ISSN 1977-1053

doi:10.3000/19771053.C_2012.118.fin

Euroopan unionin

virallinen lehti

C 118
European flag  

Suomenkielinen laitos

Tiedonantoja ja ilmoituksia

55. vuosikerta
21. huhtikuu 2012

Ilmoitusnumero

Sisältö

Sivu

 

IV   Tiedotteet

 

EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET

 

Euroopan unionin tuomioistuin

2012/C 118/01

Euroopan unionin tuomioistuimen viimeisin julkaisu Euroopan unionin virallisessa lehdessäEUVL C 109, 14.4.2012

1

 

V   Ilmoitukset

 

TUOMIOISTUINKÄSITTELYYN LIITTYVÄT MENETTELYT

 

Unionin tuomioistuin

2012/C 118/02

Asia C-280/10: Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 1.3.2012 (Naczelny Sąd Administracyjnyn (Puola) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Kopalnia Odkrywkowa Polski Trawertyn P. Granatowicz, M. Wąsiewicz, spółka jawna v. Dyrektor Izby Skarbowej w Poznaniu (Arvonlisävero — Direktiivi 2006/112/EY — 9, 168, 169 ja 178 artikla — Ostoihin sisältyvän veron vähentäminen sellaisten liiketoimien osalta, jotka on suoritettu liiketoimintahankkeen toteuttamiseksi — Yhtiön yhtiömiesten suorittama maa-alueen osto — Laskut, jotka on laadittu ennen kuin vähennystä vaativa yhtiö on rekisteröity)

2

2012/C 118/03

Asia C-354/10: Unionin tuomioistuimen tuomio (kuudes jaosto) 1.3.2012 — Euroopan komissio v. Helleenien tasavalta (Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen — Valtiontuki — Verovapaa vararahasto — Soveltumattomuus yhteismarkkinoille — Takaisin periminen — Täytäntöönpanon laiminlyönti)

2

2012/C 118/04

Asia C-393/10: Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 1.3.2012 (Supreme Court of the United Kingdomin (Yhdistynyt kuningaskunta) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Dermod Patrick O'Brien v. Ministry of Justice (aiemmin Department for Constitutional Affairs) (Osa-aikatyötä koskeva puitesopimus — Käsite osa-aikaiset työntekijät, joilla on työsopimus tai työsuhde — Osa-aikaiset tuomarit, joille maksetaan päiväpalkkioita — Vanhuuseläkkeen myöntämisen epääminen)

3

2012/C 118/05

Asia C-420/10: Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 1.3.2012 (Landgericht Hamburgin (Saksa) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Söll GmbH v. Tetra GmbH (Biosidituotteiden markkinoille saattaminen — Direktiivi 98/8/EY — 2 artiklan 1 kohdan a alakohta — Biosidituotteiden käsite — Tuote, joka aiheuttaa haitallisten eliöiden flokkuloinnin niitä tuhoamatta, torjumatta tai haitattomiksi tekemättä)

3

2012/C 118/06

Asia C-467/10: Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 1.3.2012 (Landgericht Gießenin (Saksa) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Rikosoikeudenkäynti Baris Akyüzia vastaan (Direktiivit 91/439/ETY ja 2006/126/EY — Ajokorttien vastavuoroinen tunnustaminen — Jäsenvaltion kieltäytyminen tunnustamasta toisen jäsenvaltion sellaiselle henkilölle myöntämää ajokorttia, jolla ei ole ensiksi mainitun jäsenvaltion säännöstön mukaisia fyysisiä ja henkisiä edellytyksiä ajoneuvon kuljettamiseen)

4

2012/C 118/07

Asia C-484/10: Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 1.3.2012 (Tribunal Supremon (Espanja) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Asociación para la Calidad de los Forjados (Ascafor) ja Asociación de Importadores y Distribuidores de Acero para la Construcción (Asidac) v. Espanjan valtio ym. (Tavaroiden vapaa liikkuvuus — Määrälliset rajoitukset ja vaikutukseltaan vastaavat toimenpiteet — Direktiivi 89/106/ETY — Rakennusalan tuotteet — Standardit, joita ei ole yhdenmukaistettu — Laatumerkinnät — Varmentamiselimiä koskevat vaatimukset)

5

2012/C 118/08

Asia C-604/10: Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 1.3.2012 (Court of Appealin (England & Wales) (Civil Division) (Yhdistynyt kuningaskunta) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Football Dataco Ltd ym. v. Yahoo UK Limited ym. (Direktiivi 96/9/EY — Tietokantojen oikeudellinen suoja — Tekijänoikeus — Jalkapallosarjojen ottelujärjestykset)

5

2012/C 118/09

Asia C-41/11: Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 28.2.2012 (Conseil d'État'n (Belgia) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Inter-Environnement Wallonie ASBL ja Terre wallonne ASBL vastaan Région wallonne (Ympäristönsuojelu — Direktiivi 2001/42/EY — Direktiivin 2 ja 3 artikla — Tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointi — Vesien suojeleminen maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta — Suunnitelma tai ohjelma — Ennakollisen ympäristöarvioinnin tekemättä jättäminen — Suunnitelman tai ohjelman kumoaminen — Edellytykset sille, että suunnitelman tai ohjelman vaikutukset voidaan pitää voimassa)

6

2012/C 118/10

Asia C-119/11: Unionin tuomioistuimen tuomio (seitsemäs jaosto) 28.2.2012 — Euroopan komissio v. Ranskan tasavalta (Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen — Direktiivi 2006/112/EY — 99 ja 110 artikla — Arvonlisävero — Alennettu verokanta — Alennetun verokannan soveltaminen konserttien, jotka järjestään tiloissa, joissa asiakkailla on konsertin aikana mahdollisuus nauttia ruokia ja juomia, ensimmäisistä esityskerroista saataviin pääsylipputuloihin)

7

2012/C 118/11

Asia C-166/11: Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 1.3.2012 (Audiencia Provincial de Oviedon (Espanja) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Angel Lorenzo González Alonso v. Nationale Nederlanden Vida Cia De Seguros y Reaseguros SAE (Kuluttajansuoja — Muualla kuin elinkeinonharjoittajan toimitiloissa neuvotellut sopimukset — Direktiivi 85/577/ETY — Soveltamisala — Sijoitussidonnaiset vakuutussopimukset eivät kuulu direktiivin soveltamisalaan)

7

2012/C 118/12

Asia C-630/11 P: Valitus, jonka HGA Srl ym. ovat tehneet 25.11.2011 unionin yleisen tuomioistuimen (neljäs jaosto) yhdistetyissä asioissa T-394/08, T-408/08, T-453/08 ja T-454/08, Regione autonoma della Sardegna ym. v. komissio, 20.9.2011 antamasta tuomiosta

8

2012/C 118/13

Asia C-631/11 P: Valitus, jonka Regione autonoma della Sardegna on tehnyt 8.12.2011 unionin yleisen tuomioistuimen (neljäs jaosto) yhdistetyissä asioissa T-394/08, T-408/08, T-453/08 ja T-454/08, Regione autonoma della Sardegna ym. v. komissio, 20.9.2011 antamasta tuomiosta

8

2012/C 118/14

Asia C-632/11 P: Valitus, jonka Timsas Srl on tehnyt 8.12.2011 unionin yleisen tuomioistuimen (neljäs jaosto) yhdistetyissä asioissa T-394/08, T-408/08, T-453/08 ja T-454/08, Regione autonoma della Sardegna ym. v. komissio, 20.9.2011 antamasta tuomiosta

9

2012/C 118/15

Asia C-633/11 P: Valitus, jonka Grand Hotel Abi d'Oru SpA on tehnyt 8.12.2011 unionin yleisen tuomioistuimen (neljäs jaosto) yhdistetyissä asioissa T-394/08, T-408/08, T-453/08 ja T-454/08, Regione autonoma della Sardegna ym. v. komissio, 20.9.2011 antamasta tuomiosta

10

2012/C 118/16

Asia C-39/12: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Bundesgerichtshof (Saksa) on esittänyt 27.1.2012 — Rikosoikeudenkäynti Vu Thang Dangia vastaan

11

2012/C 118/17

Asia C-49/12: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Østre Landsret (Tanska) on esittänyt 31.1.2012 — The Commissioners for Her Majesty's Revenue & Customs v. Sunico ApS, M & B Holding ApS ja Sunil Kumar Harwani

11

2012/C 118/18

Asia C-56/12 P: Valitus, jonka European Federation of Ink and Ink Cartridge Manufacturers (EFIM) on tehnyt 3.2.2012 unionin yleisen tuomioistuimen (viides jaosto) asiassa T-296/09, European Federation of Ink and Ink Cartridge Manufactuters (EFIM) v. Euroopan komissio, 24.11.2011 antamasta tuomiosta

11

2012/C 118/19

Asia C-57/12: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Cour constitutionnelle (Belgia) on esittänyt 3.2.2012 — Fédération des maisons de repos privées de Belgique (Femarbel) ASBL v. Commission communautaire commune

12

2012/C 118/20

Asia C-61/12: Kanne 6.2.2012 — Euroopan komissio v. Liettuan tasavalta

12

2012/C 118/21

Asia C-62/12: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Administrativen sad — Varna (Bulgaria) on esittänyt 7.2.2012 — Galin Kostov v. Direktor na Direktsia Obzhalvane i upravlenie na izpalnenieto — grad Varna pri Tsentralno upravlenie na Natsionalna agentsia za prihodite

14

2012/C 118/22

Asia C-63/12: Kanne 7.2.2012 — Euroopan komissio v. Euroopan unionin neuvosto

14

2012/C 118/23

Asia C-66/12: Kanne 9.2.2012 — Euroopan komissio v. Euroopan unionin neuvosto

14

2012/C 118/24

Asia C-67/12: Kanne 9.2.2012 — Euroopan komissio v. Espanjan kuningaskunta

15

2012/C 118/25

Asia C-71/12: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Qorti Kostituzzjonali (Malta) on esittänyt 10.2.2012 — Vodafone Malta Limited ja Mobisle Communications Limited v. L-Avukat Ġenerali, Il-Kontrollur tad-Dwana, Il-Ministru tal-Finanzi ja L-Awtorità ta’ Malta dwar il-Komunikazzjoni

16

2012/C 118/26

Asia C-73/12: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Giudice di Pace di Revere (Italia) on esittänyt 13.2.2012 — Rikosoikeudenkäynti Ahmed Ettaghia vastaan

16

2012/C 118/27

Asia C-74/12: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Giudice di Pace di Revere (Italia) on esittänyt 13.2.2012 — Rikosoikeudenkäynti Abd Aziz Tamia vastaan

17

2012/C 118/28

Asia C-75/12: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Giudice di Pace di Revere (Italia) on esittänyt 13.2.2012 — Rikosoikeudenkäynti Majali Abdelia vastaan

17

2012/C 118/29

Asia C-77/12 P: Valitus, jonka Deutsche Post AG on tehnyt 14.2.2012 unionin yleisen tuomioistuimen (kahdeksas jaosto) asiassa T-421/07, Deutsche Post AG vastaan Euroopan komissio, 8.12.2011 antamasta tuomiosta

18

2012/C 118/30

Asia C-85/12: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Cour de cassation (Ranska) on esittänyt 20.2.2012 — Société Landsbanki Islands HF v. Kepler Capital Markets SA ja Frédéric Giraux

19

2012/C 118/31

Asia C-91/12: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Högsta förvaltningsdomstolen (Ruotsi) on esittänyt 17.2.2012 — Skatteverket v. PCF Clinic AB

19

2012/C 118/32

Asia C-95/12: Kanne 21.2.2012 — Euroopan komissio v. Saksan liittotasavalta

19

 

Unionin yleinen tuomioistuin

2012/C 118/33

Asia T-210/02 RENV: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 7.3.2012 — British Aggregates v. komissio (Valtiontuki — Kiviaineksiin kohdistuva ympäristövero Yhdistyneessä kuningaskunnassa — Vastustamatta jättämistä koskeva komission päätös — Etu — Valikoivuus)

21

2012/C 118/34

Asia T-53/06: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 6.3.2012 — UPM-Kymmene v. komissio (Kilpailu — Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt — Muovisten teollisuussäkkien ala — Päätös, jolla EY 81 artiklan rikkominen todetaan — Rikkomisen kesto — Yhtenä kokonaisuutena pidettävä jatkettu kilpailusääntöjen rikkominen — Sakot — Rikkomisen vakavuus — Lieventävät seikat — Yrityksen passiivinen rooli — Oikeasuhteisuus)

21

2012/C 118/35

Asia T-64/06: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 6.3.2012 — FLS Plast v. komissio (Kilpailu — Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt — Muovisten teollisuussäkkien ala — Päätös, jolla EY 81 artiklan rikkominen todetaan — Rikkomisen kesto — Sakot — Rikkomisen vakavuus — Lieventävät seikat — Yhteistyö hallinnollisessa menettelyssä — Oikeasuhteisuus — Yhteisvastuu — Ne bis in idem -periaate)

22

2012/C 118/36

Asia T-65/06: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 6.3.2012 — FLSmidth v. komissio (Kilpailu — Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt — Muovisten teollisuussäkkien ala — Päätös, jolla EY 81 artiklan rikkominen todetaan — Kilpailusääntöjen rikkomista merkitsevästä toiminnasta vastuuseen joutuminen — Rikkomisen kesto — Sakot — Rikkomisen vakavuus — Lieventävät seikat — Yhteistyö hallinnollisessa menettelyssä — Oikeasuhteisuus — Yhteisvastuu)

22

2012/C 118/37

Asia T-167/09 P: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 6.3.2012 — komissio v. Liotti (Muutoksenhaku — Henkilöstö — Virkamiehet — Arviointi — Urakehitystä koskeva kertomus — Vuoden 2006 arviointikierros — Yleiset soveltamissäännöt — Arviointikriteerien johdonmukainen ja yhdenmukainen soveltaminen)

23

2012/C 118/38

Yhdistetyt asiat T-29/10 ja T-33/10: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 2.3.2012 — Alankomaat ja ING Groep v. komissio (Valtiontuki — Rahoitusala — Jäsenvaltion taloudessa olevan vakavan häiriön poistamiseen tarkoitettu tuki — Pääomanlisäys, johon liittyy tuensaajalle annettu mahdollisuus valita takaisinmaksun tai osakkeiden muuntamisen välillä — Takaisinmaksuehtojen muuttaminen hallinnollisen menettelyn kuluessa — Päätös, jolla tuki todetaan yhteismarkkinoille soveltuvaksi — Valtiontuen käsite — Etu — Yksityinen sijoittaja -arviointiperuste — Tuen määrän ja tuen yhteismarkkinoille soveltuvuuden varmistamiseen tarkoitettujen toimenpiteiden laajuuden välttämätön ja oikeasuhteinen yhteys)

23

2012/C 118/39

Asia T-221/10: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 8.3.2012 — Iberdrola v. komissio (Kumoamiskanne — Valtiontuet — Tukiohjelma, jonka perusteella omistusosuuden hankkimisesta ulkomaisissa kohteissa johtuva liikearvo voidaan kirjata kuluksi — Päätös, jolla tukijärjestelmä todetaan yhteismarkkinoille soveltumattomaksi mutta jolla ei määrätä tukia takaisin perittäviksi — Täytäntöönpanotoimenpiteitä edellyttävä toimi — Toimi ei koske kantajaa erikseen — Tutkimatta jättäminen)

23

2012/C 118/40

Asia T-230/10: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 6.3.2012 — Espanja v. komissio (EMOTR — Tukiosasto — Rahoituksen ulkopuolelle jätetyt menot — Hedelmät ja vihannekset — Velvollisuus perustella menot — Tuottajaorganisaatioiden hyväksymisedellytykset)

24

2012/C 118/41

Asia T-298/10: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 8.3.2012 — Arrieta D. Gross v. SMHV — International Biocentric Foundation ym. (BIODANZA) (Yhteisön tavaramerkki — Väitemenettely — Hakemus kuviomerkin BIODANZA rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi — Aikaisempi kansallinen sanamerkki BIODANZA — Suhteellinen hylkäysperuste — Sekaannusvaara — Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta — Tavaramerkin hakijan kuolema ennen valituslautakunnan päätöksen tekemistä — Vastineen tutkittavaksi ottaminen — Aikaisemman tavaramerkin tosiasiallisen käytön puuttuminen — Asetuksen N:o 207/2009 42 artiklan 2 ja 3 kohta — Menettely valituslautakunnassa — Puolustautumisoikeudet — Asetuksen N:o 207/2009 75 artikla)

24

2012/C 118/42

Asia T-565/10: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 6.3.2012 — ThyssenKrupp Steel Europe v. SMHV (Highprotect) (Yhteisön tavaramerkki — Hakemus sanamerkin Highprotect rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi — Ehdottomat hylkäysperusteet — Kuvailevuus — Asetuksen (EY) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan c alakohta)

25

2012/C 118/43

Asia T-218/11: Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 17.2.2012 — Dagher v. neuvosto (Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka — Norsunluurannikon tilanteen vuoksi toteutettavat rajoittavat toimenpiteet — Poistaminen kyseisten toimenpiteiden kohteena olevien henkilöiden luettelosta — Kumoamiskanne — Lausunnon antamisen raukeaminen — Sopimussuhteen ulkopuolinen vastuu)

25

2012/C 118/44

Asia T-52/12: Kanne 8.2.2012 — Helleenien tasavalta v. komissio

25

2012/C 118/45

Asia T-59/12: Kanne 10.2.2012 — Planet v. komissio

26

2012/C 118/46

Asia T-65/12 P: Valitus, jonka Guido Strack on tehnyt 16.2.2012 virkamiestuomioistuimen asiassa F-44/05 RENV, Strack v. komissio, 7.12.2011 antamasta määräyksestä

27

2012/C 118/47

Asia T-74/12: Kanne 16.2.2012 — Mecafer v. komissio

28

2012/C 118/48

Asia T-75/12: Kanne 16.2.2012 — Nu Air Polska v. komissio

28

2012/C 118/49

Asia T-76/12: Kanne 15.2.2012 — Nu Air Compressors and Tools v. komissio

29

2012/C 118/50

Asia T-81/12: Kanne 15.2.2012 — Beco v. komissio

30

2012/C 118/51

Asia T-83/12: Kanne 20.2.2012 — Chico's Brands Investment v. SMHV — Artsana (CHICO’S)

30

2012/C 118/52

Asia T-85/12: Kanne 21.2.2012 — Lilleborg v. SMHV — Hardford (Pierre Robert)

31

2012/C 118/53

Asia T-86/12: Kanne 21.2.2012 — Robert Group v. SMHV — Hardford (Pierre Robert)

32

2012/C 118/54

Asia T-90/12: Kanne 27.2.2012 — Elegant Target Development ym. v. neuvosto

32

FI

 

IV Tiedotteet

EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET

Euroopan unionin tuomioistuin

21.4.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 118/1

2012/C 118/01

Euroopan unionin tuomioistuimen viimeisin julkaisu Euroopan unionin virallisessa lehdessä

EUVL C 109, 14.4.2012

Luettelo aiemmista julkaisuista

EUVL C 89, 24.3.2012

EUVL C 80, 17.3.2012

EUVL C 73, 10.3.2012

EUVL C 65, 3.3.2012

EUVL C 58, 25.2.2012

EUVL C 49, 18.2.2012

Nämä tekstit ovat saatavilla:

EUR-Lex: http://eur-lex.europa.eu

V Ilmoitukset

TUOMIOISTUINKÄSITTELYYN LIITTYVÄT MENETTELYT

Unionin tuomioistuin

21.4.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 118/2

Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 1.3.2012 (Naczelny Sąd Administracyjnyn (Puola) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Kopalnia Odkrywkowa Polski Trawertyn P. Granatowicz, M. Wąsiewicz, spółka jawna v. Dyrektor Izby Skarbowej w Poznaniu

(Asia C-280/10) (1)

(Arvonlisävero - Direktiivi 2006/112/EY - 9, 168, 169 ja 178 artikla - Ostoihin sisältyvän veron vähentäminen sellaisten liiketoimien osalta, jotka on suoritettu liiketoimintahankkeen toteuttamiseksi - Yhtiön yhtiömiesten suorittama maa-alueen osto - Laskut, jotka on laadittu ennen kuin vähennystä vaativa yhtiö on rekisteröity)

2012/C 118/02

Oikeudenkäyntikieli: puola

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Naczelny Sąd Administracyjny

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Kopalnia Odkrywkowa Polski Trawertyn P. Granatowicz, M. Wąsiewicz, spółka jawna

Vastaaja: Dyrektor Izby Skarbowej w Poznaniu

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Naczelny Sąd Administracyjny — Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY (EYVL L 347, s. 1) 9 artiklan sekä 168 ja 169 artiklan tulkinta — Sellaisten toimien, jotka on suoritettu liiketoimintahankkeen toteuttamista varten mutta ennen yhtiön rekisteröimistä, yhteydessä maksetun ostoihin sisältyvän veron vähentäminen — Tulevien yhtiömiesten suorittama maa-alueen hankinta

Tuomiolauselma

1)

Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY 9, 168 ja 168 artiklaa on tulkittava niin, että ne ovat esteenä kansalliselle säännöstölle, jossa ei anneta yhtiön yhtiömiehille eikä yhtiölle oikeutta vähentää arvonlisäveroa, joka liittyy näiden yhtiömiesten ennen kyseisen yhtiön perustamista ja rekisteröintiä yhtiön liiketoimintaa varten suorittamiin investointimenoihin.

2)

Direktiivin 2006/112 168 artiklaa ja 178 artiklan a alakohtaa on tulkittava niin, että ne ovat esteenä kansalliselle säännöstölle, jonka perusteella pääasian kaltaisissa olosuhteissa yhtiö ei voi vähentää ostoihin sisältyvää arvonlisäveroa, kun lasku, joka on laadittu ennen kyseisen yhtiön rekisteröimistä ja sen rekisteröitymistä arvonlisäverovelvolliseksi, on osoitettu yhtiön yhtiömiehille.

(1)  EUVL C 234, 28.8.2010.

21.4.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 118/2

Unionin tuomioistuimen tuomio (kuudes jaosto) 1.3.2012 — Euroopan komissio v. Helleenien tasavalta

(Asia C-354/10) (1)

(Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen - Valtiontuki - Verovapaa vararahasto - Soveltumattomuus yhteismarkkinoille - Takaisin periminen - Täytäntöönpanon laiminlyönti)

2012/C 118/03

Oikeudenkäyntikieli: kreikka

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: D. Triantafyllou ja B. Stromsky,)

Vastaaja: Helleenien tasavalta (asiamiehet: P. Mylonopoulos ja K. Boskovits)

Oikeudenkäynnin kohde

Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen — Laiminlyönti ryhtyä säädetyssä määräajassa toimenpiteisiin verovapaan vararahaston muodossa toteutetusta valtiontuesta (valtiontuki C 37/05) 18.7.2007 tehdyn komission päätöksen (C(2007) 3251) 1 artiklan 1 kohdassa laittomiksi ja yhteismarkkinoille soveltumattomiksi julistettujen tukien (poisluettuna 1 artiklan 2 kohdassa sekä 2 ja 3 artiklassa tarkoitetut tuet) takaisinperimiseksi

Tuomiolauselma

1)

Helleenien tasavalta ei ole noudattanut Kreikan myöntämästä valtiontuesta C 37/05 (ex NN 11/04) — verovapaa vararahasto — 18.7.2007 tehdyn komission päätöksen 2008/723/EY 4–6 artiklan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole ryhtynyt säädetyssä määräajassa toimenpiteisiin kyseisen päätöksen 1 artiklan 2 kohdassa sekä 2 ja 3 artiklassa tarkoitettuja tukia lukuun ottamatta laittomiksi ja yhteismarkkinoille soveltumattomiksi todettujen tukien takaisinperimiseksi kyseisen päätöksen 1 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

2)

Helleenien tasavalta velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 246, 11.9.2010.

21.4.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 118/3

Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 1.3.2012 (Supreme Court of the United Kingdomin (Yhdistynyt kuningaskunta) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Dermod Patrick O'Brien v. Ministry of Justice (aiemmin Department for Constitutional Affairs)

(Asia C-393/10) (1)

(Osa-aikatyötä koskeva puitesopimus - Käsite ”osa-aikaiset työntekijät, joilla on työsopimus tai työsuhde” - Osa-aikaiset tuomarit, joille maksetaan päiväpalkkioita - Vanhuuseläkkeen myöntämisen epääminen)

2012/C 118/04

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Supreme Court of the United Kingdom

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Dermod Patrick O'Brien

Vastaaja: Ministry of Justice (aiemmin Department for Constitutional Affairs)

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Supreme Court of the United Kingdom — Euroopan teollisuuden ja työnantajain keskusjärjestön (UNICE), julkisten yritysten Euroopan keskuksen (CEEP) ja Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön (EAY) tekemästä osa-aikatyötä koskevasta puitesopimuksesta 15.12.1997 annetun neuvoston direktiivin 97/81/EY (EYVL L 14, s. 9) tulkinta — ”Osa-aikaisten työntekijöiden, joilla on työsopimus tai työsuhde” käsite (puitesopimuksen 2 lausekkeen 1 kohta) — Osa-aikaiset tuomarit — Kokoaikaisten ja osa-aikaisten tuomareiden tai osa-aikaisten tuomareiden eri ryhmien erilainen kohtelu eläkkeitä myönnettäessä

Tuomiolauselma

1)

Unionin oikeutta on tulkittava siten, että jäsenvaltioiden on määriteltävä Euroopan teollisuuden ja työnantajain keskusjärjestön (UNICE), julkisten yritysten Euroopan keskuksen (CEEP) ja Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön (EAY) tekemästä osa-aikatyötä koskevasta puitesopimuksesta 15.12.1997 annetun neuvoston direktiivin 97/81/EY, sellaisena kuin se on muutettuna 7.4.1998 annetulla neuvoston direktiivillä 98/23/EY, liitteessä olevan, 6.6.1997 tehdyn osa-aikatyötä koskevan puitesopimuksen 2 lausekkeen 1 kohdassa oleva käsite ”työntekijät, joilla on työsopimus tai työsuhde” ja erityisesti vahvistettava, sisältääkö käsite tuomarit, kunhan sen perusteella ei suljeta mielivaltaisesti tätä henkilöryhmää direktiivin 97/81, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 98/23, ja puitesopimuksen tarjoaman suojan ulkopuolelle. Suojan pois sulkeminen voidaan hyväksyä vain, jos tuomareiden suhde Ministry of Justiceen on luonteeltaan olennaisesti erilainen kuin työnantajien ja kansallisen oikeuden mukaan työntekijöihin kuuluvien henkilöiden välinen suhde.

2)

Direktiivin 97/81, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 98/23, liitteessä olevaa, 6.6.1997 tehtyä osa-aikatyötä koskevaa puitesopimusta on tulkittava siten, että se on esteenä sille, että kansallisessa oikeudessa tehdään ero kokoaikaisten tuomareiden ja osa-aikaisten tuomareiden, joille maksetaan päiväpalkkioita, välillä vanhuuseläkejärjestelmään pääsemisen osalta, ellei tällainen erilainen kohtelu ole perusteltua asiallisista syistä, minkä arvioiminen on kansallisen tuomioistuimen tehtävä.

(1)  EUVL C 274, 9.10.2010.

21.4.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 118/3

Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 1.3.2012 (Landgericht Hamburgin (Saksa) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Söll GmbH v. Tetra GmbH

(Asia C-420/10) (1)

(Biosidituotteiden markkinoille saattaminen - Direktiivi 98/8/EY - 2 artiklan 1 kohdan a alakohta - Biosidituotteiden käsite - Tuote, joka aiheuttaa haitallisten eliöiden flokkuloinnin niitä tuhoamatta, torjumatta tai haitattomiksi tekemättä)

2012/C 118/05

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Landgericht Hamburg

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Söll GmbH

Vastaaja: Tetra GmbH

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Landgericht Hamburg — Biosidituotteiden markkinoille saattamisesta 16.2.1998 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY (EYVL L 123, s. 1) 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan tulkinta — Sellaisen tuotteen luokitteleminen biosidituotteeksi, joka aiheuttaa haitallisten eliöiden flokkautumisen niitä tuhoamatta, torjumatta tai haitattomaksi tekemättä — Alumiinihydroksidia sisältävä leväntorjunta-aine — Biosidituotteen käsite

Tuomiolauselma

Biosidituotteiden markkinoille saattamisesta 16.2.1998 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY 2 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua ”biosidituotteiden” käsitettä on tulkittava siten, että se kattaa myös sellaiset tuotteet, jotka vaikuttavat vain välillisesti niiden kohteena oleviin haitallisiin eliöihin, jos ne sisältävät yhtä tai useampaa tehoainetta, joka saa aikaan kemiallisen tai biologisen reaktion, joka kuuluu olennaisesti syy-yhteysketjuun, joka on tarkoitettu vaikuttamaan estävästi kyseisiin eliöihin.

(1)  EUVL C 288, 23.10.2010.

21.4.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 118/4

Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 1.3.2012 (Landgericht Gießenin (Saksa) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Rikosoikeudenkäynti Baris Akyüzia vastaan

(Asia C-467/10) (1)

(Direktiivit 91/439/ETY ja 2006/126/EY - Ajokorttien vastavuoroinen tunnustaminen - Jäsenvaltion kieltäytyminen tunnustamasta toisen jäsenvaltion sellaiselle henkilölle myöntämää ajokorttia, jolla ei ole ensiksi mainitun jäsenvaltion säännöstön mukaisia fyysisiä ja henkisiä edellytyksiä ajoneuvon kuljettamiseen)

2012/C 118/06

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Landgericht Gießen

Rikosoikeudenkäynnin asianosainen pääasiassa

Baris Akyüz

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Landgericht Gießen — Yhteisön ajokortista 29.7.1991 annetun neuvoston direktiivin 91/439/ETY (EYVL L 237, s. 1) 1 artiklan 2 kohdan ja 8 artiklan 4 kohdan sekä ajokorteista 20.12.2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/126/EY (EUVL L 403, s. 18) 2 artiklan 1 kohdan ja 11 artiklan 4 kohdan tulkinta — Ajokorttien vastavuoroinen tunnustaminen — Jäsenvaltion kieltäytyminen tunnustamasta toisen jäsenvaltion sellaiselle henkilölle myöntämää ajokorttia, jolla ei ole ensiksi mainitun jäsenvaltion säännöstön mukaisia fyysisiä ja henkisiä edellytyksiä ajoneuvon kuljettamiseen

Tuomiolauselma

1)

Yhteisön ajokortista 29.7.1991 annetun neuvoston direktiivin 91/439/ETY 1 artiklan 2 kohdan ja 8 artiklan 2 ja 4 kohdan sekä ajokorteista 20.12.2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/126/EY 2 artiklan 1 kohdan ja 11 artiklan 4 kohdan säännöksiä yhdessä luettuina on tulkittava siten, että ne ovat esteenä vastaanottavan jäsenvaltion lainsäädännölle, jonka mukaan tällä jäsenvaltiolla on oikeus kieltäytyä tunnustamasta omalla alueellaan toisen jäsenvaltion myöntämää ajokorttia, kun vastaanottava jäsenvaltio ei ole kohdistanut kyseisen ajokortin haltijaan mitään direktiivin 91/439 8 artiklan 4 kohdassa tai direktiivin 2006/126 11 artiklan 4 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetuista toimenpiteistä mutta hänen ajokorttihakemuksensa on hylätty vastaanottavassa jäsenvaltiossa sillä perusteella, ettei hän täyttänyt kyseisen valtion säännöstön mukaisia fyysisiä ja henkisiä edellytyksiä moottoriajoneuvon turvalliseen kuljettamiseen.

2)

Samoja säännöksiä yhdessä luettuina on tulkittava siten, että ne eivät ole esteenä vastaanottavan jäsenvaltion säännöstölle, jonka mukaan vastaanottava jäsenvaltio saa kieltäytyä tunnustamasta alueellaan toisessa jäsenvaltiossa myönnettyä ajokorttia, jos ajokortin myöntäneeltä jäsenvaltiolta tulevilla kiistattomilla tiedoilla osoitetaan, ettei ajokortin haltija sen myöntämisajankohtana täyttänyt direktiivin 91/439 7 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tai direktiivin 2006/126 7 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettua vakinaista asuinpaikkaa koskevaa edellytystä. Se seikka, että ajokortin myöntänyt jäsenvaltio ei ole toimittanut tietoja vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille suoraan vaan ainoastaan välillisesti, jonkin muun tahon tekemällä ilmoituksella, ei sinänsä sulje pois sitä mahdollisuutta, että kyseisten tietojen voidaan katsoa tulevan ajokortin myöntäneeltä jäsenvaltiolta, kunhan ne ovat peräisin kyseisen jäsenvaltion viranomaiselta.

Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on selvitettävä, voidaanko pääasian oikeudenkäyntiin liittyvien olosuhteiden kaltaisissa olosuhteissa saadut tiedot luokitella ajokortin myöntäneeltä jäsenvaltiolta tuleviksi tiedoiksi, ja tarvittaessa myös arvioitava kyseisiä tietoja ja ratkaistava kaikkien sen käsiteltäväksi saatettuun oikeusriitaan liittyvien seikkojen perusteella, ovatko ne kiistattomia tietoja, jotka osoittavat, ettei ajokortin haltijan vakinainen asuinpaikka ollut viimeksi mainitussa valtiossa hänen ajokorttinsa myöntämisajankohtana.

(1)  EUVL C 328, 4.12.2010.

21.4.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 118/5

Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 1.3.2012 (Tribunal Supremon (Espanja) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Asociación para la Calidad de los Forjados (Ascafor) ja Asociación de Importadores y Distribuidores de Acero para la Construcción (Asidac) v. Espanjan valtio ym.

(Asia C-484/10) (1)

(Tavaroiden vapaa liikkuvuus - Määrälliset rajoitukset ja vaikutukseltaan vastaavat toimenpiteet - Direktiivi 89/106/ETY - Rakennusalan tuotteet - Standardit, joita ei ole yhdenmukaistettu - Laatumerkinnät - Varmentamiselimiä koskevat vaatimukset)

2012/C 118/07

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunal Supremo

Pääasian asianosaiset

Kantajat: Asociación para la Calidad de los Forjados (Ascafor) ja Asociación de Importadores y Distribuidores de Acero para la Construcción (Asidac)

Vastaajat: Espanjan valtio, Calidad Siderúrgica SL, Colegio de Ingenieros Técnicos Industriales, Asociación Española de Normalización y Certificación (AENOR), Consejo General de Colegios Oficiales de Aparejadores y Arquitectos Técnicos, Asociación de Investigación de las Industrias de la Construcción (Aidico) Instituto Tecnológico de la Construcción, Asociación Nacional Española de Fabricantes de Hormigón Preparado (Anefhop), Ferrovial Agromán SA, Agrupación de Fabricantes de Cemento de España (Oficemen) ja Asociación de Aceros Corrugados Reglamentarios y su Tecnología y Calidad (Acerteq)

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Tribunal Supremo — EY 28 ja EY 30 artiklan (nykyään SEUT 34 ja SEUT 36 artikla) tulkinta — Rakennusalan tuotteet — Tuotteet, joita ei ole varmennettu rakennusalan tuotteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 21.12.1998 annetussa direktiivissä 89/106/EY (EYVL L 1989, L 40, s. 12) säädettyjen harmonisoitujen normien kaltaisilla normeilla — Markkinoille saattaminen, jonka edellytyksenä on joko laatumerkintä tai todistus, joka on annettu menettelyssä, joka täyttää sellaiset yksityiskohtaiset ehdot, jotka vastaavat kansallisten viranomaisten vaatimia ehtoja, taikka näiden ehtojen ennakkohyväksyntä, vaikka se olisi jo saatu lähtöjäsenvaltiossa

Tuomiolauselma

SEUT 34 ja SEUT 36 artiklaa on tulkittava siten, että kuninkaan asetuksella 1247/2008 hyväksytyn rakennebetonisäännöstön (EHE-08) 81 §:ssä, luettuna yhdessä tämän säännöstön liitteen nro 19 kanssa, säädetyillä vaatimuksilla, jotka ovat edellytyksenä sille, että muussa jäsenvaltiossa kuin Espanjan kuningaskunnassa myönnetyt betoniteräksen laatutason osoittavat todistukset voidaan tunnustaa virallisesti, rajoitetaan tavaroiden vapaata liikkuvuutta. Tällainen rajoitus voidaan katsoa perustelluksi ihmisten elämän ja terveyden suojelua koskevalla tavoitteella, mikäli säädetyt vaatimukset eivät ole betoniteräksen käytölle Espanjassa asetettuja vähimmäisvaatimuksia tiukempia. Tällaisessa tapauksessa, ja mikäli laitos, joka myöntää laatutodistuksen, jonka virallista tunnustamista haetaan Espanjassa, on rakennusalan tuotteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 21.12.1988 annetussa neuvoston direktiivissä 89/106/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna 22.7.1993 annetulla neuvoston direktiivillä 93/68/ETY, tarkoitettu hyväksytty tarkastuslaitos, on kansallisen tuomioistuimen asiana selvittää, millä näistä vaatimuksista ylitetään se, mikä on tarpeen ihmisten elämän ja terveyden suojelua koskevan tavoitteen toteuttamiseksi.

(1)  EUVL C 346, 18.12.2010.

21.4.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 118/5

Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 1.3.2012 (Court of Appealin (England & Wales) (Civil Division) (Yhdistynyt kuningaskunta) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Football Dataco Ltd ym. v. Yahoo UK Limited ym.

(Asia C-604/10) (1)

(Direktiivi 96/9/EY - Tietokantojen oikeudellinen suoja - Tekijänoikeus - Jalkapallosarjojen ottelujärjestykset)

2012/C 118/08

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Court of Appeal (England & Wales) (Civil Division)

Pääasian asianosaiset

Kantajat: Football Dataco Ltd, Football Association Premier League Ltd, Football League Limited, Scottish Premier League Ltd, Scottish Football League ja PA Sport UK Ltd

Vastaajat: Yahoo UK Limited, Stan James (Abingdon) Limited, Stan James PLC ja Enetpulse APS

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Court of Appeal (Yhdistynyt kuningaskunta) — Tietokantojen oikeudellisesta suojasta 11.3.1996 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 96/9/EY (EYVL L 77, s. 20) 3 artiklan 1 kohdan tulkinta — Ilmaisu ”tietokannat, jotka aineiston valinnan tai järjestämisen perusteella muodostavat tekijän omaperäisen henkisen luomuksen” — Tulevan kauden suunniteltuja jalkapallo-otteluita koskevat tietokoneistetut ohjelmaluettelot

Tuomiolauselma

1)

Tietokantojen oikeudellisesta suojasta 11.3.1996 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 96/9/EY 3 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että kyseisessä direktiivissä säädetty tekijänoikeus suojaa mainitun direktiivin 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tietokantaa, jos siihen sisältyvien tietojen valinta tai järjestäminen ilmaisee omaperäisellä tavalla tietokannan tekijän luomisen vapautta, mikä kansallisen tuomioistuimen on tarkastettava.

Tämän perusteella

—

mainittujen tietojen luomisen edellyttämällä henkisellä ponnistuksella ja taidolla ei ole merkitystä selvitettäessä sitä, voiko mainittu tietokanta saada tekijänoikeussuojaa,

—

tässä tarkoituksessa on merkityksetöntä, sisältääkö kyseisten tietojen valinta tai järjestäminen sen, että suhteessa niihin tehdään merkittävä lisäys, ja

—

tietokannan valmistamisen edellyttämä merkittävä työ ja taito eivät sellaisinaan voi oikeuttaa tällaista suojaa, jos ne eivät ilmaise mitään omaperäisyyttä tietokannan sisältämien tietojen valinnassa ja järjestämisessä.

2)

Direktiiviä 96/9 on tulkittava siten, että se on esteenä sellaiselle kansalliselle lainsäädännölle, jonka mukaan kyseisen direktiivin 1 artiklan 2 kohdan määritelmän mukaiset tietokannat saavat tekijänoikeussuojaa saman direktiivin 3 artiklan 1 kohdasta säädetyistä edellytyksistä poikkeavin edellytyksin, jollei kyseisen direktiivin 14 artiklan 2 kohdassa olevasta siirtymäsäännöksestä muuta johdu.

(1)  EUVL C 89, 19.3.2011.

21.4.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 118/6

Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 28.2.2012 (Conseil d'État'n (Belgia) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Inter-Environnement Wallonie ASBL ja Terre wallonne ASBL vastaan Région wallonne

(Asia C-41/11) (1)

(Ympäristönsuojelu - Direktiivi 2001/42/EY - Direktiivin 2 ja 3 artikla - Tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointi - Vesien suojeleminen maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta - Suunnitelma tai ohjelma - Ennakollisen ympäristöarvioinnin tekemättä jättäminen - Suunnitelman tai ohjelman kumoaminen - Edellytykset sille, että suunnitelman tai ohjelman vaikutukset voidaan pitää voimassa)

2012/C 118/09

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Conseil d'État

Pääasian asianosaiset

Kantajat: Inter-Environnement Wallonie ASBL ja Terre wallonne ASBL

Vastaaja: Région wallonne

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Conseil d'État (Belgia) — Tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointi — Vesien suojeleminen maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta — Sellaisen kansallisen säännön kumoaminen, joka on katsottu tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista 27.6.2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/42/EY (EYVL L 197, s. 30) vastaiseksi — Mahdollisuus pitää kyseisen säännön vaikutukset voimassa lyhyen ajan

Tuomiolauselma

Kun kansallisen tuomioistuimen ratkaistavana on kansallisen oikeuden perusteella nostettu kanne, jossa vaaditaan kumottavaksi kansallista toimea, joka muodostaa tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista 27.6.2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2001/42/EY tarkoitetun ”suunnitelman” tai ”ohjelman”, ja kun se toteaa, että ”suunnitelmaa” tai ”ohjelmaa” hyväksyttäessä ei ole noudatettu direktiivin mukaista velvollisuutta suorittaa ennakolta ympäristöarviointi, sen on ryhdyttävä kaikkiin kansallisessa oikeudessaan säädettyihin yleis- tai erityistoimenpiteisiin tällaisen arvioinnin tekemättä jättämisen korjaamiseksi, mukaan luettuna riidanalaisen ”suunnitelman” tai ”ohjelman” mahdollinen lykkääminen tai kumoaminen. Kun kuitenkin otetaan huomioon pääasian poikkeukselliset olosuhteet, kansallisen tuomioistuimen voidaan poikkeuksellisesti sallia soveltavan kansallista säännöstään, jossa sille annetaan mahdollisuus pitää voimassa eräitä kumotun kansallisen toimen vaikutuksia, kunhan seuraavia edellytyksiä noudatetaan:

—

tämä kansallinen toimi on vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta 12.12.1991 annetun neuvoston direktiivin 91/676/ETY asianmukainen täytäntöönpanotoimi

—

uuden kansallisen toimen, joka sisältää viimeksi mainitun direktiivin 5 artiklassa tarkoitetun toimintaohjelman, antamisella ja voimaantulolla ei voida estää riidanalaisen toimen kumoamisesta aiheutuvia haitallisia ympäristövaikutuksia

—

riidanalaisen toimen kumoamisesta aiheutuu ympäristölle vahingollisempi lainaukko direktiivin 91/676 täytäntöönpanossa, sillä kumoaminen johtaisi vesien vähäisempään suojeluun maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta ja olisi näin suoranaisesti vastoin direktiivin olennaista tavoitetta ja

—

kumottavan toimen vaikutusten poikkeuksellinen voimassapitäminen kattaa ainoastaan sen ajan, joka on ehdottoman tarpeen todetun sääntöjenvastaisuuden korjaamiseksi tarpeellisten toimenpiteiden toteuttamiseksi.

(1)  EUVL C 113, 9.4.2011.

21.4.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 118/7

Unionin tuomioistuimen tuomio (seitsemäs jaosto) 28.2.2012 — Euroopan komissio v. Ranskan tasavalta

(Asia C-119/11) (1)

(Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen - Direktiivi 2006/112/EY - 99 ja 110 artikla - Arvonlisävero - Alennettu verokanta - Alennetun verokannan soveltaminen konserttien, jotka järjestään tiloissa, joissa asiakkailla on konsertin aikana mahdollisuus nauttia ruokia ja juomia, ensimmäisistä esityskerroista saataviin pääsylipputuloihin)

2012/C 118/10

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: F. Dintilhac ja C. Soulay)

Vastaaja: Ranskan tasavalta (asiamiehet: G. de Bergues ja N. Rouam)

Oikeudenkäynnin kohde

Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen — Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY (EUVL L 347, s. 1) 99 ja 110 artiklan rikkominen — 2,1 prosentin arvonlisäverokannan soveltaminen konserttien, jotka järjestetään tiloissa, joissa asiakkailla on konsertin aikana mahdollisuus nauttia ruokia ja juomia, ensimmäisistä esityskerroista saataviin pääsylipputuloihin — Kielto laajentaa alkuperäisen poikkeuksen soveltamisalaa sen jälkeen, kun sitä on supistettu

Tuomiolauselma

1)

Ranskan tasavalta ei ole noudattanut yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY 99 ja 110 artiklan mukaisia velvoitteitaan, koska se on 1.1.2007 lähtien soveltanut 2,1 prosentin arvonlisäverokantaa konserttien, jotka järjestetään tiloissa, joissa asiakkailla on konsertin aikana mahdollisuus nauttia ruokia ja juomia, ensimmäisistä esityskerroista saataviin pääsylipputuloihin.

2)

Ranskan tasavalta velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 145, 14.5.2011.

21.4.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 118/7

Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 1.3.2012 (Audiencia Provincial de Oviedon (Espanja) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Angel Lorenzo González Alonso v. Nationale Nederlanden Vida Cia De Seguros y Reaseguros SAE

(Asia C-166/11) (1)

(Kuluttajansuoja - Muualla kuin elinkeinonharjoittajan toimitiloissa neuvotellut sopimukset - Direktiivi 85/577/ETY - Soveltamisala - Sijoitussidonnaiset vakuutussopimukset eivät kuulu direktiivin soveltamisalaan)

2012/C 118/11

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Audiencia Provincial de Oviedo

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Angel Lorenzo González Alonso

Vastaaja: Nationale Nederlanden Vida Cia De Seguros y Reaseguros SAE

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Audiencia Provincial de Oviedo — Muualla kuin elinkeinonharjoittajan toimitiloissa neuvoteltuja sopimuksia koskevasta kuluttajansuojasta 20.12.1985 annetun neuvoston direktiivin 85/577/ETY (EYVL L 372, s. 31) 3 artiklan 2 kohdan d alakohdan tulkinta — Muualla kuin elinkeinonharjoittajan toimitiloissa tehty sopimus, jonka kohteena on henkivakuutuksen myöntäminen vastineena kuukausittaisesta vakuutusmaksusta, joka sijoitetaan vakuutuksen myöntäneen yrityksen eri sijoitustuotteisiin

Tuomiolauselma

Muualla kuin elinkeinonharjoittajan toimitiloissa tehty sopimus, jossa tarjotaan henkivakuutusta vastineena kuukausittaisista vakuutusmaksuista, jotka on tarkoitettu sijoitettaviksi eri suhteissa vakiotuottoisiin sijoituksiin, vaihtuvatuottoisiin sijoituksiin ja sopimuspuolena olevan yhtiön omiin sijoitustuotteisiin, ei kuulu muualla kuin elinkeinonharjoittajan toimitiloissa neuvoteltuja sopimuksia koskevasta kuluttajansuojasta 20.12.1985 annetun neuvoston direktiivin 85/577/ETY 3 artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaan kyseisen direktiivin soveltamisalaan.

(1)  EUVL C 173, 11.6.2011.

21.4.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 118/8

Valitus, jonka HGA Srl ym. ovat tehneet 25.11.2011 unionin yleisen tuomioistuimen (neljäs jaosto) yhdistetyissä asioissa T-394/08, T-408/08, T-453/08 ja T-454/08, Regione autonoma della Sardegna ym. v. komissio, 20.9.2011 antamasta tuomiosta

(Asia C-630/11 P)

2012/C 118/12

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Valittajat: HGA Srl ym. (edustajat: asianajajat G. Dore, F. Ciulli ja A. Vinci)

Muut osapuolet): Euroopan komissio, Regione autonoma della Sardegna, Selene di Alessandra Cannas Sas ym.

Vaatimukset

—

unionin yleisen tuomioistuimen 20.9.2011 yhdistetyissä asioissa T-394/08, T-408/08, T-453/08 ja T-454/08 antama tuomio on kumottava tai sitä on muutettava

—

2.7.2008 tehty komission päätös, joka liittyy tukiohjelmaan Vuoden 1998 aluelaki nro 9 — Tuen N 272/98 väärinkäyttö C 1/04 2004 Italia — SG-Greffe (2008) D/204339, on kumottava

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valittajat esittävät kuusi valitusperustetta.

Ensimmäisessä perusteessaan ne väittävät, että olennaisia menettelymääräyksiä on loukattu ja että asetuksen N:o 659/99 (1) 4, 6, 7 ja 16 artiklaa on rikottu ja sovellettu väärin, luottamuksensuojan ja oikeusvarmuuden periaatteita on loukattu ja että unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 81 artiklaa on rikottu. Komission päätös on lainvastainen, koska se on annettu sen jälkeen, kun tueksi luonnehdintaa oikaistiin, vaikkei tällaisesta oikaisusta ole annettu minkäänlaisia säännöksiä. Oikaisun jälkeen menettelyn aloittamisesta ilmoitettiin lisäksi kolme ja puoli vuotta sen jälkeen, kun komissio oli saanut tukeen liittyvät kaikki asiakirjat. Tämä peruste on esitetty ensimmäisessä oikeusasteessa, mutta unionin yleinen tuomioistuin on jättänyt siitä lausumatta.

Toinen peruste koskee oikeusvarmuuden ja luottamuksensuojan periaatteiden loukkaamista ja asetuksen N:o 659/99 4, 6, 7 ja 16 artiklan rikkomista ja väärää soveltamista. Komission päätöstä annettaessa ei noudatettu säädettyjä prosessuaalisia määräaikoja.

Kolmannen perusteen mukaan SEUT 108 artiklaa ja asetuksen N:o 659/99 4, 6, 7 ja 16 artiklaa on rikottu. Valittajat väittävät tämän perusteen tueksi, että komission päätös on lainvastainen, koska Regione ei koskaan muuttanut tukea alueellisen lain (Legge Regionale) nro 9/1998 säännöksiin nähden.

Neljännen perusteen mukaan tarpeellisuusperiaatetta, kannustusvaikutusta ja kilpailunedistämistä koskevia periaatteita on loukattu ja sovellettu väärin rikkoen näin ollen asetuksen N:o 659/99 7 ja 14 artiklaa. Lisäksi SEUT 108 artiklaa on rikottu ja sovellettu väärin, perusteluja ei ole esitetty ja unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 81 artiklaa on rikottu. Valittajien mukaan komission päätös on lainvastainen, koska todellisuudessa tuki luonnehdittiin kannustavaksi, mikä komission olisi pitänyt tarkistaa, vaikka hakemus esitettiin töiden aloittamisen jälkeen. Unionin yleinen tuomioistuin ei ole lausunut tästä seikasta.

Viidennen perusteen mukaan oikeusvarmuuden ja luottamuksensuojan periaatteita on muulla tavoin loukattu, ja asetuksen N:o 659/99 14 artiklaa on rikottu. Tuomio perustuu virheelliseen olettamaan, jonka mukaan unionin tuomioistuimet eivät voi arvioida perustelua luottamusta, jonka kansalliset elimet ovat herättäneet tuensaajissa.

Viimeisen perusteen mukaan puolueettomuusperiaatetta ja kilpailunedistämistä koskevaa periaatetta on loukattu. Unionin yleinen tuomioistuin on virheellisesti katsonut, että komissio ei ollut riidanalaisella päätöksellä millään tavoin syrjinyt ketään, kun se määräsi velvollisuudesta periä maksettu tuki takaisin valittajilta ja kun se samaan aikaan katsoi, että kannustusvaikutus oli edelleen olemassa niiden muiden kymmenen yrityksen osalta, jotka olivat aloittaneet työt päätöksen antamisen jälkeen siitä huolimatta, ettei hakemus antanut varmuutta tuen saamisesta.

(1)  EYVL L 83, s. 1.

21.4.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 118/8

Valitus, jonka Regione autonoma della Sardegna on tehnyt 8.12.2011 unionin yleisen tuomioistuimen (neljäs jaosto) yhdistetyissä asioissa T-394/08, T-408/08, T-453/08 ja T-454/08, Regione autonoma della Sardegna ym. v. komissio, 20.9.2011 antamasta tuomiosta

(Asia C-631/11 P)

2012/C 118/13

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Valittaja: Regione autonoma della Sardegna (edustaja: avvocato A. Fantozzi)

Muu osapuoli: Euroopan komissio

Vaatimukset

—

Yleisen tuomioistuimen yhdistetyissä asioissa T-394/08, T-408/08, T-453/08 ja T-454/08 20.9.2011 antama tuomio on kumottava tai sitä on muutettava

—

EY:n komission 3.7.2008 tekemä päätös (valtiontuki C1/2004 Italia — SG-Greffe (2008) D/204339), joka liittyy tukiohjelmaan ”Vuoden 1998 aluelaki nro 9 — tuen nro 272/98 väärinkäyttö”, on kumottava

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valittaja esittää kaksi perustetta valituksensa tueksi.

Ensimmäinen peruste koskee SEUT 107 artiklan 3 kohdan rikkomista. Valittaja valittaa erityisesti, että tarpeellisuusperiaatetta ja kannustusvaikutusta koskevaa periaatetta on loukattu ja sovellettu väärin ja että tämä on aiheutunut liian muodollisesta lähestymistavasta, joka on ristiriidassa sen periaatteen kanssa, jonka mukaan sisältö on tärkeämpi kuin muoto, ja siitä, ettei huomioon ole otettu tälle yksittäistapaukselle ominaisten oikeudellisten intertemporaalisten seikkojen erityispiirteitä.

Toinen valitusperuste koskee oikeusvarmuuden ja luottamuksensuojan periaatteiden loukkaamista ja asetuksen (EY) N:o 659/1999 14 artiklan rikkomista. Nämä väitteet johtuvat tämän yksittäistapauksen intertemporaalisista erityispiirteistä, jotka valituksenalaisessa tuomiossa on laiminlyöty. Yleinen tuomioistuin menee pidemmälle kuin alaa koskevassa oikeuskäytännössä sallitaan, kun se vaatii taloudelliselta toimijalta sellaista huolellisuustasoa, jota se käytännössä ei voi saavuttaa, kun otetaan huomioon, että se seikka, että hakemus on tehtävä ennen töiden aloittamista, on yhteisön arviointiperuste, joka otettiin käyttöön asian tosiseikkojen tapahtuma-aikaan ja jota ei siis voida sovittaa yhteen sen hetken kanssa, jona yrityksen tahdonmuodostus tapahtui.

21.4.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 118/9

Valitus, jonka Timsas Srl on tehnyt 8.12.2011 unionin yleisen tuomioistuimen (neljäs jaosto) yhdistetyissä asioissa T-394/08, T-408/08, T-453/08 ja T-454/08, Regione autonoma della Sardegna ym. v. komissio, 20.9.2011 antamasta tuomiosta

(Asia C-632/11 P)

2012/C 118/14

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Valittaja: Timsas Srl (edustajat: avvocato D. Dodaro ja avvocato S. Pinna)

Muu osapuoli: Euroopan komissio, Regione autonoma della Sardegna, Selene di Alessandra Cannas Sas ym.

Vaatimukset

—

unionin yleisen tuomioistuimen (neljäs jaosto) yhdistetyissä asioissa T-394/08, T-408/08, T-453/08 ja T-454/08 20.9.2011 antama tuomio on kumottava niiltä osin kuin siinä hylätään valittajan esittämä väite, jonka mukaan perusteluvelvollisuutta oli loukattu siltä osin kuin kyse oli riidanalaisen tuen kannustusvaikutuksen arvioinnista

—

Euroopan komission 2.7.2008 tekemä päätös 2008/854/EY, joka liittyy tukiohjelmaan ”Vuoden 1998 aluelaki nro 9 — tuen nro 272/98 väärinkäyttö”, C 1/04 (ex NN 158/03 ja CP 15/2003) (EUVL L 302, s. 9) on kumottava

—

Euroopan komissio on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut molemmissa oikeusasteissa.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valituksenalaisessa tuomiossa on vääristelty kanneperusteita; siinä on oikeudellinen virhe ja sen perustelut ovat epäjohdonmukaisia ja ristiriitaisia. Valittaja väittää etenkin, ettei yleinen tuomioistuin ole edes hiljaisesti perustellut niitä syitä, joiden vuoksi se hylkäsi vaatimukset, jotka koskivat sitä, että komissio oli tehnyt ilmeisen arviointivirheen tuen kannustusvaikutusta arvioidessaan. Yleinen tuomioistuin on perustellut tätä sillä, että asiassa oli yksinomaan tutkittava, olivatko kantajat tutkittavana olleessa asiassa näyttäneet toteen sellaisten asianhaarojen olemassaolon, joilla riidanalaisen ohjelman kannustusvaikutus olisi taattu myös siinä tapauksessa, ettei hakemusta olisi esitetty ennen kyseisten ohjelmien toteuttamisen aloittamista. Se ei kuitenkaan todennut, etteivät kantajat olisi tällaista näyttöä esittäneet, eikä se ole esittänyt hyväksyttävää syytä siihen, että peruste voitaisiin ymmärtää tällaisella (täysin implisiittisellä) tavalla.

Tuomion 227 kohdassa oleva toteamus, jonka mukaan komissiolla ei ollut velvollisuutta arvioida yksittäisille tuensaajille ominaisia erityisiä olosuhteita, on riittämätön ja ristiriitainen. Valittaja ei ymmärrä, miten kantajat olisivat voineet perustella kannustevaikutuksen olemassaolon muutoin kuin omakohtaisilla olosuhteillaan; komission ja, oikeudenkäynnin aikana, yleisen tuomioistuimen olisi pitänyt esittää sellainen yhtenäinen periaate, jolla kunkin asianomaisen asemaa olisi havainnollistettu ja jota olisi voitu pitää niiden kannalta erityisenä tai niille ominaisena jo konkreettisten tietojen perusteella, sen sijaan että ne esittivät vain yleisiä ja abstrakteja toteamuksia.

Lopuksi sekä komissio riidanalaisessa päätöksessään että yleinen tuomioistuin valituksenalaisessa tuomiossaan ovat vääristelleet kantajan aikomuksia, koska ne ovat katsoneet sen halunneen siirtää yksilötasolle yleistä järjestelmää koskevan päätöksen, ja koska ne olivat tämän epäselvyyden vuoksi virheellisesti kieltäytyneet ottamasta huomioon sitä vaikutusta, joka kantajan niille esittämillä seikoilla saattoi olla, kun tukiohjelman ulottuvuutta arvioitiin yleiseltä kannalta katsoen.

21.4.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 118/10

Valitus, jonka Grand Hotel Abi d'Oru SpA on tehnyt 8.12.2011 unionin yleisen tuomioistuimen (neljäs jaosto) yhdistetyissä asioissa T-394/08, T-408/08, T-453/08 ja T-454/08, Regione autonoma della Sardegna ym. v. komissio, 20.9.2011 antamasta tuomiosta

(Asia C-633/11 P)

2012/C 118/15

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Valittaja: Grand Hotel Abi d'Oru SpA (edustajat: avvocato D. Dodaro ja avvocato R. F. Masuri)

Muu osapuoli: Euroopan komissio

Vaatimukset

—

unionin yleisen tuomioistuimen (neljäs jaosto) yhdistetyissä asioissa T-394/08, T-408/08, T-453/08 ja T-454/08 20.9.2011 antama tuomio on kumottava niiltä osin kuin siinä

a)

hylätään valittajan esittämä väite, joka koski sitä, että oikaisupäätöksen tiedoksiantovelvollisuutta, josta määrätään EY 254 artiklan 3 kohdassa ja säädetään asetuksen (EY) N:o 659/99 20 artiklan 1 kohdassa, ei ollut noudatettu (tuomion 103–112 kohta)

b)

hylätään valittajan esittämä väite, jonka mukaan perusteluvelvollisuutta oli loukattu siltä osin kuin kyse oli riidanalaisen tuen kannustusvaikutuksen arvioinnista (tuomion 136–145 ja 218–228 kohta),

sillä perusteella, että kanneperusteita on vääristelty ja että perusteluissa on oikeudellinen virhe ja ne ovat epäjohdonmukaisia sekä ristiriitaisia

—

Euroopan komission 2.7.2008 tekemä päätös 2008/854/EY, joka liittyy tukiohjelmaan ”Vuoden 1998 aluelaki nro 9 — tuen nro 272/98 väärinkäyttö”, C 1/04 (ex NN 158/03 ja CP 15/2003) (EUVL L 302, s. 9) on kumottava

—

Euroopan komissio on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut molemmissa oikeusasteissa.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

EY 254 artiklaa ja asetusta N:o 659/99 on sovellettu väärin valituksenalaisessa tuomiossa, ja sen perustelut ovat epäjohdonmukaisia ja ristiriitaisia niiltä osin kuin niissä todetaan, että oikaisupäätös oli osoitettu yksinomaan Italian tasavallalle eikä riidanalaisen tuen saajille ja ettei komissiolla näin ollen ollut EY 254 artiklan 3 kohtaan perustuvaa velvollisuutta antaa tietoa oikaisupäätöksestä Grand Hotel Abi d'Orulle (tuomion 107 kohta). Nämä perustelut ovat valittajan mukaan ristiriidassa valituksenalaisen tuomion 71 ja 72 kohdan kanssa.

Valituksenalaisessa tuomiossa ei suostuta katsomaan, että oikaisupäätös olisi toiminnallisesti erilainen kuin muodollisen tutkintamenettelyn aloittamispäätös, sillä ensin mainittu kuuluu jo aloitettuun menettelyyn, mistä kantajan mukaan aiheutuu velvollisuus ottaa huomioon ne asianosaiset, jotka konkreettisesti jo ovat osallistuneet tuohon menettelyyn. Yleinen tuomioistuin on tehnyt asetuksen N:o 659/99 20 artiklan 1 kohdan soveltamisalaa koskevan arviointivirheen, kun se on rinnastanut oikaisupäätöksen muodollisen tutkintamenettelyn aloittamispäätökseen.

Valituksenalaisessa tuomiossa on vääristelty kanneperusteita; siinä on oikeudellinen virhe ja sen perustelut ovat epäjohdonmukaisia ja ristiriitaisia, koska yleinen tuomioistuin ei ole edes hiljaisesti perustellut niitä syitä, joiden vuoksi se hylkäsi vaatimukset, jotka koskivat sitä, että komissio oli tehnyt ilmeisen arviointivirheen tuen kannustusvaikutusta arvioidessaan.

Lopuksi sekä komissio riidanalaisessa päätöksessään että yleinen tuomioistuin valituksenalaisessa tuomiossaan ovat vääristelleet kantajan aikomuksia, koska ne ovat katsoneet sen halunneen siirtää yksilötasolle yleistä järjestelmää koskevan päätöksen, ja koska ne olivat tämän epäselvyyden vuoksi virheellisesti kieltäytyneet ottamasta huomioon sitä vaikutusta, joka kantajan niille esittämillä seikoilla saattoi olla, kun tukiohjelman ulottuvuutta arvioitiin yleiseltä kannalta katsoen.

21.4.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 118/11

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Bundesgerichtshof (Saksa) on esittänyt 27.1.2012 — Rikosoikeudenkäynti Vu Thang Dangia vastaan

(Asia C-39/12)

2012/C 118/16

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Bundesgerichtshof

Rikosoikeudenkäynnin asianosainen pääasiassa

Vu Thang Dang

Ennakkoratkaisukysymys

Onko yhteisön viisumisäännöstön laatimisesta 13.7.2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 810/2009 (viisumisäännöstö) (EUVL L 243, s. 1) yhtenäisen viisumin myöntämistä ja mitätöimistä säänteleviä 21 ja 34 artiklaa tulkittava siten, että ne estävät kansallisen lainsäädännön mukaisen ulkomaalaisten laittoman maahantulon järjestämisen rangaistavuuden siinä tapauksessa, jos laittomasti maahan tuoduilla henkilöillä on viisumi, joka on kuitenkin saatu matkan todellista tarkoitusta koskevan vilpin perusteella toisen jäsenvaltion toimivaltaisilta viranomaisilta?

21.4.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 118/11

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Østre Landsret (Tanska) on esittänyt 31.1.2012 — The Commissioners for Her Majesty's Revenue & Customs v. Sunico ApS, M & B Holding ApS ja Sunil Kumar Harwani

(Asia C-49/12)

2012/C 118/17

Oikeudenkäyntikieli: tanska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Østre Landsret

Pääasian asianosaiset

Hakija: The Commissioners for Her Majesty's Revenue & Customs

Vastapuolet: Sunico ApS, M & B Holding ApS ja Sunil Kumar Harwani

Ennakkoratkaisukysymys

Onko tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 22.12.2000 annetun neuvoston asetuksen 44/2001 (1) 1 artiklaa tulkittava siten, että sen soveltamisalaan kuuluu asia, jossa jäsenvaltion viranomaiset esittävät yrityksiä ja luonnollisia henkilöitä vastaan, joiden kotipaikka on toisessa jäsenvaltiossa, korvausvaateen, joka perustuu — ensimmäisen jäsenvaltion oikeuden mukaiseen — väitteeseen petostarkoituksessa toteutetusta deliktisestä yhteistoiminnasta sellaisen arvonlisäveron kiertämiseksi, joka on maksettava ensimmäisessä jäsenvaltiossa?

(1)  EYVL L 12, s. 1.

21.4.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 118/11

Valitus, jonka European Federation of Ink and Ink Cartridge Manufacturers (EFIM) on tehnyt 3.2.2012 unionin yleisen tuomioistuimen (viides jaosto) asiassa T-296/09, European Federation of Ink and Ink Cartridge Manufactuters (EFIM) v. Euroopan komissio, 24.11.2011 antamasta tuomiosta

(Asia C-56/12 P)

2012/C 118/18

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Valittaja: European Federation of Ink and Ink Cartridge Manufacturers (EFIM) (edustaja: asianajaja D. Ehle)

Muut osapuolet: Euroopan komissio, Lexmark International Technology SA

Vaatimukset

—

unionin tuomioistuimen on kumottava kokonaisuudessaan unionin yleisen tuomioistuimen asiassa T-296/09 24.11.2011 antama tuomio ja ratkaistava itse kyseisen tuomion taustalla oleva oikeusriita

—

sen on hyväksyttävä ensimmäisessä oikeusasteessa esitetyt vaatimukset ja siis kumottava EY 82 artiklan (SEUT 102 artikla) mukaisessa menettelyssä 20.5.2009 tehty Euroopan komission päätös K(2009) 4125

—

sen on velvoitettava komissio ja Lexmark International Technology SA korvaamaan kummassakin oikeusasteessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valittaja esittää unionin yleisen tuomioistuimen 24.11.2011 antamaa tuomiota vastaan viisi valitusperustetta. Näiden perusteiden mukaan 20.5.2009 tehdyssä komission päätöksessä tehtiin oikeudellinen virhe, kun siinä ei katsottu asian koskevan unionin etua eikä annettu etusijaa kartellioikeudelliselle tutkintamenettelylle.

Ensinnäkin unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen jättäessään kumoamatta komission päätöksen siltä osin kuin tässä päätöksessä pidettiin epätodennäköisenä mahdollisuutta osoittaa mustesuihkutulostimien valmistajien yhteinen ja jakamaton määräävä markkina-asema niiden toissijaisilla mustepatruuna- ja mustemarkkinoilla.

Toiseksi valittaja väittää unionin yleisen tuomioistuimen tehneen oikeudellisen virheen kiistäessään sen näytön todennäköisyyden, joka koskee tulostinvalmistajien määräävää markkina-asemaa niiden mustepatruunamarkkinoilla.

Kolmanneksi unionin yleinen tuomioistuin teki ilmeisen oikeudellisen virheen arvioidessaan sen etusijakriteerin merkitystä, joka on ratkaiseva tutkintamenettelyn aloittamista koskevan päätöksen osalta. Näin ollen se jätti virheellisesti toteamatta, että komissio on rikkonut riidanalaisessa päätöksessä perusteluvelvollisuuttaan sen arviointikriteerin osalta, joka koskee rikkomisen merkitystä, vakavuutta ja jatkumista.

Neljänneksi valittaja väittää, että unionin yleinen tuomioistuin teki komission arviointipäätöksen oikeudellisessa tarkastelussa, joka tehtiin harkintavallan väärinkäytön näkökulmasta, oikeudellisen virheen jättäessään kumoamatta komission riidanalaisen päätöksen, vaikka tässä päätöksessä jätettiin ilman perusteluja aloittamatta tutkintamenettely monimutkaisuuden ja tarvittavien resurssien suhteettomuuden tekosyyllä.

Valittaja väittää lopuksi, että unionin yleisen tuomioistuimen tuomiossa sovelletaan väärin 27.4.2004 annettua tiedonantoa, joka koskee toimivaltaa kartelleja koskevissa kantelumenettelyissä ja tehokkaan oikeussuojan periaatetta osana unionin edun arviointia, ja komission perusteluvelvollisuutta, minkä seurauksena komission riidanalainen päätös jätettiin kumoamatta, vaikka komission tekemä unionin edun arviointi on ristiriidassa sen oman, 27.4.2004 annetun tiedonannon kanssa, eikä komissio perustele väitettään, jonka mukaan kansallisten tuomioistuinten antama suoja on riittävää.

21.4.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 118/12

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Cour constitutionnelle (Belgia) on esittänyt 3.2.2012 — Fédération des maisons de repos privées de Belgique (Femarbel) ASBL v. Commission communautaire commune

(Asia C-57/12)

2012/C 118/19

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Cour constitutionnelle

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Fédération des maisons de repos privées de Belgique (Femarbel) ASBL

Vastaaja: Commission communautaire commune

Ennakkoratkaisukysymys

Onko palveluista sisämarkkinoilla 12.12.2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/123/EY (1) 2 artiklan 2 kohdan f alakohdassa tarkoitettuja terveydenhuoltopalveluja ja 2 artiklan 2 kohdan j alakohdassa tarkoitettuja sosiaalipalveluja tulkittava siten, että direktiivin soveltamisalaan eivät kuulu vanhusten vastaanotto- tai majoituslaitoksista 24.4.2008 annetussa Commission communautaire communen määräyksessä tarkoitetut päivähoitokeskukset siltä osin kuin niissä tarjotaan vanhusten autonomian menettämisen kannalta tarkoituksenmukaista tukea ja hoitoa eivätkä samassa määräyksessä tarkoitetut yöhoitokeskukset siltä osin kuin niissä tarjotaan tukea ja terveydenhoitoa, jota vanhusten läheiset eivät voi jatkuvasti varmistaa vanhuksille?

(1)  EUVL L 376, s. 36.

21.4.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 118/12

Kanne 6.2.2012 — Euroopan komissio v. Liettuan tasavalta

(Asia C-61/12)

2012/C 118/20

Oikeudenkäyntikieli: liettua

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: A. Steiblytė, G. Wilms ja G. Zavvos)

Vastaaja: Liettuan tasavalta

Vaatimukset

—

On todettava, että Liettuan tasavalta ei ole noudattanut moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen ohjauslaitteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 8.6.1970 annetun neuvoston direktiivin 70/311/ETY (1), puitteiden luomisesta moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden hyväksymiselle 5.9.2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/46/EY (2) ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 34 artiklan mukaisia velvoitteitaan, koska se on estänyt sellaisten henkilöautojen rekisteröimisen, joiden ohjauspyörä on asennettu oikealle puolelle, ja/tai asettanut rekisteröimisen ennakkoedellytykseksi sen, että uuden henkilöauton tai aikaisemmin toisessa jäsenvaltiossa rekisteröidyn henkilöauton oikealle puolelle asennettu ohjauspyörä siirretään vasemmalle, ja

—

Liettuan tasavalta on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

1)

Liettuan tasavallan lainsäädännön mukaan uuden henkilöauton, jonka ohjauspyörä on oikealla puolella, rekisteröiminen ei ole sallittua, vaikka tällaiset ajoneuvot täyttävät kaikki puitedirektiivissä 2007/46/EY ja sen liitteessä IV luetelluissa erillisdirektiiveissä asetetut edellytykset. Direktiivi 70/156/ETY (3) kumottiin ja sitä muutettiin 29.4.2009 direktiivillä 2007/46/EY. Jäsenvaltioiden oli saatettava direktiivin 2007/46/EY säännökset osaksi kansallista oikeuttaan 29.4.2009 mennessä.

2)

Puitedirektiivin 2007/46/EY 4 artiklan 3 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on rekisteröitävä uusi henkilöauto, jos se täyttää kyseisessä direktiivissä ja erillisdirektiiveissä asetetut tekniset vaatimukset. Direktiivissä 2007/46/EY ei säädetä mahdollisuudesta evätä uuden henkilöauton rekisteröinti sillä perusteella, kummalle puolelle hallintalaitteet on asennettu. Toteamusta tukevat myös erillisdirektiivin 70/311/ETY säännökset, jotka on lueteltu puitedirektiivin IV liitteessä. Direktiivin 70/311/ETY 2 a artiklassa kielletään jäsenvaltioita epäämästä henkilöauton rekisteröimistä sen hallintalaitteita koskevista syistä, jos laitteet täyttävät kyseisessä direktiivissä asetetut edellytykset. Direktiivin 70/311/ETY liitteissä ei täsmennetä sitä, kummalle puolelle hallintalaitteet, mukaan lukien ohjauspyörä, on asennettava, eikä sitä, että se tien puoli, jossa autoa kuljetetaan, ratkaisisi auton hallintalaitteiden asentamispuolen.

3)

Jos henkilöauto täyttää kaikki viitatuissa direktiiveissä säädetyt edellytykset, ei jäsenvaltiolla, jonka liikenteessä käytetään tien oikeaa puolta, ole perustetta asettaa ajoneuvon rekisteröimisen edellytykseksi ohjauspyörän siirtämistä vasemmalle puolelle. Liikenneturvallisuuden kannalta ajoneuvon, jonka ohjauspyörä on oikealla puolella, sopeuttaminen puitedirektiivin ja erillisdirektiivien mukaisesti oikeanpuoleiseen liikenteeseen ei edellytä ohjauspyörän siirtämistä vasemmalle puolelle.

4)

Liettuan lainsäädännön mukaan ei ole myöskään mahdollista rekisteröidä aikaisemmin toisessa jäsenvaltiossa rekisteröityä henkilöautoa, jonka hallintalaitteet ovat oikealla puolella. On huomattava, että Liettuan tasavallan säännöstössä ei tehdä eroa sen mukaan, oliko tällainen ajoneuvo aikaisemmin rekisteröity jäsenvaltiossa, jonka liikenteessä käytetään tien vasenta puolta, vai jäsenvaltiossa, jonka liikenteessä käytetään tien oikeaa puolta.

5)

SEUT 34 artiklaa, jossa kielletään tuonnin määrälliset rajoitukset ja kaikki vaikutukseltaan vastaavat toimenpiteet, sovelletaan tällaisiin kieltoihin. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan jäsenvaltion oikeusnormeja, joilla voidaan välittömästi tai välillisesti rajoittaa kauppaa Euroopan unionissa, pidetään toimina, jotka vastaavat vaikutuksiltaan tuonnin määrällisiä rajoituksia.

6)

Liettuan tasavallassa sovelletut kiellot, joilla estetään sellaisten ajoneuvojen rekisteröinti, joiden hallintalaitteet ovat oikealla puolella, vaikka tällaiset ajoneuvot oli aikaisemmin rekisteröity toisessa jäsenvaltiossa, vastaavat vaikutuksiltaan SEUT 34 artiklassa tarkoitettuja tuonnin määrällisiä rajoituksia, koska toisen jäsenvaltion tavaroita (toisessa jäsenvaltiossa valmistettuja ja rekisteröityjä henkilöautoja) ei voida käyttää Liettuan markkinoilla, ellei niiden hallintalaitteita siirretä toisella puolelle. Kieltäytyminen rekisteröimästä ajoneuvoja, joiden ohjauspyörä on oikealla puolella, pakottaa tällaisten ajoneuvojen omistajat toteuttamaan verrattain kalliin hallintalaitteiden siirron ja vähentää halukkuutta tuoda tällaisia autoja Liettuan tasavaltaan.

7)

Liettuan tasavallan kieltäytyminen rekisteröimästä ajoneuvoja, joiden ohjauspyörä on oikealla puolella, ei ole asianmukainen keino liikenneturvallisuuden takaamiseksi. Komission näkemyksen mukaan ajoneuvo, jonka ohjauspyörä on oikealla puolella, ei lisää liikenneturvallisuusongelmia vaan kuljettajien on totuttava kuljettamaan ajoneuvoa, jonka hallintalaitteet ovat tien oikealla puolella, siten, ettei tällaisen ajoneuvon kuljettaminen lisää muiden tienkäyttäjien riskejä. Komissio haluaa kiinnittää unionin tuomioistuimen huomiota Liettuan tasavallan käytännön epäjohdonmukaisuuteen, sillä ajoneuvoja, joiden ohjauspyörä on oikealla puolella, satunnaisesti ajavat henkilöt (esimerkiksi matkailijat), jotka ovat tottumattomia tien oikean puolen käyttämisen merkitsemiin erityisiin olosuhteisiin, aiheuttavat suuremman liikenneturvallisuusuhan kuin kuljettajat, jotka jatkuvasti kuljettavat tällaisia ajoneuvoja tien oikealla puolella. Ajan myötä kuljettajat, jotka jatkuvasti kuljettavat henkilöautoja, joiden ohjauspyörä on oikealla puolella, tottuvat tien oikealla puolella ajamiseen liikenteessä eivätkä aiheuta uhkaa liikenneturvallisuudelle.

(1)  Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen ohjauslaitteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 8.6.1970 annettu neuvoston direktiivi 70/311/ETY (EYVL L 133, s. 10).

(2)  Puitteiden luomisesta moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden hyväksymiselle 5.9.2007 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/46/EY (puitedirektiivi) (EUVL L 263, s. 1).

(3)  Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen tyyppihyväksyntää koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 6.2.1970 annettu neuvoston direktiivi 70/156/ETY (EYVL suomenkielinen erityispainos: Alue 13 Nide 1 s. 12).

21.4.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 118/14

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Administrativen sad — Varna (Bulgaria) on esittänyt 7.2.2012 — Galin Kostov v. Direktor na Direktsia ”Obzhalvane i upravlenie na izpalnenieto” — grad Varna pri Tsentralno upravlenie na Natsionalna agentsia za prihodite

(Asia C-62/12)

2012/C 118/21

Oikeudenkäyntikieli: bulgaria

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Administrativen sad — Varna

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Galin Kostov

Vastaaja: Direktor na Direktsia ”Obzhalvane i upravlenie na izpalnenieto” — grad Varna pri Tsentralno upravlenie na Natsionalna agentsia za prihodite

Ennakkoratkaisukysymys

Onko luonnollisen henkilön, joka on ilmoittautunut arvonlisäverovelvolliseksi yksityisenä ulosottomiehenä toimimisen johdosta, pidettävä direktiivin 2006/112 (1) 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna verovelvollisena sellaisen palvelun yhteydessä, jonka hän on suorittanut satunnaisesti muussa yhteydessä kuin yksityisenä ulosottomiehenä toimiessaan, ja onko hän velvollinen maksamaan arvonlisäveroa direktiivin 2006/112 193 artiklan mukaisesti?

(1)  EUVL L 347, s. 1.

21.4.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 118/14

Kanne 7.2.2012 — Euroopan komissio v. Euroopan unionin neuvosto

(Asia C-63/12)

2012/C 118/22

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet J. Currall, J.-P. Keppenne ja D. Martin)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto

Vaatimukset

—

komission ehdotuksesta neuvoston asetukseksi Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön palkkojen ja eläkkeiden sekä näihin palkkoihin ja eläkkeisiin liittyvien korjauskertoimien mukauttamisesta 1 päivästä heinäkuuta 201119.12.2011 tehty neuvoston päätös 2011/866/EU (1) on kumottava

—

Euroopan unionin neuvosto on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Ensimmäinen väite koskee neuvoston kieltäytymistä hyväksymästä virkamiesten ja muun henkilöstön palkkojen ja eläkkeiden mukautuksia komission 24.11.2011 tekemän ehdotuksen mukaisesti, vaikka kieltäytyminen on tähän mukautukseen 31.12.2012 päättyvänä kahdeksan vuoden ajanjaksona sovellettavan menetelmän vastaista. Tällä väitteellä komissio esittää yhden ensisijaisen kanneperusteen, joka koskee toimivallan ylittämistä ja neuvoston toimivallan rajojen noudattamatta jättämistä, ja yhden toissijaisen kanneperusteen, joka koskee henkilöstösääntöjen liitteessä XI olevan 10 artiklan soveltamisen edellytysten rikkomista. Ensisijainen kanneperuste koskee sitä seikkaa, että neuvosto on tosiasiallisesti itse soveltanut 10 artiklaa mutta tehnyt sen toimielinten toimivallan käyttöä koskevien edellytysten vastaisesti; neuvosto on siten rikkonut yhtäältä henkilöstösääntöjen 65 artiklaa ja toisaalta henkilöstösääntöjen liitteessä XI olevia 3 ja 10 artiklaa. Toissijaisessa kanneperusteessa komissio katsoo, että 10 artiklan soveltamisen aineelliset edellytykset eivät missään tapauksessa täyttyneet vuonna 2011, kuten ilmenee myös niistä kahdesta taloudellisesta kertomuksesta, jotka komissio esitti neuvostolle tämän pyynnöstä. Komissio katsoo myös, ettei neuvosto ole asianmukaisesti perustellut päätöstään.

Toinen väite koskee neuvoston kieltäytymistä mukauttamasta näihin palkkoihin ja eläkkeisiin sovellettavia korjauskertoimia, jotka riippuvat asianomaisten henkilöiden työpaikasta tai asuinpaikasta. Tähän väitteeseen perustuvan ensimmäisen kanneperusteen mukaan kieltäytyminen on henkilöstösääntöjen 64 artiklan sekä henkilöstösääntöjen liitteessä XI olevien 1 ja 3 artiklan vastaista. Toisessa kanneperusteessa komissio katsoo, että tämä kieltäytyminen on SEUT 296 artiklan toisen kohdan vastaisesti jätetty perustelematta.

(1)  EUVL L 341, s. 54.

21.4.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 118/14

Kanne 9.2.2012 — Euroopan komissio v. Euroopan unionin neuvosto

(Asia C-66/12)

2012/C 118/23

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan unionin neuvosto (asiamiehet M. Bauer ja J. Herrmann)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

—

ensisijaisesti SEUT 263 artiklaan perustuva vaatimus komission 24.11.2011 päivätyn tiedonannon KOM(2011) 829 lopullinen kumoamisesta siltä osin kuin komissio on siinä lopullisesti kieltäytynyt tekemästä Euroopan parlamentille ja neuvostolle asianmukaisia ehdotuksia henkilöstösääntöjen liitteessä XI olevan 10 artiklan perusteella, ja niin ikään SEUT 263 artiklaan perustuva kumoamisvaatimus, joka kohdistuu komission ehdotukseen neuvoston asetukseksi Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön palkkojen ja eläkkeiden sekä niihin liittyvien korjauskertoimien mukauttamisesta 1 päivästä heinäkuuta 2011

—

toissijaisesti SEUT 265 artiklaan perustuva vaatimus sen toteamisesta, että vastaaja on perussopimusten vastaisesti laiminlyönyt asianmukaisten ehdotusten tekemisen Euroopan parlamentille ja neuvostolle henkilöstösääntöjen liitteessä XI olevan 10 artiklan perusteella

—

vastaaja on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Komission 24.11.2011 päivätyn tiedonannon kumoamista koskevan ensimmäisen kannevaatimuksen tueksi neuvosto vetoaa yhteen kanneperusteeseen, joka koskee henkilöstösääntöjen liitteessä XI olevan 10 artiklan, luettuna yhdessä SEU 13 artiklan 2 kohdan toisen virkkeen ja SEUT 241 artiklan kanssa, rikkomista. Neuvosto katsoo, että komission johtopäätöksessä, jonka mukaan unionissa ei ole tapahtunut taloudellisen ja sosiaalisen tilanteen vakavaa ja äkillistä heikkenemistä, on useita virheitä: komissio ei ole ottanut huomioon kaikkia saatavissa olleita asiaan vaikuttavia objektiivisia tietoja, ja se on luonnehtinut virheellisesti eräitä tietoja, joihin se on perustanut arviointinsa. Kun otetaan huomioon, että 24.11.2010 asiassa C-40/10 annetun unionin tuomioistuimen tuomion (79 kohta) mukaan ”[liitteessä XI olevassa] 10 artiklassa komissiolle annetun toimivallan käyttäminen [ei ole] kyseiselle toimielimelle pelkkä oikeus”, näistä tosiseikkojen oikeudellisessa luonnehtimisessa tapahtuneista ilmeisistä arviointivirheistä johtuu, että komission kieltäytyminen tähän oikeudelliseen perustaan nojautuvien asianmukaisten ehdotusten tekemisestä on lainvastainen. Tällä kieltäytymisellä komissio on myös rikkonut vilpittömän yhteistyön velvoitettaan (SEU 13 artiklan 2 kohta).

Toisessa kannevaatimuksessa vaaditaan kumottavaksi ehdotus asetukseksi virkamiesten palkkojen ja eläkkeiden mukauttamisesta henkilöstösääntöjen liitteessä XI olevassa 3 artiklassa vahvistettua ”normaalia menetelmää” noudattaen. Neuvosto katsoo, että tämä ehdotus on oikeusvaikutuksia omaava toimi, koska edellä mainitussa asiassa C-40/10 annetun tuomion 71 kohdan mukaan ”neuvosto ei voi kyseisen 3 artiklan yhteydessä vedota tuossa artiklassa vahvistettuja perusteita pitemmälle menevään harkintavaltaan”. Tehdessään ”normaalin menetelmän” soveltamiseen perustuvan ehdotuksen eikä liitteessä XI olevassa 10 artiklassa tarkoitettuun poikkeuslausekkeeseen perustuvaa ehdotusta komissio on tällä valinnallaan vienyt Euroopan parlamentilta ja neuvostolta mahdollisuuden käyttää niille kuuluvaa harkintavaltaa poikkeuslausekkeen kriteerien arvioimisessa. Tätä valintaa rasittavat samat virheet kuin 24.11.2011 päivättyyn tiedonantoon sisältyvää komission johtopäätöstä, jonka mukaan unionissa ei ole tapahtunut taloudellisen ja sosiaalisen tilanteen vakavaa ja äkillistä heikkenemistä. Neuvosto vetoaa lisäksi siihen, että tehdessään ehdotuksen palkkojen mukauttamisesta ”normaalia menetelmää” noudattaen komissio on myös rikkonut vilpittömän yhteistyön velvoitettaan (SEU 13 artiklan 2 kohta).

Lopuksi neuvosto vetoaa toissijaisesti siihen, että mikäli unionin tuomioistuin ei katsoisi komission 24.11.2011 päivätyn tiedonannon olevan SEUT 265 artiklan toisessa kohdassa tarkoitettu komission kannanmäärittely, komissio on laiminlyönyt SEUT 241 artiklasta, luettuna yhdessä henkilöstösääntöjen liitteessä XI olevan 10 artiklan, sellaisena kuin unionin tuomioistuin on sitä tulkinnut edellä mainitussa asiassa C-40/10 antamassaan tuomiossa (79 kohta), johtuvan velvoitteensa tehdä tähän oikeudelliseen perustaan nojautuva ehdotus.

21.4.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 118/15

Kanne 9.2.2012 — Euroopan komissio v. Espanjan kuningaskunta

(Asia C-67/12)

2012/C 118/24

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: K. Herrmann ja I. Galindo Martin)

Vastaaja: Espanjan kuningaskunta

Vaatimukset

—

On todettava, että Espanjan kuningaskunta ei ole noudattanut rakennusten energiatehokkuudesta 16.12.2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/91/EY (1) 3, 7 ja 8 artiklan mukaisia velvoitteitaan, luettuna yhdessä rakennusten energiatehokkuudesta 19.5.2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/31/EU (2) 29 artiklan kanssa, koska se ei ole antanut säädetyssä määräajassa kyseisten säännösten noudattamisen edellyttämiä lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä, eikä ainakaan ilmoittanut niistä komissiolle

—

Espanjan kuningaskunta on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

1)

Direktiivin 2002/91/EY 15 artiklassa säädetään, että jäsenvaltioiden on annettava kyseisen direktiivin noudattamisen edellyttämät säännökset viimeistään 4.1.2006.

2)

Komissio huomauttaa, ettei Espanjan kuningaskunta ole tähän mennessä antanut direktiivin 2002/91/EY 3, 7 ja 8 artiklan noudattamisen edellyttämiä säännöksiä, eikä ainakaan ilmoittanut niistä komissiolle.

(1)  EYVL 2003, L 1, s. 65.

(2)  EUVL 2010, L 153, s. 13.

21.4.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 118/16

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Qorti Kostituzzjonali (Malta) on esittänyt 10.2.2012 — Vodafone Malta Limited ja Mobisle Communications Limited v. L-Avukat Ġenerali, Il-Kontrollur tad-Dwana, Il-Ministru tal-Finanzi ja L-Awtorità ta’ Malta dwar il-Komunikazzjoni

(Asia C-71/12)

2012/C 118/25

Oikeudenkäyntikieli: malta

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Qorti Kostituzzjonali

Pääasian asianosaiset

Valittajat: Vodafone Malta Limited ja Mobisle Communications Limited

Vastapuolet: L-Avukat Ġenerali, Il-Kontrollur tad-Dwana, Il-Ministru tal-Finanzi ja L-Awtorità ta’ Malta dwar il-Komunikazzjoni

Ennakkoratkaisukysymykset

Estävätkö sähköisiä viestintäverkkoja ja -palveluja koskevista valtuutuksista 7.3.2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/20/EY (valtuutusdirektiivin) säännökset, erityisesti sen 12 ja/tai 13 artikla, jäsenvaltioita kohdistamasta matkaviestinoperaattoreihin (operaattorit) verorasitusta,

a)

joka on valmisteveroksi kutsuttu vero ja josta säädetään kansallisessa lainsäädännössä,

b)

jonka suuruus määräytyy prosenttiosuutena niistä maksuista, joita matkapuhelinoperaattorit veloittavat käyttäjiltään näille tarjoamistaan palveluista, poikkeuksina lain nojalla verosta vapautetut palvelut,

c)

jonka käyttäjät maksavat omille matkapuhelinoperaattoreilleen yksilökohtaisesti, ja kaikki matkapuhelinpalveluja tarjoavat operaattorit tilittävät edelleen tullitarkastajalle kyseisen summan, jonka maksamista edellytetään vain kyseisiltä operaattoreilta eikä muilta yrityksiltä, esimerkiksi muita sähköisiä viestintäverkkoja ja -palveluja tarjoavilta yrityksiltä?

21.4.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 118/16

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Giudice di Pace di Revere (Italia) on esittänyt 13.2.2012 — Rikosoikeudenkäynti Ahmed Ettaghia vastaan

(Asia C-73/12)

2012/C 118/26

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Giudice di Pace di Revere

Rikosoikeudenkäynnin asianosainen pääasiassa

Ahmed Ettaghi

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Kun huomioon otetaan vilpittömän yhteistyön periaate ja direktiivien tehokkaan vaikutuksen periaate, ovatko direktiivin 2008/115/EY (1) 2, 4, 6, 7 ja 8 artikla esteenä sille, että jäsenvaltiossa laittomasti oleskelevalle kolmannen maan kansalaiselle määrätään seuraamukseksi sakko, joka korvataan vaihtoehtoisena rikosoikeudellisena seuraamuksena kotiarestilla pelkän laittoman maahantulon ja oleskelun johdosta, jo ennen kuin henkilö on laiminlyönyt hallintoviranomaisen antaman maastapoistumismääräyksen noudattamisen?

2)

Kun huomioon otetaan vilpittömän yhteistyön periaate ja direktiivien tehokkaan vaikutuksen periaate, ovatko direktiivin 2008/115/EY 2, 15 ja 16 artikla esteenä sille, että jäsenvaltio voisi direktiivin antamisen jälkeen säätää oikeussäännöstä, jonka mukaan jäsenvaltiossa laittomasti oleskelevalle kolmannen maan kansalaiselle määrätään seuraamukseksi sakko, joka korvataan vaihtoehtoisena rangaistuksena välittömällä karkotuksella noudattamatta direktiivissä säädettyjä menettelyä ja ulkomaalaisen oikeuksia?

3)

Onko SEU 4 artiklan 3 kohdan mukainen lojaalin yhteistyön periaate esteenä kansalliselle oikeussäännölle, josta on säädetty direktiivin täytäntöönpanolle varatun ajan kuluessa direktiivin soveltamisalan kiertämiseksi tai ainakin sen supistamiseksi, ja mihin toimenpiteisiin tuomioistuimen on ryhdyttävä todetessaan, että tällainen tavoite on olemassa?

(1)  EUVL L 348, s. 98.

21.4.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 118/17

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Giudice di Pace di Revere (Italia) on esittänyt 13.2.2012 — Rikosoikeudenkäynti Abd Aziz Tamia vastaan

(Asia C-74/12)

2012/C 118/27

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Giudice di Pace di Revere

Rikosoikeudenkäynnin asianosainen pääasiassa

Abd Aziz Tam

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Kun huomioon otetaan vilpittömän yhteistyön periaate ja direktiivien tehokkaan vaikutuksen periaate, ovatko direktiivin 2008/115/EY (1) 2, 4, 6, 7 ja 8 artikla esteenä sille, että jäsenvaltiossa laittomasti oleskelevalle kolmannen maan kansalaiselle määrätään seuraamukseksi sakko, joka korvataan vaihtoehtoisena rikosoikeudellisena seuraamuksena kotiarestilla pelkän laittoman maahantulon ja oleskelun johdosta, jo ennen kuin henkilö on laiminlyönyt hallintoviranomaisen antaman maastapoistumismääräyksen noudattamisen?

2)

Kun huomioon otetaan vilpittömän yhteistyön periaate ja direktiivien tehokkaan vaikutuksen periaate, ovatko direktiivin 2008/115/EY 2, 15 ja 16 artikla esteenä sille, että jäsenvaltio voisi direktiivin antamisen jälkeen säätää oikeussäännöstä, jonka mukaan jäsenvaltiossa laittomasti oleskelevalle kolmannen maan kansalaiselle määrätään seuraamukseksi sakko, joka korvataan vaihtoehtoisena rangaistuksena välittömällä karkotuksella noudattamatta direktiivissä säädettyjä menettelyä ja ulkomaalaisen oikeuksia?

3)

Onko SEU 4 artiklan 3 kohdan mukainen lojaalin yhteistyön periaate esteenä kansalliselle oikeussäännölle, josta on säädetty direktiivin täytäntöönpanolle varatun ajan kuluessa direktiivin soveltamisalan kiertämiseksi tai ainakin sen supistamiseksi, ja mihin toimenpiteisiin tuomioistuimen on ryhdyttävä todetessaan, että tällainen tavoite on olemassa?

(1)  EUVL L 348, s. 98.

21.4.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 118/17

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Giudice di Pace di Revere (Italia) on esittänyt 13.2.2012 — Rikosoikeudenkäynti Majali Abdelia vastaan

(Asia C-75/12)

2012/C 118/28

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Giudice di Pace di Revere

Rikosoikeudenkäynnin asianosainen pääasiassa

Majali Abdel

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Kun huomioon otetaan vilpittömän yhteistyön periaate ja direktiivien tehokkaan vaikutuksen periaate, ovatko direktiivin 2008/115/EY (1) 2, 4, 6, 7 ja 8 artikla esteenä sille, että jäsenvaltiossa laittomasti oleskelevalle kolmannen maan kansalaiselle määrätään seuraamukseksi sakko, joka korvataan vaihtoehtoisena rikosoikeudellisena seuraamuksena kotiarestilla pelkän laittoman maahantulon ja oleskelun johdosta, jo ennen kuin henkilö on laiminlyönyt hallintoviranomaisen antaman maastapoistumismääräyksen noudattamisen?

2)

Kun huomioon otetaan vilpittömän yhteistyön periaate ja direktiivien tehokkaan vaikutuksen periaate, ovatko direktiivin 2008/115/EY 2, 15 ja 16 artikla esteenä sille, että jäsenvaltio voisi direktiivin antamisen jälkeen säätää oikeussäännöstä, jonka mukaan jäsenvaltiossa laittomasti oleskelevalle kolmannen maan kansalaiselle määrätään seuraamukseksi sakko, joka korvataan vaihtoehtoisena rangaistuksena välittömällä karkotuksella noudattamatta direktiivissä säädettyjä menettelyä ja ulkomaalaisen oikeuksia?

3)

Onko SEU 4 artiklan 3 kohdan mukainen lojaalin yhteistyön periaate esteenä kansalliselle oikeussäännölle, josta on säädetty direktiivin täytäntöönpanolle varatun ajan kuluessa direktiivin soveltamisalan kiertämiseksi tai ainakin sen supistamiseksi, ja mihin toimenpiteisiin tuomioistuimen on ryhdyttävä todetessaan, että tällainen tavoite on olemassa?

(1)  EUVL L 348, s. 98.

21.4.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 118/18

Valitus, jonka Deutsche Post AG on tehnyt 14.2.2012 unionin yleisen tuomioistuimen (kahdeksas jaosto) asiassa T-421/07, Deutsche Post AG vastaan Euroopan komissio, 8.12.2011 antamasta tuomiosta

(Asia C-77/12 P)

2012/C 118/29

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Valittaja: Deutsche Post AG (edustajat: Rechtsanwalt J. Sedemund ja Rechtsanwalt T. Lübbig)

Muut osapuolet: Euroopan komissio, UPS Europe NV/SA, UPS Deutschland Inc. & Co. OHG

Valittajan vaatimukset

Valittaja vaatii, että

—

unionin yleisen tuomioistuimen (kahdeksas jaosto) asiassa T-421/07 8.12.2011 antama riidanalainen tuomio kumotaan kokonaisuudessaan

—

Euroopan komissio velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Käsiteltävä valitus koskee ennen kaikkea kysymystä siitä, onko komission päätös SEUT 108 artiklan 2 kohdan ja asetuksen N:o 659/1999/EY 4 artiklan 4 kohdan mukaisen muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta SEUT 263 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu kannekelpoinen päätös, ja jos on, niin millä edellytyksillä. Kyse on erityisesti siitä, onko tällaisella aloittamispäätöksellä itsenäisiä sitovia oikeusvaikutuksia myös jo aikaisemmin tehtyyn aloittamispäätökseen, joka väitetysti koski samoja tukitoimenpiteitä, nähden.

Unionin yleinen tuomioistuin totesi tällaisen kanteen tutkittavaksi ottamisen edellytysten puuttuvan ennen kaikkea siksi, että käsiteltävässä asiassa riitautettu vuonna 2007 tehty aloittamispäätös C 36/07 (ex NN 25/07) koski samoja toimenpiteitä, jotka olivat jo olleet riitautettua aloittamispäätöstä ajallisesti aikaisemman, vuonna 1999 tehdyn aloittamispäätöksen C 61/99 (ex NN 153/96) kohteena. Arviointiin ei vaikuttanut unionin yleisen tuomioistuimen mukaan se, että käsiteltävänä olevaa muodollista päätutkintamenettelyä edeltäneessä tutkintamenettelyssä tehtiin jo viisi vuotta aikaisemmin asetuksen N:o 659/1999/EY 7 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu kielteinen päätös, koska aikaisempi tutkintamenettely päätettiin mainitulla kielteisellä päätöksellä vain osittain.

Valittaja esittää neljä valitusperustetta:

1)

Unionin yleinen tuomioistuin totesi valituksenalaisessa tuomiossa virheellisesti, ettei vuonna 2007 tehdyllä riidanalaisella aloittamispäätöksellä ole itsenäisiä oikeusvaikutuksia. Valittajan mukaan aloittamispäätös koski kuitenkin valtiontukisäännöstössä tarkoitettuja tukitoimia, jotka olivat laajempia kuin ne, jotka olivat olleet komission vuonna 1999 tekemän aloittamispäätöksen kohteena. Lisäksi vuonna 1999 aloitettu päätutkintamenettely oli päätetty kokonaisuudessaan vuonna 2002 tehdyllä kielteisellä päätöksellä (2002/753/EY), minkä vuoksi vuoden 1999 aloittamispäätöksellä ei voinut olla enää mitään oikeusvaikutuksia. Valittajan mukaan unionin yleinen tuomioistuin jätti käsiteltävänä olevan kanteen tutkimatta SEUT 263 artiklan 4 kohdan vastaisesti, koska kaikki päätökset, joilla on itsenäisiä oikeusvaikutuksia, ovat mainitun määräyksen perusteella kannekelpoisia.

2)

Toiseksi unionin yleinen tuomioistuin jätti virheellisesti ottamatta huomioon komission luottamuksensuojan, oikeusvarmuuden ja hallintomenettelyn sääntöjenmukaisuuden periaatteiden loukkaamisten merkityksen ja niiden vaikutukset käsiteltävään tutkintamenettelyyn. Unionin yleinen tuomioistuin ei nimittäin pitänyt oikeudellisena virheenä sitä, että komissio katsoi jälkikäteen — tätä liittotasavallan hallitukselle ja valittajalle riittävästi selventämättä —, ettei vuonna 1999 aloitettu muodollinen tutkintamenettely ollut tyhjentävä ja otti asian käsiteltäväksi uudelleen viisi vuotta kyseisen muodollisen päättämisen jälkeen.

3)

Kolmanneksi valittaja katsoo, että se seikka, ettei unionin yleinen tuomioistuin myöntänyt valittajalle käsiteltävässä asiassa vuoden 2007 aloittamispäätöstä koskevaa kanneoikeutta, merkitsee oikeussuojan epäämistä, millä loukataan valittajalle SEU 6 artiklan 1 kohdan, luettuna yhdessä perusoikeuskirjan 47 artiklan 1 kohdan ja SEU 6 artiklan 3 kohdan kanssa, perusteella kuuluvaa oikeutta tehokkaaseen oikeussuojaan.

4)

Neljänneksi valittaja katsoo, että unionin yleisen tuomioistuimen olisi pitänyt käsitellä molempia edellä mainittuja, valituksenalaisessa tuomiossa kokonaan mainitsematta jääneitä seikkoja tuomionsa perusteluissa vähintään muutamilla selittävillä huomautuksilla. Unionin yleisen tuomioistuimen laiminlyönti on valittajan mukaan oikeusvaltioperiaatteesta seuraavan, unionin yleiselle tuomioistuimelle kuuluvan tuomioiden perusteluvelvollisuuden vastainen.

21.4.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 118/19

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Cour de cassation (Ranska) on esittänyt 20.2.2012 — Société Landsbanki Islands HF v. Kepler Capital Markets SA ja Frédéric Giraux

(Asia C-85/12)

2012/C 118/30

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Cour de cassation

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Société Landsbanki Islands HF

Vastapuolet: Kepler Capital Markets SA ja Frédéric Giraux

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko luottolaitosten tervehdyttämisestä ja likvidaatiosta annetun direktiivin 2001/24/EY (1) 3 ja 9 artiklaa tulkittava siten, että 15.4.2009 annettuun Islannin lakiin nro 44/2009 perustuvia rahalaitoksen tervehdyttämis- ja likvidaatiotoimenpiteitä on pidettävä näissä direktiivin artikloissa tarkoitettuina hallinto- tai lainkäyttöviranomaisten toteuttamina toimenpiteinä?

2)

Onko direktiivin 2001/24/EY 32 artiklaa tulkittava siten, että se estää 20.12.2002 annetun Islannin lain 98 §:n kaltaisen kansallisen säännöksen, jolla kielletään oikeudellisten vaateiden kohdistaminen rahalaitokseen tai määrätään kaikki tällaiset rahalaitokseen kohdistetut toimenpiteet keskeytettäväksi velkasaneeraukseen asettamisesta alkaen, vaikutukset turvaamistoimenpiteisiin, jotka on määrätty jossakin muussa jäsenvaltiossa ennen velkasaneeraukseen asettamista?

(1)  Luottolaitosten tervehdyttämisestä ja likvidaatiosta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/24/EY (EYVL L 125, s. 15).

21.4.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 118/19

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Högsta förvaltningsdomstolen (Ruotsi) on esittänyt 17.2.2012 — Skatteverket v. PCF Clinic AB

(Asia C-91/12)

2012/C 118/31

Oikeudenkäyntikieli: ruotsi

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Högsta förvaltningsdomstolen

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Skatteverket

Vastapuoli: PCF Clinic AB

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko arvonlisäverodirektiivin (1) 132 artiklan 1 kohdan b ja c alakohtaa tulkittava siten, että siinä säädettyinä verosta vapautettuina liiketoimina voidaan pitää seuraavia asiassa kyseessä olevia hoitopalveluja:

a)

kauneusleikkaukset

b)

muut esteettiset hoidot?

2)

Vaikuttaako annettavaan vastaukseen se, suoritetaanko leikkaukset tai esteettinen hoito sairauksien, ruumiillisten poikkeavuuksien tai vammojen ennaltaehkäisemiseksi tai hoitamiseksi?

3)

Jos toimenpiteiden tarkoituksella on merkitystä, voidaanko huomioon ottaa potilaan käsitys toimenpiteiden tarkoituksesta?

4)

Onko ratkaisun kannalta merkitystä sillä, suorittaako toimenpiteet laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö, tai sillä, että tällainen henkilöstö ottaa kantaa siihen, mikä on hoidon tarkoitus?

(1)  Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annettu neuvoston direktiivi 2006/112/ETY (EUVL 347, s. 1).

21.4.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 118/19

Kanne 21.2.2012 — Euroopan komissio v. Saksan liittotasavalta

(Asia C-95/12)

2012/C 118/32

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: E. Montaguti ja G. Braun)

Vastaaja: Saksan liittotasavalta

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin tuomioistuinta

—

toteamaan, ettei Saksan liittotasavalta ole noudattanut SEUT 260 artiklan 2 kohdan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole toteuttanut kaikkia toimenpiteitä, jotka sen olisi pitänyt toteuttaa Euroopan unionin tuomioistuimen asiassa C-112/05, komissio vastaan Saksa, 23.10.2007 antaman tuomion (1) — joka koskee sitä, että VW-lain säännökset ovat ristiriidassa unionin oikeuden kanssa — perusteella

—

velvoittamaan Saksan liittotasavallan maksamaan 282 725,10 euron uhkasakon päivää kohden ja 31 114,72 euron kiinteämääräisen hyvityksen päivää kohden Euroopan unionin omien varojen tilille

—

velvoittamaan Saksan liittotasavallan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Unionin tuomioistuimen tuomio asiassa C-112/05, komissio vastaan Saksa, annettiin 23.10.2007. Komissio totesi mainitussa asiassa, että kyseessä olevat VW-lain säännökset, joissa ensinnäkin yleisesti sovellettavista oikeussäännöistä poiketen rajataan kunkin osakkeenomistajan äänioikeus 20 prosenttiin Volkswagenin yhtiöpääomasta, toiseksi vaaditaan yli 80 prosentin enemmistö edustettuna olevasta pääomasta sellaisiin yhtiökokouksen päätöksiin, joihin yleisesti sovellettavissa oikeussäännöissä vaaditaan vain 75 prosentin enemmistö, ja kolmanneksi sallitaan yleisesti sovellettavista oikeussäännöistä poiketen se, että liittovaltio ja Niedersachsenin osavaltio voivat kumpikin nimetä mainitun yhtiön hallintoneuvostoon kaksi edustajaa, ovat omiaan vähentämään kiinnostusta suoriin sijoituksiin ja että ne ovat näin ollen EY 56 artiklassa tarkoitettuja pääomien vapaan liikkuvuuden rajoituksia.

Edellä mainitusta tuomiosta ilmenee komission mukaan, että kukin riitautetuista VW-lain säännöksistä merkitsee sellaisenaan pääomien vapaan liikkuvuuden rajoitusta.

Laissa, jonka Saksan liittotasavalta on todennut antaneensa unionin tuomioistuimen tuomion panemiseksi täytäntöön, edellytetään kuitenkin komission mukaan yhä yli 80 prosentin enemmistöä edustettuna olevasta pääomasta sellaisiin yhtiökokouksen päätöksiin, joihin osakeyhtiölain säännöksissä vaaditaan vain 75 prosentin enemmistö. Saksan liittotasavalta perustelee kyseisen säännöksen viittaamalla asiassa C-112/05 annetun tuomion tuomiolauselmaan, jonka mukaan kyseisen säännös on oikeudenvastainen ainoastaan silloin, kun sitä tarkastellaan yhdessä kahden muun säännöksen kanssa. Se ei Saksan liittotasavallan mukaan kuitenkaan yksinään merkitse pääomien vapaan liikkuvuuden loukkaamista.

Komission mukaan edellä mainitun tuomion sanamuoto ei sulje pois sitä, että kukin riitautetuista säännöksistä on yksinäänkin lainvastainen. Komissio huomauttaa, että pantaessa tuomiota täytäntöön ei ole riittävää noudattaa yksinomaan sen tuomiolauselmaa, vaan myös sen perusteluja. Nyt käsiteltävässä tilanteessa on komission mukaan erityisen liioiteltua pyrkiä perustelemaan Saksan liittotasavallan laiminlyöntiä kyseisen tuomion tuomiolauselmassa olevilla kolmella sanalla ”in Verbindung mit” (”yhdessä”). Tällainen tulkinta merkitsee sitä, ettei huomioon oteta lainkaan tuomion perusteluja eikä erityisosakkeita (”golden shares”) koskevaa unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä.

Komissio katsoo näin ollen olevansa pakotettu saattamaan asian uudelleen unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi SEUT 260 artiklan 2 kohdan nojalla. Rahallisten seuraamusten määrä on komission mukaan laskettu kiinteämääräisten hyvitysten ja uhkasakkojen määrän laskemiseen liittyvien tietojen päivittämistä koskevan, 1.9.2011 annetun tiedonannon perusteella. (2)

(1)  Kok. 2007, s. I-8995.

(2)  EUVL 2011, C 12, s. 1.

Unionin yleinen tuomioistuin

21.4.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 118/21

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 7.3.2012 — British Aggregates v. komissio

(Asia T-210/02 RENV) (1)

(Valtiontuki - Kiviaineksiin kohdistuva ympäristövero Yhdistyneessä kuningaskunnassa - Vastustamatta jättämistä koskeva komission päätös - Etu - Valikoivuus)

2012/C 118/33

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: British Aggregates Association (Lanark, Yhdistynyt kuningaskunta) (edustajat: solicitor C. Pouncey, solicitor J. Coombes ja asianajaja L. Van den Hende)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: M. Afonso, J. Flett ja B. Martenczuk)

Väliintulija, joka tukee vastaajan vaatimuksia: Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta (asiamiehet: aluksi T. Harris, sitten S. Ossowski, avustajinaan barrister M. Hall ja barrister G. Facenna)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne, jossa vaaditaan kumoamaan osittain 24.4.2002 tehty komission päätös K(2002) 1478 lopullinen, joka koskee valtiontukea N 863/01 — Yhdistynyt kuningaskunta/Kiviainesvero

Tuomiolauselma

1)

Komission 24.4.2002 tekemä päätös K(2002) 1478 lopullinen, joka koskee valtiontukea N 863/01 — Yhdistynyt kuningaskunta/Kiviainesvero, kumotaan muilta osin kuin Pohjois-Irlannille myönnetyn vapautuksen osalta.

2)

Euroopan komissio vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan British Aggregates Associationille yhteisöjen tuomioistuimessa ja unionin yleisessä tuomioistuimessa käydyistä menettelyistä aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

3)

Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta vastaa sille yhteisöjen tuomioistuimessa ja unionin yleisessä tuomioistuimessa käydyistä menettelyistä aiheutuneista oikeudenkäyntikuluista.

(1)  EYVL C 219, 14.9.2002.

21.4.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 118/21

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 6.3.2012 — UPM-Kymmene v. komissio

(Asia T-53/06) (1)

(Kilpailu - Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt - Muovisten teollisuussäkkien ala - Päätös, jolla EY 81 artiklan rikkominen todetaan - Rikkomisen kesto - Yhtenä kokonaisuutena pidettävä jatkettu kilpailusääntöjen rikkominen - Sakot - Rikkomisen vakavuus - Lieventävät seikat - Yrityksen passiivinen rooli - Oikeasuhteisuus)

2012/C 118/34

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: UPM-Kymmene Oyj (Helsinki, Suomi) (edustajat: aluksi asianajajat B. Amory, E. Friedel ja F. Bimont, sitten asianajajat B. Amory, E. Friedel, F. Bimont ja F. Amato ja lopuksi asianajaja B. Amory)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamies: F. Castillo de la Torre, avustajanaan barrister M. Gray)

Oikeudenkäynnin kohde

Vaatimus [EY] 81 artiklan mukaisesta menettelystä (asia COMP/F/38.354 — Teollisuussäkit) 30.11.2005 tehdyn komission päätöksen K (2005) 4634 lopullinen kumoamiseksi

Tuomiolauselma

1)

[EY] 81 artiklan mukaisesta menettelystä (asia COMP/F/38.354 — Teollisuussäkit) 30.11.2005 tehty komission päätös K (2005) 4634 lopullinen kumotaan siltä osin kuin siinä katsotaan, että UPM-Kymmene Oyj on vastuussa kyseisen päätöksen 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta yhtenä kokonaisuutena pidettävästä jatketusta kilpailusääntöjen rikkomisesta 10.10.1995 edeltävän ajanjakson osalta.

2)

Kyseisen päätöksen 2 artiklan j alakohdassa määrätyn sakon määräksi vahvistetaan 50,7 miljoonaa euroa.

3)

Kanne hylätään muilta osin.

4)

Euroopan komissio ja UPM-Kymmene vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1)  EUVL C 86, 8.4.2006.

21.4.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 118/22

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 6.3.2012 — FLS Plast v. komissio

(Asia T-64/06) (1)

(Kilpailu - Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt - Muovisten teollisuussäkkien ala - Päätös, jolla EY 81 artiklan rikkominen todetaan - Rikkomisen kesto - Sakot - Rikkomisen vakavuus - Lieventävät seikat - Yhteistyö hallinnollisessa menettelyssä - Oikeasuhteisuus - Yhteisvastuu - Ne bis in idem -periaate)

2012/C 118/35

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: FLS Plast A/S (Valby, Tanska) (edustajat: aluksi K. Lasok, QC, sitten asianajaja M. Thill-Tayara)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamies: F. Castillo de la Torre, avustajanaan barrister M. Gray)

Oikeudenkäynnin kohde

Ensisijaisesti [EY] 81 artiklan mukaisesta menettelystä (asia COMP/F/38.354 — Teollisuussäkit) 30.11.2005 tehdyn komission päätöksen K (2005) 4634 lopullinen osittaista kumoamista koskeva vaatimus ja toissijaisesti kantajalle kyseisellä päätöksellä määrätyn sakon alentamista koskeva vaatimus

Tuomiolauselma

1)

[EY] 81 artiklan mukaisesta menettelystä (asia COMP/F/38.354 — Teollisuussäkit) 30.11.2005 tehty komission päätös K (2005) 4634 kumotaan siltä osin kuin siinä katsotaan, että FLS Plast A/S on vastuussa kyseisen päätöksen 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta yhtenä kokonaisuutena pidettävästä jatketusta kilpailusääntöjen rikkomisesta 31.12.1990–31.12.1991.

2)

Määräksi, jonka FLS Plast on velvollinen maksamaan yhteisvastuullisesti päätöksen K (2005) 4634 2 artiklan f alakohdan nojalla, vahvistetaan 14,45 miljoonaa euroa.

3)

Kanne hylätään muilta osin.

4)

Euroopan komissio ja FLS Plast vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1)  EUVL C 96, 22.4.2006.

21.4.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 118/22

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 6.3.2012 — FLSmidth v. komissio

(Asia T-65/06) (1)

(Kilpailu - Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt - Muovisten teollisuussäkkien ala - Päätös, jolla EY 81 artiklan rikkominen todetaan - Kilpailusääntöjen rikkomista merkitsevästä toiminnasta vastuuseen joutuminen - Rikkomisen kesto - Sakot - Rikkomisen vakavuus - Lieventävät seikat - Yhteistyö hallinnollisessa menettelyssä - Oikeasuhteisuus - Yhteisvastuu)

2012/C 118/36

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: FLSmidth & Co. A/S (Valby, Tanska) (edustaja: asianajaja J.-E. Svensson)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamies: F. Castillo de la Torre, avustajanaan barrister M. Gray)

Oikeudenkäynnin kohde

Ensisijaisesti [EY] 81 artiklan mukaisesta menettelystä (asia COMP/F/38.354 — Teollisuussäkit) 30.11.2005 tehdyn komission päätöksen K (2005) 4634 lopullinen osittaista kumoamista koskeva vaatimus ja toissijaisesti kantajalle kyseisellä päätöksellä määrätyn sakon alentamista koskeva vaatimus

Tuomiolauselma

1)

[EY] 81 artiklan mukaisesta menettelystä (asia COMP/F/38.354 — Teollisuussäkit) 30.11.2005 tehty komission päätös K (2005) 4634 kumotaan siltä osin kuin siinä katsotaan, että FLSmidth & Co. A/S on vastuussa kyseisen päätöksen 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta yhtenä kokonaisuutena pidettävästä jatketusta kilpailusääntöjen rikkomisesta 31.12.1990–31.12.1991.

2)

Määräksi, jonka FLSmidth & Co. A/S on velvollinen maksamaan yhteisvastuullisesti päätöksen K (2005) 4634 2 artiklan f alakohdan nojalla, vahvistetaan 14,45 miljoonaa euroa.

3)

Kanne hylätään muilta osin.

4)

Euroopan komissio ja FLSmidth & Co. vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1)  EUVL C 96, 22.4.2006.

21.4.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 118/23

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 6.3.2012 — komissio v. Liotti

(Asia T-167/09 P) (1)

(Muutoksenhaku - Henkilöstö - Virkamiehet - Arviointi - Urakehitystä koskeva kertomus - Vuoden 2006 arviointikierros - Yleiset soveltamissäännöt - Arviointikriteerien johdonmukainen ja yhdenmukainen soveltaminen)

2012/C 118/37

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Valittaja: Euroopan komissio (asiamiehet: B. Eggers ja K. Herrmann)

Valittajan vastapuoli: Amerigo Liotti (Senningerberg, Luxemburg) (edustaja: asianajaja F. Frabetti)

Oikeudenkäynnin kohde

Valitus, jossa vaaditaan Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen (ensimmäinen jaosto) asiassa F-38/08, Liotti vastaan komissio, (ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa) 17.2.2012 antaman tuomion kumoamista

Tuomiolauselma

1)

Valitus hylätään.

2)

Euroopan komissio vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Amerigo Liottille tässä oikeusasteessa aiheutuneet kulut.

(1)  EUVL C 167, 18.7.2009.

21.4.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 118/23

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 2.3.2012 — Alankomaat ja ING Groep v. komissio

(Yhdistetyt asiat T-29/10 ja T-33/10) (1)

(Valtiontuki - Rahoitusala - Jäsenvaltion taloudessa olevan vakavan häiriön poistamiseen tarkoitettu tuki - Pääomanlisäys, johon liittyy tuensaajalle annettu mahdollisuus valita takaisinmaksun tai osakkeiden muuntamisen välillä - Takaisinmaksuehtojen muuttaminen hallinnollisen menettelyn kuluessa - Päätös, jolla tuki todetaan yhteismarkkinoille soveltuvaksi - Valtiontuen käsite - Etu - Yksityinen sijoittaja -arviointiperuste - Tuen määrän ja tuen yhteismarkkinoille soveltuvuuden varmistamiseen tarkoitettujen toimenpiteiden laajuuden välttämätön ja oikeasuhteinen yhteys)

2012/C 118/38

Oikeudenkäyntikielet: hollanti ja englanti

Asianosaiset

Kantajat: Alankomaiden kuningaskunta (asiamiehet: C. Wissels, Y. de Vries ja M. de Ree, avustajanaan asianajaja P. Glazener) (asia T-29/10) ja ING Groep NV (Amsterdam, Alankomaat) (edustajat: aluksi asianajajat O. Brouwer, M. Knapen ja J. Blockx, sitten asianajajat O. Brouwer ja J. Blockx sekä solicitor M. O’Regan) (asia T-33/10)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: H. van Vliet, L. Flynn ja S. Noë)

Väliintulija, joka tukee kantajan vaatimuksia asiassa T-33/10: De Nederlandsche Bank NV (Amsterdam, Alankomaat) (edustajat: aluksi asianajajat B. Nijs ja G. van der Klis, sitten asianajajat G. van der Klis, M. Petite ja S. Verschuur, ja lopuksi asianajajat M. Petite ja S. Verschuur)

Oikeudenkäynnin kohde

Vaatimukset valtiontuesta C 10/09 (ex N 138/09), jonka Alankomaat on myöntänyt ING:n epälikvidejä omaisuuseriä koskevaan tukijärjestelyyn ja rakenneuudistussuunnitelmaan, 18.11.2009 tehdyn komission päätöksen 2010/608/EY (EUVL 2010, L 274, s. 139) osittaisesta kumoamisesta.

Tuomiolauselma

1)

Asiat T-29/10 ja T-33/10 yhdistetään tuomion antamista varten.

2)

Valtiontuesta C 10/09 (ex N 138/09), jonka Alankomaat on myöntänyt ING:n epälikvidejä omaisuuseriä koskevaan tukijärjestelyyn ja rakenneuudistussuunnitelmaan, 18.11.2009 tehdyn komission päätöksen 2010/608/EY 2 artiklan ensimmäinen kohta sekä kyseisen päätöksen 2 artiklan toinen kohta ja tämän päätöksen liite II kumotaan.

3)

Euroopan komissio velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 80, 27.3.2010.

21.4.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 118/23

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 8.3.2012 — Iberdrola v. komissio

(Asia T-221/10) (1)

(Kumoamiskanne - Valtiontuet - Tukiohjelma, jonka perusteella omistusosuuden hankkimisesta ulkomaisissa kohteissa johtuva liikearvo voidaan kirjata kuluksi - Päätös, jolla tukijärjestelmä todetaan yhteismarkkinoille soveltumattomaksi mutta jolla ei määrätä tukia takaisin perittäviksi - Täytäntöönpanotoimenpiteitä edellyttävä toimi - Toimi ei koske kantajaa erikseen - Tutkimatta jättäminen)

2012/C 118/39

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Kantaja: Iberdrola, SA (Bilbao, Espanja) (edustajat: asianajajat X. Ruiz Calzado, M. Núñez-Müller ja J. Domínguez Pérez)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: R. Lyal ja C. Urraca Caviedes)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne, jossa vaaditaan kumoamaan Espanjan soveltamasta, omistusosuuden hankkimisesta ulkomaisissa kohteissa johtuvan liikearvon kirjaamisesta kuluksi C 45/07 (ex NN 51/07, ex CP 9/07) 28.10.2009 tehty komission päätös (EUVL 2011, L 7, p. 48)

Tuomiolauselma

1)

Kanne hylätään.

2)

Iberdrola, SA velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 179, 3.7.2010.

21.4.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 118/24

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 6.3.2012 — Espanja v. komissio

(Asia T-230/10) (1)

(EMOTR - Tukiosasto - Rahoituksen ulkopuolelle jätetyt menot - Hedelmät ja vihannekset - Velvollisuus perustella menot - Tuottajaorganisaatioiden hyväksymisedellytykset)

2012/C 118/40

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Kantaja: Espanjan kuningaskunta (asiamiehet: aluksi valtionasiamiehet M. Muñoz Pérez ja A. Rubio González, sitten A. Rubio González)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamies: F. Jimeno Fernández)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne, jossa on kyse vaatimuksesta kumota osittain Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tukiosastosta ja Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) sekä Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavien jäsenvaltioiden tiettyjen menojen jättämisestä Euroopan unionin rahoituksen ulkopuolelle 11.3.2010 annettu komission päätös 2010/152/EU (EUVL L 63, s. 7) siltä osin kuin siinä jätetään rahoituksen ulkopuolelle tietyt Espanjan kuningaskunnan menot hedelmä- ja vihannesalalla.

Tuomiolauselma

1)

Kanne hylätään.

2)

Espanjan kuningaskunta velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 209, 31.7.2010.

21.4.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 118/24

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 8.3.2012 — Arrieta D. Gross v. SMHV — International Biocentric Foundation ym. (BIODANZA)

(Asia T-298/10) (1)

(Yhteisön tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus kuviomerkin BIODANZA rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi - Aikaisempi kansallinen sanamerkki BIODANZA - Suhteellinen hylkäysperuste - Sekaannusvaara - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta - Tavaramerkin hakijan kuolema ennen valituslautakunnan päätöksen tekemistä - Vastineen tutkittavaksi ottaminen - Aikaisemman tavaramerkin tosiasiallisen käytön puuttuminen - Asetuksen N:o 207/2009 42 artiklan 2 ja 3 kohta - Menettely valituslautakunnassa - Puolustautumisoikeudet - Asetuksen N:o 207/2009 75 artikla)

2012/C 118/41

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Christina Arrieta D. Gross (Hampuri, Saksa) (edustaja: asianajaja J.-P. Ewert)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (asiamies: A. Folliard-Monguiral)

Vastapuoli valituslautakunnassa: Rolando Mario Toro Araneda (Santiago de Chile, Chile)

Oikeudenkäynnin kohde

Kumoamiskanne SMHV:n toisen valituslautakunnan 13.4.2010 tekemästä päätöksestä (asia R 1149/2009-2), joka liittyy Christina Arrieta D. Grossin ja Rolando Mario Toro Aranedan väliseen väitemenettelyyn.

Tuomiolauselma

1)

International Biocentric Foundation Ltd, Gabriela Cedilia Toro Acuña ja Hilda Pilar Toro Acuña, Rolando Patricio Toro Acuña, Maria Verónica Toro Acuña, Ricardo Marcela Toro Durán ja German Toro Gonzalez, Claudia Danae Toro Sanchez, Rodrigo Paulo Toro Sanchez, Mariela Paula Toro Sanchez, Viviana Luz Toro Matuk, Morgana Fonteles Toro, Anna Laura Toro Sant’ana, Joana Castoldi Toro Araneda ja Claudete Sant’ana hyväksytään väliintulijoiksi unionin yleisessä tuomioistuimessa.

2)

Kanne hylätään.

3)

Christina Arrieta D. Gross velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 260, 25.9.2010.

21.4.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 118/25

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 6.3.2012 — ThyssenKrupp Steel Europe v. SMHV (Highprotect)

(Asia T-565/10) (1)

(Yhteisön tavaramerkki - Hakemus sanamerkin Highprotect rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi - Ehdottomat hylkäysperusteet - Kuvailevuus - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan c alakohta)

2012/C 118/42

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: ThyssenKrupp Steel Europe AG (Duisburg, Saksa) (edustaja: asianajaja U. Ulrich)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (asiamies: B. Schmidt)

Oikeudenkäynnin kohde

Kumoamiskanne SMHV:n ensimmäisen valituslautakunnan 30.9.2010 tekemästä päätöksestä (asia R 1038/2010-1), joka koskee hakemusta sanamerkin Highprotect rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi.

Tuomiolauselma

1)

Kanne hylätään.

2)

ThyssenKrupp Steel Europe AG velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 55, 19.2.2011.

21.4.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 118/25

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 17.2.2012 — Dagher v. neuvosto

(Asia T-218/11) (1)

(Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka - Norsunluurannikon tilanteen vuoksi toteutettavat rajoittavat toimenpiteet - Poistaminen kyseisten toimenpiteiden kohteena olevien henkilöiden luettelosta - Kumoamiskanne - Lausunnon antamisen raukeaminen - Sopimussuhteen ulkopuolinen vastuu)

2012/C 118/43

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Habib Roland Dagher (Abidjan, Norsunluurannikko) (edustajat: asianajajat J.-Y. Dupeux ja F. Dressen)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto (asiamiehet: B. Driessen ja E. Dumitriu-Segnana)

Väliintulija, joka tukee vastaajan vaatimuksia: Euroopan komissio (asiamiehet: A. Bordes ja M. Konstantinidis)

Oikeudenkäynnin kohde

Yhtäältä vaatimus kumota Norsunluurannikkoon kohdistuvien rajoittavien toimenpiteiden jatkamisesta annetun neuvoston päätöksen 2010/656/YUTP muuttamisesta 31.1.2011 annettu neuvoston päätös 2011/71/YUTP (EUVL L 28, s. 60) ja tiettyihin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvien rajoittavien erityistoimenpiteiden toteuttamisesta Norsunluurannikon tilanteen vuoksi annetun asetuksen (EY) N:o 560/2005 täytäntöönpanosta 31.1.2011 annettu neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 85/2011 (EUVL L 28, s. 32) siltä osin kuin ne koskevat kantajaa ja toisaalta vahingonkorvausvaatimus.

Määräysosa

1)

Lausunnon antaminen Norsunluurannikkoon kohdistuvien rajoittavien toimenpiteiden jatkamisesta annetun neuvoston päätöksen 2010/656/YUTP muuttamisesta 31.1.2011 annetun neuvoston päätöksen 2011/71/YUTP ja tiettyihin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvien rajoittavien erityistoimenpiteiden toteuttamisesta Norsunluurannikon tilanteen vuoksi annetun asetuksen (EY) N:o 560/2005 täytäntöönpanosta 31.1.2011 annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 85/2011 kumoamisvaatimuksesta raukeaa.

2)

Vahingonkorvausvaatimus hylätään.

3)

Euroopan unionin neuvosto velvoitetaan korvaamaan kumoamisvaatimusta koskevat oikeudenkäyntikulut.

4)

Kantaja velvoitetaan korvaamaan vahingonkorvausvaatimusta koskevat oikeudenkäyntikulut.

5)

Euroopan komissio vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1)  EUVL C 179, 18.6.2011.

21.4.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 118/25

Kanne 8.2.2012 — Helleenien tasavalta v. komissio

(Asia T-52/12)

2012/C 118/44

Oikeudenkäyntikieli: kreikka

Asianosaiset

Kantaja: Helleenien tasavalta (asiamiehet: I. Chalkias ja S. Papaioannou)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

Kumoamaan 7.12.2011 tehdyn komission päätöksen — tai muuttamaan sitä — joka liittyy Organismos ellinkon georgikon asfaliseonin (Kreikan maatalousvakuutuslaitos; jäljempänä ELGA) vuosina 2008 ja 2009 maksamiin korvauksenluonteisiin tukiin, ja

—

Velvoittamaan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi Helleenien tasavalta vaatii 7.12.2011 tehdyn komission päätöksen, joka liittyy valtiontukeen C 3/2010 ja ELGA:n vuosina 2008 ja 2009 maksamiin korvauksenluonteisiin tukiin, joka on annettu tiedoksi numerolla C(2011)7260 lopullinen, kumoamista

Ensimmäisessä kanneperusteessaan kantaja väittää, että Euroopan komissio on tulkinnut ja soveltanut väärin SEUT 107 artiklan 1 kohtaa ja SEUT 108 artiklaa suhteessa ELGA:aa sääntelevään lakiin nro 1790/1988 (1) ja että se on arvioinut tosiseikkoja väärin, koska kaikki vuonna 2009 suoritetut maksut (415 019 452 euroa) perustuivat laillisiin korvauksiin, jotka maksettiin maataloustuotannolle ja karjalle hankalista sääolosuhteista vuosina 2007 ja 2008 aiheutuneista vahingoista, jotka ELGA:lla oli erityisenä sosiaaliturvalaitoksena velvollisuus korvata maataloustuotantoon sovellettavan pakollisen vakuutusjärjestelmän nojalla.

Toisessa kanneperusteessaan kantaja väittää, että tosiseikkoja on arvioitu väärin ja että olennaisia menettelymääräyksiä on rikottu, koska Euroopan komissio on tosiseikkoja koskevin väärin arvioin ja puuttuvin ja/tai olemattomin perusteluin päätynyt katsomaan, että vuonna 2009 suoritetut maksut olivat sääntöjenvastaista valtiontukea — ottaen huomioon että ne eivät olleet perusteltavissa ELGA:n myöntämiä pakollisia vakuutuksia koskevan järjestelmän luonteella ja sisäisellä logiikalla — joilla oli annettu taloudellinen etu niiden saajille, ja että ne uhkasivat vääristää kilpailua ja vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

Kolmannessa kumoamisperusteessaan kantaja väittää, että SEUT 107 ja 108 artiklaa on tulkittu ja sovellettu väärin ja että olennaisia menettelymääräyksiä on rikottu, koska komissio on lainvastaisesti ja lisäksi puutteellisin perusteluin sisällyttänyt niihin määriin, jotka on perittävä takaisin sääntöjenvastaisena valtiontukena, myös 186 011 000,60 euron suuruisen määrän, joka edusti samojen viljelijöiden vuosina 2008 ja 2009 ELGA:n myöntämiä pakollisia vakuutuksia koskevan järjestelmän puitteissa maksamia pakollisia erityismaksuja, jotka eivät olleet sääntöjenvastaista valtiontukea vaan yksityisiä varoja: näin ollen tämä määrä olisi pitänyt vähentää takaisinperittävästä lopullisesta määrästä.

Kantaja väittää neljännessä kanneperusteessa, että Euroopan komissio on tulkinnut ja soveltanut väärin SEUT 107 artiklan 3 kohdan b alakohtaa ja että se on käyttänyt epäasianmukaisesti sitä harkintavaltaa, joka sillä on valtiontukien alalla, koska vuoden 2009 maksuja olisi ollut pidettävä yhteismarkkinoille soveltuvina siitä tunnetusta syystä, että Kreikan talouden kaikki alat ovat vakavasti häiriintyneet, eikä EU:n primaarioikeuden säännöksen voimaantulo voi riippua Euroopan komission jonkin sellaisen tiedonannon voimaantulosta, joka liittyy väliaikaiseen yhteisön viitekehykseen.

Kantaja väittää viidennessä kanneperusteessaan, että Euroopan komissio on joka tapauksessa riidanalaisella päätöksellä rikkonut SEUT 39 artiklaa, SEUT 107 artiklan 3 kohdan b alakohtaa ja SEUT 296 artiklaa ja yhdenvertaista kohtelua, suhteellisuutta, perusteltua luottamusta ja taloudellista vapautta koskevia yleisiä periaatteita sekä kilpailusääntöjä siitä syystä, että se on epäasianmukaisesti ja perusteettomasti poikennut 17.12.2008 lähtien voimassa olleesta yhteisön väliaikaisesta viitekehyksestä sekä jättänyt sen epäasianmukaisesti ja perusteettomasti soveltamatta maataloustuotteiden perustuotantoa harjoittaviin yrityksiin sellaisena kuin sitä sovellettiin kaikkiin muihin yrityksiin kaikilla muilla yhteisön talouden aloilla.

Kantaja väittää kuudennessa kanneperusteessaan, että Euroopan komissio on riidanalaisessa päätöksessä arvioinut ja laskenut väärin takaisin perittävät määrät, koska se ei ole vähentänyt SEUT 107 ja SEUT 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen maatalousalalla annetuissa asetuksissa N:o 1860/2004 (2) ja N:o 1535/2007 (3) säädettyä vähämerkityksistä tukea.

Seitsemännessä kanneperusteessaan kantaja väittää, että Euroopan komissio on tulkinnut ja soveltanut väärin maa- ja metsätalousalan valtiontukeen liittyviä suuntaviivoja vuosille 2007–2013 ja tehnyt arviointivirheen ja esittänyt samalla puutteellisia ja ristiriitaisia perusteluja, kun se on katsonut, että karhujen vuonna 2008 aiheuttamista vahingoista maataloustuotannolle maksetut korvaukset, joiden volyymi oli 100 prosenttia tuesta, olivat yhteismarkkinoille soveltuvia ainoastaan 80 prosentin osalta.

(1)  Kreikan maatalousvakuutuslaitoksesta ja muista toimenpiteistä annettu laki nro 1790/1988 (FEK A'134/20.6.1988)

(2)  Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen maataloustuotteiden tuotannon alalla 6.10.2004 annettu komission asetus (EY) N:o 1860/2004.

(3)  Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen maataloustuotteiden tuotannon alalla 20.12.2007 annettu komission asetus (EY) N:o 1535/2007.

21.4.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 118/26

Kanne 10.2.2012 — Planet v. komissio

(Asia T-59/12)

2012/C 118/45

Oikeudenkäyntikieli: kreikka

Asianosaiset

Kantaja: PLANET A.E. Anonimi Etairia parochis symvouleftikon ypiresion (konsulttipalveluja tarjoava yhtiö) (Ateena, Kreikka) (edustaja: asianajaja B. Christianos)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta:

—

toteamaan, että koska komission kantajalle suorittaman, ”Collaboration Environment for Strategic Innovation (Laboranova)” -nimistä hanketta koskevalle sopimukselle myönnetyn rahoituksen viimeisen, 20 665,17 euron suuruisen erän maksu on viivästynyt, se on rikkonut sopimusvelvoitteitaan, ja komissio on velvoitettava maksamaan kantajalle 20 665,17 euroa korvauksena tälle Laboranova-hankkeen neljäntenä viitekautena aiheutuneista kustannuksista viivästyskorkoineen, jotka alkavat kulua 12.10.2011 lukien;

—

toteamaan, että kantajan ei tarvitse palauttaa komissiolle Laboranova-hankkeen ajanjaksolle P4 suoritettua 39 657,30 euron suuruista ennakkomaksua;

—

velvoittamaan komission maksamaan kantajalle 30 000 euroa korvauksena vahingosta, jota on aiheutunut tämän ammatilliselle maineelle, koska komissio on rikkonut ammatillista salassapitovelvollisuutta, korkoineen 6.10.2011 lukien asiassa annettavan tuomion julistamiseen saakka sekä viivästyskorkoa asiassa annettavan tuomion julistamisesta lukien siihen asti kunnes kaikki määrät on maksettu, ja

—

velvoittamaan komission korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteessa on yhdistetty kaksi kannetta.

Ensinnäkin on kyseessä SEUT 272 artiklassa tarkoitettu komission vastuuta koskeva kanne ”Collaboration Environment for Strategic Innovation (Laboranova)” -hankkeen toteuttamista koskevan sopimuksen nro 035262 perusteella. Kantaja väittää erityisesti, että vaikka se on täyttänyt asianmukaisesti kaikki sopimusvelvoitteensa, komissio on oikeudettomasti ja kyseisen sopimuksen sekä vilpittömän mielen periaatteen vastaisesti kieltäytynyt hyväksymästä kantajan kuluja ajanjaksolla P4 ja on keskeyttänyt tälle tulevat maksut. Tästä syystä kantaja vaatii, että komission on suoritettava sille 20.665.17 euroa korotettuna sopimuksen liitteessä II olevassa lausekkeessa II 28 olevassa 7 kohdassa määrätyillä koroilla 12.10.2011 lukien, ja väittää, että komissiolla ei ole oikeutta vaatia Planetia palauttamaan ajanjaksolle P4 suoritettua 39.657,30 euron suuruista ennakkomaksua.

—

Toiseksi on kyseessä SEUT 340 artiklan toisessa kohdassa tarkoitettu sopimussuhteen ulkopuoliseen vastuuseen perustuva kanne. Kantaja väittää erityisesti, että komissio on selvästi rikkonut ammatillisen salassapitovelvollisuuden suojaa koskevia sääntöjä ilmoittaessaan hankkeen koordinaattorille kantajaa koskevasta rahoitustarkastuksesta ja on näin ollen vahingoittanut kantajan ammatillista mainetta. Tästä syystä kantaja vaatii korvausta aineettomasta vahingosta korkoineen (lainvastaisesta ilmoituksesta lukien asiassa annettavan tuomion julistamiseen saakka siihen asti kunnes kaikki määrät on maksettu) ja varaa nimenomaisesti oikeuden vaatia korvausta tästä komission lainvastaisesta toiminnasta aiheutuvista mahdollisista omaisuusvahingoista.

21.4.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 118/27

Valitus, jonka Guido Strack on tehnyt 16.2.2012 virkamiestuomioistuimen asiassa F-44/05 RENV, Strack v. komissio, 7.12.2011 antamasta määräyksestä

(Asia T-65/12 P)

2012/C 118/46

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Valittaja: Guido Strack (Köln, Saksa) (edustaja: asianajaja H. Tettenborn)

Muu osapuoli: Euroopan komissio

Vaatimukset

Valittaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen (toinen jaosto) asiassa F-44/05 RENV 7.12.2011 antaman määräyksen kokonaisuudessaan

—

velvoittamaan vastaajan maksamaan kantajalle sen vaatimuksen mukaisesti, jonka kantaja esitti asiassa F-44/05 RENV esittämänsä 21.2.2011 päivätyn kirjelmän 1 kohdan A.4 alakohdassa ja jonka se perusteli mainitun kirjelmän 75–85 kohdassa, vahingonkorvausta vähintään 2 500 euroa kohtuuttoman oikeudenkäynnin keston johdosta Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan mukaisesti, ja

—

velvoittamaan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valituksensa tueksi valittaja vetoaa neljään valitusperusteeseen.

1)

Ensimmäinen valitusperuste, joka perustuu lain mukaan toimivaltaisen tuomioistuimen periaatteen loukkaamiseen sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen (jäljempänä Euroopan ihmisoikeussopimus) 6 artiklan 1 kohdan, Euroopan unionin perusoikeuskirjan (jäljempänä perusoikeuskirja) 47 artiklan toisen kohdan ja Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön liitteessä I olevan 4 artiklan 4 kohdan rikkomiseen.

Valittaja väittää tässä yhteydessä, että asia jaettiin alun perin virkamiestuomioistuimen jollekin toiselle jaostolle ja ettei myöhemmin toteutettua asian uudelleen jakamista ole oikeudellisesti perusteltu.

2)

Toinen valitusperuste, joka perustuu unionin tuomioistuimen perussäännön liitteessä I olevan 8 artiklan 2 kohdan sekä virkamiestuomioistuimen työjärjestyksen 73 artiklan rikkomiseen.

Valittaja väittää tässä yhteydessä, että koska valittajan vaatimus, jota ei pääasiassa esitetty kannekirjelmässä vaan vasta myöhemmin toimitetussa asiakirjassa, ei ole itsenäinen eikä erotettavissa oleva, siitä ei voida tehdä erillistä asian siirtämistä koskevaa päätöstä.

3)

Kolmas valitusperuste, joka perustuu unionin tuomioistuimen perussäännön liitteessä I olevan 8 artiklan 2 kohdan ja virkamiestuomioistuimen työjärjestyksen 73 artiklan rikkomiseen.

Valittaja väittää lisäksi, että pääasiassa on kyse valittajan palvelussuhteesta, minkä johdosta virkamiestuomioistuin on unionin tuomioistuimen perussäännön liitteessä I olevan 1 artiklan nojalla toimivaltainen.

4)

Neljäs valitusperuste, joka perustuu Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 kohdan ja perusoikeuskirjan 47 artiklan rikkomiseen.

Valittaja väittää lopuksi, että asian siirtoa koskevalla päätöksellään virkamiestuomioistuin loukkasi oikeutta tulla kuulluksi ja kontradiktorisen menettelyn periaatetta sekä kohteli valittajaa epäoikeudenmukaisesti.

21.4.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 118/28

Kanne 16.2.2012 — Mecafer v. komissio

(Asia T-74/12)

2012/C 118/47

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Mecafer SA (Valence, Ranska) (edustaja: solicitor R. MacLean)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

ottamaan kanteen tutkittavaksi

—

kumoamaan osittain 6.12.2011 tehdyn komission päätöksen K(2011) 8804 lopullinen 1 artiklan, sikäli kuin siinä taataan ainoastaan osittainen kantajan maksamien polkumyyntitullien takaisinmaksu ja pidätetään lainvastaisesti muut polkumyyntitullien takaisinmaksun määrät, joihin kantaja on oikeutettu

—

määräämään, että riidanalaiset päätökset pidetään voimassa, kunnes Euroopan komissio on toteuttanut toimenpiteet, jotka ovat tarpeen unionin tuomioistuimen tuomion noudattamiseksi ja

—

velvoittaa vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kolmeen kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, jonka mukaan vastaaja teki ilmeisen arviointivirheen, kun se sovelsi asianmukaista ja kohtuullista otokseen kuulumattoman EU-tuojan voittomarginaalia, jolloin se ei vahvistanut luotettavaa vientihintaa laskeakseen oikean polkumyyntimaksun palautuksen määrän, mikä johti neuvoston asetuksen (EY) N:o 1225/2009 (1) 2 artiklan 9 kohdan ja 18 artiklan 3 kohdan rikkomiseen

2)

Toinen kanneperuste, jonka mukaan vastaaja teki ilmeisen arviointivirheen, kun se vähensi polkumyyntitullit kustannuksena vientihinnan laskelmassa, jolloin se ei vahvistanut luotettavaa polkumyyntimarginaalia laskeakseen oikean polkumyyntimaksun palautuksen määrän, minkä vuoksi se rikkoi neuvoston asetuksen (EY) N:o 1225/2009 2 artiklan 9 kohtaa, 2 artiklan 11 kohtaa ja 11 artiklan 10 kohtaa

3)

Kolmas kanneperuste, jonka mukaan vastaaja ei ilmoittanut kantajalle neuvoston asetuksen (EY) N:o 1225/2009 11 artiklan 10 kohdan noudattamisen edellytyksistä täsmällisesti ja asianmukaisesti, jolloin se loukkasi EU:n yleisinä oikeusperiaatteina vahvistettuja puolustautumisoikeuksia ja hyvän hallinnon periaatetta sekä rikkoi Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklaa.

(1)  Polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 30.11.2009 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1225/2009, EUVL 2009 L 343, s. 51.

21.4.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 118/28

Kanne 16.2.2012 — Nu Air Polska v. komissio

(Asia T-75/12)

2012/C 118/48

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Nu Air Polska sp. Z o.o.(Varsova, Puola) (edustaja: solicitor R. MacLean)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

ottamaan kanteen tutkittavaksi

—

kumoamaan osittain komission päätöksen K(2011) 8826 1 artiklan, komission päätöksen K(2011) 8803 1 artiklan ja komission päätöksen K(2011) 8801 1 artiklan, jotka kaikki on päivätty 6.12.2011, sikäli kuin niissä taataan ainoastaan osittainen kantajan maksamien polkumyyntitullien takaisinmaksu ja pidätetään lainvastaisesti muut polkumyyntitullien takaisinmaksun määrät, joihin kantaja on oikeutettu

—

määräämään, että riidanalaiset päätökset pidetään voimassa, kunnes Euroopan komissio on toteuttanut toimenpiteet, jotka ovat tarpeen unionin tuomioistuimen tuomion noudattamiseksi ja

—

velvoittaa vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kolmeen kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, jonka mukaan vastaaja teki ilmeisen arviointivirheen, kun se sovelsi asianmukaista ja kohtuullista otokseen kuulumattoman EU-tuojan voittomarginaalia, jolloin se ei vahvistanut luotettavaa vientihintaa laskeakseen oikean polkumyyntimaksun palautuksen määrän, mikä johti neuvoston asetuksen (EY) N:o 1225/2009 (1) 2 artiklan 9 kohdan ja 18 artiklan 3 kohdan rikkomiseen

2)

Toinen kanneperuste, jonka mukaan vastaaja teki ilmeisen arviointivirheen, kun se vähensi polkumyyntitullit kustannuksena vientihinnan laskelmassa, jolloin se ei vahvistanut luotettavaa polkumyyntimarginaalia laskeakseen oikean polkumyyntimaksun palautuksen määrän, minkä vuoksi se rikkoi neuvoston asetuksen (EY) N:o 1225/2009 2 artiklan 9 kohtaa, 2 artiklan 11 kohtaa ja 11 artiklan 10 kohtaa

3)

Kolmas kanneperuste, jonka mukaan vastaaja ei ilmoittanut kantajalle neuvoston asetuksen (EY) N:o 1225/2009 11 artiklan 10 kohdan noudattamisen edellytyksistä täsmällisesti ja asianmukaisesti, jolloin se loukkasi EU:n yleisinä oikeusperiaatteina vahvistettuja puolustautumisoikeuksia ja hyvän hallinnon periaatetta sekä rikkoi Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklaa.

(1)  Polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 30.11.2009 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1225/2009, EUVL 2009 L 343, s. 51.

21.4.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 118/29

Kanne 15.2.2012 — Nu Air Compressors and Tools v. komissio

(Asia T-76/12)

2012/C 118/49

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Nu Air Compressors and Tools SpA (Robassomero, Italia) (edustaja: solicitor R. MacLean)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan komission päätöksen K(2011) 8824 lopullinen 1 artiklan ja komission päätöksen K(2011) 8812 lopullinen 1 artiklan, jotka molemmat on päivätty 6.12.2011, sikäli kuin niissä taataan ainoastaan osittainen sellaisten polkumyyntitullien takaisinmaksu, joita kantaja on maksanut Kiinassa tehdyistä kompressoreista lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen kompressorien tuonnissa 17.3.2008 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 261/2008 (1) nojalla

—

määräämään, että riidanalaiset päätökset pidetään voimassa, kunnes Euroopan komissio on toteuttanut toimenpiteet, jotka ovat tarpeen unionin tuomioistuimen tuomion noudattamiseksi ja

—

velvoittaa vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa neljään kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, jonka mukaan vastaaja teki ilmeisen arviointivirheen, kun se sovelsi asianmukaista ja kohtuullista otokseen kuulumattoman EU-tuojan voittomarginaalia, jolloin se ei vahvistanut luotettavaa vientihintaa laskeakseen oikean polkumyyntimaksun palautuksen määrän, mikä johti polkumyyntiä koskevan perusasetuksen (2) 2 artiklan 9 kohdan ja 18 artiklan 3 kohdan rikkomiseen

2)

Toinen kanneperuste, jonka mukaan vastaaja teki ilmeisen arviointivirheen, kun se vähensi polkumyyntitullit kustannuksena vientihinnan laskelmassa, jolloin se ei vahvistanut luotettavaa polkumyyntimarginaalia laskeakseen oikean polkumyyntimaksun palautuksen määrän, minkä vuoksi se rikkoi neuvoston asetuksen (EY) N:o 1225/2009 2 artiklan 9 kohtaa, 2 artiklan 11 kohtaa ja 11 artiklan 10 kohtaa

3)

Kolmas kanneperuste, jonka mukaan vastaaja ei ilmoittanut kantajalle neuvoston asetuksen (EY) N:o 1225/2009 11 artiklan 10 kohdan noudattamisen edellytyksistä täsmällisesti ja asianmukaisesti, jolloin se loukkasi EU:n yleisinä oikeusperiaatteina vahvistettuja puolustautumisoikeuksia ja hyvän hallinnon periaatetta sekä rikkoi Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklaa

4)

Neljäs kanneperuste, jonka mukaan tämän seurauksena Euroopan komissio pidätti lainvastaisesti muut EU:n polkumyyntitullien takaisinmaksun määrät, joihin kantaja on oikeutettu edellä mainittujen EU-oikeuden rikkomisten perusteella.

(1)  EUVL L 81, 20.3.2008, s. 1

(2)  Polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 30.11.2009 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1225/2009, EUVL L 343, 22.12.2009, s. 51.

21.4.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 118/30

Kanne 15.2.2012 — Beco v. komissio

(Asia T-81/12)

2012/C 118/50

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Beco Metallteile-Handels GmbH (Spaichingen, Saksa) (edustaja: asianajaja T. Pfeiffer)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan 13.12.2011 tehdyn komission päätöksen (K(2011) 9112 lopullinen)

—

velvoittamaan komission korvaamaan unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 87 artiklan 2 kohdan perusteella oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja väittää, että sen polkumyyntitullien palauttamista koskeva hakemus, joka hylättiin 13.12.2011 tehdyllä komission päätöksellä, ei ollut, toisin kuin komissio väittää, tehty myöhässä ja siksi se on tutkittava.

Kantaja toteaa tältä osin, että hakemus oli tehty polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 22.12.1995 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96 (1) 11 artiklan 8 kohdan perusteella kuuden kuukauden määräajassa. Asetuksen N:o 384/96 11 artiklan 8 kohdan sanamuodon mukaan polkumyyntitullin palauttamisen edellytyksenä on, että hakija on maksanut vahvistetut tullit. Toisin kuin komissio katsoo, asetuksen N:o 384/96 11 artiklan 8 kohdan mukainen kuuden kuukauden määräaika ei voi päättyä jo ennen kuin palautushakemus voidaan tehdä.

Myös 29.5.2002 annetussa komission ilmoituksessa polkumyyntitullien palauttamisesta (2) todetaan, että ”hakemuksia voidaan esittää ainoastaan sellaisten liiketoimien osalta, joita koskevat polkumyyntitullit on maksettu kokonaan” (2.1 kohdan b alakohta). Tässä ilmoituksessa todetaan lisäksi nimenomaisesti, että palautusta voi hakea vain tuoja, ”joka voi osoittaa maksaneensa polkumyyntitullit suoraan tai välillisesti tietyn tuontitoimen osalta” (2.2 kohdan a alakohta).

Kantaja väittää lisäksi, että 13.12.2011 tehty päätös loukkaa kantajalla 29.5.2002 annetun komission ilmoituksen perusteella olevaa perusteltua luottamusta ja vilpittömän mielen periaatetta.

Kantaja on myös sitä mieltä, että 13.12.2011 tehty päätös loukkaa oikeusvarmuuden periaatetta.

(1)  Polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 22.12.1995 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 384/96 (EYVL L 56, s. 1).

(2)  Komission ilmoitus polkumyyntitullien palauttamisesta (2002 C 127/06), 29.5.2002 (EYVL C 127, s. 10).

21.4.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 118/30

Kanne 20.2.2012 — Chico's Brands Investment v. SMHV — Artsana (CHICO’S)

(Asia T-83/12)

2012/C 118/51

Kannekirjelmän kieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Chico's Brands Investment (Fort Myers, Yhdysvallat) (edustaja: solicitor T. Holman)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV)

Vastapuoli valituslautakunnassa: Artsana SpA (Grandate, Italia)

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) ensimmäisen valituslautakunnan 27.10.2011 asiassa R 2084/2010-1 tekemän päätöksen;

—

velvoittamaan vastaajan korvaamaan kantajalle tästä kanteesta aiheutuvat kulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Yhteisön tavaramerkin hakija: Chico's Brands Investment

Haettu yhteisön tavaramerkki: sanamerkki ”CHICO’S” luokkiin 25 ja 35 kuuluvia tavaroita ja palveluja varten — yhteisön tavaramerkkiä koskeva hakemus nro 1585579

Sen tavaramerkki- tai merkkioikeuden haltija, johon väitemenettelyssä on vedottu: vastapuoli valituslautakunnassa

Tavaramerkki- tai merkkioikeus, johon väitemenettelyssä on vedottu: Italiassa muun muassa luokkaan 25 kuuluvia tavaroita varten tavaramerkiksi nro 420865 rekisteröity kuviomerkki ”chicco”; Italiassa muun muassa luokkaan 25 kuuluvia tavaroita varten tavaramerkiksi nro 846672/380042 rekisteröity kuviomerkki ”chicco”; kuviomerkin ”chicco” kansainvälinen tavaramerkkirekisteröinti nro 763084 muun muassa luokkaan 25 kuuluvia tavaroita varten

Väiteosaston ratkaisu: väitteen hyväksyminen ja yhteisön tavaramerkkiä koskevan hakemuksen hylkääminen kokonaisuudessaan

Valituslautakunnan ratkaisu: valituksen hylkääminen

Kanneperusteet: Neuvoston asetuksen N:o 207/2009 15 artiklan 1 kohdan a alakohtaa ja 42 artiklan 2 ja 3 kohtaa on rikottu, kun valituslautakunta on katsonut virheellisesti, että väitteentekijä oli esittämällään näytöllä osoittanut aikaisemman tavaramerkin tosiasiallisen käytön. Neuvoston asetuksen N:o 20772009 8 artiklan 1 kohdan b alakohtaa on rikottu, kun valituslautakunta on katsonut virheellisesti, että yhteisön tavaramerkiksi rekisteröiväksi haetun tavaramerkin ja aikaisemman tavaramerkin välillä oli sekaannusvaara.

21.4.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 118/31

Kanne 21.2.2012 — Lilleborg v. SMHV — Hardford (Pierre Robert)

(Asia T-85/12)

2012/C 118/52

Kannekirjelmän kieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Lilleborg AS (Oslo, Norja) (edustajat: asianajajat E. Ullberg ja M. Plogell)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV)

Vastapuoli valituslautakunnassa: Hardford AB (Limhamn, Ruotsi)

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) ensimmäisen valituslautakunnan 7.12.2011 asiassa R 2462/2010-1 tekemän päätöksen ja vastaavasti velvoittamaan SMHV:n arvioimaan aikaisemman tavaramerkin, johon kantaja on vedonnut, olemassaoloa, pätevyyttä ja laajuutta koskevia todisteita

—

toissijaisesti muuttamaan ensimmäisen valituslautakunnan päätöstä sen omalla päätöksellä ja hylkäämään yhteisön tavaramerkin nro 8541849 ”Pierre Robert” rekisteröinti ja

—

velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut mukaan lukien SMHV:n väiteosaston ja valituslautakunnan menettelyissä aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Yhteisön tavaramerkin hakija: Vastapuoli valituslautakunnassa

Haettu yhteisön tavaramerkki: Sanamerkki ”Pierre Robert” luokkiin 3, 5 ja 44 kuuluville tavaroille ja palveluille — yhteisön tavaramerkkihakemus nro 8541849

Sen tavaramerkki- tai merkkioikeuden haltija, johon väitemenettelyssä on vedottu: Kantaja

Tavaramerkki- tai merkkioikeus, johon väitemenettelyssä on vedottu: Sanamerkkiä ”PIERRE ROBERT” koskeva ruotsalainen tavaramerkkirekisteröinti nro 164251 luokkaan 3 kuuluville tavaroille

Väiteosaston ratkaisu: Väitteen hylkääminen kokonaisuudessaan

Valituslautakunnan ratkaisu: Valituksen hylkääminen

Kanneperusteet: Komission asetuksen N:o 2868/95 50 säännön 1 kohdan rikkominen ja neuvoston asetuksen N:o 207/2009 76 ja 8 artiklan ja 8 artiklan 2 kohdan c alakohdan rikkominen, koska valituslautakunta: i) laiminlöi oikeutensa tutkia asiasisältö viran puolesta ja ottaa huomioon tosiseikkoja, jotka ilmeisesti voivat vaikuttaa väitteen ratkaisuun; ii) teki oikeudellisen virheen, kun se ei katsonut, että ”Pierre Robert” on laajalti tunnettu tavaramerkki; iii) jätti virheellisesti ottamatta huomioon todisteet liitteessä 1, joka toimitettiin väitteen jättämisen yhteydessä; ja iv) jätti virheellisesti hyväksymättä Ruotsin patenttiviraston todistuksen, joka toimitettiin ennen väiteosaston päätöstä.

21.4.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 118/32

Kanne 21.2.2012 — Robert Group v. SMHV — Hardford (Pierre Robert)

(Asia T-86/12)

2012/C 118/53

Kannekirjelmän kieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Pierre Robert Group AS (Oslo, Norja) (edustajat: asianajajat E. Ullberg ja M. Plogell)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV)

Vastapuoli valituslautakunnassa: Hardford AB (Limhamn, Ruotsi)

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) ensimmäisen valituslautakunnan 7.12.2011 asiassa R 2463/2010-1 tekemän päätöksen ja vastaavasti velvoittamaan SMHV:n arvioimaan aikaisemman tavaramerkin, johon kantaja on vedonnut, olemassaoloa, pätevyyttä ja laajuutta koskevia todisteita

—

toissijaisesti muuttamaan ensimmäisen valituslautakunnan päätöstä sen omalla päätöksellä ja hylkäämään yhteisön tavaramerkin nro 8541849 ”Pierre Robert” rekisteröinti ja

—

velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut mukaan lukien SMHV:n väiteosaston ja valituslautakunnan menettelyissä aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Yhteisön tavaramerkin hakija: Vastapuoli valituslautakunnassa

Haettu yhteisön tavaramerkki: Sanamerkki ”Pierre Robert” luokkiin 3, 5 ja 44 kuuluville tavaroille ja palveluille — yhteisön tavaramerkkihakemus nro 8541849

Sen tavaramerkki- tai merkkioikeuden haltija, johon väitemenettelyssä on vedottu: Kantaja

Tavaramerkki- tai merkkioikeus, johon väitemenettelyssä on vedottu: Kuviomerkkiä ”Pierre Robert” koskeva ruotsalainen tavaramerkkirekisteröinti nro 166274 luokkiin 3, 5 ja 25 kuuluville tavaroille

Väiteosaston ratkaisu: Väitteen hylkääminen kokonaisuudessaan

Valituslautakunnan ratkaisu: Valituksen hylkääminen

Kanneperusteet: Komission asetuksen N:o 2868/95 50 säännön 1 kohdan rikkominen ja neuvoston asetuksen N:o 207/2009 76 ja 8 artiklan ja 8 artiklan 2 kohdan c alakohdan rikkominen, koska valituslautakunta: i) laiminlöi oikeutensa tutkia asiasisältö viran puolesta ja ottaa huomioon tosiseikkoja, jotka ilmeisesti voivat vaikuttaa väitteen ratkaisuun; ii) teki oikeudellisen virheen, kun se ei katsonut, että ”Pierre Robert” on laajalti tunnettu tavaramerkki; iii) jätti virheellisesti ottamatta huomioon todisteet liitteessä 1, joka toimitettiin väitteen jättämisen yhteydessä; ja iv) jätti virheellisesti hyväksymättä Ruotsin patenttiviraston todistuksen, joka toimitettiin ennen väiteosaston päätöstä.

21.4.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 118/32

Kanne 27.2.2012 — Elegant Target Development ym. v. neuvosto

(Asia T-90/12)

2012/C 118/54

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantajat: Elegant Target Development Ltd (Hongkong, Kiina), Eternal Expert Ltd (Hongkong), Giant King Ltd (Hongkong), Golden Charter Development Ltd (Hongkong), Golden Summit Investments Ltd (Hongkong), Golden Wagon Development Ltd (Hongkong), Grand Trinity Ltd (Hongkong), Great Equity Investments Ltd (Hongkong); Great Prospect International Ltd (Hongkong), Harvest Supreme Ltd (Hongkong), Key Charter Development Ltd (Hongkong), King Prosper Investments Ltd (Hongkong), Master Supreme International Ltd (Hongkong), Metro Supreme International Ltd (Hongkong), Modern Elegant Development Ltd (Hongkong), Prosper Metro Investments Ltd (Hongkong), Silver Universe International Ltd (Hongkong) ja Sparkle Brilliant Development Ltd (Hongkong) (edustajat: barrister F. Randolph, barrister M. Lester ja solicitor M. Taher)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto

Vaatimukset

—

Neuvoston päätös 2011/783/YUTP (1) ja neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1245/2011 (2) on kumottava niiltä osin kuin kantajien nimet merkittiin sellaisten henkilöiden ja yhteisöjen luetteloon, joihin rajoittavia toimenpiteitä sovelletaan

—

vastaaja on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantajat vetoavat neljään kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että vastaaja ei perustellut asianmukaisesti ja riittävästi kantajien nimien merkitsemistä sellaisten henkilöiden ja yhteisöjen luetteloon, joihin sovelletaan rajoittavia toimenpiteitä.

2)

Toinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että vastaaja ei noudattanut edellytyksiä luetteloon ottamiselle ja/tai teki ilmeisen arviointivirheen katsoessaan, että nämä edellytykset täyttyivät kantajien osalta ja/tai merkitsi kantajat luetteloon ilman asianmukaista oikeudellista perustetta.

3)

Kolmas kanneperuste, joka perustuu siihen, että vastaaja ei turvannut kantajien puolustautumisoikeuksia ja oikeutta tehokkaaseen oikeussuojaan.

4)

Neljäs kanneperuste, joka perustuu siihen, että vastaaja loukkasi perusteetta ja suhteettomasti kantajien perusoikeuksia, mukaan lukien näiden omaisuudensuojaa, vapautta harjoittaa elinkeinotoimintaa ja oikeutta nauttia maineeseensa kohdistuvaa kunnioitusta.

(1)  Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2010/413/YUTP muuttamisesta 1.12.2011 annettu neuvoston päätös 2011/783/YUTP (EUVL L 319, s. 71).

(2)  Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 961/2010 täytäntöönpanosta 1.12.2011 annettu neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1245/2011 (EUVL L 319, s. 11).