|
ISSN 1977-1053 doi:10.3000/19771053.CE2011.345.fin |
||
|
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 345E |
|
|
||
|
Suomenkielinen laitos |
Tiedonantoja ja ilmoituksia |
54. vuosikerta |
|
Ilmoitusnumero |
Sisältö |
Sivu |
|
|
III Valmistavat säädökset |
|
|
|
NEUVOSTO |
|
|
2011/C 345E/01 |
||
|
FI |
|
III Valmistavat säädökset
NEUVOSTO
|
25.11.2011 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
CE 345/1 |
NEUVOSTON ENSIMMÄISESSÄ KÄSITTELYSSÄ VAHVISTAMA KANTA (EU) N:o 13/2011
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi eräistä kalastusta koskevista säännöksistä GFCM:n (Välimeren yleisen kalastuskomission) sopimusalueella ja kalavarojen kestävää hyödyntämistä koskevista hoitotoimenpiteistä Välimerellä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1967/2006 muuttamisesta
Hyväksytty neuvostossa 20 päivänä lokakuuta 2011
2011/C 345 E/01
EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka
ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 43 artiklan 2 kohdan,
ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),
noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (2),
sekä katsovat seuraavaa:
|
(1) |
Euroopan yhteisö liittyi sopimukseen Välimeren yleisen kalastuskomission (GFCM) perustamisesta, jäljempänä ’GFCM-sopimus’, Euroopan yhteisön liittymisestä Välimeren yleiseen kalastuskomissioon 16 päivänä kesäkuuta 1998 tehdyn neuvoston päätöksen 98/416/EY (3) nojalla. |
|
(2) |
GFCM-sopimus luo asianmukaiset puitteet monenväliselle yhteistyölle, jonka tavoitteena on edistää Välimeren ja Mustanmeren meren elollisten luonnonvarojen kehittämistä, säilyttämistä, järkevää hoitoa ja parhainta hyödyntämistä tasoilla, joita pidetään kestävinä ja joilla kantojen romahtamisen riskin katsotaan olevan vähäinen. |
|
(3) |
Euroopan unioni sekä Bulgaria, Kreikka, Espanja, Ranska, Italia, Kypros, Malta, Romania ja Slovenia ovat GFCM-sopimuksen sopimuspuolia. |
|
(4) |
GFCM:n antamat suositukset sitovat sen sopimuspuolia. Koska unioni on GFCM-sopimuksen sopimuspuoli, kyseiset suositukset sitovat unionia, minkä vuoksi ne olisi saatettava osaksi unionin lainsäädäntöä, ellei siinä jo ole vastaavansisältöisiä säännöksiä. |
|
(5) |
GFCM antoi vuosikokouksissaan vuosina 2005, 2006, 2007 ja 2008 eräitä GFCM-sopimusalueen kalastuksia koskevia suosituksia ja päätöslauselmia, jotka on saatettu väliaikaisesti osaksi unionin lainsäädäntöä kalastusmahdollisuuksista annetuilla vuosittaisilla asetuksilla tai GFCM:n suositusten 2005/1 ja 2005/2 osalta asetuksen (EY) N:o 1967/2006 (4) 4 artiklan 3 kohdalla ja 24 artiklalla. |
|
(6) |
Selkeyden, yksinkertaisuuden ja oikeusvarmuuden vuoksi, ja koska luonteeltaan pysyvät suositukset edellyttävät myös pysyvää oikeudellista välinettä, jolla ne voidaan saattaa osaksi unionin lainsäädäntöä, on aiheellista saattaa kyseiset suositukset osaksi yhteisön lainsäädäntöä yhdellä säädöksellä, johon voidaan lisätä tulevaisuudessa annettavia suosituksia tekemällä siihen muutoksia. |
|
(7) |
GFCM:n suosituksia sovelletaan koko GFCM-sopimusalueella eli Välimerellä ja Mustallamerellä sekä niitä yhdistävillä merialueilla, kuten GFCM-sopimuksen johdanto-osassa määritetään, ja siksi ne olisi selkeyden ja oikeusvarmuuden vuoksi saatettava osaksi unionin lainsäädäntöä yhdellä erillisellä asetuksella eikä muutoksilla asetukseen (EY) N:o 1967/2006, joka kattaa ainoastaan Välimeren. |
|
(8) |
Eräitä asetuksen (EY) N:o 1967/2006 säännöksiä olisi sovellettava koko GFCM-sopimusalueella eikä ainoastaan Välimerellä. Kyseiset säännökset olisi sen vuoksi poistettava asetuksesta (EY) N:o 1967/2006 ja sisällytettävä tähän asetukseen. Lisäksi olisi selkeytettävä entisestään tiettyjä tuossa asetuksessa säädettyjä verkkojen pienintä sallittua silmäkokoa koskevia säännöksiä. |
|
(9) |
GFCM:n suosituksissa vahvistetut, alueellisia hoitotoimenpiteitä koskevat ’kalastusrajoitusalueet’ vastaavat asetuksessa (EY) N:o 1967/2006 käytettyjä ’kalastuksensuojelualueita’. |
|
(10) |
Neuvoa-antavan tieteellisen komitean tieteellisen lausunnon perusteella GFCM antoi 23–27 päivänä maaliskuuta 2009 pidetyssä vuosikokouksessaan kalastusrajoitusalueen perustamista Lioninlahdelle koskevan suosituksen, joka sisältyy sen 11. vuosikokouksesta laadittuun raporttiin (FAO:n raportti nro 890). Kyseinen toimenpide on aiheellista toteuttaa pyyntiponnistuksen hallinnointijärjestelmän avulla. |
|
(11) |
Eräiden pyydysten valikoivuutta ei voida Välimeren sekakalastuksessa lisätä yli tietyn tason. Pyyntiponnistuksen yleisen valvonnan ja rajoittamisen lisäksi on välttämätöntä rajoittaa pyyntiponnistusta alueilla, joille kerääntyy tärkeiden kantojen täysikasvuisia kaloja, sen varmistamiseksi, että riski lisääntymisen häiriintymisestä on niin vähäinen että kantojen kestävä hyödyntäminen on mahdollista. Sen vuoksi on suotavaa ensiksi rajoittaa neuvoa-antavan tieteellisen komitean tarkastelemalla alueella harjoitettava pyyntiponnistus entiselle tasolleen ja olla sitten sallimatta kyseisen tason ylityksiä. |
|
(12) |
Hoitotoimenpiteiden pohjana olevien lausuntojen olisi perustuttava laivastojen kapasiteettia ja toimintaa, hyödynnettävien kalavarojen biologista tilaa ja kalastuksen sosioekonomista tilannetta koskevien merkityksellisten tietojen tutkimuskäyttöön. Nämä tiedot on koottava ja toimitettava hyvissä ajoin GFCM:n apuelinten lausuntojen valmistelua varten. |
|
(13) |
GFCM antoi vuoden 2008 vuosikokouksessaan suosituksen satamavaltion toimenpiteitä koskevaksi alueelliseksi järjestelmäksi, jonka tarkoituksena on torjua laitonta, ilmoittamatonta ja sääntelemätöntä kalastusta (LIS-kalastusta) GFCM-alueella. Vaikka laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen ehkäisemistä, estämistä ja poistamista koskevasta yhteisön järjestelmästä 29 päivänä syyskuuta 2008 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1005/2008 (5) kattaa yleisesti ottaen kyseisen suosituksen sisällön ja sitä on sovellettu 1 päivästä tammikuuta 2010, tässä asetuksessa on kuitenkin kyseisen suosituksen tiettyjen osien mukauttamiseksi GFCM-sopimusalueen erityispiirteisiin tarpeen viitata kyseisiin tiettyihin osiin, kuten satamatarkastusten taajuus, kattavuus ja niitä koskevat menettelyt. |
|
(14) |
Komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa, jotta varmistettaisiin yhtenäiset edellytykset tämän asetuksen säännösten täytäntöönpanemiseksi kalastusrajoitusalueilla harjoitettua kalastusta koskevan raportin muodon ja toimittamisen osalta, huonon sään vuoksi menetettyjen päivien siirtoa dolfiinikalastuksen kieltoajan aikana koskevan hakemuksen sekä päivien siirtoa koskevan raportin muodon ja toimittamisen osalta, dolfiinikalastusta koskevien tietojen keruun yhteydessä toimitettavan raportin muodon ja toimittamisen osalta, pohjakalakantoja hyödyntävään troolaustoimintaan Mustallamerellä käytettävien verkkojen vähimmäissilmäkokoa koskevien tietojen muodon ja toimittamisen osalta ja tilastotaulukoita koskevien tietojen muodon ja toimittamisen osalta sekä yhteistyön tekemiseksi ja tietojen vaihtamiseksi GFCM:n pääsihteerin kanssa. Tätä valtaa olisi käytettävä yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16 päivänä helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (6) mukaisesti. |
|
(15) |
Sen varmistamiseksi, että unioni täyttää GFCM-sopimuksen mukaiset velvoitteensa, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädöksiä siitä, miten niitä GFCM:n toimenpiteitä, jotka on jo saatettu osaksi unionin lainsäädäntöä, koskevat muutokset, joista on tullut unionia sitovia, saatetaan osaksi unionin lainsäädäntöä. Tämä koskee Mustallamerellä käytettävien verkkojen vähimmäissilmäkokoa koskevien tietojen toimittamista GFCM:n pääsihteerille, sallittujen alusten luettelon toimittamista GFCM:n pääsihteerille GFCM:n rekisteriä varten, satamavaltion toimenpiteitä, yhteistyötä, tiedottamista ja raportointia, GFCM-alueen maantieteellisten osa-alueiden taulukkoa, karttaa sekä maantieteellisiä koordinaatteja, satamavaltion suorittamia alustarkastuksia koskevia menettelyjä ja GFCM:n tilastotaulukoita. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asiaankuuluvat asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti, |
OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:
I OSASTO
YLEISET SÄÄNNÖKSET
1 artikla
Kohde
Tässä asetuksessa vahvistetaan säännöt, jotka koskevat Välimeren yleisen kalastuskomission, jäljempänä ’GFCM’, vahvistamien kalastus- ja vesiviljelytuotteita koskevien säilyttämis-, hoito-, hyödyntämis-, seuranta-, markkinointi- ja täytäntöönpanotoimenpiteiden soveltamista unionissa.
2 artikla
Soveltamisala
1. Tätä asetusta sovelletaan EU:n kalastusalusten ja jäsenvaltioiden kansalaisten GFCM-sopimusalueella harjoittamaan kaikenlaiseen kaupalliseen kalastus- ja vesiviljelytoimintaan.
Sitä sovelletaan rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 1967/2006 soveltamista.
2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, tätä asetusta ei sovelleta kalastustoimintaan, jota harjoitetaan yksinomaan tieteellisiin tutkimustarkoituksiin sen jäsenvaltion luvalla ja alaisuudessa, jonka lipun alla alus purjehtii, jos kyseisestä toiminnasta on annettu ennalta tieto komissiolle ja jäsenvaltioille, joiden vesillä tutkimukset suoritetaan. Jäsenvaltioiden, jotka harjoittavat kalastustoimintaa tieteellisiin tutkimustarkoituksiin, on ilmoitettava kaikki tällaisessa kalastustoiminnassa saadut saaliit komissiolle, niille jäsenvaltioille, joiden vesillä tutkimustoimintaa suoritetaan, ja tieteellis-teknis-taloudelliselle kalastuskomitealle.
3 artikla
Määritelmät
Tässä asetuksessa sovelletaan elollisten vesiluonnonvarojen säilyttämisestä ja kestävästä hyödyntämisestä yhteisessä kalastuspolitiikassa 20 päivänä joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2371/2002 (7) 3 artiklassa ja asetuksen (EY) N:o 1967/2006 2 artiklassa säädettyjen määritelmien lisäksi seuraavia määritelmiä:
|
a) |
’GFCM-sopimusalueella’ tarkoitetaan Välimerta ja Mustaamerta sekä niitä yhdistäviä vesialueita, kuten GFCM-sopimuksessa kuvataan; |
|
b) |
’pyyntiponnistuksella’ tarkoitetaan tuloa, joka saadaan kertomalla kalastusaluksen joko kilowatteina (kW) tai bruttovetoisuutena (GT) ilmoitettu kapasiteetti merelläolopäivien määrällä; |
|
c) |
’merelläolopäivällä’ tarkoitetaan mitä tahansa kalenteripäivää, jona alus on poissa satamasta, riippumatta siitä, miten pitkän ajan kyseisestä päivästä alus on alueella; |
|
d) |
’EU:n alusrekisterin numerolla’ tarkoitetaan yhteisön kalastuslaivastorekisteristä 30 päivänä joulukuuta 2003 annetun komission asetuksen (EY) N:o 26/2004 (8) liitteessä I määriteltyä CFR-numeroa (Community Fleet Register number). |
II OSASTO
TEKNISET TOIMENPITEET
I LUKU
Kalastusrajoitusalueet
I
4 artikla
Kalastusrajoitusalueen perustaminen
Perustetaan itäiselle Lioninlahdelle seuraavat maantieteelliset koordinaatit yhdistävien viivojen rajaama kalastusrajoitusalue:
|
— |
42° 40′ N, 4° 20′ E |
|
— |
42° 40′ N, 5° 00′ E |
|
— |
43° 00′ N, 4° 20′ E |
|
— |
43° 00′ N, 5° 00′ E. |
5 artikla
Pyyntiponnistus
Vedettäviä verkkopyydyksiä, pohjasiimoja ja pelagisia siimoja sekä pohjaverkkoja käyttävien alusten pyyntiponnistus ei saa 4 artiklassa tarkoitetulla kalastusrajoitusalueella ylittää pohjakalakantojen osalta pyyntiponnistustasoa, jota kukin jäsenvaltio sovelsi kyseisellä alueella vuonna 2008.
6 artikla
Kirjattu kalastustoiminta
Jäsenvaltioiden on viimeistään … (9) toimitettava komissiolle sähköisessä muodossa oleva luettelo lippunsa alla purjehtivista aluksista, joilla vuonna 2008 oli kirjattua kalastustoimintaa 4 artiklassa tarkoitetulla alueella ja liitteessä I määritellyllä GFCM:n maantieteellisellä osa-alueella 7. Luettelossa on mainittava aluksen nimi, sen EU:n alusrekisterin numero, jakso, jonka aikana aluksella oli lupa kalastaa 4 artiklassa tarkoitetulla alueella, ja niiden päivien lukumäärä, jotka kukin alus oli vuonna 2008 maantieteellisellä osa-alueella 7 ja erityisesti 4 artiklassa tarkoitetulla alueella.
7 artikla
Kalastamaan oikeutetut alukset
1. Edellä 4 artiklassa tarkoitetulla alueella kalastamaan oikeutetuille aluksille on myönnettävä niiden jäsenvaltiossa kalastuslupa yhteisön valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, 20 päivänä marraskuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009 (10) 7 artiklan mukaisesti.
2. Kalastusaluksille, joilla ei ole ollut kirjattua kalastustoimintaa 4 artiklassa tarkoitetulla alueella ennen 31 päivää joulukuuta 2008, ei saa myöntää lupaa aloittaa kalastusta siellä.
3. Jäsenvaltioiden on viimeistään … (11) toimitettava komissiolle 31 päivänä joulukuuta 2008 voimassa ollut kansallinen lainsäädäntö, joka koskee
|
a) |
niiden tuntien päivittäistä enimmäismäärää, joina alus voi harjoittaa kalastustoimintaa; |
|
b) |
niiden päivien viikoittaista enimmäismäärää, jotka alus voi olla merellä ja poissa satamasta; ja |
|
c) |
pakollista määräaikaa, joka on vahvistettu niiden kalastusaluksille rekisteröintisatamasta poistumisen ja sinne palaamisen välille. |
8 artikla
Herkkien luontotyyppien suojeleminen
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 4 artiklassa tarkoitettua aluetta suojellaan kaikelta muulta ihmisen toiminnalta, joka vaarantaa kyseiselle kutualueelle tunnusomaisten piirteiden säilymisen.
9 artikla
Tiedottaminen
Jäsenvaltioiden on ennen kunkin vuoden 1 päivää helmikuuta toimitettava komissiolle sähköisessä muodossa oleva raportti 4 artiklassa tarkoitetulla alueella harjoitetusta kalastustoiminnasta.
Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä tällaista kalastustoimintaraporttia koskevan muodon ja sen toimittamisen yksityiskohtaisten sääntöjen osalta. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 25 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
II
10 artikla
Kalastusrajoitusalueiden perustaminen
Kalastus pohjaharoja ja pohjatrooleja käyttäen kielletään seuraavilla alueilla:
|
a) |
Syvänmeren kalastusrajoitusalue ”Lophelia-riutta Capo Santa Maria di Leucan edustalla”, jonka rajoina ovat seuraavat koordinaatit yhdistävät viivat:
|
|
b) |
Syvänmeren kalastusrajoitusalue ”kylmää hiilivetyä tihkuvat Niilin delta-alueet”, jonka rajoina ovat seuraavat koordinaatit yhdistävät viivat:
|
|
c) |
Syvänmeren kalastusrajoitusalue ”Eratosthenes Seamount”, jonka rajoina ovat seuraavat koordinaatit yhdistävät viivat:
|
11 artikla
Herkkien luontotyyppien suojeleminen
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden toimivaltaisia viranomaisia kehotetaan suojelemaan herkkiä syvänmeren luontotyyppejä 10 artiklassa tarkoitetuilla alueilla erityisesti kaikelta muulta toiminnalta, joka vaarantaa kyseisille luontotyypeille tunnusomaisten piirteiden säilymisen.
II LUKU
Kalastuskieltoajan vahvistaminen dolfiininkalastuksessa, jossa käytetään kalojen yhteenkokoamisvälineitä
12 artikla
Kalastuskieltoaika
1. Sellainen dolfiinien (Coryphaena hippurus) kalastus, jossa käytetään kalojen yhteenkokoamisvälineitä, on kiellettyä kunkin vuoden 1 päivästä tammikuuta 14 päivään elokuuta.
2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, jos jäsenvaltio voi osoittaa, että sen lipun alla purjehtivat kalastusalukset eivät huonon sään vuoksi ole voineet käyttää tavanomaisia kalastuspäiviään, tämä jäsenvaltio voi siirtää alustensa kalojen yhteenkokoamisvälineitä käyttäen harjoitettavassa kalastuksessa menettämät päivät seuraavan vuoden 31 päivään tammikuuta saakka. Tällöin jäsenvaltioiden on toimitettava ennen vuoden loppua komissiolle hakemus siirrettävien päivien lukumäärästä.
3. Edellä olevia 1 ja 2 kohtaa sovelletaan myös asetuksen (EY) N:o 1967/2006 26 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla hallintovyöhykkeellä.
4. Edellä 2 kohdassa tarkoitetun hakemuksen on sisällettävä seuraavat tiedot:
|
a) |
kyseisen kalastustoiminnan lopettamista koskevat yksityiskohtaiset tiedot sisältävä raportti, johon sisältyvät hakemusta tukevat tarvittavat säätiedot; |
|
b) |
aluksen nimi ja sen EU:n alusrekisterin numero. |
5. Komissio tekee 2 kohdassa tarkoitettua hakemusta koskevan päätöksen kuuden viikon kuluessa hakemuksen vastaanottopäivästä ja ilmoittaa päätöksestä jäsenvaltiolle kirjallisesti.
6. Komissio ilmoittaa GFCM:n pääsihteerille 5 kohdan nojalla tehdyistä päätöksistä. Jäsenvaltioiden on ennen kunkin vuoden marraskuun 1 päivää lähetettävä komissiolle raportti 2 kohdassa tarkoitetusta, edellisenä vuonna menetettyjen päivien siirrosta.
7. Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, jotka koskevat 4 kohdassa tarkoitettujen hakemusten muotoa ja toimittamista sekä 6 kohdassa tarkoitettua raporttia päivien siirrosta. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 25 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
13 artikla
Kalastusluvat
Kalastusaluksilla, jotka saavat osallistua dolfiininkalastukseen, on oltava asetuksen (EY) N:o 1224/2009 7 artiklan mukainen kalastuslupa, ja niiden on oltava luettelossa, joka asianomaisen jäsenvaltion on toimitettava komissiolle ja jossa mainitaan aluksen nimi ja sen EU:n alusrekisterin numero. Kalastuslupa vaaditaan kokonaispituudeltaan alle 10 metriä pitkiltä aluksilta.
Tätä vaatimusta sovelletaan myös asetuksen (EY) N:o 1967/2006 26 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun hallintovyöhykkeeseen.
14 artikla
Tietojen keruu
1. Jäsenvaltioiden on luotava asianmukainen järjestelmä saaliita ja pyyntiponnistusta koskevien tietojen keräämiseksi ja käsittelemiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kalatalousalan tietojen keruuta, hallintaa ja käyttöä koskevista yhteisön puitteista sekä yhteistä kalastuspolitiikkaa koskevien tieteellisten lausuntojen tukemisesta 25 päivänä helmikuuta 2008 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 199/2008 (12) soveltamista.
2. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle joka vuosi viimeistään 15 päivänä tammikuuta lippunsa alla purjehtivien, dolfiininkalastukseen edellisenä vuonna osallistuneiden kalastusalusten lukumäärä sekä niistä purettujen dolfiinisaaliiden kokonaismäärät ja jälleenlaivaukset kullakin liitteessä I esitetyllä GFCM-sopimusalueen maantieteellisellä osa-alueella.
Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä tällaisten raporttien muotoa ja toimittamista koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen osalta. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 25 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
3. Komissio toimittaa jäsenvaltioilta saamansa tiedot GFCM:n pääsihteerille.
III LUKU
Pyydykset
15 artikla
Vähimmäissilmäkoko Mustallamerellä
1. Pohjakalakantoja hyödyntävään troolaustoimintaan Mustallamerellä käytettävien verkkojen vähimmäissilmäkoko on 40 mm. Havaksia, joiden silmäkoko on alle 40 mm, ei saa käyttää tai pitää aluksella.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu verkko on ennen 1 päivää helmikuuta 2012 korvattava neliösilmäisellä verkolla, jonka silmäkoko on troolinperässä 40 mm tai, aluksen omistajan asianmukaisesti perustellusta pyynnöstä, vinoneliösilmäisellä verkolla, jonka silmäkoko on 50 mm ja jonka tunnustetun kokovalikoivuuden on vastattava vähintään sellaisten neliösilmäisten verkkojen kokovalikoivuutta, joiden silmäkoko on troolinperässä 40 mm.
3. Jäsenvaltioiden, joiden kalastusalukset harjoittavat Mustallamerellä pohjakalakantoja hyödyntävää troolaustoimintaa, on toimitettava komissiolle ensimmäisen kerran viimeistään … (13) ja sen jälkeen joka kuudes kuukausi sellaisten kalastusalusten luettelo, jotka harjoittavat tällaista toimintaa Mustallamerellä ja jotka käyttävät neliösilmäisiä verkkoja, joiden silmäkoko on troolinperässä vähintään 40 mm, tai vinoneliösilmäisiä verkkoja, joiden silmäkoko on vähintään 50 mm, sekä sellaisten alusten prosenttiosuus koko kansallisesta pohjatroolilaivastosta.
Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä tässä kohdassa tarkoitettujen tietojen muotoa ja toimittamista koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen osalta. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 25 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
4. Komissio toimittaa 2 kohdassa tarkoitetut tiedot GFCM:n pääsihteerille.
16 artikla
Pohjaharojen ja troolien käyttö
Pohjaharojen ja troolien käyttö yli 1 000 metriä syvissä vesissä on kiellettyä.
III OSASTO
VALVONTATOIMENPITEET
I LUKU
Alusrekisteri
17 artikla
Kalastamaan oikeutettujen alusten rekisteri
1. Kunkin jäsenvaltion on toimitettava komissiolle ennen kunkin vuoden joulukuun 1 päivää yleisesti käytetyllä tiedonsiirtojärjestelmällä päivitetty luettelo lippunsa alla purjehtivista tai alueellaan rekisteröidyistä kokonaispituudeltaan yli 15 metrin mittaisista aluksista, joille se antaa luvan kalastaa GFCM-sopimusalueella myöntämällä niille kalastusluvan.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun luettelon on sisällettävä seuraavat tiedot:
|
a) |
aluksen EU:n alusrekisterin numero ja sen ulkoiset merkinnät asetuksen (EY) N:o 26/2004 liitteessä I olevan määrittelyn mukaisesti; |
|
b) |
sallittu kalastus- ja/tai jälleenlaivausaika; |
|
c) |
käytetyt pyydykset. |
3. Komissio lähettää päivitetyn luettelon GFCM:n pääsihteerille ennen kunkin vuoden tammikuun 1 päivää, jotta kyseiset alukset voidaan kirjata GFCM:n rekisteriin, jota se pitää kokonaispituudeltaan yli 15 metrin mittaisista aluksista, joilla on lupa kalastaa GFCM-sopimusalueella, jäljempänä ’GFCM-rekisteri’.
4. Kaikki 1 kohdassa tarkoitettuun luetteloon tehtävät muutokset on annettava tiedoksi komissiolle, jotta komissio voi vähintään 10 työpäivää ennen päivämäärää, jona alus aloittaa kalastuksen GFCM-sopimusalueella, toimittaa kyseiset muutokset GFCM:n pääsihteerille yleisesti käytetyn tiedonsiirtojärjestelmän avulla.
5. Kokonaispituudeltaan yli 15 metrin mittaisilta EU:n kalastusaluksilta, joita ei ole kirjattu 1 kohdassa tarkoitettuun luetteloon, kielletään kaikkien kalalajien tai simpukoiden kalastus, aluksella pitäminen, jälleenlaivaus ja purkaminen GFCM-sopimusalueella.
6. Jäsenvaltioiden on toteuttava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että
|
a) |
ainoastaan niiden lipun alla purjehtivat ja 1 kohdassa tarkoitettuun luetteloon kirjatut alukset, joilla on niiden myöntämä kalastuslupa aluksella, voivat luvassa vahvistetuin edellytyksin harjoittaa kalastusta GFCM-sopimusalueella; |
|
b) |
kalastuslupaa ei myönnetä aluksille, jotka ovat harjoittaneet laitonta, ilmoittamatonta ja sääntelemätöntä kalastusta, jäljempänä ’LIS-kalastus’, GFCM-sopimusalueella tai muualla, paitsi jos uudet laivanvarustajat ovat toimittaneet riittävät asiakirjatodisteet siitä, että edelliset varustajat ja toimijat eivät enää ole edunsaajia eikä niillä ole näiden alusten suhteen oikeudellisia tai taloudellisia etuja valvottavanaan, eivätkä kyseiset alukset osallistu LIS-kalastukseen tai ole muutoin siihen yhteydessä; |
|
c) |
niiden kansallisessa lainsäädännössä kielletään mahdollisuuksien rajoissa niiden lipun alla purjehtivien ja 1 kohdassa tarkoitettuun luetteloon kuuluvien alusten varustajia ja toimijoita osallistumasta tai olemasta muulla tavoin yhteydessä GFCM-rekisteriin kirjaamattomien kalastusalusten GFCM-alueella harjoittamaan kalastukseen; |
|
d) |
niiden kansallisessa lainsäädännössä edellytetään mahdollisuuksien rajoissa, että niiden lipun alla purjehtivien ja 1 kohdassa tarkoitettuun luetteloon kuuluvien alusten omistajilla on lippujäsenvaltion kansalaisuus tai oikeushenkilöllisyys; |
|
e) |
niiden alukset noudattavat kaikkia asiaa koskevia GFCM:n säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä. |
7. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet kalojen ja simpukoiden GFCM-sopimusalueella tapahtuvan kalastuksen, aluksella pitämisen, jälleenlaivaamisen ja purkamisen kieltämiseksi sellaisilta kokonaispituudeltaan yli 15 metrin mittaisilta aluksilta, joita ei ole kirjattu GFCM-rekisteriin.
8. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava viipymättä komissiolle kaikki tiedot, joiden perusteella on syytä vakavasti epäillä, että kokonaispituudeltaan yli 15 metrin mittaiset alukset, joita ei ole kirjattu GFCM-rekisteriin, harjoittavat kalojen tai simpukoiden kalastusta tai jälleenlaivausta GFCM-alueella.
II LUKU
Satamavaltion toimenpiteet
18 artikla
Soveltamisala
Tätä lukua sovelletaan kolmansien maiden kalastusaluksiin.
19 artikla
Ennakkoilmoitus
Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 1005/2008 6 artiklan 1 kohdassa säädetään, ennakkoilmoitus on annettava vähintään 72 tuntia ennen arvioitua satamaantuloaikaa.
20 artikla
Satamatarkastukset
1. Sen estämättä, mitä asetuksen (EY) N:o 1005/2008 9 artiklan 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltioiden on tarkastettava nimetyissä satamissaan kunakin vuonna vähintään 15 prosenttia kalastusalusten purku- ja jälleenlaivaustoimista.
2. Sen estämättä, mitä asetuksen (EY) N:o 1005/2008 9 artiklan 2 kohdassa säädetään, jäsenvaltion satamaan ilman ennakkoilmoitusta saapuvat kalastusalukset on aina tarkastettava.
21 artikla
Tarkastusmenettely
Satamatarkastusten on asetuksen (EY) N:o 1005/2008 10 artiklassa säädettyjen vaatimusten lisäksi oltava tämän asetuksen liitteessä II säädettyjen vaatimusten mukaisia.
22 artikla
Sataman käytön kieltäminen
1. Jäsenvaltiot eivät saa sallia kolmannen maan aluksen käyttävän niiden satamia GFCM-sopimusalueelta pyydettyjen kalastustuotteiden purkamiseen, jälleenlaivaukseen tai jalostukseen, ja niiden on kiellettävä sitä käyttämästä satamapalveluja mukaan lukien muun muassa tankkaus- ja täydennyspalvelut, jos
|
a) |
alus ei ole tämän asetuksen vaatimusten mukainen; |
|
b) |
alus sisältyy jonkin alueellisen kalastuksenhoitojärjestön laatimaan luetteloon aluksista, jotka ovat harjoittaneet LIS-kalastusta tai tukeneet sitä; tai |
|
c) |
aluksella ei ole voimassa olevaa lupaa harjoittaa kalastusta tai kalastukseen liittyvää toimintaa GFCM-sopimusalueella. |
Poiketen ensimmäisestä alakohdasta mikään ei estä jäsenvaltioita sallimasta kolmannen maan alusta käyttää satamiaan Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksen (14) 18 artiklassa tarkoitetuissa ylivoimaisen esteen tapauksissa tai hätätapauksissa ehdottoman välttämättömien palvelujen saamiseksi ja kyseisten tilanteiden korjaamiseksi.
2. Edellä olevaa 1 kohtaa sovelletaan asetuksen (EY) N:o 1005/2008 4 artiklan 2 kohdassa sekä 37 artiklan 5 ja 6 kohdassa säädettyjen, sataman käytön kieltämistä koskevien säännösten lisäksi.
3. Jos jäsenvaltio on kieltänyt satamiensa käytön kolmannen maan alukselta 1 tai 2 kohdan mukaisesti, sen on annettava siitä viipymättä tieto aluksen päällikölle, lippuvaltiolle, komissiolle ja GFCM:n pääsihteerille.
4. Kun 1 tai 2 kohdassa tarkoitetut kiellon perusteet eivät enää täyty, jäsenvaltion on peruutettava kieltonsa ja ilmoitettava peruutuksesta 3 kohdassa tarkoitetuille tiedonannon saajille.
IV OSASTO
YHTEISTYÖ, TIEDOTTAMINEN JA RAPORTOINTI
23 artikla
Yhteistyö ja tiedottaminen
1. Komissio ja jäsenvaltiot tekevät yhteistyötä ja vaihtavat tietoja GFCM:n pääsihteerin kanssa erityisesti
|
a) |
pyytämällä tietoja asiaankuuluvista tietokannoista ja toimittamalla tietoa niihin; |
|
b) |
pyytämällä ja harjoittamalla yhteistyötä tämän asetuksen tehokkaan täytäntöönpanon edistämiseksi. |
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden kansalliset kalastustietojärjestelmät mahdollistavat jäsenvaltioiden ja GFCM:n pääsihteerin välillä suoran sähköisen tiedonvaihdon III osastossa tarkoitetuista satamavaltion suorittamista tarkastuksista ottaen asianmukaisesti huomioon asiaan liittyvät luottamuksellisuusvaatimukset.
3. Jäsenvaltioiden on toteutettava toimenpiteitä jakaakseen tietoja sähköisesti asiaankuuluville kansallisille laitoksille ja sovittaakseen yhteen tällaisten laitosten toimia III osaston II luvussa säädettyjen toimenpiteiden täytäntöönpanossa.
4. Jäsenvaltioiden on tämän asetuksen soveltamiseksi laadittava yhteystahojen luettelo, joka on toimitettava sähköisessä muodossa viipymättä komissiolle, GFCM:n pääsihteerille ja sopimuspuolille.
5. Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä yhteistyötä ja tietojen vaihtoa koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen osalta. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 25 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
24 artikla
Tilastotaulukoiden toimittaminen
1. Jäsenvaltioiden on toimitettava GFCM:n pääsihteerille ennen kunkin vuoden toukokuun 1 päivää liitteessä III olevassa C jaksossa esitetyn GFCM:n tilastotaulukon tehtävien 1.1, 1.2, 1.3, 1.4 ja 1.5 tiedot.
2. Jäsenvaltioiden on käytettävä 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen toimittamiseen GFCM:n tiedonsyöttöjärjestelmää tai muuta asiaankuuluvaa GFCM:n pääsihteerin vahvistamaa tiedontoimitusstandardia ja -yhteyskäytäntöä, joka on saatavilla GFCM:n internetsivuilta.
3. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle tämän artiklan perusteella toimitetuista tiedoista.
Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä tässä artiklassa tarkoitettujen tietojen muotoa ja toimittamista koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen osalta. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 25 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
V OSASTO
LOPPUSÄÄNNÖKSET
25 artikla
Komiteamenettely
1. Komissiota avustaa asetuksen (EY) N:o 2371/2002 30 artiklan 1 kohdalla perustettu kalastus- ja vesiviljelyalan komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.
2. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.
26 artikla
Toimivallan siirto
Siirretään komissiolle valta antaa tarvittaessa 27 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä niiden muutosten saattamiseksi osaksi unionin lainsäädäntöä, jotka sitovat unionia ja koskevat unionin lainsäädännön osaksi jo saatettuja GFCM:n toimenpiteitä, tämän asetuksen säännösten muuttamiseksi seuraavilta osin:
|
a) |
GFCM:n pääsihteerille toimitettavat tiedot 15 artiklan 4 kohdan mukaisesti; |
|
b) |
GFCM:n pääsihteerille toimitettava luettelo kalastamaan oikeutetuista aluksista 17 artiklan mukaisesti; |
|
c) |
satamavaltion toimenpiteet 18–22 artiklan mukaisesti; |
|
d) |
yhteistyö, tiedottaminen ja tietojen toimittaminen 23 ja 24 artiklan mukaisesti; |
|
e) |
GFCM-alueen maantieteellisten osa-alueiden taulukko, kartta sekä maantieteelliset koordinaatit liitteen I mukaisesti; |
|
f) |
satamavaltion suorittamat alustarkastuksia koskevat menettelyt liitteen II mukaisesti; ja |
|
g) |
liitteessä III esitetyt GFCM:n tilastotaulukot. |
27 artikla
Siirretyn toimivallan käyttäminen
1. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin.
2. Edellä 26 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä siirretään komissiolle kolmeksi vuodeksi ... päivästä … kuuta … (15). Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään kuusi kuukautta ennen kolmen vuoden pituisen kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.
3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 26 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.
4. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
5. Edellä olevan 26 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.
28 artikla
Asetuksen (EY) N:o 1967/2006 muuttaminen
Muutetaan asetus (EY) N:o 1967/2006 seuraavasti:
|
1) |
kumotaan 4 artiklan 3 kohta; |
|
2) |
korvataan 9 artiklan 3 kohta seuraavasti: ”3. Muiden kuin 4 kohdassa tarkoitettujen vedettävien verkkojen pienin sallittu silmäkoko on seuraava:
Kalastusaluksilla on lupa käyttää ja pitää aluksella vain yhtä mainituista kahdesta verkkotyypistä. Komissio esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2012 kertomuksen tämän kohdan täytäntöönpanosta; kyseisen kertomuksen ja jäsenvaltioiden ennen 31 päivää joulukuuta 2011 toimittamien tietojen perusteella se ehdottaa tarvittaessa asianmukaisia muutoksia.”; |
|
3) |
kumotaan 24 artikla; |
|
4) |
kumotaan 27 artiklan 1 ja 4 kohta. |
29 artikla
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty …
Euroopan parlamentin puolesta
Puhemies
…
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
…
(1) EUVL C 354, 28.12.2010, s. 71.
(2) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 8. maaliskuuta 2011 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston ensimmäisen käsittelyn kanta, vahvistettu 20. lokakuuta 2011.
(3) EYVL L 190, 4.7.1998, s. 34.
(4) EUVL L 409, 30.12.2006, s. 11, sellaisena kuin se on korvattu oikaisulla (EUVL L 36, 8.2.2007, s. 6).
(5) EUVL L 286, 29.10.2008, s. 1.
(6) EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13.
(7) EYVL L 358, 31.12.2002, s. 59.
(8) EUVL L 5, 9.1.2004. s. 25.
(9) 20 työpäivän kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta.
(10) EUVL L 343, 22.12.2009, s. 1.
(11) 20 työpäivän kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta.
(12) EUVL L 60, 5.3.2008, s. 1.
(13) 20 työpäivän kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta.
(14) EYVL L 179, 23.6.1998, s. 3.
(15) Tämän asetuksen voimaantulopäivä.
LIITE I
A) GFCM-alueen maantieteellisiä osa-alueita koskeva taulukko
|
FAO-SUURALUE |
FAO:n TILASTOLLISET ALUEET |
MAANTIETEELLISET OSA-ALUEET |
|||
|
LÄNTINEN |
|
1 |
Pohjoinen Alboráninmeri |
||
|
2 |
Isla de Alborán |
||||
|
3 |
Eteläinen Alboráninmeri |
||||
|
4 |
Algeria |
||||
|
5 |
Baleaarit |
||||
|
6 |
Pohjois-Espanja |
||||
|
11.1 |
Sardinia (länsi) |
||||
|
7 |
Lioninlahti |
|||
|
8 |
Korsika |
|||
|
9 |
Ligurianmeri ja pohjoinen Tyrrhenanmeri |
||||
|
10 |
Eteläinen Tyrrhenanmeri |
||||
|
11.2 |
Sardinia (itä) |
||||
|
12 |
Pohjois-Tunisia |
||||
|
KESKINEN |
|
17 |
Pohjoinen Adrianmeri |
||
|
18 |
Eteläinen Adrianmeri (osa) |
||||
|
13 |
Hammametinlahti |
|||
|
14 |
Gabesinlahti |
||||
|
15 |
Malta |
||||
|
16 |
Etelä-Sisilia |
||||
|
18 |
Eteläinen Adrianmeri (osa) |
||||
|
19 |
Läntinen Joonianmeri |
||||
|
20 |
Itäinen Joonianmeri |
||||
|
21 |
Eteläinen Joonianmeri |
||||
|
ITÄINEN |
|
22 |
Egeanmeri |
||
|
23 |
Kreeta |
||||
|
24 |
Pohjoinen Levantinmeri |
|||
|
25 |
Kypros |
||||
|
26 |
Eteläinen Levantinmeri |
||||
|
27 |
Levantinmeri |
||||
|
MUSTAMERI |
|
28 |
Marmarameri |
||
|
29 |
Mustameri |
|||
|
30 |
Asovanmeri |
|||
B) GFCM-alueen maantieteellisten osa-alueiden kartta (GFCM, 2009)
C) GFCM-alueen maantieteellisten osa-alueiden maantieteelliset koordinaatit (GFCM, 2009)
|
MAANTIETEELLISET OSA-ALUEET |
RAJAT |
|
1 |
Rannikkoviiva 36° N 5° 36′ W 36° N 3° 20′ W 36° 05′ N 3° 20′ W 36° 05′ N 2° 40′ W 36° N 2° 40′ W 36° N 1° 30′ W 36° 30′ N 1° 30′ W 36° 30′ N 1° W 37° 36′ N 1° W |
|
2 |
36° 05′ N 3° 20′ W 36° 05′ N 2° 40′ W 35° 45′ N 3° 20′ W 35° 45′ N 2° 40′ W |
|
3 |
Rannikkoviiva 36° N 5° 36′ W 35° 49′ N 5° 36′ W 36° N 3° 20′ W 35° 45′ N 3° 20′ W 35° 45′ N 2° 40′ W 36° N 2° 40′ W 36° N 1° 13′ W Marokon ja Algerian raja |
|
4 |
Rannikkoviiva 36° N 2° 13′ W 36° N 1° 30′ W 36° 30′ N 1° 30′ W 36° 30′ N 1° W 37° N 1° W 37° N 0° 30′ E 38° N 0° 30′ E 38° N 8° 35′ E Algerian ja Tunisian raja Marokon ja Algerian raja |
|
5 |
38° N 0° 30′ E 39° 30′ N 0° 30′ E 39° 30′ N 1° 30′ W 40° N 1° 30′ E 40° N 2° E 40° 30′ N 2° E 40° 30′ N 6° E 38° N 6° E |
|
6 |
Rannikkoviiva 37° 36′ N 1° W 37° N 1° W 37° N 0° 30′ E 39° 30′ N 0° 30′ E 39° 30′ N 1° 30′ W 40° N 1° 30′ E 40° N 2° E 40° 30′ N 2° E 40° 30′ N 6° E 41° 47′ N 6° E 42° 26′ N 3° 09′ E |
|
7 |
Rannikkoviiva 42° 26′ N 3° 09′ E 41° 20′ N 8° E Ranskan ja Italian raja |
|
8 |
43° 15′ N 7° 38′ E 43° 15′ N 9° 45′ E 41° 18′ N 9° 45′ E 41° 20′ N 8° E 41° 18′ N 8° E |
|
9 |
Rannikkoviiva Ranskan ja Italian raja 43° 15′ N 7° 38′ E 43° 15′ N 9° 45′ E 41° 18′ N 9° 45′ E 41° 18′ N 13° E |
|
10 |
Rannikkoviiva (Pohjois-Sisilia mukaan luettuna) 41° 18′ N 13° E 41° 18′ N 11° E 38° N 11° E 38° N 12° 30′ E |
|
11 |
41° 47′ N 6° E 41° 18′ N 6° E 41° 18′ N 11° E 38° 30′ N 11° E 38° 30′ N 8° 30′ E 38° N 8° 30′ E 38° N 6° E |
|
12 |
Rannikkoviiva Algerian ja Tunisian raja 38° N 8° 30′ E 38° 30′ N 8° 30′ E 38° 30′ N 11° E 38° N 11° E 37° N 12° E 37° N 11° 04′ E |
|
13 |
Rannikkoviiva 37° N 11° 04′ E 37° N 12° E 35° N 13° 30′ E 35° N 11° E |
|
14 |
Rannikkoviiva 35° N 11° E 35° N 15° 18′ E Tunisian ja Libyan raja |
|
15 |
36° 30′ N 13° 30′ E 35° N 13° 30′ E 35° N 15° 18′ E 36° 30′ N 15° 18′ E |
|
16 |
Rannikkoviiva 38° N 12° 30′ E 38° N 11° E 37° N 12° E 35° N 13° 30′ E 36° 30′ N 13° 30′ E 36° 30′ N 15° 18′ E 37° N 15° 18′ E |
|
17 |
Rannikkoviiva 41° 55′ N 15° 08′ E Kroatian ja Montenegron raja |
|
18 |
Rannikkoviivat (molemmilla puolilla) 41° 55′ N 15° 08′ E 40° 04′ N 18° 29′ E Kroatian ja Montenegron raja Albanian ja Kreikan raja |
|
19 |
Rannikkoviiva (Itä-Sisilia mukaan luettuna) 40° 04′ N 18° 29′ E 37° N 15° 18′ E 35° N 15° 18′ E 35° N 19° 10′ E 39° 58′ N 19° 10′ E |
|
20 |
Rannikkoviiva Albanian ja Kreikan raja 39° 58′ N 19° 10′ E 35° N 19° 10′ E 35° N 23° E 36° 30′ N 23° E |
|
21 |
Rannikkoviiva Tunisian ja Libyan raja 35° N 15° 18′ E 35° N 23° E 34° N 23° E 34° N 25° 09′ E Libyan ja Egyptin raja |
|
22 |
Rannikkoviiva 36° 30′ N 23° E 36° N 23° E 36° N 26° 30′ E 34° N 26° 30′ E 34° N 29° E 36° 43′ N 29° E |
|
23 |
36° N 23° E 36° N 26° 30′ E 34° N 26° 30′ E 34° N 23° E |
|
24 |
Rannikkoviiva 36° 43′ N 29° E 34° N 29° E 34° N 32° E 35° 47′ N 32° E 35° 47′ N 35° E Turkin ja Syyrian raja |
|
25 |
35° 47′ N 32° E 34° N 32° E 34° N 35° E 35° 47′ N 35° E |
|
26 |
Rannikkoviiva Libyan ja Egyptin raja 34° N 25° 09′ E 34° N 34° 13′ E Egyptin ja Gazan kaistan raja |
|
27 |
Rannikkoviiva Egyptin ja Gazan kaistan raja 34° N 34° 13′ E 34° N 35° E 35° 47′ N 35° E Turkin ja Syyrian raja |
|
28 |
|
|
29 |
|
|
30 |
|
LIITE II
Satamavaltion suorittamia alustarkastuksia koskevat menettelyt
1) Aluksen tunnistetiedot
Satamatarkastajien on
|
a) |
varmistettava, että aluksella olevat viralliset asiakirjat ovat voimassa, ottamalla tarvittaessa asianmukaisesti yhteyttä lippujäsenvaltioon tai kansainvälisiin alusrekistereihin; |
|
b) |
teetettävä asiakirjoista tarvittaessa virallinen käännös; |
|
c) |
varmistettava, että aluksen nimi, lippuvaltio ja kaikki ulkoiset tunnusnumerot ja merkinnät (ja aluksen mahdollinen Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n tunnistenumero) sekä kansainvälinen radiokutsutunnus ovat oikein; |
|
d) |
selvitettävä mahdollisuuksien mukaan, onko alus vaihtanut nimeä ja/tai lippuvaltiota ja jos on, ilmoitettava aiempi nimi / aiemmat nimet ja lippuvaltio(t); |
|
e) |
kirjattava aluksen rekisteröintisatama sekä aluksen omistajan (ja aluksen käyttäjän ja edunsaajaomistajan, jos eri kuin omistaja), edustajan ja päällikön nimi ja osoite, samoin kuin yhtiön yksilöllinen tunnistenumero ja rekisteröity omistaja, jos tiedossa; sekä |
|
f) |
kirjattava mahdollisten aiempien omistajien nimet ja osoitteet viideltä viime vuodelta. |
2) Luvat
Satamatarkastajien on varmistettava, että kalastukseen tai kalojen ja kalastustuotteiden kuljettamiseen myönnetyt luvat ovat yhdenmukaisia 1 kohdan mukaisesti saatujen tietojen kanssa ja tarkistettava lupien voimassaoloaika ja se, mitä alueita, lajeja ja pyydyksiä ne koskevat.
3) Muut asiakirjat
Satamatarkastajien on tarkastettava kaikki asiaa koskevat asiakirjat, mukaan luettuina sähköisessä muodossa olevat asiakirjat. Asiaa koskevia asiakirjoja voivat olla aluspäiväkirjat, erityisesti kalastuspäiväkirjat, sekä miehistöluettelo, varastointikaaviot ja -piirrokset tai kalaruumien kuvaukset, jos saatavilla. Tällaiset ruumat tai tilat voidaan tarkastaa sen selvittämiseksi, vastaavatko niiden koko ja kokoonpano kyseisiä piirroksia tai kuvauksia ja onko varastointi toteutettu varastointikaavioiden mukaisesti. Näihin asiakirjoihin on tarvittaessa kuuluttava myös saalisasiakirjoja tai alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen laatimia kauppa-asiakirjoja.
4) Pyydykset
|
a) |
Satamatarkastajien on varmistettava, että aluksella olevat pyydykset ovat luvissa asetettujen ehtojen mukaiset. Pyydykset voidaan tarkastaa myös sen selvittämiseksi, ovatko niiden ominaisuudet, kuten silmäkoot (ja mahdolliset laitteet), verkkojen pituus ja koukkujen koot sovellettavien säännösten mukaisia ja vastaavatko pyydyksen tunnukset kyseiselle alukselle sallittuja tunnuksia. |
|
b) |
Satamatarkastajat voivat myös tutkia, onko alukselle varastoitu pyydyksiä siten, etteivät ne ole näkyvillä, ja muulla tavoin laittomia pyydyksiä. |
5) Kalat ja kalastustuotteet
|
a) |
Satamatarkastajien on selvitettävä mahdollisimman tarkoin, onko aluksella olevat kalat ja kalastustuotteet pyydetty lupaehtojen mukaisesti. Näin toimiessaan satamatarkastajien on tarkastettava kalastuspäiväkirja ja toimitetut raportit, tarvittaessa myös alusten satelliittiseurantajärjestelmän (VMS) välityksellä toimitetut raportit. |
|
b) |
Aluksella olevien määrien ja lajien määrittelemiseksi satamatarkastajat voivat tutkia kalat ruumassa tai purkamisen aikana. Näin toimiessaan satamatarkastajat voivat avata laatikoita, joihin kalat on esipakattu, ja siirtää kaloja tai laatikoita kalaruumien koskemattomuuden varmistamiseksi. |
|
c) |
Jos alus purkaa saaliitaan, satamatarkastajat voivat tarkastaa puretut lajit ja määrät. Tällöin voidaan tarkastaa tuotetyyppi, elopaino (kalastuspäiväkirjan perusteella määritetyt määrät) ja muuntokerroin, jota on käytetty jalostuspainon muuntamiseen elopainoksi. Satamatarkastajat voivat myös tutkia muut aluksella mahdollisesti pidetyt määrät. |
|
d) |
Satamatarkastajat voivat tutkia kaikkien aluksella olevien saaliiden määrää ja kokoonpanoa, myös otantaa käyttäen. |
6) LIS-kalastuksen todentaminen
Sovelletaan asetuksen (EY) N:o 1005/2008 11 artiklaa.
7) Raportti
Tarkastajan on tarkastuksen päätteeksi laadittava ja allekirjoitettava kirjallinen raportti, jonka jäljennös on toimitettava aluksen päällikölle.
8) Satamavaltion suorittamien tarkastusten tulokset
Satamavaltion suorittamien tarkastusten tuloksiin on sisällyttävä ainakin seuraavat tiedot:
|
1. |
Tarkastusta koskevat tiedot
|
|
2. |
Aluksen tunnistetiedot
|
|
3. |
Kalastuslupa (lisenssit/luvat)
|
|
4. |
Kalastusmatkaa koskevat tiedot
|
|
5. |
Saaliita koskevan tarkastuksen tulos
|
|
6. |
Pyydystarkastuksen tulokset
|
|
7. |
Päätelmät
|
LIITE III
A) GFCM:n/neuvoa-antavan tieteellisen komitean laivastojako
|
Ryhmät |
< 6 metriä |
6–12 metriä |
12–24 metriä |
Yli 24 metriä |
||
|
A |
|
|
|||
|
B |
C |
|
|
||
|
|
D |
E |
F |
||
|
|
G |
H |
|||
|
|
I |
||||
|
|
J |
||||
|
|
|
K |
|||
|
|
L |
|
|||
|
|
|
M |
|||
A Pienimuotoista kalastusta harjoittavat monitoimialukset, joissa ei ole moottoria– Kaikki alle 12 metrin pituiset alukset (kokonaispituus), joissa ei ole moottoria (tuuli tai käyttövoima).
B Pienimuotoista kalastusta harjoittavat alle 6 metrin pituiset monitoimialukset, joissa on moottori– Kaikki alle 6 metrin pituiset alukset (kokonaispituus), joissa on moottori.
C Pienimuotoista kalastusta harjoittavat 6–12 metrin pituiset monitoimialukset, joissa on moottori– Kaikki sellaiset 6–12 metrin pituiset (kokonaispituus) moottorilliset alukset, jotka käyttävät vuoden aikana eri pyydyksiä ilman, että jokin niistä olisi selkeästi hallitsevin tai jotka käyttävät jotain tähän luokitteluun kuulumatonta pyydystä.
D Alle 12 metrin pituiset troolarit– Kaikki alle 12 metrin pituiset alukset (kokonaispituus), jotka käyttävät yli 50 prosenttia pyyntiponnistuksestaan pohjatroolaukseen.
E 12–24 metrin pituiset troolarit– Kaikki 12–24 metrin pituiset alukset (kokonaispituus), jotka käyttävät yli 50 prosenttia pyyntiponnistuksestaan pohjatroolaukseen.
F Yli 24 metrin pituiset troolarit– Kaikki yli 24 metrin pituiset alukset (kokonaispituus), jotka käyttävät yli 50 prosenttia pyyntiponnistuksestaan pohjatroolaukseen.
G 6–12 metrin pituiset kurenuotta-alukset– Kaikki 6–12 metrin pituiset alukset (kokonaispituus), jotka käyttävät yli 50 prosenttia pyyntiponnistuksestaan kurenuottakalastukseen.
H Yli 12 metrin pituiset kurenuotta-alukset– Kaikki yli 12 metrin pituiset alukset (kokonaispituus), jotka käyttävät yli 50 prosenttia pyyntiponnistuksestaan kurenuottakalastukseen, lukuun ottamatta aluksia, jotka pyytävät tonnikalaa kurenuotalla minä vuodenaikana tahansa.
I Yli 6 metrin pituiset pitkäsiima-alukset– Kaikki yli 6 metrin pituiset alukset (kokonaispituus), jotka käyttävät yli 50 prosenttia pyyntiponnistuksestaan pitkäsiimakalastukseen.
J Yli 6 metrin pituiset pelagiset troolarit– Kaikki yli 6 metrin pituiset alukset (kokonaispituus), jotka käyttävät yli 50 prosenttia pyyntiponnistuksestaan pelagisella troolilla kalastamiseen.
K Kurenuottaa käyttävät tonnikala-alukset– Kaikki alukset, jotka pyytävät tonnikalaa kurenuotalla minkä tahansa pituisen ajan vuoden aikana.
L Yli 6 metrin pituiset pohjahara-alukset– Kaikki yli 6 metrin pituiset alukset (kokonaispituus), jotka käyttävät yli 50 prosenttia pyyntiponnistuksestaan pohjaharalla kalastamiseen.
M Yli 12 metrin pituiset monitoimialukset– Kaikki sellaiset yli 12 metrin pituiset alukset (kokonaispituus), jotka käyttävät vuoden aikana eri pyydyksiä ilman, että jokin niistä olisi selkeästi hallitsevin tai jotka käyttävät jotain tähän luokitteluun kuulumatonta pyydystä.
Huom. Kaikki solut ovat avoinna tiedonkeruulle. Yllä olevassa taulukossa tyhjiksi jätetyt solut merkitsevät, että populaatiot ovat todennäköisesti pienet. Tarvittaessa on kuitenkin suotavaa sulauttaa "tyhjän solun" tiedot soveltuvimpaan "harmaaseen soluun".
B) Pyyntiponnistuksen mittaamista koskeva taulukko
|
Pyydys |
Lukumäärä ja mitat |
Kapasiteetti |
Toimi |
Nominaalinen pyyntiponnistus (1) |
|
Pohjahara (nilviäiset) |
Suuaukko, suuaukon leveys |
GT |
Kalastusaika |
Harattu pohjan pinta-ala (2) |
|
Trooli (myös kampelakalojen pyynnissä käytettävät pohjaharat) |
Troolityyppi (pelaginen, pohjatrooli) GT ja/tai BRT Moottorin teho Silmäkoko Verkon koko (suuaukon leveys) Nopeus |
GT |
Kalastusaika |
GT * päivät GT * tunnit kW * päivät |
|
Kurenuotta |
Verkon pituus ja syvyys GT Valaistusteho Pienten veneiden lukumäärä |
GT Verkon pituus ja syvyys |
Etsintäaika Lasku |
GT * pyydysten laskut Verkon pituus * pyydysten laskut |
|
Verkot |
Verkkotyyppi (esim. riimuverkko, pystyverkot jne.) Verkon pituus (lainsäädännöllinen) GT Verkon pinta-ala Silmäkoko |
Verkon pituus ja syvyys |
Kalastusaika |
Verkon pituus * päivät Pinta-ala * päivät |
|
Pitkäsiimat |
Koukkujen lukumäärä GT Pitkäsiimapyydysten lukumäärä Koukkujen ominaisuudet Syötti |
Koukkujen lukumäärä Pitkäsiimapyydysten lukumäärä |
Kalastusaika |
Koukkujen lukumäärä * tunnit Koukkujen lukumäärä * päivät Pitkäsiimapyydysten lukumäärä * päivät/tunnit |
|
Sulkupyydykset |
GT |
Sulkupyydysten lukumäärä |
Kalastusaika |
Sulkupyydysten lukumäärä * päivät |
|
Kurenuotat/kalojen yhteenkokoamisvälineet |
Yhteenkokoamisvälineiden lukumäärä |
Yhteenkokoamisvälineiden lukumäärä |
Kalastusmatkojen lukumäärä |
Yhteenkokoamisvälineiden lukumäärä * Kalastusmatkojen lukumäärä |
C) GFCM:n tehtävä 1 – Toimintayksiköt
(1) Pyyntiponnistusta koskevat toimenpiteet, jotka eivät sisällä ajallisesti määriteltyjä toimia, on määriteltävä jakson perusteella (ts. vuosi).
(2) Tässä olisi viitattava tiettyyn alueeseen (ilmoittaen sen pinta-ala) kalastusintensiteetin arvioimiseksi (pyyntiponnistus/km2) ja pyyntiponnistuksen suhteuttamiseksi hyödynnettyihin kantoihin.
NEUVOSTON PERUSTELUT
I. JOHDANTO
|
1. |
Komissio toimitti tämän ehdotuksen neuvostolle 16. syyskuuta 2009. Lissabonin sopimuksen voimaantulosta johtuen ehdotus hyväksytään SEUT 43 artiklan 2 kohdan mukaisesti ja tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen. |
|
2. |
Talous- ja sosiaalikomitea antoi lausuntonsa 17. maaliskuuta 2011. |
|
3. |
Euroopan parlamentti antoi ensimmäisen käsittelyn lausuntonsa 10. maaliskuuta 2011. |
|
4. |
Neuvosto vahvisti ensimmäisen käsittelyn kantansa 20. lokakuuta 2011. |
II. TAVOITE
|
5. |
GFCM:n antamat suositukset sitovat sen sopimuspuolia. Euroopan unioni on sopimuspuoli ja GFCM:n suositukset olisi siksi saatettava osaksi EU:n lainsäädäntöä, ellei se jo kata niiden sisältöä. |
|
6. |
GFCM:n antamia suosituksia on tähän asti saatettu osaksi EU:n lainsäädäntöä väliaikaisesti, kalastusmahdollisuuksista annettavien vuosittaisten asetusten muodossa (TACit ja kiintiöt) (1). Kyseiset, luonteeltaan pysyvät suositukset edellyttäisivät kuitenkin myös pysyvämpää oikeudellista välinettä, jolla ne saatettaisiin osaksi EU:n lainsäädäntöä. Sen vuoksi vaikuttaa aiheelliselta saattaa nämä suositukset osaksi lainsäädäntöä yhdellä säädöksellä, johon voidaan lisätä tulevaisuudessa annettavia suosituksia tekemällä siihen muutoksia. Tämä parantaa myös oikeusvarmuutta ja on tärkeä askel kohti lainsäädännön yksinkertaistamista. |
|
7. |
GFCM:n antamien suositusten sisältö ja velvollisuudet kuuluvat usein kokonaisuudessaan tai osittain aiemmin annetun EU:n lainsäädännön piiriin, minkä vuoksi EU:n lainsäädännön osaksi olisi saatettava vain ne seikat, jotka poikkeavat siitä, samoin kuin mahdolliset raportointivelvollisuudet. |
|
8. |
Koska GFCM:n suosituksia sovelletaan koko GFCM-sopimusalueella, joka kattaa Välimeren ja Mustanmeren sekä niitä yhdistävät merialueet, kuten 16. kesäkuuta 1998 tehdyn neuvoston päätöksen 1998/416/EY (2) liitteessä II säädetään, ne olisi EU:n lainsäädännön selkeyden nimissä saatettava osaksi yhteisön lainsäädäntöä asetuksella, joka on erillinen ainoastaan Välimeren kattavasta asetuksesta (EY) N:o 1967/2006. |
III. NEUVOSTON ENSIMMÄISEN KÄSITTELYN KANNAN ERITTELY
Yleistä
|
9. |
Ehdotuksesta käytiin Euroopan parlamentin kanssa kolme epävirallista kolmikantaneuvottelua 11. toukokuuta ja 25. lokakuuta 2010 sekä 21. kesäkuuta 2011. Vaikka toimielinten välillä vallitsi tekstistä kahden ensimmäisen neuvottelun jälkeen yleinen yhteisymmärrys, ratkaisematta jäi vielä delegoitujen säädösten soveltamisalaan ja säädösvallan siirron kestoon liittyviä kysymyksiä. Käsittelyssä on siksi keskitytty yhteisymmärryksen löytämiseen delegoituja säädöksiä koskevista kysymyksistä ja jätetty sivuun asiat, joista sovittiin kahdessa ensimmäisessä kolmikantaneuvottelussa ja jotka myöhemmin esitettiin parlamentin kannassa 10. maaliskuuta 2011. Työ eteni lähtökohtana parlamentin kanssa esitettyjen tarkistusten hiljainen hyväksyntä lukuun ottamatta säädösvallan siirtoon liittyviä kysymyksiä ja edellyttäen, että kahden toimielimen lingvistijuristit viimeistelevät ne myöhemmin. |
|
10. |
Tämä merkitsee konkreettisesti sitä, että seuraavat Euroopan parlamentin tarkistukset oli määrä sisällyttää neuvoston ensimmäisen käsittelyn kantaan: 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 10, 11, 13, 14, 15, 16, 17, 18, 19, 20, 21, 22, 23, 24, 25, 26, 27, 28, 29, 30, 31, 32, 33, 34, 35, 36, 37, 40, 45, 46, 47, 48, 49, 50, 51 ja 52. |
|
11. |
Säädösvallan siirtoon liittyviä tarkistuksia 42, 43 ja 44 ei hyväksytty. |
Siirretty säädösvalta
|
12. |
Komission ja jäsenvaltioiden kannat olivat horisontaalisessa kysymyksessä säädösvallan siirrosta aluksi vastakkaiset jäsenvaltioiden katsoessa, että monet GFCM:n suosituksista olivat keskeisiä osia eivätkä näin ollen soveltuisi saatettavaksi delegoiduilla säädöksillä osaksi EU:n lainsäädäntöä. Koska näihin kysymyksiin ei löytynyt ratkaisua kahdessa ensimmäisessä kolmikantaneuvottelussa, Euroopan parlamentti antoi ensimmäisen käsittelyn kantansa 10. maaliskuuta 2011. Tämän kannan voidaan katsoa sijoittuvan delegoituja säädöksiä koskevilta osin komission ja jäsenvaltioiden kantojen välimaastoon. |
|
13. |
Euroopan parlamentin kannan kehittyminen nähtiin myönteisenä ja oikean suuntaisena, ja se auttoi puheenjohtajavaltio Unkaria aloittamaan eri valtuuskuntien kanssa uudet keskustelut niiden näkemyksistä, jotka koskivat sellaisia osaksi EU:n lainsäädäntöä saatettavia osia, joita ne pitivät keskeisinä. Pysyvien edustajien komitea saattoi tämän johdosta sopia 1. kesäkuuta 2011 siitä, että puheenjohtajavaltio Unkarille annettaisiin valtuudet neuvotella 21. kesäkuuta 2011 pidettävässä kolmannessa epävirallisessa kolmikantakokouksessa ratkaisusta jäljellä oleviin kysymyksiin. Kaikkien kolmen toimielimen välillä päästiin yhteisymmärrykseen, joka ilmenee neuvoston kannan 26 artiklasta (asiak. 12607/11 PECHE 199 CODEC 1173). |
|
14. |
Lisäksi päästiin yhteisymmärrykseen siitä, että (27 artiklan 1 kohta, entinen 28 artikla) ”27 artiklassa tarkoitettu säädösvalta siirretään komissiolle kolmen vuoden ajaksi siitä päivästä, jona tämä asetus tulee voimaan” ja (5 kohta) että ”edellä olevan 26 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai […].” |
Täytäntöönpanovalta
|
15. |
Komissio täsmensi kolmannessa kolmikantakokouksessa ne ehdotuksen konkreettiset säännökset, joiden osalta olisi suotavaa antaa täytäntöönpanosäädökset, nimittäin 9 artikla (tiedottaminen – raportti kalastustoiminnasta), 12 artiklan 4 ja 6 kohta (kalastuskieltoajasta), 14 artikla (tietojen keruu), 15 artiklan 3 kohta (vähimmäissilmäkoosta Mustallamerellä), 23 artikla (yhteistyö ja tiedottaminen) ja 24 artiklan 4 kohta (tilastotaulukot). Kolmannessa epävirallisessa kolmikantakokouksessa ei vastustettu millään tavoin tätä luetteloa ja ehdotus neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannaksi on laadittu ottaen luettelo huomioon. |
Muut neuvoston ensimmäisen käsittelyn kantaan tehdyt muutokset
|
16. |
Lingvistijuristien viimeistelemää tekstiä on mukautettu ottaen huomioon Lissabonin sopimuksen voimaantulosta johtuvat tarvittavat muutokset, komiteamenettelyä koskevaan uuteen asetukseen ja delegoituja säädöksiä koskevaan yhteisymmärrykseen perustuvat vakiintuneet sanamuodot. Johdanto-osan kappaleita on mukautettu ottaen huomioon ehdotuksen säännösten lopullinen sisältö. |
|
17. |
Komissio on ilmoittanut voivansa hyväksyä neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan. |
IV. PÄÄTELMÄ
|
18. |
Hyväksyessään asiakirjassa 12607/11 PECHE 199 CODEC 1173 olevan kantansa neuvosto toivoo, että Euroopan parlamentti voi vahvistaa toimielinten välillä saavutetun yhteisymmärryksen, jolloin asetus voidaan antaa hyvissä ajoin. |
(1) Asetukset 43/2009, 40/2008, 41/2007 ja 51/2006.