14.12.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 364/1

SEUT-sopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisen valtiontuen hyväksyminen

Tapaukset, joita komissio ei vastusta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

2011/C 364/01

Päätöksen tekopäivä

10.11.2009

Valtion tuen viitenumero

N 549/09

Jäsenvaltio

Saksa

Alue

Bayern

Nimike (ja/tai tuensaajayrityksen nimi)

Verlängerung der Beihilferegelung zur Unterstützung der Filmproduktion in Bayern

Oikeusperusta

Richtlinien für die FilmFernsehFonds Bayern GmbH, Haushaltsgesetz des Freistaates Bayern

Toimenpidetyyppi

Tukiohjelma

Tarkoitus

Kulttuuri

Tuen muoto

Takaisin maksettava avustus, Avustus, Laina

Talousarvio

Suunnitellut vuosikustannukset: 13,5 milj. EUR

Suunnitellun tuen kokonaismäärä: 54 milj. EUR

Tuen intensiteetti

70 %

Kesto

1.1.2010–31.12.2013

Toimiala

Tiedonvälitys

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite

FilmFernsehFonds Bayern GmbH

Muita tietoja

—

Päätöksen teksti (ilman luottamuksellisia tietoja) on julkaistu todistusvoimaisella kielellä/todistusvoimaisilla kielillä seuraavalla Internet-sivulla:

http://ec.europa.eu/community_law/state_aids/state_aids_texts_fi.htm

Päätöksen tekopäivä	19.10.2011
Valtion tuen viitenumero	N 330/10
Jäsenvaltio	Ranska
Alue	—
Nimike (ja/tai tuensaajayrityksen nimi)	Programme national «Très haut débit» — Volet B
Oikeusperusta	Loi no 2009-1572 du 17 décembre 2009 relative à la lutte contre la fracture numérique. Code général des collectivités territoriales (articles L 1425-1 et L 1425-2). Loi no 2010-237 du 9 mars 2010 de finances rectificative pour 2010. Code des postes et des communications électroniques (articles L 34-8 et L 34-8-3). Décision no 2010-1314 de l'ARCEP en date 14 décembre 2010 précisant les conditions d’accessibilité et d’ouverture des infrastructures et des réseaux éligibles à une aide du fonds d’aménagement numérique des territoires
Toimenpidetyyppi	Tukiohjelma
Tarkoitus	Alakohtainen kehitys, Aluekehitys
Tuen muoto	Avustus
Talousarvio	Suunnitellun tuen kokonaismäärä: 750 milj. EUR
Tuen intensiteetti	—
Kesto	1.1.2016 saakka
Toimiala	Posti- ja teleliikenne
Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite	Fonds national pour la societé numérique, collectivités territoriales
Muita tietoja	—

Päätöksen teksti (ilman luottamuksellisia tietoja) on julkaistu todistusvoimaisella kielellä/todistusvoimaisilla kielillä seuraavalla Internet-sivulla:

http://ec.europa.eu/community_law/state_aids/state_aids_texts_fi.htm

Päätöksen tekopäivä

9.11.2011

Valtion tuen viitenumero

SA.31722 (11/N)

Jäsenvaltio

Unkari

Alue

—

Nimike (ja/tai tuensaajayrityksen nimi)

A sporttevékenység támogatásához kapcsolódó társaságiadó-, és illetékkedvezmény

Oikeusperusta

A sporttal összefüggő egyes törvények módosításáról szóló 2010. évi LXXXIII. törvény. A társasági adóról és az osztalékadóról szóló 1996. évi LXXXI. törvény. Az illetékekről szóló 1990. évi XCIII. törvény

Toimenpidetyyppi

Tukiohjelma

Tarkoitus

Alakohtainen kehitys

Tuen muoto

Verohuojennus

Talousarvio

Suunnitellut vuosikustannukset: 21 200 milj. HUF

Suunnitellun tuen kokonaismäärä: 127 200 milj. HUF

Tuen intensiteetti

70 %

Kesto

30.6.2017 saakka

Toimiala

Vapaa-ajan, kulttuuri- ja urheilutoiminta

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite

Nemzeti Fejlesztési Minisztérium és Nemzeti Erőforrás Minisztérium

Muita tietoja

—

Päätöksen teksti (ilman luottamuksellisia tietoja) on julkaistu todistusvoimaisella kielellä/todistusvoimaisilla kielillä seuraavalla Internet-sivulla:

http://ec.europa.eu/community_law/state_aids/state_aids_texts_fi.htm

14.12.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 364/8

Euron kurssi (1)

13. joulukuuta 2011

2011/C 364/05

1 euro =

	Rahayksikkö	Kurssi
USD	Yhdysvaltain dollaria	1,3181
JPY	Japanin jeniä	102,60
DKK	Tanskan kruunua	7,4366
GBP	Englannin puntaa	0,84625
SEK	Ruotsin kruunua	9,0605
CHF	Sveitsin frangia	1,2345
ISK	Islannin kruunua
NOK	Norjan kruunua	7,7110
BGN	Bulgarian leviä	1,9558
CZK	Tšekin korunaa	25,633
HUF	Unkarin forinttia	304,39
LTL	Liettuan litiä	3,4528
LVL	Latvian latia	0,6970
PLN	Puolan zlotya	4,5608
RON	Romanian leuta	4,3485
TRY	Turkin liiraa	2,4641
AUD	Australian dollaria	1,3016
CAD	Kanadan dollaria	1,3528
HKD	Hongkongin dollaria	10,2548
NZD	Uuden-Seelannin dollaria	1,7215
SGD	Singaporin dollaria	1,7158
KRW	Etelä-Korean wonia	1 519,49
ZAR	Etelä-Afrikan randia	10,8795
CNY	Kiinan juan renminbiä	8,3877
HRK	Kroatian kunaa	7,4986
IDR	Indonesian rupiaa	12 005,28
MYR	Malesian ringgitiä	4,1850
PHP	Filippiinien pesoa	57,795
RUB	Venäjän ruplaa	41,7115
THB	Thaimaan bahtia	41,138
BRL	Brasilian realia	2,4292
MXN	Meksikon pesoa	18,1647
INR	Intian rupiaa	70,1100

(1) Lähde: Euroopan keskuspankin ilmoittama viitekurssi.

14.12.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 364/9

LAIVANRAKENNUSTEOLLISUUDEN VALTIONTUKEA KOSKEVAT PUITTEET

2011/C 364/06

1. JOHDANTO

Laivanrakennusteollisuuden valtiontukeen on 1970-luvun alkupuolelta saakka sovellettu erityisiä valtiontukijärjestelmiä. Kyseiset järjestelmät on asteittain mukautettu horisontaalisiin valtiontukisääntöihin. Nykyisin voimassa olevien laivanrakennusteollisuuden valtiontukea koskevien puitteiden (1) voimassaoloaika päättyy 31 päivänä joulukuuta 2011. Komission tavoitteena on yksinkertaistaa valtiontukisääntöjä ja parantaa niiden avoimuutta. Tämän johdosta komissio haluaa mahdollisimman pitkälti poistaa laivanrakennusteollisuuteen ja muihin teollisuudenaloihin sovellettavien sääntöjen väliset erot laajentamalla yleiset horisontaaliset määräykset laivanrakennusteollisuuteen (2).

2.	Komissio myöntää kuitenkin, että laivanrakennus eroaa tiettyjen piirteiden vuoksi muista teollisuudenaloista. Näitä piirteitä ovat lyhyet tuotantosarjat, tuotettujen yksiköiden koko, arvo ja monimuotoisuus sekä prototyyppien kaupallinen käyttö.

3.	Näiden erityispiirteiden vuoksi komissio katsoo asianmukaiseksi jatkaa innovaatiotukea koskevien erityismääräysten soveltamista laivanrakennusalaan, mutta se haluaa varmistaa, että kyseinen tuki ei muuta kaupankäynnin ja kilpailun edellytyksiä yhteisen edun vastaisella tavalla.

Innovaatiotoimintaan myönnettävän valtiontuen on saatava tuensaaja muuttamaan toimintatapaansa niin, että tuensaaja päättää lisätä innovaatiotoimintaansa sekä toteuttaa innovaatiohankkeita ja -toimintoja, joita se ei muuten toteuttaisi tai jotka se toteuttaisi rajoitetummin. Kannustavan vaikutuksen kartoittamiseksi laaditaan nk. kontrafaktuaalinen analyysi, jossa verrataan suunnitellun toiminnan toteutumista tuen kanssa ja ilman tukea. Näin ollen näissä puitteissa vahvistetaan tietyt vaatimukset, joiden avulla jäsenvaltiot voivat varmistaa tuen kannustavan vaikutuksen.

Yhdessä toimialan kanssa laadittiin epäviralliset säännöt laivanrakennuksen innovaatiotuelle. Ne koskevat erityisesti tukikelpoisia kustannuksia ja hankkeen innovatiivisen luonteen vahvistamista. Komissio on soveltanut kyseisiä sääntöjä päätöksentekokäytännössään. Avoimuuden varmistamiseksi nämä säännöt olisi otettava muodollisesti osaksi innovaatiotukea koskevia sääntöjä.

Aluetuen osalta komissio aikoo tarkastella horisontaalisia alueellisia valtiontukia koskevia suuntaviivoja vuosille 2007–2013 (3) vuonna 2013. Tämän vuoksi komissio soveltaa siihen asti laivanrakennusteollisuuteen edelleen samoja aluetukisääntöjä, jotka sisältyvät vuoden 2003 puitteisiin. Komissio arvioi tilannetta uudelleen alueellisia valtiontukia koskevien suuntaviivojen tarkistuksen yhteydessä.

7.	Vientiluottojen osalta näiden puitteiden tavoitteena on noudattaa sovellettavia kansainvälisiä velvoitteita.

Näihin puitteisiin sisältyy sen vuoksi erityismääräyksiä laivanrakennusalan innovaatiotuesta ja aluetuesta sekä vientiluotoista. Lisäksi laivanrakennusalan tuki voidaan katsoa sisämarkkinoille soveltuvaksi Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, jäljempänä SEUT-sopimus, ja horisontaalisten valtiontukivälineiden (4) perusteella, ellei kyseisissä välineissä toisin määrätä.

9.	SEUT-sopimuksen 346 artiklan mukaisesti, ellei sen 348 artiklan määräyksistä muuta johdu, jokainen jäsenvaltio voi toteuttaa sellaisia toimenpiteitä, jotka se katsoo tarpeellisiksi keskeisten turvallisuusetujensa turvaamiseksi sotilaalliseen käyttöön tarkoitettujen alusten rahoituksen osalta.

10.

Komissio aikoo soveltaa näissä puitteissa vahvistettuja periaatteita 1 päivästä tammikuuta 201231 päivään joulukuuta 2013. Tämän ajankohdan jälkeen komissio aikoo sisällyttää innovaatiotukea koskevat säännöt tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävästä valtiontuesta annettuihin yhteisön puitteisiin (5) ja yhdistää laivanrakennusteollisuuden aluetuet alueellisia valtiontukia koskeviin suuntaviivoihin.

2. SOVELTAMISALA JA MÄÄRITELMÄT

11.	Näiden puitteiden mukaisesti komissio voi hyväksyä tuen telakoille; tai vientiluoton osalta tuen varustamoille laivanrakennukseen, laivankorjaukseen tai laivakonversioon sekä kelluvien ja liikkuvien offshore-rakenteiden rakentamiseen myönnettävän innovaatiotuen.

12.

Näissä puitteissa tarkoitetaan:

a)	’laivanrakennuksella’ omalla käyttövoimalla kulkevien kauppa-alusten rakentamista unionissa;

b)	’laivankorjauksella’ omalla käyttövoimalla kulkevien kauppa-alusten korjausta tai kunnostamista unionissa;

’aluksen rakenteen muuttamisella’ (laivakonversiolla) omalla käyttövoimalla kulkevien kauppa-alusten, joiden bruttovetoisuus on vähintään 1 000 tonnia (6), rakenteen muuttamista unionissa, jos tehdyt konversiotyöt aiheuttavat perusteellisen muutoksen lastitilassa, rungossa, propulsiojärjestelmässä tai matkustajatilojen perusrakenteissa;

’omalla käyttövoimalla kulkevalla kauppa-aluksella’ alusta, jolla on pysyvän käyttövoima- ja ohjausjärjestelmänsä ansiosta kaikki avomerellä tai sisävesillä tarvittavat merikelpoisuusominaisuudet ja joka kuuluu yhteen seuraavista kategorioista:

i)	merialukset, joiden bruttovetoisuus on vähintään 100 tonnia, ja vastaavan kokoiset sisävesialukset, joita käytetään matkustajien ja/tai tavaroiden kuljettamiseen;

ii)	merialukset, joiden bruttovetoisuus on vähintään 100 tonnia, ja vastaavan kokoiset sisävesialukset, joita käytetään erityistehtäviin (esimerkiksi ruoppaajat ja jäänmurtajat);

iii)	vähintään 365 kilowatin hinaajat;

iv)	edellä i), ii) ja iii) kohdassa mainittujen alusten viimeistelyvaiheessa olevat, ei vielä valmiit, mutta vesillä olevat ja vapaasti kelluvat rungot.

’kelluvilla ja liikkuvilla offshore-rakenteilla’ öljyn, kaasun tai uusiutuvan energian etsimiseen, hyödyntämiseen tai tuottamiseen käytettäviä rakenteita, joilla on kaupallisen aluksen ominaisuudet lukuun ottamatta sitä, että niissä ei ole omaa käyttövoimaa, ja joita on tarkoitus liikutella useita kertoja niiden toiminnan aikana.

3. ERITYISTOIMENPITEET

3.1 Alueellinen tuki

13.

Laivanrakennukseen, laivankorjaukseen tai laivakonversioon myönnettävän aluetuen voidaan katsoa soveltuvan sisämarkkinoille, jos erityisesti seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)	tuki on suunnattu nykyisten telakoiden uudistamiseen tai nykyaikaistamiseen tehtäviin investointeihin, eikä se liity asianomaisen telakan/asianomaisten telakoiden rahoitusrakenteiden uudistamiseen, ja sen tavoitteena on nykyisten laitosten tuottavuuden kehittäminen;

b)	alueilla, joita tarkoitetaan SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan a alakohdassa ja jotka vastaavat komission kunkin jäsenvaltion osalta hyväksymää aluetukikarttaa, bruttoavustusekvivalentti on enintään 22,5 prosenttia;

alueilla, joita tarkoitetaan SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdassa ja jotka vastaavat komission kunkin jäsenvaltion osalta hyväksymää aluetukikarttaa, bruttoavustusekvivalentti on enintään 12,5 prosenttia tai sovellettava aluetuen enimmäismäärä riippuen siitä, kumpi näistä on alhaisempi;

d)	tuki rajoitetaan tukikelpoisiin kustannuksiin, jotka määritellään alueellisia valtiontukia koskevissa suuntaviivoissa vuosille 2007–2013.

3.2 Innovaatiotuki

3.2.1 Tukikelpoiset hakemukset

14.

Laivanrakennukseen, laivankorjaukseen tai laivakonversioon liittyviin innovaatioihin myönnettävää tukea voidaan pitää sisämarkkinoille soveltuvana, jos sen tuki-intensiteetti on enintään 20 prosenttia brutto, edellyttäen, että tuki liittyy innovatiivisten tuotteiden ja menetelmien teolliseen sovellukseen eli tuotteisiin tai menetelmiin, jotka ovat unionin laivanrakennusalan tämänhetkiseen huipputasoon verrattuna teknisesti uusia tai huomattavasti parempia ja joihin liittyy teknologisen tai teollisen epäonnistumisen riski. Kalastusalusten laitteisiin ja uudenaikaistamiseen myönnettävää innovaatiotukea ei katsota sisämarkkinoille soveltuvaksi, jolleivat Euroopan kalatalousrahastosta 27 päivänä heinäkuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1198/2006 (7) 25 artiklan 2 ja 6 kohdassa tai ne korvaavissa säännöksissä säädetyt edellytykset täyty. Telakalle ei voida myöntää tukea, jos samaa alusta varten myönnetään tukea Euroopan kalatalousrahastosta tai sen korvaavasta välineestä taikka muuta julkista tukea.

15.	Edellä 14 kohdassa tarkoitettuihin innovatiivisiin tuotteisiin ja menetelmiin sisältyvät laatuun ja suorituskykyyn liittyvät ympäristöalan parannukset, kuten polttoaineen kulutuksen optimointi, koneiden aiheuttamien päästöjen ja jätteiden vähentäminen ja turvallisuuden parantaminen.

16.

Kun innovaation tavoitteena on parantaa ympäristönsuojelua ja se johtaa annettujen unionin normien noudattamiseen vähintään vuotta ennen kyseisten normien voimaantuloa tai se parantaa ympäristönsuojelun tasoa unionin normien puuttuessa tai se johtaa unionin normien ylittämiseen, enimmäistuki-intensiteetti voidaan korottaa 30 prosenttiin brutto. Ilmaisujen ”unionin normit” ja ”ympäristönsuojelu” osalta sovelletaan yhteisön suuntaviivoissa valtiontuesta ympäristösuojelulle vahvistettuja määritelmiä.

17.	Edellyttäen, että innovatiiviset tuotteet täyttävät 14 kohdan mukaiset perusteet, ne voivat koskea joko uutta alustyyppiä, jonka määrittää mahdollisen uuden laivasarjan ensimmäinen alus (prototyyppi), tai aluksen innovatiivisia osia, jotka voidaan erottaa aluksesta erillisinä osina.

18.	Edellyttäen, että innovatiiviset menetelmät täyttävät 14 kohdan mukaiset perusteet, ne koskevat uusien menetelmien kehittämistä ja täytäntöönpanoa tuotannon, hallinnon, logistiikan tai suunnittelun aloilla.

19.	Innovaatiotuki voidaan katsoa sisämarkkinoille soveltuvaksi vain, jos se myönnetään innovatiivisten tuotteiden ja menetelmien ensimmäiseen teolliseen sovellukseen.

3.2.2 Tukikelpoiset kustannukset

20.	Tuotteisiin ja menetelmiin myönnettävän innovaatiotuen on rajoituttava suoraan ja yksinomaan hankkeen innovatiiviseen osaan liittyviin investointi-, suunnittelu- ja testauskustannuksiin, ja niiden on aiheuduttava innovaatiotuen hakupäivän jälkeen (8).

21.

Tukikelpoisia kustannuksia ovat telakan kustannukset sekä kolmansilta (kuten järjestelmien toimittajat, avaimet käteen -toimittajat ja alihankkijayritykset) hankittujen tavaroiden ja palveluiden kustannukset, jos kyseiset tavarat ja palvelut liittyvät välittömästi innovaatioon. Tukikelpoiset kustannukset määritellään tarkemmin liitteessä.

22.

Asianomaisen kansallisen viranomaisen, jonka jäsenvaltio on nimennyt innovaatiotuen soveltamista varten, on tutkittava tukikelpoiset kustannukset hakijan toimittamien ja perustelemien arvioiden perusteella. Kun hakemus sisältää toimittajilta hankittujen tavaroiden ja palvelujen kustannukset, kyseisiin tavaroihin tai palveluihin ei saa liittyä toimittajalle samoihin tarkoituksiin myönnettyä valtiontukea.

3.2.3 Innovatiivisen luonteen vahvistaminen

23.

Jotta innovaatiotuki katsottaisiin sisämarkkinoille soveltuvaksi näiden puitteiden mukaisesti, toimivaltaiselle kansalliselle viranomaiselle on tehtävä innovaatiotukea koskeva hakemus ennen kuin hakija tekee sitovan sopimuksen innovaatiotukihakemuksen kohteena olevan hankkeen toteuttamisesta. Tukihakemukseen on sisällytettävä sekä laadullinen että määrällinen kuvaus innovaatiosta.

24.

Toimivaltaisen kansallisen viranomaisen on pyydettävä vahvistusta riippumattomalta, teknisesti pätevältä asiantuntijalta, että tukea haetaan hankkeeseen, joka edustaa teknologisesti uutta tai huomattavasti parempaa tuotetta tai menetelmää verrattuna unionin laivanrakennusalan tämänhetkiseen huipputasoon (laadullinen arviointi). Tuki voidaan katsoa sisämarkkinoille soveltuvaksi vain, jos riippumaton ja teknisesti pätevä asiantuntija vahvistaa asianomaiselle kansalliselle viranomaiselle, että hankkeen tukikelpoiset kustannukset on laskettu niin, että ne kattavat vain hankkeen innovatiiviset osat (määrällinen arviointi).

3.2.4 Kannustava vaikutus

25.	Näissä puitteissa tarkoitetulla innovaatiotuella on oltava kannustava vaikutus, ts. tuensaajan on sen johdosta muutettava toimintatapaansa ja lisättävä innovaatiotoimintaansa. Tuen on kasvatettava innovoinnin laajuutta, soveltamisalaa ja toteutusvauhtia tai toimintaan käytettyjen varojen määrää.

26.	Komissio katsoo 25 kohdan mukaisesti, että tuella ei ole kannustavaa vaikutusta tuensaajaan, kun hanke (9) on aloitettu jo ennen kuin tuensaaja on jättänyt tukihakemuksen kansallisille viranomaisille.

27.

Tarkistaakseen, että tuki saa tuensaajan muuttamaan toimintatapaansa niin, että se lisää innovaatiotoimintaansa, jäsenvaltioiden on toimitettava ennakkoarviointi lisääntyneestä innovaatiotoiminnasta käyttäen perustana analyysia, jossa verrataan tilannetta, jossa tukea ei myönnetä, tilanteeseen, jossa tukea myönnetään. Perusteena voidaan käyttää innovoinnin laajuuden, soveltamisalan, toteutusvauhdin sekä käytettyjen varojen määrän lisäämistä sekä muita SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisen ilmoituksen tehneen jäsenvaltion esittämiä asian kannalta merkityksellisiä määrällisiä ja/tai laadullisia tekijöitä.

28.	Jos voidaan osoittaa, että tuella on merkittävä vaikutus vähintään yhteen näistä tekijöistä, ottaen huomioon yrityksen tavanomaisen toiminnan kyseisellä alalla, komissio päättelee yleensä, että tuella on kannustava vaikutus.

29.

Tukiohjelmaa arvioitaessa katsotaan, että kannustavaa vaikutusta koskevat edellytykset täyttyvät, jos jäsenvaltio sitoutuu myöntämään yksittäistä tukea hyväksytyn tukiohjelman perusteella vasta, kun se on tarkistanut, että tuella on kannustava vaikutus, ja toimittamaan vuosikertomukset hyväksytyn tukiohjelman toteutuksesta.

30.

Tukihakemus voidaan hyväksyä ainoastaan sillä edellytyksellä, että hakija tekee sitovan sopimuksen sen kyseessä olevan laivanrakennus-, laivankorjaus- tai laivakonversiohankkeen tai -menetelmän toteuttamisesta, jota varten innovaatiotukea haetaan. Maksut voidaan suorittaa vasta asiaa koskevan sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Jos sopimus peruuntuu tai hanketta ei toteuteta, kaikki maksettu tuki on palautettava korkoineen, ja korko lasketaan siitä päivästä lähtien, jona tuki maksettiin. Samalla tavoin jos hanketta ei saateta päätökseen, tukikelpoisten innovaatiokustannusten kattamiseen tarkoitettu käyttämätön tuki on palautettava korkoineen. Koron on vastattava vähintään komission hyväksymiä viitekorkoja.

3.3 Vientiluotot

31.

Julkista tukea saavien lainajärjestelyjen muodossa kansallisille tai muille kuin kansallisille laivanvarustajille tai kolmansille alusten rakentamiseen tai rakenteen muuttamiseen myönnettävän laivanrakennustuen voidaan katsoa soveltuvan sisämarkkinoille edellyttäen, että tuki on OECD:n vuoden 1998 vientiluottokonsensuksen (OECD Arrangement on Guidelines for Officially Supported Export Credits) ehtojen ja OECD:n alakohtaisen laivaluottosopimuksen taikka myöhempien niitä muuttavien tai ne korvaavien sopimusten ehtojen mukainen.

4. SEURANTA JA RAPORTOINTI

32.

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22 päivänä maaliskuuta 1999 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 659/1999 (10) ja Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 täytäntöönpanosta 21 päivänä huhtikuuta 2004 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 794/2004 (11) edellytetään, että jäsenvaltiot toimittavat komissiolle vuosittain kertomuksen kaikista voimassa olevista tukiohjelmista. Kun komissio antaa näiden puitteiden mukaisen päätöksen innovaatiotuesta, jota on myönnetty hyväksytyn tukiohjelman mukaisesti suuryrityksille, komissio voi pyytää jäsenvaltioita ilmoittamaan, kuinka kannustinvaikutusta koskeva vaatimus on otettu huomioon myönnettäessä tukea suuryrityksille käyttämällä 3.2.4 kohdassa mainittuja perusteita.

5. KASAUTUMINEN

33.

Näissä puitteissa vahvistettuja tukien enimmäismääriä sovelletaan riippumatta siitä, onko kyseinen tuki rahoitettu kokonaisuudessaan tai osittain valtion varoin tai unionin varoin. Näiden puitteiden mukaisesti hyväksytyt tuet eivät saa kasautua SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen valtiontukien eivätkä muun unionin rahoituksen kanssa, jos tuen kasautuminen johtaisi näiden puitteiden mukaisen tuki-intensiteetin ylittymiseen.

34.	Eri tarkoituksiin myönnetyn, mutta samoihin tukikelpoisiin kustannuksiin perustuvan tuen osalta sovelletaan suotuisinta enimmäismäärää.

6. PUITTEIDEN SOVELTAMINEN

35.

Komissio soveltaa näissä puitteissa vahvistettuja periaatteita 1 päivästä tammikuuta 201231 päivään joulukuuta 2013. Komissio soveltaa kyseisiä periaatteita kaikkiin ilmoitettuihin tukitoimenpiteisiin, joista siltä pyydetään päätöstä 31 päivän joulukuuta 2011 jälkeen, vaikka kyseisistä hankkeista olisi ilmoitettu jo ennen kyseistä päivämäärää.

36.	Valtiontuen sääntöjenvastaisuuden arvioinnissa sovellettavien sääntöjen määräytymisestä annetun komission ilmoituksen (12) mukaisesti komissio soveltaa näissä puitteissa vahvistettuja periaatteita tukeen, josta ei ole ilmoitettu, jos tuki on myönnetty 31 päivän joulukuuta 2011 jälkeen.

(1) EUVL C 317, 30.12.2003, s. 11.

(2) Ks. valtiontuen toimintasuunnitelma, KOM(2005) 107 lopullinen, 65 kohta: ”… komissio päättää, tarvitaanko laivanrakennusteollisuuden valtiontukea koskevia puitteita edelleen vai olisiko laivanrakennusteollisuuden sääntely hoidettava pelkästään horisontaalisin säännöin”.

(3) EUVL C 54, 4.3.2006, s. 13.

(4) Esimerkiksi valtiontuesta ympäristönsuojelulle annetuissa yhteisön suuntaviivoissa (EUVL C 82, 1.4.2008, s. 1) on vahvistettu edellytykset, joiden täyttyessä telakoille voidaan myöntää tukea ympäristöystävällisempään tuotantoon. Lisäksi varustamoille voidaan myöntää tukea uusien ajoneuvojen hankintaan, kun ne ylittävät unionin normit tai parantavat ympäristönsuojelun tasoa unionin normien puuttuessa. Tällöin tuella edistetään puhtaampaa meriliikennettä.

(5) EUVL C 323, 30.12.2006, s. 1.

(6) Bruttotonnia.

(7) EUVL L 223, 15.8.2006, s. 1.

(8) Lukuun ottamatta innovatiivisiin menetelmiin myönnettävän tuen hakemista edeltäneiden 12 kuukauden aikana tehdyistä toteutettavuustutkimuksista aiheutuneita kustannuksia.

(9) Tämä ei sulje pois sitä, että mahdollinen tuensaaja on jo saattanut suorittaa toteutettavuustutkimuksia, jotka eivät kuulu valtiontukipyynnön piiriin.

(10) EYVL L 83, 27.3.1999, s. 1.

(11) EUVL L 140, 30.4.2004, s. 1.

(12) EYVL C 119, 22.5.2002, s. 22.

LIITE

Laivanrakennusteollisuuden innovaatiotuen tukikelpoiset kustannukset

1. UUSI ALUSTYYPPI

Tukikelpoisia ovat innovaatiotukeen oikeutetun uuden alustyypin rakentamisesta aiheutuvat seuraavat kustannukset:

a)	tuotekonseptin kehittämisestä aiheutuvat kustannukset;

b)	tuotekonseptin suunnittelusta aiheutuvat kustannukset;

c)	toiminnallisesta suunnittelusta aiheutuvat kustannukset;

d)	yksityiskohtaisesta suunnittelusta aiheutuvat kustannukset;

e)	tutkimuksista, testauksesta ja malleista aiheutuvat kustannukset sekä muut aluksen kehittämiseen ja suunnitteluun liittyvät samankaltaiset kustannukset;

f)	suunnitelman täytäntöönpanon suunnittelusta aiheutuvat kustannukset;

g)	tuotteen testauksesta ja kokeilusta aiheutuvat kustannukset;

h)	uuteen alustyyppiin liittyvät kasvaneet työvoima- ja yleiskustannukset (oppimiskäyrä).

Edellä a–g alakohdassa tarkoitetut lukuun ottamatta tavanomaisen aiempaan alustyyppiin rinnastettavan rakennesuunnittelun kustannuksia.

Edellä h alakohdassa tarkoitetut suoraan teknisen innovaation käytännön toteuttamisesta aiheutuvat ylimääräiset tuotantokustannukset voivat olla tukikelpoisia, kunhan ne rajoittuvat tarvittavaan vähimmäismäärään. Prototyypin rakentamiseen liittyvien teknisten haasteiden vuoksi ensimmäisen aluksen tuotantokustannukset ovat yleensä suuremmat kuin sitä seuraavien sisaralusten tuotantokustannukset. Ylimääräiset tuotantokustannukset määritellään uuden alustyypin ensimmäisen aluksen työvoimakustannusten ja yleiskustannusten sekä saman alussarjan myöhempien alusten (sisaralusten) tuotantokustannusten välisenä erona. Työvoimakustannuksiin sisältyvät palkat ja sosiaalikulut.

Perustelluissa poikkeustapauksissa enintään 10 prosenttia uuden alustyypin rakentamisen tuotantokustannuksista voidaan katsoa tukikelpoisiksi kustannuksiksi, jos kyseiset kustannukset ovat tarpeen teknisen innovaation käytännön toteuttamiseksi. Tapaus katsotaan perustelluksi, jos ylimääräisten tuotantokustannusten arvioidaan olevan enemmän kuin 3 prosenttia myöhemmin valmistettavien sisaralusten tuotantokustannuksista.

2. LAIVAN UUDET KOMPONENTIT TAI JÄRJESTELMÄT

Tukikelpoisia ovat innovaatiotukeen oikeutetuista uusista komponenteista tai järjestelmistä aiheutuvat seuraavat kustannukset edellyttäen, että ne liittyvät suoraan innovaatioon:

a)	suunnittelu- ja kehittämiskustannukset;

b)	innovatiivisen osan testaamiskustannukset ja mallit;

c)	materiaali- ja laitteistokustannukset;

d)	poikkeustapauksissa innovaation käytännön toteuttamisesta aiheutuvat uuden komponentin tai järjestelmän rakentamis- ja asennuskustannukset, kunhan ne rajoittuvat tarvittavaan vähimmäismäärään.

3. UUDET MENETELMÄT

Tukikelpoisia ovat innovaatiotukeen oikeutetuista uusista menetelmistä aiheutuvat seuraavat kustannukset edellyttäen, että ne liittyvät suoraan innovaatioprosessiin:

a)	suunnittelu- ja kehittämiskustannukset;

b)	materiaali- ja laitteistokustannukset;

c)	tarvittaessa uuden menetelmän testauskustannukset;

d)	tuen hakemista edeltäneiden 12 kuukauden aikana tehdyistä toteutettavuustutkimuksista aiheutuneet kustannukset.

14.12.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 364/15

Ehdotuspyyntö 2011 – Kansalaisten Eurooppa -ohjelma (2007–2013)

Ohjelmatoimien toteutus: Aktiivisten kansalaisten Eurooppa, Aktiivinen eurooppalainen kansalaisyhteiskunta ja Euroopan aktiivinen muistiperintö

2011/C 364/08

JOHDANTO

Tämä ehdotuspyyntö perustuu aktiivisen Euroopan kansalaisuuden edistämiseksi vuosina 2007–2013 toteutettavasta Kansalaisten Eurooppa -ohjelmasta 12 päivänä joulukuuta 2006 tehtyyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseen N:o 1904/2006/EY (1). Ehdotuspyynnön yksityiskohtaiset ehdot ovat Europa-verkkosivustolla julkaistussa Kansalaisten Eurooppa -ohjelman ohjelmaoppaassa (ks. kohta VII). Ohjelmaopas kuuluu kiinteänä osana tähän ehdotuspyyntöön.

I Tavoitteet

Kansalaisten Eurooppa -ohjelmalla on seuraavat erityistavoitteet:

—	saatetaan yhteen ihmisiä eri puolilla Eurooppaa sijaitsevista paikallisyhteisöistä jakamaan ja vaihtamaan kokemuksia, näkemyksiä ja arvoja, jotta voidaan oppia menneestä ja rakentaa tulevaa varten;

—	edistetään Euroopan kansalaisuuteen ja demokratiaan, yhteisiin arvoihin sekä yhteiseen historiaan ja kulttuuriin liittyvää toimintaa, keskustelua ja pohdintaa Euroopan tasolla toteutettavalla kansalaisjärjestöjen yhteistyöllä;

—	tuodaan Eurooppa lähemmäksi kansalaisia edistämällä eurooppalaisia arvoja ja saavutuksia muistaen samalla Euroopan menneisyyttä;

—

kannustetaan kaikkien osallistujamaiden kansalaisia ja kansalaisjärjestöjä vuorovaikutukseen, edistetään näin kulttuurien välistä vuoropuhelua ja korostetaan sekä Euroopan monimuotoisuutta että sen yhtenäisyyttä; erityistä huomiota kiinnitetään toimiin, joilla pyritään kehittämään tiiviimmät yhteydet Euroopan unioniin 30. huhtikuuta 2004 kuuluneiden jäsenvaltioiden ja siihen myöhemmin liittyneiden jäsenvaltioiden kansalaisten välille.

II Tukikelpoiset hakijat

Ohjelma on avoin kaikille hakijoille, jotka ovat sijoittautuneet johonkin ohjelmaan osallistuvista maista. Lisäksi hakijan on oltava:

—	julkisyhteisö tai

—	voittoa tavoittelematon yhteisö, jolla on oikeudellinen asema (oikeushenkilöllisyys).

Kukin ohjelman toimista on kuitenkin suunnattu tarkemmin määritellylle joukolle organisaatioita. Tämän vuoksi hakijaorganisaatioiden tukikelpoisuus on määritelty ohjelmaoppaassa kunkin toimen/alatoimen osalta erikseen.

Ohjelmaan voivat osallistua seuraavat maat:

—	EU:n jäsenvaltiot (2)

—

Kroatia

—

Albania

—	Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia.

III Tukikelpoiset toimet

Kansalaisten Eurooppa -ohjelmasta tuetaan aktiivista Euroopan kansalaisuutta edistäviä hankkeita.

Ehdotuspyyntö kattaa seuraavat Kansalaisten Eurooppa -ohjelman toimet, joille myönnetään kahdentyyppisiä tukia: hanke- ja toiminta-avustuksia.

Toimi 1: Aktiivisten kansalaisten Eurooppa

Toimenpide 1: Ystävyyskuntatoiminta

Toimenpiteen kohteena on toiminta, johon liittyy tai jolla edistetään Euroopan kansalaisten välistä suoraa vaihtoa ystävyyskuntatoiminnan puitteissa.

Toimenpide 1.1: Ystävyyskuntatoiminnan puitteissa järjestettävät kansalaisten tapaamiset (hankeavustus)

Toimenpiteen kohteena on toiminta, johon liittyy tai jolla edistetään Euroopan kansalaisten välistä suoraa vaihtoa ystävyyskuntatoiminnan puitteissa. Hankkeessa on oltava mukana kuntia vähintään kahdesta osallistujamaasta, joista ainakin yksi on EU:n jäsenvaltio. Hankkeessa on oltava mukana vähintään 25 kansainvälistä osallistujaa kutsutuista kunnista. Tapaamisen enimmäiskesto on 21 päivää. Suurin myönnettävä tukisumma on 25 000 EUR hanketta kohti. Tuen vähimmäismäärä on 5 000 EUR.

Ystävyyskuntatoiminnan puitteissa järjestettäville kansalaisten tapaamisille myönnettävät avustukset on tarkoitettu isäntäkaupungille aiheutuvien järjestelykustannusten sekä kutsuttujen osallistujien matkakustannusten yhteisrahoitukseen. Avustukset lasketaan kiinteiden määrien/kertakorvausten perusteella.

Toimenpide 1.2: Ystävyyskuntien verkostot (hankeavustus)

Tällä toimenpiteellä tuetaan verkostojen kehittämistä ystävyyskuntasiteiden muodostamisen pohjalta, mikä on tärkeää järjestelmällisen, tiiviin ja monipuolisen yhteistyön aloittamiseksi kuntien kesken, jolloin ohjelmasta saadaan mahdollisimman suuri hyöty. Hankkeeseen on sisällyttävä vähintään kolme tapahtumaa. Siinä on oltava mukana kuntia vähintään neljästä ohjelmaan osallistuvasta maasta, joista vähintään yksi on EU:n jäsenvaltio. Hankkeessa on oltava mukana vähintään 30 kansainvälistä osallistujaa kutsutuista kunnista. Hankkeen enimmäiskesto on kaksi vuotta; yksittäisen tapahtuman enimmäiskesto on 21 päivää.

Tässä toimenpiteessä hankekohtainen enimmäisavustus on 150 000 EUR. Pienin hakukelpoinen avustus on 10 000 EUR. Avustukset lasketaan kiinteiden määrien/kertakorvausten perusteella.

Toimenpide 2: Kansalaishankkeet ja tukitoimenpiteet

Toimenpide 2.1: Kansalaishankkeet (hankeavustus)

Tällä toimenpiteellä pyritään vastaamaan yhteen Euroopan unionin tämän hetken suurimmista haasteista: kuinka kansalaisten ja Euroopan unionin välinen kuilu voidaan kuroa umpeen. Siinä pyritään löytämään omaperäisiä ja innovatiivisia menetelmiä, joiden avulla voitaisiin kannustaa kansalaisia osallistumaan ja edistettäisiin Euroopan kansalaisten ja Euroopan unionin toimielinten välistä vuoropuhelua.

Hankkeessa on oltava mukana vähintään viisi osallistujamaata, joista vähintään yksi on EU:n jäsenvaltio. Hankkeessa on oltava vähintään 200 osallistujaa. Hankkeen enimmäiskesto on yksi vuosi.

Avustuksen määrä lasketaan euroina tasapainotetun, yksityiskohtaisen kustannusarvion perusteella. Haettu avustus voi olla enintään 60 prosenttia kyseisen hankkeen tukikelpoisista kustannuksista. Pienin myönnettävä avustus on 100 000 EUR. Hankekohtainen enimmäisavustus on 250 000 EUR.

Toimenpide 2.2: Tukitoimenpiteet (hankeavustus)

Tällä toimenpiteellä tuetaan hankkeita, jotka voivat johtaa sellaisten pitkäaikaisten kumppanuuksien ja verkostojen syntymiseen, jotka tavoittavat merkittävän määrän erilaisia aktiivista unionin kansalaisuutta edistäviä sidosryhmiä. Näin voitaisiin vastata paremmin ohjelman tavoitteisiin ja maksimoida ohjelman yleinen vaikutus ja tuloksekkuus.

Hankkeessa on oltava mukana vähintään kaksi osallistujamaata, joista vähintään toinen on EU:n jäsenvaltio. Enimmäiskesto on yksi vuosi. Suunnitteilla täytyy olla vähintään kaksi tapahtumaa hanketta kohti.

Avustuksen määrä lasketaan euroina tasapainotetun, yksityiskohtaisen kustannusarvion perusteella. Avustus voi olla enintään 80 prosenttia kyseisen hankkeen tukikelpoisista kustannuksista. Pienin hakukelpoinen avustus on 30 000 EUR. Hankekohtainen enimmäisavustus on 100 000 EUR.

Toimi 2: Aktiivinen eurooppalainen kansalaisyhteiskunta

Toimenpiteet 1 ja 2: Rakennetuki EU-politiikan tutkimusorganisaatioille ja Euroopan tason kansalaisjärjestöille (toiminta-avustukset (3))

Toimenpide 1– Rakennetuki EU-politiikan tutkimusorganisaatioille (ajatushautomoille): toimenpiteen tavoitteena on tukea sellaisia EU-politiikan tutkimusorganisaatioita (ajatushautomoita), jotka voivat esittää uusia ajatuksia ja virikkeitä keskusteluun EU-asioista, aktiivisesta Euroopan unionin kansalaisuudesta ja eurooppalaisista arvoista.

Toimenpide 2– Rakennetuki Euroopan tason kansalaisjärjestöille: tämän toimenpiteen tavoitteena on antaa Euroopan tason kansalaisjärjestöille valmiudet ja vakaat edellytykset kehittää toimintaansa Euroopan tasolla. Tarkoituksena on edistää jäsentyneen, yhtenäisen ja aktiivisen kansalaisyhteiskunnan kehitystä Euroopassa.

Tukikelpoisuusajan on vastattava hakijan varainhoitovuotta, joka ilmenee organisaation tarkastetusta tilinpäätöksestä. Jos varainhoitovuosi on kalenterivuosi, tukikelpoisuusaika alkaa 1. tammikuuta ja päättyy 31. joulukuuta. Hakijoiden, joiden varainhoitovuosi on muu kuin kalenterivuosi, tukikelpoisuusaika on 12 kuukautta varainhoitovuoden alkamisesta lähtien.

Avustuksen määrä voidaan laskea kahdella eri tavalla:

a)	kiinteämääräisinä rahoitusosuuksina/kertakorvauksina maksettavina avustuksina;

b)	todellisiin kustannuksiin perustuvina avustuksina. Avustuksen määrä lasketaan euroina tasapainotetun, yksityiskohtaisen kustannusarvion perusteella. Avustus voi olla enintään 80 prosenttia hankkeen tukikelpoisista kustannuksista.

Avustuksen enimmäismäärä on 100 000 EUR.

Toimenpide 3: Avustukset kansalaisjärjestöjen käynnistämille hankkeille (hankeavustus)

Tämän toimenpiteen tavoitteena on tukea eri osallistujamaiden kansalaisjärjestöjen käynnistämiä konkreettisia hankkeita. Näiden hankkeiden olisi lisättävä tietoisuutta Eurooppaa koskevista aiheista ja vahvistettava eri kulttuurien välistä ymmärtämystä ja yhteisten arvojen löytämistä Euroopan tason yhteistyön kautta.

Hankkeessa on oltava mukana vähintään kaksi osallistujamaata, joista vähintään toinen on EU:n jäsenvaltio. Hankkeiden enimmäiskesto on 18 kuukautta.

Avustuksen määrä voidaan laskea kahdella eri tavalla hankkeessa noudatettavan lähestymistavan ja kyseisessä tapauksessa sovellettavien erityissääntöjen mukaan:

a)	kiinteämääräisinä rahoitusosuuksina/kertakorvauksina maksettavina avustuksina;

b)	todellisiin kustannuksiin perustuvina avustuksina. Tässä tapauksessa haettu avustus voi olla enintään 70 prosenttia kyseisen hankkeen tukikelpoisista kustannuksista.

Avustuksen enimmäismäärä on 150 000 EUR. Pienin hakukelpoinen avustus on 10 000 EUR.

Yleistä eurooppalaista etua edistävät järjestöt, jotka on valittu toiminta-avustusten saajiksi vuonna 2012 toimen 2 alaisista toimenpiteistä 1 ja 2, eivät voi saada rahoitusta tästä toimenpiteestä vuonna 2012.

Toimi 4: Euroopan aktiivinen muistiperintö (hankeavustus)

Tästä toimesta tuettavien hankkeiden tavoitteena on natsivallan ja stalinismin uhrien muiston vaaliminen sekä nykyisten ja tulevien sukupolvien tietämyksen ja ymmärtämyksen parantaminen keskitysleirien ja muiden joukkotuhopaikkojen tapahtumista ja niiden syistä.

Hankkeen enimmäiskesto on 18 kuukautta.

Avustuksen määrä voidaan laskea kahdella eri tavalla:

a)	kiinteämääräisinä rahoitusosuuksina/kertakorvauksina maksettavina avustuksina;

b)	todellisiin kustannuksiin perustuvina avustuksina. Tässä tapauksessa haettu avustus voi olla enintään 70 prosenttia kyseisen hankkeen tukikelpoisista kustannuksista.

Avustuksen enimmäismäärä on 100 000 EUR. Pienin hakukelpoinen avustus on 10 000 EUR.

IV Myöntämisperusteet

Hankeavustukset:

Laadulliset perusteet (80 % annettavista pisteistä)

—	hankkeen merkitys ohjelman tavoitteiden ja painopistealueiden kannalta (25 %)

—	hankkeen ja ehdotettujen menetelmien laatu (25 %)

—	vaikutus (15 %)

—	näkyvyys ja seuranta (15 %)

Määrälliset perusteet (20 % annettavista pisteistä)

—	maantieteellinen vaikutus (10 %)

—	kohderyhmä (10 %)

Toissijaisuusperiaatetta noudattaen selvästi aliedustettuina olevien maiden osalta ja oikeudenmukaisen kohtelun varmistamiseksi laadun osalta komissio ja toimeenpanovirasto pidättävät itselleen oikeuden varmistaa kuhunkin toimeen valittujen hankkeiden tasapainoinen maantieteellinen jakauma.

Toiminta-avustukset:

Laadulliset perusteet (80 % annettavista pisteistä):

—	merkitys Kansalaisten Eurooppa -ohjelman tavoitteiden ja painopisteiden kannalta (30 %)

—	työohjelman tarkoituksenmukaisuus, johdonmukaisuus ja täydellisyys (20 %)

—	työohjelman vaikutus (10 %)

—	lisäarvo Euroopan unionille (10 %)

—	toimien näkyvyys, tulosten levittäminen Euroopan unionin kansalaisille ja sidosryhmille sekä tulosten hyödyntäminen näiden hyväksi (10 %)

Määrälliset perusteet (20 % annettavista pisteistä):

—	maantieteellinen vaikutus (10 %)

—	kohderyhmä (10 %).

Toissijaisuusperiaatetta noudattaen komissio ja toimeenpanovirasto pidättävät itselleen oikeuden varmistaa kuhunkin toimeen valittujen hankkeiden tasapainoinen maantieteellinen jakauma.

V Budjetti

Seuraavien toimien kustannusarvio vuodeksi 2012

Toimi 1 Toimenpide 1.1	Ystävyyskuntatoiminnan puitteissa järjestettävät kansalaisten tapaamiset	6 107 000 EUR
Toimi 1 Toimenpide 1.2	Ystävyyskuntien aihekohtainen verkottuminen	4 528 000 EUR
Toimi 1 Toimenpide 2.1	Kansalaishankkeet	1 308 000 EUR
Toimi 1 Toimenpide 2.2	Tukitoimenpiteet	805 000 EUR
Toimi 2 Toimenpide 3	Avustukset kansalaisjärjestöjen käynnistämille hankkeille	2 807 000 EUR
Toimi 4	Euroopan aktiivinen muistiperintö	2 414 000 EUR

Ehdotuspyynnön toteuttaminen edellyttää, että budjettivallan käyttäjä hyväksyy Euroopan unionin talousarvion vuodeksi 2012.

VI Hakemusten määräajat – Toimet

Toimet		Hakemusten jättämisen määräaika
Toimi 1 Toimenpide 1.1	Ystävyyskuntatoiminnan puitteissa järjestettävät kansalaisten tapaamiset	1. helmikuuta 1. kesäkuuta 1. syyskuuta
Toimi 1 Toimenpide 1.2	Ystävyyskuntien aihekohtainen verkottuminen	1. helmikuuta 1. syyskuuta
Toimi 1 Toimenpide 2.1	Kansalaishankkeet	1. kesäkuuta
Toimi 1 Toimenpide 2.2	Tukitoimenpiteet	1. kesäkuuta
Toimi 2 Toimenpiteet 1 ja 2	Rakennetuki EU-politiikan tutkimusorganisaatioille (ajatushautomot) ja Euroopan tason kansalaisjärjestöille	15. lokakuuta
Toimi 2 Toimenpide 3	Avustukset kansalaisjärjestöjen käynnistämille hankkeille	1. helmikuuta
Toimi 4	Euroopan aktiivinen muistiperintö	1. kesäkuuta

Hakemukset on jätettävä määräpäivään mennessä viimeistään klo 12.00 (Brysselin aikaa). Jos määräpäivä osuu viikonloppuun, hakemusten jättämisen määräajaksi katsotaan sitä seuraava ensimmäinen arkipäivä.

Hakemukset lähetetään seuraavaan osoitteeseen:

EACEA

Unit P7 Citizenship

Applications — ‘Measure XXX’

Avenue du Bourget/Bourgetlaan 1 (BOUR 01/04A)

1140 Bruxelles/Brussel

BELGIQUE/BELGIË

Käsiteltäväksi otetaan ainoastaan hakemukset, jotka on laadittu viralliselle sähköiselle hakulomakkeelle (eForm) asianmukaisesti täytettynä ja sen henkilön allekirjoittamana, jolla on valtuudet tehdä oikeudellisia sitoumuksia hakijan puolesta.

Postitse, faksilla tai sähköpostitse lähetettyjä hakemuksia ei käsitellä.

VII Lisätiedot

Hanke-ehdotusten jättämisen tarkemmat ehdot sekä hakulomakkeet ovat Kansalaisten Eurooppa -ohjelman ohjelmaoppaassa, joka on saatavilla päivitettynä seuraavilla verkkosivustoilla:

http://ec.europa.eu/citizenship/index_en.html

Koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirasto:

http://eacea.ec.europa.eu/citizenship/index_en.htm

(1) EUVL L 378, 27.12.2006, s. 32.

(2) EU:n 27 jäsenvaltiota: Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tšekki, Unkari, Viro, Yhdistynyt kuningaskunta.

(3) Tämä ehdotuspyyntö koskee vuotuisia toiminta-avustuksia varainhoitovuodeksi 2013.

14.12.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 364/21

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1/2003 27 artiklan 4 kohdan mukainen tiedonanto asiassa COMP/39.654 – Reuters Instrument Codes (RIC-koodit)

(tiedoksiannettu numerolla K(2011) 9391)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

2011/C 364/09

1. JOHDANTO

(1)

Joulukuun 16 päivänä 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1/2003 (1) 9 artiklassa säädetään, että jos komissio aikoo tehdä päätöksen, jossa rikkominen määrätään lopetettavaksi, ja jos asianomaiset yritykset esittävät sitoumuksia, joiden tarkoituksena on poistaa komission ennakkoarvioinnissaan esille tuomat kilpailuongelmat, komissio voi päätöksellään määrätä kyseisten sitoumusten noudattamisen asianomaisia yrityksiä velvoittavaksi. Päätös voidaan tehdä määräajaksi, ja siinä on todettava, ettei komission jatkotoimille ole enää perusteita. Asetuksen 27 artiklan 4 kohdan mukaan komissio julkaisee tiiviin yhteenvedon asiaan liittyvistä seikoista ja sitoumusten pääkohdat. Asianomaiset osapuolet voivat esittää huomautuksensa komission asettamassa määräajassa.

2. YHTEENVETO ASIASTA

(2)

Komissio antoi 19. syyskuuta 2011 asetuksen (EY) N:o 1/2003 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ennakkoarvioinnin. Arviointi liittyi taloustietopalvelujen toimialaan, erityisesti yhdennettyjen reaaliaikaisten tiedonsyöttöpalvelujen (2) markkinoihin. Se oli osoitettu yritykselle Thomson Reuters Corporation ja sen välittömässä tai välillisessä määräysvallassa oleville yrityksille, kuten yritykselle Thomson Reuters Limited, jäljempänä ’Thomson Reuters’. Komissio epäilee, että jotkin Thomson Reutersin lupakäytännöt, jotka koskevat RIC-koodeja (Reuters Instrument Codes), saattavat olla SEUT-sopimuksen 102 artiklan vastaisia (3). Thomson Reutersia koskeva menettely käynnistettiin 30. lokakuuta 2009.

(3)	Ennakkoarvioinnin mukaan Thomson Reutersilla on määräävä asema maailmanlaajuisilla yhdennettyjen reaaliaikaisten tiedonsyöttöpalvelujen markkinoilla.

(4)

Thomson Reuters on saattanut käyttää määräävää asemaansa väärin määräämällä asiakkailleen RIC-koodien käyttöä koskevia rajoituksia. Thomson Reuters a) kieltää asiakkaitaan käyttämästä RIC-koodeja tietojen hakemiseen muiden palveluntarjoajien yhdennetyistä reaaliaikaisista tiedonsyöttöpalveluista ja b) estää kolmansia osapuolia luomasta ja ylläpitämästä RIC-koodeja sisältäviä vastaavuustaulukoita, joiden avulla Thomson Reutersin asiakkaiden järjestelmät voisivat toimia yhteen muiden tarjoajien yhdennettyjen reaaliaikaisten tiedonsyöttöpalvelujen kanssa (4).

(5)

Nämä rajoitukset näyttävät luovan huomattavia rajoituksia palveluntarjoajan vaihtamiselle. Thomson Reutersin asiakkaat käyttävät RIC-koodeja laajasti palvelinpohjaisissa sovelluksissaan, ja RIC-koodit ovat tulleet tutuiksi näitä sovelluksia käyttävälle henkilöstölle. Thomson Reutersin asettamat rajoitukset, joiden yhteydessä RIC-koodit on sisällytetty palvelinpohjaisiin sovelluksiin, merkitsevät sitä, että palveluntarjoajan vaihtaminen edellyttää RIC-koodien poistamista ja kyseisten sovellusten uudelleenkoodaamista, jotta RIC-koodit saadaan korvattua toisella koodijärjestelmällä. Tämä on työlästä ja monessa tapauksessa erittäin kallista. Komission alustava näkemys on, että Thomson Reuters on käytännössä sitonut itseensä nykyiset yhdennettyä reaaliaikaista tiedonsyöttöpalvelua käyttävät asiakkaansa, jotka ovat sisällyttäneet RIC-koodit sovelluksiinsa. Tämän seurauksena muut yhdennettyjen reaaliaikaisten tiedonsyöttöpalvelujen tarjoajat eivät pysty kilpailemaan tehokkaasti Thomson Reutersin kanssa yhdennettyjen reaaliaikaisten tiedonsyöttöpalvelujen markkinoilla.

3. TARJOTTUJEN SITOUMUSTEN PÄÄSISÄLTÖ

(6)

Thomson Reuters ei ole komission kanssa samaa mieltä tämän ennakkoarvioinnista. Se on kuitenkin esittänyt asetuksen (EY) N:o 1/2003 9 artiklan mukaisesti sitoumuksia, joilla on tarkoitus ratkaista komission havaitsemat kilpailuongelmat. Thomson Reutersin tarjoamat sitoumukset, jäljempänä ’sitoumukset’, esitetään lyhyesti jäljempänä. Sitoumusten julkinen versio julkaistaan kokonaisuudessaan englannin kielellä kilpailun pääosaston verkkosivuilla osoitteessa: http://ec.europa.eu/competition/index_en.html

(7)

Sitoumusten mukaan Thomson Reutersin nykyisille ja tuleville reaaliaikaisen palvelun (5) asiakkaille tarjotaan ns. ERL-lisenssi (laajennettu RIC-koodeja koskeva lisenssi, Extended RIC Licence (6)), jolla ne saavat nykyistä laajemmat RIC-koodien käyttöoikeudet. Sen myötä ne saisivat kuukausittaista lisenssimaksua vastaan oikeuden käyttää RIC-koodeja reaaliaikaisen taloustiedon hakemiseen Thomson Reutersin kilpailijoilta peräisin olevista yhdennetyistä reaaliaikaisista tiedonsyöttöpalveluista, kun asiakkaiden tarkoituksena on vaihtaa osa tai kaikki palvelinpohjaisista sovelluksistaan vaihtoehtoisten yhdennettyjen reaaliaikaisten tiedonsyöttöpalvelujen tarjoajien hoidettaviksi. Lisäksi Thomson Reuters tarjoaisi ERL-lisenssin haltijoille säännöllisiä asiaan liittyvien RIC-koodien päivityksiä sekä tarvittaessa RIC-koodeihin liittyvät välttämättömät tiedot (kauppapaikka, liikkeeseenlaskija, virallinen koodi, valuutta ja/tai kuvaus).

(8)

Sitoumukset kattavat i) asiakkaat, jotka vaihtavat Thomson Reutersin yhdennetyn reaaliaikaisen tiedonsyöttöpalvelun osittain ja/tai kokonaan vaihtoehtoiseen yhdennettyyn reaaliaikaiseen tiedonsyöttöpalveluun ja ii) asiakkaat, jotka tilaavat kolmannen osapuolen tarjoaman yhdennetyn reaaliaikaisen tiedonsyöttöpalvelun Thomson Reutersin reaaliaikaisen palvelun lisäksi (esimerkiksi varajärjestelmäksi yllättävien käyttökeskeytysten varalta tai mahdollistamaan uusien yhdennettyjen reaaliaikaisten tiedonsyöttöpalvelujen toimintojen ja luotettavuuden testaamisen). Thomson Reuters sitoutuu siihen, että asiakkaan vaihtaessa osittain toisen yhdennetyn reaaliaikaisen tiedonsyöttöpalvelun tarjoajan/tarjoajien asiakkaaksi, se ei syrji asiakkaita sen suhteen, millaisin ehdoin Thomson Reutersin yhdennettyjä reaaliaikaisia tiedonsyöttöpalveluja tarjotaan (7).

(9)

Laajennetun RIC-koodeja koskevan lisenssin voi saada sitoumusten kautta käyttöön viiden vuoden ajan, ja se myönnetään pysyvästi. Asiakas voi siis saada laajennetun RIC-koodeja koskevan lisenssin Thomson Reutersilta viiden vuoden ajanjakson aikana, mutta voi sen jälkeen jatkaa lisenssin käyttöä ilman aikarajoitusta, edellyttäen, että maksaa asiaankuuluvan maksun ja noudattaa lisenssin muita ehtoja.

(10)

Tätä korjaustoimenpidettä sovellettaisiin kaikkiin RIC-koodeihin, jotka liittyvät suoraan Thomson Reutersin reaaliaikaiseen palveluun sisältyvään yksittäisen rahoitusvälineen hintaan tai indeksin arvoon, näin ollen muun muassa i) tietoihin pörsseistä ja monenkeskisistä kaupankäyntijärjestelmistä ja ii) useimpiin OTC-kaupankäynnin kohteena oleviin rahoitusvälineisiin, joita ei ole listattu pörsseissä eikä monenkeskisissä kaupankäyntijärjestelmissä (8). Korjaustoimenpiteen ulkopuolelle jäävät ainoastaan OTC-kaupankäynnin kohteena oleviin rahoitusvälineisiin liittyvät RIC-koodit, joita koskevat tiedot Thomson Reuters hankkii yhdestä, RIC-koodin perusteella yksilöitävissä olevasta tietolähteestä (single source RICs) (9).

(11)

Thomson Reuters tarjoaa lisäksi käyttöön tiedot, jotka ovat tarpeen, jotta asiakkaiden on helpompi etsiä vastaavuuksia muiden palveluntarjoajien koodistosta. Sitoumukset mahdollistaisivat myös sen, että asiakkaat voivat pyytää kolmansia osapuolia kehittämään välineitä palveluntarjoajan vaihtamisen helpottamiseksi ja että ne voivat antaa näille kolmansille osapuolille luvan antaa kehittämänsä ohjelmiston useiden asiakkaiden käyttöön, kunhan kukin asiakkaista on hankkinut ERL-lisenssin. Nämä kolmannet osapuolet eivät kuitenkaan saisi oikeuksia itse RIC-koodien käyttöön.

(12)

Lisäksi on olemassa muunlaisia lisenssejä, joita Thomson Reuters myöntää kaupallisin ehdoin ja jotka eivät sisälly ERL-lisenssin piiriin. Palveluntarjoajan vaihtoa koskevan välineen kehittäminen esimerkiksi edellyttää Thomson Reutersin myöntämää kehitysoikeuslisenssiä. Lisäksi Thomson Reuters myöntää tapahtumakäsittelylisenssejä asiakkaille, jotka haluavat käyttää RIC-koodeja tunnisteina täysin automaattisessa käsittelyssä. Tämä liittyy esimerkiksi siihen, että Thomson Reutersin asiakkaat jakavat RIC-koodeja uudelleen muille osapuolille. Thomson Reuters sitoutuu siihen, ettei se syrji tällaisten muiden lisenssien ehtojen suhteen asiakkaitaan, jotka siirtyvät muiden yhdennettyjen reaaliaikaisten tiedonsyöttöpalvelujen tarjoajien asiakkaiksi, eikä kolmansia osapuolia, jotka kehittävät ohjelmistoja tai teknologiaa, joka auttaa ERL-lisenssinhaltijoita vaihtamaan palveluntarjoajaa (10).

(13)

Maantieteellisesti tarkasteltuna ehdotettu lisenssi on periaatteessa rajoitettu koskemaan sellaisten asiakkaiden sovelluksia, jotka palvelevat Euroopan talousalueelle sijoittautuneita liikeyrityksiä. Muualle sijoittautuneita yrityksiä palvelevat sovellukset sisältyvät kuitenkin myös sen piiriin, jos se on ”kohtuullisessa määrin edellytettävissä” tehostamaan palveluntarjoajan vaihtamista asiakkaan Euroopan talousalueella sijaitsevan liiketoiminnan edun mukaisesti (11). Thomson Reuters on esittänyt esimerkkejä tapauksista, joissa tämän ehdon katsotaan täyttyvän. Esimerkit on sisällytetty sitoumuksiin liitteenä IV.

(14)

Thomson Reutersin kaavailemat ERL-lisenssin kuukausimaksut heijastavat niiden kaupallisten ehtojen rakennetta, jotka liittyvät sen tällä hetkellä palvelinpohjaisissa sovelluksissa käytettäviksi toimittamiin tietoihin (12). Maksut perustuvat RIC-koodien määrään, jonka asiakas haluaa lisensoida tietojen hakemiseksi kilpailijalta tietyn liiketoiminnan yhteydessä. Maksut kattavat RIC-koodien lisäkäyttöoikeudet sekä Thomson Reutersin asiakkailleen sitoumusten mukaisesti tarjoaman palvelun kustannukset. Thomson Reutersin mukaan maksujen taso vastaa pientä osuutta sen yhdennetyn reaaliaikaisen tiedonsyöttöpalvelun hinnasta, joka peritään samanlaajuisesta RIC-koodien lisenssistä ja käytöstä. Maksujärjestelmään kuuluu myös 750 Yhdysvaltain dollarin vähimmäiskuukausimaksu. ERL-lisenssin maksujärjestelmää koskevia yksityiskohtaisia tietoja on saatavilla sitoumusten ei-luottamuksellisessa versiossa, joka on julkaistu kilpailun pääosaston verkkosivuilla (liite I).

4. HUOMAUTUSPYYNTÖ

(15)

Jollei markkinatestin tuloksista muuta johdu, komissio aikoo tehdä asetuksen (EY) N:o 1/2003 9 artiklan 1 kohdan mukaisen päätöksen, jossa edellä yhteenvetona ja kilpailun pääosaston verkkosivustolla lyhentämättöminä esitetyt sitoumukset todetaan sitoviksi. Jos sitoumuksiin tehdään merkittäviä muutoksia, toteutetaan uusi markkinatesti.

(16)	Komissio pyytää asetuksen (EY) N:o 1/2003 27 artiklan 4 kohdan mukaisesti asianomaisia kolmansia osapuolia esittämään huomautuksensa sitoumuksista.

(17)

Komissio pyytää asianomaisia osapuolia esittämään näkemyksiä erityisesti jäljempänä esitetyistä kysymyksistä. Ne koskevat tilannetta, jossa Thomson Reutersin reaaliaikaisen palvelun palvelinpohjaisen sovelluksen asiakas siirtyy vaihtoehtoisen yhdennettyjen reaaliaikaisten tiedonsyöttöpalvelujen tarjoajan asiakkaaksi.

Mahdollistaako maksujen taso (vähimmäismaksu mukaan lukien) koodeihin liittyvien vaihtokustannusten alenemisen siinä määrin, että Thomson Reutersin asiakkaiden kannattaa halutessaan vaihtaa vaihtoehtoisen palveluntarjoajan asiakkaaksi? Pyydämme esittämään arviot seuraavista näkökohdista:

i)	ERL-maksut, jotka yrityksenne olisi maksettava sen vaihtaessa osittain ja/tai kokonaan pois Thomson Reutersin yhdennetyn reaaliaikaisen tiedonsyöttöpalvelun piiristä;

ii)

osuus, jota ERL-maksut vastaisivat alkuperäisen yhdennetyn reaaliaikaisen tiedonsyöttöpalvelun maksuista (kussakin tapauksessa sovellettavien alennusten jälkeen), joita yrityksenne tällä hetkellä maksaa Thomson Reutersille: i) 1–3 prosenttia, ii) 4–6 prosenttia, iii) 7–9 prosenttia tai iv) yli 10 prosenttia; sekä

iii)	maksuluokka, joka koskisi yritystänne kunkin liiketoiminta-alan osalta kuukausittain (ks. sitoumusten liitteessä I oleva maksujärjestelmä).

b)	Katsotteko, että RIC-koodien säännölliset päivitykset ovat olennainen osa ERL-lisenssiä, jota yrityksenne tarvitsee helpottamaan yhdennetyn reaaliaikaisen tiedonsyöttöpalvelun tarjoajan vaihtamista?

c)	Katsotteko, että ERL-lisenssin rajoittaminen ainoastaan palvelinpohjaisten sovellusten vaihtamiseen (ilman että se kattaa erikseen niiden käyttöä käyttäjien toimesta) riittää korjaamaan komission edellä esittämät, RIC-koodeihin liittyvät ongelmat?

Sitoumusten maantieteellinen laajuus rajoitetaan palvelinpohjaisiin sovelluksiin, jotka tarjoavat palvelua Euroopan talousalueella toimiville yrityksille. Niihin kuuluvat myös palvelinpohjaiset sovellukset, jotka tuottavat palvelua muualla toimiville yrityksille, jos se on ”kohtuullisessa määrin edellytettävissä”. Katsotteko tämän riittävän mahdollistamaan sen, että Euroopan talousalueelle sijoittautuneet yritykset hyötyvät sitoumuksista ja vaihtavat palveluntarjoajaa halutessaan? Ellette katso, pyydämme teitä selvittämään, miksi ehdotettu maantieteellinen laajuus estäisi teitä vaihtamasta Euroopan talousalueelle sijoittautuneen yrityksenne palveluntarjoajaa? Pyydämme mainitsemaan tarvittaessa Thomson Reutersin liitteessä IV esittämien esimerkkien lisäksi muita esimerkkejä.

Thomson Reutersin mukaan korjaustoimenpiteen piiriin kuuluvien RIC-koodien osuus globaalista likviditeetistä on 95 prosenttia. Thomson Reutersin mukaan ei ole tarpeen eikä mahdollista sisällyttää korjaustoimenpiteen soveltamisalaan OTC-välineisiin liittyviä RIC-koodeja, joilla yksilöidään yksittäinen tietolähde ja hinta. Katsotteko tämän olevan riittävää, jotta korjaustoimenpide on tehokas?

Pyydämme toimittamaan tietoja mahdollisista kolmansista osapuolista, joilla on kapasiteettia ja/tai kaupallisia kannustimia kehittää vaihdon mahdollistavia välineitä helpottamaan palveluntarjoajan vaihtamista asiakkaiden kannalta. Jos mahdollista, arvioikaa tällaisesta palvelusta asiakkaille aiheutuvien kustannusten suuruusluokkaa.

Katsotteko, että Thomson Reutersin sitoumuksiin sisältyvät syrjimättömyyttä suhteessa muihin lisensseihin koskevat säännökset (ks. edellä 8 ja 12 kohta) ovat riittävät ja asianmukaiset i) asiakkaille, jotka haluavat vaihtaa käyttämään toista palveluntarjoajaa, ja ii) kolmansina osapuolina oleville kehittäjille, jotka pyrkivät helpottamaan palveluntarjoajan vaihtamista?

(18)	Vastausten ja huomautusten olisi mieluiten oltava perusteltuja ja niissä olisi esitettävä kaikki olennaiset tosiseikat. Jos havaitsette johonkin ehdotettujen sitoumusten osa-alueeseen liittyvän ongelman, pyydämme teitä ehdottamaan mahdollista ratkaisua.

(19)

Huomautusten esittämisen määräaika päättyy kuusi viikkoa tämän tiedonannon julkaisemisen jälkeen. Asianomaisia osapuolia pyydetään toimittamaan huomautuksistaan julkinen toisinto, josta liikesalaisuudet ja muut luottamukselliset tiedot on poistettu ja korvattu tarvittaessa yhteenvedolla, joka ei sisällä luottamuksellisia tietoja, tai merkinnällä ”liikesalaisuus” tai ”luottamuksellinen tieto”.

(20)

Huomautukset voidaan lähettää komissiolle viitteellä Asia COMP/39.654 – RICs sähköpostitse (COMP-GREFFE-ANTITRUST@ec.europa.eu), faksilla (+32 22950128) tai postitse seuraavaan osoitteeseen:

European Commission

Directorate-General for Competition

Antitrust Registry

1049 Bruxelles/Brussel

BELGIQUE/BELGIË

(1) EYVL L 1, 4.1.2003, s. 1. EY:n perustamissopimuksen 81 artiklasta tuli 1. joulukuuta 2009 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 101 artikla ja EY:n perustamissopimuksen 82 artiklasta SEUT-sopimuksen 102 artikla. Kyseiset artiklat ovat asiasisällöltään samanlaiset. Viittauksia SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklaan on tässä tiedonannossa pidettävä soveltuvin osin viittauksina EY:n perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklaan.

(2) Asia koskee nimenomaan yhdennettyjä reaaliaikaisia tiedonsyöttöpalveluja, ei reaaliaikaisia tietoja, jotka välitetään työpöytätuotteiden kautta.

(3) Thomson Reutersin mukaan RIC-koodit ovat tiedonhakuun käytettäviä aakkosnumeerisia koodeja, jotka Thomson Reuters on luonut ja jotka se tarjoaa asiakkaidensa käyttöön kiinteänä osana taloustietopalvelujaan. Niillä tunnistetaan, selataan ja haetaan jäsennettyjä toisiinsa liittyviä tietoja Thomson Reutersin reaaliaikaisista tietokokoelmista ja jakeluverkosta (IDN, Integrated Data Network).

(4) Thomson Reuters on todennut, ettei se estä yhdennettyjä reaaliaikaisia tiedonsyöttöpalveluja käyttäviä asiakkaitaan etsimästä vastaavuuksia RIC-koodien ja muiden palveluntarjoajien koodiston välillä, kunhan tuloksena olevaa tietokantaa tai vastaavuustaulukkoa ei käytetä tiedonhakuun toisen palveluntarjoajan tiedoista. Toisin sanoen Thomson Reuters ei kiellä vastaavuustaulukoiden laatimista sinänsä, mutta vastustaa RIC-koodien suoraa ja välillistä käyttöä reaaliaikaisten tietojen hakuun muiden palveluntarjoajien tiedoista.

(5) Thomson Reuters markkinoi yhdennettyjä reaaliaikaisia tiedonsyöttöpalvelujaan nimellä Thomson Reuters Real-time Service (jäljempänä ’reaaliaikainen palvelu’ – aiemmin sen nimenä oli Reuters Datascope Real-Time Service eli RDRT) käytettäväksi palvelinpohjaisissa sovelluksissa.

(6) Ks. sitoumusten liite II.

(7) Ks. sitoumusten lauseke 6.4.2.

(8) Thomson Reutersin mukaan yhdistetyt RIC-koodit, jotka edustavat kaikista rahoitusvälineiden yksilöintiin käytettävistä validoiduista tietolähteistä saatavaa yhtä kokonaishintaa (aggregated contributed RICs), vastaavat yli 95 prosenttia globaalista likviditeetistä ja sisältyvät sitoumuksen soveltamisalaan.

(9) Thomson Reutersin mukaan OTC-kaupankäynnin kohteena olevat rahoitusvälineet, joita koskevat tiedot se hankkii yhdestä ainoasta lähteestä, vastaavat alle 5 prosenttia globaalista likviditeetistä.

(10) Ks. sitoumusten lausekkeet 6.4. ja 6.5.

(11) Sitoumusten yhteydessä ETA käsittää myös Sveitsin.

(12) Toisin sanoen reaaliaikaisen palvelun yhteydessä toimitetut yhdennetyt reaaliaikaiset tiedonsyöttöpalvelut.

14.12.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 364/25

Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu rekisteröintihakemuksen julkaiseminen

2011/C 364/10

Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 (1) 7 artiklassa tarkoitetulla tavalla. Vastaväitteet on toimitettava komissiolle kuuden kuukauden kuluessa tästä julkaisemisesta.

TIIVISTELMÄ

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 510/2006

”BOVŠKI SIR”

EY-N:o: SI-PDO-0005-0423-29.10.2004

SAN ( X ) SMM ( )

Tässä yhteenvedossa esitetään tuote-eritelmän pääkohdat tiedotustarkoituksessa.

1. Jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen:

Nimi:

Ministrstvo RS za kmetijstvo, gozdarstvo in prehrano

Osoite:

Dunajska cesta 22

SI-1000 Ljubljana

SLOVENIJA

+386 14789000

+386 14789055

Sähköposti:

varnahrana.mkgp@gov.si

2. Ryhmä:

Nimi:

Društvo rejcev drobnice Bovške

Osoite:

Soča 50

SI-5232 Soča

SLOVENIJA

+386 53889510

—

Sähköposti:

—

Kokoonpano:

Tuottaja/jalostaja ( X ) Muu ( )

3. Tuotelaji:

Luokka 1.3 –

Juustot

4. Eritelmä:

(yhteenveto asetuksen (EY) N:o 510/2006 4 artiklan 2 kohdan edellytyksistä)

4.1 Nimi:

”Bovški sir”

4.2 Kuvaus:

Bovški sir luokitellaan kovaksi, täysrasvaiseksi juustoksi. Se valmistetaan lampaan raakamaidosta, joka saadaan kotoperäisistä Bovec-rotuisista lampaista. Maito voi sisältää myös enintään 20 % lehmän- tai vuohenmaitoa.

Pyöreän kokonaisen juuston halkaisija on 20–26 cm, korkeus 8–12 cm ja paino 2,5–4,5 kg. Juuston kuori on kiinteä, sileä ja tasainen, ja sen väri vaihtelee harmahtavanruskeasta vaaleanruskeaan. Kyljet ovat hieman kuperat ja reunoiltaan pyöreähköt.

Rakenne on kiinteä, joustava, tiivis, helposti leikattavissa mutta ei mureneva. Väri on tasaisen harmahtavan vaaleanruskea, ja juustossa on harvassa tasaisesti jakautuneita linssin tai pienen herneen kokoisia koloja ja toisinaan siellä täällä myös pieniä reikiä ja halkeamia. Pidempään kypsytetyn juuston rakenne on kiinteämpi ja helpommin halkeava.

Juustolla on tunnusomainen täyteläisen aromaattinen voimakas ja hieman pistävä tuoksu ja maku. Jos valmistukseen on lisätty lehmän- tai vuohenmaitoa, maku ja tuoksu on hieman miedompi.

Bovški sir -juuston kuiva-ainepitoisuus on vähintään 60 % ja rasvapitoisuus kuiva-aineesta vähintään 45 %.

4.3 Maantieteellinen alue:

Alue, jolla Bovški sir -juuston valmistukseen käytettävä maito tuotetaan ja jolla itse juusto valmistetaan, määritellään seuraavasti: Italian rajan pohjois- ja länsipuolella Malista ja Veliki Mangartista Učjen rajanylityspaikkaan. Rajalta alue jatkuu Malin ja Veliki Muzecin kautta yli koko Božcan tasangon Na vrhu'uun kohti Hribiä, Pirovecin, Krasji vrh'n, Zaprikraj'n tasangon ja Zaplečin kautta Lopatnikiin ja Krniin, Mali Šmohoriin, Bogatiniin ja Vratcaan, Lanževicaan, Mala Vrataan, Velika Vrataan, Travnikiin, Malo Špičjeen ja Kanjeveciin, Triglavin ja Luknjan läpi Križiin, Prisojnikiin, Mala Mojstrovkaan Travnikin ohi Jaloveciin, Kotovo Sedloon, Mali Mangartiin ja takaisin Italian rajalle. Kaikki edellä mainitut raja-alueet sijaitsevat maantieteellisellä alueella.

4.4 Alkuperätodisteet:

Bovški sir -juuston jäljitettävyyden varmistamiseksi toteutetaan seuraavat menettelyt ja toimenpiteet:

Maidon tuotanto: Maito on tuotettava määritellyllä maantieteellisellä alueella. Kantakirjoilla varmistetaan, että karjan rodullinen koostumus on asianmukainen. Maatilat pitävät kirjaa myös rehuannoksista sekä rehun ja rehuaineiden hankinnoista.

Maidon kerääminen: Bovški sir -juuston valmistukseen käytettävä maito on kerättävä ja säilytettävä muusta maidosta erillään. Päivittäin tuotetuista ja ostetuista määristä (lampaan-, lehmän- ja vuohenmaito) pidetään tilakohtaista kirjaa.

Maidon jalostaminen: Bovški sir -juuston valmistajat pitävät kirjaa päivittäin jalostetuista maitomääristä sekä päivittäin tuotetuista juustomääristä ja -eristä. Erällä tarkoitetaan juustomäärää, joka on saatu yhdestä maidon juoksettumiskerrasta. Jos tiettynä päivänä valmistuu vain yksi juustoerä, valmistuspäivä muodostaa siten myös kyseisen juustoerän tunnistusmerkinnän.

Juuston kypsytys: Jotta varmistetaan, että kukin juustoerä kypsyy vähintään 60 päivää, tuottajat pitävät juuston kypsytyksestä kirjaa. Juuston valmistuspäivä tarkoittaa myös kypsymisen alkamispäivää.

4.5 Valmistusmenetelmä:

Bovški sir valmistetaan kotoperäisen Bovec-rotuisen lampaan raakamaidosta tai sekoitetusta lampaan-, lehmän- ja vuohenmaidosta. Lehmän- tai vuohenmaidon osuus maidon kokonaismäärästä saa olla enintään 20 %.

Bovški sir -juuston valmistus tapahtuu yksinomaan eläinten ollessa maidoneritysvaiheessa, joka ajoittuu lammaskarjan laiduntamiseen käytettyjen laidunten kasvukauteen. Pääosa maidoneritysvaiheessa olevien eläinten perusrehuannoksesta on peräisin laiduntamisesta, mutta sitä voidaan täydentää myös heinällä tai säilörehulla. Perusannos on vähintään 75 % päivittäisen annoksen kuiva-aineesta.

Bovški sir -juuston valmistukseen käytetään hapatettua maitoa, johon voidaan ennen juoksettumista lisätä tuoretta maitoa. Maidon hapatus kestää vähintään 12 tuntia; tällöin muodostuu kotoperäinen mikrobikasvusto, jolla varmistetaan maidon sopiva happamuus. Juoksettumisen nopeuttamiseksi maitoon voidaan lisätä kotitekoista hapatetta (pienen maitomäärän kypsentäminen korkeahkossa lämpötilassa vähintään 12 tuntia) tai valikoituja kantoja sisältävää hapatetta. Ennen juoksettumista maito lämmitetään 35–36 °C:seen. Juoksettuminen kestää 30–45 minuuttia. Saostuma rikotaan pavun tai herneen kokoisiksi paloiksi, jotka kuivuttuaan kutistuvat vehnänjyvän kokoisiksi. Juustomassa laitetaan muotteihin ja sitä puristetaan 4–6 tunnin ajan.

Suolaus voi tapahtua joko kuivasuolauksena (suolaa levitetään ja juustot käännetään kahdesti päivässä kahden päivän ajan) tai suolavedessä (24–48 tuntia). Suolauksen jälkeen kaikkiin tahkoihin merkitään päivämäärä, jona juuston kypsyminen alkoi, tai erän tunniste. Bovški sir -juusto kypsyy vähintään 60 päivää. Kypsytyksen aikana on huolehdittava juustojen kääntämisestä, harjaamisesta ja puhdistamisesta.

4.6 Yhteys maantieteelliseen alkuperään:

Bovški sir on tuote, jonka merkitys tunnetaan vuosisatojen ajan. Myös arkeologisten löytöjen mukaan Bovecin alueella on ollut asutusta jo tuhansien vuosien ajan. Oletetaankin, että juustonvalmistus alkoi tällä vuoristoalueella jo kolme vuosituhatta sitten, samaan aikaan teräksentuotannon kanssa.

Ensimmäiset viittaukset Bovecin alueeseen ovat peräisin ajalta ennen vuotta 1174 ja ensimmäiset viittaukset juustoon 1300-luvulta. Kyseiseltä ajalta peräisin olevien maarekisterien ja muiden kirjanpitotietojen mukaan juustolla oli suuri merkitys, koska maatiloista, kalastusoikeuksista jne. kannettavat maksut laskettiin juustona (Rutar, 1882).

Nimi ”Bovški sir” (italiaksi Formaggio di Plezo vero) mainittiin ensimmäisen kerran vuodelta 1756 peräisin olevassa Udinen kaupungin hintaluettelossa, josta ilmenee myös, että Bovški sir -juuston hinta oli korkeampi kuin monilla muilla juustoilla.

Laiduntamista, juustonvalmistusta ja vuoristolaidunten hoitoa käsiteltiin laidunten hoitoa koskevissa kirjoituksissa (Pašni red). Tri Henrik Tuma kirjoitti Planinski Vestnik -lehdessä julkaistun kuvauksen työpäivästä Zapotokissa Zadnja Trentan yläpuolella sijaitsevalla vuoristolaitumella ennen ensimmäistä maailmansotaa. Siitä ilmenee, että Bovški sir -juuston valmistustapa on – teknologian kehittymisestä huolimatta – lähes sama kuin vuosisatoja sitten.

Korkealla sijaitsevien vuoristolaidunten ja jyrkkien rinteiden vuoksi maantieteellisellä alueella ei ole juurikaan mahdollisuuksia tehomaatalouden harjoittamiseen. Maantieteellinen alue kokonaisuudessaan on Natura 2000 -aluetta ja suuri osa siitä kuuluu lisäksi Triglavin kansallispuistoon. Maantieteelliselle alueelle on tyypillistä Alppien mannerilmasto, jossa osittain tuntuu myös Välimeren ilmaston vaikutus, joka työntyy sisämaahan Soča-jokea pitkin. Sademäärä on korkea läpi vuoden (Bovecissa keskimäärin 2 735 mm/vuodessa vuosina 1961–1990). Eräät laaksot ovat ympäröivien korkeiden vuorenhuippujen vuoksi ilman auringonpaistetta jopa kaksi kuukautta vuodessa. Runsaista sateista huolimatta kuivuus ja voimakkaat tuulet heikentävät usein ohuen maaperän nurmisatoa, minkä vuoksi alue soveltuu parhaiten lampaan- ja vuohenkasvatukseen.

Bovški sir -juuston valmistukseen käytettävä lampaanmaito on peräisin kotoperäiseen Bovec-rotuun kuuluvista lampaista. Rotu on kehittynyt vuosisatojen kuluessa Soša-joen yläjuoksun laaksoissa, ja se on saanut nimensä Bovecin kaupungin mukaan. Bovec-rotu on tyypillisesti maidon tuotantoon tarkoitettu siropäinen ja lyhytkorvainen rotu. Jalostuksen tähänastisena perustavoitteena on ollut kehittää ankariin kasvatusolosuhteisiin ja korkeiden vuoristolaidunten niukkoihin laiduntamisoloihin sopeutunut lauhkealuonteinen, pitkäikäinen ja vastustuskykyinen rotu. Bovec-rodun lampaan maidon rasvapitoisuus kuiva-aineesta on korkeampi kuin muilla Sloveniassa kasvatetuilla maidontuotantoon tarkoitetuilla lammasroduilla, mikä vaikuttaa sekä saantoon että juuston makuun.

Maidoneritysvaiheessa Bovški sir -juuston valmistukseen käytettävää maitoa tuottavat lampaat laiduntavat ympäri aluetta. Laiduntaminen tapahtuu perinteisesti, mikä on myös ainoa taloudellisesti kannattava vaihtoehto. Tämä merkitsee sitä, että ravinto, jota lampaat nauttivat sinä aikana, kun ne tuottavat Bovški sir -juuston valmistukseen käytettävää maitoa, perustuu tuoreeseen laidunrehuun, mikä vaikuttaa suuresti juuston tyypilliseen makuun ja aromiin. Korkeusvyöhykkeestä, ilmastosta ja maaperän geologisesta koostumuksesta johtuen laitumilla esiintyy poikkeuksellisen monipuolinen valikoima kasveja. Maantieteellisellä alueella tavataan kasveja, jotka ovat tyypillisiä niin Alppien, Manner-Euroopan kuin Välimerenkin alueelle.

4.7 Valvontaelin:

Nimi:

Bureau Veritas d.o.o.

Osoite:

Linhartova cesta 49 a

SI-1000 Ljubljana

SLOVENIJA

+386 14757600

+386 14757601

Sähköposti:

info@si.bureauveritas.com

4.8 Merkinnät:

Juustoihin, jotka täyttävät kaikki eritelmän vaatimukset, merkitään tuottajan ja juuston nimi, jäljempänä esitetty Bovški sir -juuston tunnus, Euroopan unionin tunnus sekä kansallinen laatumerkki. Jos käytetään lehmä- tai vuohenmaitoa, sen prosentuaalinen osuus on myös ilmoitettava.

Tuottajat voivat lisäksi ilmoittaa, jos juustoa on kypsytetty enemmän kuin yksi vuosi tai se on valmistettu vuoristojuustolassa.

(1) EUVL L 93, 31.3.2006, s. 12.

		ISSN 1977-1053 doi:10.3000/19771053.C_2011.364.fin
Euroopan unionin virallinen lehti		C 364

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	54. vuosikerta 14. joulukuuta 2011

Ilmoitusnumero	Sisältö	Sivu
	II Tiedonannot
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDONANNOT
	Euroopan komissio
2011/C 364/01	SEUT-sopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisen valtiontuen hyväksyminen – Tapaukset, joita komissio ei vastusta ( 1 )	1

2011/C 364/02	Tiedonanto neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 12 artiklan 5 kohdan a alakohdan mukaisesti jäsenvaltion tulliviranomaisten toimittamista tiedoista, jotka koskevat tavaroiden luokittelua tullinimikkeistöön	4

	III Valmistavat säädökset
	NEUVOSTO
	Neuvosto
2011/C 364/03	Neuvoston suositus, annettu 30 päivänä marraskuuta 2011, Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsenen nimittämisestä	6

	EUROOPAN KESKUSPANKKI
	Euroopan keskuspankki
2011/C 364/04	Euroopan keskuspankin neuvoston lausunto, annettu 7 päivänä joulukuuta 2011, Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsenen nimittämistä koskevasta Euroopan unionin neuvoston suosituksesta (CON/2011/100)	7

	IV Tiedotteet
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET
	Euroopan komissio
2011/C 364/05	Euron kurssi	8

2011/C 364/06	Laivanrakennusteollisuuden valtiontukea koskevat puitteet	9

	Tilintarkastustuomioistuin
2011/C 364/07	Erityiskertomus nro 12/2011 Ovatko EU:n toimet tukeneet kalastuslaivastojen kapasiteetin mukauttamista käytettävissä oleviin kalastusmahdollisuuksiin?	14

	V Ilmoitukset
	HALLINNOLLISET MENETTELYT
	Euroopan komissio
2011/C 364/08	Ehdotuspyyntö 2011 – Kansalaisten Eurooppa -ohjelma (2007–2013) – Ohjelmatoimien toteutus: Aktiivisten kansalaisten Eurooppa, Aktiivinen eurooppalainen kansalaisyhteiskunta ja Euroopan aktiivinen muistiperintö	15

	KILPAILUPOLITIIKAN TOTEUTTAMISEEN LIITTYVÄT MENETTELYT
	Euroopan komissio
2011/C 364/09	Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1/2003 27 artiklan 4 kohdan mukainen tiedonanto asiassa COMP/39.654 – Reuters Instrument Codes (RIC-koodit) (tiedoksiannettu numerolla K(2011) 9391) ( 1 )	21

	MUUT SÄÄDÖKSET
	Euroopan komissio
2011/C 364/10	Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu rekisteröintihakemuksen julkaiseminen	25

2106.90/26-27	R/3
2208.90/4-6	R/2
4410.11/1	R/4
8517.62/20	R/5
8528.51/1	R/6
8543.70/5	R/7