(2012/C 39/01)

Euroopan unionin tuomioistuimen viimeisin julkaisu Euroopan unionin virallisessa lehdessä

EUVL C 32, 4.2.2012

Luettelo aiemmista julkaisuista

EUVL C 25, 28.1.2012

EUVL C 13, 14.1.2012

EUVL C 6, 7.1.2012

EUVL C 370, 17.12.2011

EUVL C 362, 10.12.2011

EUVL C 355, 3.12.2011

Nämä tekstit ovat saatavilla:

EUR-Lex: http://eur-lex.europa.eu

Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 15.12.2011 — Euroopan komissio v. Espanjan kunigaskunta

(Asia C-560/08) (1)

(Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen - Direktiivi 85/337/ETY - Tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arviointi - Direktiivi 92/43/ETY - Luontotyyppien suojelu - M-501-tien leventämis- ja/tai kunnostamishankkeet Espanjassa - SPA-alue ES0000056 ”Encinares del río Alberche y río Cofio” - Ehdotettu SCI-alue ES3110005 ”Cuenca del río Guadarrama” ja ehdotettu SCI-alue ES3110007 ”Cuencas de los ríos Alberche y Cofio”)

(2012/C 39/02)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: S. Pardo Quintillán, D. Recchia ja J.-B. Laignelot)

Vastaaja: Espanjan kuningaskunta (asiamies: M. Muñoz Pérez)

Väliintulija, joka tukee vastaajan vaatimuksia: Puolan tasavalta (asiamies: K. Rokicka)

Oikeudenkäynnin kohde

Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen — Tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista 27.6.1985 annetun neuvoston direktiivin 85/337/ETY (EYVL L 175, s. 40) 2 artiklan 1 kohdan, 3 artiklan, 4 artiklan 1 tai 2 kohdan, 5 artiklan, 6 artiklan 2 kohdan, 8 artiklan ja 9 artiklan sekä luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta 21.5.1992 annetun neuvoston direktiivin 92/43/ETY (EYVL L 206, s. 7), sellaisena kuin kyseistä direktiiviä on tulkittu yhteisöjen tuomioistuimen asiassa C-117/03 13.1.2005 ja asiassa C-244/05 14.9.2006 antamissa tuomioissa, 6 artiklan 3 ja 4 kohdan, luettuna yhdessä kyseisen direktiivin 7 artiklan ja 12 artiklan 1 kohdan b ja d alakohdan kanssa, rikkominen — M-501-tien leventämis- ja/tai kunnostamishankkeet — Maisemansuojelualue ES 0000056 ”Encinares del río Alberche y río Cofio” — Ehdotettu SCI-alue ES 3110005 ”Cuenca del río Guadarrama” ja ehdotettu SCI-alue ES 3110007 ”Cuencas de los ríos Alberche y Cofio”

Tuomiolauselma

1)

Espanjan kuningaskunta ei ole noudattanut — tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista 27.6.1985 annetun neuvoston direktiivin 85/337/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2003/35/EY, 2 artiklan 1 kohdan, 3 artiklan, tilanteen mukaan 4 artiklan 1 tai 2 kohdan ja 5 artiklan mukaisia velvoitteitaan erillisissä hankkeissa, jotka koskevat M-501-tien leventämistä ja/tai kunnostamista 1, 2 ja 4 tieosuuden osalta, — direktiivin 85/337, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2003/35, 6 artiklan 2 kohdan ja 8 artiklan mukaisia velvoitteitaan erillisissä hankkeissa, jotka koskevat mainitun tien leventämistä ja/tai kunnostamista 2 ja 4 tieosuuden osalta, — direktiivin 85/337, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2003/35, 9 artiklan mukaisia velvoitteitaan erillisissä hankkeissa, jotka koskevat mainitun tien leventämistä ja/tai kunnostamista 1, 2 ja 4 tieosuuden osalta, — luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta 21.5.1992 annetun neuvoston direktiivin 92/43/ETY 6 artiklan 3 ja 4 kohdan, luettuna yhdessä kyseisen direktiivin 7 artiklan kanssa, mukaisia velvoitteitaan M-501-tien leventämistä ja/tai kunnostamista koskevissa erillisissä hankkeissa 1, 2 ja 4 tieosuuden osalta siltä osin kuin on kyse erityissuojelualueesta ES0000056 ”Encinares del río Alberche y río Cofio” eikä — mainitun direktiivin 12 artiklan 1 kohdan b ja d alakohdasta ilmeneviä velvoitteitaan M-501-tien leventämistä ja/tai kunnostamista koskevissa erillisissä hankkeissa 1 tieosuuden osalta siltä osin kuin on kyse yhteisön tärkeänä pitämäksi alueeksi ehdotetusta alueesta ES3110005 ”Cuenca del río Guadarrama” ja 2 ja 4 tieosuuden osalta yhteisön tärkeänä pitämäksi alueeksi ehdotetusta alueesta ES3110007 ”Cuencas de los ríos Alberche y Cofio”.

2)	Espanjan kuningaskunta velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

3)	Puolan tasavalta vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

---

(1)  EUVL C 55, 7.3.2009.

Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 15.12.2011 (Hoge Raad der Nederlandenin (Alankomaat) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Frisdranken Industrie Winters BV v. Red Bull GmbH

(Asia C-119/10) (1)

(Tavaramerkit - Direktiivi 89/104/ETY - 5 artiklan 1 kohdan b alakohta - Sellaisten tölkkien täyttö, jotka on valmiiksi varustettu tavaramerkin kanssa samankaltaisella merkillä - Palvelun suorittaminen kolmannen toimeksiannosta ja ohjeiden mukaan - Tavaramerkin haltijan kanne palvelujen tarjoajaa vastaan)

(2012/C 39/03)

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Hoge Raad der Nederlanden

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Frisdranken Industrie Winters BV

Vastaaja: Red Bull GmbH

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Hoge Raad der Nederlanden — Jäsenvaltioiden tavaramerkkilainsäädännön lähentämisestä 21.12.1988 annetun ensimmäisen neuvoston direktiivin 89/104/ETY (EYVL 1989, L 40, s. 1) 5 artiklan tulkinta — Rekisteröidyn tavaramerkin haltijan oikeus kieltää tavaramerkkinsä luvaton käyttäminen — Merkin käyttö — Merkillä valmiiksi varustettujen tölkkien täyttö palvelun tarjoamisena toiselle tämän toisen toimeksiannosta — Tavarat, jotka on tarkoitettu yksinomaan vientiin Benelux-alueen tai Euroopan unionin ulkopuolelle — Merkityksellinen yleisö

Tuomiolauselma

Jäsenvaltioiden tavaramerkkilainsäädännön lähentämisestä 21.12.1988 annetun ensimmäisen neuvoston direktiivin 89/104/ETY 5 artiklan 1 kohdan b alakohtaa on tulkittava niin, että palvelujen tarjoaja, joka kolmannen toimeksiannosta ja ohjeiden mukaan täyttää tämän sille toimittamia päällyksiä, joihin tämä kolmas on ennakkoon pannut merkin, joka on sama tai samankaltainen kuin tavaramerkkinä suojattu merkki, ei itse käytä kyseistä merkkiä tavalla, joka voidaan tämän säännöksen nojalla kieltää.

---

(1)  EUVL C 134, 22.5.2010.

Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 15.12.2011 (Cour de cassationin (Ranska) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Société Rastelli Davide e C. Snc v. Jean-Charles Hidoux, Médiasucre international -yhtiön konkurssipesän pesänhoitajana

(Asia C-191/10) (1)

(Asetus (EY) N:o 1346/2000 - Maksukyvyttömyysmenettelyt - Kansainvälinen toimivalta - Jäsenvaltioon sijoittautunutta yhtiötä vastaan aloitetun maksukyvyttömyysmenettelyn laajentaminen varojen sekoittumisen johdosta yhtiöön, jonka sääntömääräinen kotipaikka on toisessa jäsenvaltiossa)

(2012/C 39/04)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Cour de cassation

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Société Rastelli Davide e C. Snc

Vastaaja: Jean-Charles Hidoux, Médiasucre international -yhtiön konkurssipesän pesänhoitajana

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Cour de cassation — Maksukyvyttömyysmenettelyistä 29.5.2000 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1346/2000 (EYVL L 160, s. 1) 3 artiklan 1 ja 2 kohdan tulkinta — Ranskalaisten tuomioistuinten kansainvälinen toimivalta laajentaa kyseisen valtion alueelle sijoittautunutta yhtiötä vastaan aloitettu maksukyvyttömyysmenettely varojen sekoittumisen takia yhtiöön, jonka sääntömääräinen kotipaikka sijaitsee toisessa jäsenvaltiossa — Käsitteet maksukyvyttömyysmenettelyn ”aloittaminen” ja ”laajentaminen” — Pääintressien keskuksen määrittäminen

Tuomiolauselma

1)

Maksukyvyttömyysmenettelyistä 29.5.2000 annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 1346/2000 on tulkittava siten, että jäsenvaltion tuomioistuin, joka on aloittanut yhtiötä vastaan päämenettelyn maksukyvyttömyysasiassa sillä perusteella, että yhtiön pääintressien keskus sijaitsee tuossa jäsenvaltiossa, voi kansallisen lainsäännöksensä nojalla laajentaa menettelyn toiseen yhtiöön, jonka sääntömääräinen kotipaikka sijaitsee toisessa jäsenvaltiossa, vain, jos asiassa osoitetaan, että viimeksi mainitun yhtiön pääintressien keskus sijaitsee ensin mainitussa jäsenvaltiossa.

2)

Asetusta N:o 1346/2000 on tulkittava siten, että jos yhtiölle, jonka sääntömääräinen kotipaikka on jäsenvaltiossa, osoitetaan vaatimus, jolla tähän yhtiöön pyritään laajentamaan toiseen jäsenvaltioon sijoittautunutta yhtiötä vastaan tässä toisessa jäsenvaltiossa aloitetun maksukyvyttömyysmenettelyn vaikutukset, pelkästään näiden yhtiöiden varojen sekoittumisen toteaminen ei riitä osoittamaan sitä, että vaatimuksen kohteena olevan yhtiön pääintressien keskus on niin ikään mainitussa toisessa jäsenvaltiossa. Sen olettaman kumoaminen, jonka mukaan tämä keskus sijaitsee sääntömääräisessä kotipaikassa, edellyttää, että merkityksellisistä seikoista tehdyn kokonaisarvioinnin perusteella voidaan todeta, että laajentamisvaatimuksen kohteena olevan yhtiön tosiasiallinen johto- ja valvontakeskus sijaitsee kolmansien osapuolten varmennettavissa olevalla tavalla jäsenvaltiossa, jossa alkuperäinen maksukyvyttömyysmenettely on aloitettu.

---

(1)  EUVL C 161, 19.6.2010.

Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 15.12.2011 (Högsta förvaltningsdomstolenin (aiemmin Regeringsrätten) (Ruotsi) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Försäkringskassan v. Elisabeth Bergström

(Asia C-257/10) (1)

(Siirtotyöläiset - Sosiaaliturva - Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Sveitsin valaliiton välillä tehty sopimus henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta - Asetus (ETY) N:o 1408/71 - Jäsenvaltion kansalainen, joka on harjoittanut ammattitoimintaa Sveitsissä - Paluu kotimaahan)

(2012/C 39/05)

Oikeudenkäyntikieli: ruotsi

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Högsta förvaltningsdomstolen (aiemmin Regeringsrätten)

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Försäkringskassan

Vastaaja: Elisabeth Bergström

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Högsta Förvaltningsdomstolen (aiemmin Regeringsrätten) — Sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin ja heidän perheenjäseniinsä 14.6.1971 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1408/71 (EYVL L 149, s. 2), sellaisena kuin se on muutettuna 30.10.1989 annetulla neuvoston asetuksella (ETY) N:o 3427/89 (EYVL L 331, s. 1), 3 artiklan 1 kohdan ja 72 artiklan sekä henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Sveitsin valaliiton välillä tehdyn sopimuksen (EYVL L 114, s. 6) tulkinta — Oikeus vanhempainetuuksiin (föräldrapenning) — Kansallinen lainsäädäntö, jonka mukaan oikeus tietyn määrän ylittävään perhe-etuuteen edellyttää, että henkilö on kuulunut sairausvakuutusjärjestelmään tietyn ajan — Kyseisestä jäsenvaltiosta saadusta ansiotulosta riippuva perhe-etuuden määrä — Jäsenvaltiossa (Ruotsi) asuva henkilö, joka on täyttänyt kokonaisuudessaan tietyn määrän ylittävän perhe-etuuden määrittämisessä käytetyn viitekauden kuulumalla sairausvakuutusjärjestelmään muussa valtiossa (Sveitsi)

Tuomiolauselma

1)

Henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Sveitsin valaliiton välillä tehdyn sopimuksen, joka allekirjoitettiin Luxemburgissa 21.6.1999, 8 artiklan c alakohtaa ja sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä 14.6.1971 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1408/71, sellaisena kuin se on muutettuna 5.6.2001 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1386/2001, 72 artiklaa on tulkittava siten, että tilanteessa, jossa jäsenvaltion lainsäädännössä asetetaan pääasiassa kyseessä olevan kaltaisen perhe-etuuden saamisen edellytykseksi vakuutus-, työskentely- tai itsenäisen ammatinharjoittamisen kausien täyttäminen, kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisen laitoksen on perhe-etuuden myöntämiseksi otettava tätä varten huomioon kokonaan Sveitsin valaliiton alueella täytetyt tällaiset kaudet.

2)

Kyseisen sopimuksen 8 artiklan a alakohtaa ja asetuksen N:o 1408/71, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 1386/2001, 3 artiklan 1 kohtaa, 23 artiklan 1 ja 2 kohtaa, 72 artiklaa sekä liitteessä VI olevan N kohdan 1 alakohtaa on tulkittava siten, että tilanteessa, jossa pääasiassa kyseessä olevan kaltaisen perhe-etuuden määrä on määritettävä sairausetuutta koskevien sääntöjen perusteella, tämä määrä on, kun on kyse henkilöstä, joka on täyttänyt kokonaan tämän oikeuden saamisen edellyttämät työskentelykaudet toisen sopimuspuolen alueella, laskettava siten, että otetaan huomioon sellaisen henkilön tulot, jolla on tällaiseen henkilöön verrattava kokemus ja pätevyys ja joka työskentelee vastaavissa tehtävissä sen jäsenvaltion alueella, jossa tätä etuutta vaaditaan.

---

(1)  EUVL C 195, 17.7.2010.

Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 15.12.2011 (Hof van Cassatie van Belgiën (Belgia) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Jan Voogsgeerd v. Navimer SA

(Asia C-384/10) (1)

(Sopimusvelvoitteisiin sovellettavasta laista tehty Rooman yleissopimus - Työsopimus - Osapuolten lainvalintasopimus - Lainvalintasopimuksen puuttuessa sovellettavan lain pakottavat säännökset - Tämän lain määrittäminen - Työntekijä, joka työskentelee useammassa kuin yhdessä sopimusvaltiossa)

(2012/C 39/06)

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Hof van Cassatie van België

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Jan Voogsgeerd

Vastaaja: Navimer SA

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Hof van Cassatie van België — Roomassa 19.6.1980 allekirjoittamista varten avatun sopimusvelvoitteisiin sovellettavaa lakia koskevan yleissopimuksen (EYVL L 266, s. 1) 6 artiklan 2 kohdan b alakohdan tulkinta — Sovellettava laki lainvalintasopimuksen puuttuessa — Työsopimus — Työntekijä, joka ei tavanomaisesti työskentele yhdessä ja samassa maassa — Aluksen päämekaanikko

Tuomiolauselma

1)

Sopimusvelvoitteisiin sovellettavasta laista tehdyn, Roomassa 19.6.1980 allekirjoitettavaksi avatun yleissopimuksen 6 artiklan 2 kohtaa on tulkittava siten, että asiaa käsittelevän kansallisen tuomioistuimen on ensin määritettävä, työskenteleekö työntekijä sopimusvelvoitteiden täyttämiseksi tavallisesti samassa valtiossa, joka on se valtio, jossa tai josta käsin työntekijä täyttää olennaisen osan hänellä työnantajaansa kohtaan olevista velvoitteista, kun otetaan huomioon kaikki työntekijän toiminnalle ominaiset seikat.

2)

Jos kansallinen tuomioistuin katsoo, ettei se voi ratkaista käsiteltävänään olevaa asiaa mainitun yleissopimuksen 6 artiklan 2 kohdan a alakohdan nojalla, Rooman yleissopimuksen 6 artiklan 2 kohdan b alakohtaa on tulkittava seuraavasti: — käsite ”toimipaik[ka] — –, joka on ottanut työntekijän työhön”, on ymmärrettävä niin, että sillä viitataan yksinomaan toimipaikkaan, joka on ottanut työntekijän työhön, eikä siihen, johon työntekijä on sidoksissa tosiasiallisen työnteon takia — kyseisessä määräyksessä tarkoitetun työnantajan toimipaikan ei tarvitse olla oikeushenkilö — sellaisen muun yrityksen kuin työnantajaksi muodollisesti merkityn yrityksen, johon kyseinen yritys on sidoksissa, toimipaikkaa voidaan pitää mainitun yleissopimuksen 6 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuna ”toimipaikkana”, jos objektiivisten seikkojen perusteella voidaan todeta, että todellinen tilanne poikkeaa sopimuksen sanamuodosta ilmenevästä tilanteesta, ja näin on siitä huolimatta, ettei työnjohtovaltaa ole muodollisesti siirretty kyseiselle toiselle yritykselle.

---

(1)  EUVL C 317, 20.11.2010.

Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 15.12.2011 (Bundesfinanzhofin (Saksa) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Hauptzollamt Hamburg-Hafen v. Afasia Knits Deutschland GmbH

(Asia C-409/10) (1)

(Yhteinen kauppapolitiikka - Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioista (AKT-valtioista) peräisin olevien tuotteiden tuontia koskeva etuuskohtelu - Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) AKT-viejävaltiossa suorittamassa tutkimuksessa havaitut sääntöjenvastaisuudet - Tuontitullien kantaminen jälkitullauksin)

(2012/C 39/07)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Bundesfinanzhof

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Hauptzollamt Hamburg-Hafen

Vastapuoli: Afasia Knits Deutschland GmbH

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Bundesfinanzhof — Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen Cotonoussa 23.6.2000 allekirjoitetun kumppanuussopimuksen (EYVL L 317, s. 3) pöytäkirjassa 1, joka koskee käsitteen ”alkuperätuotteet” (”peräisin olevat tuotteet”) määrittelyä ja hallinnollisen yhteistyön menetelmiä, olevan 32 artiklan ja yhteisön tullikoodeksista 12.10.1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 (EYVL L 302, s. 1) 220 artiklan 2 kohdan b alakohdan tulkinta — Kiinassa valmistettujen tekstiilien vienti Jamaikalta Euroopan unioniin — Alkuperäselvityksen jälkitarkastus, jonka on suorittanut OLAF sen sijaan, että sen olisivat suorittaneet viejävaltion tulliviranomaiset, kuten kyseisessä pöytäkirjassa 1 on määrätty — Tuojan mahdollisen perustellun luottamuksen suojelu

Tuomiolauselma

1)

Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen Cotonoussa 23.6.2000 allekirjoitetun kumppanuussopimuksen, joka hyväksyttiin yhteisön puolesta 19.12.2002 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2003/159/EY, liitteessä V olevassa pöytäkirjassa 1 olevaa 32 artiklaa on tulkittava siten, että jälkitarkastuksen, joka koskee AKT-valtion antamissa EUR.1-todistuksissa mainitun tavaroiden alkuperän paikkansapitävyyttä ja joka on pääasiallisesti tehty komission ja tarkemmin sanottuna OLAFin kyseisessä valtiossa kyseisen valtion pyynnöstä suorittamana tutkimuksena, tulokset sitovat sen jäsenvaltion viranomaisia, johon tavarat on tuotu, kunhan kyseiset viranomaiset ovat saaneet asiakirjan, jossa tunnustetaan yksiselitteisesti, että kyseinen AKT-valtio on hyväksynyt kyseiset tulokset, minkä arvioiminen kuuluu ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tehtäviin.

2)

Yhteisön tullikoodeksista 12.10.1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92, sellaisena kuin se on muutettuna 16.11.2000 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 2700/2000, 220 artiklan 2 kohdan b alakohtaa on tulkittava siten, että tilanteessa, jossa tavaroiden tuontia Euroopan unioniin varten annetut EUR.1-todistukset on todettu pätemättömiksi, koska kyseisten todistusten antamiseen liittyy sääntöjenvastaisuuksia ja koska kyseisissä todistuksissa mainittua etuuskohteluun oikeuttavaa alkuperää ei ole voitu vahvistaa jälkitarkastuksessa, tuoja ei voi vastustaa tuontitullien kantamista jälkitullauksin väittämällä, ettei voida sulkea pois sitä, että tietyt kyseisistä tavaroista ovat todellisuudessa etuuskohteluun oikeutettuja alkuperätuotteita.

---

(1)  EUVL C 274, 9.10.2010.

Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 15.12.2011 (Corte suprema di cassazionen (Italia) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Banca Antoniana Popolare Veneta SpA, johon Banca Nazionale dell’Agricoltura SpA on sulautunut v. Ministero dell'Economia e delle Finanze ja Agenzia delle Entrate

(Asia C-427/10) (1)

(Arvonlisävero - Perusteettomasti maksetun veron palauttaminen - Kansallinen lainsäädäntö, jossa säädetään mahdollisuudesta vaatia perusteettoman maksun palautusta eri tuomioistuimissa ja eri määräajoissa sen mukaan, onko kyseessä palvelujen vastaanottaja vai suorittaja - Tilanne, jossa palvelujen vastaanottaja voi vaatia palvelujen suorittajaa palauttamaan veron sen määräajan päätyttyä, jossa palvelujen suorittajan on vaadittava palautusta verohallinnolta - Tehokkuusperiaate)

(2012/C 39/08)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Corte suprema di cassazione

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Banca Antoniana Popolare Veneta SpA, johon Banca Nazionale dell’Agricoltura SpA on sulautunut

Vastaajat: Ministero dell'Economia e delle Finanze ja Agenzia delle Entrate

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Corte suprema di cassazione — Jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta — yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste — 17.5.1977 annetun kuudennen neuvoston direktiivin 77/388/ETY (EVYL L 145, s. 1) 17 artiklan 3 kohdan tulkinta — Perusteettomasti maksetun veron palautus — Kansallinen lainsäädäntö, jossa säädetään mahdollisuudesta vaatia palautusta eri tuomioistuimissa erilaisin määräajoin sen mukaan, vaatiiko palautusta tilaaja/veron perimispalvelun ostaja (10 vuoden määräaika) vai tavaran luovuttaja/veron perimispalvelun suorittaja (2 vuoden määräaika) — Tilaajan/ostajan mahdollisuus vaatia palautusta luovuttajalta/palvelun suorittajalta sen jälkeen kun jälkimmäisen palautusvaatimukselle asetettu määräaika on päättynyt — Verotuksen neutraalisuuden periaate, tehokkuusperiaate ja syrjintäkiellon periaate

Tuomiolauselma

Tehokkuusperiaate ei ole esteenä sellaiselle perusteettomien maksujen palautusta koskevalle kansalliselle lainsäädännölle, jossa siviilioikeudenkäynteihin sovellettava vanhentumisaika, jonka kuluessa palvelujen vastaanottaja voi vaatia perusteettomien maksujen palauttamista arvonlisäverovelvolliselta palvelujen suorittajalta, on pidempi kuin sellainen erityinen vanhentumisaika, jonka kuluessa palvelujen suorittaja voi vaatia tuomioistuimessa palautusta verohallinnolta, kunhan tämä verovelvollinen voi tosiasiallisesti vaatia kyseisen veron palauttamista verohallinnolta. Viimeksi mainittu edellytys ei täyty silloin, kun kyseisen lainsäädännön soveltaminen johtaa siihen, että verovelvolliselta viedään täysin mahdollisuus saada palautetuksi perusteettomasti maksettu arvonlisävero, jonka verovelvollinen on itse joutunut palauttamaan palvelujensa vastaanottajalle.

---

(1)  EUVL C 288, 23.10.2010.

Unionin tuomioistuimen tuomio (kahdeksas jaosto) 15.12.2011 (Vestre Landsretin (Tanska) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Niels Møller v. Haderslev Kommune

(Asia C-585/10) (1)

(Pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistäminen - Direktiivi 96/61/EY - Liitteessä I olevan 6.6 kohdan c alakohta - Sikojen tehokasvatuslaitokset, joissa on yli 750 emakkopaikkaa - Nuorten emakkojen paikkojen mukaan lukeminen)

(2012/C 39/09)

Oikeudenkäyntikieli: tanska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Vestre Landsret

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Niels Møller

Vastaaja: Haderslev Kommune

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Vestre Landsret — Ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi 24.9.1996 annetun neuvoston direktiivin 96/61/EY (EYVL L 257, s. 26) liitteessä I olevan 6.6 kohdan tulkinta — Siipikarjan tai sikojen tehokasvatuslaitokset, joissa on yli 750 emakkopaikkaa — Nuorille emakoille (sukukypsät naaraspuoliset siat, jotka eivät vielä ole porsineet) tarkoitettujen paikkojen kuuluminen käsitteen piiriin

Tuomiolauselma

Ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi 24.9.1996 annetun neuvoston direktiivin 96/61/EY, sellaisena kuin se on muutettuna 18.1.2006 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 166/2006, liitteessä I olevan 6.6 kohdan c alakohdassa olevaa ilmaisua ”emakkopaikka” on tulkittava siten, että se kattaa nuorten emakkojen (jo astutettujen naaraspuolisten sikojen, jotka eivät vielä ole porsineet) paikat.

---

(1)  EUVL C 38, 5.2.2011.

Unionin tuomioistuimen tuomio (kahdeksas jaosto) 15.12.2011 — Euroopan komissio v. Ranskan tasavalta

(Asia C-624/10) (1)

(Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen - Verotus - Direktiivi 2006/112/EY - 168, 171, 193, 194, 204 ja 214 artikla - Jäsenvaltion lainsäädäntö, jossa säädetään valtion alueen ulkopuolelle sijoittautuneen myyjän tai palvelujen tarjoajan velvollisuudesta nimetä veroedustaja ja rekisteröityä arvonlisävelvolliseksi - Jäsenvaltion lainsäädäntö, jossa sallitaan valtion alueen ulkopuolelle sijoittautuneen myyjän tai palveluntarjoajan kuitata maksamansa vähennyskelpoinen arvonlisävero omissa nimissään ja asiakkaidensa lukuun perimäänsä arvonlisäveroa vastaan)

(2012/C 39/10)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamies: M. Afonso)

Vastaaja: Ranskan tasavalta (asiamiehet: G. de Bergues ja N. Rouam)

Oikeudenkäynnin kohde

Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen — Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY (EYVL L 347, s. 1) 168, 171, 193, 194, 204 ja 214 artiklan rikkominen — Kansallinen lainsäädäntö, jossa säädetään valtion alueen ulkopuolelle sijoittautuneen myyjän tai palvelujen tarjoajan velvollisuudesta nimetä veroedustaja — Velvollisuus rekisteröityä arvonlisävelvolliseksi — Vähennysoikeuden luonne ja laajuus

Tuomiolauselma

1)

Ranskan tasavalta ei ole noudattanut yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY ja erityisesti sen 168, 171, 193, 194, 204 ja 214 artiklan mukaisia velvoitteitaan, koska se on määrännyt 23.6.2006 annetun hallinnollisen ohjeen nro 105 (3 A-9-06) IV luvussa arvonlisäveron hallinnollisesta sietämiskäytännöstä, jossa poiketaan arvonlisäveron itseverotusjärjestelmästä ja edellytetään, että muualle kuin Ranskaan sijoittautuneen myyjän tai palvelujen tarjoajan on nimettävä veroedustaja ja rekisteröidyttävä arvonlisävelvolliseksi Ranskassa ja siitä, että kyseinen myyjä tai palveluntarjoaja voi kuitata maksamansa vähennyskelpoisen arvonlisäveron omissa nimissään ja asiakkaidensa lukuun perimäänsä arvonlisäveroa vastaan.

2)	Ranskan tasavalta velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 72, 5.3.2011.

Kanne 18.10.2011 — Euroopan komissio v. Yhdistynyt kuningaskunta ja Pohjois-Irlanti

(Asia C-530/11)

(2012/C 39/11)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: P. Oliver ja L. Armati)

Vastaaja: Yhdistynyt kuningaskunta

Vaatimukset

—

tuomioistuimen on todettava, että Yhdistynyt kuningaskunta on laiminlyönyt yleisön osallistumisesta tiettyjen ympäristöä koskevien suunnitelmien ja ohjelmien laatimiseen sekä neuvoston direktiivien 85/337/ETY (1) ja 96/61/EY (2) muuttamisesta yleisön osallistumisen sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeuden osalta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/35/EY (3) 3 artiklan 7 kohdan ja 4 artiklan 4 kohdan saattamisen osaksi lainsäädäntöään ja asianmukaisen soveltamisen eikä ole siten noudattanut kyseisen direktiivin mukaisia velvoitteitaan

—	Yhdistynyt kuningaskunta on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/35/EY 3 artiklan 7 kohdan ja 4 artiklan 4 kohdan mukaan ympäristöasioita koskeva oikeudenkäynti ei saa olla niin kallis, että se olisi esteenä menettelyyn osallistumiselle. Näillä säännöksillä pannaan täytäntöön unionin ja suurimman osan sen jäsenvaltioista tekemän tiedon saantia, yleisön osallistumisoikeutta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeutta ympäristöasioissa koskevan Århusin yleissopimuksen 9 artiklan 4 kohta.

Komissio väittää, että Yhdistynyt kuningaskunta on laiminlyönyt saattaa kyseessä olevat säännökset osaksi kaikkia kolmea oikeusjärjestystään (Englanti ja Wales, Skotlanti ja Pohjois-Irlanti).

Komissio väittää myös, arvioituaan näissä oikeusjärjestyksissä sovellettavia sääntöjä ja oikeuskäytäntöä ja tutkittuaan käsitettä ”niin kallis, että se olisi esteenä menettelyyn osallistumiselle”, että Yhdistyneet kuningaskunnat on laiminlyönyt soveltaa kyseessä olevia säännöksiä asianmukaisesti.

---

(1)  Tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista 27.6.1985 annettu neuvoston direktiivi 85/337/ETY (EYVL L 175, s. 40).

(2)  Ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi 24.9.1996 annettu neuvoston direktiivi 96/61/EY (EYVL L 257, s. 26).

(3)  Yleisön osallistumisesta tiettyjen ympäristöä koskevien suunnitelmien ja ohjelmien laatimiseen sekä neuvoston direktiivien 85/337/ETY ja 96/61/EY muuttamisesta yleisön osallistumisen sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeuden osalta 26.5.2003 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/35/EY — Komission julistus (EUVL L 156, s. 17).

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Bundesfinanzhof (Saksa) on esittänyt 9.11.2011 — Société d'Exportation de Produits Agricoles SA (SEPA) v. Hauptzollamt Hamburg-Jonas

(Asia C-562/11)

(2012/C 39/12)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Bundesfinanzhof

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Société d'Exportation de Produits Agricoles SA (SEPA)

Vastaaja: Hauptzollamt Hamburg-Jonas

Ennakkoratkaisukysymys

Onko seuraamus määrättävä viejälle, joka kuvaa todenmukaisesti tuen myöntämisen kannalta merkityksellisiä tosiseikkoja ja joka on tehnyt vientitukihakemuksen, vaikkei kyseinen vienti tosiasiassa oikeuta tukeen? (1)

---

(1)  Maataloustuotteiden vientitukien järjestelmän soveltamista koskevista yhteisistä yksityiskohtaisista säännöistä 27.11.1987 annettu komission asetus (ETY) N:o 3665/87 (EYVL L 351, s. 1) sellaisena kuin se on 18.3.1997 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 495/97 (EYVL L 77, s. 12) muutettuna.

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunal Supremo (Espanja) on esittänyt 14.11.2011 — Iberdrola, S.A. ja Gas Natural SDG, S.A. v. Administración del Estado, Hidroeléctrica del Cantábrico, S.A. ja Endesa, S.A.

(Asia C-566/11)

(2012/C 39/13)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunal Supremo

Pääasian asianosaiset

Valittajat: Iberdrola, S.A. ja Gas Natural SDG, S.A.

Muut osapuolet: Administración del Estado, Hidroeléctrica del Cantábrico, S.A. ja Endesa, S.A.

Ennakkoratkaisukysymys

Voidaanko kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta 13.10.2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY (1) 10 artiklaa tulkita siten, että se ei ole esteenä tässä menettelyssä tarkasteltujen sellaisten kansallisten lainsäädäntötoimien soveltamiselle, joiden tarkoituksena ja vaikutuksena on sähköntuotantotoiminnasta maksettavan korvauksen alentaminen määrällä, joka vastaa vastaavalla ajanjaksolla maksutta jaettujen kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien arvoa?

---

(1)  EUVL L 275, s. 32.

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunal Supremo (Espanja) on esittänyt 14.11.2011 — Gas Natural SDG, S.A. v. Endesa, S.A., Iberdrola, S.A., Hidroeléctrica del Cantábrico, S.A. ja Administración del Estado

(Asia C-567/11)

(2012/C 39/14)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunal Supremo

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Gas Natural SDG, S.A

Muut osapuolet: Endesa, S.A., Iberdrola, S.A., Hidroeléctrica del Cantábrico, S.A. ja Administración del Estado

Ennakkoratkaisukysymys

Voidaanko kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta 13.10.2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY (1) 10 artiklaa tulkita siten, että se ei ole esteenä tässä menettelyssä tarkasteltujen sellaisten kansallisten lainsäädäntötoimien soveltamiselle, joiden tarkoituksena ja vaikutuksena on sähköntuotantotoiminnasta maksettavan korvauksen alentaminen määrällä, joka vastaa vastaavalla ajanjaksolla maksutta jaettujen kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien arvoa?

---

(1)  EUVL L 275, s. 32.

Valitus, jonka ClientEarth on tehnyt 15.11.2011 unionin yleisen tuomioistuimen (kuudes jaosto) asiassa T-452/10, ClientEarth, jota tukevat Tanskan kuningaskunta, Suomen tasavalta ja Ruotsin kuningaskunta, v. Euroopan unionin neuvosto, 6.9.2011 antamasta määräyksestä

(Asia C-573/11 P)

(2012/C 39/15)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: ClientEarth (edustaja: asianajaja P. Kirch)

Muut osapuolet: Tanskan kuningaskunta, Suomen tasavalta, Ruotsin kuningaskunta ja Euroopan unionin neuvosto

Vaatimukset

Valittaja vaatii unionin tuomioistuinta

—	kumoamaan unionin yleisen tuomioistuimen asiassa T-452/10 6.9.2011 antaman määräyksen

—	velvoittamaan Euroopan unionin neuvoston korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valittaja väittää, että unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen tulkitessaan käsitteitä ”riippumattomuus” ja ”kolmas osapuoli” Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 19 artiklan ensimmäisen, kolmannen ja neljännen kohdan ja työjärjestyksen 43 artiklan 1 kohdan soveltamisen yhteydessä.

Kanne 18.11.2011 — Euroopan komissio v. Luxemburgin suurherttuakunta

(Asia C-576/11)

(2012/C 39/16)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: O. Beynet ja B. Simon)

Vastaaja: Luxemburgin suurherttuakunta

Vaatimukset

—

On todettava, että Luxemburgin suurherttuakunta ei ole noudattanut Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 260 artiklan 1 kohdan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole toteuttanut kaikkia toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen asiassa C-452/05 23.11.2006 annetun yhteisöjen tuomioistuimen tuomion täytäntöön panemiseksi

—

Luxemburgin suurherttuakunta on velvoitettava maksamaan komissiolle uhkasakko, jonka määräksi ehdotetaan 11 340 euroa kultakin päivältä, jolla asiassa C-452/05 23.11.2006 annetun tuomion täytäntöönpano viivästyy, tässä asiassa annettavan tuomion antamispäivästä siihen päivään asti, jona asiassa C-452/05 annettu tuomio pannaan täytäntöön

—

Luxemburgin suurherttuakunta on velvoitettava maksamaan komissiolle kiinteämääräinen päivittäinen 1 248 euron suuruinen korvaus asiassa C-452/05 23.11.2006 annetun tuomion julistamispäivästä siihen päivään saakka, jona tässä asiassa annetaan tuomio, tai siihen päivään saakka, jona asiassa C-452/05 annettu tuomio pannaan täytäntöön, jos se pannaan täytäntöön aiemmin

—	Luxemburgin suurherttuakunta on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi komissio väittää, että Luxemburgin viranomaisten toimittamista tiedoista käy ilmi, että Luxemburg ei ole vieläkään pannut täysimääräisesti täytäntöön yhteisöjen tuomioistuimen tuomiota, vaikka se on annettu lähes viisi vuotta sitten. Luxemburg ei nimittäin ole noudattanut 5 artiklan 4 kohdan eikä 5 artiklan 2 kohdan säännöksiä. Kuusi yli 10 000 asukasvastineluvun taajamille Luxemburgissa palveluita tuottavaa jätevedenpuhdistamoa ei nimittäin vieläkään ole direktiivissä 91/271/ETY (1) säädettyjen vaatimusten mukaisia.

---

(1)  Yhdyskuntajätevesien käsittelystä 21.5.1991 annettu neuvoston direktiivi (EYVL L 135, s. 40).

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunal Supremo (Espanja) on esittänyt 21.11.2011 — Tarragona Power S. L. v. Gas Natural SDG, S.A., Administración del Estado, Hidroeléctrica del Cantábrico, S.A. ja Endesa, S.A.

(Asia C-580/11)

(2012/C 39/17)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunal Supremo

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Tarragona Power S.L.

Muut osapuolet: Gas Natural SDG, S.A., Administración del Estado, Hidroeléctrica del Cantábrico, S.A. ja Endesa, S.A.

Ennakkoratkaisukysymys

Voidaanko kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta 13.10.2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY (1) 10 artiklaa tulkita siten, että se ei ole esteenä tässä menettelyssä tarkasteltujen sellaisten kansallisten lainsäädäntötoimien soveltamiselle, joiden tarkoituksena ja vaikutuksena on sähköntuotantotoiminnasta maksettavan korvauksen alentaminen määrällä, joka vastaa vastaavalla ajanjaksolla maksutta jaettujen kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien arvoa?

---

(1)  EUVL L 275, s. 32.

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunal Supremo (Espanja) on esittänyt 25.11.2011 — Gas Natural SDG, SA, ja Bizcaia Energia, SL v. Administración del Estado, Endesa S.A., Hidroeléctrica del Cantábrico, S.A. ja Iberdrola, S.A.

(Asia C-591/11)

(2012/C 39/18)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunal Supremo

Pääasian asianosaiset

Valittajat: Gas Natural SDG, SA, ja Bizcaia Energia, SL

Muut osapuolet: Administración del Estado, Endesa S.A., Hidroeléctrica del Cantábrico, S.A. ja Iberdrola, S.A.

Ennakkoratkaisukysymys

Voidaanko kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta 13.10.2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY (1) 10 artiklaa tulkita siten, että se ei ole esteenä tässä menettelyssä tarkasteltujen sellaisten kansallisten lainsäädäntötoimien soveltamiselle, joiden tarkoituksena ja vaikutuksena on sähköntuotantotoiminnasta maksettavan korvauksen alentaminen määrällä, joka vastaa vastaavalla ajanjaksolla maksutta jaettujen kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien arvoa?

---

(1)  EUVL L 275, s. 32.

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Juridiction de Proximité de Chartres (Ranska) on esittänyt 25.11.2011 — Hervé Fontaine v. Mutuelle Générale de l'Éducation Nationale

(Asia C-603/11)

(2012/C 39/19)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Juridiction de Proximité de Chartres

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Hervé Fontaine

Vastaaja: Mutuelle Générale de l'Éducation Nationale

Ennakkoratkaisukysymys

Ovatko Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, joka on allekirjoitettu Lissabonissa 13.12.2007 ja tullut voimaan 1.12.2009 Ranskan alueella, 101 ja 102 artikla esteenä keskinäisistä vakuutusyhtiöistä annetun Ranskan lain (Code de la Mutualité) L 112-1 §:stä seuraavan kaltaiselle kansalliselle lainsäädännölle siltä osin kuin sen tulkinnan perusteella täydentävää sairausvakuutusta tarjoavat keskinäiset vakuutusyhtiöt eivät saa mukauttaa etuuksiaan toimien ja palvelujen tarjoamisedellytysten mukaan, vaikka tällaista rajoitusta ei ole asetettu muille yrityksille, jotka myös tarjoavat täydentävää sairausvakuutusta, riippumatta siitä, sovelletaanko niihin vakuutuslakia (Code des Assurances) vai sosiaaliturvalakia (Code de la Sécurité)?

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunal Supremo (Espanja) on esittänyt 2.12.2011 — Bahía de Bizcaia Electricidad, S.L. v. Gas Natural SDG, S.A., Endesa S.A., Hidroeléctrica del Cantábrico, S.A. ja Administración del Estado

(Asia C-620/11)

(2012/C 39/20)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunal Supremo

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Bahía de Bizcaia Electricidad, SL

Muut osapuolet: Gas Natural SDG, S.A., Endesa S.A., Hidroeléctrica del Cantábrico, S.A. ja Administración del Estado

Ennakkoratkaisukysymys

Voidaanko kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta 13.10.2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY (1) 10 artiklaa tulkita siten, että se ei ole esteenä tässä menettelyssä tarkasteltujen sellaisten kansallisten lainsäädäntötoimien soveltamiselle, joiden tarkoituksena ja vaikutuksena on sähköntuotantotoiminnasta maksettavan korvauksen alentaminen määrällä, joka vastaa vastaavalla ajanjaksolla maksutta jaettujen kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien arvoa?

---

(1)  EUVL L 275, s. 32.

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Conseil d'État (Ranska) on esittänyt 5.12.2011 — Société Geodis Calberson GE v. FranceAgriMer

(Asia C-623/11)

(2012/C 39/21)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Conseil d'État

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Société Geodis Calberson GE

Vastapuoli: FranceAgriMer

Ennakkoratkaisukysymys

Onko 18.1.1999 annetun komission asetuksen (EY) N:o 111/1999 (1) 16 artiklan säännöksiä tulkittava siten, että niissä annetaan Euroopan unionin tuomioistuimelle toimivalta ratkaista oikeusriidat, jotka koskevat niitä edellytyksiä, joiden mukaisesti interventioelin, joka on nimitetty vastaanottamaan Venäjälle veloituksetta toimitettavien elintarvikkeiden toimituspalveluja koskevan tarjouskilpailun aikana tehtäviä tarjouksia, suorittaa maksettavan maksun tarjouskilpailun voittajalle ja joiden mukaisesti tarjouskilpailun voittajan tämän elimen hyväksi tallettama toimitusvakuus vapautetaan, ja erityisesti, onko sillä toimivalta ratkaista sellaiset oikeusriidat, jotka koskevat interventioelimen näiden toimien suorittamisessa tekemistä virheistä aiheutuvan vahingon korvaamista?

---

(1)  Maataloustuotteiden jakeluohjelmasta Venäjän federaatiolle annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2802/98 soveltamista koskevista yhteisistä yksityiskohtaisista säännöistä 18.1.1999 annettu komission asetus (EY) N:o 111/1999 (EYVL L 14, s. 3).

Valitus, jonka Polyelectrolyte Producers Group ja SNF SAS ovat tehneet 6.12.2011 unionin yleisen tuomioistuimen (laajennettu seitsemäs jaosto) asiassa T-1/10, Polyelectrolyte Producers Group ja SNF SAS v. Euroopan kemikaalivirasto (ECHA), väliintulijoina Euroopan komissio ja Alankomaiden kuningaskunta, 21.9.2011 antamasta määräyksestä

(Asia C-626/11 P)

(2012/C 39/22)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittajat: Polyelectrolyte Producers Group ja SNF SAS (edustajat: asianajajat K. Van Maldegem ja R. Cana)

Muut osapuolet: Euroopan kemikaalivirasto (ECHA), Euroopan komissio ja Alankomaiden kuningaskunta

Vaatimukset

—	On kumottava unionin yleisen tuomioistuimen asiassa T-1/10 antama määräys.

—

On kumottava Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) tekemä päätös, joka koski akryyliamidin tunnistamista asetuksen N:o 1907/2006 59 artiklan mukaisesti aineeksi, joka täyttää kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista annetun asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (1) 57 artiklassa asetetut edellytykset tai

—	toissijaisesti palautettava asia unionin yleiseen tuomioistuimeen, jotta se ratkaisee kumoamiskanteen, ja

—	vastaaja on velvoitettava korvaamaan kaikki oikeudenkäyntikulut (mukaan lukien unionin yleisessä tuomioistuimessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut).

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valittajat väittävät, että unionin yleinen tuomioistuin toimi unionin oikeuden vastaisesti hylätessään valittajien kanteen sen ECHAn tekemän päätöksen kumoamiseksi, joka koski akryyliamidin tunnistamista asetuksen N:o 1907/2006 59 artiklan mukaisesti aineeksi, joka täyttää asetuksen N:o 1907/2006 57 artiklassa asetetut edellytykset. Valittajat toteavat erityisesti, että unionin yleinen tuomioistuin teki joukon virheitä tulkitessaan tosiseikkoja ja valittajien tilanteeseen sovellettavaa lainsäädäntöä. Tämä johti siihen, että tuomioistuin teki joukon oikeudellisia virheitä, erityisesti:

—

Katsoessaan, että se, että kemikaaliviraston jäsenvaltioiden komitea tunnistaa aineen erityistä huolta aiheuttavaksi aineeksi asetuksen N:o 1907/2006 59 artiklan 8 kohdan mukaisesti ei ole päätös, jonka tarkoituksena on tuottaa oikeudellisia vaikutuksia kolmansiin osapuoliin nähden ennen kuin päätös julkaistaan erityistä huolta aiheuttavien aineiden liitteeseen mahdollisesti sisällytettävien aineiden luettelossa asetuksen N:o 1907/2006 59 artiklan 10 kohdan mukaisesti.

Näistä syistä valittajat katsovat, että unionin yleisen tuomioistuimen asiassa T-1/10 antama määräys on kumottava ja ECHAn päätös akryyliamidin tunnistamisesta asetuksen N:o 1907/2006 59 artiklan mukaisesti aineeksi, joka täyttää asetuksen N:o 1907/2006 57 artiklassa asetetut edellytykset, on peruutettava.

---

(1)  Kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta 18.12.2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1907/2006 (EUVL L 396, s. 1).

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunal Supremo (Espanja) on esittänyt 14.12.2011 — E.ON Generación, S. L., Iberdrola, S.A. ja Administración del Estado

(Asia C-640/11)

(2012/C 39/23)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunal Supremo

Pääasian asianosaiset

Valittajat: E.ON Generación, S. L., Iberdrola, S.A. ja Administración del Estado

Ennakkoratkaisukysymys

Voidaanko kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta 13.10.2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY (1) 10 artiklaa tulkita siten, että se ei ole esteenä tässä menettelyssä tarkasteltujen sellaisten kansallisten lainsäädäntötoimien soveltamiselle, joiden tarkoituksena ja vaikutuksena on sähköntuotantotoiminnasta maksettavan korvauksen alentaminen määrällä, joka vastaa vastaavalla ajanjaksolla maksutta jaettujen kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien arvoa?

---

(1)  EUVL L 275, s. 32.

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 12.12.2011 — Traxdata France v. SMHV — Ritrax (TRAXDATA, TEAM TRAXDATA)

(Asia T-365/07) (1)

(Yhteisön tavaramerkki - Kumoamiskanne - Kantajan toimimattomuus - Lausunnon antamisen raukeaminen)

(2012/C 39/24)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Traxdata France SARL (Pariisi, Ranska) (edustajat: asianajajat F. Valentin, B. Amaudric du Chaffaut ja G. Courtois)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (asiamies: A. Folliard-Monguiral)

Vastapuoli valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Ritrax Corporation Ltd (Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta) (edustajat: asianajajat M. H. Blair, M. J. Gilbert, S. S. Malynicz ja C. A. N. Balme)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne SMHV:n ensimmäisen valituslautakunnan 23.5.2007 tekemästä päätöksestä (yhdistetyt asiat R 1337/2005-1, R 1338/2005-1, R 1339/2005-1 ja R 1340/2005-1), joka koskee Ritrax Corporation Ltd:n ja Traxdata France SARL:n välistä mitättömyysmenettelyä

Määräysosa

1)	Lausunnon antaminen tästä kanteesta raukeaa.

2)	Traxdata France SARL velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 283, 24.11.2007

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 15.12.2011 — Gebr. Heller Maschinenfabrik v. SMHV — Fernández Martinez (HELLER)

(Asia T-431/07) (1)

(Yhteisön tavaramerkki - Väite - Väitteen peruuttaminen - Lausunnon antamisen raukeaminen)

(2012/C 39/25)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Gebr. Heller Maschinenfabrik GmbH (Nürtingen, Saksa) (edustajat: asianajajat W. Keßler ja S. Baur)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (asiamiehet: aluksi S. Schäffner, sitten R. Pethke)

Vastapuoli valituslautakunnassa: Manuel Fernández Martinez (Elche, Espanja)

Oikeudenkäynnin kohde

Kumoamiskanne SMHV:n toisen valituslautakunnan 11.9.2007 tekemästä päätöksestä (asia R 974/2006-2), joka liittyy väitemenettelyyn Manuel Fernández Martinezin ja Gebr. Heller Maschinenfabrik GmbH:n välillä.

Määräysosa

1)	Lausunnon antaminen kanteesta raukeaa.

2)	Kantaja velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 37, 9.2.2008.

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 7.12.2011 — Ahouma v. neuvosto

(Asia T-138/11) (1)

(Kantajan kuolema - Lausunnon antamisen raukeaminen)

(2012/C 39/26)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Brouha Nathanaël Ahouma (Abidjan, Norsunluurannikko) (edustaja: asianajaja G. Collard)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto (asiamiehet: B. Driessen ja C. Fekete)

Oikeudenkäynnin kohde

Norsunluurannikkoon kohdistuvien rajoittavien toimenpiteiden jatkamisesta annetun neuvoston päätöksen 2010/656/YUTP muuttamisesta 14.1.2011 tehdyn neuvoston päätöksen 2011/18/YUTP (EUVL L 11, s. 36) ja tiettyihin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvien rajoittavien erityistoimenpiteiden toteuttamisesta Norsunluurannikon tilanteen vuoksi annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 560/2005 muuttamisesta 14.1.2011 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 25/2011 (EUVL L 11, s. 1) kumoaminen.

Määräysosa

1)	Lausunnon antaminen kanteesta raukeaa.

2)	Euroopan unionin neuvosto velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

3)	Lausunnon antaminen Euroopan komission ja Norsunluurannikon tasavallan väliintulohakemuksista raukeaa.

---

(1)  EUVL C 130, 30.4.2011.

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 7.12.2011 — Fellah v. neuvosto

(Asia T-255/11) (1)

(Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka - Norsunluurannikon tilanteen perusteella toteutetut rajoittavat toimenpiteet - Poistaminen kyseessä olevien henkilöiden luettelosta - Kumoamiskanne - Lausunnon antamisen raukeaminen)

(2012/C 39/27)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Zakaria Fellah (New York, Yhdysvallat) (edustaja: asianajaja G. Collard)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto (asiamiehet: B. Driessen ja G. Étienne)

Oikeudenkäynnin kohde

Kumoamisvaatimus, joka koskee Norsunluurannikkoon kohdistuvien rajoittavien toimenpiteiden jatkamisesta annetun neuvoston päätöksen 2010/656/YUTP muuttamisesta 6.4.2011 tehtyä neuvoston päätöstä 2011/221/YUTP (EUVL L 93 s. 20) ja tiettyihin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvien rajoittavien erityistoimenpiteiden toteuttamisesta Norsunluurannikon tilanteen vuoksi annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 560/2005 muuttamisesta 6.4.2011 annettua neuvoston asetusta (EU) N:o 330/2011 (EUVL L 93, s. 10).

Määräysosa

1)	Lausunnon antaminen kanteesta raukeaa.

2)	Euroopan unionin neuvosto velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

3)	Lausunnon antaminen Euroopan komission väliintulohakemuksesta raukeaa.

---

(1)  EUVL C 211, 16.7.2011.

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 7.12.2011 —  VE (*1) v. komissio

(Asia T-274/11 P) (1)

(Valitus - Henkilöstö - Sopimussuhteiset toimihenkilöt - Ulkomaankorvaus - Henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 4 artiklan mukaiset edellytykset - Tavanomaisen asuinpaikan käsite - Tosiseikkojen ottaminen huomioon vääristyneellä tavalla - Valitus, jonka tutkittavaksi ottamisen edellytykset osittain selvästi puuttuvat ja joka on osittain selvästi perusteeton)

(2012/C 39/28)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Valittaja: VE (*1) (edustaja: asianajaja L. Vogel)

Valittajan vastapuoli: Euroopan komissio (asiamiehet: D. Martin ja B. Eggers)

Oikeudenkäynnin kohde

Valitus Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen (toinen jaosto) asiassa F-28/10,  VE (*1) v. komissio, 15.3.2011 antaman tuomion (ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa) kumoamiseksi.

Määräysosa

1)	Valitus hylätään.

2)	VE (*1) vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan ja hänen velvoitetaan korvaamaan komissiolle tässä oikeusasteessa käydystä menettelystä aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

---

(*1)  Henkilötietojen ja/tai tietosuojan suojaamisen puitteissa poistettu tai korvattu tieto.

(1)  EUVL C 232, 6.8.2011.

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 12.12.2011 — AO v. komissio

(Asia T-365/11 P) (1)

(Muutoksenhaku - Henkilöstö - Virkamiehet - Muutoksenhakuaika - Viivästyminen - Allekirjoitetun kannekirjelmän jättäminen määräajan päätyttyä - Ennalta-arvaamaton tapahtuma - Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 43 artiklan 6 kohta - Valitus, jonka tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat)

(2012/C 39/29)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: AO (Bryssel, Belgia) (edustaja: asianajaja P. Lewisch)

Valittajan vastapuoli: Euroopan komissio (asiamiehet: J. Currall ja J. Baquero Cruz)

Oikeudenkäynnin kohde

Valitus, jolla vaaditaan Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen (ensimmäinen jaosto) asiassa F-45/10, AO v. komissio, 4.4.2011 antaman määräyksen (ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa) kumoamista

Määräysosa

1)	Valitus hylätään.

2)	AO vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan ja hänet velvoitetaan korvaamaan Euroopan komission oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 282, 24.9.2011.

Unionin yleisen tuomioistuimen presidentin määräys 12.12.2011 — Preparados Alimenticios del Sur v. komissio

(Asia T-402/11 R)

(Väliaikainen oikeussuoja - Tiettyjen elintarvikkeiden tuontitullien peruuttamista koskeva vaatimus - Päätös palauttaa asia kansallisille viranomaisille - Välitoimihakemus - Tutkimatta jättäminen - Kiireellisyysedellytys ei täyty)

(2012/C 39/30)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Kantaja: Preparados Alimenticios del Sur, SL (Murcia, Espanja) (edustaja: asianajaja I. Acero Campos)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: J. Baquero Cruz ja L. Bouyon)

Oikeudenkäynnin kohde

Välitoimihakemus, jossa haetaan täytäntöönpanon lykkäämistä 29.6.2011 päivätylle komission kirjeelle, jossa kantajalle ilmoitettiin, että asiakirja-aineisto, joka koskee sen vaatimusta tuontitullien palauttamisesta, palautetaan Espanjan viranomaisille, jotta nämä voivat ratkaista kyseisen vaatimuksen.

Määräysosa

1)	Välitoimihakemus hylätään.

2)	Oikeudenkäyntikuluista päätetään myöhemmin.

Unionin yleisen tuomioistuimen presidentin määräys 12.12.2011 — Akhras v. neuvosto

(Asia T-579/11 R)

(Väliaikainen oikeussuoja - Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka - Syyriaan kohdistettavat rajoittavat toimenpiteet - Varojen ja taloudellisten resurssien jäädyttäminen - Täytäntöönpanon lykkäämistä ja välitoimia koskeva hakemus - Kiireellisyysedellytys ei täyty - Vakavaa ja korjaamatonta vahinkoa ei ole)

(2012/C 39/31)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Tarif Akhras (Homs, Syyria) (edustajat: solicitor S. Ashley, solicitor S. Millar, D. Wyatt, QC, ja barrister R. Blakeley)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto (asiamiehet: M. Bishop ja M.-M. Joséphidès)

Oikeudenkäynnin kohde

Pääasiallisesti välitoimia ja Syyriaan kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2011/273/YUTP muuttamisesta 2.9.2011 annetun neuvoston päätöksen 2011/522/YUTP (EUVL L 228, s. 16), Syyrian tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 442/2011 muuttamisesta 2.9.2011 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 878/2011 (EUVL L 228, s. 1), Syyriaan kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2011/273/YUTP muuttamisesta 23.9.2011 annetun neuvoston päätöksen 2011/628/YUTP (EUVL L 247, s. 17) ja Syyrian tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 442/2011 muuttamisesta 13.10.2011 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 1011/2011 (EUVL L 269, s. 18) täytäntöönpanon lykkäämistä koskeva hakemus siltä osin kuin nämä asetukset ja päätökset koskevat kantajaa

Määräysosa

1)	Välitoimihakemus hylätään.

2)	Oikeudenkäyntikuluista päätetään myöhemmin.

Valitus, jonka Christos Michail on tehnyt 22.11.2011 virkamiestuomioistuimen asiassa F-100/09, Michail v. komissio, 13.9.2011 antamasta tuomiosta

(Asia T-597/11 P)

(2012/C 39/32)

Oikeudenkäyntikieli: kreikka

Asianosaiset

Valittaja: Christos Michail (Bryssel, Belgia) (edustaja: asianajaja Ch. Meidanis)

Muu osapuoli: Euroopan komissio

Vaatimukset

Valittaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	toteamaan, että tämä valitus on otettava tutkittavaksi ja että se on perusteltu

—	kumoamaan virkamiestuomioistuimen 13.9.2011 asiassa F-100/09, Michail vastaan komissio, antaman tuomion

—	velvoittamaan vastaajan maksamaan valittajalle 30 000 euron suuruisen summan korvauksena henkisestä kärsimyksestä

—	päättämään oikeudenkäyntikuluista lain mukaisesti

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valittaja väittää, että virkamiestuomioistuin lausui valituksenalaisessa tuomiossa virheellisesti hänen kanteestaan, jossa hän vaati komission sen päätöksen kumoamista, jolla hylättiin hänen henkilöstösääntöjen 24 artiklan nojalla esittämänsä avustamispyyntö, ja 14.9.2009 päivätyn komission sen päätöksen kumoamista, jolla hylättiin hänen henkilöstösääntöjen 90 artiklan 2 kohdan nojalla tekemänsä valitus.

Erityisesti valittaja vetoaa siihen, että hänen menettelyllisiä oikeuksiaan on loukattu ja unionin oikeutta on rikottu, ensinnäkin koska arvioituaan selvitysaineistoa virheellisesti, virkamiestuomioistuin jätti virheellisesti kokonaan arvioimatta, oliko selvitysaineisto hankittu lainvastaisesti, koska komissio oli muuttanut valittajan henkilöstösääntöjen mukaista asemaa ilman tätä muuttamista koskevaa edeltävää hallinnollista asiakirjaa. Toiseksi valittaja väittää, että virkamiestuomioistuin jätti ottamatta huomioon selvitysaineiston hankkimista ja todistustaakkaa koskevat periaatteet, koska siitä huolimatta, että valittaja esitti asiakirjan, josta käy ilmi, että hänen siirtämisensä toisiin tehtäviin oli lainvastainen, virkamiestuomioistuin ei missään menettelyn vaiheessa vaatinut komissiota esittämään näyttöä tämän väitteen kumoamiseksi, kuten sen olisi työjärjestyksensä 55 artiklan mukaisesti pitänyt tehdä. Kolmanneksi valittaja väittää, että virkamiestuomioistuin ei arvioinut hänen todellista henkilöstösääntöjen mukaista asemaansa, sellaisena kuin se kävi ilmi Sysper- ja Sysper 2-järjestelmistä, eikä se arvioinut sitä, mitä oikeudellista perustaa käyttäen näissä järjestelmissä hänestä annettu kuva oli tehty, jotta olisi voitu arvioida, oliko siinä kyse häneen kohdistetusta työpaikkakiusaamisesta ja selvitysaineiston vääristämisestä.

Kanne 2.12.2011 — Garner CAD Technic ym. v. komissio

(Asia T-614/11)

(2012/C 39/33)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantajat: Garner CAD Technic GmbH (Weßling, Saksa), GCT Design Organisation GmbH (Weßling), SG Aerospace GmbH (Weßling) (edustajat: asianajajat R. Zehetmeier-Müller, M. Schweda, C- Wünschmann, F. Loose, I. Dörr ja J. Eggers)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantajat vaativat unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan Saksan myöntämästä valtiontuesta C 7/10 (ex CP 250/09 ja NN 5/10) (KStG-lain ”saneerauslauseke”) 26.1.2011 tehdyn komission päätöksen K(2011) 275 lopullinen (EUVL L 235, s. 26)

—	velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantajat vetoavat seuraaviin seikkoihin:

1)

SEUT 107 artiklan 1 kohdan rikkominen: saneerauslauseke ei ole valtiontukea. — Kantajat toteavat tältä osin, ettei Saksan yhteisöverolain (KStG) 8 c §:n 1 a momentin saneerauslauseke saa aikaan SEUT 107 artiklan 1 kohdassa edellytettyä valikoivaa vaikutusta, koska sillä ei suosita tiettyjä yrityksiä tai tuotannonaloja. Kantajien mukaan saneerauslauseke ei myöskään ole poikkeus Saksan vero-oikeudessa vahvistutusta lähtökohtaisesti rajoittamattoman tappiontasauksen ja väliaikaisen tappionkuittauksen viitejärjestelmästä, vaan sillä edesautetaan tämän viitejärjestelmän pätevyyttä.

2)

SEUT 107 artiklan 1 kohdan rikkominen: Puuttuva valikoivuus, koskei tehdä eroa sellaisten talouden toimijoiden välillä, jotka ovat tavoiteltavaan päämäärään nähden vertailukelpoisessa tosiasiallisessa ja oikeudellisessa tilanteessa — Kantajat väittävät tältä osin, että saneerauslauseke hyödyttää jokaista yritystä, joka on oikeudelliselta muodoltaan yhteisö, samoin edellytyksin ja ilman harkintamarginaalia. Kantajien mielestä saneerauslauseke on yleinen veropoliittinen toimenpide, joka ei tästä syystä kuulu tukikiellon soveltamisalaan.

3)

SEUT 107 artiklan 1 kohdan rikkominen: Saneerauslausekkeen oikeutus Saksan verotusjärjestelmän sisäisen rakenteen perusteella — Tässä yhteydessä kantajat toteavat, että vaikka oltaisiinkin samaa mieltä komission kanssa ja oletettaisiin saneerauslausekkeen olevan luonteeltaan valikoiva, valikoivuus olisi oikeutettua veronmaksukykyisyyteen perustuvaa verotusta, liiallisen verotuksen estämistä ja suhteellisuusperiaatteen noudattamista koskevien perustuslaillisten periaatteiden perusteella.

4)

SEUT 107 artiklan 1 kohdan rikkominen: Kantajat eivät ole saaneet valtion varoja — Kantajat väittävät, etteivät ne ole saaneet valtion varoja. Ne toteavat tältä osin muun muassa, ettei saneerauslausekkeella myönnetä tappioista vastaavalle yhteisölle mitään uutta taloudellista etua, vaan sillä ainoastaan säilytetään rajoittamattoman tappiontasauksen periaatteeseen ja väliaikaisen tappionkuittauksen periaatteeseen perustuva sillä jo olemassa oleva taloudellinen asema.

5)	Ilmeinen arviointivirhe Saksan vero-oikeudellisen tilanteen riittämättömän tarkastelun vuoksi — Kantajat toteavat tältä osin muun muassa, ettei komissio tunne asiassa keskeisiä Saksan verosäännöksiä ja että riidanalainen päätös sisältää siten suuria virheitä.

Kanne 2.12.2011 — CB v. komissio

(Asia T-619/11)

(2012/C 39/34)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: CB (Saksa) (edustajat: asianajajat T. Hackemann ja H. Horstkotte)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan Saksan myöntämästä valtiontuesta C 7/10 (ex CP 250/09 ja NN 5/10) (KStG-lain ”saneerauslauseke”) 26.1.2011 tehdyn komission päätöksen K(2011) 275

—	toissijaisesti kumoamaan päätöksen ainakin siltä osin kuin siinä ei säädetä kantajan kaltaisten yritysten hyväksi luottamuksensuojan periaatteeseen perustuvasta poikkeuksesta palautusvaatimukselle

—	velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa seuraaviin seikkoihin:

1)

SEUT 107 artiklan 1 kohdan rikkominen: tappiontasaus ei ole valtion varoista myönnettyä tukea — Kantaja toteaa tältä osin, että Saksan yhteisöverolain (KStG) 8 c §:n 1 momentti rikkoo objektiivista nettoperiaatetta ja taloudellisen suorituskyvyn periaatetta ja että saneerauslausekkeella ainoastaan vältetään perustuslainvastainen puuttuminen verovelvollisten varoihin saneerauslausekkeen soveltamisalaan kuuluvissa tapauksissa. Tästä syystä kantajan mielestä yhteisön oikeuden mukainen tuen tunnusmerkistö ei ole täyttynyt.

2)

SEUT 107 artiklan 1 kohdan rikkominen: Puuttuva valikoivuus, koska poikkeuksia ratkaisevasta viitejärjestelmästä ei ole — Kantaja väittää, että ratkaiseva viitejärjestelmä on yhteisöjä koskeva yleinen tappiontasausjärjestelmä (Saksan Einkommensteuergesetzin (tuloverolaki) 10 d § yhdessä KStG:n 8 §:n 1 momentin ja Saksan Gerwerbesteuergesetzin (elinkeinoverolaki) kanssa) ja että KStG:n 8 c 1 on näistä ratkaisevista viitejärjestelmistä vain poikkeus, jota puolestaan rajoitetaan saneerauslausekkeella

3)

SEUT 107 artiklan 1 kohdan rikkominen: Puuttuva valikoivuus, koskei tehdä eroa sellaisten talouden toimijoiden välillä, jotka ovat tavoiteltavaan päämäärään nähden vertailukelpoisessa tosiasiallisessa ja oikeudellisessa tilanteessa. — Kantaja toteaa tältä osin muun muassa, että saneerauslauseke hyödyttää jokaista verovelvollista yritystä ja ettei sillä suosita tiettyjä aloja tai toiminta-alueita eikä tietynsuuruisia yrityksiä.

4)

SEUT 107 artiklan 1 kohdan rikkominen: Puuttuva valikoivuus verotusjärjestelmän luonteeseen tai sisäiseen rakenteeseen perustuvan oikeutuksen vuoksi — Kantaja väittää tästä, että saneerauslauseke perustuu verotusjärjestelmään liittyviin syihin, jotka noudattavat perustuslaillisia periaatteita, kuten veronmaksukykyisyyteen perustuvaa verotusta, liiallisen verotuksen estämistä ja suhteellisuusperiaatteen noudattamista.

5)	SEUT 107 artiklan 1 kohdan rikkominen: Ilmeinen arviointivirhe Saksan vero-oikeudellisen tilanteen riittämättömän tarkastelun vuoksi — Kantaja toteaa tältä osin, että komissio ei tunne tappiontasausta koskevia Saksan verosäännöksiä.

6)

Yhteisön oikeuden mukaiseen luottamuksensuojaan vetoaminen — Kantaja toteaa, että komissio on puuttunut ensimmäisen kerran yhtiöosuuksien hankintaan liittyviin verotuksellisiin saneerausetuihin tappiontasauksen yhteydessä muodollisessa tutkintamenettelyssä ja että kyseessä on epätavallinen menettely, sillä kysymys siitä, onko toimenpide valtiontukea, saattoi tulla esiin ainoastaan yksinkertaistamalla säännös, joka on kiistattomasti valtiontukea koskevien säännösten mukainen (KStG:n 8 §:n 4 momentti). Tämän lain yksinkertaistamisen relevanssi valtiontukea koskevien säännösten kannalta ei ole ollut Saksan lainsäätäjän eikä ammattitaitoista neuvontaa saaneiden yritysten tiedossa.

Kanne 2.12.2011 — GFKL Financial Services v. komissio

(Asia T-620/11)

(2012/C 39/35)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: GFKL Financial Services AG (Essen, Saksa) (edustajat: asianajajat M. Schweda, S. Schultes-Schnitzlein, J. Eggers ja M. Knebelsberger)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan Saksan myöntämästä valtiontuesta C 7/10 (ex CP 250/09 ja NN 5/10) (KStG-lain ”saneerauslauseke”) 26.1.2011 tehdyn komission päätöksen K(2011) 275 (EUVL L 235, s. 26)

—	velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa seuraaviin seikkoihin:

1)

SEUT 107 artiklan 1 kohdan rikkominen: saneerauslauseke ei ole valikoiva toimenpide — Kantajan mukaan vastaajan päätöksen perustana on väärin ymmärretty Saksan yhteisövero-oikeus. Erityisesti siinä määritellään ratkaiseva viitejärjestelmä väärin. Siinä lähdetään virheellisesti siitä, että Saksan yhteisöverolain (Körperschaftsteuergesetz, KStG) 8 c §:n 1 momentti, jonka mukaan tietyissä omistusoikeuden hankintatapauksissa sellaisinaan tasauskelpoiset tappiot menetetään, olisi osa viitejärjestelmää. Tosiasiallisesti tämä säännös on poikkeus viitejärjestelmästä. Viitejärjestelmä muodostuu yleisestä mahdollisuudesta siirtää tappiot seuraaville tilikausille. Tämä ilmenee ennen kaikkea (perustuslaillisesta) objektiivisesta nettoperiaatteesta. — Saneerauslauseke on lisäksi kantajan mukaan yleinen veropoliittinen toimenpide, jolla ei myönnetä valikoivaa etua, sillä sillä ei suosita tiettyjä yrityksiä tai tuotannonaloja, eikä sillä käsitellä eri tavoin talouden toimijoita, jotka verotusjärjestelmän tavoitteen kannalta ovat toisiinsa nähden vertailukelpoisessa tosiasiallisessa tai oikeudellisessa tilanteessa. — Saneerauslauseke on lopuksi myös oikeutettu Saksan verotusjärjestelmän sisäisen rakenteen perusteella, sillä se edesauttaa Saksan yhteisövero-oikeuden perusperiaatteiden (muun muassa verokausien välisen tappionvähennyksen periaatteen) soveltamista.

2)

SEUT 107 artiklan 1 kohdan rikkominen: kyseessä ei ole valtion varoista myönnetty tuki — Tässä yhteydessä kantaja väittää, että saneerauslausekkeella säilytetyt tappiontasaukset eivät ole SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtion varoista saatua tukea, sillä saneerauslausekkeella ei myönnetä taloudellista etua, vaan sillä ainoastaan säilytetään jo olemassa oleva taloudellinen asema.

3)

Perusteluvelvollisuuden laiminlyönti — Kantaja toteaa tältä osin, että riidanalaisella päätöksellä rikotaan olennaisia menettelymääräyksiä. Kantajan mukaan vastaajan päätöksen perustana olevaa viitejärjestelmää ei ole perusteltu ymmärrettävällä tavalla. Lisäksi päätöksen perustana olevaan Saksan yhteisövero-oikeutta koskevaan arviointiin liittyvät useat vastaajan virheet johtavat kokonaisuudessaan siihen, ettei vastaajan keskeisiä päätelmiä voida enää tunnistaa. Kantaja väittää, ettei riidanalaisesta päätöksestä voida tunnistaa niitä tosiasiallisia ja oikeudellisia seikkoja, joihin vastaaja perustaa näkemyksensä siitä, että saneerauslauseke täyttää tuen tunnusmerkistön.

4)

Luottamuksensuojan periaatteen loukkaaminen — Tässä yhteydessä kantaja väittää, että riidanalainen päätös on lainvastainen myös siltä osin kuin siinä määrätään (väitettyjen) tukien palauttamisesta viipymättä ja tosiasiallisesti ilman, että Saksan annettaisiin ottaa huomioon tuensaajien perusteltu luottamus tuen olemassaoloon. Riidanalainen päätös loukkaa siten unionin oikeuden kirjoittamatonta luottamuksensuojan periaatetta.

Kanne 5.12.2011 — SinnLeffers v. komissio

(Asia T-621/11)

(2012/C 39/36)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: SinnLeffers GmbH (Hagen, Saksa) (edustajat: asianajajat C. Rupp ja H. Wunderlich)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan Saksan myöntämästä valtiontuesta C 7/10 (ex CP 250/09 ja NN 5/10) (KStG-lain ”saneerauslauseke”) 26.1.2011 tehdyn komission päätöksen K(2011) 275 lopullinen

—	velvoittamaan kantajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kahteen kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu SEUT 107 artiklan 1 kohdan rikkomiseen toimenpiteen puuttuvan valikoivuuden vuoksi — Ratkaisevan viitejärjestelmän sivuuttaminen: Kantaja väittää tässä yhteydessä että komissio lähtee väärästä viitejärjestelmästä arvioidessaan Saksan yhteisöverolain (Körperschaftsteuergesetz, KStG) 8 c §:n 1 a momentin saneerauslausekkeen valikoivuutta. Kantajan näkemyksen mukaan soveltamalla objektiivisen nettoperiaatteen oikeaa viitejärjestelmää käy pikemmin ilmi, että saneerauslauseke ei ole poikkeus viitejärjestelmästä, vaan ennemminkin tukee sitä. — Yleistesti sovellettavien säännösten puuttuvan valikoivuuden sivuuttaminen: Kantaja toteaa tästä, että KStG:n 8 c §:n 1 a momentin saneerauslauseketta ei voida pitää valikoivana myöskään siitä syystä, että kyseistä lainsäädäntöä sovelletaan yleisesti. — Saksan yhteisövero-oikeuden luonteeseen ja sisäiseen rakenteeseen perustuvan oikeutuksen sivuuttaminen: Kantaja väittää tässä yhteydessä, että KStG:n 8 c §:n 1 a momentin saneerauslauseke on ainakin, jos viitataan objektiivisen nettoperiaatteen oikeaan viitejärjestelmään, veronmaksukykyisyyden periaatteen ilmauksena oikeutettu Saksan yhteisövero-oikeuden luonteen ja sisäisen rakenteen perusteella.

2)

Toinen kanneperuste, joka perustuu ylemmäntasoisen normin rikkomiseen — luottamuksensuojan periaatteen loukkaaminen — Kantaja väittää tältä osin muun muassa, ettei komissio ollut milloinkaan ennen kuin se aloitti KStG:n 8 c §:n 1 a momentin saneerauslauseketta koskevan muodollisen tutkintamenettelyn, ilmaissut epäilyksiä KStG:n 8 §:n 4 momentin kolmannen virkkeen saneerauslausekkeen, sellaisena kuin se oli aikaisemmassa versiossaan, taikka muun jäsenvaltion vastaavaan säännöstön yhteensoveltuvuudesta valtiontukia koskevan sääntelyn kanssa. Tämän komission aikaisemman menettelyn vuoksi kantaja ei voinut ennakoida riidanalaista päätöstä edes mahdollisimman tarkkaavaisen ja huolellisen talouden toimijan kriteerin soveltamisen valossa. Kantajalla on tämän vuoksi ollut oikeus luottaa KStG:n 8 c §.n 1 a momentin saneerauslausekkeen ongelmattomuuteen.

Kanne 12.12.2011 — Helleenien tasavalta v. komissio

(Asia T-632/11)

(2012/C 39/37)

Oikeudenkäyntikieli: kreikka

Asianosaiset

Kantaja: Helleenien tasavalta (asiamiehet: I. Chalkias ja S. Papaïoannou)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	Hyväksymään kanteen

—

Kumoamaan kokonaan tai osittain 14.10.2011 annetun komission täytäntöönpanopäätöksen, joka koskee Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tukiosastosta ja Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) sekä Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavien jäsenvaltioiden tiettyjen menojen jättämistä Euroopan unionin rahoituksen ulkopuolelle ja joka on annettu tiedoksi numerolla C(2011) 7105 ja julkaistu 15.10.2011 Euroopan unionin virallisessa lehdessä L 270, s. 33, taikka muuttamaan sitä siten kuin jäljempänä esitetään

—	Velvoittamaan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Helleenien tasavalta vaatii kanteessaan 14.10.2011 annetun komission täytäntöönpanopäätöksen, joka koskee Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tukiosastosta ja Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) sekä Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavien jäsenvaltioiden tiettyjen menojen jättämistä Euroopan unionin rahoituksen ulkopuolelle ja joka on annettu tiedoksi numerolla C(2011) 7105 ja julkaistu 15.10.2011 Euroopan unionin virallisessa lehdessä L 270, s. 33, kumoamista siltä osin kuin siinä velvoitetaan Helleenien tasavalta tekemään kertaluonteisia maksuja koskevassa järjestelmässä rahoitusoikaisuja, jotka koskevat viiniviljelmien rakenneuudistus- ja rakennemuutosjärjestelmää ja rypälemehun tislaus- ja sen tietynlaiseen käyttöön myönnettävää tukijärjestelmää.

Kantaja korostaa kertaluonteisia maksuja koskevan järjestelmän alalla tehtävien oikaisujen osalta, että kiinteämääräisten oikaisujen määrääminen kertaluonteisia maksuja koskevassa järjestelmässä on lainvastaista seuraavista syistä: a) kiinteämääräisten oikaisujen määräämisellä yhteisen maatalouspolitiikan ensimmäisen vuoden aikana rikotaan yhdenvertaisuuden ja yhteistyön yleisiä periaatteita; b) asiakirjasta VI/5530/1997 ilmenevien vanhojen suuntaviivojen soveltamiselle uuteen yhteiseen maatalouspolitiikkaan ja kertaluonteisia maksuja koskevaan järjestelmään ei ole pätevää lainsäädännöllistä perustaa, ja vanhojen suuntaviivojen soveltamisella uuteen yhteiseen maatalouspolitiikkaan loukataan vakavasti suhteellisuusperiaatetta.

Toiseksi kantaja korostaa, että komission päätelmä, jonka mukaan kansallisen varannon jakamisperusteet eivät olleet asetuksen N:o 1782/2003 (1) 42 artiklan ja asetuksen N:o 795/2004 (2) 21 artiklan mukaisia, perustuu näiden säännösten erheelliseen tulkintaan ja tosiseikkojen väärään arviointiin.

Kolmanneksi kantaja väittää sovelletusta 10 prosentin kiinteämääräisestä oikaisusta, että huolimatta komission toteamuksista, jotka koskevat kansallisen varannon jakamiseen liittyviä kansallisia perusteita, sillä, ettei kaikkia rehualoja ole otettu huomioon pinta-aloja/viitemääriä ja alueellista keskiarvoa laskettaessa, ei rikota asetusta N:o 1290/2005, ja että komissio on soveltanut kyseiseen asetukseen perustuvia kiinteämääräisiä oikaisuja lainvastaisesti. Joka tapauksessa kantaja väittää, että komissio on tulkinnut ja soveltanut väärin asetuksen N:o 1290/2005 (3) 31 artiklaa ja asiakirjasta VI/5530/1997 ilmeneviä suuntaviivoja, koska a) komission väitteistä, jotka koskevat kansallisen varannon jakamisperusteita, vaikka ne näytettäisiinkin toteen, ei seuraa, että maksuja maksettaisiin sellaisille henkilöille, joilla ei ole niihin oikeutta, eikä niillä ole aiheutettu vahingonvaaraa maataloustukirahastolle; b) kyseiset väitteet eivät liity perustavanlaatuisen valvonnan puutteellisuuteen eikä niillä näin ollen voida perustella 10 prosentin suuruista kiinteämääräistä oikaisua.

Kantaja toteaa viinialaa koskevasta oikaisusta, että komissio on arvioinut väärin tosiasioita erityisesti seuraavissa kohdissa: viinitilarekisteri, rypälemehujen tislaus ja niiden käyttöön myönnettävä tuki, oheistuotteiden pakollinen tislaaminen ja viinitilojen rakenneuudistus ja –muutos, jotka eivät maksumenettelyssä tehtäviä rahoitusoikaisuja koskevien suuntaviivojen mukaan selvästikään oikeuta 100 prosentin suuruiseen oikaisuun, joka on selvästi kohtuuton valvontajärjestelmässä havaittuihin puutteisiin nähden.

---

(1)  Yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (ETY) N:o 2019/93, (EY) N:o 1452/2001, (EY) N:o 1453/2001, (EY) N:o 1454/2001, (EY) N:o 1868/94, (EY) N:o 1251/1999, (EY) N:o 1254/1999, (EY) N:o 1673/2000, (ETY) N:o 2358/71, (EY) N:o 1254/1999 ja (EY) N:o 2529/2001 muuttamisesta 29.9.2003 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1782/2003.

(2)  Yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1782/2003 säädetyn tilatukijärjestelmän täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 21.4.2004 annettu komission asetus (EY) N:o 795/2004.

(3)  Yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta 21.6.2005 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1290/2005.

Kanne 15.12.2011 — Cham v. neuvosto

(Asia T-649/11)

(2012/C 39/38)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Cham Holding Co. (Damaskos, Syyria) (edustaja: asianajaja E. Ruchat)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	ottamaan kantajan kanteen tutkittavaksi ja

—

kumoamaan Syyriaan kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2011/273/YUTP muuttamisesta 23.9.2011 annetun päätöksen 2011/628/YUTP ja Syyrian tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 442/2011 muuttamisesta 23.9.2011 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 950/2011 siltä osin kuin ne koskevat kantajaa siten, että niissä säädetään sen lisäämisestä luetteloon 9.5.2011 annetun asetuksen (EU) N:o 442/2011 5 artiklassa ja 9.5.2011 annetun päätöksen 2011/273/YUTP 3 ja 4 artiklassa tarkoitetuista yhteisöistä

—	velvoittamaan Euroopan unionin neuvoston korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kolmeen kanneperusteeseen, jotka ovat olennaisilta osin täysin samanlaisia tai samankaltaisia kuin ne perusteet, joihin on vedottu asiassa T-433/11, Makhlouf vastaan neuvosto. (1)

---

(1)  EUVL 2011, C 290, s. 14.

Kanne 16.12.2011 — Syriatel Mobile Telecom v. neuvosto

(Asia T-651/11)

(2012/C 39/39)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Syriatel Mobile Telecom (Joint Stock Company) (Damaskos, Syyria) (edustaja: asianajaja J. Pujol)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	ottaa kantajan kanteen tutkittavaksi ja toteaa sen perustelluksi

—	tämän seurauksena kumoaa päätöksen 2011/628/YUTP sekä asetuksen (EU) N:o 950/2011 ja sen myöhemmät täytäntöönpanosäädökset siltä osin kuin ne koskevat kantajaa

—	velvoittaa Euroopan unionin neuvoston korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja esittää kanteensa tueksi kuusi kanneperustetta.

1)	Ensimmäinen kanneperuste koskee sitä, ettei päätöksellä 2011/628/YUTP (1) ole oikeudellista perustaa, koska päätös 2011/273/YUTP (2) on kumottu päätöksellä 2011/782/YUTP (3).

2)	Toinen kanneperuste koskee sitä, ettei asetuksella N:o 950/2011 (4) ole oikeudellista perustaa, koska päätös 2011/273/YUTP on kumottu.

3)

Kolmas kanneperuste koskee sitä, että riidanalaisilla toimenpiteillä loukataan puolustautumisoikeuksia ja erityisesti ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen (jäljempänä Euroopan ihmisoikeussopimus) 6 ja 13 artiklan, SEUT 215 artiklan sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 ja 47 artiklan mukaista oikeutta tehokkaaseen oikeussuojaan.

4)

Neljäs kanneperuste koskee sitä, että vastaaja laiminlöi kantajan mukaan perusteluvelvollisuutensa, sillä esitetyt perustelut eivät täytä Euroopan unionin toimielimille Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklalla, SEUT 296 artiklalla sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklalla asetettuja velvoitteita.

5)

Viides kanneperuste koskee sitä, että riidanalaisilla toimenpiteillä rajoitettiin perusteettomasti ja suhteettomasti kantajan perusoikeuksia ja erityisesti sen Euroopan ihmisoikeussopimuksen lisäpöytäkirjaan ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 17 artiklaan perustuvaa omistusoikeuttaan sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklaan ja 10 artiklan 2 kohtaan perustuvaa oikeutta nauttia maineensa kunnioitusta.

6)	Kuudes kanneperuste koskee kilpailun rajoittamista Euroopan unionissa, sillä annettujen säädösten vaikutuksesta unionin televiestintämarkkinoiden normaali toiminta vääristyy ja niillä rajoitetaan eurooppalaisten operaattorien välistä kilpailua ja jäsenvaltioiden välistä kauppaa.

---

(1)  Syyriaan kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2011/273/YUTP muuttamisesta 23.9.2011 tehty neuvoston päätös 2011/628/YUTP (EUVL L 247, s. 17).

(2)  Syyriaan kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä 9.5.2011 annettu neuvoston päätös 2011/273/YUTP (EUVL L 121, s. 11).

(3)  Syyriaan kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä ja päätöksen 2011/273/YUTP kumoamisesta 1.12.2011 tehty neuvoston päätös 2011/782/YUTP (EUVL L 319, s. 56).

(4)  Syyrian tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 442/2011 muuttamisesta 23.9.2011 annettu neuvoston asetus (EU) N:o 950/2011 (EUVL L 247, s. 3).

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 12.12.2011 — Truvo Belgium v. SMHV — AOL (TRUVO ja Truvo)

(Yhdistetyt asiat T-528/10, T-69/11 ja T-77/11) (1)

(2012/C 39/40)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Seitsemännen jaoston puheenjohtajan määräyksellä yhdistetyt asiat on poistettu unionin yleisen tuomioistuimen rekisteristä.

---

(1)  EUVL C 30, 29.1.2011. EUVL C 89, 19.3.2011. EUVL C 95, 26.3.2011.

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 15.12.2011 — Westfälisch-Lippischer Sparkassen- und Giroverband v. komissio

(Asia T-22/11) (1)

(2012/C 39/41)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Kuudennen jaoston puheenjohtajan määräyksellä asia on poistettu unionin yleisen tuomioistuimen rekisteristä.

---

(1)  EUVL C 72, 5.3.2011.

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 15.12.2011 — Rheinischer Sparkassen- und Giroverband v. komissio

(Asia T-27/11) (1)

(2012/C 39/42)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Kuudennen jaoston puheenjohtajan määräyksellä asia on poistettu unionin yleisen tuomioistuimen rekisteristä.

---

(1)  EUVL C 72, 5.3.2011.