ISSN 1977-1053 doi:10.3000/19771053.C_2012.128.fin |
||
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 128 |
|
Suomenkielinen laitos |
Tiedonantoja ja ilmoituksia |
55. vuosikerta |
Ilmoitusnumero |
Sisältö |
Sivu |
|
II Tiedonannot |
|
|
EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDONANNOT |
|
|
Euroopan komissio |
|
2012/C 128/01 |
SEUT-sopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisen valtiontuen hyväksyminen – Tapaukset, joita komissio ei vastusta ( 1 ) |
|
2012/C 128/02 |
SEUT-sopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisen valtiontuen hyväksyminen – Tapaukset, joita komissio ei vastusta ( 2 ) |
|
|
IV Tiedotteet |
|
|
EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET |
|
|
Euroopan komissio |
|
2012/C 128/03 |
Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaation korko: 1,00 % 1. toukokuuta 2012 – Euron kurssi |
|
|
V Ilmoitukset |
|
|
TUOMIOISTUINKÄSITTELYYN LIITTYVÄT MENETTELYT |
|
|
EFTAn tuomioistuin |
|
2012/C 128/04 |
||
2012/C 128/05 |
||
2012/C 128/06 |
||
|
KILPAILUPOLITIIKAN TOTEUTTAMISEEN LIITTYVÄT MENETTELYT |
|
|
Euroopan komissio |
|
2012/C 128/07 |
Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia COMP/M.6548 – RGM/ALPINE Bau/JV) – Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia ( 1 ) |
|
2012/C 128/08 |
Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia COMP/M.6446 – Pratt & Whitney/International Aero Engines) – Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia ( 1 ) |
|
|
MUUT SÄÄDÖKSET |
|
|
Euroopan komissio |
|
2012/C 128/09 |
||
|
|
|
(1) ETA:n kannalta merkityksellinen teksti |
|
(2) ETA:n kannalta merkityksellinen teksti perustamissopimuksen liitteeseen I kuuluvia tuotteita lukuun ottamatta |
FI |
|
II Tiedonannot
EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDONANNOT
Euroopan komissio
3.5.2012 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 128/1 |
SEUT-sopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisen valtiontuen hyväksyminen
Tapaukset, joita komissio ei vastusta
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
2012/C 128/01
Päätöksen tekopäivä |
7.3.2012 |
||||
Valtion tuen viitenumero |
SA.30015 (N 688/09) |
||||
Jäsenvaltio |
Saksa |
||||
Alue |
— |
||||
Nimike (ja/tai tuensaajayrityksen nimi) |
ERP Unternehmenskapital Kapital für Gründung |
||||
Oikeusperusta |
KfW-Gesetz, BGB. I S. 2427 Programmmerkblatt ERP-Kapital für Gründung |
||||
Toimenpidetyyppi |
Tukiohjelma |
||||
Tarkoitus |
Pk-yritykset |
||||
Tuen muoto |
Korkotuki |
||||
Talousarvio |
|
||||
Tuen intensiteetti |
50 % |
||||
Kesto |
31.12.2013 saakka |
||||
Toimiala |
Kaikki toimialat |
||||
Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite |
|
||||
Muita tietoja |
— |
Päätöksen teksti (ilman luottamuksellisia tietoja) on julkaistu todistusvoimaisella kielellä/todistusvoimaisilla kielillä seuraavalla Internet-sivulla:
http://ec.europa.eu/community_law/state_aids/state_aids_texts_fi.htm
Päätöksen tekopäivä |
11.1.2012 |
|||||
Valtion tuen viitenumero |
SA.33608 (11/N) |
|||||
Jäsenvaltio |
Puola |
|||||
Alue |
— |
|||||
Nimike (ja/tai tuensaajayrityksen nimi) |
Program pomocy publicznej dla przedsiębiorców zatrudniających osoby pozbawione wolności (zmiany do programu pomocy N 519/07) |
|||||
Oikeusperusta |
Projekt rozporządzenia Ministra Sprawiedliwości w sprawie Funduszu Aktywizacji Zawodowej Skazanych oraz Rozwoju Przywięziennych Zakładów Pracy Ustawa z dnia 28 sierpnia 1997 r. o zatrudnieniu osób pozbawionych wolności (Dz.U. nr 127, poz. 777 ze zm.) |
|||||
Toimenpidetyyppi |
Tukiohjelma |
|||||
Tarkoitus |
Työllisyys |
|||||
Tuen muoto |
Avustus, Laina, Sosiaaliturvaetuus |
|||||
Talousarvio |
Suunnitellut vuosikustannukset: 46 milj. PLN |
|||||
Tuen intensiteetti |
— |
|||||
Kesto |
— |
|||||
Toimiala |
Kaikki toimialat |
|||||
Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite |
|
|||||
Muita tietoja |
— |
Päätöksen teksti (ilman luottamuksellisia tietoja) on julkaistu todistusvoimaisella kielellä/todistusvoimaisilla kielillä seuraavalla Internet-sivulla:
http://ec.europa.eu/community_law/state_aids/state_aids_texts_fi.htm
Päätöksen tekopäivä |
20.4.2012 |
||||
Valtion tuen viitenumero |
SA.33966 (11/N) |
||||
Jäsenvaltio |
Ranska |
||||
Alue |
Guadeloupe |
||||
Nimike (ja/tai tuensaajayrityksen nimi) |
Aide à caractère social au bénéfice des résidents des îles de la Guadeloupe |
||||
Oikeusperusta |
Code général des collectivités territoriales, Délibération du Conseil régional de la Guadeloupe no CR/11-530 du 3 mai 2011 |
||||
Toimenpidetyyppi |
Tukiohjelma |
||||
Tarkoitus |
Sosiaalinen tuki yksittäisille kuluttajille |
||||
Tuen muoto |
Avustus |
||||
Talousarvio |
Suunnitellut vuosikustannukset: 3 milj. EUR |
||||
Tuen intensiteetti |
100 % |
||||
Kesto |
Lähtien 1.7.2011 |
||||
Toimiala |
Meri- ja rannikkoliikenne |
||||
Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite |
|
||||
Muita tietoja |
— |
Päätöksen teksti (ilman luottamuksellisia tietoja) on julkaistu todistusvoimaisella kielellä/todistusvoimaisilla kielillä seuraavalla Internet-sivulla:
http://ec.europa.eu/community_law/state_aids/state_aids_texts_fi.htm
Päätöksen tekopäivä |
17.2.2012 |
Valtion tuen viitenumero |
SA.34227 (12/N) |
Jäsenvaltio |
Tanska |
Alue |
— |
Nimike (ja/tai tuensaajayrityksen nimi) |
Guarantee for merging banks |
Oikeusperusta |
Danish Financial Stability Act of 10 October 2008 |
Toimenpidetyyppi |
Tukiohjelma |
Tarkoitus |
Vakavien taloushäiriöiden korjaaminen, Vaikeuksissa olevien yritysten rakenneuudistus |
Tuen muoto |
Takaus |
Talousarvio |
Suunnitellun tuen kokonaismäärä: 50 000 milj. DKK |
Tuen intensiteetti |
— |
Kesto |
17.2.2012–30.6.2012 |
Toimiala |
Rahoituksen välitys |
Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite |
Finansiel Stabilitet |
Muita tietoja |
— |
Päätöksen teksti (ilman luottamuksellisia tietoja) on julkaistu todistusvoimaisella kielellä/todistusvoimaisilla kielillä seuraavalla Internet-sivulla:
http://ec.europa.eu/community_law/state_aids/state_aids_texts_fi.htm
3.5.2012 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 128/5 |
SEUT-sopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisen valtiontuen hyväksyminen
Tapaukset, joita komissio ei vastusta
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti perustamissopimuksen liitteeseen I kuuluvia tuotteita lukuun ottamatta)
2012/C 128/02
Päätöksen tekopäivä |
30.3.2012 |
|||||
Valtion tuen viitenumero |
SA.33748 (11/N) |
|||||
Jäsenvaltio |
Ranska |
|||||
Alue |
— |
— |
||||
Nimike (ja/tai tuensaajayrityksen nimi) |
Aide de la région Île-de-France en faveur de l’agriculture biologique pour la préservation des ressources naturelles d’Île-de-France |
|||||
Oikeusperusta |
|
|||||
Toimenpidetyyppi |
Ohjelma |
— |
||||
Tarkoitus |
Maatalouden ympäristösitoumukset |
|||||
Tuen muoto |
Suora avustus |
|||||
Talousarvio |
|
|||||
Tuen intensiteetti |
100 % |
|||||
Kesto |
31.12.2016 saakka |
|||||
Toimiala |
Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut |
|||||
Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite |
|
|||||
Muita tietoja |
— |
Päätöksen teksti (ilman luottamuksellisia tietoja) on julkaistu todistusvoimaisella kielellä/todistusvoimaisilla kielillä seuraavalla Internet-sivulla:
http://ec.europa.eu/community_law/state_aids/state_aids_texts_fi.htm
Päätöksen tekopäivä |
30.3.2012 |
|||||||
Valtion tuen viitenumero |
SA.34401 (12/N) |
|||||||
Jäsenvaltio |
Ranska |
|||||||
Alue |
— |
— |
||||||
Nimike (ja/tai tuensaajayrityksen nimi) |
Aide à la mise aux normes des bâtiments porcins en vue de l'application des normes sur le bien-être des truies gestantes |
|||||||
Oikeusperusta |
|
|||||||
Toimenpidetyyppi |
Ohjelma |
— |
||||||
Tarkoitus |
Maatilainvestoinnit |
|||||||
Tuen muoto |
Suora avustus |
|||||||
Talousarvio |
— |
|||||||
Tuen intensiteetti |
40 % |
|||||||
Kesto |
31.12.2012 saakka |
|||||||
Toimiala |
Sikojen kasvatus |
|||||||
Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite |
|
|||||||
Muita tietoja |
— |
Päätöksen teksti (ilman luottamuksellisia tietoja) on julkaistu todistusvoimaisella kielellä/todistusvoimaisilla kielillä seuraavalla Internet-sivulla:
http://ec.europa.eu/community_law/state_aids/state_aids_texts_fi.htm
IV Tiedotteet
EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET
Euroopan komissio
3.5.2012 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 128/7 |
Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaation korko (1):
1,00 % 1. toukokuuta 2012
Euron kurssi (2)
2. toukokuuta 2012
2012/C 128/03
1 euro =
|
Rahayksikkö |
Kurssi |
USD |
Yhdysvaltain dollaria |
1,3131 |
JPY |
Japanin jeniä |
105,31 |
DKK |
Tanskan kruunua |
7,4385 |
GBP |
Englannin puntaa |
0,81205 |
SEK |
Ruotsin kruunua |
8,8884 |
CHF |
Sveitsin frangia |
1,2018 |
ISK |
Islannin kruunua |
|
NOK |
Norjan kruunua |
7,5525 |
BGN |
Bulgarian leviä |
1,9558 |
CZK |
Tšekin korunaa |
24,903 |
HUF |
Unkarin forinttia |
283,50 |
LTL |
Liettuan litiä |
3,4528 |
LVL |
Latvian latia |
0,6994 |
PLN |
Puolan zlotya |
4,1693 |
RON |
Romanian leuta |
4,4268 |
TRY |
Turkin liiraa |
2,3134 |
AUD |
Australian dollaria |
1,2718 |
CAD |
Kanadan dollaria |
1,2977 |
HKD |
Hongkongin dollaria |
10,1873 |
NZD |
Uuden-Seelannin dollaria |
1,6165 |
SGD |
Singaporin dollaria |
1,6292 |
KRW |
Etelä-Korean wonia |
1 484,06 |
ZAR |
Etelä-Afrikan randia |
10,1650 |
CNY |
Kiinan juan renminbiä |
8,2397 |
HRK |
Kroatian kunaa |
7,4975 |
IDR |
Indonesian rupiaa |
12 085,32 |
MYR |
Malesian ringgitiä |
3,9767 |
PHP |
Filippiinien pesoa |
55,495 |
RUB |
Venäjän ruplaa |
38,7000 |
THB |
Thaimaan bahtia |
40,535 |
BRL |
Brasilian realia |
2,5105 |
MXN |
Meksikon pesoa |
16,9849 |
INR |
Intian rupiaa |
69,4040 |
(1) Korko, jota sovellettiin viimeiseen ennen ilmoitettua päivää suoritettuun rahoitusoperaatioon. Jos sovellettu korko on vaihtuva huutokauppakorko, korko on marginaalinen korko.
(2) Lähde: Euroopan keskuspankin ilmoittama viitekurssi.
V Ilmoitukset
TUOMIOISTUINKÄSITTELYYN LIITTYVÄT MENETTELYT
EFTAn tuomioistuin
3.5.2012 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 128/8 |
Oslo tingrettin (Oslon käräjäoikeuden) 11 päivänä marraskuuta 2011 päivätty pyyntö saada EFTAn tuomioistuimelta neuvoa-antava lausunto asiassa Arcade Drilling AS v Staten vastaan Skatt Vest
(Asia E-15/11)
2012/C 128/04
Oslo tingrett (Oslon käräjäoikeus) on esittänyt 11 päivänä marraskuuta 2011 päivätyllä kirjeellä pyynnön saada EFTAn tuomioistuimelta neuvoa-antava lausunto asiassa Arcade Drilling AS v Staten vastaan Skatt Vest. Pyyntö saapui tuomioistuimen kirjaamoon 28 päivänä marraskuuta 2011 ja koskee seuraavia kysymyksiä:
1) |
Muodostaako likvidaatioveron määrääminen yritykselle ETA-sopimuksen 31 artiklassa (vrt. ETA-sopimuksen 34 artikla) tarkoitetun rajoituksen silloin, kun kansallisessa yhtiöoikeudessa säädetään velvollisuudesta likvidoida yritys, koska se on siirtänyt tosiasiallisen pääkonttorinsa Norjasta toiseen ETA-valtioon? Onko sillä mitään merkitystä, että veronmaksun lykkäystä ei myönnetä ennen kuin realisoiminen, jos sellainen tehdään, on suoritettu? |
2) |
Jos alueellinen tuomioistuin katsoo, että kyse on rajoituksesta, mitkä kriteerit ovat ratkaisevia sen määrittämiseksi, onko kansallinen säännös ylivoimaisen yleisen edun mukainen ja onko se aiheellinen ja tarpeellinen kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi? |
3.5.2012 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 128/9 |
Hæstiréttur Íslandsin 15 päivänä joulukuuta 2011 esittämä pyyntö saada EFTAn tuomioistuimelta neuvoa-antava lausunto asiassa Aresbank SA vastaan Landsbankinn hf., Fjármálaeftirlitið (finanssivalvontaviranomainen) ja Islanti
(Asia E-17/11)
2012/C 128/05
Hæstiréttur Íslands (Islannin korkein oikeus) on esittänyt EFTAn tuomioistuimelle sen kirjaamossa 16 päivänä joulukuuta 2011 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä pyynnön neuvoa-antavan lausunnon saamiseksi asiassa Aresbank SA vastaan Landsbankinn hf., Fjármálaeftirlitið (finanssivalvontaviranomainen) ja Islanti seuraavista kysymyksistä:
1) |
Voidaanko sellaisia varoja, jotka pankki A toimittaa pankille B ja jotka pankin B on maksettava takaisin pankille A määräpäivänä yhdessä erikseen neuvotellun koron kanssa, pitää talletusten vakuusjärjestelmästä annetun direktiivin 94/19/EY 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna talletuksena, vaikka kyseisiä varoja ei vastaanotettaessa talleteta pankissa B erilliselle A:n nimissä olevalle tilille, pankki B ei ole antanut varojen vastaanottamisesta osoituksena olevia asiakirjoja pankille A eikä suorittanut varoista maksuja talletus- ja investointisuojarahastoon eikä varoja ole kirjattu talletukseksi pankin B kirjanpitoon? Tässä tilanteessa oletuksena on, että molemmilla pankeilla on liikepankkitoimiluvat Euroopan talousalueen eri maissa. |
2) |
Onko ensimmäiseen kysymykseen vastattaessa merkitystä sillä, onko pankin B kotipaikkavaltio käyttänyt talletusten vakuusjärjestelmästä annetun direktiivin 94/19/EY 7 artiklan 2 kohdassa säädettyä mahdollisuutta (vrt. liitteessä I oleva 1 kohta) jättää rahoituslaitosten talletukset talletussuojan ulkopuolelle? |
3) |
Onko ensimmäiseen kysymykseen vastattaessa merkitystä sillä, ettei pankki A, jolla on sen sopimuspuolen lainsäädännön mukainen liikepankkitoimilupa, jonka alueella se toimii, käytä toimilupansa mukaista mahdollisuutta ottaa vastaan talletuksia yleisöltä, vaan rahoittaa toimintansa omistajalta saatavin rahoitusosuuksin ja laskemalla liikkeeseen rahoitusvälineitä sekä antamalla tämän jälkeen kyseiset varat lainaksi pankkienvälisillä markkinoilla? |
3.5.2012 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 128/10 |
Héraðsdómur Reykjavíkurin 22 päivänä joulukuuta 2011 esittämä pyyntö saada EFTAn tuomioistuimelta neuvoa-antava lausunto asiassa Irish Bank Resolution Corporation Ltd vastaan Kaupthing hf.
(Asia E-18/11)
2012/C 128/06
Héraðsdómur Reykjavíkur (Reykjavikin käräjäoikeus) on pyytänyt 22 päivänä joulukuuta 2011 päivätyllä kirjeellä, joka kirjattiin saapuneeksi EFTAn tuomioistuimen kirjaamossa 22 päivänä joulukuuta 2011, EFTAn tuomioistuimelta neuvoa-antavaa lausuntoa asiassa Irish Bank Resolution Corporation Ltd vastaan Kaupthing hf. seuraavista kysymyksistä:
1) |
Jos ETA-sopimuksen ja siihen perustuvien sääntöjen erikieliset tekstit ovat keskenään ristiriidassa niin, että yksittäisten määräysten tai sääntöjen sisältö on epäselvä, miten niiden sisältöä olisi tulkittava, kun niitä sovelletaan riita-asioiden ratkaisemiseen? |
2) |
Kun otetaan huomioon ensimmäiseen kysymykseen annettu vastaus, onko luottolaitosten tervehdyttämisestä ja likvidaatiosta annetun direktiivin 2001/24/EY 14 artiklan 1 kohdan mukaista, että Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion kansallisessa lainsäädännössä annetaan likvidaatiokomitealle tai muulle toimivaltaiselle viranomaiselle tai virastolle valtuudet päättää siitä, annetaanko edellä mainitussa säännöksessä kuvatuista seikoista tietoja julkaisemalla ilmoitus ulkomailla sen sijaan, että kaikille tiedossa oleville velkojille annettaisiin erillinen ilmoitus? |
KILPAILUPOLITIIKAN TOTEUTTAMISEEN LIITTYVÄT MENETTELYT
Euroopan komissio
3.5.2012 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 128/11 |
Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä
(Asia COMP/M.6548 – RGM/ALPINE Bau/JV)
Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
2012/C 128/07
1. |
Komissio vastaanotti 23 päivänä huhtikuuta 2012 neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 4 artiklan mukaisen ilmoituksen ehdotetusta yrityskeskittymästä, jolla saksalainen yritys RGM Facility Management GmbH, joka kuuluu RGM-konserniin, joka on viime kädessä saksalaisen yrityksen Georgsmarienhütte Holding GmbH:n ainoan osakkaan Jürgen Großmannin määräysvallassa, ja itävaltalainen yritys ALPINE Bau GmbH, joka kuuluu espanjalaiseen konserniin FCC Construcción, hankkivat sulautuma-asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun yhteisen määräysvallan itävaltalaisessa yrityksessä Blumauerplatz Immobilien Projektentwicklungs GmbH ostamalla äskettäin perustetun yhteisyrityksen osakkeita. |
2. |
Kyseisten yritysten liiketoiminnan sisältö on seuraava:
|
3. |
Komissio katsoo alustavan tarkastelun perusteella, että ilmoitettu keskittymä voi kuulua EY:n sulautuma-asetuksen soveltamisalaan. Asiaa koskeva lopullinen päätös tehdään kuitenkin vasta myöhemmin. Asia soveltuu mahdollisesti käsiteltäväksi menettelyssä, joka on esitetty komission tiedonannossa yksinkertaistetusta menettelystä tiettyjen keskittymien käsittelemiseksi neuvoston EY:n sulautuma-asetuksen (2) nojalla. |
4. |
Komissio pyytää kolmansia osapuolia esittämään ehdotettua toimenpidettä koskevat huomautuksensa. Huomautusten on oltava komissiolla 10 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisupäivästä. Huomautukset voidaan lähettää komissiolle faksilla (+32 22964301), sähköpostitse osoitteeseen COMP-MERGER-REGISTRY@ec.europa.eu tai postitse viitteellä COMP/M.6548 – RGM/ALPINE Bau/JV seuraavaan osoitteeseen:
|
(1) EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1 (”EY:n sulautuma-asetus”).
(2) EUVL C 56, 5.3.2005, s. 32 (”tiedonanto yksinkertaistetusta menettelystä”).
3.5.2012 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 128/13 |
Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä
(Asia COMP/M.6446 – Pratt & Whitney/International Aero Engines)
Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
2012/C 128/08
1. |
Komissio vastaanotti 25 päivänä huhtikuuta 2012 neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 4 artiklan mukaisen ilmoituksen ehdotetusta yrityskeskittymästä, jolla United Technologies Corporation -konserniin (UTC) kuuluva yhdysvaltalainen yritys Pratt & Whitney (P&W) hankkii sulautuma-asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun määräysvallan sveitsiläisessä yhteisyrityksessä International Aero Engines AG (IAE) ostamalla osakkeita. |
2. |
Kyseisten yritysten liiketoiminnan sisältö on seuraava:
|
3. |
Komissio katsoo alustavan tarkastelun perusteella, että ilmoitettu keskittymä voi kuulua EY:n sulautuma-asetuksen soveltamisalaan. Asiaa koskeva lopullinen päätös tehdään kuitenkin vasta myöhemmin. Asia soveltuu mahdollisesti käsiteltäväksi menettelyssä, joka on esitetty komission tiedonannossa yksinkertaistetusta menettelystä tiettyjen keskittymien käsittelemiseksi neuvoston EY:n sulautuma-asetuksen (2) nojalla. |
4. |
Komissio pyytää kolmansia osapuolia esittämään ehdotettua toimenpidettä koskevat huomautuksensa. Huomautusten on oltava komissiolla 10 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisupäivästä. Huomautukset voidaan lähettää komissiolle faksilla (+32 22964301), sähköpostitse osoitteeseen COMP-MERGER-REGISTRY@ec.europa.eu tai postitse viitteellä COMP/M.6446 – Pratt & Whitney/International Aero Engines seuraavaan osoitteeseen:
|
(1) EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1 (”EY:n sulautuma-asetus”).
(2) EUVL C 56, 5.3.2005, s. 32 (”tiedonanto yksinkertaistetusta menettelystä”).
MUUT SÄÄDÖKSET
Euroopan komissio
3.5.2012 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 128/14 |
Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu hakemuksen julkaiseminen
2012/C 128/09
Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 (1) 7 artiklassa tarkoitetulla tavalla. Vastaväitteet on toimitettava komissiolle kuuden kuukauden kuluessa tästä julkaisemisesta.
YHTENÄINEN ASIAKIRJA
NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 510/2006
”PA DE PAGÈS CATALÀ”
EY-N:o: ES-PGI-0005-0880-15.06.2011
SMM ( X ) SAN ( )
1. Nimi:
”Pa de Pagès Català”
2. Jäsenvaltio tai kolmas maa:
Espanja
3. Maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus:
3.1 Tuotelaji:
Luokka 2.4. |
Leipomo-, konditoria-, makeis- ja keksituotteet |
3.2 Kuvaus 1 kohdassa nimetystä tuotteesta:
Maantieteellisellä merkinnällä ”Pa de Pagès Català” suojattu leipä on perinteinen pyöreä, rapeakuorinen ja sisältä pehmeä ja suurihuokoinen leipä, jonka valmistuksessa ainakin muotoilu tapahtuu käsin. Valmistus tapahtuu kokonaisuudessaan perinteisellä tavalla, johon kuuluvat hidas fermentaatio ja paisto lämpöä heijastavassa uunissa.
Kyseisellä maantieteellisellä merkinnällä suojatulla leivällä on seuraavat ominaisuudet:
|
Ulkonäkö:
|
|
Aistinvaraiset ominaisuudet: Leivän tuoksu ja maku ovat voimakkaat. Leivässä on hieman happamuutta, joka säilyttää tuoreuden tunnun, ja sen rakenne on miellyttävä 8–9 tuntia kestävän paiston ansiosta. |
|
Tarjontamuoto: Tarjolla on noin 500 g:n ja 1 kg:n painoisia pyöreitä leipiä, joiden päällä on luonnostaan syntynyt halkeama.
|
3.3 Raaka-aineet (ainoastaan jalostetut tuotteet):
Vehnäjauho, jonka W-arvo on 150–240 ja P/L-arvo 0,4–0,6.
Vesi. Veden määrä taikinassa on 60–70 % (l vettä / kg jauhoja).
Aiemmasta fermentaatiosta saatu taikinajuuri: 15–20 % alustukseen käytettyjen jauhojen määrästä.
Leivinhiiva (Saccharomyces cerevisiae L.): enintään 2 %.
Suola: enintään 1,8 % (100 kg jauhoja).
3.4 Rehu (ainoastaan eläinperäiset tuotteet):
—
3.5 Erityiset tuotantovaiheet, joiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella:
Kaikkien tuotantovaiheiden on tapahduttava kyseisellä maantieteellisellä alueella:
a) |
Taikinan alustus |
b) |
Taikinan lepo Leipurin taidoilla on tässä vaiheessa suuri merkitys leivän aromin muodostumiselle. Lisäksi tämä lepovaihe vahvistaa proteiinien alustuksen aikana muodostamaa verkkorakennetta ja parantaa taikinan muotoiltavuutta. |
c) |
Taikinamassan paloittelu |
d) |
Riivaus pyöreiksi leiviksi |
e) |
Välilepo |
f) |
Muotoilu Hyväksytty muoto saavutetaan käsin muotoilemalla, sitä ei saada aikaan minkäänlaisella mekaanisella tavalla. |
g) |
Fermentaatio |
h) |
Viilto |
i) |
Paisto SMM ”Pa de Pagès Català” -leipä voidaan paistaa ainoastaan uunissa, jossa lämmön hajaantuminen on toteutettu johtamalla lämpö heijastavaa materiaalia olevan pohjan kautta, 180–230 °C:ssa. Jokainen leipuri lisää höyryä oman tietotaitonsa mukaisesti, ja tämä vaikuttaa kuoren lopulliseen ulkonäköön. |
j) |
Jäähdytys |
3.6 Viipalointia, raastamista, pakkaamista jne. koskevat erityiset säännöt:
Maantieteellisellä merkinnällä ”Pa de Pagès Català” suojattu leipä on tarjolla kokonaisena, paloittelemattomana leipänä.
Leipä myydään kääreeseen pakattuna. Leivät pakataan yksittäin, ja pakkaamiseen saa käyttää ainoastaan ympäristön kannalta hyväksyttäviä kestäviä ja biohajoavia paperi- tai muusta materiaalista valmistettuja pusseja.
Pakkaaminen on tehtävä myyntipaikassa juuri ennen tuotteen myyntiä kuluttajalle, koska sen seurauksena kosteutta saattaa siirtyä sisuksesta kuoren läpi, jolloin kuoresta tulee pehmeä ja kimmoisa ja leivän rapeus ja huokoisuus vähenevät.
Ainoastaan myyntihetkellä leipä voidaan leikata asiakkaan pyynnöstä viipaleiksi (”llesques”).
3.7 Merkintöjä koskevat erityiset säännöt:
Leivän kääreen ulkopuolella on oltava selvästi nähtävissä suojattu maantieteellinen merkintä ”Pa de Pagès Català”, kyseisen merkinnän oma tunnus sekä EU:n tunnus sekä voimassa olevassa lainsäädännössä yleisesti säädetyt päivämäärät. Jokaisella SMM-eritelmän vaatimukset täyttävällä toimijalla on oikeus käyttää suojatun maantieteellisen merkinnän ”Pa de Pagès Català” tunnusta.
Suojatun maantieteellisen merkinnän oma tunnus mustavalkoisena on seuraava:
SMM-tunnuksen Pantone-värit: leipälapio 457, varjostus 265, leivän kuori 124
4. Maantieteellisen alueen tarkka rajaus:
Suojatun maantieteellisen merkinnän ”Pa de Pagès Català” maantieteellinen tuotantoalue kattaa koko Katalonian itsehallintoalueen.
5. Yhteys maantieteelliseen alueeseen:
5.1 Maantieteellisen alueen erityisyys:
”Pa de Pagès Català” -leipä, joka tunnetaan koko Katalonian autonomisella alueella nimellä ”pa de pagès” (talonpoikaisleipä), on ollut kautta aikojen tunnetuin leipä alueella. ”Pa de pagès” -nimen etymologia kertoo jo selvästi, että leipä on peräisin maalaisoloista. ”Pagès” on katalaaniksi talonpoika. Katalonian maalaisväestö on valmistanut ”pa de pagès” -leipää omaan kulutukseensa kaikkialla Katalonian maaseutualueilla. Niinpä se muistutti ominaisuuksiltaan kotitekoista leipää, koska sitä tehtiin maatiloilla ja kylien taloissa. Myös maaseudun ammattileipurit leipoivat ”pa de pagès” -leipää, koska se säilyi useita päiviä täysin hyvänä, mikä oli maalaisväestön kannalta erinomainen asia. Leivän pyöreä muoto, joka saadaan aikaan muotoilemalla se käsin, hidas fermentaatio sekä paisto uunissa, jonka pohja on lämpöä heijastavaa materiaalia, muodostavat perinteen, joka on säilynyt yli 600 vuotta.
”Pa de pagès” -leivän perinne on siirtynyt isiltä pojille vuosisatojen ajan niin kotileivonnassa kuin ammattileipureidenkin osalta. Juuri nämä maalaisleipurit toivat 1500–1700-luvuilla Kataloniassa maalta kaupunkiin suuntautuneiden muuttoaaltojen mukana vähitellen ”pa de pagès” -leivän maan suurissa kaupungeissa ja niiden ympärillä eläville kuluttajille.
Muutaman 1800-luvun lopun historiallisesti merkittävän tapahtuman myötä vakiintui ”Pa de Pagès Català” -leivän asema kaikkein tyypillisimpänä katalonialaisen leivontaperinteen edustajana. Barcelonan maailmannäyttelyt vuosina 1888 ja 1929, jotka osuivat samaan aikaan Katalonian teollistumisen kanssa, houkuttelivat talonpoikia siirtymään suurin joukoin Katalonian pääkaupunkiin. Tuhannet hylkäsivät Katalonian sisä- tai eteläosassa sijaitsevan kylänsä etsiäkseen parempaa elantoa Barcelonan tai muiden teollisuuskeskittymien, kuten Manresan tai Reusin, tehtaista. Monet heistä olivat olleet kotikylässään leipureita tai vastuussa ”pa de pagès” -leivän leipomisesta kotonaan. Moni löysikin työtä tehtaan sijasta kaupunkien leipomoista, joiden oli tuotettava leipää yhä kasvavalle väestölle.
Samaan aikaan näiden tulokkaiden integroituessa yhteiskuntaan leipomoiden työntekijöinä koko leipomoala kävi läpi muutosta työskentelytapojen muuttuessa. Tuotannossa alettiin käyttää koneita ja puhdistetumpia jauholaatuja kuin mitä siihen asti oli käytetty. Samoihin aikoihin alettiin myös leipoa patonki-tyyppistä leipää, jota on helpompi ja nopeampi leipoa kuin perinteisiä talonpoikaisleipiä. Uusi kaupunkiväestö pysyi kuitenkin uskollisena perinteiselle leivälleen ja toivoi sitä leipomoilta, ja sen vuoksi kaupunkileipomot yhdistivät uudenaikaisen patongin ja ”pa de pagès” -leivän tuotannon.
Tuolloin ”pa de pagès” tunnettiin jo koko Kataloniassa perinteisenä käsin tehtynä leipänä, jota syödään aina ja jolla ei ollut mitään yhteistä uusien leipälaatujen kanssa. Tämä maine on säilynyt nykypäivään saakka, jopa niin, että katalonialaisen keittiön yhden tunnetuimman erikoisuuden, tomaattileivän (katalaaniksi ”pa amb tamàquet”), ei voi ajatella olevan muuta kuin ”Pa de Pagès Català” -leipää.
Barcelonassa ja muissa Katalonian teollisuuskaupungeissa käytetty ”pa de pagès” -leivän leivontatapa yleistyi 1800- ja 1900-luvuilla koko Kataloniassa. Menetelmä on pysynyt olennaisilta osiltaan muuttumattomana viimeksi kuluneet sata vuotta, minkä vahvistavat leivontaperinnettä jatkavien perheiden jälkeläiset kaikkialta Kataloniasta. Leivonnassa eri vaiheet kestävät kauan ja erityistä huomiota kiinnitetään paistoon, jonka aikana jokainen leipuri annostelee höyryä omaan tietotaitoonsa nojautuen. Näin määräytyy kuoren lopullinen ulkonäkö.
5.2 Tuotteen erityisyys:
”Pa de Pagès Català” on Katalonian tunnetuin leipomotuote. ”Pa de Pagès Català” -leivän fermentaatioaika on pitkä, leipä muotoillaan kokonaisuudessaan käsin ja se paistetaan uunissa, jossa on lämpöä heijastava pohja. Leivän kuori on rapea ja kauniin ruskeaksi paistunut, ja sisus on pehmeä, kimmoisa ja suurihuokoinen. Tuoreuden tuntu ja miellyttävä rakenne säilyvät 8–9 tuntia paistamisen jälkeen. Nämä katalonialaisten leipurien ammattitaitoon ja pitkään kokemukseen perustuvat ominaisuudet ovat leivän tuntomerkkejä. Ne ovat pysyneet muuttumattomina leivän alkuajoista asti, ja niiden ansiosta sen maine on kestänyt ajan kuluessa.
5.3 Syy-seuraus-suhde, joka yhdistää maantieteellisen alueen tuotteen erityislaatuun, maineeseen tai muihin ominaisuuksiin:
Ominaisuudet, jotka yhdistävät tuotteen maantieteelliseen alueeseen, liittyvät ensi sijassa pitkäaikaiseen hyvään maineeseen sekä tuotantomenetelmää koskevan tietotaidon siirtymiseen Katalonian leipurien keskuudessa muuttumattomana isiltä pojille sukupolvien ajan. Maineensa mukaisesti ”Pa de Pagès Català” on korvaamaton osa katalonialaista keittotaitoa.
Kataloniassa ”Pa de Pagès Català” on tunnettu jo vuosisatojen ajan käsin tehtynä ja laadukkaana leipänä, ja sen laatu on monesti ollut kiistojen aiheena. Esimerkiksi Barcelonan yliopiston professori Antoni Riera esitti leivän valmistusta, myyntiä ja kulutusta 1300–1700-lukujen moderneissa katalonialaisissa kaupungeissa koskevassa tutkimuksessa, että 1700-luvulla Barcelonassa jännitteitä aiheutti ympäröivältä maaseudulta kaupunkiin tullut leipä eli Rieran sanoin ”lähikylistä tullut pa de pagès”. On helppo ymmärtää jännitteet kaupungin leipurien ja Katalonian pääkaupunkiin ulkopuolelta tulleiden leipurien välillä. ”Pa de pagès” oli parempilaatuista kuin barcelonalaisten leipurien valmistamat leivät, ja sen vuoksi kaupungin asukkaat halusivat mieluummin sitä. Tämän vahvistaa myös historioitsija Jesús Ávila, joka on tarkastellut Barcelonaan muualta tulevia leipiä. Hän totesi, että ”kaupunkilaiset ovat mieltyneet Sant Jeroni de la Vall d’Hebronin munkkien valmistamaan leipään. ”Pa de pagès” -leivän lisäksi suosittuja ovat myös paikalliset leivät, kuten Valls de Reusin leivät, pitkä ranskalaistyyppinen patonki sekä katalonialainen ”llonguet”.” Historioitsijoiden mukaan ”Pa de Pagès Català” -leipä on siis ollut Katalonian alueelle ominainen laadukas tuote jo ainakin 1700-luvulta alkaen.
Myös muut leivänvalmistuksen asiantuntijat, gastronomit ja historioitsijat (F. Tejero, X. Barriga, J. C. Capel, E. Rosset, P. Roca) viittaavat toistuvasti ”Pa de Pagès Català” -leipään Katalonialle kuuluvana erityistuotteena.
On mielenkiintoista tutkia, kuinka leipä omaksuttiin nopeasti myös maalaustaiteessa erityiseksi esittelykohteeksi. Yksi vanhimpia ”Pa de Pagès Català” -leivän kuvauksia ovat 1300- ja 1400- luvuilta peräisin olevat Pia Almoina de Lleidan seinämaalaukset. Niissä nähdään köyhien pöydällä suuria pyöreitä leipiä, hyvin toisenlaisia kuin leivät, joita tuon ajan vauraampien luokkien keskuudessa nautittiin. Nopea katsaus taidehistoriaan nostaa esille muun muassa Picasson ja Dalín yksittäisiä teoksia (1900-luvun alusta ja puolivälistä), joissa on kuvattuna perinteinen katalonialainen leipä, sekä kansainvälisesti tuntemattomampien taiteilijoiden maalaamia asetelmia viime vuosisadan loppupuolelta.
On paikallaan todeta, että nimitystä ”pa de pagès” voidaan käyttää myös muista ”Pa de Pagès Català” -leivän kaltaisista leivistä, kuten tehdään Baleaareilla ja Kataloniaan rajoittuvissa maakunnissa, muun muassa Huescassa ja Castellónissa. Näin kertoo espanjalaisten ravintotottumuksia tutkinut ja niistä kirjoittanut ruokakriitikko José Carlos Capel teoksessa El pan. Elaboración, formas, mitos, ritos y gastronomía (Barcelona, Montserrat Mateu, 1991). Hänen mukaansa leivästä käytetään nimitystä ”pan de payés” (katalonialainen talonpoikaisleipä) silloin kun pyritään jäljittelemään, yleensä heikolla menestyksellä, tämän erinomaisen katalonialaisen leivän ulkonäköä ja makua.
Yksi esimerkki ”pa de pagès” -leivän juurtuneisuudesta Kataloniassa ovat leivän hintaa koskevat viralliset luettelot, joita Espanjan eri maakunnat aikaisemmin julkaisivat kansallisen viranomaisen valvonnassa. Neljässä Katalonian maakunnassa ”pan de payés” mainitaan luettelossa vuonna 1986 tapahtuneeseen hintojen vapautumiseen asti, kun taas Baleaareilla, joilla myös myydään ”pan de payés” -nimellä nimettyä leipää, luettelossa esiintyy ainoastaan ”pan de flama” (tavallinen patonki).
Lukuisissa artikkeleissa on viime vuosien aikana kerrottu näistä koko Katalonian alueelle levittäytyneistä leipureista, jotka erinomaisilla taidoillaan yhä leipovat perheleipomoissaan ”Pa de Pagès Català” -leipää satoja vuosia vanhan perinteen mukaisesti säilyttäen sen yhtenä alueen erikoisuutena.
Eritelmän julkaisutiedot:
Eritelmän täydellinen teksti on saatavissa seuraavassa internet-osoitteessa:
http://www.gencat.cat/daam/pliego-pa-pages-catala
(1) EUVL L 93, 31.3.2006, s. 12.