22.10.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 311/3

Jaostojen kokoonpano ja tuomareiden jako jaostoihin

2011/C 311/03

Virkamiestuomioistuin on 30.11.2005 (1) päättänyt kokoontua kolmessa jaostossa sekä täysistunnossa. Virkamiestuomioistuin on 10.10.2011 valinnut jaostojen puheenjohtajiksi ajanjaksolle 7.10.2011–30.9.2014 H. KREPPELin ja M. I. ROFES I PUJOLin sekä päättänyt jakaa tuomarit jaostoihin seuraavasti:

Ensimmäinen jaosto

jaoston puheenjohtaja H. KREPPEL

tuomarit E. PERILLO ja R. BARENTS

Toinen jaosto

jaoston puheenjohtaja M. I. ROFES I PUJOL

tuomarit I. BORUTA ja K. BRADLEY

Kolmas jaosto, jossa asian käsittelemiseen osallistuu kolme tuomaria

virkamiestuomioistuimen presidentti S. VAN RAEPENBUSCH

tuomarit I. BORUTA, E. PERILLO, R. BARENTS ja K. BRADLEY

Viimeksi mainitussa jaostossa istuvat presidentin lisäksi vuorotellen joko I. BORUTA ja E. PERILLO tai R. BARENTS ja K. BRADLEY, tämän kuitenkaan rajoittamatta toisiinsa liittyvien asioiden käsittelyä.

(1) EUVL C 322, s. 16.

22.10.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 311/6

Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 8.9.2011 (Corte suprema di cassazionen (Italia) esittämät ennakkoratkaisupyynnöt) — Ministero dell’Economia e delle Finanze, Agenzia delle Entrate v. Paint Graphos Soc. coop. arl (C-78/08), Adige Carni Soc. coop. arl, selvitystilassa v. Agenzia delle Entrate, Ministero dell’Economia e delle Finanze (C-79/08) ja Ministero delle Finanze v. Michele Franchetto (C-80/08)

(Yhdistetyt asiat C-78/08–C 80/08) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Tutkittavaksi ottaminen - Valtiontuki - Osuuskunnille myönnetyt veroedut - EY 87 artiklassa tarkoitetuksi valtiontueksi luokitteleminen - Soveltuvuus yhteismarkkinoille - Edellytykset)

2011/C 311/06

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Corte suprema di cassazione

Pääasian asianosaiset

Kantajat: Ministero dell’Economia e delle Finanze, Agenzia delle Entrate (C-78/08), Adige Carni Soc. coop. arl, selvitystilassa (C-79/08) ja Ministero delle Finanze (C-80/08)

Vastaajat: Paint Graphos scarl (C-78/08), Agenzia delle Entrate, Ministero dell’Economia e delle Finanze (C-79/08) ja Michele Franchetto (C-80/08)

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Corte suprema di cassazione — EY 81, 87 ja 88 artiklan, eurooppaosuuskunnan (SCE) säännöistä 22.7.2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1435/2003 (EUVL L 207, s. 1) ja eurooppaosuuskunnan sääntöjen täydentämisestä henkilöstöedustuksen osalta 22.7.2003 annetun neuvoston direktiivin 2003/72/EY (EUVL L 207, s. 25) tulkinta — Valtiontuen käsite — Italian laki, jossa myönnetään veroetuja maatalous-, tuotanto- ja työosuuskunnille

Tuomiolauselma

Pääasioissa kyseessä olevan kaltaisille tuotanto- ja työosuuskunnille veroetuja koskevista säännöksistä 29.9.1973 annetun tasavallan presidentin asetuksen nro 601, sellaisena kuin se oli voimassa vuosina 1984–1993, 11 §:ssä olevan kaltaisen kansallisen säännöstön perusteella myönnetyt verovapautukset ovat EY 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea vain silloin, kun kaikki kyseisen määräyksen soveltamisedellytykset ovat täyttyneet. Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on sen käsiteltävinä olevien oikeusriitojen taustalla olevan kaltaisen tilanteen osalta arvioitava erityisesti asianomaisten verovapautusten valikoivuutta ja niiden mahdollista perustelemista sen kansallisen verojärjestelmän luonteella tai yleisellä rakenteella, johon verovapautukset kuuluvat, selvittämällä muun muassa, ovatko pääasioissa kyseessä olevat osuuskunnat itse asiassa voittoa tavoittelevien oikeudellisten yksikköjen muodossa perustettujen muiden toimijoiden tilanteeseen verrattavissa olevassa tilanteessa, ja jos näin todellakin on, onko mainituille osuuskunnille varattu edullisempi verokohtelu yhtäältä asianomaisessa jäsenvaltiossa sovelletun verojärjestelmän olennaisille periaatteille luonteenomainen ja toisaalta johdonmukaisuutta ja oikeasuhteisuutta koskevien periaatteiden mukainen.

(1) EUVL C 116, 9.5.2008.

22.10.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 311/6

Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 8.9.2011 — Euroopan komissio v. Alankomaiden kuningaskunta, Saksan liittotasavalta

(Asia C-279/08 P) (1)

(Muutoksenhaku - Valtiontuki - EY 87 artiklan 1 kohta - Typen oksidien päästöoikeuksien kaupan järjestelmä - Kansallisen toimenpiteen luokitteleminen valtiontueksi - Päätös, jossa tuki todetaan yhteismarkkinoille soveltuvaksi - Valikoivuuden käsite - Valtion varoista rahoitettu etu - Ympäristönsuojelu - Perusteluvelvollisuus - Tutkittavaksi ottaminen)

2011/C 311/07

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Asianosaiset

Valittaja: Euroopan komissio (asiamiehet: C. Urraca Caviedes, K. Gross ja H. van Vliet)

Muut osapuolet: Alankomaiden kuningaskunta (asiamiehet: C.M. Wissels ja D.J.M. de Grave) ja Saksan liittotasavalta (asiamiehet: M. Lumma, B. Klein ja T. Henze)

Väliintulijat, jotka tukevat Alankomaiden kuningaskunnan vaatimuksia: Ranskan tasavalta (asiamiehet: G. de Bergues, A.-L. Vendrolini, J. Gstalter ja B. Cabouat), Slovenian tasavalta (asiamies: V. Klemenc), Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta (asiamiehet: E. Jenkinson, S. Behzadi-Spencer, S. Ossowski ja H. Walker, avustajanaan barrister K. Bacon)

Oikeudenkäynnin kohde

Valitus ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen (laajennettu viides jaosto) asiassa T-233/04, Alankomaat vastaan komissio, 10.4.2008 antamasta tuomiosta, jolla ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin kumosi typen oksidien päästöoikeuksien kaupan järjestelmää koskevasta valtiontuesta N 35/2003, jonka Alankomaiden kuningaskunta on ilmoittanut, 24.6.2003 tehdyn komission päätöksen K(2003) 1761 lopullinen

Tuomiolauselma

1)	Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen asiassa T-233/04 10.4.2008 antama tuomio kumotaan.

2)	Vastavalitukset hylätään.

3)	Ensimmäisessä oikeusasteessa nostettu kanne hylätään.

4)	Alankomaiden kuningaskunta velvoitetaan korvaamaan Euroopan komissiolle aiheutuneet ensimmäisessä oikeusasteessa käytyyn oikeudenkäyntiin liittyvät oikeudenkäyntikulut, ja se vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, jotka aiheutuivat kyseisestä oikeudenkäynnistä.

5)	Euroopan komissio ja Alankomaiden kuningaskunta vastaavat omista muutoksenhakumenettelyyn liittyvistä oikeudenkäyntikuluistaan.

6)	Saksan liittotasavalta, Ranskan tasavalta, Slovenian tasavalta sekä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1) EUVL C 223, 30.8.2008.

22.10.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 311/7

Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 6.9.2011 (Østre Landsretin (Tanska) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Lady & Kid A/S, Direct Nyt ApS, A/S Harald Nyborg Isenkram- og Sportsforretning ja KID-Holding A/S v. Skatteministeriet

(Asia C-398/09) (1)

(Perusteettomasti maksetun veron tai maksun palauttamatta jättäminen - Perusteeton etu tämän veron tai maksun käyttöön ottamisen ja muiden verojen tai maksujen lakkauttamisen välisen yhteyden perusteella)

2011/C 311/08

Oikeudenkäyntikieli: tanska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Østre Landsret

Pääasian asianosaiset

Valittajat: Lady & Kid A/S, Direct Nyt ApS, A/S Harald Nyborg Isenkram- og Sportsforretning ja KID-Holding A/S

Vastapuoli: Skatteministeriet

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Østre Landsret — Yhteisöjen tuomioistuimen yhdistetyissä asioissa C-192/95–C-218/95, Comateb ym., antaman tuomion sekä perusteettomien maksujen palauttamista koskevien yhteisön oikeuden periaatteiden tulkinta — Kieltäytyminen palauttamasta yhteisön oikeuden kanssa yhteensopimattomaksi katsottua kansallista veroa tai maksua sillä perusteella, että palauttaminen merkitsisi perusteetonta etua lainvastaisen veron tai maksun käyttöön ottamisen ja muulla perusteella kannettujen muiden verojen tai maksujen lakkauttamisen välisen suoran yhteyden vuoksi — Palauttamatta jättäminen, joka asettaa tavaroita maahan tuovat toimijat epäedullisempaan asemaan kuin vastaavia kotimaisia tuotteita ostavat toimijat, koska ensiksi mainitut ovat maksaneet lainvastaista veroa tai maksua suhteellisesti enemmän kuin viimeksi mainitut

Tuomiolauselma

Perusteettomien maksujen palauttamista koskevia unionin oikeussääntöjä on tulkittava siten, että perusteettomien maksujen palauttamisesta voi aiheutua perusteetonta etua ainoastaan siinä tapauksessa, että ne rahamäärät, jotka verovelvollinen on perusteettomasti maksanut jäsenvaltiossa unionin oikeuden vastaisesti kannettuna verona tai maksuna, on välittömästi vyörytetty ostajalle. Näin ollen unionin oikeus on esteenä sille, että jäsenvaltio kieltäytyy palauttamasta lainvastaista veroa tai maksua sillä perusteella, että verovelvollisen perusteettomasti maksamat rahamäärät on kompensoitu muiden verojen tai maksujen samanaikaisesta lakkauttamisesta aiheutuvalla säästöllä, koska tällaista kompensaatiota ei voida pitää unionin oikeuden näkökulmasta kyseiseen veroon tai maksuun nähden perusteettomana etuna.

(1) EUVL C 312, 19.12.2009.

22.10.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 311/7

Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 6.9.2011 (Bayerischer Verwaltungsgerichtshofin (Saksa) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Karl Heinz Bablok ym. v. Freistaat Bayern

(Asia C-442/09) (1)

(Muuntogeeniset elintarvikkeet - Asetus (EY) N:o 1829/2003 - 2–4 ja 12 artikla - Direktiivi 2001/18/EY - 2 artikla - Direktiivi 2000/13/EY - 6 artikla - Asetus (EY) N:o 178/2002 - 2 artikla - Mehiläistuotteet - Muuntogeenisten kasvien siitepölyn esiintyminen - Seuraukset - Markkinoille saattaminen - Käsitteet ”organismi” ja ”elintarvike, joka sisältää muuntogeenisistä organismeista valmistettuja ainesosia”)

2011/C 311/09

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Bayerischer Verwaltungsgerichtshof

Pääasian asianosaiset

Kantajat: Karl Heinz Bablok, Stefan Egeter, Josef Stegmeier, Karlhans Müller ja Barbara Klimesch

Vastaaja: Freistaat Bayern

Muut osapuolet: Monsanto Technology LLC, Monsanto Agrar Deutschland GmbH ja Monsanto Europe SA/NV

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Bayerischer Verwaltungsgerichtshof — Muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista 22.9.2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 (EUVL L 268, s. 1) 2 artiklan 5 ja 10 kohdan, 3 artiklan 1 kohdan, 4 artiklan 2 kohdan ja 12 artiklan 2 kohdan tulkinta — Muuntogeenisten kasvien siitepölyn, jolla ei ole enää lisääntymiskykyä, tahaton ja sattumanvarainen esiintyminen maataloustuotteissa — Mahdolliset vaikutukset mainittujen tuotteiden markkinoille saattamista koskeviin edellytyksiin — Käsitteet ”muuntogeeninen organismi” ja ”muuntogeenisestä organismista valmistettu”

Tuomiolauselma

Muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista 22.9.2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 2 artiklan 5 kohdassa olevaa muuntogeenisen organismin käsitettä on tulkittava siten, että muuntogeenisen maissin siitepölyn kaltainen aine, joka on menettänyt lisääntymiskykynsä ja joka ei pysty siirtämään sisältämäänsä perintöainesta, ei enää kuulu tämän käsitteen soveltamisalaan.

Asetuksen N:o 1829/2003 2 artiklan 1, 10 ja 13 kohtaa ja 3 artiklan 1 kohdan c alakohtaa, elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä 28.1.2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 178/2002 2 artiklaa ja myytäväksi tarkoitettujen elintarvikkeiden merkintöjä, esillepanoa ja mainontaa koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 20.3.2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/13/EY 6 artiklan 4 kohdan a alakohtaa on tulkittava siten, että kun DNA:ta ja muuntogeenisiä proteiineja sisältävän siitepölyn kaltaista ainetta ei voida pitää muuntogeenisenä organismina, hunajan ja kyseistä ainetta sisältävien lisäravinteiden kaltaiset tuotteet ovat asetuksen N:o 1829/2003 3 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettuja elintarvikkeita, jotka sisältävät muuntogeenisistä organismeista valmistettuja ainesosia. Tätä määritelmää voidaan soveltaa riippumatta siitä, onko kyseisen aineen kulkeutuminen ollut tarkoituksellista vai sattumanvaraista.

Asetuksen N:o 1829/2003 3 artiklan 1 kohtaa ja 4 artiklan 2 kohtaa on tulkittava siten, että kun niissä asetetaan elintarvikkeelle lupa- ja valvontavelvollisuus, tähän velvollisuuteen ei voida soveltaa vastaavasti sietokynnystä, josta säädetään kyseisen asetuksen merkitsemistä koskevan 12 artiklan 2 kohdassa.

(1) EUVL C 24, 30.1.2010.

22.10.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 311/8

Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 8.9.2011 (Conseil d'État'n (Ranska) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Monsanto SAS ym. v. Ministre de l'Agriculture et de la Pêche

(Yhdistetyt asiat C-58/10–C-68/10) (1)

(Maatalous - Muuntogeeniset rehut - Kiireelliset toimenpiteet - Jäsenvaltion toteuttama toimenpide - Direktiivin 90/220/ETY nojalla myönnetyn luvan väliaikainen keskeyttäminen - Oikeudellinen perusta - Direktiivi 2001/18/EY - 12 artikla - Alakohtainen lainsäädäntö - 23 artikla - Suojalauseke - Asetus (EY) N:o 1829/2003 - 20 artikla - Olemassa olevat tuotteet - 34 artikla - Asetus (EY) N:o 178/2002 - 53 ja 54 artikla - Soveltamisedellytykset)

2011/C 311/10

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Conseil d'État

Pääasian asianosaiset

Kantajat: Monsanto SAS (C-58/10 ja C-59/10), Monsanto Agriculture France SAS (C-58/10 ja C-59/10), Monsanto International SARL (C-58/10 ja C-59/10), Monsanto Technology LLC (C-58/10 ja C-59/10), Monsanto Europe SA (C-59/10), Association générale des producteurs de maïs (AGPM) (C-60/10), Malaprade SCEA ym. (C-61/10), Pioneer Génétique SARL (C-62/10), Pioneer Semences SAS (C-62/10), Union française des semenciers (UFS), aiemmin Syndicat des établissements de semences agréés pour les semences de maïs (Seproma) (C-63/10), Caussade Semences SA (C-64/10), Limagrain Europe SA, aiemmin Limagrain Verneuil Holding SA (C-65/10), Maïsadour Semences SA (C-66/10), Ragt Semences SA (C-67/10), Euralis Semences SAS (C-68/10) ja Euralis Coop (C-68/10)

Vastaaja: Ministre de l'Agriculture et de la Pêche

Muut osapuolet: Association France Nature Environnement (C-59/10 ja C-60/10) ja Confédération paysanne (C-60/10)

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Conseil d'État — Muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista 22.9.2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 (EUVL L 268, s. 1) 20 ja 34 artiklan, geneettisesti muunnettujen organismien tarkoituksellisesta levittämisestä ympäristöön ja neuvoston direktiivin 90/220/ETY kumoamisesta 12.3.2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/18/EY (EYVL L 106, s. 1) 12 ja 23 artiklan sekä elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä 28.1.2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 178/2002 (EYVL L 31, s. 1) 53 ja 54 artiklan tulkinta — Muuntogeenisen maissin erään linjan siemenlajikkeiden käytön tai myynnin keskeyttäminen tai väliaikainen kieltäminen sen jälkeen, kun tälle tuotteelle on annettu markkinoille saattamista koskeva lupa — Kansallisten viranomaisten toimivalta toteuttaa tällaisia toimenpiteitä — Ympäristölle aiheutuvan ”riskin” ja ”vakavan riskin” käsitteet — Edellytykset riskin tunnistamiselle, todennäköisyyden määrittelylle ja vaikutusten arvioimiselle

Tuomiolauselma

Jäsenvaltio ei voi sellaisessa tilanteessa, josta on kyse pääasioissa, väliaikaisesti keskeyttää tai kieltää geneettisesti muunnettujen organismien tarkoituksellisesta levittämisestä ympäristöön ja neuvoston direktiivin 90/220 kumoamisesta 12.3.2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/18/EY 23 artiklan nojalla MON 810 -maissin kaltaisten geneettisesti muunnettujen organismien, joille on annettu lupa erityisesti siemeninä viljelyä varten geneettisesti muunneltujen organismien tarkoituksellisesta levittämisestä ympäristöön 23.4.1990 annetun neuvoston direktiivin 90/220/ETY mukaisesti, jotka on ilmoitettu olemassa olevina tuotteina muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista 22.9.2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 20 artiklassa säädetyillä edellytyksillä ja joiden luvan uudistamista koskeva hakemus on käsiteltävänä, käyttöä tai markkinoille saattamista, mutta tällaiset toimenpiteet voidaan sitä vastoin toteuttaa asetuksen N:o 1829/2003 34 artiklan nojalla.

Asetuksen N:o 1829/2003 34 artiklassa annetaan jäsenvaltiolle toimivalta toteuttaa kiireellisiä toimenpiteitä vain elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä 28.1.2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 178/2002 54 artiklassa mainituilla menettelyllisillä edellytyksillä, joiden noudattamisen tarkastaminen on kansallisen tuomioistuimen tehtävä.

Asetuksen N:o 1829/2003 34 artiklassa velvoitetaan jäsenvaltiot kiireellisten toimenpiteiden toteuttamisen osalta vahvistamaan kiireellisyyden lisäksi sen, että kyse on tilanteesta, josta saattaa aiheutua huomattava riski, josta aiheutuu ilmeinen vaara ihmisten terveydelle, eläinten terveydelle tai ympäristölle.

(1) EUVL C 100, 17.4.2010.

22.10.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 311/9

Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 8.9.2011 (Rechtbank van eerste aanleg te Brusselin (Belgia) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Q-Beef NV (C-89/10) ja Frans Bosschaert (C-96/10) v. Belgian valtio (C-89/10), Belgian valtio, Vleesgroothandel Georges Goossens en Zonen NV ja Slachthuizen Goossens NV (C-96/10)

(Yhdistetyt asiat C-89/10 ja C-96/10) (1)

(Unionin oikeuden vastaiset kansalliset verot ja maksut - Unionin oikeuden vastaiseksi todetun tuki- ja maksujärjestelmän perusteella suoritetut maksut - Järjestelmän korvaaminen uudella järjestelmällä, joka on katsottu unionin oikeuden mukaiseksi - Perusteettomasti kannettujen verojen ja maksujen palautus - Vastaavuus- ja tehokkuusperiaatteet - Vanhentumisajan kesto - Vanhentumisajan alkamisajankohta - Valtiolta ja yksityisiltä perittävät saatavat - Erilaiset määräajat)

2011/C 311/11

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Rechtbank van eerste aanleg te Brussel

Pääasian asianosaiset

Kantajat: Q-Beef NV (C-89/10) ja Frans Bosschaert (C-96/10)

Vastaajat: Belgian valtio (C-89/10), Belgian valtio, Vleesgroothandel Georges Goossens en Zonen NV ja Slachthuizen Goossens NV (C-96/10)

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Rechtbank van eerste aanleg te Brussel — Vastaavuus- ja tehokkuusperiaatteita koskevan yhteisön oikeuden tulkinta — Yhteisön oikeuden vastaiset kansalliset verot ja maksut — Yhteisön oikeuden vastaiseksi todetun tuki- ja maksujärjestelmän perusteella suoritetut maksut — Järjestelmän korvaaminen uudella järjestelmällä, joka on katsottu yhteisön oikeuden mukaiseksi — Perusteettomasti kannettujen verojen ja maksujen palautus — Vanhentumisaika

Tuomiolauselma

Unionin oikeus ei ole esteenä pääasioissa kyseessä olevan kaltaisissa olosuhteissa sille, että sovelletaan sisäisessä oikeusjärjestyksessä valtioon kohdistuville saataville säädettyä viiden vuoden vanhentumisaikaa palautusvaatimuksiin, jotka koskevat yhdistetyn tuki- ja maksujärjestelmän perusteella unionin oikeuden vastaisesti suoritettuja maksuja.

Unionin oikeus ei ole esteenä pääasioissa kyseessä olevan kaltaisissa olosuhteissa kansalliselle lainsäädännölle, jolla yksityiselle myönnetään pitempi määräaika maksujen takaisin saamiseksi välihenkilönä toimineelta toiselta yksityiseltä, jolle se on maksut perusteettomasti suorittanut ja joka on tilittänyt ne ensiksi mainitun lukuun valtiolle, kun taas jos kyseinen yksityinen olisi suorittanut maksut suoraan valtiolle, sen palautusvaatimus olisi vanhentunut lyhyemmässä määräajassa, jolla poiketaan yleisistä säännöksistä, joita sovelletaan vaatimuksiin perusteettomien maksujen palautuksesta, jos välihenkilöinä toimivat yksityiset voivat tehokkaasti vaatia valtiolta ne määrät, jotka ne ovat mahdollisesti tilittäneet toisten yksityisten puolesta.

Pääasioissa kyseessä olevan kaltaisissa olosuhteissa se, että unionin tuomioistuin on ennakkoratkaisupyynnön johdosta antamassaan tuomiossa todennut kyseisen kansallisen lainsäädännön taannehtivuuden unionin oikeuden vastaiseksi, ei vaikuta sisäisessä oikeusjärjestyksessä säädetyn valtioon kohdistuvia saatavia koskevan vanhentumisajan alkamisajankohtaan.

(1) EUVL C 113, 1.5.2010.

22.10.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 311/10

Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 6.9.2011 (Tribunale Ordinario di Venezian (Italia) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Ivana Scattolon v. Ministero dell'Istruzione, dell'Università e della Ricerca

(Asia C-108/10) (1)

(Sosiaalipolitiikka - Direktiivi 77/187/ETY - Työntekijöiden oikeuksien turvaaminen yrityksen luovutuksen yhteydessä - Yrityksen ja luovutuksen käsitteet - Julkisoikeudellinen luovuttaja ja luovutuksensaaja - Luovutuksensaajassa voimassa olevan työehtosopimuksen soveltaminen luovutuspäivästä lähtien - Palkkakohtelu - Luovuttajassa saavutetun palvelusajan huomioiminen)

2011/C 311/12

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunale Ordinario di Venezia

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Ivana Scattolon

Vastaaja: Ministero dell'Istruzione, dell'Università e della Ricerca

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Tribunale Ordinario di Venezia — Työntekijöiden oikeuksien turvaamista yrityksen tai liikkeen taikka liiketoiminnan osan luovutuksen yhteydessä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 14.2.1977 annetun neuvoston direktiivin 77/187/ETY (EYVL L 61, s. 26) ja työntekijöiden oikeuksien turvaamista yrityksen tai liikkeen taikka yritys- tai liiketoiminnan osan luovutuksen yhteydessä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 12.3.2001 annetun neuvoston direktiivin 2001/23/EY (EYVL L 82, s. 16) soveltamisala — Direktiivin 77/187/ETY 3 artiklan 1 kohdan tulkinta — Hallinnon siivouspalveluhenkilöstön siirtäminen paikallishallinnon palveluksesta valtionhallinnon palvelukseen — Työntekijöiden oikeuksien turvaaminen, mukaan lukien paikallishallinnon yksikön palveluksessa saavutettu palvelusaika

Tuomiolauselma

Se, että jäsenvaltion viranomainen ottaa palvelukseensa toisen viranomaisen palkkaaman henkilöstön, joka vastaa sellaisten liitännäispalvelujen suorittamisesta kouluille, joihin kuuluu muun muassa ylläpitotehtäviä ja hallinnollisia avustustehtäviä, on työntekijöiden oikeuksien turvaamista yrityksen tai liikkeen taikka liiketoiminnan osan luovutuksen yhteydessä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 14.2.1977 annetun neuvoston direktiivin 77/187/ETY soveltamisalaan kuuluva yrityksen luovutus, kun kyseinen henkilöstö muodostuu sellaisten työntekijöiden organisoidusta kokonaisuudesta, joita suojataan työntekijöinä kyseisen jäsenvaltion kansallisessa oikeudessa.

Kun direktiivissä 77/187 tarkoitettu luovutus johtaa siihen, että siirrettyihin työntekijöihin sovelletaan välittömästi luovutuksensaajassa voimassa olevaa työehtosopimusta, ja kun tässä sopimuksessa vahvistetut palkkaehdot liittyvät muun muassa palvelusaikaan, tämän direktiivin 3 artikla on esteenä sille, että siirrettyjen työntekijöiden palkka laskee huomattavasti heidän välittömästi siirtoa edeltäneeseen tilanteeseensa verrattuna siksi, että heidän luovuttajan palveluksessa saavuttamaansa palvelusaikaa, joka vastaa luovutuksensaajan palveluksessa olevien työntekijöiden saavuttamaa palvelusaikaa, ei oteta huomioon määritettäessä heidän lähtöpalkkaluokkaansa luovutuksensaajassa. Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on tutkittava, laskiko palkka tällä tavoin pääasiassa kyseessä olevan siirron yhteydessä.

(1) EUVL C 134, 22.5.2010.

22.10.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 311/10

Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 8.9.2011 (Conseil d'État’n (Belgia) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — European Air Transport SA v. Collège d’Environnement de la Région de Bruxelles-Capitale ja Région de Bruxelles-Capitale

(Asia C-120/10) (1)

(Lentoliikenne - Direktiivi 2002/30/EY - Meluun liittyvien toimintarajoitusten asettaminen yhteisön lentoasemilla - Melutasoa koskevat rajat, joita on noudatettava lentoaseman läheisyydessä sijaitsevien kaupunkialueiden yli lennettäessä)

2011/C 311/13

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Conseil d’État

Pääasian asianosaiset

Kantaja: European Air Transport SA

Vastaajat: Collège d'Environnement de la Région de Bruxelles-Capitale ja Région de Bruxelles-Capitale

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Conseil d’État — Meluun liittyvien toimintarajoitusten asettamista yhteisön lentoasemilla koskevien sääntöjen ja menettelyjen vahvistamisesta 26.3.2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/30/EY (EYVL L 85, s. 40) 2 artiklan e alakohdan, 4 artiklan 4 kohdan ja 6 artiklan 2 kohdan tulkinta — Melua koskevat rajat, joita on noudatettava lentoaseman läheisyydessä sijaitsevien alueiden yli lennettäessä — ”Toimintarajoituksen” käsite — Vaatimukset niukasti täyttäviä ilma-aluksia varten toteutetut rajoitukset — Mahdollisuus asettaa tällaisia rajoituksia maan pinnalta mitattavan meluhaitan mukaan — Kansainvälistä siviili-ilmailua koskevan yleissopimuksen (Chicagon yleissopimus) vaikutus

Tuomiolauselma

Meluun liittyvien toimintarajoitusten asettamista yhteisön lentoasemilla koskevien sääntöjen ja menettelyjen vahvistamisesta 26.3.2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/30/EY 2 artiklan e alakohtaa on tulkittava siten, että ”toimintarajoitus” on täydellinen tai tiettyinä aikoina noudatettava kieltotoimenpide, jolla kielletään siviili-ilmailukäytössä olevan ääntä hitaammin lentävän suihkukoneen pääsy Euroopan unionin jäsenvaltion lentoasemalle. Näin ollen kansallinen ympäristölainsäädäntö, jolla asetetaan maan pinnalta mitattavan meluhaitan enimmäisrajat, joita on noudatettava lentoaseman läheisyydessä sijaitsevien alueiden yläpuolella lennettäessä, ei ole sellaisenaan säännöksessä tarkoitettu ”toimintarajoitus”, paitsi jos sillä voi olla merkityksellisten taloudellisten, teknisten ja oikeudellisten asiayhteyksien vuoksi sama vaikutus kuin pääsyn kieltämisellä asianomaiselle lentoasemalle.

(1) EUVL C 148, 5.6.2010.

22.10.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 311/11

Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 6.9.2011 (Tribunale di Isernian (Italia) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Rikosoikeudenkäynti Aldo Patricielloa vastaan

(Asia C-163/10) (1)

(Euroopan parlamentin jäsen - Erioikeuksista ja vapauksista tehty pöytäkirja - 8 artikla - Väärää ilmiantoa koskeva rikosasia - Muualla kuin Euroopan parlamentissa esitetyt lausumat - Parlamentaaristen tehtävien hoidossa ilmaistun mielipiteen käsite - Koskemattomuus - Edellytykset)

2011/C 311/14

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunale di Isernia

Rikosoikeudenkäynnin asianosainen pääasiassa

Aldo Patriciello

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Tribunale di Isernia — Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan (EYVK 1967 152, s. 13) 9 artiklan tulkinta — Euroopan parlamentin jäsen, jota syytetään virkamieheen kohdistetusta herjauksesta sen vuoksi, että hänen väitetään virheellisesti syyttäneen erästä lainvalvontaviranomaista — Käsite ”parlamentaaristen tehtävien hoidossa ilmaistu mielipide”

Tuomiolauselma

EU-, EUT- ja EHTY-sopimusten liitteenä olevan Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan 8 artiklaa on tulkittava siten, että Euroopan parlamentin jäsenen muualla kuin Euroopan parlamentissa esittämä lausuma, joka on johtanut väärän ilmiannon perusteella nostettuun syytteeseen hänen alkuperäjäsenvaltiossaan, on kyseisessä määräyksessä tarkoitetun koskemattomuuden kattama parlamentaaristen tehtävien hoidossa ilmaistu mielipide ainoastaan silloin, kun kyseinen lausuma on subjektiivinen arviointi, jolla on suora ja ilmeinen yhteys tällaisten tehtävien hoitamiseen. Kansallisen tuomioistuimen asiana on määrittää, täyttyvätkö kyseiset edellytykset pääasiassa.

(1) EUVL C 161, 19.6.2010.

22.10.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 311/11

Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 8.9.2011 (Juzgado de lo Contencioso-Administrativo no 12 de Sevillan (Espanja) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Francisco Javier Rosado Santana v. Consejería de Justicia y Administración Pública de la Junta de Andalucía

(Asia C-177/10) (1)

(Sosiaalipolitiikka - Direktiivi 1999/70/EY - EAY:n, UNICE:n ja CEEP:n tekemä määräaikaista työtä koskeva puitesopimus - Puitesopimuksen 4 lauseke - Puitesopimuksen soveltaminen julkishallinnossa - Syrjintäkiellon periaate)

2011/C 311/15

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Juzgado de lo Contencioso-Administrativo no 12 de Sevilla

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Francisco Javier Rosado Santana

Vastaaja: Consejería de Justicia y Administración Pública de la Junta de Andalucía

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Juzgado de lo Contencioso-Administrativo no 12 de Sevilla — EAY:n, UNICE:n ja CEEP:n tekemästä määräaikaista työtä koskevasta puitesopimuksesta 28.6.1999 annetun neuvoston direktiivin 1999/70/EY (EYVL L 175, s. 43) tulkinta — Direktiivin liitteessä oleva lauseke 4 (syrjintäkiellon periaate) — Soveltamisala — Perustuslakituomioistuimen hyväksyttävänä pitämä syrjintä — Kansallisen tuomioistuimen velvollisuudet

Tuomiolauselma

Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön (EAY), Euroopan teollisuuden ja työnantajain keskusjärjestön (UNICE) ja julkisten yritysten Euroopan keskuksen (CEEP) tekemästä määräaikaista työtä koskevasta puitesopimuksesta 28.6.1999 annettua neuvoston direktiiviä 1999/70/EY ja sen liitteenä olevaa määräaikaista työtä koskevaa puitesopimusta on tulkittava siten, että yhtäältä niitä sovelletaan julkishallinnon ja muiden julkisen sektorin yksikköjen kanssa tehtyihin määräaikaisiin palvelussopimuksiin ja -suhteisiin ja että toisaalta niissä edellytetään, että jäsenvaltion toisiaan vastaavia vakinaisia ja määräaikaisia virkamiehiä ei saa kohdella eri tavoin pelkästään siksi, että viimeksi mainitut työskentelevät määräaikaisesti, ellei erilaiseen kohteluun ole puitesopimuksen 4 lausekkeen 1 kohdassa tarkoitettuja asiallisia syitä.

Määräaikaista työtä koskevan puitesopimuksen 4 lauseketta on tulkittava siten, että sen vastaista on jättää ottamatta huomioon julkishallinnon määräaikaisen virkamiehen palvelusjaksoja arvioitaessa tämän henkilön, josta on sittemmin tullut vakinainen virkamies, oikeutta sisäiseen ylennykseen, jota voivat hakea ainoastaan vakinaiset virkamiehet, ellei huomioimatta jättämiselle ole lausekkeen 1 kohdassa tarkoitettuja asiallisia syitä. Pelkästään se seikka, että määräaikaiselle virkamiehelle on kertynyt näitä palvelusjaksoja määräaikaisen palvelussopimuksen tai -suhteen perusteella, ei ole tällainen asiallinen syy.

Unionin primaarioikeutta, direktiiviä 1999/70 ja edellä mainittua puitesopimusta on tulkittava siten, että ne eivät lähtökohtaisesti ole esteenä kansalliselle säännöstölle, jonka mukaan kanne, jonka vakinainen virkamies tekee päätöksestä, jolla hänen kilpailuhakemuksensa hylätään, ja joka perustuu siihen, että kyseessä ollut menettely oli puitesopimuksen 4 lausekkeen vastainen, on tehtävä kahden kuukauden preklusiivisessa määräajassa kilpailuilmoituksen julkaisemispäivästä laskettuna. Tällaiseen määräaikaan ei voida kuitenkaan vedota sellaista kilpailuun osallistunutta vakinaista virkamiestä vastaan, joka hyväksyttiin osallistumaan kokeisiin ja joka mainittiin kyseisen kilpailun hyväksytysti läpäisseiden hakijoiden lopullisessa luettelossa, jos määräajalla tehdään puitesopimuksella myönnettyjen oikeuksien käyttäminen mahdottomaksi tai kohtuuttoman vaikeaksi. Tällaisessa tilanteessa kahden kuukauden määräaika voi alkaa kulua vasta sen päätöksen tiedoksi antamisesta, jolla kumotaan päätös henkilön hyväksymisestä kilpailuun ja hänen nimittämisensä ylempään ryhmään kuuluvaksi vakinaiseksi virkamieheksi.

(1) EUVL C 179, 3.7.2010.

22.10.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 311/12

Unionin tuomioistuimen tuomio (kahdeksas jaosto) 8.9.2011 — Euroopan komissio v. Portugalin tasavalta

(Asia C-220/10) (1)

(Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen - Direktiivi 91/271/ETY - Saasteet ja haitat - Yhdyskuntajätevesien käsittely - 3, 5 ja 6 artikla - Haavoittumiselle alttiiden alueiden määrittämättä jättäminen - Haavoittumiselle alttiille alueille johdettujen jätevesien jättäminen vaille tehokkaampaa käsittelyä)

2011/C 311/16

Oikeudenkäyntikieli: portugali

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: P. Guerra e Andrade ja S. Pardo Quintillán)

Vastaaja: Portugalin tasavalta (asiamiehet: L. Inez Fernandes ja M. J. Lois)

Oikeudenkäynnin kohde

Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen — Yhdyskuntajätevesien käsittelystä 21.5.1991 annetun neuvoston direktiivin 91/271/ETY (EYVL L 135, s. 40) rikkominen

Tuomiolauselma

Portugalin tasavalta ei ole noudattanut direktiivin 91/271 3, 5 ja 6 artiklan mukaisia velvoitteitaan, koska

—	se on määrittänyt kuormitusta kestäviksi alueiksi kaikki Madeiran saaren ja Porto Santon saaren rannikkovedet

—

se on käsitellyt yhdyskuntajätevesiä, jotka ovat peräisin taajamista, joiden asukasvastineluku on suurempi kuin 10 000, kuten Funchalin ja Câmara de Lobosin taajamat, ja jotka on johdettu Madeiran saaren rannikkovesiin, yhdyskuntajätevesien käsittelystä 21.5.1991 annetun neuvoston direktiivin 91/271/ETY 4 artiklassa säädettyä käsittelyä tehottomammin

—	se ei ole kyseisen direktiivin 3 artiklan mukaisesti huolehtinut, että Tejo-joen suistossa sijaitsevassa taajamassa eli Quinta do Condessa on olemassa jätevesien viemäröintijärjestelmä

—

se ei ole Albufeira/Armação de Pêran, Bejan, Chavesin ja Viseun taajamien osalta eikä niiden neljän taajaman, jotka laskevat jätevedet Tejo-joen suiston vasemmalle rannalle eli Barreiro/Moitan, Corroios/Quinta da Bomban, Quinta do Conden ja Seixalin, osalta taannut tehokkaampaa käsittelyä kuin kyseisen direktiivin 4 artiklassa säädetty käsittely

2)	Portugalin tasavalta velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 209, 31.7.2010.

22.10.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 311/12

Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 8.9.2011 (Bundesarbeitsgerichtin (Saksa) esittämät ennakkoratkaisupyynnöt) — Sabine Hennigs (C-297/10) v. Eisenbahn-Bundesamt ja Land Berlin (C-298/10) v. Alexander Mai

(Yhdistetyt asiat C-297/10 ja C-298/10) (1)

(Direktiivi 2000/78/EY - 2 artiklan 2 kohta ja 6 artiklan 1 kohta - Euroopan unionin perusoikeuskirja - 21 ja 28 artikla - Jäsenvaltion julkisen sektorin työsopimussuhteisten toimihenkilöiden palkkoja koskeva työehtosopimus - Iän perusteella määräytyvä palkka - Työehtosopimus, jossa poistetaan palkan määräytyminen iän perusteella - Saavutettujen oikeuksien säilyttäminen)

2011/C 311/17

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Bundesarbeitsgericht

Pääasian asianosaiset

Valittajat: Sabine Hennigs (C-297/10) ja Land Berlin (C-298/10)

Vastapuolet: Eisenbahn-Bundesamt (C-297/10) ja Alexander Mai (C-298/10)

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Bundesarbeitsgericht — Euroopan unionin perusoikeuskirjan (EUVL C 83, 30.3.2010, s. 389) 21 artiklan, sellaisena kuin se on pantu täytäntöön yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27.11.2000 annetulla neuvoston direktiivillä 2000/78/EY (EYVL L 303, s. 16), tulkinta — Työsopimussuhteisten toimihenkilöiden palkka jäsenvaltion julkisella sektorilla — Kansallinen lainsäädäntö, jossa säädetään ikään perustuvista erisuuruisista peruspalkoista

Tuomiolauselma

Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 artiklassa vahvistettua ja yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27.11.2000 annetulla neuvoston direktiivillä 2000/78/EY konkretisoitua ikään perustuvan syrjinnän kiellon periaatetta sekä etenkin kyseisen direktiivin 2 artiklaa ja 6 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että ne ovat esteenä pääasioissa kyseessä olevan kaltaiselle työehtosopimuksessa toteutetulle toimenpiteelle, jonka mukaan julkisen sektorin työsopimussuhteisen toimihenkilön peruspalkan palkkataso määritetään kussakin palkkaluokassa kyseisen toimihenkilön palvelukseen ottamisen yhteydessä hänen ikänsä perusteella. Tältä osin se, että unionin oikeus on esteenä kyseiselle toimenpiteelle ja että kyseinen toimenpide sisältyy työehtosopimukseen, ei rajoita Euroopan unionin perusoikeuskirjan 28 artiklassa tunnustettua oikeutta neuvotella ja tehdä työehtosopimuksia.

Direktiivin 2000/78 2 artiklaa ja 6 artiklan 1 kohtaa sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjan 28 artiklaa on tulkittava siten, että ne eivät ole esteenä asian C-297/10 pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle työehtosopimuksessa toteutetulle toimenpiteelle, jolla korvataan palkkausjärjestelmä, joka johtaa ikään perustuvaan syrjintään, palkkausjärjestelmällä, joka perustuu objektiivisiin perusteisiin, siten, että tietyt ensiksi mainitun palkkausjärjestelmän syrjivät vaikutukset pidetään samalla väliaikaisesti ja rajoitetun ajan voimassa, jotta varmistetaan, että palveluksessa olevat toimihenkilöt siirtyvät uuteen järjestelmään ilman, että he menettävät tuloja.

(1) EUVL C 260, 25.9.2010.

22.10.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 311/13

Unionin tuomioistuimen määräys (viides jaosto) 13.7.2011 (Curtea de Apel Craiovan (Romania) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Administrația Finanțelor Publice a Municipiului Târgu-Jiu ja Administrația Fondului pentru Mediu v. Claudia Norica Vijulan

(Asia C-335/10) (1)

(Työjärjestyksen 104 artiklan 3 kohdan ensimmäinen alakohta - Sisäinen verotus - SEUT 110 artikla - Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnin yhteydessä kannettava ympäristövero)

2011/C 311/18

Oikeudenkäyntikieli: romania

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Curtea de Apel Craiova

Asianosaiset

Kantajat: Administrația Finanțelor Publice a Municipiului Târgu-Jiu ja Administrația Fondului pentru Mediu

Vastaaja: Claudia Norica Vijulan

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Curtea de Apel Craiova — Aiemmin toisessa jäsenvaltiossa rekisteröityjen käytettyjen moottoriajoneuvojen rekisteröinti — Jäsenvaltiossa tapahtuvan ensirekisteröinnin yhteydessä moottoriajoneuvoista kannettava ympäristövero — Kansallisen lainsäädännön yhteensopivuus SEUT 110 artiklan kanssa — Väliaikainen poikkeus ajoneuvoille, joilla on tietyt tekniset ominaisuudet

Määräysosa

SEUT 110 artiklaa on tulkittava siten, että sen vastaista on se, että jäsenvaltio ottaa käyttöön ympäristöveron, joka kannetaan moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnin yhteydessä tässä jäsenvaltiossa, jos tästä verotustoimenpiteestä on säädetty siten, että se tekee muista jäsenvaltioista ostettujen käytettyjen ajoneuvojen liikenteeseen päästämisen kyseisessä jäsenvaltiossa vähemmän houkuttelevaksi, mutta se ei tee saman ikäisten ja yhtä kuluneiden ajoneuvojen ostamista kotimaan markkinoilta vähemmän houkuttelevaksi.

(1) EUVL C 274, 9.10.2010.

22.10.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 311/13

Unionin tuomioistuimen määräys (viides jaosto) 13.7.2011 (Curtea de Apel Bacăun (Romania) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Direcția Generală a Finanțelor Publice Bacău ja Administrația Finanțelor Publice Bacău v. Lilia Druțu

(Asia C-438/10) (1)

(Työjärjestyksen 104 artiklan 3 kohdan ensimmäinen alakohta - Sisäinen verotus - SEUT 110 artikla - Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnin yhteydessä kannettava ympäristövero)

2011/C 311/19

Oikeudenkäyntikieli: romania

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Curtea de Apel Bacău

Asianosaiset

Kantajat: Direcția Generală a Finanțelor Publice Bacău ja Administrația Finanțelor Publice Bacău

Vastaaja: Lilia Druțu

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Curtea de Apel Bacău Secția Comercială, Contencios Administrativ și Fiscal — Aiemmin toisessa jäsenvaltiossa rekisteröityjen käytettyjen moottoriajoneuvojen rekisteröinti — Jäsenvaltiossa tapahtuvan ensirekisteröinnin yhteydessä moottoriajoneuvoista kannettava ympäristövero — Kansallisen lainsäädännön yhteensopivuus SEUT 110 artiklan kanssa — Syrjivä kohtelu sellaisiin käytettyihin ajoneuvoihin verrattuna, jotka on jo rekisteröity kyseisessä jäsenvaltiossa ja joista ei kanneta mainittua veroa, kun ne myydään myöhemmin ja rekisteröidään uudelleen

Määräysosa

(1) EUVL C 328, 4.12.2010.

22.10.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 311/14

Unionin tuomioistuimen määräys 9.6.2011 — Télévision française 1 SA (TF1) v. Euroopan komissio, Métropole télévision (M6), Canal +, Ranskan tasavalta ja France Télévisions

(Asia C-451/10 P) (1)

(Valitus - Valtiontuki - EY 86 artiklan 2 kohta - Julkinen yleisradiopalvelu - Päätös olla esittämättä huomautuksia - Näyttö - Yrityksen taloudellinen tehokkuus)

2011/C 311/20

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Valittaja: Télévision française 1 SA (TF1) (edustaja: asianajaja J.-P. Hordies)

Valittajan vastapuolet: Euroopan komissio (asiamiehet: T. Maxian Rusche ja B. Stromsky), Métropole télévision (M6), Canal + (edustaja: avocat E. Guillaume), Ranskan tasavalta (asiamiehet: G. de Bergues ja J. Gstalter), France Télévisions (edustajat: avocat J.-P. Gunther ja avocat A. Giraud)

Oikeudenkäynnin kohde

Valitus unionin yleisen tuomioistuimen (viides jaosto) yhdistetyissä asioissa T-568/08 ja T-573/08, M6 ja TF1 vastaan komissio, 1.7.2010 antamasta tuomiosta, jolla hylättiin kanne, jossa vaadittiin kumottavaksi komission 16.7.2008 tekemä päätös K(2008) 3506 lopullinen, joka koski ranskan tasavallan suunnitelmaa myöntää France Télévision SA:lle 150 miljoonan euron pääomasijoitus — Todistustaakkaa ja todisteiden vastaanottamista koskevien sääntöjen rikkominen — SEUT 106 artiklan 2 kohdan rikkominen — Yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvän palvelun käsite — Vakavien vaikeuksien puuttuminen

Määräysosa

1)	Valitus hylätään.

2)	Télévision française 1 SA (TF1) velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

3)	Canal + ja Ranskan tasavalta vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1) EUVL C 328, 4.12.2010.

22.10.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 311/14

Unionin tuomioistuimen määräys (viides jaosto) 29.6.2011 — adp Gauselmann GmbH v. sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit)

(Asia C-532/10 P) (1)

(Muutoksenhaku - Yhteisön tavaramerkki - Asetus (EY) N:o 40/94 - 8 artiklan 1 kohdan b alakohta - Sekaannusvaara - Kuviomerkki Archer Maclean’s Mercury - Kansallisen sanamerkin Merkur haltijan väite)

2011/C 311/21

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: adp Gauselmann GmbH (edustaja: abogada P. Koch Moreno)

Valittajan vastapuoli: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (asiamies: A. Folliard-Monguiral)

Oikeudenkäynnin kohde

Valitus unionin yleisen tuomioistuimen (seitsemäs jaosto) asiassa T-106/09, adp Gauselmann v. SMHV, 9.9.2010 antamasta tuomiosta, jolla unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi kanteen, jonka luokkiin 6, 9, 28, 35, 37, 41 ja 42 kuuluvia tavaroita varten rekisteröidyn kansallisen sanamerkin ”Merkur” haltija oli nostanut sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (SMHV) ensimmäisen valituslautakunnan 12.1.2009 tekemästä päätöksestä R 1266/2007-1, jolla hylättiin valitus väiteosaston päätöksestä, jolla hylättiin valittajan tekemä väite, joka koski kuviomerkin ”Archer Maclean's Mercury” rekisteröintiä luokkiin 9, 16 ja 18 kuuluvia tavaroita varten — Asetuksen (EY) N:o 40/94 8 artiklan 1 kohdan b alakohdan (josta on tullut asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta) rikkominen — Sekaannusvaara — Arviointiperusteet

Määräysosa

1)	Valitus hylätään.

2)	adp Gauselmann GmbH velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 38, 5.2.2011.

22.10.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 311/15

Unionin tuomioistuimen määräys (seitsemäs jaosto) 7.7.2011 — MPDV Mikrolab GmbH, Mikroprozessordatenverarbeitung und Mikroprozessorlabor v. sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit)

(Asia C-536/10 P) (1)

(Muutoksenhaku - Yhteisön tavaramerkki - Ehdoton hylkäysperuste - Erottamiskyvyn puuttuminen - Sanamerkki ”ROI ANALYZER”)

2011/C 311/22

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Valittaja: MPDV Mikrolab GmbH, Mikroprozessordatenverarbeitung und Mikroprozessorlabor (edustaja: Rechtsanwalt W. Göpfert)

Valittajan vastapuoli: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (asiamies: G. Schneider)

Oikeudenkäynnin kohde

Valitus unionin yleisen tuomioistuimen (toinen jaosto) asiassa T-233/08, MPDV Mikrolab v. SMHV, 10.9.2010 antamasta tuomiosta, jolla unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi kumoamiskanteen SMHV:n neljännen valituslautakunnan 15.4.2008 tekemästä päätöksestä, jolla on hylätty valitus tutkijan päätöksestä, jolla oli evätty sanamerkin ”ROI ANALYZER” rekisteröinti yhteisön tavaramerkiksi luokkiin 9, 35 ja 42 kuuluvia tiettyjä tavaroita ja palveluita varten — Tavaramerkin erottamiskyky

Määräysosa

1)	Valitus jätetään tutkimatta siltä osin, kuin sen tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat, ja hylätään muilta osin selvästi perusteettomana.

2)	MPDV Mikrolab GmbH, Mikroprozessordatenverarbeitung und Mikroprozessorlabor velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 30, 29.1.2011.

22.10.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 311/15

Unionin tuomioistuimen määräys (viides jaosto) 13.7.2011 (Curtea de Apel Timișoaran (Romania) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Sergiu Alexandru Micșa v. Administrația Finanțelor Publice Lugoj, Direcția Generală a Finanțelor Publice Timiș ja Administrația Fondului pentru Mediu

(Asia C-573/10) (1)

(Työjärjestyksen 104 artiklan 3 kohdan ensimmäinen alakohta - Sisäinen verotus - SEUT 110 artikla - Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnin yhteydessä kannettava ympäristövero)

2011/C 311/23

Oikeudenkäyntikieli: romania

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Curtea de Apel Timișoara

Asianosaiset

Kantaja: Sergiu Alexandru Micșa

Vastaajat: Administrația Finanțelor Publice Lugoj, Direcția Generală a Finanțelor Publice Timiș ja Administrația Fondului pentru Mediu

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Curtea de Apel Timișoara — Aiemmin toisessa jäsenvaltiossa rekisteröityjen käytettyjen moottoriajoneuvojen rekisteröinti — Jäsenvaltiossa tapahtuvan ensirekisteröinnin yhteydessä moottoriajoneuvoista kannettava ympäristövero — Kansallisen lainsäädännön yhteensopivuus SEUT 110 artiklan kanssa — Tiettyihin ryhmiin kuuluvia ajoneuvoja koskevan verovapautuksen pätevyys

Määräysosa

(1) EUVL C 46, 12.2.2011.

22.10.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 311/15

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Vestre Landsret (Tanska) on esittänyt 27.5.2011 — Frank Frandsenin puolesta Dansk Funktionærforbund, Serviceforbundet v. Cimber Air A/S

(Asia C-266/11)

2011/C 311/24

Oikeudenkäyntikieli: tanska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Vestre Landsret

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Frank Frandsenin puolesta Dansk Funktionærforbund, Serviceforbundet

Vastaaja: Cimber Air A/S

Ennakkoratkaisukysymys

Onko neuvoston direktiiviä 2000/78/EY (1) tulkittava siten, että kyseisessä direktiivissä tarkoitettu kaikenlaisen ikään perustuvan syrjinnän kielto on esteenä sille, että kansallisessa lainsäädännössä sallitaan lentoyhtiön ja lentoyhtiön lentäjien ammattijärjestön välinen työehtosopimus, jonka mukaan lentäjien on erottava tehtävästään viimeistään heidän täyttäessään 60 vuotta, kun kyseisellä työehtosopimuksen määräyksellä, joka oli voimassa sekä ennen neuvoston direktiivin että sitä koskevan kansallisen täytäntöönpanolain voimaantuloa, pyritään takaamaan lentoturvallisuus sen yleisen oletuksen perusteella, että ikä alentaa toimintakykyä, ilman, että siinä määrättäisiin yksittäisen lentäjän toimintakyvyn arvioinnista, mutta kun kyseisen määräyksen perusteella yksittäisen lentäjän työsuhdetta voidaan hakemuksesta jatkaa vuosi kerrallaan työnantajien ja työntekijöiden edustajista koostuvan lautakunnan luvan perusteella?

(1) EYVL L 303, s. 16.

22.10.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 311/16

Valitus, jonka United States Polo Association on tehnyt 24.6.2011 unionin yleisen tuomioistuimen asiassa T-228/09, United States Polo Association v. sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) ja Textiles CMG, SA, 13.4.2011 antamasta tuomiosta

(Asia C-327/11 P)

2011/C 311/25

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: United States Polo Association (edustajat: asianajajat P. Goldenbaum, T. Melchert ja I. Rohr)

Muu osapuoli: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit)

Vaatimukset

Valittaja vaatii, että unionin tuomioistuin

—	kumoaa unionin yleisen tuomioistuimen asiassa T-228/09 13.4.2011 antaman tuomion,

—	kumoaa valituslautakunnan päätöksen R 08861/2008-4,

—	velvoittaa SMHV:n vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan ja korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut,

—	ja, mikäli Textiles CMG S.A. hyväksytään väliintulijaksi, velvoittaa Textiles CMG S.A.:n vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valittaja väittää, että unionin yleisen tuomioistuimen tuomiossa on tehty tulkintavirhe ja siinä on sovellettu virheellisesti yhteisön tavaramerkistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 40/94 8 artiklan 1 kohdan b alakohtaa (josta on tullut asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta) (1).

Unionin yleinen tuomioistuin on virheellisen tulkinnan ja virheellisen soveltamisen johdosta päätellyt, että valituslautakunta on katsonut perustellusti, että tavaramerkin U.S. POLO ASSN. (riidanalainen hakemus) ja tavaramerkin POLO-POLO (aikaisempi tavaramerkki) välillä on sekaannusvaara.

Unionin yleinen tuomioistuin ei ole tehnyt asianmukaista ja kokonaisvaltaista sekaannusvaaran arviointia eikä se ole ottanut riittävästi huomioon tai se on soveltanut väärin asiaa koskevaa Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä.

Valittajan pääasialliset perustelut unionin yleisen tuomioistuimen päätelmien puutteiden osalta ovat seuraavanlaiset:

Unionin yleinen tuomioistuin on soveltanut virheellisesti asiassa C-120/04 Medion, 6.10.2005 annetussa tuomiossa (Kok., s. I-8551), vahvistettua periaatetta, joka koskee moniosaisen merkin yhden osatekijän itsenäistä asemaa tunnusmerkkinä tilanteessa, jossa osatekijä ei kuitenkaan yksinään ole hallitseva moniosaisesta merkistä saatavassa kokonaisvaikutelmassa.

Ensinnäkin unionin yleinen tuomioistuin on perustellusti todennut, että osatekijä ”POLO” ei ollut hallitseva osatekijä myöhemmässä tavaramerkissä, mutta on sitten katsonut virheellisesti, että osatekijällä ”POLO” on itsenäinen erottava merkitys siksi, että osatekijät ”U.S.” ja ”ASSN.” ovat alkukirjaimia ja lyhenteitä ja siksi, että merkityssisältö puuttui ja että erottamiskyky ei ollut riittävä. Tämä osoittaa, että edellytys, joka koskee moniosaisen merkin yhden osatekijän itsenäistä asemaa tunnusmerkkinä, on ymmärretty väärin.

Asiassa Medion annetulla tuomiolla ei missään tapauksessa voida katsoa vahvistetun yleistä sääntöä, jonka mukaan millä tahansa itsenäisellä tavanomaisesti erottamiskykyisellä kahdelle tavaramerkille yhteisellä osatekijällä on katsottava olevan itsenäinen asema tunnusmerkkinä moniosaisessa merkissä. Unionin yleinen tuomioistuin ei ole ottanut huomioon, että asiassa Medion on olemassa sääntö ja poikkeus; säännönmukaisesti keskivertokuluttaja mieltää tavaramerkin kokonaisuutena niin, että yksi tai useampi moniosaisen merkin osatekijä voi olla hallitseva osa tätä kokonaisuutta, ja jos poikkeuksellisesti osatekijä ei ole hallitseva osa kokonaisvaikutelmassa, sillä voi ainoastaan poikkeuksellisessa tilanteessa olla itsenäinen asema ja erottamiskyky. Unionin yleinen tuomioistuin ei ole esittänyt mitään syitä tällaiselle poikkeukselle.

Unionin yleinen tuomioistuin on antanut yksinomaisen ja ratkaisevan merkityksen sille, että kahdessa riidanalaisessa merkissä esiintyy molemmissa osatekijä ”POLO”, eikä se ole soveltanut asianmukaisesti, siten kuin asiassa C-251/95, SABEL, 11.11.1997 (Kok., s. I-6191) annetussa tuomiossa tehtiin, sekaannusvaaran kokonaisvaltaista arviointia koskevia periaatteita.

Unionin yleinen tuomioistuin ei ole ottanut huomioon periaatetta, jonka mukaan kohdeyleisö mieltää tavaramerkin kokonaisuutena eikä arvioi sen eri yksityiskohtia, vaan on — aikaisemman tavaramerkin osalta — ottanut esille vain yhden osatekijän ja verrannut sitä myöhempään tavaramerkkiin.

Unionin yleinen tuomioistuin ei ole ottanut huomioon kaikkia nyt esillä olevan asian olosuhteita, kun se on ei ole ottanut huomioon riidanalaisten merkkien eroavaisuuksia ja erityisesti sitä, että osatekijä ”POLO” toistetaan huomiota herättävästi aikaisemmassa tavaramerkissä. Yksittäinen osatekijä ”POLO” ei ole hallitseva osa aikaisempaa ”POLO-POLO” -tavaramerkkiä eikä sillä ole itsenäistä asemaa ja erottamiskykyä moniosaisessa merkissä, eikä unionin yleinen tuomioistuin ole edes viitannut tällaiseen seikkaan.

Lisäksi aikaisempi tavaramerkki ”POLO-POLO” ei kokonaisuutena tarkasteltuna tarkoita mitään yhdelläkään unionin kielellä. Näin ollen minkäänlaista merkityssisältöä koskevaa vertailua ei voida tehdä.

3)	Unionin yleinen tuomioistuin ei ole ottanut huomioon periaatetta, jonka mukaan samankaltaisuutta koskeva vertailu voidaan suorittaa yksinomaan yhden osatekijän perusteella vain, mikäli kaikki muut tavaramerkin osatekijät ovat merkityksettömiä.

Unionin yleisen tuomioistuimen perustelut ovat ristiriitaisia ja epäjohdonmukaisia seuraavilta osin:

Unionin yleinen tuomioistuin on todennut yhtäältä, että osatekijöillä ”U.S” ja ”ASSN.” ei ole itsessään merkitystä. Toisaalta se on katsonut, että kohdeyleisö mieltäisi osatekijän ”U.S” viittaukseksi maantieteelliseen alkuperään. Lisäksi on niin, että vaikka oletettaisiin, että jotkut kuluttajat eivät ehkä ymmärtäisi lyhennettä ”ASSN.”, kuluttajilla ei olisi mitään syytä jättää sitä huomiotta, vaan ne mieltäisivät sen sitäkin suuremmalla syyllä erottamiskykyiseksi osatekijäksi asiassa MATRA ZEN vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

(1) EUVL L 78, s. 1.

22.10.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 311/17

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Bundesgerichtshof (Saksa) on esittänyt 8.7.2011 — Alexandra Schulz v. Technische Werke Schussental GmbH und Co. KG

(Asia C-359/11)

2011/C 311/26

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Bundesgerichtshof

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Alexandra Schulz

Vastapuoli: Technische Werke Schussental GmbH und Co.KG

Ennakkoratkaisukysymys

Onko maakaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 98/30/EY kumoamisesta 26.6.2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/55/EY (1) 3 artiklan 3 kohtaa luettuna yhdessä liitteessä A olevan b ja/tai c kohdan kanssa tulkittava siten, että kansallinen laintasoinen sääntely, joka koskee hinnanmuutoksia sellaisten kotitalousasiakkaiden kaasuntoimitussopimuksissa, joiden kaasuntoimitukset tehdään yleisen toimitusvelvollisuuden puitteissa (tariffiasiakkaat), täyttää riittävää avoimuutta koskevat vaatimukset, jos siinä ei ole ilmoitettu hinnanmuutoksen perustetta, edellytyksiä ja laajuutta, mutta on varmistettu, että kaasuntoimittajayritys ilmoittaa kaikista hinnankorotuksista asiakkailleen kohtuullisessa ajassa etukäteen ja asiakkailla on oikeus irtisanoa sopimus, jos he eivät halua hyväksyä ilmoitettuja muuttuneita ehtoja?

(1) EUVL L 176, s. 57.

22.10.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 311/17

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Oberlandesgericht Düsseldorf (Saksa) on esittänyt 20.7.2011 — Piepenbrock Dienstleistungen GmbH & Co KG v. Kreis Düren

(Asia C-386/11)

2011/C 311/27

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Oberlandesgericht Düsseldorf

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Piepenbrock Dienstleistungen GmbH & Co KG

Vastapuoli: Kreis Düren

Muu osapuoli: Stadt Düren

Ennakkoratkaisukysymys

Tarkoitetaanko julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 31.3.2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/18/EY (1) (EUVL L 134, s. 114) 1 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetulla ”julkisia hankintoja koskevalla sopimuksella” myös sellaista kahden alueellisen tai paikallisen viranomaisen välistä sopimusta, jolla viranomainen siirtää tarkoin rajatun toimivallan toiselle viranomaiselle korvausta vastaan erityisesti silloin, kun siirretty tehtävä ei koske julkisen vallan käyttöä vaan ainoastaan liitännäispalveluja?

(1) EUVL L 134, s. 114.

22.10.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 311/18

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Nejvyšší správní soud (Tšekin tasavalta) on esittänyt 22.7.2011 — CS AGRO Ronov s.r.o. v. Ministerstvo zemědělství

(Asia C-390/11)

2011/C 311/28

Oikeudenkäyntikieli: tšekki

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Nejvyšší správní soud

Pääasian asianosaiset

Kantaja: CS AGRO Ronov s.r.o.

Vastaaja: Ministerstvo zemědělství

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko neuvoston asetuksen (EY) N:o 320/2006 4 a artiklan 1 kohtaa, sellaisena kuin se on lisätty neuvoston asetuksella (EY) N:o 1261/2007 (1), tulkittava siten, että sitoumuksella, joka koskee luopumista tietyn kiintiösokerijuurikasmäärän toimittamisesta yritykselle, jonka kanssa viljelijä on tehnyt toimitussopimuksen edellisenä markkinointivuonna, tarkoitetaan viljelijän yksipuolista ilmoitusta, jonka mukaan se ei toimita sokerijuurikasta markkinointivuonna 2008/2009, vai tarkoitetaanko sitoumuksella sokerijuurikkaan toimittamista mainittuna markkinointivuonna koskevan viljelijän ja sokeriyrityksen sopimussuhteen päättämistä kirjallisesti?

Voiko se, että sopimuspuoli käyttää suoraan sitovassa EU:n säännöksessä säädettyä toimenpidettä, johtaa siihen, ettei voimassa olevaan yksityisoikeudelliseen sopimukseen perustuvaa kyseisen sopimuspuolen velvoitetta voida panna täytäntöön, sillä edellytyksellä, että tämän seurauksena toiselle sopimuspuolelle myönnetään varoja julkisesta talousarviosta?

(1) EUVL L 58, s. 42.

22.10.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 311/18

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Bundesfinanzhof (Saksa) on esittänyt 27.7.2011 — BLV Wohn- und Gewerbebau GmbH v. Finanzamt Lüdenscheid

(Asia C-395/11)

2011/C 311/29

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Bundesfinanzhof

Pääasian asianosaiset

Valittaja: BLV Wohn- und Gewerbebau GmbH

Vastapuoli: Finanzamt Lüdenscheid

Muu osapuoli: Rolf & Co. OHG

Ennakkoratkaisukysymykset

1)	Sisältääkö päätöksen 2004/290/EY (1) 2 artiklan 1 alakohdassa tarkoitetun rakennustyön (ts. rakennussuoritusten) käsite palvelujen suoritusten ohella myös tavaroiden luovutukset?

Siinä tapauksessa, että edellä mainitussa päätöksessä annettu lupa määrätä vastaanottaja arvonlisäverovelvolliseksi koskee myös tavaroiden luovutuksia:

onko luvan saanut jäsenvaltio oikeutettu soveltamaan lupaa ainoastaan osittain tiettyihin alaryhmiin, kuten yksittäisiin rakennussuoritusten lajeihin, ja tietyille vastaanottajille tehtäviin suorituksiin?

3)	Siinä tapauksessa, että jäsenvaltio on oikeutettu muodostamaan tällaisia alaryhmiä: kohdistuuko jäsenvaltioon rajoituksia alaryhmien muodostamisessa?

Siinä tapauksessa, ettei jäsenvaltio ole oikeutettu muodostamaan alaryhmiä yleisesti (ks. edellä kysymys 2) tai noudattamatta jätettyjen rajoitusten vuoksi (ks. edellä kysymys 3):

a)	Millaisia oikeudellisia seurauksia kielletystä alaryhmien muodostamisesta aiheutuu?

b)	Johtaako kielletty alaryhmien muodostaminen siihen, että kansallisen oikeuden säännöstä on yleisesti jätettävä soveltamatta vai onko sitä jätettävä soveltamatta ainoastaan yksittäisten verovelvollisten hyväksi?

(1) Luvan antamisesta Saksalle soveltaa jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta annetun kuudennen neuvoston direktiivin 77/388/ETY 21 artiklasta poikkeavaa toimenpidettä 30.3.2004 tehty neuvoston päätös 2004/290/EY (EUVL L 94, s. 59).

22.10.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 311/18

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Bundesgerichtshof (Saksa) on esittänyt 28.7.2011 — Josef Egbringhoff v. Stadtwerke Ahaus GmbH

(Asia C-400/11)

2011/C 311/30

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Bundesgerichtshof

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Josef Egbringhoff

Vastaaja: Stadtwerke Ahaus GmbH

Ennakkoratkaisukysymys

Onko direktiivin 2003/54/EY (1) 3 artiklan 5 kohtaa, luettuna yhdessä liitteessä A olevan b ja/tai c alakohdan kanssa, tulkittava siten, että kansallinen sääntely, joka koskee hinnanmuutoksia sellaisten kotitalousasiakkaiden sähköntoimitussopimuksissa, joiden sähköntoimitukset tehdään yleisen toimitusvelvollisuuden puitteissa (tariffiasiakkaat), täyttää riittävää avoimuutta koskevat vaatimukset, jos siinä ei ole ilmoitettu hinnanmuutoksen perustetta, edellytyksiä ja laajuutta, mutta on varmistettu, että sähköntoimittaja ilmoittaa kaikista hinnankorotuksista asiakkailleen kohtuullisessa ajassa etukäteen ja asiakkailla on oikeus irtisanoa sopimus, jos he eivät halua hyväksyä heille ilmoitettuja muuttuneita ehtoja?

(1) Sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 96/92/EY kumoamisesta 26.6.2003 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/54/EY — Käytöstäpoisto- ja jätehuoltotoimia koskevat lausumat (EUVL L 176, s. 37).

22.10.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 311/19

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Nejvyšší správní soud (Tšekin tasavalta) on esittänyt 28.7.2011 — Blanka Soukupová v. Ministerstvo zemědělství

(Asia C-401/11)

2011/C 311/31

Oikeudenkäyntikieli: tšekki

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Nejvyšší správní soud

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Blanka Soukupová

Vastaaja: Ministerstvo zemědělství

Ennakkoratkaisukysymykset

Voidaanko Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tuesta maaseudun kehittämiseen ja tiettyjen asetusten muuttamisesta ja kumoamisesta 17.5.1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1257/1999 (1) 11 artiklan käsitettä ”yleinen eläkeikä” tilan luovutushetkellä tulkita siten, että sillä tarkoitetaan tietyltä hakijalta kansallisen lainsäädännön nojalla ”vanhuuseläkettä koskevan oikeuden saamiseksi edellytettyä ikää”?

Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan myöntävästi, onko Euroopan unionin oikeuden ja Euroopan unionin yleisten oikeusperiaatteiden mukaista, että ”yleinen eläkeikä” tilan luovutushetkellä määritetään eri tavoin yksittäisten hakijoiden osalta heidän sukupuolensa ja heidän kasvattamiensa lasten lukumäärän mukaan?

Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan kieltävästi, mitä perusteita kansallisen tuomioistuimen pitäisi ottaa huomioon, kun se tulkitsee Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tuesta maaseudun kehittämiseen ja tiettyjen asetusten muuttamisesta ja kumoamisesta 17.5.1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1257/1999 11 artiklan käsitettä ”yleinen eläkeikä” tilan luovutushetkellä?

(1) EYVL L 160, s. 80.

22.10.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 311/19

Valitus, jonka Euroopan komissio on tehnyt 28.7.2011 unionin yleisen tuomioistuimen asiassa T-1/08, Buczek Automotive v. komissio, 17.5.2011 antamasta tuomiosta

(Asia C-405/11 P)

2011/C 311/32

Oikeudenkäyntikieli: puola

Asianosaiset

Valittaja: Euroopan komissio (asiamiehet: A. Stobiecka-Kuik ja T. Maxian Rusche)

Muut osapuolet: Buczek Automotive Sp. z o.o, Puolan tasavalta

Vaatimukset

—	Unionin yleisen tuomioistuimen asiassa T-1/08, Buczek Automotive Sp. z o.o v. komissio, 17.5.2011 antama tuomio on kumottava siltä osin kuin siinä kumotaan riidanalainen päätös

—	asia on ratkaistava lopullisesti nyt esillä olevan valituksen kohteena olevien kohtien osalta

—	asia on unionin yleisessä tuomioistuimessa riitautettujen muiden kohtien osalta palautettava unionin yleisen tuomioistuimen käsiteltäviksi

—	oikeudenkäyntikuluista on päätettävä myöhemmin.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Komissio esittää kaksi valitusperustetta, joita ovat SEUT 107 artiklan 1 kohdan rikkominen sekä SEUT 107 artiklan 1 kohdan, luettuna yhdessä SEUT 296 artiklan kanssa, ja vuoden 2004 liittymisasiakirjaan Puolan terästeollisuuden rakenneuudistuksesta tehdyn pöytäkirjan N:o 8 (1) (jäljempänä pöytäkirja N:o 8) rikkominen.

Ensinnäkin unionin yleinen tuomioistuin on rikkonut SEUT 107 artiklan 1 kohtaa, kun se arvioidessaan komission soveltamaa yksityisen velkojan kriteeriä on ottanut väärän oikeudellisen lähtökohdan. Unionin yleinen tuomioistuin on todennut, että komissio olisi ollut velvollinen suorittamaan lisälaskelmia erilaisten täytäntöönpanomenetelmien eduista, ja sen olisi pitänyt verrata keskenään julkisten saatavien perimiseksi tarkoitettujen erilaisten täytäntöönpanomenettelyjen kestoa. Komissio väittää, ettei sillä ole velvollisuutta yksityiskohtaisiin laskelmiin, vaan vain sellaisten tekijöiden huomioon ottamiseen, jotka yksityinen velkoja ottaisi huomioon ratkaisua tehdessään.

Unionin yleinen tuomioistuin on komission mukaan rikkonut SEUT 107 artiklan 1 kohtaa lisäksi, kun se on yksityisen velkojan menettelyyn viitatakseen siirtänyt todistustaakan perusteettomasti komissiolle, eli asettanut sille velvollisuuden esittää lisänäyttöä erityisesti eri menettelyjen kestosta tai saatavien tehokkaan täytäntöönpanon eri lajien tai vaiheiden vaikutusten laajuuden vertailusta.

Toiseksi unionin yleinen tuomioistuin on rikkonut SEUT 107 artiklan 1 kohtaa, luettuna yhdessä SEUT 296 artiklan kanssa, ja pöytäkirjaa N:o 8, kun se on perusteettomasti olettanut, että komissio ei ole noudattanut velvollisuuttaan mainita ne edellytykset, joiden täyttyessä tuki vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan tai vääristää taikka uhkaa vääristää kilpailua. Unionin yleinen tuomioistuin ei ole millään tavoin ottanut huomioon sitä, että primaarioikeuden eli päätöksen oikeudellisena perustana olevan pöytäkirjan N:o 8 perusteella on lähdettävä siitä, että kyseessä oleva tuki vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua, minkä vuoksi kauppaa ja kilpailua koskevien edellytysten lisäperustelut olivat tarpeettomia.

(1) Asiakirja Tsekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan liittymisehdoista ja niiden sopimusten mukautuksista, joihin Euroopan unioni perustuu — Pöytäkirja N:o 8 Puolan terästeollisuuden rakenneuudistuksesta (EUVL 2003, L 236, s. 948).

22.10.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 311/20

Valitus, jonka Atlas Transport GmbH on tehnyt 29.7.2011 unionin yleisen tuomioistuimen (kolmas jaosto) asiassa T-145/08, Atlas Transport GmbH v. sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit), jossa muuna osapuolena oli Atlas Air Inc., 16.5.2011 antamasta tuomiosta

(Asia C-406/11 P)

2011/C 311/33

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Valittaja: Atlas Transport GmbH (edustaja: Rechtsanwalt K. Schmidt-Hern)

Muut osapuolet: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) ja Atlas Air Inc.

Vaatimukset

—	Euroopan unionin yleisen tuomioistuimen asiassa T-145/08 16.5.2011 antama tuomio on kumottava

—	sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) ensimmäisen valituslautakunnan 24.1.2008 tekemä päätös (asia R 1023/2007-1) on kumottava

—	sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) on velvoitettava korvaamaan kummastakin menettelystä aihetuvat oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valittaja katsoo, että SMHV ja unionin yleinen tuomioistuin rikkoivat riidanalaisella päätöksellä yhteisön tavaramerkkiasetuksen 59 artiklan 3 kohtaa, joka koskee valituksen perusteluvelvollisuutta, sellaisena kuin kyseinen säännös oli aiemmassa muodossaan. Valittajan mukaan SMHV ja unionin yleinen tuomioistuin rikkoivat riidanalaisella päätöksellä lisäksi yhteisön tavaramerkkiasetuksen 60 artiklaa ja analogisesti yhteisön tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen 20 säännön 7 kohdan c alakohtaa sekä jäsenvaltioiden yleisiä oikeusperiaatteita. Kantajan katsoo, että menettelyä SMHV:ssa on välttämättä lykättävä niin, että määräaika valituksen tekemiselle ei ole vielä päättynyt.

22.10.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 311/20

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Amtsgericht Münster (Saksa) on esittänyt 1.8.2011 — Rikosoikeudenkäynti Thomas Karl-Heinz Kerkhoffia vastaan

(Asia C-408/11)

2011/C 311/34

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Amtsgericht Münster

Rikosoikeudenkäynnin asianosaiset pääasiassa

Thomas Karl-Heinz Kerkhoff

Staatsanwaltschaft Münster

Ennakkoratkaisukysymys

Onko direktiivin 2006/126/EY (1) 11 artiklan 4 kohtaa tulkittava siten, että jäsenvaltiolla on oikeus kieltäytyä pysyvästi hyväksymästä toisen jäsenvaltion myöntämää ajo-oikeutta myös siinä tapauksessa, että kyseisen henkilön ajo-oikeus on aiemmin peruutettu ensin mainitun valtion alueella ja kun uuden ajo-oikeuden hakemista koskevaa kieltoa ei ole määrätty tai kun määrätty kielto on päättynyt?

(1) Ajokorteista 20.12.2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/126/EY (uudelleenlaadittu teksti); EUVL L 403, s. 18.

22.10.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 311/21

Valitus, jonka Euroopan unionin neuvosto on tehnyt 10.8.2011 unionin yleisen tuomioistuimen (laajennettu viides jaosto) asiassa T-86/11, Bamba v. neuvosto, 8.6.2011 antamasta tuomiosta

(Asia C-417/11 P)

2011/C 311/35

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Valittaja: Euroopan unionin neuvosto (asiamiehet: M. Bishop, B. Driessen ja E. Dimitriu-Segnana)

Muut osapuolet: Nadiany Bamba, Euroopan komissio

Vaatimukset

—	Unionin yleisen tuomioistuimen (laajennettu viides jaosto) asiassa T-86/11, Bamba v. neuvosto, 8.6.2011 antama tuomio on kumottava

—	tämän valituksen kohteena olevista kysymyksistä on lausuttava lopullisesti ja Nadiany Bamban kanne on hylättävä perusteettomana

—	Nadiany Bamba on velvoitettava korvaamaan neuvostolle ensimmäisessä oikeusasteessa ja muutoksenhakuvaiheessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Neuvosto esittää valituksensa tueksi kaksi perustetta.

Valittaja väittää ensisijaisesti, että riidanalaisissa toimenpiteissä esitetyt perustelut vastaavat SEUT 296 artiklassa vahvistettuja vaatimuksia, ja näin ollen unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen katsoessaan, että riidanalaisia toimenpiteitä ei ole riittävästi perusteltu. Neuvosto on riidanalaisten toimenpiteiden perustelukappaleissa kuvaillut yksityiskohtaisesti Norsunluurannikon erityisen vakavan tilanteen, joka oikeuttaa tiettyjä henkilöitä ja yksiköitä vastaan toteutetut toimenpiteet. Neuvosto on lisäksi selvästi ilmoittanut syyt, joiden vuoksi se katsoo, että Nadiany Bambaan on kohdistettava kyseessä olevat rajoittavat toimenpiteet.

Toissijaisesti neuvosto väittää, että unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen sivuuttaessaan perusteluvelvollisuuden noudattamista koskevassa arvioinnissaan sen Nadiany Bamban hyvin tiedossa olevan asiayhteyden, jossa riidanalaiset toimenpiteet on toteutettu.

22.10.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 311/21

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Městský soud v Praze (Tšekin tasavalta) on esittänyt 10.8.2011 — Česká spořitelna, a.s. v. Gerald Feichter

(Asia C-419/11)

2011/C 311/36

Oikeudenkäyntikieli: tšekki

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Městský soud v Praze

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Česká spořitelna, a.s.

Vastaaja: Gerald Feichter

Ennakkoratkaisukysymykset

Voidaanko neuvoston asetuksen (EY) N:o 44/2001 (1) 15 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua käsitettä ”asia, [joka koskee kuluttajan] sellaista tarkoitusta varten tekemää sopimusta, jota ei voida pitää hänen ammattiinsa tai elinkeinotoimintaansa liittyvänä”, tulkita siten, että sen piiriin kuuluu myös epätäydellisessä muodossa annettuun vekseliin perustuva vaatimus, jonka maksunsaaja esittää vekselin asettajalle takauksen antanutta henkilöä vastaan?

Riippumatta siitä, vastataanko ensimmäiseen kysymykseen kieltävästi tai myöntävästi, voidaanko neuvoston asetuksen (EY) N:o 44/2001 5 artiklan 1 alakohdan a alakohdassa tarkoitettua käsitettä ”sopimusta koskeva asia” tulkita siten, että kun otetaan huomioon yksinomaan asiakirjan sisältö sellaisenaan, sen piiriin kuuluu myös epätäydellisessä muodossa annettuun vekseliin perustuva vaatimus, jonka maksunsaaja esittää vekselin asettajalle takauksen antanutta henkilöä vastaan?

(1) Tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 22.12.2000 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 44/2001 (EYVL 2001, L 12, s. 1).

22.10.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 311/21

Valitus, jonka Prezesa Urzędu Komunikacji Elektronicznej on tehnyt 10.8.2011 unionin yleisen tuomioistuimen (seitsemäs jaosto) asiassa T-226/10, Prezesa Urzędu Komunikacji Elektronicznej v. komissio, 23.5.2011 antamasta määräyksestä

(Asia C-422/11 P)

2011/C 311/37

Oikeudenkäyntikieli: puola

Asianosaiset

Valittaja: Prezesa Urzędu Komunikacji Elektronicznej (edustajat: D. Dziedzic-Chojnacka ja D. Pawłowska)

Muu osapuoli: Euroopan komissio

Vaatimukset

—	Valituksenalainen määräys on kumottava ja asia on palautettava unionin yleisen tuomioistuimen käsiteltäväksi

—	Euroopan komissio on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanne hylättiin sillä perusteella, että Prezesa Urzędu Komunikacji Elektronicznejia (sähköisen viestinnän valvontaviraston presidentti) edustaneet asianajajat (radcowie prawni) olivat työsuhteessa ensin mainittuun, mikä unionin yleisen tuomioistuimen mukaan sulkee pois sen, että nämä voisivat edustaa sitä oikeudessa.

Prezesa Urzędu Komunikacji Elektronicznej esittää valituksenalaista määräystä vastaan seuraavat väitteet:

Unionin yleinen tuomioistuin on ensinnäkin rikkonut unionin tuomioistuimen perussäännön (jäljempänä perussääntö) 19 artiklan 3 ja 4 kohtaa yhdessä sen 53 artiklan 1 kohdan ja SEUT 254 artiklan 6 kohdan sekä unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen (jäljempänä työjärjestys) 113 artiklan kanssa, koska se on tulkinnut väärin ensin mainittua säännöstä lähtiessään liikkeelle siitä, ettei kyseinen määräys koske asianajajia, jotka toimivat oikeudenkäynnissä asianosaisena olevan osapuolen kanssa tehdyn työsopimuksen perusteella.

Toiseksi unionin yleinen tuomioistuin on rikkonut SEUT 67 artiklan 1 kohtaa yhdessä työjärjestyksen 113 artiklan kanssa, koska se ei ole ottanut huomioon jäsenvaltion erilaista oikeusjärjestelmää eikä sen erilaista oikeudellista perinnettä, vaan on hylännyt kanteen katsoen, että työsuhteessa oleville asianajajille on ominaista se, etteivät he ole yhtä riippumattomia kuin ne asianajajat, jotka harjoittavat toimintaansa itsenäisesti omassa toimistossaan asiakkaasta riippumatta.

Kolmanneksi se on rikkonut EUT 5 artiklan 1 ja 2 kohtaa yhdessä EUT 4 artiklan 1 kohdan ja työjärjestyksen 113 artiklan kanssa lähtiessään liikkeelle siitä, että perustamissopimusten määräykset sallivat erottelun silloin, kun kyse on asianajajien oikeudesta toimia edustajana unionin yleisessä tuomioistuimessa, vaikka yhteisön oikeudessa ei säädetä tällaisesta erottelusta eikä perustamissopimuksilla anneta unionille tällä alalla toimivaltaa.

Neljänneksi se on rikkonut EUT 5 artiklan 4 kohtaa yhdessä työjärjestyksen 113 artiklan kanssa, koska se on katsonut, että jotta perustamissopimusten tavoitteet saavutettaisiin, työsuhteessa olevilta asianajajilta on evättävä oikeus edustaa unionin yleisessä tuomioistuimessa käytävässä oikeudenkäynnissä asianosaisena olevaa osapuolta.

Viidenneksi se on tehnyt menettelyvirheen, koska se ei ole riittävästi perustellut valituksenalaista määräystä.

22.10.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 311/22

Valitus, jonka Puolan tasavalta on tehnyt 11.8.2011 unionin yleisen tuomioistuimen asiassa T-226/10, Prezesa Urzędu Komunikacji Elektronicznej. v. komissio, 23.5.2011 antamasta määräyksestä

(Asia C-423/11 P)

2011/C 311/38

Oikeudenkäyntikieli: puola

Asianosaiset

Valittaja: Puolan tasavalta (asiamies: M. Szpunar)

Muu osapuoli: Euroopan komissio

Vaatimukset

—	Euroopan unionin yleisen tuomioistuimen asiassa T-226/10 23.5.2011 antama määräys on kumottava kokonaisuudessaan.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Puolan tasavalta esittää valituksenalaista määräystä vastaan seuraavat väitteet:

Unionin yleinen tuomioistuin on ensinnäkin rikkonut unionin tuomioistuimen perussäännön (jäljempänä perussääntö) 19 artiklan 3 ja 4 kohtaa, koska se on tulkinnut sitä väärin. Oikeudellisten palvelujen tarjoamisen sallittuja muotoja ei ole yhdenmukaistettu Euroopan unionin antamilla säännöksillä. Perussäännön 19 artiklassa ei siinäkään määrätä rajoituksista, vaan siinä viitataan vain kansallisiin säännöksiin. Puolan tasavallan mukaan perussäännön 19 artikla ei voi olla perustana sille, että asiamiehinä toimivilta, työsuhteessa olevilta asianajajilta, evätään yleisesti ja mielivaltaisesti oikeus edustaa oikeudenkäynnin asianosaista, sillä Puolan lainsäädäntö takaa täysin heidän puolueettomuutensa.

Toiseksi EUT 5 artiklan 4 kohdassa määrättyä suhteellisuusperiaatetta on loukattu. Puolan tasavallan hallitus katsoo, että sen mahdollisuuden poissulkemisella, että asianajaja, joka on työsuhteessa asianosaiseen, voisi toimia sen edustajana, mennään pidemmälle kuin on tarpeen sen takaamiseksi, että oikeudellisen palvelun tarjoaa riippumaton juristi. Olemassa on vähemmän rajoittavia aineellisia ja muodollisia toimenpiteitä, joilla tuohon tavoitteeseen voidaan päästä; tällaisia ovat etenkin ammatin harjoittamista ja ammattietiikkaa koskevat kansalliset toimenpiteet.

Kolmanneksi asiassa on tapahtunut menettelyvirhe, koska asianmukaiset perustelut puuttuvat. Unionin yleinen tuomioistuin ei ole riittävästi perustellut asiassa C-226/10 antamaansa määräystä, eikä se etenkään ole tutkinut sen oikeudellisen suhteen erityispiirteitä, joka sitoo asianajajat Prezesa Urzędu Komunikacji Elektronicznejiaan.

22.10.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 311/23

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka First-tier Tribunal (Tax Chamber) (Yhdistynyt kuningaskunta) on esittänyt 11.8.2011 — Wheels Common Investment Fund Trustees Ltd, National Association of Pension Funds Ltd, Ford Pension Fund Trustees Ltd, Ford Salaried Pension Fund Trustees Ltd ja Ford Pension Scheme for Senior Staff Trustee Ltd v. Commissioners for Her Majesty's Revenue and Customs

(Asia C-424/11)

2011/C 311/39

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

First-tier Tribunal (Tax Chamber)

Pääasian asianosaiset

Valittajat: Wheels Common Investment Fund Trustees Ltd, National Association of Pension Funds Ltd, Ford Pension Fund Trustees Ltd, Ford Salaried Pension Fund Trustees Ltd ja Ford Pension Scheme for Senior Staff Trustee Ltd

Vastapuoli: Commissioners for Her Majesty's Revenue and Customs

Ennakkoratkaisukysymykset

Voiko kuudennen arvonlisäverodirektiivin (1) 13 artiklan B kohdan d alakohdan 6 alakohdassa ja direktiivin 2006/112/EY (2) 135 artiklan 1 kohdan g alakohdassa olevaan käsitteeseen ”erityinen sijoitusrahasto” sisältyä i) työnantajan perustama ammatillinen eläkejärjestelmä, jolla on tarkoitus tarjota eläke-etuuksia työntekijöille, ja/tai ii) yhteissijoitusrahasto, jossa usean tällaisen eläkejärjestelmän varat yhdistetään sijoitustarkoituksiin, kun kyseisten eläkejärjestelmien yhteydessä

a)	jäsenen saatavissa olevat eläke-etuudet määritetään etukäteen järjestelmän perustamista koskevissa oikeudellisissa asiakirjoissa (käyttämällä kaavaa, joka perustuu jäsenen palveluksessaoloajan pituuteen ja hänen palkkaansa), eivätkä eläke-etuudet määräydy järjestelmän varojen arvon perusteella,

b)	työnantaja on velvollinen suorittamaan maksuja järjestelmään,

c)	ainoastaan työnantajan työntekijät voivat osallistua järjestelmään ja saada sen nojalla eläke-etuuksia (järjestelmään osallistujasta käytetään nimitystä ”jäsen”),

d)	työntekijä voi vapaasti päättää, liittyykö hän järjestelmään,

e)	jäsenenä oleva työntekijä on tavallisesti velvollinen suorittamaan järjestelmään maksuja, joiden suuruus on tietty prosenttiosuus hänen palkastaan,

f)	järjestelmän omaisuudenhoitaja yhdistää työnantajan ja jäsenten suorittamat maksut, ja ne sijoitetaan (yleensä arvopapereihin), jotta voidaan tarjota rahasto, josta järjestelmän etuudet maksetaan jäsenille,

jos järjestelmässä on enemmän varoja kuin järjestelmästä tarjottavien etuuksien rahoittamiseen tarvitaan, järjestelmän omaisuudenhoitaja ja/tai työnantaja voivat järjestelmän ehtojen ja kansalliseen oikeuteen sisältyvien asiaa koskevien säännösten mukaisesti valita yhden tai useamman seuraavista vaihtoehdoista: i) pienentää työnantajan järjestelmään suorittamia maksuja, ii) siirtää koko ylijäämän tai osan siitä työnantajalle tai iii) parantaa jäsenille järjestelmästä tarjottavia etuuksia,

h)	jos järjestelmässä on vähemmän varoja kuin järjestelmästä tarjottavien etuuksien rahoittamiseen tarvitaan, työnantaja on tavallisesti velvollinen täyttämään vajeen, ja jos työnantaja ei tee tai ei pysty tekemään näin, jäsenten saamia etuuksia vähennetään,

i)	jäsenet voivat suorittaa järjestelmään ylimääräisiä vapaaehtoisia maksuja, joita ei säilytetä järjestelmässä vaan siirretään kolmannelle osapuolelle sijoitettaviksi ja lisäetuuksien tarjoamiseksi tehtyjen sijoitusten tuottavuuden perusteella (tällaiset järjestelyt ovat arvonlisäverottomia),

j)	jäsenillä on oikeus siirtää järjestelmässä kertyneet etuutensa (joiden arvo määritetään etuuksilla siirtohetkellä olevan vakuutusmatemaattisen arvon perusteella) muihin eläkejärjestelmiin,

k)	työnantajan ja jäsenten järjestelmään suorittamia maksuja ei pidetä jäsenvaltion tuloverotuksessa jäsenten tulona,

l)	jäsenten järjestelmästä saamat eläke-etuudet katsotaan jäsenvaltion tuloverotuksessa jäsenten tuloksi ja

m)	järjestelmän hallinnointikuluista vastaa työnantaja eivätkä järjestelmän jäsenet?

Kun otetaan huomioon i) kuudennen arvonlisäverodirektiivin 13 artiklan B kohdan d alakohdan 6 alakohdassa ja direktiivin 2006/112/EY 135 artiklan 1 kohdan g alakohdassa säädetyn vapautuksen tavoite, ii) verotuksen neutraalisuutta koskeva periaate ja iii) edellä ensimmäisessä kysymyksessä esitetyt olosuhteet,

onko jäsenvaltiolla oikeus määritellä kansallisessa lainsäädännössä erityisten sijoitusrahastojen käsitteeseen sisältyvät rahastot siten, että tällaisten rahastojen ulkopuolelle jätetään edellä ensimmäisessä kysymyksessä tarkoitetun tyyppiset rahastot mutta siihen sisällytetään direktiivissä 85/611/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna, määritellyt yhteissijoitusyritykset?

missä määrin (jos lainkaan) seuraavat seikat ovat merkityksellisiä arvioitaessa, onko jäsenvaltion määriteltävä edellä ensimmäisessä kysymyksessä tarkoitetun tyyppinen rahasto kansallisessa lainsäädännössään erityiseksi sijoitusrahastoksi:

i)	rahaston ominaispiirteet (esitetty edellä ensimmäisessä kysymyksessä),

ii)	se, missä määrin rahasto on samanlainen kuin sijoitusvälineet, jotka jäsenvaltio on jo määritellyt erityisiksi sijoitusrahastoiksi, ja näin ollen niiden kilpailija?

Jos edellä olevaan toisen kysymyksen b kohdan ii alakohtaan vastattaessa on tarpeen määrittää, missä määrin rahasto on samanlainen kuin sijoitusvälineet, jotka jäsenvaltio on jo määritellyt erityisiksi sijoitusrahastoiksi, ja näin ollen niiden kilpailija, onko kyseisen rahaston ja näiden muiden rahoitusvälineiden välisen kilpailun olemassaoloa tai laajuutta tarkasteltava erillään samanlaisuutta koskevasta kysymyksestä?

(1) Jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta — yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste — 17.5.1977 annettu kuudes neuvoston direktiivi 77/388/ETY (EYVL L 145, s. 1)

(2) Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annettu neuvoston direktiivi 2006/112/EY (EUVL L 347, s. 1)

22.10.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 311/24

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Supreme Court of the United Kingdom (Yhdistynyt kuningaskunta) on esittänyt 12.8.2011 — Mark Alemo-Herron ym. v. Parkwood Leisure Ltd

(Asia C-426/11)

2011/C 311/40

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Supreme Court of the United Kingdom

Pääasian asianosaiset

Valittajat: Mark Alemo-Herron, Sandra Tipping, Christopher Anderson, Stacey Aris, Audrey Beckford, Lee Bennett, Delroy Carby, Vishnu Chetty, Deborah Cimitan, Victoria Clifton, Claudette Cummings, David Curtis, Stephen Flin, Patience Ijelekhai, Rosemarie Lee, Roxanne Lee, Vivian Ling, Michelle Nicholas, Lansdail Nugent, Anne O'Connor, Shirley Page, Alan Peel, Mathew Pennington ja Laura Steward

Vastapuoli: Parkwood Leisure Ltd

Ennakkoratkaisukysymykset

Jos työntekijällä on — kuten nyt käsiteltävässä asiassa — sopimukseen perustuva oikeus luovuttajaan nähden hyötyä työehdoista, joista kolmas osapuoli, työehtosopimuksia neuvotteleva elin, neuvottelee ja sopii aika ajoin, ja tällainen oikeus tunnustetaan kansallisessa oikeudessa luonteeltaan pikemmin dynaamiseksi kuin staattiseksi työntekijän ja luovuttavan työnantajan välillä, onko12.3.2001 annetun neuvoston direktiivin 2001/23/EY (1) 3 artiklaa, luettuna yhdessä asiassa C 499/04, Werhof vastaan Freeway Traffic Systems GmbH & Co. KG, 9.3.2006 annetun tuomion (Kok., s. I-2397) kanssa, tulkittava siten, että siinä

a)	edellytetään, että tällaista oikeutta suojataan ja että siihen voidaan vedota luovutuksensaajaa vastaan sellaisen luovutuksen kohdalla, johon direktiiviä sovelletaan; vai

b)	annetaan kansallisille tuomioistuimille oikeus päättää, että tällaista oikeutta suojataan ja että siihen voidaan vedota luovutuksensaajaa vastaan sellaisen luovutuksen kohdalla, johon direktiiviä sovelletaan; vai

c)	kielletään kansallisia tuomioistuimia katsomasta, että tällaista oikeutta suojataan ja että siihen voidaan vedota luovutuksensaajaa vastaan sellaisen luovutuksen kohdalla, johon direktiiviä sovelletaan?

Jos jäsenvaltio on täyttänyt velvoitteensa direktiivin 2001/23/EY 3 artiklan vähimmäisvaatimusten täytäntöön panemiseksi, mutta esiin tulee kysymys, onko täytäntöönpanotoimenpiteitä tulkittava siten, että ne ylittävät kyseiset vaatimukset tavalla, joka on edullinen suojatuille työntekijöille, takaamalla dynaamiset sopimukseen perustuvat oikeudet luovutuksensaajaan nähden, onko jäsenvaltion tuomioistuimilla vapaus soveltaa kansallista lainsäädäntöä täytäntöönpanolainsäädännön tulkitsemiseen aina sillä edellytyksellä, ettei kyseinen tulkinta ole unionin oikeuden vastainen, vai onko omaksuttava jokin muu tulkintaa koskeva lähestymistapa, ja jos näin on, mikä lähestymistapa?

Onko kansallisella tuomioistuimella nyt käsiteltävässä asiassa, jossa työnantaja ei väitä, että työntekijän kansallisen oikeuden mukaisen dynaamisen oikeuden suhde työehtosopimuksissa sovittuihin työehtoihin loukkaisi ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen 11 artiklan mukaisia, kyseisen työnantajan oikeuksia, vapaus soveltaa yritysluovutuksia (työsuhteiden suojaa) koskevan vuoden 1981 asetuksen (Transfer of Undertakings (Protection of Employment) Regulations 1981, jäljempänä TUPE) tulkintaa työntekijöiden esittämällä tavalla?

(1) Työntekijöiden oikeuksien turvaamista yrityksen tai liikkeen taikka yritys- tai liiketoiminnan osan luovutuksen yhteydessä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 12.3.2001 annettu neuvoston direktiivi 2001/23/EY (EYVL L 82, s. 16)

22.10.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 311/25

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka High Court of Ireland (Irlanti) on esittänyt 16.8.2011 — Margaret Kenny ym. v. Minister for Justice, Equality and Law Reform, Minister for Finance ja Commissioner of An Garda Síochána

(Asia C-427/11)

2011/C 311/41

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

High Court of Ireland

Pääasian asianosaiset

Valittajat: Margaret Kenny, Patricia Quinn, Nuala Condon, Eileen Norton, Ursula Ennis, Loretta Barrett, Joan Healy, Kathleen Coyne, Sharon Fitzpatrick, Breda Fitzpatrick, Sandra Hennelly, Marian Troy, Antoinette Fitzpatrick ja Helena Gatley

Vastapuolet: Minister for Justice, Equality and Law Reform, Minister for Finance ja Commissioner of An Garda Síochána

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko työnantajan esitettävä olosuhteissa, joissa esiintyy prima facie sukupuoleen perustuvaa välillistä palkkasyrjintää 141 artiklan (nykyään SEUT 157 artikla) ja neuvoston direktiivin 75/117/ETY (1) vastaisesti, objektiivisen perusteltavuuden toteamiseksi

a)	perusteet vertailuhenkilöiden sijoittamiselle virkoihin, joissa he toimivat,

b)	perusteet korkeamman palkan maksamiselle vertailuhenkilöille tai

c)	perusteet alhaisemman palkan maksamiselle valittajille?

Onko työnantajan esitettävä olosuhteissa, joissa esiintyy prima facie sukupuoleen perustuvaa välillistä palkkasyrjintää, objektiivisen perusteltavuuden toteamiseksi perusteet

a)	valittajien mainitsemien nimenomaisten vertailuhenkilöiden osalta ja/tai

b)	vertailuhenkilöiden virkojen osalta yleisesti?

3)	Jos vastaus toisen kysymyksen b kohtaan on myönteinen, todetaanko objektiivinen perusteltavuus huolimatta siitä, että kyseiset perusteet eivät koske valittuja vertailuhenkilöitä?

4)	Tekikö Labour Court yhteisön oikeuden kannalta oikeudellisen virheen hyväksyessään sen, että ”hyviin työmarkkinasuhteisiin” vetoaminen voitiin ottaa huomioon arvioitaessa, pystyikö työnantaja objektiivisesti perustelemaan palkkaeron?

Voidaanko olosuhteissa, joissa esiintyy prima facie sukupuoleen perustuvaa välillistä palkkasyrjintää, todeta objektiivinen perusteltavuus viittaamalla vastaajan huoleen työmarkkinasuhteista? Onko tällaista huolta pidettävä millään tavoin merkityksellisenä objektiivista perusteltavuutta tutkittaessa?

(1) Miesten ja naisten samapalkkaisuuden periaatteen soveltamista koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 10.2.1975 annettu neuvoston direktiivi 75/117/ETY (EYVL L 45, s. 19)

22.10.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 311/25

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Court of Appeal (England & Wales) (Civil Division) (Yhdistynyt kuningaskunta) on esittänyt 16.8.2011 — Purely Creative Ltd ym. v. Office of Fair Trading

(Asia C-428/11)

2011/C 311/42

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Court of Appeal (England & Wales) (Civil Division)

Pääasian asianosaiset

Valittajat: Purely Creative Ltd, Strike Lucky Games Ltd, Winners Club Ltd, McIntyre & Dodd Marketing Ltd, Dodd Marketing Ltd, Adrian Williams, Wendy Ruck, Catherine Cummings ja Peter Henry

Vastapuoli: Office of Fair Trading

Ennakkoratkaisukysymykset

Tarkoittaako direktiivin 2005/29/EY (1) liitteessä I olevassa 31 kohdassa kielletty menettely sitä, että elinkeinonharjoittajat eivät saa ilmoittaa kuluttajalle, että hän on voittanut palkinnon tai muun vastaavan edun, jos kuluttajalle tosiasiallisesti aiheutuu tämän palkinnon tai muun edun lunastamisesta kustannuksia, silloinkaan, kun kyse on vähimmäiskustannuksista?

Jos elinkeinonharjoittaja tarjoaa kuluttajalle useita vaihtoehtoisia tapoja palkinnon tai muun vastaavan edun lunastamiseksi, merkitseekö se, että minkä tahansa tällaisen lunastustavan käyttäminen edellyttää kuluttajalta kustannuksia vaativaa toimenpidettä, liitteessä I olevan 31 kohdan rikkomista, silloinkin, kun kyse on vähimmäiskustannuksista?

Jos liitteessä I olevaa 31 kohtaa ei rikota siinä tapauksessa, että lunastustavan käyttäminen edellyttää kuluttajalta vain vähimmäiskustannuksia vaativaa toimenpidettä, millä perusteella kansallisen tuomioistuimen on arvioitava, ovatko kyseessä vähimmäiskustannukset? Onko tällaisten kustannusten oltava ehdottoman tarpeellisia,

a)	jotta myynninedistäjä voi tunnistaa kuluttajan palkinnon voittajaksi, ja/tai

b)	jotta kuluttaja voi saada palkinnon haltuunsa ja/tai

c)	jotta kuluttaja voi kokea palkinnoksi kuvaillun elämyksen?

Jotta kansallinen tuomioistuin voisi todeta, että 31 kohdan säännöksiä on rikottu, asettaako ilmauksen ”perätön vaikutelma” käyttäminen 31 kohdassa tämän rikkomisen toteamiselle muita edellytyksiä kuin sen, että palkinnon tai muun edun lunastaminen edellyttää kuluttajalta rahasuoritusta tai kustannuksia vaativaa toimenpidettä?

Jos edelliseen kysymykseen vastataan myöntävästi, millä perusteella kansallisen tuomioistuimen on ratkaistava, onko kyseisessä tapauksessa luotu ”perätön vaikutelma”? Onko kansallisen tuomioistuimen otettava huomioon erityisesti palkinnon suhteellinen arvo verrattuna sen lunastamisesta aiheutuviin kustannuksiin voidakseen ratkaista, onko kyse ”perättömän vaikutelman” luomisesta? Jos tähän kysymykseen vastataan myöntävästi, onko tämä ”suhteellinen arvo” arvioitava

a)	suhteessa yksikkökustannuksiin, joita myynninedistäjälle aiheutui palkinnon hankkimisesta; vai

b)	suhteessa yksikkökustannuksiin, joita myynninedistäjälle aiheutui palkinnon tarjoamisesta kuluttajalle; vai

c)	suhteessa arvoon, jonka kuluttaja mahdollisesti määrittää palkinnolle vastaavan myytävänä olevan tuotteen arvioidun ”markkina-arvon” mukaan?

(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/29/EY, annettu 11 päivänä toukokuuta 2005, sopimattomista elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisistä kaupallisista menettelyistä sisämarkkinoilla ja neuvoston direktiivin 84/450/ETY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 97/7/EY, 98/27/EY ja 2002/65/EY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2006/2004 muuttamisesta (sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskeva direktiivi) (EUVL L 149, s. 22)

22.10.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 311/26

Kanne 18.8.2011 — Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta v. Euroopan unionin neuvosto

(Asia C-431/11)

2011/C 311/43

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta (asiamies: C. Murrell, avustajanaan barrister T. de la Mare)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto

Vaatimukset

—	Euroopan talousalueen (ETA) sekakomiteassa omaksuttavasta Euroopan unionin kannasta ETA-sopimuksen liitteen VI (Sosiaaliturva) ja pöytäkirjan 37 muuttamiseen 6.6.2011 annettu neuvoston päätös (1) on kumottava

—

kyseisen määräyksen ajallisia vaikutuksia on rajoitettava siihen saakka, kunnes neuvosto antaa SEUT 79 artiklan 2 kohdan b alakohdan nojalla uuden päätöksen Euroopan talousalueen (ETA) sekakomiteassa omaksuttavasta Euroopan unionin kannasta ETA-sopimuksen liitteen VI (Sosiaaliturva) ja pöytäkirjan 37 muuttamiseen, ja

—	neuvosto on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Yhdistynyt kuningaskunta vaatii ETA:n sekakomiteassa omaksuttavasta Euroopan unionin kannasta ETA-sopimuksen liitteen VI (Sosiaaliturva) ja pöytäkirjan 37 muuttamiseen 6.6.2011 annetun neuvoston päätöksen 2011/407/EU (jäljempänä ”päätös”) kumoamista SEUT 264 artiklan nojalla.

Yhdistynyt kuningaskunta vaatii, että

a)	päätös kumotaan

päätöksen kumoamisen jälkeen päätöksen määräyksiä sovelletaan edelleen, kunnes neuvosto antaa laillisen päätöksen SEUT 79 artiklan 2 kohdan b alakohdan nojalla Euroopan talousalueen (ETA) sekakomiteassa omaksuttavasta Euroopan unionin kannasta ETA-sopimuksen liitteen VI (Sosiaaliturva) ja pöytäkirjan 37 muuttamiseen, ja

c)	neuvoston on korvattava oikeudenkäyntikulut.

Päätöksessä, jonka aineellisena oikeudellisena perustana käytettiin SEUT 48 artiklaa, määriteltiin ETA:n sekakomitean neuvotteluissa omaksuttava Euroopan unionin kanta ETA-sopimuksen liitteen VI (Sosiaaliturva) ja pöytäkirjan 37 muuttamiseen.

Yhdistynyt kuningaskunta väittää, että neuvosto on tehnyt virheen antaessaan päätöksen SEUT 48 artiklan aineellisen oikeudellisen nojalla. Sen sijaan neuvoston olisi pitänyt antaa tällainen päätös SEUT 79 artiklan 2 kohdan b alakohdan nojalla, joka on asianmukainen perusta yhteiselle kannalle, joka koskee sellaisten kansainvälisten sopimusten tekemistä, jotka vaikuttavat EU:hun siten, että sosiaaliturvaoikeudet laajennetaan koskemaan kolmansien maiden kansalaisia. SEUT 48 artiklassa annetaan toimivalta antaa ainoastaan sellaisia työntekijöitä ja itsenäisiä ammatinharjoittajia koskevaa lainsäädäntöä, jotka ovat EU:n kansalaisia. SEUT 79 artiklan 2 kohdan b alakohdassa annetaan nimenomaisesti toimivalta antaa oikeuksia kolmansien maiden kansalaisille, jotka oleskelevat laillisesti EU:ssa.

Pöytäkirjan 21 mukaisesti V osaston oikeudellisten perustojen, mukaan lukien SEUT 79 artiklan 2 kohdan b alakohdan, nojalla hyväksyttyjä toimenpiteitä sovelletaan Yhdistyneessä kuningaskunnassa ainoastaan, jos se päättää osallistua tällaisiin toimenpiteisiin.

Päätöksen kumoamista vaaditaan näin ollen sillä perusteella, että se on annettu virheellisen oikeudellisen perustan nojalla, minkä seurauksena Yhdistyneeltä kuningaskunnalta on evätty sen pöytäkirjan 21 mukaiset oikeudet.

(1) ETA:n sekakomiteassa omaksuttavasta Euroopan unionin kannasta ETA-sopimuksen liitteen VI (Sosiaaliturva) ja pöytäkirjan 37 muuttamiseen 6.6.2011 annettu neuvoston päätös 2011/407/EU

(EUVL L 182, s. 12).

22.10.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 311/27

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka High Court of Justice (Chancery Division) (Yhdistynyt kuningaskunta) on esittänyt 26.8.2011 — Novartis AG v. Actavis UK Ltd

(Asia C-442/11)

2011/C 311/44

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

High Court of Justice (Chancery Division)

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Novartis AG

Vastaaja: Actavis UK Ltd

Ennakkoratkaisukysymys

Silloin kun asetuksessa (EY) N:o 469/2009 (1) annetun määritelmän mukaiselle tuotteelle on annettu tiettyä vaikuttavaa ainetta koskeva lisäsuojatodistus, merkitseekö niille oikeuksille, jotka todistus asetuksen 5 artiklan nojalla antaa asetuksen 4 artiklassa määritellyn suojan sisällön osalta, loukkausta:

i)	sellainen lääke, joka sisältää kyseistä vaikuttavaa ainetta (tässä tapauksessa valsartaania) yhdistelmänä yhden tai useamman muun vaikuttavan aineen (tässä tapauksessa hydroklooritiatsidin) kanssa, vai

ii)	ainoastaan sellainen lääke, joka sisältää kyseistä vaikuttavaa ainetta (tässä tapauksessa valsartaania) ainoana vaikuttavana aineena?

(1) Lääkkeiden lisäsuojatodistuksesta 6.5.2009 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 469/2009 (EUVL L 152, s. 1)

22.10.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 311/27

Valitus, jonka Euroopan komissio on tehnyt 30.8.2011 unionin yleisen tuomioistuimen (laajennettu kuudes jaosto) asiassa T-196/06, Edison v. komissio, 16.6.2011 antamasta tuomiosta

(Asia C-446/11 P)

2011/C 311/45

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Valittaja: Euroopan komissio (asiamiehet: V. Di Bucci ja V. Bottka)

Muu osapuoli: Edison SpA

Vaatimukset

—	unionin yleisen tuomioistuimen (laajennettu kuudes jaosto) 16.6.2011 antama tuomio, joka annettiin komissiolle tiedoksi 20.6.2011, on kumottava

—	asia on palautettava unionin yleiseen tuomioistuimen uudelleen tutkittavaksi

—	on todettava, että näissä kahdessa oikeusasteessa aiheutuneista oikeudenkäyntikuluista päätetään myöhemmin

—	jos unionin tuomioistuin katsoo, että se voi ratkaista asian, unionin yleisen tuomioistuimen tuomio on kumottava ja Edison SpA on velvoitettava korvaamaan näissä kahdessa oikeusasteessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valittaja vetoaa valituksensa tueksi neljään valitusperusteeseen.

Unionin yleinen tuomioistuin on rikkonut EY 253 artiklaa, luettuna yhdessä EY 81 artiklan kanssa, koska se on määritellyt virheellisesti perusteluvelvollisuuden kohteen ja laajuuden siltä osin kuin kysymys on sellaisen yhtiön vastuusta EY 81 artikla rikkomisessa, joka omistaa 100 prosenttia välittömästi rikkomiseen osallistuneen yhtiön pääomasta, kun otetaan huomioon, että rikkomista koskevan päätelmän perusteena oleva olettama on kumottava asianmukaisesti. Valittaja katsoo erityisesti, ettei unionin yleinen tuomioistuin ole ottanut huomioon asiayhteyttä ja asiaa koskevia oikeussääntöjä ja erityisesti niitä, jotka koskevat valittajan todistustaakkaa. Unionin yleinen tuomioistuin on virheellisesti asettanut komissiolle perusteluvelvollisuuden väitteistä, jotka ”eivät ole merkityksettömiä” katsomatta, kuten sen olisi pitänyt, että nämä väitteet ovat riittäviä synnyttämään olettaman emoyhtiön rikkomista koskevasta vastuusta.

ii)

Toissijaisesti unionin yleinen tuomioistuin on rikkonut EY 230 ja EY 253 artiklaa sen päätelmän osalta, jonka mukaan päätöstä ei ole perusteltu riittävästi. Se on yhtäältä syyllistynyt oikeudellisiin virheisiin riidanalaisen päätöksen tulkinnassa jättäessään tutkimatta eräitä merkityksellisiä kohtia. Se on toisaalta sekoittanut toisiinsa perusteluihin ja asiakysymykseen liittyvät seikat kieltäytyessään ottamasta huomioon riidanalaiseen päätökseen sisältyviä selvityksiä ja todetessaan, että komissio on loukannut vastapuolen puolustautumisoikeuksia ja että nämä selvitykset eivät ole vakuuttavia.

iii)

Unionin yleinen tuomioistuin on rikkonut EY 230 ja EY 253 artiklaa, luettuna yhdessä unionin tuomioistuimissa sovellettavien unionin oikeuden puolustautumisoikeuksia ja kontradiktorisuutta koskevien periaatteiden kanssa. Se on näet virheellisesti katsonut, ettei komissio voi vedota väitteisiin, joita ei ole mainittu väitetiedoksiannossa tai joihin ei ole viitattu päätöksessä, voidakseen vastata vastapuolen ensimmäisessä oikeusasteessa esittämiin väitteisiin, joilla on tarkoitus kumota emoyhtiön vastuuta koskeva olettama. Näin on erityisesti silloin, kun pääasiassa esillä olevalla tavalla kysymys on asiakirjoista, joihin vastapuoli on vedonnut tai joista se oli tietoinen, eikä se voinut olla tietämätön siitä riskistä, että komissio ottaa asiakirjat huomioon näyttönä sitä vastaan, tai kun asiakirjoista oli mahdollista kohtuudella päätellä komission niistä tekemät johtopäätökset.

iv)	Unionin yleinen tuomioistuin on rikkonut EY 230, EY 231 ja EY 253 artiklaa katsoessaan virheellisesti, että riidanalainen päätös on kumottava perustelujen riittämättömyyden vuoksi, vaikka päätöksessä tehdyt päätelmät olivat asiakysymyksen osalta oikeita.

22.10.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 311/28

Valitus, jonka Caffaro Srl, erityisessä yrityssaneerausmenettelyssä, (aiemmin Caffaro Srl) on tehnyt 31.8.2011 unionin yleisen tuomioistuimen (laajennettu kuudes jaosto) asiassa T-192/06, Caffaro v. komissio, 16.6.2011 antamasta tuomiosta

(Asia C-447/11 P)

2011/C 311/46

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Valittaja: Caffaro Srl, erityisessä yrityssaneerausmenettelyssä (aiemmin Caffaro Srl) (edustajat: avvocato A. Santa Maria, avvocato C. Biscaretti di Ruffia ja avvocato E. Gambaro)

Muu osapuoli: Euroopan komissio

Vaatimukset

—	Mainittu tuomio on kumottava ja samalla on todettava, että komission 3.5.2006 tekemä päätös K(2006) 1766 lopullinen on mitätön siltä osin kuin siinä velvoitetaan Caffaro S.r.l. yhteisvastuullisesti SNIA S.p.A.:n kanssa 1 078 miljoonan euron sakkoon tai vaihtoehtoisesti

—	mainittu tuomio on kumottava ja näin ollen myös päätös on kumottava niiltä osin, jotka koskevat niitä valitusperusteita, jotka unionin tuomioistuin hyväksyy ja katsoo perustelluiksi,

—	toissijaisesti kantajalle määrätty sakko on määritettävä uudelleen ja sen määrää on alennettava symboliseen määrään tai alennettava huomattavasti, kun otetaan huomioon ne oikeudelliset perusteet ja tosiseikat, joihin tässä valituksessa on vedottu,

—	edelleen toissijaisesti asiakirjat on palautettava unionin yleiselle tuomioistuimelle uudelleen käsittelyä varten ja sille on ilmoitettava ne tiedot ja perusteet, jotka unionin tuomioistuin haluaa täsmentää tämän valituksen käsittelyn yhteydessä,

—	joka tapauksessa komissio on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut molemmissa oikeusasteissa.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Ensimmäisenä valitusperusteenaan Caffaro vetoaa SEUT 101 artiklan, asetuksen (EY) N:o 1/2003 (1) 23 artiklan 2 ja 3 kohdan sekä sakkojen määrän laskennasta annettujen komission suuntaviivojen (2) rikkomiseen, tosiasioiden ja joidenkin todisteiden virheelliseen oikeudelliseen luokitteluun ja vääristelyyn ja perusteluvelvollisuuden rikkomiseen sillä perusteella, että perustelut ovat riittämättömiä ja ristiriitaisia tuomion siinä osassa, jossa unionin yleinen tuomioistuin ei ole pitänyt merkityksellisenä sitä, että Caffaro oli taloudellisesti riippuvainen merkityksellisistä markkinoista eikä sitä, että Caffarolle oli aiheutunut vahinkoa kartellista.

Toisena valitusperusteenaan Caffaro vetoaa siihen, että unionin yleinen tuomioistuin on loukannut yhdenvertaisen kohtelun periaatetta ja rikkonut asetuksen (EY) N:o 1/2003 23 artiklan 2 ja 3 kohtaa sekä sakkojen määrän laskennasta annettuja komission suuntaviivoja sen viitevuoden osalta, jonka komissio on ottanut huomioon päätöksessä siinä yhteydessä, johon viitataan ”erilaisena kohteluna”. Erityisesti vedotaan siihen, että kaikkien muiden väitettyyn rikkomukseen osallisten (paitsi Caffaron) osalta on käytetty vuotta 1999 koskevia markkinaosuuksia.

Kolmantena valitusperusteenaan valittaja valittaa unionin yleisen tuomioistuimen tekemästä virheestä, joka koskee sitä, että rikkomuksen kestoa Caffaron osalta arvioitaessa ei ole otettu huomioon sitä, että valittaja ei ole osallistunut lainvastaiseen yhteydenpitoon 26.11.1998. Erityisesti Caffaro vetoaa asetuksen (EY) N:o 1/2003 23 artiklan 2 ja 3 kohdan ja sakkojen määrän laskennasta annettujen komission suuntaviivojen rikkomiseen rikkomuksen keston, perustelujen puuttumisen, tosiasioiden virheellisen arvioinnin ja perusteluvelvollisuuden rikkomisen osalta.

Neljäntenä valitusperusteena, joka koskee sitä, että komission toimet kantajaa vastaan ovat vanhentuneet ja toteutettu liian myöhään, Caffaro vetoaa asetuksen (EY) N:o 1/2003 25 artiklan virheelliseen soveltamiseen, tosiasioiden vääristelyyn ja niiden virheelliseen oikeudelliseen luokitteluun, harkintavallan väärinkäyttöön, EU:n oikeuden yleisten periaatteiden loukkaamiseen, puolustautumisoikeuksien loukkaamiseen sekä riidanalaisen tuomion puutteellisiin perusteluihin. Erityisesti Caffaro riitauttaa sen, ettei unionin yleinen tuomioistuin ole ottanut huomioon sitä, että komissio ei tehnyt mitään vuoteen vanhentumisen keskeyttävän toimen jälkeen ennen kuin se lähetti kantajalle tietopyynnön ilman mitään tutkinnallisia tai nimenomaisia perusteluja.

Viidentenä valitusperusteena valittaja vetoaa lopuksi perustelujen puuttumiseen ja lieventävien asianhaarojen, joihin Caffaro on vedonnut komissiossa, virheelliseen arviointiin riidanalaisessa tuomiossa. Valittaja väittää, että unionin yleinen tuomioistuin on rikkonut myös menettelysääntöjä ja arvioinut virheellisesti valittajan vahingoksi joitakin todisteita.

(1) EYVL L 1, s. 1.

(2) EYVL 1998, C 9, s. 3.

22.10.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 311/29

Valitus, jonka SNIA SpA on tehnyt 31.8.2011 unionin yleisen tuomioistuimen (laajennettu kuudes jaosto) asiassa T-194/06, SNIA v. komissio, 16.6.2011 antamasta tuomiosta

(Asia C-448/11 P)

2011/C 311/47

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Valittaja: SNIA SpA (edustajat: avvocato A. Santa Maria, avvocato C. Biscaretti di Ruffia ja avvocato E. Gambaro)

Muu osapuoli: Euroopan komissio

Vaatimukset

—

SNIA S.p.A:n tekemän valituksen kohteena oleva tuomio on kumottava ja näin ollen komission 3.5.2006 tekemä päätös K(2006) 1766 lopullinen on todettava mitättömäksi siltä osin kuin se koskee SNIA S.p.A:ta ja siinä määrätään SNIA S.p.A.:lle yhtenä päätöksen addressaattina solidaarisesti Caffaro S.r.l.:n kanssa 1 078 miljoonan euron sakko

—	toissijaisesti asiakirjat on palautettava unionin yleiselle tuomioistuimelle uutta käsittelyä varten ja sille on ilmoitettava ne tiedot ja perusteet, jotka unionin tuomioistuin haluaa täsmentää tämän valituksen käsittelyn yhteydessä,

—	joka tapauksessa komissio on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut kummassakin oikeusasteessa.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Ensimmäisessä valitusperusteessaan SNIA vetoaa unionin yleisen tuomioistuimen tekemään oikeudelliseen virheeseen siltä osin kuin kyseinen tuomioistuin on automaattisesti katsonut, että SNIA oli vastuussa rikkomuksista sen fuusioiduttua Caffaro S.p.A.:n kanssa ja siltä osin kuin kyseinen tuomioistuin on soveltanut virheellisesti periaatteita, jotka koskevat vastuuseen joutumista kilpailun alalla ja erityisesti n.k. taloudellisen jatkumon kriteeriä sekä todistustaakkaa koskevia periaatteita. Valittajan mukaan ensimmäisessä oikeusasteessa tuomarit ovat lisäksi luonnehtineet tosiseikat virheellisesti ja vääristelleet joitakin todisteita.

Toisessa valitusperusteessaan valittaja vetoaa siihen, että valituksenalaisessa tuomiossa ei ole todettu, että väitetiedoksiannon ja riidanalaisen päätöksen välillä on epäjohdonmukaisuuksia SNIAn ja Caffaro SpA:n fuusion osalta. Valittaja väittää erityisesti, että unionin yleinen tuomioistuin on rikkonut ja soveltanut väärin asetuksen (EY) N:o 1/2003 (1) 27 artiklaa, loukannut valittajan puolustautumisoikeuksia sekä luonnehtinut tosiseikat ja todisteet oikeudellisesti virheellisesti ja vääristellyt niitä.

Kolmannessa valitusperusteessaan valittaja vetoaa SEUT 296 artiklan virheelliseen soveltamiseen sekä todisteiden siinä määrin virheelliseen arviointiin, että niiden sisältöä ja ulottuvuutta on vääristelty, sekä puolustautumisoikeuksien loukkaamiseen. Valittaja vetoaa erityisesti siihen, että valituksenalaisessa tuomiossa ei ole otettu esiin päätöksen riittämättömiä ja ristiriitaisia perusteluja, jotka koskevat SNIA:n solidaarista vastuuta. Lisäksi valittaja vetoaa siihen, että päätöksen sisältö on esitetty väärin ja että SNIA:n puolustautumisoikeuksia on loukattu, koska unionin yleinen tuomioistuin on perustanut SNIA:n vastuun sellaisiin seikkoihin, joista SNIA ei ole saanut lausua hallinnollisen menettelyn kuluessa eikä ensimmäisessä oikeusasteessa käydyssä oikeudenkäynnissä.

(1) EYVL L 1, s. 1.

22.10.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 311/29

Valitus, jonka Solvay Solexis SpA on tehnyt 1.9.2011 unionin yleisen tuomioistuimen (laajennettu kuudes jaosto) asiassa T-195/06, Solvay Solexis v. komissio, 16.6.2011 antamasta tuomiosta

(Asia C-449/11 P)

2011/C 311/48

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Valittaja: Solvay Solexis SpA (edustajat: asianajajat T. Salonico, G. L. Zampa ja G. Barone)

Muu osapuoli: Euroopan komissio

Vaatimukset

—	valituksenalainen tuomio ja päätös on kumottava siltä osin kuin katsotaan toteen näytetyksi, että Ausimont on osallistunut rikkomiseen ennen ajanjaksoa touko-syyskuu 1997, ja kantajalle päätöksen 2 artiklassa määrätyn sakon määrä on vastaavasti laskettava uudelleen

—

valituksenalainen tuomio ja päätös on kumottava siltä osin kuin niissä ei ajanjakson touko-syyskuu 1997 jälkeisen ajan osalta todeta, että Ausimontin toiminta oli vähemmän vakavaa sillä perusteella, ettei se osallistunut tuotantokyvyn rajoittamista koskevaan kartelliin, ja siltä osin kuin se sijoitetaan niissä virheelliseen ryhmään sakon laskentapohjan määrittämiseksi, ja kantajalle päätöksen 2 artiklassa määrätyn sakon määrä on vastaavasti laskettava uudelleen

—	toissijaisesti valituksenalainen tuomio on kumottava edellä olevissa vaatimuksissa tarkoitetuilta osin ja asia on palautettava unionin yleiseen tuomioistuimeen, jotta tämä ratkaisee asian uudelleen

—	komissio on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

SEUT 101 artiklan ja asetuksen (EY) N:o 1/2003 (1) rikkominen, perustelujen puutteellisuus ja ristiriitaisuus sekä tähän liittyen todistusaineiston ottaminen huomioon vääristyneellä tavalla, koska ei voida osoittaa, että Ausimontin toimintaa ajanjaksona toukokuu 1995–touko-syyskuu 1997 voitaisiin pitää osallistumisena ”sopimukseen” tai ”yhdenmukaistettuun menettelytapaan”. Myöskään sellaisen näytön hylkäämistä, jota kantaja esitti osoittaakseen, että kyseisenä ajanjaksona Ausimont toimi hyvin kilpailullisesti ja itsenäisesti, ei ole perusteltu.

Yhdenvertaisen kohtelun, syrjintäkiellon ja oikeusvarmuuden periaatteiden loukkaaminen muun muassa sillä perusteella, ettei sakkojen laskennasta annettuja vuoden 1998 suuntaviivoja (2) ole noudatettu, ja perustelujen puutteellisuus ja todistusaineiston ottaminen huomioon selvästi vääristyneellä tavalla siltä osin kuin on kyse Ausimontin toiminnan vakavuuden arvioimisesta ja sille määrätyn sakon määrittämisestä.

(1) Perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta 16.12.2002 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1/2003 (EYVL L 1, s. 1).

(2) Suuntaviivat asetuksen N:o 17 15 artiklan 2 kohdan ja EHTY:n perustamissopimuksen 65 artiklan 5 kohdan mukaisesti määrättävien sakkojen laskennassa (EYVL C 9, s. 3).

22.10.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 311/31

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 14.9.2011 — Marcuccio v. komissio

(Asia T-236/02) (1)

(Asian palauttaminen unionin yleiseen tuomioistuimeen kumoamisen jälkeen - Henkilöstö - Virkamiehet - Työ unionin ulkopuolisessa valtiossa - Työtehtävän ja sen hoitajan siirto - Puolustautumisoikeudet - Vahingonkorvauskanne - Täysi harkintavalta)

2011/C 311/51

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Luigi Marcuccio (Tricase, Italia) (edustaja: asianajaja L. Garofalo)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: J. Currall ja C. Berardis-Kayser, avustajanaan asianajaja A. Dal Ferro)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne, jossa vaaditaan yhtäältä komission 18.3.2002 tekemän sen päätöksen kumoamista, jolla kantaja siirrettiin komission kehitysyhteistyöasioista vastaavan pääosaston Luandan (Angola) edustustosta saman pääosaston toimipaikkaan Brysseliin, sekä kaikkien tätä päätöstä valmistelevien, siihen liittyvien tai sen johdosta toteutettujen päätösten ja erityisesti niiden päätösten kumoamista, jotka koskevat toisen virkamiehen palvelukseen ottamista kantajan virkaan, sekä 13.11. ja 14.11.2001 päivättyjen komission muistioiden ja ulkoasioiden johtoryhmän lausunnon tai lausuntojen kumoamista, ja toisaalta tehtävien hoitamiseen Angolassa liittyviä korvauksia ja korvausta aiheutuneesta vahingosta.

Tuomiolauselma

1)	Euroopan komission 18.3.2002 tekemä se päätös kumotaan, jolla Luigi Marcuccio siirrettiin kehitysyhteistyöasioista vastaavan komission pääosaston Luandan (Angola) edustustosta saman pääosaston toimipaikkaan Brysseliin (Belgia).

2)	Kanne hylätään muilta osin.

3)	Komissio vastaa omista ja Luigi Marcuccion oikeudenkäyntikuluista.

(1) EYVL C 233, 28.9.2002.

22.10.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 311/31

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 9.9.2011 — Kreikka v. komissio

(Asia T-344/05) (1)

(EMOTR - Tukiosasto - Yhteisörahoituksen ulkopuolelle jätetyt menot - Naudanliha - Laajaperäistämispalkkio - Peltokasvit - Hedelmät ja vihannekset - Tiettyjen sitrushedelmien jalostustuki - Edellytykset 100 prosentin kiinteämääräisen rahoitusoikaisun soveltamiselle - Oikeasuhteisuus)

2011/C 311/52

Oikeudenkäyntikieli: kreikka

Asianosaiset

Kantaja: Helleenien tasavalta (asiamiehet: I. Chalkias ja E. Svolopoulou)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: H. Tserepa-Lacombe ja L. Visaggio, avustajanaan asianajaja N. Korogiannakis)

Oikeudenkäynnin kohde

Vaatimus kumota Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tukiosastosta maksettavien jäsenvaltioiden tiettyjen menojen jättämisestä yhteisörahoituksen ulkopuolelle 15.7.2005 tehty komission päätös 2005/555/EY (EUVL L 188, s. 36) siltä osin kuin siinä jätetään rahoituksen ulkopuolelle tietyt Helleenien tasavallan menot naudanliha-, peltokasvi- sekä hedelmä- ja vihannesaloilla.

Tuomiolauselma

Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tukiosastosta maksettavien jäsenvaltioiden tiettyjen menojen jättämisestä yhteisörahoituksen ulkopuolelle 15.7.2005 tehty komission päätös 2005/555/EY kumotaan siltä osin kuin siinä jätetään yhteisörahoituksen ulkopuolelle Helleenien tasavallalle vuosilta 2000 ja 2001 maksettavasta laajaperäistämispalkkiosta aiheutuneet menot.

2)	Kanne hylätään muilta osin.

3)	Helleenien tasavalta vastaa kahdesta kolmasosasta omia oikeudenkäyntikulujaan ja se velvoitetaan korvaamaan kaksi kolmasosaa Euroopan komission oikeudenkäyntikuluista.

4)	Komissio vastaa yhdestä kolmasosasta omia oikeudenkäyntikulujaan ja se velvoitetaan korvaamaan yksi kolmasosa Helleenien tasavallan oikeudenkäyntikuluista.

(1) EUVL C 281, 12.11.2005.

22.10.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 311/32

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 9.9.2011 — Deltafina v. komissio

(Asia T-12/06) (1)

(Kilpailu - Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt - Raakatupakan oston ja ensimmäisen jalostuksen Italian markkinat - Päätös, jolla EY 81 artiklan rikkominen todetaan - Hintojen vahvistaminen ja markkinoiden jakaminen - Sakkoimmuniteetti - Yhteistyö - Sakot - Oikeasuhteisuus - Rikkomisen vakavuus - Lieventävät olosuhteet)

2011/C 311/53

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Deltafina SpA (Orvieto, Italia) (edustajat: asianajajat R. Jacchia, A. Terranova, I. Van Bael, J.-F. Bellis ja F. Di Gianni)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: aluksi A. Whelan ja F. Amato, sitten A. Whelan ja V. Di Bucci ja lopuksi É. Gippini Fournier ja L. Malferrari)

Oikeudenkäynnin kohde

Vaatimus Deltafinalle [EY] 81 artiklan 1 kohdan mukaisesta menettelystä (Asia COMP/C.38.281/B.2 — Italian raakatupakka-ala) 20.10.2005 tehdyn komission päätöksen K(2005) 4012 lopullinen 2 artiklalla määrätyn sakon kumoamiseksi tai toissijaisesti sen määrän alentamiseksi.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Deltafina SpA velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 60, 11.3.2006.

22.10.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 311/32

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 9.9.2011 — Alliance One International v. komissio

(Asia T-25/06) (1)

(Kilpailu - Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt - Raakatupakan oston ja ensijalostuksen markkinat Italiassa - Päätös, jolla EY 81 artiklan rikkominen todetaan - Hintojen vahvistaminen ja markkinoiden jakaminen - Kilpailusääntöjä rikkovasta menettelystä vastuuseen joutuminen - Sakot)

2011/C 311/54

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Alliance One International, Inc. (Danville, Virginia, Yhdysvallat) (edustajat: asianajajat C. Osti ja A. Prastaro)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: aluksi É. Gippini Fournier ja F. Amato, sitten É. Gippini Fournier ja N. Khan)

Oikeudenkäynnin kohde

Ensisijaisesti [EY] 81 artiklan 1 kohdan mukaisesta menettelystä 20 päivänä lokakuuta 2005 tehdyn komission päätöksen (Asia COMP/C.38.281/B.2 — raakatupakka — Italia) K(2005) 4012 lopullinen, osittaista kumoamista koskeva vaatimus ja toissijaisesti Alliance One Internationalille määrätyn sakon alentamista koskeva vaatimus.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Alliance One International, Inc. velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 60, 11.3.2006.

22.10.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 311/32

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 15.9.2011 — Lucite International ja Lucite International UK v. komissio

(Asia T-216/06) (1)

(Kilpailu - Kartellit - Metakrylaattimarkkinat - Päätös, jolla todetaan EY 81 artiklan ja ETA-sopimuksen 51 artiklan rikkominen - Sakot - Rikkomisen vakavuus - Lieventävät olosuhteet - Sopimusten tai rikkomismenettelyjen tosiasiallinen soveltamatta jättäminen)

2011/C 311/55

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantajat: Lucite International Ltd (Southampton, Yhdistynyt kuningaskunta) ja Lucite International UK Ltd (Darwen, Yhdistynyt kuningaskunta) (edustajat: R. Thompson, QC, solicitor S. Rose ja solicitor A. Chandler)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: aluksi V. Bottka, F. Amato ja I. Chatzigiannis, sitten V. Bottka, I. Chatzigiannis ja F. Arbault)

Oikeudenkäynnin kohde

Vaatimus, jonka mukaan kantajille 31.5.2006 tehdyn komission päätöksen K(2006) 2098 (Asia COMP/F/38.645 — Metakrylaatit), joka liittyy EY 81 artiklan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan soveltamismenettelyyn, 2 artiklan d kohdassa määrättyä sakkoa on alennettava.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Komission vaatimus, joka koskee immuniteetin epäämistä, hylätään.

3)	Lucite International Ltd ja Lucite International UK Ltd vastaavat 90 prosentista omia ja komission oikeudenkäyntikuluja.

4)	Komissio vastaa 10 prosentista omia sekä Lucite International Ltd ja Lucite International UK Ltd:n oikeudenkäyntikuluja.

(1) EUVL C 237, 30.9.2006.

22.10.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 311/33

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 9.9.2011 — Evropaïki Dynamiki v. komissio

(Asia T-232/06) (1)

(Julkiset palveluhankinnat - Tarjouspyyntömenettely - Tiettyihin atk-hankkeisiin liittyvien tullialan atk-järjestelmien määrittely-, kehittämis-, huolto- ja tukipalvelujen tarjoaminen - Tarjoajan tarjouksen hylkääminen - Sopimuksen tekeminen toisen tarjoajan kanssa - Vahingonkorvauskanne - Muotovaatimusten noudattamatta jättäminen - Tutkimatta jättäminen - Kumoamiskanne - Tarjousten vastaanoton määräaika - Tietojensaantipyyntöjen esittämisen määräaika - Yhdenvertainen kohtelu - Ilmeinen arviointivirhe)

2011/C 311/56

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Evropaïki Dynamiki — Proigmena Systimata Tilepikoinonion Pliroforikis kai Tilematikis AE (Ateena, Kreikka) (edustajat: asianajajat N. Korogiannakis ja N. Keramidas)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: M. Wilderspin ja E. Manhaeve)

Oikeudenkäynnin kohde

Yhtäältä vaatimus kumota 19.6.2006 tehty komission päätös olla hyväksymättä tarjousta, jonka kantajan ja muiden yhtiöiden muodostama konsortio esitti sellaisen tarjouspyynnön yhteydessä, joka koskee ”CUST-DEV”-nimisiin atk-hankkeisiin liittyvien tullialan atk-järjestelmien määrittelyä, kehittämistä, huoltoa ja tukea, ja päätös tehdä sopimus toisen tarjoajan kanssa, ja toisaalta vahingonkorvausvaatimus.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Evropaïki Dynamiki — Proigmena Systimata Tilepikoinonion Pliroforikis kai Tilematikis AE vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Euroopan komission oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 261, 28.10.2006.

22.10.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 311/33

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 15.9.2011 — Koninklijke Grolsch v. komissio

(Asia T-234/07) (1)

(Kilpailu - Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt - Alankomaiden olutmarkkinat - Päätös, jolla EY 81 artiklan yhtenä kokonaisuutena pidettävä jatkettu rikkominen todetaan - Kantajan osallistuminen todettuun rikkomiseen - Puutteellinen näyttö - Puutteelliset perustelut)

2011/C 311/57

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Asianosaiset

Kantaja: Koninklijke Grolsch NV (Enschede, Alankomaat) (edustajat: asianajajat M. Biesheuvel ja J. de Pree)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: aluksi A. Bouquet, S. Noë ja A. Nijenhuis, sitten A. Bouquet ja S. Noë, avustajanaan asianajaja M. Slotboom)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne, joka koskee ensisijaisesti vaatimusta kumota [EY] 81 artiklan mukaisesta menettelystä (Asia COMP/B-2/37.766 — Alankomaiden olutmarkkinat) 18.4.2007 tehty komission päätös K(2007) 1697 siltä osin kuin se koskee kantajaa sekä toissijaisesti vaatimusta kumota kantajalle määrätty sakko tai alentaa sen määrää.

Tuomiolauselma

1)	[EY] 81 artiklan mukaisesta menettelystä (Asia COMP/B-2/37.766 — Alankomaiden olutmarkkinat) 18.4.2007 tehty komission päätös K(2007) 1697 kumotaan siltä osin kuin se koskee Koninklijke Grolsch NV:tä.

2)	Euroopan komissio velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 211, 8.9.2007.

22.10.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 311/33

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 9.9.2011 — Ranska v. komissio

(Asia T-257/07) (1)

(Eläinten terveys - Asetus (EY) N:o 999/2001 - Suojelu tarttuvilta spongiformisilta enkefalopatioilta - Lampaat ja vuohet - Asetus (EY) N:o 746/2008 - Aikaisempia vähemmän sitovien hävittämistoimenpiteiden toteuttaminen - Ennalta varautumisen periaate)

2011/C 311/58

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Ranskan tasavalta (asiamiehet: aluksi E. Belliard, G. de Bergues, R. Loosli-Surrans ja A.-L. During, sitten E. Belliard, G. de Bergues, R. Loosli-Surrans ja B. Cabouat)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamies: M. Nolin)

Väliintulija, joka tukee vastaajan vaatimuksia: Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta (asiamiehet: aluksi I. Rao ja C. Gibbs, sitten I. Rao ja L. Seeboruth, ja lopuksi L. Seeboruth ja F. Penlington, avustajanaan barrister T. Ward)

Oikeudenkäynnin kohde

Tiettyjen tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden ehkäisyä, valvontaa ja hävittämistä koskevista säännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteen VII muuttamisesta 17.6.2008 annetun komission asetuksen (EY) N:o 746/2008 (EUVL L 202, s. 11) kumoaminen, koska sillä sallitaan aikaisempia vähemmän sitovien valvonta- ja hävittämistoimenpiteiden toteuttaminen lampaiden ja vuohien osalta.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Ranskan tasavalta vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Euroopan komissiolle pääasian oikeudenkäynnissä sekä välitoimimenettelyissä aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

3)	Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1) EUVL C 211, 8.9.2007.

22.10.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 311/34

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 14.9.2011 — Tegebauer v. parlamentti

(Asia T-308/07) (1)

(Vetoomusoikeus - Vetoomus parlamentille - Päätös asian käsittelyn lopettamisesta - Kumoamiskanne - Kannekelpoinen toimi - Tutkittavaksi ottaminen - Perusteluvelvollisuus)

2011/C 311/59

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Ingo-Jens Tegebauer (Trier, Saksa) (edustajat: aluksi asianajaja R. Nieporte, sitten asianajaja H.-B. Pfriem)

Vastaaja: Euroopan parlamentti (asiamiehet: aluksi H. Krück ja M. Windisch, sitten N. Lorenz ja E. Waldherr)

Oikeudenkäynnin kohde

Kumoamisvaatimus, joka koskee Euroopan parlamentin vetoomusvaliokunnan 20.6.2007 tekemää päätöstä, jolla lopetettiin kantajan 7.2.2007 tekemän vetoomuksen (vetoomus N:o 95/2007) käsittely.

Tuomiolauselma

1)	Euroopan parlamentin vetoomusvaliokunnan 20.6.2007 tekemä päätös, jolla lopetettiin Ingo-Jens Tegebauerin 7.2.2007 tekemän vetoomuksen (vetoomus N:o 95/2007) käsittely, kumotaan.

2)	Parlamentti vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan ja se velvoitetaan korvaamaan Ingo-Jens Tegebauerin oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 269, 10.11.2007.

22.10.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 311/34

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 15.9.2011 — CMB ja Christof v. komissio

(Asia T-407/07) (1)

(Julkiset tavarahankinnat - Euroopan jälleenrakennusviraston tarjouspyyntömenettely - Sairaalajätteen käsittelyyn tarkoitettujen laitteiden toimittaminen - Tarjouksen hylkääminen - Kumoamiskanne - Unionin yleisen tuomioistuimen toimivalta - Kanteen nostamisen määräaika - Edeltävä hallinnollinen valitus - Anteeksiannettava erehdys - Sopimuksentekoperusteet - Menettelysäännöt - Perusteluvelvollisuus - Hyvän hallinnon periaate - Sopimussuhteen ulkopuolinen vastuu)

2011/C 311/60

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantajat: CMB Maschinenbau & Handels GmbH (Gratkorn, Itävalta) ja J. Christof GmbH (Graz, Itävalta) (edustajat: aluksi asianajajat A. Petsche ja N. Niejahr, solicitor F. Young ja asianajaja Q. Azau, sittemmin A. Petsche, N. Niejahr ja Q. Azau)

Vastaaja: Euroopan komissio Euroopan jälleenrakennusviraston (EAR) oikeudellisena seuraajana (asiamiehet: P. van Nuffel, F. Erlbacher ja T. Scharf)

Oikeudenkäynnin kohde

Yhtäältä kumoamisvaatimus Euroopan jälleenrakennusviraston tekemästä päätöksestä, jolla hylätään kantajien tarjous sairaalajätteen käsittelyssä tarvittavien laitteiden toimitusta koskevan tarjouspyynnön EuropeAid/124192/D/SUP/YU (EUVL 2006/S 233-248823) yhteydessä, ja toisaalta vahingonkorvausvaatimus

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	CMB Maschinenbau & Handels GmbH ja J. Christof GmbH vastaavat omista ja Euroopan komission oikeudenkäyntikuluista.

(1) EUVL C 8, 12.1.2008.

22.10.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 311/35

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 9.9.2011 — Dow AgroSciences ym. v. komissio

(Asia T-475/07) (1)

(Kasvinsuojeluaineet - Tehoaine trifluraliini - Direktiivin 91/414/ETY liitteeseen I sisällyttämättä jättäminen - Kumoamiskanne - Arviointimenettely - Uusi tutkimus ja täydentävä tutkimus - Määräajat - Riskin ja vaaran käsitteet - Ilmeinen arviointivirhe - Uudelleenkäsittelyä koskevan kertomuksen luonnos - Direktiivi- tai päätösehdotus - Määräajat - Määräajan mahdollisen noudattamatta jättämisen seuraukset - Perusteltu luottamus - Suhteellisuusperiaate - Niin kutsuttu komitologiapäätös 1999/468/EY - Asetus (EY) N:o 850/2004 - 3 artiklan 3 kohta - Lainvastaisuusväite)

2011/C 311/61

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantajat: Dow AgroSciences Ltd (Hitchin, Yhdistynyt kuningaskunta) sekä 20 muuta kantajaa, joiden nimet luetellaan tuomion liitteessä (edustajat: asianajajat C. Mereu ja K. Van Maldegem)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: L. Parpala ja B. Doherty, avustajanaan asianajaja J. Stuyck)

Oikeudenkäynnin kohde

Trifluraliinin sisällyttämättä jättämisestä neuvoston direktiivin 91/414/ETY liitteeseen I ja tätä ainetta sisältäville kasvinsuojeluaineille annettujen lupien peruuttamisesta 20.9.2007 tehdyn komission päätöksen 2007/629/EY (EUVL L 255, s. 42) kumoamisvaatimus.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Dow AgroSciences Ltd sekä 20 muuta kantajaa, joiden nimet luetellaan tuomion liitteessä, vastaavat omista ja Euroopan komission oikeudenkäyntikuluista.

(1) EUVL C 51, 23.2.2008.

22.10.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 311/35

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 14.9.2011 — Olive Line International v. SMHV — Knopf (O-live)

(Asia T-485/07) (1)

(Yhteisön tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus kuviomerkin O-live rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi - Aikaisempi liikenimi Olive line - Suhteellinen hylkäysperuste - Asetuksen (EY) N:o 40/94 8 artiklan 4 kohta (josta on tullut asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 4 kohta) - Oikeus kieltää myöhemmän tavaramerkin käyttäminen - Sekaannusvaara - Espanjan tavaramerkkilain 7 § ja asetuksen N:o 40/94 8 artiklan 1 kohta (josta on tullut asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohta))

2011/C 311/62

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Olive Line International, SL (Madrid, Espanja) (edustaja: asianajaja P. Koch Moreno)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (asiamiehet: S. Schäffner ja B. Schmidt)

Vastapuoli SMHV:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Reinhard Knopf (Malsch, Saksa) (edustaja: asianajaja W. Weber)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne SMHV:n toisen valituslautakunnan 26.9.2007 tekemästä päätöksestä (asia R 1478/2006-2), joka koskee Olive Line International, SL:n ja Reinhard Knopfin välistä väitemenettelyä.

Tuomiolauselma

1)	Sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) toisen valituslautakunnan 26.9.2007 tekemä päätös (asia R 1478/2006-2) kumotaan.

2)	SMHV velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

3)	Reinhard Knopf vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1) EUVL C 51, 23.2.2008.

22.10.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 311/36

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 9.9.2011 — Kwang Yang Motor v. SMHV — Honda Giken Kogyo (polttomoottori, jonka päällä on tuuletin)

(Asia T-10/08) (1)

(Yhteisömalli - Mitättömyysmenettely - Rekisteröity yhteisömalli, joka esittää polttomoottoria, jonka päällä on tuuletin - Aikaisempi kansallinen malli - Mitättömyysperuste - Yksilöllisen luonteen puuttuminen - Monimutkaisen tavaran osan näkyvät ominaisuudet - Erilaisen yleisvaikutelman puuttuminen - Asiantunteva käyttäjä - Mallin luojan vapaus - Asetuksen (EY) N:o 6/2002 4 ja 6 artikla sekä 25 artiklan 1 kohdan b alakohta)

2011/C 311/63

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Kwang Yang Motor Co., Ltd (Kaohsiung, Taiwan) (edustajat: asianajajat P. Rath, W. Festl-Wietek ja M. Wetzel)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (asiamies: G. Schneider)

Vastapuoli valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Honda Giken Kogyo Kabushiki Kaisha (Tokio, Japani) (edustajat: asianajajat T. Musmann, H. Timmann, M. Büttner ja S. von Petersdorff-Campen)

Oikeudenkäynnin kohde

SMHV:n kolmannen valituslautakunnan 8.10.2007 tekemän päätöksen (asia R 1337/2006-3), joka koskee Honda Giken Kogyo Kabushiki Kaishan ja Kwang Yang Motor Co., Ltd:n välistä yhteisömallin mitättömäksi julistamista koskevaa menettelyä, kumoamisvaatimus.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Kwang Yang Motor Co., Ltd velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 64, 8.3.2008.

22.10.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 311/36

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 9.9.2011 — Kwang Yang Motor v. SMHV — Honda Giken Kogyo (polttomoottori)

(Asia T-11/08) (1)

(Yhteisömalli - Mitättömyysmenettely - Rekisteröity yhteisömalli, joka esittää polttomoottoria - Aikaisempi kansallinen malli - Mitättömyysperuste - Yksilöllisen luonteen puuttuminen - Monimutkaisen tavaran osan näkyvät ominaisuudet - Erilaisen yleisvaikutelman puuttuminen - Asiantunteva käyttäjä - Mallin luojan vapaus - Asetuksen (EY) N:o 6/2002 4 ja 6 artikla sekä 25 artiklan 1 kohdan b alakohta)

2011/C 311/64

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Kwang Yang Motor Co., Ltd (Kaohsiung, Taiwan) (edustajat: asianajajat P. Rath, W. Festl-Wietek ja M. Wetzel)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (asiamies: G. Schneider)

Oikeudenkäynnin kohde

SMHV:n kolmannen valituslautakunnan 8.10.2007 tekemän päätöksen (asia R 1380/2006-3), joka koskee Honda Giken Kogyo Kabushiki Kaishan ja Kwang Yang Motor Co., Ltd:n välistä yhteisömallin mitättömäksi julistamista koskevaa menettelyä, kumoamisvaatimus.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Kwang Yang Motor Co., Ltd velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 64, 8.3.2008.

22.10.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 311/37

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 9.9.2011 — LPN v. komissio

(Asia T-29/08) (1)

(Oikeus tutustua asiakirjoihin - Asetus (EY) N:o 1049/2001 - Asiakirjaan tutustumista koskevan oikeuden epääminen - Asiakirjat, jotka liittyvät vireillä olevaan jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevaan menettelyyn, joka koskee Sabor-joen padonrakennushanketta - Tarkastus-, tutkinta- ja tilintarkastustoimia koskeva poikkeus - Ympäristöä koskevat tiedot - Asetus (EY) N:o 1367/2006 - Velvollisuus suorittaa konkreettinen ja yksilöllinen tutkinta - Ylivoimainen yleinen etu)

2011/C 311/65

Oikeudenkäyntikieli: portugali

Asianosaiset

Kantaja: Liga para Protecção da Natureza (LPN) (Lissabon, Portugali) (edustaja: asianajaja P. Vinagre e Silva)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: P. Costa de Oliveira ja D. Recchia)

Väliintulijat, jotka tukevat kantajan vaatimuksia: Tanskan kuningaskunta (asiamiehet: aluksi B. Weis Fogh sitten C. Vang); Suomen tasavalta (asiamiehet: aluksi J. Heliskoski, A. Guimaraes-Purokoski, M. Pere ja H. Leppo, sitten J. Heliskoski ja A. Guimaraes-Purokoski); ja Ruotsin kuningaskunta (asiamiehet: A. Falk, S. Johannesson ja K. Petkovska)

Oikeudenkäynnin kohde

22.11.2007 tehdyn komission päätöksen kumoamista koskeva kanne; tällä päätöksellä vahvistetaan, se että evätään oikeus tutustua asiakirjoihin, jotka sisältyvät Portugalin tasavaltaa vastaan nostetun jäsenyysvelvoitteiden rikkomista koskevan menettelyn asiakirja-aineistoon, joka koskee Sabor-joen (Portugali) padonrakennushanketta, jolla saatetaan rikkoa luonnonvaraisten lintujen suojelusta 2.4.1979 annettua neuvoston direktiiviä 79/409/ETY (EYVL L 103, s. 1) ja luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta 21.5.1992 annettua neuvoston direktiiviä 92/43/ETY (EYVL L 206, s. 7).

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään siltä osin kuin se koskee asiakirjoja ja asiakirjojen osia, joihin Liga para Protecção da Naturezalta (LPN) on evätty oikeus tutustumisoikeus 24.10.2008 tehdyllä komission päätöksellä SG.E.3/MIB/psi D(2008) 8639.

2)	Muilta osin ei enää ole tarpeen lausua.

3)	LPN vastaa omista ja Euroopan komission oikeudenkäyntikuluista.

4)	Tanskan kuningaskunta, Suomen tasavalta ja Ruotsin kuningaskunta vastaavat kukin omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1) EUVL C 79, 29.3.2008.

22.10.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 311/37

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 13.9.2011 — Ruiz de la Prada de Sentmenat v. SMHV — Quant (AGATHA RUIZ DE LA PRADA)

(Asia T-522/08) (1)

(Yhteisön tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus kuviomerkin AGATHA RUIZ DE LA PRADA rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi - Aikaisempi yhteisön kuviomerkki, jossa on musta-valkoinen kukka - Sekaannusvaara - Asetuksen (EY) N:o 40/94 8 artiklan 1 kohdan b alakohta (josta on tullut asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta))

2011/C 311/66

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Kantaja: Agatha Ruiz de la Prada de Sentmenat (Madrid, Espanja) (edustaja: asianajaja R. Bercovitz Álvarez)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (asiamies: J. Crespo Carrillo)

Vastapuoli valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Mary Quant Ltd (Birmingham, Yhdistynyt kuningaskunta) (edustajat: solicitor R. Arnold ja barrister M. Hicks)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne, joka on nostettu SMHV:n ensimmäisen valituslautakunnan 17.9.2008 tekemästä päätöksestä (asia R 1523/2007-1), joka koskee Mary Quant Ltd:n ja Agatha Ruiz de la Prada de Sentmenatin välistä väitemenettelyä.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Agatha Ruiz de la Prada de Sentmenat velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 32, 7.2.2009.

22.10.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 311/38

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 13.9.2011 — Ruiz de la Prada de Sentmenat v. SMHV — Quant Cosmetics Japan (AGATHA RUIZ DE LA PRADA)

(Asia T-523/08) (1)

(Yhteisön tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus kuviomerkin AGATHA RUIZ DE LA PRADA rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi - Aikaisemmat kansalliset ja yhteisön kuviomerkit, joissa on musta-valkoinen kukka - Sekaannusvaara - Asetuksen (EY) N:o 40/94 8 artiklan 1 kohdan b alakohta (josta on tullut asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta))

2011/C 311/67

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Kantaja: Agatha Ruiz de la Prada de Sentmenat (Madrid, Espanja) (edustaja: asianajaja R. Bercovitz Álvarez)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (asiamies: J. Crespo Carrillo)

Vastapuoli valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Mary Quant Cosmetics Japan Ltd (Tokio, Japani) (edustajat: solicitor R. Arnold ja barrister C. Hicks)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne, joka on nostettu SMHV:n ensimmäisen valituslautakunnan 17.9.2008 tekemästä päätöksestä (asia R 1522/2007-1), joka koskee Mary Quant Cosmetics Japan Ltd:n ja Agatha Ruiz de la Prada de Sentmenatin välistä väitemenettelyä.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Agatha Ruiz de la Prada de Sentmenat velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 32, 7.2.2009.

22.10.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 311/38

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 13.9.2011 — Dredging International ja Ondernemingen Jan de Nul v. EMSA

(Asia T-8/09) (1)

(Julkiset palveluhankinnat - EMSA:n hankintoja koskevien sopimusten tekomenettely - Valmiusalusten käyttö hiilivetyjen aiheuttaman pilaantumisen torjunnassa - Tarjouksen hylkääminen - Kumoamiskanne - Tarjous ei ole sopimuksen kohteen mukainen - Seuraukset - Yhdenvertainen kohtelu - Oikeasuhteisuus - Sopimuksen kohteen määrittely - Hyväksytyn tarjouksen ominaisuuksia ja suhteellisia etuja ei ole ilmoitettu - Perustelut - Sopimuksen tekeminen - Oikeussuojan tarpeen puuttuminen - Tarjouskilpailun voittajan kanssa tehdyn sopimuksen pätemättömäksi toteamista koskeva vaatimus - Vahingonkorvausvaatimus)

2011/C 311/68

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantajat: Dredging International NV (Zwijndrecht, Belgia) ja Ondernemingen Jan de Nul NV (Hofstade-Aalst, Belgia) (edustajat: asianajajat R. Martens ja A. Van Vaerenbergh)

Vastaaja: Euroopan meriturvallisuusvirasto (EMSA) (asiamies: J. Menze, avustajinaan asianajajat J. Stuyck ja A.-M. Vandromme)

Oikeudenkäynnin kohde

Ensiksi vaatimus kumota EMSA:n 29.10.2008 tekemä päätös hylätä kantajien tarjous neuvottelumenettelyssä EMSA/NEG/3/2008, joka koski sellaisten palvelusopimusten tekemistä, jotka liittyivät valmiusalusten käyttöön hiilivetyjen aiheuttaman pilaantumisen torjunnassa (erä 2: Pohjanmeri), ja myöntää sopimus DC Internationalille, seuraavaksi EMSA:n ja DC Internationalin välisen sopimuksen pätemättömäksi toteaminen ja lopuksi vahingonkorvausvaatimus.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Dredging International ja Ondernemingen Jan de Nul velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 82, 4.4.2009.

22.10.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 311/39

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 9.9.2011 — dm-drogerie markt v. SMHV — Distribuciones Mylar (dm)

(Asia T-36/09) (1)

(Yhteisön tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus sanamerkin dm rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi - Aikaisempi kansallinen kuviomerkki dm - Hallinnollinen menettely - Väiteosastojen päätökset - Päätöksen peruuttaminen - Kirjoitus- ja laskuvirheiden oikaisu - Mitätön päätös - Valituslautakunnalle tehtyjen valitusten tutkittavaksi ottaminen - Muutoksenhakuaika - Perusteltu luottamus - Asetuksen (EY) N:o 40/94 59, 60 a, 63 ja 77 a artikla (joista on tullut asetuksen (EY) N:o 207/2009 60, 62, 65 ja 80 artikla) - Asetuksen (EY) N:o 2868/95 53 sääntö)

2011/C 311/69

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: dm-drogerie markt GmbH & Co. KG (Karlsruhe, Saksa) (edustajat: asianajajat O. Bludovsky ja C. Mellein)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (asiamiehet: aluksi J. Novais Gonçalves, sitten G. Schneider)

Vastapuoli valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Distribuciones Mylar, SA (Gelves, Espanja)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne, joka on nostettu SMHV:n ensimmäisen valituslautakunnan 30.10.2008 tekemästä päätöksestä (asia R 228/2008-1), joka koskee Distribuciones Mylar, SA:n ja dm-drogerie markt GmbH & Co. KG:n välistä väitemenettelyä.

Tuomiolauselma

Sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) ensimmäisen valituslautakunnan 30.10.2008 tekemä päätös (asia R 228/2008-1), joka liittyy Distribuciones Mylar, SA:n ja dm-drogerie markt GmbH & Co. KG:n väliseen väitemenettelyyn, kumotaan siltä osin kuin siinä ei todettu mitättömäksi 16.5.2007 tehdyn päätöksen muutettua versiota.

2)	Muut vaatimukset hylätään.

3)	SMHV velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 82, 4.4.2009.

22.10.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 311/39

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 9.9.2011 — Chalk v. SMHV — Reformed Spirits Company Holdings (CRAIC)

(Asia T-83/09) (1)

(Yhteisön tavaramerkki - Yhteisön tavaramerkiksi rekisteröity sanamerkki CRAIC - Luovutukset - Tavaramerkin siirron rekisteröinti - Päätöksen peruuttaminen - Asetuksen (EY) N:o 40/94 16, 17, 23 ja 77 a artikla (joista on tullut asetuksen (EY) N:o 207/2009 16, 17, 23 ja 80 artikla) sekä asetuksen (EY) N:o 2868/95 31 sääntö)

2011/C 311/70

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: David Chalk (Canterbury, Kent, Yhdistynyt kuningaskunta) (edustajat: solicitor W. James, solicitor M. Gilbert, solicitor C. Balme ja barrister S. Malynicz)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (asiamies: D. Botis)

Vastapuoli valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Reformed Spirits Company Holdings Ltd (Saint Helier, Yhdistynyt kuningaskunta) (edustaja: C. Morcom, QC)

Oikeudenkäynnin kohde

Valitus SMHV:n toisen valituslautakunnan asiassa R 1888/2007-2 13.11.2008 tekemästä päätöksestä, joka koski luovutuksen johdosta tehtyä yhteisön tavaramerkin siirtoa koskevaa rekisteröintihakemusta.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	David Chalk velvoitetaan korvaamaan Reformed Spirits Company Holdings Ltd:n oikeudenkäyntikulut ja Reformed Spirits Company Holdings Ltd:lle sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) valituslautakuntakäsittelystä aiheutuneet välttämättömät kustannukset.

(1) EUVL C 90, 18.4.2009.

22.10.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 311/40

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 15.9.2011 — Prinz Sobieski zu Schwarzenberg v. SMHV — British-American Tobacco Polska (Romuald Prinz Sobieski zu Schwarzenberg)

(Asia T-271/09) (1)

(Yhteisön tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus sanamerkin Romuald Prinz Sobieski zu Schwarzenberg rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi - Aikaisempi kansallinen sanamerkki JAN III SOBIESKI ja aikaisempi kansallinen kuviomerkki Jan III Sobieski - Ei ole noudatettu velvollisuutta suorittaa valitusmaksu määräajassa maksulla tai tilisiirrolla - Valituslautakunnan päätös, jolla valitus todettiin tekemättä jätetyksi - Asetuksen (EY) N:o 2869/95 8 artiklan 3 kohta - Vaatimus menetetyn määräajan palauttamisesta - Poikkeuksellisten tai ennalta-arvaamattomien olosuhteiden puuttuminen - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 81 artikla)

2011/C 311/71

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Romuald Prinz Sobieski zu Schwarzenberg (Dortmund, Saksa) (edustajat: asianajajat U. Fitzner ja U.H. Fitzner)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (asiamies: G. Schneider)

Vastapuoli valituslautakunnassa: British-American Tobacco Polska S.A. (Augustów, Puola)

Oikeudenkäynnin kohde

SMHV:n neljännen valituslautakunnan 13.5.2009 tekemän päätöksen (asia R 771/2008- 4), joka liittyy väitemenettelyyn British-American Tobacco Polska S.A.:n ja Romuald Prinz Sobieski zu Schwarzenbergin välillä, kumoaminen.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Romuald Prinz Sobieski zu Schwarzenberg velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 220, 12.9.2009.

22.10.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 311/40

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 9.9.2011 — Deutsche Bahn v. SMHV — DSB (IC4)

(Asia T-274/09) (1)

(Yhteisön tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus sanamerkin IC4 rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi - Aikaisempi yhteisön sanamerkki ICE ja aikaisempi kansallinen kuviomerkki IC - Perusteet, joiden nojalla arvioidaan sekaannusvaaraa - Suhteelliset hylkäysperusteet - Palvelujen samankaltaisuus - Merkkien samankaltaisuus - Aikaisemman tavaramerkin erottamiskyky - Sekaannusvaara - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)

2011/C 311/72

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Deutsche Bahn AG (Berliini, Saksa) (edustaja: asianajaja E. Haag)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (asiamies: S. Schäffner)

Vastapuoli valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: DSB (Kööpenhamina, Tanska) (edustaja: asianajaja T. Swanstrøm)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne SMHV:n ensimmäisen valituslautakunnan 30.4.2009 tekemästä päätöksestä R 1380/2007-1, joka koski Deutsche Bahn AG:n ja DSB:n välistä väitemenettelyä

Tuomiolauselma

1)	Sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) ensimmäisen valituslautakunnan 30.4.2009 tekemä päätös (asia R 1380/2007-1) ja SMHV:n väiteosaston 26.7.2007 tekemä päätös kumotaan.

2)	SMHV velvoitetaan korvaamaan Deutsche Bahn AG:lle sekä tästä oikeudenkäynnistä että valituslautakunnassa käydystä menettelystä aiheutuneet kulut.

3)	SMHV ja DSB vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1) EUVL C 220, 12.9.2009.

22.10.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 311/41

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 15.9.2011 — CEVA v. komissio

(Asia T-285/09) (1)

(Elollisten resurssien alan erityinen tutkimus- ja kehitysohjelma - Seapura-hanke - Tukisopimus - Välityslauseke - Vaatimus tutkimuksen rahoittamista koskevan sopimuksen perusteella maksettujen ennakoiden takaisinmaksusta - Maksumääräykset - Kumoamiskanne - Tutkimatta jättäminen)

2011/C 311/73

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Centre d’étude et de valorisation des algues SA (CEVA) (Pleubian, Ranska) (edustaja: asianajaja J.-M. Peyrical)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamies: V. Joris, avustajanaan asianajaja E. Bouttier)

Oikeudenkäynnin kohde

Komission 11.5.2009 tekemien neljän sellaisen maksumääräyksen kumoaminen, joilla komissio kehottaa kantajaa maksamaan takaisin sellaiset ennakot, jotka komissio on maksanut kantajalle erityistä teknologista tutkimus- ja kehityshanketta ”Elämänlaatu ja elollisten resurssien hallinnointi” koskevan tukisopimuksen perusteella.

Tuomiolauselma

1)	Kanne jätetään tutkimatta.

2)	Centre d’étude et de valorisation des algues SA (CEVA) velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 220, 12.9.2009.

22.10.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 311/41

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 9.9.2011 — Omnicare v. SMHV — Astellas Pharma (OMNICARE CLINICAL RESEARCH)

(Asia T-289/09) (1)

(Yhteisön tavaramerkki - Väitemenettely - Yhteisön sanamerkkiä OMNICARE CLINICAL RESEARCH koskeva hakemus - Aikaisempi kansallinen kuviomerkki OMNICARE - Sekaannusvaara - Merkkien samankaltaisuus - Palvelujen samankaltaisuus - Aikaisemman tavaramerkin tosiasiallinen käyttö)

2011/C 311/74

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Omnicare, Inc. (Covington, Kentucky, Yhdysvallat) (edustaja: M. Edenborough, QC)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (asiamies; J. Crespo Carrillo)

Vastapuoli valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Astellas Pharma GmbH (München, Saksa) (edustajat: asianajajat C. Gutiérrez Martínez, M. H. Granado Carpenter ja M. Polo Carreño)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne SMHV:n neljännen valituslautakunnan 14.5.2009 tekemästä päätöksestä (asia R 401/2008-4), joka koskee Yamanouchi Pharma GmbH:n ja Omnicare, Inc:in välistä väitemenettelyä

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään

2)	Omnicare, Inc. velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 244, 10.10.2009.

22.10.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 311/41

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 9.9.2011 — Omnicare v. SMHV — Astellas Pharma (OMNICARE)

(Asia T-290/09) (1)

(Yhteisön tavaramerkki - Väitemenettely - Yhteisön sanamerkkiä OMNICARE koskeva hakemus - Aikaisempi kansallinen kuviomerkki OMNICARE - Sekaannusvaara - Merkkien samankaltaisuus - Palvelujen samankaltaisuus - Aikaisemman tavaramerkin tosiasiallinen käyttö)

2011/C 311/75

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Omnicare, Inc. (Covington, Kentucky, Yhdysvallat) (edustaja: M. Edenborough, QC)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (asiamies: J. Crespo Carrillo)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne SMHV:n neljännen valituslautakunnan 14.5.2009 tekemästä päätöksestä (asia R 402/2008-4), joka koskee Yamanouchi Pharma GmbH:n ja Omnicare, Inc:in välistä väitemenettelyä

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Omnicare, Inc. velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 244, 10.10.2009.

22.10.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 311/42

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 9.9.2011 — Ergo Versicherungsgruppe v. SMHV — DeguDent (ERGO)

(Asia T-382/09) (1)

(Yhteisön tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus sanamerkin ERGO rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi - Aikaisempi yhteisön tavaramerkiksi ja kansalliseksi tavaramerkiksi rekisteröity sanamerkki CERGO - Suhteellinen hylkäysperuste - Sekaannusvaara - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta - Velvollisuus lausua koko valituksesta - Valituslautakunnan suorittaman tutkinnan laajuus - Asetuksen N:o 207/2009 64 artiklan 1 kohta)

2011/C 311/76

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Ergo Versicherungsgruppe AG (Düsseldorf, Saksa) (edustajat: asianajajat V. von Bomhard, A.W. Renck, T. Dolde ja J. Pause)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (asiamies: B. Schmidt)

Vastapuoli valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: DeguDent GmbH (Hanau, Saksa) (edustajat: aluksi asianajaja W. Blau, sittemmin asianajajat W. Blau D. Kaya ja C. Kusulis)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne, joka on nostettu SMHV:n neljännen valituslautakunnan 23.7.2009 tekemästä päätöksestä (asia R 44/2008-4), joka koskee DeguDent GmbH:n ja Ergo Versicherungsgruppe AG:n välistä väitemenettelyä.

Tuomiolauselma

1)	Sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) neljännen valituslautakunnan 23.7.2009 tekemä päätös (asia R 44/2008-4) kumotaan siltä osin kuin valituslautakunta on jättänyt ratkaisematta sille tehdyn valituksen luokkaan 5 kuuluvien tavaroiden osalta.

2)	Kanne hylätään muilta osin.

3)	Ergo Versicherungsgruppe AG, DeguDent GmbH ja SMHV vastaavat kukin omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1) EUVL C 297, 5.12.2009.

22.10.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 311/42

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 15.9.2011 — centrotherm Clean Solutions v. SMHV — Centrotherm Systemtechnik (CENTROTHERM)

(Asia T-427/09) (1)

(Yhteisön tavaramerkki - Menettämismenettely - Yhteisön sanamerkki CENTROTHERM - Tavaramerkin tosiasiallinen käyttö - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 51 artiklan 1 kohdan a alakohta)

2011/C 311/77

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: centrotherm Clean Solutions GmbH & Co. KG (Blaubeuren, Saksa) (edustaja: asianajaja O. Löffel)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (asiamiehet: G. Schneider et R. Manea)

Vastapuoli valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Centrotherm Systemtechnik GmbH (Brilon, Saksa) (edustajat: asianajajat J. Albrecht ja U. Vormbrock)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne, joka on nostettu SMHV:n neljännen valituslautakunnan 25.8.2009 tekemästä päätöksestä (asia R 6/2008-4), joka koskee centrotherm Clean Solutions GmbH & Co. KG:n ja Centrotherm Systemtechnik GmbH:n välistä menettämismenettelyä.

Tuomiolauselma

1)	Sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) neljännen valituslautakunnan 25.8.2009 tekemä päätös (asia R 6/2008-4) kumotaan siltä osin kuin sillä on osittain kumottu 30.10.2007 tehty mitättömyysosaston päätös.

2)	SMHV vastaa omista ja centrotherm Clean Solutions GmbH & Co. KG:n oikeudenkäyntikuluista.

3)	Centrotherm Systemtechnik GmbH vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1) EUVL C 312, 19.12.2009.

22.10.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 311/43

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 15.9.2011 — Centrotherm Systemtechnik v. SMHV — centrotherm Clean Solutions (CENTROTHERM)

(Asia T-434/09) (1)

(Yhteisön tavaramerkki - Menettämismenettely - Yhteisön tavaramerkiksi rekisteröity sanamerkki CENTROTHERM - Tavaramerkin tosiasiallinen käyttö - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 51 artiklan 1 kohdan a alakohta - Tosiseikkojen tutkiminen viran puolesta - Asetuksen N:o 207/2009 76 artiklan 1 kohta - Uusien todisteiden tutkittavaksi ottaminen - Asetuksen N:o 207/2009 76 artiklan 2 kohta - Lainvastaisuusväite - Asetuksen (EY) N:o 2868/95 40 säännön 5 kohta)

2011/C 311/78

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Centrotherm Systemtechnik GmbH (Brilon, Saksa) (edustajat: asianajajat J. Albrecht ja U. Vormbrock)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (asiamiehet: G. Schneider ja R. Manea)

Vastapuoli SMHV:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: centrotherm Clean Solutions GmbH & Co. KG (Blaubeuren, Saksa) (edustaja: asianajaja O. Löffel)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne SMHV:n neljännen valituslautakunnan 25.8.2009 tekemästä päätöksestä (asia R 6/2008-4), joka koskee centrotherm Clean Solutions GmbH & Co. KG:n ja Centrotherm Systemtechnik GmbH:n välistä menettämismenettelyä.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Centrotherm Systemtechnik GmbH velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

3)	centrotherm Clean Solutions GmbH & Co. KG vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1) EUVL C 312, 19.12.2009.

22.10.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 311/43

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 13.9.2011 — Zangerl-Posselt v. komissio

(Asia T-62/10 P) (1)

(Valitus - Henkilöstö - Palvelukseenotto - Kilpailuilmoitus - Yleinen kilpailu - Käytännöllisiin ja suullisiin kokeisiin hyväksymättä jättäminen - Osallistumisedellytykset - Vaadittavat tutkintotodistukset - Henkilöstösääntöjen 5 artiklan 3 kohdan a alakohdan ii alakohta - Tulkinta - Eri kieliversioiden huomioonottaminen - Valmistelutyöt)

2011/C 311/79

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Valittaja: Brigitte Zangerl-Posselt (Merzig, Saksa) (edustaja: asianajaja S. Paulmann)

Valittajan vastapuoli: Euroopan komissio (asiamiehet: J. Currall ja B. Eggers)

Oikeudenkäynnin kohde

Valitus, jossa vaaditaan kumottavaksi Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen (ensimmäinen jaosto) asiassa F-83/07, Zangerl-Posselt vastaan komissio, 30.11.2009 antamaa tuomiota (ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa)

Tuomiolauselma

1)	Valitus hylätään.

2)	Brigitte Zangerl-Posselt vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan ja hänet velvoitetaan korvaamaan komission oikeudenkäyntikulut tässä oikeusasteessa.

(1) EUVL C 113, 1.5.2010.

22.10.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 311/43

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 9.9.2011 — BVR v. SMHV — Austria Leasing (Austria Leasing Gesellschaft m.b.H. Mitglied der Raiffeisen-Bankengruppe Österreich)

(Asia T-197/10) (1)

(Yhteisön tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus kuviomerkin Austria Leasing Gesellschaft m.b.H. Mitglied der Raiffeisen-Bankengruppe Österreich rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi - Aikaisempi kansallinen kuviomerkki Raiffeisenbank - Sekaannusvaaran puuttuminen - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)

2011/C 311/80

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Bundesverband der Deutschen Volksbanken und Raiffeisenbanken e.V. (BVR) (Berliini, Saksa) (edustaja: asianajaja I. Rinke)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (asiamies: B. Schmidt)

Vastapuoli valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Austria Leasing GmbH (Eschborn, Saksa) (edustaja: asianajaja B. Joachim)

Oikeudenkäynnin kohde

Kumoamiskanne SMHV:n ensimmäisen valituslautakunnan 3.2.2010 tekemästä päätöksestä (asia R 248/2009-1), joka koskee Bundesverband der Deutschen Volksbanken und Raiffeisenbanken e.V:n (BVR) ja Austria Leasing GmbH:n välistä väitemenettelyä.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Bundesverband der Deutschen Volksbanken und Raiffeisenbanken e.V. (BVR) velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 179, 3.7.2010.

22.10.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 311/44

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 9.9.2011 — DRV v. SMHV — Austria Leasing (Austria Leasing Gesellschaft m.b.H. Mitglied der Raiffeisen-Bankengruppe Österreich)

(Asia T-199/10) (1)

(Yhteisön tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus kuviomerkin Austria Leasing Gesellschaft m.b.H. Mitglied der Raiffeisen-Bankengruppe Österreich rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi - Aikaisempi kansallinen kuviomerkki Raiffeisen - Sekaannusvaaraa ei ole - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)

2011/C 311/81

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Deutscher Raiffeisenverband e.V. (DRV) (Bonn, Saksa) (edustaja: asianajaja I. Rinke)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (asiamies: B. Schmidt)

Vastapuoli valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Austria Leasing GmbH (Eschborn, Saksa) (edustaja: asianajaja B. Joachim)

Oikeudenkäynnin kohde

Kumoamiskanne SMHV:n ensimmäisen valituslautakunnan 3.2.2010 tekemästä päätöksestä väitemenettelyä koskevassa asiassa, jossa asianosaisina ovat olleet Deutscher Raiffensenverband e.V. (DRV) ja Austria Leasing GmbH (asia R 253/2009-1)

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Deutscher Raiffeisenverband e.V. (DRV) velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 179, 3.7.2010.

22.10.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 311/44

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 14.9.2011 — K-Mail Order v. SMHV — IVKO (MEN’Z)

(Asia T-279/10) (1)

(Yhteisön tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus kuviomerkin MEN’Z rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi - Aikaisempi toiminimi WENZ - Suhteellinen hylkäysperuste - Aikaisemman merkin paikallinen vaikutusalue - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 4 kohta ja 41 artiklan 1 kohdan c alakohta)

2011/C 311/82

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: K-Mail Order GmbH & Co. KG (Pforzheim, Saksa) (edustajat: asianajajat T. Zeiher ja G. Stallecker)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (asiamies: G. Schneider)

Vastapuoli valituslautakunnassa: IVKO Industrieprodukt-Vertriebskontakt GmbH (Baar-Wanderath, Saksa)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne SMHV:n ensimmäisen valituslautakunnan 30.3.2010 tekemästä päätöksestä (asia R 746/2009-1), joka koskee Wenz GmbH:n ja IVKO Industrieprodukt-Vertriebskontakt GmbH:n välistä väitemenettelyä

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	K-Mail Order GmbH & Co. KG velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 234, 28.8.2010.

22.10.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 311/44

Kanne 28.7.2011 — Hemofarm v. SMHV — Laboratorios Diafarm (HEMOFARM)

(Asia T-411/11)

2011/C 311/83

Kannekirjelmän kieli: espanja

Asianosaiset

Kantaja: Hemofarm AD farmaceutsko-hemijska industrija Vršac (Vršac, Serbia) (edustaja: D. Cañadas Arcas)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit)

Vastapuoli valituslautakunnassa: Laboratorios Diafarm, SA (Barberá del Vallès, Espanja)

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

keskeyttämään kantajan unionin yleisen tuomioistuimen käsiteltäväksi saattaman sen asian käsittelyn, joka koskee muutoksenhakua sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) neljännen valituslautakunnan 17.5.2011 tekemään päätökseen siihen saakka, kunnes SMHV ja Barcelonan Tribunal mercantil numero 4 ja 8 ovat ratkaisseet mitättömäksi julistamista ja tavaramerkin menettämistä sen vuoksi, että sitä ei ole käytetty, koskevat hakemukset

—

toissijaisesti käsittelemään uudelleen, kumoamaan tai tarvittaessa muuttamaan neljännen valituslautakunnan asiassa R 298/2010-4 antaman päätöksen riidanalaisten luokkaan 5 kuuluvien tavaroiden osalta niin, että väite B 996 506 lopulta hylätään kyseisen luokan osalta ja kantajan tekemä yhteisön tavaramerkin HEMOFARM rekisteröimistä koskeva hakemus nro 4 504 049 hyväksytään kaikkien luokkaan 5 kuuluvien tavaroiden osalta ja kyseinen tavaramerkki rekisteröidään haettuja luokkaan 5 ja 35 kuuluvia tavaroita varten.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Yhteisön tavaramerkin hakija: kantaja

Haettu yhteisön tavaramerkki: sanamerkki HEMOFARM luokkiin 3, 5 ja 35 kuuluvia tavaroita ja palveluja varten

Sen tavaramerkki- tai merkkioikeuden haltija, johon väitemenettelyssä on vedottu: Laboratorios Diafarm, SA

Tavaramerkki- tai merkkioikeus, johon väitemenettelyssä on vedottu: yhteisön tavaramerkiksi rekisteröity ja kansainvälinen sanamerkki HEMOFARM luokkaan 3 ja 16 kuuluvia tavaroita varten ja kansalliset sanamerkit HEMOPLANT ja HEMONET luokkaan 5 kuuluvia tavaroita varten.

Väiteosaston ratkaisu: Väite hyväksyttiin osittain.

Valituslautakunnan ratkaisu: Valitus hylättiin.

Kanneperusteet: Asetuksen (EY) N:o 207/2009 (1) 8 artiklan 1 kohdan b alakohtaa on rikottu, koska riidanalaisten tavaramerkkien välillä ei ole sekaannusvaaraa.

(1) Yhteisön tavaramerkistä 26.2.2009 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 207/2009 (EUVL L 78, s. 1).

22.10.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 311/45

Kanne 30.8.2011 — Longevity Health Products v. SMHV — Weleda Trademark (MENOCHRON)

(Asia T-473/11)

2011/C 311/84

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Longevity Health Products, Inc. (Nassau, Bahama) (edustaja: asianajaja J. Korab)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit)

Vastapuoli valituslautakunnassa: Weleda Trademark AG (Arlesheim, Sveitsi)

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	ottamaan Longevity Health Products, Inc.:n kanteen tutkittavaksi

—	kumoamaan sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) neljännen valituslautakunnan 6.7.2011 asiassa R 2345/2010-4 tekemän päätöksen ja hylkäämään Weleda Trademark AG:n väitteen yhteisön tavaramerkkihakemusta CTM 005050752 vastaan ja

—	velvoittamaan sisämarkkinoiden harmonisointiviraston korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Yhteisön tavaramerkin hakija: Kantaja.

Haettu yhteisön tavaramerkki: Sanamerkki MENOCHRON luokkiin 3, 5 ja 35 kuuluvia tavaroita ja palveluja varten.

Sen tavaramerkki- tai merkkioikeuden haltija, johon väitemenettelyssä on vedottu: Weleda Trademark AG.

Tavaramerkki- tai merkkioikeus, johon väitemenettelyssä on vedottu: Sanamerkki MENODORON luokkiin 3, 5 ja 44 kuuluvia tavaroita ja palveluja varten.

Väiteosaston ratkaisu: Väitteen hyväksyminen.

Valituslautakunnan ratkaisu: Valituksen hylkääminen.

Kanneperusteet: Asetuksen N:o 207/2009 (1) 8 artiklan rikkominen, koska kyseisten tavaramerkkien välillä ei ole sekaannusvaaraa.

(1) Yhteisön tavaramerkistä 26.2.2009 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 207/2009 (EUVL L 78, s. 1).

22.10.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 311/46

Valitus, jonka Luigi Marcuccio on tehnyt 5.9.2011 virkamiestuomioistuimen asiassa F-67/10, Marcuccio v. komissio, 20.6.2011 antamasta määräyksestä

(Asia T-475/11 P)

2011/C 311/85

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Valittaja: Luigi Marcuccio (Tricase, Italia) (edustaja: asianajaja G. Cipressa)

Muu osapuoli: Euroopan komissio

Vaatimukset

Valittaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta hyväksymään valituksen kaikkine tästä aiheutuvine oikeudellisine seurauksineen.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Tämä valitus on tehty virkamiestuomioistuimen 20.6.2011 antamasta määräyksestä, jolla jätettiin tutkimatta kanne, jossa vaadittiin komission velvoittamista korvaamaan vahinko, joka kantajalle väitettiin aiheutuneen, koska komissio kieltäytyi korvaamasta kantajalle korvattavia oikeudenkäyntikuluja, jotka kantaja väitti itselleen aiheutuneen tapauksessa, joka johti asiassa F-41/06, Marcuccio vastaan komissio, 4.11.2008 annettuun tuomioon.

Valittaja vetoaa kolmeen valitusperusteeseen.

Oli lainvastaista jättää tutkimatta tämän asian valittajan kanteessa ensimmäisessä oikeusasteessa esittämä ”kolmas vaatimus” (valituksenalaisen määräyksen 13 ja 14 kohdan välillä) ja ”neljäs vaatimus” (valituksenalaisen määräyksen 19 ja 20 kohdan välillä), koska a) Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen 90 artiklassa tarkoitetun ”hakemuksen” käsitettä ja kyseisten sääntöjen 91 artiklaa tulkittiin ja sovellettiin virheellisesti ja kohtuuttomasti ja asiassa merkityksellinen oikeuskäytäntö jätettiin perusteluja antamatta ja epäloogisesti huomiotta; b) perustelut puuttuivat kokonaan, tosiseikkoja vääristettiin ja esitettiin virheellisesti, minkä lisäksi toimittiin ilmiselvästi, mielivaltaisesti, epäloogisesti, irrationaalisesti ja kohtuuttomasti.

2)	Tosiseikkojen vääristäminen ja virheellinen esitys ja asian selvittämistoimien täydellinen toteuttamatta jättäminen.

3)	Valittajan oikeudenkäyntimenettelyn aikana esittämästä vaatimuksesta lausumatta jättäminen, minkä vuoksi valittajan oikeutta tulla kuulluksi ja hänen puolustautumisoikeuksiaan loukattiin.

22.10.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 311/47

Kanne 2.8.2011 — ZZ v. komissio

(Asia F-79/11)

2011/C 311/86

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: ZZ (edustaja: asianajaja S. Pappas)

Vastaaja: Euroopan komissio

Oikeusriidan kohde ja kuvaus

Vahingonkorvaus, joka koskee aineellista ja aineetonta vahinkoa, joka on väitetysti aiheutunut siitä, ettei asiassa F-128/07 annetun tuomion täytäntöönpanemiseksi tarvittavia toimenpiteitä ole toteutettu.

Vaatimukset

—	Komissio on velvoitettava maksamaan kantajalle 10 000 euron rahamäärä korvauksena kantajan menettämästä mahdollisuudesta, joka on aiheutunut siitä, ettei tuomion täytäntöönpanemiseksi tarvittavia toimenpiteitä, jotka vaikuttavat kantajaan, ole toteutettu

—	Komissio on velvoitettava maksamaan kantajalle 5 000 euron rahamäärä korvauksena aineettomasta vahingosta, joka on aiheutunut siitä, ettei komissio ole ilmoittanut mihin toimenpiteisiin se aikoo ryhtyä kumoamistuomion seurauksena

—	Komissio on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

		ISSN 1977-1053 doi:10.3000/19771053.C_2011.311.fin
Euroopan unionin virallinen lehti		C 311

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	54. vuosikerta 22. lokakuuta 2011

Ilmoitusnumero	Sisältö	Sivu
	IV Tiedotteet
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET
	Euroopan unionin tuomioistuin
2011/C 311/01	Euroopan unionin tuomioistuimen viimeisin julkaisu Euroopan unionin virallisessa lehdessäEUVL C 305, 15.10.2011	1

	Euroopan unionin virkamiestuomioistuin
2011/C 311/02	Virkamiestuomioistuimen presidentin valinta	2

2011/C 311/03	Jaostojen kokoonpano ja tuomareiden jako jaostoihin	3

2011/C 311/04	Perusteet, joiden mukaan asiat jaetaan jaostoihin	4

2011/C 311/05	Virkamiestuomioistuimen presidentin tehtäviä välitoimiasioissa hoitavan tuomarin nimeäminen	5