18.12.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 346/1

---

2010/C 346/01

Euroopan unionin tuomioistuimen viimeisin julkaisu Euroopan unionin virallisessa lehdessä

EUVL C 328, 4.12.2010

Luettelo aiemmista julkaisuista

EUVL C 317, 20.11.2010

EUVL C 301, 6.11.2010

EUVL C 288, 23.10.2010

EUVL C 274, 9.10.2010

EUVL C 260, 25.9.2010

EUVL C 246, 11.9.2010

Nämä tekstit ovat saatavilla:

EUR-Lex: http://eur-lex.europa.eu

---

18.12.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 346/2

---

Unionin yleisen tuomioistuimen uuden jäsenen virkavalan vannominen

2010/C 346/02

Euroopan unionin jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätöksellä 18.11.2010 (1) tuomariksi unionin yleiseen tuomioistuimeen toimikaudeksi 26.11.2010–31.8.2016 nimitetty Andrei Popescu vannoi virkavalansa 26.11.2010.

---

(1)  EUVL L 306, 23.11.2010, s. 76.

---

18.12.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 346/2

---

Tuomari Andrei Popescun sijoittuminen jaostoihin

2010/C 346/03

Tuomari Andrei Popescun astuttua tehtäväänsä unionin yleinen tuomioistuin päätti täysistunnossaan 29.11.2010 muuttaa 20.9.2010 tekemäänsä päätöstä, sellaisena kun se on muutettuna 26.10.2010 tehdyllä päätöksellä, tuomareiden jakautumisesta jaostoihin.

29.11.2010 lähtien Bulgarian jäsenen tehtäväänsä ryhtymiseen saakka seuraavien jaostojen kokoonpanot ovat:

Laajennettu toinen jaosto, jossa asian käsittelemiseen osallistuu viisi tuomaria

jaoston puheenjohtaja Forwood, tuomarit Dehousse, Wiszniewska-Białecka, Prek, Schwarcz ja Popescu

Toinen jaosto, jossa asian käsittelemiseen osallistuu kolme tuomaria

jaoston puheenjohtaja Forwood

a)	tuomarit Dehousse ja Popescu

b)	tuomarit Dehousse ja Schwarcz

c)	tuomarit Schwarcz ja Popescu

Laajennettu seitsemäs jaosto, jossa asian käsittelemiseen osallistuu viisi tuomaria

jaoston puheenjohtaja Dittrich, tuomarit Dehousse, Wiszniewska-Białecka, Prek, Schwarcz ja Popescu

---

18.12.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 346/3

---

Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 14.10.2010 — Euroopan komissio v. Itävallan tasavalta

(Asia C-535/07) (1)

(Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen - Direktiivit 79/409/ETY ja 92/43/ETY - Luonnonvaraisten lintujen suojelu - Erityissuojelualueiden virheellinen osoittaminen ja riittämätön oikeudellinen suojelu)

2010/C 346/04

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: R. Sauer ja D. Recchia)

Vastaaja: Itävallan tasavalta (asiamiehet: E. Riedl, E. Pürgy ja K. Drechsel)

Väliintulija, joka tukee vastaajan vaatimuksia: Saksan liittotasavalta (asiamiehet: M. Lumma ja J. Möller)

Oikeudenkäynnin kohde

Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen — Luonnonvaraisten lintujen suojelusta 2.4.1979 annetun neuvoston direktiivin 79/409/ETY (EYVL L 103, s. 1) 4 artiklan 1 ja 2 kohdan ja luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta 21.5.1992 annetun neuvoston direktiivin 92/43/ETY (EYVL L 206, s. 7) 6 artiklan 2 kohdan, tarkasteltuna yhdessä sen 7 artiklan kanssa, rikkominen — Lintulajien suojelemiseen sopivan alueen erityissuojelualueeksi osoittamatta jättäminen (”Hansag”) ja toisen alueen virheellinen osoittaminen (”Niedere Tauern”) — Yhteisön oikeuteen perustuvia vaatimuksia vastaavan oikeudellisen suojelun takaamatta jättäminen jo osoitetuille erityissuojelualueille

Tuomiolauselma

1)

Koska Itävallan tasavalta — ei ole luokitellut Hansagin aluetta Burgenlandin osavaltiossa erityissuojelualueeksi eikä rajannut Niedere Tauernin erityissuojelualuetta Steiermarkin osavaltiossa asianmukaisesti lintutieteellisten kriteerien perusteella luonnonvaraisten lintujen suojelusta 2.4.1979 annetun neuvoston direktiivin 79/409/ETY 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti — eikä suojellut Maltschin, Wiesengebiete im Freiwaldin, Pfeifer Angerin, Oberes Donautalin ja Untere Traunin erityissuojelualueita Oberösterreichin osavaltiossa eikä Verwallin erityissuojelualuetta Voralbergin osavaltiossa oikeudellisesti tavalla, joka on direktiivin 79/409 4 artiklan ja luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta 21.5.1992 annetun neuvoston direktiivin 92/43/ETY 6 artiklan 2 kohdan, tarkasteltuna yhdessä tämän direktiivin 7 artiklan kanssa, vaatimusten mukainen, se ei ole noudattanut näiden säännösten mukaisia velvoitteitaan.

2)	Kanne hylätään muilta osin.

3)	Euroopan komissio, Itävallan tasavalta ja Saksan liittotasavalta vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.

---

(1)  EUVL C 51, 23.2.2008.

---

18.12.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 346/3

---

Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 21.10.2010 (Rechtbank ’s-Gravenhagen (Alankomaat) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Latchways plc ja Eurosafe Solutions BV v. Kedge Safety Systems BV ja Consolidated Nederland BV

(Asia C-185/08) (1)

(Direktiivi 89/106/ETY - Rakennusalan tuotteet - Direktiivi 89/686/ETY - Henkilönsuojaimet - Päätös 93/465/ETY - CE-merkintä - Putoamiselta suojaavat kiinnityslaitteet, joita käytetään katoilla tehtävissä töissä - EN 795 -standardi)

2010/C 346/05

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Rechtbank ’s-Gravenhage

Pääasian asianosaiset

Kantajat: Latchways plc ja Eurosafe Solutions BV

Vastaajat: Kedge Safety Systems BV ja Consolidated Nederland BV

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Rechtbank ’s-Gravenhage — Rakennusalan tuotteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 21.12.1988 annetun neuvoston direktiivin 89/106/ETY (EYVL 1989, L 40, s. 12), henkilönsuojaimia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 21.12.1989 annetun neuvoston direktiivin 89/686/ETY (EYVL L 399, s. 18) ja teknistä yhdenmukaistamista koskevien direktiivien vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjen eri vaiheissa käytettäviksi tarkoitetuista moduuleista ja CE-merkinnän kiinnittämistä koskevista säännöistä ja käytöstä 22.7.1993 tehdyn neuvoston päätöksen (EYVL L 220, s. 23) tulkinta — Pysyvästi paikoillaan olevat putoamiselta suojaavat kiinnityslaitteet rakennuksilla — Eurooppalainen standardi EN 795

Tuomiolauselma

1)

Luokan A1 kiinnityslaitteita koskevat EN 795 -standardin vaatimukset eivät kuulu henkilönsuojaimia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 21.12.1989 annetun neuvoston direktiivin 89/686/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna 29.9.2003 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1882/2003, soveltamisalaan, ne eivät näin ollen kuulu unionin oikeuden yhteyteen eikä unionin tuomioistuin ole siten toimivaltainen tulkitsemaan niitä.

2)

Pääasiassa kyseessä olevan kaltaiset kiinnityslaitteet, joita ei ole tarkoitettu niiden käyttäjän kannettaviksi tai pidettäviksi, eivät kuulu direktiivin 89/686, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 1882/2003, soveltamisalaan sellaisinaan eivätkä siitä syystä, että ne on tarkoitus liittää henkilönsuojaimeen.

3)

Pääasiassa kyseessä olevan kaltaiset kiinnityslaitteet, jotka muodostavat osan rakennuskohdetta, johon ne on kiinnitetty kyseisen kohteen katon käyttö- ja huoltoturvallisuuden varmistamiseksi, kuuluvat rakennusalan tuotteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 21.12.1988 annetun neuvoston direktiivin 89/106/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 1882/2003, soveltamisalaan.

4)

Teknistä yhdenmukaistamista koskevien direktiivien vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjen eri vaiheissa käytettäviksi tarkoitetuista moduuleista ja CE-merkinnän kiinnittämistä koskevista säännöistä ja käytöstä 22.7.1993 tehdyn neuvoston päätöksen 93/465/ETY mukaan ei ole mahdollista, että CE-merkintä kiinnitetään vapaaehtoisesti tuotteeseen, joka ei kuulu sen direktiivin soveltamisalaan, jonka perusteella se kiinnitetään, vaikka tämä tuote täyttäisi kyseisessä direktiivissä määritellyt tekniset vaatimukset.

---

(1)  EUVL C 197, 2.8.2008.

---

18.12.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 346/4

---

Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 14.10.2010 — Deutsche Telekom AG v. Euroopan komissio, Vodafone D2 GmbH, aiemmin Vodafone AG & Co. KG, aiemmin Arcor AG & Co. KG ym.

(Asia C-280/08 P) (1)

(Muutoksenhaku - Kilpailu - EY 82 artikla - Telepalvelumarkkinat - Oikeus käyttää perinteisen toimijan kiinteää verkkoa - Kilpailijoille tarjotuista televerkkopalveluista perityt tukkuhinnat - Loppukäyttäjille tarjotuista käyttöoikeuspalveluista perityt vähittäishinnat - Määräävässä markkina-asemassa olevan yrityksen hinnoittelukäytäntö - Kilpailijoihin kohdistuva hintaruuvi - Kansallisen sääntelyviranomaisen hyväksymät hinnat - Määräävässä markkina-asemassa olevan yrityksen liikkumavara - Kilpailusääntöjen rikkomisesta vastuuseen joutuminen - Väärinkäytön käsite - Yhtä tehokkaan kilpailijan kriteeri - Hintaruuvin laskeminen - Väärinkäytön vaikutukset - Sakon määrä)

2010/C 346/06

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Valittaja: Deutsche Telekom AG (edustajat: Rechtsanwalt U. Quack, Rechtsanwalt S. Ohlhoff ja Rechtsanwalt M. Hutschneider)

Valittajan vastapuolet: Euroopan komissio (asiamiehet: K. Mojzesowicz, W. Mölls ja O. Weber), Vodafone D2 GmbH, aiemmin Vodafone AG & Co. KG, aiemmin Arcor AG & Co. KG (edustaja: asianajaja M. Klusmann), Versatel NRW GmbH, aiemmin Tropolys NRW GmbH, aiemmin CityKom Münster GmbH Telekommunikationsservice, EWE TEL GmbH, HanseNet Telekommunikation GmbH, Versatel Nord GmbH, aiemmin Versatel Nord-Deutschland GmbH, aiemmin KomTel Gesellschaft für Kommunikations- und Informationsdienste mbH, NetCologne Gesellschaft für Telekommunikation mbH, Versatel Süd GmbH, aiemmin Versatel Süd-Deutschland GmbH, aiemmin tesion Telekommunikation GmbH ja Verstel West GmbH, aiemmin Versatel West-Deutschland GmbH, aiemmin Versatel Deutschland GmbH & Co. KG (edustaja: Rechtsanwalt N. Nolte)

Oikeudenkäynnin kohde

Valitus ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen (laajennettu viides jaosto) asiassa T-271/03, Deutsche Telekom v. komissio, 10.4.2008 antamasta tuomiosta, jolla ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin hylkäsi kanteen, jossa vaadittiin EY:n perustamissopimuksen 82 artiklan soveltamisesta (Asiat COMP/C-1/37.451, 37.578, 37.579 — Deutsche Telekom AG) 21.5.2003 tehdyn komission päätöksen 2003/707/EY (EYVL L 263, s. 9) kumoamista ja toissijaisesti kantajalle määrätyn sakon määrän alentamista — Määräävän markkina-aseman väärinkäyttö — Kiinteän televiestintäverkon käytöstä perittävät maksut Saksassa — Sellaisen määräävässä markkina-asemassa olevan yrityksen, joka perii kilpailijoiltaan televerkkopalvelumaksuja, jotka ovat korkeampia kuin sen loppukäyttäjiltä perimät vähittäishinnat, väärinkäytöksi katsottava hinnoittelukäytäntö

Tuomiolauselma

1)	Valitus hylätään.

2)	Deutsche Telekom AG velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 223, 30.8.2008.

---

18.12.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 346/5

---

Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 28.10.2010 — Euroopan komissio v. Liettuan tasavalta

(Asia C-350/08) (1)

(Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen - Vuoden 2003 liittymisasiakirja - Yhteisöön liittyneiden valtioiden velvollisuudet - Yhteisön säännöstö - Direktiivit 2001/83/EY ja 2003/63/EY - Asetus (ETY) N:o 2309/93 ja asetus (EY) N:o 726/2004 - Ihmisille tarkoitetut lääkkeet - Samankaltaiset bioteknisin menetelmin kehitellyt biologiset lääkkeet - Ennen yhteisöön liittymistä myönnetty kansallinen myyntilupa)

2010/C 346/07

Oikeudenkäyntikieli: liettua

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: A. Steiblytė ja M. Šimerdová)

Vastaaja: Liettuan tasavalta (asiamiehet: D. Kriaučiūnas ja R. Mackevičienė)

Oikeudenkäynnin kohde

Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen — Ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä 6.11.2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/83/EY (EYVL L 311, s. 67), sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2003/63/EY, 6 artiklan 1 kohdan ja liitteessä I olevan II osan 4 kohdan, ihmisille ja eläimille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön luvananto- ja valvontamenettelyistä sekä Euroopan lääkearviointiviraston perustamisesta 22.7.1993 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2309/93 (EYVL L 214, s. 1) 3 artiklan 1 kohdan sekä ihmisille ja eläimille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön lupa- ja valvontamenettelyistä ja Euroopan lääkeviraston perustamisesta 31.3.2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 726/2004 (EUVL L 136, s. 1) 3 artiklan 1 kohdan tulkinta — Grasalva-nimisen samankaltaisen biologisen lääkkeen kansallisen myyntiluvan voimassa pitäminen

Tuomiolauselma

1)

Liettuan tasavalta ei ole noudattanut ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä 6.11.2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/83/EY, sellaisena kuin se on muutettuna 25.6.2003 annetulla komission direktiivillä 2003/63/EY, 6 artiklan 1 kohdan, ihmisille ja eläimille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön luvananto- ja valvontamenettelyistä sekä Euroopan lääkearviointiviraston perustamisesta 22.7.1993 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2309/93 3 artiklan 1 kohdan ja ihmisille ja eläimille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön lupa- ja valvontamenettelyistä ja Euroopan lääkeviraston perustamisesta 31.3.2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 726/2004 3 artiklan 1 kohdan mukaisia velvoitteitaan, koska se on pitänyt voimassa Grasalva-nimisen lääkkeen kansallisen myyntiluvan.

2)	Liettuan tasavalta velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 247, 27.9.2008.

---

18.12.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 346/5

---

Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 21.10.2010 (Audiencia Provincial de Barcelonan (Espanja) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — PADAWAN SL v. Sociedad General de Autores y Editores (SGAE)

(Asia C-467/08) (1)

(Jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen - Tekijänoikeus ja lähioikeudet - Direktiivi 2001/29/EY - Kappaleen valmistamista koskeva oikeus - Poikkeukset ja rajoitukset - Kopiointia yksityiseen käyttöön koskeva poikkeus - ”Sopivan hyvityksen” käsite - Yhdenmukainen tulkinta - Täytäntöönpanon toteuttaminen jäsenvaltioissa - Perusteet - Rajat - Digitaaliseen kappaleen valmistamiseen tarkoitetuista koneista, laitteista ja tarvikkeista perittävä yksityistä kopiointia koskeva maksu)

2010/C 346/08

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Audiencia Provincial de Barcelona

Pääasian asianosaiset

Kantaja: PADAWAN SL

Vastaaja: Sociedad General de Autores y Editores (SGAE)

Muut osapuolet: Entidad de Gestión de Derechos de los Productores Audiovisuales (EGEDA), Asociación de Artistas Intérpretes o Ejecutantes — Sociedad de Gestión de España (AIE), Asociación de Gestión de Derechos Intelectuales (AGEDI) ja Centro Español de Derechos Reprográficos (CEDRO)

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Audiencia Provincial de Barcelona — Tekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistamisesta tietoyhteiskunnassa 22.5.2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/29/EY (EYVL L 167, s. 10) 5 artiklan 2 kohdan b alakohdan tulkinta — Kappaleen valmistamista koskeva oikeus — Poikkeukset ja rajoitukset — Sopiva hyvitys — Digitaaliseen kappaleen valmistamiseen tarkoitetuista koneista, laitteista ja tarvikkeista perittävä maksu

Tuomiolauselma

1)

Tekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistamisesta tietoyhteiskunnassa 22.5.2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/29/EY 5 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetun ”sopivan hyvityksen” käsite on itsenäinen unionin oikeuden käsite, jota on tulkittava yhdenmukaisella tavalla kaikissa jäsenvaltioissa, jotka ovat ottaneet käyttöön yksityistä kopiointia koskevan poikkeuksen, siten, että merkitystä ei ole näille jäsenvaltioille annetulla mahdollisuudella määrittää unionin oikeudessa ja erityisesti samassa direktiivissä asetetuissa rajoissa sopivan hyvityksen muoto, rahoitus- ja perimistavat sekä suuruus.

2)

Direktiivin 2001/29 5 artiklan 2 kohdan b alakohtaa on tulkittava siten, että ”oikeudenmukainen tasapaino” asianomaisten kesken edellyttää, että sopiva hyvitys on laskettava yksityistä kopiointia koskevasta poikkeuksesta suojattujen teosten tekijöille aiheutuvan vahingon perusteella. Tämän ”oikeudenmukaisen tasapainon” mukaista on säätää, että henkilöt, joilla on hallinnassaan digitaaliseen kappaleen valmistamiseen tarkoitettuja koneita, laitteita ja tarvikkeita ja jotka antavat tällä perusteella oikeudellisesti tai tosiasiallisesti näitä laitteita yksityishenkilöiden käyttöön tai suorittavat heille kappaleenvalmistamispalvelun, ovat velvollisia rahoittamaan sopivan hyvityksen, koska näillä henkilöillä on mahdollisuus vyöryttää tästä rahoittamisesta aiheutuva todellinen kustannus yksityisten käyttäjien maksettavaksi.

3)

Direktiivin 2001/29 5 artiklan 2 kohdan b alakohtaa on tulkittava siten, että digitaaliseen kappaleen valmistamiseen tarkoitetuista koneista, laitteista ja tarvikkeista perittävän sopivan hyvityksen rahoittamiseksi tarkoitetun maksun on välttämättä liityttävä näiden koneiden, laitteiden ja tarvikkeiden oletettavaan käyttämiseen yksityiseen kappaleiden valmistamiseen. Näin ollen yksityistä kopiointia koskevan maksun periminen erotuksetta erityisesti sellaisista digitaaliseen kappaleen valmistamiseen tarkoitetuista koneista, laitteista ja tarvikkeista, joita ei ole annettu yksityisten käyttäjien käyttöön ja jotka on selvästi varattu muuhun tarkoitukseen kuin yksityiskäyttöön tapahtuvaan kopiointiin, ei ole yhteensopivaa direktiivin 2001/29 kanssa.

---

(1)  EUVL C 19, 24.1.2009, s. 12.

---

18.12.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 346/6

---

Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 26.10.2010 — Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta v. Euroopan unionin neuvosto

(Asia C-482/08) (1)

(Kumoamiskanne - Päätös 2008/633/YOS - Jäsenvaltioiden nimeämien viranomaisten ja Europolin pääsy tekemään hakuja viisumitietojärjestelmästä (VIS) terrorismirikosten ja muiden vakavien rikosten torjumiseksi, havaitsemiseksi ja tutkimiseksi - Schengenin säännöstön määräysten kehittäminen - Yhdistyneen kuningaskunnan jättäminen päätöksen tekomenettelyn ulkopuolelle - Pätevyys)

2010/C 346/09

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta (asiamiehet: V. Jackson ja I. Rao, avustajanaan barrister T. Ward)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto (asiamiehet: J. Schutte ja R. Szostak)

Väliintulijat, jotka tukevat vastaajan vaatimuksia: Espanjan kuningaskunta (asiamies: J. M. Rodríguez Cárcamo) ja Euroopan komissio (asiamiehet: M. Wilderspin ja B. D. Simon)

Oikeudenkäynnin kohde

EU 35 artiklan 6 kohta — Jäsenvaltioiden nimeämien viranomaisten ja Europolin pääsystä tekemään hakuja viisumitietojärjestelmästä (VIS) terrorismirikosten ja muiden vakavien rikosten torjumiseksi, havaitsemiseksi ja tutkimiseksi 23.6.2008 tehdyn neuvoston päätöksen 2008/633/YOS (EUVL L 218, s. 129) kumoaminen — Yhdistyneen kuningaskunnan jättäminen mainitun päätöksen tekomenettelyn ulkopuolelle — Olennaisten menettelymääräysten rikkominen

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

3)	Espanjan kuningaskunta ja Euroopan komissio vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.

---

(1)  EUVL C 32, 7.2.2009.

---

18.12.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 346/7

---

Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 12.10.2010 (Vestre Landsretin (Tanska) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Ingeniørforeningen i Danmark, joka toimii Ole Andersenin puolesta, v. Region Syddanmark

(Asia C-499/08) (1)

(Direktiivi 2000/78/EY - Yhdenvertainen kohtelu työssä ja ammatissa - Ikään perustuvan syrjinnän kielto - Irtisanomiskorvausten maksamatta jättäminen työntekijöille, joilla on oikeus vanhuuseläkkeeseen)

2010/C 346/10

Oikeudenkäyntikieli: tanska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Vestre Landsret

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Ingeniørforeningen i Danmark, joka toimii Ole Andersenin puolesta

Vastaaja: Region Syddanmark

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Vestre Landsret — Yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27.11.2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/78/EY (EYVL L 303, s. 16) 2 ja 6 artiklan tulkinta — Kansallinen lainsäädäntö, jossa säädetään, että niille irtisanotuille työntekijöille, jotka ovat olleet saman työnantajan palveluksessa tietyn määrän peräkkäisiä vuosia, maksetaan irtisanomiskorvausta, paitsi jos nämä työntekijät ovat saavuttaneet iän, jonka saavutettuaan heillä on oikeus vanhuuseläkkeeseen, jota työnantaja on rahoittanut — Ikään perustuva välitön tai välillinen syrjintä

Tuomiolauselma

Yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27.11.2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/78/EY 2 artiklaa ja 6 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että ne ovat esteenä kansalliselle säännöstölle, jonka mukaan työntekijät, joilla on oikeus vanhuuseläkkeeseen, jota heidän työnantajansa maksaa sen eläkejärjestelmän nojalla, johon työntekijät ovat liittyneet ennen kuin he ovat täyttäneet 50 vuotta, eivät voi pelkästään tällä perusteella saada erityistä irtisanomiskorvausta, jonka tarkoituksena on tukea yli 12 vuotta yrityksen palveluksessa olleiden työntekijöiden työhön paluuta.

---

(1)  EUVL C 19, 24.1.2009.

---

18.12.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 346/7

---

Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 28.10.2010 — Euroopan komissio v. Maltan tasavalta

(Asia C-508/08) (1)

(Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen - Palvelujen tarjoamisen vapaus merikuljetuksissa - Asetus (ETY) N:o 3577/92 - 1 ja 4 artikla - Kabotaasipalvelut jäsenvaltion sisällä - Velvoite tehdä julkista palvelua koskevia sopimuksia syrjimättömin ehdoin - Yksinoikeussopimuksen tekeminen ilman edeltävää tarjouskilpailua ennen jäsenvaltion liittymistä Euroopan unioniin)

2010/C 346/11

Oikeudenkäyntikieli: malta

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: J. Aquilina ja K. Simonsson)

Vastaaja: Maltan tasavalta (asiamiehet: S. Camilleri, L. Spiteri ja A. Fenech)

Oikeudenkäynnin kohde

Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen — Palvelujen tarjoamisen vapauden periaatteen soveltamisesta meriliikenteeseen jäsenvaltioissa (meriliikenteen kabotaasi) 7.12.1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3577/92 (EYVL L 364, s. 7) rikkominen — Yksinoikeussopimuksen tekeminen ilman edeltävää tarjouskilpailua meriliikennepalvelujen varmistamiseksi Maltan ja Gozon välillä

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Euroopan komissio velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 32, 7.2.2009.

---

18.12.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 346/8

---

Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 21.10.2010 (Anotato Dikastirio Kyproun (Kyproksen tasavalta) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Symvoulio Apochetefseon Lefkosias v. Anatheoritiki Archi Prosforon

(Asia C-570/08) (1)

(Julkiset hankinnat - Direktiivi 89/665/ETY - 2 artiklan 8 kohta - Muutoksenhakumenettelystä vastaava instanssi, joka ei ole lainkäyttöelin - Hankintaviranomaisen päätöksen, jolla se hyväksyi tarjouksen, kumoaminen - Hankintaviranomaisen mahdollisuus valittaa tästä kumoamisesta lainkäyttöelimeen)

2010/C 346/12

Oikeudenkäyntikieli: kreikka

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Anotato Dikastirio Kyprou

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Symvoulio Apochetefseon Lefkosias

Vastaaja: Anatheoritiki Archi Prosforon

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Anotato Dikastirio Kyprou (Kypros) — Julkisia tavaranhankintoja ja rakennusurakoita koskeviin sopimuksiin liittyvien muutoksenhakumenettelyjen soveltamista koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 21.12.1989 annetun neuvoston direktiivin 89/665/ETY (EYVL L 395, s. 33) 2 artiklan 8 kohdan tulkinta — Hankintaviranomaisen oikeus nostaa kanne tässä säännöksessä tarkoitetun muutoksenhakumenettelystä vastaavan elimen, joka ei ole oikeusviranomainen, päätöksistä

Tuomiolauselma

Julkisia tavaranhankintoja ja rakennusurakoita koskeviin sopimuksiin liittyvien muutoksenhakumenettelyjen soveltamista koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 21.12.1989 annetun neuvoston direktiivin 89/665/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna 18.6.1992 annetulla neuvoston direktiivillä 92/50/ETY, 2 artiklan 8 kohtaa on tulkittava siten, ettei siinä aseteta jäsenvaltioille velvollisuutta säätää myös hankintaviranomaisten hyväksi mahdollisuudesta hakea muutosta lainkäyttöelimessä julkisia hankintoja koskeviin sopimuksiin liittyvistä muutoksenhakumenettelyistä vastaavien muiden viranomaisten kuin lainkäyttöelimen päätöksiä vastaan. Kyseinen säännös ei kuitenkaan estä jäsenvaltioita tarvittaessa säätämästä oikeusjärjestyksissään tällaisesta muutoksenhakukeinosta hankintaviranomaisten hyväksi.

---

(1)  EUVL C 55, 7.3.2009.

---

18.12.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 346/8

---

Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 14.10.2010 (Bundesfinanzhofin (Saksa) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Gudrun Schwemmer v. Agentur für Arbeit Villingen-Schwenningen — Familienkasse

(Asia C-16/09) (1)

(Sosiaaliturva - Asetukset (ETY) N:o 1408/71 ja (ETY) N:o 574/72 - Perhe-etuudet - Päällekkäisyyden estävät säännökset - Asetuksen N:o 1408/71 76 artiklan 2 kohta - Asetuksen N:o 574/72 10 artiklan 1 kohdan a alakohta - Jäsenvaltiossa äitinsä, jolla on oikeus saada siellä perhe-etuuksia, kanssa asuvat lapset, joiden Sveitsissä työskentelevä isä, jolla on periaatteessa oikeus saada samantyyppisiä perhe-etuuksia Sveitsin lainsäädännön nojalla, on jättänyt hakematta näitä etuuksia)

2010/C 346/13

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Bundesfinanzhof

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Gudrun Schwemmer

Vastaaja: Agentur für Arbeit Villingen-Schwenningen — Familienkasse

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Bundesfinanzhof — Sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä 14.6.1971 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1408/71 (EYVL L 149, s. 2) 76 artiklan 2 kohdan ja sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä annetun asetuksen (ETY) N:o 1408/71 täytäntöönpanomenettelystä 21.3.1972 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 574/72 (EYVL L 74, s. 1) 10 artiklan 1 kohdan a alakohdan tulkinta — Perhe-etuuksien myöntämiseen velvollisen valtion määrittäminen — Päällekkäisten etuuksien estämiseen tarkoitetut säännöt — Äitinsä kanssa jäsenvaltiossa asuvat lapset, jotka täyttävät kyseisessä jäsenvaltiossa perhe-etuuksien saamiseksi asetetut edellytykset ja joiden isä, jonka kotipaikka on Sveitsissä ja joka täyttää Sveitsin lainsäädännössä asetetut edellytykset vastaavanlaisten etuuksien saamiseksi, jättää tahallaan hakemasta näitä etuuksia aiheuttaakseen vahinkoa puolisolleen, josta hän on eronnut — Kindergeld

Tuomiolauselma

Sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä 14.6.1971 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1408/71 76 artiklaa ja asetuksen N:o 1408/71 täytäntöönpanomenettelystä 21.3.1972 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 574/72 10 artiklaa, sellaisina kuin ne ovat muutettuina ja ajan tasalle saatettuina 2.12.1996 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 118/97, sellaisina kuin ne ovat muutettuina 13.4.2005 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 647/2005, on tulkittava siten, että oikeutta, jonka saavuttaminen ei edellytä vakuutusta, työskentelyä tai itsenäistä ammatinharjoittamista, etuuksiin, jotka on maksettava sellaisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti, jossa toinen vanhemmista asuu niiden lasten kanssa, joista nämä etuudet suoritetaan, ei voida osittain rajoittaa pääasiassa esillä olevan kaltaisessa tilanteessa, jossa entisellä puolisolla, joka on toinen kyseisten lasten vanhemmista, olisi periaatteessa oikeus työskentelyvaltionsa lainsäädännön mukaisiin perhe-etuuksiin joko yksinomaan tämän valtion kansallisen lainsäädännön nojalla tai asetuksen N:o 1408/71 73 artiklan perusteella, mutta hän ei tosiasiallisesti saa kyseisiä etuuksia, koska hän on jättänyt hakematta niitä.

---

(1)  EUVL C 90, 18.4.2009.

---

18.12.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 346/9

---

Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 12.10.2010 (Arbeitsgericht Hamburgin (Saksa) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Gisela Rosenbladt v. Oellerking Gebäudereinigungsges.mbH

(Asia C-45/09) (1)

(Direktiivi 2000/78/EY - Ikään perustuva syrjintä - Eläkeiän saavuttamisesta johtuva työsopimuksen päättyminen)

2010/C 346/14

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Arbeitsgericht Hamburg

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Gisela Rosenbladt

Vastaaja: Oellerking Gebäudereinigungsges.mbH

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Arbeitsgericht Hamburg — Yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27.11.2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/78/EY (EYVL L 303, s. 16) 1 artiklan ja 2 artiklan 1 kohdan tulkinta — Ikään perustuvan syrjinnän kielto — Yleissitovaksi vahvistetun työehtosopimuksen ehto, jossa määrätään, että työsuhde päättyy suoraan ilman eri toimenpiteitä, kun työntekijä täyttää 65 vuotta, riippumatta kulloisestakin taloudellisesta ja sosiaalisesta tilanteesta, väestörakenteesta ja konkreettisesta työmarkkinatilanteesta

Tuomiolauselma

1)

Yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27.11.2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/78/EY 6 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että se ei ole esteenä yhdenvertaista kohtelua koskevan yleisen lain (Allgemeines Gleichbehandlungsgesetz) 10 §:n 5 kohdan kaltaiselle kansalliselle säännökselle, jonka mukaan ehdot, jotka koskevat työsopimusten automaattista päättymistä sillä perusteella, että työntekijä on saavuttanut eläkeiän, ovat päteviä, koska tämä säännös on yhtäältä objektiivisesti ja asianmukaisesti perusteltu työllisyys- ja työmarkkinapoliittisella tavoitteella ja koska tämän tavoitteen toteuttamiskeinot ovat toisaalta asianmukaiset ja tarpeen. Tämän mahdollisuuden hyväksikäyttäminen työehtosopimuksessa ei jää sellaisenaan kokonaan laillisuusvalvonnan ulkopuolelle, vaan myös sillä on tämän direktiivin 6 artiklan 1 kohdan vaatimusten mukaisesti tavoiteltava tällaista oikeutettua tavoitetta asianmukaisella ja tarpeellisella tavalla.

2)

Direktiivin 2000/78 6 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että se ei ole esteenä kiinteistösiivousalan työntekijöitä koskevan yleissitovaksi vahvistetun työehtosopimuksen (Allgemeingültiger Rahmentarifvertrag für die gewerblichen Beschäftigten in der Gebäudereinigung) 19 kohdan 8 alakohdassa määrätyn ehdon, joka koskee 65 vuodeksi vahvistetun eläkeiän saavuttaneiden työntekijöiden työsopimusten automaattista päättymistä, kaltaiselle toimenpiteelle.

3)

Direktiivin 2000/78 1 ja 2 artiklaa on tulkittava siten, että ne eivät ole esteenä sille, että jäsenvaltio vahvistaa pääasiassa kyseessä olevan kaltaisen työehtosopimuksen yleissitovaksi, jos tässä työehtosopimuksessa ei poisteta tämän työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvilta työntekijöiltä heille näissä säännöksissä ikään perustuvaa syrjintää vastaan annettua suojaa.

---

(1)  EUVL C 102, 1.5.2009.

---

18.12.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 346/9

---

Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 28.10.2010 — Euroopan komissio v. Puolan tasavalta

(Asia C-49/09) (1)

(Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen - Arvonlisävero - Direktiivi 2006/112/EY - Jäsenvaltioiden myöhempi liittyminen - Siirtymäsäännökset - Ajallinen soveltamisala - Alennetun arvonlisäverokannan soveltaminen - Vauvojen vaatteet ja vaatetustarvikkeet ja lastenjalkineet)

2010/C 346/15

Oikeudenkäyntikieli: puola

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: D. Triantafyllou ja K. Herrmann)

Vastaaja: Puolan tasavalta (asiamiehet: M. Szpunar, M. Dowgielewicz, M. Jarosz ja A. Rutkowska)

Oikeudenkäynnin kohde

Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen — Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY (EUVL L 347, s. 1) 98 artiklan ja liitteen III rikkominen — Alennetun arvonlisäverokannan soveltaminen vauvojen vaatteisiin ja vaatetustarvikkeisiin sekä lastenjalkineisiin

Tuomiolauselma

1)

Puolan tasavalta on jättänyt noudattamatta yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY direktiivin 2006 98 artiklan ja direktiivin liitteen III mukaisia velvoitteitaan, koska se on soveltanut seitsemän prosentin suuruista alennettua arvonlisäverokantaa vauvojen vaatteiden ja vaatetustarvikkeiden sekä lastenjalkineiden luovutuksiin, tuontiin ja yhteisöhankintaan.

2)	Puolan tasavalta velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 102, 1.5.2009.

---

18.12.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 346/10

---

Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 14.10.2010 (Oberverwaltungsgericht Rheinland-Pfalzin (Saksa) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Landkreis Bad Dürkheim v. Aufsichts- und Dienstleistungsdirektion

(Asia C-61/09) (1)

(Yhteinen maatalouspolitiikka - Tiettyjen tukijärjestelmien yhdennetty hallinto- ja valvontajärjestelmä - Asetus (EY) N:o 1782/2003 - Tilatukijärjestelmä - Suoria tukijärjestelmiä koskevat yhteiset säännöt - Käsite ”tukikelpoinen hehtaari” - Muu kuin maataloustoiminta - Edellytykset, joiden täyttyessä maatalousala katsotaan tilaan kuuluvaksi)

2010/C 346/16

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Oberverwaltungsgericht Rheinland-Pfalz

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Landkreis Bad Dürkheim

Vastaaja: Aufsichts- und Dienstleistungsdirektion

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Oberverwaltungsgericht Rheinland-Pfalz — Yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (ETY) N:o 2019/93, (EY) N:o 1452/2001, (EY) N:o 1453/2001, (EY) N:o 1454/2001, (EY) N:o 1868/94, (EY) N:o 1251/1999, (EY) N:o 1254/1999, (EY) N:o 1673/2000, (ETY) N:o 2358/71 ja (EY) N:o 2529/2001 muuttamisesta 29.9.2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003 (EUVL L 270, s. 1) 44 artiklan 2 kohdan tulkinta — Käsitteiden ”maatalousala” ja ”muu kuin maatalouskäyttö” tulkinta tilanteessa, jossa ympäristönsuojelutarkoitus menee maataloustuotannon tarkoituksen edelle — Maatalousalan tilaan kuulumisen edellytykset

Tuomiolauselma

1)

Yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (ETY) N:o 2019/93, (EY) N:o 1452/2001, (EY) N:o 1453/2001, (EY) N:o 1454/2001, (EY) N:o 1868/94, (EY) N:o 1251/1999, (EY) N:o 1254/1999, (EY) N:o 1673/2000, (ETY) N:o 2358/71 ja (EY) N:o 2529/2001 muuttamisesta 29.9.2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003, sellaisena kuin se on muutettuna 19.12.2006 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 2013/2006, 44 artiklan 2 kohtaa on tulkittava siten, ettei se estä alan katsomista tukikelpoiseksi, kun sitä tosin käytetään myös maataloustarkoituksiin, mutta se palvelee pääasiallisesti maisemanhoidon ja ympäristönsuojelun tavoitteita. Lisäksi toiminta, joka vastaa mainitun asetuksen 2 artiklan c alakohdassa mainittua määritelmää, on myös silloin maataloustoimintaa, kun maanviljelijän on noudatettava ympäristönsuojeluviranomaisten ohjeita.

2)

Asetuksen N:o 1782/2003, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 2013/2006, 44 artiklan 2 kohtaa on tulkittava siten, että — alan katsomiseksi viljelijän tilan maatalousmaaksi ei ole välttämätöntä, että viljelijä käyttää sitä vastiketta vastaan maanvuokrasopimuksen tai muun vastaavanlaisen vuokrasopimuksen perusteella — kyseinen säännös ei estä sitä, että alan, joka on annettu viljelijän käyttöön vastikkeetta ja vain sitä vastaan, että viljelijä ottaa vastatakseen ammatillisen yhteisön maksuista, käytettäväksi tietyllä tavalla ja rajoitetun ajan ympäristönsuojelun tavoitteiden mukaisesti, katsotaan kuuluvan tilaan sillä edellytyksellä, että viljelijä voi käyttää tällaista alaa riittävän itsenäisesti maataloustoiminnassaan vähintään kymmenen kuukauden ajan, ja että — kyseisen alan kuulumiseen viljelijän tilaan ei vaikuta se, että viljelijä on velvoitettu suorittamaan tiettyjä toimenpiteitä kolmansien lukuun, kun viljelijä käyttää tätä alaa myös maatalouden harjoittamiseen omissa nimissään ja omaan lukuunsa.

---

(1)  EUVL C 113, 16.5.2009.

---

18.12.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 346/11

---

Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 14.10.2010 — Nuova Agricast Srl ja Cofra srl v. Euroopan komissio

(Asia C-67/09 P) (1)

(Muutoksenhaku - Valtiontuki - Italian epäsuotuisilla alueilla toteutettavia investointeja koskeva tukiohjelma - Komission päätös, jolla kyseinen ohjelma todetaan yhteismarkkinoille soveltuvaksi - Vaatimukset kyseisen päätöksen tekemisestä väitetysti aiheutuneiden vahinkojen korvaamiseksi - Kyseisen ohjelman ja aikaisemman ohjelman väliset siirtymätoimenpiteet - Aikaisemman tukiohjelman vastustamatta jättämistä koskevan komission päätöksen ajallinen soveltamisala - Oikeusvarmuuden, luottamuksensuojan ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteet)

2010/C 346/17

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Valittaja: Nuova Agricast Srl ja Cofra srl (edustaja: asianajaja M.A. Calabrese)

Valittajan vastapuoli: Euroopan komissio (asiamiehet: V. Di Bucci ja E. Righini)

Oikeudenkäynnin kohde

Valitus ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen (ensimmäinen jaosto) yhdistetyissä asioissa T-362/05 ja T-363/05, Nuova Agricast v. komissio, 2.12.2008 antamasta tuomiosta, jolla ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin hylkäsi vaatimukset sellaisen vahingon korvaamisesta, jota kantajille oli väitetysti aiheutunut 12.7.2000 tehdystä komission päätöksestä, jolla Italian epäsuotuisilla alueilla toteutettavia investointeja koskeva tukiohjelma todettiin yhteismarkkinoille soveltuvaksi (valtiontuki N 715/99 — Italia (SG 2000 D/105754)) sekä komission toiminnasta kyseisen päätöksen tekemistä edeltäneessä menettelyssä.

Tuomiolauselma

1)	Valitus hylätään.

2)	Nuova Agricast Srl ja Cofra Srl velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 90, 18.4.2009.

---

18.12.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 346/11

---

Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 28.10.2010 (Cour de cassationin (Ranska) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Établissements Rimbaud SA v. Directeur général des impôts ja Directeur des services fiscaux d’Aix-en-Provence

(Asia C-72/09) (1)

(Välitön verotus - Pääomien vapaa liikkuvuus - Oikeushenkilöt, jotka ovat sijoittautuneet kolmanteen valtioon, joka on Euroopan talousalueen sopimusvaltio - Jäsenvaltiossa sijaitsevien kiinteistöjen omistaminen - Näiden kiinteistöjen myyntiarvosta kannettava vero - Vapautuksen epääminen - Veropetosten estäminen - Arviointi ETA-sopimukseen nähden)

2010/C 346/18

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Cour de cassation

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Établissements Rimbaud SA

Vastaaja: Directeur général des impôts ja Directeur des services fiscaux d’Aix-en-Provence

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Cour de cassation (Ranska) — Euroopan talousalueesta 2.5.1992 tehdyn sopimuksen (EYVL 1994, L 1, s. 3) 40 artiklan tulkinta — Ranskassa sijaitsevien kiinteistöjen myyntiarvosta kannettava vero — Verovapaus oikeushenkilöllä, jonka kotipaikka on Ranskassa tai Euroopan talousalueeseen kuluvassa maassa, sillä edellytyksellä, että Ranskan ja kyseisen valtion välillä on tehty sopimus hallinnollisesta avunannosta veropetosten ja veron kiertämisen estämiseksi tai että kansalaisuuteen perustuvaa syrjintää koskevan kieltolausekkeen sisältävän sopimuksen mukaan näitä oikeushenkilöitä ei saa verottaa ankarammin kuin Ranskaan sijoittautuneita yhtiöitä — Verovapauden epääminen Liechtensteiniin sijoittautuneelta yhtiöltä

Tuomiolauselma

Euroopan talousalueesta 2.5.1992 tehdyn sopimuksen 40 artiklan kanssa ei ole ristiriidassa pääasiassa kyseessä olevan kaltainen kansallinen lainsäädäntö, jolla vapautetaan kiinteistöjen myyntiarvosta kannettavasta verosta yhtiöt, joiden kotipaikka on unionin jäsenvaltiossa, ja jossa edellytykseksi sille, että yhtiö, jonka kotipaikka on kolmannessa valtiossa, joka on Euroopan talousalueen sopimusvaltio, voisi saada kyseisen vapautuksen, asetetaan se, että kyseisen jäsenvaltion ja tämän kolmannen valtion välillä on tehty sopimus hallinnollisesta avunannosta veropetosten ja veron kiertämisen estämiseksi tai että kansalaisuuteen perustuvaa syrjintää koskevan kieltolausekkeen sisältävän sopimuksen mukaan näitä oikeushenkilöitä ei saada verottaa ankarammin kuin tähän jäsenvaltioon sijoittautuneita yhtiöitä.

---

(1)  EUVL C 102, 1.5.2009, s. 12.

---

18.12.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 346/12

---

Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 21.10.2010 (Symvoulio tis Epikrateiasin (Kreikka) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Idryma Typou A.E. v. Ypourgos Typou kai Meson Mazikis Enimerosis

(Asia C-81/09) (1)

(Sijoittautumisvapaus - Pääomien vapaa liikkuvuus - Yhtiöoikeus - Ensimmäinen direktiivi 68/151/ETY - Lehdistö- ja televisioalalla toimiva osakeyhtiö - Yhtiö ja osakkeenomistaja, jotka omistavat yli 2,5 prosenttia osakkeista - Yhteisvastuullisesti ja täysimääräisesti määrättävä hallinnollinen sakko)

2010/C 346/19

Oikeudenkäyntikieli: kreikka

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Symvoulio tis Epikrateias

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Idryma Typou A.E.

Vastaaja: Ypourgos Typou kai Meson Mazikis Enimerosis

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Symvoulio tis Epikrateias (Kreikka) — Niiden takeiden yhteensovittamisesta samanveroisiksi, joita jäsenvaltioissa vaaditaan perustamissopimuksen 58 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuilta yhtiöiltä niiden jäsenten sekä ulkopuolisten etujen suojaamiseksi, 9.3.1968 annetun ensimmäisen neuvoston direktiivin 68/151/ETY (EYVL L 65, s. 8) 1 artiklan 1 kohdan tulkinta — Kansallinen säännös, jonka mukaan lehdistön ja televisiotoiminnan alalla toimiva osakeyhtiö ja sen osakkeenomistajat, joiden osakeomistusosuus on suurempi kuin 2,5 prosenttia yhtiön yhtiöpääomasta, ovat yhteisvastuullisesti ja täysimääräisesti vastuussa sellaisten hallinnollisten sakkojen maksamisesta, jotka on määrätty tämän yhtiön toiminnan perusteella

Tuomiolauselma

1)

Niiden takeiden yhteensovittamisesta samanveroisiksi, joita jäsenvaltioissa vaaditaan perustamissopimuksen 58 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuilta yhtiöiltä niiden jäsenten sekä ulkopuolisten etujen suojaamiseksi, 9.3.1968 annettua ensimmäistä neuvoston direktiiviä 68/151/ETY on tulkittava niin, että se ei ole esteenä yksityiseen televisiotoimintaan ja paikallisradiotoimintaan sovellettavasta oikeudellisesta järjestelmästä ja radio- ja televisiomarkkinoiden sääntelystä sekä muista säännöksistä annetun lain 2328/1995, sellaisena kuin se on muutettuna maksullisten radio- ja televisiopalveluiden tarjoamisesta ja siihen liittyvistä säännöksistä annetulla lailla 2644/1998, 4 §:n 3 momentin kaltaiselle kansalliselle säännökselle, jonka mukaan kyseisen pykälän edellisissä momenteissa säädetyt sakot sellaisen lainsäädännön ja sellaisten ammattieettisten sääntöjen rikkomisesta, joilla säännellään televisioasemien toimintaa, määrätään yhteisvastuullisesti ja täysimääräisesti ei ainoastaan sille yhtiölle, jolla on lupa perustaa televisioasema ja harjoittaa toimintaa sillä, vaan myös kaikille osakkeenomistajalle, joiden osakeomistusosuus on suurempi kuin 2,5 prosenttia.

2)	SEUT 49 ja SEUT 63 artiklaa on tulkittava niin, että ne ovat esteenä edellä mainitun kaltaiselle kansalliselle säännökselle.

---

(1)  EUVL C 102, 1.5.2009.

---

18.12.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 346/12

---

Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 26.10.2010 (Unabhängiger Finanzsenat, Außenstelle Wienin (Itävalta) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Ingrid Schmelz v. Finanzamt Waldviertel

(Asia C-97/09) (1)

(Kuudes arvonlisäverodirektiivi - 24 artiklan 3 kohta ja 28 i artikla - Direktiivi 2006/112/EY - 283 artiklan 1 kohdan c alakohta - Pätevyys - EY 12, EY 43 ja EY 49 artikla - Yhdenvertaisen kohtelun periaate - Pienten yritysten erityisjärjestelmä - Vapautus arvonlisäverosta - Verovapautuksen epääminen muihin jäsenvaltioihin sijoittautuneilta verovelvollisilta - Vuosittaisen liikevaihdon käsite)

2010/C 346/20

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Unabhängiger Finanzsenat, Außenstelle Wien

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Ingrid Schmelz

Vastaaja: Finanzamt Waldviertel

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Unabhängiger Finanzsenat, Außenstelle Wien — Jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta — yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste — 17.5.1977 annetun kuudennen neuvoston direktiivin 77/388/ETY (EYVL L 145, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna direktiivin 77/338/ETY muuttamisesta ja toimenpiteistä arvonlisäveron yksinkertaistamiseksi 14.12.1992 annetulla neuvoston direktiivillä 92/111/ETY (EYVL L 384, s. 47), 24 artiklan 3 kohtaan ja 28 i artiklaan sisältyvien kohtien pätevyys sekä yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY (EUVL L 347, s. 1) 283 artiklan 1 kohdan c alakohtaan sisältyvän kohdan pätevyys — ALV:n pieniä yrityksiä koskeva erityisjärjestelmä, joka mahdollistaa verovapautuksen tavaroiden toimituksesta tai palvelujen tarjoamisesta, kun verovelvollinen ei ole sijoittautunut maan alueelle — Mainittujen säännösten nojalla tapahtuva verovapautuksen epääminen toiseen EU:n jäsenvaltioon sijoittautuneelta verovelvolliselta — Järjestelmän yhteensopivuus EY 12, EY 43 ja EY 49 artiklan sekä yhteisön oikeuden yleisten periaatteiden kanssa — Jos mainitut kohdat todetaan pätemättömiksi, edellä mainitun direktiivin 77/388/ETY 24 artiklassa ja Itävallan tasavallan, Suomen tasavallan ja Ruotsin kuningaskunnan liittymisehdoista ja niiden sopimusten mukautuksista, joihin Euroopan unioni perustuu, tehdyn asiakirjan (EYVL 1994, C 241, s. 335) liitteessä XV olevan IX jakson 2 kohdan c alakohdassa sekä toisaalta edellä mainitun direktiivin 2006/112/EY 287 artiklassa tarkoitetun ”vuosittaisen liikevaihdon” käsitteen tulkinta

Tuomiolauselma

1)

Kysymysten tarkastelussa ole ilmennyt mitään sellaista, mikä vaikuttaisi jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta — yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste — 17.5.1977 annetun kuudennen neuvoston direktiivin 77/388/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna 14.2.2006 annetulla neuvoston direktiivillä 2006/18/EY, 24 artiklan 3 kohdan ja 28 i artiklan tai yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY 283 artiklan 1 kohdan c alakohdan yhteensopivuuteen EY 49 artiklan kanssa.

2)

Direktiivin 77/388, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2006/18, 24 ja 24 a artiklaa sekä direktiivin 2006/112 284–287 artiklaa on tulkittava siten, että käsitteellä ”vuosittainen liikevaihto” tarkoitetaan yrityksen yhden vuoden aikana saamaa liikevaihtoa siinä jäsenvaltiossa, johon se on sijoittautunut.

---

(1)  EUVL C 129, 6.6.2009.

---

18.12.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 346/13

---

Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 28.10.2010 (Court of Appealin (Yhdistynyt kuningaskunta) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Her Majesty’s Commissioners of Revenue and Customs v. Axa UK plc

(Asia C-175/09) (1)

(Kuudes arvonlisäverodirektiivi - Vapautus arvonlisäverosta - 13 artiklan B kohdan d alakohdan 3 alakohta - Liiketoimet, jotka koskevat maksuja ja tilisiirtoja - Saamisten periminen - Hammashoitoa koskevat maksuohjelmat - Maksujen keräämis- ja käsittelypalvelu palvelujen suorittajan asiakkaiden lukuun)

2010/C 346/21

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Court of Appeal

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Her Majesty’s Commissioners of Revenue and Customs

Vastaaja: Axa UK plc

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Court of Appeal — Jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta — yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste — 17.5.1977 annetun neuvoston direktiivin 77/388/ETY (EYVL L 145, s. 1) 13 artiklan B kohdan d alakohdan 3 alakohdan tulkinta — Vapautusten soveltamisala — ”Palvelujen, joilla siirretään varoja ja aiheutetaan oikeudellisia ja taloudellisia muutoksia” käsite — Elinkeinonharjoittajan asiakkailta olevien saatavien keräämistä, käsittelyä ja perimistä koskevat palvelut — Maksuohjelmat hammashoitoja varten

Tuomiolauselma

Jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta — yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste — 17.5.1977 annetun kuudennen neuvoston direktiivin 77/388/ETY 13 artiklan B kohdan d alakohdan 3 alakohtaa on tulkittava siten, että tässä säännöksessä tarkoitetun arvonlisäverovapautuksen alaan ei kuulu sellaisen palvelun suorittaminen, joka koostuu lähinnä kolmannen osapuolen pankille esitetystä pyynnöstä siirtää suoraveloitusjärjestelmän välityksellä summa — joka kolmannen osapuolen on maksettava palvelujen suorittajan asiakkaalle — palvelujen suorittajan tilille, saatuja summia koskevan selvityksen lähettämisestä asiakkaalle, yhteydenotosta kolmanteen osapuoleen, jolta palvelujen suorittaja ei ole saanut maksua, ja lopuksi palvelujen suorittajan pankille annetusta kehotuksesta siirtää saadut maksut, josta on vähennetty palvelujen suorittajan saama korvaus, asiakkaan pankkitilille.

---

(1)  EUVL C 153, 4.7.2009.

---

18.12.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 346/14

---

Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 28.10.2010 (Bundesgerichtshofin (Saksa) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Volvo Car Germany GmbH v. Autohof Weidensdorf GmbH

(Asia C-203/09) (1)

(Direktiivi 86/653/ETY - Itsenäiset kauppaedustajat - Edustussopimuksen päättäminen päämiehen toimesta - Kauppaedustajan oikeus hyvitykseen)

2010/C 346/22

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Bundesgerichtshof

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Volvo Car Germany GmbH

Vastaaja: Autohof Weidensdorf GmbH

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Bundesgerichtshof — Jäsenvaltioiden itsenäisiä kauppaedustajia koskevan lainsäädännön yhteensovittamisesta 18.12.1986 annetun neuvoston direktiivin 86/653/ETY (EYVL L 382, s. 17) 18 artiklan a alakohdan tulkinta — Edustussopimuksen päättäminen päämiehen toimesta — Kauppaedustajan oikeus hyvitykseen — Kansallinen lainsäädäntö, jossa säädetään tämän oikeuden menettämisestä tilanteessa, jossa kauppaedustajan sopimusrikkomus oikeuttaa edustussopimuksen päättämiseen välittömästi, vaikka tämä sopimusrikkomus tapahtuu edustussopimuksen irtisanomisen ja sopimuksen päättymisen välisenä aikana ja vaikka päämies on saanut tiedon sopimusrikkomuksesta vasta sopimuksen päättymisen jälkeen

Tuomiolauselma

Jäsenvaltioiden itsenäisiä kauppaedustajia koskevan lainsäädännön yhteensovittamisesta 18.12.1986 annetun neuvoston direktiivin 86/653/ETY 18 artiklan a alakohta on esteenä sille, että itsenäinen kauppaedustaja ei saa asiakaskuntahyvitystään tilanteessa, jossa päämies osoittaa kyseisen kauppaedustajan syyllistyneen sopimusrikkomukseen, joka on tapahtunut sen jälkeen, kun sopimuksen irtisanominen irtisanomisaikaa noudattaen on annettu tiedoksi mutta ennen irtisanomisajan päättymistä, ja joka olisi oikeuttanut kyseessä olevan sopimuksen päättämiseen välittömästi.

---

(1)  EUVL C 180, 1.8.2009.

---

18.12.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 346/14

---

Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 21.10.2010 (Szombathelyi Városi Bíróság (Unkarin tasavalta) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Rikosoikeudenkäynti Emil Eredicsia ja Mária Vassné Sápia vastaan

(Asia C-205/09) (1)

(Poliisiyhteistyö ja oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa - Puitepäätös 2001/220/YOS - Uhrien asema rikosoikeudenkäynnissä - Uhrin käsite - Oikeushenkilö - Rikosasian sovittelu rikosoikeudenkäynnin yhteydessä - Soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt)

2010/C 346/23

Oikeudenkäyntikieli: unkari

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Szombathelyi Városi Bíróság

Rikosoikeudenkäynnin asianosaiset pääasiassa

Emil Eredics ja Mária Vassné Sápi

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Szombathelyi Városi Bíróság — Uhrin asemasta rikosoikeudenkäyntimenettelyissä 15.3.2001 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2001/220/YOS 1 artiklan a kohdan ja 10 artiklan tulkinta — Rikosoikeudenkäynti, jossa uhrina on oikeushenkilö ja jossa rikosoikeudellinen sovittelu on kansallisen lain mukaan mahdotonta — Puitepäätöksessä oleva ”uhrin” käsite — Voidaanko siihen sisällyttää muitakin kuin luonnollisia henkilöitä rikosoikeudellista sovittelua koskevia säännöksiä sovellettaessa? — Rikosoikeudellisen sovittelun soveltamisedellytykset rikosoikeudenkäynnissä

Tuomiolauselma

1)

Uhrin asemasta rikosoikeudenkäyntimenettelyissä 15.3.2001 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2001/220/YOS 1 artiklan a alakohtaa ja 10 artiklaa on tulkittava siten, ettei oikeushenkilöiden katsota kuuluvan uhrin käsitteen alaan 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun rikosasioiden sovittelun edistämisen vuoksi.

2)

Puitepäätöksen 2001/220 10 artiklaa on tulkittava siten, ettei siinä velvoiteta jäsenvaltioita sallimaan sovittelumenettelyyn turvautumista kaikkien niiden rikosten osalta, joiden kansallisessa lainsäädännössä määritelty objektiivinen tunnusmerkistö vastaa olennaisilta osin niiden rikosten objektiivista tunnusmerkistöä, joiden osalta sovittelusta on tässä kansallisessa lainsäädännössä nimenomaisesti säädetty.

---

(1)  EUVL C 205, 29.8.2009.

---

18.12.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 346/15

---

Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 21.10.2010 (Tribunale ordinario di Torinon (Italia) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Antonino Accardo ym. v. Comune di Torino

(Asia C-227/09) (1)

(Sosiaalipolitiikka - Työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden suojelu - Työajan järjestäminen - Kaupungin poliisivoimien poliisit - Direktiivi 93/104/EY - Direktiivi 93/104/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2000/34/EY - Direktiivi 2003/88/EY - 5, 17 ja 18 artikla - Viikoittainen enimmäistyöaika - Työehtosopimukset tai työmarkkinaosapuolten väliset kansalliset tai alueelliset sopimukset - Lykättyä viikoittaista lepoaikaa ja korvaavaa lepoaikaa koskevat poikkeukset - Välitön oikeusvaikutus - Unionin oikeuden mukainen tulkinta)

2010/C 346/24

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunale ordinario di Torino

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Antonino Accardo, Viola Acella, Antonio Acuto, Domenico Ambrisi, Paolo Battaglino, Riccardo Bevilacqua, Fabrizio Bolla, Daniela Bottazzi, Roberto Brossa, Luigi Calabro', Roberto Cammardella, Michelangelo Capaldi, Giorgio Castellaro, Davide Cauda, Tatiana Chiampo, Alessia Ciaravino, Alessandro Cicero, Paolo Curtabbi, Paolo Dabbene, Mauro D'Angelo, Giancarlo Destefanis, Mario Di Brita, Bianca Di Capua, Michele Di Chio, Marina Ferrero, Gino Forlani, Giovanni Galvagno, Sonia Genisio, Laura Dora Genovese, Sonia Gili, Maria Gualtieri, Gaetano La Spina, Maurizio Loggia, Giovanni Lucchetta, Sandra Magoga, Manuela Manfredi, Fabrizio Maschio, Sonia Mignone, Daniela Minissale, Domenico Mondello, Veronnica Mossa, Plinio Paduano, Barbaro Pallavidino, Monica Palumbo, Michele Paschetto, Frederica, Peinetti, Nadia Pizzimenti, Gianluca Ponzo, Enrico Pozzato, Gaetano Puccio, Danilo Ranzani, Pergianni Risso, Luisa Rossi, Paola Sabia, Renzo Sangiano, Davide Scagno, Paola Settia, Raffaella Sottoriva, Rossana Trancuccio, Fulvia Varotto, Giampiero Zucca, Fabrizio Lacognata, Guido Mandia, Luigi Rigon ja Daniele Sgavetti

Vastaaja: Comune di Torino

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Tribunale ordinario di Torino — Tietyistä työajan järjestämistä koskevista seikoista 23.11.1993 annetun neuvoston direktiivin 93/104/EY (EYVL L 307, s. 18) 5, 17 ja 18 artiklan tulkinta — Lykätystä viikoittaisesta lepoajasta ja korvaavasta lepoajasta tehtävät poikkeukset — Sovellettavuus kaupungin poliisivoimien poliiseihin

Tuomiolauselma

1)

Tietyistä työajan järjestämistä koskevista seikoista 23.11.1993 annetun neuvoston direktiivin 93/104/EY 17 artiklan 3 kohdalla on sekä alkuperäisessä muodossaan että 22.6.2000 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2000/34/EY muutetussa muodossaan itsenäinen ulottuvuus suhteessa tämän saman artiklan 2 kohtaan siten, että vaikka tiettyä ammattia ei mainittaisikaan kyseisessä 2 kohdassa, tämä ei estä sitä kuulumasta direktiivin 93/104 17 artiklan 3 kohdan molemmissa versioissa säädetyn poikkeuksen soveltamisalaan.

2)

Pääasiassa kyseessä olevan kaltaisissa olosuhteissa direktiivin 93/104 tämän direktiivin, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2000/34, 17 artiklassa ja mahdollisesti tietyistä työajan järjestämistä koskevista seikoista 4.11.2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/88/EY 17 ja/tai 18 artiklassa säädettyihin mahdollisiin poikkeuksiin ei voida vedota pääasian kantajien kaltaisia yksityishenkilöitä vastaan. Näitä säännöksiä ei myöskään voida tulkita siten, että niillä sallittaisiin tai kiellettäisiin pääasiassa kyseessä olevan kaltaisten työehtosopimusten soveltaminen, koska viimeksi mainittujen soveltaminen riippuu kansallisesta oikeudesta.

---

(1)  EUVL C 205, 29.8.2009.

---

18.12.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 346/15

---

Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 21.10.2010 (Gerechtshof te Amsterdamin (Alankomaat) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Albron Catering BV v. FNV Bondgenoten ja John Roest

(Asia C-242/09) (1)

(Sosiaalipolitiikka - Yrityksen luovutus - Direktiivi 2001/23/EY - Työntekijöiden oikeuksien turvaaminen - Konserni, jossa ”työnantajayhtiö” palkkaa työntekijät ja jossa työntekijät ovat pysyvästi ”liiketoimintaa harjoittavan” yhtiön palveluksessa - Liiketoimintaa harjoittavan yhtiön luovutus)

2010/C 346/25

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Gerechtshof te Amsterdam

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Albron Catering BV

Vastaaja: FNV Bondgenoten ja John Roest

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Gerechtshof te Amsterdam — Työntekijöiden oikeuksien turvaamista yrityksen tai liikkeen taikka yritys- tai liiketoiminnan osan luovutuksen yhteydessä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 12.3.2001 annetun neuvoston direktiivin 2001/23/EY (EYVL L 82, s. 16) 3 artiklan 1 kohdan tulkinta — Yhtiö, jonka palveluksessa on tietyn konsernin koko henkilöstö ja joka asettaa henkilöstöä muiden konserniin kuuluvien, henkilöstöä hyödyntävien yhtiöiden käyttöön tarpeen mukaan — Tällaisen henkilöstöä hyödyntävän yhtiön toiminnan luovuttaminen konsernin ulkopuolelle — Luokittelu

Tuomiolauselma

Tilanteessa, jossa konserniin kuuluva yritys luovutetaan työntekijöiden oikeuksien turvaamista yrityksen tai liikkeen taikka yritys- tai liiketoiminnan osan luovutuksen yhteydessä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 12.3.2001 annetussa neuvoston direktiivissä 2001/23/EY tarkoitetulla tavalla tähän konserniin kuulumattomalle yritykselle, kyseisen direktiivin 2 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuksi luovuttajaksi voidaan katsoa myös konserniin kuuluva yritys, jonka palveluksessa työntekijät työskentelivät pysyvästi ilman, että he olisivat kuitenkaan tehneet työsopimusta tämän yrityksen kanssa, vaikka konserniin kuuluu sellainen yritys, jonka kanssa kyseiset työntekijät olivat tehneet työsopimuksen.

---

(1)  EUVL C 220, 12.9.2009, s. 21.

---

18.12.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 346/16

---

Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 14.10.2010 (Verwaltungsgericht Hallen (Saksa) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Günter Fuß v. Stadt Halle

(Asia C-243/09) (1)

(Sosiaalipolitiikka - Työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden suojelu - Direktiivi 2003/88/EY - Työajan järjestäminen - Julkisen sektorin palveluksessa olevat palomiehet - Pelastustoiminnan yksikkö - 6 artiklan b alakohta ja 22 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohta - Viikoittainen enimmäistyöaika - Kieltäytyminen työskentelemästä pidempään - Ilman suostumusta tapahtunut siirto toiseen yksikköön - Välitön oikeusvaikutus - Seuraukset kansallisille tuomioistuimille)

2010/C 346/26

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Verwaltungsgericht Halle

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Günter Fuß

Vastaaja: Stadt Halle

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Verwaltungsgericht Halle — Tietyistä työajan järjestämistä koskevista seikoista 4.11.2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/88/EY (EUVL L 299, s. 9) 22 artiklan 1 kohdan b alakohdan tulkinta — Kansallinen säännöstö, jossa säädetään mainitun direktiivin vastaisesti yli 48 tunnin työajasta seitsemän päivän jaksolla sellaisten virkamiesten osalta, jotka työskentelevät palokunnan kenttätehtävissä — Virkamiehen, joka on kieltäytynyt tästä työajasta, siirtäminen viran puolesta toiseen, saman palkkaluokan virkaan hallinnossa — ”Haitan” käsite

Tuomiolauselma

Tietyistä työajan järjestämistä koskevista seikoista 4.11.2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/88/EY 6 artiklan b alakohtaa on tulkittava siten, että sen vastainen on pääasiassa esillä olevan kaltainen kansallinen lainsäädäntö, jolla julkisen sektorin työnantajan sallitaan siirtää toiseen yksikköön pelastustoiminnan yksikössä palomiehenä työskennellyt työntekijä ilman tämän suostumusta siitä syystä, että tämä on vaatinut, että viimeksi mainitussa yksikössä noudatettaisiin kyseisessä säännöksessä säädettyä keskimääräistä viikoittaista enimmäistyöaikaa. Sillä seikalla, että tälle työntekijälle ei aiheudu tästä siirrosta muuta erityistä haittaa kuin kyseisen 6 artiklan b kohdan rikkomisesta aiheutuva haitta, ei tässä suhteessa ole merkitystä.

---

(1)  EUVL C 233, 26.9.2009.

---

18.12.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 346/16

---

Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 21.10.2010 (Cour constitutionnellen (Belgia) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — sellaisen eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpano, jonka kohteena on I.B.

(Asia C-306/09) (1)

(Poliisiyhteistyö ja oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa - Puitepäätös 2002/584/YOS - Eurooppalainen pidätysmääräys ja jäsenvaltioiden välinen luovuttamismenettely - 4 artikla - Harkinnanvaraiset kieltäytymisperusteet - 4 artiklan 6 alakohta - Rangaistuksen täytäntöön panemiseksi annettu pidätysmääräys - 5 artikla - Pidätysmääräyksen antaneen jäsenvaltion antamat takeet - 5 artiklan 1 alakohta - Poissa olevan vastaajan tuomitseminen - 5 artiklan 3 alakohta - Syytteen nostamiseksi annettu pidätysmääräys - Luovuttaminen, jonka edellytyksenä on se, että etsitty henkilö palautetaan täytäntöönpanojäsenvaltioon - 5 artiklan 1 ja 3 alakohdan soveltaminen yhdessä - Yhteensoveltuvuus)

2010/C 346/27

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Cour constitutionnelle

Pääasian asianosainen

I.B

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Cour constitutionnelle (Belgia) — Eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä ja jäsenvaltioiden välisistä luovuttamismenettelyistä 13.6.2002 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2002/584/YOS (EYVL L 190, s. 1) 4 artiklan 6 kohdan ja 5 artiklan 3 kohdan sekä EU-sopimuksen 6 artiklan 2 kohdan tulkinta — Eurooppalaisen pidätysmääräyksen harkinnanvaraiset kieltäytymisperusteet ja kyseisen määräyksen antaneen jäsenvaltion antamat takeet — Täytäntöönpanojäsenvaltion mahdollisuus asettaa alueellaan vakinaisesti asuvan henkilön luovuttamisen ehdoksi se, että sen jälkeen kun henkilöä on kuultu pidätysmääräyksen antaneessa jäsenvaltiossa, hänet palautetaan täytäntöönpanojäsenvaltioon suorittamaan vapaudenmenetyksen käsittävä rangaistus tai turvaamistoimenpide, joka hänelle voidaan määrätä pidätysmääräyksen antaneessa jäsenvaltiossa — Sellaisen henkilön erityistilanne, joka on jo tuomittu pidätysmääräyksen antaneessa jäsenvaltiossa hänen poissa ollessaan annetulla ratkaisulla, jonka osalta hänellä on edelleen käytettävissään jokin oikeussuojakeino — Sen seikan mahdollinen vaikutus täytäntöönpanojäsenvaltion oikeusviranomaisten päätökseen, että on olemassa vaara siitä, että asianomaisen henkilön perusoikeuksia ja erityisesti hänen oikeuttaan yksityis- ja perhe-elämän kunnioitukseen loukataan

Tuomiolauselma

Eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä ja jäsenvaltioiden välisistä luovuttamismenettelyistä 13.6.2002 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2002/584/YOS 4 artiklan 6 alakohtaa ja 5 artiklan 3 alakohtaa on tulkittava siten, että kun täytäntöönpanojäsenvaltio on saattanut kyseisen puitepäätöksen 5 artiklan 1 ja 3 alakohdan osaksi kansallista oikeusjärjestystään, puitepäätöksen 5 artiklan 1 alakohdassa tarkoitetulla tavalla vastaajan poissa ollessa määrätyn rangaistuksen täytäntöönpanoa varten annetun eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanon edellytykseksi voidaan asettaa se, että asianomainen henkilö, joka on täytäntöönpanojäsenvaltion kansalainen tai asuu siellä vakinaisesti, palautetaan tähän jäsenvaltioon suorittamaan rangaistus, joka hänelle mahdollisesti määrätään pidätysmääräyksen antaneessa jäsenvaltiossa kyseisen henkilön läsnä ollessa pidettävässä uudessa oikeudenkäynnissä.

---

(1)  EUVL C 233, 26.9.2009, s. 11.

---

18.12.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 346/17

---

Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 14.10.2010 (Centrale Raad van Beroepin (Alankomaat) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — J. A. van Delft, J. C. Ramaer, J. M. van Willigen, J. F. van der Nat, C. M. Janssen ja O. Fokkens v. College van zorgverzekeringen

(Asia C-345/09) (1)

(Sosiaaliturva - Asetus (ETY) N:o 1408/71 - III osaston 1 luku - 28, 28 a ja 33 artikla - Asetus (ETY) N:o 574/72 - 29 artikla - Henkilöiden vapaa liikkuvuus - SEUT 21 ja SEUT 45 artikla - Sairausvakuutusetuudet - Vanhuuseläkkeen tai työkyvyttömyyseläkkeen saajat - Asuinpaikka muussa jäsenvaltiossa kuin eläkkeen maksamisesta vastaavassa jäsenvaltiossa - Asuinvaltiossa suoritettavat luontoisetuudet, joiden kustannuksista vastaa eläkkeen maksamisesta vastaava valtio - Rekisteröitymisen puuttuminen asuinvaltiossa - Velvollisuus maksujen suorittamiseen eläkkeen maksamisesta vastaavassa valtiossa - Eläkkeen maksamisesta vastaavan valtion kansallisen lainsäädännön muuttaminen - Sairausvakuutuksen jatkuvuus - Maassa asuvien ja ulkomailla asuvien erilainen kohtelu)

2010/C 346/28

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Centrale Raad van Beroep

Pääasian asianosaiset

Kantajat: J. A. van Delft, J. C. Ramaer, J.M. van Willigen, J. F.van der Nat, C. M. Janssen ja O. Fokkens

Vastaaja: College van zorgverzekeringen

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Centrale Raad van Beroep — EY:n perustamissopimuksen, sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä 14.6.1971 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1408/71 (EYVL L 149, s. 2) 28, 28a ja 33 artiklan sekä liitteessä VI olevan R kohdan 1 alakohdan a ja b alakohdan sekä asetuksen (ETY) N:o 1408/71 täytäntöönpanomenettelystä 21.3.1972 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 574/72 (EYVL L 74, s. 1) 29 artiklan tulkinta — Eläkkeensaajat — Velvollisuus rekisteröityä hoitovakuutusvirastoon Alankomaissa — Velvollisuus maksaa vakuutusmaksu

Tuomiolauselma

1)

Sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä 14.6.1971 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1408/71, sellaisena kuin se on muutettuna 18.12.2006 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1992/2006, 28, 28 a ja 33 artiklaa luettuina yhdessä sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin ja heidän perheenjäseniinsä annetun asetuksen (ETY) N:o 1408/71 täytäntöönpanomenettelystä 21.3.1972 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 574/72, sellaisena kuin se on muutettuna 19.3.2007 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 311/2007, 29 artiklan kanssa, on tulkittava niin, että niiden kanssa ei ole ristiriidassa pääasiassa kyseessä olevan kaltainen kansallinen lainsäädäntö, jossa säädetään, että tämän jäsenvaltion lainsäädännön mukaisen eläkkeen saajien, jotka asuvat toisessa jäsenvaltiossa, jossa heillä on asetuksen N:o 1408/71 28 ja 28 a artiklan mukaisesti oikeus tämän viimeksi mainitun jäsenvaltion toimivaltaisen laitoksen tarjoamiin sairausvakuutuksen luontoisetuuksiin, on suoritettava mainitusta eläkkeestä tehdyn pidätyksen muodossa näitä etuuksia koskeva maksu, vaikka he eivät olekaan rekisteröityneet asuinjäsenvaltionsa toimivaltaiseen laitokseen.

2)

SEUT 21 artiklaa on tulkittava niin, että sen kanssa ei ole ristiriidassa pääasiassa kyseessä olevan kaltainen jäsenvaltion lainsäädäntö, jossa säädetään, että tämän jäsenvaltion lainsäädännön mukaisen eläkkeen saajat, jotka asuvat toisessa jäsenvaltiossa, jossa heillä on asetuksen N:o 1408/71, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 1992/2006, 28 ja 28 a artiklan nojalla oikeus tämän viimeksi mainitun jäsenvaltion toimivaltaisen laitoksen tarjoamiin sairausvakuutuksen luontoisetuuksiin, on suoritettava mainitusta eläkkeestä tehtävän pidätyksen muodossa näitä etuuksia koskeva maksu myös silloin, kun he eivät ole rekisteröityneet asuinjäsenvaltionsa toimivaltaiseen laitokseen. SEUT 21 artiklaa on tulkittava niin, että sen kanssa on sitä vastoin ristiriidassa tällainen lainsäädäntö, jos siinä otetaan käyttöön tai jos se sisältää, minkä tarkistaminen kuuluu kansalliselle tuomioistuimelle, maassa asuvien ja ulkomailla asuvien perusteetonta erilaista kohtelua sairausriskin varalta myönnetyn sen vakuutusturvan kokonaistason säilymisen osalta, jonka nämä saivat ennen tämän lainsäädännön voimaantuloa tehtyjen vakuutussopimusten nojalla.

---

(1)  EUVL C 11, 16.1.2010.

---

18.12.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 346/18

---

Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 28.10.2010 (Hof van beroep te Antwerpenin (Belgia) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Belgisch Interventie- en Restitutiebureau v. SGS Belgium NV, Firme Derwa NV ja Centraal Beheer Achmea NV

(Asia C-367/09) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Euroopan unionin taloudellisten etujen vahingoittaminen - Asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95 - 1 artikla, 3 artiklan 1 kohdan kolmas alakohta, 5 artikla ja 7 artikla - Asetus (ETY) N:o 3665/87 - 11 artikla ja 18 artiklan 2 kohdan c alakohta - Taloudellisen toimijan käsite - Henkilöt, jotka ovat osallistuneet väärinkäytöksen toteuttamiseen - Henkilöt, jotka ovat vastuussa väärinkäytöksestä tai joiden on huolehdittava sen ehkäisystä - Hallinnollinen seuraamus - Välitön oikeusvaikutus - Seuraamusmenettelyn vanhentuminen - Vanhentumisajan katkeaminen)

2010/C 346/29

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Hof van beroep te Antwerpen

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Belgisch Interventie- en Restitutiebureau

Vastaajat: SGS Belgium NV, Firme Derwa NV ja Centraal Beheer Achmea NV

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Hof van beroep te Antwerpen — Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta 18.12.1995 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 (EYVL L 312, s. 1) 1 artiklan, 3 artiklan 1 kohdan kolmannen alakohdan, 5 ja 7 artiklan sekä maataloustuotteiden vientitukien järjestelmän soveltamista koskevista yhteisistä yksityiskohtaisista säännöistä 27.11.1987 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 3665/87 (EYVL L 351, s. 1) 18 artiklan 1 kohdan c alakohdan tulkinta — Taloudellisen toimijan käsite — Henkilöt, jotka ovat osallistuneet väärinkäytöksen toteuttamiseen ja henkilöt, jotka ovat vastuussa väärinkäytöksestä tai joiden on huolehdittava sen ehkäisystä — Seuraamusmenettelyn vanhentuminen — Vanhentumisajan katkeaminen

Tuomiolauselma

1)

Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta 18.12.1995 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 5 ja 7 artiklaa ei sovelleta siten, että hallinnollinen seuraamus voitaisiin määrätä pelkästään näiden säännösten perusteella, koska unionin taloudellisia etuja suojattaessa hallinnollisen seuraamuksen soveltaminen tiettyyn henkilöryhmään edellyttää sitä, että ennen kyseisen väärinkäytöksen tapahtumista joko unionin lainsäätäjä on antanut alakohtaisen säännöstön, jossa määritellään tällainen seuraamus ja sen kyseiseen henkilöryhmään soveltamisen edellytykset, tai silloin, kun tällaista säännöstöä ei ole vielä annettu unionin tasolla, että sen jäsenvaltion lainsäädännössä, jossa kyseinen väärinkäytös on tapahtunut, on säädetty hallinnollisen seuraamuksen määräämisestä mainitulle henkilöryhmälle.

2)

Pääasiassa kyseessä olevan kaltaisissa olosuhteissa, joissa unionin alakohtaisessa säännöstössä ei ollut vielä säädetty jäsenvaltioiden velvollisuudesta säätää tehokkaista seuraamuksista siinä tapauksessa, että jäsenvaltion hyväksymä kansainvälinen tarkastukseen ja valvontaan erikoistunut laitos antaa vääriä todistuksia, asetuksen N:o 2988/95 7 artikla ei ole esteenä sille, että jäsenvaltiot soveltavat tähän laitokseen seuraamusta kyseisessä säännöksessä tarkoitettuna ”väärinkäytösten toteuttamiseen osallistuneena” henkilönä tai henkilönä, joka ”on vastuussa” väärinkäytöksestä, kuitenkin sillä edellytyksellä, että tällaisen seuraamuksen soveltamisella on selvä ja yksiselitteinen oikeudellinen perusta, mikä ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on varmistettava.

3)

Pääasiassa kyseessä olevan kaltaisissa olosuhteissa sellaisen tarkastuskertomuksen, jossa kiinnitetään huomiota vientitoimeen liittyvään väärinkäytökseen, toimittaminen kulutukseensaattamistodistuksen kyseisestä toimesta antaneelle kansainväliselle tarkastukseen ja valvontaan erikoistuneelle laitokselle, ja sellaisen lisäasiakirjojen esittämistä koskevan pyynnön, jolla pyritään valvomaan, että tavarat on todellisuudessa saatettu kulutukseen, esittäminen kyseiselle laitokselle sekä sellaisen kirjatun kirjeen, jossa mainittuun laitokseen sovelletaan seuraamusta siksi, että se on osallistunut asetuksen N:o 2988/95 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun väärinkäytöksen toteuttamiseen, lähettäminen ovat asianomaiselle henkilölle tiedoksi annettuja riittävän täsmällisiä toimia, joilla väärinkäytökseen liittyvä tutkimus tai menettely pannaan vireille ja joiden seurauksena mainitun asetuksen 3 artiklan 1 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitettu seuraamusmenettelyn vanhentuminen siis katkaistaan.

---

(1)  EUVL C 297, 5.12.2009.

---

18.12.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 346/19

---

Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 21.10.2010 (Mokestinių ginčų komisija prie Lietuvos Respublikos vyriausybėsin (Liettuan tasavalta) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Nidera Handelscompagnie BV v. Valstybinė mokesčių inspekcija prie Lietuvos Respublikos finansų ministerijos

(Asia C-385/09) (1)

(Direktiivi 2006/112/EY - Ostoihin sisältyvän arvonlisäveron vähentäminen - Kansallinen sääntely, jonka mukaan arvonlisäveroa ei saada vähentää, jos tavarat on myyty uudelleen ennen arvonlisäverovelvollisen rekisteröitymistä)

2010/C 346/30

Oikeudenkäyntikieli: liettua

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Mokestinių ginčų komisija prie Lietuvos Respublikos vyriausybės

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Nidera Handelscompagnie BV

Vastaaja: Valstybinė mokesčių inspekcija prie Lietuvos Respublikos finansų ministerijos

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Mokestinių ginčų komisija prie Lietuvos Respublikos vyriausybės — Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2009 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY (EUVL L 347, s. 1) 167 artiklan, 168 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja 178 artiklan 1 kohdan a alakohdan tulkinta — Kansallinen lainsäädäntö, jonka mukaan oikeus vähentää arvonlisävero annetaan ainoastaan verovelvollisille, jotka on rekisteröity arvonlisäverovelvollisiksi kyseisessä jäsenvaltiossa — Oikeutta arvonlisäveron vähentämiseen ei ole sellaisten tavaroiden ja palveluiden osalta, jotka verovelvollinen on hankkinut ennen rekisteröitymistään arvonlisäverovelvolliseksi kyseisessä jäsenvaltiossa, jos kyseisiä tavaroita ja palveluita on jo käytetty arvonlisäveroverovelvollisen verolliseen toimintaan

Tuomiolauselma

Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annettua neuvoston direktiiviä 2006/112/EY on tulkittava siten, että se on esteenä sille, että arvonlisäverovelvollinen, joka täyttää veron vähentämisen aineelliset edellytykset tämän direktiivin mukaisesti ja joka on rekisteröitynyt arvonlisäverovelvolliseksi kohtuullisessa ajassa niiden liiketoimien toteuttamisesta, joihin vähennysoikeus perustuu, voi menettää mahdollisuuden käyttää vähennysoikeutta sellaisen kansallisen lainsäädännön johdosta, jossa kielletään tavaroiden oston yhteydessä maksetun arvonlisäveron vähentäminen silloin, kun kyseinen verovelvollinen ei ole rekisteröitynyt arvonlisäverovelvolliseksi ennen kuin se käyttää tavaroita arvonlisäverolliseen toimintaansa.

---

(1)  EUVL C 312, 19.12.2009.

---

18.12.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 346/19

---

Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 28.10.2010 (Hoge Raad der Nederlandenin (Alankomaat) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Staatssecretaris van Financiën v. X BV

(Asia C-423/09) (1)

(Yhteinen tullitariffi - Tariffiluokittelu - Yhdistetty nimikkeistö - Kuivatut kasvikset (kokonaiset valkosipulit), joista kosteus ei ole poistunut kokonaan)

2010/C 346/31

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Hoge Raad der Nederlanden

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Staatssecretaris van Financiën

Vastaaja: X BV

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Hoge Raad der Nederlanden — Tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteen I muuttamisesta 11.9.2003 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1789/2003 (EUVL L 281, s. 1) ja tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteen I muuttamisesta 7.9.2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1810/2004 (EUVL L 327, s. 1) tulkinta — Sellaisten kuivattujen vihannesten (kokonaisten valkosipulien) tariffiluokittelu, joista kosteus ei ole poistunut kokonaan ja jotka tuodaan maahan jäähdytettyinä

Tuomiolauselma

Tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23.7.1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteenä I olevaa yhdistettyä nimikkeistöä, sellaisena kuin se on muutettuna 7.9.2004 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 1810/2004, on tulkittava siten, että valkosipuli, jota on käsitelty intensiivisessä kuivaamisprosessissa sellaisen erikoiskäsittelyn mukaisesti, jonka päätyttyä kaikki tai melkein kaikki tuotteessa ollut kosteus on poistunut tuotteesta, kuuluu yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 0712 90 90, mutta osittain kuivattu valkosipuli, joka on säilyttänyt tuoreen valkosipulin ominaisuudet ja ominaispiirteet, kuuluu yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 0703 20 00.

---

(1)  EUVL C 24, 30.1.2010.

---

18.12.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 346/20

---

Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 14.10.2010 (Conseil d’État’n (Ranska) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Union syndicale Solidaires Isère v. Premier ministre, Ministère du travail, des relations sociales, de la famille, de la solidarité et de la ville ja Ministère de la santé et des sports

(Asia C-428/09) (1)

(Sosiaalipolitiikka - Työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden suojelu - Direktiivi 2003/88/EY - Työajan järjestäminen - 1, 3 ja 17 artikla - Soveltamisala - ”Nuorisotyöpalvelusta koskevan sopimuksen” tehneiden henkilöiden satunnainen ja kausiluonteinen toiminta - Tämän henkilöstön työajan rajoittaminen loma- ja vapaa-ajankeskuksissa 80 päivään vuodessa - Kansallinen lainsäädäntö, jossa ei säädetä tätä henkilöstöä koskevasta vuorokautisesta vähimmäislepoajasta - 17 artiklassa säädetyt poikkeukset - Edellytykset - Vastaavanlaisen korvaavan lepoajan tai poikkeustapauksissa asianmukaisen suojelun takaaminen)

2010/C 346/32

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Conseil d’État

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Union syndicale -Solidaires Isère

Vastaajat: Premier ministre, Ministère du travail, des relations sociales, de la famille, de la solidarité et de la ville ja Ministère de la santé et des sports

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Conseil d’État (Ranska) — Tietyistä työajan järjestämistä koskevista seikoista 4.11.2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/88/EY (EUVL L 299, s. 9) 17 artiklan 1 ja 2 kohdan ja 3 kohdan b alakohdan tulkinta yhdessä direktiivin 1 artiklan 1 kohdan kanssa — Nuorisotyötä koskevan palvelussopimuksen haltijoiden satunnainen kausityö — Sellaisen kansallisen lainsäädännön yhteensopivuus tämän direktiivin kanssa, jossa rajoitetaan tällaisten työntekijöiden työaika loma- ja vapaa-ajankeskuksissa 80 päivään vuodessa mutta jossa ei taata päivittäistä vähimmäislepoaikaa — ”Vastaavanlaisen korvaavan lepoajan” ja ”kyseisten työntekijöiden asianmukaisen suojelun” käsitteet

Tuomiolauselma

1)

Pääasiassa kyseessä olevan kaltaisen nuorisotyöpalvelusta koskevan sopimuksen tehneet henkilöt, jotka työskentelevät satunnaisesti ja kausiluonteisesti loma- ja vapaa-ajankeskuksissa enintään 80 työpäivää vuodessa, kuuluvat tietyistä työajan järjestämistä koskevista seikoista 4.11.2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/88/EY soveltamisalaan.

2)	Pääasiassa kyseessä olevan kaltaisen nuorisotyöpalvelusta koskevan sopimuksen tehneet henkilöt, jotka työskentelevät satunnaisesti ja kausiluonteisesti loma- ja vapaa-ajankeskuksissa, kuuluvat direktiivin 2003/88 17 artiklan 3 kohdan b ja/tai c alakohdassa säädetyn poikkeuksen soveltamisalaan.

3)

Kansallinen lainsäädäntö, jolla tällaiset sopimukset tehneiden työntekijöiden työaika rajoitetaan 80 työpäivään vuodessa, ei täytä kyseisen direktiivin 17 artiklan 2 kohdassa tämän poikkeuksen soveltamiselle asetettuja edellytyksiä, joiden mukaan kyseisille työntekijöille on annettava vastaavanlaiset korvaavat lepoajat tai poikkeustapauksissa, joissa tällaisia lepoaikoja ei objektiivisista syistä ole mahdollista myöntää, heidän on saatava asianmukainen suojelu.

---

(1)  EUVL C 24, 30.1.2010.

---

18.12.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 346/20

---

Unionin tuomioistuimen tuomio (kahdeksas jaosto) 28.10.2010 — Euroopan komissio v. Helleenien tasavalta

(Asia C-500/09) (1)

(Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen - Postipalvelut - Direktiivi 97/67/EY - Kansalliset rajoitukset - Lähettipalveluyritykset - Kansallinen toimilupajärjestelmä)

2010/C 346/33

Oikeudenkäyntikieli: kreikka

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: L. Lozano Palacios ja D. Triantafyllou)

Vastaaja: Helleenien tasavalta (asiamiehet: P. Mylonopoulos ja D. Tsagkaraki)

Oikeudenkäynnin kohde

Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen — Yhteisön postipalvelujen sisämarkkinoiden kehittämistä ja palvelun laadun parantamista koskevista yhteisistä säännöistä 15.12.1997 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 97/67/EY (EYVL L 15, s. 14) rikkominen

Tuomiolauselma

1)

Helleenien tasavalta ei ole noudattanut yhteisön postipalvelujen sisämarkkinoiden kehittämistä ja palvelun laadun parantamista koskevista yhteisistä säännöistä 15.12.1997 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 97/67/EY, sellaisena kuin se on muutettuna 10.6.2002 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2002/39/EY, mukaisia velvoitteitaan ja erityisesti sen 9 artiklan 1 ja 2 kohtaa, koska se soveltaa edelleen 12.10.2005 tehtyä ministeriön päätöstä nro A1/44351/3608.

2)	Helleenien tasavalta velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 37, 13.2.2010.

---

18.12.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 346/21

---

Unionin tuomioistuimen tuomio (kahdeksas jaosto) 28.10.2010 — Euroopan komissio v. Belgian kuningaskunta

(Asia C-41/10) (1)

(Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen - Muu ensivakuutus kuin henkivakuutus - Direktiivit 73/239/ETY ja 92/49/ETY - Lisäsairausvakuutusten markkinoilla toimivat keskinäiset vakuutusyhtiöt - Direktiivin virheellinen tai puutteellinen täytäntöönpano)

2010/C 346/34

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: G. Rozet ja N. Yerrell)

Vastaaja: Belgian kuningaskunta (asiamiehet: M. Jacobs ja L. Van den Broeck)

Oikeudenkäynnin kohde

Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen — Muun ensivakuutusliikkeen kuin henkivakuutusliikkeen aloittamista ja harjoittamista koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 24.7.1973 annetun ensimmäisen neuvoston direktiivin 73/239/ETY (EYVL L 228, s. 3) 6, 8, 15, 16 ja 17 artiklan säännösten sekä muuta ensivakuutusta kuin henkivakuutusta koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta sekä direktiivien 73/239/ETY ja 88/357/ETY muuttamisesta 18.6.1992 annetun neuvoston direktiivin 92/49/ETY (kolmas vahinkovakuutusdirektiivi) (EYVL L 228, s. 1) 20, 21 ja 22 artiklan säännösten virheellinen ja puutteellinen täytäntöönpano

Tuomiolauselma

1)

Belgian kuningaskunta ei ole noudattanut erityisesti muun ensivakuutusliikkeen kuin henkivakuutusliikkeen aloittamista ja harjoittamista koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 24.7.1973 annetun ensimmäisen neuvoston direktiivin 73/239/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna 5.3.2002 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2002/13/EY, 6, 8, 15, 16, ja 17 artiklan ja muuta ensivakuutusta kuin henkivakuutusta koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta sekä direktiivien 73/239/ETY ja 88/357/ETY muuttamisesta 18.6.1992 annetun neuvoston direktiivin 92/49/ETY (kolmas vahinkovakuutusdirektiivi) 20–22 artiklan mukaisia velvoitteitaan, koska se on pannut virheellisesti ja puutteellisesti täytäntöön direktiivin 73/239, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2002/13, ja direktiivin 92/49.

2)	Belgian kuningaskunta velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 80, 27.3.2010.

---

18.12.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 346/21

---

Unionin tuomioistuimen määräys 24.6.2010 — Kronoply GmbH & Co. KG v. Euroopan komissio

(Asia C-117/09 P) (1)

(Muutoksenhaku - Valtiontuet - Tukihakemus, jonka tarkoituksena on muuttaa edunsaajana olevalle yritykselle aikaisemmin myönnettyä tukea ja josta on ilmoitettu komissiolle sen jälkeen, kun investointihanke oli toteutettu kokonaan - Riidanalaisen tuen kannustavan vaikutuksen ja tarpeellisuuden virheellinen arviointi)

2010/C 346/35

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Valittaja: Kronoply GmbH & Co. KG (edustajat: Rechtsanwalt R. Nierer ja Rechtsanwalt L. Gordalla)

Valittajan vastapuoli: Euroopan komissio (asiamiehet: K. Gross, V. Kreuschitz ja T. Scharf)

Oikeudenkäynnin kohde

Valitus ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen (viides jaosto) asiassa T-162/06, Kronoply v. komissio, 14.1.2009 antamasta tuomiosta, jolla ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin hylkäsi kanteen komission 21.9.2005 tekemästä päätöksestä 2006/262/EY, jolla todettiin yhteismarkkinoille soveltumattomaksi valtiontuki, jonka Saksa aikoi myöntää kantajalle (EUVL L 94, s. 50) — Tukihanke, jonka tarkoituksena on muuttaa edunsaajana olevalle yritykselle aikaisemmin myönnettyä tukea ja josta on ilmoitettu komissiolle sen jälkeen, kun investointihanke oli toteutettu kokonaan alun perin myönnetyn tuen avulla — Riidanalaisen tuen kannustavan vaikutuksen ja tarpeellisuuden virheellinen arviointi

Määräysosa

1)	Valitus hylätään.

2)	Kronoply GmbH & Co. KG velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 141, 20.6.2009.

---

18.12.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 346/22

---

Unionin tuomioistuimen määräys (seitsemäs jaosto) 15.9.2010 (Cour du travail de Bruxellesin (Belgia) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Jhonny Briot v. Randstad Interim, Sodexho SA ja Euroopan unionin neuvosto

(Asia C-386/09) (1)

(Työjärjestyksen 104 artiklan 3 kohdan toinen alakohta - Direktiivi 2001/23/EY - Yritysten luovutus - Työntekijöiden oikeuksien turvaaminen - Vuokratyövoimaan kuuluvan työntekijän määräaikaisen työsopimuksen uusimatta jättäminen)

2010/C 346/36

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Cour du travail de Bruxelles

Asianosaiset

Kantaja: Jhonny Briot

Vastaajat: Randstad Interim, Sodexho SA ja Euroopan unionin neuvosto

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Cour du travail de Bruxelles — Työntekijöiden oikeuksien turvaamista yrityksen tai liikkeen taikka yritys- tai liiketoiminnan osan luovutuksen yhteydessä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 12.3.2001 annetun neuvoston direktiivin 2001/23/EY (EYVL L 82, s. 16) 1 artiklan 1 kohdan, 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja 2 kohdan c alakohdan, 3 artiklan 1 kohdan ja 4 artiklan 1 kohdan tulkinta — Vuokratyövoimaan kuuluvan työntekijän määräaikaisen työsopimuksen uusimatta jättäminen yrityksen luovutuksen takia — Mahdollisuus rinnastaa vuokratyövoimaan kuuluvia työntekijöitä välittävä yhtiö tai, jos ei sitä, vuokratyövoimaan kuuluvien työntekijöiden palveluihin turvautuva yhteisön toimielin, ”työnantaja-luovuttajaan” — Vuokratyövoimaan kuuluvien työntekijöiden mahdollinen sulkeminen kyseisellä direktiivillä tarjottujen takeiden ulkopuolelle — Luovutuksensaajan velvollisuus tai mahdollisuus pitää työsuhde voimassa

Määräysosa

Pääasian kaltaisissa olosuhteissa, joissa vuokratyövoimaan kuuluvan työntekijän määräaikaisen työsuhteen päätyttyä sovitun määräajan umpeuduttua sellaisena ajankohtana, joka oli ennen sen toiminnan luovuttamista, johon vuokratyövoimaan kuuluva työntekijä oli osoitettu, kyseisen sopimuksen uusimatta jättämisellä tämän luovutuksen takia ei rikota työntekijöiden oikeuksien turvaamista yrityksen tai liikkeen taikka yritys- tai liiketoiminnan osan luovutuksen yhteydessä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 12.3.2001 annetun neuvoston direktiivin 2001/23/EY 4 artiklan 1 kohdassa säädettyä kieltoa. Tämän takia tämän vuokratyövoimaan kuuluvan työntekijän osalta ei ole katsottava, että hän on edelleen työvoiman käyttäjänä olevan yhtiön käytettävissä luovutuksen ajankohtana.

---

(1)  EUVL C 312, 19.12.2009.

---

18.12.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 346/22

---

Unionin tuomioistuimen määräys 2.9.2010 — Mehmet Salih Bayramoglu v. Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto

(Asia C-28/10 P) (1)

(Muutoksenhaku - Työjärjestyksen 119 artikla - Lainvastaiset vaatimukset - Tutkittavaksi ottamisen edellytysten selvä puuttuminen)

2010/C 346/37

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: Mehmet Salih Bayramoglu (edustaja: A. Riza, QC)

Valittajan vastapuolet: Euroopan parlamentti (asiamiehet: C. Karamarcos ja N. Görlitz) ja Euroopan unionin neuvosto (asiamiehet: M. Balta ja E. Finnegan)

Oikeudenkäynnin kohde

Valitus ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen (toinen jaosto) asiassa T-110/09, Bayramoglu vastaan parlamentti ja neuvosto, 24.9.2009 antamasta määräyksestä, jossa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin jätti tutkittavaksi ottamisen edellytysten selvän puuttumisen vuoksi tutkimatta kanteen, jossa vaadittiin Kyproksen kansan edustajista Euroopan parlamentissa siinä tapauksessa, että Kyproksen kysymys saadaan ratkaistua, 10.6.2004 tehdyn neuvoston päätöksen 2004/511/EY kumoamista — Määräajan jälkeen nostettu kanne

Määräysosa

1)	Valitus hylätään.

2)	Mehmet Salih Bayramoglu velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 80, 27.3.2010.

---

18.12.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 346/23

---

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Landgericht Regensburg (Saksa) on esittänyt 11.6.2010 — G v. Cornelius de Visser

(Asia C-292/10)

()

2010/C 346/38

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Landgericht Regensburg

Pääasian asianosaiset

Kantaja: G

Vastaaja: Cornelius de Visser

Ennakkoratkaisukysymykset

a)

Ovatko Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna Lissabonin sopimuksella (jäljempänä SEU), 6 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäinen virke, luettuna yhdessä Euroopan unionin perusoikeuskirjan (1) 47 artiklan toisen kohdan ensimmäisen virkkeen kanssa, tai muut yhteisön oikeussäännöt esteenä kansallisen lainsäädännön mukaiselle niin sanotulle kuulutustiedoksiannolle (joka annetaan Saksan siviiliprosessilain (Zivilprozessordnung, jäljempänä ZPO) 185–188 §:n nojalla asettamalla ilmoitus tiedoksiannosta nähtäville tiedoksiannosta määränneen tuomioistuimen ilmoitustaululle kuukauden ajaksi), jos (vireille pannun) siviiliriita-asian vastaaja tosin ilmoittaa internetsivuillaan Euroopan unionin alueella (jäljempänä unionin alue) sijaitsevan osoitteen, mutta tiedoksiantaminen ei ole mahdollista sen vuoksi, että vastaaja ei oleskele kyseisessä osoitteessa, eikä vastaajan nykyistä olinpaikkaa voida muutoinkaan todeta?

b)

Siinä tapauksessa, että kysymykseen 2 a vastataan myöntävästi:   Onko unionin tuomioistuimen tähänastisen oikeuskäytännön mukaisesti (viimeksi asia C-341/08; [– –]) kansallisen tuomioistuimen jätettävä soveltamatta kansallisia säännöksiä, joissa sallitaan kuulutustiedoksiannon käyttö, myös siinä tapauksessa, että kansallisessa oikeudessa tällainen soveltamatta jättämistä koskeva toimivalta annetaan ainoastaan (Saksan) Bundesverfassungsgerichtille (liittovaltion perustuslakituomioistuin)? ja   täytyykö kantajan ilmoittaa kanteen uutta tiedoksiantoa varten tuomioistuimelle vastaajan uusi osoite, johon tiedoksianto voidaan toimittaa, jotta kantaja voi vedota oikeuksiinsa, koska kansallisen oikeuden nojalla oikeusprosessi ei ole mahdollinen ilman kuulutustiedoksiantoa ja tietoa vastaajan olinpaikasta?

c)

Siinä tapauksessa, että kysymykseen 2 a vastataan kieltävästi: Onko tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 22.12.2000 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 44/2001 (2) (jäljempänä asetus N:o 44/2001) 26 artiklan 2 kohta esteenä nyt esillä olevassa asiassa ZPO:n 331 §:n mukaisen yksipuolisen tuomion antamiselle, siis riitauttamattomia vaatimuksia koskevan eurooppalaisen täytäntöönpanoperusteen käyttöönotosta 21.4.2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 805/2004 (jäljempänä asetus N:o 805/2004) tarkoitetun riitauttamattomia vaatimuksia koskevan täytäntöönpanoperusteen käytölle, siltä osin kuin kanteessa vaaditaan maksamaan korvausta kivusta ja särystä vähintään 20 000 euroa korkoineen ja asianajokuluja 1 419,19 euroa korkoineen? Jäljempänä olevien kysymysten edellytyksenä on, että kantaja voi Euroopan unionin tuomioistuimen kysymyksiin 2 a–2 c antamien vastausten mukaisesti ryhtyä asiassa jatkotoimiin:

d)

Voidaanko asetuksen N:o 44/2001 4 artiklan 1 kohtaa ja 5 artiklan 3 kohtaa soveltaa myös tapauksissa, joissa siviiliprosessin vastaaja, jota vastaan on nostettu internetsivuston ylläpidon vuoksi kielto-, tietojensaanti- ja vahingonkorvauskanne ja joka (oletettavasti) on SEU 9 artiklan toisessa virkkeessä tarkoitettu unionin kansalainen mutta jonka olinpaikka ei ole tiedossa, joten on myös mahdollista, joskaan ei missään tapauksessa varmaa, että vastaaja oleskelee tällä hetkellä unionin alueen ja myös tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden täytäntöönpanosta yksityisoikeuden alalla Luganossa 16.9.1988 tehdyn yleissopimuksen (jäljempänä Luganon sopimus) soveltamisalueen ulkopuolella, eikä kyseisen internetsivuston palvelimen tarkka sijaintipaikka ole tiedossa mutta on ilmeistä, että palvelin sijaitsee unionin alueella?

e)

Jos asetusta N:o 44/2001 voidaan soveltaa tällaisessa tapauksessa: Onko asetuksen N:o 44/2001 5 artiklan 3 kohtaan sisältyvää käsitettä ”paikkakunta, missä vahinko saattaa sattua” tulkittava tilanteessa, jossa internetsivuston sisältö saattaa merkitä henkilöllisyyteen liittyvien oikeuksien loukkaamista, siten, että loukattu (jäljempänä kantaja) voi nostaa internetsivuston ylläpitäjää (jäljempänä vastaaja) vastaan kielto-, tietojensaanti- ja vahingonkorvauskanteen myös jokaisen sellaisen jäsenvaltion tuomioistuimessa, missä kyseistä internetsivustoa voidaan katsella, riippumatta siitä, mihin (unionin alueelle vai sen ulkopuolelle) vastaaja on sijoittautunut, vai edellyttääkö tuomioistuimen toimivaltaisuus jäsenvaltiossa, johon vastaaja ei ole sijoittautunut tai jonka osalta vastaajan oleskelusta tässä jäsenvaltiossa ei ole minkäänlaisia viitteitä, että riidanalaisella sisällöllä tai internetsivustolla on tuomioistuinvaltioon erityinen kansallinen liittymä, joka on merkittävämpi kuin pelkkä tekninen mahdollisuus internetsivuston katseluun?

f)

Jos tällaista erityistä kansallista liittymää edellytetään: minkä perusteiden mukaan tämä liittymä määräytyy? Vaikuttaako asiaan se, että riidanalainen internetsivuston ylläpitäjän tarkoituksen mukaisesti suunnattu kohdennetusti internetin käyttäjille (myös) tuomioistuinvaltiossa, vai onko riittävää, että internetsivustolla katseltavissa olevalla tietosisällöllä on objektiivisesti arvioiden liittymä tuomioistuinvaltioon siten, että vastakkaiset intressit — kantajan intressi siihen, että hänen henkilöllisyyteen liittyviä oikeuksiaan kunnioitetaan, ja ylläpitäjän intressi internetsivustonsa sisällöstä määräämiseen — ovat asianomaiseen yksittäistapaukseen liittyvien olosuhteiden ja erityisesti riitautetun internetsivuston sisällön vuoksi tosiasiallisesti saattaneet joutua tai ne saattavat tosiasiallisesti joutua ristiriitaan tuomioistuinvaltiossa taikka tällainen ristiriita on syntynyt sitä kautta, että internetsivuston sisältö on tullut kantajan, jonka henkilöllisyyteen liittyviä oikeuksia on loukattu, yhden tai useamman tuttavan tietoon?

g)	Riippuuko erityisen kansallisen liittymän olemassaolon toteaminen riidanalaisen internetsivuston katselukertojen lukumäärästä tuomioistuinvaltiossa?

h)

Siinä tapauksessa, että ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on edellä olevien kysymysten perusteella toimivaltainen käsittelemään kannetta: sovelletaanko Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen asiassa C-68/93 7.3.1995 antamaan tuomioon sisältyviä oikeusperiaatteita ([– –]) myös edellä kuvatussa tapauksessa?

i)

Jos toimivaltaisuuteen ei tarvita erityistä kansallista liittymää tai jos sellaisen olemassaoloa koskevaan olettamaan riittää, että riidanalaisella tietosisällöllä on objektiivisesti arvioiden liittymä tuomioistuinvaltioon siten, että vastakkaiset intressit ovat asianomaiseen yksittäistapaukseen liittyvien olosuhteiden ja erityisesti riitautetun internetsivuston sisällön vuoksi tosiasiallisesti saattaneet joutua tai ne saattavat tosiasiallisesti joutua ristiriitaan tuomioistuinvaltiossa taikka tällainen ristiriita on syntynyt sitä kautta, että internetsivuston sisältö on tullut kantajan, jonka henkilöllisyyteen liittyviä oikeuksia on loukattu, yhden tai useamman tuttavan tietoon, eikä erityisen kansallisen liittymän olemassaoloa koskeva olettama edellytä riidanalaisen internetsivuston katselukertojen vähimmäismäärää tuomioistuinvaltiossa, taikka jos asetusta N:o 44/2001 ei voida ylipäätään soveltaa nyt esillä olevaan asiaan:   Onko tietoyhteiskunnan palveluja, erityisesti sähköistä kaupankäyntiä, sisämarkkinoilla koskevista tietyistä oikeudellisista näkökohdista 8.6.2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/31/EY (3) (jäljempänä direktiivi sähköisestä kaupankäynnistä) 3 artiklan 1 ja 2 kohtaa tulkittava siten, että näiden säännösten on katsottava olevan luonteeltaan lainvalintasääntöjä siinä mielessä, että niissä myös siviilioikeuden alalla syrjäytetään kansalliset lainvalintasäännöt ja säädetään sovellettavaksi ainoastaan alkuperämaan oikeutta, vai   onko näissä säännöksissä kysymys aineellisoikeudellisesta korjauskeinosta, jonka avulla muutetaan kansallisten lainvalintasääntöjen nojalla sovellettavaksi todetun lain soveltamisen sisällöllistä lopputulosta lieventämällä se alkuperämaan vaatimusten tasolle?

j)

Siinä tapauksessa, että sähköisestä kaupankäynnistä annetun direktiivin 3 artiklan 1 ja 2 kohta ovat luonteeltaan lainvalintasääntöjä: Edellytetäänkö kyseisissä säännöksissä pelkästään alkuperämaassa voimassa olevan aineellisen oikeuden vai myös siellä voimassa olevien lainvalintasääntöjen soveltamista sellaisin seurauksin, että alkuperämaan oikeudessa on edelleen mahdollista viitata edelleen määrämaan oikeuteen?

k)

Siinä tapauksessa, että sähköisestä kaupankäynnistä annetun direktiivin 3 artiklan 1 ja 2 kohta ovat luonteeltaan lainvalintasääntöjä: Onko palveluntarjoajan sijoittautumispaikan määrittämisessä otettava lähtökohdaksi palveluntarjoajan (oletettu) nykyinen olinpaikka, palveluntarjoajan olinpaikka ajankohtana, jona kantajan kuvia alettiin julkaista, vai internetsivuston palvelimen (oletettu) sijaintipaikka?

---

(1)  EUVL L 303, s. 1.

(2)  EYVL L 12, s. 1.

(3)  EYVL L 178, s. 1

---

18.12.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 346/24

---

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunale Amministrativo Regionale per la Lombardia — Sezione Terza (Italia) on esittänyt 5.7.2010 — Enipower SpA v. Autorità per l’Energia Elettrica e il Gas

(Asia C-328/10)

()

2010/C 346/39

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunale Amministrativo Regionale per la Lombardia — Sezione Terza

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Enipower SpA

Vastaaja: Autorità per l’Energia Elettrica e il Gas

Ennakkoratkaisukysymykset

Ovatko perustamissopimuksen 23, 43, 49 ja 56 artikla sekä direktiivin 2003/54/EY (1) 11 artiklan 2 ja 6 kohta sekä 24 artikla esteenä sellaiselle kansalliselle lainsäädännölle, josta ei ole ilmoitettu komissiolle ja jonka mukaan tietyillä sähköenergian tuottajilla, jotka ovat joissakin olosuhteissa välttämättömiä ajojärjestyksen hallinnan tarpeiden tyydyttämiseksi, on pysyvästi velvollisuus tehdä tarjouksia sähköpörssin markkinoilla verkonhaltijan ilman niiden myötävaikutusta määrittelemien ohjelmien mukaisesti ja jonka mukaan näiden hintatarjousten arvo on irrotettu tuottajan määräysvallasta siten, että se on riippuvainen parametreistä, joita ei ole määritelty ”avointen, syrjimättömien ja markkinapohjaisten menettelyjen” mukaisesti?

---

(1)  EUVL L 176, s. 37

---

18.12.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 346/25

---

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunale Amministrativo Regionale per la Lombardia — Sezione Terza (Italia) on esittänyt 5.7.2010 — ENI SpA v. Autorità per l’Energia Elettrica e il Gas ja Cassa Conguaglio per il Settore Elettrico

(Asia C-329/10)

()

2010/C 346/40

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunale Amministrativo Regionale per la Lombardia — Sezione Terza

Pääasian asianosaiset

Kantaja: ENI SpA

Vastaajat: Autorità per l’Energia Elettrica e il Gas ja Cassa Conguaglio per il Settore Elettrico

Ennakkoratkaisukysymykset

Ovatko perustamissopimuksen 23, 43, 49 ja 56 artikla sekä direktiivin 2003/54/EY (1) 11 artiklan 2 ja 6 kohta sekä 24 artikla esteenä sellaiselle kansalliselle lainsäädännölle, josta ei ole ilmoitettu komissiolle ja jonka mukaan tietyillä sähköenergian tuottajilla, jotka ovat joissakin olosuhteissa välttämättömiä ajojärjestyksen hallinnan tarpeiden tyydyttämiseksi, on pysyvästi velvollisuus tehdä tarjouksia sähköpörssin markkinoilla verkonhaltijan ilman niiden myötävaikutusta määrittelemien ohjelmien mukaisesti ja jonka mukaan näiden hintatarjousten arvo on irrotettu tuottajan määräysvallasta siten, että se on riippuvainen parametreistä, joita ei ole määritelty ”avointen, syrjimättömien ja markkinapohjaisten menettelyjen” mukaisesti?

---

(1)  EUVL L 176, s. 37

---

18.12.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 346/25

---

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunale Amministrativo Regionale per la Lombardia — Sezione Terza (Italia) on esittänyt 5.7.2010 — Edison Trading SpA v. Autorità per l’Energia Elettrica e il Gas

(Asia C-330/10)

()

2010/C 346/41

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunale Amministrativo Regionale per la Lombardia — Sezione Terza

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Edison Trading SpA

Vastaaja: Autorità per l’Energia Elettrica e il Gas

Ennakkoratkaisukysymykset

Ovatko perustamissopimuksen 23, 43, 49 ja 56 artikla sekä direktiivin 2003/54/EY (1) 11 artiklan 2 ja 6 kohta sekä 24 artikla esteenä sellaiselle kansalliselle lainsäädännölle, josta ei ole ilmoitettu komissiolle ja jonka mukaan tietyillä sähköenergian tuottajilla, jotka ovat joissakin olosuhteissa välttämättömiä ajojärjestyksen hallinnan tarpeiden tyydyttämiseksi, on pysyvästi velvollisuus tehdä tarjouksia sähköpörssin markkinoilla verkonhaltijan ilman niiden myötävaikutusta määrittelemien ohjelmien mukaisesti ja jonka mukaan näiden hintatarjousten arvo on irrotettu tuottajan määräysvallasta siten, että se on riippuvainen parametreistä, joita ei ole määritelty ”avointen, syrjimättömien ja markkinapohjaisten menettelyjen” mukaisesti?

---

(1)  EUVL L 176, s. 37

---

18.12.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 346/25

---

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunale Amministrativo Regionale per la Lombardia — Sezione Terza (Italia) on esittänyt 5.7.2010 — E.On Produzione SpA v. Autorità per l’Energia Elettrica e il Gas

(Asia C-331/10)

()

2010/C 346/42

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunale Amministrativo Regionale per la Lombardia — Sezione Terza

Pääasian asianosaiset

Kantaja: E.On Produzione SpA

Vastaaja: Autorità per l’Energia Elettrica e il Gas

Ennakkoratkaisukysymykset

Ovatko perustamissopimuksen 23, 43, 49 ja 56 artikla sekä direktiivin 2003/54/EY (1) 11 artiklan 2 ja 6 kohta sekä 24 artikla esteenä sellaiselle kansalliselle lainsäädännölle, josta ei ole ilmoitettu komissiolle ja jonka mukaan tietyillä sähköenergian tuottajilla, jotka ovat joissakin olosuhteissa välttämättömiä ajojärjestyksen hallinnan tarpeiden tyydyttämiseksi, on pysyvästi velvollisuus tehdä tarjouksia sähköpörssin markkinoilla verkonhaltijan ilman niiden myötävaikutusta määrittelemien ohjelmien mukaisesti ja jonka mukaan näiden hintatarjousten arvo on irrotettu tuottajan määräysvallasta siten, että se on riippuvainen parametreistä, joita ei ole määritelty ”avointen, syrjimättömien ja markkinapohjaisten menettelyjen” mukaisesti?

---

(1)  EUVL L 176, s. 37

---

18.12.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 346/26

---

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunale Amministrativo Regionale per la Lombardia — Sezione Terza (Italia) on esittänyt 5.7.2010 — Edipower SpA v. Autorità per l’Energia Elettrica e il Gas

(Asia C-332/10)

()

2010/C 346/43

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunale Amministrativo Regionale per la Lombardia — Sezione Terza

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Edipower SpA

Vastaaja: Autorità per l’Energia Elettrica e il Gas

Ennakkoratkaisukysymykset

Ovatko perustamissopimuksen 23, 43, 49 ja 56 artikla sekä direktiivin 2003/54/EY (1) 11 artiklan 2 ja 6 kohta sekä 24 artikla esteenä sellaiselle kansalliselle lainsäädännölle, josta ei ole ilmoitettu komissiolle ja jonka mukaan tietyillä sähköenergian tuottajilla, jotka ovat joissakin olosuhteissa välttämättömiä ajojärjestyksen hallinnan tarpeiden tyydyttämiseksi, on pysyvästi velvollisuus tehdä tarjouksia sähköpörssin markkinoilla verkonhaltijan ilman niiden myötävaikutusta määrittelemien ohjelmien mukaisesti ja jonka mukaan näiden hintatarjousten arvo on irrotettu tuottajan määräysvallasta siten, että se on riippuvainen parametreistä, joita ei ole määritelty ”avointen, syrjimättömien ja markkinapohjaisten menettelyjen” mukaisesti?

---

(1)  EUVL L 176, s. 37.

---

18.12.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 346/26

---

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunale Amministrativo Regionale per la Lombardia — Sezione Terza (Italia) on esittänyt 5.7.2010 — E.On Energy Trading SpA v. Autorità per l’Energia Elettrica e il Gas

(Asia C-333/10)

()

2010/C 346/44

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunale Amministrativo Regionale per la Lombardia — Sezione Terza

Pääasian asianosaiset

Kantaja: E.On Energy Trading Spa

Vastaaja: Autorità per l’Energia Elettrica e il Gas

Ennakkoratkaisukysymykset

Ovatko perustamissopimuksen 23, 43, 49 ja 56 artikla sekä direktiivin 2003/54/EY (1) 11 artiklan 2 ja 6 kohta sekä 24 artikla esteenä sellaiselle kansalliselle lainsäädännölle, josta ei ole ilmoitettu komissiolle ja jonka mukaan tietyillä sähköenergian tuottajilla, jotka ovat joissakin olosuhteissa välttämättömiä ajojärjestyksen hallinnan tarpeiden tyydyttämiseksi, on pysyvästi velvollisuus tehdä tarjouksia sähköpörssin markkinoilla verkonhaltijan ilman niiden myötävaikutusta määrittelemien ohjelmien mukaisesti ja jonka mukaan näiden hintatarjousten arvo on irrotettu tuottajan määräysvallasta siten, että se on riippuvainen parametreistä, joita ei ole määritelty ”avointen, syrjimättömien ja markkinapohjaisten menettelyjen” mukaisesti?

---

(1)  EUVL L 176, s. 37.

---

18.12.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 346/26

---

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka High Court of Justice (Chancery Division) (England and Wales) (Yhdistynyt kuningaskunta) on esittänyt 11.8.2010 — SAS Institute Inc. v. World Programming Ltd

(Asia C-406/10)

()

2010/C 346/45

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

High Court of Justice (Chancery Division)

Pääasian asianosaiset

Kantaja: SAS Institute Inc.

Vastaaja: World Programming Ltd

Ennakkoratkaisukysymykset

Tietokoneohjelmien oikeudellisesta suojasta 14.5.1991 annetun neuvoston direktiivin 91/250/ETY  (1) ja 23.4.2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/24/EY  (2) (kodifioitu toisinto) tulkinta:

1)

Jos tietokoneohjelma (jäljempänä ensimmäinen ohjelma) on suojattu tekijänoikeudella kirjallisena teoksena, onko 1 artiklan 2 kohtaa tulkittava siten, ettei kyseessä ole ensimmäisen ohjelman tekijänoikeuden loukkaus, jos tekijänoikeuden haltijan kilpailija, jolla ei ole pääsyä ensimmäisen ohjelman lähdekoodiin, joko suoraan tai kohdekielisen koodin analysoimisen kaltaisen prosessin välityksellä, kehittää toisen tietokoneohjelman (jäljempänä toinen ohjelma), joka toisintaa ensimmäisen ohjelman toimintoja?

2)

Vaikuttaako jokin seuraavista tekijöistä kysymykseen 1 annettavaan vastaukseen: a) ensimmäisen ohjelman toiminnallisuuden luonne ja/tai laajuus; b) ensimmäisen ohjelman kehittäjän ohjelman toiminnallisuuden kehittämiseen käyttämän taidon, harkinnan ja työn laatu ja/tai laajuus; c) se, miten yksityiskohtaisesti ensimmäisen ohjelman toiminnallisuus on toisinnettu toisessa ohjelmassa; d) jos toisen ohjelman lähdekoodi toisintaa osia ensimmäisen ohjelman lähdekoodista enemmän kuin olisi ollut ehdottoman välttämätöntä saman toiminnallisuuden aikaansaamiseksi kuin ensimmäisessä ohjelmassa?

3)

Jos ensimmäinen ohjelma tulkitsee ja suorittaa sovellusohjelmia, jotka ensimmäisen ohjelman käyttäjät ovat kirjoittaneet ensimmäisen ohjelman tekijän kehittämällä ohjelmointikielellä, joka sisältää ensimmäisen ohjelman tekijän kehittämiä tai valitsemia avainsanoja ja ensimmäisen ohjelman tekijän kehittämää syntaksia, onko 1 artiklan 2 kohtaa tulkittava siten, ettei kyseessä ole ensimmäisen ohjelman tekijänoikeuden loukkaus, jos toinen ohjelma on kirjoitettu niin, että se tulkitsee ja suorittaa tällaisia sovellusohjelmia käyttämällä samoja avainsanoja ja samaa syntaksia?

4)

Jos ensimmäinen ohjelma lukee ja kirjoittaa ensimmäisen ohjelman tekijän kehittämässä muodossa olevia datatiedostoja, onko 1 artiklan 2 kohtaa tulkittava siten, ettei kyseessä ole ensimmäisen ohjelman tekijänoikeuden loukkaus, jos toinen ohjelma on kirjoitettu niin, että se lukee ja kirjoittaa samassa muodossa olevia datatiedostoja?

5)

Onko kysymyksiin 1, 3 ja 4 vastaamisen kannalta merkitystä sillä, kehittikö toisen ohjelman tekijä tämän ohjelman: a) tarkkailemalla, tutkimalla ja kokeilemalla ensimmäisen ohjelman toimintaa; vai b) lukemalla ensimmäisen ohjelman tekijän laatimaa ja julkaisemaa käsikirjaa, jossa kuvataan ensimmäisen ohjelman toimintoja (jäljempänä käsikirja); vai c) toimimalla sekä a että b kohdassa kuvatulla tavalla?

6)

Kun henkilöllä on oikeus käyttää lisenssillä ensimmäisen ohjelman kappaletta, onko 5 artiklan 3 kohtaa tulkittava siten, että lisenssinhaltija saa ilman oikeudenhaltijan suostumusta lukea ohjelman tietokoneen muistiin sekä ajaa ja tallentaa ohjelman tarkkaillakseen, tutkiakseen tai kokeillakseen ensimmäisen ohjelman toimintaa niiden ideoiden ja periaatteiden selvittämiseksi, jotka ovat ohjelman osan perustana, jos lisenssinhaltija saa lisenssiehtojen mukaan lukea ensimmäisen ohjelman tietokoneen muistiin sekä ajaa ja tallentaa sen käyttäessään ensimmäistä ohjelmaa lisenssissä nimenomaisesti sallittuun tarkoitukseen, mutta ensimmäisen ohjelman tarkkailemiseksi, tutkimiseksi tai kokeilemiseksi suoritetuilla toimilla on jokin muu kuin lisenssissä sallittu tarkoitus?

7)

Onko 5 artiklan 3 kohtaa tulkittava siten, että ensimmäisen ohjelman toiminnan tarkkailemista, tutkimista tai kokeilemista on katsottava tehtävän niiden ideoiden ja periaatteiden selvittämiseksi, jotka ovat ensimmäisen ohjelman osan perustana, jos näillä toimilla pyritään: a) selvittämään ensimmäisen ohjelman toimintatapaa ja erityisesti yksityiskohtia, joita ei kuvata käsikirjassa, siten, että tarkoituksena on kirjoittaa toinen ohjelma edellä kysymyksessä 1 mainitulla tavalla; b) selvittämään, miten ensimmäinen ohjelma tulkitsee ja suorittaa sellaisella ohjelmointikielellä kirjoitettuja lauseita, jota se tulkitsee ja suorittaa (ks. edellä kysymys 3); c) selvittämään datatiedostomuodot, joita ensimmäinen ohjelma kirjoittaa tai lukee (ks. edellä kysymys 4); d) vertaamaan toisen ohjelman suoritusta ensimmäiseen ohjelmaan niiden syiden tutkimiseksi, joiden johdosta niiden suoritukset eroavat toisistaan, ja parantamaan toisen ohjelman suorituskykyä; e) tekemään toisen ohjelman kehittämisen yhteydessä samanaikaisia testejä ensimmäisessä ohjelmassa ja toisessa ohjelmassa niiden tuottamien tulosten vertailemiseksi, erityisesti ajamalla samat testikoodit läpi sekä ensimmäisessä ohjelmassa että toisessa ohjelmassa; f) selvittämään ensimmäisen ohjelman tuottaman lokitiedoston tulos, jotta voidaan tuottaa lokitiedosto, jonka ulkoasu on identtinen tai samankaltainen; g) saamaan ensimmäinen ohjelma tulostamaan tietoja (itse asiassa tietoja, joissa postinumerot vastaavat Yhdysvaltojen osavaltioita) tarkoituksena selvittää, vastaavatko nämä tiedot asianomaisia virallisia tietokantoja, ja jos eivät vastaa, ohjelmoida toinen ohjelma siten, että se vastaa samaan syöttötietoon samalla tavalla kuin ensimmäinen ohjelma?

Tekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistamisesta tietoyhteiskunnassa 22.5.2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/29/EY  (3) tulkinta:

8)

Jos käsikirjaa suojataan tekijänoikeudella kirjallisena teoksena, onko 2 artiklan a alakohtaa tulkittava siten, että kyseessä on käsikirjan tekijänoikeuden loukkaus, jos toisen ohjelman tekijä toisintaa toisessa ohjelmassa jonkin seuraavista käsikirjassa kuvatuista seikoista tai huomattavan osan siitä: a) valikoima tilastollisia operaatioita, joita on käytetty ensimmäisessä ohjelmassa; b) näiden operaatioiden kuvaamiseen käsikirjassa käytetyt matemaattiset kaavat; c) erityiset komennot tai komentoyhdistelmät, joilla näitä operaatioita voidaan käynnistää; d) vaihtoehdot, jotka ensimmäisen ohjelman tekijä on tarjonnut eri komentojen osalta; e) ensimmäisen ohjelman tunnistamat avainsanat ja syntaksi; f) oletusarvot, joita ensimmäisen ohjelman tekijä on päättänyt käyttää siinä tapauksessa, ettei käyttäjä määritä tiettyä komentoa tai vaihtoehtoa; g) niiden toistojen lukumäärä, jotka ensimmäinen ohjelma suorittaa tietyissä tilanteissa?

9)	Onko 2 artiklan a alakohtaa tulkittava siten, että kyseessä on käsikirjan tekijänoikeuden loukkaus, jos toisen ohjelman tekijä toisintaa käsikirjassa, jossa kuvataan toisen ohjelman toimintaa, ensimmäisen ohjelman tunnistamat avainsanat ja syntaksin tai huomattavan osan niistä?

---

(1)  EYVL L 122, s. 42

(2)  Tietokoneohjelmien oikeudellisesta suojasta 23.4.2009 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/24/EY (Kodifioitu toisinto) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti), EUVL L 111, s. 16.

(3)  EYVL L 167, s. 10

---

18.12.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 346/28

---

Valitus, jonka Bell & Ross BV on tehnyt 26.8.2010 unionin yleisen tuomioistuimen (kuudes jaosto) asiassa T-51/10, Bell & Ross BV v. SMHV, 18.6.2010 antamasta määräyksestä

(Asia C-426/10 P)

()

2010/C 346/46

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Valittaja: Bell & Ross BV (edustaja: asianajaja S. Guerlain)

Muut osapuolet: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit), Klockgrossisten i Norden AB

Vaatimukset

—	riidanalainen määräys on kumottava

—

unionin tuomioistuimen on todettava, että sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) päätöstä (asia T-51/10) vastaan nostettu kantajan kumoamiskanne on otettava tutkittavaksi, ja näin ollen unionin tuomioistuimen on palautettava asia unionin yleiseen tuomioistuimeen, jotta kyseinen tuomioistuin voi ratkaista kumoamiskanteen kohteena olevan asian

—	SMHV on velvoitettava korvaamaan sekä valitusasiasta aiheutuvat että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa käydystä oikeudenkäynnistä aiheutuneet oikeudenkäyntikulut

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valittaja vetoaa valituksensa tueksi kuuteen valitusperusteeseen.

Ensimmäisessä valitusperusteessaan Bell & Ross väittää, että unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 111 artiklaa on rikottu, sillä kuulematta ensin julkisasiamiestä mainittu tuomioistuin katsoi, että kanteen tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat.

Toisessa valitusperusteessaan valittaja väittää, että unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 43 artiklan 1 kohtaa on rikottu, sillä unionin yleinen tuomioistuin totesi, että kirjaamoon 1.2.2010 toimitetut asiaa koskevat oikeudenkäyntiasiakirjat eivät ole alkuperäisiä ja että ainoastaan määräajan umpeutumisen jälkeen 5.2.2010 kirjaamoon toimitettu asiakirja voidaan katsoa alkuperäiseksi, mutta mainittu tuomioistuin ei kuitenkaan selventänyt sitä, millä tavoin alkuperäiset asiakirjat voidaan erottaa jäljennöksistä. Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 43 artiklassa ei määritellä sitä, mitä sääntöjä sovelletaan asianajajan allekirjoitukseen, joka on lisättävä jokaisen oikeudenkäyntiasiakirjan alkuperäiskappaleeseen.

Kolmannessa valitusperusteessaan Bell & Ross katsoo, että unionin yleinen tuomioistuin ei sallinut sen korjata asiakirjojen muotovirheitä asianosaisille annettujen käytännön ohjeiden 57 artiklan b kohdan ja unionin yleisen tuomioistuimen kirjaajan ohjeiden 7 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Näiden säännösten mukaan kirjaajan velvollisuutena on asettaa määräaika, jonka kuluessa kantaja voi korjata kirjaamoon jätettyjen asiakirjojen muotovirheet.

Neljännessä valitusperusteessaan Bell & Ross vetoaa anteeksiannettavaan erehdykseen, sillä oikeudenkäyntiasiakirjan alkuperäiskappaleen tunnistamista koskeva epäselvyys johtui poikkeuksellisista olosuhteista, joihin kantaja ei voinut vaikuttaa. Ne tosiseikat, että lukuisien jäljennösten toimittaminen edellytti ulkoisen palveluntarjoajan käyttämistä, että paperijäljennösten erinomainen laatu teki alkuperäisen asiakirjan tunnistamisen mahdottomaksi ja että kirjaamoon määräajassa toimitettuun jokaiseen oikeudenkäyntiasiakirjaan oli lisätty allekirjoitus, luovat sellaiset olosuhteet, joiden vuoksi voidaan todeta, että tässä asiassa on kyse anteeksiannettavasta erehdyksestä.

Viidennessä valitusperusteessaan kantaja vetoaa siihen, että kyseessä oli ennalta-arvaamaton tapahtuma tai ylivoimainen este, koska olosuhteet olivat poikkeukselliset ja epätavalliset ja koska elinkeinonharjoittaja ei voinut vaikuttaa niihin.

Kuudennessa ja viimeisessä valitusperusteessaan Bell & Ross väittää, että unionin yleinen tuomioistuin on loukannut suhteellisuusperiaatetta ja luottamuksensuojan periaatetta, koska ensinnäkin seitsemän allekirjoitettua asiakirjaa ja yksi faksilla lähetetty jäljennös saapui unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon ja koska toiseksi edellä mainitut määräykset mahdollistavat kannekirjelmän täydentämisen määräysten mukaiseksi.

---

18.12.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 346/29

---

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Court of Appeal (England & Wales) (Civil Division) (Yhdistynyt kuningaskunta) on esittänyt 13.9.2010 — Churchill Insurance Company Limited ja Tracy Evans v. Benjamin Wilkinson, edustajanaan isänsä ja edunvalvojansa Steven Wilkinson ja Equity Claims Limited

(Asia C-442/10)

()

2010/C 346/47

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Court of Appeal (England & Wales) (Civil Division)

Pääasian asianosaiset

Valittajat: Churchill Insurance Company Limited ja Tracy Evans

Vastapuolet: Benjamin Wilkinson, edustajanaan isänsä ja edunvalvojansa Steven Wilkinson ja Equity Claims Limited

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko direktiivin 2009/103 (1) 12 artiklan 1 kohtaa ja 13 artiklan 1 kohtaa tulkittava siten, että ne ovat esteenä kansallisen oikeuden säännöksille, joiden tarkoituksena on evätä korvaus liikenneonnettomuudessa vahinkoa kärsineeltä tilanteissa, joissa a) onnettomuuden aiheutti vakuuttamaton kuljettaja b) vakuuttamaton kuljettaja oli saanut vahingonkärsijältä luvan ajoneuvon kuljettamiseen c) vahingonkärsijä oli onnettomuushetkellä matkustajana ajoneuvossa ja d) vahingonkärsijä oli vakuutettu kuljettamaan kyseistä ajoneuvoa? Erityisesti halutaan selvittää, i) onko edellä kuvattu kansallinen säännös sellainen, jossa ”korvaus evätään” direktiivin 2009/103 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla? ii) onko lupa, jonka vakuutuksenantaja antaa vakuuttamattomalle henkilölle nyt esillä olevan asian kaltaisessa tilanteessa, direktiivin 2009/103 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla ”nimenomainen tai muutoin annettu”? iii) vaikuttaako vastaukseen se, että direktiivin 2009/103 10 artiklan nojalla jäsenvaltioiden elimet, jotka suorittavat korvausta tuntemattoman tai vakuuttamattoman ajoneuvon aiheuttamasta vahingosta, voivat olla maksamatta korvausta sellaisten henkilöiden vahingoista, jotka ovat vapaaehtoisesti nousseet vahingon tai vamman aiheuttaneeseen ajoneuvoon, jos elin voi osoittaa näiden tienneen ajoneuvon olevan vakuuttamaton?

2)

Vaikuttaako ensimmäiseen kysymykseen annettavaan vastaukseen se, a) jos kysymyksessä oleva lupa perustui tosiasialliseen tietoon siitä, että kyseinen kuljettaja oli vakuuttamaton, b) jos tämä lupa perustui käsitykseen siitä, että kuljettaja oli vakuutettu tai c) jos kysymyksessä olevan luvan antoi vakuutettu henkilö, joka ei ollut pohtinut asiaa?

---

(1)  Moottoriajoneuvojen käyttöön liittyvän vastuun varalta otettavasta vakuutuksesta ja vakuuttamisvelvollisuuden voimaansaattamisesta 16.9.2009 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/103/EY (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUVL L 263, s. 11.

---

18.12.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 346/29

---

Kanne 17.9.2010 — Euroopan komissio v. Luxemburgin suurherttuakunta

(Asia C-458/10)

()

2010/C 346/48

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: S. Pardo Quintillán ja O. Beynet)

Vastaaja: Luxemburgin suurherttuakunta

Vaatimukset

—	on todettava, että Luxemburgin suurherttuakunta ei ole noudattanut direktiivin 98/83/EY (1) 9 artiklan 3 kohdan b, c ja e alakohdan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole pannut kyseisen direktiivin 9 artiklan 3 kohdan b, c ja e alakohtaa täysimääräisesti ja asianmukaisesti täytäntöön

—	Luxemburgin suurherttuakunta on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Komissio esittää kaksi perustetta kanteensa tueksi.

Komissio väittää ensiksi, että direktiivin 98/83 9 artiklan 3 kohdan b ja c alakohdan täytäntöönpano on puutteellinen. Kansallisessa säännöstössä ei nimittäin sen mukaan säädetä siitä, että poikkeusta koskevan päätöksen on sisällettävä ”aiemmat asiaa koskevat seurantatulokset”, eikä siinä täsmennetä ”kunakin päivänä toimitetun veden määrää”, ”väestöä, jota asia koskee” eikä ”tietoa siitä, vaikuttaako tilanne johonkin asiaankuuluvaan elintarvikkeita tuottavaan yritykseen vai ei”.

Komissio väittää toiseksi, että direktiivin 98/83 9 artiklan 3 kohdan e alakohdan täytäntöönpano on puutteellinen ja virheellinen, koska Luxemburgin viranomaiset väittävät muun muassa, että koska poikkeushakemuksen tekijän on määriteltävä ja toteutettava korjaavat toimenpiteet, tämän saman henkilön on myös toimitettava ”yhteenveto toimenpiteitä koskevasta suunnitelmasta”, ”aikataulu” ja ”kustannusarvio”, vaikka direktiivin mukaan tämän on poikkeushakemuksen hyväksymispäätöksen tekijän tehtävä.

---

(1)  Ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta 3.11.1998 annettu neuvoston direktiivi 98/83/EY (EYVL L 330, s. 32)

---

18.12.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 346/30

---

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Cour d’appel de Mons (Belgia) on esittänyt 24.9.2010 — Belgian valtio v. asianajajat Pierre Henfling, Raphaël Davin ja Koenraad Tanghe (Tiercé Franco-Belge SA:n konkurssipesän selvittäjinä)

(Asia C-464/10)

()

2010/C 346/49

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Cour d’appel de Mons

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Belgian valtio

Vastapuolet: Asianajajat Pierre Henfling, Raphaël Davin ja Koenraad Tanghe (Tiercé Franco-Belge SA:n konkurssipesän selvittäjinä)

Ennakkoratkaisukysymys

Onko jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta — yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste — 17.5.1977 annetun kuudennen neuvoston direktiivin 77/388/ETY (1) 6 artiklan 4 kohtaa ja 13 artiklan B kohdan f alakohtaa tulkittava siten, että ne ovat esteenä sille, että sellaisen komissionsaajan, joka toimii omissa nimissään mutta edellä mainitussa 13 artiklan B kohdan f alakohdassa tarkoitettuja palveluja tarjoavan komissionantajan lukuun, suorittamat palvelut vapautetaan verosta?

---

(1)  EYVL L 145, s. 1

---

18.12.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 346/30

---

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Conseil d’État (Ranska) on esittänyt 27.9.2010 — Ministre de l’Intérieur, de l’Outre-mer et des Collectivités territoriales v. Chambre de commerce et d’industrie de l’Indre

(Asia C-465/10)

()

2010/C 346/50

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Conseil d’État

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Ministre de l’Intérieur, de l’Outre-mer et des Collectivités territoriales

Vastapuoli: Chambre de commerce et d’industrie de l’Indre

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko olemassa oikeusperusta, josta voitaisiin johtaa velvollisuus periä takaisin Indren kauppakamarille maksettu tuki, eli onko silloin, kun tukea EAKRista saanut hankintaviranomainen ei ole noudattanut julkisten hankintasopimusten tekemistä koskevaa sääntöä tai sääntöjä tukea saavan toimen toteuttamiseksi, vaikka asiassa ei olekaan riitautettu toimen kelpoisuutta tukeen tästä rahastosta eikä sitä, että toimi on toteutettu, esimerkiksi 24.6.1988 annetusta neuvoston asetuksesta (ETY) N:o 2052/88 (1) tai 19.12.1988 annetusta neuvoston asetuksesta (ETY) N:o 4253/88 (2) löydettävissä jokin sellainen yhteisön säännös, jolle voidaan perustaa velvollisuus periä tuet takaisin? Jos on, syntyykö tämä velvollisuus minkä tahansa julkisten hankintasopimusten tekemistä koskevan säännön noudattamatta jättämisen perusteella vai vain joidenkin niistä? Jälkimmäisessä tapauksessa, minkä sääntöjen laiminlyönnin perusteella?

2)

Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan tuen takaisinperimisessä noudatettavien yksityiskohtaisten sääntöjen osalta edes osittain myöntävästi, a) onko sitä, että EAKRista tukea saava hankintaviranomainen on jättänyt noudattamatta julkisten hankintasopimusten tekemistä koskevaa sääntöä tai koskevia sääntöjä valitessaan palveluntarjoajaa, jolle tukea saavan toimen toteuttaminen uskotaan, pidettävä asetuksessa N:o 2988/95 (3) tarkoitettuna väärinkäytöksenä? Vaikuttaako se, että toimivaltainen kansallinen viranomainen on silloin, kun se on päättänyt myöntää EAKRista saadun tuen, ollut välttämättä tietoinen siitä, että tuensaajana oleva toimija on jättänyt noudattamatta julkisten hankintasopimusten tekemistä koskevia sääntöjä valitessaan jo ennen tuen myöntämistä palveluntarjoajan, jolle tukea saavan toimen toteuttaminen on uskottu, noudattamatta jättämisen katsomiseen asetuksessa N:o 2988/95 tarkoitetuksi väärinkäytökseksi? b) Jos toisen kysymyksen a kohtaan vastataan myöntävästi ja jos asetuksen N:o 2988/95 3 artiklassa säädettyä vanhentumisaikaa sovelletaan sellaisiin hallinnollisiin toimenpiteisiin kuin tietyn toimijan sääntöjenvastaisen menettelynsä vuoksi perusteettomasti saaman tuen takaisinperintään, kuten yhteisöjen tuomioistuin on yhdistetyissä asioissa C-278/07–C-280/07, Hauptzollamt Hamburg-Jonas vastaan Josef Vosding Schlacht-, Kühl- und Zerlegebetrieb GmbH & Co., 29.1.2009 antamassaan tuomiossa todennut, — onko vanhentumisajan kulumisen alkuhetkeksi katsottava hetki, jolloin tuki maksetaan tuensaajalle, vai hetki, jolloin tuensaaja käyttää saamansa tuen maksaakseen vastikkeet palveluntarjoajalle, joka on valittu noudattamatta julkisten hankintasopimusten tekemistä koskevaa sääntöä tai koskevia sääntöjä? — katsotaanko tämä vanhentumisaika katkenneeksi sillä, että toimivaltainen kansallinen viranomainen on antanut tuensaajalle tarkastuksesta tehdyn selvityksen, jossa todetaan julkisten hankintasopimusten tekemisestä koskevien sääntöjen noudattamatta jättäminen ja jonka mukaan kansallisen viranomaisen on tämän johdosta saatava suoritetut summat palautetuiksi? — silloin, kun jäsenvaltio käyttää sille asetuksen N:o 2988/95 3 artiklan 3 kohdassa annettua mahdollisuutta soveltaa pidempää vanhentumisaikaa, kuten sellaista yleistä vanhentumisaikaa, jota sovelletaan Ranskassa ja josta säädettiin riita-asian kohteena olevien tosiseikkojen tapahtumahetkellä siviililain 2262 §:ssä seuraavasti: ”kaikki esineoikeudelliset ja henkilöön kohdistuvat vaatimukset vanhentuvat 30 vuodessa — –”, onko tällaisen vanhentumisajan yhteisön oikeuden mukaisuutta ja esimerkiksi suhteellisuusperiaatteen mukaisuutta arvioitava suhteessa siinä kansallisessa säännöksessä säädetyn vanhentumisajan enimmäiskestoon, jota käytetään kansallisten hallintoviranomaisten tekemän, tukien takaisin maksamista koskevan vaatimuksen oikeusperustana, vai suhteessa esillä olevassa asiassa tosiasiallisesti sovellettuun vanhentumisaikaan? c) Jos toisen kysymyksen a kohtaan vastataan kieltävästi, ovatko yhteisöjen taloudelliset edut esteenä sille, että esillä olevassa riita-asiassa kyseessä olevan tuen maksamisen osalta tuomioistuin soveltaa kansallisia säännöksiä, jotka koskevat oikeuksia perustavien päätösten peruuttamista ja joiden mukaan hallintoviranomaisen on peruutettava oikeuksia perustava päätöksensä, jos se on lainvastainen — muissa tapauksissa kuin silloin, kun on kyse päätöksen mitättömyydestä, vilpillisestä menettelystä, johon on syyllistytty päätöksen aikaansaamiseksi, tai päätöksestä etua saavan vaatimuksesta, — päätöksen tekemistä seuraavien neljän kuukauden määräajassa, vaikka yksittäistapauksessa tehtyyn hallintopäätökseen voidaankin, esimerkiksi silloin, kun se koskee tuen maksamista, lisätä purkavia ehtoja, joiden toteutuminen antaa mahdollisuuden peruuttaa kyseessä oleva tuki noudattamatta tiettyä määräaikaa, kun samalla muistetaan, että Conseil d’État on todennut oikeuskäytännössään, että tätä kansallista sääntöä on tulkittava niin, että yhteisön säännösten mukaan perusteettomasti tukea saanut voi vedota siihen ainoastaan siinä tapauksessa, että tuen saaja on ollut vilpittömässä mielessä?

---

(1)  Rakennerahastojen päämääristä ja tehokkuudesta ja niiden toiminnan yhteensovittamisesta keskenään sekä Euroopan investointipankin toiminnan ja muiden rahoitusvälineiden kanssa 24.6.1988 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 2052/88 (EYVL L 185, s. 9).

(2)  Rakennerahastojen päämääristä ja tehokkuudesta ja niiden toiminnan yhteensovittamisesta keskenään sekä Euroopan investointipankin toiminnan ja muiden rahoitusvälineiden kanssa annetun asetuksen (ETY) N:o 2052/88 soveltamisesta 19.12.1988 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 4253/88 (EYVL L 374, s. 1).

(3)  Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta 18.12.1995 annettu neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95 (EYVL L 312, s. 1).

---

18.12.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 346/31

---

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunal Supremo (Espanja) on esittänyt 28.9.2010 — Asociación Nacional de Establecimientos Financieros de Crédito (ASNEF) v. Administración del Estado

(Asia C-468/10)

()

2010/C 346/51

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunal Supremo

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Asociación Nacional de Establecimientos Financieros de Crédito (ASNEF)

Vastapuoli: Administración del Estado

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24.10.1995 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY (1) 7 artiklan f alakohtaa tulkittava siten, että se on esteenä sellaiselle kansalliselle lainsäädännölle, jonka mukaan, jos rekisteröity ei anna tähän suostumustaan, häntä koskevien henkilötietojen käsittely, joka on tarpeen rekisterinpitäjän tai niiden sivullisten, joille tiedot luovutetaan, oikeutettujen intressien toteuttamiseksi, edellyttää sen lisäksi, ettei rekisteröidyn perusoikeuksia ja -vapauksia loukata, että henkilötiedot ovat yleisön saatavilla olevissa lähteissä?

2)	Täyttääkö direktiivin 95/46/EY 7 artiklan f alakohta vaatimukset, joita edellytetään Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä välittömän oikeusvaikutuksen tunnustamiseksi?

---

(1)  EYVL L 281, s. 31.

---

18.12.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 346/32

---

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunal Supremo (Espanja) on esittänyt 28.9.2010 — Federación de Comercio Electrónico y Marketing Directo (FECEMD) v. Administración del Estado

(Asia C-469/10)

()

2010/C 346/52

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunal Supremo

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Federación de Comercio Electrónico y Marketing Directo (FECEMD)

Vastapuoli: Administración del Estado

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24.10.1995 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY (1) 7 artiklan f alakohtaa tulkittava siten, että se on esteenä sellaiselle kansalliselle lainsäädännölle, jonka mukaan, jos rekisteröity ei anna tähän suostumustaan, häntä koskevien henkilötietojen käsittely, joka on tarpeen rekisterinpitäjän tai niiden sivullisten, joille tiedot luovutetaan, oikeutettujen intressien toteuttamiseksi, edellyttää sen lisäksi, ettei rekisteröidyn perusoikeuksia ja -vapauksia loukata, että henkilötiedot ovat yleisön saatavilla olevissa lähteissä?

2)	Täyttääkö direktiivin 95/46/EY 7 artiklan f alakohta vaatimukset, joita edellytetään Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä välittömän oikeusvaikutuksen tunnustamiseksi?

---

(1)  EYVL L 281, s. 31.

---

18.12.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 346/32

---

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Pest Megyei Bíróság (Unkarin tasavalta) on esittänyt 29.9.2010 — Nemzeti Fogyasztóvédelmi Hatóság v. Invitel Távközlési Zrt.

(Asia C-472/10)

()

2010/C 346/53

Oikeudenkäyntikieli: unkari

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Pest Megyei Bíróság

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Nemzeti Fogyasztóvédelmi Hatóság

Vastaaja: Invitel Távközlési Zrt.

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Voidaanko kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista 5.4.1993 annetun neuvoston direktiivin 93/13/ETY (1) 6 artiklan 1 kohtaa tulkita siten, ettei kohtuuttoman sopimusehdon katsota sitovan yksittäistä kuluttajaa silloin, kun kuluttajasopimuksessa olevan kohtuuttoman sopimusehdon mitättömyyden toteamista koskevan vaatimuksen tekemiseen laissa tarkoitettu ja lailla tähän valtuutettu elin on ryhmäkanteella vaatinut tätä kuluttajien nimissä (popularis actio)? Voidaanko edellä mainitun asetuksen 6 artiklan 1 kohtaa tulkita siten, kun on kyse ryhmäkanteella vireille saatetussa asiassa niiden kuluttajien, jotka eivät ole asianosaisia, hyväksi annetusta tuomiosta ja kohtuuttoman yleisen sopimusehdon soveltamiskiellosta, että tällainen ehto ei ole asianomaiseen kuluttajien ryhmään eikä tulevaisuuteen nähden velvoittava, ja että tuomioistuimen on viran puolesta sovellettava tästä johtuvia oikeudellisia seurauksia?

2)

Voidaanko neuvoston direktiivin 93/13/ETY 3 artiklan 1 kohtaa — ottamalla huomioon sen 3 kohdan perusteella annetussa liitteessä olevan 1 kohdan j alakohdan ja 2 kohdan d alakohdan säännökset — tulkita siten, että silloin kun elinkeinonharjoittaja tai palvelujen tarjoaja yksipuolisesti muuttaa hintaa koskevia sopimusehtoja esittämättä yksiselitteisesti hintojen vaihtelumenetelmää ja sopimuksessa mainittuja perusteltuja syitä, tätä on pidettävä kohtuuttomana sopimusehtona suoraan lain nojalla?

---

(1)  EYVL L 95, s. 29.

---

18.12.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 346/32

---

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunal Supremo (Espanja) on esittänyt 7.10.2010 — Asociación para la Calidad de los Forjados (ASCAFOR) ja Asociación de Importadores y Distribuidores de Acero para la Construcción (ASIDAC) v. Administración del Estado, Calidad Siderúrgica SL, Colegio de Ingenieros Técnicos Industriales, Asociación Española de Normalización y Certificación (AENOR), Consejo General de Colegios Oficiales de Aparejadores y Arquitectos Técnicos, Asociación de Investigación de las Industrias de la Construcción (AIDICO) Instituto Tecnológico de la Construcción, Asociación Nacional Española de Fabricantes de Hormigón Preparado (ANEFHOP), Ferrovial Agromán SA, Agrupación de Fabricantes de Cemento de España (OFICEMEN) ja Asociación de Aceros Corrugados Reglamentarios y su Tecnología y Calidad (ACERTEQ)

(Asia C-484/10)

()

2010/C 346/54

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunal Supremo

Pääasian asianosaiset

Kantajat: Asociación para la Calidad de los Forjados (ASCAFOR) ja Asociación de Importadores y Distribuidores de Acero para la Construcción (ASIDAC)

Vastaajat: Administración del Estado, Calidad Siderúrgica SL, Colegio de Ingenieros Técnicos Industriales, Asociación Española de Normalización y Certificación (AENOR), Consejo General de Colegios Oficiales de Aparejadores y Arquitectos Técnicos, Asociación de Investigación de las Industrias de la Construcción (AIDICO) Instituto Tecnológico de la Construcción, Asociación Nacional Española de Fabricantes de Hormigón Preparado (ANEFHOP), Ferrovial Agromán SA, Agrupación de Fabricantes de Cemento de España (OFICEMEN) ja Asociación de Aceros Corrugados Reglamentarios y su Tecnología y Calidad (ACERTEQ)

Ennakkoratkaisukysymys

Voidaanko katsoa, että 18.7.2008 annetun asetuksen (Real Decreto) 1247/08 liitteeseen 19 — luettuna yhdessä 81 §:n kanssa — sisältyvät laatumerkintöjä koskevan virallisen tunnustamisen saamisesta annetut tyhjentävät säännökset ovat ylimitoitettuja ja suhteettomia tavoiteltuun päämäärään nähden ja merkitsevät todistusten vastaavuuden tunnustamista vaikeuttavaa perusteetonta rajoitusta ja EY 28 ja EY 30 artiklassa kiellettyä tuontitavaroiden markkinoille saattamisen estettä tai rajoitusta?

---

18.12.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 346/33

---

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunal administratif de Rennes (Ranska) on esittänyt 11.10.2010 — L’Océane Immobilière SAS v. Direction de contrôle fiscal Ouest

(Asia C-487/10)

()

2010/C 346/55

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunal administratif de Rennes

Pääasian asianosaiset

Valittaja: L’Océane Immobilière SAS

Vastapuoli: Direction de contrôle fiscal Ouest

Ennakkoratkaisukysymykset

Annetaanko jäsenvaltiolle 17.5.1977 annetun kuudennen neuvoston direktiivin 77/388/ETY (1) 5 artiklassa oikeus pitää voimassa tai ottaa käyttöön lainsäädäntöä, jonka mukaan verovelvollisen itselleen suorittamasta sellaisen rakennuksen luovutuksesta, joka on osoitettu verovelvollisen yrityksen tarpeisiin, kannetaan arvonlisäveroa, vaikka kyseinen luovutus avaa oikeuden näin kannetun veron välittömään ja täysimääräiseen vähennykseen?

---

(1)  Jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta – yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste – 17.5.1977 annettu kuudes neuvoston direktiivi 77/388/ETY (EYVL 145, s. 1).

---

18.12.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 346/33

---

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Juzgado de lo Mercantil no 1 de Alicante (Espanja) on esittänyt 11.10.2010 — Celaya Emparanza y Galdos Internacional S.A. v. Proyectos Integrales de Balizamientos S.L.

(Asia C-488/10)

()

2010/C 346/56

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Juzgado de lo Mercantil

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Celaya Emparanza y Galdos Internacional S.A.

Vastaaja: Proyectos Integrales de Balizamientos S.L.

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko rekisteröidyn yhteisömallin tuottaman yksinoikeuden loukkaamista koskevassa asiassa katsottava, että oikeus kieltää mallin käyttö kolmansilta osapuolilta, mistä säädetään yhteisömallista 12.12.2001 annetun asetuksen (EY) N:o 6/2002 (1) 19 artiklan 1 kohdassa, ulottuu kehen tahansa kolmanteen, joka käyttää toista mallia, josta asiantunteva käyttäjä ei saa erilaista kokonaisvaikutelmaa kuin ensin mainitusta mallista, vai onko päinvastoin katsottava, että tämän oikeuden ulkopuolelle jää sellainen kolmas, joka käyttää nimiinsä myöhemmin rekisteröityä yhteisömallia, jos tätä mallia ei ole todettu mitättömäksi?

2)

Onko edelliseen kysymykseen annettavan vastauksen kannalta merkityksettömänä pidettävä kolmannen osapuolen tarkoitusperiä vai riippuuko vastaus kolmannen osapuolen menettelystä siten, että ratkaisevana on pidettävä sitä, että kolmas on hakenut yhteisömallin rekisteröintiä ja saanut sen rekisteröidyksi vasta sen jälkeen, kun aiemman yhteisömallin haltija on varsinaisiin lainkäyttöelimiin turvautumatta vaatinut sitä lopettamaan tuotteen myynnin tällaisen aiemmin rekisteröidyn mallioikeuden loukkaamisen vuoksi?

---

(1)  EYVL L 3, s. 1.

---

18.12.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 346/34

---

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Oberlandesgericht Celle (Saksa) on esittänyt 15.10.2010 — Joseba Andoni Aguirre Zarraga v. Simone Pelz

(Asia C-491/10)

()

2010/C 346/57

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Oberlandesgericht Celle

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Joseba Andoni Aguirre Zarraga

Vastapuoli: Simone Pelz

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Kun Bryssel II a -asetuksen (1) 42 artiklaa tulkitaan perusoikeuskirjan mukaisesti, onko täytäntöönpanojäsenvaltion tuomioistuimella poikkeuksellisesti oma tutkimiseen liittyvä toimivalta tilanteessa, jossa tuomion antaneessa jäsenvaltiossa annettuun tuomioon liittyy vakava perusoikeuksien loukkaus?

2)	Onko täytäntöönpanojäsenvaltion tuomioistuimella täytäntöönpanovelvollisuus siitä huolimatta, että asiakirja-aineiston perusteella tuomion antaneen jäsenvaltion antama Bryssel II a -asetuksen 42 artiklassa tarkoitettu todistus on ilmeisen paikkansapitämätön?

---

(1)  Tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja asetuksen (EY) N:o 1347/2000 kumoamisesta 27.11.2003 annettu neuvoston asetus N:o 2201/2003 (EUVLO L 338, s. 1)

---

18.12.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 346/34

---

Ufficio del Giudice di Pace di Venafron (Italia) 15.10.2010 tekemällään päätöksellä esittämä ennakkoratkaisupyyntö — Rikosoikeudenkäynti Aldo Patricielloa vastaan

(Asia C-496/10)

()

2010/C 346/58

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Ufficio del Giudice di Pace di Venafro

Rikosoikeudenkäynnin asianosainen pääasiassa

Aldo Patriciello

Ennakkoratkaisukysymys

Onko rangaistavaa tekoa, johon Euroopan parlamentin jäsen Aldo Patriciellon abstraktilla tasolla väitetään syyllistyneen (ja joka on kuvattu syytekirjelmässä ja joka on jo Euroopan parlamentin 5.5.2009 tekemän parlamentaarisen koskemattomuuden puolustamista koskevan päätöksen perustana) ja joka on luokiteltu rikoslain 594 §:ssä tarkoitetuksi solvaukseksi, pidettävä pöytäkirjan 9 artiklassa tarkoitettuna parlamentaaristen tehtävien hoidossa ilmaistuna mielipiteenä?

---

18.12.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 346/34

---

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Commissione Tributaria Centrale — Sezione di Bologna (Italia) on esittänyt 19.10.2010 — Ufficio IVA di Piacenza v. Belvedere Costruzioni Srl

(Asia C-500/10)

()

2010/C 346/59

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Commissione Tributaria Centrale — Sezione di Bologna

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Ufficio IVA di Piacenza

Vastapuoli: Belvedere Costruzioni Srl

Ennakkoratkaisukysymys

Ovatko EY:n perustamissopimuksen 10 artikla, josta on tullut Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 4 artikla, ja jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta 17.5.1977 annetun kuudennen neuvoston direktiivin 77/388/ETY 2 ja 22 artikla esteenä Italian valtion lainsäädännölle, joka sisältyy 25.3.2010 annetun asetuksen nro 40, joka on muunnettu 22.5.2010 annetuksi laiksi nro 73, 3 §:n 2 a momenttiin ja jonka mukaan veroasioita käsittelevä tuomioistuin ei saa lausua sellaisen verovaateen olemassaolosta, jonka osalta verohallinto on tehnyt määräajassa valituksen riitauttaakseen itselleen epäedullisen päätöksen, ja jossa siten todellisuudessa säädetään, että riidanalaisesta arvonlisäverosaatavasta luovutaan täysin, kun kahdessa oikeusasteessa sitä on pidetty perusteettomana, jolloin luopumisesta hyötyvä verovelvollinen ei maksa riidanalaista saatavaa edes osittain.

---

18.12.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 346/34

---

Tribunale di Santa Maria Capua Veteren (Italia) 19.10.2010 tekemällään päätöksellä esittämä ennakkoratkaisupyyntö — Rikosoikeudenkäynti Raffaele Russoa vastaan

(Asia C-501/10)

()

2010/C 346/60

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunale di Santa Maria Capua Vetere

Rikosoikeudenkäynnin asianosainen pääasiassa

Raffaele Russo

Ennakkoratkaisukysymykset

Voidaanko sijoittautumisvapautta ja palvelujen tarjoamisen vapautta rajoittaa kansallisella järjestelmällä, joka perustuu sille, että toimilupia ja niiden jälkeen myönnettäviä yleisen turvallisuuden edellyttämiä lupia myönnetään rajoitettu määrä, ja jossa muun muassa

1)	vallitsee yleinen suuntaus suojata aikaisemmin sellaisessa kilpailumenettelyssä myönnettyjen toimilupien haltijoita, jossa osa toimijoista oli lainvastaisesti suljettu menettelyn ulkopuolelle;

2)	on säännöksiä, joilla tosiasiallisesti taataan saavutettu kaupallinen asema (kuten uusiin toimiluvan haltijoihin kohdistuva kielto sijoittaa toimipisteitään tiettyä etäisyyttä lähemmäksi jo olemassa olevia toimipisteitä);

3)

on määräykset toimiluvan peruuttamistapauksista ja määrältään huomattavien vakuuksien menettämisestä valtiolle esimerkiksi niissä tapauksissa, joissa toimiluvan haltija harjoittaa suoraan tai välillisesti sellaista rajatylittävää pelitoimintaa, joka on rinnastettavissa toimiluvan nojalla harjoitettavaan toimintaan?

---

18.12.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 346/35

---

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Raad van State (Alankomaat) on esittänyt 20.10.2010 — Staatssecretaris van Justitie v. M. Singh

(Asia C-502/10)

()

2010/C 346/61

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Raad van State

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Staatssecretaris van Justitie

Vastapuoli: M. Singh

Ennakkoratkaisukysymys

Onko pitkään oleskelleiden kolmansien maiden kansalaisten asemasta 25.11.2003 annetun neuvoston direktiivin 2003/109/EY (1) 3 artiklan 2 kohdan e alakohdassa tarkoitettua käsitettä ”tarkoituksella rajoitettu oleskeluoikeus” tulkittava siten, että sellaiseksi on katsottava määräaikainen oleskelulupa, johon Alankomaiden oikeuden mukaan ei liity pysyvän oleskeluluvan mahdollisuutta, myös jos määräaikaisen oleskeluluvan kestoa voidaan Alankomaiden oikeuden mukaan jatkaa rajoituksetta ja jos tämän johdosta tietty henkilöryhmä, kuten hengellisten toimitusten suorittajat ja uskonnonopettajat, suljetaan direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle?

---

(1)  EUVL L 16, s. 44.

---

18.12.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 346/35

---

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Varhoven administrativen sad (Bulgaria) on esittänyt 20.10.2010 — Evroetil AD v. Direktor na Agentsia ”Mitnitsi”

(Asia C-503/10)

()

2010/C 346/62

Oikeudenkäyntikieli: bulgaria

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Varhoven administrativen sad

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Evroetil AD

Vastapuoli: Direktor na Agentsia ”Mitnitsi”

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko liikenteen biopolttoaineiden ja muiden uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä 8.5.2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/30/EY (1) 2 artiklan 2 kohdan a alakohtaa tulkittava siten, että bioetanolin määritelmä viittaa myös kyseessä olevan kaltaisiin tuotteisiin (kattaa myös kyseessä olevan kaltaiset tuotteet), joihin pätevät seuraavat tunnusmerkit ja objektiiviset ominaisuudet: — se tuotetaan biomassasta — tuotanto tapahtuu erityisen teknologian avulla, joka on kuvailtu kantaja Evroetil AD:n laatimassa bioetanolin tuotantoa koskevassa teknisessä eritelmässä ja joka saman tuottajan laatiman teknisen eritelmän mukaan eroaa maatalousperäisen etyylialkoholin tuotannossa käytettävästä teknologiasta — se sisältää vähintään 98,5 % alkoholia ja seuraavia aineita, joiden vuoksi se ei sovellu ravinnoksi: korkeammat alkoholit — 714,49–8 311 mg/dm3; aldehydit — 238,16–411 mg/dm3; esterit (etyyliasetaatti) — 1 014–8 929 mg/dm3 — se täyttää polttoaineena käytettävää bioetanolia koskevan eurooppalaisen esistandardin Pr EN 15376 vaatimukset — se on tarkoitettu käytettäväksi polttoaineena, ja koska sitä lisätään A95-bensiiniin, sitä käytetään tosiasiallisesti polttoaineena ja myydään huoltoasemille — sitä ei denaturoida erityisessä denaturointimenettelyssä

2)

Onko direktiivin 2003/30/EY 2 artiklan 2 kohdan a alakohtaa tulkittava siten, että kyseinen tuote voidaan luokitella bioetanoliksi vain siinä tapauksessa, että sitä käytetään tosiasiallisesti biopolttoaineena, vai riittääkö se, että tuote on tarkoitettu käytettäväksi biopolttoaineena ja/tai että se tosiasiallisesti soveltuu käytettäväksi biopolttoaineena?

3)

Mikäli kysymyksiin 1 ja 2 annettujen vastausten perusteella on lähdettävä siitä, että kyseinen tuote tai vastaava osa siitä on bioetanolia, mihin tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23.7.1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteessä I, sellaisena kuin se on muutettuna 26.7.1991 annetulla komission asetuksella (ETY) N:o 2587/91 (2), olevaan yhdistetyn nimikkeistön koodiin (jäljempänä CN-koodi) tuote on luokiteltava: 3.1. Onko yhdistetyn nimikkeistön 22 ryhmän määräyksiä ja konkreettisesti nimikettä 2207 tulkittava siten, että ne kattavat myös bioetanolin? 3.2. Mikäli kysymykseen 3.1 vastataan myöntävästi, onko bioetanolin ja konkreettisesti kyseisen tuotteen luokittelussa otettava huomioon se, onko tuote denaturoitu (alkoholin täydellistä denaturointia koskevien menetelmien molemminpuolisesta tunnustamisesta valmisteverottomuutta varten 22.11.1993 annetun komission asetuksen (EY) N:o 3199/93 (3) mukaisilla menetelmillä tai muilla sallituilla menetelmillä)? 3.3 Mikäli kysymykseen 3.2 vastataan myöntävästi, onko nimikettä 2207 koskevia yhdistetyn nimikkeistön säännöksiä tulkittava siten, että vain denaturoitu bioetanoli luokitellaan CN-koodiin 2207 20 000? 3.4 Mikäli kysymykseen 3.3 vastataan myöntävästi, onko nimikettä 2207 koskevia yhdistetyn nimikkeistön säännöksiä tulkittava siten, että denaturoimaton bioetanoli luokitellaan CN-koodiin 2207 10 000? 3.5 Mikäli kysymykseen 3.1 vastataan myöntävästi ja kysymykseen 3.2 vastataan kieltävästi, kumpaan alanimikkeeseen — 2207 10 000 vai 2207 20 000 — kyseinen aine on luokiteltava? 3.6 Mikäli kysymykseen 3.1 vastataan kieltävästi, onko bioetanoli luokiteltava johonkin energiatuotteiden ja sähkön verotusta koskevan yhteisön kehyksen uudistamisesta 27.10.2003 annetun neuvoston direktiivin 2003/96/EY (4) 2 artiklan 1 kohdan määritelmissä mainittuun CN-koodiin, ja jos on, mihin?

4)

Mikäli kysymyksiin 1 ja 2 annettujen vastausten perusteella on lähdettävä siitä, että kyseinen tuote tai vastaava osa siitä ei ole bioetanolia, onko kyseinen tuote, jolla on kysymyksessä 1 mainitut tunnusmerkit ja objektiiviset ominaisuudet, luokiteltava etyylialkoholiksi alkoholin ja alkoholijuomien valmisteverojen rakenteiden yhdenmukaistamisesta 19.10.1992 annetun neuvoston direktiivin 92/83/ETY (5) 20 artiklan 1 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisesti?

---

(1)  EYVL L 123, s. 42

(2)  EYVL L 328, s. 50.

(3)  EYVL L 288, s. 12.

(4)  EUVL L 283, s. 51.

(5)  EYVL L 316, s. 21.

---

18.12.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 346/36

---

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Østre Landsret (Tanska) on esittänyt 25.10.2010 — DR ja TV2 Danmark A/S v. NCB

(Asia C-510/10)

()

2010/C 346/63

Oikeudenkäyntikieli: tanska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Østre Landsret

Pääasian asianosaiset

Kantajat: DR ja TV2 Danmark A/S

Vastaaja: NCB

Ennakkoratkaisukysymykset

1)	Onko direktiivin 2001/29/EY (1) 5 artiklan 2 kohdan d alakohdan ilmaisua ”omin välinein” ja direktiivin 41 perustelukappaleen ilmaisua yleisradiotoiminnan harjoittajan ”puolesta ja sen vastuulla” tulkittava kansallisen oikeuden vai unionin oikeuden mukaisesti?

2)

Onko katsottava, että direktiivin 2001/29/EY 5 artiklan 2 kohdan d alakohdan sanamuoto on — esimerkiksi tanskan-, englannin- ja ranskankielisestä versiosta ilmenevällä tavalla — yleisradiotoiminnan harjoittajan ”puolesta ja sen vastuulla” vai onko katsottava, että säännöksen sanamuoto on — esimerkiksi saksankielisestä versiosta ilmenevällä tavalla — yleisradiotoiminnan harjoittajan ”puolesta tai sen vastuulla”?

3)

Jos katsotaan, että ensimmäisessä kysymyksessä mainittua ilmausta on tulkittava unionin oikeuden mukaisesti: mitä edellytyksiä kansallisen tuomioistuimen on otettava huomioon, kun se arvioi konkreettisesti sitä, onko kolmannen osapuolen (jäljempänä tuottaja) tekemä tallenne, joka on tarkoitettu yleisradiotoiminnan harjoittajan lähetystä varten, tehty ”omin välinein” ja yleisradiotoiminnan harjoittajan ”puolesta [ja/tai] sen vastuulla” niin, että kysymys on tallenteesta, joka kuuluu 5 artiklan 2 kohdan d alakohdan poikkeuksen piiriin? Kolmannen kysymyksen osalta kansallinen tuomioistuin toivoo erityisesti vastausta seuraaviin kysymyksiin: a) Onko direktiivin 2001/29/EY 5 artiklan 2 kohdan d alakohdasta ilmenevää käsitettä ”omin välinein” tulkittava siten, että tuottajan tekemä tallenne, joka on tarkoitettu yleisradiotoiminnan harjoittajan lähetyksiä varten, kuuluu 5 artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaisen poikkeuksen piiriin vain, jos yleisradiotoiminnan harjoittaja vastaa kolmansia osapuolia kohtaan tuottajan tallennukseen liittyvistä toimista ja laiminlyönneistä samalla tavoin kuin jos yleisradiotoiminnan harjoittaja olisi itse tehnyt nämä toimet tai syyllistynyt näihin laiminlyönteihin? b) Onko edellytys siitä, että tallenne on tehty yleisradiotoiminnan harjoittajan ”puolesta [ja/tai] sen vastuulla”, täytetty silloin, kun yleisradiotoiminnan harjoittaja on pyytänyt tuottajaa tekemään tallenteen, jotta yleisradiotoiminnan harjoittaja voi lähettää kyseisen tallenteen, ja kun kyseisellä yleisradiotoiminnan harjoittajalla on oikeus lähettää tallenne? Kansallinen tuomioistuin haluaa selvittää, onko seuraavat seikat otettava huomioon vastattaessa kolmannen kysymyksen b kohtaan tai voidaanko näin tehdä ja jos vastaus on myöntävä, millainen paino näille seikoille on annettava: i) Se, onko yleisradiotoiminnan harjoittajalla vai tuottajalla osapuolten välisen sopimuksen perusteella lopullinen ja ratkaiseva taiteellinen/toimituksellinen päätösvalta ohjelman sisällöstä. ii) Se, onko yleisradiotoiminnan harjoittaja vastuussa kolmansia osapuolia kohtaan tuottajan tallennukseen liittyvistä velvollisuuksista samalla tavoin kuin jos yleisradiotoiminnan harjoittaja olisi itse tehnyt nämä toimet tai syyllistynyt näihin laiminlyönteihin. iii) Se, onko tuottaja yleisradiotoiminnan harjoittajan kanssa tehdyn sopimuksen perusteella velvollinen toimittamaan kyseisen ohjelman yleisradiotoiminnan harjoittajalle tiettyyn hintaan, johon sen on sisällytettävä kaikki tallenteeseen liittyvät kulut. iv) Se, onko yleisradiotoiminnan harjoittajalla vai tuottajalla vastuu kyseisestä tallenteesta kolmansia osapuolia kohtaan. c) Onko edellytys siitä, että tallenne on tehty yleisradiotoiminnan harjoittajan ”puolesta [ja/tai] sen vastuulla”, täytetty silloin, kun yleisradiotoiminnan harjoittaja on pyytänyt tuottajaa tekemään tallenteen, jotta yleisradiotoiminnan harjoittaja voi lähettää kyseisen tallenteen, ja kun kyseisellä yleisradiotoiminnan harjoittajalla on oikeus lähettää tämä tallenne, kunhan tuottaja on yleisradiotoiminnan harjoittajan kanssa tallenteesta tehdyn sopimuksen perusteella ottanut taloudellisen ja oikeudellisen vastuun i) kaikista tallenteeseen liittyvistä kuluista ennalta sovitun summan maksamista vastaan, ii) oikeuksien ostamisesta ja iii) ennalta arvaamattomista seikoista — mukaan lukien tallenteen myöhästymisestä tai sopimusvelvoitteiden noudattamatta jättämisestä — kuitenkin niin, ettei yleisradiotoiminnan harjoittaja ole vastuussa kolmansia osapuolia kohtaan tuottajan tallenteeseen liittyvistä velvoitteista samalla tavoin kuin jos yleisradiotoiminnan harjoittaja olisi itse tehnyt nämä toimet tai syyllistynyt näihin laiminlyönteihin?

---

(1)  EYVL L 167, s. 10.

---

18.12.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 346/37

---

Unionin tuomioistuimen presidentin määräys 8.10.2010 — (Landesgericht Ried im Innkreisin (Itävalta) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Rikosoikeudenkäynti Roland Langeria vastaan

(Asia C-235/08) (1)

()

2010/C 346/64

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Unionin tuomioistuimen presidentin määräyksellä asia on poistettu tuomioistuimen rekisteristä.

---

(1)  EUVL C 223, 30.8.2008.

---

18.12.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 346/37

---

Unionin tuomioistuimen presidentin määräys 1.7.2010 — Euroopan komissio v. Irlanti

(Asia C-95/09) (1)

()

2010/C 346/65

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Unionin tuomioistuimen presidentin määräyksellä asia on poistettu tuomioistuimen rekisteristä.

---

(1)  EUVL C 113, 16.5.2009.

---

18.12.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 346/37

---

Unionin tuomioistuimen ensimmäisen jaoston puheenjohtajan määräys 3.6.2010 (High Court of Justice in Northern Ireland, Queen’s Bench Divisionin (Yhdistynyt kuningaskunta) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Seaport (NI) Ltd v. Department of the Environment for Northern Ireland

(Asia C-182/09) (1)

()

2010/C 346/66

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Unionin tuomioistuimen ensimmäisen jaoston puheenjohtajan määräyksellä asia on poistettu tuomioistuimen rekisteristä.

---

(1)  EUVL C 193, 15.8.2009.

---

18.12.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 346/38

---

Unionin tuomioistuimen presidentin määräys 2.9.2010 — Euroopan komissio v. Irlanti

(Asia C-355/09) (1)

()

2010/C 346/67

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Unionin tuomioistuimen presidentin määräyksellä asia on poistettu tuomioistuimen rekisteristä.

---

(1)  EUVL C 256, 24.10.2009.

---

18.12.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 346/38

---

Unionin tuomioistuimen viidennen jaoston puheenjohtajan määräys 22.6.2010 — Euroopan komissio v. Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta

(Asia C-394/09) (1)

()

2010/C 346/68

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Unionin tuomioistuimen viidennen jaoston puheenjohtajan määräyksellä asia on poistettu tuomioistuimen rekisteristä.

---

(1)  EUVL C 282, 21.11.2009.

---

18.12.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 346/38

---

Unionin tuomioistuimen presidentin määräys 9.6.2010 — Euroopan komissio v. Ranskan tasavalta

(Asia C-510/09) (1)

()

2010/C 346/69

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Unionin tuomioistuimen presidentin määräyksellä asia on poistettu tuomioistuimen rekisteristä.

---

(1)  EUVL C 37, 13.2.2010.

---

18.12.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 346/38

---

Unionin tuomioistuimen presidentin määräys 1.9.2010 — Euroopan komissio v. Portugalin tasavalta

(Asia C-531/09) (1)

()

2010/C 346/70

Oikeudenkäyntikieli: portugali

Unionin tuomioistuimen presidentin määräyksellä asia on poistettu tuomioistuimen rekisteristä.

---

(1)  EUVL C 51, 27.2.2010.

---

18.12.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 346/38

---

Unionin tuomioistuimen presidentin määräys 24.9.2010 (Giudice di pace di Varesen (Italia) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Siddiquee Mohammed Mohiuddin v. Azienda Sanitaria Locale Provincia di Varese

(Asia C-541/09) (1)

()

2010/C 346/71

Oikeudenkäyntikieli: italia

Unionin tuomioistuimen presidentin määräyksellä asia on poistettu tuomioistuimen rekisteristä.

---

(1)  EUVL C 63, 13.3.2010.

---

18.12.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 346/38

---

Unionin tuomioistuimen presidentin määräys 19.10.2010 — Euroopan komissio v. Espanjan kuningaskunta

(Asia C-192/10) (1)

()

2010/C 346/72

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Unionin tuomioistuimen presidentin määräyksellä asia on poistettu tuomioistuimen rekisteristä.

---

(1)  EUVL C 195, 17.7.2010.

---

18.12.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 346/38

---

Unionin tuomioistuimen presidentin määräys 1.9.2010 — Euroopan komissio v. Itävallan tasavalta

(Asia C-223/10) (1)

()

2010/C 346/73

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Unionin tuomioistuimen presidentin määräyksellä asia on poistettu tuomioistuimen rekisteristä.

---

(1)  EUVL C 195, 17.7.2010.

---

18.12.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 346/38

---

Unionin tuomioistuimen presidentin määräys 19.10.2010 — (Inalta Curte de Casație și Justițien (Romania) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Rikosoikeudenkäynti Gheorghe Kitaa vastaan

(Asia C-264/10) (1)

()

2010/C 346/74

Oikeudenkäyntikieli: romania

Unionin tuomioistuimen presidentin määräyksellä asia on poistettu tuomioistuimen rekisteristä.

---

(1)  EUVL C 209, 31.7.2010.

---

18.12.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 346/39

---

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 27.10.2010 — Alliance One International ym. v. komissio

(Asia T-24/05) (1)

(Kilpailu - Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt - Raakatupakan oston ja ensijalostuksen markkinat Espanjassa - Päätös, jossa todetaan EY 81 artiklan rikkominen - Hintojen vahvistaminen ja markkinoiden jakaminen - Perusteluvelvollisuus - Kilpailusääntöjen rikkomista merkitsevästä toiminnasta vastuuseen joutuminen - Yhdenvertainen kohtelu)

2010/C 346/75

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantajat: Alliance One International, Inc., aiemmin Standard Commercial Corp. (Danville, Virginia, Yhdysvallat), Standard Commercial Tobacco Co., Inc. (Wilson, Pohjois-Carolina, Yhdysvallat) ja Trans-Continental Leaf Tobacco Corp. Ltd, (Vaduz, Liechtenstein) (edustajat: aluksi asianajajat M. Odriozola Alén, M. Marañon Hermoso ja A. Emch, sittemmin asianajajat M. Odriozola Alén, M. Barrantes Diaz ja A. João Vide)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: F. Castillo de la Torre ja É. Gippini Fournier)

Oikeudenkäynnin kohde

[EY] 81 artiklan 1 kohdan mukaisesta menettelystä (asia COMP/C.38.238/B.2 — Raakatupakka-ala — Espanja) 20.10.2004 tehdyn komission päätöksen K(2004) 4030 (lopullinen) kumoaminen

Tuomiolauselma

1)	[EY] 81 artiklan 1 kohdan mukaisesta menettelystä (asia COMP/C.38.238/B.2 — Raakatupakka-ala — Espanja) 20.10.2004 tehty komission päätös K(2004) 4030 (lopullinen) kumotaan siltä osin kuin se koskee Trans-Continental Leaf Tobacco Corp. Ltd:tä.

2)	Kanne hylätään muilta osin.

3)

Alliance One International, Inc., Standard Commercial Tobacco Co., Inc. ja Trans-Continental Leaf Tobacco vastaavat kahdesta kolmasosasta omia oikeudenkäyntikulujaan ja kahdesta kolmasosasta Euroopan komission oikeudenkäyntikuluja; Euroopan komissio vastaa yhdestä kolmasosasta omia oikeudenkäyntikulujaan ja yhdestä kolmasosasta kantajien oikeudenkäyntikuluja.

---

(1)  EUVL C 82, 2.4.2005.

---

18.12.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 346/39

---

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 28.10.2010 — Espanja v. komissio

(Asia T-227/07) (1)

(EMOTR - Tukiosasto - Yhteisörahoituksen ulkopuolelle jätetyt menot - Tomaattien jalostajille myönnettävä tuotantotuki - Asianmukaisten ajanjaksojen aikana tehtävät yllätystarkastukset - Oikeasuhteisuus)

2010/C 346/76

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Kantaja: Espanjan kuningaskunta (asiamies: valtionasiamies M. Muñoz Pérez)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: aluksi T. van Rijn, sittemmin F. Jimeno Fernández)

Oikeudenkäynnin kohde

Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tukiosastosta maksettavien jäsenvaltioiden tiettyjen menojen jättämisestä yhteisörahoituksen ulkopuolelle 18.4.2007 tehdyn komission päätöksen 2007/243/EY (EUVL L 106, s. 55) osittainen kumoaminen

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Espanjan kuningaskunta velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 211, 8.9.2007.

---

18.12.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 346/39

---

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 26.10.2010 — Saksa v. komissio

(Asia T-236/07) (1)

(EMOTR - Tukiosasto - Tilien tarkastaminen ja hyväksyminen - Varainhoitovuosi 2006 - Asetuksen (EY) N:o 1290/2005 32 artiklan 5 kohdan ensimmäisen kohdan soveltamisajankohta - Coreperin pöytäkirjaan liitetyn, komission antaman yksipuolisen julistuksen sitovuus)

2010/C 346/77

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Saksan liittotasavalta (asiamiehet: aluksi M. Lumma ja J. Möller, sittemmin J. Möller ja N. Graf Vitzthum)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamies: F. Erlbacher)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne, jossa vaaditaan Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tukiosastosta rahoitettaviin menoihin liittyvien jäsenvaltioiden maksajavirastojen tilien tarkastamisesta ja hyväksymisestä varainhoitovuoden 2006 osalta 27.4.2007 annetun komission päätöksen 2007/327/EY (EUVL L 122, s. 51) osittaista kumoamista

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Saksan liittotasavalta velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 211, 8.9.2007.

---

18.12.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 346/40

---

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 26.10.2010 — CNOP ja CCG v. komissio

(Asia T-23/09) (1)

(Kilpailu - Hallinnollinen menettely - Päätös, jolla määrätään tarkastuksesta - Asetuksen (EY) N:o 1/2003 20 artiklan 4 kohta - Vastaanottaja ei ole oikeushenkilö - Perusteluvelvollisuus - Yrityksen ja yritysten yhteenliittymän käsitteet)

2010/C 346/78

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantajat: Conseil national de l’Ordre des pharmaciens (CNOP) (Pariisi, Ranska) ja Conseil central de la section G de l’Ordre national des pharmaciens (CCG) (Pariisi) (edustajat: aluksi asianajajat Y. R. Guillou, H. Speyart van Woerden, T. Verstraeten ja C. van Sasse van Ysselt, sittemmin asianajajat Y. R.Guillou, L. Defalque ja C. Robert)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: A. Bouquet ja É. Gippini Fournier)

Oikeudenkäynnin kohde

Sen komission 29.10.2008 asiassa COMP/39510 tekemän päätöksen K(2008) 6494 kumoaminen, jolla Ordre national des pharmaciens (ONP), CNOP ja CCG määrättiin suostumaan [EY] 81 ja [EY] 82 artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta 16.12.2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1/2003 (EYVL 2003, L 1, s. 1) 20 artiklan 4 kohdan mukaiseen tarkastukseen

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Conseil national de l’Ordre des pharmaciens (CNOP) ja Conseil central de la section G de l’Ordre national des pharmaciens (CCG) velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 55, 7.3.2009.

---

18.12.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 346/40

---

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 27.10.2010 — Reali v. komissio

(Asia T-65/09 P) (1)

(Muutoksenhaku - Henkilöstö - Sopimussuhteiset toimihenkilöt - Palvelukseen ottaminen - Palkkaluokan määrittäminen - Työkokemus - Tutkintotodistus - Vastaavuus)

2010/C 346/79

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: Enzo Reali (Firenze, Italia) (edustaja: S. Pappas)

Valittajan vastapuoli: Euroopan komissio (asiamiehet: J. Currall ja B. Eggers)

Oikeudenkäynnin kohde

Valitus, joka on tehty Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen (toinen jaosto) asiassa F-136/09, Reali vastaan komissio, 11.12.2008 antamasta tuomiosta (ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa) ja jossa vaaditaan mainitun tuomion kumoamista

Tuomiolauselma

1)	Valitus hylätään.

2)	Enzo Reali vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan ja hänet velvoitetaan korvaamaan Euroopan komissiolle tässä oikeusasteessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 102, 1.5.2009.

---

18.12.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 346/40

---

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 28.10.2010 — Farmeco v. SMHV — Allergan (BOTUMAX)

(Asia T-131/09) (1)

(Yhteisön tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus sanamerkin BOTUMAX rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi - Aikaisemmat yhteisön sana- ja kuviomerkit BOTOX - Suhteelliset hylkäysperusteet - Sekaannusvaara - Maineelle aiheutuva vahinko - Asetuksen (EY) N:o 40/94 8 artiklan 1 kohdan b alakohta ja 5 kohta (joista on tullut asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta ja 5 kohta))

2010/C 346/80

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Farmeco AE Dermokallyntika (Ateena, Kreikka) (edustaja: asianajaja N. Lyperis)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (asiamies: A. Folliard-Monguiral)

Vastapuoli SMHV:n valituslautakunnassa: Allergan, Inc. (Irvine, Kalifornia, Yhdysvallat)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne SMHV:n neljännen valituslautakunnan 2.2.2009 tekemästä päätöksestä (asia R 60/2008-4), joka koskee Allergan Inc.:n ja Farmeco AE Dermokallyntikan välistä väitemenettelyä

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Farmeco AE Dermokallyntika velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 129, 6.6.2009.

---

18.12.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 346/41

---

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 27.10.2010 — Michalakopoulou Ktimatiki Touristiki v. SMHV — Free (FREE)

(Asia T-365/09) (1)

(Yhteisön tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus sanamerkin FREE rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi - Aikaisempi kansallinen sanamerkki FREE ja aikaisempi kansallinen kuviomerkki free LA LIBERTÉ N’A PAS DE PRIX - Suhteellinen hylkäysperuste - Sekaannusvaara - Merkkien samankaltaisuus - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)

2010/C 346/81

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Michalakopoulou Ktimatiki Touristiki AE (Ateena, Kreikka) (edustajat: asianajajat K. Papadiamantis ja A. Koliothomas)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (asiamies: A. Folliard-Monguiral)

Vastapuoli valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Free SAS (Pariisi, Ranska) (edustaja: asianajaja Y. Coursin)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne SMHV:n ensimmäisen valituslautakunnan 11.6.2009 tekemästä päätöksestä (asia R 1346/2008-1), joka koskee Free SAS:n ja Eidikes Ekdoseis AE:n välistä väitemenettelyä

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Michalakopoulou Ktimatiki Touristiki AE vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan sisämarkkinoiden harmonisointivirastolle (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) ja Free SAS:lle unionin yleisessä tuomioistuimessa käydystä menettelystä aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 267, 7.11.2009.

---

18.12.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 346/41

---

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 28.10.2010 — Marcuccio v. komissio

(Asia T-32/09 P) (1)

(Muutoksenhaku - Henkilöstö - Virkamiehet - Oikeudenkäyntiä edeltävä menettely - Selvästi perusteeton valitus - Vastavalitus, joka koskee ainoastaan oikeudenkäyntikuluja)

2010/C 346/82

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Valittaja: Luigi Marcuccio (Tricase, Italia) (edustaja: asianajaja G. Cipressa)

Valittajan vastapuoli: Euroopan komissio (asiamiehet: J. Currall ja C. Berardis-Kayser, avustajanaan asianajaja A. dal Ferro)

Oikeudenkäynnin kohde

Valitus, joka on tehty Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen (ensimmäinen jaosto) asiassa F-18/07, Marcuccio vastaan komissio, 4.11.2008 antamasta määräyksestä (ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa) ja jossa vaaditaan mainitun tuomion kumoamista

Määräysosa

1)	Valitus hylätään selvästi perusteettomana.

2)	Vastavalitus hylätään, koska sen tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat.

3)	Luigi Marcuccio vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan ja hänet velvoitetaan korvaamaan Euroopan komissiolle tässä valitusasiassa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

4)	Asianosaiset vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan vastavalituksen osalta.

---

(1)  EUVL C 69, 21.3.2009.

---

18.12.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 346/41

---

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 18.10.2010 — Marcuccio v. komissio

(Asia T-515/09 P) (1)

(Muutoksenhaku - Henkilöstö - Virkamiehet - Toimielimen kieltäytyminen päätöksen kääntämisestä - Valitus, jonka tutkittavaksi ottamisen edellytykset osittain selvästi puuttuvat ja joka on osittain selvästi perusteeton)

2010/C 346/83

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Valittaja: Luigi Marcuccio (Tricase, Italia) (edustaja: asianajaja G. Cipressa)

Valittajan vastapuoli: Euroopan komissio (asiamiehet: J. Currall ja C. Berardis-Kayser, avustajanaan asianajaja A. Dal Ferro)

Oikeudenkäynnin kohde

Valitus, joka on tehty Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen (ensimmäinen jaosto) asiassa F-3/08, Marcuccio vastaan komissio, 7.10.2009 antamasta määräyksestä (ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa) ja jossa vaaditaan mainitun määräyksen kumoamista

Määräysosa

1)	Valitus hylätään.

2)	Luigi Marcuccio vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan ja hänet velvoitetaan korvaamaan komissiolle tässä oikeusasteessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 51, 27.2.2010.

---

18.12.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 346/42

---

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 18.10.2010 — Marcuccio v. komissio

(Asia T-516/09 P) (1)

(Muutoksenhaku - Henkilöstö - Virkamiehet - Tutkintapyynnön hylkääminen - Toimielimen kieltäytyminen päätöksen kääntämisestä - Valitus, jonka tutkittavaksi ottamisen edellytykset osittain selvästi puuttuvat ja joka on osittain selvästi perusteeton)

2010/C 346/84

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Valittaja: Luigi Marcuccio (Tricase, Italia) (edustaja: asianajaja G. Cipressa)

Valittajan vastapuoli: Euroopan komissio (asiamiehet: J. Currall ja C. Berardis-Kayser, avustajanaan asianajaja A. Dal Ferro)

Oikeudenkäynnin kohde

Valitus, joka on tehty Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen (ensimmäinen jaosto) asiassa F-122/07, Marcuccio vastaan komissio, 7.10.2009 antamasta määräyksestä (ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa) ja jossa vaaditaan mainitun määräyksen kumoamista

Määräysosa

1)	Valitus hylätään.

2)	Luigi Marcuccio vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan ja hänet velvoitetaan korvaamaan komissiolle tässä oikeusasteessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 51, 27.2.2010.

---

18.12.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 346/42

---

Unionin yleisen tuomioistuimen presidentin määräys 25.10.2010 — Inuit Tapiriit Kanatami ym. v. parlamentti ja neuvosto

(Asia T-18/10 R II)

(Väliaikainen oikeussuoja - Asetus (EY) N:o 1007/2009 - Hyljetuotteiden kauppa - Tuonti- ja myyntikielto - Inuiittiyhteisöjen eduksi tehty poikkeus - Toinen täytäntöönpanon lykkäämistä koskeva hakemus - Uudet seikat - Kiireellisyysedellytys ei täyty)

2010/C 346/85

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantajat: Inuit Tapiriit Kanatami (Ottawa, Kanada); Nativak Hunters and Trappers Association (Qikiqtarjuaq, Kanada); Pangnirtung Hunters’ and Trappers’ Association (Pangnirtung, Kanada); Jaypootie Moesesie (Qikiqtarjuaq); Allen Kooneeliusie (Qikiqtarjuaq); Toomasie Newkingnak (Qikiqtarjuaq); David Kuptana (Ulukhaktok, Kanada); Karliin Aariak (Iqaluit, Kanada); Canadian Seal Marketing Group (Québec, Kanada); Ta Ma Su Seal Products (Cap-aux-Meules, Kanada); Fur Institute of Canada (Ottawa); NuTan Furs, Inc. (Catalina, Kanada); GC Rieber Skinn AS (Bergen, Norja); Inuit Circumpolar Conference Greenland (ICC) (Nuuk, Gröönlanti, Tanska); Johannes Egede (Nuuk); Kalaallit Nunaanni Aalisartut Piniartullu Kattuffiat (KNAPK) (Nuuk) (edustajat: asianajajat J. Bouckaert ja H. Viaene)

Vastaajat: Euroopan parlamentti (asiamiehet: I. Anagnostopoulou ja L. Visaggio) ja Euroopan unionin neuvosto (asiamiehet: M. Moore ja K. Michoel)

Väliintulijat, jotka tukevat vastaajien vaatimuksia: Euroopan komissio (asiamiehet: É. White, P. Oliver ja K. Mifsud-Bonnici) ja Alankomaiden kuningaskunta (asiamiehet: C. Wissels, Y. de Vries, J. Langer ja M. Noort)

Oikeudenkäynnin kohde

Hyljetuotteiden kaupasta 16.9.2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1007/2009 (EUVL L 286, s. 36) täytäntöönpanon lykkäämistä koskeva hakemus.

Määräysosa

1)	Välitoimihakemus hylätään.

2)	Unionin yleisen tuomioistuimen presidentin asiassa T-18/10 R II, Inuit Tapiriit Kanatami ym. v. parlamentti ja neuvosto, 19.8.2010 antama määräys (ei julkaistu oikeustapauskokoelmassa) peruutetaan.

3)	Oikeudenkäyntikuluista päätetään myöhemmin.

---

18.12.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 346/43

---

Unionin yleisen tuomioistuimen presidentin määräys 25.10.2010 — Lito Maieftiko Gynaikologiko kai Cheirourgiko Kentro v. komissio

(Asia T-353/10 R)

(Väliaikainen oikeussuoja - Taloudellinen tuki - Taloudellisen tuen takaisinmaksua koskeva maksumuistutus - Täytäntöönpanon lykkäämistä koskeva hakemus - Muotovaatimusten noudattamatta jättäminen - Tutkimatta jättäminen)

2010/C 346/86

Oikeudenkäyntikieli: kreikka

Asianosaiset

Kantaja: Lito Maieftiko Gynaikologiko kai Cheirourgiko Kentro AE (Ateena, Kreikka) (edustaja: asianajaja E. Tzannini)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: D. Triantafyllou ja A. Sauka)

Oikeudenkäynnin kohde

Täytäntöönpanon lykkäämistä koskeva hakemus 22.7.2010 päivätystä komission maksumuistutuksesta, joka koskee kantajalle lääketieteellisen tutkimushankkeen yhteydessä taloudellisena tukena myönnetyn 109 415,20 euron suuruisen summan takaisinmaksua

Määräysosa

1)	Välitoimihakemus hylätään.

2)	Oikeudenkäyntikuluista päätetään myöhemmin.

---

18.12.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 346/43

---

Kanne 17.9.2010 — IEM ERGA — EREVNES MELETES PERIVALLONTOS & CHOROTAXIAS A.E. v. komissio

(Asia T-435/10)

()

2010/C 346/87

Oikeudenkäyntikieli: kreikka

Asianosaiset

Kantaja: IEM ERGA — EREVNES MELETES PERIVALLONTOS & CHOROTAXIAS A.E. (Ateena, Kreikka) (edustaja: asianajaja N. Sofokleous)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

—	Euroopan komission Tutkimus -pääosaston 7.5.2010 laatima valmisteluasiakirja, jossa annetaan tiedoksi päätös maksumääräyksen osoittamisesta kantajalle

—	Euroopan komission antama maksumuistutus nro 3241004968 on kumottava

—	Euroopan komissio on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja vaatii kanteellaan Euroopan komission tutkimustoiminnasta vastaavan pääosaston 7.5.2010 laatiman valmisteluasiakirjan kumoamista. Asiakirjassa annetaan kantajalle tiedoksi päätös sille osoitettavasta maksumääräyksestä. Lisäksi kantaja vaatii FAIR-CT98-9544 sopimuksen perusteella 14.7.2010 annetun maksumuistutuksen nro 3241004968 kumoamista.

Vaatimustensa tueksi kantaja vetoaa seuraaviin perusteisiin:

—

oikeusperustan ja toimivallan puuttuminen: riidanalaiset toimenpiteet on toteutettu FAIR-CT98-9544 sopimuksen perusteella, ja ne on katsottava vailla oikeusperustaa ja toimivaltaa tehdyiksi hallintopäätöksiksi siitä syystä, että kyseisessä sopimuksessa, johon on sovellettava ainoastaan Kreikan lainsäädäntöä, ei sen 10 artiklan mukaan ole annettu komissiolle oikeutta määrätä yksipuolisesti sopimukseen perustuvista maksuista ja periä niitä itsenäisesti

—

perusteluvelvollisuuden laiminlyönti, näytön puuttuminen ja komission väitteiden hylkääminen: asiassa T-7/05 annetun tuomion ja suoritetuista palveluista laadittujen laskujen mukaan, summat, jotka kantaja on saanut Parthenon AE -nimiseltä yhtiöltä näiden laskujen perusteella, ovat osa vastiketta niissä mainittujen palvelujen suorittamisesta eivätkä ennakkoa tuesta, jonka Parthenon AE oli saanut komissiolta kantajan edustajana

—	riidanalaisten toimenpiteiden perustelujen ristiriitaisuus

—	perusteluvelvollisuuden laiminlyönti, näytön puuttuminen: Komission lausumat, joilla se on perustellut riidanalaisia toimenpiteitä, eivät saa tukea unionin yleisen tuomioistuimen asiassa T-7/05, komissio v. Parthenon AE antaman tuomion perusteluista, laskuista tai muista esitetyistä todisteista.

---

18.12.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 346/43

---

Kanne 17.9.2010 — Dow AgroSciences and Dintec Agroquímica — Produtos Químicos v. komissio

(Asia T-446/10)

()

2010/C 346/88

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantajat: Dow AgroSciences Ltd (Hitchin, Yhdistynyt kuningaskunta) ja Dintec Agroquímica — Produtos Químicos, Lda (Funchal, Portugali) (edustajat: asianajajat K. Van Maldegem ja C. Mereu)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

—	kanne on otettava tutkittavaksi ja todettava perustelluksi

—	päätös 2010/355/EU on kumottava

—	komissio on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

—	on toteutettava muut kohtuulliseksi katsottavat asianmukaiset toimet.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja vaatii kanteessaan trifluraliinin sisällyttämättä jättämisestä neuvoston direktiivin 91/414/ETY liitteeseen I 25.6.2010 tehdyn komission päätöksen 2010/355/EU (1) kumoamista.

Kantajat esittävät vaatimustensa tueksi kaksi kanneperustetta.

Ne väittävät ensiksi, että riidanalainen päätös on lainvastainen, koska se perustuu lainvastaiseen päätökseen, jonka vuoksi se on olemassa. Kyseinen toinen päätös (2), 2007/629/EY (3), on alkuperäinen päätös trifluraliinin sisällyttämättä jättämisestä ja se perustui direktiivin 91/414 (4) 8 artiklan 2 kohdan mukaiseen aineen tarkastukseen. Jos päätöstä 2007/629/EY ei olisi tehty lainvastaisesti, riidanalaista päätöstä ei olisi olemassa.

Kantajat väittävät toiseksi, että riidanalainen päätös itse on lainvastainen itsenäisistä syistä. Ne katsovat, että komissio on tehnyt oikeudellisen virheen perustellessaan riidanalaisen päätöksen väitetyillä huolilla

—

mahdollisesta kaukokulkeutumisesta ilman välityksellä; kantajat väittävät tältä osin, että komissio jätti ottamatta huomioon tietoja (tieteellinen perusteltavuus puuttuu) ja loukkasi hyvän hallinnon ja puolustautumisoikeuksien periaatteita. Komission näkemys kaukokulkeutumisesta on kantajien näkemyksen mukaan lisäksi syrjivä ja suhteeton

—	toksisuudesta kaloille; kantajat väittävät tältä osin, että tieteelliset perustelut eivät tue toteamusta. Ne katsovat lisäksi, että riidanalainen päätös on suhteeton siltä osin kuin se koskee väitettyä kroonista myrkyllisyyttä.

---

(1)  Tiedoksiannettu numerolla K(2010)4199 (EUVL L 160, s. 30)

(2)  Kantajat riitauttivat tämän päätöksen asiassa T-475/07, Dow AgroSciences ym. v. komissio (EUVL 2008, C 51, s. 54)

(3)  Trifluraliinin sisällyttämättä jättämisestä neuvoston direktiivin 91/414/ETY liitteeseen I ja tätä ainetta sisältäville kasvinsuojeluaineille annettujen lupien peruuttamisesta 20.9.2007 tehty komission päätös (tiedoksiannettu numerolla K(2007) 4282) (EUVL L 255, s. 42)

(4)  Kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta 15.7.1991 annettu neuvoston direktiivi 91/44/ETY (EYVL L 230, s. 1)

---

18.12.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 346/44

---

Kanne 21.9.2010 — Evropaïki Dynamiki v. unionin tuomioistuin

(Asia T-447/10)

()

2010/C 346/89

Kannekirjelmän kieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Evropaïki Dynamiki — Proigmena Systimata Tilepikoinonion Pliroforikis kai Tilematikis AE (Ateena, Kreikka) (edustajat: asianajajat N. Korogiannakis ja M. Dermitzakis)

Vastaaja: Unionin tuomioistuin

Vaatimukset

—

Vastaajan päätös, jolla se hylkäsi kantajan hankintamenettelyssä CJ 7/09 ”Julkiset hankintasopimukset tietotekniikkapalvelujen toimittamiseksi” (1) tekemät tarjoukset, ja kaikki muut tähän liittyvät vastaajan päätökset, mukaan lukien päätös sopimusten tekemisestä tarjouskilpailun voittaneiden tarjouksentekijöiden kanssa, on kumottava

—	vastaaja on velvoitettava suorittamaan 5 000 000 euron korvaus kantajalle kyseessä olevasta hankintamenettelystä aiheutuneista vahingoista

—	vastaaja on velvoitettava suorittamaan 500 000 euron korvaus kantajalle mahdollisuuden menettämisestä ja sen maineen ja uskottavuuden vahingoittumisesta aiheutuneista vahingoista

—	vastaaja on velvoitettava korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut ja muut tähän kanteeseen liittyvät kulut, vaikka käsiteltävänä oleva kanne hylättäisiin.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Esillä olevassa asiassa kantaja vaatii, että vastaajan 12.7.2010 tekemä päätös, jolla se hylkäsi kantajan tietotekniikkapalveluja koskevassa tarjouskilpailussa CJ 7/09 tekemät tarjoukset ja päätti tehdä sopimukset tarjouskilpailun voittaneiden tarjouksentekijöiden kanssa, on kumottava. Kantaja vaatii myös korvausta sille hankintamenettelyn vuoksi aiheutuneiksi väitetyistä vahingoista.

Se vetoaa vaatimustensa tueksi seuraaviin kanneperusteisiin.

Kantaja väittää ensinnäkin, että hankintaviranomainen ei noudattanut tarjouksentekijöiden syrjimättömyysperiaatetta, sillä useat tarjouskilpailun voittaneista tarjouksentekijöistä eivät täyttäneet poissulkemisperustetta, ja rikkoi siten varainhoitoasetuksen (2) 93 ja 94 artiklaa, soveltamissäännösten 133 artiklaa ja loukkasi hyvän hallinnon periaatetta.

Kantaja esittää lisäksi, että vastaaja jätti noudattamatta varainhoitoasetuksen 100 artiklan 2 kohdan säännöksiä kahdella tapaa, sillä se ei noudattanut perusteluvelvollisuuttaan, koska se ei esittänyt riittäviä perusteita tai selvityksiä kantajalle. Erityisesti valitun tarjouksentekijän ominaisuuksista ja suhteellisista eduista ei annettu riittävästi tietoa. Kantajan tarjoukseen tehtiin kunkin perusteen osalta vain lyhyt tekninen huomautus, kun taas voittaneen tarjouksentekijän osalta mainittiin vain, että sen tarjousta pidettiin laadultaan parempana.

Kolmanneksi kantaja väittää, että vastaaja ei turvannut kaikkien tarjouksentekijöiden tasapuolista kohtelua, kun se kutsui ne tutustumaan tiloihinsa, koska tämä toimi ei antanut niille mahdollisuutta kilpailla tasapuolisesti tarjouskilpailun lopulta voittaneen tarjouksentekijän kanssa.

Kantaja väittää lopuksi, että vastaaja rikkoi varainhoitoasetuksen 97 artiklaa ja soveltamissäännösten 138 artiklaa, koska se käytti muita kuin varainhoitoasetuksen 138 artiklassa sallittuja perusteita, käsitteli tietoja, joita kantaja ei ollut itse toimittanut hankintamenettelyssä, sekoitti valinta- ja sopimuksentekoperusteita keskenään ja ei soveltanut tarjouksen taloudellista edullisuutta koskevaa perustetta.

---

(1)  EUVL 2009/S 217-312293

(2)  Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25.6.2002 annettu neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (EYVL 2002 L 248, s. 1).

---

18.12.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 346/45

---

Kanne 20.9.2010 — ClientEarth ym. v. komissio

(Asia T-449/10)

()

2010/C 346/90

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantajat: ClientEarth (Lontoo, Yhdistyneet kuningaskunnat), Transport & Environment (Bryssel, Belgia), European Environmental Bureau (Bryssel, Belgia) ja BirdLife International (Cambridge, Yhdistyneet kuningaskunnat), (edustaja: S. Hockman, QC)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

—	On kumottava 20.7.2010 tehty riidanalainen päätös eli asetuksen N:o 1049/2001 (1) 8 artiklan 3 kohdan mukainen kielteiseksi katsottava vastaus, jolla komissio epäsi kantajilta oikeuden saada tutustua tiettyihin ympäristöä koskevaa tietoa sisältäviin asiakirjoihin

—

komissio on velvoitettava viipymättä ja kyseisiä asiakirjoja muuttamatta antamaan tutustuttavaksi kaikki 2.4.2010 tehtyä hakemusta ja 8.6.2010 tehtyä vahvistavaa hakemusta koskevan tarkastelun aikana yksilöidyt asiakirjat, elleivät ne kuulu asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun ehdottoman poikkeuksen soveltamisalaan, ja

—	vastaaja on velvoitettava korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut, mukaan lukien väliintulijoiden oikeudenkäyntikulut, yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 87 artiklan mukaisesti.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantajat vaativat kanteellaan SEUT 263 artiklan nojalla komission sellaisen implisiittisen päätöksen kumoamista, jolla hylättiin kantajien hakemus, joka koski oikeutta saada tutustua tiettyihin asiakirjoihin, jotka sisältävät ympäristöä koskevaa tietoa, jonka komissio on tuottanut tai saanut haltuunsa direktiivin 2009/28/EY (2) 19 artiklan 6 kohdassa säädetyn kertomuksen laatimisen yhteydessä ja joka liittyy biopolttoaineiden tuotannosta johtuviin kasvihuonekaasupäästöihin.

Kantajat vetoavat kanteensa tueksi seuraaviin kanneperusteisiin.

Kantajat väittävät ensinnäkin, että komissio sovelsi virheellisesti asetuksen N:o 1049/2001 7 artiklan 3 kohtaa ja 8 artiklan 2 kohtaa, koska se ei perustellut yksityiskohtaisesti sitä, että se vaati 27.4.2010 ja 29.6.2010 myönnettyjä pidennyksiä.

Toiseksi kantajat väittävät, että komissio sovelsi virheellisesti asetuksen N:o 1049/2001 7 artiklan 1 kohtaa ja 8 artiklan 1 kohtaa, koska se ei perustellut yksityiskohtaisesti kunkin asianomaisen asiakirjan osalta sitä, miksi se ei antanut kyseistä asiakirjaa kantajille tutustuttavaksi. Komissio kieltäytyi 20.7.2010 eli asetuksessa säädetyn määräajan päättyessä antamasta kyseisiä asiakirjoja tutustuttavaksi eikä perustellut niiden luovuttamisen epäämistä asetuksessa ja oikeuskäytännössä edellytetyn tavoin.

Kolmanneksi kantajat katsovat, että vastaaja sovelsi virheellisesti asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklaa, koska se ei arvioinut kunkin asianomaisen asiakirjan sisältöä konkreettisesti ja erikseen. Komissio ei siten 20.7.2010 tai sitä ennen tehnyt taikka ei esittänyt konkreettista arviointia kunkin asianomaisen asiakirjan osalta erikseen eikä määrittänyt kuuluvatko nämä asiakirjat tai osa niistä pääsääntöä, jonka mukaan asiakirjat on lähtökohtaisesti annettava tutustuttavaksi, koskevan poikkeuksen soveltamisalaan.

Kantajat väittävät neljänneksi, että komissio sovelsi virheellisesti asetusta N:o 1049/2001 ja asetuksen N:o 1367/2006 (3) 6 artiklaa, koska se laiminlöi lainmukaiset velvollisuutensa kaksivaiheisen hallinnollisen menettelyn aikana. Kantajat katsovat, että komissio kieltäytyi luovuttamasta asiakirjoja tai vetoamasta poikkeuksiin niiden tutustuttavaksi antamatta jättämisen perustelemiseksi.

---

(1)  Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30.5.2001 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1049/2001(EYVL 2001 L 145, s. 43).

(2)  Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä sekä direktiivien 2001/77/EY ja 2003/30/EY muuttamisesta ja myöhemmästä kumoamisesta 23.4.2009 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/28/EY (EUVL 2009 L 140, s. 16).

(3)  Tiedon saatavuutta, yleisön osallistumista päätöksentekoon sekä oikeuden saatavuutta ympäristöasioissa koskevan Århusin yleissopimuksen määräysten soveltamisesta yhteisön toimielimiin ja elimiin 6.9.2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1367/2006 (EUVL 2006 L 264, s. 13).

---

18.12.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 346/46

---

Kanne 1.10.2010 — Timab Industries ja CFPR v. Euroopan komissio

(Asia T-456/10)

()

2010/C 346/91

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantajat: Timab Industries (Dinard, Ranska) ja Cie financière et de participations Roullier (CFPR) (Saint-Malo, Ranska) (edustaja: asianajaja N. Lenoir)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

—	Ensisijaisesti päätös on kumottava

—	toissijaisesti on kumottava päätöksen 1 artikla siltä osin kuin siinä todetaan, että Timab ja CFPR ovat osallistuneet myyntiehtoja ja kompensaatiojärjestelmää koskeviin menettelyihin

—	joka tapauksessa on muutettava päätöksen 2 kohtaa ja alennettava CFPR:lle ja Timabille yhteisvastuullisesti ja täysimääräisesti määrätyn sakon määrää olennaisesti

—	komissio on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut kokonaisuudessaan.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantajat vaativat ensisijaisesti sen SEUT 101 artiklan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan mukaisesta menettelystä 20.7.2010 tehdyn komission päätöksen K(2010) 5001 lopullinen (asia COMP/38.866 — Eläinrehuksi tarkoitetut fosfaatit) kumoamista, joka liittyy myyntikiintiöiden määräämiseen, hinnoista ja myyntiehdoista sopimiseen sekä arkaluontoisten kaupallisten tietojen vaihtamista koskevaan kartelliin eläinrehuksi tarkoitettujen fosfaattien eurooppalaisilla markkinoilla.

Kantajat vetoavat kanteensa tueksi seuraavaan kahdeksaan kanneperusteeseen:

—

puolustautumisoikeuksien, luottamuksensuojan ja hyvän hallinnon periaatteiden loukkaaminen sekä asetuksen N:o 773/2004 (1) ja sovintomenettelystä annetun tiedonannon (2) virheellinen soveltaminen koska kantajat katsovat, että niitä rangaistiin siitä, että ne olivat vetäytyneet neuvotteluista, joilla pyrittiin pääsemään asetuksen N:o 773/2004 10 a artiklan mukaisesti sovintoon, koska komission sovintoneuvotteluiden aikana määräämän mahdollisen sakon määrää korotettiin sittemmin 25 prosentilla, vaikka kantajien mukaan yhtäältä mahdollista sakkoa pitäisi korottaa korkeintaan 10 prosentilla sovintoneuvottelujen jatkamisesta kieltäytymisen perusteella ja toisaalta kilpailusääntöjen rikkomisen kestoa vähennettiin 60 prosentilla;

—	perustelujen riittämättömyys ja ristiriitaisuus, puolustautumisoikeuksien loukkaaminen sekä todistustaakan laiminlyöminen, koska kantajat katsovat niitä syytettävän osallistumisesta menettelyihin, joihin ne eivät ole osallistuneet, vaikkei komission ollut todisteita niiden osallisuudesta;

—

periaatteen, jonka mukaan taannehtivaa lakia ei saa säätää syytetyn vahingoksi, sekä luottamuksensuojan, yhdenvertaisen kohtelun ja oikeusvarmuuden periaatteiden loukkaaminen, koska sakon määrä määritettiin vuoden 2006 suuntalinjojen (3) mukaan, vaikka kilpailusääntöjen rikkominen, josta kantajia syytetään, tapahtui ennen kyseisten suuntaviivojen julkaisemista; kantajien mukaan kyseisten suuntaviivojen soveltaminen merkitsi sakon määrän korottamista;

—

asetuksen N:o 1/2003 (4) 23 artiklan virheellinen soveltaminen sekä suhteellisuusperiaatteen ja periaatteen, jonka mukaan rangaistukset on määrättävä yksilökohtaisesti, ja yhdenvertaisuusperiaatteen loukkaaminen, koska kantajille määrätyn sakon määrä ei vastaa kyseessä olevien menettelyjen kestoa eikä törkeysastetta;

—

ilmeinen arviointivirhe niiden menettelyjen törkeysasteen arvioinnin osalta, joista kantajia syytetään, sekä yhdenvertaisuusperiaatteen ja periaatteen, jonka mukaan rangaistukset on määrättävä yksilökohtaisesti, loukkaaminen sakon perusmäärän määrittämisen osalta, koska komissio ei ottanut huomioon sitä, että kilpailusääntöjen rikkomisella ei ollut huomattavia vaikutuksia ja että Timabin osallistuminen kartelliin oli vähäisempää kuin muiden osallistujien;

—

arviointivirhe periaatteen, jonka mukaan rangaistukset on määrättävä yksilökohtaisesti, ja yhdenvertaisuusperiaatteen loukkaamisen osalta, koska kaikki lieventävät seikat hylättiin kantajien osalta sillä perusteella, että ne olivat riippuvaisia muista kartelliin osallistuneista tahoista ja Timabin kilpailukäyttäytymisestä;

—

puolustautumisoikeuksien ja yhdenvertaisuusperiaatteen loukkaaminen sekä yhteistyötiedonannon (5) virheellinen soveltaminen, koska kantajille määrätyn sakon alentamista, joka myönnettiin yhteistyötiedonannon perusteella sovintoneuvottelujen yhteydessä, pienennettiin huomattavasti sen jälkeen, kun kantajat vetäytyivät sovintoneuvotteluista;

—

ilmeinen arviointivirhe kantajien maksukyvyn osalta ja yhdenvertaisuusperiaatteen loukkaaminen sekä SEU 3 artiklan ja Lissabonin sopimuksen liitteenä olevan pöytäkirjan nro 17 virheellinen soveltaminen, koska kantajien maksukykyyn sovellettiin vuoden 2006 suuntaviivojen säännöksiä ottamatta huomioon eurooppalaista maanviljelyä koskettavaa kriisiä eikä kantajia erityisesti koskevia taloudellisia ja sosiaalisia vaikeuksia.

---

(1)  [TFEU 101] artiklan ja [TFEU 102] artiklan mukaisten komission menettelyjen kulusta 7.4.2004 annettu komission asetus (EY) N:o 773/2004 (EUVL L 123, s. 18).

(2)  Komission tiedonanto sovintomenettelyn toteuttamisesta neuvoston asetuksen (EY) N:o 1/2003 7 ja 23 artiklan mukaisten päätösten tekemiseksi kartelliasioissa (EUVL 2008, C 167, s. 1).

(3)  Suuntaviivat asetuksen n:o 1/2003 23 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti määrättävien sakkojen laskennasta (EUVL 2006, C 210, s. 2).

(4)  [TFEU 101] ja [TFEU 102] artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta 16.12.2002 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1/2003.

(5)  Komission tiedonanto sakoista vapauttamisesta ja sakkojen lieventämisestä kartelleja koskevissa asioissa (EYVL 2002, C 45, s. 3).

---

18.12.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 346/47

---

Kanne 26.9.2010 — Evropaïki Dynamiki v. komissio

(Asia T-457/10)

()

2010/C 346/92

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Evropaïki Dynamiki — Proigmena Systimata Tilepikoinonion Pliroforikis kai Tilematikis AE (Ateena, Kreikka) (edustajat: asianajajat N. Korogiannakis ja M. Dermitzakis)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

—

on kumottava tietotekniikan pääosaston päätös, jolla tietotekniikan pääosasto asetti monivaiheisessa menettelyssä ensimmäisen sijan asemesta kolmannelle sijalle tarjouksen, jonka kantaja oli jättänyt ”ulkopuolisen suorittamia tietojärjestelmien kehittämis-, tutkimus- ja tukipalveluja” koskevan avoimen tarjouskilpailun DIGIT/R2/PO/2009/045 (EUVL 2009/S 198-283663) ”muualla kuin paikan päällä toteutettavia kehittämishankkeita” koskevan osan 2 osalta, ja on kumottava kaikki tähän liittyvät tietotekniikan pääosaston päätökset, mukaan lukien se, jolla päätettiin tehdä sopimus tarjouskilpailun voittaneiden toimittajien kanssa,

—	tietotekniikan pääosasto on velvoitettava korvaamaan kantajalle kyseisen hankintamenettelyn johdosta aiheutunut vahinko, jonka määrä on 30 000 000 euroa osan 2 osalta ja 3 000 000 euroa mahdollisuuden menettämisestä ja kantajan maineen ja uskottavuuden menettämisestä aiheutuneen vahingon osalta,

—	tietotekniikan pääosasto on velvoitettava korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut ja muut tähän kanteeseen liittyvät kulut siinäkin tapauksessa, että kanne hylätään.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Esillä olevassa asiassa kantaja vaatii sen vastaajan 16.7.2010 tekemän päätöksen kumoamista, jolla vastaaja asetti kantajan tarjouksen monivaiheisessa menettelyssä ensimmäisen sijan asemesta kolmannelle sijalle ”ulkopuolisen suorittamia tietojärjestelmien kehittämis-, tutkimus- ja tukipalveluja” (1) koskevan tarjouskilpailun DIGIT/R2/PO/2009/045 ”muualla kuin paikan päällä toteutettavia kehittämishankkeita” koskevan osan 2 yhteydessä, ja kaikkien tähän liittyvien vastaajan päätösten kumoamista, ne päätökset, joilla päätettiin tehdä sopimus ensimmäisen ja toisen valitun tarjoajan kanssa, mukaan lukien. Kantaja vaatii myös korvausta vahingosta, jota se väittää kärsineensä hankintamenettelyn johdosta.

Kantaja vetoaa kanteensa tueksi seuraaviin kanneperusteisiin.

Ensinnäkin kantaja väittää, että komissio on rikkonut varainhoitoasetuksen (2) 93 ja 94 artiklaa ja loukannut hyvän hallinnon periaatetta ja avoimuusperiaatetta sekä myös rikkonut varainhoitoasetuksen 106 ja 107 artiklaa, koska poissulkemista koskevat perusteet soveltuvat useisiin voittaneen yhteenliittymän jäseniin, sillä näiden jäsenien olisi pitänyt katsoa loukanneen vakavasti aikaisempia sopimusvelvoitteitaan, yksi voittaneen yhteenliittymän jäsen oli osallistunut petoksiin, korruptioon ja lahjontaan ja useat voittaneen yhteenliittymän jäsenet käyttivät muissa kuin WTO/GPA-maissa toimivia alihankkijoita.

Lisäksi kantaja väittää, että hyvän hallinnon periaatetta ja yhdenvertaisen kohtelun periaatetta on loukattu sekä varainhoitoasetuksen 89 ja 98 artiklaa ja sen soveltamissääntöjen 145 artiklaa on rikottu, koska useat arvioijat olivat eturistiriidassa.

Kantaja väittää myös, että arvioinnissa on käytetty epämääräisiä ja sääntöjenvastaisia tarjouskilpailun ratkaisuperusteita ja siten on rikottu varainhoitoasetuksen 97 artiklaa ja soveltamissääntöjen 138 artiklaa.

Lopuksi kantaja väittää, että hankintaviranomainen ei ole antanut tietoja tarjouskilpailun voittaneen tarjoajan ansioista ja on tehnyt useita ilmeisiä arviointivirheitä arvioidessaan kantajan tarjousta ja voittaneen yhteenliittymän tarjousta. Kantajan mukaan hankintaviranomainen on lisäksi esittänyt arviointikertomuksessaan epämääräisiä ja toteennäyttämättömiä toteamuksia ja ei ole siten noudattanut perusteluvelvollisuuttaan.

---

(1)  EUVL 2009/S 198-283663

(2)  Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25.6.2002 annettu neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (EYVL L 248, s. 1).

---

18.12.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 346/48

---

Kanne 26.9.2010 — Evropaïki Dynamiki — Proigmena Systimata Tilepikoinonion Pliroforikis kai Tilematikis AE v. Euroopan komissio

(Asia T-474/10)

()

2010/C 346/93

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Evropaïki Dynamiki — Proigmena Systimata Tilepikoinonion Pliroforikis kai Tilematikis AE (Ateena, Kreikka) (edustajat: asianajajat N. Korogiannakis ja M. Dermitzakis)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Unionin yleisen tuomioistuimen on

—

kumottava DIGIT:in päätös: a) valita kantajan tarjous, joka on tehty vastauksena avoimeen hankintamenettelyyn DIGIT/R2/PO/2009/45 ”Ulkoinen palvelun tarjonta kehityksen, tutkimuksen ja tietojärjestelmien osalta” (EUVL 2009/S 198-283663) erän 1A osalta, etusijajärjestyksessä toiseksi sopimusosapuoleksi, b) valita kantajan tarjous, joka on tehty vastauksena edellä mainittuun avoimeen hankintamenettelyyn erän 1B osalta, etusijajärjestyksessä kolmanneksi sopimusosapuoleksi, c) valita kantajan tarjous, joka on tehty vastauksena edellä mainittuun avoimeen hankintamenettelyyn erän 1C osalta, etusijajärjestyksessä toiseksi sopimusosapuoleksi, d) valita kantajan tarjous, joka on tehty vastauksena edellä mainittuun avoimeen hankintamenettelyyn erän 3 osalta, etusijajärjestyksessä kolmanneksi sopimusosapuoleksi sen sijaan, että se olisi valittu etusijajärjestyksessä ensimmäiseksi sopimusosapuoleksi kaikkien erien osalta, kuten kantajalle ilmoitettiin neljällä erillisellä 16.7.2010 päivätyllä kirjeellä (yksi kunkin erän osalta); sekä kaikki tähän liittyvät DIGIT:in päätökset, mukaan lukien ne päätökset, joilla kyseiset sopimukset päätettiin tehdä etusijajärjestyksessä ensimmäisen ja toisen sopimusosapuolen kanssa;

—

velvoitettava DIGIT korvaamaan kantajan kyseessä olevan hankintamenettelyn vuoksi kärsimistä vahingoista 242 000 000 euroa (122 000 000 erän 1A osalta, 40 000 000 erän 1B osalta, 30 000 000 erän 1C osalta ja 50 000 000 erän 3 osalta) ja mahdollisuuden menettämisestä aiheutuvasta vahingosta ja sen maineelle ja kunnialle aiheutuneesta vahingosta 24 200 000 euroa ja

—	velvoitettava DIGIT korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut ja muut tämän kanteen yhteydessä syntyneet kulut, vaikka tämä kanne hylättäisiin.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Esillä olevassa asiassa kantaja vaatii vastaajan 16.7.2010 tekemän sen päätöksen kumoamista, jolla sen tarjous valittiin hankintamenettelyssä DIGIT/R2/PO/2009/45 ”Ulkoinen palvelun tarjonta kehityksen, tutkimuksen ja tietojärjestelmien osalta” (1) erien 1A, 1B, 1C ja 3 osalta etusijajärjestyksessä toiseksi tai kolmanneksi sopimusosapuoleksi sen sijaan, että se olisi valittu ensimmäiseksi sopimusosapuoleksi, sekä kaikkien tähän liittyvien DIGIT:in päätösten kumoamista, mukaan lukien ne päätökset, joilla kyseiset sopimukset päätettiin tehdä etusijajärjestyksessä ensimmäisen ja toisen sopimusosapuolen kanssa. Kantaja vaatii lisäksi hankintamenettelyn vuoksi väitteen mukaan kärsittyjen vahinkojen korvaamista.

Väitteidensä tueksi kantaja esittää seuraavat kanneperusteet.

Ensinnäkin kantaja väittää, että komissio on rikkonut varainhoitoasetuksen (2) 93 ja 94 artiklaa ja loukannut hyvän hallinnon ja avoimuuden periaatteita sekä rikkonut varainhoitoasetuksen 106 ja 107 artiklaa, koska voittaneen yhtymän useat jäsenet eivät täyttäneet poissulkevaa kriteeriä, koska olisi pitänyt todeta, että ne ovat tehneet vakavia sopimusrikkomuksia aiemmissa sopimuksissa, ja koska eräs voittaneen yhtymän jäsen oli osallistunut petokseen, korruptioon ja lahjontaan ja useat voittaneen yhtymän jäsenet käyttivät alihankkijoita, jotka olivat sijoittautuneet WTO:n/GPA:n ulkopuolelle.

Lisäksi kantaja väittää, että hyvän hallinnon periaatetta ja yhdenvertaisen kohtelun periaatetta on loukattu ja varainhoitoasetuksen 89 ja 98 artiklaa sekä sen soveltamissääntöjen 145 artiklaa on rikottu, koska usean arvioijan osalta oli olemassa intressikonflikti.

Kantaja väittää lisäksi, että arvioinnissa käytettiin epämääräisiä ja säännöstenvastaisia arviointiperusteita, mikä näin ollen rikkoo varainhoitoasetuksen 97 artiklaa sekä sen soveltamissääntöjen 138 artiklaa.

Lopuksi kantaja väittää, että hankintaviranomainen ei ole paljastanut voittaneen tarjouksen tekijän ansioita ja on tehnyt useita ilmeisiä arviointivirheitä arvioidessaan kantajan tarjousta ja voittaneen yhtymän tarjousta. Kantajan mielestä hankintaviranomainen myös esitti arviointikertomuksessaan epämääräisiä ja perustelemattomia kommentteja.

---

(1)  EUVL 2009/S 198-283663.

(2)  Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annettu neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (EYVL L 248, s. 1).

---

18.12.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 346/48

---

Kanne 9.10.2010 — SE — Blusen Stenau GmbH v. SMHV — SPORT EYBL & SPORTS EXPERTS (SE© SPORTS EQUIPMENT)

(Asia T-477/10)

()

2010/C 346/94

Kannekirjelmän kieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: SE — Blusen Stenau GmbH (Gronau, Saksa) (edustaja: asianajaja O. Bischof)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit)

Vastapuoli valituslautakunnassa: SPORT EYBL & SPORTS EXPERTS GmbH (Wels, Itävalta)

Vaatimukset

—	sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) ensimmäisen valituslautakunnan 22.7.2010 asiassa R 1393/2009-1 tekemä päätös on kumottava

—	SMHV on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Yhteisön tavaramerkin hakija: SPORT EYBL & SPORTS EXPERTS GmbH

Haettu yhteisön tavaramerkki: Kuviomerkki, joka sisältää sanaosan ”SE© SPORTS EQUIPMENT”, luokkiin 18 ja 25 kuuluvia tavaroita varten

Sen tavaramerkki- tai merkkioikeuden haltija, johon väitemenettelyssä on vedottu: Kantaja

Tavaramerkki- tai merkkioikeus, johon väitemenettelyssä on vedottu: Saksalainen sanamerkki ja kansainvälinen rekisteröinti ”SE” luokkaan 25 kuuluvia tavaroita varten ja saksalaiset sanamerkit ”SE So Easy” ja ”SE-Blusen” luokkiin 14, 18 ja 24 kuuluvia tavaroita varten

Väiteosaston ratkaisu: Väitteen osittainen hyväksyminen

Valituslautakunnan ratkaisu: Riidanalaisen päätöksen kumoaminen ja asian palauttaminen väiteosaston käsiteltäväksi

Kanneperusteet: Asetuksen (EY) N:o 207/2009 (1) 8 artiklan 1 kohdan b alakohtaa on rikottu, koska kyseessä olevat tavaramerkit ovat samanlaisia ja koska niiden välillä on sekaannusvaara.

---

(1)  Yhteisön tavaramerkistä 26.2.2009 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 207/2009 (EUVL L 78, s. 1).

---