ISSN 1725-2490 doi:10.3000/17252490.C_2011.167.fin |
||
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 167 |
|
Suomenkielinen laitos |
Tiedonantoja ja ilmoituksia |
54. vuosikerta |
Ilmoitusnumero |
Sisältö |
Sivu |
|
IV Tiedotteet |
|
|
EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET |
|
|
Euroopan parlamentti |
|
2011/C 167/01 |
Selvitys talousarvio- ja varainhallinnosta – Varainhoitovuosi 2010 |
|
FI |
|
IV Tiedotteet
EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET
Euroopan parlamentti
7.6.2011 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 167/1 |
SELVITYS TALOUSARVIO- JA VARAINHALLINNOSTA
PÄÄLUOKKA I: EUROOPAN PARLAMENTTI
VARAINHOITOVUOSI 2010
2011/C 167/01
SISÄLTÖ
JOHDANTO
I |
YLEINEN VARAINHOITO |
A. |
Tulot |
B. |
Alkuperäinen talousarvio ja lisätalousarviot |
C. |
Maksusitoumukset ja maksut |
D. |
Siirrot vuodelta 2010 vuodelle 2011 |
E. |
Siirrot vuodelta 2009 vuodelle 2010 |
F. |
Käyttötarkoitukseen sidotuista tuloista peräisin olevat määrärahat |
G. |
Peruuntuneet määrärahat |
H. |
Määrärahasiirrot |
H.1 |
Alustavien määrärahojen siirrot |
H.2 |
Siirrot muista lähteistä |
II |
VARAINHOITO LUVUITTAIN |
I. |
Luku | ”Toimielimen jäsenet”
J. |
Luku | ”Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt”
K. |
Luku | ”Muu henkilöstö ja ulkoiset palvelut”
L. |
Luku | ”Toimielimen henkilöstöä koskevat muut menot”
M. |
Luku | ”Kiinteistöt ja niiden liitännäiskulut”
N. |
Luku | ”Tietojenkäsittely, laitteet ja irtain omaisuus”
O. |
Luku | ”Hallinnosta johtuvat juoksevat menot”
P. |
Luku | ”Kokoukset ja konferenssit”
Q. |
Luku | ”Asiantuntemus ja tiedotus: hankinta, arkistointi, tuotanto ja levitys”
R. |
Luku | ”Tiettyjen toimielinten ja elinten erityismenot”
S. |
Luku | ”Parlamentin jäsenten avustajiin liittyvät menot”
T. |
Osasto 10 ”Muut menot” |
III |
VUOTTA 2010 KOSKEVAT TAVOITTEET JA TULOKSET |
A. |
Lainsäädäntövastuun lisääntyminen Lissabonin sopimuksen voimaantulon myötä |
A.1 |
EU:n sisäiset politiikat |
A.2 |
EU:n ulkopolitiikat |
B. |
Jäsenille tarjottujen palvelujen parantaminen |
B.1 |
Lainsäädännöllinen tuki |
B.2 |
Jäsenten asemaa koskevat säännöt ja avustajia koskevat säännöt |
B.3 |
Jäsenten yhtäläiset mahdollisuudet käyttää kielipalveluja |
B.4 |
Tieto- ja viestintäteknologia |
C. |
Viestintäpolitiikka |
D. |
Kiinteistöpolitiikka |
E. |
Ympäristöpolitiikka |
F. |
Pääsihteeristön nykyaikaistaminen ja uudelleenjärjestelyt |
LIITTEET
LIITE I |
Yhteenveto C-siirroista varainhoitovuonna 2010 |
LIITE II |
Yhteenveto P-siirroista varainhoitovuonna 2010 |
LIITE III |
Määrärahojen käyttö 2010 |
JOHDANTO
1. |
Tässä selvityksessä analysoidaan Euroopan parlamentin talousarvio- ja varainhallintoa varainhoitovuonna 2010. Siinä tarkastellaan varojen käyttöä sekä toimintaan varainhoitovuoden aikana merkittävästi vaikuttaneita tapahtumia (osat I ja II) sekä tehdään yhteenveto siitä, miten vuodeksi 2010 asetetut tavoitteet on saavutettu (osa III). |
2. |
Selvitys on tehty Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (1) (jäljempänä ’varainhoitoasetus’) 122 artiklan, Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 soveltamissäännöistä 23 päivänä joulukuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 (2) 185 artiklan sekä Euroopan parlamentin talousarvion toteuttamista koskevien sisäisten sääntöjen 13 artiklan 2 kohdan mukaisesti (3). Analyysi perustuu tilinpitäjän hyväksymään alustavaan tilinpäätökseen. |
I YLEINEN VARAINHOITO
3. |
Parlamentin lopulliset määrärahat olivat 1 616 760 399 euroa ja ne vastasivat 19,99:ää prosenttia EU:n kaikista hallintomenoista, eli rahoituskehyksen otsakkeesta 5 (4). Taulukossa 1 esitetään Euroopan parlamentin talousarvion toteutus varainhoitovuonna 2010. Taulukko 1 Vuoden 2010 määrärahojen käyttö
|
A. Tulot
4. |
Tulojen kokonaismäärä 31. joulukuuta 2010 oli 243 094 204 euroa, josta käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen määrä oli 110 298 523 euroa. |
B. Alkuperäinen talousarvio ja lisätalousarviot
5. |
Vahvistetut määrärahat parlamentin ennakkoarviossa vuodeksi 2010 olivat 1 607 363 235 euroa. Kasvu vuoden 2009 talousarviosta (1 529 970 930 euroa) oli siis 5 prosenttia. |
6. |
Euroopan unionista tehtyä sopimusta ja Euroopan yhteisön perustamissopimusta muuttaneen Lissabonin sopimuksen voimaantulosta suoraan johtuvien lisämenojen rahoittamiseksi hyväksyttiin 19. toukokuuta 2010 lisätalousarvio, jonka määrärahat olivat 9 397 164 euroa. Lisätalousarviolla henkilöstön lukumäärä kasvoi 150 työntekijällä. Poliittisten ryhmien avustamisen tehostamiseksi luotiin yhteensä 75 määräaikaista virkaa, valiokuntien sihteeristöt saivat 70 virkaa ja suhteista kansallisiin parlamentteihin vastaavalle osastolle osoitettiin 5 virkaa. Erityisesti kahta budjettikohtaa vahvistettiin: alamomentti ”Palkat ja palkanlisät” sekä alamomentti /01 ”Parlamentin jäsenten avustaminen: paikalliset avustajat”. Jäsenten henkilökohtaisia avustajia koskevat määrärahat lisääntyivät: kuukausittaista sihteeristökorvausta korotettiin 1 500 eurolla jäsentä kohti 1. toukokuuta 2010 alkaen. |
C. Maksusitoumukset ja maksut
7. |
Maksusitoumukset olivat yhteensä 1 552 290 272 euroa, eli 96 prosenttia lopullisista määrärahoista (2009: 93 %). Maksumäärärahat olivat yhteensä 1 321 261 642 euroa eli 85 prosenttia tehdyistä sitoumuksista (2009: 87 %). |
D. Siirrot vuodelta 2010 vuodelle 2011
8. |
Viran puolesta tehdyt siirrot varainhoitovuodelle 2011 olivat yhteensä 231 028 630 euroa eli 15 prosenttia sidotuista määrärahoista (2009: 13 %). Vuoden lopussa sitomattomat määrärahat, jotka siirrettiin varainhoitovuodelle 2011 (erikseen esitettävät siirrot) olivat yhteensä 9 240 000 euroa eli 0,6 prosenttia lopullisista määrärahoista (2009: 0,7 %), ja ne oli tarkoitettu taulukossa 2 esitettyihin tarkoituksiin. Taulukko 2 Vuodelle 2011 erikseen esitettyjen siirtojen perustelut
|
E. Siirrot vuodelta 2009 vuodelle 2010
9. |
Viran puolesta tehdyt siirrot vuodelle 2010 olivat yhteensä 180 265 823 euroa. Siirtoja vastaavat maksut olivat yhteensä 156 561 474 euroa eli 87 prosenttia siirroista (2009: 92 %). Määrärahoista siis peruutettiin 23 704 349 euroa. Peruutukset koskivat lähinnä seuraavia momentteja: momentti taulukossa 3. ”Muu henkilöstö ja ulkopuoliset toimihenkilöt”, momentti ”Kiinteistöt”, momentti ”Kiinteistöihin liittyvät kulut” ja momentti ”Tuotanto ja levitys”. Peruutetut määrät ja peruutusten pääasialliset syyt on esitettyTaulukko 3 Viran puolesta vuodelta 2009 vuodelle 2010 tehtyjen siirtojen peruuntumisen pääsyyt
|
10. |
Vuodelle 2010 siirretyt 9 artiklan 2 a kohdan mukaisesti erikseen esitettävät siirrot olivat yhteensä 10 100 000 euroa ja koskivat alamomenttia ”Kiinteän omaisuuden hankinta” (9 100 000 euroa) ja alamomenttia ”Muut kiinteistömenot” (1 000 000 euroa). |
11. |
Kaikki siirretyt määrärahat sidottiin ennen 31. maaliskuuta 2010, kuten varainhoitoasetuksessa edellytetään. Niillä oli tarkoitus ostaa Millenáris-rakennus Budapestissa Eurooppa-talon perustamista varten sekä kattaa ostoon liittyvät lisämaksut. Mitä tulee sitoumuksia vastaaviin maksuihin, jotka oli suoritettava ennen 31. joulukuuta 2010, ne maksettiin alamomentin osalta 92-prosenttisesti. Tähän käyttöasteeseen eniten vaikuttanut tekijä on se, että lopullinen ostohinta oli kaavailtua edullisempi. Alamomentin käyttöaste oli 0 prosenttia, sillä mitään lisämaksuja ei lopulta ollut. |
F. Käyttötarkoitukseen sidotuista tuloista peräisin olevat määrärahat
12. |
Vuonna 2010 käytettävissä olleet käyttötarkoitukseen sidotut tulot olivat yhteensä 110 298 523 euroa (2009: 27 576 932 euroa). Maksusitoumusten käyttöaste oli 13 prosenttia (2009: 44 %). Maksumäärärahat olivat yhteensä 10 247 794 euroa eli 74 prosenttia tehdyistä sitoumuksista (2009: 74 %). Varainhoitovuodelle 2011 siirrettiin 110 017 852 euron saldo (2009: 20 637 870 euroa). Käyttötarkoitukseen sidotuista tuloista peräisin olevien määrärahojen alkuperää tarkastellaan seuraavassa kuvassa. Kuva 1 Käyttötarkoitukseen sidottuihin tuloihin liittyvät määrät vuonna 2010 lukukohtaisesti
|
13. |
Suurin osa lukuun kuuluvista määrärahoista vuonna 2010 on peräisin Belgian valtion suorittamasta maksusta. Belgian valtio korvasi 27. tammikuuta 2010 sitoumuksensa mukaisesti Brysselin D4- ja D5-rakennusten tonttiin ja Brysselin Luxemburg-rautatieaseman kattamiseen liittyviä kustannuksia 85 987 000 euroa. Summa on viety kirjanpitoon varainhoitoasetuksen mukaisesti ”käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina”, ja se voidaan käyttää ainoastaan kiinteistöhankkeiden rahoittamiseen (erittelyperiaate). Kyseinen summa olisi voitu käyttää vuonna 2010, mutta se voitiin tarvittaessa myös siirtää myöhemmille varainhoitovuosille. Se voidaan käyttää jäsenten logististen ja työolosuhteiden parantamiseen tarjoamalla toinen toimisto avustajien käyttöön. Osa määrästä voitaisiin tarvittaessa myös käyttää nykyisten vuokratilojen ostamiseen. |
14. |
Vuodelle 2010 aiemmilta vuosilta siirretyt käyttötarkoitukseen sidotut tulot olivat yhteensä 20 637 870 euroa (2009: 36 808 922 euroa). Sitoumukset olivat yhteensä 15 646 888 euroa (2009: 36 024 461 euroa). Maksumäärärahat olivat vuonna 2010 yhteensä 65 prosenttia tehdyistä sitoumuksista (2009: 94 %). |
G. Peruuntuneet määrärahat
15. |
Määrärahoja peruutettiin yhteensä 55 230 127 euroa (2009: 102 241 198 euroa) eli 3,4 prosenttia lopullisista määrärahoista (2009: 7 %.). Peruuntumisten pääasialliset syyt on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 4 Määrärahojen peruuntumisen pääasialliset syyt vuonna 2010
|
H. Määrärahasiirrot
16. |
Varainhoitovuoden aikana tehtiin kolmetoista varainhoitoasetuksen (7) 24 ja 43 artiklaan perustuvaa C-siirtoa. Ne olivat yhteensä 84 274 488 euroa eli 5,2 prosenttia lopullisista määrärahoista (2009: 18 siirtoa eli 4 prosenttia lopullisista määrärahoista). Puhemies hyväksyi kuusi P-siirtoa varainhoitoasetuksen (8) 22 artiklan 1 kohdan säännösten mukaisesti. Ne olivat yhteensä 4 009 571 euroa eli 0,2 prosenttia lopullisista määrärahoista (2009: 9 siirtoa eli 2 prosenttia lopullisista määrärahoista). Jäljempänä olevissa taulukoissa siirrot on eritelty oikeusperustan ja käyttötarkoituksen mukaan. |
17. |
Vuonna 2009 hyväksyttiin siis yhdeksäntoista C- ja P-siirtoa. Ne olivat yhteensä 88 284 059 euroa eli 5,5 prosenttia lopullisista määrärahoista (2009: 27 siirtoa, 100 518 607 euroa eli 7 prosenttia lopullisista määrärahoista). Taulukko 5 Siirrot ja niiden oikeusperustat
Taulukko 6 C-siirtojen erittely vastaanottavan budjettikohdan mukaan
Taulukko 7 C-siirrot menoluokan ja kohteen mukaan jaoteltuna
|
H.1 Alustavien määrärahojen siirrot
18. |
Tässä kohdassa tarkastellaan määrärahojen käyttöä luvussa 10 0 ”Alustavat määrärahat”, luvussa 10 1 ”Varaus ennakoimattomia menoja varten”, luvussa 10 3 ”Varaus laajentumista varten”, luvussa 10 5 ”Alustava määräraha kiinteistöjä varten” ja luvussa 10 6 ”Varaus kehitteillä olevia ensisijaisia hankkeita varten”. Näihin osastoon 10 ”Muut menot” sisältyviin lukuihin viitataan tässä selvityksessä myöhemmin ”alustavina määrärahoina”. Osasto 10 ”Muut menot” muodosti vuonna 2010 tehtyjen siirtojen tärkeimmän lähteen: 50 prosenttia siirroista eli 42 241 800 euroa oli peräisin siitä. |
19. |
Kyseisestä summasta siirrettiin yhteensä 14 089 600 euroa kiinteistötoimia, yhteensä 13 000 000 euroa tietotekniikan tarpeita, yhteensä 10 550 000 euroa henkilöstöpolitiikkaan liittyviä toimia ja 4 602 200 euroa muita tarkoituksia varten. Tiedot alustavista määrärahoista tehtyjen siirtojen tarkoituksesta esitetään seuraavassa taulukossa. Taulukko 8 Alustavien määrärahojen siirtojen kohteet
|
H.2 Siirrot muista lähteistä
20. |
Tässä kohdassa tarkastellaan siirtoja muista lähteistä kuin osastosta 10 ”Muut menot”. Yhteensä 42 032 688 euroa siirrettiin muista osastoista. Kiinteistöpolitiikkaan liittyvien menojen osuus näistä siirroista oli suurin eli 41 prosenttia ja seuraavina olivat henkilöstömenot (30 prosenttia) ja tietotekniikkamenot (28 prosenttia). Yksityiskohtaiset tiedot näistä siirroista esitetään taulukossa 9. |
21. |
P-siirroista tehdään yhteenveto taulukossa 10. Taulukko 9 Muista lähteistä kuin alustavista määrärahoista tehtyjen C-siirtojen kohteet
Taulukko 10 P-siirtojen kohteet
|
II VARAINHOITO LUVUITTAIN
22. |
Tässä osassa käsitellään määrärahojen käyttöä talousarvioluvuittain, niiden osuutta talousarvion kokonaismenoista ja niiden kehitystä edelliseen varainhoitovuoteen verrattuna. Tarkasteltaessa parlamentin varainhoitoa vuonna 2010 edelliseen varainhoitovuoteen verrattuna olisi seuraavat olosuhteet otettava huomioon:
|
23. |
Edellä esitetyt syyt vaikuttivat merkittävästi vuoden 2010 talousarvion määrärahoihin verrattuna varainhoitovuoteen 2009. |
24. |
Neljä lukua kattoi 70 prosenttia kaikista maksusitoumuksista. Kyse oli seuraavista luvuista: luku Kuvissa 2 ja 3 kehitys on esitetty graafisesti. ”Toimielimen jäsenet”, luku ”Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt”, luku ”Kiinteistöt ja niiden liitännäiskulut” ja luku ”Parlamentin jäsenten avustajiin liittyvät menot”. Seuraavassa taulukossa esitellään luvuittain, kuinka vuoden 2010 sitoumukset ovat kehittyneet verrattuna varainhoitovuoteen 2009.Taulukko 11 Sitoumusten kehittyminen vuosina 2010 ja 2009
Kuva 2 Vuoden 2010 menojen jakautuminen lukukohtaisesti
Kuva 3 Sitoumusten kehittyminen vuosina 2010 ja 2009 lukukohtaisesti
|
I. Luku ”Toimielimen jäsenet”
25. |
Luvun osuus oli 13 prosenttia varainhoitovuoden 2010 kaikista menoista, mikä tarkoittaa 24 prosentin nousua vuoteen 2009 verrattuna. Tämä nousu selittyy alamomentin ”Edustajanpalkkiot” (kasvua 121 prosenttia) ja alamomentin ”Tavanomaiset matkakulut” (kasvua 16 prosenttia) kasvulla, mutta näiden vastapainona alamomentit ”Yleinen kulukorvaus” (vähennystä 13 prosenttia) ja ”Jäsenten vapaaehtoinen eläkejärjestelmä” (vähennystä 99 prosenttia) supistuivat. |
26. |
Nämä muutokset johtuvat jäsenten asemaa koskevien uusien sääntöjen voimaantulosta vuonna 2009. Varainhoitovuosi 2010 oli ensimmäinen, jolloin säännöt pantiin täysimääräisesti täytäntöön. Vuoden 2010 talousarviota koskevat ensimmäiset esitykset tehtiin vuoden 2009 alussa, eli ennen jäsenten asemaa koskevien sääntöjen voimaantuloa. Vuoden 2009 lopussakaan, kun jäsenten asemaa koskevia sääntöjä oli sovellettu muutaman kuukauden ajan, ei rahoitustarpeiden kehitystä voitu arvioida ilman tiettyä epävarmuutta, koska 2009 oli epätyypillinen vuosi, kun yli 50 prosenttia jäsenistä oli valittu parlamenttiin ensimmäisen kerran, säännöt olivat uudet niin jäsenille kuin hallinnollekin ja tilannetta leimasivat vielä vaalien jälkeisen ajan erityispiirteet. |
27. |
Alamomentin ”Edustajanpalkkiot” sitoumukset olivat siis 67 712 999 euroa (33 % luvun sitoumuksista), kun taas alamomentilla ”Tavanomaiset matkakulut” oli 75 133 000 euroa (36 % luvun sitoumuksista). Alamomentti on tarkoitettu kattamaan matkoihin työskentelypaikkakunnalle ja takaisin sekä muihin työmatkoihin liittyvät matka- ja oleskelukulut. |
28. |
Vuonna 2010 jäsenet tekivät yhteensä 17 058 täysistuntomatkaa Strasbourgiin ja Brysseliin, 30 216 valiokuntamatkaa Brysseliin ja 2 536 matkaa poliittisten ryhmien kokouksiin Brysseliin (9). Matkoja parlamentin tavanomaisten toimipaikkojen ulkopuolelle valiokuntakokouksiin tehtiin 866 ja poliittisten ryhmien kokouksiin 1 399. Lisäksi parlamentin valtuuskuntakokouksiin tehtiin 1 842 matkaa. |
29. |
Alamomentin ”Yleinen kulukorvaus” sitoumukset olivat 36 966 241 euroa (18 % luvun sitoumuksista). Määrä kattaa jäsenten parlamentaarisesta toiminnasta aiheutuneet kulut. Kuukausikorvauksen määrä oli 4 223 euroa. |
J. Luku ”Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt”
30. |
Luvun osuus oli 34 prosenttia varainhoitovuoden 2010 kokonaismenoista eli se on suurin menoerä. Menot kasvoivat 6 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, mikä johtui momentin menojen noususta. Nousu perustui pääasiassa alamomentin ”Palkat ja palkanlisät” menojen lisäykseen (6 prosenttia), mikä näkyi lisätalousarviossa (+4 565 164 euroa) ja määrärahasiirroissa unionin tuomioistuimen tehtyä ratkaisunsa vuoden 2009 palkanmukautuksen voimaansaattamista koskevassa asiassa. |
31. |
Alamomenttia (10) ja 2010 palkanmukautuksen toteuttamiseksi taannehtivasti. oli vahvistettava 6,2 miljoonalla eurolla (siirto C6) avoimien työpaikkojen todellisen määrän oltua oletettua alhaisempi (suunnitteluvaiheessa sovellettiin liian korkeaa kiinteämääräistä perusvähennystä) ja myös siksi, että vuoden 2010 talousarviossa ei ollut otettu riittävästi huomioon unionin muista toimielimistä siirtyvien virkamiesten kasvavaa määrää uusia ja avoimia paikkoja täytettäessä. Näissä siirroissa oli itse asiassa kyse pätevistä henkilöistä, jotka tulivat parlamentin palvelukseen lähtöpalkkaluokkia AST1 ja AD5 korkeampiin palkkaluokkiin, toisin kuin oli oletettu arvioitaessa uusia virkoja varten tarvittavia määrärahoja. Siirrolla C12 alamomentin varoja kasvatettiin lisäksi 10,6 miljoonalla eurolla. Tämän siirron tarkoituksena oli järjestää riittävästi varoja vuoden 2009 |
32. |
Luvun menoista noin 99 prosenttia liittyi alamomenttiin ”Palkat ja palkanlisät”. Alamomentin sitoumukset olivat yhteensä 525 864 796 euroa. |
33. |
Vuonna 2010 pääsihteeristöön otettiin palvelukseen 301 virkamiestä ja väliaikaista toimihenkilöä, poliittisiin ryhmiin palkattiin 149 väliaikaista toimihenkilöä ja 425 valtuutettua avustajaa otettiin palvelukseen. Euroopan parlamentissa työskenteli 31. joulukuuta 2010 yhteensä 5 515 virkamiestä ja väliaikaista toimihenkilöä. Pääsihteeristössä heistä työskenteli 4 951 henkilöä ja poliittisissa ryhmissä 564 henkilöä. |
34. |
Sukupuolijakauman osalta tilanne oli 31. joulukuuta 2010 seuraava: yksiköiden päälliköistä 25 prosenttia oli naisia, johtajista naisia oli 28 prosenttia ja pääjohtajista 33 prosenttia. Sukupuolijakauma tehtäväryhmittäin esitetään seuraavassa kuvassa. Kuva 4 Euroopan parlamentin pääsihteeristön henkilöstön sukupuolijakauma
|
K. Luku ”Muu henkilöstö ja ulkoiset palvelut”
35. |
Luvun osuus oli 7 prosenttia vuoden 2010 menoista. Menojen 17 prosentin kasvu vuoteen 2009 verrattuna johtuu alamomentin ”Konferenssitulkit” 27 prosentin ja momentin ”Ulkoiset palvelut” 20 prosentin menojen lisäyksestä. Luvun määrärahoista 52 prosenttia on alamomentilla ja 24 prosenttia alamomentilla ”Muu henkilöstö”. |
36. |
Alamomentin ”Konferenssitulkit” osalta maksusitoumukset olivat yhteensä 54 990 000 euroa, ja niillä katettiin (muun muassa) toimielinten yhteistyön puitteissa niiden ylimääräisten konferenssitulkkien palkkiot, sosiaalimaksut, matkakulut ja päivärahat, jotka parlamentti kutsuu parlamentin tai muiden toimielinten järjestämiin kokouksiin, kun (virkamiehinä tai väliaikaisina toimihenkilöinä työskentelevät) parlamentin tulkit eivät voi hoitaa kaikkia tarvittavia tehtäviä. |
37. |
Parlamentin tulkit ja ylimääräiset konferenssitulkit työskentelivät vuonna 2010 yhteensä 109 256 tulkkipäivää parlamentin ja muiden toimielinten (11) palveluksessa tilaisuuksissa, joissa parlamentin yksiköt vastaavat tulkkauspalvelun tarjoamisesta (lisäystä 16 prosenttia vaalivuoteen 2009 verrattuna). Parlamentin henkilöstöön kuuluvilla tulkeilla oli 51 977 tulkkauspäivää (+21 prosenttia vuoteen 2009 verrattuna) ja ylimääräisillä tulkeilla 57 279 päivää (+15 prosenttia vuoteen 2009 verrattuna). |
38. |
Alamomentin ”Muu henkilöstö” sitoumukset olivat yhteensä 25 212 376 euroa. Tällä alamomentilla katetaan muun henkilöstön, sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt ja erityisneuvonantajat mukaan lukien, palkat, lisät ja korvaukset mukaan lukien, toimihenkilöiden sosiaaliturvaan kuuluvat työnantajamaksut, näiden toimihenkilöiden palkkaukseen sovellettavien korjauskerrointen vaikutus sekä väliaikaisen ulkopuolisen henkilöstön käytöstä aiheutuvat menot. Sopimussuhteisessa henkilöstössä oli 634 henkilöä 31. joulukuuta 2010. Vuoden aikana tälle alamomentille siirrettiin lisää määrärahoja kroatialaisten sopimussuhteisten työntekijöiden palkkaamisen rahoittamiseksi osana valmistautumista Kroatian EU:hun liittymiseen. |
39. |
Sopimussuhteisen henkilöstön jakautuminen tehtävien mukaisesti esitetään kuvassa 5. Kuva 5 Sopimussuhteinen henkilöstö tehtävien mukaisesti
|
L. Luku ”Toimielimen henkilöstöä koskevat muut menot”
40. |
Luvun osuus oli 1 prosentti vuoden 2010 menoista. Luvun sitoumukset vähenivät 5 prosentilla vuodesta 2009, koska alamomentilla ”Ammatillinen täydennyskoulutus: virkamatkakulut” ei ollut menoja. Tämä alamomentti poistettiin vuoden 2010 talousarvion nimikkeistöstä ja sen määrärahat siirrettiin momentille ”Henkilöstön virkamatkakulut ja virkamatkat kolmen toimipaikan välillä”. |
41. |
Luvun sitoumuksista 39 prosenttia koskee alamomenttia ”Lasten päiväkoti ja muut lastentarhat”, 28 prosenttia alamomenttia ”Ammatillinen täydennyskoulutus”, 17 prosenttia alamomenttia ”Ravintoloiden ja ruokaloiden juoksevat toimintakulut”. |
42. |
Alamomentti /01 ”Lasten päiväkoti ja muut lastentarhat: parlamentin Brysselissä toimivan päiväkodin ja lapsiparkin ulkopuolinen hallinto ja liitännäiskulut” on alamomentin suurin alakohta. Alamomentin sitoumukset olivat yhteensä 5 163 866 euroa ja kattoivat parlamentin maksettavaksi kuuluvan osuuden kuluista, jotka liittyvät lasten päiväkotiin ja ulkopuolisiin lastentarhoihin, joiden kanssa on tehty sopimus. |
43. |
Alamomentin ”Ammatillinen täydennyskoulutus” sitoumukset olivat 3 680 850 euroa ja kattoivat henkilöstön pätevyyden lisäämiseksi ja toimielimen toiminnan ja tehokkuuden parantamiseksi järjestettävään koulutukseen liittyvät menot. Vuonna 2010 talon sisäisille kielikursseille osallistui 7 504 henkilöä ja lisäksi 392 henkilöä osallistui toimipaikan ulkopuolella järjestetyille kursseille. Lisäksi 733 henkilöä osallistui atk-kursseille ja 998 henkilöä taloushallinnon kursseille. Euroopan unionin henkilöstökoulutuskeskuksen kursseille osallistui lisäksi 85 henkilöstöön kuuluvaa. Muuhun kuin kielikoulutukseen osallistui talon sisällä yhteensä 6 853 henkilöä ja 198 henkilöä osallistui ulkoisille kursseille. |
44. |
Alamomentin ”Ravintoloiden ja ruokaloiden juoksevat toimintakulut” sitoumukset olivat 2 313 000 euroa. Alamomentti on tarkoitettu kattamaan ravintoloiden ja ruokaloiden liikkeenharjoittamiskulut. Itsepalveluravintoloissa kävi noin 1 339 000 asiakasta ja henkilöstön kaupassa noin 161 000 asiakasta. |
M. Luku ”Kiinteistöt ja niiden liitännäiskulut”
45. |
Luvun osuus oli 12 prosenttia vuoden 2010 menoista, mikä merkitsee kahden prosentin kasvua vuodesta 2009. Menot kasvoivat alamomenteilla (12), ”Siivous ja ylläpito” ja ”Vuokrat”, mutta toisaalta alamomenttien ”Tilojen kunnostus” ja ”Pitkäaikaisista vuokrasopimuksista aiheutuvat maksut” menot vähenivät. Alamomentille otettiin vuonna 2010 määrärahoja 86 miljoonaa euroa käyttötarkoitukseen sidotuista tuloista (katso selvityksen osa I, jossa käsitellään käyttötarkoitukseen sidottuja tuloja). ”Kiinteän omaisuuden hankinta” |
46. |
Luvun määrärahojen jaottelu menoluokittain esitetään seuraavassa kuvassa.Kuva 6 Luvun menojen jakautuminen
|
47. |
Alamomentin ”Siivous ja ylläpito” sitoumukset olivat 39 351 882 euroa (21 prosenttia luvun menoista), ja niillä katettiin voimassa olevien sopimusten mukaisesti tilojen, hissien, lämmityksen, ilmastoinnin ja palo-ovien ylläpitokulut sekä maalaustyöt, korjaukset jne. |
48. |
Alamomentin (13). ”Kiinteistöjen turvallisuus ja valvonta” sitoumukset olivat yhteensä 38 917 198 euroa (21 prosenttia luvun menoista), ja niillä katettiin ensisijaisesti parlamentin kolmessa toimipaikassa käyttämien rakennusten ja tiedotustoimistojen vartioinnista ja valvonnasta aiheutuvat kulut. Parlamentin toimitiloissa työskenteli vuoden 2010 lopussa 1 023 turvamiestä |
N. Luku ”Tietojenkäsittely, laitteet ja irtain omaisuus”
49. |
Luvun osuus oli 9 prosenttia vuoden 2010 menoista. Luvun menot kasvoivat 30 prosenttia vuonna 2009, mikä johtui erityisesti momentin ”Tietojenkäsittely ja televiestintä” aiempaa suuremmista menoista. Tätä alamomenttia koskevat menot lisääntyivät 34 prosenttia kokonaismäärältään noin 24 miljoonaa euroa olleen kolmen C-siirron (7, 11 ja 14) johdosta. Momentin osuus oli 82 prosenttia luvun määrärahoista. Suurin osa tämän luvun määrärahoista jakautui kahdelle alamomentille: ”Tietotekniikan ja uuden tekniikan laitteet ja ohjelmistot” (41 prosenttia) ja ”Tietotekniikkaan ja uuteen tekniikkaan liittyvät ulkoiset palvelut” (myös 41 prosenttia). Luvun menojen jakautuminen esitetään seuraavassa kuvassa. |
50. |
Edellä mainituissa siirroissa ilmenevä 30 prosentin kasvu johtuu puhemiehistön hyväksymän keskipitkän aikavälin TVT-strategiasuunnitelman ja etenkin tiedonhallintajärjestelmän käyttöönotosta sekä näihin ohjelmiin sisältyvistä hyvin merkittävistä tietotekniikkahankkeista. Myös langattomien verkkojen laajentamisella ja Brysselin datakeskuksella oli suuria talousarviovaikutuksia (katso yksityiskohtaiset tiedot selvityksen osassa III). Kuva 7 Luvun menojen jakautuminen
|
51. |
Alamomentin ”Tietotekniikan ja uuden tekniikan laitteet ja ohjelmistot” sitoumukset olivat 56 626 299 euroa. Määrärahasta katettiin menot, jotka liittyvät toimielimen laitteistojen ja ohjelmistojen hankintaan, vuokraukseen, huoltoon ja ylläpitoon, sekä niihin liittyvät työt. On kyse erityisesti atk-keskuksen järjestelmiin ja televiestintäjärjestelmiin, osastojen ja poliittisten ryhmien atk-palveluihin sekä koneäänestykseen tarvittavista laitteistoista ja ohjelmistoista. |
52. |
Alamomentin ”Tietotekniikkaan ja uuteen tekniikkaan liittyvät ulkoiset palvelut” sitoumukset olivat 55 814 490 euroa, ja ne oli tarkoitettu kattamaan pääasiassa menot, jotka aiheutuivat atk-palvelukeskuksilta ja atk-konsulteilta saadusta ulkopuolisesta avusta atk-keskuksen ja verkon käytössä, sovellusten tuottamisessa ja ylläpidossa, käyttäjätuessa (jäsenet ja poliittiset ryhmät mukaan lukien), selvitysten toteuttamisessa sekä teknisten asiakirjojen laatimisessa ja julkaisussa. |
53. |
Tiedontallennuskapasiteetti ja käsittelyvalmiudet lisääntyivät 28 prosentilla tarkasteltavana aikana. Joulukuussa muistikapasiteettia oli 1 803 021 gigatavua (Gb) ja vuoden 2010 lopussa vastaava luku oli 2 314 240 Gb. Käsittelyvalmiuksien osalta parlamentin keskustietojenkäsittelylaitteen kapasiteetti käsitellä tietty tietomäärä tietyssä ajassa pysyi samalla tasolla edelliseen vuoteen verrattuna. Tietojärjestelmien turvallisuuden varmistamiseksi verkkoon, palvelimiin, ohjelmistoihin ja työasemiin liitettyjen ja niitä varten testattujen paikkojen määrä sitä paitsi pieneni 46 prosenttia (1 886 vuoden 2009 lopussa, mutta enää 1 019 vuoden 2010 lopussa) tietotekniikkajärjestelmän parantuneen vakauden ansiosta. |
O. Luku ”Hallinnosta johtuvat juoksevat menot”
54. |
Luvun osuus oli 1 prosentti vuoden 2010 menoista. Neljän prosentin vähennys tässä luvussa vuonna 2009 voidaan selittää suurelta osin momentin ”Juridiset kulut ja vahingonkorvaukset” menojen vähenemisellä (–21 prosenttia). |
55. |
Tämän momentin menot jakaantuivat seuraavasti: momentin ”Televiestintä” osuus oli 55 prosenttia; momentin ”Paperi- ja toimistotarvikkeet ja erilaiset kulutustavarat” 19 prosenttia ja momentin ”Juridiset kulut ja vahingonkorvaukset” 10 prosenttia. |
P. Luku ”Kokoukset ja konferenssit”
56. |
Luvun osuus oli 2 prosenttia vuoden 2010 menoista. Vuonna 2010 määrärahoja oli 15 prosenttia enemmän kuin vuonna 2009. Kasvu johtuu momentin ”Henkilöstön virkamatkakulut ja virkamatkat kolmen toimipaikan välillä” menojen lisääntymisestä. Vuonna 2010 parlamentti ryhtyi asteittain toimimaan täydellä teholla vaalivuoden 2009 jälkeen. |
57. |
Vuonna 2010 tehtiin 33 200 virkamatkaa. Virkamatkapäiviä oli 98 629. Useimmat virkamatkoista olivat matkoja parlamentin kolmen toimipaikan välillä (Bryssel: 5 391 virkamatkaa, Strasbourg 20 125 virkamatkaa ja Luxemburg 2 477 virkamatkaa). |
Q. Luku ”Asiantuntemus ja tiedotus: hankinta, arkistointi, tuotanto ja levitys”
58. |
Luvun määrärahojen osuus oli 6 prosenttia vuoden 2010 menoista. Edelliseen vuoteen verrattuna määrärahat lisääntyivät 4 prosenttia. Luvun määrärahoista 25 prosenttia liittyi alamomenttiin ”Vierailijaryhmiin liittyvät järjestelyt, Euroscola-ohjelma ja kolmansien maiden mielipiteenmuokkaajia koskevat kutsut”, 14 prosenttia liittyi alamomenttiin ”Julkaisu- ja tiedotusmenot sekä menot osallistumisesta julkisiin tapahtumiin”, 13 prosenttia alamomenttiin ”Vierailukeskus” ja 12 prosenttia alamomenttiin ”Audiovisuaalisesta tiedottamisesta aiheutuvat menot”. |
59. |
Menojen jaottelu esitetään seuraavassa kuvassa. Kuva 8 Luvun menojen jakautuminen
|
60. |
Alamomentin ”Vierailijaryhmiin liittyvät järjestelyt, Euroscola-ohjelma ja kolmansien maiden mielipiteenmuokkaajia koskevat kutsut” sitoumukset olivat 24 534 587 euroa ja kattoivat avustukset jäsenten kutsumille vierailijaryhmille, liitännäiset valvonta- ja infrastruktuurikulut, Euroscola-ohjelman toimintakulut sekä kolmansien maiden mielipiteenmuokkaajille tarkoitettujen harjoittelujaksojen rahoituksen. |
61. |
Alamomentin ”Julkaisu- ja tiedotusmenot sekä menot osallistumisesta julkisiin tapahtumiin” sitoumukset olivat 13 633 133 euroa. Määrärahat kattoivat erityisesti tiedotusmateriaalin julkaisemisen, mukaan lukien sähköinen materiaali, sekä tiedotus- ja suhdetoiminnan, osallistumisen julkisiin tapahtumiin, näyttelyihin ja messuille jäsenvaltioissa ja ehdokasvaltioissa ja lainsäädäntötyön seurantatietokannan (OEIL) päivittämisen. |
62. |
Alamomentin ”Vierailukeskus” sitoumukset lisääntyivät merkittävästi (+227 prosenttia) vuoteen 2009 verrattuna ja olivat yhteensä 12 725 985 euroa. Menokehitys vastaa kyseistä hyvin monimutkaista hanketta koskevia suunnitelmia. Yksityiskohtaiset tiedot on esitetty selvityksen osassa III. |
63. |
Alamomentin ”Audiovisuaalisesta tiedottamisesta aiheutuvat menot” sitoumukset olivat yhteensä 12 137 103 euroa. Tästä katettiin muun muassa seuraaviin liittyvät menot:
|
64. |
Audiovisuaalisen tiedon tuottamisesta voidaan todeta, että vuonna 2010 tietoa tuotettiin yhteensä 12 275 tuntia tiedotusvälineille ja muille asiakkaille. On syytä panna merkille, että kaikkiaan 767 puolen päivän pituista valiokuntakokousta lähetettiin suorana (streaming-lähetyksinä) internetissä (suorana internetiin lähetettyjen valiokuntaistuntojen määrä kaksinkertaistui vuoteen 2009 verrattuna). Europe by Satellite -palvelu tuotti 809 uutisjuttua, 58 tiedotuslähetystä sekä 475 suorana lähetettyä raporttia. |
R. Luku ”Tiettyjen toimielinten ja elinten erityismenot”
65. |
Tämän luvun osuus vuoden 2010 menoista oli 5 prosenttia, mikä tarkoittaa 10 prosentin kasvua edelliseen varainhoitovuoteen verrattuna. Momentin ”Poliittisten ryhmien ja sitoutumattomien jäsenten hallinnosta, poliittisesta toiminnasta ja tiedotuksesta johtuvat menot” osuus oli 70 prosenttia luvun määrärahoista. Momentin sitoumukset olivat yhteensä 53 355 142 euroa. Määräraha oli tarkoitettu kattamaan poliittisten ryhmien ja sitoutumattomien jäsenten
|
66. |
Momentti ”Rahoitus eurooppalaisille poliittisille puolueille” kattoi 18 prosenttia (14 miljoonaa euroa) luvun määrärahoista.Kuva 9 Luvun menojen jakautuminen (%)
|
S. Luku ”Parlamentin jäsenten avustajiin liittyvät menot”
67. |
Tämän luvun osuus oli 10 prosenttia vuoden 2010 menoista. Osuus on sama kuin vuonna 2009. Alamomentin ”Parlamentin jäsenten avustaminen” osuus oli 99 prosenttia luvun sitoumuksista. Momentin sitoumukset olivat yhteensä 152 645 163 euroa. Palautettakoon mieleen, että vuoden 2010 lisätalousarviossa lisättiin jäsenten henkilökohtaisia avustajia koskevia määrärahoja (katso selvityksen osassa I esitetyt yksityiskohdat). |
68. |
Euroopan parlamentissa työskenteli 1 483 parlamentin jäsenen valtuutettua avustajaa 31. joulukuuta 2010. Joulukuussa 2010 jäsenet olivat tehneet työsopimuksen 2 198 paikallisen avustajan kanssa. Jäsenillä oli keskimäärin 3,4 paikallista avustajaa palveluksessaan. Palkattujen paikallisten avustajien määrä vaihteli merkittävästi jäsenten keskuudessa vuonna 2010 ja sijoittui välille 0–45. Vaikka 97 jäsenellä ei ollut lainkaan paikallisia työntekijöitä, 35 jäsentä otti palvelukseensa yli 10 työntekijää kotijäsenvaltiossaan vuonna 2010. |
T. Osasto ”Muut menot”
69. |
Tähän osastoon kuuluvien lukujen määrärahat ovat ainoastaan alustavia määrärahoja ja niitä voidaan sitoa ainoastaan siirtämällä toiminnalliseen budjettikohtaan. Näitä siirtoja tarkastellaan selvityksen I osassa. Osaston alkuperäiset määrärahat olivat 46 441 800 euroa eli noin 3 prosenttia alkuperäisten määrärahojen kokonaismäärästä. Määrärahoja siirrettiin ulos yhteensä 42 241 800 euroa ja lisätalousarviossa leikattiin luvun 10 5 ”Alustava määräraha kiinteistöjä varten” määrärahoja 4 miljoonalla eurolla. Käyttämättä jäi luvusta 10 1 ”Varaus ennakoimattomia menoja varten”200 000 euroa eli noin 0,01 prosenttia vuoden 2010 lopullisista määrärahoista. |
III VUOTTA 2010 KOSKEVAT TAVOITTEET JA TULOKSET
70. |
Vuoden 2009 Euroopan parlamentin vaalien jälkeen parlamentin toiminta palautui vähitellen normaalitasolleen vuoden 2010 aikana. Vuonna 2010 parlamentti toteutti edelleen muutoksia parantaakseen ja nykyaikaistaakseen työskentelymenetelmiään poliittisten ja lainsäädännöllisten vastuidensa mukaisesti ja arvioidakseen viime vuosina käynnistettyjä monivuotisia aloitteita. Lissabonin sopimuksen ratifioinnin ja 1. joulukuuta 2009 tapahtuneen voimaantulon seurauksena oli toteutettava budjettimenoja edellyttäviä mukautuksia (katso lisätalousarviota koskevat tiedot selvityksen osassa I). |
71. |
Seuraavat tavoitteet perustuvat pääsihteerin vuosille 2009–2010 laatimiin suuntaviivoihin sekä parlamentin päätöslauselmissa hyväksyttyihin suuntaviivoihin.
|
A. Lainsäädäntövastuun lisääntyminen lissabonin sopimuksen voimaantulon myötä
72. |
Sopimus ulotti yhteispäätösmenettelyn käytön tavallisena lainsäätämisjärjestyksenä noin 95 prosenttiin lainsäädännöstä. Sopimuksella oli merkittäviä vaikutuksia myös kaikkiin tapauksiin, joissa hyväksyntämenettely on korvannut kuulemismenettelyn, eli etenkin kansainvälisten sopimusten neuvottelemiseen ja tekemiseen. |
73. |
Lissabonin sopimus edellytti lisäksi sitä, että parlamentin yksiköiden oli lisättävä teknistä seurantaansa: kansalaisaloitteet, alueiden komitean ja talous- ja sosiaalikomitean pakollinen kuuleminen, Euroopan keskuspankin suurempi vastuu, uusi rooli tuomioistuimen ja yleisten tuomioistuinten tuomareiden ja julkisasiamiesten nimittämisessä, uudet tiedonsaantioikeudet jne. |
A.1 EU:n sisäiset politiikat
74. |
Lissabonin sopimuksen voimaantulo antoi Euroopan parlamentille merkittävästi uutta toimivaltaa maatalouden (AGRI-valiokunta), kalatalouden (PECH), vapauden, turvallisuuden ja oikeuden (LIBE) ja monenvälisen seurannan (ECON) kaltaisilla aloilla ja sen myötä käyttöön otettiin huomattavia muutoksia EU:n talousarviomenettelyssä (BUDG). Uusia välineitä ollaan ottamassa käyttöön, kuten kansalaisaloite (AFCO), delegoidut säädökset ja täytäntöönpanosäädökset (horisontaalinen vastuu: JURI), Euroopan ulkosuhdehallinto EUH (AFCO on vastuussa toimielimiä koskevista kysymyksistä, JURI henkilöstöä koskevista säännöistä, CONT rahoitusta koskevasta sääntelystä ja BUDG sen talousarviosta). Menettelyihin, joissa edellytetään parlamentin hyväksyntää (useimmiten kyse on kansainvälisistä sopimuksista), sisältyy oletusarvoisesti kuuleminen valiokunnassa (esimerkiksi TRAN, LIBE tai PECH). |
75. |
Kansallisten parlamenttien aseman vahvistuminen Lissabonin sopimuksessa vaikutti suoraan parlamentin ja erityisesti valiokuntien työmenetelmiin; uusi toissijaisuusperiaatteen tehostetun valvonnan mekanismi (”keltainen” ja ”oranssi” kortti), Lissabonin sopimuksen myötä käyttöön otetut ylimääräiset suojatoimenpiteet (”hätäjarrut”) sekä kansallisten parlamenttien kanssa käytävän lainsäädäntömenettelyä edeltävän ja sen jälkeisen vuoropuhelun kehittämistarve vaikuttavat käytännössä valiokuntien toimintaan ja työmäärään. |
76. |
Valiokunnat ovat käynnistäneet ja valmistelleet useita merkittäviä lainsäädäntöpäätöksiä: SWIFT-tiedonjakosopimuksen hylkääminen, vuoden 2011 talousarvion hyväksyminen, kansalaisaloite, rahoitusvalvontaa koskeva toimenpidepaketti, EUH, taloushallinto ja niin edelleen. Lainsäädäntötoiminnan vauhti kiihtyy nopeasti, ja monet komission vuonna 2010 esittämät strategiset muut kuin lainsäädäntöaloitteet voivat lähikuukausina johtaa lukuisiin asiaan liittyviin lainsäädäntöehdotuksiin, erityisesti Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpanon yhteydessä. |
77. |
Merkittävästi muutettu EU:n talousarviomenettely pantiin täytäntöön ensimmäisen kerran Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen. Parlamentti sai myös kantaakseen lisää vastuuta EU:n pakollisista menoista. Parlamentti ryhtyi myös mukauttamaan toimielinten välistä sopimusta talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta Lissabonin sopimuksen vaatimuksiin ja odotti innokkaasti osallistumista monivuotisen rahoituskehyksen perusteelliseen väliarviointiin. |
A.2 EU:n ulkopolitiikat
78. |
Sopimuksella on merkittäviä vaikutuksia ulkosuhteiden alalla. Parlamentti sai uusia lainsäädäntö-, budjetti- ja valvontavaltuuksia ja oman roolinsa nimitettäessä komission varapuhteenjohtajaa ja korkeaan edustajaa sekä tämän erityisedustajia ja suhteissa heihin. Parlamentin osalta tämä koskee erityisesti sen yhteistä kauppapolitiikkaa ja ulkosuhdehallintoa käsitteleviä elimiä. |
79. |
Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) perustamista koskevien neuvotteluiden yhteydessä parlamentti sai merkittäviä myönnytyksiä, jotka koskivat parlamentin harjoittamaa valvontaa ja yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan demokraattista ennakkovalvontaa. Parlamentti voitti itselleen oikeuden tulla kuulluksi kunkin tapauksen luottamuksellisuuden huomioon ottavalla tavalla ennen kuin neuvosto hyväksyy YUTP:aa koskevia toimivaltuuksia tai strategioita. Parlamentille, tai sen jäsenille, joille se oli välttämätöntä, myönnettiin myös oikeus saada tutustua luottamuksellisiin YUTP:aa koskeviin tietoihin (tätä sovellettiin ensimmäisen kerran EU:n ja Libyan välistä puitesopimusta koskevien neuvotteluvaltuuksien yhteydessä), ja lisäksi korkea edustaja / varapuheenjohtaja sitoutui käynnistämään yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan luottamuksellisiin tietoihin tutustumista koskevan toimielinten välisen sopimuksen uudelleen neuvottelemiseen johtavan prosessin. Ulkoasiainvaliokunta on lisäksi saanut oikeuden haastatella edustuston päällikön tai EU:n erityislähettilään virkaan ehdolla olevat henkilöt ennen kuin he alkavat hoitaa tehtäväänsä. Tähän mennessä on suljetuin ovin järjestetyissä kokouksissa haastateltu neljää EU:n edustuston päälliköksi nimitettyä henkilöä. Parlamentin onnistui lopulta muuttaa YUTP:n määrärahat paljon aiempaa avoimemmiksi, koska tästä lähtien siihen sovelletaan tavallista lainsäätämisjärjestystä ja koska tärkeimmät YUTP:n piiriin kuuluvat operaatiot on yksilöitävä selkeästi omilla alamomenteillaan (näin tehtiin jo vuoden 2011 talousarvion yhteydessä). |
80. |
Lissabonin sopimus merkitsi laadullista muutosta EU:n ja Euroopan talousalueen (ETA) ja sen jäsenvaltioiden välisiin suhteisiin, koska Euroopan parlamentti voi nyt osallistua suoraan lukuisten ETA:n kanssa tehtävien sopimusten ja yli sadan Sveitsin kanssa tehtävän kahdenvälisen sopimuksen neuvotteluihin. |
81. |
Mitä tulee EU:n laajenemiskysymykseen, 32 kroatialaista sopimussuhteista työntekijää otettiin palvelukseen. Heidät sijoitettiin pääasiassa kieliyksikköihin ja muiden pääosastojen niihin yksikköihin, jotka osallistuvat laajenemisen valmistelemiseen. Uusi Kroatian yksikkö ryhtyi syyskuun puolivälissä kääntämään Euroopan parlamentin avainasiakirjoja. |
B. Jäsenille tarjottujen palvelujen parantaminen
B.1 Lainsäädännöllinen tuki
82. |
Lissabonin sopimuksen voimaantulon ja parlamentille sen johdosta kuuluvien uusien vastuiden seurauksena parlamentin valiokuntien sihteeristöjen henkilöstöjä on vahvistettu niin, että tästä lähtien ne koostuvat kuudesta, yhdeksästä tai kahdestatoista hallinnollisesta virkamiehestä, riippuen asianomaisen valiokunnan lainsäädäntötyön määrästä. Henkilöstömääriä on mukautettu myös toimialayksiköissä, suhteista kansallisiin parlamentteihin vastaavissa yksiköissä, kirjastossa ja poliittisten ryhmien sihteeristöissä, ja jäsenten avustajia koskevia määrärahoja on myös lisätty vastaamaan uuden tilanteen vaatimuksia. Lisätalousarviossa poliittisten ryhmien henkilöstöä vahvistettiin 75:llä, valiokuntien sihteeristöjä 70:llä ja suhteista kansallisiin parlamentteihin vastaavia yksikköjä viidellä viralla. Kunkin jäsenen saamaa kuukausittaista sihteeristökorvausta korotettiin 1 500 eurolla. Valtuuskuntien ja parlamenttien välisten edustajakokousten sihteeristöjä on tehokkuuden lisäämiseksi yhdistelty yhteisiin alueellisiin klustereihin, mikä mahdollistaa sen, että virkamiehet voivat erikoistua tiettyyn alueeseen ja tietojenvaihtoa voidaan helpottaa kahdenvälisten valtuuskuntien ja monenvälisten edustajakokousten välillä. |
83. |
Puhemiehelle ja varapuhemiehille tarjottua tukea on lisätty siten, että täysistunnon tiedotustilaisuuksien valmisteluista huolehtii yksikköjen välinen työryhmä, joka koostuu täysistunto-osaston, päättävien elinten osaston, lainsäädäntöasiakirjojen osaston ja kirjasto-osaston edustajista. |
84. |
Jäsenten palvelutarjonta (tutkimuspalvelut ja analyyttiset tietopalvelut) lisääntyi merkittävästi (+40 prosenttia verrattuna vastaavaan ajanjaksoon kuudennella vaalikaudella): tutkimuspalvelujen asema vakiintui ja tietopalvelujen tarjonta laajeni tasaisesti. Analyyttinen tuotanto lisääntyi sekä määrällisesti että tuotteiden lukumäärällä mitattuna. Uusia tuotteita kehitettiin, jotta jäsenten tarpeisiin voitaisiin vastata entistä tehokkaammin. Kirjaston asiakkaille (ei pelkästään jäsenille) tarjottua palvelua parannettiin ottamalla käyttöön uusi sähköinen luetteloiden hallintajärjestelmä (jota sovelletaan myös uusiin hankintoihin), joka on liitetty verkkosivustoon. |
85. |
Kansallisten parlamenttien lausuntojen (joiden määrä kasvaa nopeasti) vastaanottamiseen ja välittämiseen tarkoitettujen mekanismien luominen on parantanut parlamenttien välistä viestintää tällä alalla sekä mahdollistanut tietojen toimittamisen nopeammin ja joustavammin asianomaisille Euroopan parlamentin valiokunnille. |
B.2 Jäsenten asemaa koskevat säännöt ja avustajia koskevat säännöt
86. |
Vuosi 2010 oli parlamentin jäsenten asemaa koskevien sääntöjen ja heidän avustajiaan koskevien sääntöjen ensimmäinen kokonainen soveltamisvuosi. Puhemiehistön vuonna 2009 perustama jäsenten asemaa koskevien sääntöjen ja avustajia koskevien sääntöjen soveltamisen väliaikainen arviointiryhmä, joka koostuu neljästä varapuhemiehestä, aiheesta vastaavasta kvestorista ja oikeudellisten asioiden valiokunnan puheenjohtajasta, jatkoi työtään vuonna 2010 parlamentin yksiköiden tukemana. Arviointiryhmän antamat suositukset johtivat siihen, että puhemiehistön kokouksissaan vuonna 2009 ja 2010 hyväksymien jäsenten asemaa koskevien sääntöjen ja avustajia koskevien sääntöjen soveltamisohjeisiin tehtiin useita muutoksia. |
87. |
Parlamentin yksiköt valmistelivat atk-sovellukset sääntöjen soveltamiseksi sekä jäseniä ja avustajia koskevien lomakkeiden mukauttamiseksi sekä antoivat aiheesta paljon tietoa (jäsenille jaettavia ”Usein kysyttyä” -tiedotteita, tietolehtisiä intranetiin ja niin edelleen). |
B.3 Jäsenten yhtäläiset mahdollisuudet käyttää kielipalveluja
88. |
Euroopan parlamentin kokouksista tulkattiin 5 664, mihin määrään sisältyvät matkat kolmen toimipaikan ulkopuolelle sekä henkilökohtaiset tulkkauspalvelut. Tulkkaus oli lisäksi saatavilla 590:ssä Euroopan komission, 69:ssä alueiden komitean, 136:ssa tilintarkastustuomioistuimen, ulkopuoliset matkat mukaan lukien, ja kuudessa käännöskeskuksen kokouksessa. |
89. |
Asiakirjoja käännettiin yhteensä 1 721 191 sivua (talon sisällä 1 033 176 sivua, ulkoisesti 381 804 sivua ja 306 211 sivua sanatarkkoja istuntoselostuksia varten). Käännettyjen asiakirjojen jakauma ja niiden määrien kehitys on esitetty seuraavassa kuvassa. Parlamentin yksiköt kykenivät käsittelemään käännöspyynnöt huolimatta siitä, että monikielisyyttä koskevissa menettelysäännöissä vahvistettuja asiakirjojen käännettäväksi jättämistä koskevia vähimmäismääräaikoja noudatettiin ainoastaan 35 prosentissa tapauksista. Kuva 10 Vuosina 2008–2010 käännettyjen sivujen jakautuminen
|
B.4 Tieto- ja viestintäteknologia
90. |
Puhemiehistö hyväksyi 24. maaliskuuta 2010 TVT:n innovointistrategiakomitean ehdotuksen perusteella keskipitkän aikavälin TVT-strategiasuunnitelman. Strategia perustuu kolmeen pilariin:
|
91. |
Euroopan parlamentissa käytetyn TVT:n on täytettävä kaksi tavoitetta: Ensimmäinen tavoite on varmistaa TVT:n käyttöä tukevan palvelun kestävä ja korkea laatu ja pitää sitä yllä toimielimen ja Euroopan kansalaisten välisessä viestinnässä, tarjottaessa tukea parlamentin jäsenille ja sen hallinnon toiminnalle. Toisena tavoitteena on kehittää TVT-tuotteet, joilla edistetään ”uuden Lissabonin sopimuksen täyteen hyödyntämiseen, jotta parlamentin jäsenille voidaan antaa parhaat mahdollisuudet tehtäviensä suorittamiseen”, ”matkaviestinnän, liitettävyyden, liikkuvuuden ja yhteentoimivuuden parantamiseen” ja ”viestinnän vahvistamisen toimielimen sekä kansallisten parlamenttien, Euroopan kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan välillä” tähtääviä poliittisia suuntaviivoja. |
92. |
Strategian mukaisesti tiedonhallintajärjestelmän avulla pyritään tarjoamaan jäsenten ja pääsihteeristön käyttöön kokonaisvaltainen lainsäädäntöasiakirjojen hakukone, joka perustuu monikieliseen ja kaikkien toimielinten saatavilla olevaan metadataan (14). Vuosina 2009–2010 keskityttiin tuottamaan indeksointiprosesseja ja toiminnallisia määrittelyjä sekä saamaan ulkoiset verkkosivustot ja tietokannat valmiiksi. |
93. |
Brysselin uuden datakeskuksen piirrokset ja kohdearkkitehtuuri sekä siirtosuunnitelma saatiin päätökseen. Sähköistä parlamenttia koskevan hankkeen osana käynnistettiin AT4AM-tuotanto (tarkistusten hallinta). Paperitonta parlamenttia koskevan hankkeen puitteissa on otettu vastaan sähköistä kokousta ja sähköistä valiokuntaa koskevia mallitoteutuksia. Brysselin ja Strasbourgin istuntosalien langattomien verkkojen toteuttamiseksi niihin asennettiin pieniä laitteita. WiFi-yhteyksien asentamista kaikkiin jäsenten käyttämiin rakennuksiin koskevat selvitykset ja valmistelutoimet on saatu päätökseen. Tämän lisäksi innovoinnin ja teknisen tuen pääosasto otti käyttöön uuden jäsenille tarkoitetun palvelupisteen henkilökohtaisen avun tarjoamiseksi jäsenille. |
C. Viestintäpolitiikka
94. |
Joulukuussa 2010 käynnistettiin uusi, käyttäjäystävällinen audiovisuaalinen verkkoalusta ammattilaisille suunnattua audiovisuaalista verkkosivustoa koskevan tavoitteen mukaisesti. Se on jo kehittynyt parlamentin tuottaman ja lähettämän laadukkaan video-, ääni- ja kuvamateriaalin ensisijaiseksi levityskanavaksi erityisesti temaattisten kokonaisuuksien osalta. Verkossa lähetettävää streaming-palvelua on laajennettu kattamaan kaikki parlamentin valiokunnat, lehdistötilaisuudet sekä merkittävät tapahtumat toimielimessä. Saatavilla on nyt 13 samanaikaista streaming-lähetystä. |
95. |
Parlamentin EP Live -palveluun tehtiin olennaisia parannuksia, joista mainittakoon sisällön uudelleenjärjestely, ohjelmien lähetysnopeuksien parantaminen, visuaaliset kohennukset sekä selailu erityisten teemojen välillä. EuroparlTV-ohjelmien integrointia muihin medioihin parannettiin samalla linkittämällä ne parlamentin pääkotisivuille ja Facebook-sivuille. Vuonna 2010 sivuilla oli 9 858 549 yksittäistä kävijää ja vierailtujen sivujen kokonaismäärä oli 255 922 828. |
96. |
Euroopan parlamentin tiedotustoimistot tavoittivat järjestämänsä toiminnan kautta noin 6 miljoonaa kansalaista suoraan ja välillisesti 60 miljoonaa kansalaista. Tiedotustoimistot järjestivät erityisesti 86 kansalaisfoorumia, joista viiteen liittyi rajat ylittävä ulottuvuus. Foorumit osoittautuivat hyväksi välineeksi, jolla parlamentti voi parantaa suorien EU-kansalaisyhteyksiensä laatua ja lisätä niiden määrää. Tiedotustoimistot järjestivät lisäksi menestyksekkäästi kansainvälistä naistenpäivää ja Eurooppa-päivää juhlistavia tapahtumia, ja viimeksi mainitun yhteydessä vietettiin samalla Schumanin julistuksen 60-vuotispäivää. Tiedotustoimistojen laatimista päivittäisistä lehdistökatsauksista voitiin yksilöidä yhteensä noin 100 Eurooppa-päivän juhlia käsittelevää erikoisjuttua yli 50:tä prosenttia jäsenvaltioista edustavista tiedotusvälineistä. Ympäri maailman järjestettiin yhteensä 26 tapahtumaa ja kampanjaa, joilla tavoitettiin 100 552 osallistujaa parlamentin tiloissa ja tuhansia muita niiden ulkopuolella. |
97. |
Kaikki tiedotustoimistot järjestivät Saharovin palkinnon yhteydessä runsaasti erilaista toimintaa ihmisoikeuksien ja Saharovin palkinnon edistämiseksi. Vuonna 2010 palkinto myönnettiin kuubalaiselle Guillermo Fariñasille. |
98. |
Vuonna 2010 vierailukeskus vastaanotti ensimmäistä kertaa yli 300 000 kävijää. Brysselissä vierailijoita oli 220 000 ja Strasbourgissa täysistuntoviikkojen aikana noin 80 000. Nämä vierailijamäärät koostuivat yhteensä noin 7 900 ryhmästä. Yksittäisiä vierailijoita oli noin 28 400, ja useimmat heistä seurasivat uuden multimediaopastetun kierroksen Brysselissä. Strasbourgissa yhteensä 8 574 henkilöä (toisen asteen opiskelijoita ja opettajia) osallistui tiedotustoimiston isännöimiin kuukausittaisiin Euroscola-tapahtumiin. |
99. |
Hyvin monimutkaisen vierailukeskushankkeen viimeinen vaihe on käynnistymässä. Vierailukeskus on jaettu 8 elämystilaan, joissa on yhteensä 36 erilaista temaattista mediainstallaatiota, joihin voi tutustua jostakin yli 300 yhteyspisteestä. Pysyvä näyttely käsittää yli 700 erilaista tarinaa tai ”näkemisen arvoista” kohdetta. ”Tietoyksiköiden” kokonaismäärä ylittää 4 500, kun mukaan lasketaan media-avusteinen opastuskierros, multimodaalinen roolipeli, sisällön erityismukautukset lapsia ja vammaisia varten sekä seinille ripustetut parlamentin jäsenten esittelyt. Tuotettavien ja näyttelyyn sijoitettavien yksittäisten ”tietoyksiköiden” lukumäärä on noin 20 000–30 000, kun otetaan huomioon monikielisyyden vaatimukset. Temaattinen lähestymistapa on monisäikeinen ja ulottuu valtiotieteistä ja lainsäädäntökysymyksistä historiaan ja sosiologiaan. Näyttelyn sisällön kehittäminen ja tuotanto on keskeinen osa vierailukeskushanketta, toisin kuin olemassa olevaan kokoelmaan perustuvien perinteisten museohankkeiden tapauksissa. Tämä tekee suunnittelu- ja hankintaprosesseista hyvin monimutkaisia. |
100. |
Euroopan parlamentin puhemies Hans-Gert Pöttering käynnisti Euroopan historian talon perustamishankkeen vuonna 2007. Puhemiehistö päätti samana vuonna perustaa asiantuntijakomitean, jonka tehtävänä oli laatia suunnitelma Euroopan historian talon luomiseksi. Euroopan historian talon yhtenä keskeisenä tavoitteena on sen ”ideaperustan” mukaan syventää kaikenikäisten eurooppalaisten tietoja omasta historiastaan ja näin omalta osaltaan parantaa ymmärrystä Euroopan nykyisestä ja tulevasta kehityksestä. Arkkitehtikilpailun julkistamisen jälkeen saatiin 26 hyväksyttävää kiinnostuksenilmaisua. Arviointikomitea tarkasteli kiinnostuksenilmaisuja ja sai työnsä päätökseen tammikuussa 2010. Arvioinnin tuloksena jäljelle jäi kaksitoista ehdokasta, joita on pyydetty valmistamaan alustava suunnitelma. Kansainvälinen jury arvioi hankkeet syyskuussa 2010. |
D. Kiinteistöpolitiikka
101. |
Puhemiehistö hyväksyi 24. maaliskuuta 2010 tekemällään päätöksellä keskipitkän aikavälin kiinteistöpolitiikan, joka sisältää seuraavat tavoitteet:
|
102. |
Puhemiehistö valtuutti kokouksessaan 24. maaliskuuta 2010 parlamentin kiinteistöpolitiikasta vastaavat varapuhemiehet ja pääsihteerin panemaan edellä mainitun keskipitkän aikavälin politiikan täytäntöön sekä tuomaan asiaan liittyvät ehdotukset puhemiehistön päätettäviksi. Kokouksessa asetettiin erityiseksi tavoitteeksi parlamentin Brysselissä vuokraamien rakennusten hankkiminen. |
103. |
Brysselin Remard-rakennus hankittiin vuonna 2010 kyseisen politiikan mukaisesti ja Eurooppa-talon ostamista Sofiassa koskevaa hanketta ryhdyttiin valmistelemaan. |
104. |
Mitä tulee Luxemburgin KAD-rakennuksen laajentamiseen, maalämpöjärjestelmän rakennustöistä tehdyn sopimuksen kustannukset olivat 30 prosenttia kaavailtua alhaisemmat. Tämä mieluinen lopputulos on seuraus hankintamenettelyn laajuudesta, sillä siihen osallistui yrityksiä useammasta kuin neljästä maasta. Rakennuksen rakentamista koskeva tarjouskilpailu julkaistiin elokuussa 2010. Rakennustöiden rahoittamista koskeva tarjouskilpailu julkaistiin joulukuun lopussa 2010. |
105. |
Budapestin, Washingtonin, Lontoon ja Haagin tiedotustoimistojen rakennustyöt on saatu päätökseen. Kööpenhaminan tiedotustoimiston suunnittelusopimus on allekirjoitettu. Puhemiehistö antoi suostumuksensa sille, että vuokraneuvottelut voidaan käynnistää niiden rakennusten omistajien kanssa, joihin Helsingin ja Wrocławin toimistot on tarkoitus sijoittaa. Sofiassa päädyttiin etsinnän jälkeen Rakovsky-rakennukseen. Viranomaisten on määrä päättää asiasta lopullisesti 31. maaliskuuta 2011 mennessä. |
E. Ympäristöpolitiikka
106. |
Hiilipäästöjen vähentämiseksi on uusiin puitesopimuksiin ja voimassa olevien sopimusten lisäyksiin kirjattava, että kaikkien virallisten autojen ja parlamentin käytössä olevien hyötyajoneuvojen on oltava Euro5-normin mukaisia. Parlamentin omia ajoneuvoja ollaan myös korvaamassa. Uusi jäsenten kuljetuksia Strasbourgissa koskeva sopimus on pantu täytäntöön. |
107. |
Parlamentti on kehittänyt Brysselin alueen liikenneyhtiön (Société des Transports Intercommunaux de Bruxelles, STIB) kanssa ”maksunvälityssopimuksen” julkisen liikenteen (STIB:n bussit, raitiovaunut ja metrojunat) käytön edistämiseksi. Lokakuussa 2010 allekirjoitetun sopimuksen mukaisesti parlamentti korvaa 50 prosenttia sen virkamiesten ja muun henkilöstön ostamien vuosilippujen hinnasta. Järjestelmä on ollut toiminnassa joulukuun lopusta 2010 lähtien. |
108. |
Vuoden 2010 loppupuolella käynnistettiin Brysselissä myös merkittävä ympäristöhanke ”Relighting” (”uudelleenvalaistus”) (hehkulamput vaihdetaan kaikissa toimistoissa LED-lamppuihin energian säästämiseksi). |
F. Pääsihteeristön nykyaikaistaminen ja uudelleenjärjestelyt
109. |
Euroopan parlamentin organisaatiokaavioon ja hallintoon tehdyt merkittävät muutokset on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 12 Yhteenveto pääsihteeristössä vuonna 2010 toteutetuista rakenteellisista muutoksista
|
110. |
Suoriteperusteisen kirjanpitojärjestelmän käyttöönotto lukeutuu myös parlamentissa toteutettujen hallinnollisten parannusten joukkoon. Näihin muutoksiin liittyvän tietotekniikkatuen täytäntöönpanoa vauhditettiin vuoden 2010 lopussa. Työvaihe 1 (tavarantoimittajien/palveluntarjoajien saldojen perustaminen) ja 2 (saapuva laskutus ja tavarantoimittajat/palveluntarjoajat) on otettu täyteen tuotantokäyttöön. Työvaiheeseen 3 sisältyvä liiketoimintavaatimuksia, kirjauksia ja raportointia koskeva osa saatiin päätökseen. |
111. |
Hankintamenettelyjen rahoitusta ja hallintoa tukevan uuden ”Web Contracts” -sovelluksen (hallinnollisen työohjelman avainhanke 100 c) pilottivaihe käynnistettiin vuonna 2010 ja melkein kaikki pääosastot osallistuivat siihen laajalla rintamalla. |
112. |
Viimeisenä, vaan ei vähäisimpänä, voidaan todeta, että kaikissa pääosastoissa on ryhdytty seuraamaan tarkasti hallinnollisen työohjelman 2009–2011 noudattamista. Hallinnollinen työohjelma on hallintaväline ja sellaisena se osoittaa, mitä kukin pääosasto ja oikeudellinen yksikkö on saanut aikaan ohjelmakaudella. Kaikki pääosastot raportoivat säännöllisesti avainhankkeidensa edistymisestä. |
(1) EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.
(2) EYVL L 357, 31.12.2002, s. 1.
(3) PE 349.540/BUR/ANN/FIN.
(4) Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välinen toimielinten sopimus (2006/C 139/01) talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta (EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1).
(5) Varainhoitoasetuksen 9 artiklan 1 kohta ja 4 kohta
(6) Varainhoitoasetuksen 9 artiklan 1 kohta, 2 kohdan a alakohta ja 5 kohta.
(7) 24 art. – Budjettivallan käyttäjän päätös; 43 art. – Budjettivallan käyttäjän päätös siirrosta, joka kattaa ennakoita.
(8) Toimielimen päätös momentin sisäisistä siirroista.
(9) Matkan tarkoitukseksi on kirjattu ”poliittisen ryhmän kokous”, vaikka jäsen on voinut osallistua sen jälkeen myös valiokunnan kokoukseen, ja päinvastoin.
(10) Neuvosto päätti joulukuussa 2009 tehdessään vuotuista ratkaisuaan palkkojen mukauttamisesta henkilöstösääntöjen 64 ja 65 ja liitteen XI mukaisesti korottaa palkkoja ainoastaan 1,85 prosenttia 1. heinäkuuta 2009 lukien, vaikka komissio oli ehdottanut 3,7 prosentin korotusta henkilöstösääntöjen liitteessä XI olevan menetelmän perusteella. Komissio vetosi neuvoston päätöksen jälkeen Euroopan unionin tuomioistuimeen, joka pani vireille asian C-40/10, komissio vastaan neuvosto, vuoden 2009 palkkojen mukauttamisesta. Tuomioistuin kumosi 24. marraskuuta 2010 antamallaan ratkaisulla neuvoston asetuksen N:o 1296/2009, ja neuvosto antoi tämän jälkeen uuden asetuksen vuoden 2010 joulukuun loppupuolella. Se osa palkkojen mukautuksesta, joka alunperin hylättiin (1,85 prosenttia), oli näin ollen maksettava taannehtivasti ajalta heinäkuu 2009 – joulukuu 2010.
(11) Tilintarkastustuomioistuin, Euroopan oikeusasiamies, käännöskeskus, komission kokoukset Luxemburgissa sekä osittain alueiden komitea.
(12) Sitoumusmäärärahoja ei ollut vuonna 2009.
(13) Arvio perustuu tiettyyn tulokseen velvoittaviin palvelusopimuksiin, joissa ei kuitenkaan oteta huomioon henkilöstötarpeita.
(14) On syytä panna merkille, että tämä tiedonhallintajärjestelmä kattaa ainoastaan toimielimen lainsäädäntötoiminnan, ei sen hallinnollista toimintaa.
LIITE I
YHTEENVETO C-SIIRROISTA VARAINHOITOVUONNA 2010
(euroa) |
|||||
Nro |
Mistä/mihin Luku/momentti/alamomentti |
Luvun/momentin/alamomentin numero |
Luku/Momentti/Alamomentti |
Kohtaan otettava määrä |
Kohdasta siirrettävämäärä |
C1 |
luvusta |
Luku 10 3 |
Varaus laajentumista varten |
|
– 750 000 |
lukuun |
|
Muu henkilöstö ja ulkoiset palvelut |
|
|
|
alamomentille |
|
Muu henkilöstö |
750 000 |
|
|
C2 |
luvusta |
Luku 10 0 |
Alustavat määrärahat |
|
–6 516 600 |
lukuun |
|
Kiinteistöt ja niiden liitännäiskulut |
|
|
|
alamomentille |
|
Muut kiinteistömenot |
2 340 000 |
|
|
lukuun |
|
Tietojenkäsittely, laitteet ja irtain omaisuus |
|
|
|
alamomentille |
/ |
Irtain omaisuus: irtaimen omaisuuden hankinta ja uusiminen |
749 600 |
|
|
lukuun |
|
Asiantuntemus ja tiedotus: hankinta, arkistointi, tuotanto ja levitys |
|
|
|
alamomentille |
/ |
Julkaisu- ja tiedotusmenot sekä menot osallistumisesta julkisiin tapahtumiin: julkaisu- ja tiedotusmenot, julkiset tapahtumat |
3 427 000 |
|
|
C4 |
luvusta |
Luku 10 0 |
Alustavat määrärahat |
|
–1 175 200 |
lukuun |
|
Muu henkilöstö ja ulkoiset palvelut |
|
|
|
alamomentille |
/01 |
Ulkoiset palvelut: sanatarkkojen istuntoselostusten kääntäminen |
415 000 |
|
|
alamomentille |
/02 |
Ulkoiset palvelut: muut käännös- ja konekirjoitustyöt |
740 000 |
|
|
alamomentille |
/03 |
Ulkoiset palvelut: toimielinten kieliyhteistyö |
20 200 |
|
|
C5 |
luvusta |
Luku 10 1 |
Varaus ennakoimattomia menoja varten |
|
–3 600 000 |
lukuun |
|
Muu henkilöstö ja ulkoiset palvelut |
|
|
|
alamomentille |
|
Muu henkilöstö |
3 600 000 |
|
|
C6 |
luvusta |
Luku 10 1 |
Varaus ennakoimattomia menoja varten |
|
–6 200 000 |
lukuun |
|
Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt |
|
|
|
alamomentille |
|
Palkat ja palkanlisät |
6 200 000 |
|
|
C7 |
luvusta |
Luku 10 0 |
Alustavat määrärahat |
|
–6 000 000 |
lukuun |
|
Tietojenkäsittely, laitteet ja irtain omaisuus |
|
|
|
alamomentille |
/01 |
Tietotekniikan ja uuden tekniikan laitteet ja ohjelmistot: atk-keskus |
2 000 000 |
|
|
alamomentille |
/01 |
Tietotekniikkaan ja uuteen tekniikkaan liittyvät ulkoiset palvelut: atk-keskus, televiestintä sekä laitteet ja ohjelmistot |
1 300 000 |
|
|
alamomentille |
/02 |
Tietotekniikkaan ja uuteen tekniikkaan liittyvät ulkoiset palvelut: parlamentin tietojärjestelmät |
700 000 |
|
|
alamomentille |
/03 |
Tietotekniikkaan ja uuteen tekniikkaan liittyvät ulkoiset palvelut: hallinnon tietojärjestelmät |
2 000 000 |
|
|
C8 |
luvusta |
|
Asiantuntemus ja tiedotus: hankinta, arkistointi, tuotanto ja levitys |
|
|
alamomentilta |
/03 |
Asiantuntemuksen hankinta: hallintoalan asiantuntijat |
|
– 190 000 |
|
lukuun |
|
Konferenssit ja kokoukset |
|
|
|
alamomentille |
|
Matkatoimistopalveluita koskevat menot |
190 000 |
|
|
C9 |
luvusta |
|
Toimielimen jäsenet |
|
|
alamomentilta |
|
Siirtymäkorvaukset |
|
– 150 000 |
|
lukuun |
|
Toimielimen jäsenet |
|
|
|
alamomentille |
/02 |
Perhe-eläkkeet: jäsenten taloudellisia etuja koskevat säännöt |
150 000 |
|
|
C10 |
luvusta |
|
Kiinteistöt ja niiden liitännäiskulut |
|
|
alamomentilta |
/01 |
Tilojen kunnostus: Luxemburg |
|
– 310 000 |
|
alamomentilta |
/02 |
Tilojen kunnostus: Strasbourg |
|
– 840 000 |
|
alamomentilta |
/03 |
Tilojen kunnostus: Bryssel |
|
–4 150 000 |
|
alamomentilta |
/04 |
Tilojen kunnostus: tiedotustoimistot |
|
–1 000 000 |
|
alamomentilta |
/03 |
Energiankulutus: Bryssel |
|
–1 801 688 |
|
luvusta |
10 5 luku |
Alustava määräraha kiinteistöjä varten |
|
–11 000 000 |
|
lukuun |
|
Kiinteistöt ja niiden liitännäiskulut |
|
|
|
alamomentille |
|
Kiinteän omaisuuden hankinta |
19 101 688 |
|
|
C11 |
luvusta |
Luku 10 0 |
Alustavat määrärahat |
|
–2 000 000 |
luvusta |
Luku 10 6 |
Varaus kehitteillä olevia ensisijaisia hankkeita varten |
|
–5 000 000 |
|
luvusta |
|
Toimielimen jäsenet |
|
|
|
alamomentilta |
|
Siirtymäkorvaukset |
|
– 878 000 |
|
lukuun |
|
Tietojenkäsittely, laitteet ja irtain omaisuus |
|
|
|
alamomentille |
/02 |
Tietotekniikan ja uuden tekniikan laitteet ja ohjelmistot: televiestintä |
7 596 000 |
|
|
alamomentille |
/01 |
Tietotekniikkaan ja uuteen tekniikkaan liittyvät ulkoiset palvelut: atk-keskus, televiestintä sekä laitteet ja ohjelmistot |
282 000 |
|
|
C12 |
luvusta |
|
Toimielimen jäsenet |
|
|
alamomentilta |
/01 |
Tavanomaiset matkakulut: täysistunnot, valiokunnat tai niiden valtuuskunnat, poliittiset ryhmät ja muut |
|
–4 000 000 |
|
alamomentilta |
|
Muut matkakulut |
|
–1 450 000 |
|
alamomentilta |
/02 |
Tapaturma- ja sairausvakuutukset ja muut sosiaaliturvamaksut: sairauskulujen korvaaminen |
|
– 100 000 |
|
luvusta |
|
Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt |
|
|
|
alamomentilta |
|
Tehtävien aloittamiseen, toisiin tehtäviin siirtymiseen ja tehtävien päättymiseen liittyvät korvaukset |
|
–1 200 000 |
|
alamomentilta |
|
Tehtävien lopullisesta päättymisestä maksettavat korvaukset ja erityinen eläkejärjestelmä virkamiehiä ja väliaikaisia toimihenkilöitä varten |
|
– 250 000 |
|
luvusta |
|
Muu henkilöstö ja ulkoiset palvelut |
|
|
|
alamomentilta |
/01 |
Harjoittelujaksot, avustukset ja virkamiesvaihto: muiden kuin kääntäjäharjoittelijoiden palkallinen ja palkaton harjoittelu |
|
–95 000 |
|
alamomentilta |
/03 |
Harjoittelujaksot, avustukset ja virkamiesvaihto: henkilöstösiirrot toimielinten sekä jäsenvaltioiden julkisen sektorin välillä |
|
– 615 000 |
|
luvusta |
|
Toimielimen henkilöstöä koskevat muut menot |
|
|
|
alamomentilta |
|
Ammatillinen täydennyskoulutus |
|
– 180 000 |
|
alamomentilta |
/01 |
Sosiaalipalvelut: täydentävä tuki vammaisille – kulut, joita ei korvata yhteisestä sairausvakuutuksesta, sekä muut erityiset menot |
|
–46 500 |
|
alamomentilta |
|
Työterveysyksikkö |
|
– 400 000 |
|
alamomentilta |
/01 |
Lasten päiväkoti ja muut lastentarhat: parlamentin Brysselissä toimivan päiväkodin ja lapsiparkin ulkopuolinen hallinto ja liitännäiskulut |
|
– 350 000 |
|
luvusta |
|
Konferenssit ja kokoukset |
|
|
|
alamomentilta |
/01 |
Henkilöstön virkamatkakulut ja virkamatkat kolmen toimipaikan välillä |
|
–3 636 000 |
|
alamomentilta |
/03 |
Henkilöstön virkamatkakulut ja virkamatkat kolmen toimipaikan välillä: koulutus |
|
– 177 500 |
|
alamomentilta |
/04 |
Henkilöstön virkamatkakulut ja virkamatkat kolmen toimipaikan välillä: harjoittelijat |
|
–50 000 |
|
lukuun |
|
Toimielimen jäsenet |
|
|
|
alamomentille |
|
Edustajanpalkkiot |
1 950 000 |
|
|
lukuun |
|
Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt |
|
|
|
alamomentille |
|
Palkat ja palkanlisät |
10 600 000 |
|
|
C13 |
luvusta |
|
Toimielimen jäsenet |
|
|
alamomentilta |
|
Muut matkakulut |
|
– 427 000 |
|
luvusta |
|
Kiinteistöt ja niiden liitännäiskulut |
|
|
|
alamomentilta |
/01 |
Vuokrat: Luxemburg |
|
–76 000 |
|
alamomentilta |
/03 |
Vuokrat: Bryssel |
|
–36 000 |
|
alamomentilta |
/04 |
Vuokrat: tiedotustoimistot |
|
– 915 000 |
|
alamomentilta |
/03 |
Pitkäaikaisista vuokrasopimuksista aiheutuvat maksut: Bryssel |
|
– 226 000 |
|
alamomentilta |
|
Kiinteistöjen rakennuttaminen |
|
–1 602 000 |
|
alamomentilta |
/01 |
Siivous ja ylläpito: Luxemburg |
|
– 408 000 |
|
alamomentilta |
/04 |
Siivous ja ylläpito: tiedotustoimistot |
|
–80 000 |
|
alamomentilta |
/01 |
Energiankulutus: Luxemburg |
|
–81 000 |
|
alamomentilta |
/03 |
Energiankulutus: Bryssel |
|
–1 293 000 |
|
alamomentilta |
/04 |
Energiankulutus: tiedotustoimistot |
|
– 160 000 |
|
alamomentilta |
/01 |
Kiinteistöjen turvallisuus ja valvonta: Luxemburg |
|
–10 000 |
|
alamomentilta |
/02 |
Kiinteistöjen turvallisuus ja valvonta: Strasbourg |
|
–45 000 |
|
alamomentilta |
/03 |
Kiinteistöjen turvallisuus ja valvonta: Bryssel |
|
– 460 000 |
|
alamomentilta |
/04 |
Kiinteistöjen turvallisuus ja valvonta: tiedotustoimistot |
|
– 350 000 |
|
luvusta |
|
Tietojenkäsittely, laitteet ja irtain omaisuus |
|
|
|
alamomentilta |
/05 |
Tekniset tarvikkeet ja laitteistot: teknisten tarvikkeiden ja laitteiden hankinta, uusiminen, vuokraaminen, kunnossapito ja korjaaminen – ruokalat |
|
– 200 000 |
|
alamomentilta |
/06 |
Tekniset tarvikkeet ja laitteistot: teknisten tarvikkeiden ja laitteiden hankinta, uusiminen, vuokraaminen, kunnossapito ja korjaaminen – tarvikkeet |
|
– 600 000 |
|
alamomentilta |
/07 |
Tekniset tarvikkeet ja laitteistot: teknisten tarvikkeiden ja laitteiden hankinta, uusiminen, vuokraaminen, kunnossapito ja korjaaminen – posti |
|
–13 000 |
|
alamomentilta |
/08 |
Tekniset tarvikkeet ja laitteistot: teknisten tarvikkeiden ja laitteiden hankinta, uusiminen, vuokraaminen, kunnossapito ja korjaaminen – turvallisuus |
|
– 750 000 |
|
luvusta |
|
Hallinnosta johtuvat juoksevat menot |
|
|
|
alamomentilta |
/01 |
Postitus- ja toimitusmaksut: posti – Luxemburg (postimaksut ja lähettipalvelut) |
|
–42 000 |
|
alamomentilta |
/02 |
Postitus- ja toimitusmaksut: posti – Strasbourg (postimaksut ja lähettipalvelut) |
|
–8 000 |
|
alamomentilta |
/03 |
Postitus- ja toimitusmaksut: posti – Bryssel (postimaksut ja lähettipalvelut) |
|
–93 000 |
|
luvusta |
|
Konferenssit ja kokoukset |
|
|
|
alamomentilta |
/01 |
Vastaanotto- ja edustuskulut: puhemiehen ja toimielimen vastaanotto- ja edustuskulut |
|
–20 000 |
|
alamomentilta |
/02 |
Vastaanotto- ja edustuskulut: valiokuntien ja parlamenttien välisten valtuuskuntien vastaanotto- ja edustuskulut |
|
–15 000 |
|
alamomentilta |
/03 |
Vastaanotto- ja edustuskulut: edustamiseen tarvittavien tarvikkeiden hankkiminen |
|
–15 000 |
|
alamomentilta |
|
Sisäisistä kokouksista aiheutuvat sekalaiset kulut |
|
– 397 000 |
|
luvusta |
|
Asiantuntemus ja tiedotus: hankinta, arkistointi, tuotanto ja levitys |
|
|
|
alamomentilta |
/05 |
Asiantuntemuksen hankinta: turvallisuusalan kuulemiset ja selvitykset |
|
– 350 000 |
|
alamomentilta |
/07 |
Asiantuntemuksen hankinta: EMAS |
|
–59 000 |
|
alamomentilta |
/03 |
Julkaisu- ja tiedotusmenot sekä menot osallistumisesta julkisiin tapahtumiin: lainsäädäntötyön seurantatietokanta (OEIL) |
|
– 100 000 |
|
alamomentilta |
/01 |
Tiedonvaihto kansallisten parlamenttien kanssa: parlamentaariset suhteet lukuun ottamatta niitä, jotka on mainittu luvuissa 1 0 ja 3 0, ja erityisesti lainsäädäntötoimintaan liittyvät yhteistyötoimet |
|
– 361 000 |
|
alamomentilta |
/02 |
Tiedonvaihto kansallisten parlamenttien kanssa: dokumentaatio-, analyysi- ja tiedotustoimintaan liittyvät toimet, mukaan lukien toiminta Euroopan parlamentaarisessa tutkimus- ja dokumentointikeskuksessa (ECPRD) |
|
–48 000 |
|
lukuun |
|
Kiinteistöt ja niiden liitännäiskulut |
|
|
|
alamomentille |
|
Kiinteän omaisuuden hankinta |
9 240 000 |
|
|
C14 |
luvusta |
|
Tietojenkäsittely, laitteet ja irtain omaisuus |
|
|
alamomentilta |
/04 |
Tietotekniikkaan ja uuteen tekniikkaan liittyvät ulkoiset palvelut: ulkoinen tuki jäsenille, Infocentres-keskuksille sekä muille käyttäjille |
|
|
|
alamomentilta |
/06 |
Tietotekniikkaan ja uuteen tekniikkaan liittyvät ulkoiset palvelut: suunnittelu, turvallisuus ja menetelmät |
|
– 423 000 |
|
luvusta |
|
Asiantuntemus ja tiedotus: hankinta, arkistointi, tuotanto ja levitys |
|
|
|
alamomentilta |
/01 |
Julkaisu- ja tiedotusmenot sekä menot osallistumisesta julkisiin tapahtumiin: julkaisu- ja tiedotusmenot, julkiset tapahtumat |
|
–2 000 000 |
|
luvusta |
|
Parlamentin jäsenten avustajiin liittyvät menot |
|
|
|
alamomentilta |
/01 |
Parlamentin jäsenten avustaminen: paikalliset avustajat |
|
–8 200 000 |
|
lukuun |
|
Tietojenkäsittely, laitteet ja irtain omaisuus |
|
|
|
alamomentille |
/01 |
Tietotekniikan ja uuden tekniikan laitteet ja ohjelmistot: atk-keskus |
5 300 000 |
|
|
alamomentille |
/02 |
Tietotekniikan ja uuden tekniikan laitteet ja ohjelmistot: televiestintä |
3 223 000 |
|
|
alamomentille |
/03 |
Tietotekniikan ja uuden tekniikan laitteet ja ohjelmistot: yksittäiset käyttäjät ja käyttäjäryhmät |
2 400 000 |
|
|
Yhteensä |
84 274 488 |
–84 274 488 |
LIITE II
YHTEENVETO P-SIIRROISTA VARAINHOITOVUONNA 2010
(euroa) |
||||
No |
Luku/momentti/alamomentti |
Määrä |
||
P2 |
Momentti |
|
||
alamomentilta |
/ |
Vuokrat: Luxemburg |
– 800 000 |
|
/ |
Vuokrat: Bryssel |
– 300 000 |
||
/02 |
Tilojen kunnostus: Strasbourg |
– 900 000 |
||
alamomentille |
|
Kiinteistöjen rakennuttaminen |
2 000 000 |
|
P3 |
Momentti |
|
||
alamomentilta |
/01 |
Parlamentin jäsenten avustaminen: paikalliset avustajat |
– 500 000 |
|
alamomentille |
|
Valuuttakurssierot |
500 000 |
|
P4 |
Momentti |
|
||
alamomentilta |
|
AKT:n ja EU:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen sekalaiset kokouskulut |
–25 000 |
|
alamomentille |
|
Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan parlamentaarisen edustajakokouksen sekalaiset kokouskulut |
25 000 |
|
P5 |
Momentti |
|
||
alamomentilta |
/01 |
Parlamentin jäsenten avustaminen: paikalliset avustajat |
– 130 000 |
|
alamomentille |
|
Valuuttakurssierot |
130 000 |
|
P6 |
Momentti |
|
||
alamomentilta |
/01 |
Julkaisu- ja tiedotusmenot sekä menot osallistumisesta julkisiin tapahtumiin: julkaisu- ja tiedotustoimet, julkiset tapahtumat |
– 354 571 |
|
alamomentille |
/01 |
Symposiumien, seminaarien ja kulttuuritoiminnan järjestäminen: jäsenvaltioista tuleville mielipiteenmuokkaajille tarkoitettujen kansallisten ja monikansallisten symposiumien ja seminaarien järjestämisestä aiheutuvat kulut; parlamentaaristen seminaarien ja symposiumien järjestämisestä aiheutuvat kulut |
354 571 |
|
P7 |
Momentti |
|
||
alamomentilta |
/01 |
Vierailijaryhmiin liittyvät järjestelyt, Euroscola ja kolmansien maiden mielipiteenmuokkaajia koskevat kutsut: vastaanottokulut ja vierailijaryhmille maksettavat avustukset |
–1 000 000 |
|
alamomentille |
|
Vierailukeskus |
1 000 000 |
|
Yhteensä |
4 009 571 |
LIITE III
MÄÄRÄRAHOJEN KÄYTTÖ 2010
Momentti/alamomentti |
Nimike |
Alkuperäiset määrärahat |
Siirto |
Lisätalousarvio |
Lopulliset määrärahat |
Maksusitoumukset |
Käyttöaste |
|
Edustajanpalkkiot |
66 695 000 |
1 950 000 |
0 |
68 645 000 |
67 712 999 |
99 % |
|
Tavanomaiset matkakulut |
79 319 000 |
–4 000 000 |
0 |
75 319 000 |
75 133 000 |
100 % |
|
Muut matkakulut |
9 170 000 |
–1 877 000 |
0 |
7 293 000 |
5 293 962 |
73 % |
|
Yleinen kulukorvaus |
38 144 000 |
0 |
0 |
38 144 000 |
36 966 241 |
97 % |
|
Tehtävien hoitoon liittyvät korvaukset |
177 000 |
0 |
0 |
177 000 |
172 429 |
97 % |
|
Tapaturma- ja sairausvakuutukset ja muut sosiaaliturvamaksut |
3 417 000 |
– 100 000 |
0 |
3 317 000 |
1 928 101 |
58 % |
|
Vammaisten jäsenten avustamista koskevat erityistoimenpiteet |
350 000 |
0 |
0 |
350 000 |
153 259 |
44 % |
|
Siirtymäkorvaukset |
7 628 000 |
–1 028 000 |
0 |
6 600 000 |
6 250 466 |
95 % |
|
Vanhuuseläkkeet |
11 215 000 |
0 |
0 |
11 215 000 |
10 182 165 |
91 % |
|
Työkyvyttömyyseläkkeet |
504 000 |
0 |
0 |
504 000 |
344 045 |
68 % |
|
Perhe-eläkkeet |
2 744 000 |
150 000 |
0 |
2 894 000 |
2 797 599 |
97 % |
|
Jäsenten vapaaehtoinen eläkejärjestelmä |
169 000 |
0 |
0 |
169 000 |
45 955 |
27 % |
|
Kieli- ja atk-kurssit |
800 000 |
0 |
0 |
800 000 |
700 000 |
88 % |
|
Valuuttakurssierot |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
— |
|
Alustava määräraha toimielimen jäsenten palkkajärjestelmään |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
— |
|
Palkat ja palkanlisät |
512 823 809 |
16 800 000 |
4 565 164 |
534 188 973 |
525 864 796 |
98 % |
|
Palkallinen ylityö |
400 000 |
0 |
0 |
400 000 |
300 000 |
75 % |
|
Tehtävien aloittamiseen, toisiin tehtäviin siirtymiseen ja tehtävien päättymiseen liittyvät korvaukset |
4 900 000 |
–1 200 000 |
0 |
3 700 000 |
3 700 000 |
100 % |
|
Korvaukset, jotka liittyvät yksikön edun vuoksi toteutettuun tehtävistä vapauttamiseen |
760 000 |
0 |
0 |
760 000 |
697 938 |
92 % |
|
Tehtävien lopullisesta päättymisestä maksettavat korvaukset ja erityinen eläkejärjestelmä virkamiehiä ja väliaikaisia toimihenkilöitä varten |
2 450 000 |
– 250 000 |
0 |
2 200 000 |
2 065 347 |
94 % |
|
Muu henkilöstö |
23 830 000 |
4 350 000 |
0 |
28 180 000 |
25 212 376 |
89 % |
|
Konferenssitulkit |
55 005 000 |
0 |
0 |
55 005 000 |
54 990 000 |
100 % |
|
Harjoittelujaksot, avustukset ja virkamiesvaihto |
7 150 000 |
– 710 000 |
0 |
6 440 000 |
5 552 643 |
86 % |
|
Tarkkailijat |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
— |
|
Koulutuskorvaus (Euroopan parlamentin oppisopimuskoulutusohjelma) |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
— |
|
Ulkoiset palvelut |
22 328 800 |
1 175 200 |
0 |
23 504 000 |
20 830 444 |
89 % |
|
Palvelukseen ottamiseen liittyvät kulut |
600 000 |
0 |
0 |
600 000 |
348 409 |
58 % |
|
Ammatillinen täydennyskoulutus |
4 000 000 |
– 180 000 |
0 |
3 820 000 |
3 680 850 |
96 % |
|
Sosiaalipalvelut |
601 000 |
–46 500 |
0 |
554 500 |
517 840 |
93 % |
|
Liikkuvuus |
832 000 |
0 |
0 |
832 000 |
196 954 |
24 % |
|
Henkilöstön sosiaalinen toiminta ja muut sosiaaliset toimet |
310 000 |
0 |
0 |
310 000 |
309 000 |
100 % |
|
Työterveysyksikkö |
1 260 000 |
– 400 000 |
0 |
860 000 |
810 000 |
94 % |
|
Ravintoloiden ja ruokaloiden juoksevat toimintakulut |
2 313 000 |
0 |
0 |
2 313 000 |
2 313 000 |
100 % |
|
Lasten päiväkoti ja muut lastentarhat |
5 600 000 |
– 350 000 |
0 |
5 250 000 |
5 163 866 |
98 % |
|
Vuokrat |
33 768 000 |
–2 127 000 |
0 |
31 641 000 |
31 475 172 |
99 % |
|
Pitkäaikaisista vuokrasopimuksista aiheutuvat maksut |
5 900 000 |
– 226 000 |
0 |
5 674 000 |
5 673 000 |
100 % |
|
Kiinteän omaisuuden hankinta |
0 |
28 341 688 |
0 |
28 341 688 |
19 101 688 |
67 % |
|
Kiinteistöjen rakennuttaminen |
4 346 600 |
398 000 |
0 |
4 744 600 |
4 642 954 |
98 % |
|
Tilojen kunnostus |
29 018 000 |
–7 200 000 |
0 |
21 818 000 |
19 256 306 |
88 % |
|
Muut kiinteistömenot |
9 360 000 |
2 340 000 |
0 |
11 700 000 |
10 207 507 |
87 % |
|
Siivous ja ylläpito |
41 407 444 |
– 488 000 |
0 |
40 919 444 |
39 351 882 |
96 % |
|
Energiankulutus |
21 487 594 |
–3 335 688 |
0 |
18 151 906 |
16 953 364 |
93 % |
|
Kiinteistöjen turvallisuus ja valvonta |
40 587 000 |
– 865 000 |
0 |
39 722 000 |
38 917 198 |
98 % |
|
Vakuutukset |
1 034 838 |
0 |
0 |
1 034 838 |
817 442 |
79 % |
|
Tietotekniikan ja uuden tekniikan laitteet ja ohjelmistot |
36 225 000 |
20 519 000 |
0 |
56 744 000 |
56 626 299 |
100 % |
|
Tietotekniikkaan ja uuteen tekniikkaan liittyvät ulkoiset palvelut |
52 637 000 |
3 559 000 |
0 |
56 196 000 |
55 814 490 |
99 % |
|
Irtain omaisuus |
2 998 400 |
749 600 |
0 |
3 748 000 |
3 667 698 |
98 % |
|
Tekniset tarvikkeet ja laitteistot |
18 327 750 |
–1 563 000 |
0 |
16 764 750 |
15 468 717 |
92 % |
|
Kuljetuskalusto |
6 826 000 |
0 |
0 |
6 826 000 |
5 890 437 |
86 % |
|
Paperi- ja toimistotarvikkeet ja erilaiset kulutustavarat |
2 655 500 |
0 |
0 |
2 655 500 |
1 973 880 |
74 % |
|
Rahoituskulut |
370 000 |
0 |
0 |
370 000 |
322 571 |
87 % |
|
Juridiset kulut ja vahingonkorvaukset |
1 312 000 |
0 |
0 |
1 312 000 |
1 041 149 |
79 % |
|
Televiestintä |
6 850 000 |
0 |
0 |
6 850 000 |
5 689 527 |
83 % |
|
Postitus- ja toimitusmaksut |
440 000 |
– 143 000 |
0 |
297 000 |
222 578 |
75 % |
|
Muutot |
650 000 |
0 |
0 |
650 000 |
637 981 |
98 % |
|
Muut hallintomenot |
564 000 |
0 |
0 |
564 000 |
485 749 |
86 % |
|
Henkilöstön virkamatkakulut |
27 970 000 |
–3 863 500 |
0 |
24 106 500 |
23 842 500 |
99 % |
|
Vastaanotto- ja edustuskulut |
1 105 200 |
–50 000 |
0 |
1 055 200 |
813 419 |
77 % |
|
Sisäisistä kokouksista aiheutuvat sekalaiset kulut |
3 050 000 |
– 397 000 |
0 |
2 653 000 |
2 650 000 |
100 % |
|
Kokoukset, kongressit ja konferenssit |
1 310 000 |
0 |
0 |
1 310 000 |
905 991 |
69 % |
|
WTO:ta käsittelevän parlamentaarisen konferenssin ja muiden parlamenttien välisistä suhteista vastaavien valtuuskuntien, tilapäisten valtuuskuntien ja WTO-valtuuskuntien sekalaiset kokouskulut |
850 000 |
0 |
0 |
850 000 |
435 160 |
51 % |
|
AKT:n ja EU:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen sekalaiset kokouskulut |
451 000 |
–25 000 |
0 |
426 000 |
120 188 |
28 % |
|
Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan parlamentaarisen edustajakokouksen sekalaiset kokouskulut |
50 000 |
25 000 |
0 |
75 000 |
54 825 |
73 % |
|
Euro-Välimeri-alueen parlamentaarisen edustajakokouksen sekalaiset kokouskulut |
40 000 |
0 |
0 |
40 000 |
6 595 |
16 % |
|
Matkatoimistopalveluita koskevat menot |
1 248 000 |
190 000 |
0 |
1 438 000 |
1 351 750 |
94 % |
|
Asiantuntemuksen hankinta |
10 360 000 |
– 599 000 |
0 |
9 761 000 |
7 565 986 |
78 % |
|
Dokumentaatio- ja kirjastomenot |
4 432 300 |
0 |
0 |
4 432 300 |
3 908 449 |
88 % |
|
Arkistomenot |
1 858 200 |
0 |
0 |
1 858 200 |
1 855 578 |
100 % |
|
Suhteet unionin ulkopuolisten maiden parlamentteihin ja parlamentaarisen demokratian tukeminen |
470 000 |
0 |
0 |
470 000 |
458 853 |
98 % |
|
Virallinen lehti |
5 361 000 |
0 |
0 |
5 361 000 |
4 150 500 |
77 % |
|
Digitaaliset ja perinteiset julkaisut |
4 395 000 |
0 |
0 |
4 395 000 |
4 367 052 |
99 % |
|
Julkaisu- ja tiedotusmenot sekä menot osallistumisesta julkisiin tapahtumiin |
13 708 000 |
972 429 |
0 |
14 680 429 |
13 633 133 |
93 % |
|
Vierailukeskus |
12 100 000 |
1 000 000 |
0 |
13 100 000 |
12 725 985 |
97 % |
|
Vierailijaryhmiin liittyvät järjestelyt, Euroscola-ohjelma ja kolmansien maiden mielipiteenmuokkaajia koskevat kutsut |
27 100 000 |
–1 000 000 |
0 |
26 100 000 |
24 534 587 |
94 % |
|
Symposiumien, seminaarien ja kulttuuritoiminnan järjestäminen |
2 245 000 |
354 571 |
0 |
2 599 571 |
2 165 975 |
83 % |
|
Parlamentin televisiokanava (Web TV) |
9 000 000 |
0 |
0 |
9 000 000 |
8 992 000 |
100 % |
|
Euroopan tulevaisuudesta käytävää keskustelua koskevat tiedotusmenot |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
— |
|
Audiovisuaalisesta tiedottamisesta aiheutuvat menot |
12 200 000 |
0 |
0 |
12 200 000 |
12 137 103 |
99 % |
|
Tiedonvaihto kansallisten parlamenttien kanssa |
900 000 |
– 409 000 |
0 |
491 000 |
291 208 |
59 % |
|
Tiedotustoimistoja koskevat menot |
1 040 000 |
0 |
0 |
1 040 000 |
1 035 000 |
100 % |
|
Poliittisten ryhmien ja sitoutumattomien jäsenten hallinnosta, poliittisesta toiminnasta ja tiedotuksesta johtuvat menot |
53 750 000 |
0 |
0 |
53 750 000 |
53 355 142 |
99 % |
|
Rahoitus eurooppalaisille poliittisille puolueille |
14 075 000 |
0 |
0 |
14 075 000 |
13 954 330 |
99 % |
|
Rahoitus eurooppalaisille poliittisille säätiöille |
9 140 000 |
0 |
0 |
9 140 000 |
8 778 850 |
96 % |
|
Parlamentin jäsenten avustaminen |
159 892 000 |
–8 830 000 |
8 832 000 |
159 894 000 |
152 645 163 |
95 % |
|
Valuuttakurssierot |
250 000 |
630 000 |
0 |
880 000 |
773 678 |
88 % |
|
Entisten jäsenten kokouksista ja muusta toiminnasta aiheutuvat kulut |
170 000 |
0 |
0 |
170 000 |
170 000 |
100 % |
|
Euroopan parlamentaarisen yhdistyksen kokouksista ja muusta toiminnasta aiheutuvat kulut |
140 000 |
0 |
0 |
140 000 |
140 000 |
100 % |
10 0 luku |
Alustavat määrärahat |
15 691 800 |
–15 691 800 |
0 |
0 |
0 |
— |
10 1 luku |
Varaus ennakoimattomia menoja varten |
10 000 000 |
–9 800 000 |
0 |
200 000 |
0 |
— |
10 3 luku |
Varaus laajentumista varten |
750 000 |
– 750 000 |
0 |
0 |
0 |
— |
10 4 luku |
Tiedotus- ja viestintäpolitiikkaa koskeva varaus |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
— |
10 5 luku |
Alustava määräraha kiinteistöjä varten |
15 000 000 |
–11 000 000 |
–4 000 000 |
0 |
0 |
— |
10 6 luku |
Varaus kehitteillä olevia ensisijaisia hankkeita varten |
5 000 000 |
–5 000 000 |
0 |
0 |
0 |
— |
10 8 luku |
EMAS-varaus |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
— |
Kokonaismäärä |
1 607 363 235 |
0 |
9 397 164 |
1 616 760 399 |
1 552 290 272 |
96 % |