16.12.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 342/1

1.

Brysselissä sijaitseva ARTEMIS-yhteisyritys perustettiin joulukuussa 2007 (1) kymmeneksi vuodeksi.

2.

ARTEMIS-yhteisyrityksen (jäljempänä ’yhteisyritys’) perustajaosakkaita ovat Euroopan unioni, jota edustaa komissio, Belgia, Tanska, Saksa, Viro, Irlanti, Kreikka, Espanja, Ranska, Italia, Unkari, Alankomaat, Itävalta, Portugali, Romania, Slovenia, Suomi, Ruotsi, Yhdistynyt kuningaskunta ja ARTEMISIA-järjestö, joka edustaa sulautettujen tietotekniikkajärjestelmien alalla Euroopassa toimivia yhtiöitä ja muita tutkimusorganisaatioita. Vuoden 2009 lopussa myös Kyproksesta, Tšekin tasavallasta, Latviasta ja Norjasta tuli yhteisyrityksen osakkaita.

3.

Yhteisyrityksen keskeisenä tavoitteena on määritellä ja toteuttaa tutkimusohjelma sulautettujen tietotekniikkajärjestelmien avainteknologioiden kehittämiseksi eri sovellusaloilla Euroopan kilpailukyvyn ja kestävän kehityksen lujittamiseksi sekä mahdollistaa uusien markkinoiden ja yhteiskunnallisten sovellusten syntyminen (ks. taulukko).

4.

EU:n enimmäisosuus yhteisyrityksen rahoituksesta juoksevien kustannusten ja tutkimustoimien osalta on 420 miljoonaa euroa, joka suoritetaan tutkimuksen seitsemännen puiteohjelman talousarviosta. ARTEMISIA-järjestö osallistuu juoksevien kustannusten rahoitukseen enintään 30 miljoonalla eurolla. ARTEMIS-osakasvaltioiden on osallistuttava juokseviin kustannuksiin luontaissuorituksin (helpottamalla hankkeiden toteuttamista) ja suorittamalla rahoitusosuuksia, jotka yhdessä ovat vähintään 1,8 kertaa EU:n rahoitusosuus. Myös hankkeisiin osallistuvat tutkimusorganisaatiot osallistuvat kustannuksiin luontaissuorituksin.

5.

Yhteisyritys aloitti itsenäisen toimintansa 26. lokakuuta 2009.

15.

Jäljempänä esitettävät huomautukset eivät aseta tilintarkastustuomioistuimen lausumia kyseenalaiseksi.

16.

Lopulliseen talousarvioon sisältyi 46 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoja ja 8 miljoonaa euroa maksumäärärahoja. Maksusitoumusmäärärahojen käyttöaste oli 81 prosenttia ja maksumäärärahojen 20 prosenttia. Maksumäärärahojen suhteellisen alhainen käyttöaste on osoitus siitä, että ARTEMIS-tutkimusohjelma on käynnistysvaiheessa.

17.

Tilintarkastustuomioistuin panee merkille, että EU:n yhteisyritysten toimet rahoitetaan niiden osakkaiden rahoitusosuuksista ja että yhteisyrityksellä ei sellaisenaan ole pääomaa. Tilintarkastustuomioistuin suosittikin, että kyseinen yhteisyrityksille ominainen piirre ilmoitettaisiin selvästi tilinpäätöksessä.

18.

Tästä syystä tilintarkastustuomioistuin pitää myönteisenä, että EU:n kirjanpitosäännön nro 1 (konsernilaskenta) mukaisesti osakkaiden rahoitusosuudet kirjataan yhteisyritysten taseisiin nettovarallisuutena ja että lisätietoja rahoitusosuuksien luonteesta annetaan taseen liitetiedoissa.

19.

Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että tapa, jolla osakkaiden rahoitusosuudet esitetään yhteisyritysten tilinpäätöksissä, olisi yhdenmukaistettava mahdollisimman pitkälle. Lisäksi se panee merkille, että komissio aikoo antaa tästä yhteisyrityksille yksityiskohtaiset ohjeet.

20.

Yhteisyritys on käynnistysvaiheessa, joten se ei ole pannut kokonaisuudessaan täytäntöön sisäisen valvonnan järjestelmiään eikä varainhoidon tietojärjestelmäänsä varainhoitovuonna 2009. Varainhoitovuoden lopussa tilinpitäjä ei ollut vielä vahvistanut ja validoinut järjestelmien perustana olevia toimintaprosesseja, vaikka vahvistamista ja validointia edellytetään yhteisyrityksen varainhoitoa koskevissa säännöksissä.

21.

IT-alan prosessien ja toimintojen dokumentoinnissa sekä alaan liittyvässä riskinarvioinnissa on vielä parannettavaa. Yhteisyrityksellä ei ollut vuonna 2009 käytössään myöskään toiminnan jatkuvuutta koskevaa suunnitelmaa eikä tietosuojapolitiikkaa.

22.

ARTEMIS-yhteisyrityksen perustamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 74/200817 artiklassa säädetään, että yhteisyrityksen ja Belgian välillä olisi tehtävä sopimus toimistotiloista, erioikeuksista ja vapauksista sekä muusta Belgian yhteisyritykselle antamasta tuesta. Tällaista sopimusta ei ollut kuitenkaan tehty vuoden 2009 loppuun mennessä.

23.

Yhteisyrityksen olisi varainhoitoa koskevien säännöstensä 73 artiklan mukaan järjestettävä sisäisen tarkastuksen tehtävä, jota on hoidettava asiaa koskevien kansainvälisten standardien mukaisesti. Tätä olennaista sisäisen valvonnan järjestelmän osa-aluetta ei ollut kuitenkaan perustettu vuoden 2009 loppuun mennessä.

24.

Tilintarkastustuomioistuin katsoo fuusioenergian kehittämisestä vastaavan yhteisyrityksen taloushallintoa koskevista säännöistä antamassaan lausunnossa nro 4/2008 ja SESAR-yhteisyrityksen varainhoitoa koskevista säännöistä antamassaan lausunnossa nro 2/2010 esitettyjen kantojen mukaisesti, että yhteisyrityksen perussäännön nykyistä määräystä komission sisäisen tarkastajan tehtävästä olisi selkeytettävä.

25.

Yhteisyrityksen perussäännön 10 artiklassa todetaan, että komission sisäiselle tarkastajalle annettujen tehtävien hoitamisesta vastaa yhteisyrityksen hallintoneuvosto. Tällainen järjestely on sopiva yhteisyrityksen sisäinen tarkastuksen yksikölle mutta ei komission sisäiselle tarkastajalle, jonka vastuualue liittyy koko EU:n yleiseen talousarvioon.

16.12.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 342/7

1.

Brysselissä sijaitseva Clean Sky -yhteisyritys perustettiin joulukuussa 2007 (1) toimikaudeksi, joka jatkuu 31 päivään joulukuuta 2017 saakka.

2.

Clean Sky -yhteisyrityksen tavoitteena on vauhdittaa puhtaan lentoliikenneteknologian kehittämistä, validointia ja demonstrointia EU:ssa, jotta sitä voitaisiin ottaa käyttöön mahdollisimman pian (ks. taulukko).

3.

Yhteisyrityksen koordinoima tutkimustoiminta on jaettu kuuteen teknologian alaan, joista käytetään nimitystä integroitujen teknologioiden demonstraatiot (ITD).

4.

Yhteisyrityksen perustajaosakkaita ovat Euroopan unioni, jota komissio edustaa julkishallinnon edustajana, sekä ITD-toimien vetäjinä toimivat teollisuutta edustavat kumppanit ja ITD:n assosiaatiojäsenet.

5.

Euroopan unionin enimmäisosuus Clean Sky -yhteisyrityksen juoksevien kustannusten ja tutkimustoimien rahoituksesta on 800 miljoonaa euroa, joka suoritetaan seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman määrärahoista. Yhteisyrityksen muiden jäsenten osuus on vähintään samansuuruinen kuin EU:n osuus, luontaissuoritukset mukaan lukien.

6.

Yhteisyritys aloitti itsenäisen toimintansa 16. marraskuuta 2009.

16.

Jäljempänä esitettävät huomautukset eivät aseta tilintarkastustuomioistuimen lausumia kyseenalaiseksi.

17.

Yhteisyrityksen varainhoitovuoden 2009 hyväksytyn talousarvion vahvistaminen, rakenne ja esitystapa eivät olleet Clean Sky -yhteisyrityksen perustamisesta annetun neuvoston asetuksen eivätkä yhteisyrityksen varainhoitoa koskevien säännösten mukaiset. Talousarvio ei noudata tasapainoa koskevaa periaatetta eikä sisällä kaikkia vaadittuja osia (esimerkiksi henkilöstötaulukkoa).

18.

Lopullisessa talousarviossa oli maksusitoumusmäärärahoja 91 miljoonaa euroa ja maksumäärärahoja 60 miljoonaa euroa. Maksusitoumusmäärärahojen käyttöaste oli 98 prosenttia, kun se maksumäärärahojen kohdalla oli alle yhden prosentin. Yhteisyritys teki 70,6 miljoonan euron arvosta sopimuksia joulukuussa 2009, mutta ennakkomaksut, joiden arvo oli 56,5 miljoonaa euroa, voitiin suorittaa vasta tammikuussa 2010.

19.

Komission yhteisyrityksen puolesta vuonna 2008 ennakkorahoittamia tutkimustoimia ei toteutettu kaikilta osin vuonna 2009. Hankkeiden viivästymisen vuoksi 13,6 miljoonan euron ennakkorahoituksesta käytettiin vain 8,7 miljoonaa euroa (65 prosenttia). Niin ollen vuoden 2009 lopussa oli jäljellä 4,9 miljoonan euron määrä, jonka yhteisyritys voi mahdollisesti käyttää.

20.

Tilintarkastustuomioistuin panee merkille, että EU-yhteisyritysten toiminnan rahoittavat yhteisyritysten osakkaat ja että yhteisyrityksillä ei ole varsinaista pääomaa. Tilintarkastustuomioistuin suosittaa, että tästä yhteisyritysten erityisominaisuudesta ilmoitettaisiin selvästi tilinpäätöksessä.

21.

Tilintarkastustuomioistuin suhtautuu näin ollen myönteisesti siihen, että EU:n kirjanpitosäännön nro 1 (konsernilaskenta) mukaisesti osakkaiden rahoitusosuudet esitetään yhteisyritysten taseissa nettovarallisuutena ja että rahoitusosuuksien luonteesta annetaan lisätietoja tilinpäätöksen liitetiedoissa.

22.

Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että osakkaiden rahoitusosuuksien esitystapaa yhteisyritysten tilinpäätöksessä olisi yhdenmukaistettava mahdollisimman pitkälle. Lisäksi se panee merkille, että komissio aikoo laatia yhteisyrityksille yksityiskohtaiset ohjeet siitä, miten osakkaiden rahoitusosuudet olisi esitettävä tilinpäätöksessä.

23.

Yhteisyritys on käynnistysvaiheessa, ja monia sen toiminnan tärkeitä osa-alueita, kuten rahoitusprosesseja ja hankintoja, varten on kehitetty menettelyt. Tilintarkastustuomioistuimen tarkastushavainnot osoittavat kuitenkin, että kyseisiä sisäisen valvonnan menettelyjä on vielä kehitettävä, jotta ne täyttäisivät yhteisyrityksen varainhoitoa koskevissa säännöksissä asetetut vaikuttavaa ja tehokasta sisäistä valvontaa koskevat vaatimukset.

24.

Järjestelmien perustana olevia toimintaprosesseja ei ollut vielä vakioitu varainhoitovuoden 2009 lopussa eikä tilinpitäjä ollut validoinut niitä, vaikka sitä edellytetään yhteisyrityksen varainhoitoa koskevissa säännöksissä.

25.

Clean Sky -yhteisyritys hyödyntää varainhallintaan tarkoitettuja komission tietoteknisiä välineitä, joita voidaan pitää vakaina järjestelminä. Toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi tietoteknisiä prosesseja ja toimintatapoja on kuitenkin kehitettävä edelleen.

26.

Clean Sky -yhteisyrityksen varainhoitoa koskevissa säännöksissä ja komission kanssa tehdyssä yleissopimuksessa määrättyä menettelyä, jonka kautta komissiota pyydetään maksamaan rahoitusosuutensa, ei sovellettu asianmukaisesti. Tilintarkastustuomioistuin testasi viisi rahoitusosuuteen liittyvää perintämääräystä ja totesi, että yhdessäkään tapauksessa maksupyyntöön ei ollut liitetty kassatilannetta koskevaa ennustetta, joka kuitenkin on pakollinen.

27.

Tilintarkastustuomioistuin katsoo ITERistä ja fuusioenergian (Fusion for Energy) kehittämisestä vastaavan eurooppalaisen yhteisyrityksen taloushallintoa koskevista säännöistä antamansa lausunnon nro 4/2008 sekä SESAR-yhteisyrityksen varainhoitoa koskevista säännöistä antamansa lausunnon nro 2/2010 mukaisesti, että Clean Sky -yhteisyrityksen yhtiöjärjestyksessä esitettyä nykyistä määräystä komission sisäisen tarkastajan asemasta olisi selkeytettävä.

28.

Clean Sky -yhteisyrityksen yhtiöjärjestyksen 11 artiklassa todetaan, että komission sisäiselle tarkastajalle annettuja tehtäviä toteutetaan yhteisyrityksen hallintoneuvoston alaisuudessa. Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että tällainen järjestely on sopiva yhteisyrityksen sisäisen tarkastuksen yksikölle mutta ei komission sisäiselle tarkastajalle, jonka vastuualue liittyy koko EU:n yleiseen talousarvioon.

29.

Yhteisyrityksen perustamisesta joulukuussa 2008 annetun neuvoston asetuksen mukaan Clean Sky -yhteisyrityksen ja Belgian välillä olisi tehtävä sopimus toimistotiloista, erioikeuksista ja vapauksista sekä muusta Belgian isäntävaltiona Clean Sky -yhteisyritykselle antamasta tuesta. Tällaista sopimusta ei ollut tehty tarkastuksen ajankohtaan mennessä.

16.12.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 342/15

1.

Innovatiivisia lääkkeitä koskevan yhteisen teknologia-aloitteen toteuttamista varten perustettiin joulukuussa 2007 (1) kymmenen vuoden ajanjaksoksi eurooppalainen yhteisyritys (IMI-yhteisyritys), jonka toimipaikka on Brysselissä.

2.

Yhteisyrityksen perustajaosakkaat ovat komission edustama Euroopan unioni ja Euroopan lääketeollisuuden yhdistysten liitto (EFPIA).

3.

IMI-yhteisyrityksen tavoitteena on parantaa huomattavasti lääkekehitysprosessin toimivuutta ja tehokkuutta, jotta lääkeala tuottaisi pitkällä aikavälillä tehokkaampia ja turvallisempia innovatiivisia lääkkeitä (ks. taulukko).

4.

EU:n enimmäisosuus IMI-yhteisyrityksen käyttökustannusten ja tutkimustoimien rahoituksesta on miljardi euroa, jotka suoritetaan seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman talousarviosta. EU:n ja EFPIA:n on perustajaosakkaina katettava käyttökustannukset samansuuruisilla osuuksilla, jotka eivät ylitä neljää prosenttia EU:n koko rahoitusosuudesta. Muiden osakkaiden on osallistuttava käyttökustannuksiin suhteessa osuuteen, jolla ne rahoittavat tutkimustoimia. Tutkimusta tekevät lääkeyhtiöt, jotka ovat EFPIA:n jäseniä, osallistuvat tutkimustoiminnan rahoitukseen luontaissuorituksin, joiden arvo on vähintään yhtä suuri kuin EU:n rahoitusosuus. Uusien osakkaiden on myös osallistuttava tutkimustoimien rahoitukseen.

5.

Yhteisyritys aloitti itsenäisen toimintansa 16. marraskuuta 2009.

15.

Jäljempänä esitettävät huomautukset eivät aseta tilintarkastustuomioistuimen lausumia kyseenalaiseksi.

16.

Lopulliseen talousarvioon sisältyi 82 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoja ja 82 miljoonaa euroa maksumäärärahoja. Hanketoimia oli vuoden 2009 loppuun mennessä käynnistetty vain vähän, joten talousarvio osoittautui maksujen osalta epärealistiseksi. Maksusitoumusmäärärahojen käyttöaste oli 97 prosenttia, kun se maksumäärärahojen kohdalla oli vain yksi prosentti.

17.

Tilintarkastustuomioistuin panee merkille, että EU-yhteisyritysten toiminnan rahoittavat yhteisyritysten osakkaat ja että yhteisyrityksillä ei ole varsinaista pääomaa. Tilintarkastustuomioistuin suosittaa, että tästä yhteisyritysten erityisominaisuudesta ilmoitettaisiin selvästi tilinpäätöksessä.

18.

Tilintarkastustuomioistuin suhtautuu näin ollen myönteisesti siihen, että EU:n kirjanpitosäännön nro 1 (konsernilaskenta) mukaisesti osakkaiden rahoitusosuudet esitetään yhteisyritysten taseissa nettovarallisuutena ja että rahoitusosuuksien luonteesta annetaan lisätietoja tilinpäätöksen liitetiedoissa.

19.

Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että osakkaiden rahoitusosuuksien esitystapaa yhteisyritysten tilinpäätöksessä olisi yhdenmukaistettava mahdollisimman pitkälle. Lisäksi se panee merkille, että komissio aikoo laatia yhteisyrityksille yksityiskohtaiset ohjeet siitä, miten osakkaiden rahoitusosuudet olisi esitettävä tilinpäätöksessä.

20.

Yhteisyritys on käynnistysvaiheessa eikä se ole näin ollen pannut vuoden 2009 aikana täysimääräisesti täytäntöön sisäisen valvonnan menettelyjään ja varainhoidon tietojärjestelmiään. Järjestelmien perustana olevia toimintaprosesseja ei ollut vielä vakioitu eikä tilinpitäjä ollut validoinut niitä, vaikka sitä edellytetään yhteisyrityksen varainhoitoa koskevissa säännöksissä.

21.

Erityisesti tietoteknisten prosessien ja toimintojen dokumentointia sekä tietotekniikkaan liittyvien riskien kartoitusta on kehitettävä edelleen. Yhteisyritys ei myöskään laatinut toiminnan jatkuvuutta koskevaa suunnitelmaa eikä tietosuojapolitiikkaa vuoden 2009 aikana.

22.

IMI-yhteisyrityksen perustamisesta annetun neuvoston asetuksen mukaan IMI-yhteisyrityksen ja Belgian välillä olisi tehtävä sopimus toimistotiloista, erioikeuksista ja vapauksista sekä muusta Belgian IMI-yhteisyritykselle antamasta tuesta. Tällaista sopimusta ei ollut tehty vuoden 2009 loppuun mennessä.

23.

Yhteisyrityksellä on varainhoitoa koskevien säännösten 73 artiklan mukaan oltava kansainvälisten standardien mukainen sisäisen tarkastuksen toiminto. Tätä olennaista sisäisen valvonnan järjestelmän osa-aluetta ei ollut kuitenkaan perustettu vuoden 2009 loppuun mennessä.

24.

Tilintarkastustuomioistuin katsoo lausuntojensa nro 4/2008 (Lausunto ITERistä ja fuusioenergian kehittämisestä vastaavan eurooppalaisen yhteisyrityksen taloushallintoa koskevista säännöistä) ja nro 2/2010 (Lausunto SESAR-yhteisyrityksen varainhoitoa koskevista säännöistä) mukaisesti, että nykyistä yhteisyrityksen yhtiöjärjestyksessä esitettyä määräystä komission sisäisen tarkastajan asemasta olisi selkiytettävä.

25.

IMI-yhteisyrityksen yhtiöjärjestyksen 10 artiklassa todetaan, että komission sisäiselle tarkastajalle annettuja tehtäviä toteutetaan yhteisyrityksen hallintoneuvoston alaisuudessa. Tällainen järjestely on sopiva yhteisyrityksen sisäisen tarkastuksen yksikölle mutta ei komission sisäiselle tarkastajalle, jonka vastuualue liittyy koko EU:n yleiseen talousarvioon.

16.12.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 342/22

1.

Eurooppalainen yhteisyritys ITERiä (1) ja fuusioenergian kehittämistä varten perustettiin 35 vuoden jaksoksi maaliskuussa 2007 (2). Fuusiotoimintojen kehittely on keskitetty Ranskan Cadaracheen, mutta yhteisyrityksen toimipaikka on Barcelonassa.

2.

Yhteisyrityksen osakkaita ovat Euroopan atomienergiayhteisö (Euratom), jota edustaa Euroopan komissio, Euratomin jäsenvaltiot sekä kolmannet maat, jotka ovat tehneet Euratomin kanssa yhteistyösopimuksen hallitun ydinfuusion alalla ja ilmaisseet halukkuutensa tulla yhteisyrityksen osakkaiksi (31.12.2009: Sveitsi).

3.

Yhteisyrityksen tehtävänä on (ks. myös taulukko):

4.

Kun yhteisyritys perustettiin, sen varojen ohjeelliseksi kokonaismääräksi määritettiin 9 653 miljoonaa euroa kaudelle 2007–2041. Euratomin kokonaisrahoitusosuudeksi vahvistettiin 7 649 miljoonaa euroa, josta enintään 15 prosenttia oli tarkoitettu hallintomenoihin. Muut varat koostuvat ITERin isäntävaltion Ranskan osuuksista, vuotuisista osakasosuuksista ja muiden yhteisyrityksen osakkaiden kuin Euratomin vapaaehtoisista maksuosuuksista sekä hallintoneuvoston hyväksymin ehdoin saatavista muista varoista. Tilintarkastustuomioistuin panee merkille, että ITER-hanke edellyttää huomattavia lisäresursseja (ks. kohdat 31–33).

14.

Jäljempänä esitettävät huomautukset eivät aseta tilintarkastustuomioistuimen lausumia kyseenalaiseksi.

15.

Yhteisyrityksen lopulliset hyväksytyt maksumäärärahat varainhoitovuodelle 2009 olivat 173,6 miljoonaa euroa. Maksumäärärahojen yleinen käyttöaste oli 65,3 prosenttia; toimintamenojen kohdalla käyttöaste oli 65,5 prosenttia ja hallintomenojen tapauksessa 64,2 prosenttia. Vuoden 2009 lopussa yhteisyrityksen pankkitalletusten määrä oli 42 miljoonaa euroa. Varojen vajaakäyttö liittyy lähinnä Euratomin fuusio-ohjelman edistymisessä ilmenneisiin viiveisiin, kuten tilintarkastustuomioistuin toi esille myös vuonna 2008.

16.

Tilintarkastustuomioistuin panee merkille, että EU-yhteisyritysten toiminnan rahoittavat yhteisyritysten osakkaat ja että yhteisyrityksillä ei ole varsinaista pääomaa. Tilintarkastustuomioistuin suosittaa, että tästä yhteisyritysten erityisominaisuudesta ilmoitettaisiin selvästi tilinpäätöksessä.

17.

Toisin kuin muita EU-yhteisyrityksiä, ITERistä ja fuusioenergian kehittämisestä vastaavaa yhteisyritystä rahoitetaan yksinomaan julkisin varoin. Näin ollen ITER-yhteisyritykseen ei sovelleta EU:n kirjanpitosääntöä nro 1 (konsernilaskenta), jonka mukaisesti osakkaiden rahoitusosuudet esitetään yhteisyritysten taseissa nettovarallisuutena. ITERin osakkaiden rahoitusosuudet esitetään tuloslaskelmassa toiminnan tuottona.

18.

Tällainen kirjanpitokäsittely on hyväksyttävää ITERistä ja fuusioenergian kehittämisestä vastaavan yhteisyrityksen tapauksessa, mutta tilintarkastustuomioistuin katsoo, että yhteisyritysten tilinpäätöksiä olisi yhdenmukaistettava mahdollisimman pitkälle. Lisäksi se panee merkille, että komissio aikoo laatia tältä osin yhteisyrityksille yksityiskohtaiset ohjeet.

19.

Tilintarkastustuomioistuin otti aiemmassa kertomuksessaan huomioon, että yhteisyritys oli vuonna 2008 käynnistysvaiheessa. Se toi kuitenkin esiin, että yhteisyritys ei ollut pannut sisäisen valvonnan järjestelmiä ja varainhoidon tietojärjestelmiä täysimääräisesti täytäntöön.

20.

Yhteisyritys on vuonna 2009 kehittänyt sisäisen valvonnan standardejaan, mutta vuoden 2009 loppuun mennessä organisaation keskeisiä toimintoja ei ollut kuitenkaan vakioitu riittävän hyvin. Käytössä ei ollut asianmukaista välinettä toimintasopimusten hallinnointia varten. Talousarvion toteuttaminen ja raportointi perustuu laskentataulukoiden käyttöön, eikä toiminnallisia, hallinnollisia ja taloudellisia tietoja varten ole keskitettyä tietokantaa.

21.

Huhtikuussa 2009 yhteisyrityksen osastot organisoitiin uudelleen. Uudessa organisaatiorakenteessa talousarvio- ja kirjanpitotoiminnot on sijoitettu hankinnoista vastaavaan osastoon. Tämä herättää kysymyksen siitä, kyetäänkö taloudelliset ja operatiiviset toiminnot pitämään erillään toisistaan, kuten pitäisi (ks. myös kohta 31).

22.

Kuten jo vuoden 2008 osalta tuotiin esille, tilinpitäjä ei ole vielä validoinut järjestelmien perustana olevia toimintaprosesseja, vaikka validointia edellytetään yhteisyrityksen taloushallintoa koskevissa säännöissä.

23.

Yhteisyritys perusti sisäisestä tarkastuksesta vastaavan yksikön heinäkuussa 2009. Tähän mennessä ei ole kuitenkaan vielä suoritettu hallintojärjestelmien arviointia eikä sisäisen valvonnan järjestelmien tehokkuuden arviointia, vaikka niiden suorittamista edellytetään yhteisyrityksen taloushallintoa koskevissa säännöissä. Arviointi olisi erityisen tärkeä vuonna 2009 tapahtuneen yhteisyrityksen sisäisen uudelleenjärjestelyn kannalta.

24.

Tilintarkastustuomioistuin testasi 31 tapahtuman otoksen. Kahdessa tapauksessa yhteisyritys oli taloushallintoa koskevien sääntöjensä vastaisesti tehnyt talousarviositoumuksen vasta sen jälkeen, kun se oli jo tehnyt oikeudelliset sitoumukset. Kahdessa muussa tapauksessa maksujen suorittamista edeltävien hyväksymismenettelyistä ei ollut riittävää todentavaa aineistoa.

25.

Tarkastusotokseen kuului 584 000 euron avustusmaksu, jonka osalta tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että maksun hyväksyjä oli saanut valtuutuksen hyväksyä enintään 200 000 euron suuruisia avustusmaksuja. Tarkastusotokseen kuului myös yli 10 miljoonan euron suuruinen maksu, joka liittyi rakennusalueen pohjatöihin: tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että yhteisyritys oli tarkistanut maksun ainoastaan muodollisesti. Muodollinen tarkistus ei kuitenkaan anna varmuutta etenkään avustussopimuksen taloudellisten vaatimusten noudattamisesta eikä kustannusten tukikelpoisuudesta.

26.

Tilintarkastustuomioistuin pani vuonna 2008 merkille, että useat yhteisyrityksen osakkaat eivät maksaneet osakasosuuksiaan hallintoneuvoston asettaman määräajan puitteissa.

27.

Vuonna 2009 osakkaiden oli maksettava vuotuiset rahoitusosuutensa 31. toukokuuta 2009 mennessä. Yhteisyritys lähetti osakkaille useita muistutuksia, mutta kaksi osakasta ei siitä huolimatta ollut maksanut osuuttaan vuoden 2009 loppuun mennessä.

28.

Tilintarkastustuomioistuin toi vuonna 2008 esille useita seikkoja, joiden osalta ITERin taloushallintoa koskevia sääntöjä olisi tarpeen muuttaa yhteisyrityksen rahoituskehyksen parantamiseksi (13). Taloushallintoa koskeviin sääntöihin ei ollut tehty muutoksia vuoden 2009 loppuun mennessä.

29.

Tilintarkastustuomioistuin korosti lausunnossaan nro 4/2008, että ITERin taloushallintoa koskevissa säännöissä ei mainita komission sisäisen tarkastajan valtuuksia toimittaa yhteisyritykseen kohdistuvia tarkastuksia.

30.

Tilintarkastustuomioistuin toistaa, että varainhoidon puiteasetuksen mukaan komission sisäisellä tarkastajalla on pääsääntöisesti EU:n elimiin sekä yhteisyrityksiin samat valtuudet kuin komission yksiköihin.

31.

Komissio antoi Euroopan parlamentille ja neuvostolle toukokuussa 2010 tiedonannon ITER-hankkeen tilanteesta (14). Komission päätelmien mukaan ITERin kustannusten huomattava nousu edellyttää yhteisyrityksen hallinnon sekä hankintamenettelyiden tarkastamista ja kestävän rahoituskehyksen perustamista. Komissio arvioi esimerkiksi, että vuosina 2012 ja 2013 tarvitaan noin 1,4 miljardia euroa kattamaan Euratomin osuus ITERiin liittyvästä kustannusten noususta.

32.

Neuvosto vahvisti tukensa ITER-hankkeelle marraskuussa 2009 ja heinäkuussa 2010 pitämissään kokouksissa, mutta neuvosto ja Euroopan parlamentti eivät vielä syyskuussa 2010 olleet antaneet hyväksyntäänsä vuosia 2012 ja 2013 koskevalle lisärahoitukselle, joka liittyy Euratomin osuuteen ITER-hankkeesta.

33.

Tilintarkastustuomioistuin panee merkille, että edellä mainitut seikat saattavat vaikuttaa merkittävästi yhteisyrityksen toimintoihin ja talousarvioon.

16.12.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 342/30

1.

Brysselissä sijaitseva SESAR-yhteisyritys perustettiin helmikuussa 2007 (1) hallinnoimaan SESAR-hankkeen (uuden sukupolven eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintajärjestelmä) toimia.

2.

SESAR-hankkeen avulla pyritään nykyaikaistamaan Euroopan ilmaliikenteen hallintaa. Hanke jakautuu kolmeen eri vaiheeseen:

3.

Yhteisyritys on julkisen ja yksityisen sektorin yhteishanke. Yhteisyrityksen perustajaosakkaita ovat Euroopan unioni, jota edustaa Euroopan komissio, ja Euroopan lennonvarmistusjärjestö, jota edustaa sen virasto. Kiinnostuksenilmaisupyynnön perusteella valittiin yhteisyrityksen osakkaiksi 15 julkista ja yksityistä lennonvarmistusalan yritystä. Niihin lukeutuu esimerkiksi lennonvarmistuspalvelujen tarjoajia, maalaitteiden valmistajia sekä ilmailu- ja avaruusteollisuuden laitevalmistajia, ilma-alusten valmistajia, lentokenttäviranomaisia ja lentokoneen laitteiden valmistajia.

4.

SESAR-hankkeen kehitysvaiheen talousarvio on 2,1 miljardia euroa, josta EU, Eurocontrol ja toimiin osallistuvat julkiset ja yksityiset yhteistyökumppanit vastaavat samansuuruisilla osuuksilla. EU:n osuus rahoitetaan seitsemännestä tutkimuksen ja kehittämisen puiteohjelmasta ja Euroopan laajuisia liikenneverkkoja koskevasta ohjelmasta. Noin 90 prosenttia Eurocontrolin ja muiden osallistujien rahoitusosuuksista perustuu luontoissuorituksiin.

5.

SESAR-yhteisyritys alkoi toimia itsenäisesti 10. elokuuta 2007.

15.

Jäljempänä esitettävät huomautukset eivät aseta tilintarkastustuomioistuimen lausumia kyseenalaiseksi.

16.

Hallintoneuvoston hyväksymään vuoden 2009 lopulliseen talousarvioon sisältyi 325 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoja ja 157 miljoonaa euroa maksumäärärahoja. Maksusitoumusmäärärahojen käyttöaste oli 97,1 prosenttia ja maksumäärärahojen käyttöaste 43,2 prosenttia.

17.

Osakkaiden rahoitusosuudet (38,8 miljoonaa euroa) ja edellisen vuoden tulos (115,6 miljoonaa euroa) olivat vuonna 2009 yhteensä 154,4 miljoonaa euroa. Maksujen määrä oli 67,9 miljoonaa euroa ja määrärahoja siirrettiin 2,5 miljoonaa euroa. Tämä johti 84 miljoonan euron positiiviseen talousarviotulokseen. Pankkitalletusten kokonaismäärä oli varainhoitovuoden lopussa 86,8 miljoonaa euroa. Tämä oli vastoin tasapainoa koskevaa talousarvioperiaatetta.

18.

SESAR-yhteisyrityksen varainhoitoa koskevien sääntöjen 51 artiklan mukaan komission yhteisyritykselle avustuksena maksamat varat tuottavat korkoa EU:n yleisen talousarvion hyväksi. Vuoden 2009 lopussa yhteisyritys ei ollut saanut pyyntöä siirtää kaudella 2007–2009 kertynyttä 1,7 miljoonan euron korkoa EU:n talousarvioon.

19.

Tilintarkastustuomioistuin panee merkille, että EU-yhteisyritysten toiminnan rahoittavat yhteisyritysten osakkaat ja että yhteisyrityksillä ei ole varsinaista pääomaa. Tilintarkastustuomioistuin suosittaa, että tästä yhteisyritysten erityisominaisuudesta ilmoitettaisiin selvästi tilinpäätöksessä.

20.

Tilintarkastustuomioistuin suhtautuu täten myönteisesti siihen, että EU:n kirjanpitosäännön nro 1 (konsernilaskenta) mukaisesti osakkaiden rahoitusosuudet esitetään yhteisyritysten taseissa nettovarallisuutena ja että rahoitusosuuksien luonteesta annetaan lisätietoja tilinpäätöksen liitetiedoissa.

21.

Tämä on muutos kirjanpitokäytäntöön, jota SESAR-yhteisyritys sovelsi vuoden 2008 tilinpäätökseen, jossa osakkaiden rahoitusosuudet kirjattiin tuloiksi tuloslaskelmaan. Keskeiset luvut on korjattu vuoden 2008 tilinpäätökseen, jotta sitä voitaisiin verrata vuoden 2009 tilinpäätökseen.

22.

Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että osakkaiden rahoitusosuuksien esitystapaa yhteisyritysten tilinpäätöksessä olisi yhdenmukaistettava mahdollisimman pitkälle. Lisäksi se panee merkille, että komissio aikoo laatia yhteisyrityksille yksityiskohtaiset ohjeet siitä, miten osakkaiden rahoitusosuudet olisi esitettävä tilinpäätöksessä.

23.

Tilintarkastustuomioistuin otti aiemmassa kertomuksessaan huomioon, että yhteisyritys oli vuonna 2008 käynnistysvaiheessa, mutta se toi samalla esiin, että yhteisyritys ei ollut pannut sisäisen valvonnan menettelyjään ja varainhoidon tietojärjestelmäänsä täysimääräisesti täytäntöön.

24.

Yhteisyritys edistyi vuonna 2009 (11) merkittävällä tavalla, mutta siitä huolimatta vuoden 2009 lopussa organisaation keskeiset toiminnot eivät vielä olleet riittävän vakioituja eikä varainhoitoa, talousarviota ja toimintaa koskevien tietojen hallinnointiin tarkoitettua integroitua välinettä ollut otettu käyttöön. Kuten jo vuonna 2008 havaittiin, tilinpitäjä ei ollut vielä validoinut järjestelmien perustana olevia toimintaprosesseja, vaikka validointia edellytettiin yhteisyrityksen taloushallintoa koskevissa säännöissä.

25.

Tilintarkastustuomioistuin tarkasti 36 tapahtuman otoksen, jonka perusteella kävi ilmi, että sisäisen valvonnan menettelyt eivät useissa tapauksissa toimineet asianmukaisesti. Esimerkiksi yhdessä tapauksessa yhteisyritys oli tehnyt siivouspalveluja koskevan sopimuksen, jonka vuotuinen arvo oli 19 572 euroa, mutta se ei ollut soveltanut yleisessä varainhoitoasetuksessa ja SESAR-yhteisyrityksen varainhoitoa koskevissa säännöissä säädettyä neuvottelumenettelyä. Erään osakkuussopimusten valmistelun avustamista koskevan sopimuksen kohdalla, jonka määrä oli 922 000 euroa, tilintarkastustuomioistuin pystyi saamaan näyttöä siitä, että palvelut oli suoritettu, mutta sille ei toimitettu virallista tositetta suoritetuista palveluista, vaikka sitä edellytettiin varainhoitoa koskevissa säännöissä.

26.

SESAR-yhteisyrityksen varainhoitoa koskevien sääntöjen 25 artiklan mukaisesti talousarviomäärärahat on käytettävä moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti. Toimistotiloja ja -infrastruktuuria koskeva sopimus tehtiin 6. syyskuuta 2007 yhdeksäksi vuodeksi. Sopimus oli mahdollista irtisanoa ennenaikaisesti ilman seuraamuksia kunkin kolmivuotiskauden lopussa. Yhteisyritys kuitenkin muutti uusiin toimitiloihin vuonna 2009 ja sen oli maksettava entisistä toimitiloistaan 380 235 euroa vuokraa ja kuluja vielä 12 kuukaudelta.

27.

Yhteisyritys omistaa kaikki aineelliset ja aineettomat hyödykkeet, jotka ovat syntyneet tai jotka sille on luovutettu SESAR-hankkeen kehitysvaihetta varten osakkaiden kanssa tehtyjen erityissopimusten mukaisesti (12).

28.

Kuten tilinpäätöksen liitteessä todetaan, SESAR-yhteisyritys ei tässä vaiheessa pysty ennakoimaan toiminnan tuloksena mahdollisesti syntyvän omaisuuden aktivointia. Tilintarkastustuomioistuin panee merkille, että tietojen hallinnointiin ei vielä vuoden 2009 lopussa käytetty integroitua tietojärjestelmää, jonka avulla kulut voitaisiin liittää tiettyihin työosioihin tai jonka avulla olisi mahdollista yksilöidä toimintakulujen rahoituslähde. Järjestelmä on tarpeen, jotta voidaan varmistaa, että toiminnasta aiheutuvat kulut arvioidaan asianmukaisesti ja että omaisuus aktivoidaan tarvittaessa.

29.

Yhteisyrityksen hallintoneuvosto vahvisti heinäkuussa 2007 yhteisyrityksen taloushallintoa koskevat säännöt. Vuonna 2008 tilintarkastustuomioistuin (13) havaitsi, että yhteisyrityksen taloushallintoa koskevia sääntöjä olisi muutettava, jotta ne vastaisivat EU-elimiä koskevaa varainhoidon puiteasetusta. SESAR-yhteisyrityksen perustamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 219/2007 muuttamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1361/2008 tultua voimaan hallintoneuvosto hyväksyi 28. heinäkuuta 2009 nykyiset varainhoitoa koskevat säännöt, jotka kumoavat heinäkuussa 2007 annetut taloushallintoa koskevat säännöt.

30.

Tilintarkastustuomioistuin antoi 15. huhtikuuta 2010 lausunnon nro 2/2010 SESAR-yhteisyrityksen varainhoitoa koskevista uusista säännöistä. Tilintarkastustuomioistuin esitti useita suosituksia, jotka koskivat poikkeamista talousarvioperiaatteista, komission sisäisen tarkastuksen osaston asemaa sekä SESAR-yhteisyrityksen osakkuuteen ja toimintojen yhteisrahoitukseen liittyviä määräyksiä.

31.

Tilintarkastustuomioistuin katsoo SESAR-yhteisyrityksen varainhoitoa koskevista säännöistä antamansa lausunnon nro 2/2010 ja fuusioenergiasta vastaavan yhteisyrityksen taloushallintoa koskevista säännöistä antamansa lausunnon nro 4/2008 mukaisesti, että nykyistä yhteisyrityksen yhtiöjärjestyksessä esitettyä määräystä komission sisäisen tarkastajan asemasta olisi selkiytettävä.

32.

SESAR-yhteisyrityksen yhtiöjärjestyksen 7 a artiklassa todetaan, että komission sisäiselle tarkastajalle annettuja tehtäviä toteutetaan yhteisyrityksen hallintoneuvoston alaisuudessa. Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että tällainen järjestely on sopiva yhteisyrityksen sisäisen tarkastuksen yksikölle mutta ei komission sisäiselle tarkastajalle, jonka vastuualue liittyy koko EU:n yleiseen talousarvioon.