oikeudenkäyntikieli: englanti
Asianosaiset
Kantaja: Viasat Broadcasting UK Ltd (West Drayton, Middlesex, Yhdistynyt kuningaskunta) (edustajat: asianajajat S. Kalsmose-Hjelmborg ja M. Honoré)
Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: aluksi N. Khan ja B. Martenczuken, sitten B. Stromsky ja L. Flynn)
Väliintulijat, jotka tukevat vastaajan vaatimuksia: Tanskan kuningaskunta (asiamiehet: aluksi J. Bering Liisberg, sitten C. Vang, avustajinaan asianajajat P. Biering ja K. Lundgaard Hansen) ja TV2/Danmark A/S (Odense C, Tanska) (edustaja: asianajaja O. Koktvedgaard)
Oikeudenkäynnin kohde
TV2 Danmark A/S:lle myönnetystä pelastustuesta (asia N 287/2008) 4.8.2008 tehdyn komission päätöksen K(2008) 4224 lopullinen kumoamisvaatimus
Määräysosa
1) |
Lausunnon antaminen tästä kanteesta raukeaa. |
2) |
Viasat Broadcasting UK Ltd, Euroopan komissio, Tanskan kuningaskunta ja TV2 Danmark A/S vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan. |
26.5.2012 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 151/27 |
Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 19.3.2012 — Associazione ”Giùlemanidallajuve” v. komissio
(Asia T-273/09) (1)
(Kilpailu - Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt - Määräävän markkina-aseman väärinkäyttö - Kantelun hylkääminen - Oikeutettu intressi - Yhteisön etu - Kanne, jonka tutkittavaksi ottamisen edellytykset osittain selvästi puuttuvat ja joka on osittain selvästi perusteeton)
2012/C 151/43
Oikeudenkäyntikieli: ranska
Asianosaiset
Kantaja: Associazione ”Giùlemanidallajuve” (Cerignola, Italia) (edustajat: asianajajat L. Misson, G. Ernes ja A. Pel)
Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: A. Bouquet ja V. Di Bucci, avustajanaan asianajaja J. Derenne)
Väliintulija, joka tukee vastaajan vaatimuksia: Fédération Internationale de football association (FIFA) (Zürich, Sveitsi) (edustajat: asianajajat A. Barav ja D. Reymond)
Oikeudenkäynnin kohde
Kanne, jossa vaaditaan kumottavaksi komission asetuksen (EY) N:o 773/2004 7 artiklan 2 kohdan nojalla 12.5.2009 tehty komission päätös K(2009) 3916, jolla hylätään oikeutetun intressin ja yhteisön edun puuttumisen vuoksi kantajan tekemä kantelu, joka koski EY 81 ja EY 82 artiklan rikkomisia, joihin Federazione italiana giuoco calcio, Comitato olimpico nazionale italiano, Union of European Football Associations ja Fédération Internationale de football association ovat väitetysti syyllistyneet määrättäessä seuraamuksia Torinossa (Italia) toimivalle Juventus Football Club SpA:lle (asia COMP/39.464 — Supporters Juventus Torino/FIGC-CONI-UEFA-FIFA)
Määräysosa
1) |
Kanne hylätään. |
2) |
Associazione ”Giùlemanidallajuve” vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Euroopan komission oikeudenkäyntikulut. |
3) |
Fédération internationale de football association (FIFA) vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan. |
26.5.2012 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 151/27 |
Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 27.3.2012 — Connefroy ym. v. komissio
(Asia T-327/09) (1)
(Kumoamiskanne - Valtiontuki - Toimi ei koske kantajia erikseen - Tutkimatta jättäminen)
2012/C 151/44
Oikeudenkäyntikieli: ranska
Asianosaiset
Kantajat: Philippe Connefroy (Le Rozel, Ranska), Jean-Guy Gueguen (Carantec, France) ja EARL de Cavagnan (Grézet-Cavagnan, Ranska) (edustaja: asianajaja C. Galvez)
Vastaaja: Euroopan komissio (asiamies: B. Stromsky)
Oikeudenkäynnin kohde
Vaatimus kumota Ranskan toteuttamista hedelmä- ja vihannesalan kampanjasuunnitelmista 28.1.2009 tehty komission päätös 2009/402/EY (EUVL L 127, s. 11).
Määräysosa
1) |
Kanne jätetään tutkimatta. |
2) |
Philippe Connefroy, Jean-Guy Gueguen ja EARL de Cavagnan vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan ja heidät velvoitetaan korvaamaan Euroopan komission oikeudenkäyntikulut. |
26.5.2012 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 151/28 |
Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 26.3.2012 — Cañas v. komissio
(Asia T-508/09) (1)
(Kilpailu - Antidopingsäännökset - Kantelun hylkäävä päätös - Ammatinharjoittamisen lopettaminen - Oikeussuojan tarpeen lakkaaminen - Lausunnon antamisen raukeaminen)
2012/C 151/45
Oikeudenkäyntikieli: ranska
Asianosaiset
Kantaja: Guillermo Cañas (Buenos Aires, Argentiina) (edustajat: aluksi asianajajat F. Laboulfie ja C. Aguet, sittemmin asianajaja Y. Bonnard)
Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: P. Van Nuffel ja F. Ronkes Agerbeek, avustajanaan asianajaja J. Derenne)
Väliintulijat, jotka tukevat vastaajan vaatimuksia: Maailman antidopingtoimisto (WADA) (Lausanne, Sveitsi) (edustajat: asianajaja G. Berrisch, solicitor D. Cooper ja barrister N. Chesaites) ja ATP Tour, Inc. (Wilmington, Delaware, Yhdysvallat) (edustajat: asianajajat B. van de Walle de Ghelcke ja J. Marchandise)
Oikeudenkäynnin kohde
Vaatimus komission 12.10.2009 tekemän sen päätöksen K(2009) 7809 kumoamiseksi (asia COMP/39.471), jolla on yhteisön edun puuttumisen vuoksi hylätty kantelu, jossa Maailman antidopingtoimiston (WADA), ATP Tour Inc:in ja Urheilun kansainvälisen välimieslautakunnan (ICAS) väitettiin rikkoneen EY 81 ja 82 artiklaa.
Määräysosa
1) |
Lausunnon antaminen kanteesta raukeaa. |
2) |
Guillermo Cañas vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan ja hänet velvoitetaan korvaamaan Euroopan komission oikeudenkäyntikulut. |
3) |
Maailman antidopingtoimisto ja ATP Tour, Inc. vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan. |
4) |
Lausunnon antaminen European Elite Athletes Associationin väliintulohakemuksesta raukeaa. |
26.5.2012 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 151/28 |
Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 29.3.2012 — Asociación Española de Banca v. komissio
(Asia T-236/10) (1)
(Kumoamiskanne - Valtiontuki - Tukiohjelma, jonka perusteella omistusosuuden hankkimisesta ulkomaisissa kohteissa johtuva liikearvo voidaan kirjata kuluksi - Päätös, jossa tukiohjelma todetaan yhteismarkkinoille soveltumattomaksi mutta jossa ei määrätä tukia takaisin perittäviksi - Yhdistys - Toimi ei koske kantajaa erikseen - Tutkimatta jättäminen)
2012/C 151/46
Oikeudenkäyntikieli: espanja
Asianosaiset
Kantaja: Asociaciôn Española de Banca (Madrid, Espanja) (edustajat: asianajajat J. Buendía Sierra, E. Abad Valdenebro, M. Muñioz de Juan ja R. Calvo Salinero)
Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: R. Lyal ja C. Urraca Caviedes)
Oikeudenkäynnin kohde
Kanne, jossa on kyse Espanjan soveltamasta, omistusosuuden hankkimisesta ulkomaisissa kohteissa johtuvan liikearvon kirjaamisesta kuluksi C 45/07 (ex NN 51/07, ex CP 9/07) 28.10.2009 tehdyn komission päätöksen 2011/5/EY (EUVL 2011, L 7, p. 48) 1 artiklan 1 kohdan ja toissijaisesti 4 artiklan kumoamista koskevasta vaatimuksesta.
Määräysosa
1) |
Kanne hylätään. |
2) |
Asociaciôn Española de Banca velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
26.5.2012 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 151/29 |
Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 27.3.2012 — European Goldfields v. komissio
(Asia T-261/11) (1)
(Kumoamiskanne - Valtiontuki - Kreikan viranomaisten Ellinikos Chrysos -kaivosyhtiölle myöntämä avustus, joka muodostuu Kassandran kaivosten omistusoikeuden siirtämisestä niiden todellista markkina-arvoa alemmalla hinnalla ja kyseisen toimenpiteen vapauttamisesta veroista - Päätös, jossa tuki todetaan sääntöjenvastaiseksi ja määrätään se takaisin perittäväksi korkoineen - Oikeussuojan tarpeen puuttuminen - Tutkimatta jättäminen)
2012/C 151/47
Oikeudenkäyntikieli: englanti
Asianosaiset
Kantaja: European Goldfields Ltd (Whitehorse, Yukon, Kanada) (edustajat: asianajajat K. Adamantopoulos, E. Petritsi, E. Trova ja P. Skouris)
Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: É. Gippini Fournier ja D. Triantafyllou)
Oikeudenkäynnin kohde
Valtiontuesta C 48/08 (ex ΝΝ 61/08)[,] jonka Kreikka oli myöntänyt yritykselle Ellinikos [Chry]sos [SA], 23.2.2011 tehdyn komission päätöksen 2011/452/EU (EUVL L 193, s. 27) kumoamista koskeva vaatimus
Määräysosa
1) |
Kanne jätetään tutkimatta. |
2) |
European Goldfields Ltd velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
3) |
Lausunnon antaminen Ellinikos Chrysos AE Metalleion kai Viomixanias Chrysoun väliintulohakemuksesta raukeaa. |
26.5.2012 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 151/29 |
Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 23.3.2012 — Ecologistas en Acción v. komissio
(Asia T-341/11) (1)
(Oikeus tutustua asiakirjoihin - Asetus (EY) N:o 1049/2001 - Asiakirjoihin tutustumista koskevan oikeuden implisiittinen epääminen - Oikeussuojan tarve - Kanteen nostamisen jälkeen tehty nimenomainen päätös - Lausunnon antamisen raukeaminen)
2012/C 151/48
Oikeudenkäyntikieli: espanja
Asianosaiset
Kantaja: Ecologistas en Acción-CODA (Madrid, Espanja) (edustaja: asianajaja J. Doreste Hernández)
Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: I. Martínez del Peral ja P. Costa de Oliveira)
Väliintulija, joka tukee vastaajan vaatimuksia: Espanjan kuningaskunta (asiamiehet: aluksi abogado del Estado M. Muñoz Pérez, avustajanaan asianajaja J.M. Rodriguez Cârcamo, sitten abogado del Estado S. Centeno Huerta)
Oikeudenkäynnin kohde
Vaatimus kumota komission implisiittinen päätös evätä kantajalta oikeus tutustua tiettyihin asiakirjoihin, jotka koskevat Granadillan (Teneriffa, Espanja) sataman rakennushankkeen hyväksymistä ja jotka Espanjan viranomaiset ovat toimittaneet komissiolle luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta 21.5.1992 annetun neuvoston direktiivin 92/43/ETY (EYVL L 206, s. 7) soveltamisen yhteydessä.
Määräysosa
1) |
Lausunnon antaminen kanteesta raukeaa. |
2) |
Euroopan komissio vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan ja se velvoitetaan korvaamaan Ecologistas en Acción-CODA:n oikeudenkäyntikulut. |
3) |
Espanjan kuningaskunta vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan. |
26.5.2012 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 151/29 |
Kanne 22.2.2012 — Makhlouf v. neuvosto
(Asia T-97/12)
2012/C 151/49
Oikeudenkäyntikieli: ranska
Asianosaiset
Kantaja: Rami Makhlouf (Damaskos, Syyria) (edustaja: asianajaja E. Ruchat)
Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto
Vaatimukset
Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta
— |
ottamaan kanteen tutkittavaksi ja toteamaan sen perustelluksi |
— |
kumoamaan 1.12.2011 tehdyn päätöksen 2011/782/YUTP ja 18.1.2012 annetun asetuksen N:o 36/2012 (EU) sekä niitä koskevat täytäntöönpanosäädökset, siltä osin kuin ne koskevat kantajaa |
— |
velvoittamaan Euroopan unionin neuvoston korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kolmeen kanneperusteeseen, jotka ovat keskeisiltä osin samat tai samankaltaiset kuin ne, joihin on vedottu asiassa T-432/11, Makhlouf vastaan neuvosto (1).
(1) EUVL C 290, s. 13.
26.5.2012 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 151/30 |
Kanne 22.2.2012 — Makhlouf v. neuvosto
(Asia T-98/12)
2012/C 151/50
Oikeudenkäyntikieli: ranska
Asianosaiset
Kantaja: Ehab Makhlouf (Damaskos, Syyria) (edustaja: asianajaja E. Ruchat)
Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto
Vaatimukset
Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta
— |
ottamaan kanteen tutkittavaksi ja toteamaan sen perustelluksi |
— |
kumoamaan 1.12.2011 tehdyn päätöksen 2011/782/YUTP ja 18.1.2012 annetun asetuksen N:o 36/2012 (EU) sekä niitä koskevat täytäntöönpanosäädökset, siltä osin kuin ne koskevat kantajaa |
— |
velvoittamaan Euroopan unionin neuvoston korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kolmeen kanneperusteeseen, jotka ovat keskeisiltä osin samat tai samankaltaiset kuin ne, joihin on vedottu asiassa T-433/11, Makhlouf vastaan neuvosto (1).
(1) EUVL C 290, s. 14.
26.5.2012 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 151/30 |
Kanne 22.2.2012 — Syriatel Mobile Telecom v. neuvosto
(Asia T-99/12)
2012/C 151/51
Oikeudenkäyntikieli: ranska
Asianosaiset
Kantaja: Syria Mobile Telecom (Joint Stock Company) (Damaskos, Syyria) (edustaja: asianajaja E. Ruchat)
Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto
Vaatimukset
Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta
— |
ottamaan kanteen tutkittavaksi ja toteamaan sen perustelluksi |
— |
kumoamaan 1.12.2011 tehdyn päätöksen 2011/782/YUTP ja 18.1.2012 annetun asetuksen N:o 36/2012 (EU) sekä niitä koskevat täytäntöönpanosäädökset, siltä osin kuin ne koskevat kantajaa |
— |
velvoittamaan Euroopan unionin neuvoston korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Kanteensa tueksi kantaja vetoaa neljään kanneperusteeseen, joista kolme ensimmäistä ovat keskeisiltä osin samat tai samankaltaiset kuin ne, joihin on vedottu asiassa T-432/11, Makhlouf vastaan neuvosto (1) ja asiassa T-433/11, Makhlouf vastaan neuvosto (2).
Neljäs kanneperuste koskee yhdenvertaisuusperiaatteen loukkaamista, joka on johtanut kilpailun vääristymiseen Euroopan unionissa, Syyriassa ja kahdella muulla alueella.
(1) EUVL C 290, s. 13.
(2) EUVL C 290, s. 14.
26.5.2012 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 151/30 |
Kanne 22.2.2012 — Almashreq v. neuvosto
(Asia T-100/12)
2012/C 151/52
Oikeudenkäyntikieli: ranska
Asianosaiset
Kantaja: Almashreq Investment Co. (Joint-Stock Holding Company) (Damaskos, Syyria) (edustaja: asianajaja E. Ruchat)
Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto
Vaatimukset
Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta
— |
ottamaan kanteen tutkittavaksi ja toteamaan sen perustelluksi |
— |
kumoamaan 1.12.2011 tehdyn päätöksen 2011/782/YUTP ja 18.1.2012 annetun asetuksen N:o 36/2012 (EU) sekä niitä koskevat täytäntöönpanosäädökset, siltä osin kuin ne koskevat kantajaa |
— |
velvoittamaan Euroopan unionin neuvoston korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kolmeen kanneperusteeseen, jotka ovat keskeisiltä osin samat tai samankaltaiset kuin ne, joihin on vedottu asiassa T-432/11, Makhlouf vastaan neuvosto (1) ja asiassa T-433/11, Makhlouf v. neuvosto (2).
(1) EUVL C 290, s. 13.
(2) EUVL C 290, s. 14.
26.5.2012 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 151/31 |
Kanne 22.2.2012 — Cham v. neuvosto
(Asia T-101/12)
2012/C 151/53
Oikeudenkäyntikieli: ranska
Asianosaiset
Kantaja: Cham Holding Co. SA (Damaskos, Syyria) (edustaja: asianajaja E. Ruchat)
Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto
Vaatimukset
Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta
— |
ottamaan kanteen tutkittavaksi ja toteamaan sen perustelluksi |
— |
kumoamaan 1.12.2011 tehdyn päätöksen 2011/782/YUTP ja 18.1.2012 annetun asetuksen N:o 36/2012 (EU) sekä niitä koskevat täytäntöönpanosäädökset, siltä osin kuin ne koskevat kantajaa |
— |
velvoittamaan Euroopan unionin neuvoston korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kolmeen kanneperusteeseen, jotka ovat keskeisiltä osin samat tai samankaltaiset kuin ne, joihin on vedottu asiassa T-432/11, Makhlouf vastaan neuvosto (1) ja asiassa T-433/11, Makhlouf v. neuvosto (2).
(1) EUVL C 290, s. 13.
(2) EUVL C 290, s. 14.
26.5.2012 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 151/31 |
Kanne 22.2.2012 — Sorouh v. neuvosto
(Asia T-102/12)
2012/C 151/54
Oikeudenkäyntikieli: ranska
Asianosaiset
Kantaja: Sorouh Joint Stock Company (Damaskos, Syyria) (edustaja: asianajaja E. Ruchat)
Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto
Vaatimukset
Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta
— |
ottamaan kanteen tutkittavaksi ja toteamaan sen perustelluksi |
— |
kumoamaan 1.12.2011 tehdyn päätöksen 2011/782/YUTP ja 18.1.2012 annetun asetuksen N:o 36/2012 (EU) sekä niitä koskevat täytäntöönpanosäädökset, siltä osin kuin ne koskevat kantajaa |
— |
velvoittamaan Euroopan unionin neuvoston korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kolmeen kanneperusteeseen, jotka ovat keskeisiltä osin samat tai samankaltaiset kuin ne, joihin on vedottu asiassa T-432/11, Makhlouf vastaan neuvosto (1) ja asiassa T-433/11, Makhlouf v. neuvosto (2).
(1) EUVL C 290, s. 13.
(2) EUVL C 290, s. 14.
26.5.2012 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 151/31 |
Kanne 24.2.2012 — T&L Sugars ja Sidul Açúcares v. komissio
(Asia T-103/12)
2012/C 151/55
Oikeudenkäyntikieli: englanti
Asianosaiset
Kantajat: T&L Sugars Ltd (Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta) ja Sidul Açúcares, Unipessoal Lda (Santa Iria de Azóia, Portugali) (edustajat: asianajaja D. Waelbroeck ja solicitor D. Slater)
Vastaajat: Euroopan komissio ja Euroopan unioni, jota edustaa Euroopan komissio
Vaatimukset
Kantajat vaativat unionin yleistä tuomioistuinta
— |
toteamaan, että tämä SEUT 263 artiklan neljänteen kohtaan perustuva kumoamiskanne ja/tai SEUT 277 artiklaan perustuva väite asetuksen N:o 1240/2011, asetuksen N:o 1308/2011, asetuksen N:o 1239/2011, asetuksen N:o 1281/2011, asetuksen N:o 1316/2011, asetuksen N:o 1384/2011, asetuksen N:o 27/2012 ja asetuksen N:o 57/2012 lainvastaisuudesta täyttää tutkittavaksi ottamisen edellytykset ja on perusteltu |
— |
kumoamaan poikkeuksellisista toimenpiteistä kiintiön ulkopuolisen sokerin ja isoglukoosin alennetulla ylijäämämaksulla unionin markkinoille saattamisen osalta markkinointivuoden 2011/2012 aikana 30.11.2011 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1240/2011 (EUVL L 318, s. 9) |
— |
kumoamaan unionin markkinoilla alennetulla ylijäämämaksulla myytävien, kiintiön ulkopuolisen sokerin käytettävissä olevien määrien jakokertoimen vahvistamisesta, lisähakemusten hylkäämisestä ja hakemusten jättämisjakson lopettamisesta markkinointivuonna 2011/2012 14.12.2011 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1308/2011 (EUVL L 332, s. 8) |
— |
kumoamaan pysyvän tarjouskilpailun avaamisesta markkinointivuodeksi 2011/2012 CN-koodin 1701 sokerin tuomiseksi alennetuin tullein 30.11.2011 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1239/2011 (EUVL L 318, s. 4) |
— |
kumoamaan vähimmäistullin vahvistamisesta täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 1239/2011 aloitetun tarjouskilpailumenettelyn yhteydessä järjestettävässä ensimmäisessä osatarjouskilpailussa 8.12.2011 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1281/2011 (EUVL L 327, s. 60) |
— |
kumoamaan vähimmäistullin vahvistamisesta täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 1239/2011 aloitetun tarjouskilpailumenettelyn yhteydessä järjestettävässä toisessa osatarjouskilpailussa 15.12.2011 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1316/2011 (EUVL L 334, s. 16) |
— |
kumoamaan vähimmäistullin vahvistamisesta täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 1239/2011 aloitetun tarjouskilpailumenettelyn yhteydessä järjestettävässä kolmannessa osatarjouskilpailussa 22.12.2011 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1384/2011 (EUVL L 343, s. 33) |
— |
kumoamaan sokerin vähimmäistullin vahvistamisesta täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 1239/2011 aloitetun tarjouskilpailumenettelyn yhteydessä järjestettävässä neljännessä osatarjouskilpailussa 12.1.2012 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 27/2012 (EUVL L 9, s. 12) |
— |
kumoamaan täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 1239/2011 avatun tarjouskilpailun keskeyttämisestä 23.1.2012 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 57/2012 (EUVL L 19, s. 12) |
— |
toissijaisesti toteamaan, että väite asetuksen N:o 1234/2007 (1) 186 artiklan a alakohdan ja 187 artiklan lainvastaisuudesta täyttää tutkittavaksi ottamisen edellytykset ja on perusteltu, toteamaan nämä säännökset lainvastaisiksi ja kumoamaan riidanalaiset asetukset, jotka perustuvat suoraan tai epäsuorasti näihin säännöksiin |
— |
velvoittamaan EU:n, jota komissio edustaa, korvaamaan kantajille siitä, että komissio on jättänyt noudattamatta oikeudellisia velvoitteitaan, aiheutuneen vahingon ja vahvistamaan tämän korvauksen, joka koskee kantajille 1.4.2011–29.1.2012 aiheutunutta vahinkoa, määräksi 87 399 257 euroa, johon lisätään kantajille kyseisen ajankohdan jälkeen aiheutunut tappio, tai vahvistamaan korvauksen määräksi muun määrän, joka heijastaa kantajille aiheutuneen tai niille tulevaisuudessa aiheutuvan vahingon suuruutta sen mukaan, mitä kantajat tässä oikeudenkäynnissä tulevat osoittamaan erityisesti tulevaisuudessa aiheutuvan vahingon huomioon ottamista varten |
— |
velvoittamaan vastaajan maksamaan korvaukselle korkoa, jonka määrä on Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaatioita varten vahvistama korko korotettuna kahdella prosenttiyksiköllä, tai muuta unionin yleisen tuomioistuimen määrittämää asianmukaista korkoa unionin yleisen tuomioistuimen tuomion antamisesta tosiasialliseen maksusuoritukseen asti |
— |
velvoittamaan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Kanteensa tueksi kantajat vetoavat kuuteen kanneperusteeseen.
1) |
Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu syrjintäkiellon periaatteen loukkaamiseen, sillä riidanalaiset toimenpiteet merkitsevät ruokosokeripuhdistamoiden syrjintää sokerijuurikkaan jalostajien hyväksi. |
2) |
Toinen kanneperuste, joka perustuu asetuksen N:o 1234/2007 rikkomiseen ja asianmukaisen oikeudellisen perustan puuttumiseen, sillä vastaajalla ei ole oikeutta korottaa kiintiöitä ja vastaajan on määrättävä korkeita ja varoittavia ylijäämämaksuja kiintiön ulkopuolisen sokerin markkinoille saattamisen osalta, eikä vastaajalla ole valtuuksia tai oikeutta toteuttaa tällaista toimea, jota ei ole koskaan säännelty peruslainsäädännössä. |
3) |
Kolmas kanneperuste, joka perustuu oikeusvarmuuden periaatteen loukkaamiseen, sillä asetuksella N:o 1239/2011 ja sen täytäntöönpanoasetuksilla luotiin järjestelmä, jossa tullit eivät ole ennakoitavissa ja jossa niitä ei vahvisteta yhdenmukaisia ja objektiivisia arviointiperusteita soveltaen, vaan ne määritellään pikemminkin subjektiivisen maksuvalmiuden perusteella ilman konkreettista yhteyttä maahantuotuihin tuotteisiin. |
4) |
Neljäs kanneperuste, joka perustuu suhteellisuusperiaatteen loukkaamiseen, sillä vastaaja olisi voinut helposti toteuttaa vähemmän rajoittavia toimia, joita ei olisi toteutettu yksinomaan maahantuontia harjoittavien puhdistamoiden vahingoksi. |
5) |
Viides kanneperuste, joka perustuu luottamuksensuojan loukkaamiseen, sillä vastaaja on loukannut kantajien perusteltua luottamusta tulla kohdelluiksi tasapuolisella, oikeudenmukaisella ja syrjimättömällä tavalla. |
6) |
Kuudes kanneperuste, joka perustuu huolellisuusperiaatteen, huolenpitovelvoitteen ja hyvän hallinnon periaatteen loukkaamiseen, sillä vastaaja laiminlöi aluksi markkinahäiriöitä koskevista toistuvista varoituksista huolimatta kokonaan velvoitteensa toimia, toteutti sitten selvästi epäasianmukaisia toimia näiden häiriöiden poistamiseksi ja näin toimiessaan horjutti neuvoston kotimaisten tuottajien ja maahantuontia harjoittavien puhdistamoiden välille luomaa tasapainoa. |
Kantajat vetoavat ainoastaan ensimmäiseen, neljänteen ja kuudenteen kanneperusteeseen asetuksen N:o 57/2012 kumoamiseksi.
Kantajat vetoavat toissijaisesti SEUT 277 artiklaan perustuvan lainvastaisuusväitteen puitteissa edellä mainittuihin kanneperusteisiin asetusta N:o 1239/2011 ja asetusta N:o 1308/2011 vastaan. Siinä tapauksessa, että unionin yleinen tuomioistuin hylkää nämä kumoamisperusteet, kantajat vetoavat SEUT 277 artiklan nojalla asetuksen N:o 1234/2007 186 artiklan a alakohdan ja 187 artiklan, jotka muodostavat riidanalaisten asetusten oikeudellisen perustan, lainvastaisuuteen ja vaativat kyseisten asetuksen N:o 1234/2007 säännösten ja riidanalaisten asetusten kumoamista.
(1) Maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä 22.10.2007 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1234/2007 (EUVL L 299, s. 1).
26.5.2012 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 151/33 |
Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 30.3.2012 — Atlantean v. komissio
(Asia T-125/08) (1)
2012/C 151/56
Oikeudenkäyntikieli: englanti
Viidennen jaoston puheenjohtajan määräyksellä asia on poistettu unionin yleisen tuomioistuimen rekisteristä.
26.5.2012 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 151/33 |
Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 27.3.2012 — Atlantean v. komissio
(Asia T-368/08) (1)
2012/C 151/57
Oikeudenkäyntikieli: englanti
Viidennen jaoston puheenjohtajan määräyksellä asia on poistettu unionin yleisen tuomioistuimen rekisteristä.
26.5.2012 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 151/33 |
Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 26.3.2012 — PhysioNova v. SMHV — Flex Equipos de Descanso (FLEX)
(Asia T-501/09) (1)
2012/C 151/58
Oikeudenkäyntikieli: saksa
Kolmannen jaoston puheenjohtajan määräyksellä asia on poistettu unionin yleisen tuomioistuimen rekisteristä.
26.5.2012 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 151/33 |
Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 28.3.2012 — X Technology Swiss v. SMHV — Brawn (X Undergear)
(Asia T-581/10) (1)
2012/C 151/59
Oikeudenkäyntikieli: saksa
Kuudennen jaoston puheenjohtajan määräyksellä asia on poistettu unionin yleisen tuomioistuimen rekisteristä.