15.6.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 175/1

—

Eurooppa-neuvoston 17. kesäkuuta 2010 hyväksymän työllisyyttä ja älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan Eurooppa 2020 -strategian (1),

—

näiden päätelmien liitteessä esitetyn toimintapoliittisen perustan,

—

Jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista 13 päivänä heinäkuuta 2010 annetun neuvoston suosituksen (2), jonka suuntaviivassa 4 korostetaan kulttuuriteollisuuden ja luovien toimialojen merkittävää taloudellista potentiaalia ja niiden asemaa innovaation edistämisessä,

—

Neuvoston päätelmät Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahankkeiden ”Euroopan digitaalistrategia” ja ”Innovaatiounioni” vuorovaikutuksesta (3), joissa tuodaan esiin kulttuurialan ja luovan alan verkkosisältöjen merkitys ja korostetaan tarvetta tehostaa Euroopan kulttuuriperinnön digitoimista ja levittämistä, myös digitaalista kirjastoa koskevan hankkeen Europeanan avulla,

—

Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahankkeesta Innovaatiounioni: Euroopan muutoksen nopeuttaminen innovoinnin avulla nopeasti muuttuvassa maailmassa annetut neuvoston päätelmät (4), joissa todetaan, että kulttuuriala ja luovat alat ovat merkittävä teknologisten ja muiden innovaatioiden lähde ja että tätä potentiaalia täytyy hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti,

—

Aiheesta ”Kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden mahdollisuudet käyttöön” julkaistun vihreän kirjan perusteella suoritetun kuulemisen analyysiä koskevan komission valmisteluasiakirjan (5), jossa todetaan, että ylivoimaisesti suurin osa vastaajista vaati kulttuuriteollisuudelle ja luovalle teollisuudelle tärkeää asemaa Eurooppa 2020 -strategian ja sen lippulaivahankkeiden täytäntöönpanossa,

—

Eurooppa 2020 -strategian ja sen lippulaivahankkeiden yhdennettyihin suuntaviivoihin,

—

kulttuuri voi osaltaan edistää merkittävästi ja moniulotteisesti Eurooppa 2020 -strategian yhdennetyissä suuntaviivoissa ja lippulaivahankkeissa esitettyjä toimenpiteitä, joilla pyritään tekemään EU:sta älykäs, kestävä ja osallistava talous,

—

neuvoston kulttuurialan työsuunnitelmassa (2011-2014) (6) on määritetty tehostetun yhteistyön kuusi painopistealaa tähän edistämistarkoitukseen,

—

kaikkien asiaankuuluvien alojen välinen yhteistyö ja kohdennettu lähestymistapa politiikan kaikilla tasoilla on kiireellinen asia ja avainasemassa tämän vaikutuksen hyödyntämisessä,

—

on tärkeää, että Eurooppa 2020 -strategian hallintorakenteissa voidaan ottaa huomioon kulttuurin ja luovan alan vaikutus,

—

ottamaan huomioon kulttuurin monialaisuuden laatiessaan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseen liittyviä asiaan kuuluvia politiikkoja sekä kansallisia uudistusohjelmia ja jakamaan sellaisia välineitä ja menetelmiä koskevia hyviä käytäntöjä, joilla mitataan kulttuurin vaikutusta näihin tavoitteisiin,

—

lujittamaan koulutuksen, kulttuurin, tutkimuslaitosten ja yrityssektorin välisiä synergioita sekä edistämään niiden välisiä kumppanuuksia kansallisella sekä alue- ja paikallistasoilla, kiinnittäen erityistä huomiota kykyjen vaalimiseen ja luovan toiminnan edellyttämiin taitoihin,

—

hyödyntämään EU:n rahoitusvälineitä, erityisesti rakennerahastoja, jotta tunnustetaan kulttuurin sekä kulttuuriteollisuuden ja luovan teollisuuden potentiaali alueiden ja kaupunkien kehittymisen edistäjinä ja tarpeen mukaan sisällytetään ne älykkään erikoistumisen strategioihin (8),

—

kannustamaan kestäviä ja vihreitä teknologioita kulttuurituotteiden ja -palvelujen tuotanto- ja jakeluprosesseissa kestävän kehityksen edistämiseksi ja tukemaan taiteilijoita ja kulttuurialaa kestävään kehitykseen liittyviä kysymyksiä koskevan tietoisuuden lisäämisessä muun muassa epäviralliseen ja arkioppimiseen liittyvässä toiminnassa,

—

tarkastelemaan aineettoman ja aineellisen kulttuuriperinnön roolia yhteisöllisessä kehityksessä ja aktiivisen kansalaisuuden edistämisessä ja ottamaan se huomioon asianmukaisia paikallisia ja alueellisia kehitysstrategioita laadittaessa,

—

vastaamaan tehokasta sosiokulttuurista työtä tekevien erikoistuneiden laitosten ja ammattilaisten koulutustarpeisiin ja näiden valmiuksien kehittämistä koskeviin päätavoitteisiin,

—

määrittämään julkisten kulttuurijärjestöjen valmiuksien kehittämistarpeet, jotta ne voisivat tarjota sopivia palveluja, ottaen erityisesti huomioon niiden sosiokulttuuriset tehtävät,

—

tarkastelemaan, miten komission ehdotuksissa tulevan EU:n politiikan ja rahoitusvälineiden osalta voidaan täysimääräisesti ottaa huomioon kulttuurin vaikutus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteisiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta uutta monivuotista rahoituskehystä koskevia tulevia neuvotteluja,

—

jatkamaan kaikkien asiaankuuluvien komission yksiköiden välistä yhteistyötä kulttuurin roolin painottamiseksi Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpanossa ja varmistamaan, että se näkyy asiaankuuluvissa politiikoissa, suuntaviivoissa ja hallinnoinnissa,

—

käyttämään hyväksi eurooppalaisten tilastojärjestelmien kulttuurialan verkoston ESS-net-culturen parhaillaan kehittämiä tilastopuitteita luotettavien, vertailukelpoisten ja ajantasaisten tietojen tuottamiseksi kulttuurin sosiaalisesta ja taloudellisesta vaikutuksesta ja työskentelemään tulevaisuuden painopisteiden parissa ESS-net-culturen antamien suositusten pohjalta,

—

hyödyntämään edellä mainittuun komission valmisteluasiakirjaan sisältyviä tuloksia ja tarttumaan Euroopan luovan teollisuuden yhteenliittymän tarjoamaan tilaisuuteen kulttuuriteollisuuden ja luovan teollisuuden, erityisesti pk-yritysten ja mikroyritysten, vahvistamiseksi sekä tarkastelemaan uusia tapoja lisätä edelleen niiden omia innovointivalmiuksia ja niiden valmiuksia lisätä innovointia muilla aloilla,

—

edistämään kulttuuriperinnön ja tämän päivän kulttuurisisältöjen, audiovisuaaliset teokset mukaan lukien, digitointia ja saatavuutta, erityisesti Europeanan kautta edistäen ja ylläpitäen näin myös kulttuurien moninaisuutta ja monikielisyyttä kunnioittamalla täysin tekijänoikeutta ja lähioikeuksia,

—

edistämään kestävää kulttuurimatkailua yhteenkuuluvuuden ja talouskehityksen edistäjänä,

—

tutkimaan, miten vahvaa kulttuurielementtiä elinikäisessä oppimisessa voidaan lujittaa avaintaitojen kehittämiseksi (9), tavoitteena hyödyntää sitä tämän alan toiminnan suunnittelussa.

15.6.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 175/5

—

Kulttuuri-ohjelman 2007–2013 (1) ja sen erityistavoitteen taiteilijoiden ja kulttuurialan ammattilaisten kansainvälisestä liikkuvuudesta,

—

16. marraskuuta 2007 annetun neuvoston päätöslauselman Euroopan unionin kulttuuria koskevasta asialistasta (2), jonka mukaan taiteilijoiden ja kulttuurialan ammattilaisten liikkuvuus edistää merkittävällä tavalla sen strategisten tavoitteiden saavuttamista,

—

neuvoston 21. toukokuuta 2008 antamat päätelmät kulttuurialan työsuunnitelmasta kaudelle 2008–2010 (3) ja erityisesti painopisteen 1: Taiteilijoiden ja muiden kulttuurialan ammattilaisten liikkuvuuden edellytysten parantaminen,

—

neuvoston 18. marraskuuta 2010 antamat päätelmät kulttuurialan työsuunnitelmasta vuosiksi 2011–2014 (4) ja erityisesti painopistealan C: Ammattiosaaminen ja liikkuvuus,

—

20. lokakuuta 2005 hyväksytyn Unescon yleissopimuksen kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä (5), jonka osapuolina EU ja monet jäsenvaltiot ovat; ne ovat näin ollen sitoutuneet varmistamaan, että taiteilijat, kulttuurialan ammattilaiset ja kansalaiset kaikkialla maailmassa voivat monipuolisesti luoda, tuottaa ja levittää kulttuuritoimintaa, -tuotteita ja -palveluja, myös omiaan, sekä päästä niistä osallisiksi,

—

komission yksiköiden valmisteluasiakirjaan aiheesta ”Kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden mahdollisuudet käyttöön” julkaistun vihreän kirjan perusteella suoritetun kuulemisen analyysiin ja erityisesti liikkuvuutta ja teosten levitystä koskevaan lukuun (6), jossa painotetaan, että monet vastaajat kommentoivat liikkuvuuteen vaikuttavia sääntely-, oikeudellisia ja muita seikkoja ja pyysivät lisätietoja näistä kysymyksistä,

—

Euroopan parlamentin pilottihankkeeseen, joka koskee taiteilijoiden liikkuvuutta ja jolla tuetaan taiteilijoiden liikkuvuutta edistävää toimintaympäristöä, mukaan lukien tiedotusjärjestelmiä käsittelevä tutkimus (7),

—

avoimen koordinaatiomenetelmän työryhmän kesäkuussa 2010 julkistamaan selvitykseen taiteilijoiden ja kulttuurialan ammattilaisten liikkuvuudesta ja erityisesti siinä annettuihin suosituksiin taiteilijoille ja kulttuurialan ammattilaisille suunnatuista liikkuvuutta koskevista tiedotuspalveluista, mukaan lukien liikkuvuutta koskevista tiedotuspalveluista annetut suuntaviivat (8),

—

taiteilijoiden ja kulttuurialan ammattilaisten liikkuvuus Euroopassa on tärkeää kulttuurien ja kielten monimuotoisuuden sekä kulttuurienvälisen vuoropuhelun edistämiseksi. Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden kannattaa aktiivisesti edistää tätä,

—

taiteilijoiden ja kulttuurialan ammattilaisten liikkuvuudella edistetään luovia tapaamisia sekä kulttuurihyödykkeiden ja -palveluiden tuotantoa ja vaihtoa,

—

liikkuvuus vahvistaa Euroopan unioniin kuulumisen tunnetta ja syventää tietämystä omista yhteisistä kulttuureistamme,

—

liikkuvuus on tärkeää Euroopan työmarkkinoiden tehokkaan toiminnan kannalta perussopimusten mukaisesti. Sisämarkkinoiden tarjoamien mahdollisuuksien nykyistä aktiivisempi ja tehokkaampi hyödyntäminen voi luoda uusia työpaikkoja ja työtilaisuuksia taiteilijoille ja kulttuurialan ammattilaisille ja edistää näin työllisyyttä kulttuurialalla sekä laajemmin elinkeinoelämässä,

—

kulttuuri- ja taiteellinen työ saa yhä enemmän jalansijaa kansainvälisissä yhteyksissä, ja työtilaisuudet, kiertueet, oleskelut, yhteistyö, yhteistuotannot, urakehitys, koulutus ja vertaisoppiminen ulottuvat usein kansallisten rajojen yli,

—

liikkuvuuden lisääminen ja parantaminen voi osaltaan auttaa saavuttamaan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet eli saamaan aikaan älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua (9),

—

niiden sääntely- ja hallinnollisten kysymysten ratkaiseminen, jotka saattavat aiheuttaa esteitä taiteilijoiden ja kulttuurialan ammattilaisten liikkuvuudelle, ei yleensä kuulu kulttuuriviranomaisten tehtäviin. Tämän vuoksi useiden viranomaisten välinen verkottuminen ja yhteistyö eurooppalaisella, kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla on tärkeää,

—

vaikeus saada oikeita ja kattavia tietoja ja neuvontaa liikkuvuutta koskevissa asioissa on yksi pääasiallisista esteistä, joita taiteilijat ja kulttuurialan ammattilaiset mainitsevat halutessaan liikkua EU:ssa,

—

edistämään liikkuvuutta koskevien tiedotuspalvelujen avulla kattavien ja oikeiden tietojen antamista taiteilijoille ja kulttuurialan ammattilaisille, jotka haluavat liikkua EU:ssa. Tätä varten olisi käytettävä julkishallinnon ja kulttuurialan organisaatioiden asiantuntemusta. Mahdollisuuksien mukaan olisi hyödynnettävä jo olemassa olevia palveluja tiedon levittämiseksi tiedostaen, että joissain tapauksissa nämä ovat oikeiden tietojen ensisijaisia lähteitä.

—

olisi edistettävä tiedon tuottajien vertaisoppimista ja koulutusmahdollisuuksia, jotta heillä olisi selvä käsitys taiteilijoiden ja kulttuurialan ammattilaisten työ- ja elinolosuhteista ja hyvä tietämys asiaan liittyvistä kansallisista ja EU:n säännöksistä ja menettelyistä. Tämä auttaa varmistamaan, että tiedon tuottajat pystyvät kattavasti toimittamaan käyttäjille tietoa kansallisista ja EU:n säännöistä ja määräyksistä sekä menettelyistä, oikeuksista ja velvoitteista,

—

tiedon tuottajien verkottuminen on olennaista, jotta tiedon tuottajat eri jäsenvaltioissa voivat olla yhteydessä auttaakseen ”omia” taiteilijoitaan ja kulttuurialan ammattilaisiaan saamaan tarvitsemaansa tietoa kohdejäsenvaltioiden sääntelystä ja olosuhteista. Verkottuminen tarjoaa myös mahdollisuuksia valmiuksien lisäämiseen ja vertaisoppimiseen. Järjestelmän toiminnan kannalta on erittäin tärkeää, että kaikkien jäsenvaltioiden tiedon tuottajat osallistuvat siihen,

—

olisi kerättävä perustietoa liikkuvuutta koskevien tiedotuspalvelujen käytöstä, jotta näiden palvelujen laatua ja saatavuutta voidaan parantaa. Sääntelyyn ja sen soveltamiseen liittyvistä toistuvista ja rakenteellisista kysymyksistä olisi raportoitava toimivaltaisille kansallisille viranomaisille ja asiaan liittyville Euroopan komission yksiköille liikkuvuutta koskevien edellytysten parantamiseksi pitkällä aikavälillä,

—

kauden 2011–2014 kulttuurialan työsuunnitelman mukaisesti perustamaan asiantuntijaryhmä, joka ehdottaa, mitä yhteistä sisältöä EU:ssa liikkumaan haluaville taiteilijoille ja kulttuurialan ammattilaisille annettavissa tiedoissa olisi ja millaisia laatuvaatimuksia tiedotukseen ja neuvontaan sovellettaisiin. Työryhmä määrittää liikkuvuutta koskevien tiedotuspalvelujen yksityiskohtaiset aiheet ja sisällön suuntaviivat, myös kolmansien maiden kansalaisten osalta. Avointa koordinointimenetelmää käsittelevän työryhmän kesäkuussa 2010 julkistama selvitys taiteilijoiden ja kulttuurialan ammattilaisten liikkuvuudesta, mukaan lukien liikkuvuutta koskevista tiedotuspalveluista annetut suuntaviivat, muodostaa perustan asiantuntijaryhmän työskentelyyn,

—

selvittämään, miten liikkuville taiteilijoille ja kulttuurialan ammattilaisille tarkoitettuja tiedotuspalveluja voitaisiin tukea taloudellisesti, kun laaditaan ehdotuksia tuleviksi ohjelmiksi tämän vaikuttamatta tulevan monivuotisen rahoituskehyksen tarkasteluun,

—

levittämään liikkuvuutta koskevaa tietoa EU:n foorumien (11) kautta niin, että tiedustelut ohjataan asiaan erikoistuneille jäsenvaltioiden tai kulttuurialan viranomaisille, jotka pystyvät antamaan kattavaa ja täsmällistä tietoa ja opastusta liikkuvuudesta taiteilijoille ja kulttuurialan ammattilaisille,

—

hyväksymään muun muassa edellä mainitun asiantuntijaryhmän ehdotuksen perusteella yhteinen vähimmäissisältö ja yhteiset laatuvaatimukset, kun ne laativat tai kehittävät edelleen taiteilijoille ja kulttuurialan ammattilaisille tarkoitettuja liikkuvuutta koskevia tiedotuspalveluita ja tarvittaessa täydentävät jo olemassa olevia kansallisia tiedotuspalveluita,

—

varmistamaan kansallisiin rakenteisiin ja perinteisiin perustuen, että liikkuvuutta koskevat tiedotuspalvelut ovat puolueettomia sekä mahdollisimman kustannustehokkaita, luotettavia ja käyttäjäystävällisiä,

—

määrittämään välineet, joilla liikkuvuutta koskevaa tietoa levitetään julkisesti taiteilijoille ja kulttuurialan ammattilaisille, ja tapauksen mukaan käyttämään olemassa olevia palveluita,

—

tarjoamaan mahdollisuuksien mukaan monikielisellä internetsivustolla taiteilijoiden ja kulttuurialan ammattilaisten kannalta olennaisia kansallisia tietoja liikkuvuudesta. On kannustettava kääntämistä, muun muassa konekääntämistä, monikielisyyden edistämiseksi sekä tiedonsaannin ja liikkuvuushankkeiden helpottamiseksi,

—

tekemään tiivistä yhteistyötä Euroopan tason liikkuvuutta koskevien tiedotuspalveluiden välisen verkottumisen kannustamiseksi, ja näin ollen tehostamaan niille taiteilijoille ja kulttuurialan ammattilaisille suunnattua tiedotusta, jotka haluavat liikkua EU:n sisällä, ottaen huomioon olemassa olevat tiedottamista ja neuvontaa koskevat kumppanuudet myös kulttuurialalla ja kehittäen niitä tarpeen mukaan,

—

seuraamaan liikkuvuutta koskevien tiedotuspalvelujen toteutumista, jotta näiden palvelujen laatua ja saatavuutta voidaan parantaa.

15.6.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 175/8

—

neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien 14. marraskuuta 2006 antamat päätelmät tehokkuudesta ja tasapuolisuudesta koulutuksessa (1),

—

neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien 21. marraskuuta 2008 antamat päätelmät ”Nuorten valmistaminen 2000-lukuun: koulualan eurooppalainen yhteistyöohjelma” (2),

—

neuvoston 12. toukokuuta 2009 antamat päätelmät eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisista puitteista (ET 2020) (3),

—

neuvoston 26. marraskuuta 2009 antamat päätelmät maahanmuuttajataustaisten lasten koulutuksesta (4),

—

neuvoston 11. toukokuuta 2010 antamat päätelmät koulutuksen sosiaalisesta ulottuvuudesta (5),

1.

Korkealaatuinen varhaiskasvatus (9) tuo mukanaan laajan joukon sekä yksilöille että koko yhteiskunnalle koituvia lyhyen ja pitkän aikavälin hyötyjä. Se täydentää perheen keskeistä tehtävää ja luo kielten oppimisen, tuloksellisen elinikäisen oppimisen, sosiaalisen integraation, henkilökohtaisen kehityksen ja työllistyvyyden olennaisen perustan. Jos vahva perusta luodaan lapsen ollessa vastaanottavassa iässä, myöhemmästä oppimisesta tulee vaikuttavampaa ja se jatkuu todennäköisesti koko eliniän, mikä lisää opetuksen tulosten tasapuolisuutta ja alentaa yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia, kun lahjakkuus ei mene hukkaan ja julkiset hyvinvointi-, terveys- ja jopa oikeudelliset menot pienenevät.

2.

Korkealaatuisesta varhaiskasvatuksesta on hyötyä kaikille lapsille, mutta erityisesti sosioekonomisesti heikommassa asemassa oleville, muuttaja- tai romanitaustaisille tai erityisopetusta tarvitseville, muun muassa vammaisille. Auttaessaan vähentämään saavutuseroja ja tukiessaan kognitiivista, kielellistä, sosiaalista ja emotionaalista kehitystä se voi auttaa katkaisemaan huono-osaisuuden ja vieraantumisen kierteen, joka johtaa usein koulun keskeyttämiseen ja köyhyyden siirtymiseen yhdeltä sukupolvelta seuraavalle.

3.

Tässä suhteessa yleisesti ja tasapuolisesti saatavilla olevan korkealaatuisen varhaiskasvatuksen antaminen voi edistää tuntuvasti Eurooppa 2020 -strategian onnistumista ja erityisesti kahden EU:n päätavoitteen saavuttamista: koulunkäynnin keskeyttävien nuorten osuuden vähentäminen alle 10 prosenttiin ja vähintään 20 miljoonan ihmisen saaminen pois köyhyysriskin ja sosiaalisen syrjäytymisen piiristä.

4.

Koska varhaiskasvatus lisäksi tarjoaa mahdollisuuden varhaiseen oppimisvaikeuksien havaitsemiseen ja niihin puuttumiseen, se voi auttaa löytämään erityisopetusta tarvitsevat pienet lapset ja mahdollisuuksien mukaan helpottaa heidän integroitumistaan tavanomaiseen kouluun.

5.

Jäsenvaltiot ovat edistyneet viime vuosina yleensä hyvin varhaiskasvatuksen saatavuuden parantamisessa, mutta tarvitaan lisäponnisteluja, jotta päästäisiin ET 2020:n strategisten puitteiden (10) yhteydessä sovittuun tavoitteeseen varhaiskasvatusta koskevasta 95 prosentin osallistumistasosta vuoteen 2020 mennessä ja erityisesti varmistettaisiin heikommista lähtökohdista olevien lasten parempi pääsy sen piiriin.

6.

Korkealaatuisen varhaiskasvatuksen tarjoaminen on aivan yhteä tärkeää kuin sen saatavuuden ja kohtuuhintaisuuden varmistaminen, ja huomiota on kiinnitettävä sellaisiin kysymyksiin kuin ympäristö ja infrastruktuuri, henkilöstö, opetussuunnitelma, hallinto ja laadunvarmistus.

7.

Varhaiskasvatuksen palveluihin tarvitaan järjestelmällisempi ja yhtenäisempi lähestymistapa paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla: tarvitaan kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien – perheet mukaan lukien – osallistumista sekä esimerkiksi koulutusta, kulttuuria, sosiaaliasioita, työllisyyttä, terveyttä ja oikeusasioita koskevien politiikan eri alojen tiivistä poikkialaista yhteistyötä.

8.

Miesten osuuden lisääminen varhaiskasvatuksessa on tärkeää asenteiden muuttamiseksi ja sen osoittamiseksi, että kyseiset tehtävät eivät ole yksinomaan naisten alaa. Roolimallien saaminen kummaltakin sukupuolelta vaikuttaa suotuisasti lapsiin ja voi auttaa hälventämään sukupuolistereotypioihin pohjautuvia näkemyksiä. Työpaikka, jossa molemmat sukupuolet ovat edustettuina, avartaa osaltaan lasten kokemuspiiriä ja voi myös auttaa vähentämään työmarkkinoiden eriytymistä sukupuolten mukaan.

9.

Varhaiskasvatus saa usein vähemmän huomiota kuin mikään muu koulutustaso, vaikka on näyttöä siitä, että tehokas laadukkaaseen varhaiskasvatukseen investoiminen on paljon vaikuttavampaa kuin myöhemmät toimet ja tuottaa merkittävää hyötyä koko elinkaarta ajatellen, erityisesti muita heikommassa asemassa olevien kohdalla.

10.

Pienten lasten koulutuksesta on EU:n tasolla tehty tai koottu verrattain vähän tutkimuksia, joita voidaan käyttää jäsenvaltioiden varhaiskasvatuspolitiikkojen kehittämisessä ja täytäntöönpanossa. On tuotava olemassa oleva tutkimustieto laajemmin saataville ja täydennettävä sitä laajemmalla tutkimuksella varhaiskasvatuksen antamisesta ja sen vaikutuksista kaikissa jäsenvaltioissa ottaen huomioon kulttuurinen monimuotoisuus ja keräten hyviä käytäntöjä ja kokemuksia,

1.

Saatetaan korkealaatuinen, osallistava varhaiskasvatus tasapuolisesti erityisesti sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevien, muuttaja- tai romanitaustaisten tai erityisopetusta tarvitsevien, kuten vammaisten, lasten saataville.

2.

Suunnitellaan tehokkaita rahoitusmalleja, kohdennettu rahoitus mukaan luettuna, joissa julkiset ja yksityiset investoinnit tasapainotetaan kansalliset ja paikalliset olosuhteet huomioon ottaen.

3.

Tuetaan poikkialaisia ja yhtenäisiä lähestymistapoja hoito- ja kasvatuspalveluihin kaikkien lasten kognitiivisten, sosiaalisten, emotionaalisten, psykologisten ja fyysisten tarpeiden täyttämiseksi kokonaisvaltaisesti sekä kodin ja varhaiskasvatuksen välisen tiiviin yhteistyön varmistamiseksi ja sujuvan siirtymisen helpottamiseksi koulutusasteiden välillä.

4.

Tuetaan varhaiskasvatustyöntekijöiden ammattitaitoa painottaen heidän osaamisensa, pätevyytensä ja työolojensa kehittämistä ja vahvistetaan ammatin arvostusta. Kehitetään lisäksi politiikkoja, joiden tarkoituksena on saada varhaiskasvatuksen alalle asianmukaisen pätevyyden omaavaa henkilöstöä, kouluttaa sitä ja saada se pysymään alalla ja parantaa sukupuolten välistä tasapainoa.

5.

Edistetään kehityksen kannalta asianmukaisia ohjelmia ja opetussuunnitelmia, mikä edistää sekä kognitiivisten että ei-kognitiivisten taitojen hankkimista, samalla kun tunnustetaan leikin merkitys, sillä myös se on oppimisen kannalta ratkaisevan tärkeää varhaisina ikävuosina.

6.

Tuetaan vanhempia heidän tehtävässään lastensa tärkeimpinä kasvattajina näiden varhaisina ikävuosina, ja rohkaistaan varhaiskasvatuksen palveluja toimimaan tiiviissä kumppanuudessa vanhempien, perheiden ja yhteisöjen kanssa, jotta lisättäisiin tietoisuutta varhaiskasvatuksen tarjoamista mahdollisuuksista ja siitä, miten tärkeää oppiminen on nuoresta iästä alkaen.

7.

Edistetään laadunvarmistusta kaikki avainsidosryhmät, myös perheet, osallistaen.

8.

Edistetään varhaiskasvatusta koskevaa tutkimusta ja tietojen keruuta Euroopassa, tarvittaessa yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa, varhaiskasvatuksen alan poliittista päätöksentekoa tukevan näyttöpohjan vahvistamiseksi ja ohjelmien toteutuksen tehostamiseksi,

1.

analysoimaan ja arvioimaan paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla olemassa olevia varhaiskasvatuspalveluja niiden saatavuuden, kohtuuhintaisuuden ja laadun kannalta näiden päätelmien mukaisesti,

2.

varmistamaan, että toteutetaan asianmukaisesti toimenpiteet, joiden tavoitteena on tarjota yleinen ja tasapuolinen pääsy varhaiskasvatuksen piiriin ja parantaa sen laatua,

3.

investoimaan varhaiskasvatukseen pitkän aikavälin kasvua edistävänä toimenpiteenä,

1.

tukemaan jäsenvaltioita hyvien toimintapolitiikkojen ja käytäntöjen kartoittamisessa ja vaihtamisessa avoimen koordinointimenetelmän avulla,

2.

laajentamaan varhaiskasvatuksen alan näyttöpohjaa tukeutuen kansainväliseen tutkimukseen ja täydentäen kansainvälistä tutkimusta EU:n laajuisella tutkimuksella sekä tuomalla tällaisen tutkimuksen tulokset helpommin saataville,

3.

ET 2020:n strategisten puitteiden yhteydessä seuraamaan edistymistä varhaiskasvatukseen osallistumista koskevan ET 2020 -vertailuarvon ja näissä päätelmissä asetettujen laajempaa saatavuutta ja parempaa laatua koskevien tavoitteiden saavuttamisessa ja raportoimaan siitä,

1.

tekemään avoimen koordinointimenetelmän avulla toimintapoliittista yhteistyötä asiaankuuluvien alojen kanssa (esim. koulutus-, kulttuuri-, sosiaali-, työllisyys-, terveys- ja oikeudellinen ala) osallistaen siihen kaikki asiaankuuluvat sidosryhmät, jotta Euroopan tasolla luotaisiin vertailuvälineitä tukemaan varhaiskasvatuksen alan politiikan kehittämistä tarkoituksenmukaisella paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla,

2.

tulevasta rahoituskehyksestä käytäviä neuvotteluja rajoittamatta käyttämään edellä mainittujen tavoitteiden edistämiseksi tehokkaasti hyödyksi kaikkia EU:n asiaankuuluvia, elinikäisen oppimisen ja tutkimuksen alan välineitä sekä Euroopan rakennerahastoja Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden mukaisesti.