25.8.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 247/1

Euron kurssi (1)

24. elokuuta 2011

2011/C 247/01

1 euro =

	Rahayksikkö	Kurssi
USD	Yhdysvaltain dollaria	1,4433
JPY	Japanin jeniä	110,51
DKK	Tanskan kruunua	7,4499
GBP	Englannin puntaa	0,87710
SEK	Ruotsin kruunua	9,1234
CHF	Sveitsin frangia	1,1403
ISK	Islannin kruunua
NOK	Norjan kruunua	7,8425
BGN	Bulgarian leviä	1,9558
CZK	Tšekin korunaa	24,488
HUF	Unkarin forinttia	272,05
LTL	Liettuan litiä	3,4528
LVL	Latvian latia	0,7093
PLN	Puolan zlotya	4,1566
RON	Romanian leuta	4,2570
TRY	Turkin liiraa	2,5665
AUD	Australian dollaria	1,3767
CAD	Kanadan dollaria	1,4266
HKD	Hongkongin dollaria	11,2517
NZD	Uuden-Seelannin dollaria	1,7403
SGD	Singaporin dollaria	1,7400
KRW	Etelä-Korean wonia	1 562,05
ZAR	Etelä-Afrikan randia	10,4087
CNY	Kiinan juan renminbiä	9,2205
HRK	Kroatian kunaa	7,4653
IDR	Indonesian rupiaa	12 351,89
MYR	Malesian ringgitiä	4,2945
PHP	Filippiinien pesoa	61,186
RUB	Venäjän ruplaa	41,7525
THB	Thaimaan bahtia	43,198
BRL	Brasilian realia	2,3132
MXN	Meksikon pesoa	17,9411
INR	Intian rupiaa	66,3990

(1) Lähde: Euroopan keskuspankin ilmoittama viitekurssi.

25.8.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 247/4

Ehdotuspyyntö – Kulttuuriohjelma (2007–2013)

Ohjelmatoimien toteutus: monivuotiset yhteistyöhankkeet, yhteistyötoimet, erityistoimet (kolmannet maat) sekä kulttuurin alalla Euroopan laajuisesti toimivien tahojen tuki

2011/C 247/04

JOHDANTO

Ehdotuspyyntö perustuu Kulttuuri-ohjelman (2007–2013) (jäljempänä ’ohjelma’) perustamisesta 12. joulukuuta 2006 tehtyyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseen N:o 1855/2006/EY (1). Tämän ehdotuspyynnön tarkat ehdot ovat Kulttuuri-ohjelman (2007–2013) ohjelmaoppaassa, joka on julkaistu Euroopan unionin verkkosivustolla (ks. kohta VIII). Ohjelmaopas on erottamaton osa tätä ehdotuspyyntöä.

I. Tavoitteet

Ohjelma on perustettu tukemaan eurooppalaisille yhteistä ja yhteiseen kulttuuriperintöön perustuvaa kulttuurialuetta kehittämällä ohjelmaan osallistuvien valtioiden (2) kulttuurialan toimijoiden välistä kulttuuriyhteistyötä, ja pyrkii edistämään Euroopan kansalaisuuden kehittymistä.

Ohjelmalla on kolme erityistä tavoitetta:

—	kulttuurin alalla toimivien ihmisten kansalliset rajat ylittävän liikkuvuuden edistäminen;

—	taideteosten ja taide- ja kulttuurituotteiden kansalliset rajat ylittävän liikkuvuuden edistäminen;

—	kulttuurien välisen vuoropuhelun edistäminen.

Ohjelman lähestymistapa on joustava ja laaja-alainen ja se keskittyy kulttuurialan toimijoiden ohjelman suunnitteluvaiheen julkisen kuulemisen aikana ilmaisemiin tarpeisiin.

II. Ohjelmalohkot

Tämä ehdotuspyyntö kattaa seuraavat Kulttuuri-ohjelman ohjelmalohkot:

1. Kulttuurihankkeiden tuki (lohkot 1.1, 1.2.1 ja 1.3.5).

Kulttuuriorganisaatioiden hankkeita tuetaan rajojen yli tapahtuvassa yhteistyössä ja kulttuuristen ja taiteellisten toimien luomisessa ja toteuttamisessa.

Tämän lohkon tarkoitus on auttaa eri maiden organisaatioita, kuten teattereita, museoita, ammattijärjestöjä, tutkimuskeskuksia, yliopistoja, kulttuuri-instituutteja ja viranomaisia ottamaan osaa ohjelmaan ja tekemään yhteistyötä siten, että eri alat voivat työskennellä yhdessä ja laajentaa kulttuurista ja taiteellista ulottuvuuttaan yli rajojen.

Lohko jakautuu kolmeen ryhmään, jotka on kuvattu jäljempänä.

Lohko 1.1: Monivuotiset yhteistyöhankkeet (kestoltaan 3–5 vuotta).

Ensimmäisessä ryhmässä pyritään edistämään monivuotisia, kansalliset rajat ylittäviä kulttuuriyhteyksiä tukemalla vähintään kuudesta maasta olevien vähintään kuuden kulttuuriorganisaation saman alan ja eri alojen yhteistyötä ja työskentelyä heidän luodessaan yhteishankkeena 3–5 vuoden mittaisia kulttuurisia toimia. EU:n tuki voi olla 200 000–500 000 EUR vuodessa, mutta enintään 50 % koko tukikelpoisen toiminnan kustannuksista. Tuen tarkoitus on vakiinnuttaa hankkeen maantieteellinen ulottuvuus tai laajentaa sitä ja varmistaa toiminnan kestävyys rahoituskauden jälkeen.

Lohko 1.2.1: Yhteistyöhankkeet (kestoltaan korkeintaan 24 kuukautta)

Toiseen ryhmään kuuluvat korkeintaan kaksi vuotta kestävät toimet, joissa on vähintään kolmesta eri ohjelmamaasta vähintään kolme kulttuuriorganisaatiota, jotka toimivat samoilla aloilla ja alojen yli. Ryhmässä tuetaan erityisesti toimia, joilla pyritään löytämään keinoja pitkäkestoisen yhteistyön luomiseen. EU:n tuki voi olla 50 000–200 000 EUR vuodessa, mutta enintään 50 % koko tukikelpoisen toiminnan kustannuksista.

Lohko 1.3.5: Erityiset yhteistyöhankkeet kolmansien maiden kanssa (kestoltaan korkeintaan 24 kuukautta)

Kolmanteen ryhmään kuuluvat kulttuuriyhteistyön hankkeet, joissa pyritään lisäämään kulttuurivaihtoa ohjelmaan kuuluvien maiden ja sellaisten kolmansien maiden välillä, jotka ovat tehneet yhteistoiminta- tai yhteistyösopimuksia EU:n kanssa, edellyttäen jälkimmäisten sopimusten tapauksessa, että niihin sisältyy kulttuuritoimintatavoitteita. Kunakin vuonna yksi tai useampi kolmas maa valitaan kyseisen vuoden maaksi. Kulloisenkin vuoden valittu maa tai valitut maat ovat nähtävissä toimeenpanoviraston verkkosivuilla (ks. kohta VII) hyvissä ajoin ennen hakemusten jättöpäivää.

Hankkeella on oltava konkreettinen kansainvälisen yhteistyön ulottuvuus. Yhteistyöhankkeissa on oltava mukana vähintään kolme kulttuuriorganisaatiota vähintään kolmesta tukikelpoisesta maasta, ja siinä on tehtävä kulttuuriyhteistyötä vähintään yhden valitusta kolmannen maan organisaation kanssa ja/tai siinä on toteutettava kulttuuritoimia valitussa kolmannessa maassa. EU:n tuki voi olla 50 000–200 000 EUR vuodessa, mutta enintään 50 % koko tukikelpoisen toiminnan kustannuksista.

2. Kirjallisuuden käännösprojektit (kestoltaan korkeintaan 24 kuukautta) (lohko 1.2.2)

Tässä lohkossa tuetaan kirjallisuuden käännöstöitä. EU:n kirjallisuuden kääntämisen tuki on tarkoitettu laajentamaan tietämystä toisten eurooppalaisten kansojen kirjallisuudesta ja kirjallisuusperinnöstä tukemalla kaunokirjallisten teosten saatavuutta eri maissa. Kustantamoille voidaan myöntää tukea toisella eurooppalaisella kielellä kirjoitettujen kaunokirjallisten teosten kääntämiseen ja julkaisemiseen toiselle eurooppalaiselle kielelle. EU:n tuki voi olla 2 000–60 000 EUR mutta enintään 50 % koko tukikelpoisen toiminnan kustannuksista.

3. Tuki eurooppalaisille kulttuurifestivaaleille (hankkeet, joiden kesto on enintään 12 kuukautta) (lohko 1.3.6)

Tämän lohkon tarkoituksena on antaa tukea festivaaleille, jotka eurooppalaisella ulottuvuudellaan edistävät ohjelman yleisiä tavoitteita (eli, alan asiantuntijoiden ja teosten liikkuvuutta, sekä kulttuurien välistä vuoropuhelua).

Tuen enimmäismäärä on 100 000 EUR, mutta enintään 60 % koko tukikelpoisen toiminnan kustannuksista. Tuki voidaan myöntää festivaalin yhden vuoden ohjelmistoon tai kolmen vuoden ohjelmistoihin.

4. Kulttuurin alueella Euroopan laajuisesti toimivien organisaatioiden tuki (lohko 2) (toimintatuki 12 kuukaudelle)

Kulttuuriorganisaatiot, jotka toimivat tai haluavat toimia Euroopan laajuisesti kulttuurin alueella, voivat saada tukea toimintakustannuksiinsa. Tähän lohkoon kuuluvat organisaatiot, jotka edistävät tunnetta jaetusta kulttuurikokemuksesta, jolla on aidosti eurooppalainen ulottuvuus.

Tässä lohkossa myönnetään tukea edunsaajaorganisaation jatkuvasta toiminnasta aiheutuviin toimintakustannuksiin. Tämä avustus on luonteeltaan perustavasti erilainen kuin ne avustukset, joita ohjelman muissa lohkoissa myönnetään.

Tämän lohkon tukikelpoiset hakijat jakautuvat kolmeen ryhmään:

a)	suurlähettiläät

b)	kannatusverkostot

c)	rakenteelliset vuoropuheluohjelmat.

EU:n tuki voi olla enimmäismäärä riippuen ryhmästä, jossa tukea haetaan, mutta enintään 80 % koko tukikelpoisen toiminnan kustannuksista.

5. Kulttuuripolitiikan analyysityötä tekevien organisaatioiden yhteistyöhankkeet (kestoltaan enintään 24 kuukautta) (lohko 3.2)

Tässä lohkossa pyritään tukemaan yksityisten ja julkisten organisaatioiden (kuten kansallisten, alueellisten tai paikallisten viranomaisten kulttuuriosastojen tai säätiöiden, yliopistojen kulttuuriasioihin erikoistuneiden osastojen, ammatillisten järjestöjen ja verkostojen) välisiä yhteistyöhankkeita. Kyseisillä organisaatioilla on oltava välitöntä käytännön kokemusta paikallisen, alueellisen, kansallisen ja/tai eurooppalaisen kulttuuripolitiikan analysoinnista, arvioinnista ja vaikutustenarvioinnista, ja hankkeiden on liityttävä vähintään yhteen kolmesta kulttuuria koskevan Euroopan toimintasuunnitelman tavoitteesta (3):

—	kulttuurin monimuotoisuuden ja kulttuurienvälisen vuoropuhelun

—	edistäminen kulttuurin kannustaminen luovuuden katalysaattorina kasvun ja työllisyyden parantamiseen tähtäävän Lissabonin strategian yhteydessä

—	kulttuurin edistäminen välttämättömänä osatekijänä Euroopan unionin kansainvälisissä suhteissa, joissa toteutetaan kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemista ja edistämistä koskevaa Unescon yleissopimusta (4).

Toimiin osallistuu ainakin kolme organisaatiota, jotka ovat laillisesti sijoittautuneet vähintään kolmeen eri ohjelman osallistujamaahan.

Avustuksen vuotuinen enimmäismäärä on 120 000 EUR, joka vastaa enintään 60:tä prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

III. Toimet ja valintakelpoiset ehdokkaat

Ohjelmaan voivat osallistua kaikentyyppiset kulttuurialan toimijat, sikäli kuin ne eivät tavoittele toiminnallaan voittoa. Media-ohjelman piiriin kuuluvat audiovisuaalisen kulttuuriteollisuuden toimijat ja toimet (elokuvafestivaalit mukaan luettuina) eivät ole tukikelpoisia Kulttuuri-ohjelmassa. Kuitenkin organisaatiot, jotka toimivat pääasiassa audiovisuaalialalla ja jotka ovat voittoa tavoittelemattomia, ovat tukikelpoisia Kulttuuri-ohjelman lohkon 2 verkostoja koskevassa ryhmässä, sillä Media-ohjelma ei kata tämäntyyppistä tukea.

Tukikelpoisten ehdokkaiden on

—	oltava oikeushenkilön asemassa toimivia julkisia (5) tai yksityisiä organisaatioita, jotka toimivat pääasiallisesti kulttuurin alalla, ja

—	niiden toimipaikan on oltava rekisteröity jossakin ohjelmaan osallistuvista maista.

Luonnolliset henkilöt eivät voi hakea avustusta tästä ohjelmasta.

IV. Tukikelpoiset maat

Tässä ohjelmassa tukikelpoisia maita ovat

—	Euroopan unionin jäsenvaltiot (6);

—	ETA-maat (7) (Islanti, Liechtenstein, Norja);

—	Kroatia, entisen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Turkki, Serbia ja Montenegro.

Albania saattaa tulla tukikelpoiseksi riippuen siitä, mitä tämän valtion osanotosta ohjelmaan päätetään yhteisymmärryspöytäkirjassa (8).

V. Myöntämisperusteet

Lohkot 1.1, 1.2.1 ja 1.3.5:

—	missä määrin hanke voi luoda todellista eurooppalaista lisäarvoa

—	hankkeen toimien merkitys ohjelman erityistavoitteiden kannalta

—	missä määrin ehdotettu toiminta on suunniteltu ja voidaan toteuttaa onnistuneesti ja korkealaatuisena

—	pääjärjestäjän ja yhteisjärjestäjien kumppanuuden laatu

—	missä määrin toiminta tuottaa sellaisia tuloksia, jotka edistävät ohjelman tavoitteita

—	missä määrin ehdotetun toiminnan tuloksista tiedotetaan ja niitä tuodaan esille asianmukaisesti

—	mahdollisuudet saavuttaa toiminnalla pitkäaikainen vaikutus (jatkuvuus)

—	kansainvälisen yhteistyön ulottuvuus (vain lohko 1.3.5 ”yhteistyöhankkeet kolmansien maiden kanssa”).

Lohko 1.2.2:

—	hankkeen mahdollisuudet luoda todellista eurooppalaista lisäarvoa ja toimien merkitys ohjelman erityistavoitteiden kannalta

—	mahdollisuudet suunnitella ja toteuttaa ehdotetut toimet onnistuneesti ja korkealaatuisina

—	asianmukainen ja laaja tiedottaminen ehdotettujen toimien tuloksista ja niiden esille tuominen.

Lohko 1.3.6:

—	eurooppalainen lisäarvo ja ehdotettujen toimien eurooppalainen ulottuvuus

—	ohjelman laatu ja innovatiivisuus

—	vaikutus yleisöön

—	Eurooppalaisten asiantuntijoiden osallistuminen hankkeeseen ja heidän välisen suunnitellun vaihdon laatu.

Lohko 2:

—	missä määrin toimintasuunnitelma ja myöhempi toiminta voivat luoda todellista eurooppalaista lisäarvoa, sekä ehdotettujen toimien eurooppalainen ulottuvuus

—	toimintasuunnitelman ja myöhempien toimien merkitys ohjelman erityistavoitteiden kannalta

—	missä määrin esitetty toimintasuunnitelma ja myöhempi toiminta on suunniteltu ja voidaan toteuttaa onnistuneesti ja korkealaatuisesti

—	mahdollisuudet saada toimintasuunnitelman ja myöhempien toimien avulla aikaan sellaisia tuloksia, jotka koskevat mahdollisimman monia ihmisiä sekä suoraan että välillisesti

—	asianmukainen ja laaja tiedottaminen ehdotettujen toimien tuloksista ja niiden esille tuominen

—	mahdollisuudet aikaansaada toimien avulla jatkuvuutta (pitkän aikavälin tulokset ja yhteistyö) ja myös levittää tietoa muille mahdollisille hankejärjestäjille.

Lohko 3.2:

—	missä määrin hanke voi luoda todellista eurooppalaista lisäarvoa

—	toimien merkitys ohjelman erityistavoitteiden kannalta osana Euroopan kulttuuriagendaa

—	mahdollisuudet suunnitella ja toteuttaa ehdotetut toimet onnistuneesti ja korkealaatuisena

—	pääjärjestäjän ja yhteisjärjestäjien kumppanuuden laatu

—	missä määrin toiminta tuottaa sellaisia tuloksia, jotka edistävät ohjelman tavoitteita

—	asianmukainen ja laaja tiedottaminen ehdotettujen toimien tuloksista ja niiden tunnetuksi tekeminen

—	mahdollisuudet saavuttaa toiminnalla pitkäaikainen vaikutus (jatkuvuus).

VI. Talousarvio

Ohjelmaan on myönnetty yhteensä 400 miljoonaa EUR (9) jaksolle 2007–2013. Ohjelmaoppaan ulkopuoliset toimet sisältävä määrärahojen kokonaissumma voi vaihdella noin 43 miljoonasta eurosta noin 58 miljoonaan EUR vuodesta riippuen.

Ohjelmavaliokunta hyväksyy vuosittaisen (jäljempänä esitettyjen arvioiden mukaisen) budjettierittelyn lohkoittain komission esityksestä.

Ennakoitu talousarvio 2012 seuraaville lohkoille:

Lohko 1.1:	Monivuotiset yhteistyöhankkeet	20 600 000 EUR
Lohko 1.2.1:	Yhteistyöhankkeet	19 000 000 EUR
Lohko 1.2.2:	Kirjallisuuden käännöshankkeet	2 915 371 EUR
Lohko 1.3.5:	Yhteistyöhankkeet kolmansien maiden kanssa	1 500 000 EUR
Lohko 1.3.6:	Eurooppalaisille kulttuurifestivaaleille annettava tuki	2 700 000 EUR
Lohko 2:	Kulttuurin alueella Euroopan laajuisesti toimivien organisaatioiden tuki	6 100 000 EUR
Lohko 3.2:	Kulttuuripolitiikan analyysityötä tekevien organisaatioiden yhteistyöhankkeet	700 000 EUR

VII. Hakemusten jättämisen määräaika

Ohjelmalohkot	Viimeinen hakupäivä
Lohko 1.1:	Monivuotiset yhteistyöhankkeet	5. lokakuuta 2011
Lohko 1.2.1:	Yhteistyöhankkeet	5. lokakuuta 2011
Lohko 1.2.2:	Kirjallisuuden käännöshankkeet	3. helmikuuta 2012
Lohko 1.3.5:	Yhteistyöhankkeet kolmansien maiden kanssa	3. toukokuuta 2012
Lohko 1.3.6:	Eurooppalaisille kulttuurifestivaaleille annettava tuki	16. marraskuuta 2011
Lohko 2:	Kulttuurin alueella Euroopan laajuisesti toimivien organisaatioiden tuki	15. syyskuuta 2011
Lohko 3.2:	Kulttuuripolitiikan analyysityötä tekevien organisaatioiden yhteistyöhankkeet	5. lokakuuta 2011

Jos hakemuksen viimeinen jättöpäivä osuu viikonloppuun tai hakijan valtion yleiseksi vapaapäiväksi, ei lisäaikaa anneta, vaan hakijoiden on otettava tämä huomioon hakemuksen jättöä valmistellessaan.

Hakemuksen lähettämistä koskevat ohjeet sekä lähetysosoite ovat Kulttuuri-ohjelman ohjelmaoppaassa, joka on julkaistu kohdassa VIII mainituilla verkkosivustoilla.

VIII. Lisätietoja

Tämän ehdotuspyynnön tarkat ehdot ovat Kulttuuri-ohjelman (2007–2013) ohjelmaoppaassa, joka on julkaistu seuraavilla verkkosivustoilla:

Koulutuksen ja kulttuurin pääosasto

http://ec.europa.eu/culture/index_en.htm

Koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirasto

http://eacea.ec.europa.eu/culture/index_en.htm

(1) EUVL L 372, 27.12.2006, s. 1.

(2) Ks. kohta IV.

(3) Katso tiedonanto kulttuuria kansainvälistyvässä maailmassa koskevasta Euroopan toimintasuunnitelmasta, KOM(2007) 242 lopullinen. http://europa.eu/legislation_summaries/culture/l29019_en.htm

(4) http://portal.unesco.org/fr/ev.php-URL_ID=31038&URL_DO=DO_TOPIC&URL_SECTION=201.html

(5) Julkiseksi organisaatioksi katsotaan mikä tahansa organisaation, jonka kulujen rahoituksesta ainakin osa tulee valtion talousarviosta keskus-, alue- tai paikallishallinnon myöntämän laillisen oikeuden nojalla. Toisin sanoen nuo kulut rahoitetaan julkisen sektorin rahoista, jotka on kerätty veronkannosta, sakoista tai lakisääteisistä maksuista, eikä niitä anota sellaisen hakumenettelyn kautta, jossa rahoituksen saanti voisi epäonnistua. Organisaatiot, joiden olemassaolo riippuu valtiosta ja jotka saavat avustuksia vuodesta toiseen, mutta jotka vähintään teoreettisesti saattaisivat jäädä ilman rahoitusta tiettynä vuonna, katsotaan yksityisiksi organisaatioiksi.

(6) Euroopan unionin 27 jäsenvaltiota: Saksa, Itävalta, Belgia, Bulgaria, Kypros, Tanska, Espanja, Viro, Suomi, Ranska, Kreikka, Unkari, Irlanti, Italia, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Alankomaat, Puola, Portugali, Tšekin tasavalta, Romania, Yhdistynyt kuningaskunta, Slovakia, Slovenia, Ruotsi.

(7) Euroopan talousalue.

(8) Lisätietoja kolmansia maita koskevasta kehityksestä julkaistaan toimeenpanoviraston verkkosivustolla http://eacea.ec.europa.eu

(9) EU:hun kuulumattomat tukikelpoiset maat osallistuvat myös ohjelman talousarvioon.

25.8.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 247/11

Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu muutoshakemuksen julkaiseminen

2011/C 247/06

Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa muutoshakemusta neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 (1) 7 artiklassa tarkoitetulla tavalla. Vastaväitteet on toimitettava komissiolle kuuden kuukauden kuluessa tästä julkaisemisesta.

MUUTOSHAKEMUS

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 510/2006

9 ARTIKLASSA TARKOITETTU MUUTOSHAKEMUS

”LANGRES”

EY-N:o: FR-PDO-0217-0121-07.07.2009

SMM ( ) SAN ( X )

1. Eritelmän kohta, jota/kohdat, joita muutos koskee:

—		Tuotteen nimi
—		Tuotteen kuvaus
—		Maantieteellinen alue
—		Alkuperätodisteet
—		Tuotantomenetelmä
—		Yhteys maantieteelliseen alkuperään
—		Merkinnät
—		Kansalliset vaatimukset
—		Muu (täsmennettävä)

2. Muutoksen/muutosten tyyppi:

—		Yhtenäisen asiakirjan tai yhteenvedon muutos
—		Rekisteröidyn SAN:n tai SMM:n eritelmän muutos, kun yhtenäistä asiakirjaa tai yhteenvetoa ei ole julkaistu
—		Eritelmän muutos, joka ei edellytä julkaistun yhtenäisen asiakirjan muutosta (asetuksen (EY) N:o 510/2006 9 artiklan 3 kohta)
—		Eritelmän väliaikainen muutos, joka johtuu viranomaisten asettamista pakollisista terveys- tai kasvinsuojelutoimista (asetuksen (EY) N:o 510/2006 9 artiklan 4 kohta)

3. Muutos/muutokset:

Haettujen muutosten yleisenä tavoitteena on tehdä kaikki tarkennukset, joita tarvitaan maidon ja itse tuotteen tuotantoedellytysten tiukentamiseksi.

Näiden muutosten avulla tuotteen yhteyttä sen maantieteelliseen alueeseen saadaan tiivistettyä ja tuotteen ominaisuudet voidaan säilyttää paremmin.

3.1 Eritelmän 2 kohta:

TUOTTEEN KUVAUS:

Tuotteen kuvaus sisältää joitakin täsmällisiä teknisiä tietoja erityisesti ”Langresin” kuvaamiseksi.

Juustojen pinnan ja muodon ulkonäkö: kyse on yhtäältä kuvauksen täsmentämisestä ja toisaalta käytetyn sanaston muuttamisesta vastaamaan tuotetta sellaisena, joksi se on todellisuudessa todettu tarkastusten yhteydessä ja erityisesti aistinvaraisissa tutkimuksissa. Tehdyt muutokset eivät aiheuta muutoksia tuotteen ominaispiirteisiin.

Tiedot muottien halkaisijasta juustojen halkaisijan sijasta: selkeyttää tilannetta tarkastettaessa, noudatetaanko juustojen halkaisijaa koskevia vaatimuksia. Juustojen halkaisija saattaa vaihdella jonkin verran kypsytysajan ja -olosuhteiden mukaan, minkä vuoksi muottien kuvausta pidetään luotettavampana.

Juustojen korkeutta koskevien tietojen poistaminen ja enimmäispainon käyttöönotto: juustoja on katsottu voitavan luonnehtia tyydyttävämmin ilmoittamalla juustojen vähimmäis- ja enimmäispaino sekä vähimmäis- ja enimmäishalkaisija.

Keskikoon käyttöönotto: keskikokoinen juusto on kooltaan pienen ja ison välillä, jolloin kuluttaja pystyy tunnistamaan paremmin eri kokotyypit ja Langres-nimityksen erityisyys tulee varmemmin esille. Pienikokoisen juuston halkaisijan pienentyessä se on helpompi erottaa keskikokoisesta juustosta.

3.2 Eritelmän 5 kohta:

TUOTTEEN TUOTANTOMENETELMÄN KUVAUS:

Maidon tuotanto

Lypsykarja

Tehotuotantoa välttävään tuotantojärjestelmään sopeutuneiden nautarotujen käyttö takaa sen, että Langres pystyy paremmin lujittamaan yhteyttään maantieteelliseen alueeseen.

Lypsylehmien ostoa ja hiehojen ruokintaa koskevilla määräyksillä pyritään varmistamaan, että Langres-juustojen valmistukseen tarkoitettu maito on peräisin maantieteelliseen alueeseen erittäin hyvin sopeutuneista eläimistä, joiden hoito ja ruokinta ovat olleet eritelmän mukaisia jaksolla, joka on edeltänyt niiden tuloa tuotantoon.

Lypsykarjan ruokinta

Alkuperänimityksellä (SAN) suojatun Langresin tuotantoalueen suuri rehuomavaraisuus (80 prosenttia) on tärkeimpiä perusteita vahvalle yhteydelle maantieteelliseen alueeseen. Lypsylehmien ravinnossa käyvät ilmi ympäröivän luonnon ominaispiirteet ja karjankasvattajien taitotieto, varsinkin ruoholaidunten hoitaminen.

Lypsykarjan ruokintaa koskevien määräysten tarkoituksena on säilyttää perinteinen ruohoruokinta Langresin tuotantoalueella yhtäältä pitämällä huolta siitä, että ravintoon sisältyy vähimmäismäärä ruohoa, ja toisaalta säilyttämällä ennallaan niittyruohon erityiset laatuominaisuudet, mikä tarkoittaa, että ruohon on sisällettävä monipuolisesti luonnonvaraisia kasveja ja että luonnolle vahingollisten aineiden pääsy ruohoon on estettävä.

Yksi maantieteellisen yhteyden vahva osatekijä on se, että varmistetaan ruohon merkittävä osuus eläinten ravinnosta (laiduntaminen on pakollista kuusi kuukautta vuodessa, maitolehmää kohden on oltava vähintään 20 aaria ruoholaidunta, talviajan rehuannoksessa on oltava 30 prosenttia ruohoa). Myös kivennäislannoituksen rajoittaminen on yksi vaikuttavista tekijöistä, sillä laitumien biologista monimuotoisuutta voidaan vaalia pitämällä kurissa liiallista typpipitoisuutta, joka aiheuttaa maaperän happamoitumista ja haluttujen kasvien kanssa kilpailevien, eläimille epämieluisten lajien pääsyä valtaan.

Rehun varastointikapasiteetti, 130 prosenttia talvikauden tarpeesta, on seudulle tyypillisen, laajalle levinneen vanhan käytännön mukaista. Sen avulla viljelijä voi toteuttaa rehuomavaraisuustavoitteensa, koska näin hän voi varautua ilmastollisen epävakauden aiheuttamaan huonoon satoon. Maatiloille, jotka eivät ole tämän kriteerin mukaisia, annetaan sopeutumisaikaa.

Sallitut karkearehut ja väkirehut määritellään positiiviluetteloiden avulla. Myös näiden rehujen ominaisuuksista sekä varastointitavoista, valmistuksesta ja jakelusta annetaan tarkat määräykset. Uudet määräykset ovat Langresin tuotantoalueella perinteisesti käytettyjen menetelmien mukaisia. Niiden avulla suljetaan pois rehutyypit ja säilytysmenetelmät, jotka voivat vaikuttaa kielteisesti Langres-juuston valmistamiseen käytettävän maidon erikoislaatuun.

Näistä rehuista laaditussa luettelossa otetaan huomioon myös tuotantoalueen rehuomavaraisuusvelvoite. Tarkoituksena on varmistua jaeltujen rehujen alkuperästä ja tuotantopaikasta.

Säilörehun käyttöä rajoittamalla voidaan lisäksi jarruttaa tuotannon tehostumista ja edistää yhteyttä maantieteelliseen alueeseen.

Juustonvalmistus

Juuston käsittelyyn ja lisäaineisiin on tähän mennessä sovellettu yleistä säännöstöä. On havaittu, että uudet tekniikat, joista osa liittyy käsittelyyn ja lisäaineisiin, kuten mikrosuodatus, maidon osittainen tiivistäminen tai kypsytyksessä käytetyt entsyymit, voivat vaikuttaa alkuperänimityksellä suojatun juuston ominaispiirteisiin. Erityisesti tietyt entsyymilisäaineet eivät vaikuta asianmukaisilta, kun alkuperänimityksellä suojattujen tuotteiden keskeiset ominaisuudet halutaan säilyttää.

Sen vuoksi kunkin alkuperänimityksen eritelmän 5 kohdassa on täsmennettävä nykyiset maitoon ja juustonvalmistukseen liittyvät, käsittelyä ja lisäaineita koskevat käytännöt, jotta uudet käytännöt eivät vaikuttaisi haitallisesti alkuperänimityksellä suojattujen juustojen ominaisuuksiin.

Lisäksi vuonna 1996 eritelmään sisällytettiin joitakin teknisiä kriteerejä: happamoitumis- ja valutusvaiheen kesto ja lämpötila, valutusvaihe ilman kääntämistä, kypsymisen aikainen hoitotaajuus.

Eritelmän uudessa versiossa määriteltyjen teknisten kriteerien, jotka koskevat toimenpiteitä juustomassan muodostumisesta juustojen kypsyttämiseen, avulla on mahdollista asettaa rajoituksia valmistusprosessille ja varmistaa riittävä homogeenisuus Langresin aistinvaraisten ominaisuuksien ilmaisemiselle. Myös nämä tuotanto-olosuhteet ovat niiden käytäntöjen mukaisia, joiden ansiosta Langres on ollut kuuluisa koko historiansa ajan.

Maidon kypsentäminen ennen juoksuttimen lisäämistä ja mesofiilisen hapatteen käyttö: varmistaa juustomassan maitohappoisuuden, joka on keskeinen osa valmistusmenetelmää valmiin tuotteen aistinvaraisten ominaisuuksien kannalta.

Juoksetusaika: erittäin tärkeä seikka varmistettaessa, että juustomassalla on ominaisuudet, jotka takaavat Langresin juustolle sen erityisen luonteen.

Juustomassan leikkaaminen: mahdollistaa esivalutuksen astiassa, jolloin valutus helpottuu. Astian ulkopuolisen esivalutuksen kiellon tarkoituksena on pitää juustomassa ehjänä.

Muotteihin pantavan juustomassan pesua ja vaivaamista, joita on käytetty erityisesti juoksetetyyppisessä valmistuksessa, koskeva kielto on poistettu. Kielto tuli tarpeettomaksi sen jälkeen kun muoteista otettujen juustojen pH:n raja-arvoksi määrättiin 4,6. Tämä raja-arvo, jolla taataan juustojen happamuus, estää pesun ja vaivaamisen.

Lämpötila vähintään 19 °C: auttaa edistämään luonnollista heranpoistumista ja säilyttämään entsyymitoiminnan, joka edistää juustojen happamoitumista.

Kääntämiskertojen rajoittaminen kahteen valutuksen aikana: edistää kuopan muodostumista juustojen yläpintaan, mikä on kyseisen alkuperänimityksen tärkeä ominaispiirre.

Juustojen kypsyttäminen

Tehdyt tarkennukset auttavat määrittelemään paremmin kypsytysvaihetta sen laajassa merkityksessä (käsittää vaiheet kuivatuksesta varsinaiseen kypsytykseen). Kypsytys on tärkeä valmistusvaihe, koska siitä riippuu juustojen ominaisuuksien kehittyminen.

Lämpötilan ja kosteusolosuhteiden määrittely (kuivatusvaiheen lämpötila, varsinaisen kypsytysvaiheen lämpötila ja kosteus).

Huolehtimalla kosteuttamisesta varmistetaan, että juustoon kehittyy kypsytyshapatteita, jotka antavat Langresille sen erikoislaatuiset aistinvaraiset ominaispiirteet.

Kypsytyksen kestoajaksi määritelty vähintään 19 päivää koskee vastikään määriteltyä keskikokoa.

3.3 Eritelmän 6 kohta:

TEKIJÄT, JOIDEN PERUSTEELLA YHTEYS MAANTIETEELLISEEN ALUEESEEN ON OLEMASSA:

Tämä eritelmän osa on laadittu uudelleen yhtenäisestä asiakirjasta otetun suunnitelman mukaisesti (maantieteellisen alueen erityisyys/tuotteen erityisyys/syy-seuraussuhde, joka yhdistää maantieteellisen alueen seuraaviin: tuotteen laatu tai ominaisuudet), ja sitä on täydennetty ottaen huomioon tuotantomenetelmään tehdyt tarkennukset: maidontuotanto- ja juustonvalmistusolosuhteet, jotka vaikuttavat Langresin ominaisuuksiin ja maineeseen.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 510/2006

”LANGRES”

EY-N:o: FR-PDO-0217-0121-07.07.2009

SMM ( ) SAN ( X )

1. Nimi:

”Langres”

2. Jäsenvaltio tai kolmas maa:

Ranska

3. Maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus:

3.1 Tuotetyyppi:

Luokka 1.3 –

Juustot

3.2 Kuvaus I kohdassa nimetystä tuotteesta:

Kyseessä on pehmeä, pinnalta homekypsytetty juusto. Juuston pinta on tasainen tai hieman ryppyinen ja homeinen, väri vaihtelee kypsytyksen jälkeen kullankeltaisesta punaruskeaan.

Juuston vaalea sisus muuttuu kermaiseksi kypsyessään. Sen muoto vaihtelee lieriönmuotoisesta hieman kartionmuotoiseen ja sen yläpinnassa on kuoppa (syvyys yli 5 millimetriä). Juustoa on kolmea eri kokoa:

—	suuri koko, valmistettu halkaisijaltaan 16–20 senttimetrin muotissa, juuston paino 800–1 300 grammaa

—	keskikoko, valmistettu halkaisijaltaan 9–10 senttimetrin muotissa, juuston paino 280–350 grammaa

—	pieni koko, valmistettu halkaisijaltaan 7–8 senttimetrin muotissa, juuston paino 150–250 grammaa

Sen rasvapitoisuus täydellisen kuivatuksen jälkeen on vähintään 50 prosenttia.

Sen kuiva-ainepitoisuus on yli 42 prosenttia.

Sen valmistukseen käytetään yksinomaan juoksetteella saostettua lehmänmaitoa, jota on kypsytetty etukäteen. Pitkä juoksetusaika, kahdesta ja puolesta tunnista viiteen ja puoleen tuntiin, takaa juustomassan happamuuden.

Valmistuksessa on huomattava, että juustoa käännetään valutuksen aikana vain kaksi kertaa ja että sitä kosteutetaan kypsytyksen aikana, joka kestää 15–21 päivää koon mukaan.

3.3 Raaka-aineet (ainoastaan jalostetut tuotteet):

Langres on juusto, jonka valmistuksessa käytetään yksinomaan juoksetteella saostettua lehmänmaitoa, jota ei ole tiivistetty eikä ennastettu ja joka on peräisin 4 kohdassa määritellyltä maantieteelliseltä tuotantoalueelta. Maitoraaka-aineiden säilytys miinusasteessa on kiellettyä.

3.4 Rehu (ainoastaan eläinperäiset tuotteet):

Suojatun alkuperänimityksen alueelta peräisin olevaa rehua on oltava vuosittain keskimäärin vähintään 80 prosenttia karjan koko vuosittaisen rehuannoksen kuiva-aineesta.

Lypsykarjan on päästävä laiduntamaan vähintään kuuden kuukauden ajan vuosittain, ja tällöin laidunalaa on oltava lehmää kohti vähintään 20 aaria.

Talviajan rehuannoksessa on oltava vähintään 30 prosenttia karkeaa rehua, josta vähintään puolet on oltava kuivattua heinää tai ruohoa.

Karkeista rehuista sallittuja ovat:

—	luonnonnurmien, vuoronurmien tai viljelylaitumien ruoho laidunnettuna, tuoreena jaeltuna, säilöttynä joko säilörehuna, paalattuna, heinänä tai kuivattuna

—	maissi kokonaisena, tuoreena jaeltuna, säilöttynä joko säilörehuna, paalattuna, heinänä tai kuivattuna

—	rehujuurikkaat

—	viljakasvit tuoreina jaeltuna, paalattuina tai säilörehuna

—	viljan oljet

Jos käytetään tuorerehuruokintaa, rehu on korjattava asianmukaisesti ja jäähdytettävä tilalla, eikä se saa lämmetä ennen lypsykarjalle antamista. Rehu on niittämisen jälkeen syötettävä karjalle viimeistään toisella lypsyllä.

Rehujuurikkaat on puhdistettava huolellisesti ennen jakelua. Niiden on oltava syötettäessä kokonaisia, puhtaita ja terveitä. Jos juurikkaat paloitellaan, työ on tehtävä päivittäin.

Paalirehu on tehtävä esikuivatusta rehusta, ja siinä on oltava vähintään 60 prosenttia kuiva-ainetta.

Säilörehut ovat sallittuja, edellyttäen että niitä säilytetään betonilaatan päällä. Lisäksi vaaditaan betoninen purkulaatta, paitsi jos on käytettävissä vaihtoehtoinen puhdas purkujärjestelmä.

Säilörehuun käytettävä ruoho on ensin esikuivatettava, ja siinä on oltava vähintään 30 prosenttia kuiva-ainetta.

Heinä on varastoitava kuivassa paikassa katon alla.

Olki on 1 päivästä tammikuuta 2013 lähtien varastoitava kuivassa paikassa katon alla.

Väkirehut ja muut kuivat rehut on varastoitava puhtaassa paikassa suojassa kosteudelta. Kuivarehu on rehua, joka sisältää yli 85 prosenttia kuiva-ainetta.

Vuoden keskimääräinen väkirehun saanti on rajoitettava 7 kiloon päivässä maitoa tuottavaa lehmää kohti.

Väkirehun, täysväkirehun tai täydentävän väkirehun ainesosia voivat olla:

—	vilja tai viljan sivutuotteet

—	valkuais- ja öljykasvit

—	kasvimassa

—

melassi

—	kuivattu rehumailanen

—	maidosta peräisin olevat tuotteet (hera)

—	kivennäisrehu, johon on tarvittaessa lisätty vitamiineja

Väkirehu voidaan valmistaa maatiloilla (sekoitus tapahtuu tilalla ainesosista, jotka on tuotettu tilalla) tai kaupallisesti.

Viljan jauhatus on tehtävä mekaanisesti.

Nestemäiset rehut hyväksytään, edellyttäen että niiden koostumus on tarkasti määritelty ja sallittujen rehujen luettelon mukainen.

Soodan käyttö on kielletty lypsykarjan rehuksi tarkoitetun viljan käsittelyssä.

Suojatun metioniinin ja ammoniakin lisääminen rehuun on kielletty.

3.5 Erityiset tuotantovaiheet, joiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella:

Maidon tuotannon sekä juustojen valmistuksen ja kypsytyksen on tapahduttava maantieteellisellä alueella.

3.6 Viipalointia, raastamista, pakkaamista jne. koskevat erityiset säännöt:

—

3.7 Merkintöjä koskevat erityiset säännöt:

Alkuperänimityksellä ”Langres” suojattuihin juustoihin on merkittävä alkuperäsuojattu nimi sekä maininta ”Appellation d'origine” kirjaimin, jotka ovat suuruudeltaan vähintään kaksi kolmasosaa suurimmista merkinnässä käytetyistä kirjaimista.

EU:n logon ”AOP” (SAN) merkitseminen on pakollista.

4. Maantieteellisen alueen tarkka rajaus:

Maantieteellinen alue käsittää Bassignyn ja Langresin tasangon laidunmaat.

Maidontuotannon sekä juuston valmistuksen ja kypsytyksen on tapahduttava seuraavalla alueella:

—

Côte d’Orin departementissa seuraavat kunnat:

—	Chaugey, Cussey-lès-Forges, Foncegrive ja Vernois-lès-Vesvres.

—

Haute-Marnen departementissa seuraavat arrondissementit:

—	Chaumont ja Langres.

—

Vosgesin departementissa:

—	Neufchâteaun kantoni.

5. Yhteys maantieteelliseen alueeseen:

5.1 Maantieteellisen alueen erityisyys:

Maantieteellinen alue käsittää Bassignyn ja Langresin tasangon laidunmaat.

Maaperä on savi- ja kalkkipitoista, enimmäkseen savea, koska alla on Jura-vuoriston peruskallio. Alueen keskimääräinen korkeus on 400–500 metriä.

Useat kirjoitukset todistavat, että Langresin maaseudulla on valmistettu jo keskiajalla muoteissa juustoja, jotka valutetaan, kuivataan ja mahdollisesti kypsytetään (aatelisoikeuksiin liittyvä liiketoimi, ote Langresin kaupungin kirjanpidosta).

Langres-niminen juusto mainitaan A. F. Pauriaun 1800-luvulta peräisin olevassa kirjassa, jonka aiheena on maidontuotanto, voin käsittelytaito ja voin sekä tärkeimpien ranskalaisten ja muunmaalaisten juustojen valmistustaito (”La laiterie, art de traiter le beurre, de fabriquer les beurres et les principaux fromages français et étrangers”, 1874).

Tuolloin tuotanto tapahtui yksinomaan maatiloilla, ja alueella valmistetut juustot myytiin pääasiassa Langresin kaupungissa. Siellä oli neljätoista kauppaliikettä, jotka ostivat valkoisia juustoja ja hoitivat niiden kypsyttämisen. Näyttää siltä, että juustojen koko on vaihdellut eri aikoina ja varsinkin sen mukaan, mitkä ovat olleet kaupan pitämisen tavoitteet. Yleisesti voidaan kuitenkin erottaa pienikokoiset juustot, jotka on tarkoitettu syötäviksi suhteellisen tuoreina, ja kooltaan suuremmat juustot, jotka soveltuvat paremmin tuotteiden pitkään säilytykseen ja kuljetukseen kauemmaksi.

Vähitellen tukkukauppiaat asettuivat ympäröivälle maaseudulle. He hankkivat tuotteet suoraan kylistä ja kävivät kauppaa, jonka volyymi kasvoi vähitellen. Tuotteita vietiin Pariisiin, Châlonsiin, Bar-le-Duciin, Nancyyn, la Corrèzen ja l'Allier'n departementteihin ja joskus myös Geneveen. Langresin juuston maine nousi tuolloin huippuunsa.

Maatilatuotanto Langresissa alkoi vähentyä vuosien 1914–1918 sodan vuoksi, ja lasku jatkui 1940-luvun lopulle asti. Vähitellen maatilojen tilalle tulivat juustolat, joita oli alettu perustaa alueelle 1900-luvun alusta lähtien mutta jotka olivat keskittyneet muunlaisten juustovalmisteiden, erityisesti puristettujen ja lämmitettyjen juustojen valmistukseen.

Vasta vuonna 1950 eräät käsityöläiset alkoivat valmistaa Langres-juustoa ja aloittivat näin juuston tuotannon uudelleen. Vuonna 1981 perustettiin Langresin juustoammattilaisten järjestö, jonka tavoitteena on vuodesta 1986 lähtien ollut saada Langresin juustolle sen maineen sinetöivä suojattu alkuperänimitys.

5.2 Tuotteen erityisyys:

Langres on pehmeä, pinnalta homekypsytetty juusto, jonka väri vaihtelee kypsytyksen jälkeen vaaleankeltaisesta ruskeaan. Juuston tärkein erityispiirre on sen yläosassa oleva kuoppa (”fontaine” tai ”cuvette”).

Juustoa on kolmea eri kokoa. Pienikokoisen juuston paino on 150–250 grammaa, keskikokoisen 280–350 grammaa ja suurikokoisen 800–1 300 grammaa.

Juuston valmistuksessa on kaksi olennaisen tärkeää vaihetta: maidon hidas kypsyttäminen, jonka ansiosta juustomassasta tulee hapanta, sekä kypsytyksen aikana tapahtuvat pesut suolavedellä.

5.3 Syy-seuraussuhde, joka yhdistää maantieteellisen alueen seuraaviin: tuotteen laatu tai ominaisuudet (kun kyseessä SAN) tai tuotteen erityislaatu, maine tai muut ominaisuudet (kun kyseessä SMM):

Maantieteellinen alue on määritelty sen mukaisesti, millä alueella Langres-juustoa on perinteisesti valmistettu ja missä on jo kauan kasvatettu samoja nautarotuja (erityisesti Simmental-rotuisia nautoja). Pääosin näistä roduista peräisin olevan maidon tuotannosta vastaavat maitotilat. Alue käsittää myös lähialueet, joiden luonnonympäristö on pääpiirteissään riittävän samankaltaista kuin juuston alkuperäisen kotipaikan luonto.

Tällaisessa maaperässä on ollut mahdollista harjoittaa monilajisen viljelyn ja karjankasvatuksen yhdistävää tuotantoa. Bassignyssä, joka on otollista nurmituotantoaluetta, keskitytään enemmän karjankasvatukseen. Suuri osa lypsylehmien ravinnosta on tuotantoalueen niityillä kasvanutta ruohoa, mikä takaa sen, että maitotuotteet ilmentävät ympäröivän luonnon ominaispiirteitä.

Karjanhoitoon liittyvät käytännöt ovat mukautuneet maantieteellisen alueen luonnon asettamiin vaatimuksiin. Niinpä maatiloilla on koko vuoden suuret rehuvarastot, mikä on laajalle levinnyt vanha tapa tällä alueella. Varastoidun rehun ansiosta karja saa ruohopohjaista ravintoa, jota laidunniitty ei pysty aina tarjoamaan Langresin tasangolla kesällä vallitsevan kuivuuden ja Bassignyn suhteellisen hydromorfisen maaperän vuoksi.

Erikoiset valmistusolosuhteet, kuten maidon pitkä kypsyttäminen ja käsittelyt juustojen kypsytyksen aikana, kuvastavat seudulla jo kauan käytössä olleita taitoja.

Myös juuston kääntelyn rajoittaminen valutuksen aikana on käytäntö, joka on ollut käytössä jo ainakin 1800-luvulla. Sen ansiosta juuston yläpintaan muodostuu kuoppa. Tämä tärkeä ominaisuus toteutuu valmistusmenetelmillä, joita Langresin tuottajien on tätä nykyä noudatettava.

Vanhojen tapojen mukaiset valmistusmenetelmät takaavat Langres-juustolle ominaisuudet, jotka on helppo tunnistaa: pehmeys, pesty pinta, voimakas ja selväpiirteinen aromi, toisistaan hyvin erottuvat koot.

Eritelmän julkaisutiedot:

(asetuksen (EY) N:o 510/2006 5 artiklan 7 kohta)

https://www.inao.gouv.fr/fichier/CDCLangres-avec-modification.doc

(1) EUVL L 93, 31.3.2006, s. 12.

		ISSN 1725-2490 doi:10.3000/17252490.C_2011.247.fin
Euroopan unionin virallinen lehti		C 247

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	54. vuosikerta 25. elokuu 2011

Ilmoitusnumero	Sisältö	Sivu
	IV Tiedotteet
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET
	Euroopan komissio
2011/C 247/01	Euron kurssi	1

	EUROOPAN TALOUSALUEESEEN LIITTYVÄT TIEDOTTEET
	EFTAn valvontaviranomainen
2011/C 247/02	Lentoliikenteen harjoittamisen yhteisistä säännöistä yhteisössä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1008/2008 16 artiklan 4 kohdan nojalla annettu EFTAn valvontaviranomaisen ilmoitus – Julkisen palvelun velvoitteen asettaminen Norjan sisäisessä säännöllisessä lentoliikenteessä	2

2011/C 247/03	Lentoliikenteen harjoittamisen yhteisistä säännöistä yhteisössä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1008/2008 17 artiklan 5 kohdan nojalla annettu EFTAn valvontaviranomaisen ilmoitus – Tarjouspyyntö säännöllisen lentoliikenteen harjoittamisesta Norjassa julkisen palvelun velvoitteiden mukaisesti	3

	V Ilmoitukset
	HALLINNOLLISET MENETTELYT
	Euroopan komissio
2011/C 247/04	Ehdotuspyyntö – Kulttuuriohjelma (2007–2013) – Ohjelmatoimien toteutus: monivuotiset yhteistyöhankkeet, yhteistyötoimet, erityistoimet (kolmannet maat) sekä kulttuurin alalla Euroopan laajuisesti toimivien tahojen tuki	4

	YHTEISEN KAUPPAPOLITIIKAN TOTEUTTAMISEEN LIITTYVÄT MENETTELYT
	Euroopan komissio
2011/C 247/05	Ilmoitus tiettyjen polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon päättymisestä	10

	MUUT SÄÄDÖKSET
	Euroopan komissio
2011/C 247/06	Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu muutoshakemuksen julkaiseminen	11