26.2.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/2

Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 22.12.2010 (Bundesgerichtshofin (Saksa) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Bavaria NV v. Bayerischer Brauerbund eV

(Asia C-120/08) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Asetus (ETY) N:o 2081/92 ja asetus (EY) N:o 510/2006 - Ajallinen soveltamisala - 14 artikla - Rekisteröinti yksinkertaistetussa menettelyssä - Tavaramerkkien ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen välinen suhde)

2011/C 63/02

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Bundesgerichtshof

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Bavaria NV

Vastaaja: Bayerischer Brauerbund eV

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Bundesgerichtshof — Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta 20.3.2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/06 (EUVL L 93, s. 12) 13 artiklan 1 kohdan b alakohdan ja 14 artiklan 1 ja 2 kohdan sekä maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta 14.7.1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2081/92 (EYVL L 208, s. 1) 17 artiklan tulkinta — Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2081/92 17 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesta maantieteellisten merkintöjen ja alkuperäisnimitysten rekisteröinnistä annetun komission asetuksen (EY) N:o 1107/96 liitteen täydentämisestä 28.6.2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1347/01 (EYVL L 182, s. 3) pätevyys — Asetuksen (EY) N:o 2081/92 17 artiklan mukaisessa yksinkertaistetussa menettelyssä rekisteröidyn suojatun maantieteellisen merkinnän (tässä: Bayerisches Bier) ja kansainvälisen tavaramerkin (tässä: tavaramerkki, johon sisältyy sana Bavaria) välinen kollisiotilanne

Tuomiolauselma

Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta 14.7.1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2081/92 14 artiklan 1 kohtaa sovelletaan tämän asetuksen 17 artiklan mukaisessa yksinkertaistetussa menettelyssä suojattuna maantieteellisenä merkintänä pätevästi rekisteröidyn nimityksen ja kyseisen asetuksen 13 artiklassa tarkoitettua tapausta edustavan ja samaa tuotetyyppiä koskevan tavaramerkin, jota koskeva rekisteröintihakemus on tehty sekä ennen tämän nimityksen rekisteröimistä että ennen 8.4.2003 annetun neuvoston asetuksen N:o 692/2003 jolla muutetaan asetusta N:o 2081/92, voimaantuloa, välisen kollisiotilanteen ratkaisemiseen. Tämän nimityksen rekisteröinnin voimaantulopäivä on mainitun 14 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu viitepäivä.

(1) EUVL C 197, 2.8.2008.

26.2.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/2

Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 22.12.2010 — Euroopan komissio v. Slovakian tasavalta

(Asia C-507/08) (1)

(Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen - Valtiontuki - Yhtiön verovelan osittainen anteeksianto velkasaneerausmenettelyssä - Komission päätös, jolla tämä tuki todetaan yhteismarkkinoille soveltumattomaksi ja määrätään se takaisin perittäväksi - Päätöksen täytäntöönpanon laiminlyönti)

2011/C 63/03

Oikeudenkäyntikieli: slovakia

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: C. Giolito, J. Javorský ja K. Walkerová)

Vastaaja: Slovakian tasavalta (asiamies: B Ricziová)

Oikeudenkäynnin kohde

Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen — Jäsenvaltio ei ole toteuttanut annetussa määräajassa tarvittavia toimenpiteitä valtiontuesta, jonka Slovakian tasavalta on myöntänyt Frucona Košice, a. s. -nimiselle yritykselle siten, että veroviranomaiset ovat osana kyseisen yrityksen velkasaneerausmenettelyä jättäneet perittämättä verovelan, 7.6.2006 tehdyn komission päätöksen K(2006) 2082 lopullinen (valtiontuki C-25/2005, ex NN/2005) (EUVL L 112, 30.4.2007, s. 14) noudattamiseksi

Tuomiolauselma

Slovakian tasavalta ei ole noudattanut EY 249 artiklan neljännen kohdan ja valtiontuesta C-25/05 (ex NN 21/05), jonka Slovakian tasavalta on myöntänyt Frucona Košice, a. s. -yritykselle, 7.6.2006 tehdyn komission päätöksen 2007/254/EY 2 artiklan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole toteuttanut asetetussa määräajassa kaikkia toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen kyseisessä päätöksessä tarkoitetun sääntöjenvastaisen tuen perimiseksi takaisin tuensaajalta.

2)	Slovakian tasavalta velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 102, 1.5.2009.

26.2.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/3

Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 22.12.2010 (Tribunale Amministrativo Regionale del Lazion (Italia) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Gowan Comércio Internacional e Serviços Lda v. Ministero della Salute

(Asia C-77/09) (1)

(Kasvinsuojeluaineet - Direktiivi 2006/134/EY - Pätevyys - Fenarimolin käyttöä tehoaineena koskevat rajoitukset)

2011/C 63/04

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunale Amministrativo Regionale del Lazio

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Gowan Comércio Internacional e Serviços Lda

Vastaaja: Ministero della Salute

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Tribunale Amministrativo Regionale del Lazio — Pätevyys siltä osin kuin kasvinsuojeluaineissa käytettävän fenarimolin sisällyttämistä tehoaineena rajoitetaan kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta 15.7.1991 annetun neuvoston direktiivin 91/414/ETY (EYVL L 230, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston direktiivin 91/414/ETY muuttamisesta fenarimolin sisällyttämiseksi siihen tehoaineena 11.12.2006 annetulla komission direktiivillä 2006/134/EY (EUVL L 349, s. 32), liitteen I osalta.

Tuomiolauselma

Ennakkoratkaisukysymyksen tarkastelussa ei ole ilmennyt mitään sellaista, mikä vaikuttaisi neuvoston direktiivin 91/414/ETY muuttamisesta fenarimolin sisällyttämiseksi siihen tehoaineena 11.12.2006 annetun komission direktiivin 2006/134/EY pätevyyteen.

(1) EUVL C 102, 1.5.2009.

26.2.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/3

Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 22.12.2010 (Oberste Berufungs- und Disziplinarkommissionin (Itävalta) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Asia, jonka on pannut vireille Robert Koller

(Asia C-118/09) (1)

(EY 234 artiklassa tarkoitettu käsite ”kansallinen tuomioistuin” - Tutkintotodistusten tunnustaminen - Direktiivi 89/48/ETY - Asianajaja - Merkitseminen ammattikunnan luetteloon muussa kuin siinä jäsenvaltiossa, jossa tutkintotodistuksen vastaavuus on tunnustettu)

2011/C 63/05

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Oberste Berufungs- und Disziplinarkommission

Pääasian asianosainen

Robert Koller

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Oberste Berufungs- und Disziplinarkommission — Vähintään kolmivuotisesta ammatillisesta korkeammasta koulutuksesta annettujen tutkintotodistusten tunnustamista koskevasta yleisestä järjestelmästä 21.12.1988 annetun neuvoston direktiivin 89/48/ETY (EYVL L 1989, L 19, s. 16) tulkinta — Direktiivin sovellettavuus Itävallan kansalaiseen, joka on merkitty asianajajien ammattikunnan luetteloon Espanjassa sen jälkeen, kun hänen Itävallassa saamansa tutkintotodistuksen vastaavuus on tunnustettu ja hän on suorittanut espanjalaisessa yliopistossa alle kolme vuotta kestäneet lisäopinnot, ja joka pyytää harjoitettuaan ammattiaan Espanjassa kolmen viikon ajan oikeutta saada suorittaa kelpoisuuskoe, jotta hänet voitaisiin merkitä asianajajien ammattikunnan luetteloon Itävallassa, sellaisen muodollista kelpoisuutta osoittavan asiakirjan perusteella, joka oikeuttaa ammatin harjoittamiseen ja joka on annettu Espanjassa

Tuomiolauselma

Yli kolmivuotisesta keskiasteen jälkeisestä koulutuksesta vastaanottavassa jäsenvaltiossa annetun muodollista kelpoisuutta osoittavan asiakirjan ja sellaisen toisessa jäsenvaltiossa kolmea vuotta lyhyemmän lisäkoulutuksen jälkeen annetun vastaavan muodollista kelpoisuutta osoittavan asiakirjan haltija, jonka perusteella hänellä on oikeus ryhtyä harjoittamaan viimeksi mainitussa valtiossa asianajajan säänneltyä ammattia, jota hän harjoitti todellisuudessa kyseisessä valtiossa sinä ajankohtana, jolloin hän pyysi saada lupaa osallistua kelpoisuuskokeeseen, voi vedota vähintään kolmivuotisesta ammatillisesta korkeammasta koulutuksesta annettujen tutkintotodistusten tunnustamista koskevasta yleisestä järjestelmästä 21.12.1988 annetun neuvoston direktiivin 89/48/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna 14.5.2001 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2001/19/EY, säännöksiin ryhtyäkseen harjoittamaan asianajajan säänneltyä ammattia vastaanottavassa jäsenvaltiossa sillä edellytyksellä, että hän läpäisee kelpoisuuskokeen.

Direktiiviä 89/48, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2001/19, on tulkittava siten, että se on esteenä sille, että vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset epäävät pääasian hakijan kaltaisessa tilanteessa olevalta henkilöltä luvan osallistua asianajajan ammatin kelpoisuuskokeeseen, jos hän ei voi osoittaa suorittaneensa kyseisen jäsenvaltion säännöstössä edellytettyä käytännön harjoittelua.

(1) EUVL C 141, 20.6.2009.

26.2.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/4

Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 22.12.2010 (Verwaltungsgerichtshofin (Itävalta) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Ilonka Sayn-Wittgenstein v. Landeshauptmann von Wien

(Asia C-208/09) (1)

(Euroopan unionin kansalaisuus - Oikeus liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella - Jäsenvaltion perustuslain tasoinen laki aateluuden lakkauttamisesta tässä valtiossa - Tämän jäsenvaltion täysi-ikäisen kansalaisen sukunimi, joka on saatu lapseksiottamisen kautta toisessa jäsenvaltiossa, jossa hän asuu - Sukunimen osan muodostavat aatelisarvonimi ja aateluutta osoittava partikkeli - Ensimmäisen jäsenvaltion viranomaisten tekemä väestörekisterimerkintä - Merkinnän oikaisu viran puolesta - Aatelisarvonimen ja aateluutta osoittavan partikkelin poistaminen)

2011/C 63/06

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Verwaltungsgerichtshof

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Ilonka Sayn-Wittgenstein

Vastapuoli: Landeshauptmann von Wien

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Verwaltungsgerichtshof — EY 18 artiklan tulkinta — Jäsenvaltion perustuslaki, jonka tarkoituksena on aateluuden lakkauttaminen kyseisessä jäsenvaltiossa ja jossa kielletään kyseisen maan kansalaisilta ulkomaisten aatelisarvonimien käyttö — Kyseisen jäsenvaltion viranomaisten kieltäytyminen kirjaamasta syntymärekisteriin aatelisarvonimeä ja aatelispartikkelia, jotka kuuluvat täysi-ikäisen henkilön sukunimeen, kun täysi-ikäinen henkilö on kyseisen valtion kansalainen, joka on saanut tällaisen sukunimen toisessa jäsenvaltiossa, jossa hän oleskelee, koska hänet on adoptoinut viimeksi mainitun valtion kansalainen.

Tuomiolauselma

SEUT 21 artiklaa on tulkittava siten, että se ei ole esteenä sille, että jäsenvaltion viranomaiset voivat pääasian kaltaisissa olosuhteissa kieltäytyä tunnustamasta tämän jäsenvaltion kansalaisen sukunimeä kaikkine osatekijöineen, sellaisena kuin nimi määräytyi toisessa jäsenvaltiossa, jossa kyseinen kansalainen asuu, ajankohtana, jolloin tämän toisen jäsenvaltion kansalainen adoptoi hänet hänen ollessaan aikuisiässä, kun tähän sukunimeen sisältyy aatelisarvonimi, joka ei ole sallittu ensimmäisessä jäsenvaltiossa sen perustuslain mukaan, kun kyseisten viranomaisten tässä yhteydessä toteuttamat toimenpiteet ovat perusteltuja yleiseen järjestykseen liittyvistä syistä, toisin sanoen kun ne ovat tarpeen niiden etujen suojaamiseksi, jotka kyseisillä toimenpiteillä pyritään turvaamaan, ja oikeassa suhteessa hyväksyttävästi tavoiteltuun päämäärään.

(1) EUVL C 193, 15.8.2009.

26.2.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/4

Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 22.12.2010 (markkinaoikeuden (Suomi) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Mehiläinen Oy ja Terveystalo Healthcare Oy, aiemmin Suomen Terveystalo Oyj v. Oulun kaupunki

(Asia C-215/09) (1)

(Julkisia palveluhankintoja koskevat sopimukset - Direktiivi 2004/18/EY - Sekamuotoinen sopimus - Sopimus, joka on tehty hankintaviranomaisen ja siitä erillisen yksityisen yhtiön välillä - Terveydenhuoltopalveluja suorittavan yhteisyrityksen perustaminen tasaosuuksin - Sopimuskumppanien sitoumus hankkia yhteisyritykseltä neljän vuoden siirtymäkauden ajan terveydenhuoltopalvelut, jotka niiden on tarjottava työntekijöilleen)

2011/C 63/07

Oikeudenkäyntikieli: suomi

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Markkinaoikeus

Pääasian asianosaiset

Kantajat: Mehiläinen Oy ja Terveystalo Healthcare Oy, aiemmin Suomen Terveystalo Oyj

Vastaaja: Oulun kaupunki

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Markkinaoikeus — Julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 31.3.2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/18/EY (EUVL L 134, s. 114) 1 artiklan 2 kohdan a ja d alakohdan tulkinta — Kunnan ja erillisen yksityisen yhtiön välillä tehty sopimus sellaisen yhteisyrityksen perustamisesta tasaosuuksin, jolle siirretään perustajien työterveys- ja työhyvinvointitoiminta — Sopimus, jolla kunta ja yksityinen yhtiö sitoutuvat hankkimaan siirtymäkauden ajan työntekijöidensä työterveys- ja työhyvinvointipalvelut uudelta yhteisyritykseltä

Tuomiolauselma

Julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 31.3.2004 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2004/18/EY on tulkittava siten, että kun hankintaviranomainen tekee siitä erillisen yksityisen yhtiön kanssa sopimuksen, jolla perustetaan osakeyhtiömuotoinen yhteisyritys, jonka tarkoituksena on suorittaa työterveys- ja työhyvinvointipalveluja, kyseisen hankintaviranomaisen on tehtävä omille työntekijöilleen tarkoitettujen palvelujen hankintaa koskeva sopimus, jonka arvo ylittää mainitussa direktiivissä säädetyn kynnysarvon ja joka on erotettavissa kyseisen yhteisyrityksen perustamissopimuksesta, noudattaen kyseisen direktiivin niitä säännöksiä, joita sovelletaan tämän direktiivin liitteeseen II B kuuluviin palveluihin.

(1) EUVL C 193, 15.8.2009.

26.2.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/5

Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 22.12.2010 (Arbeidshof te Brusselin (Belgia) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Omalet NV v. Rijksdienst voor Sociale Zekerheid

(Asia C-245/09) (1)

(Palvelujen tarjoamisen vapaus - EY 49 artikla - Jäsenvaltioon sijoittautunut urakoitsija - Samaan jäsenvaltioon sijoittautuneiden sopimuspuolten käyttäminen - Täysin jäsenvaltion sisäinen tilanne - Ennakkoratkaisupyynnön tutkimatta jättäminen)

2011/C 63/08

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Arbeidshof te Brussel

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Omalet NV

Vastaaja: Rijksdnsiet voor Sociale Zekerheid

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Arbeidshof te Brussel — EY 49 artiklan tulkinta — Sosiaalilainsäädäntö — Belgiaan sijoittautuneen urakoitsijan käyttämät sopimuspuolet, jotka ovat sijoittautuneet samaan jäsenvaltioon mutta joita kansalliset viranomaiset eivät ole rekisteröineet — EY 49 artiklan soveltuminen

Tuomiolauselma

Arbeidshof te Brusselin (Belgia) 25.6.2009 tekemällä välipäätöksellä esittämä ennakkoratkaisupyyntö jätetään tutkimatta.

(1) EUVL C 220, 12.9.2009.

26.2.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/5

Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 22.12.2010 (Rechtbank Haarlemin (Alankomaat) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Premis Medical BV v. Inspecteur van de Belastingdienst/Douane Rotterdam, kantoor Laan op Zuid

(Asia C-273/09) (1)

(Asetus (EY) N:o 729/2004 - Tavaran ”rollaattori” luokittelu yhdistettyyn nimikkeistöön - Nimike 9021 - Nimike 8716 - Oikaisu - Pätevyys)

2011/C 63/09

Oikeudenkäyntikieli:hollanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Rechtbank Haarlem

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Premis Medical BV

Vastaaja: Inspecteur van de Belastingdienst/Douane Rotterdam, kantoor Laan op Zuid

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Rechtbank Haarlem (Alankomaat) — Tiettyjen tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön 15.4.2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 729/2004 (EUVL 113, s. 5) tulkinta — Yhdistetyn nimikkeistön nimikkeessä 9021 tarkoitetut ortopediset välineet tai vamman tai vajavuuden kompensoimiseksi tarkoitetut välineet — Rollaattorit, jotka on suunniteltu avuksi henkilöille, joilla on kävelyvaikeuksia.

Tuomiolauselma

Tiettyjen tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön 15.4.2004 annettu komission asetus (EY) N:o 729/2004, sellaisena kuin se on 7.5.2004 julkaistun oikaisun mukaisessa versiossaan, on pätemätön siltä osin kuin yhtäältä oikaisulla on laajennettu alkuperäisen asetuksen soveltamisalaa rollaattoreihin, joissa on alumiiniputkesta valmistettu runko neljän pyörän varassa, kääntyvät etupyörät, kädensijat ja jarrut ja jotka on suunniteltu avuksi henkilöille, joilla on kävelyvaikeuksia, ja toisaalta siinä luokitellaan mainitut rollaattorit yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 8716 80 00.

(1) EUVL C 267, 7.11.2009.

26.2.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/6

Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 22.12.2010 (Court of Sessionin (Scotland) (Edinburgh, Yhdistynyt kuningaskunta) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — The Commissioners for Her Majesty's Revenue & Customs v. RBS Deutschland Holdings GmbH

(Asia C-277/09) (1)

(Kuudes arvonlisäverodirektiivi - Vähennysoikeus - Ajoneuvojen hankkiminen ja käyttäminen leasingtoimintaan - Kahden jäsenvaltion verojärjestelmien väliset erot - Väärinkäytön kielto)

2011/C 63/10

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Court of Session (Scotland), Edinburgh

Pääasian asianosaiset

Kantaja: The Commissioners for Her Majesty's Revenue & Customs

Vastaaja: RBS Deutschland Holdings GmbH

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Court of Session (Skotlanti), Edinburgh — Jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta — yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste, 17.5.1977 annetun kuudennen neuvoston direktiivin 77/388/ETY (EYVL L 145, s. 1) 17 artiklan 3 kohdan a alakohdan tulkinta — Liiketoimet, jotka on suoritettu yksinomaan veroedun saamiseksi — Yhdistyneeseen kuningaskuntaan sijoittautuneen pankin saksalaisen tytäryhtiön suorittama ajoneuvojen vuokrauspalvelu Yhdistyneessä kuningaskunnassa.

Tuomiolauselma

Pääasian olosuhteiden kaltaisissa olosuhteissa jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta — yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste — 17.5.1977 annetun kuudennen neuvoston direktiivin 77/388/ETY 17 artiklan 3 kohdan a alakohtaa on tulkittava siten, että jäsenvaltio ei voi evätä verovelvolliselta tässä jäsenvaltiossa toteutetusta tavaroiden hankinnasta maksetun arvonlisäveron vähennystä, kun näitä tavaroita on käytetty toisessa jäsenvaltiossa toteutettuihin leasingtoimiin, pelkästään sillä perusteella, että myöhemmin toteutetuista liiketoimista ei ole maksettu myynnistä suoritettavaa arvonlisäveroa toisessa jäsenvaltiossa.

Väärinkäytön kieltävä periaate ei estä direktiivin 77/388 17 artiklan 3 kohdan a alakohdassa myönnettyä arvonlisäveron vähennysoikeutta pääasian olosuhteiden kaltaisissa olosuhteissa, joissa tiettyyn jäsenvaltioon sijoittautunut yritys vuokraa toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneen tytäryhtiönsä välityksellä tavaroita leasingsopimuksilla kolmannelle yhtiölle, joka on sijoittautunut ensimmäiseen jäsenvaltioon, välttääkseen arvonlisäveron maksuvelvollisuuden näistä leasingtoimista maksetun vastikkeen osalta, kun näitä leasingtoimia pidetään ensimmäisessä jäsenvaltiossa toisessa jäsenvaltiossa toteutettuina vuokrauspalvelujen suorituksina ja toisessa jäsenvaltiossa taas ensimmäisessä jäsenvaltiossa toteutettuina tavaroiden luovutuksina.

(1) EUVL C 267, 7.11.2009.

26.2.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/6

Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 22.12.2010 — Euroopan komissio v. Italian tasavalta

(Asia C-304/09) (1)

(Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen - Valtiontuki - Hiljattain pörssissä noteeratuille yhtiöille myönnetty tuki - Takaisinperintä)

2011/C 63/11

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: L. Flynn, E. Righini ja V. Di Bucci)

Vastaaja: Italian tasavalta (asiamiehet: G. Palmieri ja P. Gentili)

Oikeudenkäynnin kohde

Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen — Tukiohjelmasta C-8/2004 (ex NN 164/2003), jonka Italia on pannut täytäntöön hiljattain listautuneiden yritysten hyväksi (tiedoksiannettu numerolla K(2005) 591 16.3.2005 tehdyn komission päätöksen 2006/261/EY (EUVL L 94, s. 42) 2, 3 ja 4 artiklan noudattamisen edellyttämien toimenpiteiden toteuttamatta jättäminen säädetyssä määräajassa.

Tuomiolauselma

Italian tasavalta ei ole säädetyssä määräajassa toteuttanut kaikkia sellaisia toimenpiteitä, jotka tarvitaan tukiohjelmasta C-8/2004 (ex NN 164/2003), jonka Italia on pannut täytäntöön hiljattain listautuneiden yritysten hyväksi (tiedoksiannettu numerolla K(2005) 591 16.3.2005 tehdyllä komission päätöksellä 2006/261/EY sääntöjenvastaiseksi ja yhteismarkkinoille soveltumattomaksi todetun tukijärjestelmän poistamiseksi ja koska se ei ole perinyt kyseisen järjestelmän perusteella myönnettyä tukea takaisin sen saajilta, se ei ole noudattanut kyseisen päätöksen 2, 3 ja 4 artiklan mukaisia velvoitteitaan.

2)	Italian tasavalta velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 256, 24.10.2009.

26.2.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/7

Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 22.12.2010 (Unabhängiger Verwaltungssenat Wienin (Itävalta) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Yellow Cab Verkehrsbetriebs GmbH v. Landeshauptmann von Wien

(Asia C-338/09) (1)

(Palvelujen tarjoamisen vapaus - Sijoittautumisvapaus - Kilpailusäännöt - Kabotaasiliikenne - Kansalliset henkilöiden linja-autokuljetukset linjaliikenteessä - Linjaliikennelupaa koskeva hakemus - Konsessio - Luvan myöntämisedellytykset - Kotipaikka tai kiinteä toimipaikka asianomaisen jäsenvaltion alueella - Tulojen aleneminen, joka vaarantaa jo annetun konsession piiriin kuuluvan linjan liikennöinnin kannattavuuden)

2011/C 63/12

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Unabhängiger Verwaltungssenat Wien

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Yellow Cab Verkehrsbetriebs GmbH

Vastaaja: Landeshauptmann von Wien

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Unabhängiger Verwaltungssenat Wien — EY 49 artiklan ja sitä seuraavien artiklojen sekä 81 artiklan ja sitä seuraavien artiklojen tulkinta — Sellainen jäsenvaltion sääntely, jossa julkisen linjaliikenteen harjoittamisluvan myöntämiseen vaaditaan kahden edellytyksen täyttymistä, eli että luvan hakijan on oltava sijoittautunut tähän jäsenvaltioon ja että uudella linjalla ei vaaranneta olemassa olevien samanlaisten reittien kannattavuutta.

Tuomiolauselma

SEUT 49 artiklaa on tulkittava siten, että se on esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle jäsenvaltion lainsäädännölle, jonka mukaan luvan myöntäminen julkisen henkilöiden linja-autokuljetuspalvelun hoitamiseen kaupunkialueella reitillä, jota ajetaan sovittujen pysäkkien kautta säännöllisesti ennalta vahvistetun aikataulun mukaisesti, edellyttää sitä, että hakemuksen tekevillä talouden toimijoilla, joiden kotipaikka on jossain muussa jäsenvaltiossa, on kotipaikka tai muu toimipaikka ensiksi mainitun jäsenvaltion alueella jo ennen kuin niille myönnetään kyseisen reitin liikennöintilupa. Sitä vastoin on todettava, että SEUT 49 artiklaa on tulkittava siten, ettei se ole esteenä kansalliselle lainsäädännölle, jossa säädetään toimipaikkaa koskevasta vaatimuksesta, kun toimipaikkaa edellytetään kyseisen luvan myöntämisen jälkeen ja ennen kuin hakija aloittaa liikenteen kyseisellä linjalla.

SEUT 49 artiklaa on tulkittava siten, että se on esteenä sellaiselle kansalliselle lainsäädännölle, jonka mukaan matkailutarkoituksiin liikennöitävää linja-autolinjaa koskeva liikennöintilupa voidaan evätä kilpailevan yrityksen, jolla on sellaista linjaa, joka on kokonaan tai osittain samaa linjaa kuin haettu linja, koskeva liikennöintilupa, esittämien pelkkien toimintansa kannattavuuden vähentymistä koskevien väitteiden perusteella.

(1) EUVL C 282, 21.11.2009.

26.2.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/7

Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 22.12.2010 — Euroopan komissio v. Maltan tasavalta

(Asia C-351/09) (1)

(Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen - Ympäristö - Direktiivi 2000/60/EY - 8 ja 15 artikla - Sisämaan pintavesien tila - Seurantaohjelmien laatiminen ja käynnistäminen - Laiminlyönti - Yhteenvetojen antaminen seurantaohjelmista - Laiminlyönti)

2011/C 63/13

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: S. Pardo Quintillán ja K. Xuereb)

Vastaaja: Maltan tasavalta (asiamiehet: S. Camilleri, D. Mangion, P. Grech ja Y. Rizzo)

Oikeudenkäynnin kohde

Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen — Yhteisön vesipolitiikan puitteista 23.10.2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY (EYVL L 327, s. 1) 8 ja 15 artiklan rikkominen — Velvollisuus laatia ja käynnistää ohjelmia pintavesien tilan seuraamiseksi — Velvollisuus antaa yhteenvetoja pintavesien tilan seuraamiseksi laadituista ohjelmista

Tuomiolauselma

Maltan tasavalta ei ole noudattanut yhteisön vesipolitiikan puitteista 23.10.2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY 8 ja 15 artiklan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole yhtäältä laatinut ja käynnistänyt ohjelmia sisämaan pintavesien tilan seuraamiseksi kyseisen direktiivin 8 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti eikä toisaalta antanut yhteenvetoja sisämaan pintavesien tilan seuraamiseksi laadituista ohjelmista saman direktiivin 15 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

2)	Maltan tasavalta velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 267, 7.11.2009.

26.2.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/8

Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 22.12.2010 (Nejvyšší správní soudin (Tšekin tasavalta) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Bezpečnostní softwarová asociace — Svaz softwarové ochrany v. Ministerstvo kultury

(Asia C-393/09) (1)

(Immateriaalioikeus - Direktiivi 91/250/ETY - Tietokoneohjelmien oikeudellinen suoja - Käsite ”tietokoneohjelman kaikki ilmaisumuodot” - Ohjelman graafisen käyttöliittymän kuuluminen käsitteen piiriin - Tekijänoikeus - Direktiivi 2001/29/EY - Tekijänoikeus ja lähioikeudet tietoyhteiskunnassa - Graafisen käyttöliittymän lähettäminen televisiossa - Teoksen välittäminen yleisölle)

2011/C 63/14

Oikeudenkäyntikieli: tšekki

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Nejvyšší správní soud

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Bezpečnostní softwarová asociace — Svaz softwarové ochrany

Vastaaja: Ministerstvo kultury

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Nejvyšší správní soud — Tietokoneohjelmien oikeudellisesta suojasta 14.5.1991 annetun neuvoston direktiivin 91/250/ETY (EYVL L 122, s. 42) 1 artiklan 2 kohdan sekä tekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistamisesta tietoyhteiskunnassa 22.5.2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/29/EY (EYVL L 167, s. 10) 3 artiklan 1 kohdan tulkinta — Graafisen käyttöliittymän kuuluminen direktiivin 91/250 1 artiklan 2 kohdan käsitteen ”kaikki tietokoneohjelman eri ilmaisumuodot” piiriin.

Tuomiolauselma

Graafinen käyttöliittymä ei ole tietokoneohjelmien oikeudellisesta suojasta 14.5.1991 annetun neuvoston direktiivin 91/250/ETY 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu tietokoneohjelman ilmaisumuoto, eikä se voi saada tietokoneohjelmia koskevaa tekijänoikeussuojaa kyseisen direktiivin perusteella. Käyttöliittymä voi kuitenkin saada tekijänoikeussuojaa teoksena tekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistamisesta tietoyhteiskunnassa 22.5.2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/29/EY perusteella, jos se on tekijänsä henkinen luomus.

2)	Graafisen käyttöliittymän lähettäminen televisiossa ei ole direktiivin 2001/29 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua tekijänoikeudella suojatun teoksen välittämistä yleisölle.

(1) EUVL C 11, 16.1.2010.

26.2.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/8

Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 22.12.2010 (Naczelny Sąd Administracyjnyn (Puolan tasavalta) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Bogusław Juliusz Dankowski v. Dyrektor Izby Skarbowej w Łodzi

(Asia C-438/09) (1)

(Kuudes arvonlisäverodirektiivi - Oikeus vähentää ostoihin sisältyvä arvonlisävero - Suoritetut palvelut - Verovelvollinen, joka ei ole kirjautunut arvonlisäverorekisteriin - Arvonlisäverotusta varten pakolliset maininnat laskussa - Kansallinen verosäännöstö - Kuudennen arvonlisäverodirektiivin 17 artiklan 6 kohtaan perustuva vähennysoikeuden rajoittaminen)

2011/C 63/15

Oikeudenkäyntikieli: puola

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Naczelny Sąd Administracyjny

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Bogusław Juliusz Dankowski

Vastapuoli: Dyrektor Izby Skarbowej w Łodzi

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Naczelny Sąd Administracyjny — Jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta — yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste — 17.5.1977 annetun kuudennen neuvoston direktiivin 77/388/ETY (EYVL L 145 s. 1) 17 artiklan 6 kohdan tulkinta — Sellaisen kansallisen säännöstön yhteensopivuus mainitun säännöksen kanssa, jonka mukaan verovelvollisella ei ole oikeutta vähentää ostoihin sisältyvää arvonlisäveroa palvelusuorituksista sellaisen laskun perusteella, jonka on kansallisen oikeuden vastaisesti toimittanut sellainen henkilö, joka ei ole arvonlisäverovelvollisten rekisterissä

Tuomiolauselma

Jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta — yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste — 17.5.1977 annetun kuudennen neuvoston direktiivin 77/388/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna 14.2.2006 annetulla neuvoston direktiivillä 2006/18/EY, 18 artiklan 1 kohdan a alakohtaa ja 22 artiklan 3 kohdan b alakohtaa on tulkittava siten, että verovelvollisella on oikeus vähentää arvonlisävero, joka on maksettu toisen verovelvollisen, joka ei ole rekisteröitynyt arvonlisäverotusta varten, suorittamista palveluista silloin, kun näitä palveluja koskevissa laskuissa on kaikki mainitussa 22 artiklan 3 kohdan b alakohdassa vaaditut tiedot ja erityisesti ne tiedot, jotka ovat tarpeen kyseiset laskut toimittaneen henkilön ja suoritettujen palvelujen luonteen yksilöimiseksi.

Kuudennen direktiivin 77/388, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2006/18, 17 artiklan 6 kohtaa on tulkittava siten, että se on esteenä kansalliselle säännöstölle, jossa evätään arvonlisäveron, jonka verovelvollinen on maksanut toiselle verovelvolliselle eli palvelujen suorittajalle, vähennysoikeus silloin, kun viimeksi mainittu ei ole rekisteröitynyt arvonlisäverotusta varten.

(1) EUVL C 37, 13.2.2010.

26.2.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/9

Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 22.12.2010 (Tribunal Supremon (Espanja) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Asociación de Transporte International por Carretera (ASTIC) v. Administración General del Estado

(Asia C-488/09) (1)

(TIR-yleissopimus - Yhteisön tullikoodeksi - TIR-carnet’lla suoritettu kuljetus - Takaajayhdistys - Sääntöjenvastainen purkaminen - Rikkomuksen tapahtumapaikan määrittäminen - Tuontitullien kantaminen)

2011/C 63/16

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunal Supremo

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Asociación de Transporte International por Carretera (ASTIC)

Vastaaja: Administración General del Estado

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Tribunal Supremo — Yhteisön tullikoodeksista 12.10.1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 (EYVL L 302, s. 1) 221 artiklan 3 kohdan ja tietyistä yhteisön tullikoodeksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 soveltamista koskevista säännöksistä 2.7.1993 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 2454/93 (EYVL L 253, s. 1) 454 artiklan 3 kohdan ja 455 artiklan tulkinta — Rikkomukset tai säännönvastaisuudet — Tapahtumapaikka — Menettely — Tuonti- tai vientitullien kantaminen jälkitullauksin

Tuomiolauselma

Tietyistä yhteisön tullikoodeksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 soveltamista koskevista säännöksistä 2.7.1993 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 2454/93 454 ja 455 artiklaa on tulkittava siten, että kun olettama, jonka mukaan toimivalta periä tullivelka on jäsenvaltiolla, jonka alueella TIR-carnet’lla suoritetun kuljetuksen aikana tapahtunut rikkomus on todettu, väistyy sellaisen tuomion seurauksena, jossa todetaan, että kyseinen rikkomus on tapahtunut toisen jäsenvaltion alueella, toimivalta periä kyseinen velka siirtyy tämän jälkimmäisen valtion tulliviranomaisille sillä edellytyksellä, että rikkomuksen tosiseikat on saatettu tuomioistuimen käsiteltäväksi kahden vuoden määräajan kuluessa siitä päivästä, jolloin siitä alueesta vastuulliselle takaajayhdistykselle, jolla sama rikkomus on todettu, on ilmoitettu rikkomuksesta.

Asetuksen N:o 2454/93 455 artiklan 1 kohtaa ja TIR-carnet’isiin merkittyjen tavaroiden kansainvälistä kuljetusta koskevan Genevessä 14.11.1975 allekirjoitetun tulliyleissopimuksen 11 artiklan 1 kappaletta on tulkittava siten, että pääasiassa kyseessä olevan kaltaisissa olosuhteissa takaajayhdistys ei voi vedota kyseisissä säännöksissä vahvistettuun vanhentumisaikaan, jos sen jäsenvaltion tulliviranomaiset, jonka alueesta se on vastuussa, antavat sille yhden vuoden kuluessa siitä päivästä, jolloin kyseisille viranomaisille on ilmoitettu lainvoiman saaneesta tuomiosta, jossa niiden toimivalta yksilöidään, tiedoksi tosiseikat, jotka ovat synnyttäneet tullivelan, joka sen on maksettava takauksensa kohteena olevan vastuun määrään saakka.

(1) EUVL C 63, 13.3.2010.

26.2.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/9

Unionin tuomioistuimen tuomio (kuudes jaosto) 22.12.2010 (Collège d'autorisation et de contrôle du Conseil supérieur de l'audiovisuelin (Belgia) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — RTL Belgium SA:ta, aiemmin TVi SA:ta, koskevassa asiassa

(Asia C-517/09) (1)

(Direktiivi 89/552/ETY - Televisiolähetyspalvelut - Collège d’autorisation et de contrôle du Conseil supérieur de l’audiovisuel - SEUT 267 artiklassa tarkoitetun kansallisen tuomioistuimen käsite - Unionin tuomioistuimen toimivallan puuttuminen)

2011/C 63/17

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Collège d'autorisation et de contrôle du Conseil supérieur de l'audiovisuel

Pääasian asianosainen

RTL Belgium SA, aiemmin TVi SA

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Collège d'autorisation et de contrôle du Conseil supérieur de l'audiovisuel (Belgia) — Televisiotoimintaa koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 3.10.1989 annetun neuvoston direktiivin 89/552/ETY (EYVL L 298, s. 23) 1 artiklan c alakohdan tulkinta — Palvelujen vapaa tarjonta — Televisiolähetyspalvelut — Audiovisuaalisen palvelun ”tarjoajan” käsite ja käsite ”tosiasiallinen määräysvalta, joka kohdistuu sekä ohjelmien valintaan että niiden organisointiin” — SEUT 267 artiklassa tarkoitettu kansallisen tuomioistuimen käsite.

Tuomiolauselma

Unionin tuomioistuin ei ole toimivaltainen vastaamaan Collège d’autorisation et de contrôle du Conseil supérieur de l’audiovisuelin 3.12.2009 tekemässään päätöksessä esittämään kysymykseen.

(1) EUVL C 51, 27.2.2010.

26.2.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/10

Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 22.12.2010 (Tribunal administratif de Paris'n (Ranska) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Ville de Lyon v. Caisse des dépôts et consignations

(Asia C-524/09) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Århusin yleissopimus - Direktiivi 2003/4/EY - Ympäristötiedon julkinen saatavuus - Direktiivi 2003/87/EY - Kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmä - Asetus (EY) N:o 2216/2004 - Standardoitu ja suojattu rekisterijärjestelmä - Tiedonsaanti kasvihuonekaasujen päästöoikeuksia koskevista tapahtumista - Tietojen epääminen - Keskusvalvoja - Kansallisten rekisterien valvojat - Rekisterien sisältämien tietojen luottamuksellisuus - Poikkeukset)

2011/C 63/18

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunal administratif de Paris

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Ville de Lyon

Vastaaja: Caisse des dépôts et consignations

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Tribunal administratif de Paris — Ympäristötiedon julkisesta saatavuudesta ja neuvoston direktiivin 90/313/ETY kumoamisesta 28.1.2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/4/EY (EUVL L 41, s. 26) ja kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta 13.10.2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY (EYVL L 275, s. 32) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen 280/2004/EY mukaisesta standardoidusta ja suojatusta rekisterijärjestelmästä 21.12.2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 2216/2004 (EUVL L 386, s. 1) liitteessä XVI olevan 9 ja 10 artiklan tulkinta — Kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kauppaa koskevan tiedon saanti — Kyseisten tietojen antamisesta kieltäytyminen — Keskusvalvojan toimivalta ja kansallisen rekisterin valvojan toimivalta — Rekistereissä olevan tiedon luottamuksellisuus ja mahdollisuus tehdä poikkeuksia

Tuomiolauselma

Pääasiassa esillä olevan kaltaisten tapahtumatietojen, jotka koskevat lähde- ja kohdetilin omistajien nimiä päästöoikeuksien siirron yhteydessä, näihin tapahtumiin liittyviä päästöoikeuksia tai Kioton päästöyksiköitä ja näiden tapahtumien päivämäärää ja kellonaikaa, antamista koskevaan pyyntöön sovelletaan yksinomaan kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta 13.10.2003 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2003/87/EY, sellaisena kuin se oli 27.10.2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/101/EY mukaisessa versiossaan, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen 280/2004/EY mukaisesta standardoidusta ja suojatusta rekisterijärjestelmästä 21.12.2004 annettuun asetukseen (EY) N:o 2216/2004 sisältyviä erityisiä sääntöjä, jotka koskevat näiden tietojen antamista yleisölle ja niiden luottamuksellisuutta.

Tapahtumatiedot — kuten ne, joita julkisyhteisö, joka haluaa neuvotella uudelleen kiinteää omaisuutta koskevan vuokrasopimuksen, on pyytänyt pääasiassa — ovat asetuksessa N:o 2216/2004 tarkoitettuja luottamuksellisia tietoja, ja kyseisen asetuksen 9 ja 10 artiklan — luettuna yhdessä saman asetuksen liitteessä XVI olevan 11 ja 12 kohdan kanssa — mukaisesti suuri yleisö ei voi ilman asianomaisten tilinomistajien suostumusta tutustua vapaasti näihin tietoihin muutoin kuin yhteisön riippumattoman tapahtumalokin verkkosivuston julkisessa osiossa päästöoikeuksien siirtoon liittyvien tapahtumien toteutumisvuotta (X) seuraavan viidennen vuoden (X+5) tammikuun 15 päivästä lähtien.

Silloin, kun keskusvalvoja on asetuksen N:o 2216/2004 täytäntöönpanemiseksi yksinomaan toimivaltainen antamaan suurelle yleisölle kyseisen asetuksen liitteessä XVI olevassa 12 kohdassa tarkoitetut tiedot, kansallisen rekisterin valvojan, jolle on esitetty pyyntö tällaisten tapahtumatietojen antamisesta, on evättävä tämä pyyntö siltä osin kuin kyseisen valvojan on — ilman asianomaisten tilinomistajien suostumusta — taattava näiden tietojen luottamuksellisuus, jos keskusvalvoja ei voi antaa näitä tietoja lainmukaisesti suurelle yleisölle.

(1) EUVL C 37, 13.2.2010.

26.2.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/11

Unionin tuomioistuimen tuomio (seitsemäs jaosto) 22.12.2010 (Finanzgericht Düsseldorfin (Saksa) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Lecson Elektromobile GmbH v. Hauptzollamt Dortmund

(Asia C-12/10) (1)

(Yhteinen tullitariffi - Tariffiluokittelu - Yhdistetty nimikkeistö - XVII jakso - Kulkuneuvot, ilma-alukset ja alukset sekä niihin rinnastettavat kuljetusvarusteet - 87 ryhmä - ”Kuljetusvälineet ja kulkuneuvot, muut kuin rautatien tai raitiotien liikkuvaan kalustoon kuuluvat, sekä niiden osat ja tarvikkeet” - Nimikkeet 8703 ja 8713 - Yhden henkilön kuljettamiseen tarkoitetut kolmi- tai nelipyöräiset sähköajoneuvot, joiden suurin nopeus on 6–15 km/h ja jotka on varustettu erillisellä ja säädettävissä olevalla ohjaustangolla, eli niin sanotut ”sähkömopedit”)

2011/C 63/19

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Finanzgericht Düsseldorf

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Lecson Elektromobile GmbH

Vastaaja: Hauptzollamt Dortmund

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Finanzgericht Düsseldorf — Tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23.7.1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (EYVL L 256, s. 1) liitteen I, sellaisena kuin se muutettuna 7.9.2004 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 1810/2004 (EUVL L 327, s. 1), tulkinta — Yhden henkilön kuljettamiseen tarkoitetut kolmi- tai nelipyöräiset sähköajoneuvot, joiden suurin nopeus on 6–15 km/h — Luokitellaanko ne yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 8713 vai nimikkeeseen 8703?

Tuomiolauselma

Tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23.7.1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteeseen I, sellaisena kuin se on muutettuna 7.9.2004 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 1810/2004, sisältyvän yhdistetyn nimikkeistön nimikettä 8703 on tulkittava siten, että pääasiassa kyseessä olevan kaltaiset erillisellä ja säädettävissä olevalla ohjaustangolla varustetut yhden henkilön, joka ei ole välttämättä liikuntarajoitteinen, kuljettamiseen tarkoitetut kolmi- tai nelipyöräiset ajoneuvot, jotka toimivat akusta virtansa saavalla sähkömoottorilla ja joiden suurin nopeus on 6–15 km/h, eli niin sanotut ”sähkömopedit”, kuuluvat tähän nimikkeeseen.

(1) EUVL C 80, 27.3.2010.

26.2.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/11

Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 22.12.2010 (Cour de cassation du Grand-Duché de Luxembourgin (Luxemburg) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — État du Grand-duché de Luxembourg ja Administration de l’enregistrement et des domaines v. Pierre Feltgen (Bacino Charter Company SA:n konkurssipesän hoitaja) ja Bacino Charter Company SA

(Asia C-116/10) (1)

(Kuudes arvonlisäverodirektiivi - Vapautukset - 15 artiklan 4 alakohdan a alakohta ja 5 alakohta - Merialusten vuokrauksen vapautus arvonlisäverosta - Soveltamisala)

2011/C 63/20

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Cour de cassation du Grand-Duché de Luxembourg

Pääasian asianosaiset

Valittajat: État du Grand-duché de Luxembourg ja Administration de l’enregistrement et des domaines

Valittajien vastapuolet: Pierre Feltgen (Bacino Charter Company SA:n konkurssipesän hoitaja) ja Bacino Charter Company SA

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Cour de cassation du Grand-Duché de Luxembourg — Jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta — yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste — 17.5.1977 annetun kuudennen neuvoston direktiivin 77/388/ETY (EYVL L 145, s. 1) 15 artiklan 4 alakohdan a alakohdan ja 5 alakohdan tulkinta — Merialusten vuokrauksen vapautus arvonlisäverosta — Vapautus, jonka edellytyksenä on se, että tällaisia aluksia käytetään avomeriliikenteeseen ja se, että niillä kuljetetaan matkustajia korvausta vastaan tai niitä käytetään kaupalliseen tai teolliseen toimintaan taikka kalastukseen

Tuomiolauselma

Jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta — yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste — 17.5.1977 annetun kuudennen neuvoston direktiivin 77/388/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna 16.12.1991 annetulla neuvoston direktiivillä 91/680/ETY, 15 artiklan 5 alakohtaa on tulkittava siten, että tässä säännöksessä tarkoitettua arvonlisäverovapautusta ei sovelleta sellaisten palvelujen suorittamiseen, jotka käsittävät sen, että luonnollisten henkilöiden käytettäväksi annetaan vastiketta vastaan alus miehistöineen tällaisten asiakkaiden avomerellä tekemiä huvimatkoja varten.

(1) EUVL C 113, 1.5.2010.

26.2.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/12

Unionin tuomioistuimen tuomio (kahdeksas jaosto) 22.12.2010 — Euroopan komissio v. Tšekin tasavalta

(Asia C-276/10) (1)

(Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen - Ympäristö - Direktiivi 2006/118/EY - Pohjaveden suojelu pilaantumiselta ja huononemiselta - Säädetyssä määräajassa tapahtuvan täytäntöönpanon laiminlyönti)

2011/C 63/21

Oikeudenkäyntikieli: tšekki

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: S. Pardo Quintillán ja L. Jelínek)

Vastaaja: Tšekin tasavalta (asiamiehet: M. Smolek ja J. Jirkalová)

Oikeudenkäynnin kohde

Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen — Pohjaveden suojelusta pilaantumiselta ja huononemiselta 12.12.2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/118/EY (EUVL L 372, s. 19) noudattamisen edellyttämiä säännöksiä ei ole annettu tai ilmoitettu säädetyssä määräajassa

Tuomiolauselma

Tšekin tasavalta ei ole noudattanut pohjaveden suojelusta pilaantumiselta ja huononemiselta 12.12.2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/118/EY 12 artiklan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole antanut säädetyssä määräajassa tämän direktiivin noudattamisen edellyttämiä lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä.

2)	Tšekin tasavalta velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 209, 31.7.2010.

26.2.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/12

Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 22.12.2010 (Tribunal administratifin (Luxemburg) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Tankreederei I SA v. Directeur de l'administration des contributions directes

(Asia C-287/10) (1)

(Palvelujen tarjoamisen vapaus - Pääomien vapaa liikkuvuus - Investointeja koskeva veronhuojennus - Veronhuojennuksen myöntämisen edellytys, joka koskee investoinnin fyysistä hyödyntämistä kotimaassa - Toisissa jäsenvaltioissa hyödynnettävien sisävesiliikenteeseen tarkoitettujen alusten käyttäminen)

2011/C 63/22

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunal administratif

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Tankreederei I SA

Vastaaja: Directeur de l'administration des contributions directes

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Tribunal administratif de Luxembourg — EY 49 ja EY 56 artiklan tulkinta — Investointeja koskeva verohuojennus — Lainsäädäntö, jossa tällaisen huojennuksen edellytykseksi asetetaan se, että investointi tehdään kyseisen valtion alueelle sijoittautuneeseen laitokseen ja että se pitää fyysisesti hyödyntää kyseisellä alueella — Kansainvälistä meriliikennettä harjoittava yhtiö, joka on sijoittautunut Luxemburgiin ja joka on siellä verovelvollinen mutta joka on tehnyt investoinnin, joka perustuu pääasiassa valtion alueen ulkopuolelle käytettävän hyödykkeen hankintaan — Palvelujen tarjoamisen vapauteen ja pääomien vapaaseen liikkuvuuteen kohdistuva rajoitus

Tuomiolauselma

SEUT 56 artiklaa on tulkittava siten, että se on esteenä sellaiselle jäsenvaltion säännökselle, jonka mukaan investointeihin perustuvaa veronhuojennusta ei myönnetä yritykselle, joka on sijoittautunut ainoastaan kyseiseen jäsenvaltioon, jo pelkästään sillä perusteella, että investointeja, joiden perusteella veronhuojennusta haetaan, hyödynnetään fyysisesti toisen jäsenvaltion alueella.

(1) EUVL C 221, 14.8.2010.

26.2.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/12

Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 22.12.2010 (Oberlandesgericht Cellen (Saksa) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Joseba Andoni Aguirre Zarraga v. Simone Pelz

(Asia C-491/10 PPU) (1)

(Oikeudellinen yhteistyö yksityisoikeudellisissa asioissa - Asetus (EY) N:o 2201/2003 - Tuomioistuimen toimivalta sekä tuomioiden tunnustaminen ja täytäntöönpano avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa - Vanhempainvastuu - Oikeus lapsen huoltoon - Lapsikaappaus - 42 artikla - Sellaisen toimivaltaisen (espanjalaisen) tuomioistuimen antaman tuomion, josta on annettu todistus ja jossa määrätään lapsen palauttamisesta, täytäntöönpano - (Saksalaisen) tuomioistuimen, jolle pyyntö on esitetty, toimivalta evätä kyseisen tuomion täytäntöönpano, jos lapsen oikeuksia on vakavasti loukattu)

2011/C 63/23

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Oberlandesgericht Celle

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Joseba Andoni Aguirre Zarraga

Vastapuoli: Simone Pelz

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Oberlandesgericht Celle — Tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja asetuksen (EY) N:o 1347/2000 kumoamisesta 27.11.2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2201/2003 (EUVL L 338, s. 1) 42 artiklan tulkinta — Lapsen poisvieminen — Sellaisen tuomion täytäntöönpano, jolla toimivaltainen (espanjalainen) tuomioistuin määrää lapsen palauttamisesta — Sen (saksalaisen) tuomioistuimen, jolle pyyntö on esitetty, toimivalta evätä kyseisen tuomion täytäntöönpano, jos lapsen oikeuksia on vakavasti loukattu

Tuomiolauselma

Pääasiassa kysymyksessä olevan kaltaisissa olosuhteissa täytäntöön panevan jäsenvaltion toimivaltainen tuomioistuin ei voi evätä sellaisen tuomion täytäntöönpanoa, josta on annettu todistus ja jossa määrätään luvattomasti palauttamatta jätetyn lapsen palauttamisesta, sillä perusteella, että tuomion antaneen jäsenvaltion tuomioistuin, joka on antanut tuomion, on rikkonut tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja asetuksen (EY) N:o 1347/2000 kumoamisesta 27.11.2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2201/2003 42 artiklaa, kun sitä tulkitaan Euroopan unionin perusoikeuskirjan 24 artiklaa noudattaen, koska sen arvioiminen, onko tällainen loukkaus tapahtunut, kuuluu yksinomaan tuomion antaneen jäsenvaltion tuomioistuinten toimivaltaan.

(1) EUVL C 346, 18.12.2010.

26.2.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/13

Unionin tuomioistuimen määräys (kolmas jaosto) 14.10.2010 (Landessozialgericht Berlinin (Saksa) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Christel Reinke v. AOK Berlin

(Asia C-336/08) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Lausunnon antamisen raukeaminen)

2011/C 63/24

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Landessozialgericht Berlin

Asianosaiset

Kantaja: Christel Reinke

Vastaaja: AOK Berlin

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Landessozialgericht Berlin — EY 18, EY 49 ja EY 50 artiklan sekä sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin ja heidän perheenjäseniinsä annetun asetuksen (ETY) N:o 1408/71 täytäntöönpanomenettelystä 21.3.1972 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 574/72 (EYVL L 74, s. 1) 34 artiklan 4 ja 5 kohdan tulkinta — Sairauskulujen, jotka ovat aiheutuneet jäsenvaltion kansalaisen kiireellisestä hoidosta toisessa jäsenvaltiossa sijaitsevassa yksityissairaalassa, korvaaminen, kun toimivaltainen kunnallinen sairaala on evännyt hoidon antamisen ylikuormituksen vuoksi — Toimivaltaisen jäsenvaltion kansallinen oikeussääntö, jonka mukaan kiireellisestä hoidosta toisessa jäsenvaltiossa sijaitsevassa yksityissairaalassa aiheutuneita sairauskuluja ei korvata, mutta jonka mukaan kansallisella alueella sijaitsevan yksityissairaalan laskuttamat vastaavat kulut korvataan

Määräysosa

Landessozialgericht Berlin-Brandenburgin (Saksa) 27.6.2008 tekemällään päätöksellä esittämään ennakkoratkaisupyyntöön ei ole tarpeen vastata.

(1) EUVL C 260, 11.10.2008.

26.2.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/13

Unionin tuomioistuimen määräys (kuudes jaosto) 2.12.2010 (Verwaltungsgericht Meiningenin (Saksa) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Frank Scheffler v. Landkreis Wartburgkreis

(Asia C-334/09) (1)

(Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 104 artiklan 3 kohdan ensimmäinen alakohta - Direktiivi 91/439/ETY - Ajokorttien vastavuoroinen tunnustaminen - Kansallisesta ajokortista luopuminen sen jälkeen, kun enimmäispisteraja on erilaisten säännösten rikkomisen vuoksi saavutettu - Toisessa jäsenvaltiossa myönnetty ajokortti - Asuinpaikkajäsenvaltiossa sen jälkeen, kun uusi ajokortti on saatu toisessa jäsenvaltiossa, saatu kielteinen lääketieteellis-psykologinen asiantuntijalausunto - Ajo-oikeuden määräaikainen peruuttaminen ensimmäisen jäsenvaltion alueella - Toisen jäsenvaltion myöntämän ajokortin haltijan asuinpaikkajäsenvaltion mahdollisuus soveltaa mainittuun ajokorttiin ajo-oikeuden rajoittamista tai poistamista taikka sen määräaikaista tai pysyvää peruuttamista koskevia kansallisia säännöksiään - Edellytykset - Käsitteen ”uuden ajokortin saamisen jälkeinen käyttäytyminen” tulkinta)

2011/C 63/25

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Verwaltungsgericht Meiningen

Asianosaiset

Kantaja: Frank Scheffler

Vastaaja: Landkreis Wartburgkreis

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Verwaltungsgericht Meiningen — Yhteisön ajokortista 29.7.1991 annetun neuvoston direktiivin 91/439/ETY (EYVL L 237, s. 1) 1 artiklan 2 kohdan ja 8 artiklan 2 ja 4 kohdan tulkinta — Ajokortti, jonka jäsenvaltio on myöntänyt henkilölle, joka on toisen jäsenvaltion, joka on peruuttanut hänen kansallisen ajokorttinsa, kansalainen ja jonka pysyvä asuinpaikka oli uuden ajokortin myöntämisen aikaan myöntävässä jäsenvaltiossa — Asuinpaikkajäsenvaltion viranomaisten kieltäytyminen hyväksymästä tätä ajokorttia tässä jäsenvaltiossa annetun, uuden ajokortin myöntämisen jälkeen suoritettuun tutkimukseen perustuvan lääketieteellis-psykologisen asiantuntijalausunnon, joka kuitenkin koskee ainoastaan uuden ajokortin myöntämistä edeltäviä olosuhteita, perusteella — Mainitun asiantuntijalausunnon luokittelu ”uuden ajokortin saamisen jälkeiseksi seikaksi”, joka voi oikeuttaa soveltamaan kansallisia ajo-oikeuden rajoittamista tai poistamista taikka sen määräaikaista tai pysyvää peruuttamista koskevia säännöksiä

Määräysosa

Yhteisön ajokortista 29.7.1991 annetun neuvoston direktiivin 91/439/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna 20.11.2006 annetulla neuvoston direktiivillä 2006/103/EY, 1 artiklan 2 kohtaa ja 8 artiklan 2 ja 4 kohtaa on tulkittava siten, että ne ovat esteenä sille, että jäsenvaltio, kun se käyttää 8 artiklan 2 kohdan mukaista toimivaltaansa soveltaa toisessa jäsenvaltiossa myönnetyn ajokortin haltijaan kansallisia ajo-oikeuden rajoittamista tai poistamista taikka sen määräaikaista tai pysyvää peruuttamista koskevia säännöksiään, kieltäytyy tunnustamasta alueellaan toisessa jäsenvaltiossa myönnettyyn voimassa olevaan ajokorttiin perustuvaa ajo-oikeutta tämä ajokortin haltijan esittämän soveltuvuutta moottoriajoneuvon kuljettamiseen koskevan asiantuntijalausunnon perusteella, jos tämä lausunto, joka tosin laadittiin mainitun ajokortin antamisen jälkeen ja kyseiselle henkilölle tämän ajankohdan jälkeen suoritetun tarkastuksen perusteella, ei ole edes osittain yhteydessä kyseisen henkilön käyttäytymiseen tämän ajokortin myöntämisen jälkeen ja liittyy ainoastaan seikkoihin ennen mainittua ajankohtaa

(1) EUVL C 267, 7.11.2009.

26.2.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/14

Unionin tuomioistuimen määräys (kuudes jaosto) 11.11.2010 (Tribunale di Tranin (Italia) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Vino Cosimo Damiano v. Poste Italiane SpA

(Asia C-20/10) (1)

(Työjärjestyksen 104 artiklan 3 kohta - Sosiaalipolitiikka - Direktiivi 1999/70/EY - Määräaikaista työtä koskevan puitesopimuksen 3 ja 8 lauseke - Julkisen sektorin määräaikaiset työsopimukset - Ensimmäinen tai ainoa sopimus - Velvollisuus ilmoittaa objektiiviset syyt - Poistaminen - Työntekijöiden suojelun yleisen tason alentuminen - Syrjintäkiellon periaate - EY 82 ja EY 86 artikla)

2011/C 63/26

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunale di Trani

Asianosaiset

Kantaja: Vino Cosimo Damiano

Vastaaja: Poste Italiane SpA

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Tribunale di Trani — EAY:n, UNICE:n ja CEEP:n tekemästä määräaikaista työtä koskevasta puitesopimuksesta 28.6.1999 annetun neuvoston direktiivin 1999/70/EY (EYVL L 175, s. 43) liitteessä olevien 3 lausekkeen ja 8 lausekkeen 3 kohdan tulkinta — Sellaisen kansallisen lainsäädännön yhteensoveltuvuus, jolla vahvistetaan kansallisen oikeusjärjestyksen lauseke, jossa ei mainita syytä työsopimuksen määräaikaisuudelle SpA Poste Italianen ottaessa palvelukseensa työntekijöitä

Määräysosa

EAY:n, UNICE:n ja CEEP:n tekemästä määräaikaista työtä koskevasta puitesopimuksesta 28.6.1999 annetun neuvoston direktiivin 1999/70/EY liitteessä olevan 8 lausekkeen 3 kohtaa on tulkittava siten, ettei sen vastainen ole EAY:n, UNICE:n ja CEEP:n tekemästä määräaikaista työtä koskevasta puitesopimuksesta annetun direktiivin 1999/70/EY täytäntöönpanosta 6.9.2001 annetun lain nro 368 2 §:n 1 a momentin kaltainen kansallinen sääntely, jolla — toisin kuin sen voimassaoloa edeltäneessä oikeudellisessa järjestelmässä — sallitaan se, että Poste Italiane SpA:n kaltainen yritys tekee tiettyjä edellytyksiä noudattaen yhden tai ainoan määräaikaisen työsopimuksen C. Vinon kaltaisen työntekijän kanssa ja ettei sen tarvitse ilmoittaa objektiivisia syitä siihen, että tämä sopimus tehdään tällaiseksi ajaksi, koska tämä lainsäädäntö ei ole sidoksissa tämän puitesopimuksen toimeenpanoon. Tässä suhteessa merkityksetöntä on se, ettei kyseisen lainsäädännön tavoitteena ole vähintään kyseisessä puitesopimuksessa tarkoitettu, määräaikaista työtä tekevien työntekijöiden suojelu.

2)	Euroopan unionin tuomioistuimella ei selvästikään ole toimivaltaa vastata Tribunale di Tranin (Italia) esittämään neljänteen ennakkoratkaisukysymykseen.

3)	Tribunal di Tranin esittämää viidettä ennakkoratkaisukysymystä ei oteta tutkittavaksi edellytysten siihen selvästi puuttuessa.

(1) EUVL C 134, 22.5.2010.

26.2.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/15

Unionin tuomioistuimen määräys (viides jaosto) 27.10.2010 — REWE-Zentral AG v. Sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit), Aldi Einkauf GmbH & Co. OHG

(Asia C-22/10 P) (1)

(Valitus - Yhteisön tavaramerkki - Väitemenettely - Sanamerkin Clina rekisteröiminen yhteisön tavaramerkiksi - Aikaisempi yhteisön sanamerkki CLINAIR - Rekisteröinnin esteet - Suhteellinen hylkäysperuste - Sekaannusvaaran arviointi - Asetuksen (EY) N:o 40/94 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)

2011/C 63/27

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Valittaja: REWE-Zentral AG (edustajat: asianajajat M. Kinkeldey ja A. Bognár)

Valittajan vastapuolet: Sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (asiamies: R. Pethke), Aldi Einkauf GmbH & Co. OHG (edustaja: asianajaja N. Lützenrath)

Oikeudenkäynnin kohde

Valitus unionin yleisen tuomioistuimen (kuudes jaosto) 11.11.2009 asiassa T-150/08, REWE-Zentral AG v. SMHV antamasta tuomiosta, jolla unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi kumoamiskanteen SMHV:n neljännen valituslautakunnan 15.2.2008 tekemästä päätöksestä, jolla hylättiin sanamerkin ”Clina” rekisteröinti yhteisön tavaramerkiksi tiettyjä luokkiin 3 ja 21 kuuluvia tavaroita varten aikaisemman yhteisön sanamerkin ”CLINAIR” haltijan tekemän väitteen johdosta — Sekaannusvaara kahden tavaramerkin välillä — Laiminlyönti suorittaa merkityksellisten tekijöiden kokonaisarviointi sekaannusvaaraa tutkittaessa — Asetuksen (EY) N:o 40/94 8 artiklan 1 kohdan b alakohdan rikkominen

Määräysosa

1)	Valitus hylätään.

2)	REWE-Zentral AG velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 80, 27.3.2010.

26.2.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/15

Unionin tuomioistuimen määräys (kahdeksas jaosto) 28.10.2010 (Judecătoria Focșanin (Romania) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Frăsina Bejan v. Tudorel Mușat

(Asia C-102/10) (1)

(Työjärjestys - 92 artiklan 1 kohta, 103 artiklan 1 kohta ja 104 artiklan 3 kohdan ensimmäinen ja toinen alakohta - Jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen - Pakollinen liikennevakuutusjärjestelmä - Vapaaehtoinen vakuutussopimus - Soveltamatta jättäminen)

2011/C 63/28

Oikeudenkäyntikieli: romania

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Judecătoria Focșani

Asianosaiset

Kantaja: Frăsina Bejan

Vastaaja: Tudorel Mușat

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Judecătoria Focșani — SEUT 49 artiklan, SEUT 56 artiklan, SEUT 57 artiklan, SEUT 59 artiklan 1 kohdan, SEUT 169 artiklan sekä moottoriajoneuvojen käyttöön liittyvän vastuun varalta otettavaa vakuutusta koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 30.12.1983 annetun direktiivin 84/5/ETY (EYVL L 8, s. 17), muuta ensivakuutusta kuin henkivakuutusta koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 18.6.1992 annetun direktiivin 92/49/ETY (EYVL L 228, s. 1), kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista 5.4.1993 annetun direktiivin 93/13/ETY (EYVL L 95, s. 29), moottoriajoneuvojen käyttöön liittyvän vastuun varalta otettavasta vakuutuksesta 11.5.2005 annetun direktiivin 2005/14/EY (EUVL L 149, s. 14) ja moottoriajoneuvojen käyttöön liittyvän vastuun varalta otettavasta vakuutuksesta ja vakuuttamisvelvollisuuden voimaansaattamisesta 16.9.2009 annetun direktiivin 2009/103/EY (EUVL L 263, s. 11) tulkinta — Liikennevakuutus — Vakuutettujen ajoneuvojen aiheuttamat vahingot — Kansallinen lainsäädäntö, johon sisältyy kuluttajien kannalta epäedullisia poikkeuslausekkeita — Poikkeamisen edellytykset, jotka ylittävät direktiiveissä säädetyt edellytykset — Kansallisella tuomioistuimella oleva mahdollisuus todeta sopimuslauseke, jolla suljetaan tietty riski vakuutuksen ulkopuolelle, mitättömäksi

Määräysosa

Moottoriajoneuvoja koskeva pakollinen liikennevakuutusjärjestelmä, joka on otettu käyttöön

—	moottoriajoneuvojen käyttöön liittyvän vastuun varalta otettavaa vakuutusta ja vakuuttamisvelvollisuuden voimaansaattamista koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 24.4.1972 annetulla neuvoston direktiivillä 72/166/ETY,

—	moottoriajoneuvojen käyttöön liittyvän vastuun varalta otettavaa vakuutusta koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 30.12.1983 annetulla toisella neuvoston direktiivillä 84/5/ETY,

—	moottoriajoneuvojen käyttöön liittyvän vastuun varalta otettavaa vakuutusta koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 14.5.1990 annetulla kolmannella neuvoston direktiivillä 90/232/ETY,

—

moottoriajoneuvojen käyttöön liittyvän vastuun varalta otettavaa vakuutusta koskevien jäsenvaltioiden lainsäädäntöjen lähentämisestä ja neuvoston direktiivien 73/239/ETY ja 88/357/ETY muuttamisesta 16.5.2000 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2000/26/EY (neljäs liikennevakuutusdirektiivi) ja

—

moottoriajoneuvojen käyttöön liittyvän vastuun varalta otettavaa vakuutusta koskevien neuvoston direktiivien 72/166/ETY, 84/5/ETY, 88/357/ETY ja 90/232/ETY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/26/EY muuttamisesta 11.5.2005 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2005/14/EY,

ei ole esteenä kansalliselle lainsäädännölle, jossa säädetään, että vakuutuksenantaja sulkee moottoriajoneuvoa koskevan vapaaehtoisen vakuutussopimuksen suojan ulkopuolelle vahingot, jotka ovat aiheutuneet silloin, kun kyseistä ajoneuvoa on kuljettanut alkoholin vaikutuksen alainen henkilö.

Moottoriajoneuvoja koskeva pakollinen liikennevakuutusjärjestelmä, joka on otettu käyttöön direktiiveillä 72/166, 84/5, 90/232, 2000/26 ja 2005/14, ei ole esteenä kansalliselle lainsäädännölle, jossa ei velvoiteta vakuutuksenantajaa maksamaan heti moottoriajoneuvoa koskevan vapaaehtoisen vakuutussopimuksen nojalla korvausta vakuutuksenottajalle, joka on kärsinyt vahinkoa liikenneonnettomuuden johdosta, ja vaatimaan liikenneonnettomuuden aiheuttaneelta henkilöltä kyseiselle vakuutuksenottajalle maksetun korvauksen korvaamista tilanteessa, jossa vakuutus ei kata riskiä poikkeuslausekkeen vuoksi.

Kansallisella lainsäädännöllä, jossa säädetään, että vakuutuksenantaja sulkee moottoriajoneuvoa koskevan vapaaehtoisen vakuutussopimuksen suojan ulkopuolelle vahingot, jotka ovat aiheutuneet silloin, kun kyseistä ajoneuvoa on kuljettanut alkoholin vaikutuksen alainen henkilö, rajoitetaan sekä sijoittautumisvapautta että palvelujen tarjoamisen vapautta. Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on tutkittava, voiko tällainen rajoitus kuitenkin olla sallittu EUT-sopimuksessa nimenomaisesti määrättynä poikkeustoimenpiteenä tai voiko se olla unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti oikeutettu yleistä etua koskevista pakottavista syistä.

(1) EUVL C 113, 1.5.2010.

26.2.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/16

Unionin tuomioistuimen määräys (kahdeksas jaosto) 9.12.2010 (Finanzgericht Düsseldorfin (Saksa) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — KMB Europe BV v. Hauptzollamt Duisburg

(Asia C-193/10) (1)

(Työjärjestyksen 104 artiklan 3 kohdan ensimmäinen alakohta - Yhteinen tullitariffi - Yhdistetty nimikkeistö - Tariffiluokittelu - MP3-mediasoitin - Nimike 8521 - Videosignaalien tallennus- tai toistolaitteet)

2011/C 63/29

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Finanzgericht Düsseldorf

Asianosaiset

Kantaja: KMB Europe BV

Vastaaja: Hauptzollamt Duisburg

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Finanzgericht Düsseldorf — Tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteen I, sellaisena kuin liite on muutettuna 17.10.2006 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 1549/2006 (EUVL L 301, s. 1), tulkinta — MP3-soitin (MP3-mediasoitin) — Laite, jolla on rajallinen kyky toistaa yksittäisiä kuvia ja filmejä mutta jonka pääasiallinen toiminto on äänentoisto — Luokittelu yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 8519 (äänen tallennus- tai toistolaitteet) tai nimikkeeseen 8521 (videosignaalien tallennus- tai toistolaitteet).

Määräysosa

Tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23.7.1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87, sellaisena kuin se on muutettuna 17.10.2006 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 1549/2006, liitteessä I olevan yhdistetyn nimikkeistön nimikettä 8521 on tulkittava siten, ettei siihen voida luokitella pääasiassa kyseessä olevan kaltaisia MP3-/mediasoittimia, joiden muodostaman yhdistelmän pääasialliseksi toiminnoksi kansallinen tuomioistuin on todennut äänentallennuksen ja -toiston.

(1) EUVL C 209, 31.7.2010.

26.2.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/16

Unionin tuomioistuimen määräys (viides jaosto) 22.11.2010 (Supremo Tribunal Administrativon (Portugali) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Secilpar — Sociedade Unipessoal SL v. Fazenda Pública

(Asia C-199/10) (1)

(Työjärjestyksen 104 artiklan 3 kohdan ensimmäinen alakohta - EY 56 ja EY 58 artikla - Osinkojen verotus - Lähdevero - Kansallinen verolainsäädäntö, jonka mukaan maassa asuville yhtiöille maksetut osingot vapautetaan verosta)

2011/C 63/30

Oikeudenkäyntikieli: portugali

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Supremo Tribunal Administrativo

Asianosaiset

Kantaja: Secilpar — Sociedade Unipessoal SL

Vastaaja: Fazenda Pública

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Supremo Tribunal Administrativo — Kansallisen verolainsäädännön, joka koskee maassa asuvan yhtiön sellaiselle ulkomailla asuvalle yhtiölle jakamien osinkojen verotusta, joka omistaa osinkoa jakavan yhtiön osakkuuksista alle 25 prosenttia, yhteensoveltuvuus EY 12, EY 43, EY 56 artiklan ja EY 58 artiklan 3 kohdan (joista on tullut SEUT 18, SEUT 49, SEUT 63 artikla ja SEUT 65 artiklan 3 kohta) sekä eri jäsenvaltioissa sijaitseviin emo- ja tytäryhtiöihin sovellettavasta yhteisestä verojärjestelmästä 23.7.1990 annetun neuvoston direktiivin 90/435/ETY (EYVL L 225, s. 6, erityisp. alue 9, nide 2, s. 25) kanssa — Kahden kyseessä olevan valtion välillä tehdyn kaksinkertaista verotusta koskevan sopimuksen mukainen 15 prosentin suuruinen lähdevero — Maassa asuville yhtiöille maksettujen osinkojen vapauttaminen verosta

Määräysosa

EY 56 ja EY 58 artiklaa on tulkittava niin, että ne ovat esteenä verojärjestelmälle, joka johtuu sellaisesta kahden jäsenvaltion välisestä kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdystä sopimuksesta, jonka mukaan yhdessä jäsenvaltiossa sijaitsevan yhtiön toisessa jäsenvaltiossa sijaitsevalle yhtiölle maksamista osingoista on kannettava 15 prosentin suuruinen lähdevero, vaikka ensin mainitun jäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä vapautetaan maassa asuvalle yhtiölle maksetut osingot kyseisestä verosta. Asia olisi toisin ainoastaan siinä tapauksessa, että lähdeveron ja toisessa jäsenvaltiossa maksettavan veron välinen erotus voitaisiin vähentää toisessa jäsenvaltiossa maksettavasta verosta. Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen asiana on tutkia se, kumoutuuko tällainen erilainen kohtelu Portugalin tasavallan ja Espanjan kuningaskunnan välillä kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veronkierron estämiseksi tuloverojen alalla 26.10.1993 tehdyn sopimuksen määräysten soveltamisella.

(1) EUVL C 195, 17.7.2010.

26.2.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/17

Unionin tuomioistuimen määräys (viides jaosto) 6.12.2010 (Tribunalul Doljin (Romania) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Adrian Băilă v. Administrația Finanțelor Publice a Municipiului Craiova, Administrația Fondului pentru Mediu

(Asia C-377/10) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Ei yhteyttä kansallisessa tuomioistuimessa käsiteltävän asian tosiseikkoihin tai oikeudenkäynnin kohteeseen - Tutkimatta jättäminen)

2011/C 63/31

Oikeudenkäyntikieli: romania

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunalul Dolj

Asianosaiset

Kantaja: Adrian Băilă

Vastaaja: Administrația Finanțelor Publice a Municipiului Craiova, Administrația Fondului pentru Mediu

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Tribunalul Dolj — Aikaisemmin toisessa jäsenvaltiossa rekisteröityjen käytettyjen ajoneuvojen rekisteröinti — Ympäristövero, joka kannetaan, kun auto rekisteröidään ensimmäisen kerran tietyssä jäsenvaltiossa — Kansallisen lainsäädännön yhteensoveltuvuus SEUT 110 artiklan kanssa — Väliaikainen vapautus ajoneuvoille, joilla on tietyt tekniset ominaisuudet

Määräysosa

Tribunalul Doljin 9.6.2010 tekemällään päätöksellä esittämän ennakkoratkaisupyynnön tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat.

(1) EUVL C 274, 9.10.2010.

26.2.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/17

Unionin tuomioistuimen määräys (viides jaosto) 7.12.2010 (Curtea de Apel Bacăun (Romania) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — SC DRA SPEED SRL v. Direcția Generală a Finanțelor Publice Bacău, Administrația Finanțelor Publice Bacău

(Asia C-439/10) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Tosiseikkojen kuvaus puuttuu - Tutkimatta jättäminen)

2011/C 63/32

Oikeudenkäyntikieli: romania

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Curtea de Apel Bacău

Asianosaiset

Kantaja: SC DRA SPEED SRL

Vastaaja: Direcția Generală a Finanțelor Publice Bacău, Administrația Finanțelor Publice Bacău

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Curtea de Apel Bacău Secția Comercială, Contencios Administrativ și Fiscal — Sellaisten käytettyjen ajoneuvojen rekisteröinti, jotka on aikaisemmin rekisteröity muissa jäsenvaltioissa — Ympäristövero, joka kannetaan autoista, kun ne rekisteröidään ensimmäisen kerran jäsenvaltiossa — Kansallisen lainsäädännön yhteensoveltuvuus SEUT 110 artiklan kanssa — Syrjivä kohtelu sellaisiin käytettyihin ajoneuvoihin verrattuna, jotka on jo rekisteröity kyseisen jäsenvaltion alueella ja joista ei kanneta mainittua veroa, kun ne myydään myöhemmin ja rekisteröidään uudelleen

Määräysosa

Curtea de Apel Bacăun 1.9.2010 tekemällään päätöksellä esittämän ennakkoratkaisupyynnön tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat.

(1) EUVL C 328, 4.12.2010.

26.2.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/18

Unionin tuomioistuimen määräys (viides jaosto) 7.12.2010 (Curtea de Apel Bacăun (Romania) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — SC SEMTEX SRL v. Direcția Generală a Finanțelor Publice Bacău, Administrația Finanțelor Publice Bacău

(Asia C-440/10) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Tosiseikkojen kuvaus puuttuu - Tutkimatta jättäminen)

2011/C 63/33

Oikeudenkäyntikieli: romania

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Curtea de Apel Bacău

Asianosaiset

Kantaja: SC SEMTEX SRL

Vastaaja: Direcția Generală a Finanțelor Publice Bacău, Administrația Finanțelor Publice Bacău

Oikeudenkäynnin kohde

Määräysosa

Curtea de Apel Bacăun 1.9.2010 tekemällään päätöksellä esittämän ennakkoratkaisupyynnön tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat.

(1) EUVL C 328, 4.12.2010.

26.2.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/18

Unionin tuomioistuimen määräys (viides jaosto) 7.12.2010 (Curtea de Apel Bacăun esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Ioan Anghel v. Direcția Generală a Finanțelor Publice Bacău, Administrația Finanțelor Publice Bacău

(Asia C-441/10) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Tosiseikkojen kuvaus puuttuu - Tutkimatta jättäminen)

2011/C 63/34

Oikeudenkäyntikieli: romania

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Curtea de Apel Bacău

Asianosaiset

Kantaja: Ioan Anghel

Vastaaja: Direcția Generală a Finanțelor Publice Bacău, Administrația Finanțelor Publice Bacău

Oikeudenkäynnin kohde

Määräysosa

Curtea de Apel Bacâun 1.9.2010 tekemällään päätöksellä esittämän ennakkoratkaisupyynnön tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat.

(1) EUVL C 328, 4.12.2010.

26.2.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/18

Valitus, jonka Tomra Systems ASA, Tomra Europe AS, Tomra Systems GmbH, Tomra Systems BV, Tomra Leergutsysteme GmbH, Tomra Systems AB ja Tomra Butikksystemer AG ovat tehneet 22.11.2010 unionin yleisen tuomioistuimen (viides jaosto) asiassa T-155/06, Tomra Systems ASA, Tomra Europe AS, Tomra Systems GmbH, Tomra Systems BV, Tomra Leergutsysteme GmbH, Tomra Systems AB ja Tomra Butikksystemer AS v. Euroopan komissio, 9.9.2010 antamasta tuomiosta

(Asia C-549/10 P)

2011/C 63/36

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittajat: Tomra Systems ASA, Tomra Europe AS, Tomra Systems GmbH, Tomra Systems BV, Tomra Leergutsysteme GmbH, Tomra Systems AB ja Tomra Butikksystemer AS (edustajat: advocaat O. W. Brouwer ja solicitor A. J. Ryan)

Muu osapuoli: Euroopan komissio

Vaatimukset

—	unionin yleisen tuomioistuimen antama tuomio on kumottava, kuten tässä valituksessa vaaditaan

—

asia on ratkaistava lopullisesti ja päätös on kumottava tai sakon määrää on joka tapauksessa alennettava tai vaihtoehtoisesti, jos unionin tuomioistuin ei itse päätä ratkaista asiaa, asia on palautettava unionin yleiseen tuomioistuimeen asian ratkaisemiseksi unionin tuomioistuimen antaman tuomion mukaisesti

—	jos oikeudenkäyntikuluista ei päätetä myöhemmin, Euroopan komissio on velvoitettava korvaamaan unionin yleisessä tuomioistuimessa ja unionin tuomioistuimessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valitus koskee unionin yleisen tuomioistuimen asiassa T-155/06, Tomra Systems ASA, Tomra Europe AS, Tomra Systems GmbH, Tomra Systems BV, Tomra Leergutsysteme GmbH, Tomra Systems AB ja Tomra Butikksystemer AS vastaan Euroopan komissio, 9.9.2010 antamaa tuomiota (jäljempänä tuomio), jolla unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi valittajien nostaman kanteen Euroopan komission tekemästä päätöksestä, jossa todettiin, että valittajien menettelytavat olivat omiaan sulkemaan palautusautomaattien markkinat.

Valittajien mukaan Euroopan unionin tuomioistuimen olisi kumottava tuomio, koska unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisia virheitä ja menettelyvirheitä katsoessaan, että valittajien menettelytavat olivat omiaan sulkemaan palautusautomaattien markkinat. Valittajat ovat tältä osin esittäneet seuraavat valitusperusteet:

Oikeudellinen virhe valvonnassa, jota unionin yleinen tuomioistuin harjoitti arvioidessaan Euroopan komission toteamusta kilpailunvastaisesta pyrkimyksestä sulkea markkinat: kun unionin yleinen tuomioistuin edellytti ainoastaan, että Euroopan komissio ei saisi salata asiakirjoja, se katsoi implisiittisesti, ettei sillä ollut tarvetta valvoa laajasti EY:n perustamissopimuksen 82 artiklan (nykyään SEUT 102 artikla) soveltamisesta tehtyä Euroopan komission päätöstä, eikä se siis noudattanut suppean valvonnan vaatimuksia siitä, että Euroopan komission esittämät todisteet ovat paikkansapitäviä, luotettavia, yhtäläisiä ja täydellisiä ja niillä voidaan näyttää toteen niiden perusteella tehdyt johtopäätökset.

ii)

Oikeudellinen virhe sekä riittävien ja asianmukaisten perustelujen puuttuminen siltä osin kuin on kyse siitä kokonaiskysynnän osuudesta, joka sopimusten oli katettava, jotta niitä voitiin pitää väärinkäyttönä. Tuomiossa vain käytetään epämääräisiä ja perustelemattomia ilmaisuja kuvaamaan kysynnän suljettua osuutta, vaikka siinä olisi pitänyt edellyttää selkeää näyttöä siitä, että tietynasteinen kysynnän sulkeminen oli väärinkäyttöä, ja siinä olisi pitänyt esittää tältä osin riittävät ja asianmukaiset perustelut.

iii)

Menettelyvirhe ja oikeudellinen virhe taannehtivia alennuksia tutkittaessa: unionin yleinen tuomioistuin tulkitsi väärin eikä näin ollen ottanut asianmukaisesti huomioon valittajien esittämiä väitteitä taannehtivista alennuksista. Unionin yleinen tuomioistuin teki lisäksi oikeudellisen virheen, koska se ei edellyttänyt Euroopan komissiota näyttämään toteen, että valittajien soveltamat taannehtivat alennukset johtivat kustannuksia alhaisempaan hinnoitteluun.

iv)

Oikeudellinen virhe ja asianmukaisten perustelujen puuttuminen ratkaistaessa sitä, voitiinko sopimuksia, joiden osalta valittajat on nimetty ensisijaisiksi, pääasiallisiksi tai tärkeimmiksi toimittajiksi, pitää yksinoikeussopimuksina, koska unionin yleinen tuomioistuin ei tarkastellut eikä todennut sitä, oliko kaikissa kysymyksessä olevissa sopimuksissa kannustimia tehdä hankinnat yksinomaan valittajilta, sen jälkeen, kun se oli hylännyt valittajien väitteen, jonka mukaan sen olisi otettava arvioinnissaan huomioon se, olivatko sopimukset kansallisen oikeuden mukaan sitovia yksinoikeussopimuksia, ja

sakon valvonnassa tehty oikeudellinen virhe, joka liittyy yhdenvertaisen kohtelun periaatteen tulkitsemiseen ja soveltamiseen: unionin yleinen tuomioistuin ei asianmukaisesti soveltanut yhdenvertaisen kohtelun periaatetta, koska se ei tarkastellut sitä, oliko sakkojen yleinen taso noussut, kun se päätti, että valittajien sakko ei ollut syrjivä.

26.2.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/19

Kanne 30.11.2010 — Euroopan komissio v. Saksan liittotasavalta

(Asia C-562/10)

2011/C 63/37

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet): F.W. Bulst ja I. Rogalski)

Vastaaja: Saksan liittotasavalta

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin tuomioistuin toteaa, että

—

Saksan liittotasavalta ei ole noudattanut SEUT 56 artiklan mukaisia velvoitteitaan, koska

se myöntää sosiaaliturvasta annetun lain (Sozialgesetzbuch) XI osan (jäljempänä SGB XI) 34 §:n 1 momentin 1 kohdan sanamuodon mukaan oikeuden hoitoavustukseen (Pflegegeld) hoitoa tarvitsevan henkilön Euroopan unionin toisessa jäsenvaltiossa tapahtuvan tilapäisen oleskelun yhteydessä vain enintään kuuden viikon ajaksi

se ei ole säätänyt, että niiden hoitopalvelujen, jotka hoitoa tarvitseva henkilö otti vastaan Euroopan unionin toisessa jäsenvaltiossa tapahtuvan tilapäisen oleskelun yhteydessä Euroopan unionin toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneelta palvelujen tarjoajalta, korvauksen määrä on sama kuin Saksassa annettavien hoitoluontoisetuuksien korvauksen määrä, tai se on sulkenut pois tällaisen korvauksen SGB XI:n 34 §:n 1 momentin 1 kohdalla

se ei korvaa hoitoapuvälineiden vuokraamisesta aiheutuvia kuluja hoitoa tarvitsevan Euroopan unionin toisessa jäsenvaltiossa tapahtuvan tilapäisen oleskelun yhteydessä tai sulkee niiden korvaaminen pois SGB XI:n 34 §:n 1 momentin kohdalla myös silloin, kun nämä kulut korvattaisiin Saksassa tai asetettaisiin hoitoapuvälineet henkilön käyttöön, eikä korvaaminen johtaisi Saksassa annettavien etuuksien kaksinkertaistumiseen tai muuhun korottumiseen.

—	Saksan liittotasavalta on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Tämän kanteen kohteena on Saksan hoitovakuutuslainsäädäntö, jonka mukaan hoidon tarpeessa olevat henkilöt, jotka saavat Saksassa lakisääteisen (sosiaaliturvan) hoitovakuutuksen etuuksia, eivät voi saada näitä etuuksia saman laajuisina, jos he siirtyvät tilapäisesti toiseen jäsenvaltioon ja ottavat (haluavat ottaa) siellä vastaan hoitopalveluja tai saada hoitoavustusta. Kysymyksessä olevissa hoitoluontoisetuuksia, hoitoavustusta ja hoitoapuvälineitä koskevissa Saksan säännöksissä säädetään Euroopan unionin toisessa jäsenvaltiossa tapahtuvan tilapäisen oleskelun osalta huomattavasti alhaisimmista etuuksista kuin Saksassa annettavan hoidon kohdalla.

Komission käsityksen mukaan kysymyksessä olevat säännökset eivät ole yhteensopivia SEUT 56 artiklan kanssa, koska niillä vaikeutetaan huomattavasti hoitopalvelujen käyttämistä Euroopan unionin toisessa jäsenvaltiossa ja niitä ei voida perustella yleistä etua koskevilla pakottavilla syillä tai ne eivät ole tarpeen sen takia. Hoitopalvelut, kuten myös apuvälineiden vuokraaminen hoitoa varten, ovat suorituksia, joista maksetaan korvaus, ja ne ovat täten siltä osin SEUT 56 artiklassa tarkoitettuja palveluja. Ne kuuluvat siten palvelujen tarjoamisen vapautta koskevien määräysten ja säännösten soveltamisalaan. Unionin tuomioistuin on korostanut Euroopan unionin toisessa jäsenvaltiossa aiheutuneiden sairaanhoitokulujen korvaamista koskevassa oikeuskäytännössään, että jäsenvaltioiden on noudatettava yhteisön oikeutta silloin, kun ne käyttävät sosiaaliturvajärjestelmiensä järjestämistä koskevaa toimivaltaansa. Tämän takia se, että lainsäädäntö kuuluu sosiaaliturvan alaan, ei merkitse sitä, että se jäisi SEUT 56 artiklan soveltamisen ulkopuolelle.

Hoitoavustusta koskevan lainsäädännön osalta (syrjivä) rajoitus tulee esiin siinä, että oikeus hoitoavustukseen on olemassa — siltä osin kuin vakuutettu oleskelee ulkomailla — ainoastaan enintään kuuden viikon ajalta. Näin ollen tälle hoidon tarpeessa olevalle henkilölle tehdään vaikeaksi hoitopalvelujen vastaanottaminen ulkomailla tämän ajanjakson jälkeen.

Hoitoluontoisetuuksia koskevan lainsäädännön osalta (syrjivä) rajoitus tulee esiin siinä, että sellaisten hoitoluontoisetuuksien, jotka otettiin vastaan hoitoa tarvitsevan henkilön Euroopan unionin toisessa jäsenvaltiossa tapahtuvan tilapäisen oleskelun yhteydessä ja joiden tarjoajana oli Euroopan unionin toiseen jäsenvaltioon sijoittautunut palvelujen tarjoaja, kulujen korvaamisesta ei ole säädetty tai niiden korvaaminen on suljettu pois. Se seikka, että myöskään Saksassa ei oteta vastattavaksi sellaisissa laitoksissa annetuista hoitoluotoisetuuksista aiheutuvia kuluja, joiden kanssa hoitokassa (Pflegekasse) ei ole tehnyt palvelujen toimittamista koskevaa sopimusta, kuten liittotasavallan hallitus esittää väitteenään, ei muuta asiaa. Saksassa on nimittäin lukuisia palvelun tarjoajia, jotka ovat tehneet palvelujen toimittamista koskevan sopimuksen. Komission tietojen mukaan sellaisia palvelujen tarjoajia ei sen sijaan ole ylipäätään olemassa Euroopan unionin toisissa jäsenvaltioissa. Siltä osin vakuutettujen (tai hoidon tarpeessa olevien henkilöiden) on periaatteessa mahdotonta ottaa sosiaaliturvan hoitovakuutuksen hoitoluontoisetuuksia vastaan toisessa jäsenvaltiossa, kun taas ne voisivat ottaa ne vastaan Saksassa — joskaan ei kaikilta palvelujen tarjoajilta.

Lopuksi hoitoapuvälineitä koskevan lainsäädännön osalta (syrjivä) rajoitus tulee esiin siinä, että sellaisten hoitoapuvälineiden vuokrauksesta (ja käytöstä) aiheutuvia kuluja ei korvata Euroopan unionin toisessa jäsenvaltiossa myöskään silloin, kun ne otettaisiin vastattavaksi Saksassa annettavan hoidon yhteydessä.

Unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan SEUT 56 artiklassa taattuun palvelujen tarjoamiseen vapauteen ei ainoastaan vaadita poistamaan kaikki toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneen palvelujen tarjoajan syrjintä tämän kansalaisuuden perusteella, vaan siinä edellytetään myös kaikkien rajoitusten poistamista, vaikka rajoituksia sovellettaisiin tekemättä eroa sen mukaan, onko palvelujen tarjoaja jäsenvaltion oma kansalainen vai jonkin toisen jäsenvaltion kansalainen, mikäli rajoitukset ovat omiaan estämään toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneen ja siellä laillisesti vastaavia palveluja tarjoavan palvelujen tarjoajan toiminnan tai vaikeuttamaan tämän toimintaa.

Liittovaltion hallituksen esittämät oikeuttamisperusteet — kansanterveyden ja hoitovakuutuksen taloudellisen tasapainon suojaaminen — eivät ole sellaisia perusteita, joilla nyt kysymyksessä oleva palvelujen tarjoamisen vapauden rajoitus voitaisiin perustella.

Ensinnäkin rajoittavat säännökset menivät selvästi yli sen, mikä olisi tarpeen kyseisten palvelujen laadun tai terveyden suojaamiseksi. Näin ollen Euroopan unionin toisessa jäsenvaltiossa syntyneiden kulujen korvaaminen on yleisesti ja siitä riippumatta, kohdistuuko niihin laaduntarkkailutoimenpiteitä, poissuljettua. Täten kuluja ei korvata myöskään silloin, kun hoitopalvelujen riittävä laatu on varmistettu ja hoidon tarpeessa olevien henkilöiden terveyden vaarantuminen on suljettu pois.

Toiseksi Saksan säännökset, joissa suljetaan pois ulkomailla syntyneiden sellaisten kulujen korvaaminen, jotka olisivat joka tapauksessa määrältään Saksassa rahoitettavaa määrää selvästi alhaisempia, eivät ole tarpeen sosiaaliturvajärjestelmän taloudellisen tasapainon vakavan järkkymisen vaaran poissulkemiseksi. Palvelujen tarjoamisen vapauden rajoitukselta voidaan välttyä sillä, että ulkomailla vastaanotetuista hoitopalveluista aiheutuvat kulut korvataan vain siihen määrän asti, johon ne korvattaisiin myös Saksassa.

26.2.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/21

Valitus, jonka Italian tasavalta on tehnyt 2.12.2010 unionin yleisen tuomioistuimen (kuudes jaosto) yhdistetyissä asioissa T-166/07 ja T-285/07, Italian tasavalta v. Euroopan komissio, 13.9.2010 antamasta tuomiosta

(Asia C-566/10 P)

2011/C 63/38

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Valittaja: Italian tasavalta (asiamiehet: G. Palmieri ja avvocato dello Stato P. Gentili)

Muut osapuolet: Euroopan komissio, Liettuan tasavalta, Helleenien tasavalta

Vaatimukset

—

on kumottava Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 56, 58 ja 61 artiklan mukaisesti unionin yleisen tuomioistuimen yhdistetyissä asioissa T-166/07 ja T-285/07, 13.9.2010 antama tuomio kanteista, jotka Italian tasavalta oli nostanut seuraavien asiakirjojen kumoamiseksi

1)	ilmoitus avoimesta kilpailusta EPSO/AD/94/97 tiedotus-, viestintä ja media-alan 125 hallintovirkamiestä (AD5) koskevan varallaololuettelon laatimiseksi

2)	ilmoitus avoimesta kilpailusta EPSO/AST/37/07 tiedotus- ja viestintäalan 110 hallintoavustajaa (AST3) koskevan varallaololuettelon laatimiseksi jotka on molemmat julkaistu 28.2.2007 Euroopan unionin virallisen lehden englanninkielisen, ranskankielisen ja saksankielisen version numerossa C 45A

ilmoitus avoimesta kilpailusta EPSO/AD/95/07 informatiikan (kirjastot ja dokumentaatio) alan 20 hallintovirkamiestä (AD5) koskevan varallaololuettelon laatimiseksi

joka on julkaistu 8.5.2007 yksinomaan Euroopan unionin virallisen lehden englanninkielisen, ranskankielisen ja saksankielisen version numerossa C 103

—	ratkaisee asian itse ja kumoaa edellä mainitut kilpailuilmoitukset

—	velvoittaa komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valittaja esittää seitsemän valitusperustetta.

Ensimmäisellä valitusperusteella väitetään, että valituksenalaisella tuomiolla rikotaan toimivaltajärjestelmää, joka koskee käytettäviä kieliä ja joka perustuu SEUT 342 artiklaan yhdessä käytettäviä kieliä koskevista järjestelyistä annetun neuvoston asetuksen N:o 1 (1) 6 artiklan kanssa. Asetuksen N:o 1/58 6 artiklalla neuvosto antoi toimielimille toimivallan määrätä työjärjestyksissään, mitä kieliä on käytettävä tietyissä tapauksissa. Unionin yleinen tuomioistuin katsoi kuitenkin lainvastaisesti, että komissio voi määrittää tiettyjä seikkoja kielien käyttämistä koskevista säännöistään myös pelkkien kilpailuilmoitusten yhteydessä.

Toinen valitusperuste koskee argumentteja, joilla unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi kanneperusteen, joka koski asetuksen N:o 1/58 1, 4 ja 5 artiklan rikkomista. Valittaja moittii useilta osiltaan argumenttia, jonka mukaan kilpailuilmoitukset eivät ole asetuksen 4 artiklassa tarkoitettuja yleisesti sovellettavia säädöksiä, minkä vuoksi niihin ei sovelleta asetuksessa vahvistettuja käytettäviä kieliä koskevia yleisiä sääntöjä. Valittajan mukaan unionin yleisen tuomioistuimen argumentin kumoavat epäsuorasti myös tietyt seikat henkilöstösäännöissä.

Kolmannella valitusperusteella esitetään kritiikkiä valituksenalaisen tuomion siihen osaan, jossa unionin yleinen tuomioistuin viittasi asianomaisten kilpailuilmoitusten julkaisemiseen kokonaisuudessaan vain kolmella kielellä eikä hyväksynyt, että EY 12 artiklassa (josta on tullut SEUT 18 art.) vahvistettua syrjintäkiellon ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 22 artiklassa, EU 6 artiklan 3 kohdassa, asetuksen N:o 1/58 5 artiklassa ja henkilöstösääntöjen liitteessä III olevan 1 artiklan 2 ja 3 kohdassa vahvistettua monikielisyyden periaatetta olisi loukattu. Valittajan mukaan se, että tämän jälkeen julkaistiin kaikilla kielillä kilpailuilmoitusten tiivistelmät, joissa viitattiin ilmoitusten julkaisemiseen kokonaisuudessaan ranskaksi, saksaksi ja englanniksi, ei kyennyt estämään niiden hakijoiden syrjintää, joiden äidinkieli ei ole yksi edellä mainituista, toisin kuin unionin yleinen tuomioistuin katsoo. Kun unionin yleinen tuomioistuin otti huomioon ilmoitusten myöhemmän julkaisemisen, se rikkoi ensisijaisesti SEUT 263 artiklaa, koska sellaisen toimen laillisuutta, jota sitä on pyydetty tutkimaan, on arvioitava yksinomaan kyseisen toimen sanamuodon valossa sen antamisajankohtana, eikä myöhempiä seikkoja voida ottaa huomioon.

Neljäs valitusperuste koskee sen lainvastaisuutta, että kilpailun ”toiseksi kieleksi” valittiin vain kolme kieltä. Unionin yleisen tuomioistuimen päättely, jonka perusteella se katsoi, että syrjintää ei ollut ja että komission tekemät valinnat eivät olleet epäjohdonmukaisia, merkitsee muun muassa tiettyjen sellaisten säännösten rikkomista (asetuksen N:o 1/58 1 ja 6 artikla ja henkilöstösääntöjen 1d artiklan 1 ja 6 kohta, 27 artiklan toinen kohta ja 28 artiklan f kohta), joissa vahvistetaan monikielisyysperiaate myös Euroopan unionin toimielimissä. Toisin kuin unionin yleinen tuomioistuin katsoi, valittajan tehtävänä ei ollut osoittaa, että mahdollisia poikkeuksia ei voitu soveltaa, vaan komission tehtävänä oli perustella sen tämän osalta tekemä valinta.

Viidennellä valitusperusteella väitetään, että unionin yleinen tuomioistuin erehtyi hylätessään väitteen, jonka mukaan luottamuksensuojan periaatetta loukattiin, kun se ei katsonut, että komission vakiintunut käytäntö kilpailuasioissa on saattanut synnyttää perustellun luottamuksen potentiaalisten hakijoiden taholta, kun on kyse tietyistä kilpailuja koskevista säännöistä.

Kuudennella valitusperusteella valittaja väittää, että kun unionin yleinen tuomioistuin katsoi, että hallinnon ei tarvinnut riidanalaisissa kilpailuilmoituksissa perustella käytettävien kolmen kielen valintaa, se rikkoi SEUT 296 artiklan toista kohtaa, jonka mukaan kaikki säädökset on perusteltava.

Seitsemännellä valitusperusteella väitetään lopuksi, että sellaisia aineellisia sääntöjä on rikottu, jotka koskevat kilpailuilmoitusten luonnetta ja tarkoitusta ja joita ovat erityisesti henkilöstösääntöjen 1d artiklan 1 ja 6 kohta, 28 artiklan f kohta ja 27 artiklan toinen kohta. Unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen, kun se katsoi, että hakijoiden kielitaidon arviointi ei ole yksinomaan valintalautakunnan tehtävä, koska viranomainen, joka antaa ilmoituksen, voi tehdä alustavan valinnan asianomaisten henkilöiden välillä puhtaasti kielellisten kriteerien perusteella.

(1) Euroopan talousyhteisössä käytettäviä kieliä koskevista järjestelyistä annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 1 (Suomenk. erityispainos: Alue 1 Nide 1 s. 0014)

26.2.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/22

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Cour constitutionnelle (Belgia) on esittänyt 3.12.2010 — Inter-Environnement Bruxelles ASBL, Pétitions-Patrimoine ASBL, Atelier de Recherche et d’Action Urbaines ASBL v. Gouvernement de la Région de Bruxelles-Capitale

(Asia C-567/10)

2011/C 63/39

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Cour constitutionnelle

Pääasian asianosaiset

Kantajat: Inter-Environnement Bruxelles ASBL, Pétitions-Patrimoine ASBL ja Atelier de Recherche et d’Action Urbaines ASBL

Vastaaja: Gouvernement de la Région de Bruxelles-Capitale

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (1)27.6.2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/42/EY 2 artiklan a alakohdassa olevaa ”suunnitelmien ja ohjelmien” määritelmää tulkittava siten, että tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle jää Brysselin aluesuunnittelua koskevan lain 58–63 §:ssä järjestetyn erityisen maankäyttösuunnitelman kumoamismenettelyn kaltainen menettely, joka koskee suunnitelman kumoamista kokonaan tai osittain?

Onko saman direktiivin 2 artiklan a alakohdassa oleva sana ”edellyttävät” ymmärrettävä niin, että ”suunnitelmien ja ohjelmien” määritelmän ulkopuolelle jäävät Brysselin aluesuunnittelua koskevan lain 40 §:ssä tarkoitettujen erityisten maankäyttösuunnitelmien kaltaiset suunnitelmat, joista on tosin säädetty lainsäännöksissä mutta joiden hyväksyminen ei ole pakollista?

(1) EYVL L 197, s. 30.

26.2.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/22

Kanne 17.12.2010 — Euroopan komissio v. Helleenien tasavalta

(Asia C-601/10)

2011/C 63/41

Oikeudenkäyntikieli: kreikka

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet): M. Patakia ja K. Kukovec)

Vastaaja: Helleenien tasavalta

Vaatimukset

—

On todettava, että koska Helleenien tasavalta on tehnyt neuvottelumenettelyssä ilman, että se olisi ensin julkaissut asianomaista hankintailmoitusta, julkisia hankintoja koskevia sopimuksia, jotka koskevat maarekisteriin kirjaamiseen ja kaupunkisuunnitteluun liittyviä lisäpalveluja, jotka eivät sisältyneet alkuperäisiin Vasilikan, Kassandran, Egnatian ja Arethousan kuntien sopimuksiin, se ei ole noudattanut direktiivin 92/50/ETY (1) 8 artiklan ja 11 artiklan 3 kohdan eikä direktiivin 2004/18/EY (2) 20 kohdan ja 31 artiklan 4 kohdan mukaisia velvoitteitaan.

—	Helleenien tasavalta on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Komissio katsoo, että kun otetaan huomioon, että 1) edellä mainitut kunnat alueellisina tai paikallisina itsehallintoeliminä kuuluvat direktiivin 92/50/ETY 1 artiklan b alakohdassa ja direktiivin 2004/18/EY 1 artiklan 9 kohdassa tarkoitetun hankintaviranomaisen käsitteen alaisuuteen, 2) kyse on vastikkeellisista sopimuksista, jotka koskevat kaupunkisuunnittelupalveluja (direktiivin 92/50/ETY 8 artikla yhdessä liitteessä IA olevan 12 kohdan kanssa sekä direktiivin 2004/18/EY 20 artikla yhdessä liitteessä IIA olevan 12 kohdan kanssa) ja 3) kaikkien edellä mainittujen sopimusten arvioitu arvo kunkin yksittäisen riidanalaisen sopimuksen osalta ylittää direktiivin 92/50/ETY 7 artiklassa ja direktiivin 2004/18/EY 7 artiklassa säädetyt kynnysarvot, kyseiset sopimukset kuuluvat näiden direktiivien soveltamisalaan.

i) Direktiivin 92/50/ETY 8 artiklan ja 11 artiklan 3 kohdan rikkominen

Kassandran kunnan tekemistä, lisäpalveluja koskevista puheena olevista sopimuksista komissio huomauttaa, että hankintaviranomainen valitsi menettelyn, jossa sopimus tehdään suoraan julkaisematta ennakolta sopimusta koskevaa ilmoitusta, vaikka direktiivin 92/50/ETY 8 artiklassa ja 11 artiklan 3 kohdan e alakohdassa säädetyt edellytykset, joiden täyttyessä tähän poikkeukselliseen menettelyyn voidaan turvautua ja jotka soveltuivat näihin sopimuksiin, eivät täyttyneet. Komissio toteaa erityisesti, että minkään kyseisissä sopimuksissa tarkoitetun lisäpalvelun osalta ei täyttynyt ennalta arvaamatonta syytä koskeva välttämätön edellytys.

Toissijaisesti komissio korostaa, että vaikka direktiivin 92/50/EY 11 artiklan 3 kohdan e alakohdan poikkeussäännön edellytykset täyttyisivätkin, lisäpalveluista tehtyjen sopimusten arvo ylittää direktiivissä asetetun rajan, joka on 50 prosenttia alkuperäisen sopimuksen arvosta.

ii) Direktiivin 2004/18/EY 20 artiklan ja 31 artiklan 4 kohdan rikkominen

Vasilikan, Egnatian ja Arethousan kuntien tekemistä, lisäpalveluja koskevista puheena olevista sopimuksista komissio huomauttaa, että hankintaviranomainen valitsi menettelyn, jossa sopimus tehdään suoraan julkaisematta ennakolta sopimusta koskevaa ilmoitusta, vaikka direktiivin 2004/18/EY 20 artiklassa ja 31 artiklan 4 kohdan a alakohdassa säädetyt edellytykset, joiden täyttyessä tähän poikkeukselliseen menettelyyn voidaan turvautua ja jotka soveltuivat näihin sopimuksiin, eivät täyttyneet. Komissio toteaa erityisesti, että minkään kyseisissä sopimuksissa tarkoitetun lisäpalvelun osalta ei täyttynyt ennalta arvaamatonta syytä koskeva välttämätön edellytys.

Helleenien tasavallan väitteestä, jonka mukaan menettely, jota se noudatti ilmoitettujen sopimusten tekemiseksi, oli sopusoinnussa tuolloin voimassa olleiden kansallisten oikeussääntöjen kanssa, komissio toteaa, että Helleenien tasavallan noudattama menettely oli vastoin direktiiviä 92/50/ETY, joka oli jo pantu täytäntöön kansallisessa oikeudessa siihen mennessä, kun edellä mainitut sopimukset tehtiin (sekä vastoin myöhemmin annettua direktiiviä 2004/18/EY). Komissio esittää joka tapauksessa, että kyseinen menettely ei ollut sopusoinnussa myöskään edellä mainittujen kansallisten oikeussääntöjen kanssa.

Koska jäsenvaltiot eivät voi sisäiseen tilaan vetoamalla perustella sitä, etteivät ne ole noudattaneet yhteisön oikeudessa säädettyjä velvoitteita ja määräaikoja, komissio katsoo, että koska Helleenien tasavalta ei ole varmistanut niiden toimenpiteiden toteuttamista ja tehokasta soveltamista, jotka ovat välttämättömiä yhteisön oikeuden vaatimusten noudattamiseksi, se ei ole noudattanut direktiivin 92/50/ETY 8 artiklan ja 11 artiklan 3 kohdan eikä direktiivin 2004/18/EY 20 artiklan ja 31 artiklan 4 kohdan mukaisia velvoitteitaan.

(1) EYVL L 209, 24.7.1992, s. 1.

(2) EYVL L 134 30.4.2004, s. 114.

26.2.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/23

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka High Court of Justice (Chancery Division) (Yhdistynyt kuningaskunta) on esittänyt 5.1.2011 — Daiichi Sankyo Company v. Comptroller-General of Patents

(Asia C-6/11)

2011/C 63/42

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

High Court of Justice (Chancery Division)

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Daiichi Sankyo Company

Vastaaja: Comptroller-General of Patents

Ennakkoratkaisukysymykset

Asetuksessa 469/2009 (1) (jäljempänä asetus) mainitaan muiden johdanto-osassa määritettyjen tavoitteiden ohella tarve säätää lisäsuojatodistuksesta, jonka jokainen jäsenvaltio voi myöntää samoin edellytyksin myyntiluvan saanutta lääkettä koskevan kansallisen tai eurooppapatentin haltijan pyynnöstä, kuten johdanto-osan seitsemännessä ja kahdeksannessa perustelukappaleessa esitetään. Koska patenttioikeutta ei ole vielä yhdenmukaistettu yhteisössä, unionin tuomioistuimelta tiedustellaan, mitä asetuksen 3 artiklan a alakohdassa tarkoitetaan sillä, että ”tuotetta suojaa voimassa oleva peruspatentti”, ja mitä perusteita sen arvioimiseksi on sovellettava?

Onko nyt kyseessä olevan kaltaisessa tapauksessa, joka koskee useampaa kuin yhtä vaikuttavaa ainetta sisältävää tuotetta, sovellettava muita tai erilaisia perusteita sen määrittämiseksi, suojaako tuotetta asetuksen 3 artiklan a alakohdassa tarkoitettu ”voimassa oleva peruspatentti”, ja jos on, mitä nämä muut tai erilaiset perusteet ovat?

Jotta lääkkeen markkinoille saattamista koskevassa luvassa mainitulle vaikuttavien aineiden yhdistelmälle voidaan antaa lisäsuojatodistus ja kun otetaan huomioon asetuksen 4 artiklan sanamuoto, riippuuko sen edellytyksen täyttyminen, että tuotetta suojaa peruspatentti asetuksen 1 ja 3 artiklassa tarkoitettu, siitä, sisältyykö peruspatenttiin yksi (tai useampi) vaatimus, jossa nimenomaisesti mainitaan yhdistelmä, jonka muodostavat 1) aineryhmä, johon kyseessä olevan tuotteen yksi vaikuttava aine sisältyy, ja 2) muiden vaikuttavien aineiden ryhmä, jota ei tarvitse määritellä mutta johon kyseessä olevan tuotteen toinen vaikuttava aine sisältyy, vai riittääkö, että peruspatenttiin sisältyy yksi (tai useampi) vaatimus, jossa 1) mainitaan aineryhmä, johon kyseessä olevan tuotteen yksi vaikuttava aine sisältyy, ja 2) jossa käytetään tiettyä ilmaisua, joka kansallisen oikeuden perusteella laajentaa suojan muihin määrittelemättömiin vaikuttaviin aineisiin, myös kyseessä olevan tuotteen sisältämiin muihin vaikuttaviin aineisiin?

(1) EUVL L 152, s. 1.

26.2.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/24

Kanne 11.1.2011 — Euroopan komissio v. Viron tasavalta

(Asia C-16/11)

2011/C 63/43

Oikeudenkäyntikieli: viro

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: A. Alcover San Pedro ja E. Randvere)

Vastaaja: Viron tasavalta

Vaatimukset

—

On todettava, että Viron tasavalta ei ole noudattanut Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE) perustamisesta 14.3.2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/2 (1) mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole antanut kaikkia kyseisen direktiivin noudattamisen edellyttämiä lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä tai ei ainakaan ole ilmoittanut kaikkia näitä toimenpiteitä komissiolle

—	Viron tasavalta on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Direktiivin täytäntöönpanon määräaika on päättynyt 15.5.2009.

(1) EUVL L 108, s. 1.

26.2.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/26

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 18.1.2011 — Advance Magazine Publishers v. SMHV — Capela & Irmãos (VOGUE)

(Asia T-382/08) (1)

(Yhteisön tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus sanamerkin VOGUE rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi - Aikaisempi kansallinen sanamerkki VOGUE Portugal - Aikaisempaa tavaramerkkiä ei ole käytetty tosiasiallisesti - Asetuksen (EY) N:o 40/94 43 artiklan 2 ja 3 kohta (joista on tullut asetuksen (EY) N:o 207/2009 42 artiklan 2 ja 3 kohta))

2011/C 63/49

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Advance Magazine Publishers, Inc. (New York, Yhdysvallat) (edustaja: asianajaja M. Esteve Sanz)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (asiamies: A. Folliard-Monguiral)

Vastapuoli SMHV:n valituslautakunnassa: J. Capela & Irmãos, Lda (Porto, Portugali)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne SMHV:n toisen valituslautakunnan 30.6.2008 tekemästä päätöksestä (asia R 328/2003-2), joka koskee J. Capela & Irmãos, Lda:n ja Advance Magazine Publishers, Inc:n välistä väitemenettelyä.

Tuomiolauselma

1)	Sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) toisen valituslautakunnan 30.6.2008 tekemä päätös (asia R 328/2003-2) kumotaan.

2)	Kanne hylätään muilta osin.

3)	SMHV vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Advance Magazine Publishers, Inc:n oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 301, 22.11.2008.

26.2.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/26

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 19.1.2011 — Häfele v. SMHV — Topcom Europe (Topcom)

(Asia T-336/09) (1)

(Yhteisön tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus sanamerkin Topcom rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi - Aikaisemmat yhteisön ja Beneluxin sanamerkit TOPCOM - Suhteellinen hylkäysperuste - Sekaannusvaara - Tavaroiden samankaltaisuus - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)

2011/C 63/50

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Häfele GmbH & Co. KG (Nagold, Saksa) (edustajat: J. Dönch ja M. Eck)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (asiamies: A. Folliard-Monguiral)

Vastapuoli valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Topcom Europe (Heverlee, Belgia) (edustaja: asianajaja P. Maeyaert)

Oikeudenkäynnin kohde

Sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) toisen valituslautakunnan 5.6.2009 asiassa R 1500/2008-2 tekemän, Topcom Europe NV:n ja Häfele GmbH & Co. KG:n väliseen väitemenettelyyn liittyvän päätöksen kumoaminen.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Häfele GmbH & Co. KG velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, mukaanlukien Topcom Europe NV:lle sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) valituslautakunnassa käymästä menettelystä aiheutuneet kulut.

(1) EUVL C 256, 24.10.2009.

26.2.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/26

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 12.1.2011 — Terezakis v. komissio

(Asia T-411/09) (1)

(Oikeus tutustua asiakirjoihin - Asetus (EY) N:o 1049/2001 - Asiakirjoihin tutustumista koskevan oikeuden osittainen epääminen - Riidanalaisen toimen korvaaminen toisella oikeudenkäynnin aikana - Vaatimusten mukauttamisesta kieltäytyminen - Lausunnon antamisen raukeaminen)

2011/C 63/51

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Ioannis Terezakis (Bryssel, Belgia) (edustaja: aluksi asianajaja B. Lombart, sittemmin asianajaja P. Synoikis)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: L. Flynn ja C. ten Dam)

Oikeudenkäynnin kohde

Vaatimus komission 3.8.2009 tekemän sen päätöksen kumoamisesta, jolla kantajalta evättiin oikeus tutustua Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) ja Kreikan valtiovarainministeriön välisten, Ateenassa (Kreikka) sijaitsevan Spatan lentokentän rakentamiseen liittyviä verotukseen liittyviä sääntöjenvastaisuuksia koskevien tiettyjen kirjeiden tiettyihin osiin ja liitteisiin

Määräysosa

1)	Lausunnon antaminen kanteesta raukeaa.

2)	Asianosaiset vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1) EUVL C 312, 19.12.2009.

26.2.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/27

Valitus, jonka Patrizia De Luca on tehnyt 10.12.2010 virkamiestuomioistuimen asiassa F-20/06, De Luca v. komissio, 30.9.2010 antamasta tuomiosta

(Asia T-563/10 P)

2011/C 63/52

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Valittaja: Patrizia De Luca (edustajat: asianajaja S. Orlandi ja asianajaja J.-N. Louis)

Muut osapuolet: Euroopan komissio ja Euroopan unionin neuvosto

Vaatimukset

Valittaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa virkamiestuomioistuimen asiassa F-20/06, De Luca v. komissio, 30.9.2010 antaman tuomion, jolla hylättiin valittajan kanne

—

antaa uuden seuraavansisältöisen ratkaisun:

—	Euroopan yhteisöjen komission 23.2.2005 tekemä päätös, jolla valittaja nimitettiin hallintovirkamiehen virkaan, kumotaan siltä osin kuin siinä vahvistetaan hänen palkkaluokakseen A*9, palkkataso 2

—	komissio velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valittaja vetoaa valituksensa tueksi kahteen valitusperusteeseen.

Ensimmäisessä valitusperusteessa valittaja väittää, että on tapahtunut oikeudellinen virhe, koska Euroopan unionin henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 12 artiklan 3 kohdan on katsottu soveltuvan tapaukseen, vaikka tätä säännöstä voidaan soveltaa vain ”palvelukseen otettuihin” virkamiehiin ja valittaja oli jo toiminut virkamiehenä silloin, kun hänet nimitettiin hallintovirkamiehen virkaan.

—

Valittaja toteaa, että katsoessaan kyseisen säännöksen tulevan sovellettavaksi virkamiestuomioistuin ei ole ottanut huomioon henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 12 artiklan 3 kohdan aineellista soveltamisalaa, ja se on rikkonut tulkintasääntöä, jonka mukaan siirtymäsäännöksiä on tulkittava suppeasti.

Toisessa valitusperusteessa valittaja vetoaa oikeudelliseen virheeseen siltä osin kuin virkamiestuomioistuin hylkäsi väitteen henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 12 artiklan 3 kohdan lainvastaisuudesta.

—

Valittaja väittää, että soveltamalla kyseistä säännöstä virkamiestuomioistuin loukkasi perustavanlaatuisiin periaatteisiin kuuluvaa virkamiesten yhdenvertaisen kohtelun periaatetta ja urakehityksen periaatetta, koska valittajan palkkaluokka alennettiin hänen läpäistyään korkeammantasoisen kilpailun, kun taas palkkaluokkaa B*10 koskevan kilpailun läpäisseitä henkilöitä kohdeltiin suotuisammin, koska heidät luokiteltiin palkkaluokkaan A*10.

—

Lisäksi valittaja katsoo, että virkamiestuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen katsoessaan, että väitettä henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 5 artiklan 2 kohdan ja 12 artiklan 3 kohdan lainvastaisuudesta ei tehty implisiittisesti niiden kanneperusteiden perusteella, jotka koskivat yhdenvertaisen kohtelun periaatteen ja suhteellisuusperiaatteen loukkaamista sekä perusteluvelvollisuuden laiminlyöntiä.

26.2.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/27

Kanne 17.12.2010 — Environmental Manufacturing v. SMHV — Wolf (suden pään kuva)

(Asia T-570/10)

2011/C 63/53

Kannekirjelmän kieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Environmental Manufacturing (Stowmarket, Yhdistynyt kuningaskunta) (edustajat: barrister S. Malynicz ja solicitor M. Atkins)

Vastaaja: Sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV)

Vastapuoli valituslautakunnassa: Société Elmar Wolf, SAS (Wissemberg, Ranska)

Vaatimukset

—	Sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) toisen valituslautakunnan 6.10.2010 asiassa R 425/2010-2 tekemä päätös on kumottava

—	SMHV ja vastapuoli valituslautakunnassa on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Yhteisön tavaramerkin hakija: Kantaja

Haettu yhteisön tavaramerkki: Kuviomerkki, jossa on suden pään kuva, luokkaan 7 kuuluvia tavaroita varten — yhteisön tavaramerkkihakemus nro 4 971 511

Sen tavaramerkki- tai merkkioikeuden haltija, johon väitemenettelyssä on vedottu: Vastapuoli valituslautakunnassa

Tavaramerkki- tai merkkioikeus, johon väitemenettelyssä on vedottu: Kuviomerkki ”WOLF Jardin”, joka on rekisteröity ranskalaiselle tavaramerkille nro 99 786 007,luokkiin 1, 5, 7, 8, 12 ja 31 kuuluvia tavaroita varten; kuviomerkki ”Outils WOLF”, joka on rekisteröity ranskalaiselle tavaramerkille nro 1 480 873 luokkiin 7 ja 8 kuuluvia tavaroita varten, kansainvälinen rekisteröintinumero 154 431 luokkiin 7 ja 8 kuuluvia tavaroita varten ja kansainvälinen rekisteröintinumero 352 868 luokkiin 7, 8, 12 ja 21 kuuluvia tavaroita varten

Väiteosaston ratkaisu: Väitteen hylkääminen

Valituslautakunnan ratkaisu: Väiteosaston päätöksen kumoaminen

Kanneperusteet: Kantaja väittää, että riidanalainen päätös rikkoo asetuksen N:o 207/2009 (1) 42 artiklan 2 ja 3 kohtaa, koska valituslautakunta ei ole yksilöinyt niiden tavaroiden luokassa, jota varten aikaisemmat tavaramerkit oli rekisteröity, yhtenäistä alaluokkaa, jota voidaan tarkastella laajemmasta luokasta erillään, ja koska se näin ollen ei ollut päätellyt, että oli esitetty ainoastaan todisteet näiden tavaramerkkien tosiasiallisesta käyttämisestä ainoastaan joidenkin sellaisten tavaroiden osalta, joita varten tavaramerkit oli suojattu.

Kantaja väittää lisäksi, että riidanalainen päätös rikkoo asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 5 kohtaa, koska valituslautakunta ei ollut yksilöinyt oikein relevanttia kuluttajaa, koska se oli päätellyt virheellisesti, että oli olemassa relevantti yhteys ja koska se ei ollut soveltanut relevantin kuluttajan taloudelliseen käyttäytymiseen kohdistuvan vaikutuksen kriteeriä eikä perusteettoman edun kriteeriä, jonka mukaan myöhemmän käyttäjän tavaroiden on saatava tavaramerkistä hyötyä tietyn mielikuvan tai markkinointikimmokkeen muodossa, mistä ei ole kyse nyt esillä olevassa asiassa. Lisäksi valituslautakunta ei ole ottanut huomioon sitä, että aikaisemman tavaramerkin haltija ei ole edes oikein vedonnut 8 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuun relevanttiin vahinkoon, eikä varsinkaan osoittanut, että tämä vahinko olisi todennäköinen, eikä siksi ole vapautunut sille kuuluvasta todistustaakasta.

(1) Yhteisön tavaramerkistä 26.2.2009 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 207/2009 (EUVL L 78, s. 1).

26.2.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/28

Kanne 16.12.2010 — Fabryka Łożysk Tocznych-Kraśnik v. SMHV — Impexmetal (FŁT-1)

(Asia T-571/10)

2011/C 63/54

Kannekirjelmän kieli: puola

Asianosaiset

Kantaja: Fabryka Łożysk Tocznych-Kraśnik S.A. (Kraśnik, Puola) (edustaja: asianajaja J. Sieklucki)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit)

Vastapuoli valituslautakunnassa: Impexmetal S.A. (Varsova, Puola)

Vaatimukset

—	Sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) ensimmäisen valituslautakunnan 6.10.2010 asiassa R 1387/2009-1 tekemä päätös on kumottava kokonaisuudessaan.

—	Vastaaja ja IMPEXMETAL S.A. on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut sekä kulut, jotka kantajalle ovat aiheutuneet menettelystä sisämarkkinoiden harmonisointiviraston valituslautakunnassa ja väiteosastossa.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Yhteisön tavaramerkin hakija: Kantaja

Haettu yhteisön tavaramerkki: Kuviomerkki FŁT-1 (hakemus nro 5026372) luokkaan 7 kuuluvia tavaroita varten.

Sen tavaramerkki- tai merkkioikeuden haltija, johon väitemenettelyssä on vedottu: IMPEXMETAL S.A.

Tavaramerkki- tai merkkioikeus, johon väitemenettelyssä on vedottu: Yhteisön tavaramerkiksi rekisteröity kuviomerkki FŁT ja kansallinen sana- ja kuviomerkki FŁT luokkaan 7 kuuluvia tavaroita varten.

Väiteosaston ratkaisu: Väite hyväksyttiin osittain ja tavaramerkkihakemus hylättiin joidenkin luokkaan 7 kuuluvien tavaroiden osalta.

Valituslautakunnan ratkaisu: Väiteosaston ratkaisusta tehdyn valituksen hylkääminen.

Kanneperusteet: Asetuksen N:o 207/2009 (1) 8 artiklan 1 kohdan b alakohtaa on rikottu, koska kyseisten merkkien on virheellisesti katsottu olevan samankaltaisia eikä sitä, että haettu tavaramerkki on osa kantajayrityksen nimeä, jota on käytetty kauan ennen hakemuksen päivämäärää, ja että se on kantajan historiallisesti perusteltu tunnusmerkki, eikä haetun merkin ja sen merkin, johon väitemenettelyssä on vedottu, pitkää ja rauhanomaista rinnakkaiseloa ole otettu huomioon.

(1) Yhteisön tavaramerkistä 26.2.2009 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 207/2009 (kodifioitu toisinto) (EUVL L 78, s. 1).

26.2.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/29

Kanne 22.12.2010 — Wohlfahrt v. SMHV — Ferrero (Kindertraum)

(Asia T-580/10)

2011/C 63/55

Kannekirjelmän kieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Harald Wohlfahrt (Rothenburg ob der Tauber, Saksa) (edustaja: asianajaja N. Scholz-Recht)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit)

Vastapuoli valituslautakunnassa: Ferrero SpA (Alba, Italia)

Vaatimukset

—	Väiteosaston 27.5.2010 tekemä päätös (väite numero B668600) ja valituslautakunnan asiassa R 815/2009-4 20.10.2010 tekemä päätös on kumottava

—	tavaramerkin ”Kindertraum” rekisteröinti yhteisön tavaramerkiksi (hakemus nro 002773059) myös luokkiin 16 ja 28 kuuluvia kaikkia tavaroita varten on hyväksyttävä

—	SMHV on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Yhteisön tavaramerkin hakija: Kantaja

Haettu yhteisön tavaramerkki: Sanamerkki ”Kindertraum” luokkiin 15, 16, 20, 21 ja 28 kuuluvia tavaroita varten

Sen tavaramerkki- tai merkkioikeuden haltija, johon väitemenettelyssä on vedottu: Ferrero SpA

Tavaramerkki- tai merkkioikeus, johon väitemenettelyssä on vedottu: Yhteensä 32 aikaisempaa tavaramerkkiä, joissa osassa sana ”kinder” esitetään kuvana, osassa useasta sanasta koostuvan tavaramerkin osana ja osassa yksinään; erityisesti italialainen sanamerkki ”kinder” luokkiin 9, 16, 28, 30 ja 42 kuuluvia tavaroita ja palveluja varten

Väiteosaston ratkaisu: Väitteen hyväksyminen ja hakemuksen hylkääminen

Valituslautakunnan ratkaisu: Valituksen hylkääminen

Kanneperusteet: Kantaja katsoo, että asetuksen (EY) N:o 207/2009 (1) 42 artiklan 2 kohtaa on rikottu, koska käytölle asetetun suoja-ajan päätyttyä todisteita tavaramerkin tosiasiallisesta käytöstä ei esitetty vireillä olevan väitemenettelyn yhteydessä. Lisäksi kantajan mukaan riidanalaisen päätöksen perusteluja rasittaa muodollinen virhe, sillä valituslautakunta ei ole päätöksessään sanallakaan maininnut valituksen perusteluissa esitettyä ja perinpohjaisesti perusteltua väitettä, joka koski sellaista yhteisön tavaramerkkiä koskevaa hakemusta, johon liittyi väärinkäyttö. Lisäksi kantaja katsoo, että kyseiseen yhteisön tavaramerkkiä koskevaan hakemukseen liittyy väärinkäyttö, koska väitteen perustana olevan tavaramerkin haltijan tavoitteena oli yksinomaan monopolisoida käsite ”kinder” mahdollisimman laajassa merkityksessä. Lopuksi kantaja väittää, asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohtaa on rikottu, koska kyseessä olevien tavaramerkkien välillä ei ole sekaannusvaaraa.

(1) Yhteisön tavaramerkistä 26.2.2009 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 207/2009 (EUVL 2009. L 78, s. 1).

26.2.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/29

Kanne 23.12.2010 — X Technology Swiss v. SMHV — Brawn (X-Undergear)

(Asia T-581/10)

2011/C 63/56

Kannekirjelmän kieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: X Technology Swiss GmbH (Wollerau, Sveitsi) (edustajat: asianajaja A. Herbertz ja asianajaja R. Jung)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit)

Vastapuoli valituslautakunnassa: Brawn LLC (Weekhawken, Amerikan Yhdysvallat)

Vaatimukset

—	Sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) ensimmäisen valituslautakunnan 6.10.2010 tekemä päätös asiassa R 1580/2009-1 on kumottava

—	vastaaja on velvoitettava vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan ja korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Yhteisön tavaramerkin hakija: Kantaja

Haettu yhteisön tavaramerkki: Sanamerkki ”X-Undergear” luokkiin 23 ja 25 kuuluvia tavaroita ja palveluja varten

Sen tavaramerkki- tai merkkioikeuden haltija, johon väitemenettelyssä on vedottu: Brawn LLC

Tavaramerkki- tai merkkioikeus, johon väitemenettelyssä on vedottu: Kansalliset ja yhteisön sanamerkit ”UNDERGEAR” luokkaan 25 kuuluvia tavaroita varten

Väiteosaston ratkaisu: Väitteen hyväksyminen

Valituslautakunnan ratkaisu: Valituksen hylkääminen

Kanneperusteet: Asetuksen (EY) N:o 207/2009 (1) 8 artiklan 1 kohdan b alakohdan rikkominen, koska kyseisten tavaramerkkien välillä ei ole sekaannusvaaraa.

(1) Yhteisön tavaramerkistä 26.2.2009 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 207/2009 (EUVL L 78, s. 1).

26.2.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/30

Kanne 17.12.2010 — Aitic Penteo v. SMHV — Atos Worldline (PENTEO)

(Asia T-585/10)

2011/C 63/57

Kannekirjelmän kieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Aitic Penteo, SA (Barcelona, Espanja) (edustaja: asianajaja J. Carbonell)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit)

Vastapuoli valituslautakunnassa: Atos Worldline SA (Bryssel, Belgia)

Vaatimukset

—	Sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) ensimmäisen valituslautakunnan asiassa R 774/2010-1 23.9.2010 tekemää päätöstä on muutettava ja yhteisön tavaramerkkiä koskeva hakemus nro 5480561 on hyväksyttävä,

—	toissijaisesti sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) ensimmäisen valituslautakunnan asiassa R 774/2010-1 23.9.2010 tekemä päätös on kumottava, ja

—	vastaaja on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Yhteisön tavaramerkin hakija: Kantaja

Haettu yhteisön tavaramerkki: Sanamerkki ”PENTEO” luokkiin 9, 38 ja 42 kuuluvia tavaroita ja palveluita varten — yhteisön tavaramerkkiä koskeva hakemus nro 5480561

Sen tavaramerkki- tai merkkioikeuden haltija, johon väitemenettelyssä on vedottu: Vastapuoli valituslautakunnassa

Tavaramerkki- tai merkkioikeus, johon väitemenettelyssä on vedottu: Benelux-maissa tavaramerkiksi nro 772120 rekisteröity sanamerkki ”XENTEO” luokkiin 9, 36, 37, 38 ja 42 kuuluvia tavaroita ja palveluja varten; sanamerkin ”XENTEO” kansainvälinen rekisteröinti nro 863851 luokkiin 9, 36, 37, 38 ja 42 kuuluvia tavaroita ja palveluja varten

Väiteosaston ratkaisu: Väitteen hyväksyminen

Valituslautakunnan ratkaisu: Valituksen hylkääminen

Kanneperusteet: Kantaja katsoo, että riidanalaisella päätöksellä on rikottu (i) ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen 14 artiklaa, jossa kielletään kaikki syrjintä ja edellytetään lainmukaista yhdenvertaista kohtelua, (ii) neuvoston asetuksen (EY) N:o 207/2009 9 artiklaa, koska valituslautakunta ei ottanut huomioon kantajan aikaisempia oikeuksia, (iii) neuvoston asetuksen (EY) N:o 207/2009 75 ja 76 artiklaa, koska valituslautakunta ei ottanut huomioon kantajan määräajassa esittämiä tosiseikkoja ja todisteita, ja (iv) neuvoston asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohtaa, koska valituslautakunta teki virheen arvioidessaan sekaannusvaaraa.

26.2.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/30

Kanne 7.1.2011 — Bank Melli Iran v. neuvosto

(Asia T-7/11)

2011/C 63/58

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Bank Melli Iran (Teheran, Iran) (edustajat: asianajajat L. Defalque ja S. Woog)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto

Vaatimukset

—

Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä ja yhteisen kannan 2007/140/YUTP kumoamisesta tehdyn päätöksen 2010/413/YUTP muuttamisesta 25.10.2010 annetun neuvoston päätöksen 2010/644/YUTP (1) liitteessä olevan B osan 5 kohta ja Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä ja asetuksen (EY) N:o 423/2007 kumoamisesta 25.10.2010 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 961/2010 (2) liitteessä VIII olevan B osan 5 kohta sekä neuvoston 28.10.2010 päivättyyn kirjeeseen sisältyvä päätös on kumottava

—	on katsottava, että 26.10.2010 annetun neuvoston päätöksen (3) 20 artiklan 1 kohdan b alakohta ja neuvoston asetuksen (EY) (EU) N:o 961/2010 16 artiklan 2 kohdan a alakohta ovat lainvastaisia eikä niitä sovelleta kantajaan

—	neuvosto on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja tukeutuu seuraaviin kanneperusteisiin:

Ensimmäinen kanneperuste, jonka mukaan SEUT 215 artiklan 2 ja 3 kohtaa sekä SEU 40 artiklaa on rikottu, mikä merkitsee olennaisen menettelymääräyksen rikkomista, koska

—	YUTP-neuvosto on toteuttanut rajoittavia toimenpiteitä jättämättä minkäänlaista harkintavaltaa neuvostolle

—

päätös 2010/413/YUTP, johon asetus N:o 961/2010 perustuu, perustuu virheellisesti SEU 29 artiklaan, koska siinä ei määritellä unionin lähestymistapaa tiettyyn maantieteelliseen tai aihekohtaiseen kysymykseen, kuten SEU 29 artiklassa edellytetään, vaan siinä vahvistetaan nimenomaisia velvoitteita jäsenvaltioille ja niiden lainkäyttövaltaan kuuluville henkilöille

—	asetuksessa N:o 961/2010 ei ole tarvittavia säännöksiä oikeusturvasta SEUT 215 artiklan 3 kohdan vastaisesti.

Toinen kanneperuste, jonka mukaan unionin lainsäätäjä teki virheen valitessaan oikeusperustaa riidanalaiselle päätökselle ja asetukselle, koska pakotteita määrättiin kantajalle ja siihen liittyville yrityksille, jotka ovat oikeushenkilöitä ja ei-valtiollisia yksiköitä, joita YK:n turvallisuusneuvosto ei ole merkinnyt luetteloon. Kantaja väittää tähän liittyen seuraavaa:

—

vaikka SEU 29 ja SEUT 215 artikla ovat oikeutettuja oikeusperustoja, kun unionin toimielimet täytäntöönpanevat YK:n päätöslauselmaa, ne eivät välttämättä ole oikeutettuja, kun toteutetaan hallinnollisia toimenpiteitä, joihin kuuluu esimerkiksi oikeushenkilöiden ja ei-valtiollisten yksiköiden varojen jäädyttäminen

—	riidanalaiset toimet toteutettiin SEUT 75 artiklan perusteella, joten Euroopan parlamentti oli niissä mukana yhteispäätösmenettelyn puitteissa.

Kolmas kanneperuste, jonka mukaan riidanalainen päätös ja asetus annettiin yhdenvertaisen kohtelun ja syrjintäkiellon periaatteen vastaisesti, koska samantyyppisiä päätöksiä annettiin toisen oikeusperustan, esimerkiksi SEUT 75 artiklan, nojalla ja siis puitteissa, joihin kuuluu oikeudellisia takeita, jotka Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat antaneet, toisin kuin kantajaa koskevissa riidanalaisissa toimissa.

Neljäs kanneperuste, jonka mukaan riidanalaisen toimet toteutettiin kantajan puolustautumisoikeuksia ja erityisesti sen oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin loukaten, koska

—	kantaja ei saanut todisteita tai asiakirjoja neuvoston väitteiden tueksi, koska vuonna 2009 esitetyt ja vuonna 2010 vahvistetut lisäväitteet vuoden 2008 päätökseen olivat erittäin epämääräisiä, epäselviä ja mahdottomia kantajan vastata

—	kantajalta evättiin oikeus tutustua asiakirja-aineistoon sekä oikeus tulla kuulluksi

—	riidanalaisia toimia ei perusteltu riittävästi, mikä loukkaa kantajan oikeutta tehokkaaseen oikeussuojaan.

5)	Viides kanneperuste, jonka mukaan riidanalaisilla toimilla loukataan hyvän hallinnon ja luottamuksensuojan periaatteita neljännessä kanneperusteessa esitetyistä syistä.

6)	Kuudes kanneperuste, jonka mukaan neuvosto ei antanut tiedoksi päätöstään ja syitä luetteloon merkitsemiseen asetuksen N:o 961/2010 36 artiklan 3 kohdan ja 36 artiklan 4 kohdan vastaisesti; tässä säädetään päätöksen uudelleen tarkastelusta, jos huomautuksia esitetään.

Seitsemäs kanneperuste, jonka mukaan 26.7.2010 annetun neuvoston päätöksen 2010/413/YUTP soveltamisessa kantajaan syyllistyttiin ilmeiseen tulkintavirheeseen ja harkintavallan väärinkäyttöön, koska neuvosto tulkitsi virheellisesti 20 artiklan 1 kohdan b alakohtaa, kun se katsoi, että kantajan toiminta, joka kuvataan riidanalaisissa toimissa, täyttää vaatimukset, joita edellytetään, jotta toimintaa pidetään sellaisena, että siitä on määrättävä pakotteita.

Kahdeksas kanneperuste, jonka mukaan suhteellisuusperiaatetta ja omistusoikeutta koskevaan periaatetta on loukattu, koska neuvosto ei ottanut huomioon YK:n turvallisuusneuvoston päätöstä, jonka tulisi merkitä sitä, että 26.7.2010 annetun neuvoston päätöksen 2010/413/YUTP 20 artiklan 1 kohdan b alakohtaa ei sovelleta.

(1) EUVL L 281, s. 81

(2) EUVL L 281, s. 1

(3) Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä ja yhteisen kannan 2007/140/YUTP kumoamisesta 26.7.2010 annettu neuvoston päätös 2010/413/YUTP (EUVL L 195, s. 39)

26.2.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/31

Kanne 7.1.2011 — Iran Insurance v. neuvosto

(Asia T-12/11)

2011/C 63/59

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Iran Insurance Company (Teheran, Iran), (edustaja: asianajaja D. Luff)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto

Vaatimukset

—

Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä 25.10.2010 tehdyn neuvoston päätöksen 2010/644/YUTP (1) liitteessä olevan B jakson 21 kohta ja Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä 25.10.2010 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 961/2010 (2) liitteessä VIII olevan B jakson 21 kohta sekä kantajan komissiolta 23.11.2010 saamaan kirjeeseen sisältyvä päätös on kumottava

—	on todettava, ettei 26.7.2010 tehdyn neuvoston päätöksen 2010/413/YUTP (3) 20 artiklan 1 kohdan b alakohtaa ja neuvoston asetuksen N:o 961/2010 16 artiklan 2 kohtaa ja 26 artiklaa voida soveltaa kantajaan

—	neuvosto on velvoitettava korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja vaatii kanteellaan SEUT 263 artiklaan tukeutuen Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä 25.10.2010 tehdyn neuvoston päätöksen 2010/644/YUTP liitteessä olevan B jakson 21 kohdan ja Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä 25.10.2010 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 961/2010 liitteessä VIII olevan B jakson 21 kohdan sekä 25.10.2010 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 961/2010 16 artiklan 2 kohdan ja 26 artiklan kumoamista siltä osin kuin ne koskevat kantajaa, sekä myös komission kantajalle 28.10.2010 osoittamaan kirjeeseen sisältyvän päätöksen kumoamista.

Kantaja vetoaa vaatimustensa tueksi seuraaviin kanneperusteisiin.

Kantaja väittää ensinnäkin, että unionin tuomioistuin on toimivaltainen tutkimaan neuvoston päätöksen 2010/644/YUTP liitteessä olevan B jakson 21 kohdan ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 961/2010 liitteessä VIII olevan B jakson 21 kohdan sekä 28.10.2010 tehdyn päätöksen ja niiden unionin oikeuden yleisten periaatteiden mukaisuuden.

Lisäksi erityiset syyt kantajan luetteloon ottamiselle olivat virheelliset eivätkä neuvoston päätöksen 2010/413/YUTP 20 artiklan 1 kohdan b alakohdassa ja neuvoston asetuksen N:o 961/2010 16 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa säädetyt edellytykset täyty. On katsottava, ettei mainittuja säännöksiä voida soveltaa kantajaan. Neuvosto teki ilmeisen tosiseikkoja koskevan ja oikeudellisen virheen. Niinpä neuvoston päätöksen 2010/644/YUTP liitteessä olevan B jakson 21 kohta ja 25.10.2010 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 961/2010 liitteessä VIII olevan B jakson 21 kohta on kumottava.

Kantaja väittää kanteensa tueksi myös, että vuonna 2010 annetulla asetuksella ja samana vuonna tehdyllä päätöksellä loukataan kantajan puolustautumisoikeuksia ja erityisesti oikeutta tulla kuulluksi, koska sille ei toimitettu mitään neuvoston väitteitä tukevaa näyttöä tai asiakirjoja ja koska vuonna 2010 tehty päätös ja samana vuonna annettu asetus ovat hyvin epämääräisiä ja epäselviä, mistä syistä Iran Insurance Companyn on mahdotonta vastata niihin. Lisäksi kantajan ei annettu tutustua asiakirjoihin eikä sitä kuultu. Tämä merkitsee myös perustelujen puuttumista.

Lisäksi neuvoston päätöksen 2010/413/YUTP 24 artiklan 3 kohdassa edellytetään, että neuvosto ilmoittaa päätöksestään, mukaan lukien luetteloon ottamisen syyt, ja antaa sen tiedoksi, ja neuvoston päätöksen 2010/413/YUTP 24 artiklan 4 kohdassa säädetään päätöksen tutkimisesta uudelleen sen jälkeen, kun huomautukset on jätetty. Neuvosto rikkoi molempia säännöksiä. Koska neuvoston päätöksen 2010/413/YUTP 24 artiklan 3 ja 4 kohta on toistettu myös neuvoston asetuksen N:o 961/2010 36 artiklan 3 ja 4 kohdassa, myös jälkimmäistä säädöstä on rikottu.

Kantaja väittää myös, että neuvosto loukkasi hyvän hallinnon periaatetta, kun se arvioi kantajan tilannetta.

Lisäksi neuvosto loukkasi luottamuksensuoja periaatetta, kun se arvioi kantajan tilannetta.

Kantaja väittää myös, että neuvosto loukkasi kantajan omaisuudensuojaa ja suhteellisuusperiaatetta. On katsottava, ettei neuvoston päätöksen 2010/413/YUTP 20 artiklan 1 kohdan b alakohtaa ja neuvoston asetuksen N:o 961/2010 16 artiklan 2 kohtaa voida soveltaa kantajaan. Lisäksi myös neuvoston päätöksen 2010/413/YUTP 12 artiklalla ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 961/2010 26 artiklalla loukataan suhteellisuusperiaatetta, koska niissä kielletään erotuksetta vakuutusten ja jälleenvakuutusten tarjoaminen iranilaille yhteisöille. Niinpä on katsottava, ettei mainittuja säännöksiä voida soveltaa kantajaan.

Lisäksi kantaja väittää, että neuvoston asetus N:o 961/2010 on ristiriidassa SEUT 215 artiklan 2 ja 3 kohdan, jotka ovat sen oikeusperusta, sekä EUT 40 artiklan kanssa.

Lopuksi kantaja väittää, että vuoden 2010 asetus on annettu ja samanvuotinen päätös tehty oikeudenmukaisuusperiaatteen ja syrjntäkiellon periaatteen vastaisesti.

(1) Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä ja yhteisen kannan 2007/140/YUTP kumoamisesta tehdyn päätöksen 2010/413/YUTP muuttamisesta 25.10.2010 tehty neuvoston päätös (EUVL L 281, s 81).

(2) Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä ja asetuksen (EY) N:o 423/2007 kumoamisesta 25.10.2010 annettu neuvoston asetus (EUVL L 281, s. 1).

(3) Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä ja yhteisen kannan 2007/140/YUTP kumoamisesta 26.7.2010 tehty neuvoston päätös (EUVL L 195, s. 39).

26.2.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/32

Kanne 7.1.2011 — Post Bank v. neuvosto

(Asia T-13/11)

2011/C 63/60

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Post Bank (Teheran, Iran) (edustaja: asianajaja D. Luff)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto

Vaatimukset

—	On kumottava 25.10.2010 tehdyn neuvoston päätöksen 2010/644/YUTP (1) liitteessä olevan B osan 34 kohta ja 25.10.2010 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 961/2010 (2) liitteessä VIII olevan B osan 40 kohta

—	on todettava, että 26.7.2010 tehdyn neuvoston päätöksen 2010/413/YUTP (3) 20 artiklan 1 kohdan b alakohtaa ja asetusta N:o 961/2010 ei sovelleta kantajaan ja

—	neuvosto on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja vaatii kanteellaan SEUT 263 artiklan mukaisesti 25.10.2010 tehdyn neuvoston päätöksen 2010/644/YUTP liitteessä olevan B osan 34 kohdan ja Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä ja asetuksen (EY) N:o 423/2007 kumoamisesta 20.10.2010 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 961/2010 liitteessä VIII olevan B osan 40 kohdan ja 25.10. annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 961/2010 16 artiklan 2 kohdan kumoamista kantajaa koskevilta osin.

Kantajan vetoaa kanteensa tueksi seuraaviin kanneperusteisiin.

Kantaja väittää ensinnäkin, että unionin tuomioistuimella on toimivalta tutkia neuvoston päätöksen 2010/644/YUTP liitteessä olevan B osan 34 kohta ja neuvoston asetuksen N:o 961/2010 liitteessä VIII olevan B osan 40 kohta sekä 28.10.2010 tehty päätös ja se, ovatko nämä unionin oikeuden perusperiaatteiden mukaisia.

Lisäksi kantaja katsoo, että ne erityiset syyt, joiden perusteella kantaja on sisällytetty kyseessä olevaan luetteloon, ovat vääriä eivätkä päätöksen 2010/413/YUTP 20 artiklan 1 kohdan b alakohdan ja asetuksen N:o 961/2010 16 artiklan 2 kohdan a alakohdan b alakohdan ja 16 artiklan 4 kohdan mukaiset edellytykset täyty. Kantajan mukaan mainittuja säännöksiä ei voida soveltaa kantajaan. Tästä seuraa, että 25.10.2010 tehdyn neuvoston päätöksen 2010/644/YUTP liitteessä olevan B osan 34 kohta ja 25.10.2010 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 961/2010 liitteessä VIII olevan B osan 40 kohta on kumottava.

Kantaja väittää kanteensa tueksi myös, että vuonna 2010 annetulla asetuksella ja vuonna 2010 tehdyllä päätöksellä loukataan kantajan puolustautumisoikeuksia ja erityisesti sen oikeutta tulla kuulluksi, koska kantajalle ei esitetty mitään todisteita tai asiakirjoja neuvoston väitteiden tukemiseksi ja koska vuonna 2010 tehdyssä päätöksessä esitetyt väitteet ovat hyvin epämääräisiä, väitetysti epäselviä ja sellaisia, että Post Bankin on mahdotonta vastata niihin.

Lisäksi neuvoston päätöksen 2010/413/YUTP 24 artiklan 3 kohdassa neuvosto velvoitetaan ilmoittamaan päätöksistään ja antamaan ne tiedoksi luetteloon sisällyttämistä koskevine perusteineen ja neuvoston päätöksen 2010/413/YUTP 24 artiklan 4 kohdassa säädetään uudelleen tarkastelusta siinä tapauksessa, että asiassa on esitetty huomautuksia. Kantajan mukaan neuvosto on rikkonut näitä säännöksiä. Koska neuvoston päätöksen 2010/413/YUTP 24 artiklan 3 ja 4 kohta toistuvat neuvoston asetuksen N:o 961/2010 36 artiklan 3 ja 4 kohdassa, myös viimeksi mainittuja säännöksiä on rikottu.

Kantaja väittää myös, että neuvosto loukkasi kantajan tilannetta tutkiessaan hyvän hallinnon periaatetta.

Lisäksi neuvosto loukkasi kantajan tilannetta tutkiessaan luottamuksensuojan periaatetta.

Kantaja väittää lisäksi, että neuvosto loukkasi kantajan oikeutta omaisuuteen ja suhteellisuusperiaatetta. Se katsoo näin ollen, että on todettava, että neuvoston asetuksen N:o 2010/413/YUTP 20 artiklan 1 kohdan b alakohtaa ja neuvoston asetuksen N:o 961/2010 16 artiklan 2 kohtaa ei sovelleta kantajaan.

Lisäksi kantaja väittää, että neuvoston asetuksessa N:o 961/2010 rikotaan sen oikeudellisena perustana olevia SEUT 215 artiklan 2 ja 3 kohtaa sekä SEU 40 artiklaa.

Lopuksi kantaja esittää, että vuoden 2010 asetus on annettu ja vuoden 2010 päätös tehty siten, että niillä loukataan yhdenvertaisuusperiaatetta ja syrjimättömyysperiaatetta.

(1) Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä ja yhteisen kannan 2007/140/YUTP kumoamisesta tehdyn päätöksen 2010/413/YUTP muuttamisesta 25.10.2010 annettu neuvoston päätös 2010/644/YUTP (EUVL 2010 L 281, s. 81).

(2) Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä ja asetuksen (EY) N:o 423/2007 kumoamisesta 20.10.2010 annettu neuvoston asetus (EU) N:o 961/2010 (EUVL 2010 L 281, s. 1).

(3) Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä ja yhteisen kannan 2007/140/YUTP kumoamisesta

26.7.2010 tehty neuvoston päätös 2010/413/YUTP (EUVL 2010 L 195, s. 39).

26.2.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/34

Kanne 15.11.2010 — Psarras v. ENISA

(Asia F-118/10)

2011/C 63/61

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Aristidis Psarras (Heraklion, Kreikka) (edustajat: asianajajat E. Boigelot ja S. Woog)

Vastaaja: Euroopan verkko- ja tietoturvavirasto (ENISA)

Oikeusriidan kohde ja kuvaus

Yhtäältä sen päätöksen kumoaminen, jolla kantaja erotetaan viraston kirjanpitäjän virastaan ja nimitetään toinen henkilö tähän samaan virkaan. Toisaalta vaatimus siitä, että kantajalle on maksettava korvausta vahingosta, joka on aiheutunut riidanalaisista toimista ja kiusaamisesta, jonka kohteeksi kantaja väittää joutuneensa.

Vaatimukset

—	ENISA:n johtokunnan 7.2.2010 tekemä päätös, jolla kantaja erotetaan viraston kirjanpitäjän virastaan välittömästi ja nimitetään toinen henkilö kirjanpitäjän virkaan toistaiseksi, on kumottava

—	edellä mainitun 7.2.2010 tehdyn päätöksen liite 1 on kumottava, koska se on valmisteleva toimi; tämä liite 1 on pääjohtajan johtokunnalle tekemä ehdotus siitä, että kirjanpitäjän tehtävät annetaan vakituisesti toisen henkilön tehtäväksi ja kantaja erotetaan kirjanpitäjän virastaan

—	siltä osin kuin se on tarpeen, on kumottava 1.3.2010 tehty päätös, jonka pääjohtaja on tämän seurauksena tehnyt ja jolla kantaja siirretään henkilöstösääntöjen 7 artiklan mukaisesti toiseen tehtävään

—	näiden kumoamisten seurauksena kantajalle on palautettava viraston kirjanpitäjän virka

—	ENISA on velvoitettava maksamaan kantajalle 10 000 euroa korvauksena yhtäältä vahingosta, joka on aiheutunut riidanalaisista päätöksistä, ja toisaalta henkisestä kärsimyksestä, joka on aiheutunut kantajaan kohdistuneesta henkisestä häirinnästä; tätä summaa voidaan korottaa oikeudenkäynnin kuluessa

—	ENISA on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

26.2.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/34

Kanne 19.11.2010 — Cocchi ja Falcione v. komissio

(Asia F-122/10)

2011/C 63/62

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantajat: Giorgio Cocchi (Wezembeek-Oppem, Belgia) ja Nicola Falcione (Bryssel, Belgia) (edustajat: asianajajat S. Orlandi ja J.-N. Louis)

Vastaaja: Euroopan komissio

Oikeusriidan kohde ja kuvaus

Sen päätöksen kumoaminen, jolla peruutettiin kantajien eläkeoikeuksien siirtoa koskeva ehdotus, jonka kantajat olivat jo hyväksyneet.

Vaatimukset

—	12.2.2010 tehty päätös, jolla ”kumottiin”16.9.2009 tehty ehdotus, jonka Nicola Falcione oli hyväksynyt 9.10.2009 ja joka koski hänen eläkeoikeuksiensa siirtoa henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti, on kumottava

—	23.2.2010 tehty päätös, jolla ”kumottiin”13.10.2009 tehty ehdotus, jonka Giorgio Cocchi oli hyväksynyt 10.11.2010 ja joka koski hänen eläkeoikeuksiensa siirtoa henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti, on kumottava

—	vastaaja on velvoitettava korvaamaan Nicola Falcionelle 200 000 euroa ja Giorgio Cocchille 50 000 euroa

—	Euroopan komissio on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

26.2.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/34

Kanne 26.11.2010 — Labiri v. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea

(Asia F-124/10)

2011/C 63/63

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Vassiliki Labiri (Bryssel, Belgia) (edustajat: asianajajat S. Orlandi, A. Coolen, J.-N. Louis ja E. Marchal)

Vastaaja: Euroopan talous- ja sosiaalikomitea

Oikeusriidan kohde ja kuvaus

Päätös, jolla päätettiin lopettaa ilman enempiä toimenpiteitä hallinnollinen tutkintamenettely, joka oli aloitettu kantajan tehtyä valituksen henkisestä ahdistelusta, on kumottava.

Vaatimukset

—

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean pääsihteerin 18.1.2010 tekemä päätös, jonka mukaan yhtäkään kantajan yksikönpäällikköä vastaan esitettyä todistetta ei hyväksytä ja jonka mukaan hallinnollinen tutkintamenettely, jonka Euroopan talous- ja sosiaalikomitea ja Alueiden komitea olivat yhdessä aloittaneet kantajan tehtyä valituksen henkisestä ahdistelusta, on ilman enempiä toimenpiteitä lopetettava, on kumottava

—	Euroopan talous- ja sosiaalikomitea on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

		ISSN 1725-2490 doi:10.3000/17252490.C_2011.063.fin
Euroopan unionin virallinen lehti		C 63

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	54. vuosikerta 26. helmikuu 2011

Ilmoitusnumero	Sisältö	Sivu
	IV Tiedotteet
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET
	Euroopan unionin tuomioistuin
2011/C 063/01	Euroopan unionin tuomioistuimen viimeisin julkaisu Euroopan unionin virallisessa lehdessäEUVL C 55, 19.2.2011	1

	V Ilmoitukset
	TUOMIOISTUINKÄSITTELYYN LIITTYVÄT MENETTELYT
	Unionin tuomioistuin
2011/C 063/02	Asia C-120/08: Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 22.12.2010 (Bundesgerichtshofin (Saksa) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Bavaria NV v. Bayerischer Brauerbund eV (Ennakkoratkaisupyyntö — Asetus (ETY) N:o 2081/92 ja asetus (EY) N:o 510/2006 — Ajallinen soveltamisala — 14 artikla — Rekisteröinti yksinkertaistetussa menettelyssä — Tavaramerkkien ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen välinen suhde)	2

2011/C 063/03	Asia C-507/08: Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 22.12.2010 — Euroopan komissio v. Slovakian tasavalta (Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen — Valtiontuki — Yhtiön verovelan osittainen anteeksianto velkasaneerausmenettelyssä — Komission päätös, jolla tämä tuki todetaan yhteismarkkinoille soveltumattomaksi ja määrätään se takaisin perittäväksi — Päätöksen täytäntöönpanon laiminlyönti)	2

2011/C 063/04	Asia C-77/09: Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 22.12.2010 (Tribunale Amministrativo Regionale del Lazion (Italia) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Gowan Comércio Internacional e Serviços Lda v. Ministero della Salute (Kasvinsuojeluaineet — Direktiivi 2006/134/EY — Pätevyys — Fenarimolin käyttöä tehoaineena koskevat rajoitukset)	3

2011/C 063/05	Asia C-118/09: Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 22.12.2010 (Oberste Berufungs- und Disziplinarkommissionin (Itävalta) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Asia, jonka on pannut vireille Robert Koller (EY 234 artiklassa tarkoitettu käsite kansallinen tuomioistuin — Tutkintotodistusten tunnustaminen — Direktiivi 89/48/ETY — Asianajaja — Merkitseminen ammattikunnan luetteloon muussa kuin siinä jäsenvaltiossa, jossa tutkintotodistuksen vastaavuus on tunnustettu)	3

2011/C 063/06	Asia C-208/09: Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 22.12.2010 (Verwaltungsgerichtshofin (Itävalta) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Ilonka Sayn-Wittgenstein v. Landeshauptmann von Wien (Euroopan unionin kansalaisuus — Oikeus liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella — Jäsenvaltion perustuslain tasoinen laki aateluuden lakkauttamisesta tässä valtiossa — Tämän jäsenvaltion täysi-ikäisen kansalaisen sukunimi, joka on saatu lapseksiottamisen kautta toisessa jäsenvaltiossa, jossa hän asuu — Sukunimen osan muodostavat aatelisarvonimi ja aateluutta osoittava partikkeli — Ensimmäisen jäsenvaltion viranomaisten tekemä väestörekisterimerkintä — Merkinnän oikaisu viran puolesta — Aatelisarvonimen ja aateluutta osoittavan partikkelin poistaminen)	4

2011/C 063/07	Asia C-215/09: Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 22.12.2010 (markkinaoikeuden (Suomi) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Mehiläinen Oy ja Terveystalo Healthcare Oy, aiemmin Suomen Terveystalo Oyj v. Oulun kaupunki (Julkisia palveluhankintoja koskevat sopimukset — Direktiivi 2004/18/EY — Sekamuotoinen sopimus — Sopimus, joka on tehty hankintaviranomaisen ja siitä erillisen yksityisen yhtiön välillä — Terveydenhuoltopalveluja suorittavan yhteisyrityksen perustaminen tasaosuuksin — Sopimuskumppanien sitoumus hankkia yhteisyritykseltä neljän vuoden siirtymäkauden ajan terveydenhuoltopalvelut, jotka niiden on tarjottava työntekijöilleen)	4

2011/C 063/08	Asia C-245/09: Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 22.12.2010 (Arbeidshof te Brusselin (Belgia) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Omalet NV v. Rijksdienst voor Sociale Zekerheid (Palvelujen tarjoamisen vapaus — EY 49 artikla — Jäsenvaltioon sijoittautunut urakoitsija — Samaan jäsenvaltioon sijoittautuneiden sopimuspuolten käyttäminen — Täysin jäsenvaltion sisäinen tilanne — Ennakkoratkaisupyynnön tutkimatta jättäminen)	5

2011/C 063/09	Asia C-273/09: Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 22.12.2010 (Rechtbank Haarlemin (Alankomaat) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Premis Medical BV v. Inspecteur van de Belastingdienst/Douane Rotterdam, kantoor Laan op Zuid (Asetus (EY) N:o 729/2004 — Tavaran rollaattori luokittelu yhdistettyyn nimikkeistöön — Nimike 9021 — Nimike 8716 — Oikaisu — Pätevyys)	5

2011/C 063/10	Asia C-277/09: Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 22.12.2010 (Court of Sessionin (Scotland) (Edinburgh, Yhdistynyt kuningaskunta) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — The Commissioners for Her Majesty's Revenue & Customs v. RBS Deutschland Holdings GmbH (Kuudes arvonlisäverodirektiivi — Vähennysoikeus — Ajoneuvojen hankkiminen ja käyttäminen leasingtoimintaan — Kahden jäsenvaltion verojärjestelmien väliset erot — Väärinkäytön kielto)	6

2011/C 063/11	Asia C-304/09: Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 22.12.2010 — Euroopan komissio v. Italian tasavalta (Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen — Valtiontuki — Hiljattain pörssissä noteeratuille yhtiöille myönnetty tuki — Takaisinperintä)	6

2011/C 063/12	Asia C-338/09: Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 22.12.2010 (Unabhängiger Verwaltungssenat Wienin (Itävalta) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Yellow Cab Verkehrsbetriebs GmbH v. Landeshauptmann von Wien (Palvelujen tarjoamisen vapaus — Sijoittautumisvapaus — Kilpailusäännöt — Kabotaasiliikenne — Kansalliset henkilöiden linja-autokuljetukset linjaliikenteessä — Linjaliikennelupaa koskeva hakemus — Konsessio — Luvan myöntämisedellytykset — Kotipaikka tai kiinteä toimipaikka asianomaisen jäsenvaltion alueella — Tulojen aleneminen, joka vaarantaa jo annetun konsession piiriin kuuluvan linjan liikennöinnin kannattavuuden)	7

2011/C 063/13	Asia C-351/09: Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 22.12.2010 — Euroopan komissio v. Maltan tasavalta (Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen — Ympäristö — Direktiivi 2000/60/EY — 8 ja 15 artikla — Sisämaan pintavesien tila — Seurantaohjelmien laatiminen ja käynnistäminen — Laiminlyönti — Yhteenvetojen antaminen seurantaohjelmista — Laiminlyönti)	7

2011/C 063/14	Asia C-393/09: Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 22.12.2010 (Nejvyšší správní soudin (Tšekin tasavalta) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Bezpečnostní softwarová asociace — Svaz softwarové ochrany v. Ministerstvo kultury (Immateriaalioikeus — Direktiivi 91/250/ETY — Tietokoneohjelmien oikeudellinen suoja — Käsite tietokoneohjelman kaikki ilmaisumuodot — Ohjelman graafisen käyttöliittymän kuuluminen käsitteen piiriin — Tekijänoikeus — Direktiivi 2001/29/EY — Tekijänoikeus ja lähioikeudet tietoyhteiskunnassa — Graafisen käyttöliittymän lähettäminen televisiossa — Teoksen välittäminen yleisölle)	8

2011/C 063/15	Asia C-438/09: Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 22.12.2010 (Naczelny Sąd Administracyjnyn (Puolan tasavalta) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Bogusław Juliusz Dankowski v. Dyrektor Izby Skarbowej w Łodzi (Kuudes arvonlisäverodirektiivi — Oikeus vähentää ostoihin sisältyvä arvonlisävero — Suoritetut palvelut — Verovelvollinen, joka ei ole kirjautunut arvonlisäverorekisteriin — Arvonlisäverotusta varten pakolliset maininnat laskussa — Kansallinen verosäännöstö — Kuudennen arvonlisäverodirektiivin 17 artiklan 6 kohtaan perustuva vähennysoikeuden rajoittaminen)	8

2011/C 063/16	Asia C-488/09: Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 22.12.2010 (Tribunal Supremon (Espanja) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Asociación de Transporte International por Carretera (ASTIC) v. Administración General del Estado (TIR-yleissopimus — Yhteisön tullikoodeksi — TIR-carnet’lla suoritettu kuljetus — Takaajayhdistys — Sääntöjenvastainen purkaminen — Rikkomuksen tapahtumapaikan määrittäminen — Tuontitullien kantaminen)	9

2011/C 063/17	Asia C-517/09: Unionin tuomioistuimen tuomio (kuudes jaosto) 22.12.2010 (Collège d'autorisation et de contrôle du Conseil supérieur de l'audiovisuelin (Belgia) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — RTL Belgium SA:ta, aiemmin TVi SA:ta, koskevassa asiassa (Direktiivi 89/552/ETY — Televisiolähetyspalvelut — Collège d’autorisation et de contrôle du Conseil supérieur de l’audiovisuel — SEUT 267 artiklassa tarkoitetun kansallisen tuomioistuimen käsite — Unionin tuomioistuimen toimivallan puuttuminen)	9

2011/C 063/18	Asia C-524/09: Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 22.12.2010 (Tribunal administratif de Paris'n (Ranska) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Ville de Lyon v. Caisse des dépôts et consignations (Ennakkoratkaisupyyntö — Århusin yleissopimus — Direktiivi 2003/4/EY — Ympäristötiedon julkinen saatavuus — Direktiivi 2003/87/EY — Kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmä — Asetus (EY) N:o 2216/2004 — Standardoitu ja suojattu rekisterijärjestelmä — Tiedonsaanti kasvihuonekaasujen päästöoikeuksia koskevista tapahtumista — Tietojen epääminen — Keskusvalvoja — Kansallisten rekisterien valvojat — Rekisterien sisältämien tietojen luottamuksellisuus — Poikkeukset)	10

2011/C 063/19	Asia C-12/10: Unionin tuomioistuimen tuomio (seitsemäs jaosto) 22.12.2010 (Finanzgericht Düsseldorfin (Saksa) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Lecson Elektromobile GmbH v. Hauptzollamt Dortmund (Yhteinen tullitariffi — Tariffiluokittelu — Yhdistetty nimikkeistö — XVII jakso — Kulkuneuvot, ilma-alukset ja alukset sekä niihin rinnastettavat kuljetusvarusteet — 87 ryhmä — Kuljetusvälineet ja kulkuneuvot, muut kuin rautatien tai raitiotien liikkuvaan kalustoon kuuluvat, sekä niiden osat ja tarvikkeet — Nimikkeet 8703 ja 8713 — Yhden henkilön kuljettamiseen tarkoitetut kolmi- tai nelipyöräiset sähköajoneuvot, joiden suurin nopeus on 6–15 km/h ja jotka on varustettu erillisellä ja säädettävissä olevalla ohjaustangolla, eli niin sanotut sähkömopedit)	11

2011/C 063/20	Asia C-116/10: Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 22.12.2010 (Cour de cassation du Grand-Duché de Luxembourgin (Luxemburg) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — État du Grand-duché de Luxembourg ja Administration de l’enregistrement et des domaines v. Pierre Feltgen (Bacino Charter Company SA:n konkurssipesän hoitaja) ja Bacino Charter Company SA (Kuudes arvonlisäverodirektiivi — Vapautukset — 15 artiklan 4 alakohdan a alakohta ja 5 alakohta — Merialusten vuokrauksen vapautus arvonlisäverosta — Soveltamisala)	11

2011/C 063/21	Asia C-276/10: Unionin tuomioistuimen tuomio (kahdeksas jaosto) 22.12.2010 — Euroopan komissio v. Tšekin tasavalta (Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen — Ympäristö — Direktiivi 2006/118/EY — Pohjaveden suojelu pilaantumiselta ja huononemiselta — Säädetyssä määräajassa tapahtuvan täytäntöönpanon laiminlyönti)	12

2011/C 063/22	Asia C-287/10: Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 22.12.2010 (Tribunal administratifin (Luxemburg) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Tankreederei I SA v. Directeur de l'administration des contributions directes (Palvelujen tarjoamisen vapaus — Pääomien vapaa liikkuvuus — Investointeja koskeva veronhuojennus — Veronhuojennuksen myöntämisen edellytys, joka koskee investoinnin fyysistä hyödyntämistä kotimaassa — Toisissa jäsenvaltioissa hyödynnettävien sisävesiliikenteeseen tarkoitettujen alusten käyttäminen)	12

2011/C 063/23	Asia C-491/10 PPU: Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 22.12.2010 (Oberlandesgericht Cellen (Saksa) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Joseba Andoni Aguirre Zarraga v. Simone Pelz (Oikeudellinen yhteistyö yksityisoikeudellisissa asioissa — Asetus (EY) N:o 2201/2003 — Tuomioistuimen toimivalta sekä tuomioiden tunnustaminen ja täytäntöönpano avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa — Vanhempainvastuu — Oikeus lapsen huoltoon — Lapsikaappaus — 42 artikla — Sellaisen toimivaltaisen (espanjalaisen) tuomioistuimen antaman tuomion, josta on annettu todistus ja jossa määrätään lapsen palauttamisesta, täytäntöönpano — (Saksalaisen) tuomioistuimen, jolle pyyntö on esitetty, toimivalta evätä kyseisen tuomion täytäntöönpano, jos lapsen oikeuksia on vakavasti loukattu)	12

2011/C 063/24	Asia C-336/08: Unionin tuomioistuimen määräys (kolmas jaosto) 14.10.2010 (Landessozialgericht Berlinin (Saksa) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Christel Reinke v. AOK Berlin (Ennakkoratkaisupyyntö — Lausunnon antamisen raukeaminen)	13

2011/C 063/25	Asia C-334/09: Unionin tuomioistuimen määräys (kuudes jaosto) 2.12.2010 (Verwaltungsgericht Meiningenin (Saksa) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Frank Scheffler v. Landkreis Wartburgkreis (Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 104 artiklan 3 kohdan ensimmäinen alakohta — Direktiivi 91/439/ETY — Ajokorttien vastavuoroinen tunnustaminen — Kansallisesta ajokortista luopuminen sen jälkeen, kun enimmäispisteraja on erilaisten säännösten rikkomisen vuoksi saavutettu — Toisessa jäsenvaltiossa myönnetty ajokortti — Asuinpaikkajäsenvaltiossa sen jälkeen, kun uusi ajokortti on saatu toisessa jäsenvaltiossa, saatu kielteinen lääketieteellis-psykologinen asiantuntijalausunto — Ajo-oikeuden määräaikainen peruuttaminen ensimmäisen jäsenvaltion alueella — Toisen jäsenvaltion myöntämän ajokortin haltijan asuinpaikkajäsenvaltion mahdollisuus soveltaa mainittuun ajokorttiin ajo-oikeuden rajoittamista tai poistamista taikka sen määräaikaista tai pysyvää peruuttamista koskevia kansallisia säännöksiään — Edellytykset — Käsitteen uuden ajokortin saamisen jälkeinen käyttäytyminen tulkinta)	13

2011/C 063/26	Asia C-20/10: Unionin tuomioistuimen määräys (kuudes jaosto) 11.11.2010 (Tribunale di Tranin (Italia) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Vino Cosimo Damiano v. Poste Italiane SpA (Työjärjestyksen 104 artiklan 3 kohta — Sosiaalipolitiikka — Direktiivi 1999/70/EY — Määräaikaista työtä koskevan puitesopimuksen 3 ja 8 lauseke — Julkisen sektorin määräaikaiset työsopimukset — Ensimmäinen tai ainoa sopimus — Velvollisuus ilmoittaa objektiiviset syyt — Poistaminen — Työntekijöiden suojelun yleisen tason alentuminen — Syrjintäkiellon periaate — EY 82 ja EY 86 artikla)	14

2011/C 063/27	Asia C-22/10 P: Unionin tuomioistuimen määräys (viides jaosto) 27.10.2010 — REWE-Zentral AG v. Sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit), Aldi Einkauf GmbH & Co. OHG (Valitus — Yhteisön tavaramerkki — Väitemenettely — Sanamerkin Clina rekisteröiminen yhteisön tavaramerkiksi — Aikaisempi yhteisön sanamerkki CLINAIR — Rekisteröinnin esteet — Suhteellinen hylkäysperuste — Sekaannusvaaran arviointi — Asetuksen (EY) N:o 40/94 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)	15

2011/C 063/28	Asia C-102/10: Unionin tuomioistuimen määräys (kahdeksas jaosto) 28.10.2010 (Judecătoria Focșanin (Romania) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Frăsina Bejan v. Tudorel Mușat (Työjärjestys — 92 artiklan 1 kohta, 103 artiklan 1 kohta ja 104 artiklan 3 kohdan ensimmäinen ja toinen alakohta — Jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen — Pakollinen liikennevakuutusjärjestelmä — Vapaaehtoinen vakuutussopimus — Soveltamatta jättäminen)	15

2011/C 063/29	Asia C-193/10: Unionin tuomioistuimen määräys (kahdeksas jaosto) 9.12.2010 (Finanzgericht Düsseldorfin (Saksa) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — KMB Europe BV v. Hauptzollamt Duisburg (Työjärjestyksen 104 artiklan 3 kohdan ensimmäinen alakohta — Yhteinen tullitariffi — Yhdistetty nimikkeistö — Tariffiluokittelu — MP3-mediasoitin — Nimike 8521 — Videosignaalien tallennus- tai toistolaitteet)	16

2011/C 063/30	Asia C-199/10: Unionin tuomioistuimen määräys (viides jaosto) 22.11.2010 (Supremo Tribunal Administrativon (Portugali) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Secilpar — Sociedade Unipessoal SL v. Fazenda Pública (Työjärjestyksen 104 artiklan 3 kohdan ensimmäinen alakohta — EY 56 ja EY 58 artikla — Osinkojen verotus — Lähdevero — Kansallinen verolainsäädäntö, jonka mukaan maassa asuville yhtiöille maksetut osingot vapautetaan verosta)	16

2011/C 063/31	Asia C-377/10: Unionin tuomioistuimen määräys (viides jaosto) 6.12.2010 (Tribunalul Doljin (Romania) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Adrian Băilă v. Administrația Finanțelor Publice a Municipiului Craiova, Administrația Fondului pentru Mediu (Ennakkoratkaisupyyntö — Ei yhteyttä kansallisessa tuomioistuimessa käsiteltävän asian tosiseikkoihin tai oikeudenkäynnin kohteeseen — Tutkimatta jättäminen)	17

2011/C 063/32	Asia C-439/10: Unionin tuomioistuimen määräys (viides jaosto) 7.12.2010 (Curtea de Apel Bacăun (Romania) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — SC DRA SPEED SRL v. Direcția Generală a Finanțelor Publice Bacău, Administrația Finanțelor Publice Bacău (Ennakkoratkaisupyyntö — Tosiseikkojen kuvaus puuttuu — Tutkimatta jättäminen)	17

2011/C 063/33	Asia C-440/10: Unionin tuomioistuimen määräys (viides jaosto) 7.12.2010 (Curtea de Apel Bacăun (Romania) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — SC SEMTEX SRL v. Direcția Generală a Finanțelor Publice Bacău, Administrația Finanțelor Publice Bacău (Ennakkoratkaisupyyntö — Tosiseikkojen kuvaus puuttuu — Tutkimatta jättäminen)	18

2011/C 063/34	Asia C-441/10: Unionin tuomioistuimen määräys (viides jaosto) 7.12.2010 (Curtea de Apel Bacăun esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Ioan Anghel v. Direcția Generală a Finanțelor Publice Bacău, Administrația Finanțelor Publice Bacău (Ennakkoratkaisupyyntö — Tosiseikkojen kuvaus puuttuu — Tutkimatta jättäminen)	18

2011/C 063/35	Asia C-262/88 INT: Manuel Enrique Peinado Guitartin 26.5.2010 esittämä tulkintapyyntö asiassa C-262/88, Barber, 17.5.1990 annetusta tuomiosta	18

2011/C 063/36	Asia C-549/10 P: Valitus, jonka Tomra Systems ASA, Tomra Europe AS, Tomra Systems GmbH, Tomra Systems BV, Tomra Leergutsysteme GmbH, Tomra Systems AB ja Tomra Butikksystemer AG ovat tehneet 22.11.2010 unionin yleisen tuomioistuimen (viides jaosto) asiassa T-155/06, Tomra Systems ASA, Tomra Europe AS, Tomra Systems GmbH, Tomra Systems BV, Tomra Leergutsysteme GmbH, Tomra Systems AB ja Tomra Butikksystemer AS v. Euroopan komissio, 9.9.2010 antamasta tuomiosta	18

2011/C 063/37	Asia C-562/10: Kanne 30.11.2010 — Euroopan komissio v. Saksan liittotasavalta	19

2011/C 063/38	Asia C-566/10 P: Valitus, jonka Italian tasavalta on tehnyt 2.12.2010 unionin yleisen tuomioistuimen (kuudes jaosto) yhdistetyissä asioissa T-166/07 ja T-285/07, Italian tasavalta v. Euroopan komissio, 13.9.2010 antamasta tuomiosta	21

2011/C 063/39	Asia C-567/10: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Cour constitutionnelle (Belgia) on esittänyt 3.12.2010 — Inter-Environnement Bruxelles ASBL, Pétitions-Patrimoine ASBL, Atelier de Recherche et d’Action Urbaines ASBL v. Gouvernement de la Région de Bruxelles-Capitale	22

2011/C 063/40	Asia C-570/10: Kanne 6.12.2010 — Euroopan komissio vastaan Irlanti	22

2011/C 063/41	Asia C-601/10: Kanne 17.12.2010 — Euroopan komissio v. Helleenien tasavalta	22

2011/C 063/42	Asia C-6/11: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka High Court of Justice (Chancery Division) (Yhdistynyt kuningaskunta) on esittänyt 5.1.2011 — Daiichi Sankyo Company v. Comptroller-General of Patents	23

2011/C 063/43	Asia C-16/11: Kanne 11.1.2011 — Euroopan komissio v. Viron tasavalta	24

2011/C 063/44	Asia C-60/09: Unionin tuomioistuimen presidentin määräys 1.12.2010 (Tribunale Amministrativo Regionale della Campanian (Italia) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Lucio Rubano v. Regione Campania, Comune di Cusano Mutri	24

2011/C 063/45	Asia C-116/09: Unionin tuomioistuimen kahdeksannen jaoston puheenjohtajan määräys 7.12.2010 — (Bezirksgericht Ried i.I:n (Itävalta) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Rikosoikeudenkäynti Antonio Formatoa, Lenka Rohackovaa, Torsten Kuntzia, Gardel Jong Atenia, Hubert Kanatschnigia, Jarmila Szabovaa, Zdenka Powerovaa ja Nousia Nettunoa vastaan	24

2011/C 063/46	Asia C-387/09: Unionin tuomioistuimen presidentin määräys 30.11.2010 (Juzgado Mercantil no 1 de Santa Cruz de Tenerifen — (Espanja) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Entidad de Gestión de Derechos de los Productores Audiovisuales (EGEDA) v. Magnatrading SL	24

2011/C 063/47	Asia C-33/10: Unionin tuomioistuimen presidentin määräys 8.12.2010 — Euroopan komissio v. Tanskan kuningaskunta	25

2011/C 063/48	Asia C-208/10: Unionin tuomioistuimen presidentin määräys 23.11.2010 — Euroopan komissio v. Portugalin tasavalta	25

	Unionin yleinen tuomioistuin
2011/C 063/49	Asia T-382/08: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 18.1.2011 — Advance Magazine Publishers v. SMHV — Capela & Irmãos (VOGUE) (Yhteisön tavaramerkki — Väitemenettely — Hakemus sanamerkin VOGUE rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi — Aikaisempi kansallinen sanamerkki VOGUE Portugal — Aikaisempaa tavaramerkkiä ei ole käytetty tosiasiallisesti — Asetuksen (EY) N:o 40/94 43 artiklan 2 ja 3 kohta (joista on tullut asetuksen (EY) N:o 207/2009 42 artiklan 2 ja 3 kohta))	26

2011/C 063/50	Asia T-336/09: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 19.1.2011 — Häfele v. SMHV — Topcom Europe (Topcom) (Yhteisön tavaramerkki — Väitemenettely — Hakemus sanamerkin Topcom rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi — Aikaisemmat yhteisön ja Beneluxin sanamerkit TOPCOM — Suhteellinen hylkäysperuste — Sekaannusvaara — Tavaroiden samankaltaisuus — Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)	26

2011/C 063/51	Asia T-411/09: Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 12.1.2011 — Terezakis v. komissio (Oikeus tutustua asiakirjoihin — Asetus (EY) N:o 1049/2001 — Asiakirjoihin tutustumista koskevan oikeuden osittainen epääminen — Riidanalaisen toimen korvaaminen toisella oikeudenkäynnin aikana — Vaatimusten mukauttamisesta kieltäytyminen — Lausunnon antamisen raukeaminen)	26

2011/C 063/52	Asia T-563/10 P: Valitus, jonka Patrizia De Luca on tehnyt 10.12.2010 virkamiestuomioistuimen asiassa F-20/06, De Luca v. komissio, 30.9.2010 antamasta tuomiosta	27

2011/C 063/53	Asia T-570/10: Kanne 17.12.2010 — Environmental Manufacturing v. SMHV — Wolf (suden pään kuva)	27

2011/C 063/54	Asia T-571/10: Kanne 16.12.2010 — Fabryka Łożysk Tocznych-Kraśnik v. SMHV — Impexmetal (FŁT-1)	28

2011/C 063/55	Asia T-580/10: Kanne 22.12.2010 — Wohlfahrt v. SMHV — Ferrero (Kindertraum)	29

2011/C 063/56	Asia T-581/10: Kanne 23.12.2010 — X Technology Swiss v. SMHV — Brawn (X-Undergear)	29

2011/C 063/57	Asia T-585/10: Kanne 17.12.2010 — Aitic Penteo v. SMHV — Atos Worldline (PENTEO)	30

2011/C 063/58	Asia T-7/11: Kanne 7.1.2011 — Bank Melli Iran v. neuvosto	30

2011/C 063/59	Asia T-12/11: Kanne 7.1.2011 — Iran Insurance v. neuvosto	31

2011/C 063/60	Asia T-13/11: Kanne 7.1.2011 — Post Bank v. neuvosto	32

	Virkamiestuomioistuin
2011/C 063/61	Asia F-118/10: Kanne 15.11.2010 — Psarras v. ENISA	34

2011/C 063/62	Asia F-122/10: Kanne 19.11.2010 — Cocchi ja Falcione v. komissio	34

2011/C 063/63	Asia F-124/10: Kanne 26.11.2010 — Labiri v. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea	34

2011/C 063/64	Asia F-128/10: Kanne 30.12.2010 — Mora Carrasco ym. v. parlamentti	35