22.10.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 310/1

KOMISSION SUOSITUS,

annettu 21 päivänä lokakuuta 2011,

tutkimusaloitteen ”Ilmastotietouden yhdistäminen Eurooppaa varten” yhteissuunnittelusta

2011/C 310/01

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 181 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Ilmastonmuutos on yksi aikamme suurimmista haasteista. Kööpenhaminan sitoumuksessa (1) vahvistettiin kahden celsiusasteen tavoite, korostettiin tarvetta leikata rajusti globaaleja kasvihuonekaasupäästöjä ja vaadittiin toimia ilmanmuutoksen vaikutusten vähentämiseksi.

(2)

Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) seuraavassa viidennessä arviointiraportissa, joka on määrä julkaista vuonna 2014, on tarkoitus kerätä ja arvioida viimeisimmät tutkimustulokset vankan tieteellisen perustan luomiseksi päätöksenteon tueksi; siinä keskitytään erityisesti tuleviin ilmastoennusteisiin, ilmastonmuutokseen liittyviin alueellisiin näkökohtiin ja niiden vaikutuksiin, ilmastonmuutoksen lieventämiseen tähtäävien erilaisten vaihtoehtojen arvioimiseen ja eri alojen, kuten energian, liikenteen, maatalouden, teollisuuden jne., merkitykseen.

(3)	Eurooppa 2020 -strategiassa ilmaistaan selvästi tarve saavuttaa Euroopan unionin tasolla jo vahvistetut päästötavoitteet ja korostetaan, että on lujitettava Euroopan talouden kykyä mukautua ilmastoriskeihin sekä lisättävä valmiuksia ehkäistä hätätilanteita ja reagoida niihin.

(4)

Tutkimus ja innovaatio muodostavat edellä mainittujen poliittisten tavoitteiden ytimen. Tarvitaan erityisesti luotettavampia ilmastoennusteita, jotta voidaan varautua tuleviin muutoksiin äärimmäisten ilmiöiden esiintymistiheydessä ja voimakkuudessa. Kokonaistavoitteiden toteuttamiskelpoisuuden, vaikutusten ja täytäntöönpanon arvioiminen Euroopassa ja sen ulkopuolella sekä näiden tavoitteiden alueellisten vaikutusten määrittäminen edellyttävät myös tutkimusta. Tietämyksen lisääminen on ratkaisevaa vaihtoehtoisten sopeutumis- ja lieventämisratkaisujen löytämiseksi ja niiden mahdollisten hyötyjen, vaikutusten ja kustannusten arvioimiseksi verrattuna tilanteeseen, jossa asiaan ei puututa.

(5)

Yhteiskunnan ja ekosysteemien haavoittuvuus ja alttius ilmastoriskeille tunnetaan edelleen huonosti. Tähän liittyen olisi ymmärrettävä paremmin monimutkaisen ilmastojärjestelmän perusprosessit, jotta pystyttäisiin paremmin havaitsemaan ilmastonmuutokset ja niiden syyt (ihmisen toiminnan / luonnollisten tekijöiden vaikutus) sekä tekemään ero ilmastonmuutoksen ja ilmaston vaihtelujen välille.

(6)

Tarvitaan kiireellisesti hillitsemisteknologiaa, -käsitteitä ja -mekanismeja, jotta varmistetaan hiilidioksidipäästöjen jyrkkä vähentäminen vuoteen 2050 mennessä. Näihin kuuluvat tutkimus ja innovaatio uusiutuvien energianlähteiden, hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin, energia- ja resurssitehokkuuden, vaihtoehtoisten polttoaineiden, maankäytön muutosten, kestävän liikenteen, maa- ja metsätalouden sekä ihmisten terveydelle tai ympäristölle haitallisten päästöjen vähentämisen alalla.

(7)

Olisi kehitettävä ilmastopalveluja tutkimukseen perustuvien ilmastoennusteiden laatimista, levittämistä ja soveltamista varten. Tältä osin tarvitaan tutkimusta, joka liittyy pitkän aikavälin havainnointijärjestelmien, tietoanalyysien, mallien ja eri aikavälien ennusteiden tehostamiseen ja kehittämiseen sekä palvelun tarjoajien ja käyttäjien välisten toimivien yhteyksien toteuttamisen edistämiseen.

(8)

Kilpailukykyneuvosto vahvisti 26 päivänä toukokuuta 2010 pitämässään kokouksessa (2)”Ilmastotietouden yhdistämisen Eurooppaa varten” alaksi, jolla yhteinen ohjelmasuunnittelu antaisi merkittävää lisäarvoa jäsenvaltioiden tutkimustoimien hajanaisuuden vähentämiselle. Siksi se hyväksyi päätelmät, joissa todettiin tarpeelliseksi käynnistää alaa koskeva yhteiseen ohjelmasuunnitteluun perustuva aloite ja kehotettiin komissiota osallistumaan sen valmisteluun. Neuvosto vahvisti myös, että yhteinen ohjelmasuunnittelu on jäsenvaltioiden johtama prosessi, jota komissio avustaa. Valmisteluasiakirjassa käsiteltyjen kansallisten tutkimustoimien tarkastelu osoittaa, että tutkimuksen tehokkuus ja vaikuttavuus edellyttää parempaa koordinointia, minkä lisäksi on myös hyödynnettävä synergiaa Euroopan unionin tasolla harjoitetun toiminnan kanssa kehittämällä yhteinen strateginen tutkimusohjelma.

(9)

Ilmastonmuutosta ja ilmastoa koskeva tutkimus on keskeinen ala Euroopan unionin tutkimuspuiteohjelmassa, jonka strateginen merkitys Euroopan unionin poliittisen päätöksentekoprosessin tukena on erittäin tärkeä, kun otetaan huomioon ilmastonmuutoksen maailmanlaajuinen ulottuvuus. Tämän yhteisen ohjelmasuunnittelun puitteissa tapahtuvaa toimintaa on koordinoitava tiiviisti Euroopan unionin seitsemännen puiteohjelman ja alaa koskevien Euroopan unionin tulevien ohjelmien – erityisesti vuoteen 2020 ulottuvan tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman – kanssa.

(10)

Yhteinen ohjelmasuunnittelu ilmastonmuutostietojen yhdistämistä koskevan tutkimuksen alalla helpottaisi alan tutkimuksen koordinointia ja edistäisi merkittävällä tavalla toimivan eurooppalaisen tutkimusalueen kehittämistä ilmastonmuutoksen alalla sekä vahvistaisi Euroopan johtoasemaa ja kilpailukykyä alan tutkimuksessa.

(11)	Tässä suosituksessa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi jäsenvaltioiden olisi tarkasteltava yhdessä komission kanssa mahdollisia komission aloitteita, joilla jäsenvaltioita voidaan auttaa strategisen tutkimusohjelman jatkokehityksessä ja toteutuksessa.

(12)	Jotta komissio voisi raportoida yhteisen ohjelmasuunnittelun edistymisestä Euroopan parlamentille ja neuvostolle, jäsenvaltioiden olisi säännöllisesti raportoitava komissiolle tämän yhteissuunnittelualoitteen edistymisestä,

ON ANTANUT TÄMÄN SUOSITUKSEN:

Jäsenvaltioita kannustetaan kehittämään yhteinen näkemys siitä, miten tutkimuksen alan unionin tason yhteistyöllä ja koordinoinnilla voidaan auttaa vastaamaan ilmastonmuutoksen lieventämisen ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen asettamiin haasteisiin yhdistämällä tieteelliset, poliittiset, taloudelliset ja yhteiskunnalliset näkökohdat. Olisi pyrittävä jäsenvaltioiden täysipainoiseen osallistumiseen ottamalla mukaan erityisesti ne jäsenvaltiot, joissa ilmastonmuutoksen vaikutusten odotetaan olevan voimakkaita.

Jäsenvaltioita kannustetaan kehittämään toimintavalmis yhteinen strateginen tutkimusohjelma, jossa vahvistetaan keskipitkän tai pitkän aikavälin tutkimustarpeet ja tavoitteet ilmastonmuutoksen alalla. Strategisen tutkimusohjelman olisi sisällettävä myös toteutussuunnitelma, jossa vahvistetaan tärkeimmät kohteet ja aikataulut sekä määritellään ohjelman toteuttamisen edellyttämät toimet, välineet ja resurssit.

Jäsenvaltioita kannustetaan sisällyttämään toimintavalmiiseen strategiseen tutkimusohjelmaan ja toteutussuunnitelmaan seuraavat toimet:

a)	asiaa koskeviin alueellisiin ja kansallisiin ohjelmiin, tutkimustoimiin ja Euroopan unionin koordinoimiin tutkimusohjelmiin liittyvän tietojenvaihdon lujittaminen sekä alan eurooppalaisen tutkimustoiminnan kartoittaminen ja säännöllinen päivittäminen;

b)	tietojen, resurssien, parhaiden käytäntöjen, menetelmien ja ohjeistojen vaihtaminen;

c)	sellaisten tutkimustoimien tai alojen yksilöiminen, jotka hyötyisivät koordinoinnista tai yhteisistä ehdotuspyynnöistä tai resurssien yhdistämisestä;

d)	edellä c alakohdassa tarkoitettujen alojen yhteistutkimusta koskevien menettelyjen määritteleminen;

synergian koordinoinnin ja kehittämisen varmistaminen Euroopan unionin nykyisten tutkimus- ja innovaatiojärjestelmien kanssa, puiteohjelma ja ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuisen seurantajärjestelmän (GMES) operatiivista vaihetta edeltävät toimet mukaan luettuina, Yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC) ilmastoasioihin liittyvän tutkimuksen, Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) ilmastoon keskittyvän osaamis- ja innovointiyhteisön (Climate KIC), koheesiopolitiikan avulla edistettävien tutkimustoimien sekä muiden asiaan liittyvien yhteissuunnittelualoitteiden ja komission ja Euroopan ympäristökeskuksen hallinnoiman Euroopan unionin Clearinghouse-selvityskeskuksen kanssa. Olisi kehitettävä tiiviit yhteydet sellaisten ilmastonmuutokseen liittyvien alojen kanssa, joita ei erityisesti käsitellä tässä yhteisessä ohjelmasuunnitteluhankkeessa; tämä koskee esimerkiksi lieventämis- ja sopeutumisvaihtoehtojen kehittämistä sekä ilmastonmuutostoimiin liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia;

f)	tarvittaessa olemassa olevien tutkimusinfrastruktuureiden yhteiskäyttö tai koordinoitujen tietopankkien kaltaisten uusien välineiden tai ilmastonmuutosprosesseja ja ilmastomuutoksen vaikutuksia kuvaavien mallien kehittäminen;

g)	kannustaminen parempaan yhteistoimintaan julkisen ja yksityisen sektorin välillä sekä avoimeen innovointiin ilmastonmuutokseen liittyvien tai ilmastonmuutoksen vaikutuspiiriin kuuluvien tutkimustoimien ja elinkeinoelämän alojen välillä;

h)	tiedon, innovaatioiden ja tieteidenvälisten menetelmien levittäminen myös muihin maihin erityisesti, kun on kyse politiikan kannalta tärkeistä tutkimustuloksista;

i)	asianmukaisten tieteellisten tietojen toimittaminen poliittista päätöksentekoa varten kansallisella ja Euroopan unionin tasolla;

j)	asianmukaisen tietojenvaihdon järjestäminen aiheeseen liittyvien kansainvälisten ohjelmien kanssa;

k)	verkostojen luominen ilmastonmuutostutkimukseen erikoistuneiden keskusten välille myös eurooppalaisen tutkimusalueen ulkopuolella;

l)	yhteisten ennakointitoimien vahvistaminen.

4.	Jäsenvaltioita kannustetaan ylläpitämään ja kehittämään ilmastonmuutoksen alalla tehokasta yhteistä hallintorakennetta, jolle annetaan tehtäväksi vahvistaa yhteistyötä ja koordinointia koskevat yhteiset ehdot, säännöt ja menettelyt ja seurata strategisen tutkimusohjelman toteutusta.

Jäsenvaltioita kannustetaan toteuttamaan yhdessä strateginen tutkimusohjelma kansallisten tutkimusohjelmiensa tai muiden kansallisten tutkimustoimiensa kautta yhteistä ohjelmasuunnittelua koskevan neuvoston korkean tason ryhmän laatimien yhteisen ohjelmasuunnittelun toimintaedellytysten suuntaviivojen (3) mukaisesti.

Jäsenvaltioita kannustetaan tekemään yhteistyötä komission kanssa ja kartoittamaan mahdollisia komission aloitteita, joiden kautta jäsenvaltioita voitaisiin auttaa strategisen tutkimusohjelman kehittämisessä ja toteuttamisessa, sekä koordinoimaan yhteiset tutkimusohjelmat Euroopan unionin muiden tämän alan aloitteiden kanssa.

Jäsenvaltioita kannustetaan toimimaan tiiviissä yhteistyössä kansainvälisen tiede- ja teknologiayhteistyön strategiafoorumin (SFIC) kanssa mahdollisen kansainvälisen ulottuvuuden kehittämisessä ja soveltamisessa strategisen tutkimusohjelman osana sekä varmistamaan johdonmukaisuus SFIC-aloitteiden ja kolmansien maiden kanssa.

8.	Jäsenvaltioita kannustetaan raportoimaan säännöllisesti komissiolle tämän yhteissuunnittelualoitteen edistymisestä vuotuisissa raporteissa.

Tehty Brysselissä 21 päivänä lokakuuta 2011.

Komission puolesta

Máire GEOGHEGAN-QUINN

Komission jäsen

(1) UNFCCC (2009) – Raportti sopimuspuolten konferenssin 15. istunnosta Kööpenhaminassa 7.–19.12.2009.

(2) 10246/10.

(3) http://ec.europa.eu/research/era/docs/en/voluntary_guidelines.pdf

22.10.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 310/6

Ilmoitus seuraaville henkilöille: Abdollahi Hamed (alias Mustafa Abdullahi), Arbabsiar Manssor (alias Mansour Arbabsiar), Shahlai Abdul Reza (alias Abdol Reza Shala'i, alias Abd-al Reza Shalai, alias Abdorreza Shahlai, alias Abdolreza Shahla'i, alias Abdul-Reza Shahlaee, alias Hajj Yusef, alias Haji Yusif, alias Hajji Yasir, alias Hajji Yusif, alias Yusuf Abu-al-Karkh), Shakuri Ali Gholam ja Soleimani Qasem (alias Ghasem Soleymani, alias Qasmi Sulayman, alias Qasem Soleymani, alias Qasem Solaimani, alias Qasem Salimani, alias Qasem Solemani, alias Qasem Sulaimani, alias Qasem Sulemani). Edellä mainitut henkilöt on merkitty tiettyihin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvista erityisistä rajoittavista toimenpiteistä terrorismin torjumiseksi annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2580/2001 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuun luetteloon

(ks. 21 päivänä lokakuuta 2011 annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1063/2011 liite I)

2011/C 310/04

Seuraava ilmoitus annetaan tiedoksi seuraaville henkilöille: ABDOLLAHI Hamed (alias Mustafa Abdullahi), ARBABSIAR Manssor (alias Mansour Arbabsiar), SHAHLAI Abdul Reza (alias Abdol Reza Shala'i, alias Abd-al Reza Shalai, alias Abdorreza Shahlai, alias Abdolreza Shahla'i, alias Abdul-Reza Shahlaee, alias Hajj Yusef, alias Haji Yusif, alias Hajji Yasir, alias Hajji Yusif, alias Yusuf Abu-al-Karkh), SHAKURI Ali Gholam ja SOLEIMANI Qasem (alias Ghasem Soleymani, alias Qasmi Sulayman, alias Qasem Soleymani, alias Qasem Solaimani, alias Qasem Salimani, alias Qasem Solemani, alias Qasem Sulaimani, alias Qasem Sulemani). Edellä mainitut henkilöt on merkitty 21 päivänä lokakuuta 2011 annetussa neuvoston täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 1063/2011 olevaan luetteloon (1).

Neuvosto on päättänyt sisällyttää edellä mainitut henkilöt asetuksen (EY) N:o 2580/2001 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuun henkilöitä, ryhmiä ja yhteisöjä koskevaan luetteloon.

Neuvoston 27. päivänä joulukuuta 2001 antamassa asetuksessa (EY) N:o 2580/2001 säädetään, että kaikki kyseisille henkilöille, ryhmille ja yhteisöille kuuluvat varat, muut rahoituksen lähteet ja taloudelliset resurssit jäädytetään ja että varoja, muita rahoituksen lähteitä ja taloudellisia resursseja ei saa luovuttaa heidän tai niiden käyttöön suoraan eikä välillisesti.

Asianomaiset henkilöt voivat toimittaa pyynnön saada tietoonsa neuvoston perustelut, joiden nojalla heidät on merkitty edellä mainittuun luetteloon. Pyynnöt on lähetettävä seuraavaan osoitteeseen:

Council of the European Union

General Secretariat (Attn: CP 931 designations)

Rue de la Loi/Wetstraat 175

1048 Bruxelles/Brussel

BELGIQUE/BELGIË

tai faksinumeroon +32 22815375.

Pyyntö on toimitettava kolmen viikon kuluessa tämän ilmoituksen julkaisupäivästä.

Asianomaiset henkilöt voivat toimittaa neuvostolle edellä mainittuun osoitteeseen milloin tahansa pyynnön mahdollisine sitä koskevine asiakirjoineen, että päätöstä sisällyttää heidät luetteloon harkittaisiin uudelleen. Pyynnöt käsitellään heti kun ne on vastaanotettu.

Asianomaisia henkilöitä pyydetään kiinnittämään huomiota siihen, että asetuksen (EY) N:o 2580/2001 liitteessä mainituilta jäsenvaltioiden toimivaltaisilta viranomaisilta voi hakea valtuutusta käyttää jäädytettyjä varoja perustarpeita tai tiettyjen maksujen suorittamista varten kyseisen asetuksen 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Toimivaltaisten viranomaisten ajantasainen luettelo on Internetissä seuraavassa osoitteessa:

http://ec.europa.eu/comm/external_relations/cfsp/sanctions/measures.htm

Asianomaisia henkilöitä pyydetään kiinnittämään huomiota myös siihen, että neuvoston päätöksen laillisuuden voi kiistää Euroopan unionin yleisessä tuomioistuimessa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 275 artiklan toisessa kohdassa ja 263 artiklan neljännessä ja kuudennessa kohdassa määrättyjen edellytysten mukaisesti.

(1) EUVL L 277, 22.10.2011, s. 1.

22.10.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 310/8

Euron kurssi (1)

21. lokakuuta 2011

2011/C 310/05

1 euro =

	Rahayksikkö	Kurssi
USD	Yhdysvaltain dollaria	1,3798
JPY	Japanin jeniä	105,82
DKK	Tanskan kruunua	7,4456
GBP	Englannin puntaa	0,86775
SEK	Ruotsin kruunua	9,1031
CHF	Sveitsin frangia	1,2307
ISK	Islannin kruunua
NOK	Norjan kruunua	7,7060
BGN	Bulgarian leviä	1,9558
CZK	Tšekin korunaa	24,993
HUF	Unkarin forinttia	298,46
LTL	Liettuan litiä	3,4528
LVL	Latvian latia	0,7053
PLN	Puolan zlotya	4,3935
RON	Romanian leuta	4,3304
TRY	Turkin liiraa	2,5513
AUD	Australian dollaria	1,3401
CAD	Kanadan dollaria	1,3957
HKD	Hongkongin dollaria	10,7353
NZD	Uuden-Seelannin dollaria	1,7304
SGD	Singaporin dollaria	1,7577
KRW	Etelä-Korean wonia	1 584,02
ZAR	Etelä-Afrikan randia	11,2490
CNY	Kiinan juan renminbiä	8,8120
HRK	Kroatian kunaa	7,4775
IDR	Indonesian rupiaa	12 228,04
MYR	Malesian ringgitiä	4,3390
PHP	Filippiinien pesoa	59,959
RUB	Venäjän ruplaa	43,0250
THB	Thaimaan bahtia	42,760
BRL	Brasilian realia	2,4638
MXN	Meksikon pesoa	18,9171
INR	Intian rupiaa	69,0240

(1) Lähde: Euroopan keskuspankin ilmoittama viitekurssi.

22.10.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 310/14

Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu muutoshakemuksen julkaiseminen

2011/C 310/11

Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa muutoshakemusta neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 (1) 7 artiklassa tarkoitetulla tavalla. Vastaväitteet on toimitettava komissiolle kuuden kuukauden kuluessa tästä julkaisemisesta.

MUUTOSHAKEMUS

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 510/2006

9 ARTIKLASSA TARKOITETTU MUUTOSHAKEMUS

”THÜRINGER ROSTBRATWURST”

EY-N:o: DE-PGI-0105-0223-09.02.2011

SMM ( X ) SAN ( )

1. Eritelmän kohta, jota muutos koskee:

—		Tuotteen nimi
—		Tuotteen kuvaus
—		Maantieteellinen alue
—		Alkuperätodisteet
—		Tuotantomenetelmä
—		Yhteys maantieteelliseen alueeseen
—		Merkinnät
—		Kansalliset vaatimukset
—		Muu (täsmennettävä)

2. Muutoksen tyyppi:

—		Yhtenäisen asiakirjan tai yhteenvedon muutos
—		Rekisteröidyn SAN:n tai SMM:n eritelmän muutos, kun yhtenäistä asiakirjaa tai yhteenvetoa ei ole julkaistu
—		Eritelmän muutos, joka ei edellytä julkaistun yhtenäisen asiakirjan muutosta (asetuksen (EY) N:o 510/2006 9 artiklan 3 kohta)
—		Eritelmän väliaikainen muutos, joka johtuu viranomaisten asettamista pakollisista terveys- tai kasvinsuojelutoimista (asetuksen (EY) N:o 510/2006 9 artiklan 4 kohta)

3. Muutos:

Haettu muutos:

3.1 Kuvaus:

Poistetaan virke ”Vähintään 51 % käytetyistä raaka-aineista on peräisin Thüringenin alueelta.”.

Perustelu:

Raaka-ainetta koskeva velvoite on poistettava. Tuotteen ominaisuudet tai ulkonäkö eivät riipu siitä, että osa käytetyistä raaka-aineista on peräisin alueelta.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 510/2006

”THÜRINGER ROSTBRATWURST”

EY-N:o: DE-PGI-0105-0223-09.02.2011

SMM ( X ) SAN ( )

1. Nimi:

”Thüringer Rostbratwurst”

2. Jäsenvaltio tai kolmas maa:

Saksa

3. Maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus:

3.1 Tuotelaji:

Luokka 1.2 –

Lihavalmisteet (kuumennetut, suolatut, savustetut jne.)

3.2 Kuvaus 1 kohdassa nimetystä tuotteesta:

Kapeaan luonnonsuoleen (sian tai lampaan suoleen) valmistettu, vähintään 15–20 cm pituinen, melko hienoksi jauhetusta massasta tehty raaka tai keitetty paistomakkara, joka maustetaan sopivan pikantilla tavalla; kappalepaino 100–150 g.

Koostumus

Sianlihaa, josta rasva on poistettu suurimmaksi osaksi, nahatonta sian poskilihaa, täytteenä mahdollisesti vasikan- tai naudanlihaa, josta on poistettu jänteet ja johon ei ole lisätty väriaineita; maustesekoitukset vaihtelevat kulloisenkin perinteisen reseptin tai alueellisen mieltymyksen mukaan; suolan ja pippurin lisäksi käytetään varsinkin kuminaa, meiramia ja valkosipulia. Rasvapitoisuus: 20 % (± 5 %)

Analyyttiset arvot

Sidekudosproteiinittomia lihaproteiineja: vähintään 8,5 %; sidekudosproteiinittomien lihaproteiinien osuus lihaproteiineista: vähintään 65 tilavuus-% (histometrinen), vähintään 75 % (kemiallinen).

3.3 Raaka-aineet (ainoastaan jalostetut tuotteet):

—

3.4 Rehu (ainoastaan eläinperäiset tuotteet):

—

3.5 Erityiset tuotantovaiheet, joiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella:

Rostbratwurstin tuotanto tapahtuu kokonaisuudessaan yksilöidyllä maantieteellisellä alueella.

3.6 Viipalointia, raastamista, pakkaamista jne. koskevat erityiset säännöt:

—

3.7 Merkintöjä koskevat erityiset säännöt:

—

4. Maantieteellisen alueen tarkka rajaus:

Thüringenin osavaltio

5. Yhteys maantieteelliseen alkuperään:

5.1 Maantieteellisen alueen erityisyys:

Thüringer Rostbratwurst -makkaralla on vuosisataiset perinteet. Ensimmäinen asiakirjamaininta on vuodelta 1404. Rudolstadtissa sijaitsevassa valtionarkistossa säilytetään Arnstadtin nunnaluostarin taloudenpitoa koskevaa selvitystä, jonka yhtenä kohtana mainitaan ”darme czu bratwurstin” (suolet paistomakkaran valmistukseen). Vanhinta tunnettua reseptiä säilytetään Weimarissa sijaitsevassa valtionarkistossa. Se sisältyy 2 päivänä heinäkuuta 1613 annettuun Weimarin, Jenan ja Buttstädtin määräykseen, jolla säänneltiin teurastajan ammatin harjoittamista. Myös vuonna 1797 julkaistuun alueellista keittiötä käsittelevään Thüringisch-Erfurtische Kochbuch -keittokirjaan sisältyy paistomakkararesepti. Nykyään Thüringer Rostbratwurst -makkarat kuuluvat lähes kaikkien Thüringenin alueen lihan- ja makkarantuottajien valikoimiin, ja niitä myyviä grillipisteitä on eri puolilla Thüringeniä. Nimityksestä käy edelleen ilmi tuotteen alkuperä, sillä ainakin entisen DDR:n alueella sitä on käytetty ainoastaan aitona maantieteellistä alkuperää ilmaisevana nimityksenä.

5.2 Tuotteen erityisyys:

Thüringer Rostbratwurst on tuote, jolla on vuosisataiset perinteet. Sitä pitivät arvossa jo Martin Luther ja Johann Wolfgang von Goethe, ja sitä ylistettiin saksalaisessa kirjallisuudessa jo vuonna 1669 (Grimmelshausenin teoksessa ”Seikkailukas Simplicissimus”). Omintakeisen herkullisen makunsa ansiosta Thüringer Rostbratwurst on sekä Saksassa että maan rajojen ulkopuolella tunnettu ja arvostettu tuote.

5.3 Syy-seuraussuhde, joka yhdistää maantieteellisen alueen seuraaviin: tuotteen laatu tai ominaisuudet (kun kyseessä SAN) tai tuotteen erityislaatu, maine tai muut ominaisuudet (kun kyseessä SMM):

Thüringer Rotbratwurstwurst-makkaran arvostus perustuu thüringeniläisten lihamestareiden osaamiseen ja kokemukseen sekä sukupolvelta toiselle siirtyneisiin perinteisiin resepteihin.

Eritelmän julkaisutiedot:

Markenblatt – nide 33, 20 päivänä elokuuta 2010, osa 7a-bb, s. 14729.

http://register.dpma.de/DPMAregister/geo/detail.pdfdownload/14402

(1) EUVL L 93, 31.3.2006, s. 12.

22.10.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 310/17

2011/C 310/12

Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 (1) 7 artiklassa tarkoitetulla tavalla. Vastaväitteet on toimitettava komissiolle kuuden kuukauden kuluessa tästä julkaisemisesta.

TIIVISTELMÄ

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 510/2006

”SZŐREGI RÓZSATŐ”

EY-N:o: HU-PGI-0005-0389-21.10.2004

SAN ( ) SMM ( X )

Tässä yhteenvedossa esitetään tuote-eritelmän pääkohdat tiedotustarkoituksessa.

1. Jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen:

Nimi:

Vidékfejlesztési Minisztérium

Élelmiszer-feldolgozási Főosztály (Maaseudun kehittämisestä vastaava ministeriö, elintarvikkeiden jalostuksesta vastaava pääosasto)

Osoite:

Budapest

Kossuth Lajos tér 11.

1055

MAGYARORSZÁG/HUNGARY

+36 17952000

+36 17950096

Sähköposti:

efef@vm.gov.hu

Agnes.Komari@vm.gov.hu

2. Ryhmittymä:

Nimi:

Szőregi Virág-Dísznövény Áfész

Osoite:

Szeged-Szőreg

Hősök tere 5.

6771

MAGYARORSZÁG/HUNGARY

+36 62406606

+36 62405138

Sähköposti:

szoreg.rozsa@vnet.hu

Kokoonpano:

Tuottaja/jalostaja ( X ) Muu ( )

3. Tuotetyyppi:

Luokka 3.5 –

Kukat ja koristekasvit

4. Eritelmä:

(yhteenveto asetuksen (EY) N:o 510/2006 4 artiklan 2 kohdan edellytyksistä)

4.1 Nimi:

”Szőregi rózsatő”

4.2 Kuvaus:

Myytäväksi tarkoitettu paljasjuurinen jaloruusupensas koostuu perusrungosta ja siihen vartetusta jalolajikkeesta. Perusrunkona voidaan käyttää seuraavia lajikkeita: Laxa, Polmeriana, Schmid's Ideal, Inermis, Multiflora ja Superbe. Perusrungoilla on oltava seuraavat ominaisuudet: ne selviävät jopa – 30 °C:n pakkasesta vaurioitta, ovat taudinkestäviä (selviävät ennen kaikkea ruosteista ja härmästä) ja kestävät hyvin kuivuutta ja märkyyttä, kasvavat hyvin (vahvasti, terveesti ja nopeasti), sietävät hyvin kalkkia (poikkeuksena Multiflora) ja niiden lisääminen on helppoa (on tärkeää, että siemenet itävät nopeasti).

”Szőregi rózsatő” -ruusupensaan tuotannossa voidaan käyttää seuraavien ryhmien jalolajikkeita: puutarha- ja kukkapenkkiruusut, teehybridiruusut, polyantharuusut, floribundaruusut, köynnösruusut, miniatyyriruusut ja maanpeiteruusut. Kaikki ryhmät (poikkeuksena floribundaruusut) voidaan varttaa myös oman lajikkeen perusrunkoon, jolloin varttamiskorkeus on 40–140 senttimetriä.

Suojatun maantieteellisen merkinnän saaneen ”Szőregi rózsatőn” ominaisuudet voidaan jaotella seuraavasti A- ja B-luokkaan:

—

A-luokkaan kuuluvat jaloruusupensaat ovat paljasjuurisia. Varttamiskohdasta kasvamaan lähtevään jaloruusuun kehittyy vähintään 2 oksaa, kolmas oksa haarautuu varttamiskohdasta laskettuna 5 senttimetrin sisällä, oksien yhteenlaskettu halkaisija on 24 mm, ja kunkin oksan halkaisija on vähintään 6 mm. Jaloköynnösruusuissa oksien pituus on vähintään 40 cm, miniatyyriruusuissa 20 cm, muissa ryhmissä (puutarha- ja kukkapenkkiruusut, teehybridiruusut, polyantharuusut, floribundaruusut ja maanpeiteruusut) puolestaan 30 cm. Pääjuuriston täytyy haaroittua 10 senttimetrin sisällä hyvin kaikissa ryhmissä. Juurten on oltava vähintään 20 cm pitkiä.

—

B-luokkaan kuuluvat jaloruusupensaat ovat paljasjuurisia. Varttamiskohdasta kasvamaan lähtevään jaloruusuun kehittyy vähintään 2 oksaa, oksien yhteenlaskettu halkaisija on vähintään 16 mm, ja kummankin oksan oma halkaisija on vähintään 6 mm. Jos näiden kahden oksan halkaisijat eivät ole yhteensä 16 mm, 5 senttimetrin sisällä täytyy haarautua kolmas oksa, jonka halkaisija on vähintään 6 mm.

—	Kaikki ryhmät (poikkeuksena jaloköynnösruusu) voidaan varttaa myös lajikkeen omaan perusrunkoon, jolloin varttamiskorkeus on 40–140 senttimetriä. Vartteeseen on kehityttävä vähintään 3 oksaa, ja oksan halkaisijan on oltava vähintään 6 mm.

4.3 Maantieteellinen alue:

Suojatun maantieteellisen merkinnän saaneita ”Szőregi rózsatő” -jaloruusupensaita kasvatetaan seuraavissa Csongrádin läänissä sijaitsevissa kunnissa: Szeged-Szőreg, Szeged-Mihálytelek, Szeged-Gyálarét, Algyő, Deszk, Újszentiván, Kübekháza ja Tiszasziget.

4.4 Alkuperätodisteet:

Viljelijän on pidettävä viralliset vaatimukset täyttävää kirjanpitoa, jonka toimivaltaiset viranomaiset tarkastavat ja todentavat. Kirjanpidosta on käytävä ilmi seuraavat tiedot: maarekisterinumero, istutettujen perusrunkojen määrä, lajike ja alkuperä, istutuskartta, varttamissuunnitelma ja suunnitelman toteutuminen, lajikekohtaiset varttamismäärät, lopputuotteiden määrä ja laatu, myydyt määrät lajikekohtaisesti sekä vastaanottaja tai ostaja, myyntisopimuksen numero, tuottajan numero ja kasvikoodi. ”Szőregi rózsatő” -nimisuojan saaneiden jaloruusupensaiden myynnissä Szőregi Virág-Dísznövény Áfészin pitämä yhtenäinen tietokoneistettu rekisteröintijärjestelmä takaa yhtenäisen laadun. Kun jaloruusupensaat ovat lähteneet tuottajalta, ne myydään varustettuina yhtenäisellä etiketillä, kuvalla ja lajikkeen nimellä.

4.5 Tuotantomenetelmä:

Tuotanto alkaa perusrunkojen hankinnalla ja kasvatuksella. Jos viljelijä itse tuottaa perusrungot, siemenet on kylvettävä syksyllä tai keväällä riippuen siitä, hoidetaanko kylmäkäsittely koneellisesti vai luonnollisesti. Perusrunkojen taimet nostetaan myöhään syksyllä. Noston jälkeen taimet valitaan ja niputetaan juurenniskan paksuuden perusteella. Tässä tuotantovaiheessa on mahdollista myydä taimia (niille viljelijöille, jotka eivät tuota niitä itse). Itse tuotetut tai ostetut niput on pantava viistosti kaivantoihin ja peitettävä mullalla huolellisesti niin, että varret on peitetty kaikkialla tasaisesti kolme neljäsosan pituudelta.

Seuraava tuotantovaihe on istutusta edeltävä maanmuokkaus. Tisza- ja Marosjokialueen maaperä sopii erinomaisesti ruusunviljelyyn. On kuitenkin huolehdittava siitä, että perusrungot istutetaan ravinteikkaaseen ja rikkakasvittomaan maahan. Ruusunviljelyssä on käytettävä viljelykiertoa. Edellisenä kasvustona on viljeltävä viljalajeja tai sinimailasta. Kun edellinen kasvusto on korjattu pois, on tehtävä kasvinsuojelutoimet ja syksyllä syväkyntö (30–40 cm). Muokkaus viimeistellään kiekkoäkeellä tai jyrsimellä.

Istutus tapahtuu helmikuun puolivälistä maaliskuun alkuun. Perusrungot istutetaan riviin järjestyksessä paksuimmista ohuimpiin. Perusrungot on käsiteltävä ennen istutusta: juuret katkaistaan 17-senttimetrisiksi, ja varret leikataan 10-senttimetrisiksi. Istutus tehdään suurimmaksi osaksi käsin, mutta se voidaan myös tehdä koneellisesti. Riviväli on 80–90 cm, ja perusrunkojen istutusväli on 12–14 cm. Istutuksen jälkeen muokataan harjut. Istutussyvyys on hyvin tärkeä: taimen kaulaosan on jäätävä 2–3 cm maanpinnan yläpuolelle, jotta se on helppo varttaa.

Kasveja on hoidettava ja suojattava koko tuotantosyklin ajan. Maanmuokkaus tuhoaa rikkakasvit ja tuholaiset. Ravinteiden lisääminen parantaa ruusun vastustuskykyä. Lannoitukseen voidaan käyttää keinolannoitteita tai orgaanista karjanlantaa. Kasvinvuorotuksella voidaan ehkäistä tiettyjen tuholaisten leviämistä. Perusrungoista on kitkettävä rikkakasvit säännöllisesti. Tämä voidaan tehdä koneellisesti lautasmuokkaimella, auraamalla tai käsin haraamalla. Näin maa ilmastuu riittävästi. Tämä täytyy tehdä 4–6 kertaa vuodessa. Kasvit on ruiskutettava säännöllisesti sienitauteja ja tuholaisia vastaan. Kastelu on hyvin tärkeää, säästä riippuen.

Istutuksen jälkeen varttaminen tapahtuu kesäkuun jälkipuoliskolta lähtien syyskuun alkuun saakka. Ruusuja vartettaessa jalo-oksien on oltava lepotilassa. Varttamisessa on kolme erillistä vaihetta: perusrunkojen avaaminen, varttaminen ja sitominen. Jalo-oksat on otettava edellisvuonna vartetuista, kohtuullisen paljon kukkineista jaloruusulajikkeista.

Varttamisen jälkeinen ensimmäinen tehtävä on lannoittaa perusrungot yhdistelmälannoitteella talvella. Seuraavana vuonna työt alkavat keväällä ruusujen leikkaamisella. Perusrunko katkaistaan varttamiskohdan yläpuolelta terävillä puutarhasaksilla. Versojen väliset mahdolliset villiversot on poistettava. Sen jälkeen kun villiversot on poistettu, jaloversot lyhennetään 5–10 cm pitkiksi, jotta ruusupensas versoisi. Jaloruusupensaan keväisiin ja kesäisiin hoitotoimiin kuuluvat myös rikkakasvien koneellinen poistaminen, käsin tehty haraus ja ruiskutus. Kesän aikana ruusupensaista on leikattava talteen perusrunkojen varttamiseen tarvittavat jalo-oksat.

Ruusupensaat nostetaan syksyllä. Ihanteellinen aika on lokakuussa. Ennen nostoa pensaat on leikattava 40 cm:n korkeuteen. Nostotraktorilla nostetuista ja käännellyistä ruusupensaista on poistettava lehdet ja villiversot, ja pensaat on luokiteltava, niputettava ja varustettava etiketillä. Kun ruusupensaat on luokiteltu ja niputettu, ne on vietävä mahdollisimman nopeasti viileään varastoon ja suojattava kuivumiselta. Varastointiin sopii parhaiten sellainen kylmävarasto, jossa lämpötila on kesät talvet 0–2 °C.

Pakkaamisessa perusaineena on turpeen ja puulastujen yhdistelmä (suhteessa 50-50), jota pitää kasassa polyesteri tai paperi. Paperi voidaan istuttaa yhdessä paperirullan kanssa, sillä ne maatuvat. Tarkoituksena on suojata ruusupensaiden juuria myynnin aikana kuivumiselta tai mekaanisilta vaurioilta. Samaan luokkaan ryhmittelyt pensaat sidotaan 10 pensaan nipuiksi, ja nippuihin kiinnitetään etiketit. Näin muodostetut 10 ruusupensasta sisältävät niput voidaan edelleen sitoa viiden nipun ryhmiksi.

4.6 Yhteys maantieteelliseen alueeseen:

”Szőregi rózsatő” -ruusupensaan poikkeuksellinen laatu johtuu osaksi jo yli 100-vuotisista viljelyperinteistä ja osaksi maantieteellisen alueen erinomaisista ilmasto-oloista ja geologisista ominaisuuksista.

Historiallinen yhteys: Szegedin ja Szőregin tienoilla ruusunviljely sekä vartteiden ja leikkoruusujen myynti alkoi Új-Szegedissä 1800-luvun loppupuolella. Szőregin ruusunviljelyn historia on yhteydessä Szegedin ja Új-Szegedin viljelyperinteisiin ja puutarhaviljelyn kehitykseen. Szegedissä taimitarhoilla oppinsa saaneet nuoret varttamismestarit asettuivat Szőregiin, jossa he harjoittivat puutarhanhoitoa 1 440-2 880 m2:n suuruisella maa-alalla. He perustivat taimitarhan ja myivät vartteet useimmiten yhdessä heitä työllistävien Szegedin taimitarhojen tilausten kanssa. Szőregiin syntyi 1900-luvun alussa uusi talouden ala, jonka uranuurtajat olivat poikkeuksetta köyhiä maattomia vuokraviljelijöitä, torppareita ja päivätyöläisiä. Szőregin pienpuutarhurit, jotka olivat aktiivista ammattitaitoista väkeä, hioivat taitojaan, ja kun varttamistyöt oli kotona tehty, he lähtivät kauemmaksi varttamaan ja levittivät näin Szőregin mainetta työllään. Tämä pieni ryhmä opetti nykypäivän puutarhureita. Szőregin ruusunviljely eli kulta-aikaansa vuonna 1927.

Pienet taimitarhat olivat riippuvaisia toisistaan. Erityisesti myynnissä oli vaikeuksia, joten vuonna 1936 perustettiin ensimmäinen osuuskunta. Vuonna 1938 Szegedin ja Szőregin taimitarhojen kokonaisala oli noin 200 hehtaaria (350 maarekisterieekkeriä (2)), ja taimitarhoilla tuotettiin 1 250 000 vartetta. Muualla maassa taimitarhojen kokonaisala oli noin 490 hehtaaria, ja ne tuottivat 2 040 000 vartetta. Szegedin ja Szőregin taimitarhoilta ruvettiin harjoittamaan vientiä jo 1 900-luvun alkuvuosina. Szegedin ja Szőregin taimitarhojen osuus koko maan viennistä oli vuosina 1929–1931 keskimäärin 63,6 prosenttia eli 587 000 vartetta, mikä osoittaa, että näillä pienillä taimitarhoilla kasvatettiin erinomaisia vartteita.

Unkarissa viljellyistä ruusupensaista 98 prosenttia tuotetaan Szőregissä ja sen lähiympäristössä eli maan ainoalla isolla ruusunviljelyaluella. ”Szőregi rózsatő” on saanut myös ulkomailla mainetta ja tunnustusta. Tästä on osoituksena se, että vuosittain viljellyistä 4–5 miljoonasta jaloruusupensaasta suurin osa (yli kolme neljäsosaa) menee vientiin.

Luontoon liittyvät tekijät: Sen lisäksi, että ruusupensaiden kasvatus tapahtuu perinteisin tavoin, erinomaiset ympäristötekijät liittävät ruusupensaan Szőregiin. Hyvälaatuisten, vastustuskykyisten ja vahvojen ruusupensaiden kasvatus edellyttää kolmea ympäristötekijää: maan on oltava hyvälaatuista ja ravinteikasta, vettä on saatava sopivasti ja auringonpaistetta on saatava riittävästi.

”Szőregi rózsatő” -ruusupensasta viljellään Tisza- ja Marosjokien yhtymäkohdan lähellä, joten seudulla on kosteita entisiä tulvamaita. Maaperä on humuspitoista ja vettä hyvin pitävää, keskitiivistä mustan mullan maata sekä tulvamaata. Tällaisessa maaperässä viljellyillä ruusupensailla on tiheämmin haarautuvat juuret ja enemmän juurikarvoja kuin muilla maaperätyypeillä viljellyillä jaloruusupensailla. Koska maaperä suodattaa hyvin vettä, sitä ei jää seisomaan liikaa. Maaperän kuohkean, ilmavan rakenteen ansiosta siinä on juurten kehittymisen kannalta riittävä määrä happea. Koska juuristo haaroittuu hyvin, ruusupuu pystyy imemään paremmin ravinteita, jalo-osa kasvaa nopeammin ja vahvemmin ja siihen kehittyy enemmän oksia, versoja ja kukkia kuin muunlaisessa maaperässä viljeltyihin kasveihin. Myyntiin tuleva jaloruusupuu on näin ollen paljon vahvempi sekä kestää tauteja, talvea ja hallaa paremmin. Sen voidaan luottaa säilyttävän laatunsa myös muissa maaperätyypeissä. Tisza- ja Marosjokien läheisyys tuottaa ruusunviljelylle ihanteellisen suhteellisen kosteuspitoisuuden ja varmistaa kastelumahdollisuudet.

Ruusunviljelyyn liittyvistä ympäristötekijöistä tärkein on valo, josta saadaan fotosynteesin tarvitsema riittävä energiamäärä. ”Szőregi rózsatőn” laatuun vaikuttavat aurinkoisten tuntien määrän ohella huomattavasti päivän pituus, valon voimakkuus ja valoenergia. Szőregin ruusunviljelyalueella on maan lämpimimmät kesät ja eniten auringonvaloa. Vuoden keskilämpötila on 11,5 °C, ja kasvukauden keskilämpötila on 18 °C. Auringonvaloa saadaan yli 2 100 tuntia, joka ylittää pohjoisemmassa sijaitsevien alueiden keskiarvon. Kasvukausi alkaa keväällä aikaisemmin ja loppuu syksyllä myöhemmin eli on pidempi kuin pohjoisemmilla alueilla. Näin ollen kasvit saavat enemmän valoa ja lämpöä. Tämän ansiosta versojen kasvu on voimakasta. Jaloruusupensaat selviävät hyvin syksyyn ja tuottavat paksuja, sopivasti puumaiseksi muuttuneita oksia, joissa on hyvin kehittyneitä terveitä silmuja. Voimakkaiden varsien hyvät ravinnevarat mahdollistavat syksyllä nostettujen ruusupensaiden pidemmän varastoinnin ja seuraavana vuonna istutuksen jälkeisen hyvän juurtumisen. Szőregin seudulla kuumaa kesää seuraa monesti kova talvi. Kylmänkestävyytensä ansiosta kasvit karaistuvatkin sopivasti koko loppuelämäänsä varten. ”Szőregi rózsatő” juurtuu hyvin istutuksen jälkeen.

Inhimilliset tekijät, asiantuntemus: ”Szőregi rózsatő” -ruusupensasta on viljelty jo yli 100 vuotta, ja sillä on Unkarissa ainutlaatuiset viljelyperinteet. Jaloruusupensaan viljely vaatii poikkeuksellisen paljon työtä ja asiantuntemusta. Tällaista viljelyä onkin harjoitettu useiden sukupolvien ajan itsenäisissä perheyrityksissä. Seudulla kehittynyt osaaminen ja asiantuntemus siirtyy sukupolvelta toiselle. Siihen sisältyvät viljelyperinteiden, käsin varttamisen tekniikan ja kätevyyden periytyminen.

Yhteenvetona voidaan sanoa, että Tisza- ja Marosjokialueen mannerilmasto, ravinteikas, kuohkea ja liiallisen veden ihanteellisella tavalla poistava hiekan- ja savensekainen maa ja tulvamaa sekä auringonvalo suosivat ”Szőregi rózsatő” -ruusupensaan viljelyä. Ainutlaatuisten luonnonolosuhteiden sekä sukupolvelta toiselle periytyvän asiantuntemuksen ja kokemuksen ansiosta ”Szőregi rózsatő” -ruusupensas säilyttää ominaisuutensa kaikenlaisissa ilmasto-oloissa.

4.7 Tarkastuslaitos:

Nimi:

Mezőgazdasági Szakigazgatási Hivatal Központ

Növénytermesztési és Kertészeti Igazgatóság (Maatalouden keskusvirasto – kasvin- ja puutarhaviljelystä vastaava osasto)

Osoite:

Budapest

Kisrókus u. 15/A.

1024

MAGYARORSZÁG/HUNGARY

+36 13369115

+36 13369011

Sähköposti:

menyhertt@mgszh.gov.hu

4.8 Merkinnät:

Etiketissä lukee ”Szőregi rózsatő” ja lajikkeen nimi, ja siinä on seuraava kuva:

Sen jälkeen kun nimitys on kirjattu unionin rekisteriin, käytetään lisäksi mainintaa ”oltalom alatt álló földrajzi jelzés” (suojattu maantieteellinen merkintä) ja vastaavaa unionin tunnusta.

(1) EUVL L 93, 31.3.2006, s. 12.

(2) Maarekisterieekkeri on vanha mittayksikkö, joka vastaa 1 600 négyszögöliä eli 0,5755 hehtaaria (5 755 m2).

		ISSN 1977-1053 doi:10.3000/19771053.C_2011.310.fin
Euroopan unionin virallinen lehti		C 310

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	54. vuosikerta 22. lokakuuta 2011

Ilmoitusnumero	Sisältö	Sivu
	I Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot
	SUOSITUKSET
	Euroopan komissio
2011/C 310/01	Komission suositus, annettu 21 päivänä lokakuuta 2011, tutkimusaloitteen Ilmastotietouden yhdistäminen Eurooppaa varten yhteissuunnittelusta	1

	II Tiedonannot
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDONANNOT
	Euroopan komissio
2011/C 310/02	Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia COMP/M.6392 – GORES/MEXX) ( 1 )	4

	IV Tiedotteet
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET
	Neuvosto
2011/C 310/03	Neuvoston säädös, annettu 20 päivänä lokakuuta 2011, Europolin apulaisjohtajan nimittämisestä	5

2011/C 310/04	Ilmoitus seuraaville henkilöille: Abdollahi Hamed (alias Mustafa Abdullahi), Arbabsiar Manssor (alias Mansour Arbabsiar), Shahlai Abdul Reza (alias Abdol Reza Shala'i, alias Abd-al Reza Shalai, alias Abdorreza Shahlai, alias Abdolreza Shahla'i, alias Abdul-Reza Shahlaee, alias Hajj Yusef, alias Haji Yusif, alias Hajji Yasir, alias Hajji Yusif, alias Yusuf Abu-al-Karkh), Shakuri Ali Gholam ja Soleimani Qasem (alias Ghasem Soleymani, alias Qasmi Sulayman, alias Qasem Soleymani, alias Qasem Solaimani, alias Qasem Salimani, alias Qasem Solemani, alias Qasem Sulaimani, alias Qasem Sulemani). Edellä mainitut henkilöt on merkitty tiettyihin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvista erityisistä rajoittavista toimenpiteistä terrorismin torjumiseksi annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2580/2001 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuun luetteloon (ks. 21 päivänä lokakuuta 2011 annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1063/2011 liite I)	6

	Euroopan komissio
2011/C 310/05	Euron kurssi	8

	Tilintarkastustuomioistuin
2011/C 310/06	Erityiskertomus N:o 9/2011 Ovatko Euroopan aluekehitysrahastosta tuetut sähköistä hallintoa koskevat hankkeet olleet vaikuttavia?	9

	JÄSENVALTIOIDEN TIEDOTTEET
2011/C 310/07	Tiedot, jotka jäsenvaltiot ovat toimittaneet kalastuksen lopettamisesta	10

2011/C 310/08	Tiedot, jotka jäsenvaltiot ovat toimittaneet kalastuksen lopettamisesta	11

2011/C 310/09	Tiedot, jotka jäsenvaltiot ovat toimittaneet kalastuksen lopettamisesta	12

2011/C 310/10	Tiedot, jotka jäsenvaltiot ovat toimittaneet kalastuksen lopettamisesta	13

Kalastuksen lopettamisen päivämäärä ja kellonaika	11.5.2011
Kesto	11.5.2011–31.12.2011
Jäsenvaltio	Espanja
Kalakanta tai kalakantaryhmä	WHB/1X14
Laji	Mustakitaturska (Micromesistius poutassou)
Alue	EU:n ja kansainväliset vedet alueilla I, II, III, IV, V, VI, VII, VIIIa, VIIIb, VIIId, VIIIe, XII ja XIV
Kalastusalustyyppi/-tyypit	—
Viitenumero	887265

	V Ilmoitukset
	MUUT SÄÄDÖKSET
	Euroopan komissio
2011/C 310/11	Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu muutoshakemuksen julkaiseminen	14

2011/C 310/12	Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu rekisteröintihakemuksen julkaiseminen	17

Kalastuksen lopettamisen päivämäärä ja kellonaika	18.7.2011
Kesto	18.7.2011–31.12.2011
Jäsenvaltio	Espanja
Kalakanta tai kalakantaryhmä	RNG/8X14-
Laji	Lestikala (Coryphaenoides rupestris)
Alue	EU:n ja kansainväliset vedet alueilla VIII, IX, X, XII ja XIV
Kalastusalustyyppi/-tyypit	—
Viitenumero	887089

Kalastuksen lopettamisen päivämäärä ja kellonaika	6.9.2011
Kesto	6.9.2011–31.12.2011
Jäsenvaltio	Espanja
Kalakanta tai kalakantaryhmä	JAX/2A-14
Laji	Piikkimakrilli ja ja sen kanssa saadut sivusaaliit (Trachurus spp.)
Alue	EU:n vedet alueilla IIa, IVa, VI, VIIa-c, VIIe-k, VIIIa, VIIIb, VIIId ja VIIIe; EU:n ja kansainväliset vedet alueella Vb; kansainväliset vedet alueilla XII ja XIV
Kalastusalustyyppi/-tyypit	—
Viitenumero	1008695


	(1) ETA:n kannalta merkityksellinen teksti