20.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 213/1

(1)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 26 päivänä maaliskuuta 2010 komission ehdotuksen, jolla käynnistetään uusi työllisyys- ja kasvustrategia, Eurooppa 2020, joka perustuu talouspolitiikan koordinoinnin tehostamiseen ja keskittyy avainalueisiin, joilla tarvitaan toimia Euroopan kestävän kasvun vauhdittamiseksi ja kilpailukyvyn lisäämiseksi.

(2)

Neuvosto antoi 13 päivänä heinäkuuta 2010 suosituksen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista (2010–2014) ja hyväksyi 21 päivänä lokakuuta 2010 päätöksen jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (2), jotka yhdessä muodostavat ns. yhdennetyt suuntaviivat. Jäsenvaltioita kehotettiin ottamaan yhdennetyt suuntaviivat huomioon kansallisessa talous- ja työllisyyspolitiikassaan.

(3)

Komissio hyväksyi 12 päivänä tammikuuta 2011 ensimmäisen vuotuisen kasvuselvityksen, joka tarkoitti uuden talouden ohjauksen ja hallinnan jakson alkua EU:ssa ja ensimmäinen politiikan yhdennetyn etukäteiskoordinoinnin EU-ohjausjakso, jonka perusta on Eurooppa 2020 -strategiassa.

(4)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 25 päivänä maaliskuuta 2011 julkisen talouden vakauttamisen ja rakenneuudistuksen painopisteet (jotka ovat 15 päivänä helmikuuta ja 7 päivänä maaliskuuta 2011 annettujen neuvoston päätelmien ja komission vuotuisen kasvuselvityksen mukaisia). Se korosti, että etusijalle on asetettava talousarvioiden tervehdyttäminen ja julkisen talouden kestävyyden palauttaminen, työttömyyden vähentäminen työmarkkinauudistusten avulla sekä uudet kasvua edistävät toimet. Se kehotti kaikkia jäsenvaltioita toteuttamaan näihin painopisteisiin perustuvia konkreettisia toimenpiteitä, jotka sisällytetään niiden vakaus- tai lähentymisohjelmiin ja kansallisiin uudistusohjelmiin.

(5)

Lisäksi Eurooppa-neuvosto kehotti 25 päivänä maaliskuuta 2011 Euro Plus -sopimukseen osallistuvia jäsenvaltioita esittämään sitoumuksensa niin ajoissa, että ne voidaan sisällyttää vakaus- tai lähentymisohjelmiin ja kansallisiin uudistusohjelmiin.

(6)

Tanska toimitti vuosia 2011–2015 koskevan vuoden 2011 tarkistetun lähentymisohjelmansa sekä vuoden 2011 kansallisen uudistusohjelmansa 9 päivänä toukokuuta 2011. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon.

(7)

Neuvosto katsoo asetuksen (EY) N:o 1466/97 mukaisen tarkistetun lähentymisohjelman arvioinnin perusteella, että lähentymisohjelman perustana oleva makrotalouden skenaario on uskottava. Vaikka se perustuu jonkin verran optimistisempiin kasvuoletuksiin vuoden 2012 ja sen jälkeisen ajan osalta, se on suurin piirtein komission kevään 2011 ennusteen mukainen. Lähentymisohjelmassa vahvistetun julkisen talouden strategian tavoitteena on saattaa neuvoston 13 päivänä heinäkuuta 2010 antaman suosituksen mukaisesti alijäämä alle 3 prosentin viitearvon vuoteen 2013 mennessä, saavuttaa vuoteen 2015 mennessä tarkistettu keskipitkän aikavälin tavoite, eli ensimmäiseksi se, että rakenteellinen rahoitusasema ei saisi olla alle – 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen, sekä toiseksi, että tasapainoinen julkisen talouden rahoitusasema olisi saavutettava vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi suunniteltu sopeutusura on asianmukainen. Lähentymisohjelmaan sisältyviä toimenpiteitä, jotka parlamentti hyväksyi keväällä 2010, pidetään riittävinä julkisen talouden tavoitteiden saavuttamiseksi. Sen mukaan vuotuisten julkisen talouden toimien suuruus on noin 1 prosentti suhteessa BKT:hen kaudella 2011–2013. Tanska saavuttaa tarkistetun keskipitkän aikavälin tavoitteen lähentymisohjelman puitteissa. Julkisen talouden tavoitteiden saavuttamiseen liittyvät riskit ovat pääosin tasapainossa.

(8)

Tanskan talouden kehitys hidastui vuonna 2007, kun kiinteistömarkkinoiden toiminta korjautui ja samalla kotimaiset pankkiongelmat lisääntyivät. Tilannetta pahensi maksukyvyttömyyden ja työttömyyden kasvu. Taantuma oli ankara, sillä tuotanto supistui 8 prosenttia syksyn 2007 ja kevään 2009 välisenä aikana. Lisäksi työttömyysaste nousi 7,4 prosenttiin vuonna 2010. Työllisyysaste supistui 79,8 prosentista 76,1 prosenttiin vuosina 2008–2010, ja erityisesti nuorten työllisyystilanne heikkeni. Tuotanto alkoi elpyä vuonna 2009 ja kokonaistuotanto kasvoi 2,1 prosenttia vuonna 2010. Elpymisen taustalla on kotimainen kysyntä (myös finanssipoliittisten elvytystoimien vuoksi), vahva varastojen kasvu ja Tanskan tärkeimpien kauppakumppaneiden talouksien merkittävä elpyminen.

(9)

Automaattisten vakauttajien ja kriisin johdosta toteutettujen toimenpiteiden vuoksi julkisen talouden rahoitusasema kääntyi 3,2 prosentin ylijäämästä suhteessa BKT:hen 2,7 prosentin alijäämäksi vuosina 2008–2009. Tanskan keväällä 2010 antaman ilmoituksen ja komission kevään 2010 ennusteen mukaan julkisen talouden alijäämä olisi yli 5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2010, ja sen vuoksi heinäkuussa 2010 käynnistettiin liiallista alijäämää koskeva menettely. Vaikka eläkerahastojen tuottoverotukseen liittyvien odottamattomien, väliaikaisten tulojen johdosta alijäämä vakautui 2,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen viime vuonna, komission kevään 2011 ennusteen mukaan alijäämä kasvaa vuonna 2011 noin 4 prosenttiin suhteessa BKT:hen, minkä johdosta vuonna 2012 ja 2013 on tarvetta jatkuville kattaville vakautustoimille suunnitelman mukaisesti. Tämä edellyttää vuoden 2010 vakautussopimuksessa vahvistettujen toimenpiteiden tiukkaa toteuttamista ja lähentymisohjelman mukaista menojen valvontaa, jotta liiallinen alijäämä saadaan korjattua vuoteen 2013 mennessä. Kansantalouden odotetun keskipitkän aikavälin potentiaalisen tuotoksen kasvun valossa arvioituna ja ottaen huomioon harkinnanvaraiset toimenpiteet, menoja koskevat suunnitelmat vaikutaisivat varmistavan riittävän sopeutusuran keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamiseksi. Komission viimeisimmän arvion mukaan julkisen talouden kestävyyteen liittyvät riskit pitkällä aikavälillä vaikuttaisivat olevan pieniä.

(10)

Paikallis- ja aluehallinnon tasolla on valvottava tiukasti, etteivät menot ylity. Tämä on tärkeää julkisen talouden tavoitteiden saavuttamiseksi. Julkiset menot ovat 20 viime vuoden aikana ylittäneet jatkuvasti julkisen talouden tavoitteet. Hallitus on jo toteuttanut joitain toimenpiteitä tämän ongelman ratkaisemiseksi ja suunnittelee ottavansa käyttöön uuden, lähentymisohjelmassa esitetyn menojen valvontajärjestelmän, jota Tanskan talousneuvosto valvoo riippumattomasti.

(11)

Väestötekijöiden vuoksi työikäinen väestö (15–64-vuotiaat) vähenee noin 1,5 prosenttia vuosina 2010–2025 ja lähes 5 prosenttia vuoteen 2040 mennessä. Keskipitkällä aikavälillä talouden elpyminen voi johtaa työmarkkinoiden tiukentumiseen, kuten oli laita talouskasvun huippuvuosina. Vaikka työvoiman osallistumisaste on jo korkea, työvoiman tarjontaa voidaan vielä lisätä. Vapaaehtoinen varhaiseläkkeelle siirtyminen on yleistä 60–64-vuotiaiden keskuudessa, minkä vuoksi tässä ikäluokassa työllisyysaste on vain 40 prosenttia. Lisäksi 10 prosenttia alle 40-vuotiaista työikäisistä on joko työkyvyttömyysetuuksien tai joustotyön (tuettu työllistäminen) piirissä.

(12)

Tuotannon kasvu on supistunut vuodesta 1995 alkaen, mikä johtuu mahdollisesti muun muassa heikoista koulutustuloksista. Vaikka Tanska käyttää edelleen runsaasti rahaa koulutusjärjestelmäänsä, koulutustulokset ovat ainoastaan keskinkertaiset useilla keskeisillä aloilla ja nuorten koulutustaso on Tanskassa EU:n neljänneksi alhaisin. Vuonna 2009 vain 70,1 prosenttia 20–24-vuotiaista oli suorittanut vähintään keskiasteen koulutuksen (verrattuna EU:n 78,6 prosentin keskiarvoon) (3). Lisäksi PISA-tulokset ovat keskinkertaiset. Nuorisoalan laitosten ja ammatillisten oppilaitosten keskeytysprosentit ovat suhteellisen suuria, ja lähes 50 prosenttia nuorten ammatillisten oppilaitosten oppilaista keskeyttää opintonsa. Lisäksi noin 20 prosenttia nuorista ei ole päättänyt ylempää perusastetta korkeampaa koulutusta 10 vuoden kuluessa peruskoulun jälkeen. Koulutusjärjestelmän laadun parantaminen auttaisi myös estämään ammattitaidoissa esiintyvää epätasapainoa työmarkkinoilla, sillä nykyisten ennusteiden mukaan työmarkkinoilla on tulevaisuudessa mahdollisesti liikaa ammattitaidottomia työntekijöitä kun taas pätevistä työntekijöistä on pulaa. Tuottavuuden kasvu on ollut erityisen heikkoa rakennus- ja palvelualoilla. Näin on erityisesti paikallisissa palveluissa, vähittäis- ja tukkukaupassa ja henkilökohtaisissa palveluissa, joilla eräillä aloilla on vähän kilpailua ja esimerkiksi korkeat markkinoille pääsyn esteet voivat johtaa optimaalista heikompaan resurssien jakoon. Kaavoituslait ovat tiukkoja, mikä rajoittaa tuottavuutta parantavien mittakaavaetujen saavuttamista vähittäiskaupassa. Koska julkisista hankinnoista vain noin 25 prosenttia on avoimia, hallitus on ottanut käyttöön strategian, jonka tavoitteena on lisätä kilpailua julkisissa palveluissa lisäämällä asteittain kuntien ja alueiden julkisia hankintoja ja asettamalla kunnille uuden tavoitteen, jonka mukaan 31,5 prosenttia kaikista hankinnoista olisi oltava julkisia vuoteen 2015 mennessä.

(13)

Kotitalouksien velka suhteessa BKT:hen on EU:n suurin. Velkamäärän lisääntyminen, jonka kimmokkeena on ollut asuntomarkkinoiden kasvu vuosina 2004–2007, aiheuttaa potentiaalisia riskejä taloudelle ja rahoitusvakaudelle. Vaikka näitä riskejä lieventävät Tanskan edistyneiden kiinnitysvakuudellisten joukkovelkakirjamarkkinoiden ominaispiirteet ja se, että taloudellinen tilanne on suurimmalla osalla kotitalouksista vahva (varat ylittävät reilusti velat), asuntojen hintojen myötäsyklisiä vaihteluja tasapainottavia toimenpiteitä otettiin vain rajoitetusti käyttöön asuntojen hintojen korjauduttua.

(14)

Tanska on tehnyt useita sitoumuksia Euro Plus -sopimuksen nojalla. Julkisen talouden kestävyyden parantamiseksi on sovittu seuraamuksia koskevan lainsäädännön tiukentamisesta paikallisen tason menojen valvonnan osalta ja hallitus aikoo antaa julkisten menojen kattoa koskevan lakiehdotuksen. Työllisyystoimet kohdentuvat työllisyyden edistämiseen pidentämällä työuraa eläkeuudistuksen avulla. Kilpailukyvyn edistämiseksi on laadittu kilpailupaketti, joka sisältää ensi sijassa rakennus- ja palvelualoille kohdistettuja konkreettisia aloitteita. Näiden sitoumusten lisäksi toteutetaan rahoitus- ja takausjärjestely (medgiftsordning), joka edistää maksuvaikeuksissa olevien pankkien yksityisiä velkajärjestelyjä ja tukee rahoitusvakautta. Nämä toimenpiteet ja sitoumukset koskevat sopimuksen neljää osa-aluetta. Yleensä ottaen toimenpiteet ovat vuotuisen kasvuselvityksen jatkona toteutettujen toimenpiteiden mukaisia ja ne helpottavat erityisesti työllisyyteen liittyvien Eurooppa 2020 -tavoitteiden saavuttamista. Vaikka osa ilmoitetuista sitoumuksista on jo toteutettu, lähitulevaisuudessa olisi toteutettava huomattavia toimenpiteitä budjettikurin parantamiseksi (paikallisella tasolla) ja työllisyyden edistämiseksi. Nämä sitoumukset on arvioitu ja otettu huomioon suosituksissa.

(15)

Komissio on arvioinut lähentymisohjelman ja kansallisen uudistusohjelman sekä Euro Plus -sopimuksen nojalla tehdyt sitoumukset. Se on ottanut huomioon niiden merkityksen Tanskan finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta. Lisäksi se on arvioinut, ovatko ne EU:n sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska EU:n talouden ohjausta ja hallintaa on tarpeen tehostaa kokonaisuudessaan antamalla EU:n tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. Tämän perusteella komissio katsoo, että jatkuvia kattavia talouden vakautustoimia olisi jatkettava vuonna 2011 ja sen jälkeen. Lisäksi olisi ryhdyttävä toimiin työvoiman tarjonnan lisäämiseksi vähentämällä varhaiseläkkeelle jäämistä ja kohdistamalla toimenpiteet tiettyihin ryhmiin, parannettava koulutuksen laatua, vahvistettava kilpailua keskeisillä aloilla ja vakautettava kiinteistömarkkinoita edelleen.

(16)

Neuvosto on tutkinut Tanskan tarkistetun lähentymisohjelman vuodelta 2011 edellä esitetyn arvioinnin perusteella ja ottaen huomioon myös Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 7 kohdan nojalla 16 päivänä heinäkuuta 2010 annetun neuvoston suosituksen. Neuvoston lausunto (4) on esitetty erityisesti alla olevassa suosituksessa 1. Neuvosto on tutkinut Tanskan kansallisen uudistusohjelman ottaen huomioon 25 päivänä maaliskuuta 2011 hyväksytyt Eurooppa-neuvoston päätelmät,

1.

panee täytäntöön julkisen talouden vakauttamiseen tähtääviä toimenpiteitä suunnitelmien mukaisesti vuosina 2011, 2012 ja 2013 ja varmistaa 0,5 prosentin vuotuisen kasvun suhteessa BKT:een vuosien 2011-2013 aikana sekä korjaa liiallisen ylijäämän vuoteen 2013 mennessä liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn yhteydessä annetun neuvoston suosituksen mukaisesti; varmistaa sen jälkeen suunnitelman mukaisesti asianmukaisen vakautusuran keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamiseksi; nopeuttaa julkisen talouden alijäämän supistumista, jos taloudelliset edellytykset osoittautuvat nykyisin oletettua paremmiksi; vahvistaa menojen valvontaa hyväksymällä paikallis-, alue- ja keskushallinnolle sitovat monivuotiset menokatot, jotka ovat keskipitkän aikavälin julkisen talouden rahoitusasemaa koskevien tavoitteiden mukaiset;

2.

parantaakseen työllisyyttä ja julkisen talouden kestävyyttä, toteuttaa lisätoimenpiteitä kasvattaakseen työvoiman kysyntää pitkällä aikavälillä, toteuttamalla äskettäin hyväksytyn vapaaehtoisen varhaiseläkejärjestelmän uudistuksen, uudistaa työkyvyttömyyseläkettä ja kohdentaa paremmin tuetut työllisyysjärjestelmät (joustotyöjärjestelmä) heikommassa asemassa oleviin ryhmiin;

3.

nopeuttaa uudistusten täytäntöönpanoa koulutusjärjestelmän laadun parantamiseksi; pienentää erityisesti ammatillisen koulutuksen keskeytysprosentteja ja lisää tarjolla olevien oppisopimuspaikkojen määrää;

4.

ryhtyy toimenpiteisiin kilpailun esteiden poistamiseksi erityisesti paikallispalveluissa ja vähittäiskaupassa tarkistamalla maankäyttöä koskevia säädöksiä ja avaamalla kuntien ja alueiden hankinnat;

5.

tukee kiinteistömarkkinoiden nykyistä vakauttamista hintojen hiljattain korjauduttua, harkitsee ehkäiseviä toimia vahvistaakseen asuntomarkkinoiden ja rahoitusjärjestelmän keskipitkän aikavälin vakautta, mukaan lukien asuntolaina- ja kiinteistöverojärjestelmien toimivuuden arviointi.

20.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 213/5

(1)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 26 päivänä maaliskuuta 2010 komission ehdotuksen, jolla käynnistetään uusi työllisyys- ja kasvustrategia, Eurooppa 2020, joka perustuu talouspolitiikan koordinoinnin tehostamiseen ja keskittyy avainalueisiin, joilla tarvitaan toimia Euroopan kestävän kasvun vauhdittamiseksi ja kilpailukyvyn lisäämiseksi.

(2)

Neuvosto antoi 13 päivänä heinäkuuta 2010 suosituksen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista (2010–2014) ja 21 päivänä lokakuuta 2010 päätöksen jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (2), jotka yhdessä muodostavat ns. yhdennetyt suuntaviivat. Jäsenvaltioita kehotettiin ottamaan yhdennetyt suuntaviivat huomioon kansallisessa talous- ja työllisyyspolitiikassaan.

(3)

Komissio hyväksyi 12 päivänä tammikuuta 2011 ensimmäisen vuotuisen kasvuselvityksen, joka tarkoitti uuden talouden ohjauksen ja hallinnan jakson alkua EU:ssa ja ensimmäistä politiikan yhdennetyn etukäteiskoordinoinnin EU-ohjausjaksoa, jonka perusta on Eurooppa 2020 -strategiassa.

(4)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 25 päivänä maaliskuuta 2011 julkisen talouden vakauttamisen ja rakenneuudistuksen painopisteet (jotka ovat 15 päivänä helmikuuta ja 7 päivänä maaliskuuta 2011 annettujen neuvoston päätelmien ja komission vuotuisen kasvuselvityksen mukaisia). Se korosti, että etusijalle on asetettava talousarvioiden tervehdyttäminen ja julkisen talouden kestävyyden palauttaminen, työttömyyden vähentäminen työmarkkinauudistusten avulla sekä uudet kasvua edistävät toimet. Se kehotti kaikkia jäsenvaltioita toteuttamaan näihin painopisteisiin perustuvia konkreettisia toimenpiteitä, jotka sisällytetään niiden vakaus- tai lähentymisohjelmiin ja kansallisiin uudistusohjelmiin.

(5)

Lisäksi Eurooppa-neuvosto kehotti 25 päivänä maaliskuuta 2011 Euro Plus -sopimukseen osallistuvia jäsenvaltioita esittämään sitoumuksensa niin ajoissa, että ne voidaan sisällyttää vakaus- tai lähentymisohjelmiin ja kansallisiin uudistusohjelmiin.

(6)

Viro toimitti vuosia 2011–2015 koskevan vuoden 2011 tarkistetun vakausohjelmansa sekä vuoden 2011 kansallisen uudistusohjelmansa 29 päivänä huhtikuuta 2011. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon.

(7)

Maailmanlaajuinen finanssikriisi koetteli Viroa erityisen ankarasti, sillä se pahensi kiinteistöjen hintojen ja kulutuskysynnän laskua. BKT:n kumulatiivinen supistuma oli 19 prosenttia vuosina 2008–2009, ja työttömyysaste melkein nelinkertaistui 16,8 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä. Talous kuitenkin elpyi nopeasti ja BKT:n määrän kasvun odotetaan nopeutuvan lähivuosina. Talous on elpynyt ensi sijassa viennin ansiosta, mutta kotimainen kysyntä kasvaa pääasiassa tuntuvien investointien johdosta. Parantuneet kasvunäkymät ovat vaikuttaneet myönteisesti työmarkkinoihin. Työllisyysaste on parantunut viime aikoina huomattavasti, vaikkakin pitkäaikaistyöttömyys on edelleen suurta. Vaikka inflaatio kiihtyi edelliseen vuoteen verrattuna, sen odotetaan tasoittuvan hyödykkeiden maailmanhintojen kehityksen mukaisesti.

(8)

Neuvosto katsoo asetuksen (EY) N:o 1466/97 mukaisen vakausohjelman arvioinnin perusteella, että julkisen talouden ennusteiden perustana oleva makrotalouden skenaario on uskottava. Vakausohjelmaan sisältyvän julkisen talouden keskipitkän aikavälin strategian tavoitteena on saavuttaa keskipitkän aikavälin tavoite eli rakenteellinen tasapaino vuoteen 2013 mennessä ja säilyttää se vakausohjelman loppukauden ajan sekä saavuttaa rakenteellinen ylijäämä vuonna 2013 ja sen jälkeisinä vuosina. Julkisen talouden rahoitusaseman ennustetaan olevan ylijäämäinen vuoteen 2013 mennessä, kun taas lyhyen aikavälin alijäämän odotetaan heikkenevän jonkin verran päästöhyvityksiin liittyvien ympäristöalan investointien kertaluonteisen vaikutuksen johdosta. Vakausohjelman mukainen julkisen talouden sopeutus tukeutuu julkisten kulutusmenojen kasvun hillitsemiseen. Vakausohjelmassa annetaan jonkin verran tietoja toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on saavuttaa tavoitteena oleva rahoitusasema, ja aiempi kokemus julkisen talouden tavoitteiden saavuttamisesta vähentää riskiä siitä, ettei tavoitteisiin päästä tulevina vuosina. Suunnitelluilla uudistuksilla pyritään erityisesti tehokkuusetuihin useilla aloilla, kuten koulutuksessa ja aktiivisessa työmarkkinapolitiikassa. Julkisen talouden tavoitteisiin liittyvät riskit näyttävät näin ollen olevan pitkälti tasapainossa. Tulevien talousarvioiden kannalta on kuitenkin tärkeää esittää toimenpiteiden tärkeimmät yksityiskohdat julkisten menojen tehokkuuden parantamiseksi ja vakausohjelman täytäntöönpanon varmistamiseksi.

(9)

Pitkäaikaistyöttömyys on edelleen korkealla ja eri alueiden työttömyysasteissa on ollut melko suuria eroja eivätkä työttömyysluvut ole juurikaan muuttuneet. Vaikka aktiivisen työmarkkinapolitiikan rahoitus on kasvanut huomattavasti vuoden 2009 jälkeen, kyseisen rahoituksen määrä on edelleen yksi EU:n alhaisimpia, minkä vuoksi vain harvat työttömät saavat aktiivista tukea. Viron työmarkkinat ovat suhteellisen joustavat, mitä vahvisti työlainsäädäntöpaketin yhteydessä tehty päätös lykätä työttömyysvakuutuskorvauksen kattavuuden lisäämistä vuoteen 2013. Tästä joustosta huolimatta työn verokiila on Virossa suhteellisen suuri. Tällä saattaa olla kielteisiä vaikutuksia työvoiman tarjontaan ja kysyntään. Tämä ongelma on erityisen ajankohtainen, kun otetaan huomioon köyhyysvaarassa olevien nuorten ja vähän koulutettujen korkea työttömyys. Uudistuksilla, joiden tarkoituksena on vähentää sosiaalivakuutusmaksuja, puututaan oikeisiin asioihin, mutta ne joudutaan toteuttamaan samalla kun julkisen talouden rahoitusasemaa lujitetaan. Tehokkuusetuja voidaan saavuttaa tiukentamalla tarveharkintaa, jotta muut etuudet voidaan kohdentaa paremmin.

(10)

Viron luonnonvaraintensiteetti on yksi EU:n suurimpia. Tämä johtuu osittain tuotantorakenteesta, joka on keskittynyt energiaintensiivisille aloille. Toinen tekijä on alakohtainen alhainen energiatehokkuus. Viron kansallisen uudistusohjelman mukaan energiansäästötavoite on 9 prosenttia vuonna 2016 ennustuksiin verrattuna (kyseisen uudistusohjelman mukaan vastaava luku on 16 prosenttia vuonna 2020). Lisäksi siitä, kuinka ja milloin toimenpiteet toteutetaan ja mitkä niiden odotetut tulokset ovat, annetaan vain vähän tietoja. Energiatehokkuutta voidaan parantaa edelleen. Energiatehokkuuden parantamisella on todennäköisesti myönteinen vaikutus ympäristöön ja energiavarmuuteen, ja se myös vähentää inflaatiopaineita ja parantaa kustannuskilpailukykyä.

(11)

Vaikka monilla on korkea-asteen koulutus, koulutusjärjestelmän uudistus kaikilla tasoilla auttaisi vähentämään puutteita ammattitaidossa ja lisäksi voitaisiin puuttua koulujen ja korkea-asteen oppilaitosten suureen määrään ja kohdentamisen puutteeseen ammattikoulutuksessa, mikä johtaa ammattikouluttamattomien suureen määrään. Kun otetaan huomioon nykyinen väestönkehitys, inhimillisen pääoman laadun lisääminen on tärkeää, jotta voidaan parantaa keskipitkän aikavälin potentiaalista kasvua. Erityisesti on huomattava, että jos korkea-asteen koulutus keskitetään talouden kannalta tärkeille aloille (esim. insinöörikoulutus), voidaan tukea siirtymistä avoimiin sektoreihin. Koulutusuudistuksen toteuttaminen parantaisi myös julkisen sektorin tehokkuutta, sillä koulutuksen nykyinen paikallistason hallintojärjestelmä on liian hajanainen, mikä johtaa sekä tehottomiin tukiin että heikkolaatuisiin palveluihin.

(12)

Viro on tehnyt useita sitoumuksia Euro Plus -sopimuksen nojalla. Näihin sisältyy toimenpiteitä, jotka koskevat julkisen talouden kestävyyttä, työllisyyttä ja kilpailukykyä. Julkisen talouden osalta sopimuksessa sitoudutaan saavuttamaan julkisen talouden tasapaino vuoteen 2013 mennessä ja ylijäämä vuonna 2014, sisällyttämään julkisen talouden tasapainoa koskeva vaatimus talousarviolakiin ja käynnistämään erityiseläkejärjestelmien uudistus. Työllisyyttä aiotaan parantaa eräillä verokannusteilla. Kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävissä toimenpiteissä keskitytään innovointiin, korkea-asteen koulutukseen ja julkisten palvelujen uudistamiseen. Sopimuksen mukaiset sitoumukset heijastavat kansallisessa uudistusohjelmassa esitettyä suunnitelmaa. Sopimuksessa esitettyjen tavoitteiden kannalta olisi hyödyllistä toteuttaa työmarkkinapolitiikkaa lujittavia lisätoimenpiteitä samoin kuin puuttua resurssitehokkuutta ja energiamarkkinoita koskeviin kysymyksiin. Euro Plus -sopimuksen nojalla tehdyt sitoumukset on arvioitu ja otettu huomioon suosituksissa.

(13)

Komissio on arvioinut vakausohjelman ja kansallisen uudistusohjelman sekä Euro Plus -sopimuksen nojalla tehdyt sitoumukset. Se on ottanut huomioon niiden merkityksen Viron finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta. Lisäksi se on arvioinut, ovatko ne EU:n sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska EU:n talouden ohjausta ja hallintaa on tarpeen tehostaa kokonaisuudessaan antamalla EU:n tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. Se katsoo, että vaikka toimenpiteet, joiden tarkoituksena on saavuttaa tavoitteena oleva julkisen talouden rahoitusasema, olisi yksilöitävä tulevissa talousarvioissa, Viron viranomaisten kokemus vähentää riskiä siitä, ettei tavoitteisiin päästä. Lisätoimenpiteitä olisi toteutettava työmarkkinapolitiikan lujittamiseksi ja työnteon kannustimien parantamiseksi, inhimillisen pääoman kehittämiseksi toteuttamalla kattava koulutusuudistus sekä puuttumalla resurssitehokkuutta ja energiamarkkinoita koskeviin kysymyksiin.

(14)

Neuvosto on tutkinut Viron vakausohjelman vuodelta 2011 edellä esitetyn arvioinnin perusteella. Neuvoston lausunto (3) on esitetty erityisesti alla olevassa suosituksessa 1. Neuvosto on tutkinut Viron kansallisen uudistusohjelman ottaen huomioon 25 päivänä maaliskuuta 2011 hyväksytyt Eurooppa-neuvoston päätelmät,

1.

saavuttaa rakenteellisen ylijäämän viimeistään vuoteen 2013 mennessä, rajoittaa alijäämän enintään 2,1 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2012, valvoo tiukasti menoja ja parantaa julkisten menojen tehokkuutta;

2.

toteuttaa toimia työvoiman kysynnän tukemiseksi ja köyhyysriskin vähentämiseksi alentamalla veroihin ja sosiaaliturvaan liittyvää taakkaa talousarvion kannalta neutraalilla tavalla sekä parantamalla aktiivisten työmarkkinapolitiikkojen tehokkuutta, mukaan lukien toimenpiteiden kohdentaminen nuoriin ja pitkäaikaistyöttömiin erityisesti korkean työttömyyden alueilla;

3.

varmistaa sellaisten suunniteltujen, rakennus- ja liikennealoille suunnattujen kannusteiden täytäntöönpanon, joiden tavoitteena on vähentää energiaintensiivisyyttä ja parantaa talouden energiatehokkuutta, esimerkiksi varmistamalla, että markkinat toimivat paremmin.

4.

painottaa koulutusjärjestelmän uudistuksen toteuttamisen yhteydessä sellaisia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on parantaa esikouluopetuksen saatavuutta ja edistää ammattikoulutuksen laatua ja saatavuutta; keskittää koulutusta vastaamaan paremmin työmarkkinoiden tarpeita ja tarjoaa elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia vähän koulutetuille työntekijöille.

20.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 213/8

(1)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 26 päivänä maaliskuuta 2010 komission ehdotuksen, jolla käynnistetään uusi työllisyys- ja kasvustrategia, Eurooppa 2020, joka perustuu talouspolitiikan koordinoinnin tehostamiseen ja keskittyy avainalueisiin, joilla tarvitaan toimia Euroopan kestävän kasvun vauhdittamiseksi ja kilpailukyvyn lisäämiseksi.

(2)

Neuvosto antoi 13 päivänä heinäkuuta 2010 suosituksen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista (2010–2014) ja hyväksyi 21 päivänä lokakuuta 2010 päätöksen jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (2), jotka yhdessä muodostavat ns. yhdennetyt suuntaviivat. Jäsenvaltioita kehotettiin ottamaan yhdennetyt suuntaviivat huomioon kansallisessa talous- ja työllisyyspolitiikassaan.

(3)

Komissio hyväksyi 12 päivänä tammikuuta 2011 ensimmäisen vuotuisen kasvuselvityksen, joka tarkoitti uuden talouden ohjauksen ja hallinnan jakson alkua EU:ssa ja ensimmäistä politiikan yhdennetyn etukäteiskoordinoinnin EU-ohjausjaksoa, jonka perusta on Eurooppa 2020 -strategiassa.

(4)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 25 päivänä maaliskuuta 2011 julkisen talouden vakauttamisen ja rakenneuudistuksen painopisteet (jotka ovat 15 päivänä helmikuuta ja 7 päivänä maaliskuuta 2011 annettujen neuvoston päätelmien ja komission vuotuisen kasvuselvityksen mukaisia). Se korosti, että etusijalle on asetettava talousarvioiden tervehdyttäminen ja julkisen talouden kestävyyden palauttaminen, työttömyyden vähentäminen työmarkkinauudistusten avulla sekä uudet kasvua edistävät toimet. Se kehotti kaikkia jäsenvaltioita toteuttamaan näihin painopisteisiin perustuvia konkreettisia toimenpiteitä, jotka sisällytetään niiden vakaus- tai lähentymisohjelmiin ja kansallisiin uudistusohjelmiin.

(5)

Lisäksi Eurooppa-neuvosto kehotti 25 päivänä maaliskuuta 2011 Euro Plus -sopimukseen osallistuvia jäsenvaltioita esittämään sitoumuksensa niin ajoissa, että ne voidaan sisällyttää vakaus- tai lähentymisohjelmiin ja kansallisiin uudistusohjelmiin.

(6)

Ranska toimitti vuosia 2011–2014 koskevan vuoden 2011 tarkistetun vakausohjelmansa sekä vuoden 2011 kansallisen uudistusohjelmansa 3 päivänä toukokuuta 2011. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon.

(7)

Talous- ja finanssikriisin vaikutukset olivat Ranskassa suhteellisesti ottaen vähäisempiä kuin muissa jäsenvaltioissa BKT:n supistumisen jäädessä 2,7 prosenttiin vuonna 2009. Tämä johtuu osittain huomattavista taloudellisista vakauttajista ja kotitalouksien kulutuksen pysymisestä kestävällä tasolla. Myös pankkiala osoittautui kestäväksi. Talous on elpynyt vuonna 2010, ja BKT on kokonaisuutena katsoen kasvanut 1,5 prosenttia. Talouskriisi on kuitenkin vaikuttanut merkittävästi Ranskan julkiseen talouteen. Automaattisten vakauttajien ja harkinnanvaraisen finanssipoliittisen elvytyksen vuoksi julkisen talouden alijäämä kasvoi 3,3 prosentista 7,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuosien 2008 ja 2009 välillä. Kriisi on lisäksi heikentänyt entisestään työvoiman käyttöastetta ja pahentanut rakenteellisia heikkouksia Ranskan työmarkkinoilla, joiden työttömyysaste oli vuonna 2010 suhteellisen korkea, 9,7 prosenttia. Myös tavarakaupan tase on vähitellen heikentynyt kymmenen viime vuoden aikana, mikä osoittaa, että ranskalaisilla yrityksillä on ongelmia kustannuskilpailukyvyn ja muun kuin hintoihin liittyvän kilpailukyvyn suhteen.

(8)

Neuvosto katsoo asetuksen (EY) N:o 1466/97 mukaisen tarkistetun vakausohjelman arvioinnin perusteella, että julkisen talouden ennusteiden perustana oleva makrotalouden skenaario on optimistinen erityisesti koska kasvuodotukset ovat selvästi korkeampia kuin myöhempien vuosien potentiaalinen kasvu. Alijäämä oli vuonna 2010 odotettua parempi, 7 prosenttia suhteessa BKT:hen, ja vakausohjelmassa kaavaillaan BKT:n supistamista 3 prosenttiin vuonna 2013, joka on neuvoston asettama määräaika liiallisen alijäämän korjaamiselle, minkä jälkeen vakautusta vielä jatketaan. Velan määrä oli 82 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2010 ja velkasuhteen ennakoidaan kasvavan vuoteen 2012 saakka (86 %), minkä jälkeen se laskee hieman. Alijäämän ja velan sopeuttamisuriin kohdistuu riskejä, joihin kuuluvat vähemmän suotuisan makrotalouden skenaarion mahdollisuus, se, että toimenpiteitä ei ole täsmennetty riittävästi tavoitteiden saavuttamiseksi vuodesta 2012 eteenpäin, ja se seikka, että tavoitteita on aiemmin usein jäänyt saavuttamatta, siitä huolimatta, että tilanne vuonna 2010 oli odotettua parempi. Tämän vuoksi ei voida varmistaa, että liiallinen alijäämä saadaan korjattua vuoteen 2013 mennessä, jollei tarvittavia lisätoimenpiteitä toteuteta. Keskipitkän aikavälin tavoitteena olevaan tasapainoiseen rakenteelliseen rahoitusasemaan ei päästä ohjelmakauden aikana. Kauden 2010–2013 keskimääräiset vuotuiset julkisen talouden toimet, sen mukaisesti kuin komission on laskenut uudelleen yhteisesti sovittuja menetelmiä soveltaen, ovat hieman neuvoston 2 päivänä joulukuuta 2009 annetun suosituksen mukaisen tason (yli 1 prosentti suhteessa BKT:hen) alapuolella.

(9)

Julkisen talouden vakauttamispolitiikan täytäntöönpano on edelleen suuri haaste. Menoylitysten välttäminen julkisen talouden toimia tehostamalla ja tarkentamalla on äärimmäisen tärkeää kestävän julkisen talouden rahoitusaseman palauttamisen kannalta erityisesti sen vuoksi, että vuoden 2013 tavoitteeseen ei ole liitetty varmuusmarginaalia suhteessa 3 prosentin viitearvoon. Lisäksi, kuten joulukuussa 2010 hyväksytyssä vuosia 2011-2014 koskevassa monivuotisessa julkisen talouden budjettilaissa todetaan, kaikki odottamattomat tulot olisi hyvä käyttää alijäämän ja velan supistamisen nopeuttamiseen. Komission viimeisimmän arvion mukaan julkisen talouden kestävyyteen liittyvät riskit pitkällä aikavälillä vaikuttaisivat olevan keskisuuria. Ranska hyväksyi uuden eläkeuudistuksen vuonna 2010 parantaakseen julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä. Suunnitelluilla toimenpiteillä, joihin sisältyvät vähimmäiseläkeiän nostaminen asteittain 60 vuodesta 62 vuoteen ja lainsäädäntöön perustuvan eläkeiän nostaminen 65 vuodesta 67 vuoteen sekä varhaiseläkejärjestelmien asteittainen lakkauttaminen, on todennäköisesti vaikutusta iäkkäiden työntekijöiden alhaiseen työllisyysasteeseen. Eläkejärjestelmän odotetaan myös olevan tasapainossa vuoteen 2018 mennessä. Tämän jälkeen syntyy todennäköisesti alijäämää ilman lisätoimenpiteitä. Tuoreimman eläkeuudistuksen yhteydessä on myös perustettu uusi julkinen elin, Comité de pilotage des régimes de retraite, joka vastaa eläkejärjestelmien rahoitustilanteen vuotuisista arvioinneista ja korjaavien toimenpiteiden ehdottamisesta siinä tapauksessa, että tilanteen epäillään heikkenevän.

(10)

Työsuhdeturvalainsäädäntö on edelleen liian tiukka: taloudellisista syistä tapahtuvien irtisanomisten edellytyksiin liittyy oikeudellista. Tämä johtaa työmarkkinoilla tilanteeseen, jossa työntekijät, joilla on toistaiseksi voimassa olevat työsopimukset (pääosa ”työntekijäkannasta”), ovat suhteellisen turvatussa asemassa, kun taas määräaikaisten työntekijöiden (pääosa työmarkkinoille tulevista uusista työntekijöistä) asemaan liittyy epävarmuutta. Näin ollen määräaikaisia työsopimuksia tehdään merkittävästi enemmän nuorten työntekijöiden kanssa ja niitä muutetaan vakinaisiksi työsopimuksiksi vain harvoin. Tämä jako koskee myös ammatilliseen koulutukseen pääsyä. Niinpä asianomaisten työntekijöiden vaihtuvuus on suurta ja inhimillisen pääoman kertyminen rajallista. Nuoriin työntekijöihin ja vähäisen ammattitaidon omaaviin työntekijöihin kohdistuu tämän vuoksi suhteettomia riskejä työmarkkinoilla. Sosiaalista dialogia koskevalla lailla ja työmarkkinoiden uudenaikaistamisesta vuonna 2008 annetulla lailla pyrittiin uudistamaan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua ja puuttumaan työmarkkinoiden kaksijakoisuuden ongelmaan. Viimeksi mainitulla lailla säädettiin uudesta menettelystä, jota sovelletaan toistaiseksi voimassa olevien työsopimusten irtisanomiseen yhteisestä sopimuksesta (sopimusperusteinen irtisanominen), ja jota käytetään enenevässä määrin.

(11)

Ranskan työttömyysaste oli hieman EU:n keskiarvoa korkeampi vuonna 2010 ja pitkäaikaistyöttömyys on kasvussa (3,9 % vuonna 2010, kun se vuonna 2008 oli 2,9 %). Julkisilla työvoimapalveluilla olisikin oltava merkittävä rooli työttömien työnhaun tukemisessa. Ranskan uuden julkisten työvoimapalvelujen keskitetyn palvelupisteen (Pôle Emploi) toiminta on toistaiseksi ollut tuloksiltaan vaihtelevaa. Sen tärkeimpänä tavoitteena vuosina 2009 ja 2010, kriisiin liittyen ja työnhakijoiden määrän merkittävän lisäyksen yhteydessä, oli yhdistää aiemmat kaksi hallinnollista yksikköä. Työnvälityspalvelujen ulkoistamisella ei toistaiseksi ole pystytty kaikilta osin saavuttamaan Pôle Emploin asettamia työllistymistavoitteita. Samalla työnhakijoiden yksilöllisiin tukipalveluihin suunnatut Pôle Emploin resurssit ovat yhä riittämättömät (71 kokoaikavastaavaa 10 000 työtöntä kohti, mikä on huomattavasti vähemmän kuin joissakin vertaismaissa).

(12)

Ranskan vaihtotaseen alijäämä on viimeisten kymmenen vuoden aikana vähitellen kasvanut heijastaen tavarakaupan taseen heikkenemistä, jonka osasyynä on työvoimakustannuksiin perustuvan kilpailukyvyn aleneminen sen jälkeen, kun yhtenäistetty vähimmäispalkka otettiin uudelleen käyttöön kaudella 2003–2005 (aiempi 35 tunnin työviikkoa koskeva uudistus oli johtanut viiteen erilaiseen vähimmäispalkkaan). Indeksointimenettelyyn on tehty joitakin parannuksia (riippumattomista asiantuntijoista koostuvan neuvoa-antavan komitean perustaminen, harkinnanvaraisista korotuksista luopuminen), jotka ovat johtaneet maltillisempaan vähimmäispalkan nousuun. Vähimmäispalkkaa saavien osuus työntekijöistä on tämän tuloksena vähentynyt merkittävästi, mikä on mahdollistanut paremman palkkojen eriyttämisen. Ranskan vähimmäispalkka on edelleen EU:n korkeimpia mediaanipalkkaan verrattuna, vaikka verokiila onkin työnantajan sosiaaliturvamaksujen alentamisen ansiosta paljon kapeampi kuin keskimääräisen palkan tapauksessa.

(13)

Työhön kohdistuva vero- ja sosiaaliturvarasitus on Ranskassa EU:n raskaimpia, kun taas kulutusta verotetaan suhteellisen kevyesti. Myös ympäristöverotulot suhteessa BKT:hen ovat selvästi EU:n keskiarvoa pienemmät. Verojärjestelmän tasapainottaminen esimerkiksi siirtymällä työn verotuksesta kohti kulutus- ja ympäristöveroja edistäisi todennäköisesti sekä työllisyyttä että ympäristötavoitteiden saavuttamista.

(14)

Veroista ja sosiaaliturvamaksuista myönnettävien vapautusten (myös nk. niches fiscales) osuus on Ranskassa erittäin korkea. Yritykset ja kotitaloudet tarvitsevat lisäksi laajaa asiantuntemusta voidakseen ymmärtää ja hyödyntää järjestelmän tarjoamia etuuksia. Verotukia käytetään tietyn määritellyn talouspolitiikan toteuttamiseen, mutta asetettujen tavoitteiden saavuttamista ei toistaiseksi ole arvioitu järjestelmällisesti, vaikka arviointi on suunniteltu toteutettavaksi vuonna 2011 vuosia 2009-2012 koskevan monivuotisen julkisen talouden budjettilain mukaisesti. Aiemmin verotukien ja julkisten menojen keskinäinen korvattavuus on antanut lisäksi Ranskan viranomaisille mahdollisuuden noudattaa voimassa olevia varainkäyttösääntöjä nimellisesti, vaikka uudet siirrot eivät enää ole vuosia 2011-2014 koskevan monivuotisen julkisen talouden budjettilain 9 artiklan mukaan mahdollisia. Ranskan viranomaisten mukaan harkinnanvarainen verotulojen lisäys (erityisesti verotukia vähentämällä), joka vastaa noin 0,75 prosenttia suhteessa BKT:hen, on mahdollinen kaudella 2011-2013. Se, mitkä verotuet poistetaan vuodesta 2012 alkaen, on kuitenkin tarkennettu vasta osittain.

(15)

Kilpailua vähittäiskaupan alalla haittaavat yhä suurten vähittäismyymälöiden avaamista koskevat hallinnolliset rajoitukset ja kustannukset alittavan jälleenmyynnin kielto. Useiden palvelualan säänneltyjen ammattien osalta esiintyy vielä kilpailun esteitä, joita voitaisiin vähentää joko tarkistamalla markkinoillepääsyn edellytyksiä tai poistamalla asteittain tiettyjä kiintiöitä (numerus clausus) ja näihin ammatteihin liittyviä yksinoikeuksia.

(16)

Ranska on tehnyt useita sitoumuksia Euro Plus -sopimuksen nojalla. Julkisen talouden alalla Ranska on sitoutunut panemaan ripeästi täytäntöön vuoden 2010 eläkeuudistuksen. Julkisen talouden kestävyyden parantamiseksi Ranska muuttaa myös perustuslakiaan siten, että käyttöön otetaan sitova monivuotinen talousarviosuunnittelu. Työvoimaosuuden lisäämiseksi harkitaan erilaisia toimia, joilla voitaisiin lisätä aktiivisia työmarkkinapolitiikkoja (esim. oppisopimuskoulutus nuorten työntekijöiden työelämään siirtymisen helpottamiseksi, päivähoitopalvelujen lisääminen vuoteen 2012 mennessä naisten työntekomahdollisuuksien parantamiseksi, työnhakijoille suunnattujen julkisten työvoimapalvelujen tehostaminen). Kilpailukyvyn edistämistoimissa keskitytään korkea-asteen koulutusjärjestelmän parantamiseen ja tutkimus- ja kehitystoiminnan ja innovoinnin tehostamiseen (”investissements d'avenir”) sekä hallinnollisten rasitteiden vähentämiseen panemalla täytäntöön kattava hallinnon yksinkertaistamisohjelma. Nämä sitoumukset koskevat kolmea sopimuksen neljästä osa-alueesta (rahoitusala jää ulkopuolelle). Vaikka ne koskevat kaikkein haasteellisimpia aloja, monet niistä (erityisesti julkisen talouden ohjaukseen tai korkea-asteen koulutuksen ja tutkimus- ja kehitystoiminnan tukemiseen liittyvät) merkitsevät enemmänkin vahvistusta nykyiselle politiikalle ja/tai käynnissä oleville uudistuksille. Näyttää siltä, että työmarkkinoihin tai liiketoimintaympäristöön liittyvien makrotaloudellisten haasteiden laajuutta ei ole täysin huomioitu uudistusohjelmassa. Lisäksi suunniteltuun perustuslakiuudistukseen liittyy poliittisia epävarmuustekijöitä. Euro Plus -sopimuksen nojalla tehdyt sitoumukset on arvioitu ja otettu huomioon suosituksissa.

(17)

Komissio on arvioinut Ranskan vakausohjelman ja kansallisen uudistusohjelman sekä Euro Plus -sopimuksen nojalla tehdyt sitoumukset. Se on ottanut huomioon niiden merkityksen Ranskan finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta. Lisäksi se on arvioinut, ovatko ne EU:n sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska EU:n talouden ohjausta ja hallintaa on tarpeen tehostaa kokonaisuudessaan antamalla EU:n tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. Tämän perusteella komissio katsoo, että julkisen talouden vakauttamisstrategiaa on tarkennettava, vuoden 2012 ja sitä seuraavien vuosien osalta, jotta voitaisiin varmistaa, että liiallinen alijäämä korjataan viimeistään vuonna 2013 ja velka saadaan laskusuuntaan. Kaikki odottamattomat tulot olisi käytettävä alijäämän ja velan supistamisen nopeuttamiseen vuosia 2011-2014 koskevan monivuotisen julkisen talouden budjettiain 11 artiklan mukaisesti. Verotuksen painopisteen siirtäminen työnteosta kohti ympäristö- ja kulutusveroja ja verotukijärjestelmän keventäminen edistäisivät julkiseen talouteen ja ympäristöön liittyvien tavoitteiden saavuttamista ja parantaisivat liiketoimintaympäristöä. Vuosina 2011 ja 2012 olisi lisäksi keskityttävä työsuhdeturvalainsäädännön mukauttamiseen työmarkkinoiden kaksijakoisuuden vähentämiseksi sekä julkisten työvoimapalvelujen tehostamiseen siten, että työnhakijoille on tarjolla kokonaisvaltaista tukea. Nykyistä vähimmäispalkan maltilliseen kehitykseen tähtäävää politiikkaa olisi jatkettava. Kilpailua säänneltyjen ammattien ja vähittäiskaupan alalla olisi edistettävä.

(18)

Neuvosto on tutkinut Ranskan tarkistetun vakausohjelman vuodelta 2011 edellä esitetyn arvioinnin perusteella ja ottaen huomioon myös Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 7 kohdan nojalla 2 päivänä joulukuuta 2009 annetun neuvoston suosituksen. Neuvoston lausunto (3) on esitetty erityisesti alla olevassa suosituksessa 1. Neuvosto on tutkinut Ranskan kansallisen uudistusohjelman ottaen huomioon 25 päivänä maaliskuuta 2011 hyväksytyt Eurooppa-neuvoston päätelmät,

1.

varmistaa, että kaudella 2010–2013 saavutetaan suositeltu vuotuisten julkisen talouden toimien keskimääräinen taso, joka on yli 1 prosentti suhteessa BKT:hen, ja toteuttaa tarvittavat toimenpiteet liiallisen alijäämän korjaamiseksi viimeistään vuonna 2013 liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn yhteydessä annettujen neuvoston suositusten mukaisesti, saattaen näin valtion korkean velkaantumisasteen laskusuuntaan, ja varmistaa riittävä edistyminen keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamisessa sen jälkeen; täsmentää näitä vastaavat tarvittavat toimenpiteet vuodesta 2012 eteenpäin, ryhtyä tarvittaviin lisätoimenpiteisiin ja käyttää kaikki odottamattomat tulot alijäämän ja velan supistamisen nopeuttamiseen suunnitelman mukaisesti; jatkaa eläkejärjestelmän kestävyyden arvioimista ja toteuttaa tarvittaessa lisätoimenpiteitä;

2.

toteuttaa työmarkkinaosapuolia kansallisten käytäntöjen mukaisesti kuultuaan uusia toimia työmarkkinoiden lohkoutumisen torjumiseksi tarkistamalla eräitä työsuhdeturvalainsäädännön osa-alueita parantaen samalla henkistä pääomaa ja edistäen siirtymistä määräaikaisista sopimuksista toistaiseksi voimassa oleviin; varmistaa, että vähimmäispalkan mahdollinen kehitys tukee työpaikkojen luomista;

3.

edistää elinikäistä oppimista iäkkäiden työntekijöiden työelämässä pysymisen tukemiseksi ja lisää toimenpiteitä työmarkkinoille paluun tukemiseksi; tehostaa aktiivisia työmarkkinapolitiikkoja ja ottaa käyttöön toimenpiteitä, joilla parannetaan julkisten työvoimapalvelujen organisaatiota, päätöksentekoa ja menettelyjä toiminnan tehostamiseksi ja yksilöllisen tuen varmistamiseksi niille, joita uhkaa pitkäaikaistyöttömyys;

4.

tehostaa verojärjestelmää, esimerkiksi siirtämällä verotuksen painopistettä työnteosta kohti ympäristö- ja kulutusveroja ja toteuttamalla veroista ja sosiaaliturvamaksuista myönnettävien vapautusten (myös nk. niches fiscales) määrän ja kustannusten suunnitellun vähentämisen;

5.

toteuttaa lisätoimia poistaakseen säänneltyihin elinkeinoihin ja ammatteihin liittyviä perusteettomia rajoituksia erityisesti palvelujen ja vähittäiskaupan alalla.

20.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 213/12

(1)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 26 päivänä maaliskuuta 2010 komission ehdotuksen, jolla käynnistetään uusi työllisyys- ja kasvustrategia, Eurooppa 2020, joka perustuu talouspolitiikan koordinoinnin tehostamiseen ja keskittyy avainalueisiin, joilla tarvitaan toimia Euroopan kestävän kasvun vauhdittamiseksi ja kilpailukyvyn lisäämiseksi.

(2)

Neuvosto antoi 13 päivänä heinäkuuta 2010 suosituksen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista (2010–2014) ja hyväksyi 21 päivänä lokakuuta 2010 päätöksen jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (1), jotka yhdessä muodostavat ns. yhdennetyt suuntaviivat. Jäsenvaltioita kehotettiin ottamaan yhdennetyt suuntaviivat huomioon kansallisessa talous- ja työllisyyspolitiikassaan.

(3)

Komissio hyväksyi 12 päivänä tammikuuta 2011 ensimmäisen vuotuisen kasvuselvityksen, joka tarkoitti uuden talouden ohjauksen ja hallinnan jakson alkua EU:ssa ja ensimmäistä politiikan yhdennetyn etukäteiskoordinoinnin EU-ohjausjaksoa, jonka perusta on Eurooppa 2020 -strategiassa.

(4)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 25 päivänä maaliskuuta 2011 julkisen talouden vakauttamisen ja rakenneuudistuksen painopisteet (jotka ovat 15 päivänä helmikuuta ja 7 päivänä maaliskuuta 2011 annettujen neuvoston päätelmien ja komission vuotuisen kasvuselvityksen mukaisia). Se korosti, että etusijalle on asetettava talousarvioiden tervehdyttäminen ja julkisen talouden kestävyyden palauttaminen, työttömyyden vähentäminen työmarkkinauudistusten avulla sekä uudet kasvua edistävät toimet.

(5)

Kreikka esitti 3 päivänä toukokuuta 2010 kattavan sopeutusohjelman, jota varten euroalueen jäsenvaltiot ja Kansainvälinen valuuttarahasto ovat myöntäneet 110 miljardin EUR suuruisen rahoitustuen. Siihen liittyvässä yhteisymmärryspöytäkirjassa ja sen myöhemmissä täydennyksissä vahvistetaan ne talouspoliittiset ehdot, joiden perusteella rahoitustukea myönnetään.

(6)

Keskeiset poliittiset ehdot on vahvistettu 10 päivänä toukokuuta 2010 annetussa neuvoston päätöksessä 2010/320/EU (2), joka on osoitettu Kreikalle julkisen talouden valvonnan lujittamiseksi ja syventämiseksi ja jolla Kreikkaa vaaditaan toteuttamaan alijäämää pienentäviä toimenpiteitä, joita pidetään tarpeellisina liiallisen alijäämän tilanteen korjaamiseksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 136 artiklan ja 126 artiklan 9 kohdan nojalla, ja mainitun päätöksen myöhemmissä muutoksissa (3).

(7)

Lisäksi Eurooppa-neuvosto kehotti 25 päivänä maaliskuuta 2011 Euro Plus -sopimukseen osallistuvia jäsenvaltioita esittämään sitoumuksensa riittävän ajoissa, jotta ne voidaan sisällyttää vakaus- tai lähentymisohjelmiin ja kansallisiin uudistusohjelmiin. Kreikan odotetaan toimittavan tarkistetun vakausohjelman sekä ilmoittavan tarkistettuun taloussopeutusohjelmaan perustuvat Euro Plus -sopimuksen mukaiset, nimenomaan vuotta 2011 koskevat sitoumukset ja toimet.

(8)

Viimeisten kymmenen vuoden aikana Kreikan talouskasvu perustui kestämättömiin tekijöihin: kulutuksen ja kiinteistöinvestointien voimakkaaseen kasvuun liittyi suuri reaalipalkkojen kasvu ja nopea luotonannon kasvu, ja alhaiset reaalikorot yhdistettynä euron käyttöönottoon ja rahoitusmarkkinoiden vapautumiseen ruokkivat voimakasta kasvua. Vuosien 2008 ja 2009 maailmanlaajuinen kriisi paljasti muun muassa seuraavia heikkouksia: kestämätön finanssipolitiikka, joka oli jäänyt osittain piiloon epäluotettavien tilastojen ja tilapäisesti suurien tulojen taakse, joustamattomat työ- ja tuotemarkkinat sekä kilpailukyvyn menetys ja nopeasti kasvava ulkoinen velka. Talous- ja luottamuskriisi vaikutti pankkisektoriin, joskin vasta myöhemmin. Julkisen talouden rahoitusaseman heikkenemisen laajuus paljastui myöhään Kreikan tilinpito- ja tilastointijärjestelmien vakavien puutteiden vuoksi. Tämä viivytti korjaavien toimenpiteiden toteuttamista. Kun Kreikan julkisen talouden rahoitusaseman vakautta koskevat epäilyt heräsivät ja riskejä ryhdyttiin yhä enemmän karttamaan maailmanlaajuisesti, markkinoiden suhtautuminen Kreikkaan heikkeni jyrkästi vuoden 2010 alussa. Huhtikuussa 2010 Kreikka pyysi kansainvälistä rahoitusapua, sillä se ei päässyt kansainvälisille pääomamarkkinoille hankkimaan rahoitusta huomattaviin rahoitustarpeisiinsa.

(9)

Kreikka sitoutui toteuttamaan talous- ja rahoitussopeutusohjelman, jonka tavoitteena on korjata julkisen talouden epätasapainoa ja ulkoista epätasapainoa sekä palauttaa luottamus lyhyellä aikavälillä. Keskipitkällä aikavälillä sen olisi luotava perusta sellaiselle kasvumallille, joka perustuu aiempaa enemmän kasvua ja työllisyyttä tukeviin investointeihin ja vientiin. Sopeutusohjelmaan sisältyy kattavia toimia kolmella alueella: i) kauden alkuun ajoitettu julkisen talouden vakauttamisstrategia, jota tuetaan toteuttamalla rakenteellisia julkisen talouden toimia ja tehostamalla julkisen talouden valvontaa; ii) työ- ja tuotemarkkinoiden rakenneuudistukset kilpailukykyyn ja kasvuun liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi; ja iii) ponnistelut pankkijärjestelmän vakauden turvaamiseksi.

(10)

Komissio on arvioinut kansallisen uudistusohjelman luonnoksen. Se on ottanut huomioon ohjelman merkityksen Kreikan finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta ja lisäksi arvioinut, onko ohjelma EU:n sääntöjen ja ohjeiden mukainen, koska talouden ohjausta ja hallintaa on tarpeen tehostaa EU:ssa kokonaisuudessaan antamalla EU:n tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. Tässä tilanteessa komissio korostaa, että on erittäin tärkeää panna kiireellisesti täytäntöön päätöksen 2010/320/EU noudattamiseksi tarvittavat toimenpiteet,

20.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 213/14

20.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 213/16

1.

Vaikka EU:n neuvostolla on viime kädessä vastuu päätöksistä tehdä valuuttasopimuksia kolmansien maiden kanssa, EKP ei yleisesti kannusta euron käyttöönottoa virallisena valuuttana euroalueen jäsenvaltioihin assosioituneiden merentakaisissa maissa tai alueilla. Saint-Barthélemyn osalta EKP ei vastusta päätösluonnosta, koska euro on ollut Ranskaan kuuluvassa Saint-Barthélemyssa käytössä vuodesta 1999. Ranska haluaa säilyttää euron Saint-Barthélemyn valuuttana myös sen jälkeen kun Saint-Barthélemy 1 päivänä tammikuuta 2012 lakkaa olemasta osa EU:n aluetta (2); tämän vuoksi on EU:n oikeuden mukaisesti tarpeen ottaa käyttöön muuttuneita olosuhteita vastaava ratkaisu. Tätä taustaa vastaan Saint-Barthélemyn puolesta toimivan Ranskan tasavallan kanssa tehtävä valuuttasopimus on hyväksyttävä ratkaisu, koska valuuttasopimus mahdollistaisi sen, että Ranska voisi jatkaa yhtenäisvaluutan käytön kannalta tarvittavien EU:n oikeuden säännösten soveltamista Saint-Barthélemyssa seuraavilla aloilla: valuutta-, pankki- ja rahoituslainsäädäntö, euron käyttöä varten tarvittavia toimenpiteitä koskevat säännöt, rahanpesun, petosten sekä käteisrahan ja muiden maksuvälineiden kuin käteisrahan väärentämisen torjuntaa, mitaleita ja rahakkeita koskevat säännöt sekä tilastovaatimuksia koskevat säännöt.

2.

EKP päättelee päätösluonnoksessa olevien neuvotteluvaltuuksien perusteella, että tässä valuuttasopimuksessa ei – toisin kuin kolmansien maiden, kuten Monacon runtinaskunnan, Andorran ruhtinaskunnan, San Marinon tasavallan ja vatikaanivaltion, kanssa tehdyissä sopimuksissa – anneta Saint-Barthélemylle oikeutta laskea liikkeeseen omia eurometallirahoja. EKP suhtautuu myönteisesti tähän ratkaisuun, mutta huomauttaa samalla, että se olisi oikeusvarmuus- ja avoimuussyistä tuotava nimenomaisesti ilmi päätösluonnoksessa, ainakin sen johdanto-osassa.

3.

EKP toistaa, että Ranskan tasavallan valtiokonttorin on vastattava kaikista rahoitusvakauden ylläpitämiseksi tai palauttamiseksi Saint-Barthélemyssa tarvittavista mahdollisista taloudellisista tuista; tällaisia tukia ovat myös erityinen rahoitustuki pankeille ja rahoituslaitoksille.

4.

EKP päättelee, että Banque de France hoitaa IEDOMin (Institut d’Émission des Départements D’Outre-mer) välityksellä kaikki eurojärjestelmän toimivaltaan kuuluvat tehtävät, rahapoliittiset operaatiot sekä tilastotietojen kerääminen mukaan luettuina.

5.

EKP päättelee myös tarkoituksen olevan, että Sain-Barthélemyyn sijoittautuneilla rahoituslaitoksilla ei valuuttasopimuksen mukaan olisi mahdollisuutta käyttää euroalueella olevia maksu- ja selvitysjärjestelmiä suoraan ja että tällaiset mahdolliset yhteydet toimisivat vastaisuudessakin Ranskan toimivaltaisten viranomaisten välityksellä.

6.

EKP on vakuuttunut siitä, että EKP:n rooli tulisi neuvotteluissa valuuttasopimuksista merentakaisten maiden tai alueiden kanssa olla täsmälleen sama kuin neuvotteluissa valuuttasopimuksista kolmansien maiden kanssa. Näin ollen päätösluonnoksessa tulisi selvästi ja yksiselitteisesti vahvistaa, että EKP:n toimivaltaan kuuluvissa asioissa vaaditaan EKP:n hyväksyntä.

7.

EKP panee merkille, että useat merkitykselliset seikat on jätetty päätösluonnoksen ulkopuolelle; ne tulisi käsitellä seuraavasti:

Siltä osin kuin EKP suosittaa ehdotettua päätöstä muutettavaksi, yksityiskohtaiset muutosehdotukset perusteluineen on esitetty liitteessä.

20.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 213/21

20.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 213/23

20.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 213/24

20.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 213/27

1.

Komissio vastaanotti 13 päivänä heinäkuuta 2011 neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 4 artiklan mukaisen ilmoituksen ehdotetusta yrityskeskittymästä, jolla yhdysvaltalaisen yrityksen Oaktree Capital Group, LLC (Oaktree) määräysvallassa olevat yhdysvaltalaiset yritykset Bain Capital Investors, LLC (Bain Capital Investors) ja OCM IMC Holdings, L.P. hankkivat sulautuma-asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun yhteisen määräysvallan yhdysvaltalaisessa yrityksessä International Market Centers, LP (IMC).

2.

Kyseisten yritysten liiketoiminnan sisältö on seuraava:

3.

Komissio katsoo alustavan tarkastelun perusteella, että ilmoitettu keskittymä voi kuulua EY:n sulautuma-asetuksen soveltamisalaan. Asiaa koskeva lopullinen päätös tehdään kuitenkin vasta myöhemmin. Asia soveltuu mahdollisesti käsiteltäväksi menettelyssä, joka on esitetty komission tiedonannossa yksinkertaistetusta menettelystä tiettyjen keskittymien käsittelemiseksi neuvoston EY:n sulautuma-asetuksen (2) nojalla.

4.

Komissio pyytää kolmansia osapuolia esittämään ehdotettua toimenpidettä koskevat huomautuksensa.

Huomautusten on oltava komissiolla 10 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisupäivästä. Huomautukset voidaan lähettää komissiolle faksilla (+32 22964301), sähköpostitse osoitteeseen COMP-MERGER-REGISTRY@ec.europa.eu tai postitse viitteellä COMP/M.6287 – Bain Capital/Oaktree/International Market Centers JV seuraavaan osoitteeseen:

20.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 213/28

1.

Komissio vastaanotti 12 päivänä heinäkuuta 2011 neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 4 artiklan mukaisen ilmoituksen ehdotetusta yrityskeskittymästä, jolla yhdysvaltalainen yritys Thermo Fisher Scientific, Inc. (Thermo Fisher) hankkii sulautuma-asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun määräysvallan yrityksessä CB Diagnostics Holding AB, joka on ruotsalaisen yrityksen Phadia Holding AB (Phadia) holding-yhtiö ja ainoa omistaja, ostamalla osakkeita.

2.

Kyseisten yritysten liiketoiminnan sisältö on seuraava:

3.

Komissio katsoo alustavan tarkastelun perusteella, että ilmoitettu keskittymä voi kuulua EY:n sulautuma-asetuksen soveltamisalaan. Asiaa koskeva lopullinen päätös tehdään kuitenkin vasta myöhemmin.

4.

Komissio pyytää kolmansia osapuolia esittämään ehdotettua toimenpidettä koskevat huomautuksensa.

Huomautusten on oltava komissiolla 10 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisupäivästä. Huomautukset voidaan lähettää komissiolle faksilla (+32 22964301), sähköpostitse osoitteeseen COMP-MERGER-REGISTRY@ec.europa.eu tai postitse viitteellä COMP/M.6293 – Thermo Fisher/Phadia seuraavaan osoitteeseen: