15.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/1

(1)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 26 päivänä maaliskuuta 2010 komission ehdotuksen, jolla käynnistetään uusi työllisyys- ja kasvustrategia, Eurooppa 2020, joka perustuuu talouspolitiikan koordinoinnin tehostamiseen ja keskittyy avainalueisiin, joilla tarvitaan toimia Euroopan kestävän kasvun vauhdittamiseksi ja kilpailukyvyn lisäämiseksi.

(2)

Neuvosto antoi 13 päivänä heinäkuuta 2010 suosituksen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista (2010–2014) ja hyväksyi 21 päivänä lokakuuta 2010 päätöksen jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (2), jotka yhdessä muodostavat ns. yhdennetyt suuntaviivat. Jäsenvaltioita kehotettiin ottamaan yhdennetyt suuntaviivat huomioon kansallisessa talous- ja työllisyyspolitiikassaan.

(3)

Komissio hyväksyi 12 päivänä tammikuuta 2011 ensimmäisen vuotuisen kasvuselvityksen, joka tarkoitti uuden talouden ohjauksen ja hallinnan jakson alkua EU:ssa ja ensimmäistä politiikan yhdennetyn etukäteiskoordinoinnin EU-ohjausjaksoa, jonka perusta on Eurooppa 2020 -strategiassa.

(4)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 25 päivänä maaliskuuta 2011 julkisen talouden vakauttamisen ja rakenneuudistuksen painopisteet (jotka ovat 15 päivänä helmikuuta ja 7 päivänä maaliskuuta 2011 annettujen neuvoston päätelmien ja komission vuotuisen kasvuselvityksen mukaisia). Se korosti, että etusijalle on asetettava talousarvioiden tervehdyttäminen ja julkisen talouden kestävyyden palauttaminen, työttömyyden vähentäminen työmarkkinauudistusten avulla sekä uudet kasvua edistävät toimet. Se kehotti kaikkia jäsenvaltioita toteuttamaan näihin painopisteisiin perustuvia konkreettisia toimenpiteitä, jotka sisällytetään niiden vakaus- tai lähentymisohjelmiin ja kansallisiin uudistusohjelmiin.

(5)

Lisäksi Eurooppa-neuvosto kehotti 25 päivänä maaliskuuta 2011 Euro Plus -sopimukseen osallistuvia jäsenvaltioita esittämään sitoumuksensa riittävän ajoissa, jotta ne voidaan sisällyttää vakaus- tai lähentymisohjelmiin ja kansallisiin uudistusohjelmiin.

(6)

Belgia toimitti vuoden 2011 tarkistetun vakausohjelmansa, joka koskee vuosia 2011–2014, sekä vuoden 2011 kansallisen uudistusohjelmansa 15 päivänä huhtikuuta 2011. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon.

(7)

Belgian BKT:n kasvu oli vuotta 2008 edeltävällä vuosikymmenellä vahvaa BKT:n kasvaessa keskimäärin 2,3 prosentin vuosivauhtia. Maailmanlaajuisen taantuman vaikutukset tuntuivat Belgiassa täysimääräisinä vuonna 2009, jolloin BKT supistui 2,8 prosenttia. Taantuman vaikutukset työllisyyteen olivat suhteellisen vähäiset. Tehtyjen työtuntien tilapäinen väheneminen ja työtuntia kohti laskettu työn tuottavuuden lasku toimivat puskureina. Vuonna 2009 työllisyys väheni 0,4 prosenttia mutta kasvoi jälleen vuonna 2010. Sen sijaan työttömyys, joka ennen taantumaa oli 7 prosenttia, kasvoi 8,3 prosenttiin vuonna 2010. Elpyminen oli vuonna 2010 maailmankaupan piristymisen ansiosta odotettua voimakkaampaa, ja BKT kasvoi 2,2 prosenttia. Julkisen talouden alijäämä kasvoi vuosien 2008 ja 2009 välisenä aikana 1,3 prosentista 5,9 prosenttiin suhteessa BKT:hen, mikä johtui automaattisista vakauttajista ja kriisin johdosta toteutetuista harkinnanvaraisista toimenpiteistä.

(8)

Neuvosto katsoo asetuksen (EY) N:o 1466/97 mukaisen tarkistetun vakausohjelman arvioinnin perusteella, että vakausohjelmaan sisältyvien julkisen talouden ennusteiden perustana oleva makrotalouden skenaario on uskottava. Vaikka skenaario perustuu jonkin verran vähemmän optimistisiin kasvuoletuksiin vuoden 2011 osalta, se vastaa pitkälti komission yksiköiden viimeisintä kevään 2011 ennustetta. Alijäämän oltua vuonna 2010 odotettua pienempi eli 4,1 prosenttia suhteessa BKT:hen vakausohjelmassa esitetyn julkisen talouden strategian tavoitteena on supistaa alijäämä edelleen 3,6 prosenttiin vuonna 2011 ja alle 3 prosentin viitearvon vuoteen 2012 mennessä, joka on neuvoston asettama määräaika liiallisen alijäämän korjaamiselle. Vuodeksi 2011 suunniteltu alijäämän supistaminen vaikuttaa mahdolliselta, kun otetaan huomioon, että talousennusteet ovat melko varovaisia. Finanssipoliittiset toimet jäävät kuitenkin todennäköisesti alle neuvoston suosittaman keskimääräisen vuositason, joka on 0,75 prosenttia suhteessa BKT:hen, etenkin vuonna 2011, jolloin ne olisivat vain 0,4 prosenttia, ja vuonna 2012, jolloin ne olisivat vain 0,3 prosenttia suhteessa BKT:hen rakenteellisesti mitattuna. Lisäksi vuotta 2012 ja sitä seuraavia vuosia koskevia alijäämätavoitteita ei tueta erityisin sopeuttamistoimenpitein. Myöskään keskipitkän aikavälin tavoitetta, joksi on asetettu 0,5 prosentin rakenteellinen ylijäämä suhteessa BKT:hen, ei odoteta saavutettavan vuodet 2011–2014 kattavalla vakausohjelmakaudella.

(9)

Koska vuonna 2010 saavutetut tulokset olivat odotettua paremmat, olisi aiheellista, että alijäämää supistetaan vuonna 2011 suunniteltua enemmän ja että kynnysarvoon eli 3 prosenttiin suhteessa BKT:hen pyritään suunniteltua nopeammassa tahdissa. Liiallista alijäämää ei liioin pystytä poistamaan vuoteen 2012 mennessä eikä keskipitkän aikavälin tavoitetta pystytä lähestymään ilman uusia vakauttamistoimenpiteitä. Koska verorasitus on Belgiassa jo etenkin ansiotulon osalta erittäin suuri, näiden vakauttamistoimenpiteiden olisi oltava ennen kaikkea menoperusteisia.

(10)

Talous- ja finanssikriisi käänsi julkisen velan pitkään jatkuneen supistumiskehityksen toiseen suuntaan. Velkasuhde, joka oli ollut laskusuunnassa vuodesta 1993 (jolloin se oli suurimmillaan eli 134 prosenttia suhteessa BKT:hen ja josta lähtien se jatkoi supistumistaan vuoteen 2007 saakka, jolloin se oli 84 prosenttia suhteessa BKT:hen), on jälleen kasvanut vuodesta 2008, ja vuoden 2010 lopussa se oli 96,8 prosenttia suhteessa BKT:hen. Korkea velkasuhde on edelleen merkittävä haaste, etenkin koska väestön ikääntymisen pitkän aikavälin vaikutukset julkiseen talouteen ovat merkittävämmät kuin EU:ssa keskimäärin, mikä johtuu lähinnä eläkemenojen suhteellisen suuresta kasvusta, josta aiheutuu julkiselle taloudelle lisärasitteita. Viranomaiset linjaavat vakausohjelmassa kolmehaaraisen strategian, jolla hillitään ikääntymiseen liittyvien kulujen ennustettua merkittävää kasvua (julkisen velan määrän pienentäminen, työllisyys- ja osallistumislukujen nostaminen sekä vahvan ja yhteisvastuuseen perustuvan sosiaaliturvajärjestelmän tarjoaminen). Julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä voitaisiin parantaa varmistamalla riittävät perusylijäämät keskipitkällä aikavälillä ja jatkamalla Belgian sosiaaliturvajärjestelmän uudistamista etenkin eläkejärjestelmän osalta. Komission viimeisimmän arvion mukaan julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyteen liittyvät riskit vaikuttavat korkeilta.

(11)

Merkittävä haaste Belgialle on sen varmistaminen, että rahoitussektori on vakaa ja toimiva, jotta se voi vastata reaalitalouden rahoituksenvälitystarpeisiin. Finanssikriisi on kahden viime vuoden aikana koetellut Belgian rahoitussektoria, minkä seurauksena taseet ovat pienentyneet, valtiontukea on myönnetty huomattava määrä ja pankkivalvontaa on muutettu. Pankkisektorin rahoitustilanne on edelleen hauras. Belgian pankkisektori on myös hyvin keskittynyt ja suhteellisen suuri talouden kokoon nähden.

(12)

Vuonna 1996 annetussa laissa työllisyyden edistämisestä ja kilpailukyvyn ennakoivasta turvaamisesta säädetään, että palkkojen kehityksen Belgiassa olisi vastattava palkkojen kehitystä sen kolmessa naapurimaassa (Ranskassa, Saksassa ja Alankomaissa), jotta työvoimakustannukset voitaisiin pitää hallinnassa. Tämän lain avulla ei kuitenkaan ole pystytty estämään sitä, että palkat ovat Belgiassa vuosina 2005–2010 kasvaneet nopeammin kuin sen kolmessa naapurivaltiossa samalla kun tuottavuuden kasvu on ollut hitaampaa kuin näissä maissa. Yksikkötyökustannukset ovat tämän seurauksena kasvaneet Belgiassa nopeammin kuin sen naapurimaissa ja euroalueella keskimäärin. Ongelma on erityisen suuri siksi, että Belgia on erikoistunut tuotteisiin, joissa teknologian osuus on suhteellisen vähäinen, joten se kohtaa erittäin kovaa kilpailua alhaisemman kustannustason maista. Vaikka palkkasääntö auttaa rajaamaan palkkaneuvotteluja, sääntöä voitaisiin parantaa siten, että otetaan huomioon erot tuottavuuden kasvussa, ja siten, että käyttöön otetaan nykyistä tehokkaampi järjestelmä jälkikäteen tehtäviä korjauksia varten tapauksissa, joissa tavoitteita ei saavuteta.

(13)

Työmarkkinoilla on tiettyjä jäykkyyksiä, jotka ovat merkittäviä esteitä työn vastaanottamiselle; näitä ovat kestoltaan rajoittamaton työttömyysetuuskausi, korkea todellinen marginaaliveroaste ja suuri verokiila (etenkin matalapalkkaisten työntekijöiden tapauksessa) sekä työnteon aloittamiseen liittyvä sosiaaliavun lakkauttamisen ja korkean veroasteen yhteisvaikutus. Lisäksi ikääntyneille tarjolla olevat useat mahdollisuudet työmarkkinoilta poistumiseen kannustavat työnteon lopettamiseen ennen lakisääteistä 65 vuoden eläkeikää. Aktiivisten työvoimapoliittisten toimenpiteiden lisäuudistuksilla ja niiden laajentamisella koskemaan yli 50-vuotiaita voitaisiin osaltaan nostaa kokonaistyöllisyysastetta ja parantaa työnhaun kannustimia. Lisäksi työttömyysetuuksien tason alentaminen edelleen työttömyyden jatkuessa ja työttömyysetuuskauden lyhentäminen tarjoaisivat nuorille nykyistä enemmän kannustimia työmarkkinoille tulemiseen. Varhaiseläkkeelle siirtymisen edellytysten tiukentamisella kannustettaisiin ikääntyneitä työntekijöitä säilymään työvoiman piirissä ja työelämästä jo jonkin aikaa poissa olleita ikääntyneitä työntekijöitä palaamaan työmarkkinoille. Lisäksi EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten työllisyysaste (40,9 prosenttia) on paljon EU:n keskiarvoa alempi.

(14)

Työhön kohdistuva kokonaisverorasitus on Belgiassa EU:n suurimpia, ja tätä rasitusta vähentämällä työnteosta voitaisiin näin ollen tehdä houkuttelevampaa. Kun otetaan kuitenkin huomioon jatkossa tarvittavat merkittävät vakauttamistoimet, tämän rasituksen vähentämistä on tarpeen kompensoida vastaavilla vähemmän vääristävien verojen korotuksilla, eli esimerkiksi kulutusverojen korotuksilla tai ympäristöverojen painottamisella. Belgiassa energian implisiittinen veroaste on huomattavasti matalampi kuin sen naapurimaissa. Sen lisäksi, että työn verokiila on Belgiassa suuri, ympäristöverojen suhde työhön kohdistuviin veroihin on koko EU:n alhaisin. Tämä on osaltaan johtanut tilanteeseen, jolle on ominaista sekä korkea työttömyys että melko suuri energiankulutus, mikä puolestaan vaikeuttaa työllisyyteen ja energiatehokkuuteen liittyvien tavoitteiden saavuttamista.

(15)

Monien tavaroiden ja palvelujen hinnat ovat yleisesti ottaen korkeammat kuin muissa jäsenvaltioissa, mikä on osoitus siitä, että kilpailupaineita on vähän etenkin vähittäismarkkinoilla ja verkkotoimialoilla, sekä siitä, että valvontakehys on heikko. Vähittäiskaupan alalla markkinoille tulon esteitä ja toiminnan rajoituksia on runsaasti. Kilpailua rajoitetaan edelleen säännöksillä, joilla rajoitetaan aukioloaikoja, suojataan vakiintuneita toimijoita alalle pyrkiviltä uusilta yrityksiltä ja estetään uusien liiketoimintamallien ja teknologioiden levittämistä. Verkkotoimialojen kilpailua haittaa Belgiassa yleisesti ongelma, joka johtuu vakiintuneen operaattorin vahvasta asemasta ja merkittävistä markkinoille pääsyn esteistä muihin jäsenvaltioihin verrattuna, mikä merkitsee sitä, että kyseisillä aloilla aikaisemmin monopoliasemassa olleet toimijat pystyvät edelleen korkeampia hintoja veloittamalla saamaan suurempia voittoja kuin kilpailumarkkinoilla olisi mahdollista.

(16)

Belgian viranomaiset ovat tehneet useita Euro Plus -sopimukseen liittyviä sitoumuksia. Sitoumukset koskevat sopimuksen neljää osa-aluetta. Niissä keskitytään toimiin, joiden tavoitteena on supistaa alijäämää, pitää energian hinnat kurissa, kannustaa kilpailua, hallita reaalipalkkojen kasvua, ottaa käyttöön valvontakehys rahoitussektorin seurantaa varten sekä toteuttaa toimenpiteitä todellisen eläkeiän nostamiseksi. Ei ole kuitenkaan tietoa toimenpiteistä, joita on toteutettava vaadittavan julkiseen talouteen liittyvän tavoitteen saavuttamiseksi, eikä siitä, miten reaalipalkkojen kasvu ja energian hinnat voitaisiin pitää kurissa. Varhaiseläkejärjestelmien osalta ei ole selvää, aiotaanko niin kutsuttua sukupolvien välistä solidaarisuussopimusta tarkastella uudelleen ja milloin tällainen uudelleentarkastelu on tarkoitus tehdä sekä millaisia vaikutuksia sillä olisi konkreettisten toimenpiteiden tasolla. Nämä sitoumukset on arvioitu ja otettu huomioon suosituksissa.

(17)

Komissio on arvioinut vakausohjelman ja kansallisen uudistusohjelman sekä Euro Plus -sopimuksen. Se on ottanut huomioon niiden merkityksen Belgian finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta sekä sen, ovatko ne EU:n sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska EU:n talouden ohjausta ja hallintaa on tarpeen tehostaa kokonaisuudessaan antamalla EU:n tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. Tämän perusteella komissio katsoo, että alijäämää pitäisi olla mahdollista supistaa vuonna 2011 suunniteltua enemmän ja että uusia vakauttamistoimia olisi esitettävä vuotta 2012 ja sen jälkeisiä vuosia varten. Julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden parantamiseksi tarvitaan eläkejärjestelmään liittyviä lisäuudistuksia. Lisäksi olisi toteutettava toimia kilpailukyvyn parantamiseksi, työllistymisen tukemiseksi, työhön kohdistuvan verorasituksen siirtämiseksi kulutukseen ja energiaan sekä investointi- ja kasvumahdollisuuksien lisäämiseksi palvelualalla ja verkkotoimialoilla.

(18)

Neuvosto on tutkinut Belgian vuoden 2011 tarkistetun vakausohjelman edellä esitetyn arvioinnin perusteella ja ottaen huomioon myös Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 7 kohdan nojalla 2 päivänä joulukuuta 2009 annetun neuvoston suosituksen, ja sen lausunto (3) esitetään erityisesti 1 ja 2 suosituksissa,

1.

hyödyntää käynnissä olevaa talouden elpymistä nopeuttaakseen liiallisen alijäämän korjaamista; toteuttaa tätä varten tarvittavat erityistoimenpiteet, jotka koskevat lähinnä menopuolta, vuoden 2012 talousarvioon mennessä saavuttaakseen keskimääräisen vuotuisen julkisen talouden tervehdyttämisen, joka on liiallista alijäämää koskevassa menettelyssä annettujen suositusten mukainen, jolloin korkea julkisen talouden velkasuhde saadaan käännettyä laskuun; julkisen talouden alijäämän pitäisi tämän seurauksena olla huomattavasti alle viitearvon eli alle 3 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoteen 2012 mennessä; varmistaa, että keskipitkän aikavälin tavoitetta lähestytään vuosittain vähintään 0,5 prosentilla suhteessa BKT:hen;

2.

parantaa julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä; EU:n kolmiosaisen strategian puitteiden mukaisesti painopisteen olisi oltava ikääntymiseen liittyvien menojen hillitsemisessä, erityisesti ehkäisemällä varhaista työmarkkinoilta poistumista todellisen eläkeiän nostamiseksi selvästi; olisi harkittava myös toimenpiteitä, joilla luodaan yhteys lakisääteisen eläkeiän ja elinajanodotteen välille;

3.

puuttuu rahoitussektorin rakenteellisiin heikkouksiin erityisesti viemällä rakenneuudistuksen päätökseen pankeissa, joilla ei ole riittävästi rahoitettua ja elinkelpoista liiketoimintamallia;

4.

toteuttaa toimenpiteitä, joilla työmarkkinaosapuolia kuullen ja kansallisen käytännön mukaisesti uudistetaan palkkaneuvottelujärjestelmää ja palkkojen indeksointijärjestelmää sen varmistamiseksi, että palkkakehitys vastaa paremmin työvoiman tuottavuuden ja kilpailukyvyn kehitystä;

5.

lisää osallistumista työmarkkinoille vähentämällä matalapalkkaisten raskasta vero- ja sosiaaliturvataakkaa talousarvion kannalta neutraalilla tavalla sekä ottamalla käyttöön järjestelmän, jossa työttömyysetuudet vähenevät asteittain työttömyyskauden jatkuessa; toteuttaa toimenpiteitä, joilla verorasitusta siirretään työstä kulutukseen ja joilla verojärjestelmästä tehdään ympäristöystävällisempi; tehostaa aktiivista työmarkkinapolitiikkaa ottamalla toimenpiteiden kohteeksi ikääntyneet työntekijät ja muita heikommassa asemassa olevat ryhmät;

6.

ottaa käyttöön toimenpiteitä kilpailun lisäämiseksi vähittäiskaupan alalla vähentämällä markkinoille pääsyn esteitä ja toiminnan rajoituksia; ja ottaa käyttöön toimenpiteitä kilpailun lisäämiseksi sähkö- ja kaasumarkkinoilla lisäämällä alakohtaisesta sääntelystä vastaavien viranomaisten sekä kilpailuviranomaisten toiminnan vaikutusta.

15.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/5

(1)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 26 päivänä maaliskuuta 2010 komission ehdotuksen, jolla käynnistetään uusi työllisyys- ja kasvustrategia, Eurooppa 2020. Strategian lähtökohtana on tehostaa talouspolitiikan koordinointia. Strategia keskitetään avainalueisiin, joilla tarvitaan toimia Euroopan kestävän kasvun vauhdittamiseksi ja kilpailukyvyn lisäämiseksi.

(2)

Neuvosto antoi 13 päivänä heinäkuuta 2010 suosituksen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista (2010–2014) ja hyväksyi 21 päivänä lokakuuta 2010 päätöksen jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (2). Yhdessä nämä muodostavat ns. yhdennetyt suuntaviivat. Jäsenvaltioita kehotettiin ottamaan yhdennetyt suuntaviivat huomioon kansallisessa talous- ja työllisyyspolitiikassaan.

(3)

Komissio hyväksyi 12 päivänä tammikuuta 2011 ensimmäisen vuotuisen kasvuselvityksen. Tästä alkoi uusi talouden ohjauksen ja hallinnan jakso EU:ssa ja ensimmäinen politiikan yhdennetyn etukäteiskoordinoinnin EU-ohjausjakso, jonka perusta on Eurooppa 2020 -strategiassa.

(4)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 25 päivänä maaliskuuta 2011 julkisen talouden vakauttamisen ja rakenneuudistuksen painopisteet (jotka ovat 15 päivänä helmikuuta ja 7 päivänä maaliskuuta 2011 annettujen neuvoston päätelmien ja komission vuotuisen kasvuselvityksen mukaisia). Se korosti, että etusijalle on asetettava talousarvioiden tervehdyttäminen ja julkisen talouden kestävyyden palauttaminen, työttömyyden vähentäminen työmarkkinauudistusten avulla sekä uudet kasvua edistävät toimet. Se kehotti kaikkia jäsenvaltioita toteuttamaan näihin painopisteisiin perustuvia konkreettisia toimenpiteitä, jotka sisällytetään niiden vakaus- tai lähentymisohjelmiin ja kansallisiin uudistusohjelmiin.

(5)

Lisäksi Eurooppa-neuvosto kehotti 25 päivänä maaliskuuta 2011 Euro Plus -sopimukseen osallistuvia jäsenvaltioita esittämään sitoumuksensa niin ajoissa, että ne voidaan sisällyttää vakaus- tai lähentymisohjelmiin ja kansallisiin uudistusohjelmiin.

(6)

Bulgaria toimitti vuosia 2011–2014 koskevan lähentymisohjelmansa vuoden 2011 tarkistuksen ja vuoden 1011 kansallisen uudistusohjelmansa 15 päivänä huhtikuuta 2011. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon.

(7)

Talouskriisi katkaisi voimakkaan kasvun, jota ylläpitivät merkittävä ulkomaisten suorien sijoitusten virta ja luotonannon kasvu. Vuoden 2010 toisella neljänneksellä BKT kääntyi jälleen kasvuun, kun se oli kumulatiivisesti laskenut 7,1 prosenttia huipustaan, ja BKT:n määrä pysyi pitkälti tasaisena koko vuoden 2010. Merkittävimpiä kasvutekijöitä ovat olleet viennin vahva nousu ja varastojen täydennys. Julkisen talouden rahoitusasema oli ennen kriisiä ylijäämäinen, mutta vuonna 2009 alijäämää oli 4,7 prosenttia suhteessa BKT:hen ja 3,2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2010. Tuotanto ja työllisyys kasvoivat vientivetoisilla aloilla, mutta rakennus- ja kiinteistöalalla sekä vähittäiskaupassa on ollut hiljaista, mikä on hillinnyt elpymistä kuluneena vuonna. Tuotannon korjausliike näkyi eniten työllisyydessä, ja työpaikkoja on vuoden 2008 huippulukemista menetetty noin 358 000. Tämän seurauksena työttömyys kasvoi useamman prosenttiyksikön 10,2 prosenttiin vuonna 2010, eikä työllisyyden uskota palaavan kriisiä edeltäneelle tasolleen keskipitkällä aikavälillä.

(8)

Neuvosto on asetuksen (EY) N:o 1466/97 mukaisen tarkistetun lähentymisohjelman arvioinnin perusteella sitä mieltä, että julkisen talouden ennusteiden perustana oleva makrotalouden skenaario perustuu komission yksiköiden talousennusteen ennusteita optimistisempiin kasvuennusteisiin. Tarkistettuun lähentymisohjelmaan sisältyy liiallisen alijäämän korjaaminen vuonna 2011 neuvoston 13 päivänä heinäkuuta 2010 antaman suosituksen mukaisesti, ja sen jälkeenkin alijäämää supistetaan edelleen. Julkista taloutta sopeutettiin vuonna 2010 rakenteellisesti huomattavasti ja etupainotetusti yli 2 prosenttiyksikköä, mutta vuonna 2011 julkisen talouden sopeutus jää selvästi alle suosituksen, joka on vähintään 0,75 prosenttia suhteessa BKT:hen. Liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn koko kauden osalta julkisen talouden sopeutus on edelleen keskimäärin yli 1 % suhteessa BKT:hen. Ohjelmassa ei kuitenkaan anneta riittävän tarkkoja tietoja suunnitelluista julkisen talouden toimenpiteistä, joilla vuosien 2012–2014 julkisen talouden tavoitteet on määrä saavuttaa. Alaspäin tarkistettu keskipitkän aikavälin tavoite, joka on vuonna 2014 saavutettava 0,6 prosentin rakenteellinen alijäämä suhteessa BKT:hen, on edelleen vaadittua vähimmäistasoa haastavampi. Tavoite on vakaus- ja kasvusopimuksen mukainen, ja se on määrä saavuttaa lähentymisohjelmakauden lopussa (vuonna 2014). Sen jälkeen, kun liiallinen alijäämä on suunnitellusti saatu korjattua vuonna 2011, vuosiksi 2012–2014 suunnitellut keskimääräiset vuotuiset rakenteelliset julkisen talouden toimet jäävät kuitenkin selvästi alle vuotuisen rakenteellisen sopeutuksen suositellun vähimmäismäärän, joka on 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Talousnäkymien hiljalleen parantuessa lähentymisohjelmassa olisi pyrittävä saavuttamaan keskipitkän aikavälin tavoite nopeammin. Kun julkisen talouden menojen vuosiksi 2012–2013 ennustettua kasvua verrataan varovaiseen arvioon potentiaaliseen tuotannon kasvusta keskipitkällä aikavälillä, ennuste vaikuttaa optimistiselta, ja siitä aiheutuu riski julkisen talouden rakenteelliselle rahoitusasemalle keskipitkällä aikavälillä.

(9)

Liiallisen alijäämän korjaaminen suunnitellusti vuoden 2011 loppuun mennessä auttaa palauttamaan luottamusta ja lisäämään hallituksen politiikan uskottavuutta. Keskipitkällä aikavälillä on tärkeä saavuttaa pienen rakenteellisen alijäämän tavoite, 0,6 prosenttia suhteessa BKT:hen, sen varmistamiseksi, että finanssipolitiikka tukee harjoitettavaa rahapolitiikkaa. Julkisen talouden vakauttamistoimia kuitenkin haittaa julkisen sektorin tehottomuus. Tämä saattaa johtaa huomattaviin menopaineisiin, kun talousarviotulot ovat todennäköisesti rakenteellisesti pienempiä kuin kriisiä edeltäneinä huippuvuosina. Siksi tarvitaan kunnianhimoisia julkisen talouden uudistuksia, jotta saadaan aikaan tarvittava julkisen talouden sopeutus ja voidaan varmistaa rahoitus tarvittavien rakenneuudistusten täytäntöönpanoon, EU:n tukemien hankkeiden osarahoitus mukaan luettuna.

(10)

Bulgarian finanssipolitiikka toimi ennen kriisiä suotuisassa talousympäristössä hyvin. Julkisen talouden tavoitteisiin päästiin säännönmukaisesti, ja finanssipoliittisia puskureita kertyi huomattavasti. Talouskriisin vaikutuksesta talousarvio oli vuonna 2009 ensimmäisen kerran moneen vuoteen alijäämäinen, ja rikottiin sääntöä, jonka mukaan talousarvion on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen ja julkisten menojen osuuden on oltava alle 40 prosenttia suhteessa BKT:hen. Tämä liittyi osittain menosuunnittelun ja -valvonnan heikkouksiin. Siinä näkyi myös se tosiasia, että kriisiä edeltäneestä vilkkaasta taloudellisesta toiminnasta saaduilla ennakoimattomilla tuloilla oli rahoitettu satunnaisten menojen suhteellisen suurta lisäystä ja sosiaaliturvamaksujen leikkauksia. Näiden ongelmien ratkaisemiseksi viranomaiset pyrkivät useilla aloitteilla parantamaan menovalvontaa sekä seuranta- ja raportointijärjestelmiä, hyväksymällä muun muassa kattavan lainsäädäntöpaketin, jolla vahvistetaan finanssipoliittisia sääntöjä ja keskipitkän aikavälin julkisen talouden kehystä. Paketin odotetaan lisäävän julkisen talouden kurinalaisuutta ja politiikkojen ennakoitavuutta, vähentävän makrotalouden epävakautta ja varmistavan finanssipolitiikan myötäsyklisyyden vähenemisen. Komission tuoreimman arvion mukaanjulkisen talouden pitkän aikavälin riskit ovat keskitasoa.

(11)

Kriisiä edeltäneinä huippuvuosina työmarkkinat kiristyivät huomattavasti ja palkat nousivat tuottavuuden kasvua nopeammin.Tämä johti siihen, että keskimääräinen palkkataso nousi ja lähestyi EU:n keskiarvoa. Enimmillään palkat nousivat vuositasolla lähes 20 prosenttia vuoden 2007 viimeisellä neljänneksellä. Laskusuhdanteen jälkeen palkkakehitys on alkanut hidastua, vaikka työsopimussuhteessa työskentelevien palkansaajien (noin 65 prosenttia työvoimasta) palkat nousivat vielä lähes 10 prosenttia eli suhteellisen paljon.

(12)

Työmarkkinoille osallistumisen esteet heijastavat työmarkkinatilanteen viimeaikaista heikkenemistä kriisin aikana ja sitä, ettei aktiivista työmarkkinapolitiikkaa ole harjoitettu riittävästi, ja toisaalta taas siitä, että työvoimaviranomaisten toiminta on alirahoitettua. Julkiset palvelut aktivoimisen, työnhaussa avustamisen ja uudelleenkoulutuksen osa-alueilla ovat laadultaan riittäämättömiä. Politiikan suunnitteluprosessin parantamiseksi on edelleen vahvistettava ohjelmien heikkoa seuranta- ja arviointikapasiteettia. Työllisyys- ja sosiaalipolitiikan ministeriön hiljattain teettämän raportin (”Julkisten työvoimapalvelujen nettovaikutusten arvioinnin päätulokset”) mukaan työttömien työnhakua saataisiin tehostettua, jos palvelut olisivat yksilöllisempiä ja laadukkaampia ja työvoimatoimistojen infrastruktuuria parannettaisiin.

(13)

Talouskriisi vaikuttaa edelleen työmarkkinoihin. Työttömyysaste kasvoi 5,4 prosentista 10,2 prosenttiin vuosien 2008 ja 2010 välillä, ja nuorten (15–24-vuotiaiden) työttömyysaste oli 23,2 prosenttia vuonna 2010. Kriisi kosketti erityisesti matalan osaamistason työntekijöitä (joihin kuuluu myös suuri osa romanivähemmistöstä), joita työttömistä on lähes 70 prosenttia. Pitkäaikaistyöttömien osuus (46 prosenttia vuonna 2010) on suurempi kuin EU:ssa keskimäärin (40 prosenttia vuonna 2010), ja ongelmasta saattaa tulla rakenteellinen. Nuorten työvoimaosuus on jatkuvasti pysytellyt alle kahden kolmasosan EU:n keskiarvosta (29,5 prosenttia vuonna 2009, EU:ssa 43,8 prosenttia). Nuorten työllisyysaste oli 24,8 prosenttia vuonna 2009 (EU:ssa 35,2 prosenttia). Myös niiden nuorten osuus, jotka eivät ole koulutuksessa eivätkä töissä (19,5 prosenttia 15–24-vuotiaista), on Bulgariassa suurin. Yksi suurimmista nuorten työmarkkinoille osallistumisen esteistä on se, että mahdollisuuksia yhdistää opiskelu ja työskentely etenkin työmarkkinoille siirtymistä helpottavien opiskelualan harjoittelu- ja oppisopimuspaikkojen avulla on vähän.

(14)

Vaikka koulutustaso on keskiarvoa parempi, Bulgariassa on yli 40 prosenttia luku- ja laskutaidoiltaan heikkoja. Tämä on merkki siitä, että koulutusjärjestelmää on varaa parantaa, jotta se vastaisi paremmin työmarkkinoiden tarpeisiin. Jokin aika sitten tehdyn koulujen hajauttamisuudistuksen positiivisten tulosten perusteella laadittavan esikoulu- ja koululain uskotaan tarjoavan joitakin ratkaisuja, joita voidaan vielä vahvistaa taloudellisen itsenäisyyden, esikouluopetukseen osallistumisen ja ulkoisen arvioinnin sekä vastuullisuuden varmistamisen osalta. Koulun keskeyttämisaste (14,7 prosenttia vuonna 2009) on lähellä EU:n keskiarvoa, mutta se on erityisen korkea romanien keskuudessa (arviolta 43 prosenttia vuonna 2008). Korkea-asteen koulutuksen saaneiden osuus (27,9 prosenttia vuonna 2009) on pienempi kuin EU:ssa keskimäärin (32,2 prosenttia). Korkeakoulutuksen uudistus on Bulgariassa viivästynyt huomattavasti. Uudistustarpeisiin päästäneen vastaamaan uudella korkeakoululailla, jota esitettiin jo vuonna 2010, mutta joka sittemmin vedettiin pois käsittelystä.

(15)

Eläkeuudistusta, josta päätettiin vuonna 2010, ei ole kytketty elinajanodotteeseen eikä terveydenhuolto- ja pitkäaikaishoitojärjestelmän tilanteeseen. Täytäntöönpanoaika on vuodesta 2011 vuoteen 2026 siten, että suurin osa toimenpiteistä tulee voimaan ajanjakson jälkipuoliskolla, mikä saattaa vaarantaa eläkejärjestelmän ensimmäisen pilarin täytäntöönpanon ja kestävyyden.

(16)

Bulgariassa köyhyys on vakavampi ongelma kuin EU:ssa keskimäärin (41,9 prosenttia väestöstä kokee vakavaa aineellista puutetta, kun vastaava luku EU:ssa on 8,1 prosenttia). Noin 66 prosenttia vanhuksista elää köyhyysuhan alla. Tämä on huomattavasti enemmän kuin EU:ssa keskimäärin. Parin viimeisen vuoden aikana on näkynyt merkkejä elinolosuhteiden heikkenemisestä. Kun otetaan huomioon väestörakenne, köyhyyden poistamista koskevien kansallisen uudistusohjelman tavoitteiden saavuttaminen riippuu pitkälti siitä, että iäkkäämpiä työntekijöitä ja epäedullisessa asemassa olevia henkilöitä koskevat politiikat suunnitellaan asianmukaisesti ja että sosiaaliset tulonsiirrot ovat riittäviä. Kansalliseen uudistusohjelmaan sisältyy romanien (arviolta 10 prosenttia väestöstä (3)) integroimiseen tähtäävän toimintastrategian laatiminen, jotta monet työllisyyteen, koulutukseen, terveydenhuoltoon ja asumiseen liittyvät esteet saataisiin poistettua yhdellä kattavalla suunnitelmalla.

(17)

Julkisten palvelujen tehottomuus estää edelleen kasvua. Vaikka julkisia palveluja on hiljattain virtaviivaistettu, julkishallinnon uudistuksessa ei ole puututtu henkilöstön eikä avaintoimintojen laatuun. Kiinteitä laajakaistayhteyksiä on Bulgariassa hyvin vähän – 14,9 prosenttia eli toiseksi vähiten EU:ssa – mikä rajoittaa myös sähköisesti tuotettujen palvelujen laajenemista.

(18)

Julkisten hankintojen epäsäännönmukaisuusaste on 60 prosenttia kaikista tarkistetuista hankintamenettelyistä ja vieläkin suurempi laajoissa julkisissa infrastruktuurihankkeissa, joissa viranomaisilta edellytetään etukäteisvalvontaa. Julkistalouden tarkastusviraston kapasiteettia on supistettu huomattavasti vuonna 2006, ja tämän seurauksena virasto teki etukäteistarkastuksen ainoastaan 12 prosentissa julkisista hankintamenettelyistä vuosina 2007–2009. Ministerineuvosto on hyväksynyt julkisia hankintoja koskevan lain ja julkistalouden tarkastusta koskevan lain viimeaikaiset muutokset, jotka on lähetetty parlamenttikäsittelyyn.

(19)

Bulgarian talous on yksi energiaintensiivisimmistä EU:ssa. Silmiinpistävä esimerkki tästä on kotitalouksien lämmitys, jossa suurimman ongelman aiheuttavat huonosti hoidetut moniasuntoiset talot. Tukikelpoisuussääntöihin hiljattain tehtyjen muutosten myötä EU:n rakennerahastovaroja voidaan käyttää energiatehokkuuteen tähtääviin investointeihin. Investointeja on tehty vähän, kun energia- ja liikenneveroista saatavat tulot ovat laskeneet suhteessa BKT:hen sekä suhteessa työhön kohdistuviin veroihin, jotka ylittävät selvästi EU:n keskiarvon. Energiamarkkinoille pääsyä haittaavat vähentynyt kilpailu ja epäselvät hinnanmääritysmekanismit.

(20)

Bulgaria on tehnyt useita sitoumuksia Euro Plus -sopimuksen nojalla. Julkisessa taloudessa nämä sitoumukset koskevat julkisen talouden kestävyyden tukemista eläkeuudistustoimenpiteillä, joilla pyritään varmistamaan tulosperusteinen palkkaus julkisella sektorilla jäädyttämällä eläkkeet ja palkat vuoteen 2013 asti ja vahvistamalla julkisen talouden kehystä julkisen talouden vakautussopimuksella, joka sisältää sitovia määrällisiä finanssipoliittisia sääntöjä. Työllisyyden edistämiseksi toteutetaan toimenpiteitä, joilla vähennetään pimeää työtä ja lisätään työmarkkinoille osallistumista. Kilpailukykyä koskevissa toimenpiteissä keskitytään hallinnollisen taakan vähentämiseen ja sähköisen hallinnon lisäämiseen sekä koulutukseen pääsyn ja koulutusjärjestelmän tulosten parantamiseen. Edellä mainitut sitoumukset koskevat kolmea sopimuksen neljästä osa-alueesta (rahoitusala jää ulkopuolelle). Niillä jatketaan lähentymisohjelmassa ja kansallisessa uudistusohjelmassa hahmoteltuja laajempia uudistusohjelmia ja vauhditetaan uudistushankkeita julkisen talouden ohjausjärjestelmän, julkisen hallinnon ja koulutuksen aloilla. Euro Plus -sopimuksen nojalla tehdyt sitoumukset on arvioitu ja otettu huomioon suosituksissa.

(21)

Komissio on arvioinut lähentymisohjelman ja kansallisen uudistusohjelman sekä Euro Plus -sopimuksen nojalla tehdyt sitoumukset. Se on ottanut huomioon niiden merkityksen Bulgarian finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta. Lisäksi se on arvioinut, ovatko ne EU:n sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska EU:n talouden ohjausta ja hallintaa on tarpeen tehostaa kokonaisuudessaan antamalla EU:n tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. Komission mukaan vuoden 2010 huomattavan ja etupainotetun julkisen talouden vakautuksen jälkeen vuotta 2011 koskevat julkisen talouden vakauttamissuunnitelmat olisi pantava täytäntöön suunnitellusti ja alijäämä olisi saatettava alle 3 prosentin viitearvon 13 päivänä heinäkuuta 2010 annetun neuvoston suosituksen mukaisesti. Tarkistetussa ohjelmassa ei anneta riittävästi tietoja suunnitelluista julkisen talouden toimenpiteistä, joilla julkisen talouden tavoitteet vuosiksi 2012–2014 on määrä saavuttaa, ja siinä olisi voitu varmistaa valitun keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttaminen nopeammassa tahdissa. Julkisen talouden kehyksen vahvistamisella luodaan perusta julkisen talouden kurinalaisuudelle ja lisätään hallituksen politiikan ennustettavuutta ja uskottavuutta keskipitkällä aikavälillä. Kilpailukykyä olisi vielä vahvistettava ihmisten työllistymisen helpottamiseksi, monia esteitä kohtaavien muita heikommassa asemassa olevien ryhmien suojelemiseksi, julkishallinnon ja sääntelyviranomaisten valmiuksien kehittämiseksi, resurssitehokkuuden parantamiseksi sekä investointi- ja kasvumahdollisuuksien avaamiseksi.

(22)

Neuvosto on tutkinut Bulgarian vuoden 2011 tarkistetun lähentymisohjelman edellä esitetyn arvioinnin perusteella ja ottaen huomioon myös Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 7 kohdan nojalla 13 päivänä heinäkuuta 2010 annetun neuvoston suosituksen. Neuvoston lausunto (4) on esitetty erityisesti alla olevissa suosituksissa 1 ja 2. Neuvosto on tutkinut Bulgarian kansallisen uudistusohjelman ottaen huomioon 25 päivänä maaliskuuta 2011 hyväksytyt Eurooppa-neuvoston päätelmät,

1.

jatkaa talousarvion tehokasta toteutusta korjatakseen liiallisen alijäämän vuonna 2011 liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn nojalla 13 päivänä kesäkuuta 2010 annetun neuvoston suosituksen mukaisesti; täsmentää vuosien 2012–2014 julkisen talouden strategiaa tukevat toimenpiteet; hyödyntää talouden elpymistä varmistaakseen riittävän edistymisen keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamisessa pääasiassa niin, että menojen kasvu pidetään tiukasti hallinnassa antamalla etusija kasvua edistäville menoille;

2.

parantaa edelleen julkisen talouden suunnittelun ennustettavuutta ja täytäntöönpanon valvontaa suoriteperusteisuus mukaan lukien, erityisesti vahvistamalla julkisen talouden ohjausjärjestelmää; suunnittelee ja ottaa tätä varten käyttöön sitovat finanssipoliittiset säännöt ja hyvin määritellyn keskipitkän aikavälin julkisen talouden kehyksen, jolla varmistetaan läpinäkyvyys kaikilla hallinnon tasoilla;

3.

panee täytäntöön työmarkkinaosapuolten kanssa sovitut toimenpiteet nykyisen eläkejärjestelmän uudisstamiseksi, jouduttaa eräitä uudistuksen avaintoimia todellisen eläkkeellesiirtymisiän nostamiseksi ja varhaisen työmarkkinoilta poistumisen vähentämiseksi, kuten nostamalla asteittain sosiaalivakuutuksen vaatimaa työssäoloaikaa, sekä vahvistaa politiikkoja, joilla autetaan iäkkäämpiä työntekijöitä pysymään työssä pitempään;

4.

edistää työmarkkinaosapuolia kuullen ja kansallisia käytäntöjä noudattaen sekä käynnissä olevaan lähentymiseen huomiota kiinnittäen politiikkoja, joilla varmistetaan, että palkkojen nousu vastaa paremmin tuottavuuden kehitystä ja tukee kilpailukykyä;

5.

pyrkii vastaamaan erityisesti monia esteitä kohtaavien, muita heikommassa asemassa olevien ryhmien köyhyyden torjumisen ja sosiaalisen osallisuuden edistämisen haasteisiin; ryhtyy toimiin julkisten työvoimapalvelujen nykyaikaistamiseksi vahvistaakseen niiden valmiutta sovittaa yhteen osaamisprofiilit ja työmarkkinoiden kysyntä, ja kohdistamalla tukitoimia keskitetysti vähän koulutetuille nuorille; edistää koulutusuudistusta hyväksymällä esikoulu- ja koululain sekä uuden korkeakoululain vuoden 2012 puoliväliin mennessä;

6.

tehostaa pyrkimyksiä kehittää hallinnollisia valmiuksia keskeisillä hallinnonaloilla ja sääntelyvirastoissa, jotta julkiset palvelut pystyvät tehokkaammin vastaamaan kansalaisten ja yritysten tarpeisiin; ottaa käyttöön ja panee tehokkaasti täytäntöön toimenpiteitä, joilla julkiset hankinnat tarkastetaan riskinarviointien perusteella ja vahvistetaan viranomaisten valmiuksia estää sääntöjenvastaisuuksia ja määrätä niistä seuraamuksia, jotta julkisten varojen käytön laatua ja rahalle saatavaa vastinetta saadaan parannettua;

7.

poistaa markkinoille pääsyn esteet, tuottotakuujärjestelyt sekä hintavalvonnan, ja varmistaa Bulgarian energia-alan sääntelyviranomaisen täyden riippumattomuuden, jotta sähkö- ja kaasumarkkinoille saadaan lisää kilpailua; ottaa käyttöön kannustimia rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi.

15.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/10

(1)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 26 päivänä maaliskuuta 2010 komission ehdotuksen, jolla käynnistetään uusi työllisyys- ja kasvustrategia, Eurooppa 2020, joka perustuu talouspolitiikan koordinoinnin tehostamiseen ja keskittyy avainalueisiin, joilla tarvitaan toimia Euroopan kestävän kasvun vauhdittamiseksi ja kilpailukyvyn lisäämiseksi.

(2)

Neuvosto antoi 13 päivänä heinäkuuta 2010 suosituksen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista (2010–2014) ja hyväksyi 21 päivänä lokakuuta 2010 päätöksen jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (2), jotka yhdessä muodostavat ns. yhdennetyt suuntaviivat. Jäsenvaltioita kehotettiin ottamaan yhdennetyt suuntaviivat huomioon kansallisessa talous- ja työllisyyspolitiikassaan.

(3)

Komissio hyväksyi 12 päivänä tammikuuta 2011 ensimmäisen vuotuisen kasvuselvityksen, joka tarkoitti uuden talouden ohjauksen ja hallinnan jakson alkua EU:ssa ja ensimmäistä politiikan yhdennetyn etukäteiskoordinoinnin EU-ohjausjaksoa, jonka perusta on Eurooppa 2020 -strategiassa.

(4)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 25 päivänä maaliskuuta 2011 julkisen talouden vakauttamisen ja rakenneuudistuksen painopisteet (jotka ovat 15 päivänä helmikuuta ja 7 päivänä maaliskuuta 2011 annettujen neuvoston päätelmien ja komission vuotuisen kasvuselvityksen mukaisia). Se korosti, että etusijalle on asetettava talousarvioiden tervehdyttäminen ja julkisen talouden kestävyyden palauttaminen, työttömyyden vähentäminen työmarkkinauudistusten avulla sekä uudet kasvua edistävät toimet. Se kehotti kaikkia jäsenvaltioita toteuttamaan näihin painopisteisiin perustuvia konkreettisia toimenpiteitä, jotka sisällytetään niiden vakaus- tai lähentymisohjelmiin ja kansallisiin uudistusohjelmiin.

(5)

Unkari toimitti vuosia 2011–2015 koskevan vuoden 2011 tarkistetun lähentymisohjelmansa sekä vuoden 2011 kansallisen uudistusohjelmansa 15 päivänä huhtikuuta 2011. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon.

(6)

Talouskriisi horjutti pahoin Unkarin taloutta syksyllä 2008, eikä maa enää saanut rahoitusta markkinoilta. Ratkaistakseen ongelmat Unkari otti käyttöön sopeutusohjelman, jossa etusijalle asetettiin julkisen talouden vakauttaminen ja finanssialan valvonta ja jota varten se sai rahoitustukea EU:lta ja Kansainväliseltä valuuttarahastolta. Sen ansiosta Unkari alkoi saada uudelleen rahoitusta markkinoilta keväällä 2009, ja maan talous irtautui taantumasta. Bruttokansantuote supistui 6,7 prosenttia vuonna 2009, mutta kasvoi vuonna 2010 jo 1,2 prosenttia viennin lisääntymisen ansiosta. Samanaikaisesti työttömyys, joka ennen kriisiä oli alle 8 prosenttia, kasvoi yli 11 prosenttiin. Hallitus ilmoitti vuoden 2010 jälkipuoliskolla huomattavista veronkevennyksistä, jotka oli tarkoitus toteuttaa vuosina 2010–2013. Jotta julkisen talouden rahoitusasema ei kuitenkaan heikkenisi liikaa, hallitus otti samanaikaisesti käyttöön ylimääräisiä maksuja ja toteutti ylimääräisiä pysyväisluontoisia menojen leikkauksia. Lisäksi päätös lakkauttaa pakollinen yksityinen eläkepilari on tuonut sekä pysyviä että kertaluontoisia tuloja. Vaikka näiden toimenpiteiden ansiosta alijäämätavoitteeksi asetettu 3,8 prosenttia suhteessa BKT:hen ylitettiin vain 0,4 prosentilla suhteessa BKT:hen vuonna 2010, ja vuonna 2011 julkinen talous kääntyy ylijäämäiseksi, perusrahoitusasema heikkeni huomattavasti. Korjatakseen tilanteen ja lujittaakseen talouskasvupotentiaalia Unkarin hallitus julkaisi maaliskuussa 2011 rakenneuudistusohjelman sekä hyväksyi muita toimia, joilla pyritään vakauttamaan julkista taloutta.

(7)

Neuvosto katsoo neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 mukaisen tarkistetun lähentymisohjelman arvioinnin sekä komission kevään 2011 talousennusteiden perusteella, että julkisen talouden ennusteiden perustana oleva makrotalouden skenaario on hieman liian optimistinen. Tämä koskee erityisesti kotimaisen kysynnän kehittymistä. Tarkistetulla ohjelmalla pyritään korjaamaan liiallinen alijäämä neuvoston asettamaan määräaikaan eli vuoteen 2011 mennessä, kun eläkevaroista saatavien merkittävien kertaluonteisten tulojen ansiosta päästään 2 prosentin ylijäämään suhteessa BKT:hen. Julkisen talouden alijäämäksi vuonna 2012 arvioidaan 2,5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Sen jälkeen alijäämän arvioidaan vähitellen supistuvan 1,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2015. Tämä kehitys perustuu ensisijaisesti menojen hillitsemiseen. Tarkistetussa ohjelmassa julkisen talouden rahoitusaseman keskipitkän aikavälin tavoitteeksi vahvistetaan 1,5 prosentin rakenteellinen alijäämä suhteessa BKT:hen. Vakauttamisstrategian arvioidaan supistavan julkisen talouden alijäämää pysyvästi sekä kääntävän velan laskusuuntaan niin, että se vähenee 64 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoteen 2015 mennessä. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että rakenteelliset parannukset painottuvat ohjelmakauden loppuun eli ne alkavat vasta vuonna 2012. Lisäksi rakenteellisen rahoitusaseman kumulatiivinen heikkeneminen yli 3 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuosina 2010 ja 2011 ei vastaa neuvoston heinäkuussa 2009 antamaa suositusta, jonka mukaan Unkarin olisi toteutettava vähintään 0,5 prosentin rakenteellinen sopeutus suhteessa BKT:hen. Kevään ennusteen mukaan alijäämä on 3,3 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2012 (luvussa on otettu huomioon eräät täytäntöönpanoon liittyvät 0,5 prosentin riskit suhteessa BKT:hen). Viitearvo saattaa siis ylittyä myös vuonna 2012, ellei uusia ehkäiseviä toimenpiteitä oteta käyttöön. Suunniteltu rakenteellinen alijäämäura, komission uuden laskelman mukaisesti, ei myöskään tarjoa riittäviä mukautuksia, joiden avulla keskipitkän aikavälin tavoite voitaisiin saavuttaa ennen lähentymisenohjelman kattaman kauden loppua. Uusia rakenteellisia sopeutuksia ei ole suunnitteilla enää vuoden 2013 jälkeen, vaikka keskipitkän aikavälin tavoitteen marginaali on pieni.

Pakollisen yksityisen eläkepilarin lakkauttaminen tuo kertaluontoisia ja pysyväisluontoisia lisätuloja, kasvattaen kuitenkin samalla pitkäaikaisia sitoumuksia. Todennäköinen julkisen talouden kestävyyden heikentyminen pitkällä aikavälillä tasoittuu osittain useiden ilmoitettujen eläkejärjestelmään liittyvien toimenpiteiden ansiosta rakenteellisen uudistusohjelman puitteissa (kuten jo osittain toteutetut parametriset muutokset julkisen setorin eläkepilarissa), ottaen huomioon, että osa eläkerahastojen varoista käytetään juoksevien menojen rahoittamiseen.

(8)

Julkisen talouden vakauttaminen on edelleen suuri haaste. Ellei ilmoitettuja toimia sekä rakenteellisia lisätoimenpiteitä panna tarvittaessa tehokkaasti täytäntöön, ei liiallista alijäämää välttämättä saada korjattua kestävällä tavalla eikä keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttaminen edisty asianmukaisesti. Julkisen talouden vakauttamisella voidaan lisäksi edistää velan asianmukaista supistamista ja parantaa julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä, johon näyttää liittyvän keskisuuria riskejä. Kaikki odottamattomat tulot olisi käytettävä nopeuttamaan julkisen talouden vakauttamista. Edistymistä julkisen talouden vakauttamisessa voidaan valvoa viranomaisten puolivuosittain antamien raporttien avulla, joissa tarkastellaan liiallista alijäämää koskevan menettelyn etenemistä.

(9)

Hiljattain hyväksytyn perustuslain mukaan velkajarru on 50 prosenttia suhteessa BKT:hen. Lisäksi perustuslaissa annetaan finanssipoliittiselle neuvostolle veto-oikeus vuotuiseen talousarvioon. Tämä voi olla ensimmäinen askel kohti parempaa julkisen talouden kehystä. Keskeiset yksityiskohdat määritellään kuitenkin tarkemmin vasta myöhemmin annettavissa perustuslaillisissa laeissa (esim. millaisia väliaikaisia määrällisiä sääntöjä sovelletaan siihen asti kun velkasuhde laskee alle 50 prosentin, miten poikkeuslauseketta tulkitaan). Katon asettaminen nimellisvelalle saattaa tilanteen pysyessä muuten ennallaan johtaa myötäsykliseen finanssipolitiikan viritykseen, jos sillä yritetään ratkaista kaikki ongelmat. Lisäksi uudistetun finanssipoliittisen elimen toimivaltuudet ovat melko suppeat (se voi ainoastaan antaa lausunnon talousarvioesityksestä, mutta sillä on kuitenkin vahva veto-oikeus), eivätkä ne kata koko budjettisykliä (neuvosto ei esim. voi arvioida reaaliaikaisesti sellaisia uusia politiikkoja, joilla on merkittäviä talousarviovaikutuksia). Myös eräät muut julkisen talouden ohjausjärjestelmän osatekijät, kuten finanssipolitiikan keskipitkän aikavälin suuntaukset sekä kysymys finanssipolitiikan avoimuudesta, on vielä määritettävä.

(10)

Unkarin työllisyysaste on EU:n alhaisimpia (60,4 %). Myös naisten työllisyysaste on alhainen (55,0 %). Lisäksi ero naisten työllisyysasteissa sen mukaan, onko naisilla enintään 6-vuotiaita lapsia vai ei, on toiseksi suurin EU:ssa (33,6 prosenttiyksikköä, kun EU:n keskiarvo on 12,1 prosenttiyksikköä). Lastenhoitopalvelujen tarjonnassa on Unkarissa puutteita. Lastenhoitopalveluja on tarjolla heikosti erityisesti suurten kaupunkien ulkopuolella sekä alueilla, joilla on paljon työttömyyttä. Parantamalla lastenhoitomahdollisuuksia voitaisiin helpottaa kummankin vanhemman osallistumista työelämään.

(11)

Työhön on Unkarissa kohdistunut melko suuri verorasitus. Uudella henkilötuloverotusjärjestelmällä korjataan osittain verotuksen haitalliset vaikutukset työllisyyteen erityisesti niiden osalta, joiden palkka on keskipalkkaa korkeampi, sekä lapsiperheiden osalta, pyrkien näin puuttumaan kiireellisimpiin kilpailukykyyn ja väestönkehitykseen liittyviin ongelmiin. Vaikka verotusta on kevennetty, matalapalkkaisten, lapsettomien työntekijöiden verorasitus on kasvanut uudistuksen johdosta, jos otetaan huomioon verohuojennusten asteittainen poistaminen.

(12)

Julkisten työvoimapalvelujen ongelmana ovat riittämättömät hallinnolliset valmiudet, eivätkä aiemmin toteutetut investoinnit ole mainittavasti parantaneet työvoimapalveluita siten, että työttömiä olisi integroitu työelämään tehokkaammin. Työllisyysohjelmien rahoitusta ei ole sidottu riittävästi tuloksiin, erityisesti siltä osin kuin on kyse kansallisesti rahoitetuista toimenpiteistä. Työttömyyskorvausten kesto on äskettäin ilmoitettu lyhennettäväksi siten, että se on nyt EU:n lyhyimpiä. Tämän toimenpiteen vaikutusta työmarkkinoihin olisi arvioitava. Erityisesti olisi tutkittava, onko sen avulla kyetty lisäämään työelämään osallistumista.

(13)

Köyhyys ja eräät siihen liittyvät seikat, kuten työttömyys tai alhainen koulutustaso, vaikuttavat edelleen suhteettoman paljon eräiden syrjäytyneiden ryhmien ja varsinkin romanien asemaan. Vähän koulutettujen työllisyysaste on erityisen alhainen (36,8 %, kun Euroopan keskiarvo on 53,4 %), varsinkin miesten osalta. Arviolta 70 prosenttia romaneista elää köyhyysrajan alapuolella. Enemmistö heistä asuu heikosti kehittyneillä alueilla, joilla on huonot työllistymismahdollisuudet ja heikot julkiset palvelut.

(14)

Pk-yritysten toimintaa haittaavat monimutkainen sääntelykehys, suuri hallinnollinen rasitus sekä julkisen hallinnon rajallinen vastuuvelvollisuus ja avoimuuden puute. Pk-yritysten mahdollisuudet saada alkuvaiheen rahoitusta ovat olleet Unkarissa huonommat kuin EU:ssa keskimäärin. Kansalliseen uudistusohjelmaan sisältyy useita toimenpiteitä, joilla pyritään keventämään hallinnollista rasitusta ja parantamaan yritysten toimintaympäristöä yleensä. Muiden kuin pankkien tarjoamien rahoitusmekanismien merkitys on vähäisempi kuin muissa Euroopan maissa. Aiemmista ohjelmista pk-yrityksille annetun tuen tuloksekkuutta ei ole arvioitu järjestelmällisesti.

(15)

Komissio on arvioinut Unkarin lähentymisohjelman ja kansallisen uudistusohjelman sekä ottanut lisäksi huomioon hallituksen aikeet seurata Euro Plus -sopimusta. Se on ottanut huomioon niiden merkityksen Unkarin finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta. Lisäksi se on arvioinut, ovatko ne EU:n sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska Euroopan unionin talouden ohjausta ja hallintaa on tarpeen tehostaa kokonaisuudessaan antamalla EU:n tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. Komission mukaan julkisen talouden sopeuttamisstrategia painottuu liikaa menopuoleen ja että neuvoston vaatimus, jonka mukaan alijäämä on supistettava alle 3 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoteen 2011 mennessä, voidaan täyttää merkittävien kertaluonteisten, erityisesti eläkevaroista saatavien tulojen ansiosta. Rakenteelliset parannukset aloitetaan vasta vuonna 2012. Täytäntöönpanoriskit huomioon ottaen on mahdollista, että yläraja ylittyy myös vuonna 2012, ellei lisätoimenpiteitä toteuteta. Lähentymisohjelmalla ei komission uuden laskelman mukaan myöskään voida pitkällä aikavälillä varmistaa, että Unkari kykenee edistymään keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamisessa, vaikka marginaali onkin pieni. Työllistymismahdollisuuksia voitaisiin parantaa toteuttamalla uusia toimenpiteitä, joilla lisätään työmarkkinoille osallistumista ja nykyaikaistetaan työvoimapalveluja. Hallinnollisten rasitteiden vähentäminen puolestaan parantaisi liiketoimintaympäristöä ja tukisi pk-yritysten kasvua.

(16)

Neuvosto on tutkinut Unkarin tarkistetun lähentymisohjelman vuodelta 2011 edellä esitetyn arvioinnin perusteella ja ottaen huomioon myös Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 7 kohdan nojalla 7 päivänä heinäkuuta 2009 annetun neuvoston suosituksen. Neuvoston lausunto (3) on esitetty erityisesti alla olevissa suosituksissa 1 ja 2. Neuvosto on tutkinut Unkarin kansallisen uudistusohjelman ottaen huomioon 25 päivänä maaliskuuta 2011 hyväksytyt Eurooppa-neuvoston päätelmät,

1.

vahvistaa julkisen talouden sopeuttamistoimia noudattaakseen neuvoston suositusta korjata mittava vaje kestävällä tavalla, muun muassa välttämällä vuonna 2011 odotettavissa oleva rakenteellisen rahoitusaseman heikkeneminen, joka ilmenee arvioidusta 2 prosentin ylijäämästä suhteessa BKT:hen, sekä varmistamalla, että julkisen talouden vaje pysyy selvästi alle 3 prosentin ylärajan suhteessa BKT:hen vuonna 2012 ja sen jälkeen, vaikuttaen näin valtion korkean velkaantumisasteen alentamiseen; toteuttaa täysimääräisesti ilmoitetut verotukseen liittyvät toimenpiteet ja hyväksyy tarvittaessa uusia pysyväisluonteisia julkisen talouden vakauttamistoimia viimeistään vuoden 2012 talousarviossa, jotta kyseisen vuoden osalta asetetut julkisen talouden tavoitteet voidaan saavuttaa; vuoden 2012 talousarviossa olisi myös täsmennettävä lisätoimenpiteet lähentymisohjelmassa asetetun vuotta 2013 koskevan tavoitteen saavuttamiseksi; varmistaa, että keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamisessa edistytään vuosittain vähintään 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen kunnes keskipitkän aikavälin tavoite saavutetaan ja että mahdolliset odottamattomat tulot käytetään nopeuttamaan julkisen talouden vakauttamista;

2.

hyväksyy ja panee täytäntöön asetukset, joissa määritellään yksityiskohtaisesti uuden perustuslaillisen julkisen talouden ohjauskehyksen toiminta, esimerkiksi määrälliset säännöt, joita sovelletaan keskitetysti ja paikallistasolla, kunnes velkasuhde on supistunut alle 50 prosenttiin suhteessa BKT:hen; finanssipoliittisen kehyksen osalta toteuttaa ja vahvistaa julkisen talouden monivuotista suunnittelua; lisää julkisen talouden avoimuutta ja laajentaa finanssipoliittisen neuvoston valtuuksia;

3.

lisää työmarkkinoille osallistumista vähentämällä verouudistuksen vaikutuksia pienituloisiin palkansaajiin talousarvion kannalta neutraalilla tavalla; tehostaa toimia, joilla lisätään naisten osallistumista työelämään lisäämällä lastenhoito- ja esikoulupaikkoja;

4.

vahvistaa julkisten työvoimapalvelujen ja muiden palveluntarjoajien valmiuksia parantaa ammatillisen koulutuksen, työnvälityspalvelujen ja yksilöllisten palvelujen laatua ja tehokkuutta; vahvistaa aktiivisia työmarkkinatoimenpiteitä, joilla todistettavasti saavutetaan positiivisia tuloksia; ottaa sidosryhmien kuulemisen perusteella käyttöön matalan taitotason työntekijöille sekä muille erityisen haavoittuville ryhmille räätälöityjä ohjelmia;

5.

parantaa liiketoimintaympäristöä toteuttamalla kaikki sääntelykehyksen uudistamiseen liittyvät toimenpiteet sekä vähentämällä hallinnollista rasitusta kansallisessa uudistusohjelmassa; arvioi pk-yrityksille suunnattujen tukitoimien tehokkuutta ja mukauttaa julkisia ohjelmia siten, että parannetaan pk-yritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta muualta kuin pankeilta.

15.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/14

—

komission kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/competition/mergers/cases/); sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

—

sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustolta (http://eur-lex.europa.eu/en/index.htm) asiakirjanumerolla 32011M6229. EUR-Lex on Euroopan yhteisön oikeuden online-tietokanta.

15.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/14

—

komission kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/competition/mergers/cases/); sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

—

sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustolta (http://eur-lex.europa.eu/en/index.htm) asiakirjanumerolla 32011M6242. EUR-Lex on Euroopan yhteisön oikeuden online-tietokanta.

15.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/15

—

komission kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/competition/mergers/cases/); sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

—

sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustolta (http://eur-lex.europa.eu/en/index.htm) asiakirjanumerolla 32011M6282. EUR-Lex on Euroopan yhteisön oikeuden online-tietokanta.

15.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/15

—

komission kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/competition/mergers/cases/); sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

—

sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustolta (http://eur-lex.europa.eu/en/index.htm) asiakirjanumerolla 32011M6283. EUR-Lex on Euroopan yhteisön oikeuden online-tietokanta.

15.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/16

—

komission kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/competition/mergers/cases/); sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

—

sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustolta (http://eur-lex.europa.eu/en/index.htm) asiakirjanumerolla 32011M6253. EUR-Lex on Euroopan yhteisön oikeuden online-tietokanta.

15.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/17

(1)

Neuvosto teki 17 päivänä joulukuuta 2007 päätöksen 2007/858/EY (2), jolla Paul A.C.E. VAN DER KOOIJ nimitettiin yhteisön kasvilajikeviraston valituslautakunnan puheenjohtajaksi ja Timothy MILLETT hänen sijaisekseen.

(2)

Timoth MILLETTin erottua tehtävästään valituslautakunnan puheenjohtajan sijaisen tehtävä on tullut avoimeksi,

15.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/18

(1)

Neuvosto teki 24 päivänä heinäkuuta 2006 päätöksen 2006/551/EY (2), jolla Bart KIEWIET nimitettiin yhteisön kasvilajikeviraston pääjohtajaksi.

(2)

Bart KIEWIETin toimikausi päättyy 31 päivänä heinäkuuta 2011,

15.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/19

15.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/20

15.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/21

15.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/29

1.

Komissio vastaanotti 11 päivänä heinäkuuta 2011 neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 4 artiklan mukaisen ilmoituksen ehdotetusta yrityskeskittymästä, jolla Bain Capital Investors, LLC (Bain Capital Investors) ja Hellman & Friedman Corporate Investors VII, Ltd tai sen tytäryhtiöt (yhdessä sen omistamien rahastojen tai rinnakkaisrahastojen ja rahastoyksiköiden kanssa, HFCP VII) hankkivat sulautuma-asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun yhteisen määräysvallan yrityksissä Securitas Direct AB ja ESML SD Iberia Holding, S.L.U., ja niiden tytäryrityksissä (Securitas Direct), ostamalla osakkeita.

2.

Kyseisten yritysten liiketoiminnan sisältö on seuraava:

3.

Komissio katsoo alustavan tarkastelun perusteella, että ilmoitettu keskittymä voi kuulua EY:n sulautuma-asetuksen soveltamisalaan. Asiaa koskeva lopullinen päätös tehdään kuitenkin vasta myöhemmin. Asia soveltuu mahdollisesti käsiteltäväksi menettelyssä, joka on esitetty komission tiedonannossa yksinkertaistetusta menettelystä tiettyjen keskittymien käsittelemiseksi neuvoston EY:n sulautuma-asetuksen (2) nojalla.

4.

Komissio pyytää kolmansia osapuolia esittämään ehdotettua toimenpidettä koskevat huomautuksensa.

Huomautusten on oltava komissiolla 10 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisupäivästä. Huomautukset voidaan lähettää komissiolle faksilla (+32 22964301), sähköpostitse osoitteeseen COMP-MERGER-REGISTRY@ec.europa.eu tai postitse viitteellä COMP/M.6324 – Bain Capital/Hellman & Friedman/Securitas Direct seuraavaan osoitteeseen: