12.5.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 137/1

Euroopan tietosuojavaltuutetun lausunto komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi, jolla muutetaan ammattipätevyyden tunnustamisesta annettua direktiiviä 2005/36/EY ja hallinnollisesta yhteistyöstä sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmässä annettua asetusta […]

2012/C 137/01

EUROOPAN TIETOSUOJAVALTUUTETTU, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 16 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti sen 7 ja 8 artiklan,

ottaa huomioon yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY (1),

ottaa huomioon yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18 päivänä joulukuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001 (2),

ottaa huomioon asetuksen (EY) N:o 45/2001 28 artiklan 2 kohdan mukaisesti tehdyn lausuntopyynnön,

ON ANTANUT SEURAAVAN LAUSUNNON:

1. JOHDANTO

1.1 Euroopan tietosuojavaltuutetun kuuleminen

Komissio antoi 19 päivänä joulukuuta 2011 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi, jolla muutetaan ammattipätevyyden tunnustamisesta annettua direktiiviä 2005/36/EY ja hallinnollisesta yhteistyöstä sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmässä annettua asetusta […] (3). Ehdotus lähetettiin tietosuojavaltuutetulle lausunnon antamista varten samana päivänä.

2.	Tietosuojavaltuutetulla oli mahdollisuus esittää epävirallisia huomautuksia jo ennen tiedonannon antamista. Jotkin näistä huomautuksista on otettu huomioon nyt käsiteltävänä olevassa ehdotuksessa. Näin ollen ehdotuksen tietosuojaa koskevia takeita on vahvistettu huomattavasti.

3.	Euroopan tietosuojavaltuutettu on tyytyväinen siihen, että komissio on pyytänyt häneltä lausuntoa, ja suosittelee, että hyväksyttyjen säädösten johdanto-osaan sisällytetään viittaus tähän lausuntoon.

1.2 Ehdotuksen tavoitteet ja soveltamisala

Ehdotuksen tavoitteena on ajanmukaistaa ja muuttaa direktiivin 2005/36/EY (ammattipätevyyden tunnustamisesta annettu direktiivi) nykyistä tekstiä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi komissio ehdottaa myös, että viittaukset ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun tarkistetun direktiivin säännöksiin muutetaan myös hallinnollisesta yhteistyöstä sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmässä annetun asetuksen (”IMI-asetus”) olennaisissa osissa (4).

1.3 Merkitys tietosuojan kannalta

Tietosuojan kannalta ehdotuksen kaksi keskeistä seikkaa ovat i) hälytysjärjestelmän käyttöönotto (56 a artikla) ja ii) vapaaehtoisen eurooppalaisen ammattikortin käyttöönotto (4 artiklan a, b, c d ja e kohta) (5). Kummassakin tapauksessa henkilötietoja on tarkoitus käsitellä sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmän avulla.

Hälytyksiä annetaan periaatteessa sen jälkeen, kun jonkin jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen tai tuomioistuin on tehnyt päätöksen kieltää henkilöä harjoittamasta ammatillista toimintaansa kyseisen jäsenvaltion alueella (6). Hälytyksiä voidaan antaa kaikista niistä ammatinharjoittajista, joita ammattipätevyyden tunnustamisesta annettu direktiivi koskee, mukaan luettuina ne, jotka eivät ole hakeneet eurooppalaista ammattikorttia. Annetut hälytykset tallennetaan IMIin, ja kaikki jäsenvaltiot sekä komissio voivat tarkastella niitä.

Eurooppalaisen ammattikortin käyttöönotto tarkoittaa, että kortin vapaaehtoisesti hankkineista ammattihenkilöistä tehdään henkilötietoja sisältävä tiedosto, joka tallennetaan IMIin (”IMI-tiedosto”). IMI-tiedoston sisältämät tiedot ovat ammattihenkilön itsensä sekä vastaanottavan jäsenvaltion ja kotijäsenvaltion käytettävissä. Ammattihenkilö voi pyytää IMI-tiedoston sisältämien tietojen poistamista, estämistä tai korjaamista koska tahansa.

Hälytystiedot ja jotkin IMI-tiedostossa olevat tiedot sisältävät tietoa rikoksista tai hallinnollisista seuraamuksista, joihin on sovellettava direktiivin 95/46/EY 8 artiklan 5 kohdan ja asetuksen (EY) N:o 45/2001 10 artiklan 5 kohdan mukaista tiukennettua suojaa. Hälytysjärjestelmä saattaa vaikuttaa hyvin monien eri ammattialoja edustavien henkilöiden yksityisyyttä koskevaan oikeuteen kaikissa jäsenvaltioissa. Tämä koskee myös terveydenhoitoalan ammattihenkilöitä siitä riippumatta, harjoittavatko he tai aikovatko he harjoittaa ammattiaan tosiasiallisesti kotimaansa ulkopuolella vai eivät.

9.	Lisäksi ehdotus herättää tärkeitä kysymyksiä siitä, miten hälytysjärjestelmää ja rekisteritoimintoa kehitetään IMIssä tulevaisuudessa. Tämä on monialainen kysymys, joka on oleellinen myös muiden politiikan alojen viranomaisyhteistyössä.

2. EHDOTUKSEN ANALYYSI

2.1 Yleisiä huomioita

10.

Euroopan tietosuojavaltuutettu on tyytyväinen siihen, että ehdotuksessa on pyritty käsittelemään tietosuojaan liittyviä huolenaiheita. Tietosuojavaltuutettu on myös tyytyväinen siihen, että hallinnolliseen yhteistyöhön on ehdotettu nykyistä tietojenvaihtojärjestelmää IMIä, joka jo tarjoaa lukuisia tietosuojaa koskevia takeita käytännössä. Ratkaisematta on kuitenkin vielä tärkeitä huolenaiheita, jotka liittyvät pääasiassa hälytysjärjestelmään.

11.

Näiden huolenaiheiden käsittelemiseksi tietosuojavaltuutettu suosittelee, että ehdotuksessa määritetään yksiselitteisesti, millaisissa konkreettisissa tapauksissa hälytyksiä voidaan antaa, selvennetään, minkätyyppisiä henkilötietoja hälytyksissä voi olla, ja rajataan tietojen käsittely vain siihen, mikä on ehdottoman tarpeellista, kun otetaan huomioon oikeuksien ja etujen oikeasuhteisuus ja tasapaino. Erityisesti ehdotuksessa olisi

—	määritettävä yksiselitteisesti, että hälytyksiä voidaan antaa vasta, kun jonkin jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen tai tuomioistuin on tehnyt päätöksen kieltää henkilöä harjoittamasta ammatillista toimintaa kyseisen jäsenvaltion alueella

—	täsmennettävä, että hälytys ei saa sisältää muita yksityiskohtia kieltoon liittyvistä olosuhteista ja syistä

—	selvennettävä hälytysten säilytysaikaa ja rajata se mahdollisimman lyhyeksi

—	varmistettava, että hälytyksiä lähetetään vain jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille ja että näiden viranomaisten on pidettävä hälytystä koskevat tiedot salaisina ja että ne eivät saa levittää tai julkaista niitä.

2.2 Hälytykset

Komission ehdottamat hälytysjärjestelmät

12.

Ehdotuksen 56 a artiklassa esitellään kaksi hieman erilaista hälytysjärjestelmää kahta eri ammattilaisryhmää varten.

—

Ehdotuksen 56 a artiklan 1 kohdassa esitellään yleis- ja erikoislääkäreitä, sairaanhoitajia, hammaslääkäreitä, eläinlääkäreitä, kätilöjä, proviisoreita ja tiettyjen muiden ammattialojen edustajia koskeva hälytysjärjestelmä. Hälytyksissä on oltava henkilötiedot siitä ammattihenkilöstä, jota kansalliset viranomaiset tai tuomioistuimet ovat kieltäneet – väliaikaisestikin – harjoittamasta ammatillista toimintaa kyseisen jäsenvaltion alueella. Hälytyksiä voivat lähettää kaikkien jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset, ja ne on osoitettava kaikkien muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille sekä komissiolle.

—

Ehdotuksen 56 a artiklan 2 kohdassa säädetään toisesta hälytysjärjestelmästä niitä ammatteja varten, joita 56 a artiklan 1 kohdan mukainen järjestelmä (tai direktiivin 2006/123/EY mukainen jo käytössä oleva järjestelmä (7)) ei koske. Vastuullinen taho lähettää näitä hälytyksiä ”saatuaan tietoonsa palveluntarjoajan käyttäytymistä, toimia tai olosuhteita koskevia nimenomaisia seikkoja, jotka voivat aiheuttaa vakavaa vahinkoa ihmisten terveydelle tai turvallisuudelle tai ympäristölle toisessa jäsenvaltiossa”. Hälytykset on lähetettävä ”muille asiaan liittyville jäsenvaltioille ja komissiolle”. Lisäksi ehdotuksessa tähdennetään, että ”kyseiset tiedot eivät saa ylittää sitä, mikä on ehdottomasti tarpeen kyseisen ammattihenkilön tunnistamiseksi, ja niihin on sisällytettävä viittaus toimivaltaisen viranomaisen päätökseen kieltää henkilöä harjoittamasta ammatillista toimintaansa.”

Yleisiä huomioita

13.

Tietosuojavaltuutettu toteaa, että Euroopan tasolla on tarkoitus perustaa rajoitettu hälytysjärjestelmä, jotta niistä ammattihenkilöistä, joita on kielletty harjoittamasta ammatillista toimintaa tietyssä jäsenvaltiossa, vastaavat toimivaltaiset viranomaiset voivat vaihtaa tietoja tärkeiden yleisten etujen vuoksi. Tämä koskee etenkin ammatteja, joissa ihmisten henki, terveys ja turvallisuus (sekä eläinten hyvinvointi) ovat ratkaisevan tärkeitä, tai muita ammatteja tilanteissa, joissa kielto on perusteltua vakavien terveyteen ja turvallisuuteen tai ympäristöön kohdistuvien vahinkojen estämiseksi.

14.	Tietosuojavaltuutettu kuitenkin katsoo, että hälytysjärjestelmien on oltava oikeasuhteisia.

15.

Tältä osin tietosuojavaltuutettu on tyytyväinen siihen, että tekstiin on tehty parannuksia hänen epävirallisten huomautustensa perusteella. Näillä parannuksilla – joita on tosin vielä täsmennettävä – pyritään ilmeisesti rajoittamaan hälytykset niihin ammattihenkilöihin, joita toimivaltainen viranomainen on päätöksellään kieltänyt harjoittamasta ammatillista toimintaa, ja lisäksi niillä pyrittäneen sulkemaan pois sellaiset hälytykset, jotka perustuvat pelkkiin epäilyihin tai ammattihenkilöstä tehtyihin valituksiin, mikäli asiasta ei ole selviä todisteita ja mikäli toimivaltainen viranomainen tai tuomioistuin ei ole niiden perusteella tehnyt virallista päätöstä kieltää kyseistä henkilöä harjoittamasta ammatillista toimintaansa. Tämän avulla voidaan lisätä oikeusvarmuutta ja edistää syyttömyysolettaman kunnioittamista.

16.

Tietosuojavaltuutettu suosittelee tarkentamaan hälytyksen lähettämistä koskevia ehtoja ja hälytyksen sisältöä. Tietosuojavaltuutetun muut huolenaiheet koskevat pääasiassa tietojen säilytysaikoja. Myös hälytysten tarkkuutta, päivittämistä ja vastaanottajia koskevia säännöksiä olisi syytä parantaa. Lisäksi direktiivissä olisi säädettävä nimenomaisesti myös salassapitovelvollisuuksista.

Säilytysajat

17.

Yksi tietosuojavaltuutetun pääasiallisista hälytysjärjestelmää koskevista huolenaiheista liittyy hälytysjärjestelmään itseensä. Tietosuojavaltuutetun mielestä on selvitettävä, onko ehdotuksessa tarkoitetuissa hälytyksissä huomioitu seuraavat seikat:

—	säilytetäänkö niitä IMIssä vain rajoitetun ajan, varoituksena, joka tarkoittaa välittömiä toimia vaativaa hätätilannetta vai

—	muuttuuko hälytysjärjestelmä eräänlaiseksi tietokannaksi, johon tallennetaan tietoja pitkäksi aikaa ja josta tällöin käytännössä muodostuisi Euroopan-laajuinen ammattihenkilöiden, esimerkiksi lääkäreiden, musta lista, johon toimivaltaiset viranomaiset vertaavat näitä henkilöitä säännönmukaisesti.

18.	Kuten IMI-ehdotusta koskevassa lausunnossamme on todettu (8), ”on eri asia käyttää hälytystä keinona ilmoittaa toimivaltaisille viranomaiselle tietystä rikkomuksesta tai epäilystä – ja täysin eri asia tallentaa tämä hälytys tietokantaan pitemmäksi tai jopa määrittämättömäksi ajaksi”.

19.

Tietosuojavaltuutettu on huolissaan sitä, että ehdotetun 56 a artiklan 5 kohdassa komission annetaan määrittää – delegoiduin säädöksin –, kuinka kauan hälytyksiä säilytetään IMIssä. Koska ehdotettu hälytysjärjestelmä muodostuu pitkälti näistä keskeisistä säännöksistä ja koska ne siis ovat järjestelmän olennaisia osia, tietosuojavaltuutettu suosittelee, että niistä säädetään ehdotetun direktiivin tekstissä.

20.

Tietosuojan kannalta olisi suotavaa, että kaikki järjestelmässä olevat hälytykset poistettaisiin siitä etukäteen määritetyn, hälytyksen lähettämisestä alkaen laskettavan suhteellisen lyhyen ajan jälkeen. Tämän ajan olisi oltava riittävän pitkä (esimerkiksi kuusi kuukautta), jotta hälytyksen vastaanottaneet toimivaltaiset viranomaiset voisivat tehdä IMIssä seurantatiedusteluja ja päättää, ryhtyvätkö ne toimivaltansa ja saatujen tietojen perusteella joihinkin toimiin. Ajan ei kuitenkaan tulisi olla pitempi kuin mikä on ehdottomasti tarpeen tätä tarkoitusta varten.

21.

Jos tietojen säilyttäminen pitemmän aikaa on selvästi perusteltua, tietosuojavaltuutettu ehdottaa vaihtoehtoisesti, että ehdotuksessa olisi vähintään edellytettävä, että hälytyksen tehnyt viranomainen poistaa hälytyksen heti, kun sen aiheuttanut kielto ei ole enää voimassa (esimerkiksi muutoshakemuksen tuloksen tai kiellon määräaikaisuuden vuoksi). Lisäksi olisi vältettävä sitä, että hälytys olisi tarpeettomasti voimassa määräämättömän pituisen ajan, kenties kyseisen ammattihenkilön eläkkeelle jäämisen tai kuoleman jälkeenkin.

Ehdotuksen 56 a artiklan 1 kohdan mukaisten hälytysten sisältö

22.

Tietosuojavaltuutettu pitää luonnoksessa hälytysten sisältöön tehtyjä selvennyksiä hyvinä. Lisäselvennykset ovat kuitenkin tarpeen, jotta voidaan varmistaa yksiselitteisesti, että 56 a artiklan 1 kohdan mukaisten hälytysten sisältö rajataan i) kyseisen ammattihenkilön yksilöimiseen tarvittaviin henkilötietoihin, ii) tietoon siitä, onko ammattihenkilöä kielletty harjoittamasta ammatillista toimintaansa, iii) tietoon siitä, onko kielto väliaikainen (vireillä olevan muutoshakemuksen vuoksi) vai pysyvä, iv) tietoon kiellon voimassaoloajasta ja v) päätöksen tehneen toimivaltaisen viranomaisen tunnistetietoihin.

23.

Lisäksi tietosuojavaltuutettu suosittelee täsmentämään ehdotuksessa nimenomaisesti, ettei hälytyksissä tulisi olla yksityiskohtaisempia tietoja kiellon ehdoista ja syistä. Tältä osin tietosuojavaltuutettu toteaa, että seurantatiedusteluja voidaan tehdä tavanomaisten kahdenvälisten tiedonvaihtokanavien kautta, jos tällaisten lisätietojen hankkiminen on tarpeen. Tapausten käsittelijät voivat hankkia lisää yleisiä tietoja kansallisista menettelyistä IMIn avulla ymmärtääkseen tietoja, jotka perustuvat toisen maan kansallisiin menettelyihin.

Hälytysten lähettämisen ehdot ja hälytysten sisältö 56 a artiklan 2 kohdan nojalla

24.

Oikeusvarmuuden takaamiseksi on oleellista, että 56 a artiklan 2 kohdan mukaisten hälytysten lähettämisen ehtoja selvennetään yksiselitteisiksi. Nykyisessä hälytyksen lähettämistä koskevassa kohdassa jäsenvaltion edellytetään lähettävän hälytyksen ”…saatuaan tietoonsa palveluntarjoajan käyttäytymistä, toimia tai olosuhteita koskevia nimenomaisia seikkoja, jotka voivat aiheuttaa vakavaa vahinkoa ihmisten terveydelle tai turvallisuudelle tai ympäristölle toisessa jäsenvaltiossa”. Nämä säännökset eivät ole tarpeeksi selviä, ja ne antavat tapausten käsittelijöille liikaa liikkumavaraa päättää, lähettääkö hälytys vai ei.

25.	Mikä tärkeintä, sanamuodosta ”nimenomaiset seikat” ei käy selväksi, riittääkö kohtuullinen epäilys tietyntyyppisestä rikkomuksesta tai muusta tapahtumasta vai onko tosiasiat tutkittava ja vahvistettava kokonaan tietyntyyppisessä hallinnollisessa menettelyssä, ennen kuin hälytys voidaan lähettää.

26.

Ehdotuksen tarkistetussa versiossa tarkoitetaan viittausta toimivaltaisen viranomaisen päätökseen kieltää ammattihenkilöä harjoittamasta ammatillista toimintaansa. Tämä on huomattava parannus aiempiin luonnoksiin verrattuna, ja – tulkintamme mukaan – sillä tarkoitettaneen, että hälytyksiä voidaan lähettää vain, jos kyseiselle ammattihenkilölle on jo asetettu ammatinharjoittamiskielto toimivaltaisen viranomaisen päätöksen perusteella.

27.

Tekstiä olisi kuitenkin vielä parannettava täsmentämällä sitä vaatimusta yksiselitteiseksi, että hälytyksen on perustuttava tuomioistuimen tai toimivaltaisen viranomaisen aiempaan päätökseen kieltää ammattihenkilöä harjoittamasta ammatillista toimintaansa. Tämä lisäisi oikeusvarmuutta ja ehkäisisi virheellisiä tulkintoja.

28.

Olisi myös täsmennettävä, kuten 56 a artiklan 1 kohdassa, että hälytysten sisältö on rajattava i) kyseisen ammattihenkilön yksilöimiseen tarvittaviin henkilötietoihin, ii) tietoon siitä, onko ammattihenkilöä kielletty harjoittamasta ammatillista toimintaansa, iii) tietoon siitä, onko kielto väliaikainen (vireillä olevan muutoshakemuksen vuoksi) vai pysyvä, iv) tietoon kiellon voimassaoloajasta ja v) päätöksen tehneen toimivaltaisen viranomaisen tunnistetietoihin (joista käy ilmi myös maa, jossa päätös tehtiin).

Ehdotuksen 56 a artiklan 2 kohdan mukaisten hälytysten vastaanottajat

29.

Ehdotuksen 56 a artiklan 2 kohdan mukaan hälytykset on lähetettävä ”muille asiaan liittyville jäsenvaltioille ja komissiolle”. Tietosuojavaltuutettu suosittelee tekstin muuttamista siten, että hälytykset on lähetettävä ”muiden asiaan liittyvien jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille ja komissiolle”. Muotoilua, joka sisältää maininnan ”toimivaltaisista viranomaisista”, käytetään 56 a artiklan 1 kohdassa, jossa käsitellään hälytyksiä (9).

Tarkkuus ja päivitykset

30.

Tietosuojavaltuutettu suosittelee, että ehdotuksessa vaaditaan selvästi, että tiedot toimittava toimivaltainen viranomainen tarkistaa hälytysten ajantasaisuuden säännöllisesti sekä korjaa ja poistaa hälytykset, jos niiden sisältämät tiedot eivät ole enää asianmukaisia tai jos niitä on päivitettävä. Olisi myös hyödyllistä varmistaa, onko tieto siitä, että ammattihenkilö on hakenut hälytykseen muutosta 56 a artiklan 4 kohdan nojalla tai pyytänyt korjaamaan, estämään tai poistamaan hälytyksen, merkitty hälytyksen tietoihin (lähettämällä esimerkiksi päivitetty hälytys) (10).

Hälytysten salassapito, levittäminen ja julkaiseminen

31.

Tietosuojavaltuutettu tietää, että jäsenvaltioiden lait ja käytännöt vaihtelevat siltä osin, miten terveydenhoitoalan tai muun alan ammattihenkilöiden kurinpitotoimia tai rikosoikeudellisia seuraamuksia koskevia tietoja levitetään toimivaltaisten viranomaisten, muiden organisaatioiden (esimerkiksi sairaaloiden) ja suuren yleisön keskuuteen. Muutamissa maissa tiettyjä ammatteja koskevat mustat listat ovat internetissä julkisesti kaikkien saatavilla. Muissa maissa on erilaisia toimintatapoja, ja suuren yleisön saatavilla ovat vain ns. valkoiset listat eli luettelot ammattihenkilöistä, joilla on lupa harjoittaa ammattiaan.

32.

Niin kauan kuin käytössä on erilaisia käytäntöjä ja kansallisia lakeja, tietosuojavaltuutettu suosittelee, että direktiiviin lisätään salassapitovelvollisuus, joka koskee kaikkia toimivaltaisia viranomaisia, jotka vastaanottavat hälytystietoja toisesta jäsenvaltiosta, ellei näitä tietoja ole julkistettu lähettävän jäsenvaltion lainsäädännön nojalla.

2.3 Eurooppalainen ammattikortti

33.	Tietosuojavaltuutettu on tyytyväinen siihen, että komissio on parantanut ehdotuksen 4 a artiklan selkeyttä, oikeusvarmuutta ja tietosuojaa koskevia takeita tuntuvasti tietosuojavaltuutetun epävirallisten huomautusten perusteella.

34.

Tietosuojavaltuutetun jäljellä olevat huolenaiheet liittyvät ehdotuksen 4 e artiklan 1 kohtaan, jonka mukaan ”kotijäsenvaltion ja vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten” on ”päivitettävä vastaavaan IMI-tiedostoon viipymättä tiedot kurinpidollisista toimista, rikosoikeudellisista seuraamuksista tai muista vakavista erityisistä olosuhteista, jotka ovat omiaan aiheuttamaan seurauksia eurooppalaisen ammattikortin haltijan tämän direktiivin nojalla harjoittamaan toimintaan”.

35.

Ehdotuksen 4 e artiklan 1 kohta täydentää 56 artiklan 2 kohdan nykyisiä säännöksiä, joissa säädetään jo nyt kahdenvälisestä tietojenvaihdosta samoissa olosuhteissa. Nykyisessä 56 artiklan 2 kohdassa eritoten edellytetään, että ”vastaanottavan jäsenvaltion ja kotijäsenvaltion viranomaisten on vaihdettava tietoja hakijaan kohdistetuista kurinpitotoimista ja tälle määrätyistä rikosoikeudellisista seuraamuksista tai muista erityisistä vakavista seikoista, jotka todennäköisesti vaikuttavat tämän direktiivin mukaiseen toiminnan harjoittamiseen”.

36.	Tietosuojavaltuutetulla on kolme keskeistä huolenaihetta näistä säännöksistä:

IMI-tiedoston päivittämisen ehdot 4e artiklan 1 kohdan nojalla ja päivitysten sisältö

37.

Ensinnäkin nämä säännökset jättävät tapausten käsittelijöille paljon liikkumavaraa päättää, päivittääkö IMI-tiedosto vai ei. Tätä kohtaa olisi suotavaa selventää samoista syistä, jotka esitettiin ehdotuksen 56 a artiklan 2 kohdan mukaisten hälytysten lähettämistä koskevien ehtojen selkeyden puuttumista käsittelevässä huomautuksessa. Tietosuojavaltuutetun mielestä kohtaan on lisättävä vähintään vaatimus, jonka mukaan nämä päivitykset on tehtävä ”sanotun kuitenkaan rajoittamatta syyttömyysolettaman soveltamista” (11). Parempi ratkaisu olisi, jos direktiivissä edellytettäisiin (edellä käsiteltyjen 56 a artiklan 2 kohdan mukaisten hälytysten osalta), että päivitysten on perustuttava tuomioistuimen tai toimivaltaisen viranomaisen päätökseen kieltää ammattihenkilöä harjoittamasta ammatillista toimintaansa. Tämä lisäisi oikeusvarmuutta ja ehkäisisi virheellisiä tulkintoja.

38.

Kuten 56 a artiklan mukaisten hälytysten osalta, myös tässä olisi täsmennettävä sitä, että hälytysten sisältö on rajattava i) kyseisen ammattihenkilön yksilöimiseen tarvittaviin henkilötietoihin, ii) tietoon siitä, onko ammattihenkilöä kielletty harjoittamasta ammatillista toimintaansa, iii) tietoon siitä, onko kielto väliaikainen (vireillä olevan muutoshakemuksen vuoksi) vai pysyvä, iv) tietoon kiellon voimassaoloajasta ja v) päätöksen tehneen toimivaltaisen viranomaisen tunnistetietoihin (joista käy ilmi myös maa, jossa päätös tehtiin). Olisi vältettävä tuomasta esiin muita yksityiskohtia, esimerkiksi sitä, aiheutuiko kielto rikosoikeudellisesta tuomiosta vai kurinpitotoimesta ja mistä rikkomuksista oli kyse. Jos asiaan liittyvä viranomainen tarvitsee tällaisia tietoja tietystä tapauksesta, lisätietoja voi aina pyytää kahdenvälisen tietojenvaihdon kautta (IMIn avulla mutta muutoin kuin IMI-tiedostoon sisältyen).

Säilytysajat

39.

Toiseksi IMI-tiedostoa on tarkoitus säilyttää IMIssä mahdollisesti pitkänkin aikaa, toisin kuin nykyisen 56 artiklan 2 kohdan säännöksen mukaisia kahdenvälisiä tietojenvaihtoja, joita säilytetään IMI-järjestelmässä kuuden kuukauden ajan tapauksen käsittelyn päättämisestä. Sen vuoksi olisi laadittava asianmukaisia säännöksiä sen varmistamiseksi, että kaikki viittaukset kurinpitotoimiin tai rikosoikeudellisiin seuraamuksiin tai muihin vakaviin seikkoihin poistetaan IMI-tiedostosta välittömästi sen jälkeen, kun näiden tietojen ei tarvitse olla enää saatavilla.

40.

Ehdotettu viittaus tietojen poistamiseen ”kun niitä ei enää tarvita” on sinänsä hyvä, mutta mielestämme se ei ole riittävä yhdenmukaisuuden ja oikeusvarmuuden takaamiseksi. Sen vuoksi tietosuojavaltuutettu suosittelee, että ehdotuksessa määritetään riittävän lyhyt säilytysaika vaihdetuille tiedoille. Syistä, jotka on selostettu edellä hälytysten säilytysaikaa käsiteltäessä, olisi suotavaa, että näitä tietoja säilytettäisiin IMIssä vain niin kauan kuin vastaanottavalle viranomaiselle on tarpeen asianmukaisiin toimiin ryhtymiseksi (esimerkiksi kuuden kuukauden ajanjakso tutkinta- tai täytäntöönpanotoimia varten).

41.

Jos lainsäätäjät kuitenkin katsovat, että tietoa kiellosta on säilytettävä IMI-tiedostossa pitkään, tietosuojavaltuutettu ehdottaa vaihtoehtoisesti, että ehdotuksessa olisi vähintään edellytettävä selvästi, että hälytyksen tehnyt viranomainen poistaa kaikki viittaukset kieltoon heti, kun se ei ole enää voimassa (esimerkiksi muutoshakemuksen tuloksen tai kiellon määräaikaisuuden vuoksi).

2.4 Pitkän aikavälin toimet

42.

Pitkällä aikavälillä – jos ja kun ammattikorttien ja IMIn käyttö laajenee (näin voi käydä joidenkin tai kaikkien hälytysjärjestelmään kuuluvien säänneltyjen ammattien kohdalla) – tietosuojavaltuutettu suosittelee, että komissio arvioi, ovatko 56 a artiklan mukaiset hälytysjärjestelmät edelleen tarpeen vai voidaanko ne kenties korvata rajoitetummalla ja siis tietosuojan kannalta vähemmän yksityisyyteen puuttuvalla järjestelmällä. Tuolloin voidaan pohtia esimerkiksi sitä, voidaanko tiedon levittäminen rajata kotijäsenvaltion ja vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisiin viranomaisiin, joiden käytettävissä kyseisen ammattihenkilön ammattikortti ja IMI-tiedosto ovat, sen sijaan, että hälytykset lähetetään kaikkiin jäsenvaltioihin.

2.5 Tietosuojavaltuutetun ja jäsenvaltioiden tietosuojaviranomaisten kuuleminen delegoiduista säädöksistä

43.

Lisäksi tietosuojavaltuutettu suosittelee, että häntä ja 29 artiklan mukaista työryhmää, jossa myös jäsenvaltioiden tietosuojavaltuutetut ovat edustettuina, kuullaan ennen 56 a artiklan 5 kohdassa tarkoitettujen delegoitujen säädösten ja kaikkien muiden 58 artiklan nojalla hyväksyttyjen, mahdollisesti tietosuojaan vaikuttavien delegoitujen säädösten hyväksymistä. Tietosuojaa koskeva vaikutusten arviointi olisi toteutettava ennen tätä kuulemista (12).

3. PÄÄTELMÄT

44.	Tietosuojavaltuutettu toteaa, että Euroopan tasolla on tarkoitus perustaa rajoitettu hälytysjärjestelmä, jonka avulla vaihdetaan tietoja ammattihenkilöistä, joita on kielletty harjoittamasta ammattitoimintaa jossakin jäsenvaltiossa, jos se on perusteltua tärkeiden yleisten etujen vuoksi.

45.	Tietosuojavaltuutettu kuitenkin katsoo, että hälytysjärjestelmien on oltava oikeasuhteisia.

46.

Euroopan tietosuojavaltuutettu antaa eritoten seuraavat suositukset:

—

Ehdotuksessa olisi määritettävä yksiselitteisesti, minkälaisissa konkreettisissa tapauksissa hälytyksiä voidaan antaa, selvennettävä, minkätyyppisiä henkilötietoja hälytyksissä voi olla, ja tietojen käsittely olisi rajattava vain siihen, mikä on ehdottoman tarpeellista, kun otetaan huomioon oikeuksien ja etujen oikeasuhteisuus ja tasapaino.

—	Tältä osin ehdotuksessa olisi määritettävä yksiselitteisesti, että hälytyksiä voidaan antaa vasta, kun jonkin jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen tai tuomioistuin on tehnyt päätöksen kieltää henkilöä harjoittamasta ammattiaan kyseisen jäsenvaltion alueella.

—	Ehdotuksessa olisi ilmaistava, että hälytys ei saa sisältää yksityiskohtaisempia tietoja kieltoon liittyvistä olosuhteista ja syistä.

—	Ehdotuksessa olisi täsmennettävä hälytysten säilytysaikaa ja rajattava se mahdollisimman lyhyeksi.

—

Ehdotuksessa olisi varmistettava, että hälytyksiä lähetetään vain jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille ja että näiden viranomaisten on pidettävä hälytystä koskevat tiedot salaisina ja että ne eivät saa levittää tai julkaista niitä, ellei tietoja ole julkistettu lähettävän jäsenvaltion lainsäädännön nojalla.

47.

Eurooppalaisen ammattikortin ja siihen liittyvän IMI-tiedoston osalta tietosuojavaltuutettu suosittelee täsmentämään ehtoja, joiden nojalla tiedostoon sisällytetään tietoja kurinpitotoimista tai rikosoikeudellisista seuraamuksista tai muista vakavista erityisistä olosuhteista. Tietosuojavaltuutettu kehottaa myös terävöittämään tiedostoon lisättävien tietojen sisältöä sekä suosittelee rajoittamaan tietojen säilytysaikoja selvästi.

48.

Pitkällä aikavälillä – jos ja kun ammattikorttien ja IMIn käyttö laajenee – tietosuojavaltuutettu suosittelee, että komissio arvioi, ovatko 56 a artiklan mukaiset hälytysjärjestelmät edelleen tarpeen vai voidaanko ne kenties korvata rajoitetummalla ja siis tietosuojan kannalta vähemmän yksityisyyteen puuttuvalla järjestelmällä.

49.

Lopuksi tietosuojavaltuutettu suosittelee, että häntä ja 29 artiklan mukaista työryhmää, jossa myös jäsenvaltioiden tietosuojavaltuutetut ovat edustettuina, kuullaan ennen 56 a artiklan 5 kohdassa tarkoitettujen delegoitujen säädösten ja kaikkien muiden 58 artiklan nojalla hyväksyttyjen, mahdollisesti tietosuojaan vaikuttavien delegoitujen säädösten hyväksymistä. Tietosuojaa koskeva vaikutusten arviointi olisi toteutettava ennen tätä kuulemista.

Tehty Brysselissä 8 päivänä maaliskuuta 2012.

Giovanni BUTTARELLI

Euroopan apulaistietosuojavaltuutettu

(1) EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31.

(2) EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1.

(3) KOM(2011) 883 lopullinen.

(4) Sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmää koskevaa asetusta ei ole vielä hyväksytty. Tietosuojavaltuutettu antoi marraskuussa 2011 lausunnon komission ehdotuksesta. Ks. http://www.edps.europa.eu/EDPSWEB/webdav/site/mySite/shared/Documents/Consultation/Opinions/2011/11-11-22_IMI_Opinion_EN.pdf

(5) Ellei toisin mainita, tässä ehdotuksessa olevilla artiklaviittauksilla viitataan ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun direktiivin määräyksiin komission ehdotuksen mukaisesti.

(6) Direktiivin 56 a artiklan 2 kohtaa olisi selvennettävä sen varmistamiseksi, että tämä on yksiselitteistä sekä terveydenhoitoalan ammattihenkilöihin sovellettavan 56 a artiklan 1 kohdan mukaisissa hälytyksissä että muun kuin terveydenhoitoalan ammattihenkilöihin sovellettavan 56 a artiklan 2 kohdan mukaisissa hälytyksissä. Katso tämän lausunnon kohdat 24–27.

(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/123/EY, annettu 12 päivänä joulukuuta 2006, palveluista sisämarkkinoilla (EUVL L 376, 27.12.2006, s. 36).

(8) Katso tämän lausunnon kohdat 57–59.

(9) Tietosuojavaltuutettu on myös tyytyväinen siihen, että toisin kuin 56 a artiklan 1 kohdan mukaisissa hälytyksissä, tässä kohdassa viitataan ”asiaan liittyviin jäsenvaltioihin” eikä ”kaikkiin jäsenvaltioihin”.

(10) Todettakoon, että hälytyksen sisällön rajoittaminen tarvittaviin vähimmäistietoihin sekä tosiasiallisiin ja objektiivisiin tietoihin – esimerkiksi tietoon siitä, onko toimivaltainen viranomainen tai tuomioistuin tehnyt tietyntyyppisen päätöksen (esimerkiksi toiminnan väliaikainen kielto) – auttaisi vähentämään hälytyksen korjaus-, esto- tai poistopyyntöjä, sillä tällaisia tietoja on vaikea kiistää.

(11) Samanlaisia viittauksia syyttömyysolettamaan on jo potilaiden oikeuksien soveltamisesta rajatylittävässä terveydenhuollossa 9 päivänä maaliskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/24/EU 10 artiklan 4 kohdassa (EUVL L 88, 4.4.2011, s. 45).

(12) Katso myös tietosuojavaltuutetun lausunto IMI-asetusta koskevasta ehdotuksesta, kohdat 29–32.

12.5.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 137/7

EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO,

annettu 2 päivänä maaliskuuta 2012,

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tietojenvaihtoa, avunantoa ja koulutusta koskevan toimintaohjelman perustamisesta euron suojaamiseksi rahanväärennykseltä (Perikles 2020 -ohjelma)

(CON/2012/17)

2012/C 137/02

Johdanto ja oikeusperusta

Euroopan keskuspankki (EKP) vastaanotti 26 päivänä tammikuuta 2012 Euroopan unionin neuvostolta pyynnön antaa lausunto ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tietojenvaihtoa, avunantoa ja koulutusta koskevan toimintaohjelman perustamisesta euron suojaamiseksi rahanväärennykseltä (Perikles 2020 -ohjelma) (1) (jäljempänä ’ehdotettu asetus’). EKP vastaanotti 6 päivänä helmikuuta 2012 Euroopan parlamentilta samaa ehdotettua asetusta koskevan lausuntopyynnön.

EKP:n toimivalta antaa lausunto perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 133 artiklaan, 127 artiklan 4 kohtaan sekä 282 artiklan 5 kohtaan. Tämän lausunnon on antanut EKP:n neuvosto Euroopan keskuspankin työjärjestyksen 17.5 artiklan ensimmäisen virkkeen mukaisesti.

1. Yleiset huomautukset

1.1

Perikles-ohjelma on vaihtoa, avunantoa ja koulutusta koskeva toimintaohjelma, jolla pyritään suojaamaan euroa rahanväärennykseltä ja siihen liittyviltä petoksilta. Ehdotettu asetus korvaisi Perikles-ohjelman oikeusperustan ja pidentäisi sitä vuoden 2020 loppuun; Perikles ohjelman nykyisen oikeusperustan voimassaolo päättyy vuoden 2013 lopussa (2). EKP toistaa jo aikaisemmin esittämänsä kannan, jonka mukaan Perikles-ohjelma on hyödyllinen lisä niille toiminnoille, joita EKP, Europol, ja kansalliset viranomaiset käyttävät euron väärentämisen torjunnassa (3). EKP luottaa siihen, että Perikles 2020 -ohjelma tulee jatkossakin myötävaikuttamaan eurosetelien, myös toisen sarjan eurosetelien, luotettavuuden ylläpitämiseen.

1.2

EKP korostaa aktiivista osallistumistaan eurosetelien väärennösten torjumiseen. EKP kehittää erityisesti setelien ulkoasua ja pitkälle kehitettyjä teknisiä ominaisuuksia euroseteleitä varten, joiden avulla suuri yleisö ja asiantuntijat voivat erottaa aidot setelit väärennetyistä. Jotta pysyttäisiin askeleen edellä rahanväärentäjiä, setelit päivitetään yleensä niiden oltua kierrossa muutaman vuoden. Myös eurojärjestelmä toteuttaa tällaisia varotoimenpiteitä ja tulee lähiaikoina aloittamaan eurosetelien toisen sarjan valmistuksen. Lisäksi EKP tutkii rahanväärennösten tutkimuskeskuksessaan uusia väärennöstyyppejä ja käyttää hankkimiaan tietoja neuvoakseen lainvalvontaviranomaisia paremmin. Rahanväärennösten tutkimuskeskus koordinoi kaikkien tiedossa olevien väärennettyjä euroja koskevien teknisten tietojen ja tilastotietojen levittämistä kaikille asianomaisille osapuolille.

2. Erityiset huomautukset

2.1

Ehdotetun asetuksen 4 artiklan toisessa kohdassa vahvistetaan menetelmä Perikles 2020 -ohjelman erityistavoitteen saavuttamisen arvioimiseksi. Tässä yhteydessä tulokset eivät riipu ainoastaan Perikles 2020 -ohjelman toimista, vaan myös tietyistä ulkoisista tekijöistä, kuten kierrossa olevista rahanväärennöksistä, erityis-, finanssi- ja oikeusviranomaisten riittävästä henkilöstömäärästä ja taloudellisista ja teknisistä resursseista sekä näille viranomaisille järjestettyjen muiden koulutusohjelmien toteuttamisesta. Näin ollen ohjelman arvioinnissa olisi otettava huomioon kaikki muut euron väärentämiseen ja petoksiin vaikuttavat tekijät. Tästä syystä EKP suosittelee, että EKP ja Europol osallistuisivat täysimääräisesti ehdotetun asetuksen 12 artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuun Perikles 2020 -ohjelman arviointiin.

2.2

Perikles 2020 -ohjelmaan osallistuvien jäsenvaltioiden ehdotuksiin voi sisältyä myös osallistujia kolmansista maista, jos niiden osallistuminen on tärkeää euron suojaamiseksi. Vaikka kolmansien maiden osallistumisesta Perikles 2020 -ohjelmaan olisi hyötyä euron väärentämisen ja petosten maailmalaajuisen torjunnan kannalta, kolmansien maiden osallistumisessa on kuitenkin noudatettava maltillisuutta ja suhteellisuutta.

2.3

EKP panee merkille, että ehdotetun asetuksen 8 artiklan 2 kohdan a ja c alakohdassa ja 10 artiklan 3 kohdassa käsitellään paljastamisvälineiden käyttöä ja avustuksia laitteiden hankkimiseen. EKP pitää kannatettavana ehdotusta antaa avustuksia sellaisten yleisten laboratoriolaitteiden hankintaan, joista on apua tutkimusprosessissa, mutta joita ei ole erityisesti suunniteltu väärennyshavaitsemislaitteiksi ja joita ei myöskään erityisesti markkinoida näihin tarkoituksiin; tällaisia laitteita ovat esim. mikroskoopit, infrapunalukijat, mittaharpit, tiheysmittarit, mikromittarit sekä johtokyvyn ja magneettisuuden mittarit. EKP pitää ainoastaan sellaisia väärennöshavaitsemislaitteita luotettavina, jotka ovat läpäisseet eurojärjestelmän testit ja jotka näin ollen mainitaan EKP:n verkkosivuilla julkaistussa listassa; testeissä käytetään tyypillisiä euroseteliväärennyksiä sisältäviä testinippuja sekä aitoja, eri tavalla kuluneita, euroseteleitä sisältävä testinippuja. Tällaiset laitteet on kuitenkin tarkoitettu rahankäsittelyä harjoittaville yrityksille ja ne eivätkä yleensä vastaa ehdotetun asetuksen 8 artiklan 2 kohdan c alakohdassa määriteltyjen rahaväärennyksen torjuntaan erikoistuneiden viranomaisten tarpeisiin (4). Tästä syystä EKP katsoo, että väärennyshavaitsemislaitteiden hankintoja ei tulisi rahoittaa Perikles 2020 -ohjelman varoista ja että rahaväärennyksen torjuntaan erikoistuneiden viranomaisten ei tulisi käyttää väärennyshavaitsemislaitteita.

2.4

Komission, EKP:n ja Europolin edun mukaista olisi tutkia Perikles 2020 -ohjelman varoilla rahoitettavat hankkeet yhdessä (5); näin vältettäisiin päällekkäisyyksiä Perikles 2020 -ohjelman ja EKP:n, Europolin ja toimivaltaisten kansallisten viranomaisten muiden ohjelmien ja toimintojen välillä ja varmistettaisiin yhteisen strategian muodostuminen euron suojaamiseksi rahanväärennyksiltä ja petoksilta. Tämän vuoksi ehdotetun asetuksen johdanto-osan 7 perustelukappale ja 11 artikla olisi muutettava siten, että siinä edellytettäisiin a) että komissio kuulisi pääasiallisesti vastuussa olevien toimijoiden edustajia vuotuisesta työohjelmasta hyvissä ajoin; ja b) että vuotuisen työohjelman hyväksymiseksi olisi saatava EKP:n ja Europolin hyväksyntä (6). EKP:lle ja Europolille olisi näin ollen varattava tarpeeksi aikaa vuotuiseen työohjelmaluonnokseen tutustumiseen sekä kantojensa ilmaisemiseen ennen kuin asiasta käydään keskustelua asianmukaisessa neuvoa-antavassa komiteassa.

2.5

EKP suhtautuu myönteisesti ehdotetun asetuksen 12 artiklan 1 kohtaan, jonka mukaan komissio panee Perikles 2020 -ohjelman täytäntöön yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, joita se kuulee ohjelman täytäntöönpanon eri vaiheissa, ja ottaen huomioon muiden toimivaltaisten yhteisöjen, erityisesti Euroopan keskuspankin ja Europolin toteuttamat toimet. Ehdotetun asetuksen 12 artiklan 1 kohdassa varmistetaan riittävä yhteistyö unionin tasolla sekä yhdenmukaisuus Perikles 2020 -ohjelman ja muiden ohjelmien ja toimintojen välillä, mutta EKP suosittelee, että komissio varaisi riittävästi aikaa vuotuiseen työohjelmaluonnokseen liittyviin asiakirjoihin tutustumiseen ennen EKP:n ja Europolin kuulemista asianmukaisessa neuvoa-antavassa komiteassa.

2.6	EKP suosittelee ehdotetun asetuksen 12 artiklan 3 ja 4 kohdan muuttamista siten, että EKP ja Europol osallistuisivat Perikles 2020 -ohjelman tehokkuuden arviointiin sekä ohjelman mahdolliseen uusimiseen, muuttamiseen ja keskeyttämiseen.

Tehty Frankfurt am Mainissa 2 päivänä maaliskuuta 2012.

EKP:n puheenjohtaja

Mario DRAGHI

(1) COM(2011) 913 final.

(2) Periklses-ohjelma perustettiin tietojenvaihtoa, avunantoa ja koulutusta koskevan toimintaohjelman perustamisesta euron suojaamiseksi rahanväärennykseltä (Perikles-ohjelma) 17 päivänä joulukuuta 2001 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2001/923/EY (EYVL L 339, 21.12.2001, s. 50). Päätöksen 2001/923/EY soveltamisala laajennettiin koskemaan euroalueen ulkopuolisia jäsenvaltioita euron suojaamiseksi rahanväärennykseltä perustettavasta tietojenvaihtoa, avunantoa ja koulutusta koskevasta toimintaohjelmasta (Perikles-ohjelma) tehdyn päätöksen vaikutusten laajentamisesta jäsenvaltioihin, jotka eivät ole ottaneet euroa yhtenäisvaluutaksi 17 päivänä joulukuuta 2001 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2001/924/EY (EYVL L 339, 21.12.2001, s. 55). Ohjelman voimassaoloa on jatkettu 31 päivään joulukuuta 2013 saakka päätökseen 2001/923/EY tehdyillä myöhemmillä muutoksilla.

(3) Ks. Euroopan unionin neuvoston pyynnöstä kahdesta ehdotuksesta neuvoston päätöksiksi, jotka koskevat toimintaohjelmaa tietojenvaihdosta, avunannosta ja koulutuksesta euron suojaamiseksi rahanväärennykseltä (Perikles-ohjelma) 5 päivänä heinäkuuta 2006 annetun EKP:n lausunnon CON/2006/35 (EUVL C 163, 14.7. 2006, s. 7) 1 kohta. Kaikki EKP:n lausunnot julkaistaan EKP:n verkkosivuilla http://www.ecb.europa.eu

(4) Lisäksi vaikutuksenarvioinnin (SEC(2011) 1615 final) perusteella on selvää, että mahdollisuus rahoittaa laitteiden hankintoja koskee väärennöksiä torjuvien kansallisten (kolmansien maiden) virastojen hankintoja euron torjumiseksi väärennöksiltä; erityinen painopiste erikoistuneissa virastoissa, jotka toimivat ongelmallisimmissa kolmansissa maissa, jotka eivät erityisesti keskity euron suojaamiseen väärennöksiltä.

(5) Ks. Euroopan unionin neuvoston pyynnöstä koskien kahta ehdotusta neuvoston päätökseksi tietojenvaihtoa, avunantoa ja koulutusta koskevaksi toimintaohjelmaksi euron suojaamiseksi rahanväärennykseltä (Perikles-ohjelma) 21 päivänä kesäkuuta 2005 annetun EKP:n lausunnon CON/2005/22 8 kohta (EUVL C 161, 1.7.2005, s. 11) sekä Euroopan union neuvoston pyynnöstä kahdesta ehdotuksesta neuvoston päätöksiksi, jotka koskevat toimintaohjelmaa tietojenvaihdosta, avunannosta ja koulutuksesta euron suojaamiseksi rahanväärennykseltä (Perikles-ohjelma) 5 päivänä heinäkuuta 2006 annetun EKP:n suosituksen CON/2006/35 2.2 kohta (EUVL C 163, 14.7.2006, s. 7).

(6) Ks. lausunnon CON/2005/22 8 kohta.

LIITE

Muutosehdotukset

Komission ehdottama teksti

EKP:n ehdottamat muutokset (1)

Muutos 1

Ehdotetun asetuksen johdanto-osan 7 perustelukappale

”(7)

Olisi varmistettava, että tämä unionin toimintaohjelma on johdonmukainen muiden ohjelmien ja toimien kanssa ja täydentää niitä. Tämän ohjelman soveltamiseksi komission olisi kuultava asetuksen (EY) N:o 1338/2001 mukaisessa neuvoa-antavassa komiteassa kaikkien euron suojaamistarpeiden arvioinnista pääasiallisesti vastuussa olevien toimijoiden edustajia (erityisesti jäsenvaltioiden nimeämiä toimivaltaisia kansallisia viranomaisia, Euroopan keskuspankkia ja Europolia) varsinkin vaihdon, avunannon ja koulutuksen alalla.”

”(7)

Olisi varmistettava, että tämä unionin toimintaohjelma on johdonmukainen muiden ohjelmien ja toimien kanssa ja täydentää niitä. Hyvissä ajoin ennen vuotuisen työohjelman hyväksymistäkomission olisi kuultava kaikkia euron suojaamistarpeiden arvioinnista pääasiallisesti vastuussa olevien toimijoiden edustajia. Komission olisi erityisesti kuultava jäsenvaltioiden nimeämiä toimivaltaisia kansallisia viranomaisia vuotuisesta työohjelmasta ja pyydettävä Euroopan keskuspankin ja Europolin hyväksyntä asetuksen (EY) N:o 1338/2001 mukaisessa neuvoa-antavassa komiteassa tämän ohjelman soveltamiseksi varsinkin vaihdon, avunannon ja koulutuksen alalla.”

Perustelu

Komissiolle, EKP:lle ja Europolille olisi etua siitä, jos ne tutkisivat yhdessä hankkeet, jotka on ehdotettu rahoitettaviksi Perikles 2020 -ohjelmasta vuotuisen työohjelman puitteissa. Yhteistyössä suoritetun tutkimuksen avulla vältettäisiin päällekkäisyyksiä Perikles 2020 -ohjelman ja EKP:n, Europolin ja toimivaltaisten kansallisten viranomaisten muiden ohjelmien ja toimintojen välillä. Tämä toimintamalli varmistaisi myös yhteisen strategian muodostumisen euron suojaamiseksi rahanväärennyksiltä ja petoksilta. Tämän vuoksi EKP ehdottaa ehdotetun asetuksen johdanto-osan 7 perustelukappaleen muuttamista siten, että siinä edellytettäisiin a) että komissio kuulisi pääasiallisesti vastuussa olevien toimijoiden edustajia vuotuisesta työohjelmasta hyvissä ajoin; ja b) että vuotuisen työohjelman hyväksymiseksi olisi saatava EKP:n ja Europolin hyväksyntä.

Muutos 2

Ehdotetun asetuksen 11 artikla

”11 artikla

Vuotuinen työohjelma

Komissio laatii ohjelman täytäntöönpanoa varten vuotuiset työohjelmat. Työohjelmissa määritetään tavoitteet, odotetut tulokset, täytäntöönpanomenetelmä ja varojen kokonaismäärä. Niihin sisältyy lyhyt kuvaus rahoitettavista toimista, maininta kullekin toimelle varatusta rahamäärästä sekä täytäntöönpanon alustava aikataulu […].”

”11 artikla

Vuotuinen työohjelma

Komissio laatii vuotuiset työohjelmat kuultuaan ensin hyvissä ajoin euron suojaamistarpeiden arvioinnista pääasiallisesti vastuussa olevia toimijoita ja saatuaan EKP:n ja Europolin hyväksynnän. Työohjelmissa määritetään tavoitteet, odotetut tulokset, täytäntöönpanomenetelmä ja varojen kokonaismäärä. Niihin sisältyy lyhyt kuvaus rahoitettavista toimista, maininta kullekin toimelle varatusta rahamäärästä sekä täytäntöönpanon alustava aikataulu […].”

Perustelu

Komissio, EKP ja Europol hyötyvät sitä, jos ne tutkivat yhdessä Periklses 2020 -ohjelmasta rahoitettavaksi ehdotetut hankkeet. Yhteistyössä suoritetun tutkimuksen avulla vältettäisiin päällekkäisyyksiä Perikles 2020-ohjelman ja EKP:n, Europolin ja toimivaltaisten kansallisten viranomaisten muiden ohjelmien ja toimintojen välillä. Tämä toimintamalli varmistaisi myös euron suojaamista rahanväärennyksiltä ja petoksilta koskevan yhteisen strategian muodostumisen. Tämän vuoksi EKP ehdottaa ehdotetun asetuksen 11 artiklan muuttamista siten, että siinä edellytettäisiin a) että komissio kuulisi pääasiallisesti vastuussa olevien toimijoiden edustajia vuotuisesta työohjelmasta hyvissä ajoin; ja b) että vuotuisen työohjelman hyväksymiseksi olisi saatava EKP:n ja Europolin hyväksyntä.

Muutos 3

Ehdotetun asetuksen 12 artiklan 3 kohta.

”(3) Komissio laatii ohjelman toteuttamisesta arvion. Viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2017 […].”

”(3) Komissio laatii ohjelman toteuttamisesta arvion. Komissio toimittaa arviointikertomusluonnoksen jäsenvaltioiden nimeämille toimivaltaisille kansallisille viranomaisille ja pyytävät EKP:n ja Europolin hyväksyntää asetuksen (EY) N:o 1338/2001 mukaisessa neuvoa-antavassa komiteassa. Viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2017, […].”

Perustelu

Perikles 2020 -ohjelman tehokkuuden olisi oltava etusijalla, jotta saavutettaisiin ohjelman yleiset ja erityiset tavoitteet. EKP pitää ensiarvoisen tärkeänä, että Perikles 2020 -ohjelman sovitetaan yhteen unionin ja kansallisen tason ohjelmien kanssa sekä EKP:n ja Europolin hankkeiden kanssa. Tähän liittyen EKP katsoo, että pääasiassa vastuussa olevia toimijoita olisi kuultava arviointikertomuksesta ja että niiden olisi hyväksyttävä arviointikertomus asetuksen (EY) N:o 1338/2001 mukaisessa neuvoa-antavassa komiteassa. Tästä syystä EKP ehdottaa edellä esitettyjä muutoksia, joilla myös vahvistettaisiin EKP:n ja Europolin roolia Perikles 2020 –ohjelman tehokkuuden arvioinnissa sekä ohjelman mahdollisessa uusimisessa, muuttamisessa ja keskeyttämisessä.

Muutos 4

Ehdotetun asetuksen 12 artiklan 4 kohta.

”(4) Komissio antaa lisäksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen ohjelman tavoitteiden saavuttamisesta 31 päivään joulukuuta 2021 mennessä.”

”(4) Lisäksi komissio toimittaa luonnoksen kertomukseksi ohjelman tavoitteiden saavuttamisesta jäsenvaltioiden nimeämille toimivaltaisille kansallisille viranomaisille sekä pyytää Euroopan keskuspankin ja Europolin hyväksyntää asetuksen (EY) N:o 1338/2001 mukaisessa neuvoa-antavassa komiteassa. Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen ohjelman tavoitteiden saavuttamisesta 31 päivään joulukuuta 2021 mennessä.”

Perustelu

Perikles 2020 -ohjelman erityistavoitteiden saavuttamisen onnistunut arviointi tällaista arviointimenetelmää soveltamalla edellyttää laajaa kokemusta, asiantuntemusta ja tietoa. Tämä käy ilmi 4 artiklasta, jossa luetellaan suuri joukko tuloksia, joita olisi käytettävä arvioitaessa tavoitteiden toteutumista. Tässä yhteydessä tulokset eivät riipu ainoastaan Perikles 2020 -ohjelman toimista, vaan myös tietyistä ulkoisista tekijöistä, kuten kierrossa olevista rahanväärennöksistä, erityis-, finanssi- ja oikeusviranomaisten riittävästä henkilöstömäärästä ja taloudellisista ja teknisistä resursseista sekä näille viranomaisille järjestettyjen muiden koulutusohjelmien toteuttamisesta. Näin ollen Perikles 2020 -ohjelman arvioinnissa olisi otettava huomioon kaikki muut euron väärentämiseen ja petoksiin vaikuttavat tekijät. Tästä syystä EKP suosittelee, että EKP, Europol ja toimivaltaiset kansalliset viranomaiset osallistuvat täysimääräisesti Perikles 2020 -ohjelman tavoitteiden toteutumisen arviointiin, koska niillä kaikilla on tällä alalla huomattavasti kokemusta ja tietoa. Lisäksi lopulliselle arviointikertomukselle olisi pyydettävä EKP:n ja Europolin hyväksyntä.

(1) Lihavointi tekstissä osoittaa EKP:n lisättäväksi ehdottaman uuden tekstin. Tekstissä oleva yliviivaus osoittaa EKP:n poistettavaksi ehdottaman tekstin.

12.5.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 137/19

VALTIONTUKI – LUXEMBURG

Valtiontuki SA.34440 (12/C) – Dexia BIL:n myynti

Kehotus huomautusten esittämiseen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan 2 kohdan mukaisesti

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

2012/C 137/09

Komissio on ilmoittanut 3. huhtikuuta 2012 päivätyllä, tätä tiivistelmää seuraavilla sivuilla todistusvoimaisella kielellä toistetulla kirjeellä Luxemburgille päätöksestään aloittaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 108 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu menettely, joka koskee mainittua toimenpidettä.

Asianomaiset voivat esittää huomautuksensa toimenpiteestä, jota koskevan menettelyn komissio aloittaa, kuukauden kuluessa tämän tiivistelmän ja sitä seuraavan kirjeen julkaisemisesta. Huomautukset on lähetettävä osoitteeseen:

European Commission

Directorate-General for Competition

State aid Registry

Office: J70 03/225

1049 Bruxelles/Brussel

BELGIQUE/BELGIË

Fax +32 22961242

Huomautukset toimitetaan Luxemburgille. Huomautusten esittäjä voi pyytää kirjallisesti henkilöllisyytensä luottamuksellista käsittelyä. Tämä pyyntö on perusteltava.

TIIVISTELMÄ

I MENETTELY

1.	Komissio päätti 19. marraskuuta 2008 olla vastustamatta Dexia-yhtymälle myönnettyä maksuvalmiustukea ja sen joukkovelkakirjat kattavaa takausta. Tuki myönnettiin yhteismarkkinoille soveltuvana pelastamistukena EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan b alakohdan perusteella.

Ranska ilmoitti komissiolle Dexia-yhtymän rakenneuudistussuunnitelmasta 16. helmikuuta 2009, Luxemburg 17. helmikuuta 2009 ja Belgia 18. helmikuuta 2009. Komissio päätti 13. maaliskuuta 2009 tekemällään päätöksellä aloittaa kaikkia Dexia-yhtymälle myönnettyjä toimenpiteitä koskevan muodollisen tutkintamenettelyn SEUT-sopimuksen 108 artiklan 2 kohdassa säädetyin edellytyksin.

3.	Komissio päätti 26. helmikuuta 2010 tekemällään päätöksellä hyväksyä Dexia-yhtymän rakenneuudistussuunnitelman.

Belgian viranomaiset ilmoittivat 12. lokakuuta 2011 komissiolle lisätoimenpiteestä, joka koski Dexia Banque Belgiquen, jäljempänä ’DBB’, kaikkien osakkeiden ostoa Dexia SA:lta. Komissio päätti 17. lokakuuta 2011 hyväksyä tilapäisesti kuuden kuukauden ajaksi Belgian valtion toteuttaman DBB:n oston Dexia SA:lta ja aloittaa toimenpidettä koskevan muodollisen tutkintamenettelyn.

Ranskan, Belgian ja Luxemburgin viranomaiset ilmoittivat 14. joulukuuta 2011 komissiolle Dexia-yhtymää koskevasta lisätoimenpiteestä, jossa oli kyse tilapäisestä jälleenrahoitustakauksesta. Komissio päätti 21. joulukuuta 2011 hyväksyä tilapäisesti kuuden kuukauden ajaksi tilapäisen jälleenrahoitustakauksen ja aloittaa toimenpidettä koskevan muodollisen tutkintamenettelyn.

6.	Luxemburgin viranomaiset ilmoittivat 23. maaliskuuta 2012 komissiolle Dexia-yhtymän toteuttaman Dexia BIL:n myynnin. SEUT-sopimuksen 108 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn aloittamista koskeva päätös liittyy Dexia BIL:n myyntiin.

II TOSISEIKAT

Dexia BIL on osa Dexia-yhtymää. Dexia perustettiin vuonna 1996 Crédit Local de Francen ja Crédit Communal de Belgiquen sulautuessa. Dexia-yhtymään kuuluvat holding-emoyhtiö (Dexia SA) ja yhteensä kolme operatiivista tytäryhtiötä Ranskassa (DCL), Belgiassa (DBB) ja Luxemburgissa (Dexia BIL). Dexia BIL on Luxemburgin kolmanneksi suurin pankki talletusten ja kansalaisille myönnettyjen luottojen osalta ja sen taseen loppusumma oli vuoden 2011 kesäkuun lopussa 41 miljardia EUR. Dexia BIL harjoittaa pääasiassa vähittäispankkitoimintaa, luotonantoa yksityisille ja kaupallisille asiakkaille ja yksityispankkitoimintaa.

Finanssikriisin seurauksena Dexia on saanut Ranskalta, Belgialta ja Luxemburgilta tukea erilaisin valtiontukitoimenpitein syyskuusta 2008 alkaen. Komissio hyväksyi 26. helmikuuta 2010 tekemällään Dexia SA:n rakenneuudistussuunnitelmaa koskevalla päätöksellä Dexia SA:lle myönnetyn tuen edellyttäen, että asianomaiset jäsenvaltiot ja Dexia täyttävät kaikki päätöksen liitteenä olevat sitoumukset ja edellytykset.

Vaikka Dexia pystyi hyväksytyn rakenneuudistuksen toteutuksen myötä parantamaan rahoituksensa vakautta, pienentämään kokoaan ja ei-strategisia omaisuuseriään sekä alentamaan nettovelkaantumisastettaan, suunnitelman toteutuksessa tapahtui viivästyksiä, ja Dexian vakavaraisuuden epätasapaino on jatkanut kasvuaan kesästä 2011 lähtien. Vaikka Dexia BIL ei ole koskaan ollut syynä Dexia-yhtymän vaikeuksiin, se kärsi haittavaikutuksista ja pankkiin tehtyjen talletusten nostot lisääntyivät huomattavasti syyskuun ja lokakuun 2011 välisenä aikana. Dexia BIL:n tilanne on vakiintunut 6. lokakuuta 2011 annetun Dexia BIL:n myyntiä koskevan ilmoituksen jälkeen.

10.

Luxemburgin viranomaisten mukaan Dexia suunnitteli Dexia BIL:n myyntiä jo vuodesta 2009 ja Dexia kävi kahdenvälisiä neuvotteluja useiden yksityisten toimijoiden kanssa vuoden 2009 ja kesän 2011 välisenä aikana. Kyseiset neuvottelut eivät kuitenkaan johtaneet konkreettisiin ostotarjouksiin. Dexia ilmoitti lopulta 6. lokakuuta 2011, että se oli aloittanut yksinomaiset neuvottelut yksityisen sijoittajan, Precision Capitalin, kanssa, ja Luxemburgille tulisi jäämään vähemmistöosuus. Dexia BIL:n myyntiä 730 miljoonalla EUR koskeva yhteisymmärryspöytäkirja allekirjoitettiin 20. joulukuuta 2011. Precision Capitalin osuus kaupasta oli 90 % ja Luxemburgin valtion 10 %. Luxemburgin valtio osallistui kauppaan samoin ehdoin kuin Precision Capital.

11.

Tietyt toiminnot ja osuudet on jätetty liiketoimen ulkopuolelle, minkä vuoksi myyty yritys muodostuu pääasiassa Dexia BIL:n vähittäis- ja yksityispankkitoiminnasta, jäljempänä ’myyty yritys’. Kaupan ulkopuolelle on jätetty seuraavat: RBC Dexia, Dexia Asset Management, Legacy Portfolio -toiminta, Parfipar, Dexia LDG, ja Popular Banca Privada. Dexia BIL:lle jäävät kaupan ulkopuolelle jääneiden toimintojen käteistulot. Kolmannen osapuolen antama Dexia BIL:n myyntihintaa koskeva Fairness Opinion -lausunto valmistui 10. joulukuuta 2011 ennen yhteisymmärryspöytäkirjan allekirjoittamista. Myös Dexia BIL:n Dexia-yhtymälle antama rahoitus aiotaan lopettaa.

12.

Tässä vaiheessa yhteisymmärryspöytäkirja sisältää lausekkeen, jäljempänä ’lauseke 3.3.5’, jonka mukaan siinä tapauksessa, että Dexialle tai jollekin Dexia-yhtymään kuuluvalle yritykselle myönnetään ennen 1. tammikuuta 2017 muiden tytäryhtiöiden myynnin, niistä luopumisen tai niiden sulautumisen yhteydessä valtion takuu, joka liittyy korvausvelvollisuuksiin, jotka sillä on ostajia kohtaan kyseisten liiketoimien osalta, ja sikäli kuin ostajat ovat yksityisyrityksiä, Dexia huolehtii siitä, että sama takaaja (tai toinen takaaja, jonka luottoluokitus on yhtä vahva) myöntää (soveltuvin osin) samanlaisten ehtojen mukaisen takuun Dexia BIL:n ostajalle Precision Capitalille. Luxemburgin viranomaiset ilmoittivat kuitenkin, että kyseinen lauseke on tarkoitus poistaa.

III ARVIOINTI

13.	Koska liiketoimeen ei sovellettu avointa ja syrjimätöntä tarjousmenettelyä, komission on tarkistettava huolellisesti, vastaako yrityksen myyntihinta asianmukaista markkinahintaa.

14.

Komissio huomauttaa, että Luxemburgin 10 % osuuteen sovelletaan samoja ehtoja kuin Precision Capitalin 90 % osuuteen. Koska Luxemburgin osuuteen sovelletaan samoja ehtoja kuin Precision Capitalin osuuteen, komissio on sitä mieltä, että Luxemburgin valtio osallistui liiketoimeen markkinataloussijoittajana ja sen 10 % osuudessa myydystä Dexia BIL -yrityksestä ei ole kyse ylimääräisestä tuesta.

15.

Dexia BIL:n ostosta on annettu kolmannen osapuolen Fairness Opinion -lausunto, ja myyntihinta on kyseisessä lausunnossa esitetyn hintojen vaihteluvälin mukainen. Fairness Opinion -lausunto valmistui kuitenkin neuvottelujen aikana ja ennen yhteisymmärryspöytäkirjan allekirjoittamista. Komissio ei sen vuoksi tässä vaiheessa voi päätellä, että Fairness Opinion -lausunnossa otetaan riittävästi huomioon kaikki liiketoimeen liittyvät seikat ja erityisesti irrotettujen toimintojen arvo ja niihin liittyvä käteistuotto sekä lausekkeen 3.3.5 vaikutus siinä tapauksessa, jos kyseinen lauseke säilytetään.

16.	Jos lauseketta 3.3.5 ei poisteta, komissiolla on epäilyksiä kyseiseen lausekkeeseen mahdollisesti sisältyvästä valtiontuesta ja siitä, onko tuki otettu asianmukaisesti huomioon liiketoimen hinnassa.

Komissio ei sen vuoksi tässä vaiheessa voi sulkea pois sitä, että myydyn Dexia BIL -yrityksen myynti ja siihen liittyvät ehdot eivät sisällä SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea myydyn Dexia BIL -yrityksen ja Dexia BIL:n ostajan Precision Capitalin eduksi siinä tapauksessa, että liiketoimen hinta on markkinahintaan verrattuna liian alhainen.

KIRJEEN TEKSTI

”J'ai l'honneur de vous informer que, au vu des informations qui lui ont été communiquées sur le cas cité en objet, la Commission européenne a décidé d'ouvrir une procédure, conformément à l'article 108, paragraphe 2, du Traité sur le fonctionnement de l'Union européenne ("TFUE") sur la mesure notifiée.

1. PROCÉDURE

(1)

Par décision du 19 novembre 2008 (1), la Commission a décidé de ne pas soulever d'objections aux mesures d'urgence concernant une opération de soutien de liquidité ("liquidity assistance" ci-après "l'opération LA") et une garantie sur certains éléments de passif de Dexia (2). La Commission a considéré que ces mesures étaient compatibles avec le marché intérieur sur la base de l'article 107, paragraphe 3, alinéa b), TFUE en tant qu’aide au sauvetage d'une entreprise en difficulté et a autorisé ces mesures pour une période de six mois à compter du 3 octobre 2008, en précisant qu’au-delà de cette période, la Commission devrait réévaluer l’aide en tant que mesure structurelle.

(2)	La Belgique, la France et le Luxembourg (ci-après "les États membres concernés") ont notifié à la Commission un premier plan de restructuration de Dexia respectivement les 16, 17 et 18 février 2009.

(3)	Par décision du 13 mars 2009, la Commission a décidé d'ouvrir la procédure prévue à l’article 108, paragraphe 2, TFUE pour l’ensemble des aides accordées à Dexia (3).

(4)

Par décision du 30 octobre 2009 (4), la Commission a autorisé la prolongation de la garantie jusqu'au 28 février 2010 ou jusqu'à la date de la décision de la Commission statuant sur la compatibilité des mesures d'aides et le plan de restructuration de Dexia, si la restructuration intervient avant le 28 février 2010. La Commission a précisé dans sa décision du 30 octobre 2009 que les mesures proposées dans le plan de restructuration initial ne permettaient pas, à ce stade, de statuer sur la compatibilité des aides.

(5)	Le 9 février 2010, les États membres concernés ont transmis à la Commission des informations sur des mesures additionnelles envisagées afin de compléter le plan de restructuration initial notifié en février 2009.

(6)	Par décision du 26 février 2010 (5), la Commission a autorisé le plan de restructuration de Dexia et la conversion des aides d'urgence en aides à la restructuration, sous condition du respect de tous les engagements et conditions de ladite décision.

La procédure postérieure à la décision du 26 février 2010

(7)	Depuis l'été 2011, Dexia a rencontré des difficultés supplémentaires et les États membres concernés ont envisagé des mesures d'aide additionnelles.

(8)

Par décision du 17 octobre 2011 (6), la Commission a décidé d'ouvrir une procédure formelle d'investigation sur la mesure de vente par Dexia et de rachat par l'État belge de Dexia Banque Belgique (ci-après "DBB"). Cette mesure concerne le rachat par l'État belge de DBB et ses filiales, à l'exception de Dexia Asset Management. Toutefois, dans un souci de préservation de la stabilité financière, la Commission a décidé d'autoriser temporairement la mesure. Celle-ci est donc autorisée pour six mois à compter de la date de la décision ou, si la Belgique soumet un plan de restructuration dans les six mois à compter de la date de la décision, jusqu'à ce que la Commission adopte une décision finale sur la mesure.

(9)

Le 18 octobre 2011, les États membres concernés ont informé la Commission d'un ensemble de nouvelles mesures potentielles en vue d'un nouveau plan de restructuration ou de démantèlement de Dexia. Dans le cadre de cet ensemble de nouvelles mesures, la Belgique a notifié à la Commission, le 21 octobre 2011, une mesure de recours pour DBB à l'"Emergency Liquidity Assistance" (ci-après "ELA") pourvue d'une garantie de l'État belge. Cette mesure permet à DBB d'octroyer des financements à Dexia Crédit Local SA (ci-après "DCL").

(10)

Le 14 décembre 2011, la France, la Belgique et le Luxembourg ont également notifié à la Commission, dans le cadre de cet ensemble de nouvelles mesures, un projet de garantie temporaire des États membres concernés sur le refinancement de Dexia SA, de DCL et/ou de leurs filiales. Par décision du 21 décembre 2011 (ci-après "la décision d'ouverture sur les aides supplémentaires à la restructuration de Dexia") (7), dans un souci de préservation de la stabilité financière, la Commission a décidé d'autoriser temporairement jusqu'au 31 mai 2012 la garantie temporaire de refinancement.

(11)

Toutefois, dans cette décision, la Commission a ouvert une procédure formelle sur l'ensemble des mesures supplémentaires à la restructuration de Dexia depuis l'adoption de la décision conditionnelle (dont la garantie temporaire de refinancement) et a demandé aux États membres concernés que lui soit notifié, dans un délai de trois mois, un plan de restructuration de Dexia, ou à défaut de viabilité de Dexia, un plan de liquidation de Dexia.

Procédure relative à la vente de Dexia Banque Internationale à Luxembourg

(12)

Le 6 octobre 2011, Dexia SA a annoncé, dans un communiqué de presse (8), être entré en négociation exclusive avec un groupement d’investisseurs internationaux auquel participera l’État du Luxembourg, en vue d'une cession de Dexia Banque Internationale à Luxembourg (ci-après "Dexia BIL"). Le Conseil d’Administration du groupe Dexia se prononcerait sur le contenu d’une offre éventuelle à l’issue de la période d’exclusivité.

(13)

Le 18 décembre 2011, la Commission a été informée qu'un protocole d'accord contraignant, portant sur la vente de la participation de 99,906 % dans Dexia BIL détenue par Dexia, était sur le point d'être conclu. À travers ce protocole d'accord, Precision Capital SA, un groupe d'investisseurs du Qatar, acquerra 90 % de la participation, les 10 % restants étant acquis par le Luxembourg. Certains actifs de Dexia BIL sont exclus du périmètre de cette vente.

(14)

La vente de Dexia BIL ne faisait pas partie des mesures approuvées par la Commission dans le cadre du plan de restructuration de Dexia approuvé le 26 février 2010. Elle n'a pas non plus été inclue dans la portée de la procédure d'investigation ouverte par la décision de la Commission du 21 décembre 2011, concernant les mesures de restructuration notifiées à la Commission postérieurement à cette date.

(15)

Cette mesure avait déjà été portée à la connaissance de la Commission avant le 21 décembre 2011. La vente de Dexia BIL sera donc analysée par la Commission séparément de la restructuration de Dexia SA non seulement en raison de la nécessité d'apporter de la sécurité juridique dans les plus brefs délais, mais aussi et surtout en raison de l'indépendance de cette cession de la restructuration du groupe au vu des mesures d'aide approuvées temporairement en 2011, vu que cette mesure avait déjà été projetée depuis 2009 selon les informations reçues par la Commission et que Dexia BIL sera séparé juridiquement et économiquement de Dexia SA.

(16)	Le Luxembourg a notifié à la Commission le 23 mars 2012 la vente de Dexia BIL comme mesure additionnelle au plan de restructuration. Cette mesure fait l'objet de la présente décision.

2. DESCRIPTION

2.1. Description de Dexia BIL et du groupe Dexia

(17)

Dexia BIL fait partie du groupe Dexia. Née de la fusion en 1996 du Crédit Local de France et du Crédit communal de Belgique, Dexia est spécialisée dans les prêts aux collectivités locales mais compte également quelques 5,5 millions de clients privés, principalement en Belgique, au Luxembourg et en Turquie. Dexia était organisée autour d'une maison mère holding (Dexia SA) et de trois filiales opérationnelles situées en France (DCL), en Belgique (DBB) et au Luxembourg (Dexia BIL). Par une décision en date du 17 octobre 2011, la Commission a autorisé le rachat de DBB par l'État belge. Le bilan consolidé du groupe s'élevait, avant le rachat de DBB, à 518 milliards d'euros au 30 juin 2011.

Figure 1

Structure de Dexia SA au 31 décembre 2010

(18)

Les parts des principaux actionnaires de Dexia SA sont les suivantes:

Nom du souscripteur	% détenu au 31 décembre 2010
Caisse des Dépôts et consignations	17,61 %
Holding Communal	14,14 %
Arco Group	13,81 %
Gouvernement fédéral belge	5,73 %
Gouvernement français	5,73 %
Ethias	5,04 %
CNP Assurances	2,96 %
Région flamande	2,87 %
Région wallonne	2,01 %
Salariés	1,07 %
Région Bruxelles-Capitale	0,86 %
Autres	28,17 %

Dexia BIL

(19)

Dexia BIL est une des plus grandes banques commerciales du Luxembourg présentant une taille bilantaire de 41 milliards d'euros au 30 juin 2011. Dexia BIL opère non seulement au Luxembourg, mais également dans d'autres pays comme la Suisse, le Royaume-Uni, certains pays d'Asie et du Moyen Orient, et ce, soit directement, soit à travers certaines de ses filiales. Dexia BIL détient également un important portefeuille de titres "legacy" d'une valeur de marché estimée au 30 septembre 2011 à environ [5 – 10] (9) milliards d'euros.

(20)	Dexia BIL est une des grandes banques à réseau de guichets au Luxembourg et est un acteur essentiel de l'économie locale aussi bien comme banque dépositaire des résidents personnes physiques et des entreprises que comme fournisseur de crédits de consommation, immobiliers et aux entreprises.

(21)

Selon les tableaux fournis par la Commission de surveillance du secteur financier ("CSSF"), autorité de surveillance du secteur financier luxembourgeois, Dexia BIL représente pour [10 – 15] % des résidents personnes physiques et pour [15 – 20] % des PMEs résidentes la banque de référence, la plaçant à chaque fois en troisième position sur le marché luxembourgeois. Les parts de marché de Dexia BIL dans le système bancaire luxembourgeois est d'environ [10 – 15] % en volume des dépôts, [10 – 15] % en volume des prêts et [5 – 10] % des actifs sous gestion dans le domaine de la banque privée.

2.2. Les difficultés de Dexia

(22)	Les difficultés rencontrées par Dexia pendant la crise financière de l'automne 2008 ont été décrites dans la décision du 26 février 2010. Les difficultés plus récentes auxquelles Dexia a été confrontée peuvent être résumées comme suit.

(23)

Tout d'abord, l'aggravation de la crise des dettes souveraines, à laquelle sont confrontées de nombreuses banques européennes, a conduit à une méfiance de plus en plus grande de la part des investisseurs envers des contreparties bancaires, ne permettant plus à ces dernières de lever du financement dans des volumes et des conditions satisfaisantes.

(24)

En outre, étant particulièrement surexposée au risque souverain et para-souverain, Dexia a fait l'objet d'une méfiance accrue des investisseurs. En effet, Dexia présente à ses actifs de nombreux prêts et/ou obligations de pays et/ou de collectivités locales et régionales dans des pays perçus à risque par le marché.

(25)

De plus, la crise actuelle est intervenue alors même que Dexia n'a pas eu le temps de finaliser la mise en œuvre de son plan de restructuration, qui aurait affiché un profil de risque de liquidité nettement plus renforcé. Dexia présentant un profil de liquidité encore particulièrement vulnérable et le marché connaissant particulièrement la vulnérabilité de Dexia, Dexia a peut-être davantage que d'autres banques fait l'objet d'une méfiance accrue.

(26)

Les besoins de financement de Dexia ont particulièrement augmenté du fait des éléments suivants:

i)	la forte baisse des taux d'intérêt durant l'été 2011 a augmenté d'au moins [5 – 20] milliards d'euros le besoin d'apport de "collateral" pour faire face aux appels de marge liés à la variation de la valeur de marché du portefeuille d'instruments dérivés de taux utilisés en couverture du bilan;

ii)	de nombreuses émissions obligataires (en particulier les émissions garanties par les États précédemment émises par Dexia) sont arrivées à échéance à un moment où les conditions de marché pour refinancer ces obligations n'étaient pas optimales;

iii)	la forte baisse de valeur de marché et pour certains, la baisse de qualité crédit, des actifs que Dexia utilise à titre de sûretés pour obtenir du financement

iv)	la perte de confiance d'une grande partie des investisseurs, suite, entre autres, à l'annonce de pertes importances du deuxième trimestre 2011 (de près de 4 milliards d'euros) et de dégradations de certaines agences de notation;

v)	les difficultés de Dexia ont également conduit à des retraits massifs de dépôts de clients en Belgique et au Luxembourg en octobre 2011.

(27)

Vu l'incapacité pour Dexia de se refinancer sur les marchés et […], Dexia a dû dans un premier temps recourir à une nouvelle mesure d'ELA de la part de la Banque nationale de Belgique et de la Banque de France respectivement. C'est dans ces circonstances que les États membres concernés ont octroyé la garantie temporaire de refinancement en faveur de Dexia.

Dexia BIL

(28)

Malgré que Dexia BIL n'a pas été à l'origine des problèmes du groupe Dexia, […] elle a fait face à une forte réduction de ses dépôts, et ce, en particulier entre le 30 septembre 2011 et le 10 octobre 2011, période durant laquelle les dépôts ont baissé de [1 – 5] milliards d'euros (passant de [5 – 15] milliards d'euros à [5 – 15] milliards d'euros). Les pertes de dépôts se sont ensuite stabilisées suite à l'annonce d'une série de mesures visant à démanteler le groupe Dexia et à sécuriser certaines filiales du groupe (dont Dexia BIL). En particulier, Dexia avait annoncé le 6 octobre 2011 être entré en discussion avec un groupe d'investisseurs et le Luxembourg en vue de leur vendre Dexia BIL. Après avoir connu un plancher de [5 – 15] milliards d'euros le 22 novembre 2011, Dexia BIL a depuis lors pu afficher une légère progression de ses dépôts à [5 – 15] milliards d'euros le 14 décembre 2011.

2.3. La nouvelle mesure notifiée: la cession de Dexia BIL

(29)	Le Luxembourg a notifié, le 23 mars 2012, la cession de Dexia BIL. La clôture de la vente est soumise à l'accord préalable de la Commission.

(30)

La mesure de cession de Dexia BIL notifiée à la Commission n'a pas fait objet de procédure d'appel d'offres formelle. Selon les autorités luxembourgeoises, la cession de Dexia BIL était apparemment envisagée depuis longtemps par Dexia qui a contacté à cet effet une série d'opérateurs entre 2009 et 2011, notamment […]. Les discussions menées ont été plus ou moins avancées, mais aucun de ces opérateurs n'a soumis un projet d'acquisition concret pour Dexia BIL.

(31)

Finalement les contacts avec Precision Capital ont abouti à l'entrée en négociation exclusive annoncé le 6 octobre 2011. Un protocole d'accord contraignant, portant sur la vente de la participation de 99,906 % dans Dexia BIL détenue par Dexia, a été conclu à travers un Mémorandum of Understanding le 20 décembre 2011 (ci-après "MoU"). À travers ce protocole d'accord, Precision Capital acquerra 90 % de la participation de la cession, les 10 % restants étant acquis par le Luxembourg aux mêmes termes et conditions que Precision Capital. La mesure notifiée se base sur ce MoU.

(32)

Certains actifs de Dexia BIL sont exclus du périmètre de cette vente et de fait, la cession ne se porte que sur une partie de Dexia BIL, à savoir les activités retail et banque privée (ci-après "les parties cédées"). Plus précisément sont exclus du périmètre de la vente: la participation de 51 % détenue par Dexia BIL dans Dexia Asset Management, la participation de 50 % détenue par Dexia BIL dans RBC Dexia Investor Services Limited (ci-après "RBCD"), la participation de 40 % dans Popular Banca Privada, le portefeuille de titres "legacy" de Dexia BIL (ainsi que certains produits dérivés y associés), les participations de Dexia BIL dans Dexia LDG Banque et Parfipar. Les activités susmentionnées seront transférées à Dexia avant la clôture de la transaction avec une clause de récupération du produit net des cessions par Dexia BIL. De plus, le MoU prévoit comme condition préalable à la vente l'élimination de tous les prêts et emprunts non sécurisés auprès d'entités du groupe Dexia et l'élimination de nombreux prêts et emprunts sécurisés auprès d'entités du groupe Dexia. Au 10 février 2012 ce financement octroyé aux autres entités du groupe était d'environ [0 – 5] milliards d'euros dont moins de [500 – 800] millions de financements sécurisés. L'exclusion de tous ces actifs permettra de réduire les actifs totaux de Dexia BIL d'environ 16,9 milliards d'euros par rapport à ces actifs totaux de 41 milliards d'euros au 30 juin 2011 (soit une réduction des actifs totaux de 40 % et des actifs pondérés par les risques de 50 %). À ce stade, la Commisison ne dispose pas d'évaluations précises des activités exclues de la cession.

(33)	La mesure notifiée stipule qu'au moment de la clôture de la vente, Dexia BIL sera pourvue d'un ratio Common Equity Tier 1 de 9 %.

(34)

Le prix de vente est fixé à 730 millions d'euros basé sur un ratio de Common Equity Tier 1 de 9 % au moment de la clôture. En cas d'excès de capital au moment de la clôture par rapport aux 9 % de Common Equity Tier 1, le prix de vente sera ajusté euro pour euro en fonction de l'excès de capital disponible à la clôture.

(35)

À ce stade, la mesure notifiée comprend une clause qui prévoit que si Dexia ou une entité du groupe Dexia obtient une garantie en faveur d'un acquéreur de la part d'un État pour ses obligations d'indemnisation sous des garanties contractuelles spécifiques à cette cession envers cet acquéreur, et dans la mesure où l'acquéreur en question est une entité privée (non contrôlée directement ou indirectement par des entités publiques), Dexia s'engage à faire en sorte qu'une garantie similaire soit octroyée par le même garant (ou un garant alternatif ayant le même rating) à des conditions similaires et pour des obligations contractuelles similaires envers les acquéreurs sous les contrats de cession. Cette obligation s'applique jusqu'au 1er janvier 2017 (ci-après "clause 3.3.5"). Or, les autorités luxembourgeoises ont informé la Commission que Precision Capital et l'État luxembourgeois envisagent de supprimer cette clause 3.3.5.

(36)

La mesure notifiée comprend également une clause de garantie par Dexia sur les litiges concernant les conséquences dommageables pour Dexia BIL (et ses filiales) de litiges actuels ou futurs en relation avec […], dans la mesure où celles-ci dépasseraient le montant de la provision enregistrée dans les comptes de Dexia BIL pour ces litiges, à savoir un montant de [50 – 150] millions d'euros (ci-après "clause […]").

(37)

Au préalable de la finalisation du MoU, des scénarios d'avant-projet de cession de Dexia BIL ont été soumis à une évaluation d'équité de prix par un Tiers (10). Cette évaluation du 10 décembre 2011 s'est faite selon trois méthodes différentes (11) et conclut à une valeur de prix comprise dans une fourchette entre [600 – 700] et [800 – 900] millions d'euros. Les scénarios analysés ont été établis au courant des négociations et avant la fixation des conditions exactes du MoU du 20 décembre 2011 faisant objet de la présente notification. En particulier, cette évaluation du 10 décembre 2011 ne fournit pas d'informations sur l'évaluation des activités exclues de la cession et si celles-ci sont adéquatement prises en compte dans le prix de la cession.

3. OBSERVATIONS DU LUXEMBOURG

(38)	Le Luxembourg considère que ce projet représente une solution privée de marché. Les mesures projetées dans le cadre de ce projet ne constituent donc pas une aide d'État selon le Luxembourg.

(39)	Le Luxembourg observe que le projet de cession de Dexia BIL a été annoncé officiellement le 6 octobre 2011, soit avant la date de l'annonce des garanties octroyées par les trois États membres (Belgique, Luxembourg, France) à Dexia SA et DCL pour un montant de 45 milliards d'euros.

(40)

Le Luxembourg souligne que Dexia BIL est une des grandes banques à réseau de guichets au Luxembourg et est un acteur essentiel de l'économie locale aussi bien comme banque dépositaire des résidents personnes physiques et des entreprises que comme fournisseur de crédits de consommation, immobiliers et aux entreprises. Dexia BIL joue un rôle systémique pour l'économie luxembourgeoise (12) et une défaillance de cette banque (voire même seulement des incertitudes sur son sort) aurait des effets extrêmement graves sur la stabilité du système financier du Luxembourg et de l'économie luxembourgeoise en général. Vu la taille du pays, ces effets seraient d'ailleurs également ressentis dans les pays limitrophes.

(41)

C'est en raison du caractère systémique de Dexia BIL que l'État luxembourgeois, qui a mis en contact Dexia avec l'acquéreur privé potentiel Precision Capital, prendra une participation minoritaire dans Dexia BIL qui lui donnera la possibilité d'être représenté au conseil d'administration de Dexia BIL. Selon les autorités luxembourgeoises, il n'y a aucun avantage découlant de la reprise par l'État luxembourgeois d'une part de 10 % de Dexia BIL, car elle a lieu dans des conditions de marché, le prix payé et les conditions étant les mêmes que pour Precision Capital.

(42)

Le Luxembourg observe aussi que la cession de Dexia BIL était envisagée depuis longtemps par Dexia qui a contacté à cet effet une série d'opérateurs entre 2009 et 2011, notamment […]. Les discussions menées ont été plus ou moins avancées, mais aucun de ces opérateurs n'a manifesté d'intérêt pour Dexia BIL. Si les autorités luxembourgeoises reconnaissent que le processus n'a pas constitué un appel d'offres formel, elles observent qu'il est peu probable qu'un appel d'offres formel aurait abouti à un résultat différent. Un tel appel d'offres n'a pas pu être organisé dans un délai raccourci dicté par l'érosion accélérée de dépôts de Dexia BIL fin septembre 2011 en raison des rumeurs sur les difficultés du groupe Dexia et de la dégradation de la note de Dexia par Moody's le 3 octobre 2011, qui se sont ajoutées aux rumeurs entourant le système bancaire européen et à la crise de la dette souveraine et aux difficultés de la zone euro. Cette urgence a mené à l'annonce de la cession projetée de Dexia BIL et de l'entrée en négociations avec Precision Capital le 6 octobre 2011. Entre cette date et l'ouverture de négociations exclusives (13), aucune autre manifestation d'intérêts ou offre sérieuse n'a été reçue, malgré […] manifestations d'autres investisseurs potentiels (14).

(43)

Selon les autorités luxembourgeoises, un processus d'appel d'offres informel, organisé dans un délai raccourci et selon des procédures particulières imposées par les circonstances, pourrait être considéré comme un processus ouvert, transparent et non discriminatoire qui garantit la formation d'un prix de marché. Les autorités luxembourgeoises observent aussi qu'une évaluation d'équité du prix en date du 10 décembre 2011 conclut que le prix paraît équitable dans le contexte actuel des marchés et que la Commission aurait déjà accepté que la valorisation d'une entreprise puisse être conforme à un prix de marché sur la base d'une évaluation d'équité du prix réalisée par un expert indépendant.

(44)	Les autorités luxembourgeoises estiment également que Dexia BIL n'est pas une entité garantie et ne bénéficie pas de la garantie temporaire autorisée à titre provisoire par la Commission le 21 décembre 2011.

(45)

Enfin, les autorités luxembourgeoises argumentent que la sortie de Dexia BIL du groupe devrait se faire sans autres contraintes, le groupe Dexia — comprenant Dexia et ses filiales — étant seul identifié comme bénéficiaire des décisions de la Commission du 26 février 2010 et du 21 décembre 2011. Dexia BIL ne rentre pas dans le plan de restructuration ou de liquidation du groupe Dexia et sa cession ne contient aucun élément d'aide selon les autorités luxembourgeoises.

(46)

Par ailleurs, les autorités luxembourgeoises observent que Dexia BIL aura une position de liquidité forte après cession, elle se concentrera sur une activité de banque de détail et de banque privée et aura en grande partie coupé les liens avec le groupe Dexia résiduel à travers l'extraction du portefeuille "legacy" et de Dexia LDG et de la cession des participations dans RBCD et Dexia Asset Management. De même il est prévu de mettre fin au financement intragroupe fourni par Dexia BIL au groupe Dexia.

(47)	Quant à la garantie Madoff en relation avec certains litiges, les autorités luxembourgeoises considèrent qu'il s'agit d'une pratique du marché et qu'elle ne contient aucun élément d'aide.

(48)	Concernant la clause 3.3.5, le Luxembourg informe qu'il est envisagé de supprimer cette clause.

(49)	Le Luxembourg demande également que Dexia BIL ne soit plus assujettie aux conditions et engagements de la décision du 26 février 2010, ni au nouveau plan de restructuration ou de liquidation de Dexia à élaborer dans le cadre de la décision du 21 décembre 2011.

4. APPRÉCIATION

4.1. Existence de l'aide

(50)

L'article 107, paragraphe 1, TFUE prévoit que, sauf dérogations prévues par les traités, sont incompatibles avec le marché intérieur, dans la mesure où elles affectent les échanges entre États membres, les aides accordées par les États ou au moyen de ressources d'État sous quelque forme que ce soit qui faussent ou qui menacent de fausser la concurrence en favorisant certaines entreprises ou certaines productions.

(51)	La Commission note que le processus de cession de Dexia BIL ne s'est pas déroulé de façon ouverte, transparente et non discriminatoire. Le processus de cession a été limité à des négociations bilatérales avec un certain nombre d'acquéreurs potentiels sans procédure d'appel d'offre.

(52)

La Commission note que le Luxembourg a transmis une évaluation d'équité de prix de la transaction par un Tiers du 10 décembre 2011. Cette évaluation s'est faite selon trois méthodes différentes et conclut à une valeur de prix comprise dans une fourchette entre 674 et 864 millions d'euros. Le prix de cession prévu de 730 millions d'euros se situe donc dans cette fourchette. Or l'évaluation d'équité a été établie sur base des négociations en cours au 10 décembre 2011 et donc avant la signature du MoU. La Commission ne peut donc pas exclure que l'évaluation d'équité ne corresponde pas exactement aux conditions de la mesure notifiée y compris la clause de récupération du produit net des cessions par Dexia BIL. En outre, la Commission ne dispose pas de toutes les informations nécessaires sur les évaluations des activités exclues de la cession, en particulier le portefeuille "legacy", afin de s'assurer que le prix de la cession les reflète adéquatement.

(53)

La Commission ne peut donc pas conclure à ce stade que les conditions de la cession de Dexia BIL, dans le cadre des effets combinés de l'absence de procédure d'appel d'offre ouverte et du manque d'informations précises sur la évaluation adéquate de la transaction eu égard en particulier aux activités exclues de la cession et la clause potentielle 3.3.5, aient mené à la cession au prix de marché.

Transmission potentielle des anciennes aides reçues par Dexia groupe y compris ses filiales

(54)

Dans sa décision du 26 février 2010, la Commission a déjà établi que les aides reçues par Dexia SA sous forme de capital, de garanties de financement, d'ELA assortie d'une garantie d'État et de soutien aux actifs dépréciés (mesure FSA) étaient constitutives d'aides d'État (Belgique, Luxembourg, France). L'ensemble de ces mesures a également bénéficié à toutes les entités du groupe Dexia, y compris Dexia BIL. Ainsi Dexia BIL, en tant que partie du groupe Dexia, a déjà bénéficié de l'aide reçue dans le passé par le groupe Dexia et continue à en bénéficier.

(55)

Ainsi il est possible qu'une partie des aides dont Dexia a bénéficié soit transmise à l'acquéreur des parties cédées de Dexia BIL, dans le cas où le prix payé pour les activités acquises serait trop bas et ne refléterait pas adéquatement leur valeur de marché, i.e. le prix de marché. Une acquisition au prix de marché permettrait d'assurer que l'acquéreur paye adéquatement pour les aides dont cette partie de Dexia BIL a bénéficié en tant qu'entité du groupe Dexia et que le prix de la transaction de cession de Dexia BIL ne contient donc pas d'éléments d'aide.

Autres aides potentielles

(56)

La Commission note que l'État luxembourgeois participe dans la cession de Dexia BIL en tant qu'acquéreur d'une participation de 10 %, sous les mêmes conditions que Precision Capital. Malgré le fait que cette participation se fait aux mêmes conditions que celle de Precision Capital, il est évident que la participation du Luxembourg implique des ressources d'État. Or, vu que le Luxembourg participe aux mêmes conditions que Precision Capital, la Commission estime qu'a priori le Luxembourg agit comme un investisseur privé, ce qui exclut une aide en relation avec la participation de 10 % du Luxembourg.

(57)

La Commission note que Precision Capital et l'État luxembourgeois envisagent de supprimer la clause 3.3.5. Dans le cas où cette clause ne serait finalement pas supprimée, la Commission devra prendre en compte l'aide potentielle inclue dans cette clause. La Commission a par ailleurs des doutes que la valeur de cette clause ait été adéquatement prise en compte lors de l'évaluation d'équité de prix. La Commission note que par cette clause Dexia s'engagerait à obtenir à posteriori des garanties d'État en faveur de l'acquéreur de Dexia BIL. Ainsi, une activation de cette clause ferait potentiellement appel à des ressources d'État sous forme de garanties. De plus, la présence même de cette clause serait de nature à octroyer des bénéfices à l'acquéreur de Dexia BIL.

(58)

À ce stade, la Commission ne peut donc pas exclure que le prix de la transaction de cession de Dexia BIL ne contienne des éléments d'aide. La cession pourrait mener à un transfert d'aides reçues dans le passé par Dexia et pourrait en inclure de nouvelles. Les aides potentielles seraient sélectives car elles bénéficieraient uniquement Dexia BIL et à l'acquéreur Precision Capital.

(59)	Dexia BIL est active au niveau européen et donc clairement en concurrence avec d'autres acteurs de marché étrangers. La Commission considère donc que l'aide potentielle de la mesure puisse affecter les échanges entre États membres et fausser ou menacer de fausser la concurrence.

(60)	Pour les raisons ci-dessus, la Commission n'est à ce stade pas en mesure d'exclure que la mesure notifiée ne contienne potentiellement des éléments d'aide. La Commission invite donc les autorités luxembourgeoises et les parties intéressées à commenter ce point.

4.2. Bénéficiaires de l'aide

(61)	La Commission considère que, dans le cas où la mesure notifiée contiendrait des éléments d'aide, Dexia BIL ainsi que l'acquéreur Precision Capital pourraient potentiellement en bénéficier.

(62)	Il ne peut être exclu que l'acquéreur bénéficie directement d'aide, dans le cas où le prix payé serait plus bas qu'un prix de marché.

(63)	En outre, la mesure permet la sortie de Dexia BIL du groupe Dexia et contribue donc à enrayer Dexia BIL des effets de contagion des problèmes dont le groupe Dexia est l'objet.

(64)	En conclusion, les bénéficiaires potentiels de l'aide sont les parties cédées de Dexia BIL ainsi que l'acquéreur Precision Capital. La Commission invite donc les autorités luxembourgeoises et les parties intéressées à commenter ce point.

4.3. Base légale

Aide potentielle à Dexia BIL et à l'acquéreur

(65)

L'article 107, paragraphe 3, alinéa (b), TFUE donne pouvoir à la Commission de déterminer qu'une aide est compatible avec le marché intérieur lorsqu'elle a pour but de remédier à une perturbation grave de l'économie d'un État membre. À cet égard, la Commission note que les mesures liées à la cession de Dexia BIL permettent de remédier à une perturbation grave de l'économie luxembourgeoise, ce qui est confirmé par le courrier de la CSSF du 28 octobre 2011.

(66)

En effet, eu égard: i) à l'importance systémique que représente Dexia BIL pour le marché luxembourgeois du financement des ménages et des entreprises; et ii) aux difficultés rencontrées par Dexia BIL en raison d'une fuite substantielle de dépôts de la clientèle, les mesures apparaissent de nature à remédier à une perturbation grave de l'économie luxembourgeoise.

(67)	Par conséquent, dans l'hypothèse où elle serait constitutive d'aide d'État, la mesure devait être appréciée au regard de l'article 107, paragraphe 3, sous b), TFUE.

4.4. Compatibilité avec l'article 107, paragraphe 3, alinéa b), TFEU de l'aide potentielle à Dexia BIL

(68)

Dans le cas où la mesure notifiée contiendrait des éléments d'aides d'État en faveur des parties cédées de Dexia BIL, sa compatibilité avec les conditions posées par la Commission dans sa Communication sur le retour à la viabilité et l'appréciation des mesures de restructuration prises dans le secteur financier dans le contexte de la crise actuelle, conformément aux règles relatives aux aides d'État (15) (la Communication sur les Restructurations) devrait être analysée:

—	restauration de la viabilité à long terme;

—	contribution propre du bénéficiaire;

—	limites aux distorsions de concurrence.

4.4.1. Restauration de la viabilité à long terme des entités continuant l'activité

(69)

Il apparaît que la mesure de cession de Dexia BIL contribue à restaurer la viabilité à long terme de Dexia BIL. Dans l'immédiat, la sortie hors du groupe Dexia permet d'enrayer Dexia BIL de la contagion des problèmes de défiance dont le groupe Dexia est l'objet. La cession permet de préserver la franchise de Dexia BIL et contribue à arrêter les retraits de dépôts ce qui a un effet positif sur la liquidité de Dexia SA. À cet égard, la Commission note que l'annonce en date du 6 octobre 2011 du projet de vente de Dexia BIL a permis d'enrayer la fuite de dépôts. La Commission note également l'absence de financement par Dexia BIL au groupe Dexia après cession. Au 10 février 2012 ce financement octroyé aux autres entités du groupe était d'environ [0 – 5] milliards d'euros dont moins de [500 – 800] millions de financements sécurisés.

(70)

De par le périmètre de la cession excluant certaines activités dont notamment le portefeuille "legacy", Dexia BIL se concentrera à l'avenir sur une activité de banque de détail et de banque privée ainsi que les services aux entreprises, sur le marché luxembourgeois et international, en construisant sur son expertise et sa franchise existante et confirmée dans ces domaines.

(71)

De plus, le périmètre d'exclusion permet de réduire les actifs pondérés de Dexia BIL de 50 %. Suite au périmètre d'exclusion, Dexia BIL aura coupé en grande partie les liens existants avec le groupe Dexia. En particulier, l'extraction du portefeuille legacy permet d'immuniser Dexia BIL de pertes potentiellement importantes susceptibles d'être occasionnées par ce portefeuille.

(72)

Dexia BIL sera dès le départ adéquatement capitalisée avec un ratio Common Equity Tier 1 de 9 % à la clôture de la vente et selon les projections transmises par Dexia le 16 décembre 2011, ce ratio atteindrait un niveau de [15 – 25] % en 2016. En termes de produit bancaire net, les évaluations réalisées dans le cadre de l'équité du prix prévoient une augmentation annuelle moyenne de [0 – 10] % pour les années pour les 5 prochaines années.

(73)	La Commission peut donc conclure que la mesure permet la viabilité des parties cédées de Dexia BIL.

4.4.2. Contribution propre

(74)

La Commission ne peut à ce stade pas conclure que le prix de vente au regard des effets combinés de l'absence de procédure d'appel d'offre ouverte et du manque d'informations précises sur la évaluation adéquate de la transaction en particulier des activités exclues de la cession et la récupération par Dexia BIL de leur produit net de cession ne contienne aucun élément d'aide d'État.

(75)

Dans le cas où la clause 3.3.5 ne serait finalement pas supprimée, la Commission ne peut, à ce stade, pas non plus conclure à une contribution propre adéquate. Selon cette clause, Dexia s'engagerait à obtenir à posteriori des garanties d'État en faveur de l'acquéreur de Dexia BIL. En effet, si l'octroi des garanties prévues à la clause 3.3.5 se ferait au moyen de ressources de l'État, tout en ne pas répondant a priori aux conditions de nécessité de l'aide potentielle et d'une limitation au minimum nécessaire. Sous cette clause Dexia BIL n'est pas tenue de démontrer la nécessité d'une telle aide potentielle dont la mise en œuvre serait déclenchée par le seul octroi d'une telle aide à un concurrent potentiel. La Commission a par conséquent des doutes sur la prise en compte dans le prix de vente de la difficulté de mettre en œuvre la clause 3.3.5 au regard de la compatibilité de l'aide potentielle prévue à la clause 3.3.5 avec le marché intérieur.

(76)	La Commission n'est donc pas en mesure de déterminer à ce stade si, dans le cas où la transaction contiendrait des éléments d'aide, le prix de cession ainsi que les conditions assorties (notamment la garantie à posteriori) permettrait d'assurer une contribution propre satisfaisante.

4.4.3. Mesures visant à corriger les distorsions de concurrence

(77)

Selon la Communication sur les Restructurations (point 30) (16), la nature et la forme des mesures limitant les distorsions de concurrence dépendent du montant des aides, des conditions et circonstances dans lesquelles elles ont été octroyées, ainsi que des caractéristiques du marché ou des marchés sur lesquels le bénéficiaire est actif.

(78)	Dans le cas où la mesure notifiée contiendrait des aides additionnelles, il faudrait des mesures additionnelles pour limiter les distorsions de concurrence.

5. CONCLUSION

(79)	Comme indiqué précédemment, la Commission n'est pas en mesure d'exclure qu'il y ait de l'aide ou s'il y a aide d'accepter, lors d'un premier examen, la compatibilité de la cession des parties cédées de Dexia BIL avec le marché intérieur.

(80)	En regard de ces éléments, la Commission doit donc poursuivre ses investigations sur la mesure de cession de Dexia BIL et ouvre une procédure formelle d'investigation, conformément à l'article 108, paragraphe 2, TFUE.

(81)

La Commission invite donc les parties intéressées à lui communiquer leurs observations quant à l'existence et la compatibilité de l'aide éventuellement contenus dans la cession de Dexia BIL, en particulier sur les éléments relatifs:

—	au prix de vente au regard des effets combinés de l'absence de procédure d'appel d'offre ouverte et du manque d'informations précises sur la évaluation adéquate de la transaction en particulier des activités exclues de la cession et la récupération par Dexia BIL de leur produit net de cession;

—	à la clause 3.3.5 du MoU, si cette clause est maintenue.

(82)

Compte tenu des considérations qui précèdent, la Commission invite le Luxembourg, dans le cadre de la procédure de l'article 108, paragraphe 2, TFUE, à présenter leurs observations et à fournir toute information utile pour l’évaluation de cette mesure et de ces aides dans un délai d’un mois à compter de la date de réception de la présente. Elle invite vos autorités à transmettre immédiatement une copie de cette lettre aux bénéficiaires potentiels de l’aide.

DÉCISION

En conformité avec l'article 108, paragraphe 2, TFUE, la Commission a décidé d'ouvrir une procédure formelle d'investigation sur la mesure de cession de Dexia BIL. La Commission a des doutes sur l'absence d'élément d'aide dans la cession envisagée et sur la compatibilité de ces éléments d'aide potentiels avec le marché intérieur. La Commission a décidé d'ouvrir une procédure formelle d'investigation en particulier sur les éléments relatifs:

—	au prix de vente au regard des effets combinés de l'absence de procédure d'appel d'offre ouverte et du manque d'informations précises sur la évaluation adéquate de la transaction en particulier des activités exclues de la cession et la récupération par Dexia BIL de leur produit net de cession;

—	à la clause 3.3.5 du MoU, si cette clause est maintenue.

Le Luxembourg est invité à présenter ses observations et à transmettre à la Commission toutes les informations nécessaires pour l'analyse de la mesure et sa compatibilité éventuelle.

Par la présente, la Commission avise le Luxembourg qu’elle informera les intéressés par la publication de la présente lettre et d'un résumé de celle-ci au Journal officiel de l’Union européenne. Elle informera également les intéressés dans les pays de l’AELE signataires de l’accord EEE par la publication d’une communication dans le supplément EEE du Journal officiel, ainsi que l’autorité de surveillance de l’AELE en leur envoyant une copie de la présente. Tous les intéressés susmentionnés seront invités à présenter leurs observations dans un délai d’un mois à compter de la date de cette publication.”

(1) JO C(2008) 7388 final.

(2) Dans la présente décision, "Dexia" désigne Dexia SA et l'ensemble de ses filiales. En est donc exclue, depuis le rachat de Dexia Banque Belgique par l'État belge, Dexia Banque Belgique et ses filiales.

(3) JO C 181 du 4.8.2009, p. 42.

(4) JO C 305 du 16.12.2009, p. 3.

(5) JO C 274 du 19.10.2010 p. 54.

(6) JO C 38 du 11.2.2012, p. 12.

(7) Décision non encore publiée au Journal Officiel.

Décision publiée sur le site internet de la DG Concurrence à l'adresse suivante: http://ec.europa.eu/competition/state_aid/cases/243124/243124_1306879_116_2.pdf

(8) Voir ce communiqué sur le site internet du groupe Dexia à l'adresse suivante: http://www.dexia.com/FR/Journaliste/communiques_de_presse/Pages/Entree-en-negociation-exclusive-pour-la-cession-de-Dexia-Banque-Internationale-a-Luxembourg.aspx

(9) Information confidentielle […].

(10) "Équité du prix de cession de BIL à Precision Capital/Eléments préliminaires en l'état actuel des négociations" du 10 décembre 2011

(11) (i) La méthode d'actualisation des "cash flows to equity" sur la base des flux distribuables aux actionnaires sous réserve de la satisfaction des ratios réglementaires core tier 1. (ii) La méthode du "price to book ratio", sur base de l'excès de rentabilité par rapport au coût du capital. (iii) La méthode des comparables boursiers.

(12) La BIL, avec ses près de 40 agences dans le Grand-Duché, est en troisième position sur le marché luxembourgeois, détenant environ [5 – 15] % des dépôts, [5 – 15] % des prêts et environ [5 – 15] % des actifs sous gestion dans le domaine de la banque privée.

(13) Si le conseil d'administration a entériné des négociations exclusives avec Precision le 9 et 10 octobre 2011, la période d'exclusivité formelle n'a commencé que le 23 octobre 2011 avec la signature d'une Letter of intent.

(14) […]

(15) JO C 195 du 19.8.2009, p. 9.

(16) JO C 195 du 19.8.2009, p. 9.

		ISSN 1977-1053 doi:10.3000/19771053.C_2012.137.fin
Euroopan unionin virallinen lehti		C 137

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	55. vuosikerta 12. toukokuu 2012

Ilmoitusnumero	Sisältö	Sivu
	I Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot
	LAUSUNNOT
	Euroopan tietosuojavaltuutettu
2012/C 137/01	Euroopan tietosuojavaltuutetun lausunto komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi, jolla muutetaan ammattipätevyyden tunnustamisesta annettua direktiiviä 2005/36/EY ja hallinnollisesta yhteistyöstä sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmässä annettua asetusta […]	1

	III Valmistavat säädökset
	EUROOPAN KESKUSPANKKI
	Euroopan keskuspankki
2012/C 137/02	Euroopan keskuspankin lausunto, annettu 2 päivänä maaliskuuta 2012, ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tietojenvaihtoa, avunantoa ja koulutusta koskevan toimintaohjelman perustamisesta euron suojaamiseksi rahanväärennykseltä (Perikles 2020 -ohjelma) (CON/2012/17)	7

	IV Tiedotteet
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET
	Neuvosto
2012/C 137/03	Ilmoitus seuraaville henkilöille ja ryhmille, jotka on merkitty annetussa neuvoston täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 1375/2011 tarkoitettuun luetteloon: Abdelkarim Hussein Mohamed AL NASSER, Ibrahim Salih Mohammed AL YACOUB, Hasan IZZ AL DIN (alias GARBAYA, Ahmed; alias SA-ID; alias SALWWAN, Samir), Khalid Shaikh MOHAMMED (alias ALI, Salem; alias BIN KHALID, Fahd Bin Adballah; alias HENIN, Ashraf Refaat Nabith; alias WADOOD, Khalid Adbul), Gama'a Al-Islamiyya (alias Al-Gama'a al-Islamiyya) (Islamic Group — IG), Holy Land Foundation for Relief and Development, Kansallinen vapautusarmeija (Ejército de Liberación Nacional), Palestiinan vapautuksen kansanrintama (PFLP), Palestiinan vapautuksen kansanrintama – esikunta, (alias PFLP-esikunta), Kolumbian vallankumoukselliset asevoimat (FARC), Loistava polku (SL) (Sendero Luminoso)	12

	Euroopan komissio
2012/C 137/04	Euron kurssi	14

	Tilintarkastustuomioistuin
2012/C 137/05	Erityiskertomus nro 5/2012 Yhtenäinen hallintotietojärjestelmä (Common RELEX Information System, CRIS)	15

	JÄSENVALTIOIDEN TIEDOTTEET
2012/C 137/06	Tiedot, jotka jäsenvaltiot ovat toimittaneet kalastuksen lopettamisesta	16

2012/C 137/07	Tiedot, jotka jäsenvaltiot ovat toimittaneet kalastuksen lopettamisesta	17

2012/C 137/08	Tiedot, jotka jäsenvaltiot ovat toimittaneet kalastuksen lopettamisesta	18

	V Ilmoitukset
	KILPAILUPOLITIIKAN TOTEUTTAMISEEN LIITTYVÄT MENETTELYT
	Euroopan komissio
2012/C 137/09	Valtiontuki – Luxemburg – Valtiontuki SA.34440 (12/C) – Dexia BIL:n myynti – Kehotus huomautusten esittämiseen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan 2 kohdan mukaisesti ( 1 )	19

	Rahayksikkö	Kurssi
USD	Yhdysvaltain dollaria	1,2944
JPY	Japanin jeniä	103,48
DKK	Tanskan kruunua	7,4334
GBP	Englannin puntaa	0,80330
SEK	Ruotsin kruunua	8,9840
CHF	Sveitsin frangia	1,2012
ISK	Islannin kruunua
NOK	Norjan kruunua	7,5815
BGN	Bulgarian leviä	1,9558
CZK	Tšekin korunaa	25,253
HUF	Unkarin forinttia	289,90
LTL	Liettuan litiä	3,4528
LVL	Latvian latia	0,6978
PLN	Puolan zlotya	4,2434
RON	Romanian leuta	4,4378
TRY	Turkin liiraa	2,3135
AUD	Australian dollaria	1,2877
CAD	Kanadan dollaria	1,2997
HKD	Hongkongin dollaria	10,0506
NZD	Uuden-Seelannin dollaria	1,6476
SGD	Singaporin dollaria	1,6194
KRW	Etelä-Korean wonia	1 485,25
ZAR	Etelä-Afrikan randia	10,4786
CNY	Kiinan juan renminbiä	8,1681
HRK	Kroatian kunaa	7,5027
IDR	Indonesian rupiaa	11 893,41
MYR	Malesian ringgitiä	3,9750
PHP	Filippiinien pesoa	55,043
RUB	Venäjän ruplaa	39,0134
THB	Thaimaan bahtia	40,346
BRL	Brasilian realia	2,5305
MXN	Meksikon pesoa	17,5015
INR	Intian rupiaa	69,4250

Kalastuksen lopettamisen päivämäärä ja kellonaika	23.3.2012
Kesto	23.3.2012–31.12.2012
Jäsenvaltio	Portugali
Kalakanta tai kalakantaryhmä	MAC/8C3411
Laji	Makrilli (Scomber scombrus)
Alue	VIIIc, IX ja X; EU:n vedet CECAF-alueella 34.1.1
Kalastusalustyyppi/-tyypit	—
Viitenumero	—

Kalastuksen lopettamisen päivämäärä ja kellonaika	18.1.2012
Kesto	18.1.2012–31.12.2012
Jäsenvaltio	Ranska
Kalakanta tai kalakantaryhmä	ANF/8C3411
Laji	Merikrotti (Lophiidae)
Alue	VIIIc, IX ja X; EU:n vedet CECAF-alueella 34.1.1
Kalastusalustyyppi/-tyypit	—
Viitenumero	—

Kalastuksen lopettamisen päivämäärä ja kellonaika	9.3.2012
Kesto	9.3.2012–31.12.2012
Jäsenvaltio	Ruotsi
Kalakanta tai kalakantaryhmä	PRA/04-N.
Laji	Pohjankatkarapu (Pandalus borealis)
Alue	Norjan vedet linjan 62° N eteläpuolella
Kalastusalustyyppi/-tyypit	—
Viitenumero	—