25.5.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 155/1

EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO,

annettu 7 päivänä huhtikuuta 2011,

ehdotuksesta asetukseksi euromääräisiä tilisiirtoja ja suoraveloituksia koskevien teknisten vaatimusten vahvistamisesta

(CON/2011/32)

2011/C 155/01

Johdanto ja oikeudellinen perusta

Euroopan keskuspankki (EKP) vastaanotti 28 päivänä tammikuuta 2011 Euroopan unionin neuvostolta pyynnön antaa lausunto ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi euromääräisiä tilisiirtoja ja suoraveloituksia koskevien teknisten vaatimusten vahvistamisesta ja asetuksen (EY) N:o 924/2009 muuttamisesta (1) (jäljempänä asetusehdotus).

EKP:n toimivalta antaa lausunto perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 127 artiklan 4 kohtaan ja 282 artiklan 5 kohtaan, sillä asetusehdotus sisältää säännöksiä, jotka vaikuttavat Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) perustehtävään edistää maksujärjestelmien moitteetonta toimintaa sopimuksen 127 artiklan 2 kohdan neljännen luetelmakohdan mukaisesti. Tämän lausunnon on antanut Euroopan keskuspankin neuvosto Euroopan keskuspankin työjärjestyksen 17.5 artiklan ensimmäisen virkkeen mukaisesti.

Yleisiä huomautuksia

EKP suhtautuu myönteisesti Euroopan komission ehdotukseen siitä, että siirtymiselle yhtenäisen euromaksualueen (SEPA) tilisiirtoihin ja SEPA-suoraveloituksiin asetettaisiin määräajat unionin asetuksella, ja tukee sitä. EKP ja eurojärjestelmä ovat kiinnittäneet toistuvasti huomiota siihen, että tarvitaan kunnianhimoisia mutta realistisia määräaikoja siirtymiselle SEPA-tilisiirtoihin ja SEPA-suoraveloituksiin, jotta SEPAsta saadaan täydet hyödyt. Vaikka SEPA-hankkeen mahdolliset hyödyt ovat merkittäviä, tällä hetkellä käytössä olevaa ensisijaisesti markkinalähtöistä lähestymistapaa ei voida pitää täysin menestyksellisenä. Yleisesti vaikean taloudellisen tilanteen aiheuttama markkinoiden epävarmuus, verkkoliiketoiminnan edelläkävijöille koituvat haitat ja SEPA-maksujärjestelmien ja perinteisten maksujärjestelmien rinnakkaisesta käytöstä aiheutuvat kaksinkertaiset kustannukset ovat johtaneet siihen, että monet markkinatoimijat ovat erityisesti tarjontapuolella toivoneet EU:n lainsäädäntöä, jossa SEPAan siirtymiselle vahvistettaisiin määräaika. Yleisesti sovellettavaa unionin säädöstä, joka on kaikilta osin sitova ja jota sovelletaan suoraan kaikissa jäsenvaltioissa, pidetään siten olennaisen tärkeänä, jotta SEPAan voidaan siirtyä menestyksellisesti, koska hanke saattaisi muuten epäonnistua.

Erityisiä huomautuksia

EKP on monissa yhteyksissä huomauttanut, että tarvitaan selkeitä ohjeita suoraveloitusten siirtohinnoista (2). Rajatylittävistä maksuista yhteisössä ja asetuksen (EY) N:o 2560/2001 kumoamisesta 16 päivänä syyskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 924/2009 (3) 6 ja 7 artiklalla otettiin käyttöön rajatylittäviä suoraveloitustapahtumia koskeva väliaikainen siirtohinta, jota sovellettiin, ellei toisin ollut sovittu, samalla kun vahvistettiin väliaikaisesti kansallisia suoraveloitustapahtumia koskevat siirtohinnat. Kumpaakaan näistä artikloista ei sovelleta enää 1 päivänä marraskuuta 2012; jotta vältettäisiin lainaukko, joka vaikeuttaa siirtymistä SEPA-suoraveloitukseen, on tärkeää ottaa käyttöön pitkäaikainen ratkaisu suoraveloituksia koskevia siirtohintoja varten. Suoraveloitustapahtumia koskevia siirtohintoja sääntelevä asetusehdotuksen 6 artikla edistää tällaisen oikeusvarmuuden saavuttamista.

Siltä osin kuin EKP suosittaa asetusluonnosta muutettavaksi, yksityiskohtaiset muutosehdotukset perusteluineen on esitetty liitteessä.

Tehty Frankfurt am Mainissa, 7 päivänä huhtikuuta 2011.

EKP:n puheenjohtaja

Jean-Claude TRICHET

(1) KOM(2010) 775 lopullinen.

(2) Ks. Euroopan komission ja Euroopan keskuspankin yhteinen kannanotto, jossa selvennetään tiettyjä tulevan SEPA-suoraveloituksen (SDD) liiketoimintamallin taustalla olevia periaatteita, maaliskuu 2009, ja Yhtenäinen euromaksualue, seitsemäs seurantaraportti, teoriasta käytäntöön, lokakuu 2010, s. 17, molemmat saatavilla EKP-verkkosivuilla osoitteessa http://www.ecb.europa.eu

(3) EUVL L 266, 9.10.2009, s. 11.

LIITE

Muutosehdotukset

Komission ehdottama teksti

EKP:n ehdottamat muutokset (1)

Muutos 1

Asetusehdotuksen johdanto-osan toisen perustelukappaleen ensimmäinen virke

”SEPAn menestyminen on taloudellisesti, rahallisesti ja poliittisesti erittäin tärkeää.”

”(2) SEPAn menestyminen on taloudellisesti, ja poliittisesti erittäin tärkeää.”

Perustelu

SEPA on taloudellisesti ja poliittisesti erittäin tärkeä, mutta sillä ei ole rahapoliittista merkitystä; siksi sana ”rahallisesti” pitäisi poistaa.

Muutos 2

Asetusehdotuksen johdanto-osan kuudennen perustelukappaleen kolmas ja uusi neljäs virke

”Rahansiirron, sisäisesti käsiteltyjen maksujen, maksupalveluntarjoajien välisten suurten maksutapahtumien ja matkapuhelimen välityksellä suoritettavien maksujen ei pitäisi kuulua sääntöjen soveltamisalaan, koska kyseiset maksupalvelut eivät ole verrattavissa tässä asetuksessa tarkoitettuihin tilisiirtoihin ja suoraveloituksiin. Myöskään maksutapahtumien, joissa käsittely ja katteensiirto suoritetaan suuria maksuja välittävillä maksujärjestelmillä, ei pitäisi kuulua tämän asetuksen soveltamisalaan.”

Perustelu

EKP ehdottaa, että lisätään asetuksen määritelmiin selvennys siitä, että rahansiirto, sisäisesti käsitellyt maksut ym. eivät ole asetusehdotuksessa tarkoitettuja tilisiirtoja ja suoraveloituksia. Ks. EKP:n ehdottamaa uutta neljättä virkettä koskevat perustelut muutoksen 5 yhteydessä.

Muutos 3

Asetusehdotuksen johdanto-osan yhdeksännen perustelukappaleen toinen virke

”Jotta voidaan luoda sähköisten maksujärjestelmien yhdentyneet markkinat euromääräisiä maksuja varten, on olennaisen tärkeää, että tekniset esteet eivät haittaa tilisiirtojen ja suoraveloitusten käsittelyä ja että käsittely suoritetaan järjestelyllä, jossa valtaosa maksupalvelujentarjoajista valtaosasta jäsenvaltioita noudattaa samoja perussääntöjä, joita sovelletaan sekä rajaylittäviin että puhtaasti kansallisiin tilisiirto- ja suoraveloitusmaksutapahtumiin.”

”Jotta voidaan luoda sähköisten maksujärjestelmien yhdentyneet markkinat euromääräisiä maksuja varten, on olennaisen tärkeää, että tekniset esteet eivät haittaa tilisiirtojen ja suoraveloitusten käsittelyä ja että käsittely suoritetaan järjestelyllä, jossa valtaosa maksupalvelujentarjoajista valtaosasta jäsenvaltioita, joiden valuutta on euro, noudattaa samoja perussääntöjä, joita sovelletaan sekä rajaylittäviin että puhtaasti kansallisiin tilisiirto- ja suoraveloitusmaksutapahtumiin.”

Perustelu

Yhteentoimivuus on olennaisen tärkeää, jotta voitaisiin varmistaa maksujen tehokas käsittely koko unionissa. Kaksitahoiset vaatimukset, jotka koskevat sääntöjen kansallista ja rajatylittävää soveltamista ja asetusehdotuksen johdanto-osan 9 perustelukappaleessa ja 4 artiklan 1 kohdassa edellytettyä maksupalveluntarjoajien valtaosan edustusta, ovat tärkeitä toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että maksujärjestelmistä tulee yleiseurooppalaisia. Uusien maksupalvelujen kehityksen kannalta, ensisijainen huoli ei ehkä kuitenkaan ole se, että ne jäsenvaltioiden maksupalveluntarjoajat, joiden valuutta ei ole euro, noudattavat sääntöjä, koska euromääräisten tapahtumien määrä on joissain näissä jäsenvaltioissa vähäinen. Siksi ehdotetaan, että 4 artiklan 1 kohdan b alakohdan (ks. muutos 14) ja siten myös johdanto-osan 9 perustelukappaleen edellytystä rajataan siten, että se koskee valtaosaa maksupalvelujentarjoajista valtaosasta jäsenvaltioita, joiden valuutta on euro. Tällä pitäisi yhtäältä välttää ylivoimaiset esteet otettaessa käyttöön innovatiivisia tilisiirto- ja suoraveloituspalveluja ja toisaalta varmistaa yleiseurooppalaisuus.

Muutos 4

Asetusehdotuksen johdanto-osan 16 perustelukappaleen ensimmäinen virke

”(16) Joissakin jäsenvaltioissa on tiettyjä perinteisiä maksuvälineitä, jotka ovat tilisiirtoja tai suoraveloituksia mutta joissa on, usein historiallisista tai oikeudellisista syistä, hyvin erityisiä toimintoja.”

”Joissakin jäsenvaltioissa on tiettyjä perinteisiä maksuvälineitä, jotka luokitellaan tilisiirroiksi tai suoraveloituksiksi mutta joissa on, usein historiallisista tai oikeudellisista syistä, hyvin erityisiä toimintoja.”

Perustelu

Tällä ehdotuksella pyritään selventämään, että tietyt perinteiset maksuvälineet luokitellaan tilisiirroiksi tai suoraveloituksiksi niiden hyvin erityisistä toiminnoista riippumatta.

Muutos 5

Asetusehdotuksen 1 artiklan 2 kohdan b alakohta

”2. Tätä asetusta ei sovelleta

[…]

b)	maksutapahtumiin, joissa käsittely ja katteensiirto suoritetaan suuria maksuja välittävillä maksujärjestelmillä ja joissa sekä maksun alkuperäinen käynnistäjä että sen lopullinen vastaanottaja ovat maksupalveluntarjoajia;”

”2. Tätä asetusta ei sovelleta

[…]

b)	maksutapahtumiin, joissa käsittely ja katteensiirto suoritetaan suuria maksuja välittävillä maksujärjestelmillä ”

Perustelu

Maksut, jotka suoritetaan suuria maksuja välittävillä maksujärjestelmillä, eivät ole koskaan kuuluneet SEPAn soveltamisalaan, joten ne pitäisi jättää ehdotetun asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle. Asetusehdotuksessa pitäisi tältä osin selkeästi keskittyä pieniin maksuihin, joita on eniten, koska suuria maksuja välittävien maksujärjestelmien sisällyttäminen siihen edellyttäisi erillistä monimutkaisempaa unionin säädöstä, sillä palvelutasot ovat hyvin erilaisia. Kun otetaan huomioon suuria maksuja välittävien maksujärjestelmien monimutkaisuus, tekniset haasteet, joita pankkialalle aiheutuisi tällaisesta siirrosta, ja se, että suuria maksuja välittävillä maksujärjestelmillä suoritettavien pienten maksujen osuus on alle 1 % euroalueen pienten maksujen kokonaismäärästä, EKP ei näet tarvetta tällaiselle unionin säädökselle.

EKP ja kansalliset keskuspankit toimivat EKPJ:n perussäännön 3.1 artiklan neljännessä luetelmakohdassa ja 22 artiklassa tarkoitetussa tehtävässään Euroopan laajuisen automatisoidun reaaliaikaisen bruttomaksujärjestelmän (TARGET2) osajärjestelmien operaattoreina, ja ne pitävät tässä tehtävässään tällä hetkellä ISO20022 XML -standardien käyttöönottoa TARGET2-järjestelmässä strategisen tärkeänä kysymyksenä.

Muutos 6

Asetusehdotuksen 1 artiklan 2 kohdan c alakohta

”2. Tätä asetusta ei sovelleta

[…]

c)	maksukortilla toteutettaviin maksutapahtumiin, mukaan luettuna käteisen nostaminen maksutililtä, jos ne eivät johda tilisiirtoon tai suoraveloitukseen kansallisella tilinumerolla (BBAN) tai kansainvälisellä tilinumerolla (IBAN) yksilöidylle maksutilille tai yksilöidyltä maksutililtä”

”2. Tätä asetusta ei sovelleta

[…]

c)	maksukorttitapahtumiin, mukaan luettuna käteisen nostaminen maksutililtä, ”

Perustelu

EKP on samaa mieltä siitä, että korttimaksut ja korttinostot pitäisi jättää ehdotetun asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle; korttimaksut johtavat kuitenkin maksutililtä tehtäviä käteisnostoja lukuun ottamatta aina tilisiirtoon tai suoraveloitukseen BBAN:llä tai IBAN:llä yksilöidylle maksutilille tai yksilöidyltä maksutililtä. Asetusehdotuksen liitteenä oleva komission tekemä vaikutusten arviointi ei kata korttimaksuja, joten ne jäävät ehdotetun asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle. Tästä syystä EKP ehdottaa, että luovutaan viittauksesta BBAN:n ja IBAN:n käyttöön, jotta vältetään sellainen tulkinta, että korttimaksut tosiasiallisesti sisältyisivät asetusehdotukseen, koska se ei ole tämän säännöksen tarkoituksena.

Muutos 7

Asetusehdotuksen 1 artiklan 4 kohta (uusi)

Ei tekstiä tällä hetkellä.

”4. Tätä asetusta ei sovelleta Euroopan keskuspankkiin ja kansallisiin keskuspankkeihin, kun ne toimivat raha-tai muina viranomaisina.”

Perustelu

Toimet, joita EKP tai kansallinen keskuspankki toteuttaa perustamissopimuksen 127 artiklan 2 kohdan neljännen luetelmakohdan ja EKPJ:n perussäännön 3 artiklan nojalla, pitäisi jättää ehdotetun asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle keskuspankin riippumattomuuden varmistamiseksi (ks. perustamissopimuksen 130 artikla). EKP ehdottaa tässä yhteydessä, että asetusehdotukseen sisällytetään sama poikkeus kuin sisältyy maksupalveluista sisämarkkinoilla, direktiivien 97/7/EY, 2002/65/EY, 2005/60/EY ja 2006/48/EY muuttamisesta ja direktiivin 97/5/EY kumoamisesta 13 päivänä marraskuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/64/EY (2) 1 artiklan 1 kohdan e alakohtaan.

Muutos 8

Asetusehdotuksen 2 artikla (uusi määritelmä)

Ei tekstiä tällä hetkellä.

” ”maksukortilla” tarkoitetaan välinettä, jonka avulla maksaja pystyy (i) suorittamaan maksutapahtumia joko kortin hyväksyvällä laitteella tai etätoimenpiteenä, esimerkiksi sähköpostin, puhelimen tai internetin välityksellä; tai (ii) nostamaan käteisrahaa pankkiautomaatista”

Perustelu

EKP tulkitsee, että asetusehdotuksen 1 artiklan 2 kohdan c alakohdan tarkoituksena on jättää perinteiset korttitapahtumat sen soveltamisalan ulkopuolelle ja ottaa mukaan tapahtumat, joissa maksukorttia käytetään ensisijaisesti maksajan yksilöimiseen, kun hän käynnistää suoraveloitus- tai tilisiirtotapahtuman. Koska suurin osa korttimaksuista suoritetaan viime kädessä tilisiirto- tai suoraveloitustapahtumana, tämänhetkisen sanamuodon voitaisiin tulkita sisältävän myös korttitapahtumat yleisemmin. EKP ehdottaa oikeusvarmuuden varmistamiseksi, että otetaan käyttöön maksukortin määritelmä ja muotoillaan asetusehdotuksen 7 artiklan 2 kohta uudelleen siten, että luovutaan kortilla myyntipaikoissa käynnistetyistä suoraveloitustapahtumista (ks. muutos 17). Lisäksi asetusehdotuksen 1 artiklan 2 kohdan c alakohdassa jätetään soveltamisalan ulkopuolelle maksukortilla suoritettavat maksutapahtumat maksukorttia määrittelemättä.

Muutos 9

Asetusehdotuksen 2 artikla (uusi määritelmä)

Ei tekstiä tällä hetkellä.

” ”suuria maksuja välittävillä maksujärjestelmillä” tarkoitetaan maksujärjestelmiä, joiden päätarkoituksena on erittäin kiireellisten ja lähinnä määrältään suurien yksittäisten maksutapahtumien käsitteleminen, selvittäminen ja/tai suorittaminen”

Perustelu

Asetusehdotuksen ehdotettu uusi 1 artiklan 2 kohdan b alakohta (ks. muutos 5) sisältää käsitteen ”suuria maksuja välittävät maksujärjestelmät”, joka pitäisi määritellä.

Muutos 10

Asetusehdotuksen 2 artikla (uusi määritelmä)

Ei tekstiä tällä hetkellä.

” ”pieniä maksuja välittävillä maksujärjestelmillä” tarkoitetaan maksujärjestelmiä, joiden päätarkoituksena on käsitellä, selvittää ja/tai suorittaa maksutapahtumia, jotka yhdistetään lähettämistä varten ja jotka ovat lähinnä määrältään pieniä eivätkä ole kiireellisiä.”

Perustelu

Asetusehdotuksen 4 artiklan 2 kohdassa otetaan käyttöön maksujärjestelmien välisen yhteentoimivuuden käsite, jota pitäisi soveltaa vain pieniä maksuja välittäviin maksujärjestelmiin (ks. muutos 15). Tämän vuoksi käsite ”pieniä maksuja välittävät maksujärjestelmät” pitäisi määritellä.

Muutos 11

Asetusehdotuksen 2 artiklan 1 kohta

”(1)	”tilisiirrolla” maksupalvelua, jolla maksunsaajan maksutiliä hyvitetään, kun maksaja on käynnistänyt yhden tai useamman maksutapahtuman maksupalveluntarjoajalleen antamallaan suostumuksella;”

”(1)	”tilisiirrolla” maksupalvelua, jolla maksunsaajan maksutiliä hyvitetään, kun maksaja on käynnistänyt yhden tai useamman maksutapahtuman maksupalveluntarjoajalleen antamallaan ohjeella;”

Perustelu

Koska tilisiirto edellyttää konkreettista toimintaa, joka merkitsee enemmän kuin pelkkää maksajan suostumusta, sen määritelmän pitäisi olla täsmällisempi.

Muutos 12

Asetusehdotuksen 2 artiklan 2 kohta

”(2)	”suoraveloituksella” maksupalvelua, jolla maksajan maksutiliä veloitetaan, kun maksunsaaja on käynnistänyt maksutapahtuman maksajan suostumuksella;”

”(2)	”suoraveloituksella” maksupalvelua, jolla maksajan maksutiliä veloitetaan maksunsaajan aloitteesta, kun maksaja on antanut suostumuksensa joko maksunsaajalle tai maksunsaajan maksupalveluntarjoajalle taikka omalle maksupalveluntarjoajalleen;”

Perustelu

Jotta varmistettaisiin yhdenmukaisuus unionin johdetun oikeuden muiden merkityksellisten säädösten kanssa ja taattaisiin oikeusvarmuus, ehdotetaan asetusehdotukseen sisältyvän ”suoraveloituksen” määritelmän sovittamista yhteen asetuksen (EY) N:o 924/2009 2 artiklan 14 kohtaan ja direktiivin 2007/64/EY 4 artiklan 28 kohtaan sisältyvän määritelmän kanssa.

Muutos 13

Asetusehdotuksen 2 artiklan 7 kohta

”(7)	”maksujärjestelyllä” kyseiseen järjestelyyn osallistujien välisten maksujen suorittamista koskevia sääntöjä, käytänteitä ja standardeja, jotka ovat erillisiä infrastruktuuri- tai maksujärjestelmästä, jolla tuetaan kyseisen järjestelyn käyttöä jäsenvaltioiden välillä ja niiden sisällä;”

”(7)	”maksujärjestelyllä”maksupalveluntarjoajien välillä sovittuja yhteisiä sääntöjä, käytänteitä ja standardeja, maksutapahtumien suorittamiseksi;”

Perustelu

Jotta varmistettaisiin yhdenmukaisuus unionin johdetun oikeuden muiden merkityksellisten säädösten kanssa ja taattaisiin oikeusvarmuus, ehdotetaan asetusehdotukseen sisältyvän ”maksujärjestelyn” määritelmän sovittamista yhteen asetuksen (EY) N:o 924/2009 2 artiklan 15 kohtaan sisältyvän määritelmän kanssa siten, että otetaan huomioon molempiin määritelmiin sisältyvät yhteiset osatekijät.

Muutos 14

Asetusehdotuksen 4 artiklan 1 kohta

”1. Maksupalveluntarjoajien on suoritettava tilisiirrot ja suoraveloitukset sellaisen maksujärjestelyn mukaisesti, joka täyttää seuraavat edellytykset:

a)	sen säännöt ovat samat kansallisille ja rajatylittäville tilisiirto- ja suoraveloitustapahtumille jäsenvaltioiden välillä ja niiden sisällä;

b)	järjestelyyn osallistujat edustavat valtaosaa maksupalveluntarjoajista valtaosassa jäsenvaltioita.”

”1. Maksupalveluntarjoajien on suoritettava tilisiirrot ja suoraveloitukset sellaisen maksujärjestelyn mukaisesti, joka täyttää seuraavat edellytykset:

a)	sen säännöt ovat samat kansallisille ja rajatylittäville tilisiirto- ja suoraveloitustapahtumille jäsenvaltioiden välillä ja niiden sisällä;

b)	järjestelyyn osallistujat edustavat valtaosaa maksupalveluntarjoajista valtaosassa jäsenvaltioita, joiden valuutta on euro.”

Perustelu

Ks. muutosta 3 koskeva perustelu.

Muutos 15

Asetusehdotuksen 4 artiklan 2 kohta

”2. Maksujärjestelmistä ja tarvittaessa maksujärjestelyistä on tehtävä teknisesti yhteentoimivia käyttämällä kansainvälisten tai eurooppalaisten standardointielinten kehittämiä standardeja.”

”2. Pieniä maksuja välittävistä maksujärjestelmistä on tehtävä teknisesti yhteentoimivia käyttämällä kansainvälisten tai eurooppalaisten standardointielinten kehittämiä standardeja.”

Perustelu

Asetusehdotuksen 4 artiklan 2 kohdassa edellytetään (tarvittaessa) maksujärjestelmien ja maksujärjestelyjen teknistä yhteentoimivuutta ilman että siinä määriteltäisiin konkreettisesti, mitä tällaisella teknisellä yhteentoimivuudella tarkoitetaan. Ihannetapauksessa edellytettäisiin täsmällisempää muotoilua, jossa otettaisiin tämän käsitteen vaikutukset huomioon. Koska näin ei ole tehty, EKP ehdottaa, että poistetaan viittaus maksujärjestelyihin, koska tällaisten järjestelyjen välistä teknistä yhteentoimivuutta ei pidetä toiminnallisesti toteuttamiskelpoisena. Vieläkin tärkeämpää on huomata, että pieniä maksuja välittävät maksujärjestelmät ja suuria maksuja välittävät maksujärjestelmät ovat luonteeltaan hyvin erilaisia maksun käsittelyn, selvittämisen ja katteensiirron kannalta, vaikka molempia järjestelmiä voidaan käyttää pienten maksutapahtumien suorittamiseen. Yleisesti arvioiden pieniä maksuja välittävät maksujärjestelmät käyttävät suuria maksuja välittäviä maksujärjestelmiä saldojensa selvittämiseen. Pitäisi selventää, että yhteentoimivuutta voidaan odottaa vain samantyyppisten maksujärjestelmien kesken. Jos vaadittaisiin pieniä maksuja välittävien maksujärjestelmien ja suuria maksuja välittävien maksujärjestelmien välistä yhteentoimivuutta, tämä herättäisi oikeasuhteisuutta koskevan kysymyksen, koska suuria maksuja välittävien maksujärjestelmien, kuten TARGET2:n ja EURO1:n välityksellä suoritetut pienet maksut muodostavat alle 1 % euroalueen pienten maksujen kokonaismäärästä, minkä lisäksi sillä voisi olla ei-toivottuja sivuvaikutuksia riskien ja vakauden kannalta.

Muutos 16

Asetusehdotuksen 5 artiklan 1 ja 2 kohta

”1. Tilisiirrot on suoritettava liitteen 1 ja 2 kohdassa vahvistettujen teknisten vaatimusten mukaisesti viimeistään [lisätään tarkka päivämäärä: 12 kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta].

2. Suoraveloitukset on suoritettava 6 artiklan sekä liitteen 1 ja 3 kohdassa vahvistettujen teknisten vaatimusten mukaisesti viimeistään [lisätään tarkka päivämäärä: 24 kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta].”

”1. Tilisiirrot on suoritettava liitteen 1 ja 2 kohdassa vahvistettujen teknisten vaatimusten mukaisesti viimeistään 31 päivänä tammikuuta 2013.

2. Suoraveloitukset on suoritettava 6 artiklan sekä liitteen 1 ja 3 kohdassa vahvistettujen teknisten vaatimusten mukaisesti viimeistään 31 päivänä tammikuuta 2014.”

Perustelu

EKP on samaa mieltä siitä, että tilisiirtoja ja suoraveloituksia koskevien vaatimusten pitäisi tulla voimaan melko nopeasti, kun otetaan erityisesti huomioon, että SEPA-tilisiirrot otettiin käyttöön tammikuussa 2008 ja SEPA-suoraveloitus marraskuussa 2009. Koska maksuala tarvitsee riittävän pitkät valmistautumisajat, EKP ehdottaa konkreettisten päivämäärien vahvistamista, mieluiten tammikuun 2013 loppua tilisiirtojen ja tammikuun 2014 loppua suoraveloitusten osalta.

Muutos 17

Asetusehdotuksen 7 artiklan 2 kohta

”2. Jäsenvaltiot voivat sallia, että niiden toimivaltaiset viranomaiset ovat [lisätään tarkka päivämäärä: 60 kuukautta tämän asetuksen voimaantulosta] soveltamatta kaikkia tai joitakin 5 artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa vahvistettuja vaatimuksia niihin maksutapahtumiin, jotka on käynnistetty myyntipaikassa maksukortilla ja jotka johtavat suoraveloitukseen BBAN- tai IBAN-tilinumerolla yksilöidyltä maksutililtä.”

”2. Jäsenvaltiot voivat sallia, että niiden toimivaltaiset viranomaiset ovat [lisätään tarkka päivämäärä: 60 kuukautta tämän asetuksen voimaantulosta] soveltamatta kaikkia tai joitakin 5 artiklan 1– , 3 kohdassa vahvistettuja vaatimuksia niihin maksutapahtumiin, jotka on käynnistetty myyntipaikassa maksukortilla ja jotka johtavat suoraveloitustapahtumaan.”

Perustelu

Ks. muutosta 8 ja muutosta 20 koskevat perustelut.

Muutos 18

Ehdotetun asetuksen 12 artiklan 1 kohta

”1. Siirretään komissiolle määräämättömäksi ajaksi valta antaa 5 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja delegoituja säädöksiä. Jos on painavat perusteet käyttää kiireellistä menettelyä, sovelletaan 15 artiklaa.”

”1. Siirretään komissiolle määräämättömäksi ajaksi valta antaa 5 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja delegoituja säädöksiä. Komissio valmistelee delegoituja säädöksiä koskevat ehdotukset tiiviissä yhteistyössä eurojärjestelmän ja tarvittaessa EKPJ:n muiden jäsenten kanssa sekä kuulee palveluntarjoajia ja käyttäjien edustajia. Jos on painavat perusteet käyttää kiireellistä menettelyä, sovelletaan 15 artiklaa.”

Perustelu

On erittäin tärkeää, että delegoiduissa säädöksissä asetettuja teknisiä vaatimuksia voidaan muuttaa sujuvasti ja tehokkaasti, jotta uusien ja innovatiivisten maksuvälineiden kehittämistä ei vaikeutettaisi. Kun komissio käyttää delegoituja valtuuksiaan, sen pitäisi toimia tiiviissä yhteistyössä eurojärjestelmän ja tarvittaessa EKPJ:n muiden jäsenten kanssa ja kuulla myös maksualaa ja muita intressiryhmiä, jotta varmistettaisiin muun muassa se, että muutokset aikataulutetaan maksualan suhdanteiden mukaan.

Muutos 19

Asetusehdotuksen liitteessä oleva 1 kohdan d alakohta

”d)	Tiedonantokentässä sallitaan 140 merkkiä. Maksujärjestelyissä voidaan sallia useampia merkkejä, paitsi jos tietojen siirtoon käytettävässä laitteessa on merkkien määrään liittyviä teknisiä rajoituksia, jolloin sovelletaan kyseisen laitteen teknistä ylärajaa..”

”d)	Tiedonantokentässä sallitaan vähintään 140 merkkiä. Maksujärjestelyissä voidaan sallia useampia merkkejä, paitsi jos tietojen siirtoon käytettävässä laitteessa on merkkien määrään liittyviä teknisiä rajoituksia, jolloin sovelletaan kyseisen laitteen teknistä ylärajaa.”

Perustelu

Maksujärjestelyissä ei pitäisi rajoittaa sallittujen merkkien määrää, mistä syystä ehdotetaan 140 merkin vahvistamista vähimmäismääräksi.

Muutos 20

Asetusehdotuksen liitteessä oleva 3 kohdan f alakohta

”f)	Suostumus on annettava sekä maksunsaajalle että maksajan maksupalveluntarjoajalle (suoraan tai epäsuorasti maksunsaajan kautta), ja maksunsaajan tai tämän puolesta toimivan kolmannen osapuolen on tallennettava valtuutukset yhdessä niiden myöhempien muutosten ja/tai peruutuksen kanssa.”

”f)	Suostumus on annettava sekä maksunsaajalle että suoraan tai epäsuorasti maksunsaajan kautta maksajan maksupalveluntarjoajalle , ja maksunsaajan tai tämän puolesta toimivan kolmannen osapuolen on tallennettava valtuutukset yhdessä niiden myöhempien muutosten ja/tai peruutuksen kanssa.”

Perustelu

Asetusehdotuksen liitteessä olevan 3 kohdan f alakohdan sanamuodon voitaisiin virheellisesti tulkita merkitsevän sitä, että voimassa olevat valtuutukset, joita ei ole nimenomaisesti osoitettu sekä maksunsaajalle että maksajan maksupalveluntarjoajalle, ovat mitättömiä ja ne olisi allekirjoitettava uudelleen. Tämä saattaisi aiheuttaa erittäin suuren rasitteen, kun otetaan huomioon voimassa olevien suoraveloitusvaltuutusten huomattava määrä. Tästä syystä pitäisi mahdollisen epävarmuuden välttämiseksi selventää, että maksajan maksupalveluntarjoajan suostumus voidaan antaa epäsuorasti maksunsaajan kautta.

(1) Lihavointi itse tekstissä osoittaa EKP:n lisättäväksi ehdottaman uuden tekstin. Tekstissä oleva yliviivaus osoittaa EKP:n poistettavaksi ehdottaman tekstin.

(2) EUVL L 319, 5.12.2007, s. 1.

25.5.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 155/10

Neuvoston päätelmät, annettu 7 päivänä maaliskuuta 2011, Euroopan tasa-arvosopimus (2011–2020)

2011/C 155/02

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO,

PALAUTTAEN MIELEEN, ETTÄ:

1.	Naisten ja miesten tasa-arvo on perussopimuksissa vahvistettu Euroopan unionin perusarvo ja yksi Euroopan unionin tavoitteista ja toiminnan kohteista, ja unionin yleistavoitteena on ottaa naisten ja miesten tasa-arvon periaate huomioon kaikessa toiminnassaan (1);

2.	Sukupuolten tasa-arvo on vahvistettu Euroopan unionin perusoikeuskirjan 23 artiklassa;

Euroopan unionilla on huomattava määrä lainsäädäntöä, jolla edistetään miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen noudattamista työelämässä sekä hyödykkeiden ja palvelujen saatavuudessa (2), mutta Euroopan komission vuosittain hyväksymät kertomukset naisten ja miesten tasa-arvosta (3) osoittavat, että edistyminen on hidasta ja että sukupuolten tosiasiallista tasa-arvoa ei ole vielä saavutettu;

4.	Euroopan unionin työllisyyden ja älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun uusi strategia Eurooppa 2020 (4) auttaa jäsenvaltioita ja Euroopan unionia korkeatasoisen kilpailukyvyn, tuottavuuden, kasvun, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja taloudellisen lähentymisen saavuttamisessa;

5.	Eurooppa 2020 -strategiaan sisältyy yleistavoitteena pyrkimys nostaa 20–64-vuotiaiden naisten ja miesten työllisyysaste 75 prosenttiin, mikä tarkoittaa sitä, että naisten työmarkkinoihin osallistumisen esteiden poistamista on pidettävä strategian täytäntöönpanossa ensisijaisena;

Työllisyyspolitiikan suuntaviivoissa, jotka ovat osa Eurooppa 2020 -strategian yhdennettyjä suuntaviivoja (5) ja joita seurataan yhteisen arviointikehyksen (6) puitteissa, korostetaan tältä osin sukupuolten tasa-arvoa ja työ- ja yksityiselämän välistä tasapainoa edistävien työllisyyspolitiikkojen täytäntöönpanon, arvioinnin ja jatkotoimien merkitystä;

7.	Euroopan komission hyväksymä vuotuinen kasvuselvitys (7) osoittaa, että itsestä riippumaton osa-aikaistyö on yhä ongelma joissakin jäsenvaltioissa, ja että takaisin työmarkkinoille haluavat naiset kohtaavat edelleen esteitä;

8.	Euroopan komission naisten ja miesten tasa-arvostrategia vuosiksi 2010–2015 on jatkoa komission naisten ja miesten tasa-arvon etenemissuunnitelmalle (2006–2010) (8), josta tehtiin väliarviointi (9), ja Euroopan komission 5. maaliskuuta 2010 hyväksymälle naisten peruskirjalle (10);

Euroopan komission naisten ja miesten tasa-arvostrategia vuosiksi 2010–2015 keskittyy seuraavaan viiteen painopisteeseen: tasavertainen taloudellinen riippumattomuus, sama palkka samasta tai samanarvoisesta työstä, tasa-arvo päätöksenteossa, ihmisarvo, koskemattomuus ja sukupuoleen perustuvan väkivallan lopettaminen, sekä sukupuolten tasa-arvo ulkoisissa toimissa. Strategiassa käsitellään myös eräitä tärkeitä horisontaalisia kysymyksiä, jotka liittyvät sukupuolirooleihin, lainsäädäntöön ja sukupuolten tasa-arvoon liittyvään hallintotapaan ja sen välineisiin;

10.	Eurooppa-neuvosto hyväksyi vuonna 2006 ensimmäisen Euroopan tasa-arvosopimuksen (11), ja maaliskuussa 2010 puheenjohtajakolmikko esitti tasa-arvosopimuksen viidennen vuosipäivän viettämistä;

OTTAEN HUOMIOON SEURAAVAA:

11.

Neuvosto hyväksyi 6. joulukuuta 2010 päätelmät tuesta Euroopan komission vuosia 2010–2015 koskevan naisten ja miesten tasa-arvostrategian täytäntöönpanolle (12) sekä päätelmät sukupuolten palkkaeron kaventamiseen tähtäävän sitoutumisen vahvistamisesta ja siihen tähtäävien toimien vauhdittamisesta sekä Pekingin toimintaohjelman täytäntöönpanon tarkastelusta (13), joissa pyydettiin Eurooppa-neuvostoa mukauttamaan ja tehostamaan Euroopan tasa-arvosopimusta keväällä 2011 komission uuden naisten ja miesten tasa-arvostrategian (2010–2015), Eurooppa 2020 -strategian ja kyseisten päätelmien perusteella;

12.	Tarvitaan asianmukaisia toimia naisten kaikkinaisen syrjinnän torjumiseksi, ja on tarkasteltava moninkertaisen syrjinnän syitä ja haettava tehokkaita tapoja sen poistamiseksi;

13.	HYVÄKSYY liitteessä olevan Euroopan tasa-arvosopimuksen (2011–2020);

14.	PYYTÄÄ Eurooppa-neuvostoa vahvistamaan sopimuksen keväällä annettavissa päätelmissään, jotta voitaisiin vastata tasa-arvopolitiikan alan tämänhetkisiin haasteisiin sekä varmistaa, että sukupuoliulottuvuus on sisällytetty kaikkiin politiikan aloihin, erityisesti Eurooppa 2020 -strategian yhteydessä;

15.	KANNUSTAA Eurooppa-neuvostoa asettamaan sukupuolten tasa-arvon esityslistalleen ennen Euroopan komission vuosia 2010–2015 koskevan naisten ja miesten tasa-arvostrategian täytäntöönpanon päättymistä.

(1) SEU 2 artikla ja 3 artiklan 3 kohta sekä SEUT 8 artikla.

(2) Neuvoston direktiivi 92/85/ETY, annettu 19 päivänä lokakuuta 1992, toimenpiteistä raskaana olevien ja äskettäin synnyttäneiden tai imettävien työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen kannustamiseksi työssä (EYVL L 348, 28.11.1992, s. 1); neuvoston direktiivi 2004/113/EY, annettu 13 päivänä joulukuuta 2004, miesten ja naisten yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja tarjonnan alalla (EUVL L 373, 21.12.2004, s. 37); Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/54/EY, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2006, miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa (EUVL L 204, 26.7.2006, s. 23); neuvoston direktiivi 2010/18/EU, annettu 8 päivänä maaliskuuta 2010, BUSINESSEUROPEN, UEAPME:n, CEEP:n ja EAY:n tekemän vanhempainvapaata koskevan tarkistetun puitesopimuksen täytäntöönpanosta ja direktiivin 96/34/EY kumoamisesta (EUVL L 68, 18.3.2010, s. 13); Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/41/EU, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2010, miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen soveltamisesta itsenäisiin ammatinharjoittajiin sekä neuvoston direktiivin 86/613/ETY kumoamisesta (EUVL L 180, 15.7.2010, s. 1).

(3) Viimeisin raportti ks. asiak. 6571/11. Alaviitteissä 3 ja 4 sekä 6–12 mainitut asiakirjat löytyvät neuvoston asiakirjahakemistosta: http://register.consilium.eu.int/

(4) EUCO 13/1/10 REV 1.

(5) EUVL L 308, 24.11.2010, s. 46.

(6) 16984/10 + ADD 1.

(7) 18066/10 + ADD 1–3.

(8) 7034/06.

(9) 17495/08.

(10) 7370/10.

(11) 7775/1/06 REV 1.

(12) 16880/10.

(13) EUVL C 345, 18.12.2010, s. 1.

LIITE

Euroopan tasa-arvosopimus (2011–2020)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO tiedostaa, että naisten ja miesten tasa-arvo on Euroopan unionin perusarvo ja sukupuolten tasa-arvoa edistävät politiikat ovat elintärkeitä talouskasvulle, hyvinvoinnille ja kilpailukyvylle. Nyt kun ensimmäisen Euroopan tasa-arvosopimuksen hyväksymisestä on kulunut viisi vuotta, tarvitaan uutta sysäystä erityisesti komission naisten ja miesten tasa-arvostrategian 2010–2015 ja Euroopan unionin työllisyyden ja älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategian (Eurooppa 2020) välisen tiiviin yhteyden vahvistamiseksi ja tukemiseksi. Näin ollen NEUVOSTO vahvistaa sitoumuksensa perussopimuksen mukaisten sukupuolten tasa-arvoa koskevien EU:n pyrkimysten ja erityisesti seuraavien asioiden toteuttamiseksi:

miesten ja naisten työllisyyden ja sosiaaliturvan erojen, myös sukupuolten palkkaeron, poistaminen Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseksi etenkin kolmella sukupuolten tasa-arvon kannalta hyvin tärkeällä alalla, jotka ovat työllisyys, koulutus ja sosiaalisen osallisuuden edistäminen erityisesti vähentämällä köyhyyttä, ja Euroopan työvoiman kasvupotentiaalin edistäminen tällä tavoin;

2)	naisten ja miesten paremman työn ja yksityiselämän välisen tasapainon edistäminen koko eliniän, jotta voidaan lisätä sukupuolten tasa-arvoa, lisätä naisten osallistumista työmarkkinoille ja edistää väestöhaasteisiin vastaamista; sekä

3)	kaikkien naisiin kohdistuvan väkivallan muotojen torjuminen sen varmistamiseksi, että naiset voivat täysimääräisesti nauttia ihmisoikeuksistaan, ja sukupuolten tasa-arvon saavuttamiseksi, mihin liittyy osallistava kasvu.

NEUVOSTO kehottaa toteuttamaan jäsenvaltiotason ja tarvittaessa unionin tason toimia seuraavilla aloilla:

Toimenpiteet sukupuolten välisten erojen poistamiseksi ja sukupuoleen perustuvan eriytymisen torjumiseksi työmarkkinoilla:

a)	edistetään naisten työllisyyttä kaikissa ikäryhmissä ja poistetaan erot miesten ja naisten työllisyydessä muun muassa torjumalla kaikkia syrjinnän muotoja;

b)	poistetaan sukupuolistereotypioita ja edistetään sukupuolten tasa-arvoa kaikilla koulutustasoilla samoin kuin työelämässä sukupuolten eriytymisen vähentämiseksi työmarkkinoilla;

c)	taataan sama palkka samasta tai samanarvoisesta työstä,

d)	vahvistetaan naisten vaikutusvaltaa politiikassa ja talouselämässä ja edistetään naisten yrittäjyyttä;

e)	kannustetaan työmarkkinaosapuolia ja yrityksiä kehittämään sukupuolten tasa-arvoa edistäviä aloitteita ja panemaan ne tosiasiallisesti täytäntöön sekä edistetään tasa-arvosuunnitelmien laatimista työpaikalla; sekä

f)	edistetään naisten ja miesten yhdenvertaista osallistumista päätöksentekoon kaikilla tasoilla ja aloilla kaikkien kykyjen täysimääräiseksi hyödyntämiseksi.

Toimenpiteet naisten ja miesten työn ja perhe-elämän paremman tasapainon edistämiseksi:

lisätään alle kouluikäisille lapsille tarkoitettujen riittävien, kohtuuhintaisten ja korkealaatuisten lastenhoitopalvelujen tarjontaa Barcelonan Eurooppa-neuvostossa maaliskuussa 2002 asetettujen tavoitteiden toteuttamiseksi ottaen huomioon lastenhoitopalvelujen kysynnän ja kansallisten lastenhoitoalan rakenteiden mukaisesti;

b)	parannetaan muita huollettavia koskevien hoitopalvelujen tarjoamista; sekä

c)	edistetään sekä naisten että miesten joustavia työjärjestelyjä ja erilaisia lomamuotoja.

Toimenpiteet naisiin kohdistuvan väkivallan kaikkiin muotoihin puuttumiseksi:

a)	hyväksytään, toteutetaan ja seurataan kansallisen ja unionin tason strategioita, joilla pyritään poistamaan naisiin kohdistuva väkivalta;

b)	vahvistetaan naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyä ja sen uhrien ja mahdollisten uhrien, muun muassa kaikkiin heikommassa asemassa oleviin ryhmiin kuuluvien naisten, suojelua; sekä

c)	painotetaan miesten ja poikien roolia ja vastuuta naisiin kohdistuvan väkivallan kitkemisessä.

Hallinto, täytäntöönpano ja seuranta:

Tämän sopimuksen samoin kuin komission vuosittaisten tasa-arvokertomusten olennaiset osat olisi soveltuvin osin otettava Eurooppa 2020 -strategian mekanismeissa huomioon.

NEUVOSTO vahvistaa olevansa sitoutunut hallinnon tehostamiseen valtavirtaistamalla sukupuolten tasa-arvon sisällyttäen sukupuoliulottuvuuden kaikkiin politiikan aloihin, EU:n ulkoinen toiminta mukaan luettuna, ottaen myös huomioon miesten ja poikien ratkaisevan roolin sukupuolten tasa-arvon edistämisessä, sekä varmistaen, että uusien EU:n politiikkojen vaikutustenarvioinneissa otetaan huomioon sukupuolten tasa-arvon vaikutukset. NEUVOSTO kannustaa jäsenvaltioita ja komissiota kehittämään edelleen nykyisiä sukupuolen mukaan jaoteltuja tilastoja ja indikaattoreita erityisesti Eurostatin puitteissa sekä käyttämään hyväksi kaikkia Euroopan tasa-arvoinstituutin valmiuksia.

Jäsenvaltioita kannustetaan soveltamaan sukupuolten tasa-arvoulottuvuutta ja edistämään tasa-arvopolitiikkoja kehittäessään ja toteuttaessaan kansallisia uudistusohjelmiaan, erityisesti työllisyyspolitiikan suuntaviivojen yhteydessä. Niitä pyydetään myös käyttämään tarkoituksenmukaisella tavalla sovittuja, yhteisen arviointikehyksen ja Pekingin toimintaohjelman jatkotoimien puitteissa kehitettyjä tasa-arvoindikaattoreita kaikilla asiaankuuluvilla politiikan aloilla ja niihin liittyvissä prosesseissa.

Komissiota ja neuvostoa pyydetään lisäksi sisällyttämään tasa-arvonäkökulma vuotuiseen kasvuselvitykseen sekä maakohtaisiin lausuntoihin ja suosituksiin. Ministerien olisi käsiteltävä Euroopan tasa-arvosopimuksen täytäntöönpanon edistymistä vuosittain neuvoston tasolla.

25.5.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 155/15

Jäsenvaltion toimittamat tiedot perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta maataloustuotteiden tuottamisen alalla toimiviin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin sekä asetuksen (EY) N:o 70/2001 muuttamisesta annetun komission asetuksen (EY) N:o 1857/2006 mukaisesti myönnetystä valtiontuesta

2011/C 155/04

Tuen N:o: SA.32801 (11/XA)

Jäsenvaltio: Saksa

Alue: Sachsen

Tukiohjelman nimike tai yritykselle myönnettyä yksittäistä tukea saaneen yrityksen nimi: Zuschuss für den Einstieg ins Umweltmanagement, analog dem Zuschuss den ein gewerblicher KMU-Teilnehmer über die Sächsische Mittelstandsrichtlinie — „Richtlinien des Sächsischen Staatsministerium für Wirtschaft und Arbeit zur Mittelstandsförderung — Verbesserung der unternehmerischen Leistungsfähigkeit“, gemäß Teil B Ziffer I Nr. 4 „Umweltmanagement“ erhält.

Oikeusperusta: Richtlinie des Sächsischen Staatsministeriums für Wirtschaft, Arbeit und Verkehr zur Mittelstandsförderung (Mittelstandsrichtlinie), Teil B Ziffer I Nr. 4 „Umweltmanagement“

Vertrag zur Umweltallianz Sachsen

Tukiohjelman arvioidut vuosikustannukset tai yritykselle myönnetyn yksittäisen tuen kokonaismäärä:

Yritykselle myönnettävän tapauskohtaisen tuen kokonaismäärä: 0,15 EUR (miljoonaa)

Ohjelman mukainen suunniteltu vuosibudjetin kokonaismäärä: 0,05 EUR (miljoonaa)

Tuen enimmäisintensiteetti: 50 %

Täytäntöönpanopäivä: —

Tukiohjelman tai yksittäisen tuen kesto: 17 päivästä toukokuuta 2011–31 päivään joulukuuta 2013

Tuen tarkoitus: Laadukkaiden maataloustuotteiden tuotanto (asetuksen (EY) N:o 1857/2006 14 artikla), Tekninen tuki (asetuksen (EY) N:o 1857/2006 15 artikla)

Asianomainen ala: Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite:

Sächsische Aufbaubank

Pirnaische Straße 9

01069 Dresden

DEUTSCHLAND

Internet-osoite:

http://www.sab.sachsen.de/de/foerderung/programme/p_wirtschaft/fp_wirtschaft/detailfp_wi_2475.html

http://www.revosax.sachsen.de/Details.do?sid=2202814313422

Muita tietoja: —

Tuen N:o: SA.32841 (11/XA)

Jäsenvaltio: Espanja

Alue: Comunidad Valenciana

Tukiohjelman nimike tai yritykselle myönnettyä yksittäistä tukea saaneen yrityksen nimi: Ayuda nominativa FEDACOVA

Oikeusperusta: Resolución del expediente acogido a la línea «programas intersectoriales en materia de atributos y valores de la calidad agroalimentaria»

Tukiohjelman arvioidut vuosikustannukset tai yritykselle myönnetyn yksittäisen tuen kokonaismäärä: Ohjelman mukainen suunniteltu vuosibudjetin kokonaismäärä: 0,09 EUR (miljoonaa)

Tuen enimmäisintensiteetti: 100 %

Täytäntöönpanopäivä: —

Tukiohjelman tai yksittäisen tuen kesto: 18 päivästä toukokuuta 2011–31 päivään joulukuuta 2011

Tuen tarkoitus: Laadukkaiden maataloustuotteiden tuotanto (asetuksen (EY) N:o 1857/2006 14 artikla), Tekninen tuki (asetuksen (EY) N:o 1857/2006 15 artikla)

Asianomainen ala: Maataloutta palveleva toiminta

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite:

Conselleria de Agricultura, Pesca y Alimentación

Amadeo de Saboya, 2

46010 Valencia

ESPAÑA

Internet-osoite: http://www.agricultura.gva.es/web/c/document_library/get_file?uuid=af5ee4ee-4d51-4b4f-8399-a5c64eda74ac&groupId=16

Muita tietoja: —

Tuen N:o: SA.32947 (11/XA)

Jäsenvaltio: Latvia

Alue: Latvia

Tukiohjelman nimike tai yritykselle myönnettyä yksittäistä tukea saaneen yrityksen nimi: Grozījumi atbalsta shēmā “Nelabvēlīgo klimatisko apstākļu radīto zaudējumu kompensēšana”

Oikeusperusta: Ministru kabineta 2008. gada 18. augusta noteikumi Nr. 669 “Kārtība, kādā administrē un uzrauga lauksaimniecības risku fondu, nosaka iemaksu veikšanu un kompensāciju izmaksu no fonda”

Tukiohjelman arvioidut vuosikustannukset tai yritykselle myönnetyn yksittäisen tuen kokonaismäärä: Ohjelman mukainen suunniteltu vuosibudjetin kokonaismäärä: 1 LVL (miljoonaa)

Tuen enimmäisintensiteetti: 80 %

Täytäntöönpanopäivä: —

Tukiohjelman tai yksittäisen tuen kesto: 13 päivästä toukokuuta 2011–30 päivään joulukuuta 2013

Tuen tarkoitus: Epäsuotuisat sääolot (asetuksen (EY) N:o 1857/2006 11 artikla)

Asianomainen ala: Maatalous, metsätalous ja kalatalous

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite:

Lauku atbalsta dienests

Republikas laukums 2

Rīga, LV-1981

LATVIJA

Internet-osoite: http://www.likumi.lv/doc.php?id=180589

Muita tietoja: —

Tuen N:o: SA.32968 (11/XA)

Jäsenvaltio: Viro

Alue: Estonia

Tukiohjelman nimike tai yritykselle myönnettyä yksittäistä tukea saaneen yrityksen nimi: Ohtliku taimekahjustaja tõrjeabinõude rakendamise toetus

Oikeusperusta: „Maaelu ja põllumajandusturu korraldamise seaduse” paragrahvi 11 lõike 1 alusel

Tukiohjelman arvioidut vuosikustannukset tai yritykselle myönnetyn yksittäisen tuen kokonaismäärä: Ohjelman mukainen suunniteltu vuosibudjetin kokonaismäärä: 0,25 EUR (miljoonaa)

Tuen enimmäisintensiteetti: 100 %

Täytäntöönpanopäivä: —

Tukiohjelman tai yksittäisen tuen kesto: 13 päivästä toukokuuta 2011–31 päivään joulukuuta 2013

Tuen tarkoitus: Kasvitaudit – tuholaisten esiintyminen (asetuksen (EY) N:o 1857/2006 10 artikla)

Asianomainen ala: Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite:

Põllumajanduse Registrite ja Informatsiooni Amet

Narva mnt 3

51009 Tartu

EESTI/ESTONIA

Internet-osoite: http://www.agri.ee/siseriiklikud-toetused/

Muita tietoja: —

Tuen N:o: SA.32973 (11/XA)

Jäsenvaltio: Saksa

Alue: Bayern

Tukiohjelman nimike tai yritykselle myönnettyä yksittäistä tukea saaneen yrityksen nimi: Förderung der Vermittlung und des Einsatzes von Fachkräften der Betriebs- und Haushaltshilfe sowie für die Melkeraushilfe

Oikeusperusta:

—	Bayerisches Agrarwirtschaftsgesetz (BayAgrarWiG) vom 8. Dezember 2006

—	Eckpunktepapier; Zuwendungsbescheide

—	Bay. Haushaltsordnung (BayHO)

Tukiohjelman arvioidut vuosikustannukset tai yritykselle myönnetyn yksittäisen tuen kokonaismäärä:

Yritykselle myönnettävän tapauskohtaisen tuen kokonaismäärä: 17,50 EUR (miljoonaa)

Ohjelman mukainen suunniteltu vuosibudjetin kokonaismäärä: 3,50 EUR (miljoonaa)

Tuen enimmäisintensiteetti: 100 %

Täytäntöönpanopäivä: —

Tukiohjelman tai yksittäisen tuen kesto: 17 päivästä toukokuuta 2011–31 päivään joulukuuta 2015

Tuen tarkoitus: Tekninen tuki (asetuksen (EY) N:o 1857/2006 15 artikla)

Asianomainen ala: Maatalous, metsätalous ja kalatalous

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite:

Bayerische Landesanstalt für Landwirtschaft

Abteilung Förderwesen und Fachrecht

Menzinger Straße 54

80638 München

DEUTSCHLAND

Internet-osoite:

http://www.gesetze-bayern.de/jportal/portal/page/bsbayprod.psml?showdoccase=1&doc.id=jlr-AgrarWiGBYrahmen&doc.part=X&doc.origin=bs

http://www.stmlf.bayern.de/agrarpolitik/programme/26373/foerdkath.pdf

Muita tietoja: —

		ISSN 1725-2490 doi:10.3000/17252490.C_2011.155.fin
Euroopan unionin virallinen lehti		C 155

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	54. vuosikerta 25. toukokuu 2011

Ilmoitusnumero	Sisältö	Sivu
	III Valmistavat säädökset
	EUROOPAN KESKUSPANKKI
	Euroopan keskuspankki
2011/C 155/01	Euroopan keskuspankin lausunto, annettu 7 päivänä huhtikuuta 2011, ehdotuksesta asetukseksi euromääräisiä tilisiirtoja ja suoraveloituksia koskevien teknisten vaatimusten vahvistamisesta (CON/2011/32)	1

	V Ilmoitukset
	HALLINNOLLISET MENETTELYT
	Euroopan henkilöstövalintatoimisto (EPSO)
2011/C 155/05	Ilmoitus avoimesta kilpailusta	18

	KILPAILUPOLITIIKAN TOTEUTTAMISEEN LIITTYVÄT MENETTELYT
	Euroopan komissio
2011/C 155/06	Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia COMP/M.6241 – CIE Management II/Gruppo Coin) – Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia ( 1 )	19

2011/C 155/07	Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia COMP/M.6220 – General Mills/Yoplait) – Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia ( 1 )	20

	Rahayksikkö	Kurssi
USD	Yhdysvaltain dollaria	1,4089
JPY	Japanin jeniä	115,45
DKK	Tanskan kruunua	7,4566
GBP	Englannin puntaa	0,87285
SEK	Ruotsin kruunua	8,9200
CHF	Sveitsin frangia	1,2405
ISK	Islannin kruunua
NOK	Norjan kruunua	7,8385
BGN	Bulgarian leviä	1,9558
CZK	Tšekin korunaa	24,580
HUF	Unkarin forinttia	269,40
LTL	Liettuan litiä	3,4528
LVL	Latvian latia	0,7093
PLN	Puolan zlotya	3,9473
RON	Romanian leuta	4,1218
TRY	Turkin liiraa	2,2547
AUD	Australian dollaria	1,3328
CAD	Kanadan dollaria	1,3780
HKD	Hongkongin dollaria	10,9563
NZD	Uuden-Seelannin dollaria	1,7608
SGD	Singaporin dollaria	1,7559
KRW	Etelä-Korean wonia	1 540,85
ZAR	Etelä-Afrikan randia	9,8834
CNY	Kiinan juan renminbiä	9,1543
HRK	Kroatian kunaa	7,4328
IDR	Indonesian rupiaa	12 072,47
MYR	Malesian ringgitiä	4,2971
PHP	Filippiinien pesoa	61,169
RUB	Venäjän ruplaa	40,0100
THB	Thaimaan bahtia	42,859
BRL	Brasilian realia	2,2918
MXN	Meksikon pesoa	16,5036
INR	Intian rupiaa	63,6890

	IV Tiedotteet
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET
	Neuvosto
2011/C 155/02	Neuvoston päätelmät, annettu 7 päivänä maaliskuuta 2011, Euroopan tasa-arvosopimus (2011–2020)	10

	Euroopan komissio
2011/C 155/03	Euron kurssi	14

	JÄSENVALTIOIDEN TIEDOTTEET
2011/C 155/04	Jäsenvaltion toimittamat tiedot perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta maataloustuotteiden tuottamisen alalla toimiviin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin sekä asetuksen (EY) N:o 70/2001 muuttamisesta annetun komission asetuksen (EY) N:o 1857/2006 mukaisesti myönnetystä valtiontuesta	15