24.3.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 89/2

Vakuustakavarikkoa koskeva lupahakemus 19.12.2011 — Luigi Marcuccio v. Euroopan komissio

(Asia C-1/11 SA)

2012/C 89/02

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Luigi Marcuccio (edustaja: asianajaja G. Cipressa)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

—

Euroopan komission immuniteetti on poistettava ja kantajan hyväksi on sallittava tarpeen vaatiessa ja lain sallimissa rajoissa myös vakuustakavarikon muodossa sellaisen omaisuuden takavarikointi, joka on välttämätön kantajan Euroopan komissiolta olevan saatavan kattamiseksi Giudice di pace di Tricasen 1.2.2010 vahvistaman maksumääräyksen mukaisesti

—	Euroopan komissiolle on annettava tiedoksi jokainen toimenpide ja yleisesti on tehtävä kaikki, mikä on tarpeen maksumääräyksen täytäntöön panemiseksi ja kyseisen saatavan saamiseksi

—	Euroopan komissio on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantajalla on komissiolta saatava oikeudenkäyntikulujen muodossa. Komissio ei ole tähän päivään mennessä suorittanut tätä saatavaa.

24.3.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 89/2

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Finanzgericht Düsseldorf (Saksa) on esittänyt 25.11.2011 — Steinel Vertrieb GmbH v. Hauptzollamt Bielefeld

(Asia C-595/11)

2012/C 89/03

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Finanzgericht Düsseldorf

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Steinel Vertrieb GmbH

Vastaaja: Hauptzollamt Bielefeld

Ennakkoratkaisukysymys

Ovatko

a)	Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien integroitujen elektronisten pienloistelamppujen tuontia koskevan lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta ja väliaikaisen polkumyyntitullin kantamisesta lopullisesti 16.7.2001 annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 1470/2001 (1) ja

polkumyyntitullien käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien integroitujen elektronisten pienloistelamppujen tuonnissa asetuksen (EY) N:o 384/96 11 artiklan 2 kohdan mukaisen, toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun johdosta ja toimenpiteiden laajentamisesta koskemaan Vietnamin sosialistisesta tasavallasta, Pakistanin islamilaisesta tasavallasta ja Filippiinien tasavallasta lähetettyjen samanlaisten tuotteiden tuontiin 15.10.2007 annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 1205/2007 (2) tulkittava siten, että ne käsittävät myös kantajan maahantuomat ja välipäätöksessä tarkemmin kuvatut pienloistelamput, joissa on hämäräkytkin?

(1) EYVL L 195, s. 8, sellaisena kuin se on muutettuna 1.9.2006 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 1322/2006, EUVL L. 244, s. 1.

(2) EUVL L 272, s. 1.

24.3.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 89/3

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Cour de cassation (Belgia) on esittänyt 23.12.2011 — Martin y Paz Diffusion SA v. David Depuydt ja Fabriek van Maroquinerie Gauquie SA

(Asia C-661/11)

2012/C 89/04

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Cour de cassation

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Martin y Paz Diffusion SA

Vastapuolet: David Depuydt ja Fabriek van Maroquinerie Gauquie SA

Ennakkoratkaisukysymykset

1.1)

Onko jäsenvaltioiden tavaramerkkilainsäädännön lähentämisestä 21.12.1988 annetun ensimmäisen neuvoston direktiivin 89/104/ETY (1) 5 artiklan 1 kohtaa ja 8 artiklan 1 kohtaa tulkittava siten, että tavaramerkin haltija ei enää milloinkaan voi vedota kolmatta osapuolta vastaan rekisteröidyn tavaramerkin tuottamaan yksinoikeuteen minkään sellaisen tavaran osalta, jota varten tavaramerkki on rekisteröity,

—	jos tavaramerkin haltija on pitkään jakanut tietynlaisessa yhteisomistussuhteessa kyseisen kolmannen osapuolen kanssa tavaramerkin käyttöoikeuden joidenkin sellaisten tavaroiden osalta, joita varten tavaramerkki on rekisteröity?

—	jos tavaramerkin haltija on tämän jaon yhteydessä antanut kyseiselle kolmannelle osapuolelle peruuttamattoman suostumuksensa siihen, että kolmas osapuoli käyttää tätä tavaramerkkiä kyseisiä tavaroita varten?

1.2)

Onko samoja artikloja tulkittava siten, että sen kaltaisen kansallisen oikeussäännön, jonka mukaan oikeuden haltija ei saa käyttää oikeuttaan virheellisesti tai väärin, soveltamisesta voi seurata tämän yksinoikeuden käyttömahdollisuuden pysyvä estyminen joidenkin sellaisten tavaroiden osalta, joita varten tavaramerkki on rekisteröity, vai siten, että tällaisen kansallisen oikeussäännön soveltaminen saa johtaa vain muunlaiseen seuraamukseen kyseisestä oikeuden virheellisestä käytöstä tai väärinkäytöstä?

2.1)

Onko jäsenvaltioiden tavaramerkkilainsäädännön lähentämisestä 21.12.1988 annetun ensimmäisen neuvoston direktiivin 89/104/ETY 5 artiklan 1 kohtaa ja 8 artiklan 1 kohtaa tulkittava siten, että jos rekisteröidyn tavaramerkin haltija lopettaa kolmannelle osapuolelle antamansa sitoumuksen olla käyttämättä tätä tavaramerkkiä tiettyjä tuotteita varten ja aikoo siten aloittaa itse tavaramerkin käytön uudelleen, kansallinen tuomioistuin voi kuitenkin pysyvästi kieltää käytön uudelleenaloittamisen sillä perusteella, että se merkitsisi vilpillistä kilpailua, koska silloin tavaramerkin haltija saisi hyötyä kyseisen kolmannen osapuolen aikaisemmin toteuttamasta tavaramerkkiin liittyvästä mainonnasta ja koska siitä voisi aiheutua sekaannusta asiakaskunnan keskuudessa, vai onko niitä tulkittava siten, että kansallisen tuomioistuimen on päätettävä muunlaisesta seuraamuksesta, jolla tavaramerkin haltijaa ei pysyvästi estetä aloittamasta uudelleen tavaramerkkinsä käyttöä?

2.2)	Onko samoja artikloja tulkittava siten, että tavaramerkin haltijaan kohdistuva pysyvä käyttökielto on oikeutettu, jos kolmas osapuoli on useiden vuosien ajan käyttänyt varoja tehdäkseen yleisölle tunnetuksi tuotteet, joita varten se oli saanut tavaramerkin haltijalta luvan tavaramerkin käyttöön?

(1) EYVL L 40, s. 1.

24.3.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 89/3

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Curtea de Apel Oradea (Romania) on esittänyt 27.12.2011 — SC Scandic Distilleries SA v. Direcția Generală de Administrare a Marilor Contribuabili

(Asia C-663/11)

2012/C 89/05

Oikeudenkäyntikieli: romania

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Curtea de Apel Oradea

Pääasian asianosaiset

Valittaja: SC Scandic Distilleries SA.

Vastapuoli: Direcția Generală de Administrare a Marilor Contribuabili

Ennakkoratkaisukysymykset

Rikotaanko eurooppaoikeutta (direktiivin 92/12/ETY (1) 7 ja 22 artiklaa tai sen perustelukappaleita) sellaisella Romanian veroviranomaisten menettelyllä, jonka mukaan ne kieltäytyvät hyväksymästä valmisteverojen palautuspyyntöä, jos

valmisteverojen palauttamista pyytävä elinkeinonharjoittaja on näyttänyt toteen, että kaikki Romanian lainsäädännössä palautuspyynnön hyväksymiselle asetetut tekniset edellytykset ja etenkin edellytykset, jotka liittyvät (i) sen todistamiseen, että valmisteverot on maksettu Romaniassa; (ii) sen todistamiseen, että valmisteveron alaiset tuotteet on lähetetty toiseen jäsenvaltioon, täyttyvät;

Romanian vero-oikeudessa (verolain 192 f §, valtioneuvoston päätöksellä nro 44/2004 annettujen täytäntöönpanosäännösten 18 d kohta ja verolain luvussa VII oleva liite nro 11) asetettujen edellytysten mukaan jotkin asiakirjat, jotka on liitettävä palautuspyyntöön, voidaan esittää vasta sen jälkeen, kun valmisteveron alaiset tuotteet on luovutettu toisessa jäsenvaltiossa;

c)	Romanian verolainsäädännössä (täytäntöönpanosäännösten 18 d kohdan 4 alakohta yhdessä verotuksessa noudatettavaa menettelyä koskevan lain 135 §:n kanssa) säädetään kaikkiin palautus/takaisinmaksupyyntöihin sovellettavasta yleisestä viiden vuoden pituisesta määräajasta?

Onko direktiivin 92/12/ETY 22 artiklaa tulkittava siten, että jollei elinkeinonharjoittaja siinä jäsenvaltiossa, jossa valmistevero on maksettu, esitä palautuspyyntöä ennen kuin valmisteveron alaiset tuotteet luovutetaan toisessa jäsenvaltiossa, jossa ne on tarkoitettu kulutettaviksi, se menettää oikeuden saada maksetut valmisteverot palautetuiksi?

Jos toiseen kysymykseen vastataan myöntävästi, soveltuuko päätös, jonka mukaan elinkeinonharjoittaja menettää oikeuden saada valmistevero palautetuksi ja joka aiheuttaa kyseisten valmisteveron alaisten tuotteiden kaksinkertaisen verottamisen (jäsenvaltiossa, jossa valmisteveron alaiset tuotteet on alunperin luovutettu kulutukseen, ja jäsenvaltiossa, jossa tuotteet on tarkoitettu kulutettaviksi) yhteen verotuksen neutraalisuuden periaatteen kanssa?

Jos toiseen kysymykseen vastataan myöntävästi, voidaanko jäsenvaltiossa kulutukseen luovutetuista tuotteista maksettavan valmisteveron maksuajankohdan ja sen ajankohdan, jona valmisteveron alaiset tuotteet lähetetään toiseen jäsenvaltioon, jossa ne on tarkoitettu kulutettaviksi, välistä erittäin lyhyttä määräaikaa pitää vastaavuus- ja tehokkuusperiaatteen mukaisena? Onko tässä suhteessa merkitystä sillä, että se yleinen määräaika, jonka kuluessa veron tai maksun palauttamista/takaisinmaksua voidaan kyseisessä jäsenvaltiossa pyytää, on huomattavasti pidempi?

(1) Valmisteveron alaisia tuotteita koskevasta yleisestä järjestelmästä sekä näiden tuotteiden hallussapidosta, liikkumisesta ja valvonnasta 25.2.1992 annettu neuvoston direktiivi 92/12/ETY (EYVL L 76, s. 1).

24.3.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 89/4

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Administrativen sad — Varna (Bulgaria) on esittänyt 27.12.2011 — Paltrade EOOD v. Nachalnik na Mitnicheski punkt — Varna pri Mitnitsa Varna

(Asia C-667/11)

2012/C 89/06

Oikeudenkäyntikieli: bulgaria

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Administrativen sad — Varna

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Paltrade EOOD

Vastaaja: Nachalnik na Mitnicheski punkt — Varna pri Mitnitsa Varna

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko polkumyyntitullin kantaminen taannehtivasti 18.7.2011 annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 723/2011 (1) 1 artiklan mukaisesti sallittua ilman tuontien kirjaamista — lukuun ottamatta hallinnollisen yhtenäisasiakirjan kirjaamista BIMIS-järjestelmään — 26.1.2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 91/2009 (2) 2 artiklassa mainittuine TARIC-lisäkoodeineen?

2)	Mikä on asetuksen N:o 966/2010 (3) 18 perustelukappaleessa tarkoitettu taannehtivasti kannettavan polkumyyntitullin asianmukainen määrä asetuksen N:o 723/2011 täytäntöön panemiseksi?

(1) Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen rauta- ja teräskiinnittimien tuonnissa asetuksella (EY) N:o 91/2009 käyttöön otetun lopullisen polkumyyntitullin laajentamisesta koskemaan Malesiasta lähetettyjen tiettyjen rauta- ja teräskiinnittimien tuontia riippumatta siitä, onko niiden alkuperämaaksi ilmoitettu Malesia, 18.7.2011 annettu neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 723/2011 (EUVL L 194, s. 6).

(2) Lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen rauta- ja teräskiinnittimien tuonnissa 26.1.2009 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 91/2009 (EUVL L 29, s. 1).

(3) Tiettyjen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien rauta- ja teräskiinnittimien tuonnissa neuvoston asetuksella (EY) N:o 91/2009 käyttöön otettujen polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden mahdollista kiertämistä tiettyjen rauta- ja teräskiinnittimien tuonnilla Malesiasta riippumatta siitä, onko niiden alkuperämaaksi ilmoitettu Malesia, koskevan tutkimuksen vireillepanosta ja kyseisen tuonnin kirjaamisvelvoitteesta 27.10.2010 annettu komission asetus (EU) N:o 966/2010 (EUVL L 282, s. 29).

24.3.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 89/5

Valitus, jonka Alliance One International, Inc, aiemmin Agroexpansión, S.A. on tehnyt 27.12.2011 unionin yleisen tuomioistuimen (neljäs jaosto) asiassa T-38/05, Agroexpansión S.A. v. Euroopan komissio, 12.10.2011 antamasta tuomiosta

(Asia C-668/11 P)

2012/C 89/07

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Valittaja: Alliance One International, Inc, aiemmin Agroexpansión, S.A. (edustajat: abogado M. Odriozola ja abogada A. Vide)

Muu osapuoli: Euroopan komissio

Vaatimukset

—	Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio asiassa T-38/05, Agroexpansión, S.A. vastaan komissio, on kumottava.

—	Valittajalle määrätyn sakon määrää on alennettava.

—	Komissio on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut molemmissa oikeusasteissa.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valittaja katsoo, että komissio ja unionin yleinen tuomioistuin ovat soveltaneet virheellisesti SEUT 101 artiklan 1 kohtaa ja asetuksen N:o 1/2003 (1) 23 artiklan 2 kohtaa, kun ne ovat katsoneet, että Dimon on solidaarisessa vastuussa kilpailusääntöjen rikkomisesta, johon Agroexpansión on syyllistynyt. Valittaja väittää, että unionin yleinen tuomioistuin on loukannut sen puolustautumisoikeuksia ja rikkonut SEUT 296 artiklaa, kun se on ottanut käyttöön tuomiossa (ja siis jälkikäteen) komission riidanalaisessa päätöksessä (2) käyttämän näyttökynnyksen. Koska unionin yleinen tuomioistuin on siis kohdellut muita yrityksiä edullisemmin, se on rikkonut perusoikeuskirjan 20 artiklassa vahvistettua yhdenvertaisen kohtelun periaatetta. Unionin yleinen tuomioistuin ei myöskään olisi voinut jättää huomiotta sitä, että komissio ei ole riidanalaisessa päätöksessä asianmukaisesti perustellut olettaman kumoamiseen liittyviä perusteita.

Valittaja katsoo, että sakkojen laskennasta annettua tiedonantoa sekä seuraamuksen yksilöllistämistä ja oikeasuhteisuutta koskevia periaatteita on sovellettu virheellisesti sen ajanjakson osalta, jolloin Agroexpansión ei kuulunut Dimon-konserniin. Valittaja katsoo, että Agroexpansiónille määrätyn seuraamuksen määrän määrittämisessä sen Dimon-konserniin liittymistä edeltävältä ajalta ei pidä soveltaa mitään korjauskerrointa Agroexpansiónin sakon perusmäärään, koska kyseinen taho ei mainitulla ajanjaksolla ollut minkään monikansallisen konsernin tytäryhtiö. Toissijaisesti siinä tapauksessa, että unionin tuomioistuin katsoo, että on määrättävä yksi ainoa sakko, valittaja väittää, että mainittua sakkoa on alennettava, jottei korotuskertoimen soveltaminen ole suhteettoman ankaraa.

(1) Perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta 16.12.2002 annettu neuvoston direktiivi, EYVL L 1, s. 1.

(2) [EY] 81 artiklan 1 kohdan soveltamismenettelystä (asia COMP/C.38.238/B2 — Raakatupakka — Espanja) 20.10.2004 tehty komission päätös K(2004)4030 lopullinen

24.3.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 89/5

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Conseil d'État (Ranska) on esittänyt 29.12.2011 — Société ED et F Man Alcohols v. Office national interprofessionnel des fruits, des légumes, des vins et de l'horticulture (VINIFLHOR)

(Asia C-669/11)

2012/C 89/08

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Conseil d'État

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Société ED et F Man Alcohols

Vastapuoli: Office national interprofessionnel des fruits, des légumes, des vins et de l'horticulture (VINIFLHOR)

Ennakkoratkaisukysymykset

Ovatko 22.2.1995 annetun komission asetuksen (EY) N:o 360/95 (1) 5 artiklan 5 kohdassa säädetty tarjouskilpailun voittajan tarjouspyynnön kohteena olevaa alkoholia hallussaan pitäville interventioelimille asettaman suoritusvakuuden menetys enintään 12,08 ecun määrältä sellaiselta hehtolitralta alkoholia, jota ei ole viety maasta asetetussa määräajassa, siinä tapauksessa, että tarjouskilpailun voittaja on ylittänyt viennille asetetun määräajan, ja 25.7.2000 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1623/2000 (2) 91 artiklan 12 kohdassa säädetty viennin varmistamiseksi asetetun vakuuden menetys joka tapauksessa 15 prosentin osalta ja 0,33 prosenttia loppumäärästä osalta kultakin määräajan ylittävältä päivältä siinä tapauksessa, että tarjouspyynnön kohteena olleen alkoholin vienti viivästyy, hallinnollisia seuraamuksia vai muunlaisia toimenpiteitä?

Onko se, että taloudellinen toimija ei ole noudattanut interventioelinten hallussaan pitämien viininvalmistuksesta peräisin olevien alkoholien, jotka komissio on sille myynyt tarjouskilpailumenettelyssä, viennin määräaikaa, sellainen laiminlyönti, josta aiheutuu tai voi aiheutua vahinkoa Euroopan yhteisöjen yleiselle talousarviolle tai niiden hoidossa oleville talousarvioille 18.12.1995 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 (3) 1 artiklassa tarkoitetulla tavalla?

Lisäksi kysytään 18.12.1995 annetun neuvoston yleisen asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 säännösten mahdollisesta yhdessä soveltamisesta 22.2.1995 annetun komission alakohtaisen asetuksen (EY) N:o 360/95 säännösten kanssa seuraavaa:

—

Jos toisessa kohdassa esitettyyn kysymykseen vastataan myöntävästi, sovelletaanko 22.2.1995 annetussa alakohtaisessa komission asetuksessa säädettyä järjestelmää, jonka mukaan vakuus menetetään, jos vienti viivästyy, ottamatta huomioon kaikkia muita Euroopan unionin oikeudessa säädettyjä toimenpide- ja seuraamusjärjestelmiä? Vai sovelletaanko sitä vastoin vain 18.12.1995 annetussa neuvoston asetuksessa (EY, Euratom) N:o 2988/95 säädettyä hallinnollisten toimenpiteiden ja seuraamusten järjestelmää? Vai onko sekä 22.2.1995 että 18.12.1995 annetun asetuksen säännöksiä kenties sovellettava yhdessä, jotta voidaan määrittää toteutettavat toimenpiteet ja seuraamukset, ja jos näin on, miten niitä on sovellettava yhdessä?

—

Jos toisessa kohdassa esitettyyn kysymykseen vastataan kieltävästi, kielletäänkö 18.12.1995 annetun yleisen neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 säännöksissä 22.2.1995 annetun alakohtaisen komission asetuksen (EY) N:o 360/95 5 artiklassa säädetyn vakuuden menettäminen sen vuoksi, että koska kyseisessä 18.12.1995 annetussa yleisessä asetuksessa on säädetty yhteisöille aiheutuvan taloudellisen vahingon olemassaoloa koskeva edellytys, se on esteenä sille, että aikaisemmin tai myöhemmin maatalouden alalla annetussa alakohtaisessa asetuksessa säädettyä toimenpidettä tai seuraamusta sovelletaan silloin, kun tällaista vahinkoa ei ole aiheutunut?

Jos vakuuden menettäminen on, kun edeltäviin kysymyksiin annetut vastaukset otetaan huomioon, seuraamus, jota voidaan soveltaa silloin, kun tarjouskilpailun voittaja ylittää viennille asetetun määräajan, onko 25.7.2000 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1623/2000 91 artiklan 12 kohdan säännöksiä sovellettava taannehtivasti 22.2.1995 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 360/95, sellaisena kuin se on muutettuna, tarjouspyyntöjen nro 170/94 EY ja 171/94 EY osalta viennille asetetun määräajan noudattamatta jättämisestä seuraavan vakuuden menetyksen laskemiseen, vaikka yhtäältä viimeksi mainitulla asetuksella ei ole muutettu eikä kumottu nimenomaisesti asetuksen (EY) N:o 360/95 5 artiklan säännöksiä, jotka koskevat erityisesti tarjouspyyntöjä nro 170/94 EY ja 171/94 EY, vaan ainoastaan 12.2.1993 annetun komission asetuksen (EY) N:o 377/93 (4) säännökset, joilla vahvistettiin tislauksilla saatujen ja interventioelinten hallussaan pitämien alkoholien tarjouspyyntöjä koskeva yleinen oikeudellinen järjestelmä ja joissa viitattiin tarjouskilpailujen voittajien antamien suoritusvakuuksien vapauttamismenettelyiden osalta 22.7.1985 annettuun komission asetukseen (ETY) N:o 2220/85 (5), josta 22.2.1995 annetun komission asetuksen (EY) N:o 360/95 5 artiklan säännöksillä nimenomaisesti poiketaan, ja vaikka toisaalta asetus (EY) N:o 1623/2000 on laadittu vuonna 1999 tehdyn viinimarkkinoiden yhteisen markkinajärjestelyn uudistuksen jälkeen, vaikka asetuksella on huomattavasti muutettu tarjouspyyntöjärjestelmää ja sen yhteydessä annettavien vakuuksien järjestelmää sekä niiden tarkoituksen että määrän ja niiden menettämistä ja vapauttamista koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen osalta ja vaikka kyseisellä asetuksella on poistettu Brasilia niiden kolmansien maiden luettelosta, joihin tarjouspyynnön kohteena olevaa alkoholia voidaan viedä yksinomaan polttoainealalla käytettäväksi, ja jos vastaus on myöntävä, niin mitä menettelytapoja on tällöin sovellettava?

(1) Viininvalmistuksesta peräisin olevien interventioelinten hallussaan pitämien alkoholien myynnistä vientiin yksittäisillä tarjouskilpailuilla 22.2.1995 annettu komission asetus (EY) N:o 360/95 (EYVL L 41, s. 14)

(2) Viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä markkinamekanismien osalta 25.7.2000 annettu komission asetus (EY) N:o 1623/2000 (EYVL L 194, s. 45).

(3) Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta 18.12.1995 annettu neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95 (EYVL L 312, s. 1).

(4) Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 822/87 35, 36 ja 39 artiklassa tarkoitetuilla tislauksilla saatujen ja interventioelinten hallussaan pitämien alkoholien myyntiä koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 12.2.1993 annettu komission asetus (ETY) N:o 377/93 (EYVL L 43, s. 6).

(5) Maataloustuotteiden vakuusjärjestelmän soveltamista koskevien yhteisten yksityiskohtaisten sääntöjen vahvistamisesta 22.7.1985 annettu komission asetus (ETY) N:o 2220/85 (EYVL L 205, s. 5).

24.3.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 89/6

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Conseil d'État (Ranska) on esittänyt 29.12.2011 — Établissement national des produits de l'agriculture et de la mer (FranceAgriMer) v. Société Vinifrance SA

(Asia C-670/11)

2012/C 89/09

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Conseil d'État

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Établissement national des produits de l'agriculture et de la mer (FranceAgriMer)

Vastapuoli: Société Vinifrance SA

Ennakkoratkaisukysymykset

Kun sellainen tuottaja, joka on saanut yhteisöltä tiivistetyn rypälemehun varastointitukea kansallisen interventioelimen kanssa tehtyä varastointisopimusta vastaan, on hankkinut fiktiiviseltä yhtiöltä tai sellaiselta yhtiöltä, jota ei ole olemassa, rypälemehua, jonka se on sen jälkeen antanut tiivistää omalla vastuullaan ennen sen varastointia, voidaanko kyseistä tuottajaa pitää tiivistetyn rypälemehun ”omistajana”29.4.1983 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 1059/83 (1) 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla? Voidaanko tämän saman asetuksen 17 artiklaa soveltaa, kun kansallisen interventioelimen kanssa tehtyä varastointisopimusta rasittaa poikkeuksellisen vakava virhe, joka johtuu erityisesti siitä, että kansallisen interventioelimen kanssa sopimuksen tehnyttä yhtiötä ei voida pitää varastoitujen tuotteiden omistajana?

Mikäli 16.3.1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 822/87 (2) kaltaisessa alakohtaisessa asetuksessa luodaan yhteisön tukia koskeva järjestelmä, jossa ei kuitenkaan säädetä kyseisen järjestelmän säännösten rikkomisesta aiheutuvista seuraamuksista, voidaanko 18.12.1995 annettua neuvoston asetusta (EY, Euratom) N:o 2988/95 (3) soveltaa tällaiseen rikkomiseen?

Kun taloudellinen toimija jättää noudattamatta asetuksen N:o 1059/83 kaltaisessa yhteisön alakohtaisessa asetuksessa määriteltyjä velvoitteitaan ja asetuksessa yhteisön tuen saamiselle säädettyjä edellytyksiä ja kun kyseisessä alakohtaisessa asetuksessa, kuten edellä mainitun asetuksen 17 artiklassa, säädetään toimenpide- tai seuraamusjärjestelmästä, sovelletaanko tätä järjestelmää siten, että se sulkee pois kaikki muut unionin oikeudessa säädetyt järjestelmät jopa siinä tapauksessa, että kyseinen noudattamatta jättäminen loukkaa Euroopan unionin taloudellisia etuja? Vai onko päinvastoin niin, että tällaiseen rikkomiseen sovelletaan ainoastaan asetuksessa N:o 2988/95 säädettyä toimenpiteiden ja hallinnollisten seuraamusten järjestelmää? Vai voidaanko soveltaa molempia asetuksia?

4)	Jos alakohtaista asetusta ja asetusta N:o 2988/95 voidaan molempia soveltaa, miten niiden säännökset on yhdistettävä toteutettavien toimenpiteiden ja seuraamusten määrittämiseksi?

Kun taloudellinen toimija on rikkonut usealla tavalla unionin oikeutta ja kun jotkut näistä rikkomisista kuuluvat alakohtaisessa asetuksessa säädetyn toimenpide- tai seuraamusjärjestelmän soveltamisalaan, kun taas jotkut ovat asetuksessa N:o 2988/95 tarkoitettuja väärinkäytöksiä, sovelletaanko silloin ainoastaan tätä jälkimmäistä asetusta?

(1) Pöytäviinin, rypälemehun, tiivistetyn rypälemehun ja puhdistetun tiivistetyn rypälemehun varastointisopimuksista 29.4.1983 annettu komission asetus (ETY) N:o 1059/83 (EYVL L 116, s. 77).

(2) Viinikaupan yhteisestä järjestämisestä 16.3.1987 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 822/87 (EYVL L 84, s. 1).

(3) Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta 18.12.1995 annettu neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95 (EYVL L 312, s. 1).

24.3.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 89/7

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Conseil d'État (Ranska) on esittänyt 29.12.2011 — Établissement national des produits de l'agriculture et de la mer (FranceAgriMer), jolle Office national interprofessionnel des fruits, des légumes, des vins et de l'horticulturen (VINIFLHOR) oikeudet ovat siirtyneet v. Société anonyme d'intérêt collectif agricole Unanimes

(Asia C-671/11)

2012/C 89/10

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Conseil d'État

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Établissement national des produits de l'agriculture et de la mer (FranceAgriMer), jolle Office national interprofessionnel des fruits, des légumes, des vins et de l'horticulturen (VINIFLHOR) oikeudet ovat siirtyneet

Vastapuoli: Société anonyme d'intérêt collectif agricole Unanimes

Ennakkoratkaisukysymykset

Miten Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosaston rahoitusjärjestelmään kuuluviin toimenpiteisiin kohdistuvista jäsenvaltioiden suorittamista tarkastuksista 21.12.1989 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 4045/89 (1) 2 artiklan 4 kohdan mukainen mahdollisuus jatkaa tarkastusjaksoa ”– — ajan, joka edeltää tai seuraa kahdentoista kuukauden aikaa”, joka asetuksessa määritellään, voidaan panna täytäntöön jäsenvaltiossa, kun otetaan huomioon yhtäältä yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevat vaatimukset ja toisaalta oikeusvarmuuden periaate ja se, että on välttämätöntä, että tarkastusviranomaisille ei anneta määrittelemätöntä valtaa?

Erityisesti:

—

Pitääkö tarkastuksen kohteena olevan ajanjakson joka tapauksessa ja sen uhalla, että tarkastus on muuten sääntöjenvastainen, mihin tarkastuksen kohteena ollut taho voisi vedota tämän tarkastuksen tulosten seurauksia koskevaa päätöstä vastaan, päättyä sellaista tarkastuskautta edeltävän kahdentoista kuukauden ajanjakson aikana, jonka aikana tarkastukset on toteutettu?

—	Mikäli edelliseen kysymykseen vastataan myöntävästi, miten asetuksessa nimenomaisesti ilmaistu mahdollisuus jatkaa tarkastusta koskevaa ajanjaksoa ”ajan, joka — – seuraa kahdentoista kuukauden aikaa”, on ymmärrettävä?

—

Mikäli ensimmäiseen kysymykseen vastataan kieltävästi, onko tarkastuksen kohteena olevan ajanjakson kuitenkin sen uhalla, että tarkastus on muuten sääntöjenvastainen, mihin tarkastuksen kohteena ollut taho voisi vedota tämän tarkastuksen tulosten seurauksia koskevaa päätöstä vastaan, sisällyttävä kahdentoista kuukauden ajanjakso, joka päättyy sen tarkastuskauden aikana, joka edeltää sitä tarkastuskautta, jona tarkastus on toimitettu, vai voiko tarkastus koskea ainoastaan ajanjaksoa, joka päättyy ennen edeltävän tarkastuskauden alkua?

(1) Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosaston rahoitusjärjestelmään kuuluviin toimenpiteisiin kohdistuvista jäsenvaltioiden suorittamista tarkastuksista ja direktiivin 77/435/ETY kumoamisesta 21.12.1989 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 4045/89 (EYVL L 388, s. 18).

24.3.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 89/8

(Asia C-672/11)

2012/C 89/11

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Conseil d'État

Pääasian asianosaiset

Vastapuoli: Société anonyme d'intérêt collectif agricole Unanimes

Ennakkoratkaisukysymykset

Erityisesti:

—

—	Mikäli edelliseen kysymykseen vastataan myöntävästi, miten asetuksessa nimenomaisesti ilmaistu mahdollisuus jatkaa tarkastusta koskevaa ajanjaksoa ”ajan, joka — – seuraa kahdentoista kuukauden aikaa”, on ymmärrettävä?

—

24.3.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 89/8

(Asia C-673/11)

2012/C 89/12

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Conseil d'État

Pääasian asianosaiset

Vastapuoli: Organisation de producteurs Les Cimes

Ennakkoratkaisukysymykset

Erityisesti:

—

—	Mikäli edelliseen kysymykseen vastataan myöntävästi, miten asetuksessa nimenomaisesti ilmaistu mahdollisuus jatkaa tarkastusta koskevaa ajanjaksoa ”ajan, joka — – seuraa kahdentoista kuukauden aikaa”, on ymmärrettävä?

—

24.3.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 89/9

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Conseil d'État (Ranska) on esittänyt 29.12.2011 — Établissement national des produits de l'agriculture et de la mer (FranceAgriMer), jolle Office national interprofessionnel des fruits, des légumes, des vins et de l'horticulture (VINIFLHOR) oikeudet ovat siirtyneet v. Société Agroprovence

(Asia C-674/11)

2012/C 89/13

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Conseil d'État

Pääasian asianosaiset

Vastapuoli: Société Agroprovence

Ennakkoratkaisukysymykset

Erityisesti:

—

—	Mikäli edelliseen kysymykseen vastataan myöntävästi, miten asetuksessa nimenomaisesti ilmaistu mahdollisuus jatkaa tarkastusta koskevaa ajanjaksoa ”ajan, joka — – seuraa kahdentoista kuukauden aikaa”, on ymmärrettävä?

—

24.3.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 89/10

(Asia C-675/11)

2012/C 89/14

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Conseil d'État

Pääasian asianosaiset

Vastapuoli: Regalp SA

Ennakkoratkaisukysymykset

Erityisesti:

—

—	Mikäli edelliseen kysymykseen vastataan myöntävästi, miten asetuksessa nimenomaisesti ilmaistu mahdollisuus jatkaa tarkastusta koskevaa ajanjaksoa ”ajan, joka — – seuraa kahdentoista kuukauden aikaa”, on ymmärrettävä?

—

24.3.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 89/10

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Conseil d'État (Ranska) on esittänyt 29.12.2011 — Établissement national des produits de l'agriculture et de la mer (FranceAgriMer), jolle Office national interprofessionnel des fruits, des légumes, des vins et de l'horticulturen (VINIFLHOR) oikeudet ovat siirtyneet v. Coopérative des producteurs d'asperges de Montcalm (COPAM)

(Asia C-676/11)

2012/C 89/15

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Conseil d'État

Pääasian asianosaiset

Vastapuoli: Coopérative des producteurs d'asperges de Montcalm (COPAM)

Ennakkoratkaisukysymykset

Erityisesti:

—

—	Mikäli edelliseen kysymykseen vastataan myöntävästi, miten asetuksessa nimenomaisesti ilmaistu mahdollisuus jatkaa tarkastusta koskevaa ajanjaksoa ”ajan, joka — – seuraa kahdentoista kuukauden aikaa”, on ymmärrettävä?

—

24.3.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 89/11

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Conseil d’État (Ranska) on esittänyt 29.12.2011 — Doux Élevage SNC ja Coopérative agricole UKL-ARREE v. Ministère de l’Agriculture, de l’alimentation, de la pêche, de la ruralité et de l’aménagement du territoire ja Comité interprofessionnel de la dinde française (CIDEF)

(Asia C-677/11)

2012/C 89/16

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Conseil d’État

Pääasian asianosaiset

Valittajat: Doux Élevage SNC ja Coopérative agricole UKL-ARREE

Vastapuolet: Ministère de l’Agriculture, de l’alimentation, de la pêche, de la ruralité et de l’aménagement du territoire ja Comité interprofessionnel de la dinde française (CIDEF)

Ennakkoratkaisukysymys

Onko Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklaa, luettuna yhdessä asiassa C-342/02, Pearle BV ym., 15.7.2004 annetun tuomion kanssa, tulkittava siten, että kansallisen viranomaisen päätöstä, jolla sellainen sopimus laajennetaan koskemaan tietyn alan kaikkia ammatinharjoittajia, jolla Comité interprofessionnel de la dinde françaisen (CIDEF) tekemän sopimuksen tavoin otetaan kansallisen viranomaisen hyväksymässä toimialakohtaisessa järjestössä käyttöön maksu, ja jolla täten tehdään maksusta pakollinen, jotta tiedotustoimet, myynninedistämistoimet, ulkosuhteisiin liittyvät toimenpiteet, laadun varmistamista koskevat toimenpiteet, tutkimustoimenpiteet, alan intressien suojaamiseksi toteutettavat toimenpiteet sekä tutkimusten hankkiminen ja kuluttajapaneelien järjestäminen voidaan toteuttaa, on pidettävä valtiontukena, kun otetaan huomioon kyseisten toimenpiteiden luonne, niiden rahoitustapa ja niiden täytäntöönpanoedellytykset?

24.3.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 89/11

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Oberster Gerichtshof (Itävalta) on esittänyt 27.12.2011 — Bundeswettbewerbsbehörde v. Schenker und Co AG ym.

(Asia C-681/11)

2012/C 89/17

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Oberster Gerichtshof

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Bundeswettbewerbsbehörde, Bundeskartellanwalt

Vastapuolet: Schenker und Co AG, ABX Logistics (Itävalta) GmbH, Logwin Invest Austria GmbH, Logwin Road + Rail Austria GmbH, Alpentrans Spedition und Transport GmbH, Kapeller Internationale Spedition GmbH, Johann Strauss GmbH, Wildenhofer Spedition und Transport GmbH, DHL Express (Itävalta) GmbH, G. Englmayer Spedition GmbH, Internationale Spedition Schneckenreither Gesellschaft mbH, Leopold Schöffl GmbH & Co KG, Express-Interfracht Internationale Spedition GmbH, Rail Cargo, A. Ferstl Speditionsgesellschaft mbH, Spedition, Lagerei und Beförderung von Gütern mit Kraftfahrzeugen Alois Herbst GmbH & Co KG, Johann Huber Spedition und Transportgesellschaft mbH, Keimelmayr Speditions- u. Transport GmbH, ”Spedpack”-Speditions- und Verpackungsgessellschaft mbH, Thomas Spedition GmbH, Koch Spedition GmbH, Maximilian Schludermann als Insolvenzverwalter über das Vermögen der Kubicargo Spedition GmbH, Kühne + Nagel GmbH, Lagermax Internationale Spedition Gesellschaft mbH, Morawa Transport GmbH, Johann Ogris Internationale Transport- und Speditions GmbH, Traussnig Spedition GmbH, Treu SpeditionsgesmbH, Spedition Anton Wagner GmbH, Gebrüder Weiss GmbH, Marehard u. Wuger Internat. Speditions- u. Logistik GmbH

Ennakkoratkaisukysymykset

Saadaanko yritykselle määrätä sakkorangaistus SEUT 101 artiklan rikkomisesta, jos se on erehtynyt toimintansa laillisuudesta ja tämä erehdys ei ole moitittava?

Mikäli vastaus ensimmäiseen ennakkoratkaisukysymykseen on kieltävä:

1a)	Eikö toiminnan laillisuudesta erehtyminen ole moitittavaa, jos yritys on toiminut kilpailuoikeudellisissa asioissa kokeneen oikeudellisen asiantuntijan neuvojen mukaisesti eikä neuvojen virheellisyys ole ollut ilmeistä eikä havaittavissa yritykseltä kohtuudella edellytettävän valvonnan puitteissa?

1b)	Eikö toiminnan laillisuudesta erehtyminen ole moitittavaa, jos yritys on luottanut kansallisen kilpailuviranomaisen tekemän päätöksen oikeellisuuteen, kun viranomainen on arvioinut toiminnan ainoastaan kansallisen kilpailuoikeuden mukaan ja todennut sen olevan sallittua?

2)	Onko kansallisilla kilpailuviranomaisilla oikeus todeta, että yritys on ollut osallisena unionin oikeuden vastaisessa kartellissa, jos yritykselle ei määrätä sakkorangaistusta, koska siihen sovelletaan sakoista vapauttamista ja sakkojen lieventämistä koskevaa säännöstöä?

24.3.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 89/12

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunal da Relação de Lisboa (Portugali) on esittänyt 3.1.2012 — Ordem dos Técnicos Oficiais de Contas v. Autoridade da Concorrência

(Asia C-1/12)

2012/C 89/18

Oikeudenkäyntikieli: portugali

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunal da Relação de Lisboa

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Ordem dos Técnicos Oficiais de Contas

Vastapuoli: Autoridade da Concorrência

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko Ordem dos Técnicos Oficiais de Contasin (OTOC) kaltaista elintä kokonaisuudessaan tarkasteltuna pidettävä yhteisön oikeuden kilpailusääntöjä (koulutusmarkkinat) sovellettaessa yritysten yhteenliittymänä? Jos näin on, onko nykyisen SEUT 101 artiklan 2 kohtaa tulkittava siten, että kilpailusääntöjä sovelletaan myös elimeen, joka OTOC:n tavoin antaa sitovia yleisiä soveltamissääntöjä, jotka perustuvat valtuutettujen kirjanpitäjien pakollista koulutusta koskeviin lainsäädännöllisiin vaatimuksiin, joilla pyritään takaamaan kansallisille luotettava ja korkealaatuinen palvelu?

Jos OTOC:n kaltaisen elimen on lakisääteisen velvoitteen vuoksi pantava täytäntöön jäsentensä pakollista koulutusta koskeva järjestelmä, voidaanko nykyistä SEUT 101 artiklaa tulkita siten, että sen perusteella voidaan kyseenalaistaa se, että OTOC ottaa käyttöön lainsäädännössä edellytetyn koulutusjärjestelmän, ja säännöt, joilla se toteutettiin, siltä osin kuin säännöillä vain pannaan lainsäädännöllinen velvoite täytäntöön? Vai jääkö aihepiiri sen sijaan SEUT 101 artiklan soveltamisalan ulkopuolelle, jolloin sitä arvioidaan nykyisten SEUT 56 artiklan ja sitä seuraavien artiklojen perusteella?

Kun otetaan huomioon, että asiassa Wouters (1) sekä muissa samankaltaisissa asioissa oli kyse säännöistä, joilla vaikutetaan kulloinkin kyseessä olevan ammattiyhteisön jäsenten taloudelliseen toimintaan, ovatko nykyiset SEUT 101 ja SEUT 102 artikla esteenä sellaisille valtuutettujen kirjanpitäjien koulutusta koskeville säännöille, joilla ei ole välitöntä vaikutusta näiden ammattilaisten taloudelliseen toimintaan?

4)	Voiko ammattiyhteisö unionin kilpailuoikeuden (koulutusmarkkinat) valossa asettaa kyseisen ammatin harjoittamisen edellytykseksi tietyn, vain sen itsensä tarjoaman koulutuksen?

(1) Asia C-309/99, tuomio 19.2.2002 (Kok., s. I-1577)

24.3.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 89/12

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Conseil d'État (Ranska) on esittänyt 2.1.2012 — Syndicat OP 84 v. Office national interprofessionnel des fruits, des légumes, des vins et d l'horticulture (VINIFLHOR), jolle ONIFLHORin oikeudet ovat siirtyneet

(Asia C-3/12)

2012/C 89/19

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Conseil d'État

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Syndicat OP 84

Vastaaja: Office national interprofessionnel des fruits, des légumes, des vins et d l'horticulture (VINIFLHOR), jolle ONIFLHORin oikeudet ovat siirtyneet

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosaston rahoitusjärjestelmään kuuluviin toimenpiteisiin kohdistuvista jäsenvaltioiden suorittamista tarkastuksista 21.12.1989 annetun neuvoston asetuksen N:o 4045/89 2 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu kulloisenkin vuoden heinäkuun 1 päivästä seuraavan vuoden kesäkuun 30 päivään kestävä ”tarkastuskausi” (1) ymmärrettävä tarkastuskaudeksi, jonka aikana tarkastuksen suorittavan viranomaisen on annettava tuottajajärjestölle tieto tulossa olevasta tarkastuksesta, aloitettava ja saatettava loppuun kaikki tarkastustoimenpiteet paikan päällä ja asiakirjojen avulla sekä annettava tiedoksi tarkastuksen lopputulokset, vai tarkastuskaudeksi, jonka aikana on täytynyt suorittaa ainoastaan tietyt näistä tähän menettelyyn sisältyvistä toimista?

Voiko tilanteessa, jossa tuottajajärjestön menettelystä tai laiminlyönnistä seuraa, että tarkastuskauden aikana aloitettu tarkastus on tosiasiallisesti mahdoton toteuttaa, hallintoviranomainen siitä huolimatta, että edellä mainittuun asetukseen ei sisälly asiasta nimenomaisia säännöksiä, jatkaa tarkastustoimenpiteitään seuraavan tarkastuskauden aikana ilman, että tästä seuraisi menettelyllinen virhe, johon tarkastuksen kohteena ollut voisi vedota tarkastuksen tulosten seurauksia koskevaa päätöstä vastaan?

Jos vastaus edellä olevaan kysymykseen on kielteinen, voiko hallintoviranomainen silloin, kun tuottajajärjestön menettelystä tai laiminlyönnistä seuraa, että tarkastus on tosiasiallisesti mahdoton toteuttaa, vaatia maksetun tuen takaisinmaksua? Muodostaako tällainen toimenpide yhden niistä seuraamuksista, joita asetuksen 6 artiklan nojalla voidaan määrätä?

24.3.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 89/13

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Bundesgerichtshof (Saksa) on esittänyt 9.1.2012 — Colloseum Holding AG v. Levi Strauss & Co.

(Asia C-12/12)

2012/C 89/20

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Bundesgerichtshof

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Colloseum Holding AG

Vastapuoli: Levi Strauss & Co.

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko asetuksen (EY) N:o 40/94 (1) 15 artiklan 1 kohtaa tulkittava siten, että

1)	tavaramerkkiä, joka on moniosaisen tavaramerkin osa ja joka on tullut erottamiskykyiseksi vain moniosaisen tavaramerkin käytön vuoksi, voidaan käyttää tavaramerkin oikeusvaikutukset voimassa pysyttävällä tavalla, jos käytön kohteena on vain moniosainen tavaramerkki

2)	tavaramerkkiä käytetään sen oikeusvaikutukset voimassa pysyttävällä tavalla, jos sitä käytetään ainoastaan yhdessä toisen tavaramerkin kanssa, kumpikin tavaramerkki näyttää yleisön mielestä itsenäiseltä tunnukselta ja myös molemmat tavaramerkit yhdessä on rekisteröity tavaramerkiksi?

(1) Yhteisön tavaramerkistä 20.12.1993 annettu neuvoston direktiivi 40/94 (EYVL L 11, s. 1).

24.3.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 89/13

Valitus, jonka Dashiqiao Sanqiang Refractory Materials Co. Ltd on tehnyt 13.1.2012 unionin yleisen tuomioistuimen (ensimmäinen jaosto) asiassa T-423/09, Dashiqiao Sanqiang Refractory Materials v. neuvosto, 16.12.2011 antamasta tuomiosta

(Asia C-15/12 P)

2012/C 89/21

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Valittaja: Dashiqiao Sanqiang Refractory Materials Co. Ltd (edustajat: asianajajat J.-F. Bellis ja R. Luff)

Muut osapuolet: Euroopan unionin neuvosto ja Euroopan komissio

Vaatimukset

—	valitus on otettava tutkittavaksi ja hyväksyttävä

—	unionin yleisen tuomioistuimen asiassa T-423/09, Dashiqiao Sanqiang Refractory Materials v. neuvosto, 16.12.2011 antama tuomio on kumottava ja sen kohteena olleessa oikeusriidassa on annettava asiaratkaisu

—

ensimmäisessä oikeusasteessa esitetyt vaatimukset on hyväksyttävä, eli lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta tiettyjen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien magnesiittitiilien tuonnissa annetun asetuksen (EY) N:o 1659/2005 muuttamisesta 7.9.2009 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 826/2009 (1) on kumottava siltä osin kuin asetuksessa vahvistettu kantajaa koskeva polkumyyntitulli ylittää sen polkumyyntitullin, jota sovellettaisiin, jos se olisi määritetty alustavassa tutkimuksessa käytetyllä laskentamenetelmällä sen huomioon ottamiseksi, ettei vientimyynnistä maksettua Kiinan arvonlisäveroa palautettu perusasetuksen (2) 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti

—	neuvosto on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut molemmissa oikeusasteissa.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valittaja vetoaa valituksensa tueksi kolmeen valitusperusteeseen, joissa riitautetaan se, että unionin yleinen tuomioistuin on hylännyt valittajan toisen kanneperusteen, jonka mukaan neuvosto ja komissio olivat rikkoneet polkumyyntiasetuksen 11 artiklan 9 kohtaa.

Ensimmäisessä valitusperusteessaan valittaja katsoo, että unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen kieltäytyessään ratkaisemasta kysymystä siitä, mitä menetelmää alustavassa tutkimuksessa oli käytetty vientihinnan ja normaalin arvon vertailussa, eikä se ole sen vuoksi voinut pätevästi päätyä katsomaan, ettei tarkastelumenettelyssä olisi tapahtunut perusasetuksen 11 artiklan 9 kohdassa tarkoitettua menetelmän vaihtumista. Todellisuudessa alustavassa tutkimuksessa käytetyn, arvonlisäverottomien hintojen vertailuun perustuneen vertailumenetelmän ja tarkastelumenettelyssä käytetyn, arvonlisäverollisten hintojen vertailuun perustuneen vertailumenetelmän välillä on ollut ratkaiseva ero. Viimeksi mainitun menetelmän soveltaminen on johtanut suurempaan polkumyyntimarginaaliin kuin alustavassa tutkimuksessa käytetyn menetelmän soveltaminen olisi johtanut.

Toisessa valitusperusteessaan valittaja katsoo, että unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen katsoessaan, että toimielimillä on velvollisuus luopua alustavassa tutkimuksessa käytetystä vientihinnan ja normaalin arvon vertailumenetelmästä, jos se johtaa oikaisuun, joka ei ole perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan b alakohdan mukaan sallittu, joten se on sekoittanut oikaisun ja vertailumenetelmän käsitteet.

Kolmannessa valitusperusteessaan valittaja katsoo, että unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen päätyessään katsomaan, että viennin yhteydessä palautettavan arvonlisäveron verokantojen ero alustavan tutkimuksen kohteena olevana ajanjaksona ja tarkastelumenettelyn kohteena olevana ajanjaksona on sellainen olosuhteiden muutos, jonka vuoksi menetelmää saadaan muuttaa, vaikkei se ole osoittanut, että tämä ero olisi estänyt alustavassa tutkimuksessa käytetyn vertailumenetelmän soveltamisen. Olosuhteiden muutosta koskevaa poikkeusta on tulkittava suppeasti, joten valituksenalaisen tuomion 62–64 kohtaan sisältyvät perustelut eivät selvästikään täytä tätä ehdotonta vaatimusta.

(1) EUVL L 240, s. 7.

(2) Polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 22.12.1995 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 384/96 (EYVL 1996, L 56, s. 1).

24.3.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 89/14

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Varhoven administrativen sad (Bulgaria) on esittänyt 16.1.2012 — Efir OOD v. Direktor na Direktsia ”Obzhalvane i upravlenie na izpalnenieto” Plovdiv

(Asia C-19/12)

2012/C 89/22

Oikeudenkäyntikieli: bulgaria

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Varhoven administrativen sad

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Efir OOD

Vastaaja: Direktor na Direktsia ”Obzhalvane i upravlenie na izpalnenieto” Plovdiv

Ennakkoratkaisukysymykset

1)	Onko yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvosto direktiivin 2006/112/EY (1) 62 artiklan 1 ja 2 kohtaa tulkittava siten, että verotettavan tapahtuman käsite kattaa sekä verollisen että verottoman liiketoimen?

2)	Mikäli ensimmäiseen kysymykseen vastataan kieltävästi: Onko pääasian oikeudenkäynnissä sovellettavan kaltainen kansallinen säännös sallittu, kun sen mukaan verotettava tapahtuma toteutuu myös silloin, kun veroton liiketoimi toteutuu?

3)	Onko direktiivin 2006/112 62 ja 63 artiklalla välitön vaikutus?

(1) Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annettu neuvoston direktiivi 2006/112/EY (EUVL L 347, s. 1).

24.3.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 89/15

Valitus, jonka Idromacchine Srl on tehnyt 24.1.2012 unionin yleisen tuomioistuimen (neljäs jaosto) asiassa T-88/09, Idromacchine Srl ym. v. Euroopan komissio, 8.11.2011 antamasta tuomiosta

(Asia C-34/12 P)

2012/C 89/23

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Valittajat: Idromacchine Srl, Alessandro Capuzzo, Roberto Capuzzo (edustajat: avvocato W. viscardini ja avvocato G. Donà)

Muu osapuoli: Euroopan komissio

Vaatimukset

Valittaja vaatii, että unionin tuomioistuin

—

kumoaa unionin yleisen tuomioistuimen (neljäs jaosto) asiassa T-88/09, 8.11.2011 antaman tuomion siltä osin, kuin:

—	siinä ei ole tunnustettu Idromacchinen kärsimää varallisuusvahinkoa,

—	siinä on vahvistettu Idromacchinen kärsimä aineeton vahinko mitättömän pieneksi,

—	siinä ei ole tunnustettu Alessandro ja Roberto Capuzzon kärsimää aineetonta vahinkoa,

—	ja hyväksyy tämän johdosta kantajien ensimmäisessä asteessa esittämät vaatimukset.

—	velvoittaa Euroopan komission korvaamaan asian käsittelystä kummassakin asteessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valittajat väittävät unionin yleisen tuomioistuimen tehneen seuraavat oikeudelliset virheet:

1)	Ilmeinen virhe, joka käy ilmi asiakirjoista ja joka johtuu siitä, ettei Idromacchinen syyksi luettujen vahinkoa aiheuttavien tekojen todenperäisyyden toteamisen ole katsottu olevan kanteen kohteena

2)	Perustelut ovat puutteelliset ja joka tapauksessa virheelliset siltä osin kuin ne kohdistuvat huolellisuusvelvoitteen ja puolustautumisoikeuden laiminlyöntiä koskeviin väitteisiin

3)	Varallisuusvahinkoa koskeville tosiseikoille ja todisteille on annettu ilmeisen väärä oikeudellinen merkitys — Todistustaakkaa koskevia sääntöjä on rikottu — Perustelut ovat virheelliset

4)	Perusteluvelvollisuutta on laiminlyöty, suhteellisuusperiaatetta ja syrjintäkiellon periaatetta on loukattu, velvollisuutta ottaa huomioon Idromacchinelle aiheutuneen aineettoman vahingon määrän arviointiperusteet ei ole noudatettu

5)	Syrjintäkiellon periaatetta on loukattu, perusteluja ei ole esitetty, asiakirjoista käy ilmi ilmeinen aineellinen virhe siltä osin kuin Alessandro ja Roberto Capuzzon kärsimää aineellisen vahingon korvaamista ei ole hyväksytty.

24.3.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 89/15

Valitus, jonka Plasticos Españoles, S.A. (ASPLA) on tehnyt 25.1.2012 unionin yleisen tuomioistuimen (neljäs jaosto) asiassa T-76/06, ASPLA v. komissio, 16.11.2011 antamasta tuomiosta

(Asia C-35/12 P)

2012/C 89/24

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Valittaja: Plasticos Españoles, S.A. (ASPLA) (edustajat: asianajajat E. Garayar Gutiérrez ja M. Troncoso Ferrer)

Muu osapuoli: Euroopan komissio

Vaatimukset

—	Nyt käsiteltävä valitus on otettava tutkittavaksi

—	unionin yleisen tuomioistuimen asiassa T-76/06, ASPLA vastaan komissio, 16.11.2011 antama tuomio on kumottava

—	toissijaisesti komission määräämää ja unionin yleisen tuomioistuimen vahvistamaa sakkoa on alennettava tuntuvasti suhteellisuusperiaatteen, yhdenvertaisen kohtelun periaatteen ja syrjintäkiellon periaatteiden perusteella

—	komissio on velvoitettava korvaamaan kummassakin oikeusasteessa syntyneet oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Ensimmäinen valitusperuste perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 101 artiklan rikkomiseen ja tätä määräystä sekä ”yhtenä kokonaisuutena pidettävän jatketun kilpailusääntöjen rikkomisen” käsitettä koskevan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön rikkomiseen ja todistustaakkaan ja näytön arviointiin sovellettavien menettelymääräysten rikkomiseen.

Valituksenalainen tuomio sisältää sitä näyttöä koskevia arviointivirheitä, jonka komissio on esittänyt siitä kysymyksestä, onko yhtenä kokonaisuutena pidettävän jatketun kilpailusääntöjen rikkomisen käsitettä sovellettava ASPLAan mitä tulee sekä sen väitettyyn osallistumiseen avosäkkialaa ja suljettavien säkkien alaa koskeviin kilpailusääntöjen rikkomisiin että ASPLAN tietoisuuteen kilpailusääntöjen rikkomisesta alaryhmissä, joihin se ei osallistunut, ja sitä koskevia virheitä, että tällainen menettely on katsottu osaksi ”yleistä vilpillistä suunnitelmaa”.

Toinen valitusperuste perustuu oikeudelliseen virheeseen, joka muodostuu siitä, että ASPLAlle määrätyn taloudellisen seuraamuksen laskemisessa huomioon otettujen myyntilukujen virheellisyyttä koskeva väite todettiin myöhässä esitetyksi. Toissijaisesti kyseinen väite liittyy suoraan oikeusjärjestyksen perusteisiin kuuluvaan kysymykseen, jota unionin yleinen tuomioistuin ei ole arvioinut, mikä merkitsee oikeudellista virhettä.

Pääasiallisen perusteen osalta unionin yleisen tuomioistuimen virhe perustuu siihen, että väite ei ole uusi peruste, vaan aikaisemman perusteen laajennus ja että seuraamuksen laskemisessa oli otettu huomioon Armando Álvares -ryhmittymän myyntiluvut ASPLAn myyntilukujen sijaan.

Toissijaisesti esitetyn perusteen osalta oikeudellinen virhe on siinä, että unionin yleinen tuomioistuin ei ole määrittänyt komission perusteluvelvollisuuden laajuutta ASPLAlle määrätyn sakon perustan laskentamenetelmän suhteen.

24.3.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 89/16

Valitus, jonka Armando Álvarez, S.A. on tehnyt 25.1.2012 unionin yleisen tuomioistuimen (neljäs jaosto) asiassa T-78/06, Álvarez v. komissio, 16.11.2011 antamasta tuomiosta

(Asia C-36/12 P)

2012/C 89/25

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Valittaja: Armando Álvarez, S.A. (edustajat: asianajajat E. Garayar Gutiérrez ja M. Troncoso Ferrer)

Muu osapuoli: Euroopan komissio

Vaatimukset

Valittaja vaatii unionin tuomioistuinta

—	ottamaan valituksen tutkittavaksi

—	kumoamaan unionin yleisen tuomioistuimen asiassa T-78/06, Álvarez vastaan komissio, 16.11.2011 antaman tuomion ja näin ollen myös komission 30.11.2005 asiassa COMP/F/38.354 antaman päätöksen K(2005) 4632 lopullinen siltä osin kuin on kyse Armando Álvarez, SA:n lukuun osoitetusta vastuusta

—	velvoittaa komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut molemmissa oikeusasteissa.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Ensisijainen valitusperuste perustuu oikeudelliseen virheeseen ja puolustautumisoikeuksien loukkaamiseen arvioitaessa valittajan vastuuta rikkomisen osalta.

Unionin yleinen tuomioistuin on todennut Armando Álvarezin olevan vastuussa rikkomisesta sen perusteella, että se on osallistunut suoraan yhteenliittymään, mikä merkitsee sitä, että se on hyväksynyt paitsi uusia perusteita, myös riidanalaiseen päätökseen nähden erillisiä syyksiluettavuutta koskevia perusteita. Toisaalta unionin yleinen tuomioistuin on hylännyt kanteeseen sisältyvät argumentit ja todennut, etteivät ne ole riittäviä kumoamaan oletusta siitä, että Armando Álvarezilla on ollut tosiasiallinen määräysvalta tytäryhtiöönsä nähden. Komissio ei päätöksessään kuitenkaan vahvista yhtäkään oletusta siitä, että valittaja olisi tosiasiallisesti käyttänyt määräysvaltaa tytäryhtiössä, eikä valittajan tehtävänä näin ollen ollut kumota tällaista oletusta, koska todistustaakka kuuluu yksinomaan komissiolle.

Unionin yleinen tuomioistuin on näin toimiessaan soveltanut virheellisesti rikkomiseen osallistumisen ja sitä koskevan syyksiluettavuuden käsitteitä ja loukannut valittajan puolustautumisoikeuksia.

Toissijainen valitusperuste perustuu niiden argumenttien perustelematta jättämiseen, joiden mukaan Armando Álvarezilla ei ole tosiasiallista määräysvaltaa Asplaan nähden.

Valittaja toteaa toissijaisesti, että jos on hyväksyttävä näkemys siitä, että SEUT 101 artiklan vastainen toiminta on luettavissa suoraan Armando Álvarezin syyksi, ja sovellettava emoyhtiön/tytäryhtiön vastuuta koskevaa olettamusta, unionin yleinen tuomioistuin tyytyy joka tapauksessa vain toteamaan, ettei Armando Álvarezin esittämillä argumenteilla voida asettaa kyseenalaiseksi sen vastuuta, tutkimatta tosiasiallisesti kumoamiskanteessa esitettyjä väitteitä. Unionin yleisen tuomioistuimen tuomiossa on näin ollen selvästi laiminlyöty perusteluvelvollisuus.

24.3.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 89/17

Valitus, jonka Saupiquet on tehnyt 26.1.2012 unionin yleisen tuomioistuimen viidennen jaoston asiassa T-131/10, Saupiquet v. komissio, 24.11.2011 antamasta tuomiosta

(Asia C-37/12 P)

2012/C 89/26

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Valittaja: Saupiquet SAS (edustaja: asianajaja R. Ledru)

Muu osapuoli: Euroopan komissio

Vaatimukset

—	Euroopan unionin yleisen tuomioistuimen viidennen jaoston asiassa T-131/10, Saupiquet vastaan komissio, 24.11.2011 antama tuomio on kumottava kokonaisuudessaan

—	Sapuiquet'n tämän valituksen yhteydessä ja ensimmäisessä oikeusasteessa esittämät vaatimukset on hyväksyttävä kokonaisuudessaan

—	Euroopan komissio on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valittaja vetoaa valituksensa tueksi ensimmäiseksi siihen, että unionin yleinen tuomioistuin loukkasi yhdenvertaisen kohtelun ja syrjintäkiellon perusperiaatteita ja rikkoi näin ollen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 ja 9 artiklaa, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 8 artiklaa sekä perusoikeuskirjan 20 ja 21 artiklaa.

Toiseksi valittaja arvostelee unionin yleistä tuomioistuinta siitä, että se rikkoi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 3 artiklaa, jossa tälle viimeksi mainitulle myönnetään toimivaltaa ja muun muassa yksinomainen vastuu tulleja koskevissa asioissa.

Kolmanneksi valittaja vetoaa siihen, että yhteisön tullikoodeksin (1) 247 ja 247 a artiklaa on rikottu.

Neljänneksi ja viimeiseksi valittaja vetoaa lopuksi siihen, että neuvoston asetuksen N:o 975/2003 (2) 7 artiklaa on rikottu.

Valittajan mukaan edellä mainittujen asiakirjojen yhdistetystä soveltamisesta nimittäin seuraa, toisin kuin unionin yleinen tuomioistuin katsoi, että komission on katsottava olevan vastuussa negatiivisista seurauksista, joita aiheutuu siitä, että tullitoimipaikat ovat sunnuntaisin suljettuina tietyissä jäsenvaltioissa, ja että komission on toteutettava tarvittavat toimenpiteet näiden seurausten korjaamiseksi.

(1) Yhteisön tullikoodeksista 12.10.1992 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 2913/92 (EYVL L 302, s. 1).

(2) CN-koodeihin 1604 14 11, 1604 14 18 ja 1604 20 70 kuuluvien tonnikalasäilykkeiden tuontia koskevan tariffikiintiön avaamisesta ja hallinnoinnista 5.6.2003 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 975/2003 (EUVL L 141, s. 1).

24.3.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 89/17

Valitus, jonka Gascogne Sack Deutschland GmbH, aiemmin Sachsa Verpackung GmbH, on tehnyt 27.1.2012 unionin yleisen tuomioistuimen (neljäs jaosto) asiassa T-79/06, Sachsa Verpackung v. komissio, 16.11.2011 antamasta tuomiosta

(Asia C-40/12 P)

2012/C 89/27

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Valittaja: Gascogne Sack Deutschland GmbH, aiemmin Sachsa Verpackung GmbH (edustajat: asianajajat F. Puel ja L. Francois-Martin)

Muu osapuoli: Euroopan komissio

Vaatimukset

—

unionin yleisen tuomioistuimen neljännen jaoston asiassa T-79/06 16.11.2011 antama tuomio on kumottava ja asia on palautettava yleisen tuomioistuimen käsiteltäväksi, jotta se ratkaisisi asian unionin tuomioistuimen antamien ohjeiden mukaisesti myös niiden taloudellisten seurausten osalta, joita valittajalle oli aiheutunut siitä, että kohtuullinen aika oli ylittynyt

—	seuraamuksen määrää on alennettava, jotta otettaisiin huomioon ne taloudelliset seuraukset, joita valittajalle oli aiheutunut siitä, että kohtuullinen aika oli ylittynyt

—	vastaaja on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valittaja tukee kannettaan neljällä valitusperusteella.

Ensimmäisessä perusteessaan valittaja väittää unionin yleisen tuomioistuimen tehneen oikeudellisen virheen, kun se ei ole ottanut huomioon Euroopan unionista tehty sopimus tuli voimaan 1.12.2009 eikä etenkään sen 6 artiklaa, jossa Euroopan unionin perusoikeuskirjalle annetaan sama oikeudellinen arvo kuin perussopimuksille.

Toisessa perusteessaan se väittää, ettei unionin yleinen tuomioistuin oli riittävästi perustellut päätöstään soveltaa asetuksen N:o 1/2003 (1) 23 artiklan 2 kohtaa ja asetuksen N:o 17 (2) 15 artiklaa.

Kolmannessa perusteessaan valittaja toteaa, ettei unionin yleinen tuomioistuin ole käyttänyt valvontavaltaansa, eikä ole riittävästi valvonut menettelystä markkinoille aiheutuvaan vaikutusta koskevia komission perusteluja ja lausumia.

Neljännessä perusteessaan valittaja väittää toissijaisesti, että unionin yleinen tuomioistuin ei ole noudattanut menettelysääntöjä, koska se on loukannut Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklassa vahvistettua, kohtuulliseen aikaan liittyvää periaatetta ja tosiasiallista oikeussuojaa koskevaa periaatetta. Valittaja vaatii tässä perusteessaan ensisijaisesti valituksenalaisen tuomion kumoamista, ja toissijaisesti se vaatii alentamaan seuraamuksen määrää, jotta otettaisiin huomioon ne taloudelliset seuraukset, joita valittajalle oli aiheutunut siitä, että kohtuullinen aika oli ylittynyt

(1) [EY] 81 ja [EY] 82 artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta 16.12.2002 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1/2003 (EUVL 2003, L 1, s. 1).

(2) Neuvoston asetus N:o 17, [EY 81] ja [EY 82] artiklan ensimmäinen täytäntöönpanoasetus (EYVL 1962, 13, s. 204).

24.3.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 89/18

Kanne 2.2.2012 — Euroopan komissio v. Irlanti

(Asia C-55/12)

2012/C 89/28

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: R. Lyal ja W. Mölls)

Vastaaja: Irlanti

Vaatimukset

—	on todettava, että Irlanti ei täyttänyt neuvoston direktiivin 2003/96/EY (1) mukaisia velvoitteitaan, kun se myönsi vammaisille henkilöille vapautuksen moottoriajoneuvojen polttoaineen valmisteverosta noudattamatta tässä direktiivissä säädettyjä vähimmäisverotasoja;

—	Irlanti on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Komissio väittää, että Irlanti ei ole täyttänyt kyseisen direktiivin mukaisia velvoitteitaan, koska se on pitänyt voimassa vammaisten henkilöiden vapautuksen moottoriajoneuvojen polttoaineen valmisteverosta.

(1) Energiatuotteiden ja sähkön verotusta koskevan yhteisön kehyksen uudistamisesta 27.10.2003 annettu neuvoston direktiivi 2003/96/EY (EYVL L 283, s. 51).

24.3.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 89/18

Valitus, jonka Groupe Gascogne SA on tehnyt 6.2.2012 unionin yleisen tuomioistuimen (neljäs jaosto) asiassa T-72/06, Groupe Gascogne v. komissio, 16.11.2011 antamasta tuomiosta

(Asia C-58/12 P)

2012/C 89/29

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Valittaja: Groupe Gascogne SA (edustajat: asianajajat P. Hubert ja E. Durand)

Muu osapuoli: Euroopan komissio

Vaatimukset

—	Tuomio on kumottava siltä osin kuin siinä hylättiin Groupe Gascognen kanne komission EY 81 artiklan mukaisesta menettelystä 30.11.2005 tekemästä päätöksestä K(2005) 4634 lopullinen (asia COMP/38.354 – Teollisuussäkit) ja velvoitettiin Groupe Gascogne korvaamaan oikeudenkäyntikulut

—	tuomio on kumottava siltä osin kuin siinä vahvistettiin valittajalle päätöksellä määrätty sakko

—

asia on palautettava unionin yleiseen tuomioistuimeen, jotta se ratkaisee asian unionin tuomioistuimen ohjeiden mukaisesti tai sakon määrä on vahvistettava sellaiseksi,

—	ettei se ylitä 10 prosenttia Sachsan ja Groupe Gascogne S.A.:n, jotka ovat ainoat tässä menettelyssä kyseiset yritykset, yhteenlasketusta liikevaihdosta,

—	ja että siinä otetaan huomioon se, että menettely unionin yleisessä tuomioistuimessa kesti selvästi liian kauan

—	vastaajana oleva Euroopan komissio on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut molemmissa oikeusasteissa.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valittaja väittää ensimmäisessä valitusperusteessa, että unionin yleinen tuomioistuin jätti oikeudellisesti virheellisesti tarkastelematta Lissabonin sopimuksen voimaantulon johdosta 1.12.2009 unionin oikeusjärjestykseen tehtyjen muutosten vaikutuksia, erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjan 48 artiklan määräysten, joissa suojataan syyttömyysolettamaa, soveltamisen vaikutusta käsiteltävässä asiassa.

Toisessa valitusperusteessa valittaja väittää, että unionin yleinen tuomioistuin rikkoi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 artiklaa ja unionin perusoikeuskirjan 48 artiklaa, kun se totesi virheellisesti valittajan olevan yhteisvastuussa Sachsan menettelytavoista 1.1.1994 alkaen pelkästään sillä perusteella, että Groupe Gascognen hallussa on 100 prosenttia Sachsan yhtiöpääomasta, ja vahvisti päätöksen siltä osin kuin siinä katsottiin sen vastaavan yhteisvastuullisesti 9,90 miljoonalla eurolla Sachsalle määrätystä sakosta.

Toissijaisesti esitetyssä kolmannessa valitusperusteessa valittaja väittää, että unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen tulkitsemalla virheellisesti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 artiklan käsitettä ”yritys” ja vahvistamalla tämän vuoksi asetuksen (EY) N:o 1/2003 (1) 23 artiklan 2 kohdassa säädetyn katon 10 prosenttia liikevaihdosta Groupe Gascognen konserniliikevaihtoon nähden. Valittajan mukaan perustaksi olisi pitänyt ottaa, sikäli kuin Groupe Gascognen voidaan katsoa vastaavan yhteisvastuullisesti Sachsan rikkomisesta, pelkästään yhtiöiden Groupe Gascogne ja Sachsa kumulatiivinen liikevaihto, koska unionin yleinen tuomioistuin ei ole esittänyt syitä, joiden vuoksi Groupe Gascognen muut tytäryhtiöt olisi sisällytettävä ”yritykseen”, joka on vastuussa väitetyistä Sachsan kilpailunvastaisista menettelytavoista.

Lopuksi valittaja väittää neljännessä ja viimeisessä valitusperusteessa, joka on myös esitetty toissijaisesti, että unionin yleinen tuomioistuin rikkoi Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan määräyksiä siltä osin kuin valittajaa ei kuultu kohtuullisessa määräajassa.

(1) [EY] 81 ja [EY] 82 artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta 16.12.2002 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1/2003 (EYVL 2003, L 1, s. 1).

24.3.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 89/20

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 13.2.2012 — Budapesti Erőmű v. komissio

(Yhdistetyt asiat T-80/06 ja T-182/09) (1)

(Valtiontuki - Sähkön tukkumarkkinat - Edulliset ehdot, jotka unkarilainen julkinen yritys on myöntänyt tietyille sähköntuottajille sähkönhankintasopimuksilla - Päätös EY 88 artiklan 2 kohdan mukaisen menettelyn aloittamisesta - Päätös, jolla tuki katsotaan yhteismarkkinoille soveltumattomaksi ja jolla se määrätään takaisin perittäväksi - Uusi tuki - Yksityinen sijoittaja -arviointiperuste)

2012/C 89/30

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja:: Budapesti Erőmű Zrt (Budapest, Unkari) (edustajat: asioissa T-80/06 ja T-182/09 solicitor M. Powell sekä asianajajat C. Arhold ja K. Struckmann, ja asiassa T-182/09 asianajaja A. Hegyi)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: asioissa T-80/06 ja T-182/09 N. Khan, L. Flynn ja K. Talabér Ritz, ja lisäksi asiassa T-80/06 V. Di Bucci)

Oikeudenkäynnin kohde

Asiassa T-80/06 vaatimus Unkarille 9.11.2005 päivätyllä kirjeellä tiedoksi annetun komission sen päätöksen kumoamiseksi, joka koskee EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa määrätyn menettelyn aloittamista valtiontuen N:o C 41/2005 (ex NN 49/2005) — Hukkakustannukset Unkarissa, osalta, ja asiassa T-182/09 vaatimus komission 4.6.2008 tekemän sen päätöksen 2009/609/EY kumoamiseksi, joka koskee valtiontukea N:o C 41/05, jonka Unkari on myöntänyt sähkönhankintasopimuksilla (EUVL 2009, L 225, p. 53).

Tuomiolauselma

1)	Kanteet hylätään.

2)	Budapesti Erőmű Zrt velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 108, 6.5.2006.

24.3.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 89/20

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 14.2.2012 — Italia v. komissio

(Asia T-267/06) (1)

(EMOTR - Tukiosasto - Yhteisörahoituksen ulkopuolelle jätetyt menot - Rahoitusta koskevat korjaukset - Hedelmät ja vihannekset - Naudanlihan julkinen varastointi)

2012/C 89/31

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Italian tasavalta (asiamies: valtionasiamies G. Aiello)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: C. Cattabriga ja F. Jimeno Fernández, avustajanaan asianajaja A. Dal Ferro)

Oikeudenkäynnin kohde

Vaatimus Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tukiosastosta maksettavien jäsenvaltioiden tiettyjen menojen jättämisestä yhteisörahoituksen ulkopuolelle 27.7.2006 tehdyn komission päätöksen 2006/554/EY (EUVL L 218, s. 12) osittaiseksi kumoamiseksi siltä osin kuin siinä jätetään yhteisörahoituksen ulkopuolelle tietyt Italian tasavallalle aiheutuneet menot hedelmä- ja vihannesalalla sekä naudanlihan julkisen varastoinnin alalla

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Italian tasavalta vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Euroopan komission oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 281, 18.11.2006.

24.3.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 89/20

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 14.2.2012 — Saksa v. komissio

(Asia T-59/09) (1)

(Oikeus tutustua asiakirjoihin - Asetus (EY) N:o 1049/2001 - Asiakirjat, jotka koskevat päättynyttä jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevaa menettelyä - Jäsenvaltiolta peräisin olevat asiakirjat - Tutustumisoikeuden myöntäminen - Jäsenvaltion etukäteissuostumus)

2012/C 89/32

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Saksan liittotasavalta (asiamiehet: M. Lumma, B. Klein ja A. Wiedmann)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: B. Smulders, P. Costa de Oliveira ja F. Hoffmeister)

Väliintulijat, jotka tukevat kantajan vaatimuksia: Espanjan kuningaskunta (asiamiehet: aluksi M. Muñoz Pérez, sitten S. Centeno Huerta) ja Puolan tasavalta (asiamiehet: aluksi M. Dowgielewicz, sitten M. Szpunar ja B. Majczyna)

Väliintulijat, jotka tukevat vastaajan vaatimuksia: Tanskan kuningaskunta (asiamiehet: aluksi J. Bering Liisberg ja B. Weis Fogh, sitten S. Juul Jørgensen ja C. Vang), Suomen tasavalta (asiamies: J. Heliskoski) ja Ruotsin kuningaskunta (asiamiehet: K. Petkovska, A. Falk ja S. Johannesson)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne, jossa vaaditaan kumoamaan 5.12.2008 tehty komission päätös SG.E.3/RG/mbp D(2008) 10067, jolla kansalaisille myönnettiin oikeus tutustua tiettyihin Saksan liittotasavallan jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevassa menettelyssä nro 2005/4569 toimittamiin asiakirjoihin.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Saksan liittotasavalta vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Euroopan komission oikeudenkäyntikulut.

3)	Tanskan kuningaskunta, Espanjan kuningaskunta, Suomen tasavalta, Puolan tasavalta ja Ruotsin kuningaskunta vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1) EUVL C 113, 16.5.2009.

24.3.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 89/21

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 14.2.2012 — Electrolux ja Whirlpool Europe v. komissio

(Yhdistetyt asiat T-115/09 ja T-116/09) (1)

(Valtiontuki - Ranskan tasavallan ilmoittama rakenneuudistustuki eräälle suurten kodinkoneiden valmistajalle - Päätös, jossa tuki tietyin edellytyksin todetaan yhteismarkkinoille soveltuvaksi - Ilmeiset arviointivirheet - Suuntaviivat valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi)

2012/C 89/33

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Electrolux AB (Tukholma, Ruotsi) (edustajat: asianajajat F. Wijckmans ja H. Burez) (asia T-115/09) ja Whirlpool Europe BV (Breda, Alankomaat) (edustajat: aluksi asianajajat F. Tuytschaever ja B. Bellen, sitten asianajajat H. Burez ja F. Wijckmans) (asia T-116/09)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: L. Flynn ja C. Giolito)

Väliintulijat, jotka tukevat vastaajan vaatimuksia: Ranskan tasavalta (asiamiehet: aluksi G. de Bergues ja A. L. Vendrolini, sitten G. de Bergues ja J. Gstalter) ja Fagor France SA (Rueil Malmaison, Ranska) (edustajat: asianajajat J. Derenne ja A. Müller Rappard)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne, jossa vaaditaan kumoamaan valtiontuesta C 44/07 (ex N 460/07), jonka Ranska aikoo myöntää FagorBrandt-yrityksen hyväksi, 21.10.2008 tehty komission päätös 2009/485/EY (EUVL 2009, L 160, s. 11).

Tuomiolauselma

1)	Valtiontuesta C 44/07 (ex N 460/07), jonka Ranska aikoo myöntää FagorBrandt-yrityksen hyväksi, 21.10.2008 tehty komission päätös 2009/485/EY kumotaan.

2)	Euroopan komissio vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Electrolux AB:lle ja Whirlpool Europe BV:lle aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

3)	Ranskan tasavalta ja Fagor France SA vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1) EUVL C 113, 16.5.2009.

24.3.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 89/21

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 10.2.2012 — Verenigde Douaneagenten v. komissio

(Asia T-32/11) (1)

(Tulliliitto - Alankomaiden Antilleilta peräisin olevan raakasokerin maahantuonti - Tuontitullien kantaminen jälkitullauksin - Tuontitullien peruuttamista koskeva hakemus - Asetuksen (ETY) 2913/92 220 artiklan 2 kohdan b alakohta ja 239 artikla - Olennaisten menettelymääräysten rikkominen)

2012/C 89/34

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Asianosaiset

Kantaja: Verenigde Douaneagenten BV (Rotterdam, Alankomaat) (edustajat: asianajajat J. van der Meché ja S. Moolenaar)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: L. Bouyon ja B. Burggraaf)

Oikeudenkäynnin kohde

Vaatimus, jossa vaaditaan kumoamaan 1.10.2010 tehty komission päätös C(2010) 6754 lopullinen, jossa todetaan yhtäältä, että tuontitullit on kirjattava tileihin jälkikäteen ja toisaalta, että näiden tullien peruuttaminen ei ole perusteltua erityisessä tapauksessa (asia REC 02/09).

Tuomiolauselma

1)	1.10.2010 tehty komission päätös C(2010) 6754 lopullinen, jossa todetaan, että 531 985,59 euron suuruisen tuontitullien määrän peruuttaminen ei ole yhteisön tullikoodeksista 12.10.1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 239 artiklan nojalla perusteltua, kumotaan.

2)	Kanne hylätään muilta osin.

3)	Asianosaiset vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1) EUVL C 103, 2.4.2011.

24.3.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 89/22

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 14.2.2012 — Peeters Landbouwmachines v. SMHV — Fors MW (BIGAB)

(Asia T-33/11) (1)

(Yhteisön tavaramerkki - Mitättömyysmenettely - Yhteisön sanamerkki BIGAB - Ehdoton hylkäysperuste - Vilpillisen mielen puuttuminen - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 52 artiklan 1 kohdan b alakohta)

2012/C 89/35

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Peeters Landbouwmachines BV (Etten-Leur, Alankomaat) (edustaja: asianajaja P. Claassen)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (asiamies: P. Geroulakos)

Vastapuoli valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: AS Fors MW (Saue, Viro) (edustajat: asianajajat M. Nielsen ja J. Hansen)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne, joka on nostettu SMHV:n ensimmäisen valituslautakunnan 4.11.2010 tekemästä päätöksestä (asia R 210/2010-1), joka liittyy Peeters Landbouwmachines BV:n ja AS Fors MW:n väliseen väitemenettelyyn.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Peeters Landbouwmachines BV velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 80, 12.3.2011.

24.3.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 89/22

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 26.1.2012 — Mojo Concerts ja Amsterdam Music Dome Exploitatie v. komissio

(Asia T-90/09) (1)

(Valtiontuki - Kumoamiskanne - Gemeente Rotterdamin investointi Ahoy’ -keskukseen - Päätös, jossa todetaan, ettei valtiontukea ole - Toimi ei koske kantajaa erikseen - Tutkimatta jättäminen)

2012/C 89/36

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Asianosaiset

Kantajat: Mojo Concerts BV (Delft, Alankomaat) ja Amsterdam Music Dome Exploitatie BV (Delft, Alankomaat) (edustaja: solicitor S. Beeston)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: H. van Vliet ja K. Gross)

Väliintulijat, jotka tukevat vastaajan vaatimuksia: Alankomaiden kuningaskunta (asiamiehet: M. Noort, C. Wissels, M. de Grave, Y. de Vries ja J. Langer), Gemeente Rotterdam (Alankomaat) (edustajat: asianajajat J. Feenstra ja J. Fanoy) ja Ahoy’ Rotterdam NV (Rotterdam) (edustajat: aluksi asianajajat M. van der Woude ja E. Offers, sittemmin asianajaja M. Maas-Cooymans)

Oikeudenkäynnin kohde

Kumoamiskanne komission 21.10.2008 tekemästä päätöksestä K(2008) 6018 lopullinen, jolla on todettu, ettei Rotterdamin kunnan suunnittelema investointi Ahoy-keskukseen kuuluvan urheiluhallin uudistamiseen ja kehittämiseen ole valtiontukea (valtiontuki C 4/2008 (ex N 97/2007, EX CP 91/2007)).

Määräysosa

1)	Kanne jätetään tutkimatta.

2)	Mojo Concerts BV ja Amsterdam Music Dome Exploitatie BV vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja ne velvoitetaan korvaamaan Euroopan komission, Gemeente Rotterdamin ja Ahoy’ Rotterdam NV:n oikeudenkäyntikulut.

3)	Alankomaiden kuningaskunta vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1) EUVL C 102, 1.5.2009.

24.3.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 89/23

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 31.1.2012 — Ayadi v. komissio

(Asia T-527/09) (1)

(Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka - Osama bin Ladenia, al-Qaida-verkostoa ja Talebania lähellä oleviin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvat rajoittavat toimenpiteet - Asetus (EY) N:o 881/2002 - Asianomaisen poistaminen kyseisten henkilöiden ja yhteisöjen luettelosta - Kumoamiskanne - Lausunnon antamisen raukeaminen)

2012/C 89/37

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Chafiq Ayadi (Dublin, Irlanti) (edustajat: aluksi B. Emmerson, QC, barrister S. Cox ja solicitor H. Miller, sitten barrister E. Grieves ja H. Miller)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: E. Paasivirta, T. Scharf ja M. Konstantinidis)

Väliintulija, joka tukee vastaajan vaatimuksia: Euroopan unionin neuvosto (asiamiehet: E. Finnegan et R. Szostak)

Oikeudenkäynnin kohde

Tiettyihin Osama bin Ladenia, al-Qaida-verkostoa ja Talebania lähellä oleviin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvista erityisistä rajoittavista toimenpiteistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 881/2002 muuttamisesta 114. kerran 13.10.2009 annetun komission asetuksen (EY) N:o 954/2009 (EUVL L 269, s. 20) kumoamista koskeva vaatimus siltä osin kuin kyseinen toimi koskee kantajaa.

Määräysosa

1)	Lausunnon antaminen kanteesta raukeaa.

2)	Euroopan komissio vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Chafiq Ayadin oikeudenkäyntikulut sekä unionin yleisen tuomioistuimen kassalle maksuttoman oikeudenkäynnin perusteella maksetut määrät.

3)	Euroopan unionin neuvosto vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1) EUVL C 148, 5.6.2010.

24.3.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 89/23

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 3.2.2012 — Ecologistas en Acción-CODA v. komissio

(Asia T-359/10) (1)

(Kumoamiskanne - Asiakirjajulkisuus - Asetus (EY) N:o 1049/2001 - Valenciassa (Espanja) sijaitsevan Cabanyalin kaupunginosan kehittämissuunnitelmaan liittyvät asiakirjat - Jäsenvaltiolta peräisin olevat asiakirjat - Asiakirjaan tutustumista koskevan oikeuden epääminen - Tutkinta- ja tarkastustoiminnan tavoitteiden turvaamiseen liittyvä poikkeus - Oikeudenkäyntimenettelyjen ja oikeudellisten lausuntojen turvaamiseen liittyvä poikkeus - Ympäristöä koskevat tiedot - Asetus (EY) N:o 1367/2006 - Selvästi täysin perusteeton kanne)

2012/C 89/38

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Kantaja: Ecologistas en Acción-CODA (Madrid, Espanja) (edustaja: asianajaja J. Ramos Segarra)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: I. Martínez del Peral ja P. Costa de Oliveira)

Väliintulija, joka tukee vastaajan vaatimuksia: Espanjan kuningaskunta (asiamiehet: aluksi abogado del Estado M. Muñoz Pérez, sitten abogado del Estado S. Centeno Huerta)

Oikeudenkäynnin kohde

Sellaisen 30.6.2010 tehdyn komission päätöksen kumoamisvaatimus, jolla kantajalta evättiin oikeus tutustua tiettyihin asiakirjoihin, jotka liittyvät Espanjan viranomaisten tutkintaan asiassa EU PILOT 724/09/02 ENVI, joka koskee Valencian kaupungissa (Espanja) sijaitsevan Cabanyalin kaupunginosan erityistä suojelu- ja uudistussuunnitelmaa

Määräysosa

1)	Kanne hylätään.

2)	Ecologistas en Acción-CODA vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Euroopan komission oikeudenkäyntikulut.

3)	Espanjan kuningaskunta vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1) EUVL C 288, 23.10.2010.

24.3.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 89/24

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 10.2.2012 — valittajana AG ja muuna osapuolena parlamentti

(Asia T-98/11 P) (1)

(Muutoksenhaku - Henkilöstö - Virkamiehet - Irtisanominen koeajan lopussa - Kanteen nostamisen määräaika - Myöhässä tehty valitus - Selvästi perusteeton valitus)

2012/C 89/39

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Valittaja: AG (Bryssel, Belgia) (edustajat: asianajajat S. Rodrigues, A. Blot ja C. Bernard-Glanz)

Muu osapuoli: Euroopan parlamentti (asiamiehet: S. Seyr ja V. Montebello-Demogeot)

Oikeudenkäynnin kohde

Valitus, jolla vaaditaan Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen (ensimmäinen jaosto) asiassa F-25/10, AG v. parlamentti, 16.12.2010 antaman määräyksen (ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa) kumoamista

Määräysosa

1)	Valitus hylätään, koska se on selvästi perusteeton.

2)	AG vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Euroopan parlamentin oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 120, 16.4.2011.

24.3.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 89/24

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 25.1.2012 — MasterCard ym. v. komissio

(Asia T-330/11) (1)

(Kumoamiskanne - Oikeus tutustua asiakirjoihin - Asetus (EY) N:o 1049/2001 - Asiakirjat, jotka koskevat tutkimusta kauppiaille eri maksutapojen hyväksymisestä aiheutuvista kustannuksista ja hyödyistä - Kolmannelta osapuolelta saadut asiakirjat - Asiakirjoihin tutustumista koskevan oikeuden implisiittinen epääminen - Oikeussuojan tarve - Kanteen nostamisen jälkeen tehty nimenomainen päätös - Lausunnon antamisen raukeaminen)

2012/C 89/40

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantajat: MasterCard, Inc. (Wilmington, Delaware, Yhdysvallat), MasterCard International, Inc. (Wilmington) ja MasterCard Europe (Waterloo, Belgia) (edustajat: asianajajat B. Amory, V. Brophy ja S. McInnes)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: F. Clotuche-Duvieusart ja V. Bottka)

Oikeudenkäynnin kohde

Vaatimus sellaisen komission tekemän implisiittisen päätöksen kumoamisesta, jolla kantajilta evättiin oikeus tutustua tiettyihin kolmannen osapuolen laatimiin asiakirjoihin, jotka koskevat tutkimusta kauppiaille eri maksutapojen hyväksymisestä aiheutuvista kustannuksista ja hyödyistä

Määräysosa

1)	Lausunnon antaminen kanteesta raukeaa.

2)	Euroopan komissio velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 238, 13.8.2011.

24.3.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 89/24

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 17.1.2012 — Afriqiyah Airways v. neuvosto

(Asia T-436/11) (1)

(Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka - Libyan tilanteen johdosta määrättävät rajoittavat toimenpiteet - Poistaminen asianomaisista henkilöistä ja yhteisöistä laaditusta luettelosta - Kumoamiskanne - Lausunnon antamisen raukeaminen)

2012/C 89/41

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Afriqiyah Airways (Tripoli, Libya) (edustaja: asianajaja B. Sarfati)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto (asiamiehet: M.-M. Joséphidès ja B. Driessen)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne, jossa vaaditaan Libyan tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2011/137/YUTP täytäntöönpanosta 23.5.2011 annetun neuvoston täytäntöönpanopäätöksen 2011/300/YUTP (EUVL L 136, s. 85) kumoamista siltä osin kuin se koskee kantajaa

Määräysosa

1)	Lausunnon antaminen kanteesta raukeaa.

2)	Asianosaiset vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1) EUVL C 290, 1.10.2011.

24.3.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 89/24

Kanne 3.1.2012 — Olive Line International v. SMHV — Carapelli Firenze (Maestro de Oliva)

(Asia T-4/12)

2012/C 89/42

Kannekirjelmän kieli: espanja

Asianosaiset

Kantaja: Olive Line International, SL (Madrid, Espanja) (edustaja: asianajaja M. Aznar Alonso)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV)

Vastapuoli valituslautakunnassa: Carapelli Firenze SpA (Tavarnelle Val di Pesa (Firenze), Italia)

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

hyväksymään kanteen ja toteamaan yhteisön tavaramerkistä annetun neuvoston asetuksen N:o 40/94 (nykyisin asetus N:o 207/2009) vastaiseksi sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) toisen valituslautakunnan 21.9.2011 asiassa R 1612/2010-2 tekemän päätöksen, jolla kumottiin SMHV:n väiteosaston 20.7.2010 väitemenettelyssä nro B 1344995 tekemä päätös ja jolla hylättiin hakemus nro 938.133 kyseessä olevan merkin rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi kansainväliseen rekisteriin luokkiin 29 ja 30 kuuluville tavaroille

—	velvoittamaan vastaajan ja mahdollisen väliintulijan korvaamaan kaikki oikeudenkäyntikulut sekä hallinnollisissa väite- ja valitusmenettelyissä aiheutuneet kulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Yhteisön tavaramerkin hakija: Kantaja

Haettu yhteisön tavaramerkki: Sanaosan ”Maestro de Oliva” sisältävä kuviomerkki luokkiin 29 ja 30 kuuluville tavaroille

Sen tavaramerkki- tai merkkioikeuden haltija, johon väitemenettelyssä on vedottu: Carapelli Firenze SpA

Tavaramerkki- tai merkkioikeus, johon väitemenettelyssä on vedottu: Kansallinen sanamerkki ”MAESTRO” luokkiin 29 ja 30 kuuluville tavaroille

Väiteosaston ratkaisu: Väitteen hylkääminen

Valituslautakunnan ratkaisu: Valituksen hyväksyminen ja hakemuksen hylkääminen niiden tavaroiden osalta, joille rekisteröintiä on haettu

Kanneperusteet: Asetuksen N:o 207/2009 15 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja tähän liittyvien säännösten rikkominen, koska se, miten vastapuoli käyttää väitteensä tueksi esittämäänsä tavaramerkkiään, merkitsee tietoista muutosta kyseisen tavaramerkin edustamaan tavaramerkin alkuperäiseen käsitteeseen, mikä muuttaa merkittävästi tavaramerkin ”MAESTRO” erottamiskykyä, ja asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohdan rikkominen, koska kyseessä olevien vastakkaisten tavaramerkkien välillä ei ole sekaannusvaaraa.

24.3.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 89/25

Kanne 9.1.2012 — Andechser Molkerei Scheitz v. komissio

(Asia T-13/12)

2012/C 89/43

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Andechser Molkerei Scheitz GmbH (Andechs, Saksa) (edustaja: asianajaja H. Schmidt)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että

—

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteen II muuttamisesta stevioliglykosidien osalta annettu komission asetus (EU) N:o 1131/2011 on kumottava siltä osin kuin siinä hyväksytään Stevia rebaudiana Bertoni -kasvin lehdistä uutettujen stevioliglykosidien käyttö vain elintarvikelisäaineena mutta ei maatalousperäisinä kasveista saatavina elintarvikkeiden ainesosina tai aromivalmisteina

—

on todettava periaatteellisesti, että Euroopan unionilla on velvollisuus korvata kantajalle vahinko, joka on aiheutunut siitä, että Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteen II muuttamisesta stevioliglykosidien osalta annetussa komission asetuksessa (EU) N:o 1131/2011 hyväksytään Stevia rebaudiana Bertoni -kasvin lehdistä uutettujen stevioliglykosidien käyttö vain elintarvikelisäaineena mutta ei maatalousperäisenä kasveista saatavina elintarvikkeiden ainesosina tai aromivalmisteina ja että muut yritykset käyttävät tästä syystä stevioliglykosideja tavanomaisten maitotuotteidensa valmistuksessa ja saavat siten kilpailuetua kantajaan nähden, koska kantaja ei biomeijerinä ja luonnonmukaisten tuotteiden valmistajana voi asetuksen (EY) N:o 834/2007 ja asetuksen N:o 889/2008 säännösten perusteella käyttää stevioliglykosideja elintarvikelisäaineena, vaikka se uuttaisi sen luonnonmukaisesti viljellyistä Stevia-kasvin lehdistä unionin oikeudessa luonnonmukaisille tuotteille hyväksytyllä menetelmällä.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja riitauttaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteen II muuttamisesta stevioliglykosidien osalta annetun komission asetuksen (EU) N:o 1131/2011 (1) siltä osin kuin siinä hyväksytään Stevia rebaudiana Bertoni -kasvin lehdistä uutettujen stevioliglykosidien käyttö vain elintarvikelisäaineena mutta ei maatalousperäisenä kasveista saatavina elintarvikkeiden ainesosina tai aromivalmisteina.

Kantaja vetoaa kanteensa tueksi olennaisilta osin neljään kanneperusteeseen.

Ensimmäinen kanneperuste: ”non ultra vires” -periaatteen loukkaaminen

Kantaja esittää ensinnäkin, että komissio piti Stevia rebaudiana Bertoni -kasvin lehdistä uutettuja stevioliglykosideja virheellisesti elintarvikelisäaineena ja antoi siten riidanalaisen asetuksen sille kuuluvan toimivallan ylittäen. Stevioliglykosidit valitaan erityisesti makunsa vuoksi. Niitä ei siten käytetä elintarvikelisäaineina teknologisista tarkoitusta varten asetuksen (EY) N:o 1333/2008 (2) 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla vaan kyseisen asetuksen johdanto-osan viidennessä perustelukappaleessa tarkoitetulla tavalla aromin ja/tai maun lisäämiseen. Niinpä stevioliglykosideja on pidettävä kasviperäisinä elintarvikkeiden ainesosina tai aromivalmisteina. Tästä syystä komissio on ylittänyt toimivaltansa.

Toinen kanneperuste: yhdenvertaista kohtelua koskevan perusoikeuden loukkaaminen

Toiseksi kantaja esittää, että sen perusoikeutta yhdenvertaiseen kohteluun mielivaltaisen toiminnan kiellon merkityksessä on loukattu, sillä se ei biomeijerinä voi valmistaa ja myydä biojogurttia, jossa on luonnonmukaisia stevioliglysideja, kun taas sen jogurttia tavanomaisen maanviljelyksen avulla valmistavat kilpailijat saavat käyttää stevioliglysideja. Luonnonmukaisten stevioliglysidien käyttäminen elintarvikelisäaineena on kielletty asetuksen (EY) N:o 834/2007 (3) 19 artiklan 2 kohdan b alakohdassa, jonka mukaan tuotannossa saa käyttää vain luonnonmukaisille tuotteille sallittuja elintarvikelisäaineita. Tällainen hyväksyminen ei perustu asetuksen (EY) N:o 889/2008 (4) 27 artiklan 1 kohdan a alakohtaan eikä ainetta ole sisällytetty kyseisen asetuksen liitteessä VIII olevan A jakson sallittujen aineiden luetteloon. Niinpä komissio virheellisesti antanut etua tavanomaisten tuotteiden tarjoajille ja rajoittanut kilpailua markkinoilla, kun se on hyväksynyt stevioliglykosidit vain elintarvikelisäaineina.

3)	Kolmas kanneperuste: omaisuudensuojaa koskevan perusoikeuden ja elinkeinonharjoittamisen vapauden loukkaaminen Kolmanneksi kantaja vetoaa siihen, että sen perusoikeutta omaisuudensuojaan ja elinkeinonharjoittamisen vapautta on loukattu.

Neljäs kanneperuste: perusteiden puutteellisuus

Asetus N:o 1131/2011 on kantajan mukaan lisäksi perusteltu puutteellisesti, sillä johdanto-osan perustelukappaleissa ei mainita, miksi ainoastaan maun lisäämiseen, makeuttamiseen ja yrttimakuvivahteen antamiseen käytettäviä stevioliglykosideja pidetään elintarvikelisäaineina.

(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteen II muuttamisesta stevioliglykosidien osalta 11.11.2011 annettu komission asetus (EU) N:o 1131/2011 (EUVL L 295, s. 205).

(2) Elintarvikelisäainesta 16.12.2008 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1333/2008 (EUVL L 354, s. 16).

(3) Luonnonmukaisesta tuotannosta ja luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden merkinnöistä sekä asetuksen (ETY) N:o 2092/91 kumoamisesta 28.6.2007 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 834/2007 (EUVL L 189, s. 1).

(4) Luonnonmukaisesta tuotannosta ja luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden merkinnöistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 834/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä luonnonmukaisen tuotannon, merkintöjen ja valvonnan osalta 5.9.2008 annettu komission asetus (EY) N:o 889/2008 (EUVL L 250, s. 1).

24.3.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 89/26

Kanne 16.1.2012 — Hagenmeyer ja Hahn v. komissio

(Asia T-17/12)

2012/C 89/44

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantajat: Moritz Hagenmeyer (Hampuri, Saksa) ja Andreas Hahn (Hannover, Saksa) (edustaja: asianajaja T. Teufer)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantajat vaativat unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan tiettyjen sairauden riskin vähentämiseen viittaavien elintarvikkeita koskevien terveysväitteiden hyväksynnän epäämisestä 16.11.2011 annetun komission asetuksen (EU) N:o 1170/2011 (EUVL L 299, s. 1) siltä osin kuin se koskee kantajan hakemaa väitettä ”merkittävien vesimäärien säännöllinen nauttiminen voi torjua nestehukan syntymisen riskiä ja siihen liittyvän suorituskyvyn laskua” ja

—	velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Elintarvikkeita koskevista ravitsemus- ja terveysväitteistä 20.12.2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1924/2006 (1) mukaan elintarvikkeita koskevat terveysväitteet ovat kiellettyjä, jollei komissio ole hyväksynyt niitä mainitun asetuksen mukaisesti ja jolleivät ne sisälly hyväksyttyjen väitteiden luetteloon.

Kyseinen kanne kohdistuu tiettyjen sairauden riskin vähentämiseen viittaavien elintarvikkeita koskevien terveysväitteiden hyväksynnän epäämisestä 16.11.2011 annettuun komission asetukseen (EU) N:o 1170/2011 (2) siltä osin kuin siinä evättiin seuraavan sairauden riskin vähentämiseen liittyvän terveysväitteen sisällyttäminen hyväksyttyjen väitteiden luetteloon: ”Merkittävien vesimäärien säännöllinen nauttiminen voi torjua nestehukan syntymisen riskiä ja siihen liittyvän suorituskyvyn laskua”.

Kantajat esittävät kanteensa tueksi yhdeksän kanneperustetta.

1)	Ensimmäinen kanneperuste: ”Riskitekijän” nimeämisen tarpeettomuus Kantajat väittävät ensiksi, että vastaaja katsoi, että hyväksymishakemuksessa on nimettävä ”riskitekijä”, vaikkei asetuksesta N:o 1924/2006 ilmene tällaista velvollisuutta.

2)	Toinen kanneperuste: ”Riskitekijän” tosiasiallista nimeämistä hyväksymishakemuksessa ei otettu huomioon Kantajat väittävät lisäksi, että vastaaja ei ottanut huomioon sitä, että kantajat tosiasiallisesti nimesivät ”riskitekijän” muotoilemissaan ehdotuksissa haetuksi terveysväitteeksi.

3)	Kolmas kanneperuste: Suhteellisuusperiaatteen loukkaaminen Kantajat väittävät, että asetus N:o 1170/2011 on kokonaisuudessaan suhteeton.

Neljäs kanneperuste: Riittävän oikeudellisen perustan puuttuminen

Riitautetulta asetukselta puuttuu kantajien mukaan riittävä oikeudellinen perusta, koska se perustuu asetuksen N:o 1924/2006 17 artiklan säännöksiin, luettuna yhdessä 14 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja 10 artiklan 1 kohdan kanssa, jotka puolestaan ovat unionin oikeuden ja erityisesti suhteellisuusperiaatteen vastaisia.

5)	Viides kanneperuste: Oikeudellinen täytäntöönpanokeino ei ole hyväksyttävä Kantajat väittävät viidenneksi, että vastaaja rikkoi olennaisia muotomääräyksiä, kun se antoi asetuksen asetuksessa N:o 1924/2006 säädetyn päätöksen sijasta.

Kuudes kanneperuste: Toimivallanjaon rikkominen

Kantajat väittävät tässä yhteydessä, ettei vastaaja ottanut menettelyssä huomioon asetuksessa N:o 1924/2006 säädettyä toimivallanjakoa vastaajan, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen ja Bundesamt für Verbraucherschutz und Lebensmittelsicherheitin välillä.

7)	Seitsemäs kanneperuste: Päätöstä ei ole tehty määräajassa Kantajat väittävät lisäksi, ettei asetuksen N:o 1924/2006 mukaisia pakottavia määräaikoja hyväksymishakemuksen lähettämiselle eteenpäin, tieteellisen lausunnon antamiselle ja hyväksymispäätöksen tekemiselle ole noudatettu.

8)	Kahdeksas kanneperuste: Esityksen puutteellinen huomioonottaminen Kantajat väittävät edelleen, että vastaaja rikkoi olennaisia muotomääräyksiä, kun se ei ottanut hyväksymispäätöksessään huomioon kantajien ja menettelyyn osallistuneiden kolmansien osapuolten esityksen olennaista osaa.

9)	Yhdeksäs kanneperuste: Puutteelliset perustelut Kantajat väittävät lopuksi, ettei vastaaja täyttänyt riittävällä tavalla SEUT 296 artiklan 2 kohdan mukaista perusteluvelvollisuuttaan.

(1) Elintarvikkeita koskevista ravitsemus- ja terveysväitteistä 20.12.2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1924/2006 (EUVL L 404, s. 9).

(2) Tiettyjen sairauden riskin vähentämiseen viittaavien elintarvikkeita koskevien terveysväitteiden hyväksynnän epäämisestä 16.11.2011 annettu komission asetus (EU) N:o 1170/2011 (EUVL L 299, s. 1).

24.3.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 89/27

Kanne 17.1.2012 — Alfacam ym. v. parlamentti

(Asia T-21/12)

2012/C 89/45

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantajat: Alfacam (Lint, Belgia), Via Storia (Schiltigheim, Ranska), DB Video Productions (Aartselaar, Belgia), IEC (Rennes, Ranska) ja European Broadcast Partners (EUBROPA) (Aartselaar) (edustaja: asianajaja B. Pierart)

Vastaaja: Euroopan parlamentti

Vaatimukset

Kantajat vaativat unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan Euroopan parlamentin 18.11.2011 tekemän päätöksen, jolla tarjouskilpailun EP/DGCOMM/AV/11/11 osa 1 Video-, radio- ja multimediapalvelujen suorittaminen — Palvelujen suorittaminen Brysselissä sijaitsevalle Euroopan parlamentille ratkaistiin Belgian oikeuden mukaan perustetun osakeyhtiön nimeltä WATCH TV S.A. hyväksi

—

kumoamaan tämän seurauksena sen Euroopan parlamentin tekemän päätöksen, joka ei hyväksynyt neljän ensimmäisen kantajan, jotka toimivat tilapäisenä yhteenliittymänä nimeltä EUROPEAN BROADCAST PARTNERS, tarjousta, joka sijoittui toiseksi tarjouskilpailussa EP/DGCOMM/AV/11/11 osa 1 Video-, radio- ja multimediapalvelujen suorittaminen — Palvelujen suorittaminen Brysselissä sijaitsevalle Euroopan parlamentille, ja

—	velvoittamaan Euroopan parlamentin korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantajat vetoavat yhteen ainoaan kanneperusteeseen, joka perustuu varainhoitoasetuksen (1) 94 artiklan rikkomiseen siltä osin kuin tarjouskilpailun voittaneen tarjoajan tarjous sisälsi vääriä tietoja niin, että kyseinen tarjoaja olisi pitänyt sulkea hankintamenettelyn ulkopuolelle.

(1) Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25.6.2002 annettu neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (EYVL L 248, s. 1).

24.3.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 89/28

Kanne 19.1.2012 — IDT Biologika v. komissio

(Asia T-30/12)

2012/C 89/46

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: IDT Biologika GmbH (Dessau- Roßlau, Saksa) (edustajat: asianajajat R. Gross ja asianajaja T. Kroupa)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan Euroopan Unionin Serbian-lähetystön 5.10.2011 tekemän päätöksen, jolla tarjouskilpailussa viite EuropAid/130686/C/SUP/RS Re-Launch LOT 1, joka koskee vesikauhurokotteen toimittamista Serbian tasavallan maatalous-, metsätalous-, ja vesihuoltoministeriölle, IDT Biologika GmbH:n osan nro 1 osalta jättämä tarjous hylättiin, ja kyseinen sopimus päätettiin tehdä eri firmoista koostuvan ja ”Biovet a.s.”:n johdon alla toimivan yhteenliittymän kanssa,

—	velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa perusteluina kantaja esittää, että asiassa on rikottu asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 (1) 252 artiklan 3 kohtaa, koska tarjouskilpailun voittanut tarjous ei kantajan näkemyksen mukaan täytä tarjousasiakirjoissa eriteltyjä teknisiä vaatimuksia tarjotulta rokotteelta vaaditusta ei-virulenssista ihmisille tai vaadittujen lupien osalta, eikä sitä olisi siitä syystä saanut ottaa huomioon.

Lisäksi ”Biovet a.s.”:n johdon alla toimivan konsortion suosittuun asemaan asetetun tarjouksen huomioonottamisella kohdellaan osapuolia hintavertailussa eriarvoisesti, koska yksistään kantajan tarjous täyttää kaikki riidan kohteena olevan hankintamenettelyn erittelyn osalta tosiasiassa asetetut vaatimukset ja on siten ainoa asianmukainen tarjous menettelyssä.

(1) Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 soveltamissäännöistä 23.12.2002 annettu komission asetus (EY, Euratom) N:o 2342/2002 (EUVL L 357, s. 1).

24.3.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 89/28

Kanne 23.1.2012 — Pips v. SMHV — s.Oliver Bernd Freier (ISABELLA OLIVER)

(Asia T-38/12)

2012/C 89/47

Kannekirjelmän kieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Pips BV (Amsterdam, Alankomaat) (edustaja: asianajaja J.A.K. van den Berg)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV)

Vastapuoli valituslautakunnassa: s.Oliver Bernd Freier GmbH & Co. KG (Rottendorf, Saksa)

Vaatimukset

—	Sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) ensimmäisen valituslautakunnan 20.10.2011 asiassa R 2420/2010-1 tekemä päätös on kumottava

—	yhteisön tavaramerkkihakemus nro 7024961, joka koskee sanamerkkiä ISABELLA OLIVER kaikkia sellaisia tavaroita ja palveluita varten, joita käsiteltiin ensimmäisen valituslautakunnan menettelyssä, on hyväksyttävä, ja

—	vastaaja on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Yhteisön tavaramerkin hakija: Kantaja

Haettu yhteisön tavaramerkki: Sanamerkki ISABELLA OLIVER luokkiin 3, 4, 12, 14, 16, 18, 20, 21, 24 ja 25 kuuluvia tavaroita ja palveluita varten — yhteisön tavaramerkkihakemus nro 7024961

Sen tavaramerkki- tai merkkioikeuden haltija, johon väitemenettelyssä on vedottu: Vastapuoli valituslautakunnassa

Tavaramerkki- tai merkkioikeus, johon väitemenettelyssä on vedottu: sanamerkkiä S.Oliver koskeva yhteisön tavaramerkkihakemus nro 6819908 luokkiin 4, 16, 20, 21 ja 24 kuuluvia tavaroita varten; yhteisön tavaramerkiksi numerolla 4504569 rekisteröity kuviomerkki s.Oliver luokkiin 3, 6, 9, 14, 18, 20, 25, 28 ja 35 kuuluvia tavaroita ja palveluita varten; Saksassa tavaramerkiksi numerolla 30734710.9 rekisteröity sanamerkki S.Oliver luokkiin 10, 12 ja 21 kuuluvia tavaroita varten; yhteisön tavaramerkiksi numerolla 181875 rekisteröity sanamerkki S.Oliver luokkiin 3, 6, 9, 14, 18, 20, 25 ja 26 kuuluvia tavaroita varten; kansainväliseksi tavaramerkiksi numerolla 959255 rekisteröity sanamerkki S.Oliver luokkiin 10, 12 ja 21 kuuluvia tavaroita varten

Väiteosaston ratkaisu: Yhteisön tavaramerkkihakemuksen osittainen hylkääminen

Valituslautakunnan ratkaisu: Valituksen hylkääminen

Kanneperusteet: Neuvoston asetuksen N:o 207/2009 76 artiklan rikkominen, koska valituslautakunta i) arvioi tavaramerkkien samankaltaisuutta sellaisten tosiseikkojen tai olosuhteiden perusteella, joita osapuolet eivät olleet esittäneet, minkä seurauksena merkkien samankaltaisuutta koskeva päätelmä on virheellinen, sekä ii) sovelsi virheellisesti niitä sekaannusvaaran kokonaisarviointiin liittyviä periaatteita, jotka Euroopan unionin tuomioistuin on muotoillut.

24.3.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 89/29

Kanne 12.2.2012 — CF Sharp Shipping Agencies Pte v. neuvosto

(Asia T-53/12)

2012/C 89/48

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: CF Sharp Shipping Agencies Pte Ltd (Singapore, Singapore) (edustajat: solicitor S. Drury sekä asianajajat K. Adamantopoulos ja J. Cornelis)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1245/2011 (1) ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 961/2010 (2) antamishetkestään alkaen ja välittömin vaikutuksin siltä osin kuin ne koskevat kantajan merkitsemistä neuvoston asetuksen (EU) N:o 961/2010 liitteeseen VIII ja

—	velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kolmeen kanneperusteeseen.

Ensimmäinen kanneperuste perustuu siihen, että vastaaja väitetysti esitti tosiasiat selvästi virheellisesti todetessaan, että kantaja on Islamic Republic of Iran Shipping Linesin peiteyhtiö, joka on viimeksi mainitun yhtiön omistuksessa ja määräysvallassa, ja teki ilmeisen virheen neuvoston asetuksen (EU) N:o 961/2010 16 artiklan 2 kohdan d alakohdan soveltamisessa merkitessään kantajan tämän asetuksen liitteeseen VIII.

2)	Toinen kanneperuste perustuu siihen, että vastaaja väitetysti laiminlöi SEUT 296 artiklan ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 961/2010 36 artiklan 3 kohdan mukaisen perusteluvelvollisuutensa.

3)	Kolmas kanneperuste perustuu siihen, että vastaaja loukkasi kantajan puolustautumisoikeuksia ja erityisesti sen oikeutta tulla kuulluksi sekä oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin, kun se laiminlöi perusteluvelvollisuutensa.

(1) Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 961/2010 täytäntöönpanosta 1.12.2011 annettu neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1245/2011 (EUVL 2011 L 319, s. 11).

(2) Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä ja asetuksen (EY) N:o 423/2007 kumoamisesta 25.10.2010 annettu neuvoston asetus (EU) N:o 961/2010 (EUVL 2010 L 281, s. 1).

		ISSN 1977-1053 doi:10.3000/19771053.C_2012.089.fin
Euroopan unionin virallinen lehti		C 89

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	55. vuosikerta 24. maaliskuu 2012

Ilmoitusnumero	Sisältö	Sivu
	IV Tiedotteet
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET
	Euroopan unionin tuomioistuin
2012/C 089/01	Euroopan unionin tuomioistuimen viimeisin julkaisu Euroopan unionin virallisessa lehdessäEUVL C 80, 17.3.2012	1

	V Ilmoitukset
	TUOMIOISTUINKÄSITTELYYN LIITTYVÄT MENETTELYT
	Unionin tuomioistuin
2012/C 089/02	Asia C-1/11 SA: Vakuustakavarikkoa koskeva lupahakemus 19.12.2011 — Luigi Marcuccio v. Euroopan komissio	2

2012/C 089/03	Asia C-595/11: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Finanzgericht Düsseldorf (Saksa) on esittänyt 25.11.2011 — Steinel Vertrieb GmbH v. Hauptzollamt Bielefeld	2

2012/C 089/04	Asia C-661/11: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Cour de cassation (Belgia) on esittänyt 23.12.2011 — Martin y Paz Diffusion SA v. David Depuydt ja Fabriek van Maroquinerie Gauquie SA	3

2012/C 089/05	Asia C-663/11: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Curtea de Apel Oradea (Romania) on esittänyt 27.12.2011 — SC Scandic Distilleries SA v. Direcția Generală de Administrare a Marilor Contribuabili	3

2012/C 089/06	Asia C-667/11: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Administrativen sad — Varna (Bulgaria) on esittänyt 27.12.2011 — Paltrade EOOD v. Nachalnik na Mitnicheski punkt — Varna pri Mitnitsa Varna	4

2012/C 089/07	Asia C-668/11 P: Valitus, jonka Alliance One International, Inc, aiemmin Agroexpansión, S.A. on tehnyt 27.12.2011 unionin yleisen tuomioistuimen (neljäs jaosto) asiassa T-38/05, Agroexpansión S.A. v. Euroopan komissio, 12.10.2011 antamasta tuomiosta	5

2012/C 089/08	Asia C-669/11: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Conseil d'État (Ranska) on esittänyt 29.12.2011 — Société ED et F Man Alcohols v. Office national interprofessionnel des fruits, des légumes, des vins et de l'horticulture (VINIFLHOR)	5

2012/C 089/09	Asia C-670/11: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Conseil d'État (Ranska) on esittänyt 29.12.2011 — Établissement national des produits de l'agriculture et de la mer (FranceAgriMer) v. Société Vinifrance SA	6

2012/C 089/10	Asia C-671/11: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Conseil d'État (Ranska) on esittänyt 29.12.2011 — Établissement national des produits de l'agriculture et de la mer (FranceAgriMer), jolle Office national interprofessionnel des fruits, des légumes, des vins et de l'horticulturen (VINIFLHOR) oikeudet ovat siirtyneet v. Société anonyme d'intérêt collectif agricole Unanimes	7

2012/C 089/11	Asia C-672/11: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Conseil d'État (Ranska) on esittänyt 29.12.2011 — Établissement national des produits de l'agriculture et de la mer (FranceAgriMer), jolle Office national interprofessionnel des fruits, des légumes, des vins et de l'horticulturen (VINIFLHOR) oikeudet ovat siirtyneet v. Société anonyme d'intérêt collectif agricole Unanimes	8

2012/C 089/12	Asia C-673/11: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Conseil d'État (Ranska) on esittänyt 29.12.2011 — Établissement national des produits de l'agriculture et de la mer (FranceAgriMer), jolle Office national interprofessionnel des fruits, des légumes, des vins et de l'horticulturen (VINIFLHOR) oikeudet ovat siirtyneet v. Organisation de producteurs Les Cimes	8

2012/C 089/13	Asia C-674/11: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Conseil d'État (Ranska) on esittänyt 29.12.2011 — Établissement national des produits de l'agriculture et de la mer (FranceAgriMer), jolle Office national interprofessionnel des fruits, des légumes, des vins et de l'horticulture (VINIFLHOR) oikeudet ovat siirtyneet v. Société Agroprovence	9

2012/C 089/14	Asia C-675/11: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Conseil d'État (Ranska) on esittänyt 29.12.2011 — Établissement national des produits de l'agriculture et de la mer (FranceAgriMer), jolle Office national interprofessionnel des fruits, des légumes, des vins et de l'horticulturen (VINIFLHOR) oikeudet ovat siirtyneet v. Regalp SA	10

2012/C 089/15	Asia C-676/11: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Conseil d'État (Ranska) on esittänyt 29.12.2011 — Établissement national des produits de l'agriculture et de la mer (FranceAgriMer), jolle Office national interprofessionnel des fruits, des légumes, des vins et de l'horticulturen (VINIFLHOR) oikeudet ovat siirtyneet v. Coopérative des producteurs d'asperges de Montcalm (COPAM)	10

2012/C 089/16	Asia C-677/11: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Conseil d’État (Ranska) on esittänyt 29.12.2011 — Doux Élevage SNC ja Coopérative agricole UKL-ARREE v. Ministère de l’Agriculture, de l’alimentation, de la pêche, de la ruralité et de l’aménagement du territoire ja Comité interprofessionnel de la dinde française (CIDEF)	11

2012/C 089/17	Asia C-681/11: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Oberster Gerichtshof (Itävalta) on esittänyt 27.12.2011 — Bundeswettbewerbsbehörde v. Schenker und Co AG ym.	11

2012/C 089/18	Asia C-1/12: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunal da Relação de Lisboa (Portugali) on esittänyt 3.1.2012 — Ordem dos Técnicos Oficiais de Contas v. Autoridade da Concorrência	12

2012/C 089/19	Asia C-3/12: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Conseil d'État (Ranska) on esittänyt 2.1.2012 — Syndicat OP 84 v. Office national interprofessionnel des fruits, des légumes, des vins et d l'horticulture (VINIFLHOR), jolle ONIFLHORin oikeudet ovat siirtyneet	12

2012/C 089/20	Asia C-12/12: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Bundesgerichtshof (Saksa) on esittänyt 9.1.2012 — Colloseum Holding AG v. Levi Strauss & Co.	13

2012/C 089/21	Asia C-15/12 P: Valitus, jonka Dashiqiao Sanqiang Refractory Materials Co. Ltd on tehnyt 13.1.2012 unionin yleisen tuomioistuimen (ensimmäinen jaosto) asiassa T-423/09, Dashiqiao Sanqiang Refractory Materials v. neuvosto, 16.12.2011 antamasta tuomiosta	13

2012/C 089/22	Asia C-19/12: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Varhoven administrativen sad (Bulgaria) on esittänyt 16.1.2012 — Efir OOD v. Direktor na Direktsia Obzhalvane i upravlenie na izpalnenieto Plovdiv	14

2012/C 089/23	Asia C-34/12 P: Valitus, jonka Idromacchine Srl on tehnyt 24.1.2012 unionin yleisen tuomioistuimen (neljäs jaosto) asiassa T-88/09, Idromacchine Srl ym. v. Euroopan komissio, 8.11.2011 antamasta tuomiosta	15

2012/C 089/24	Asia C-35/12 P: Valitus, jonka Plasticos Españoles, S.A. (ASPLA) on tehnyt 25.1.2012 unionin yleisen tuomioistuimen (neljäs jaosto) asiassa T-76/06, ASPLA v. komissio, 16.11.2011 antamasta tuomiosta	15

2012/C 089/25	Asia C-36/12 P: Valitus, jonka Armando Álvarez, S.A. on tehnyt 25.1.2012 unionin yleisen tuomioistuimen (neljäs jaosto) asiassa T-78/06, Álvarez v. komissio, 16.11.2011 antamasta tuomiosta	16

2012/C 089/26	Asia C-37/12 P: Valitus, jonka Saupiquet on tehnyt 26.1.2012 unionin yleisen tuomioistuimen viidennen jaoston asiassa T-131/10, Saupiquet v. komissio, 24.11.2011 antamasta tuomiosta	17

2012/C 089/27	Asia C-40/12 P: Valitus, jonka Gascogne Sack Deutschland GmbH, aiemmin Sachsa Verpackung GmbH, on tehnyt 27.1.2012 unionin yleisen tuomioistuimen (neljäs jaosto) asiassa T-79/06, Sachsa Verpackung v. komissio, 16.11.2011 antamasta tuomiosta	17

2012/C 089/28	Asia C-55/12: Kanne 2.2.2012 — Euroopan komissio v. Irlanti	18

2012/C 089/29	Asia C-58/12 P: Valitus, jonka Groupe Gascogne SA on tehnyt 6.2.2012 unionin yleisen tuomioistuimen (neljäs jaosto) asiassa T-72/06, Groupe Gascogne v. komissio, 16.11.2011 antamasta tuomiosta	18

	Unionin yleinen tuomioistuin
2012/C 089/30	Yhdistetyt asiat T-80/06 ja T-182/09: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 13.2.2012 — Budapesti Erőmű v. komissio (Valtiontuki — Sähkön tukkumarkkinat — Edulliset ehdot, jotka unkarilainen julkinen yritys on myöntänyt tietyille sähköntuottajille sähkönhankintasopimuksilla — Päätös EY 88 artiklan 2 kohdan mukaisen menettelyn aloittamisesta — Päätös, jolla tuki katsotaan yhteismarkkinoille soveltumattomaksi ja jolla se määrätään takaisin perittäväksi — Uusi tuki — Yksityinen sijoittaja -arviointiperuste)	20

2012/C 089/31	Asia T-267/06: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 14.2.2012 — Italia v. komissio (EMOTR — Tukiosasto — Yhteisörahoituksen ulkopuolelle jätetyt menot — Rahoitusta koskevat korjaukset — Hedelmät ja vihannekset — Naudanlihan julkinen varastointi)	20

2012/C 089/32	Asia T-59/09: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 14.2.2012 — Saksa v. komissio (Oikeus tutustua asiakirjoihin — Asetus (EY) N:o 1049/2001 — Asiakirjat, jotka koskevat päättynyttä jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevaa menettelyä — Jäsenvaltiolta peräisin olevat asiakirjat — Tutustumisoikeuden myöntäminen — Jäsenvaltion etukäteissuostumus)	20

2012/C 089/33	Yhdistetyt asiat T-115/09 ja T-116/09: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 14.2.2012 — Electrolux ja Whirlpool Europe v. komissio (Valtiontuki — Ranskan tasavallan ilmoittama rakenneuudistustuki eräälle suurten kodinkoneiden valmistajalle — Päätös, jossa tuki tietyin edellytyksin todetaan yhteismarkkinoille soveltuvaksi — Ilmeiset arviointivirheet — Suuntaviivat valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi)	21

2012/C 089/34	Asia T-32/11: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 10.2.2012 — Verenigde Douaneagenten v. komissio (Tulliliitto — Alankomaiden Antilleilta peräisin olevan raakasokerin maahantuonti — Tuontitullien kantaminen jälkitullauksin — Tuontitullien peruuttamista koskeva hakemus — Asetuksen (ETY) 2913/92 220 artiklan 2 kohdan b alakohta ja 239 artikla — Olennaisten menettelymääräysten rikkominen)	21

2012/C 089/35	Asia T-33/11: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 14.2.2012 — Peeters Landbouwmachines v. SMHV — Fors MW (BIGAB) (Yhteisön tavaramerkki — Mitättömyysmenettely — Yhteisön sanamerkki BIGAB — Ehdoton hylkäysperuste — Vilpillisen mielen puuttuminen — Asetuksen (EY) N:o 207/2009 52 artiklan 1 kohdan b alakohta)	22

2012/C 089/36	Asia T-90/09: Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 26.1.2012 — Mojo Concerts ja Amsterdam Music Dome Exploitatie v. komissio (Valtiontuki — Kumoamiskanne — Gemeente Rotterdamin investointi Ahoy’ -keskukseen — Päätös, jossa todetaan, ettei valtiontukea ole — Toimi ei koske kantajaa erikseen — Tutkimatta jättäminen)	22

2012/C 089/37	Asia T-527/09: Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 31.1.2012 — Ayadi v. komissio (Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka — Osama bin Ladenia, al-Qaida-verkostoa ja Talebania lähellä oleviin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvat rajoittavat toimenpiteet — Asetus (EY) N:o 881/2002 — Asianomaisen poistaminen kyseisten henkilöiden ja yhteisöjen luettelosta — Kumoamiskanne — Lausunnon antamisen raukeaminen)	23

2012/C 089/38	Asia T-359/10: Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 3.2.2012 — Ecologistas en Acción-CODA v. komissio (Kumoamiskanne — Asiakirjajulkisuus — Asetus (EY) N:o 1049/2001 — Valenciassa (Espanja) sijaitsevan Cabanyalin kaupunginosan kehittämissuunnitelmaan liittyvät asiakirjat — Jäsenvaltiolta peräisin olevat asiakirjat — Asiakirjaan tutustumista koskevan oikeuden epääminen — Tutkinta- ja tarkastustoiminnan tavoitteiden turvaamiseen liittyvä poikkeus — Oikeudenkäyntimenettelyjen ja oikeudellisten lausuntojen turvaamiseen liittyvä poikkeus — Ympäristöä koskevat tiedot — Asetus (EY) N:o 1367/2006 — Selvästi täysin perusteeton kanne)	23

2012/C 089/39	Asia T-98/11 P: Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 10.2.2012 — valittajana AG ja muuna osapuolena parlamentti (Muutoksenhaku — Henkilöstö — Virkamiehet — Irtisanominen koeajan lopussa — Kanteen nostamisen määräaika — Myöhässä tehty valitus — Selvästi perusteeton valitus)	24

2012/C 089/40	Asia T-330/11: Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 25.1.2012 — MasterCard ym. v. komissio (Kumoamiskanne — Oikeus tutustua asiakirjoihin — Asetus (EY) N:o 1049/2001 — Asiakirjat, jotka koskevat tutkimusta kauppiaille eri maksutapojen hyväksymisestä aiheutuvista kustannuksista ja hyödyistä — Kolmannelta osapuolelta saadut asiakirjat — Asiakirjoihin tutustumista koskevan oikeuden implisiittinen epääminen — Oikeussuojan tarve — Kanteen nostamisen jälkeen tehty nimenomainen päätös — Lausunnon antamisen raukeaminen)	24

2012/C 089/41	Asia T-436/11: Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 17.1.2012 — Afriqiyah Airways v. neuvosto (Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka — Libyan tilanteen johdosta määrättävät rajoittavat toimenpiteet — Poistaminen asianomaisista henkilöistä ja yhteisöistä laaditusta luettelosta — Kumoamiskanne — Lausunnon antamisen raukeaminen)	24

2012/C 089/42	Asia T-4/12: Kanne 3.1.2012 — Olive Line International v. SMHV — Carapelli Firenze (Maestro de Oliva)	24

2012/C 089/43	Asia T-13/12: Kanne 9.1.2012 — Andechser Molkerei Scheitz v. komissio	25

2012/C 089/44	Asia T-17/12: Kanne 16.1.2012 — Hagenmeyer ja Hahn v. komissio	26

2012/C 089/45	Asia T-21/12: Kanne 17.1.2012 — Alfacam ym. v. parlamentti	27

2012/C 089/46	Asia T-30/12: Kanne 19.1.2012 — IDT Biologika v. komissio	28

2012/C 089/47	Asia T-38/12: Kanne 23.1.2012 — Pips v. SMHV — s.Oliver Bernd Freier (ISABELLA OLIVER)	28

2012/C 089/48	Asia T-53/12: Kanne 12.2.2012 — CF Sharp Shipping Agencies Pte v. neuvosto	29

2012/C 089/49	Asia T-454/07: Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 7.2.2012 — Prym ym. v. komissio	29

2012/C 089/50	Asia T-500/11: Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 9.2.2012 — Saksa v. komissio	29