31.7.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/1

---

2010/C 209/01

Euroopan unionin tuomioistuimen viimeisin julkaisu Euroopan unionin virallisessa lehdessä

EUVL C 195, 17.7.2010

Luettelo aiemmista julkaisuista

EUVL C 179, 3.7.2010

EUVL C 161, 19.6.2010

EUVL C 148, 5.6.2010

EUVL C 134, 22.5.2010

EUVL C 113, 1.5.2010

EUVL C 100, 17.4.2010

Nämä tekstit ovat saatavilla:

EUR-Lex: http://eur-lex.europa.eu

---

31.7.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/2

---

Unionin yleisen tuomioistuimen toiminnan jatkaminen 1.9. – 13.9.2010

2010/C 209/02

Unionin yleinen tuomioistuin on 8.6.2010 pidetyssä täysistunnossaan todennut, että lomakauden johdosta unionin yleisen tuomioistuimen uudet jäsenet vannovat valansa unionin yleisessä tuomioistuimessa vasta mainitun lomakauden jälkeen ja näin ollen Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 5 artiklan kolmannen alakohdan nojalla siihen asti kunnes unionin yleisen tuomioistuimen uudet jäsenet ryhtyvät tehtäväänsä

—	unionin yleisen tuomioistuimen presidenttinä toimii presidentti Jaeger;

—

viiden tuomarin jaostojen puheenjohtajina toimivat jaoston puheenjohtaja Azizi, jaoston puheenjohtaja Meij, jaoston puheenjohtaja Vilaras ja jaoston puheenjohtaja Forwood, jaoston puheenjohtaja Martins Ribeiro, jaoston puheenjohtaja Czúcz, jaoston puheenjohtaja Wiszniewska-Białecka ja jaoston puheenjohtaja Pelikánová;

—

ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen organisaatiosta ja suuren jaoston kokoonpanosta 19.9.2007 tehtyä päätöstä (EUVL C 269, s. 40), asioiden jakamisesta jaostoihin ja muutoksenhakujaoston kokoonpanosta 16.6.2009 tehtyä päätöstä (EUVL C 153, s. 2), tuomarien jakautumisesta jaostoihin 7.10.2009 tehtyä päätöstä (EUVL C 267, s. 6) ja unionin yleisen tuomioistuimen presidentin tehtäviä välitoimiasioissa hoitavan tuomarin nimeämisestä 12.5.2010 tehtyä päätöstä (EUVL C 148, s. 1) sovelletaan edelleen.

---

31.7.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/3

---

Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 1.6.2010 (Tribunal Superior de Justicia de Asturiasin (Espanja) esittämät ennakkoratkaisupyynnöt) — José Manuel Blanco Pérez ja María del Pilar Chao Gómez v. Consejería de Salud y Servicios Sanitarios (C-570/07) ja Principado de Asturias (C-571/07)

(Yhdistetyt asiat C-570/07 ja C-571/07) (1)

(SEUT 49 artikla - Direktiivi 2005/36/EY - Sijoittautumisvapaus - Kansanterveys - Apteekit - Läheisyys - Väestön lääkehuolto - Apteekkilupa - Apteekkien alueellinen jakauma - Väestötiheyttä koskevaan kriteeriin perustuvien rajoitusten käyttöönotto - Apteekkien välinen vähimmäisetäisyys - Apteekkiluvan hakijat, jotka ovat harjoittaneet ammattitoimintaa osassa jäsenvaltion aluetta - Ensisijaisuus - Syrjintä)

2010/C 209/03

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunal Superior de Justicia de Asturias

Pääasioiden asianosaiset

Kantajat: José Manuel Blanco Pérez ja María del Pilar Chao Gómez

Vastaajat: Consejería de Salud y Servicios Sanitarios (C-570/07) ja Principado de Asturias (C-571/07)

Muut osapuolet: Federación Empresarial de Farmacéuticos Españoles (C-570/07), Plataforma para la Libre Apertura de Farmacias (C-570/07), Celso Fernández Gómez (C-571/07), Consejo General de Colegios Oficiales de Farmacéuticos de España, Plataforma para la Defensa del Modelo Mediterráneo de Farmacias, Muy Ilustre Colegio Oficial de Farmacéuticos de Valencia, Asociación Nacional de Grandes Empresas de Distribución (ANGED)

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyynnöt — Tribunal Superior de Justicia de Asturias — EY 43 artiklan tulkinta — Säännöstö, jossa säädetään uusien apteekkien perustamista koskevista edellytyksistä

Tuomiolauselma

1)

SEUT 49 artiklaa on tulkittava siten, että sen kanssa ristiriidassa ei lähtökohtaisesti ole sellainen pääasioissa kyseessä olevan kaltainen kansallinen säännöstö, jossa uusien apteekkilupien myöntämistä rajoitetaan siten, että — kullakin lääkehuollon alueella voidaan lähtökohtaisesti perustaa vain yksi apteekki 2 800 asukasta kohti — tämän jälkeen uusi apteekki voidaan perustaa vain silloin, kun tämä henkilömäärä ylittyy, jolloin apteekki perustetaan kutakin 2 000 asukasta kohti, ja — uuden apteekin ja jo olemassa olevien apteekkien välillä on oltava vähimmäisetäisyys, joka on pääsääntöisesti 250 metriä. SEUT 49 artiklan kanssa ristiriidassa on kuitenkin tällainen kansallinen säännöstö siltä osin kuin 2 800 asukkaan tai 250 metrin pääsäännöt ovat kullakin sellaisella maantieteellisellä alueella, jolla on väestöä koskevia erityispiirteitä, esteenä sille, että perustetaan riittävä määrä apteekkeja, joilla voidaan taata asianmukainen apteekkipalvelu, minkä tarkastaminen on kansallisen tuomioistuimen tehtävänä.

2)

SEUT 49 artiklaa, luettuna yhdessä tiettyä farmasian alan toimintaa koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 16.9.1985 annetun neuvoston direktiivin 85/432/ETY 1 artiklan 1 ja 2 kohdan ja ammattipätevyyden tunnustamisesta 7.9.2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/36/EY 45 artiklan 2 kohdan e ja g alakohdan kanssa, on tulkittava siten, että se on esteenä apteekeista ja sivuapteekeista Asturian ruhtinaskunnassa 19.7.2001 annetun asetuksen 72/2001 (Decreto 72/2001 regulador de las oficinas de farmacia y botiquines en el Principado de Asturias) liitteessä olevissa 6 kohdassa ja 7 kohdan c alakohdassa säädetyn kaltaisille perusteille, joiden nojalla valitaan uusien apteekkien hoitajat.

---

(1)  EUVL C 79, 29.3.2008.

---

31.7.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/4

---

Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 8.6.2010 (High Court of Justice (England & Wales), Queen's Bench Divisionin (Administrative Court) (Yhdistynyt kuningaskunta) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — The Queen, Vodafone Ltd:n, Telefónica O2 Europe plc:n, T-Mobile International AG:n, Orange Personal Communications Services Ltd:n hakemuksesta v. Secretary of State for Business, Enterprise and Regulatory Reform

(Asia C-58/08) (1)

(Asetus (EY) N:o 717/2007 - Verkkovierailut yleisissä matkapuhelinverkoissa yhteisön alueella - Pätevyys - Oikeudellinen perusta - EY 95 artikla - Suhteellisuus- ja toissijaisuusperiaatteet)

2010/C 209/04

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

High Court of Justice (England & Wales), Queen’s Bench Division (Administrative Court)

Pääasian asianosaiset

Kantaja: The Queen, Vodafone Ltd:n, Telefónica O2 Europe plc:n, T-Mobile International AG:n ja Orange Personal Communications Services Ltd:n hakemuksesta

Vastaaja: Secretary of State for Business, Enterprise and Regulatory Reform

Muut osapuolet: Office of Communications, Hutchison 3G UK Ltd ja GSM Association

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — High Court of Justice (England & Wales), Queen’s Bench Division (Administrative Court) — Verkkovierailuista yleisissä matkapuhelinverkoissa yhteisön alueella ja direktiivin 2002/21/EY muuttamisesta 27.6.2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 717/2007 (EUVL L 171, s. 32) pätevyys — Oikeusperustan valinta — Asetuksen 4 artiklan, 2 artiklan 2 kohdan a alakohdan ja 6 artiklan 3 kohdan, joissa säädetään verkkovierailupuhelujen enimmäishinnasta, pätevyys suhteellisuus- ja toissijaisuusperiaatteiden kannalta

Tuomiolauselma

Esitettyjen kysymysten tutkinnassa ei ole tullut esille sellaisia seikkoja, jotka vaikuttaisivat verkkovierailuista yleisissä matkapuhelinverkoissa yhteisön alueella ja direktiivin 2002/21/EY muuttamisesta 27.6.2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 717/2007 pätevyyteen.

---

(1)  EUVL C 107, 26.4.2008.

---

31.7.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/4

---

Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 3.6.2010 (Raad van Staten (Alankomaat) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — The Sporting Exchange Ltd, joka toimii nimellä Betfair v. Minister van Justitie

(Asia C-203/08) (1)

(EY 49 artikla - Rajoitukset palvelujen tarjoamisen vapauteen - Rahapelit - Rahapelitoiminnan harjoittaminen internetissä - Säännöstö, jossa lupa varataan yhdelle toimijalle - Luvan jatkaminen ilman tarjouskilpailua - Yhdenvertaisen kohtelun periaate ja avoimuusvelvoite - Soveltaminen rahapelien alalla)

2010/C 209/05

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Raad van State

Pääasian asianosaiset

Kantaja: The Sporting Exchange Ltd, joka toimii nimellä Betfair

Vastaaja: Minister van Justitie

Muu osapuoli: Stichting de Nationale Sporttotalisator

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Raad van State (Alankomaat) — EY 49 artiklan tulkinta — Kansallinen säännöstö, jossa kielletään rahapelien järjestäminen ja vedonlyöntien kerääminen ilman lupaa ja jossa varataan mahdollinen lupa yhdelle ainoalla toimijalle sosiaalisen hyvinvoinnin ja kansanterveyden suojelemiseksi — Luvan epääminen (Internetissä toimivalta) toimijalta, jolla jo on lupa muissa jäsenvaltioissa, mukaan lukien jäsenvaltiossa, jossa sen kotipaikka on — Tällaisen luvan jatkaminen ilman tarjouskilpailua — Yleistä etua koskevat pakottavat syyt

Tuomiolauselma

1)

EY 49 artiklaa on tulkittava siten, että se ei ole esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle jäsenvaltion säännöstölle, jonka mukaan rahapelien järjestämiseen ja rahapelitoiminnan edistämiseen sovelletaan yhden toimijan yksinoikeusjärjestelmää ja jossa kielletään kaikkia muita toimijoita toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneet toimijat mukaan lukien tarjoamasta internetissä ensimmäisen jäsenvaltion alueella kyseisen järjestelmän soveltamisalaan kuuluvia palveluja.

2)

EY 49 artiklaa on tulkittava siten, että yhdenvertaisen kohtelun periaatetta ja siihen perustuvaa avoimuusvelvoitetta sovelletaan yhden toimijan toimiluvan myöntämis- ja jatkamismenettelyihin rahapelien alalla, jos kyseessä ei ole julkinen toimija, jonka johtoa valtio valvoo suoraan, tai yksityinen toimija, jonka toimintaa viranomaiset kykenevät valvomaan tiiviisti.

---

(1)  EUVL C 197, 2.8.2008.

---

31.7.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/5

---

Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 3.6.2010 (Hoge Raad der Nederlandenin (Alankomaat) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Ladbrokes Betting & Gaming Ltd ja Ladbrokes International Ltd. v. Stichting de Nationale Sporttotalisator

(Asia C-258/08) (1)

(EY 49 artikla - Rajoitukset palvelujen tarjoamisen vapauteen - Rahapelit - Rahapelitoiminnan harjoittaminen internetissä - Säännöstö, jossa lupa varataan yhdelle toimijalle - Kieltäytyminen toiminnan harjoittamista koskevan luvan myöntämisestä toimijalle, jolla on lupa muissa jäsenvaltioissa - Perustelut - Oikeasuhteisuus - Kansallisen säännöstön kunkin konkreettisen soveltamistoimenpiteen valvonta)

2010/C 209/06

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Hoge Raad der Nederlanden

Pääasian asianosaiset

Kantajat: Ladbrokes Betting & Gaming Ltd ja Ladbrokes International Ltd.

Vastaaja: Stichting de Nationale Sporttotalisator

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Hoge Raad der Nederlanden Den Haag — EY 49 artiklan tulkinta — Kansallinen säännöstö, jossa kielletään rahapelien järjestäminen ja vedonlyöntien kerääminen ilman lupaa ja jossa varataan mahdollinen lupa yhdelle ainoalla toimijalle sosiaalisen hyvinvoinnin ja kansanterveyden suojelemiseksi — Luvan epääminen (Internetissä toimivalta) toimijalta, jolla jo on lupa muissa jäsenvaltioissa, mukaan lukien jäsenvaltiossa, jossa sen kotipaikka on — Yleistä etua koskevat pakottavat syyt

Tuomiolauselma

1)

Pääasiassa kyseessä olevan kaltaisen kansallisen säännöstön, jolla pyritään hillitsemään rahapeliriippuvuutta sekä ehkäisemään vilpillisiä menettelyjä ja jolla todella edistetään näiden tavoitteiden saavuttamista, voidaan katsoa rajoittavan vedonlyöntitoimintaa johdonmukaisella ja järjestelmällisellä tavalla, vaikka yksinoikeudella myönnetyn luvan haltijalla tai haltijoilla on oikeus tehdä tarjonnastaan markkinoilla houkutteleva ottamalla käyttöön uusia rahapelejä ja turvautumalla mainontaan. Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on selvitettävä, voiko laiton pelitoiminta olla sellainen ongelma asianomaisessa jäsenvaltiossa, jonka sallitun ja säännellyn toiminnan laajentaminen voisi poistaa, ja varmistettava, että tämä laajentaminen ei ole sen suuruista, että se voi olla ristiriidassa kyseisen riippuvuuden hillitsemistä koskevan tavoitteen kanssa.

2)

EY 49 artiklan mukaisen jäsenvaltion rahapelialan säännöstön soveltamiseksi kansallisen tuomioistuimen velvollisuutena ei ole selvittää kussakin yksittäistapauksessa, onko täytäntöönpanotoimi, jolla pyritään varmistamaan tämän säännöstön noudattaminen, omiaan takaamaan säännöstöllä olevan tavoitteen toteutumisen ja onko se suhteellisuusperiaatteen mukainen sikäli kuin tämä toimi on välttämätön tekijä kyseisen säännöstön tehokkaan vaikutuksen varmistamiseksi eikä se sisällä lisärajoituksia samaan säännöstöön perustuviin rajoituksiin nähden. Se, toteutettiinko täytäntöönpanotoimi viranomaisten puututtua asiaan varmistaakseen kansallisen säännöstön noudattamisen vai yksityisen pyynnöstä siviilioikeudenkäynnissä tällä yksityisellä tämän säännöstön perusteella olevien oikeuksien suojaamiseksi, on merkityksetöntä sen oikeusriidan ratkaisemisen kannalta, joka on saatettu ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen käsiteltäväksi.

3)

EY 49 artiklaa on tulkittava siten, että se ei ole esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle jäsenvaltion säännöstölle, jonka mukaan rahapelien järjestämiseen ja rahapelitoiminnan edistämiseen sovelletaan yhden toimijan yksinoikeusjärjestelmää ja jossa kielletään kaikkia muita toimijoita toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneet toimijat mukaan lukien tarjoamasta internetissä ensimmäisen jäsenvaltion alueella kyseiseen järjestelmän soveltamisalaan kuuluvia palveluja.

---

(1)  EUVL C 223, 30.8.2008.

---

31.7.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/6

---

Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 3.6.2010 (Tribunal Supremon (Espanja) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Caja de Ahorros y Monte de Piedad de Madrid v. Asociación de Usuarios de Servicios Bancarios (Ausbanc)

(Asia C-484/08) (1)

(Direktiivi 93/13/ETY - Kuluttajasopimukset - Sopimuksen pääkohteen määrittelyä koskevat sopimusehdot - Niiden kohtuuttomuuteen kohdistuva tuomioistuinvalvonta - Soveltamisalan ulkopuolelle jääminen - Kansalliset tiukemmat säännökset kuluttajansuojan korkeamman tason varmistamiseksi)

2010/C 209/07

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunal Supremo

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Caja de Ahorros y Monte de Piedad de Madrid

Vastaaja: Asociación de Usuarios de Servicios Bancarios (Ausbanc)

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisukysymys — Tribunal Supremo — EY 2 artiklan, EY 3 artiklan 1 kohdan g alakohdan ja EY 4 artiklan 1 kohdan ja kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista 5.4.1993 annetun direktiivin 93/13/ETY (EYVL L 1995, s. 29) 8 artiklan tulkinta — Tiukemmat kansalliset säännökset korkeamman kuluttajansuojan tason turvaamiseksi — Sopimuksen pääkohdetta tai tavaroiden ja palvelujen hinta-laatusuhdetta koskevien ehtojen arviointi

Tuomiolauselma

1)

Kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista 5.4.1993 annetun neuvoston direktiivin 93/13/ETY 4 artiklan 2 kohtaa ja 8 artiklaa on tulkittava siten, etteivät ne ole esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle kansalliselle lainsäädännölle, jolla sallitaan sellaisten sopimusehtojen kohtuuttomuuden tuomioistuinvalvonta, jotka koskevat sopimuksen pääkohteen määrittelyä tai hinnan tai korvauksen asianmukaisuutta suhteessa vastineena toimitettaviin palveluihin ja tavaroihin, vaikka nämä sopimusehdot on laadittu selkeästi ja ymmärrettävästi.

2)

Direktiivin 93/13 4 artiklan 2 kohdan ja 8 artiklan sellainen tulkinta, jonka mukaan jäsenvaltiot voivat antaa kansallista lainsäädäntöä, jolla sallitaan sellaisten sopimusehtojen kohtuuttomuuden tuomioistuinvalvonta, jotka koskevat sopimuksen pääkohteen määrittelyä tai hinnan tai korvauksen asianmukaisuutta suhteessa vastineena toimitettaviin palveluihin ja tavaroihin, vaikka nämä sopimusehdot on laadittu selkeästi ja ymmärrettävästi, ei ole EY 2 artiklan, EY 3 artiklan 1 kohdan g alakohdan ja EY 4 artiklan 1 kohdan vastainen.

---

(1)  EUVL C 19, 24.1.2009.

---

31.7.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/6

---

Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 3.6.2010 — Euroopan komissio v. Espanjan kuningaskunta

(Asia C-487/08) (1)

(Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen - Pääomien vapaa liikkuvuus - EY 56 artikla ja ETA-sopimuksen 40 artikla - Erilainen kohtelu - Maassa asuville ja ulkomailla asuville yhtiöille jaettavat osingot)

2010/C 209/08

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: R. Lyal ja I. Martinez del Peral Cagigal)

Vastaaja: Espanjan kuningaskunta (asiamies: N. Díaz Abad)

Oikeudenkäynnin kohde

Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen — EY 56 artiklan ja ETA-sopimuksen 40 artiklan rikkominen — Ulkomaisille ja kotimaisille osakkeenomistajille jaettujen osinkojen erilainen kohtelu

Tuomiolauselma

1)

Espanjan kuningaskunta ei ole noudattanut EY 56 artiklan 1 kohtaan perustuvia velvoitteitaan, koska se on asettanut Espanjassa asuvien yhtiöiden jakamien osinkojen verovapautuksen edellytykseksi sen, että muussa jäsenvaltiossa asuvien osingonsaajayhtiöiden on omistettava osinkoa jakavien yhtiöiden pääomasta suurempi osuus kuin Espanjassa asuvien osingonsaajayhtiöiden.

2)	Kanne hylätään muilta osin.

3)	Euroopan komissio ja Espanjan kuningaskunta vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.

---

(1)  EUVL C 19, 24.1.2009.

---

31.7.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/7

---

Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 10.6.2010 — Euroopan komissio v. Italian tasavalta

(Asia C-491/08) (1)

(Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen - Direktiivi 92/43/ETY - Luontotyyppien suojelu - Luonnonvarainen eläimistö ja kasvisto - Yhteisön tärkeänä pitämä alue - Suojelujärjestelmä - Turistikeskus Is Arenas)

2010/C 209/09

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamies: D. Recchia)

Vastaaja: Italian tasavalta (asiamiehet: I. Bruni ja avvocato dello Stato G. Aiello)

Oikeudenkäynnin kohde

Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen — Luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta 21.5.1992 annetun neuvoston direktiivin 92/43/ETY (EYVL L 206, s. 7) rikkominen — Yhteisön tärkeinä pitämät alueet — Is Arenasin alue — Golfkentän rakentaminen

Tuomiolauselma

1)

Italian tasavalta ei ole noudattanut luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta 21.5.1992 annetun neuvoston direktiivin 92/43/ETY, ja erityisesti toisen väitteen osalta sen 6 artiklan 2 kohdan mukaisia velvoitteitaan, — koska se ei ole toteuttanut ennen 19.7.2006, jolloin Is Arenasin alue kirjattiin yhteisön tärkeinä pitämien alueiden luetteloon, direktiivillä tarkoitetun suojelutavoitteen kannalta asianmukaisia suojelutoimenpiteitä suojellakseen sitä merkittävää ekologista intressiä kansallisella tasolla, joka on yhteisön tärkeänä pitämäksi alueeksi ehdotetulla alueella, erityisesti koska se ei ole kieltänyt alueeseen koskemista, joka voi vakavasti vaikuttaa alueen ekologisiin ominaisuuksiin, — koska se ei ole 19.7.2006 jälkeen toteuttanut tarpeellisia toimenpiteitä niiden luontotyyppien heikentymisen estämiseksi, joita varten yhteisön tärkeänä pitämä alue on osoitettu, kun otetaan huomioon Is Arenasin turisti- ja kiinteistökeskushanke, jolla on vaikutuksia Is Arenasin alueeseen.

2)	Italian tasavalta velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 44, 21.2.2009.

---

31.7.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/7

---

Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 3.6.2010 (Oberster Gerichtshofin (Itävalta) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Internetportal und Marketing GmbH v. Richard Schlicht

(Asia C-569/08) (1)

(Internet - Aluetunnus.eu - Asetus (EY) N:o 874/2004 - Verkkotunnukset - Vaiheittainen rekisteröintimenettely - Erikoismerkit - Rekisteröinnillä keinottelu ja rekisteröinnin väärinkäyttö - Vilpillisen mielen käsite)

2010/C 209/10

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Oberster Gerichtshof

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Internetportal und Marketing GmbH

Vastaaja: Richard Schlicht

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Oberster Gerichtshof (Itävalta) —.eu-aluetunnuksen perustamista ja käyttöä koskevista yleisistä toimintasäännöistä ja rekisteröintiä koskevista periaatteista 28.4.2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 874/2004 (EUVL L 162, s. 40) 21 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdan, 2 kohdan ja 3 kohdan tulkinta — Rekisteröinnillä keinottelu ja rekisteröinnin väärinkäyttö — Oikeuden tai oikeutetun edun ja vilpillisen mielen käsitteet — Kansallisen tavaramerkin, joka on hankittu ainoastaan siksi, että verkkotunnuksen rekisteröintiä voidaan hakea vaiheittaisen rekisteröinnin ensimmäisessä osassa, haltija rekisteröi verkkotunnuksen — Verkkotunnus poikkeaa huomattavasti sen rekisteröinnin perustana olleesta tavaramerkistä erityismerkin & poistamisen vuoksi — Tavaramerkki &R&E&I&F&E&N&

Tuomiolauselma

1)

eu-aluetunnuksen perustamista ja käyttöä koskevista yleisistä toimintasäännöistä ja rekisteröintiä koskevista periaatteista 28.4.2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 874/2004 21 artiklan 3 kohtaa on tulkittava siten, että vilpillinen mieli voidaan osoittaa muillakin kuin tämän säännöksen a–e alakohdassa luetelluilla seikoilla.

2)

Kansallisen tuomioistuimen on otettava huomioon kaikki kullekin tapaukselle ominaiset merkitykselliset seikat ja erityisesti olosuhteet, joissa tavaramerkki on saatu rekisteröityä, sekä olosuhteet, joissa.eu-aluetunnuksen sisältävä verkkotunnus on rekisteröity, kun se arvioi, onko menettely tapahtunut asetuksen N:o 874/2004 21 artiklan 1 kohdan b alakohdassa, luettuna yhdessä saman artiklan 3 kohdan kanssa, tarkoitetussa vilpillisessä mielessä.

Olosuhteiden, joissa tavaramerkki on saatua rekisteröityä, osalta kansallisen tuomioistuimen on otettava huomioon erityisesti

—	aikomus olla käyttämättä tavaramerkkiä niillä markkinoilla, joita varten suojaa on haettu

—	tavaramerkin esittämistapa

—	se, että on rekisteröity huomattava määrä muita tavaramerkkejä, jotka vastaavat yleisnimiä, ja

—	se, että tavaramerkki on rekisteröity juuri ennen.eu-aluetunnuksen sisältävien verkkotunnusten vaiheittaisen rekisteröintimenettelyn alkamista.

Olosuhteiden, joissa.eu-aluetunnuksen sisältävä verkkotunnus on rekisteröity, osalta kansallisen tuomioistuimen on otettava huomioon erityisesti

—	asetuksen N:o 874/2004 11 artiklassa tarkoitettujen erikoismerkkien tai välimerkkien väärinkäyttö tähän artiklaan sisältyvien translitterointisääntöjen soveltamiseksi

—	rekisteröinti tässä asetuksessa säädetyn vaiheittaisen rekisteröintimenettelyn ensimmäisessä osassa pääasian olosuhteiden kaltaisissa olosuhteissa hankitun tavaramerkin perusteella ja

—	se, että on esitetty suuri määrä yleisnimiä vastaavia verkkotunnuksia koskevia rekisteröintihakemuksia.

---

(1)  EUVL C 69, 21.3.2009.

---

31.7.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/8

---

Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 3.6.2010 (Oberlandesgericht Nürnbergin (Saksa) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Coty Prestige Lancaster Group GmbH v. Simex Trading AG

(Asia C-127/09) (1)

(Tavaramerkit - Asetus (EY) N:o 40/94 - 13 artiklan 1 kohta - Direktiivi 89/104/ETY - 7 artiklan 1 kohta - Tavaramerkin haltijan oikeuden sammuminen - Markkinoille saatetun tavaran käsite - Tavaramerkin haltijan suostumus - Tavaramerkin haltijan valikoivaan jakeluverkostoon kuuluvan hyväksytyn jälleenmyyjäliikkeen käyttöön tarjoamat hajuveden kokeilupakkaukset)

2010/C 209/11

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Oberlandesgericht Nürnberg

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Coty Prestige Lancaster Group GmbH

Vastaaja: Simex Trading AG

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Oberlandesgericht Nürnberg — Yhteisön tavaramerkistä 20.12.1993 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 40/94 (EYVL L 11, s. 1) 13 artiklan 1 kohdan ja jäsenvaltioiden tavaramerkkilainsäädännön lähentämisestä 21.12.1988 annetun ensimmäisen neuvoston direktiivin 89/104/ETY (EVYL L 40, s. 1) 7 artiklan tulkinta — Tavaramerkkiin perustuvan oikeuden sammuminen — Käsitteen ”markkinoille saatettu tavara” tulkinta — Hajuveden kokeilupakkaus, jonka ulkopäällyksessä olevan merkinnän mukaan tavara on tarkoitettu mainontaan eikä myyntiin ja joka on asetettu sopimuspuolina olevien jälleenmyyjien käyttöön toistaiseksi ja ilman omistusoikeuden siirtymistä

Tuomiolauselma

Pääasian kaltaisissa olosuhteissa yhteisön tavaramerkistä 20.12.1993 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 40/94 13 artiklan 1 kohtaa ja jäsenvaltioiden tavaramerkkilainsäädännön lähentämisestä 21.12.1988 annetun ensimmäisen neuvoston direktiivin 89/104/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan talousalueesta 2.5.1992 tehdyllä sopimuksella, 7 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että tavaramerkkiin perustuvat oikeudet ovat sammuneet ainoastaan silloin, jos ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tehtäväksi kuuluvan arvioinnin perusteella voidaan katsoa kyseisen tavaramerkin haltijan antaneen nimenomaisesti tai hiljaisesti suostumuksensa niiden tavaroiden, joiden osalta tähän sammumiseen on vedottu, markkinoille saattamiseen yhteisössä tai Euroopan talousalueella.

Pääasian kaltaisissa olosuhteissa, joissa hajuveden kokeilupakkaukset on luovutettu omistusoikeutta siirtämättä ja kieltämällä myynti tavaramerkin haltijaan sopimuksen perusteella sidoksissa oleville jälleenmyyjille, jotta näiden mahdolliset asiakkaat voivat kokeilla pakkausten sisältöä, ja joissa tavaramerkin haltija voi milloin tahansa vaatia tämän tavaran takaisin ja joissa tavaran ulkoasu poikkeaa selvästi tavaramerkin haltijan kyseisten jälleenmyyjien käyttöön tavallisesti tarjoamien hajuvesipullojen ulkoasusta, sen perusteella, että mainitut kokeilupakkaukset ovat hajuvesipulloja, joissa on maininnat ”näyte” ja ”ei myytäväksi”, ei voida päätellä tavaramerkin haltijan antaneen hiljaisesti suostumuksensa niiden markkinoille saattamiseen silloin, kun tätä vastaan puhuvia seikkoja ei ole, minkä arvioiminen kuuluu ennakkoratkaisua pyytäneelle tuomioistuimelle.

---

(1)  EUVL C 141, 20.6.2009.

---

31.7.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/9

---

Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 10.6.2010 (Tribunale di Genovan (Italia) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Fallimento Traghetti del Mediterraneo SpA v. Presidenza del Consiglio dei Ministri

(Asia C-140/09) (1)

(Valtiontuet - Julkisen palvelun velvoitteita täyttävälle meriliikennettä harjoittavalle yritykselle maksetut tuet - Kansallinen laki, jossa säädetään mahdollisuudesta myöntää ennakoita ennen sopimuksen hyväksymistä)

2010/C 209/12

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunale di Genova

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Fallimento Traghetti del Mediterraneo SpA

Vastaaja: Presidenza del Consiglio dei Ministri

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Tribunale di Genova — Valtiontuki — Sellaisen kansallisen lain yhteensoveltuvuus EY 86–EY 88 artiklan kanssa, jossa säädetään, että julkisen palvelusopimuksen nojalla meriliikennettä harjoittaville yrityksille voidaan myöntää valtiontukea ilman, että tästä olisi tehty sopimus näiden yritysten ja viranomaisten välillä, ja ilman sellaisten täsmällisten perusteiden asettamista, joilla vältettäisiin vaikutukset kilpailuun

Tuomiolauselma

Unionin oikeutta on tulkittava siten, että tuet, jotka suoritetaan pääasialle ominaisissa olosuhteissa sellaisen kansallisen lainsäädännön nojalla, jossa säädetään ennakkojen suorittamisesta ennen sopimuksen hyväksymistä, ovat valtiontukia, jos kyseiset tuet ovat omiaan vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ja vääristävät tai uhkaavat vääristää kilpailua, minkä tarkistaminen on kansallisen tuomioistuimen asia.

---

(1)  EUVL C 153, 4.7.2009.

---

31.7.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/10

---

Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 3.6.2010 (Cour de cassationin (Belgia) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Belgian valtio v. Nathalie De Fruytier

(Asia C-237/09) (1)

(Kuudes arvonlisäverodirektiivi - 13 artiklan A kohdan 1 kohdan d alakohta - Tietyille yleishyödyllisille toiminnoille myönnettävät vapautukset - Ihmiselinten, -veren ja -maidon luovutukset - Ihmiselinten ja ihmisistä otettujen näytteiden itsenäisesti harjoitettu kuljetustoiminta sairaaloiden ja laboratorioiden hyväksi - Käsitteet ”tavaroiden luovutus” ja ”palvelujen suoritus” - Erotteluperusteet)

2010/C 209/13

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Cour de cassation

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Belgian valtio

Vastaaja: Nathalie De Fruytier

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Cour de cassation (Belgia) — Jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta — yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste 17.5.1977 annetun neuvoston kuudennen direktiivin 77/388/ETY (EYVL L 145, s. 1) 13 artiklan A kohdan 1 alakohdan d alakohdan tulkinta — Yleishyödyllisille toiminnoille myönnettävät vapautukset — Ihmiselinten, -veren ja -maidon luovutukset — Voidaanko luovutukseen rinnastaa sairaaloiden ja laboratorioiden hyväksi itsenäisesti harjoitettu ihmiselinten ja ihmisistä otettujen näytteiden kuljetus

Tuomiolauselma

Jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta — yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste — 17.5.1977 annetun kuudennen neuvoston direktiivin 77/388/ETY 13 artiklan A kohdan 1 alakohdan d alakohtaa, jossa arvonlisäverosta on vapautettu ”ihmiselinten, -veren ja -maidon luovutukset”, on tulkittava siten, että sitä ei sovelleta sairaaloiden ja laboratorioiden lukuun itsenäisesti harjoitettuun ihmiselinten ja ihmisistä otettujen näytteiden kuljetustoimintaan.

---

(1)  EUVL C 220, 12.9.2009.

---

31.7.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/10

---

Unionin tuomioistuimen tuomio (kahdeksas jaosto) 10.6.2010 — Euroopan komissio v. Tšekin tasavalta

(Asia C-378/09) (1)

(Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen - Direktiivi 85/337/ETY - 10 a artiklan ensimmäinen - kolmas kohta - Tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arviointi - Kansallinen säännöstö, jossa rajoitetaan muutoksenhakuoikeutta ympäristöä koskeviin päätöksiin - Säännöksen määräajassa tapahtuvan täytäntöönpanon laiminlyönti)

2010/C 209/14

Oikeudenkäyntikieli: Tšekki

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: M. Šimerdová ja J.-B. Laignelot)

Vastaaja: Tšekin tasavalta (asiamiehet: M. Smolek ja J. Jirkalová)

Oikeudenkäynnin kohde

Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen — Tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista 27.6.1985 annetun neuvoston direktiivin 85/337/ETY (EYVL L 175, s. 40), sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston direktiivillä 97/11/EY (EYVL L 73, s. 5) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2003/35/EY (EUVL L 156, s. 17), 10 a artiklan ensimmäisen, toisen ja kolmannen kohdan noudattamatta jättäminen — Kansallinen säännöstö, jossa rajoitetaan yleisön osallistumista ympäristöä koskeviin päätöksentekomenettelyihin

Tuomiolauselma

1)

Tšekin tasavalta ei ole noudattanut tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista 27.6.1985 annetun neuvoston direktiivin 85/337/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna 26.5.2003 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2003/35/EY, 10 a artiklan ensimmäisen, toisen ja kolmannen kohdan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole antanut säädetyssä määräajassa kyseisen direktiivin noudattamisen edellyttämiä lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä.

2)	Tšekin tasavalta velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 312, 19.12.2009.

---

31.7.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/11

---

Valitus, jonka Paul Inge Hansen on tehnyt 18.1.2010 yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen (kuudes jaosto) asiassa T-295/09, Paul Inge Hansen v. Euroopan yhteisöjen komissio, 17.11.2009 antamasta määräyksestä

(Asia C-26/10 P)

()

2010/C 209/15

Oikeudenkäyntikieli: ruotsi

Asianosaiset

Valittaja: Paul Inge Hansen (edustajat: asianajaja P. Löfqvist ja juris doktor C. von Quitzow)

Muu osapuoli: Euroopan komissio

Unionin tuomioistuin (seitsemäs jaosto) jätti valituksen tutkimatta 6.5.2010 antamallaan määräyksellä.

---

31.7.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/11

---

Kanne 13.4.2010 — Euroopan komissio v. Puolan tasavalta

(Asia C-185/10)

()

2010/C 209/16

Oikeudenkäyntikieli: puola

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: M. Simerdova ja K. Herrmann)

Vastaaja: Puolan tasavalta

Vaatimukset

—

On todettava, että Puolan tasavalta ei ole noudattanut ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä 6.11.2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/83/EY (1) 6 artiklan mukaisia velvoitteitaan, koska se on säätänyt ja pitänyt voimassa 6.9.2001 annetun lääkelain (ustawa Prawo farmaceutyczne) 4 §:n, sellaisena kuin se on muutettuna 30.3.2007 annetulla lailla (Dz. U. nro 75, järjestysnumero 492), siltä osin kuin tässä pykälässä sallitaan, että ulkomailta maahantuotuja lääkkeitä, joiden vaikuttavat aineet, annostus ja muoto ovat samat kuin lääkkeillä, joille on myönnetty Puolassa markkinoille saattamista koskeva lupa, voidaan saattaa Puolan tasavallassa markkinoille ilman siellä myönnettyä lupaa, kun ensiksi mainittujen lääkkeiden hinta on jäljempänä mainittujen lääkkeiden hintaan verrattuna kilpailukykyinen.

—	Puolan tasavalta on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Se, että Puolan tasavalta on säätänyt lääkelain (ustawa Prawo farmaceutyczne) 4 §:n 1 momentin ja 3 a momentin ja soveltaa niitä, mahdollistaa sen, että Puolassa voidaan saattaa markkinoille sellaisia lääkkeitä, joille toimivaltainen kansallinen viranomainen ei ole myöntänyt markkinoille saattamista koskevaa lupaa kyseisessä valtiossa, mikä on ristiriidassa direktiivin 2001/83 6 artiklan 1 kohdan kanssa.

Puolalainen säännös ei kuulu direktiivin 2001/83 5 artiklan 1 kohdan ja 126 a artiklan, joissa säädetään poikkeuksesta direktiivin 6 artiklan 1 kohdassa asetettuun yleiseen velvollisuuteen siitä, että lääkkeillä on oltava kansallinen lupa, soveltamisalaan.

Ensinnäkin lääkelain (ustawa Prawo farmaceutyczne) 4 §:n 3 a momentti, jonka mukaan ulkomaisten lääkkeiden maahantuonnin sallimisen edellytyksenä on niiden hintojen kilpailukykyisyys verrattuna jo markkinoille hyväksyttyjen lääkkeiden hintoihin, perustuu ainoastaan taloudelliseen arviointiperusteeseen. Tällainen arviointiperuste ei kuitenkaan voi oikeuttaa direktiivin 2001/83 6 artiklan 1 kohdasta poikkeamista. Lisäksi puolalainen säännös koskee lääkkeitä, joiden vaikuttavat aineet, annostus ja muoto ovat samat kuin lääkkeillä, jotka on jo hyväksytty markkinoille, joten ei ole mahdollista katsoa, että niitä ei ole saatavilla markkinoilla, joka on tilanne, johon direktiivin 5 artiklan 1 kohdan mukaisen kohdennetun maahantuonnin tarpeellisuus voisi perustua.

---

(1)  EYVL L 311, s. 67.

---

31.7.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/11

---

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Finanzgericht Düsseldorf (Saksa) on esittänyt 19.4.2010 — KMB Europe BV v. Hauptzollamt Duisburg

(Asia C-193/10)

()

2010/C 209/17

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Finanzgericht Düsseldorf

Pääasian asianosaiset

Kantaja: KMB Europe BV

Vastaaja: Hauptzollamt Duisburg

Ennakkoratkaisukysymys

Onko yhdistetyn nimikkeistön, sellaisena kuin se on tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (1) liitteessä I, sellaisena kuin liite on muutettuna 17.10.2006 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 1549/2006 (2), nimikettä 8521 tulkittava siten, että siihen ei voida luokitella jäljempänä kuvatun kaltaisia MP3/mediasoittimia sen vuoksi, että on otettava huomioon niiden pääasiallinen toiminto äänentoistolaitteena, tai sen vuoksi, että niiden kyky toistaa yksittäisiä kuvia ja filmejä on rajallinen näytön pienen koon, pienen resoluution ja pienen kuvataajuuden vuoksi?

---

(1)  EYVL L 256, s. 1

(2)  Tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteen I muuttamisesta 17.10.2006 annettu komission asetus (EY) N:o 1549/2006 (EYVL L 301, s. 1)

---

31.7.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/12

---

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Finanzgericht Hamburg (Saksa) on esittänyt 26.4.2010 — Ze Fu Fleischhandel GmbH v. Hauptzollamt Hamburg-Jonas

(Asia C-201/10)

()

2010/C 209/18

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Finanzgericht Hamburg

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Ze Fu Fleischhandel GmbH

Vastaaja: Hauptzollamt Hamburg-Jonas

Ennakkoratkaisukysymykset

1)	Onko BGB:n 195 §:ssä, sellaisena kuin se oli voimassa vuoden 2001 loppuun saakka, vahvistetun vanhentumissäännöksen analoginen soveltaminen perusteettomasti myönnetyn vientituen johdosta esitettyyn palautusvaatimukseen ristiriidassa yhteisön oikeuden oikeusvarmuuden periaatteen kanssa?

2)	Onko BGB:n 195 §:ssä vahvistetun 30 vuoden vanhentumisajan soveltaminen perusteettomasti myönnetyn vientituen takaisinperinnän yhteydessä ristiriidassa yhteisön oikeuden suhteellisuusperiaatteen kanssa?

3)

Jos toiseen kysymykseen on vastattava myöntävästi, onko sellaisen asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 (1) 3 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun pitemmän kansallisen vanhentumisajan soveltaminen, joka on vahvistettu tuomioistuinkäytännössä tapauskohtaisesti poikkeuksellisen toimivallan perusteella, ristiriidassa yhteisön oikeuden oikeusvarmuuden periaatteen kanssa?

---

(1)  EYVL L 312, s. 1

---

31.7.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/12

---

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Finanzgericht Hamburg (Saksa) on esittänyt 26.4.2010 — Vion Trading GmbH v. Hauptzollamt Hamburg-Jonas

(Asia C-202/10)

()

2010/C 209/19

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Finanzgericht Hamburg

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Vion Trading GmbH

Vastaaja: Hauptzollamt Hamburg-Jonas

Ennakkoratkaisukysymykset

1)	Onko BGB:n 195 §:ssä, sellaisena kuin se oli voimassa vuoden 2001 loppuun saakka, vahvistetun vanhentumissäännöksen analoginen soveltaminen perusteettomasti myönnetyn vientituen johdosta esitettyyn palautusvaatimukseen ristiriidassa yhteisön oikeuden oikeusvarmuuden periaatteen kanssa?

2)	Onko BGB:n 195 §:ssä vahvistetun 30 vuoden vanhentumisajan soveltaminen perusteettomasti myönnetyn vientituen takaisinperinnän yhteydessä ristiriidassa yhteisön oikeuden suhteellisuusperiaatteen kanssa?

3)

Jos toiseen kysymykseen on vastattava myöntävästi, onko sellaisen asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 (1) 3 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun pitemmän kansallisen vanhentumisajan soveltaminen, joka on vahvistettu tuomioistuinkäytännössä tapauskohtaisesti poikkeuksellisen toimivallan perusteella, ristiriidassa yhteisön oikeuden oikeusvarmuuden periaatteen kanssa?

---

(1)  EYVL L 312, s. 1

---

31.7.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/13

---

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Wojewódzki Sąd Administracyjny w Gliwicach (Puolan tasavalta) on esittänyt 3.5.2010 — Logstor ROR Polska Sp. z o.o. v. Dyrektorowi Izby Skarbowej w Katowicach

(Asia C-212/10)

()

2010/C 209/20

Oikeudenkäyntikieli: puola

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Wojewódzki Sąd Administracyjny w Gliwicach

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Logstor ROR Polska Sp. z o.o.

Vastaaja: Dyrektor Izby Skarbowej w Katowicach

Ennakkoratkaisukysymys

Annetaanko pääoman hankinnasta suoritettavista välillisistä veroista 17.7.1969 annetun neuvoston direktiivin 69/335/ETY (1) 4 artiklan 2 kohdassa, sellaisena kuin kyseinen direktiivi on 17.6.1985 muutettuna 10.6.1985 annetun direktiivin 85/303/ETY (2) 1 artiklan 1 kohdalla, jäsenvaltioille oikeus ottaa 1.1.2007 uudelleen käyttöön pääomanhankintavero, jota kannetaan pääomayhtiön lainanotosta, jos velkojalla on oikeus osuuteen yhtiön voitosta, mikäli jäsenvaltio oli ennen liittymispäivää 1.5.2004 luopunut tämän veron kantamisesta?

---

(1)  EYVL L 249, s. 25.

(2)  Pääoman hankinnasta suoritettavista välillisistä veroista annetun direktiivin 69/335/ETY muuttamisesta annettu neuvoston direktiivi, EYVL L 156, s. 23.

---

31.7.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/13

---

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka First-tier Tribunal (Tax Chamber) (Yhdistynyt kuningaskunta) on esittänyt 4.5.2010 — Pacific World Limited ja FDD International Limited v. Commissioners for Her Majesty’s Revenue and Customs

(Asia C-215/10)

()

2010/C 209/21

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

First-tier Tribunal (Tax Chamber)

Pääasian asianosaiset

Kantajat: Pacific World Limited ja FDD International Limited

Vastaaja: Commissioners for Her Majesty’s Revenue and Customs

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko tiettyjen tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön 28.11.2007 annettu komission asetus (EY) N:o 1417/2007 (1) pätevä siltä osin kuin siinä luokitellaan yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 3926 90 97 tekokynnet ja siten tekokynsisarjat, jotka on kuvailtu kyseisen asetuksen liitteessä I?

2)

Jos vastaus ensimmäiseen kysymykseen on kieltävä, onko yhdistettyä nimikkeistöä tulkittava siten, että siinä edellytetään, että kysymyksessä olevat tekokynsisarjat luokitellaan nimikkeen ”Kauneudenhoito- ja meikkivalmisteet sekä ihonhoitovalmisteet (muut kuin lääkkeet), myös aurinkosuoja- ja rusketusvalmisteet; manikyyri- ja pedikyyrivalmisteet” tuotteina alanimikkeeseen 3304 30 00”manikyyri- ja pedikyyrivalmisteet” vai että ne luokitellaan nimikkeen ”Muut leikkaamisvälineet (esim. tukan- ja karvanleikkuuvälineet, teurastajien ja talouskäyttöön tarkoitetut liha- ja muut veitset ja hakkurit sekä paperiveitset); manikyyri- ja pedikyyrivälinesarjat ja -välineet (myös kynsiviilat)” tuotteina alanimikkeeseen 8214 20 00”manikyyri- ja pedikyyrivälinesarjat ja -välineet (myös kynsiviilat)”?

---

(1)  EUVL L 316, s. 4

---

31.7.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/14

---

Kanne 6.5.2010 — Euroopan komissio v. Portugalin tasavalta

(Asia C-220/10)

()

2010/C 209/22

Oikeudenkäyntikieli: portugali

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: P. Guerra e Andrade ja S. Pardo Quintillán)

Vastaaja: Portugalin tasavalta

Vaatimukset

On todettava, että Portugalin tasavalta

—

ei ole noudattanut direktiivin 91/271/ETY (1) mukaisia velvoitteitaan, kun se on luokitellut haavoittumiselle vähemmän alttiiksi alueiksi kaikki Porto Santon saaren rannikkovedet soveltamatta direktiivin 91/271/ETY liitteessä II, luettuna yhdessä direktiivin 6 artiklan 1 kohdan kanssa, säädettyjä arviointiperusteita ja erityisesti osoittamatta monipuolisin tutkimuksin, ettei jätevesistä aiheudu ympäristöhaittoja;

—

ei ole noudattanut direktiivin 91/271/ETY 6 artiklan 2 kohdan mukaisia velvoitteitaan, kun se on käsitellyt direktiivin 4 artiklassa säädettyä käsittelyä tehottomammin yli 10 000 asukkaan taajamista, kuten Funchalista ja Câmara de Lobosista peräisin olevia yhdyskuntajätevesiä, jotka on päästetty Madeiran saaren rannikkovesiin osoittamatta monipuolisin tutkimuksin, ettei jätevesistä aiheudu ympäristöhaittoja;

—

ei ole noudattanut direktiivin 91/271/ETY 3 ja 5 artiklan mukaisia velvoitteitaan, kun se ei ole Albufeiran/Armação de Peran taajaman osalta taannut direktiivin 3 artiklan mukaisia yhdyskuntajätevesien viemäriverkkoja eikä 4 artiklassa säädettyä tehokkaampaa käsittelyä direktiivin 5 artiklan mukaisesti,

—	ei ole noudattanut direktiivin 91/271/ETY 5 artiklan mukaisia velvoitteitaan, kun se ei ole Bejan taajaman osalta taannut direktiivin 4 artiklassa säädettyä tehokkaampaa käsittelyä direktiivin 5 artiklan mukaisesti,

—	ei ole noudattanut direktiivin 91/271/ETY 5 artiklan mukaisia velvoitteitaan, kun se ei ole Chavesin taajaman osalta taannut direktiivin 4 artiklassa säädettyä tehokkaampaa käsittelyä direktiivin 5 artiklan mukaisesti,

—

ei ole noudattanut direktiivin 91/271/ETY 3 ja 5 artiklan mukaisia velvoitteitaan, kun se ei ole Tejo-joen rannalla sijaitsevan viiden taajaman, eli Barreiro/Moitan, Fernão Ferron, Montijon, Quinta do Conden ja Seixalin osalta taannut direktiivin 3 artiklan mukaisia yhdyskuntajätevesien viemäriverkkoja eikä kuuden taajaman, jotka päästävät jätevedet Tejo-joen vasemmalle rannalle, eli Barreiro/Moitan, Corroios/Quinta da Bomban, Fernão Ferron, Montijon, Quinta do Conden ja Seixalin osalta taannut 4 artiklassa säädettyä tehokkaampaa käsittelyä direktiivin 5 artiklan mukaisesti,

—	ei ole noudattanut direktiivin 91/271/ETY 5 artiklan mukaisia velvoitteitaan, kun se ei ole Elvasin taajaman osalta taannut direktiivin 4 artiklassa säädettyä tehokkaampaa käsittelyä direktiivin 5 artiklan mukaisesti,

—	ei ole noudattanut direktiivin 91/271/ETY 5 artiklan mukaisia velvoitteitaan, kun se ei ole Taviran taajaman osalta taannut direktiivin 4 artiklassa säädettyä tehokkaampaa käsittelyä direktiivin 5 artiklan mukaisesti,

—	ei ole noudattanut direktiivin 91/271/ETY 3 ja 5 artiklan mukaisia velvoitteitaan, kun se ei ole Viseun taajaman osalta taannut direktiivin 3 artiklan mukaisia yhdyskuntajätevesien viemäriverkkoja eikä 4 artiklassa säädettyä tehokkaampaa käsittelyä direktiivin 5 artiklan mukaisesti,

Portugalin tasavalta on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Useat taajamat eivät vieläkään täytä direktiivin vaatimuksia: 7 taajamaa ei täytä direktiivin 3 artiklan vaatimuksia ja 12 ei täytä direktiivin 5 artiklan vaatimuksia.

Jotkut kyseessä olevista taajamista eivät käsittele jätevesiä millään tavalla.

Kun kyse on yhdyskuntajätevesien päästöistä haavoittumiselle alttiilla alueilla, direktiivissä edellytetään jätevesien tehokkaampaa käsittelyä kuin muilla alueilla.

Liitteessä II olevan B osan mukaan merivesialue voidaan luokitella haavoittumiselle vähemmän alttiiksi alueeksi, jos jätevesipäästöistä ei aiheudu ympäristöhaittoja tämän alueen morfologian, hydrologian tai hydraulisten olosuhteiden vuoksi.

Direktiivin 6 artiklan 2 kohdassa säädetään, millä edellytyksillä haavoittumiselle vähemmän alttiille alueille päästettäviä yhdyskuntajätevesiä voidaan käsitellä vähemmän tehokkaasti. Tässä säännöksessä säädetään nimittäin, että yhdyskuntajätevesiä, jotka johdetaan taajamista, joiden asukasvastineluku on 10000-150000, rannikkovesiin, voidaan käsitellä vähemmän tehokkaasti edellyttäen, että monipuolisin tutkimuksin osoitetaan, ettei jätevesistä aiheudu ympäristöhaittoja, ja että komissiolle toimitetaan tarvittavat tiedot edellä tarkoitetuista tutkimuksista.

---

(1)  Yhdyskuntajätevesien käsittelystä 21.5.1991 annettu neuvoston direktiivi 91/271/ETY (EYVL L 135, s. 40).

---

31.7.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/15

---

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Amtsgericht Köln (Saksa) on esittänyt 10.5.2010 — Hannelore Adams v. Germanwings GmbH

(Asia C-226/10)

()

2010/C 209/23

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Amtsgericht Köln

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Hannelore Adams

Vastaaja: Germanwings GmbH

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko matkustajille heidän lennolle pääsynsä epäämisen sekä lentojen peruuttamisen tai pitkäaikaisen viivästymisen johdosta annettavaa korvausta ja apua koskevista yhteisistä säännöistä sekä asetuksen (ETY) N:o 295/91 kumoamisesta 11.2.2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) No 261/2004 (1) 4 artiklan 3 kohtaa sovellettava, kun lentomatkustaja, jolla on vahvistettu varaus edestakaiselle lennolle, ei saavu paluulennon lähtöselvitykseen seuraavista syistä:

—	lennosta vastaava lentoliikenteen harjoittaja on evännyt lentomatkustajalta, joka oli oikea-aikaisesti saapuvilla menolennon lähtöselvityksessä, pääsyn menolennolle vastoin hänen tahtoaan ja ilmoittanut epäävänsä häneltä myös pääsyn paluulennolle

—	lennolle pääsyn epääminen johtuu siitä, että lennosta vastaava lentoliikenteen harjoittaja olettaa virheellisesti, että tilitapahtuman palauttamisen vuoksi sillä oli oikeus toimituskulusaatavaan, jota lentomatkustaja ei vielä ollut suorittanut.

---

(1)  EUVL L 46, s. 1.

---

31.7.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/16

---

Kanne 7.5.2010 — Euroopan komissio v. Viron tasavalta

(Asia C-227/10)

()

2010/C 209/24

Oikeudenkäyntikieli: viro

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: P. Olivier ja J.-B. Laignelot sekä asianajaja A. Salumets)

Vastaaja: Viron tasavalta

Vaatimukset

—

on todettava, ettei Viron tasavalta ole noudattanut tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista 27.6.2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/42/EY (1) mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole saattanut edellytetyllä tavalla voimaan kansallisessa oikeusjärjestyksessä kyseisen direktiivin 2 artiklan a alakohdan ja 6 artiklan 1 ja 3 kohdan noudattamisen edellyttämiä säännöksiä

—	Viron tasavalta on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Direktiivin 2 artiklan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan puutteellinen täytäntöönpano

Komissio katsoo, että vaikka ympäristövaikutusten arvioinnista ja ympäristöhallinnosta annetun lain (keskkonnamõju hindamise ja keskkonnajuhtimise seadus, jäljempänä KeHJS) 31 §:ssä oleva määritelmä on laajempi kuin direktiivin 2 artiklan a alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa oleva määritelmä, se on kuitenkin suppeampi kuin saman alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan määritelmä, koska se ei sisällä sellaisia suunnitelmia ja ohjelmia (joilla voi olla ympäristövaikutuksia), jotka viranomainen on toteuttanut mutta joita ei ole pantu täytäntöön oikeusnormilla. Viron lainsäädännön nojalla on näin ollen mahdollista, että laeissa, asetuksissa ja hallinnollisissa määräyksissä edellytetyt (vaikka Viron lainsäädäntö ei sisällä tätä edellytystä) suunnitelmat ja ohjelmat eivät kuulu ympäristövaikutusten arvioinnin piiriin.

Direktiivin 6 artiklan 1 kohdan täytäntöönpanoon liittyvät puutteet

Komissio katsoo, ettei KeHJS:n 37 §:n 2 momentin 3 kohdassa säädetty velvollisuus julkaista joko suunnitelma- tai ohjelmaluonnos tai ainoastaan sellaista koskeva aiesuunnitelma ei ole yhteensopiva direktiivin kanssa. Komissio katsoo, että strategisten suunnitteluasiakirjojen aiesuunnitelmat ovat liian yleisluonteisia eikä niiden avulla ole mahdollista tunnistaa ja arvioida vaikutuksia ympäristölle ja ihmisten terveydelle.

Direktiivin 6 artiklan 3 kohdan puutteellinen täytäntöönpano

Direktiivin 6 artiklan 3 kohdassa säädetään selvästi velvollisuudesta nimetä ne viranomaiset, joita suunnitelmien ja ohjelmien toteuttamisesta aiheutuvat ympäristövaikutukset todennäköisesti koskevat. Kyseiseen säännökseen viitataan myös direktiivin 3 artiklan 6 kohdassa, 5 artiklan 4 kohdassa ja 6 artiklan 1 ja 2 kohdassa. KeHJS:n 36 §:n 3 momentissa ja 35 §:n 4 momentissa luetellaan molemmissa samat viranomaiset, joita on kuultava (sosiaaliministeriö, kulttuuriministeriö, ympäristöministeriö, ympäristökeskus tai kunnallisviranomainen), mutta Viron lainsäädännössä ei edellytetä yhdenkään toisen viranomaisen kuulemista. Tämä puolestaan merkitsee sitä, ettei ole olemassa yleistä velvollisuutta kuulla kaikkia sellaisia viranomaisia, joita suunnitelmien ja ohjelmien toteuttamisesta aiheutuvat ympäristövaikutukset todennäköisesti koskevat sen vuoksi, että ne vastaavat erityisesti ympäristöasioista. KeHJS:n mainittujen pykälien perusteella ei myöskään ole selvää, mitä viranomaisia olisi niissä lueteltujen viranomaisten lisäksi kuultava. Komission mukaan Viron laki ei ole selvä ja direktiivin 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuihin viranomaisiin liittyvä valinnanvapaus on liian suuri. On mahdollista, että on myös muita viranomaisia, joita suunnitelmien ja ohjelmien toteuttamisesta aiheutuvat ympäristövaikutukset todennäköisesti koskevat. Vaikka Viron lainsäädännössä säädetään siitä, että tarvittaessa on mahdollista kuulla muitakin viranomaisia, on mahdollista, ettei niitä kuulla siinäkään tapauksessa, että suunnitelmien ja ohjelmien toteuttamisesta aiheutuvat ympäristövaikutukset todennäköisesti koskevat niitä, koska kuuleminen ei tällaisessa tapauksessa ole pakollista.

---

(1)  EYVL L 197, 21.7.2001, s. 30.

---

31.7.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/16

---

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka High Court of Justice (Chancery Division) (Yhdistynyt kuningaskunta) on esittänyt 10.5.2010 — Union of European Football Associations (UEFA) ja British Sky Broadcasting Ltd v. Euroview Sport Ltd

(Asia C-228/10)

()

2010/C 209/25

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

High Court of Justice (Chancery Division)

Pääasian asianosaiset

Kantajat: Union of European Football Associations (UEFA) ja British Sky Broadcasting Ltd

Vastaaja: Euroview Sport Ltd

Ennakkoratkaisukysymykset

1)   Laiton laite

a)

Silloin kun ehdollisen pääsyn mahdollistava laite on palvelun tarjoajan valmistama tai valmistettu sen suostumuksella ja myyty rajoitetulla luvalla käyttää laitetta suojattuun palveluun pääsemiseksi vain tietyissä olosuhteissa, tuleeko laitteesta ”laiton laite” direktiivin 98/84/EY (1) 2 artiklan e alakohdassa tarkoitetulla tavalla, jos se on myönnetty sitä varten, että pääsy suojattuun palveluun mahdollistuu sellaisessa paikassa, sellaisella tavalla tai sellaisen henkilön toimesta, jota palvelun tarjoajan antama lupa ei kata?

b)	Mitä tarkoitetaan direktiivin 2 artiklan e alakohdan ilmaisulla ”suunniteltu tai mukautettu”?

2)   Kanteen nostamisen peruste

Kun ensimmäinen palvelun tarjoaja välittää ohjelmaa koodatussa muodossa toiselle palvelun tarjoajalle, joka esittää sen ehdollisen pääsyn perusteella, mitä seikkoja on otettava huomioon, kun arvioidaan, onko toiminta vaikuttanut ensimmäisen suojatun palvelun tarjoajan etuihin direktiivin 98/84/EY 5 artiklassa tarkoitetulla tavalla?

Erityisesti tiedustellaan seuraavaa:

Silloin kun ensimmäinen yritys lähettää ohjelmasisältöä (käsittäen kuvan, taustaäänen ja englanninkielisen selostuksen) koodatussa muodossa toiselle yritykselle, joka puolestaan esittää ohjelmasisällön (johon se on lisännyt logonsa ja mahdollisesti lisäselostusäänen) julkisesti:

a)	Onko ensimmäisen yrityksen suorittama lähetys direktiivin 98/84/EY 2 artiklan a alakohdan ja direktiivin 89/552/ETY (2) 1 artiklan a alakohdan mukainen ”televisiolähetyksenä” suojattu palvelu?

b)	Onko ensimmäisen yrityksen välttämättä oltava televisiolähetystoiminnan harjoittaja direktiivin 89/552/ETY 1 artiklan b alakohdan merkityksessä, jotta sen voidaan katsoa tarjoavan direktiivin 98/84/EY 2 artiklan a alakohdassa tarkoitettua televisiolähetyksenä suojattua palvelua?

c)

Onko direktiivin 98/84/EY 5 artiklaa tulkittava niin, että ensimmäisellä yrityksellä on sen mukaan kanneoikeus liittyen sellaisiin laittomiin laitteisiin, jotka mahdollistavat pääsyn toisen yrityksen lähettämään ohjelmaan, joko i) siksi, että näiden laitteiden on katsottava mahdollistavan pääsyn lähetyssignaalin kautta ensimmäisen yrityksen omaan palveluun tai ii) siksi, että ensimmäinen yritys on suojatun palvelun tarjoaja, jonka etuihin sääntöjen vastainen toiminta vaikuttaa (koska nämä laitteet mahdollistavat luvattoman pääsyn toisen yrityksen tarjoamaan suojattuun palveluun)?

d)	Vaikuttaako kysymykseen c annettavaan vastaukseen se, käyttävätkö ensimmäinen ja toinen palvelun tarjoaja erilaisia koodinpurkujärjestelmiä ja ehdollisen pääsyn mahdollistavia laitteita?

3)   Direktiivin 2001/29/EY (3) 6 artikla — Tekniset toimenpiteet

Tilanteessa, jossa

i)	tekijänoikeudella suojattuja teoksia kuuluu satelliittilähetykseen,

ii)	lähetys siirretään koodatussa muodossa

iii)	ainoastaan satelliittilähetystoiminnan harjoittajan asiakkaiden käyttöön ja

iv)

asiakkaille toimitetaan dekooderikortti, joka mahdollistaa sen, että ne voivat seurata lähetystä: a) Onko koodaus direktiivin 2001/29/EY 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu ”tekninen toimenpide”? Jos näin on, onko se myös direktiivin 2001/29/EY 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla ”tehokas”? b) Tarkoittaako dekooderikortin, jonka satelliittilähetyksen valmistava organisaatio on toimittanut asiakkaalle ensimmäisessä jäsenvaltiossa tehdyn tilaussopimuksen mukaisesti, käyttäminen sen mahdollistamiseksi, että lähetystä ja lähetykseen kuuluvia tekijänoikeudella suojattuja teoksia voidaan seurata toisessa jäsenvaltiossa, tällaisten teknisten toimenpiteiden ”kiertämistä” olosuhteissa, joissa lähetystoimintaa harjoittava organisaatio ei anna lupaa tällaiseen dekooderikortin käyttöön? c) Onko palvelun tarjoajan, joka tuo dekooderikortteja toiseen jäsenvaltioon ja mainostaa niitä niiden myyntiä ja käyttöä edistääkseen, katsottava tuovan tai mainostavan laitteita tai tarjoavan palveluita, joita i) markkinoidaan, mainostetaan tai pidetään kaupan tehokkaiden teknisten toimenpiteiden kiertämiseksi direktiivin 6 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetulla tavalla, ii) joiden tarkoituksella tai käytöllä on tällaisen kiertämisen lisäksi vain vähäistä muuta kaupallista merkitystä direktiivin 6 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla tai iii) jotka on pääasiallisesti suunniteltu, tuotettu, mukautettu tai toteutettu siten, että niiden tarkoituksena on mahdollistaa tällainen kiertäminen tai helpottaa sitä direktiivin 6 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetulla tavalla? d) Jääkö edellä mainittu tilanne direktiivin 2001/29/EY 6 artiklan soveltamisalan ulkopuolelle siitä syystä, että se kuuluu täsmällisemmin direktiivin 98/84/EY soveltamisalaan?

4)   Kappaleen valmistamista koskeva oikeus

Silloin kun elokuvasta, lähetyksestä, kirjallisesta teoksesta, musiikkiteoksesta tai ääninauhoituksesta (tässä tapauksessa digitaalisista videokuvista ja ääniraidoista) luodaan peräkkäisiä katkelmia (i) dekooderin muistissa tai (ii) elokuvan, lähetyksen ja kirjallisen teoksen tapauksessa televisioruudulla ja koko teoksesta valmistetaan kappale, jos peräkkäisiä katkelmia ajatellaan kokonaisuutena, mutta vain rajoitettu osa katkelmista on olemassa kullakin hetkellä:

a)

Onko kysymys siitä, onko näistä teoksista tai niiden osista valmistettu kappale, ratkaistava kansallisen tekijänoikeuslainsäädännön sääntöjen vastaista tekijänoikeudella suojatusta teoksesta kappaleen valmistamista koskevan säännön perusteella vai onko siihen sovellettava direktiivin 2001/29/EY 2 artiklaa?

b)

Jos direktiivin 2001/29/EY 2 artiklaa on sovellettava, onko kansallisen tuomioistuimen arvioitava jokaisen teoksen kaikkia osia kokonaisuutena vai vain rajallisena joukkona katkelmia, jotka ovat olemassa tietyllä hetkellä? Jos jälkimmäinen kanta on oikea, miten kansallisen tuomioistuimen on arvioitava sitä, onko teoksen olennaisesta osasta valmistettu kappale tässä artiklassa tarkoitetulla tavalla?

c)	Ulottuuko direktiivin 2001/29/EY 2 artiklan kappaleen valmistamista koskeva oikeus väliaikaisten kuvien luomiseen televisioruudulla?

5)   Itsenäinen taloudellinen merkitys

a)

Onko satelliittitelevision dekooderilaitteessa tai siihen liitetyllä televisioruudulla luodun teoksen väliaikaisilla kopioilla, joiden ainoana tarkoituksena on mahdollistaa teoksen käyttö, jota muuten ei ole lailla rajoitettu, katsottava olevan ”itsenäistä taloudellista merkitystä” direktiivin 2001/29/EY 5 artiklan 1 kohdan merkityksessä siitä syystä, että tällaiset kopiot tarjoavat ainoan perustan sille, että oikeuksienhaltija voi saada korvauksen oikeuksiensa käytöstä?

b)

Vaikuttaako kysymykseen 5 (a) annettavaan vastaukseen se, (i) onko väliaikaisilla kopioilla itsenäistä arvoa, tai se, (ii) käsittävätkö väliaikaiset kopiot pienen osan teoskokoelmasta ja/tai muuta aineistoa, jota muuten voidaan käyttää tekijänoikeutta loukkaamatta, tai se, (iii) onko oikeuksienhaltijan yksinoikeutettu lisenssinsaaja toisessa jäsenvaltiossa jo saanut korvauksen teoksen käytöstä tässä jäsenvaltiossa?

6)   Langallinen tai langaton yleisölle välittäminen

a)

Onko silloin kyseessä direktiivin 2001/29/EY 3 artiklassa tarkoitettu tekijänoikeudella suojatun teoksen langallinen tai langaton välittäminen yleisölle, kun satelliittilähetys vastaanotetaan kaupallisessa käytössä olevissa tiloissa, esimerkiksi baarissa, ja välitetään tai näytetään näissä tiloissa yhdeltä televisioruudulta ja kaiuttimista läsnä olevalle yleisölle?

b)

Vaikuttaako kysymykseen 6 (a) annettavaan vastaukseen, se että: i) läsnä oleva yleisö on uutta yleisöä, jota lähetystoiminnan harjoittaja ei ole ottanut lukuun (tässä tapauksessa koska yhdessä jäsenvaltiossa käytettävää kotimaista dekooderikorttia on käytetty kaupalliseen esittämiseen yleisölle toisessa jäsenvaltiossa) ii) yleisöön kuuluvat henkilöt eivät ole kansallisen lain mukaan maksavaa yleisöä?

c)	Jos mihin tahansa (b) alakohdan kysymyksistä vastataan myöntävästi, mitä seikkoja on otettava huomioon, kun ratkaistaan sitä, onko kyse teoksen välittämisestä sellaisesta paikasta, jossa yleisö ei ole läsnä?

7)   Tallennusoikeus

Silloin kun lähetyksestä (tässä tapauksessa digitaalisista videokuvista ja ääniraidoista) luodaan peräkkäisiä katkelmia (i) dekooderin muistissa tai (ii) televisioruudulla ja lähetyksen suuresta osasta valmistetaan kappale, jos peräkkäisiä katkelmia ajatellaan kokonaisuutena, mutta vain rajoitettu osa katkelmista on olemassa kullakin hetkellä:

a)

Onko kysymys siitä, ovatko nämä peräkkäiset katkelmat lähetyksen tallentamista, ratkaistava kansallisen tekijänoikeuslainsäädännön sääntöjen vastaista tekijänoikeudella suojatusta teoksesta kappaleen valmistamista koskevan säännön perusteella vai onko siihen sovellettava direktiivin 2006/115 (4) 7 artiklaa?

b)

Jos direktiivin 2006/115 7 artiklaa on sovellettava, voidaanko tällaisia väliaikaisia kopioita pitää lainkaan ”tallennuksena”, ja jos näin on, onko kansallisen tuomioistuimen arvioitava jokaisen teoksen kaikkia osia kokonaisuutena vai vain rajallisena joukkona katkelmia, jotka ovat olemassa tietyllä hetkellä? Jos jälkimmäinen kanta on oikea, miten kansallisen tuomioistuimen on arvioitava sitä, onko lähetyksen tallennus tehty tässä artiklassa tarkoitetulla tavalla?

c)	Ulottuuko direktiivin 2006/115 7 artiklan tallennusoikeus väliaikaisten kuvien luomiseen televisioruudulla?

8)   Puolustautuminen direktiiviin 93/83 (5) vedoten

Onko direktiivin 93/83/ETY tai SEUT 34, SEUT 36 tai SEUT 56 artiklan kanssa sopusoinnussa se, että kansallisen tekijänoikeuslainsäädännön mukaan silloin, kun satelliittilähetykseen kuuluvien teosten väliaikaiset kopiot tai itse lähetyksen kopiot on luotu dekooderilaitteessa tai televisioruudulla, kyseessä on lähetyksen vastaanottomaan lainsäädännön mukaan tekijänoikeuden loukkaaminen?

Vaikuttaako asiaan se, että lähetyksen koodaus on purettu satelliittidekooderikortilla, jonka toisessa jäsenvaltiossa toimiva satelliittilähetysten tarjoaja on myöntänyt sillä ehdolla, että satelliittidekooderikorttia on lupa käyttää vain tuossa toisessa jäsenvaltiossa?

9)   Se seikka, onko UEFA direktiivissä 93/83 tarkoitettu lähetystoiminnan harjoittaja

Kun organisaatio (jäljempänä ensimmäinen organisaatio) joko lähettää tai on lähettänyt omissa nimissään signaaleja, jotka siirtävät kuva- ja äänisyöttöä suorasta urheilutapahtumasta koodattuna satelliittipohjaisena multilateraalisena syöttönä eri valtioissa toimiville auktorisoiduille lähetystoiminnan harjoittajille, ja nämä lähetystoiminnan harjoittajat tämän jälkeen lähettävät (joko maanpäällisen verkon televisiosignaalin välityksellä tai satelliitin välityksellä) sellaisia ohjelmia suorasta urheilutapahtumasta, joihin sisältyy kyseinen kuva- ja äänisyöttö mutta myös niiden oman kanavan identifioiva logo, (niiden oman toimituksellisen harkinnan mukaisesti) niiden omat selostusäänet ja niiden omat ennen ottelua ja ottelun jälkeen sekä puoliajalla esitettävät materiaalit (jäljempänä tuotantoketjun loppupään ohjelmat):

a)

Onko koodattu multilateraalinen syöttö direktiivin 93/83 1 artiklan 2 kohdan a alakohdan ja c alakohdan mukaista ”satelliittilähetystä yleisölle”, kun itse syötön koodinpurkukeinot eivät ole yleisön saatavilla, mutta koodinpurkukeinot ovat saatavilla niiden signaalien koodin purkamiseksi, jotka siirtävät tuotantoketjun loppupään ohjelmia, kun niitä lähetetään satelliitin välityksellä ja tuotantoketjun loppupään ohjelmien koodi puretaan lähetettäessä näitä ohjelmia maanpäällisistä lähettimistä?

b)	Saattaako ensimmäinen organisaatio multilateraaliseen syöttöönsä ”yleisön vastaanotettaviksi tarkoitettuja ohjelmasignaaleja – – satelliittiin johtavaan ja maata kohti palaavaan katkeamattomaan välitysketjuun”?

c)

Kun 1 artiklan 2 kohdan a alakohdassa viitataan saattamistoimenpiteeseen, joka on ”yleisradio-organisaation valvonnassa ja vastuulla”, onko ensimmäinen organisaatio siinä tarkoitettu lähetystoimintaa harjoittava organisaatio tai yksi niistä vai voidaanko katsoa, että signaalit on saatettu multilateraaliseen syöttöön tuotantoketjun loppupäässä olevien lähetystoiminnan harjoittajien valvonnassa ja vastuulla?

10)   Puolustautuminen SEUT 34 ja/tai SEUT 56 artiklaan vedoten

a)

Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan, että sellaisesta ehdollisen pääsyn mahdollistavasta laitteesta, joka on palvelun tarjoajan valmistama tai valmistettu sen suostumuksella, tulee direktiivin 98/84/EY 2 artiklan e alakohdassa tarkoitettu ”laiton laite”, jos sitä käytetään mahdollistamaan pääsy suojattuun palveluun tavalla, jota käyttölupa ei kata, mikä on oikeuden ydinsisältö, kun otetaan huomioon sen ehdollista pääsyä koskevan direktiivin mukainen keskeinen tehtävä?

b)

Estääkö SEUT 34 tai SEUT 56 artikla sellaisen ensimmäisen jäsenvaltion kansallisen säännöksen soveltamisen, jolla säädetään laittomaksi toisessa jäsenvaltiossa toimivan satelliittilähetyspalvelun tarjoajan myöntämän satelliittidekooderikortin tuonti tai myynti, kun tämä kortti on myönnetty sillä edellytyksellä, että sitä on lupa käyttää vain tuossa toisessa jäsenvaltiossa?

c)	Vaikuttaako vastaukseen se, että satelliittidekooderikorttia on lupa käyttää vain yksityiseen ja kotona tapahtuvaan käyttöön tuossa toisessa jäsenvaltiossa, mutta sitä on käytetty kaupallisiin tarkoituksiin ensimmäisessä jäsenvaltiossa?

d)

Jos kolmanteen kysymykseen vastataan, että dekooderikortin käyttö tarkoittaa kyseisessä kysymyksessä mainitussa tilanteessa tehokkaan teknisen toimenpiteen kiertämistä, estääkö SEUT 34 tai SEUT 56 artikla kuitenkin sellaisen kansallisen säännöksen soveltamisen, jossa pannaan täytäntöön direktiivin 2001/29/EY 6 artikla?

11)   Voiko musiikkiteosten ja kirjallisten teosten suoja olla laajempi kuin lähetyksen muun osan suoja

a)

Estävätkö SEUT 34 ja SEUT 36 tai SEUT 56 artikla soveltamasta sellaista kansalliseen tekijänoikeuslainsäädäntöön kuuluvaa säännöstä, jolla säädetään laittomaksi esittää tai soittaa julkisesti musiikkiteos, kun tämä teos kuuluu suojattuun palveluun, johon yleisöllä on pääsy ja jota soitetaan julkisesti käyttämällä toisessa jäsenvaltiossa toimivan palvelun tarjoajan satelliittidekooderikorttia ja kun tämä kortti on myönnetty sillä edellytyksellä, että sitä on lupa käyttää vain tuossa toisessa jäsenvaltiossa? Vaikuttaako asiaan se, että musiikkiteos on vähäpätöinen osa koko suojatusta palvelusta ja muiden osien näyttämistä ja soittamista yleisölle ei ole suojattu kansallisessa tekijänoikeuslainsäädännössä?

b)

Estävätkö SEUT 34 ja SEUT 36 tai SEUT 56 artikla soveltamasta sellaista kansalliseen tekijänoikeuslainsäädäntöön kuuluvaa säännöstä, jolla säädetään laittomaksi esittää julkisesti kirjallisia teoksia, kun nämä teokset kuuluvat suojattuun palveluun, johon yleisöllä on pääsy ja jota esitetään julkisesti käyttämällä toisessa jäsenvaltiossa toimivan palvelun tarjoajan satelliittidekooderikorttia ja kun tämä kortti on myönnetty sillä edellytyksellä, että sitä on lupa käyttää vain tuossa toisessa jäsenvaltiossa? Vaikuttaako asiaan se, että kirjalliset teokset ovat vähäpätöinen osa koko suojatusta palvelusta ja muiden osien näyttämistä yleisölle ei ole suojattu kansallisessa tekijänoikeuslainsäädännössä?

12)   Puolustautuminen SEUT 101 artiklaan vedoten

Silloin kun ohjelmasisällön tarjoaja tekee useita yksinoikeuteen perustuvia lisenssisopimuksia siten, että jokainen lisenssi kattaa yhden tai useamman jäsenvaltion alueen ja sen perusteella lähetystoiminnan harjoittaja voi lähettää ohjelmasisältöä vain tuolla alueella (myös satelliitin välityksellä), ja jokaiseen lisenssiin on sisällytetty sopimusvelvoite, joka edellyttää, että lähetystoiminnan harjoittaja estää lisensoidun ohjelmasisällön vastaanottamisen mahdollistavien satelliittidekooderikorttiensa käytön lisenssialueen ulkopuolella, mitä oikeudellisia perusteita kansallisen tuomioistuimen on sovellettava ja mitkä olosuhteet sen pitää ottaa huomioon, kun se arvioi, onko sopimukseen sisältyvä rajoitus ristiriidassa SEUT 101 artiklan 1 kohdassa määrätyn kiellon kanssa?

Erityisesti tiedustellaan seuraavaa:

a)	Onko SEUT 101 artiklan 1 kohdan tulkittava olevan sovellettavissa tähän velvoitteeseen vain siitä syystä, että velvoitteen tarkoituksena ajatellaan olevan kilpailun estäminen, rajoittaminen ja vääristäminen?

b)	Jos näin on, onko myös näytettävä toteen, että sopimusvelvoite tuntuvasti estää, rajoittaa tai vääristää kilpailua, jotta SEUT 101 artiklan 1 kohdassa määrätty kielto koskisi sitä?

---

(1)  Ehdolliseen pääsyyn perustuvien tai ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta 20.11.1998 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 98/84/EY (EYVL L 320, s. 54).

(2)  Televisiotoimintaa koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 3.10.1989 annettu neuvoston direktiivi 89/552/ETY (EYVL L 298, s. 23).

(3)  Tekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistamisesta tietoyhteiskunnassa 22.5.2001 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/29/EY (EYVL L 167, s. 10).

(4)  Vuokraus- ja lainausoikeuksista sekä tietyistä tekijänoikeuden lähioikeuksista henkisen omaisuuden alalla 12.12.2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/115/EY (kodifioitu toisinto) (EUVL L 376, s. 28).

(5)  Tiettyjen satelliitin välityksellä tapahtuvaan yleisradiointiin ja kaapeleitse tapahtuvaan edelleen lähettämiseen sovellettavien tekijänoikeutta sekä lähioikeuksia koskevien sääntöjen yhteensovittamisesta 27.9.1993 annettu neuvoston direktiivi 93/83/ETY (EYVL L 248, s. 15).

---

31.7.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/21

---

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Juzgado de lo Contencioso Administrativo no 3 de Almería (Espanja) on esittänyt 11.5.2010 — Agueda María Saenz Morales v. Consejería para la Igualdad y Bienestar Social de la Junta de Andalucía

(Asia C-230/10)

()

2010/C 209/26

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Juzgado de lo Contencioso Administrativo no 3 de Almería

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Agueda María Saenz Morales

Vastaaja: Consejería para la Igualdad y Bienestar Social de la Junta de Andalucía

Ennakkoratkaisukysymys

Sovelletaanko direktiiviä 1999/70/EY (1) Junta de Andalucían hallintoon julkisessa palvelussuhteessa olevaan henkilöstöön (määräaikainen henkilöstö) ja onko virkamiehillä näin ollen oikeus kolmen palvelusvuoden johdosta maksettaviin ikälisiin ajalta, jonka he työskentelivät määräaikaisena henkilöstönä?

---

(1)  Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön (EAY), Euroopan teollisuuden ja työnantajain keskusjärjestön (UNICE) ja julkisten yritysten Euroopan keskuksen (CEEP) tekemästä määräaikaista työtä koskevasta puitesopimuksesta 28.6.1999 annettu neuvoston direktiivi (EYVL L 175, s. 43)

---

31.7.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/21

---

Kanne 10.5.2010 — Euroopan komissio v. Puolan tasavalta

(Asia C-232/10)

()

2010/C 209/27

Oikeudenkäyntikieli: puola

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: A. Nijenhuis ja Ł. Habiak)

Vastaaja: Puolan tasavalta

Vaatimukset

—

On todettava, että Puolan tasavalta ei ole noudattanut neuvoston direktiivin 92/49/ETY sekä direktiivien 2002/83/EY, 2004/39/EY, 2005/68/EY ja 2006/48/EY muuttamisesta rahoitusalalla tapahtuvaan omistusosuuksien hankintaan ja lisäämiseen sovellettavien toiminnan vakauden arviointia koskevien menettelysääntöjen ja periaatteiden osalta 5.9.2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/44/EY (1) mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole antanut kyseisen direktiivin noudattamisen edellyttämiä lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä ja joka tapauksessa koska se ei ole ilmoittanut näistä toimenpiteistä komissiolle.

—	Puolan tasavalta on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Direktiivin 2007/44/EY täytäntöönpanon määräaika on päättynyt 21.3.2009.

---

(1)  EUVL L 247, s. 1.

---

31.7.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/22

---

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Cour de cassation (Luxemburg) on esittänyt 12.5.2010 — David Claes v. Landsbanki Luxembourg SA, selvitystilassa

(Asia C-235/10)

()

2010/C 209/28

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Cour de cassation

Pääasian asianosaiset

Valittaja: David Claes

Vastapuoli: Landsbanki Luxembourg SA, selvitystilassa

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko työntekijöiden joukkovähentämistä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 20.7.1998 annetun neuvoston direktiivin 98/59/EY (1) 1, 2 ja 3 artiklaa tulkittava siten, että niitä sovelletaan liiketoiminnan lakkaamiseen, joka on seurausta työnantajan konkurssiin asettamisesta tai tuomioistuimen päätöksestä, jossa määrätään työnantajana olevan luottolaitoksen purkamisesta ja selvitystilaan asettamisesta maksukyvyttömyyden perusteella rahoitusalasta 5.4.1993 annetun lain, sellaisena kuin se on muutettuna, 61 §:n 1 momentin a ja b kohdan nojalla, kun kansallisessa laissa säädetään työsopimuksen välittömästä päättymisestä tällaisen liiketoiminnan lakkaamisen johdosta?

2)

Jos tähän kysymykseen vastataan myöntävästi, onko direktiivin 98/59/EY 1, 2 ja 3 artiklaa tulkittava siten, että pesänhoitaja tai selvitysmies on rinnastettava työnantajaan, joka on harkinnut työntekijöiden joukkovähentämistä ja joka voi toteuttaa direktiivin 2 ja 3 artiklassa tarkoitetut toimet ja toimeenpanna irtisanomiset (asia C-323/08 (2), 39, 40 ja 41 kohta)?

---

(1)  EYVL L 225, s. 16.

(2)  Tuomio 10.12.2009, Rodríguez Mayor ym., ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa.

---

31.7.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/22

---

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Cour de cassation (Luxemburg) on esittänyt 12.5.2010 — Sophie Jeanjean v. Landsbanki Luxembourg SA, selvitystilassa

(Asia C-236/10)

()

2010/C 209/29

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Cour de cassation

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Sophie Jeanjean

Vastapuoli: Landsbanki Luxembourg SA, selvitystilassa

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko työntekijöiden joukkovähentämistä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 20.7.1998 annetun neuvoston direktiivin 98/59/EY (1) 1, 2 ja 3 artiklaa tulkittava siten, että niitä sovelletaan liiketoiminnan lakkaamiseen, joka on seurausta työnantajan konkurssiin asettamisesta tai tuomioistuimen päätöksestä, jossa määrätään työnantajana olevan luottolaitoksen purkamisesta ja selvitystilaan asettamisesta maksukyvyttömyyden perusteella rahoitusalasta 5.4.1993 annetun lain, sellaisena kuin se on muutettuna, 61 §:n 1 momentin a ja b kohdan nojalla, kun kansallisessa laissa säädetään työsopimuksen välittömästä päättymisestä tällaisen liiketoiminnan lakkaamisen johdosta?

2)

Jos tähän kysymykseen vastataan myöntävästi, onko direktiivin 98/59/EY 1, 2 ja 3 artiklaa tulkittava siten, että pesänhoitaja tai selvitysmies on rinnastettava työnantajaan, joka on harkinnut työntekijöiden joukkovähentämistä ja joka voi toteuttaa direktiivin 2 ja 3 artiklassa tarkoitetut toimet ja toimeenpanna irtisanomiset (asia C-323/08 (2), 39, 40 ja 41 kohta)?

---

(1)  EYVL L 225, s. 16.

(2)  Tuomio 10.12.2009, Rodríguez Mayor ym., ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa.

---

31.7.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/23

---

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Cour de cassation (Luxemburg) on esittänyt 12.5.2010 — Miguel Remy v. Landsbanki Luxembourg SA, selvitystilassa

(Asia C-237/10)

()

2010/C 209/30

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Cour de cassation

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Miguel Remy

Vastapuoli: Landsbanki Luxembourg SA, selvitystilassa

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko työntekijöiden joukkovähentämistä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 20.7.1998 annetun neuvoston direktiivin 98/59/EY (1) 1, 2 ja 3 artiklaa tulkittava siten, että niitä sovelletaan liiketoiminnan lakkaamiseen, joka on seurausta työnantajan konkurssiin asettamisesta tai tuomioistuimen päätöksestä, jossa määrätään työnantajana olevan luottolaitoksen purkamisesta ja selvitystilaan asettamisesta maksukyvyttömyyden perusteella rahoitusalasta 5.4.1993 annetun lain, sellaisena kuin se on muutettuna, 61 §:n 1 momentin a ja b kohdan nojalla, kun kansallisessa laissa säädetään työsopimuksen välittömästä päättymisestä tällaisen liiketoiminnan lakkaamisen johdosta?

2)

Jos tähän kysymykseen vastataan myöntävästi, onko direktiivin 98/59/EY 1, 2 ja 3 artiklaa tulkittava siten, että pesänhoitaja tai selvitysmies on rinnastettava työnantajaan, joka on harkinnut työntekijöiden joukkovähentämistä ja joka voi toteuttaa direktiivin 2 ja 3 artiklassa tarkoitetut toimet ja toimeenpanna irtisanomiset (asia C-323/08 (2), 39, 40 ja 41 kohta)?

---

(1)  EYVL L 225, s. 16.

(2)  Tuomio 10.12.2009, Rodríguez Mayor ym., ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa.

---

31.7.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/23

---

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Cour de cassation (Luxemburg) on esittänyt 12.5.2010 — Volker Schneider v. Landsbanki Luxembourg SA, selvitystilassa

(Asia C-238/10)

()

2010/C 209/31

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Cour de cassation

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Volker Schneider

Vastapuoli: Landsbanki Luxembourg SA, selvitystilassa

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko työntekijöiden joukkovähentämistä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 20.7.1998 annetun neuvoston direktiivin 98/59/EY (1) 1, 2 ja 3 artiklaa tulkittava siten, että niitä sovelletaan liiketoiminnan lakkaamiseen, joka on seurausta työnantajan konkurssiin asettamisesta tai tuomioistuimen päätöksestä, jossa määrätään työnantajana olevan luottolaitoksen purkamisesta ja selvitystilaan asettamisesta maksukyvyttömyyden perusteella rahoitusalasta 5.4.1993 annetun lain, sellaisena kuin se on muutettuna, 61 §:n 1 momentin a ja b kohdan nojalla, kun kansallisessa laissa säädetään työsopimuksen välittömästä päättymisestä tällaisen liiketoiminnan lakkaamisen johdosta?

2)

Jos tähän kysymykseen vastataan myöntävästi, onko direktiivin 98/59/EY 1, 2 ja 3 artiklaa tulkittava siten, että pesänhoitaja tai selvitysmies on rinnastettava työnantajaan, joka on harkinnut työntekijöiden joukkovähentämistä ja joka voi toteuttaa direktiivin 2 ja 3 artiklassa tarkoitetut toimet ja toimeenpanna irtisanomiset (asia C-323/08 (2), 39, 40 ja 41 kohta)?

---

(1)  EYVL L 225, s. 16.

(2)  Tuomio 10.12.2009, Rodríguez Mayor ym., ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa.

---

31.7.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/24

---

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Cour de cassation (Luxemburg) on esittänyt 12.5.2010 — Xuan-Mai Tran v. Landsbanki Luxembourg SA, selvitystilassa

(Asia C-239/10)

()

2010/C 209/32

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Cour de cassation

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Xuan-Mai Tran

Vastapuoli: Landsbanki Luxembourg SA, selvitystilassa

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko työntekijöiden joukkovähentämistä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 20.7.1998 annetun neuvoston direktiivin 98/59/EY (1) 1, 2 ja 3 artiklaa tulkittava siten, että niitä sovelletaan liiketoiminnan lakkaamiseen, joka on seurausta työnantajan konkurssiin asettamisesta tai tuomioistuimen päätöksestä, jossa määrätään työnantajana olevan luottolaitoksen purkamisesta ja selvitystilaan asettamisesta maksukyvyttömyyden perusteella rahoitusalasta 5.4.1993 annetun lain, sellaisena kuin se on muutettuna, 61 §:n 1 momentin a ja b kohdan nojalla, kun kansallisessa laissa säädetään työsopimuksen välittömästä päättymisestä tällaisen liiketoiminnan lakkaamisen johdosta?

2)

Jos tähän kysymykseen vastataan myöntävästi, onko direktiivin 98/59/EY 1, 2 ja 3 artiklaa tulkittava siten, että pesänhoitaja tai selvitysmies on rinnastettava työnantajaan, joka on harkinnut työntekijöiden joukkovähentämistä ja joka voi toteuttaa direktiivin 2 ja 3 artiklassa tarkoitetut toimet ja toimeenpanna irtisanomiset (asia C-323/08 (2), 39, 40 ja 41 kohta)?

---

(1)  EYVL L 225, s. 16.

(2)  Tuomio 10.12.2009, Rodríguez Mayor ym., ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa.

---

31.7.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/24

---

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunale Amministrativo Regionale per la Lombardia — Sezione Terza (Italia) on esittänyt 17.5.2010 — ENEL Produzione SpA v. Autorità per l’energia elettrica e il gas

(Asia C-242/10)

()

2010/C 209/33

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunale Amministrativo Regionale Sezione Terza

Pääasian asianosaiset

Kantaja: ENEL Produzione SpA

Vastaaja: Autorità per l’energia elettrica e il gas

Ennakkoratkaisukysymys

Ovatko perustamissopimuksen 23, 43, 49 ja 56 artikla sekä direktiivin 2003/54/EY 11 artiklan 2 ja 6 kohta sekä 24 artikla esteenä sellaiselle kansalliselle lainsäädännölle, josta ei ole ilmoitettu komissiolle ja jonka mukaan tietyillä sähköenergian tuottajilla, jotka ovat joissakin olosuhteissa välttämättömiä ajojärjestyksen hallinnan tarpeiden tyydyttämiseksi, on pysyvästi velvollisuus tehdä tarjouksia sähköpörssin markkinoilla verkonhaltijan ilman niiden myötävaikutusta määrittelemien ohjelmien mukaisesti ja jonka mukaan näiden hintatarjousten arvo on irrotettu tuottajan määräysvallasta siten, että se on riippuvainen parametreistä, joita ei ole määritelty ”avointen, syrjimättömien ja markkinapohjaisten menettelyjen” mukaisesti.

---

31.7.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/24

---

Kanne 18.5.2010 — Euroopan komissio v. Italian tasavalta

(Asia C-243/10)

()

2010/C 209/34

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: D. Grespan ja B. Stromsky)

Vastaaja: Italian tasavalta

Vaatimukset

—

On todettava, että Italian tasavalta ei ole noudattanut SEUT 2, 3 ja 4 artiklan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole toteuttanut säädetyssä määräajassa kaikkia tarvittavia toimenpiteitä tukiohjelmasta ”Vuoden 1998 aluelaki nro 9 — Tuen N 272/98 väärinkäyttö” C 1/04 (ent. NN 158/03 ja CP 15/03) 2.7.2008 tehdyssä komission päätöksessä 2008/854/EY (tiedoksiannettu numerolla K(2008) 2997 ja julkaistu EUVL L 302, 13.11.2008, s. 9-18) lainvastaiseksi ja sisämarkkinoille soveltumattomaksi todetun valtiontuen poistamiseksi;

—	Italian tasavalta on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

1)

Päätöksessä 2008/854 todetaan, että 27.7.2000 tehtyyn Giunta regionale della Regione Sardegnan päätökseen nro 33/6 ja aluelain nro 9 2 §:ään perustuva tukiohjelma ei sovellu sisämarkkinoille, koska siinä sallitaan sellaisten tukien myöntäminen, joilla ei ole kannustavaa vaikutusta. Näin ollen siinä määrätään, että kyseisen tukiohjelman mukaisesti myönnetyt tuet on perittävä takaisin (ks. 2–4 artikla).

2)

Italian viranomaisten ja komission välillä päätöksen 2008/854 tiedoksiantamisen jälkeen käydystä mittavasta kirjeenvaihdosta käy kuitenkin ilmi, että vaikka kyseisen päätöksen tekemisestä on kulunut lähes 2 vuotta, Italian viranomaiset eivät ole vielä perineet takaisin tukiohjelman mukaisesti myönnettyjä sääntöjenvastaisia ja sisämarkkinoille soveltumattomia tukia. Näin ollen on selvää, että kansalliset menettelyt eivät ole mahdollistaneet tukien perimistä takaisin ”välittömästi” ja ”tosiasiallisesti”, ja näin ollen, että Italia ei ole noudattanut päätöksen 2008/854 2 ja 3 artiklan mukaisia velvoitteitaan.

3)	Italian viranomaiset eivät ole myöskään toimittaneet mitään pyydetyistä tiedoista päätöksen 2008/854 4 artiklan 1 kohdassa vahvistetussa määräajassa. Näin ollen on todettava, että Italia ei ole noudattanut päätöksen 4 artiklaa.

---

31.7.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/25

---

Valitus, jonka Zhejiang Aokang Shoes Co., Ltd on tehnyt 18.5.2010 unionin yleisen tuomioistuimen asiassa T-407/06, Zhejiang Aokang Shoes Co., Ltd v. Euroopan unionin neuvosto, 4.3.2010 antamasta tuomiosta

(Asia C-247/10 P)

()

2010/C 209/35

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: Zhejiang Aokang Shoes Co., Ltd (edustaja: asianajaja M. Sánchez Rydelski)

Muut osapuolet: Wenzhou Taima Shoes Co., Ltd, Euroopan unionin neuvosto, Euroopan komissio, Confédération européenne de l'industrie de la chaussure (CEC), BA.LA. di Lanciotti Vittorio & C. Sas, Calzaturificio Elisabet Srl, Calzaturificio Iacovelli di Iacovelli Giuseppe & C. Snc, Calzaturificio Leopamy Srl, Calzaturificio Lunella Srl, Calzaturificio Mia Shoe Snc di Gattafoni Carlo & C., Calzaturificio Primitempi di Monaldi Geri, Calzaturificio R. G. di Rossi & Galiè Srl, Calz. S. G. di Seghetta Giampiero e Sergio Snc, Carim Srl, Florens Shoes SpA, Gattafoni Shoe Snc di Gattafoni Giampaolo & C., Grif Srl, Missouri Srl, New Swing Srl, Podosan Medical Shoes di Cirilli Michela, Viviane Sas

Vaatimukset

Valittaja vaatii, että unionin tuomioistuimen on

—	kumottava unionin yleisen tuomioistuimen asiassa T-407/06 4.3.2010 antama tuomio

—	kumottava neuvoston asetus (EY) N:o 1472/2006 (1), joka koskee lopullisen polkumyyntitullin käyttöönottoa tiettyjen Kiinan kansantasavallasta ja Vietnamista peräisin olevien nahkajalkineiden tuonnissa, siltä osin kuin se koskee valittajaa ja

—	velvoitettava Euroopan unionin neuvosto maksamaan valittajalle tästä muutoksenhausta aiheutuneet oikeudenkäyntikulut ja unionin yleisessä tuomioistuimessa asiassa T-407/06 käydystä oikeudenkäyntimenettelystä aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valittaja väittää:

Että unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen, kun se totesi, että komissio saattoi laillisesti päättää polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96 (2) (perusasetus) 17 artiklan 3 kohdan mukaisesti jättää tutkimatta ja määrittämättä kantajan markkinatalouskohtelua ja yksilöllistä kohtelua koskevat hakemukset.

Että unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen, kun se tutki sitä, loukattiinko kantajan puolustautumisoikeuksia perusasetuksen 20 artiklan 5 kohdan todetun rikkomisen yhteydessä.

---

(1)  Lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta tiettyjen Kiinan kansantasavallasta ja Vietnamista peräisin olevien sellaisten jalkineiden tuonnissa, joiden päälliset ovat nahkaa, ja kyseisessä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta 5.10.2006 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1472/2006 (EUVL L 275, s. 1).

(2)  EYVL L 56, s. 1.

---

31.7.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/26

---

Kanne 19.5.2010 — Euroopan komissio v. Helleenien tasavalta

(Asia C-248/10)

()

2010/C 209/36

Oikeudenkäyntikieli: kreikka

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: M. Karanasou-Apostolopoulou ja A. Nijenhuis)

Vastaaja: Helleenien tasavalta

Vaatimukset

—

On todettava, että Helleenien tasavalta ei ole noudattanut neuvoston direktiivin 92/49/ETY sekä direktiivien 2002/83/EY, 2004/39/EY, 2005/68/EY ja 2006/48/EY muuttamisesta rahoitusalalla tapahtuvaan omistusosuuksien hankintaan ja lisäämiseen sovellettavien toiminnan vakauden arviointia koskevien menettelysääntöjen ja periaatteiden osalta 5.9.2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/44/EY (1) mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole antanut kyseisen direktiivin täysimääräisen noudattamisen edellyttämiä lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä tai koska se ei ainakaan ole ilmoittanut näistä toimenpiteistä komissiolle.

—	Helleenien tasavalta on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Määräaika, jossa direktiivi 2007/44/EY oli pantava täytäntöön sisäisessä oikeusjärjestyksessä, on päättynyt 21.5.2009.

---

(1)  EUVL L 247, 21.9.2007, s. 1.

---

31.7.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/26

---

Valitus, jonka Brosmann Footwear (HK) Ltd, Seasonable Footwear (Zhongshan) Ltd, Lung Pao Footwear (Guangzhou) Ltd ja Risen Footwear (HK) Co. Ltd ovat tehneet 18.5.2010 unionin yleisen tuomioistuimen asiassa T-401/06, Brossmann Footwear (HK) Co., Ltd v. Euroopan unionin neuvosto, 4.3.2010 antamasta tuomiosta

(Asia C-249/10 P)

()

2010/C 209/37

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittajat: Brosmann Footwear (HK) Ltd, Seasonable Footwear (Zhongshan) Ltd, Lung Pao Footwear (Guangzhou) Ltd ja Risen Footwear (HK) Co. Ltd (edustajat: asianajajat L. Ruessmann ja A. Willems)

Muut osapuolet: Euroopan unionin neuvosto, Euroopan komissio, Confédération européenne de l'industrie de la chaussure (CEC)

Vaatimukset

Valittajat vaativat, että unionin tuomioistuimen on

—	kumottava unionin yleisen tuomioistuimen 4.3.2010 antama tuomio sikäli kuin unionin yleinen tuomioistuin ei kumonnut riidanalaista asetusta ja sikäli kuin se velvoitti kantajat korvaamaan menettelystä unionin yleisessä tuomioistuimessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut

—	annettava lopullinen tuomio ja kumottava riidanalainen asetus kokonaisuudessaan

—	velvoitettava neuvosto maksamaan muutoksenhausta aiheutuneet oikeudenkäyntikulut ja unionin yleisessä tuomioistuimessa käydystä oikeudenkäyntimenettelystä aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valittaja väittää, että unionin yleinen tuomioistuin

teki oikeudellisen virheen, kun se totesi, että polkumyyntiä koskevan perusasetuksen (1) 2 artiklan 7 kohdassa ja 9 artiklan 5 kohdassa ei velvoiteta toimielimiä määrittämään markkinatalouskohtelua ja yksilöllistä kohtelua tilanteissa, joissa ne käyttävät otoksia,

teki oikeudellisen virheen, kun se ei todennut toimielinten rikkoneen polkumyyntiä koskevan perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohtaa, kun ne eivät määrittäneet otokseen kuuluneiden kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien markkinatalouskohtelua tai yksilöllistä kohtelua kolmen kuukauden kuluessa tutkinnan aloittamisesta,

teki oikeudellisen virheen, kun se ei todennut toimielinten rikkoneen polkumyyntiä koskevan perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohtaa, kun ne eivät ilmoittaneet otokseen kuulumattomille kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille niiden markkinatalouskohtelua tai yksilöllistä kohtelua koskevien hakemusten tutkimisesta kolmen kuukauden kuluessa tutkinnan aloittamisesta,

teki oikeudellisen virheen, kun se ei todennut, etteivät toimielimet tehneet yhteistyötä tutkinnan aikana, ja tämän vuoksi, ettei yhteisön teollisuudenala täyttänyt polkumyyntiä koskevan perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa, luettuna yhdessä sen 5 artiklan 4 kohdan kanssa, asetettua edellytystä, mikä johti polkumyyntiä koskevan perusasetuksen 3 artiklassa tarkoitetun vahingon ja syy-seuraus-suhteen arvioinnin virheellisyyteen,

teki oikeudellisen virheen, kun se totesi, että polkumyyntiä koskevan perusasetuksen 6 artiklan 1 kohdassa ei estetä toimielimiä keräämästä otokseen liittyviä tietoja ennen tutkinnan aloittamista,

toissijaisesti teki oikeudellisen virheen, kun se ei todennut toimielinten rikkoneen polkumyyntiä koskevan perusasetuksen 6 artiklan 9 kohtaa, kun ne ylittivät polkumyyntitutkinnalle asetetun 15 kuukauden määräajan,

teki oikeudellisen virheen, kun se luonnehti polkumyyntiä koskevan perusasetuksen 3 artiklassa tarkoitettua vahinkoanalyysiä koskevien eri tietojen oikeusvaikutuksia,

teki oikeudellisen virheen, kun se ei todennut, etteivät toimielimet noudattaneet velvollisuuttaan tutkia huolellisesti ja puolueettomasti kaikki polkumyyntitutkintaan liittyvät merkitykselliset seikat,

teki oikeudellisen virheen, kun se luonnehti tiettyjen tietojen, jotka koskevat tutkintaa suorittavan viranomaisen perusteluvelvollisuutta, oikeusvaikutuksia,

teki oikeudellisen virheen, kun se ei todennut sen, etteivät toimielimet arvioineet muiden seikkojen kuin kyseessä olevan tuonnin vaikutusta yhteisön teollisuudenalaan, olevan polkumyyntiä koskevan perusasetuksen 3 artiklan vastaista.

---

(1)  Polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 22.12.1995 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 384/96 (EYVL L 56, s. 1).

---

31.7.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/27

---

Tribunale di Roman (Italia) 23.3.2010 tekemällään päätöksellä esittämä ennakkoratkaisupyyntö — rikosoikeudenkäynti Alessandro Sacchia vastaan

(Asia C-255/10)

()

2010/C 209/38

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunale di Roma

Rikosoikeudenkäynnin asianosainen

Alessandro Sacchi

Ennakkoratkaisukysymykset

Unionin tuomioistuinta pyydetään lausumaan siitä, millä tavoin EY 43 ja EY 49 artiklaa on tulkittava sijoittautumisvapauteen ja palvelujen tarjoamisen vapauteen nähden urheilutapahtumiin liittyvää vedonlyöntiä koskevissa kysymyksissä myös ottaen huomioon oikeussuojakeinojen tehokkuutta koskevan periaatteen, sen selvittämiseksi, sallitaanko näissä perustamissopimuksen määräyksissä sellainen kansallinen sääntely, jolla perustetaan valtion monopoli ja toimilupa- ja lupajärjestelmä, jossa toimilupien määrä on kiinteä ja jossa a) vallitsee yleinen suuntaus suojata aikaisemmin sellaisessa menettelyssä myönnettyjen lupien haltijoita, jossa osa toimijoista oli lainvastaisesti suljettu menettelyn ulkopuolelle, b) on säännöksiä, joilla tosiasiallisesti taataan sellaisten kaupallisten asemien säilyttäminen, jotka on saatu sellaisen menettelyn perusteella, jossa osa toiminnan harjoittajista oli lainvastaisesti suljettu menettelyn ulkopuolelle (kuten uusiin luvanhaltijoihin kohdistuva kielto sijoittaa toimipisteitään tiettyä etäisyyttä lähemmäksi jo olemassa olevia toimipisteitä), c) on määritetty tilanteet, joissa toimilupa peruutetaan ja joissa määrältään erittäin suuret vakuudet menetetään valtiolle, kuten tilanteessa, jossa toimiluvan haltija harjoittaa suoraan tai välillisesti sellaista rajatylittävää pelitoimintaa, joka on rinnastettavissa toimiluvan nojalla harjoitettavaan toimintaan.

---

31.7.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/28

---

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Court of Appeal (Civil Division) (England & Wales) on esittänyt 26.5.2010 — Commissioners for Her Majesty’s Revenue and Customs v. The Rank Group PLC

(Asia C-259/10)

()

2010/C 209/39

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Court of Appeal (Civil Division) (England & Wales)

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Commissioners for Her Majesty’s Revenue and Customs

Vastapuoli: The Rank Group PLC

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Jos arvonlisäverotuksessa kohdellaan eri tavalla i) kuluttajan kannalta samanlaisia suorituksia tai ii) samankaltaisia suorituksia, jotka täyttävät samat kuluttajien tarpeet, onko tämä jo sinänsä riittävä peruste sille päätelmälle, että verotuksen neutraalisuuden periaatetta on loukattu vai onko tarpeen ottaa huomioon (ja jos on, niin miten) a) mainittuihin suorituksiin liittyvä lainsäädäntö ja taloudellinen asiayhteys; b) se, onko kyseisten samanlaisten palvelujen tai tapauksen mukaan samankaltaisten palvelujen välillä kilpailua; ja/tai c) se, onko erilainen arvonverolisäkohtelu aiheuttanut kilpailun vääristymistä?

2)

Onko verovelvollisella, jonka suorituksista kannetaan kansallisen lain nojalla arvonlisäveroa (koska kyseinen jäsenvaltio on käyttänyt kuudennen direktiivin (1) 13 artiklan B kohdan f alakohtaan perustuvaa harkintavaltaansa), oikeus vaatia kyseisistä suorituksista maksetun arvonlisäveron palautusta sillä perusteella, että verotuksen neutraalisuuden periaatetta on loukattu muiden suoritusten arvonlisäverokohtelun takia (vertailusuoritukset), jos a) kansallisen lain mukaan vertailusuoritukset olivat arvonlisäveron alaisia mutta b) jäsenvaltion veroviranomaisen käytäntönä oli pitää vertailusuorituksia arvonlisäverosta vapautettuina?

3)

Jos vastaus kysymykseen 2 on myöntävä, minkälaista toimintaa voidaan pitää merkityksellisenä käytäntönä ja erityisesti a) onko välttämätöntä, että veroviranomainen on todennut selkeästi ja yksiselitteisesti, että vertailusuorituksia on pidettävä arvonlisäverosta vapautettuina; b) onko sillä merkitystä, että näin todetessaan veroviranomaisella oli puutteellinen tai virheellinen käsitys tosiseikoista, jotka olivat merkityksellisiä vertailusuoritusten asianmukaisen arvonlisäverokohtelun kannalta; ja c) onko sillä merkitystä, että verovelvollinen ei tilittänyt arvonlisäveroa tai että veroviranomainen ei vaatinut veroa vertailusuorituksista mutta että veroviranomainen on myöhemmin yrittänyt periä arvonlisäveron ottaen huomioon kansallisen lainsäädännön tavanomaiset vanhentumisajat?

4)

Jos verokohtelun erilaisuus johtuu kansallisten veroviranomaisten vakiintuneesta käytännöstä, joka perustuu kansallisen lainsäädännön todellisen merkityksen yleisesti hyväksyttyyn tulkintaan, onko verotuksen neutraalisuuden periaatteen loukkaamisen osalta merkitystä sillä, jos i) veroviranomaiset muuttavat myöhemmin käytäntöään; ii) kansallinen tuomioistuin toteaa myöhemmin, että muuttunut käytäntö vastaa kansallisen lainsäädännön oikeaa merkitystä; iii) jäsenvaltio ei voi kansallisen ja/tai yhteisön oikeuden periaatteiden nojalla, mukaan lukien luottamuksensuojan periaate, estoppel-periaate, oikeusvarmuuden periaate ja taannehtivuuskiellon periaate, ja/tai vanhentumisaikojen vuoksi kantaa arvonlisäveroa suorituksista, joita pidettiin aiemmin arvonlisäverosta vapautettuina?

---

(1)  Jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta — yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste — 17.5.1977 annettu kuudes neuvoston direktiivi 77/388/ETY, EYVL L 145, s. 1.

---

31.7.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/29

---

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka The Upper Tribunal (Tax and Chancery Chamber) (Yhdistynyt kuningaskunta) on esittänyt 26.5.2010 — Commissioners for Her Majesty’s Revenue and Customs v. The Rank Group PLC

(Asia C-260/10)

()

2010/C 209/40

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

The Upper Tribunal (Tax and Chancery Chamber) (Yhdistynyt kuningaskunta)

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Commissioners for Her Majesty’s Revenue and Customs

Vastapuoli: The Rank Group PLC

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Jos jäsenvaltio käyttäessään kuudennen arvonlisäverodirektiivin (1) 13 artiklan B kohdan f alakohtaan perustuvaa harkintavaltaansa sääti, että tietyn tyyppiset uhka- tai rahapeleissä käytettävät laitteet (ns. III osan rahapelilaitteet) ovat arvonlisäveron alaisia ja toiset tällaiset laitteet (mukaan lukien fixed odds betting terminals, ns. FOBT-laitteet) ovat vapautettuja arvonlisäverosta, ja jos katsotaan, että jäsenvaltio tällöin loukkasi verotuksen neutraalisuuden periaatetta: kun vertaillaan III osan rahapelilaitteita ja FOBT-laitteita, i) onko se ratkaisevaa tai ii) onko sillä merkitystä, että a) FOBT-laitteet tarjosivat toimintoja, joita voitiin pitää ”vedonlyöntinä” kansallisen lainsäädännön mukaan (tai joita asianomainen sääntelyviranomainen käyttäessään sääntelyvaltaansa oli valmis pitämään kansallisessa lainsäädännössä tarkoitettuna vedonlyöntinä) ja b) III osan rahapelilaitteet tarjosivat toimintoja, jotka luokiteltiin kansallisessa laissa eri tavalla, nimittäin ”rahapeleiksi”, ja että rahapeleihin ja vedonlyöntiin sovellettiin eri sääntelyjärjestelmiä uhka- ja rahapelien valvontaa ja sääntelyä koskevan jäsenvaltion lainsäädännön mukaan? Jos näin on, mitkä ovat kyseisten sääntelyjärjestelmien ne erot, jotka kansallisen tuomioistuimen olisi otettava huomioon?

2)

Arvioitaessa, edellyttääkö verotuksen neutraalisuuden periaate kysymyksessä 1 mainittujen laitetyyppien (FOBT-laitteet ja III osan rahapelilaitteet) samanlaista verokohtelua, mikä abstraktiotaso kansallisen tuomioistuimen on omaksuttava, kun se ratkaisee, ovatko tuotteet samankaltaisia? Erityisesti missä määrin on otettava huomioon seuraavat seikat: a) FOBT-laitteiden ja III osan rahapelilaitteiden sallittujen enimmäispanosten ja -palkintojen samankaltaisuudet ja erot; b) se, että FOBT-laitteita voitiin pelata ainoastaan tietyntyyppisissä tiloissa, joille on myönnetty vedonlyöntilupa ja jotka olivat erilaiset kuin tilat, joille oli myönnetty rahapelilupa, ja joita koskivat myös erilaiset lakisääteiset rajoitukset (vaikka FOBT-laitteita ja enintään kahta III osan rahapelilaitetta voitiin käyttää rinnakkain tiloissa, joille oli myönnetty vedonlyöntilupa); c) FOBT-laitteilla voittomahdollisuus liittyi suoraan julkaistuihin kiinteisiin kertoimiin, kun taas III osan rahapelilaitteilla voittomahdollisuutta voitiin joissakin tapauksissa muuttaa laitteella, jolla varmistettiin tietty voittoprosentti operaattorille ja pelaajalle tietyllä aikavälillä; d) FOBT-laitteissa ja III osan rahapelilaitteissa käytettävien formaattien yhtäläisyydet ja erot; e) FOBT-laitteiden ja III osan rahapelilaitteiden yhtäläisyydet ja erot laitteen ja pelaajan välisen vuorovaikutuksen osalta; f) se, olivatko edellä mainitut seikat pelaajien enemmistön tiedossa tai pitikö pelaajien enemmistö niitä merkityksellisinä tai tärkeinä; g) se, onko erilainen arvonlisäverokohtelu oikeutettu edellä mainittujen seikkojen perusteella?

3)

Tilanteessa, jossa jäsenvaltio käyttäessään kuudennen arvonlisäverodirektiivin 13 artiklan B kohdan f alakohdan mukaista harkintavaltaansa vapautti uhka- tai rahapelit arvonlisäverosta mutta määräsi tiettyyn luokkaan kuuluvat uhka- tai rahapeleissä käytettävät laitteet arvonlisäveron alaisiksi, a) voiko jäsenvaltio vedota asianmukaiseen huolellisuuteen liittyvään puolustautumisperusteeseen, kun väitetään, että kyseinen jäsenvaltio on loukannut verotuksen neutraalisuuden periaatetta; ja b) jos kysymykseen vastataan myöntävästi, mitkä tekijät ovat merkityksellisiä arvioitaessa, voiko jäsenvaltio vedota kyseiseen puolustautumisperusteeseen?

---

(1)  Jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta — yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste — 17.5.1977 annettu kuudes neuvoston direktiivi 77/388/ETY, EYVL L 145, s. 1.

---

31.7.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/30

---

Înalta Curte de Casație și Justițien (Romania) 28.5.2010 tekemällään päätöksellä esittämä ennakkoratkaisupyyntö — rikosoikeudenkäynti Gheorghe Kitaa vastaan

(Asia C-264/10)

()

2010/C 209/41

Oikeudenkäyntikieli: romania

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Înalta Curte de Casație și Justiție

Rikosoikeudenkäynnin vastaaja

Gheorghe Kita

Ennakkoratkaisukysymys

Onko eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä ja jäsenvaltioiden välisistä luovuttamismenettelyistä 13.6.2002 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2002/584/YOS (1) 5 artiklan 3 kohtaa tulkittava siten, että aiemmin eurooppalaisen pidätysmääräyksen perusteella syytemenettelyä varten luovutetun tuomitun henkilön palauttaminen (siirtäminen) valtioon, jonka kansalainen hän on, tapahtuu automaattisesti myös, jollei hän ole antanut siihen suostumustaan, kun tämä suostumus on tuomittujen siirtämisestä tehdyn yleissopimuksen mukainen edellytys?

---

(1)  Eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä ja jäsenvaltioiden välisistä luovuttamismenettelyistä tehty neuvoston puitepäätös (EYVL L 190, s. 1).

---

31.7.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/30

---

Kanne 2.6.2010 — Euroopan komissio v. Tšekin tasavalta

(Asia C-276/10)

()

2010/C 209/42

Oikeudenkäyntikieli: tšekki

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: S. Pardo Quintillán ja L. Jelínek)

Vastaaja: Tšekin tasavalta

Vaatimukset

—

on todettava, että Tšekin tasavalta ei ole noudattanut pohjaveden suojelusta pilaantumiselta ja huononemiselta 12.12.2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/118/EY (1) 12 artiklan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole antanut tämän direktiiviin noudattamisen edellyttämiä lakeja ja asetuksia tai koska se ei ainakaan ole ilmoittanut niitä komissiolle

—	Tšekin tasavalta on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Määräaika direktiivin saattamiseksi osaksi kansallista oikeusjärjestystä päättyi 16.1.2009.

---

(1)  EUVL L 372, s. 19

---

31.7.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/31

---

Kanne 3.6.2010 — Euroopan komissio v. Helleenien tasavalta

(Asia C-278/10)

()

2010/C 209/43

Oikeudenkäyntikieli: kreikka

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: A. Margelis ja Iro Dimitriou)

Vastaaja: Helleenien tasavalta

Vaatimukset

—

On todettava, että Helleenien tasavalta ei ole noudattanut paristoista ja akuista sekä käytetyistä paristoista ja akuista annetun direktiivin 2006/66/EY muuttamisesta paristojen ja akkujen markkinoille saattamisen osalta 19.11.2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/103/EY (1) 2 artiklan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole antanut säädetyssä määräajassa kyseisen direktiivin noudattamisen edellyttämiä lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä, eikä ainakaan ilmoittanut niistä komissiolle

—	Helleenien tasavalta on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Määräaika direktiivin 2008/103/EY saattamiseksi osaksi kansallista oikeutta päättyi 5.1.2009.

---

(1)  EUVL L 327, 5.12.2008, s. 7.

---

31.7.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/31

---

Tribunale del Riesame di Verbanian (Italia) 4.6.2010 tekemällään päätöksellä esittämä ennakkoratkaisupyyntö — Rikosoikeudenkäynti Matteo Minesia vastaan

(Asia C-279/10)

()

2010/C 209/44

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunale del Riesame di Verbania

Rikosoikeudenkäynnin asianosainen

Matteo Minesi

Ennakkoratkaisukysymys

Millä tavoin EY 43 ja EY 49 artiklaa on tulkittava sijoittautumisvapauteen ja palvelujen tarjoamisen vapauteen nähden urheilutapahtumiin liittyvää vedonlyöntiä koskevissa kysymyksissä sen selvittämiseksi, sallitaanko näissä perustamissopimuksen määräyksissä sellainen kansallinen sääntely, jolla perustetaan valtion monopoli ja toimilupa- ja lupajärjestelmä, jossa toimilupien määrä on kiinteä ja jossa a) vallitsee yleinen suuntaus suojata aikaisemmin sellaisessa menettelyssä myönnettyjen lupien haltijoita, jossa osa toimijoista oli lainvastaisesti suljettu menettelyn ulkopuolelle, b) on säännöksiä, joilla tosiasiallisesti taataan sellaisten kaupallisten asemien säilyttäminen, jotka on saatu sellaisen menettelyn perusteella, jossa osa toiminnan harjoittajista oli lainvastaisesti suljettu menettelyn ulkopuolelle (kuten uusiin luvanhaltijoihin kohdistuva kielto sijoittaa toimipisteitään tiettyä etäisyyttä lähemmäksi jo olemassa olevia toimipisteitä), c) on määritetty tilanteet, joissa toimilupa peruutetaan ja joissa määrältään erittäin suuret vakuudet menetetään valtiolle, kuten tilanteessa, jossa toimiluvan haltija harjoittaa suoraan tai välillisesti sellaista rajatylittävää pelitoimintaa, joka on rinnastettavissa toimiluvan nojalla harjoitettavaan toimintaan?

---

31.7.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/32

---

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 9.6.2010 — Éditions Jacob v. komissio

(Asia T-237/05) (1)

(Oikeus tutustua toimielinten asiakirjoihin - Asetus (EY) N:o 1049/2001 - Yrityskeskittymää koskevaan menettelyyn liittyvät asiakirjat - Asetus (EY) N:o 4064/89 - Asetus (EY) N:o 139/2004 - Asetus (EY) N:o 802/2004 - Asiakirjaan tutustumista koskevan oikeuden epääminen - Tutkinta- ja tilintarkastustoimien suojaa koskeva poikkeus - Taloudellisten etujen suojaa koskeva poikkeus - Päätöksentekomenettelyn suojaa koskeva poikkeus - Oikeudellisen neuvonannon suojaa koskeva poikkeus)

2010/C 209/45

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Éditions Odile Jacob SAS (Pariisi, Ranska) (edustajat: aluksi asianajajat W. van Weert ja O. Fréget, sittemmin asianajaja O. Fréget)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: X. Lewis, P. Costa de Oliveira ja O. Beynet)

Väliintulija, joka tukee vastaajan vaatimuksia: Lagardère SCA (edustajat: aluksi asianajajat A. Winckler, S. Sorinas Jimeno ja I. Girgenson, sittemmin asianajajat A. Winckler, F. de Bure ja J. B. Pinçon)

Oikeudenkäynnin kohde

Sen komission 7.4.2005 tekemän päätöksen kumoaminen, jossa osittain hylättiin kantajan pyyntö saada tutustua tiettyihin yrityskeskittymää koskevaan menettelyyn (asia COMP/M.2978 — Lagardère/Natexis/VUP) liittyviin asiakirjoihin

Tuomiolauselma

1)	Euroopan yhteisöjen komission 7.4.2005 tekemän päätöksen D(2005) 3286 laillisuudesta ei ole enää tarpeen lausua siltä osin kuin siinä evätään oikeus tutustua kokonaan ja osittain tämän tuomion 1 kohdan a, b ja c alakohdassa ja tämän tuomion 2 kohdan h ja j alakohdassa tarkoitettuihin asiakirjoihin.

2)

Päätös D(2005) 3286 kumotaan siltä osin kuin siinä evätään kokonaan oikeus tutustua tämän tuomion 1 kohdan d, e, g ja h alakohdassa ja tämän tuomion 2 kohdan b, c, d, f, g ja i alakohdassa tarkoitettuihin asiakirjoihin, lukuun ottamatta tämän tuomion 1 kohdan g alakohdassa tarkoitettua komission oikeudellisen yksikön lausuntoa.

3)	Päätös D(2005) 3286 kumotaan siltä osin kuin siinä evätään oikeus tutustua osittain tämän tuomion 1 kohdan d, e, g ja h alakohdassa ja tämän tuomion 2 kohdan b, c, d, f, g ja i alakohdassa tarkoitettuihin asiakirjoihin.

4)	Kanne hylätään muilta osin.

5)	Komissio vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan ja se velvoitetaan korvaamaan yhdeksän kymmenesosaa Éditions Odile Jacob SAS:n oikeudenkäyntikuluista.

6)	Lagardère SCA vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

---

(1)  EUVL C 205, 20.8.2005.

---

31.7.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/32

---

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 15.6.2010 — Mediaset v. komissio

(Asia T-177/07) (1)

(Valtiontuki - Televiestintä - Avustukset digisovittimien hankintaan - Päätös, jossa tuki todetaan yhteismarkkinoille soveltumattomaksi ja määrätään sen takaisin perimisestä - Valtiontuen käsite - Sellaisten sovittimien sulkeminen avustuksen ulkopuolelle, jotka mahdollistavat satelliittivälitteisten televisio-ohjelmien vastaanottamisen - Etu - Valikoivuus - Kilpailua rajoittava vaikutus - Perusteluvelvollisuus)

2010/C 209/46

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Mediaset SpA (Milano, Italia) (edustajat: asianajajat K. Adamantopoulos, G. Rossi, E. Petritsi ja A. Nucara sekä solicitor D. O’Keeffe ja solicitor P. Boyle)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: B. Martenczuk, G. Conte ja E. Righini)

Väliintulija, joka tukee vastaajan vaatimuksia: Sky Italia Srl (Rooma, Italia) (edustajat: aluksi asianajajat F. E. González Díaz ja D. Gerard, sittemmin asianajaja F. E. González Díaz)

Oikeudenkäynnin kohde

Valtiontuesta C 52/2005 (ex NN 88/2005, ex CP 101/2004), jonka Italian tasavalta on toteuttanut tukemalla digisovittimien hankintaa, 24.1.2007 tehdyn komission päätöksen 2007/374/EY (EUVL L 147, s. 1) kumoamisvaatimus

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Mediaset SpA vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Euroopan komission ja Sky Italia Srl:n oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 170, 21.7.2007.

---

31.7.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/33

---

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 17.6.2010 — CEVA v. komissio

(Yhdistetyt asiat T-428/07 ja T-455/07) (1)

(Välityslauseke - Tutkimusta, teknologista kehittämistä ja esittelyä koskevan erityisohjelman ”Elämänlaatu ja luonnonvarojen hoitaminen (1998–2002)” puitteissa tehdyt sopimukset - Seahealth ja Biopal-hankkeet - Laskut - Kumoamisvaatimukset - Kanteiden uudelleenluonnehdinta - Tutkittavaksi ottaminen - Kontradiktorinen periaate ja puolustautumisoikeuksia koskeva periaate - Kaikkien Euroopan unionin maksamien rahoitusosuuksien takaisinperiminen - Vakavat taloudelliset sääntöjenvastaisuudet)

2010/C 209/47

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Centre d’étude et de valorisation des algues SA (CEVA) (Pleubian, Ranska) (edustaja: asianajaja J.-M. Peyrical)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: aluksi L. Escobar Guerrero ja W. Roels, sittemmin W. Roels, avustajanaan asianajaja E. Bouttier)

Oikeudenkäynnin kohde

Asiassa T-428/07 esitetty vaatimus 20.9.2007 päivätyn laskun N:o 3240908670, joka liittyy Seahealth-hankkeeseen, kumoamiseksi ja asiassa T-455/07 esitetty vaatimus 4.10.2007 päivätyn laskun N:o 3240909271, joka liittyy Biopal-sopimukseen, kumoamiseksi, sekä komission määrääminen palauttamaan näiden laskujen määrän CEVA:lle.

Tuomiolauselma

1)	Kanteet hylätään.

2)	Kukin asianosainen vastaa puolesta omista oikeudenkäyntikuluistaan sekä puolesta toisen asianosaisen oikeudenkäyntikuluista.

---

(1)  EUVL C 22, 26.1.2008.

---

31.7.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/33

---

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 15.6.2010 — Actega Terra v. SMHV (TERRAEFFEKT matt & gloss)

(Asia T-118/08) (1)

(Yhteisön tavaramerkki - Hakemus sanamerkin TERRAEFFEKT matt & gloss rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi - Ehdoton hylkäysperuste - Kuvailevuus - Asetuksen (EY) N:o 40/94 7 artiklan 1 kohdan c alakohta (josta on tullut asetuksen (EY) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan c alakohta))

2010/C 209/48

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Actega Terra GmbH (Lehrte, Saksa) (edustaja: asianajaja A. Andorfer Erhard)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (asiamies: S. Schäffner)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne SMHV:n ensimmäisen valituslautakunnan 7.1.2008 tekemästä päätöksestä (asia R 1467/2007-1), joka koskee sanamerkin TERRAEFFEKT matt & gloss rekisteröintiä yhteisön tavaramerkiksi.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Actega Terra GmbH velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 107, 26.4.2008.

---

31.7.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/34

---

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 22.6.2010 — Shenzhen Taiden v. SMHV — Bosch Security Systems (Viestintälaite)

(Asia T-153/08) (1)

(Yhteisömalli - Mitättömyysmenettely - Rekisteröity yhteisömalli, joka esittää viestintälaitetta - Aikaisempi kansainvälinen malli - Mitättömyysperuste - Yksilöllisen luonteen puuttuminen - Erilaisen yleisvaikutelman puuttuminen - Asiantunteva käyttäjä - Mallin luojan vapaus - Todisteet aikaisemman mallin tunnetuksi tulemisesta - Asetuksen (EY) N:o 6/2002 4 artiklan 1 kohta, 6 artiklan 1 kohdan b alakohta ja 2 kohta, 7 artiklan 1 kohta ja 25 artiklan 1 kohdan b alakohta)

2010/C 209/49

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Shenzhen Taiden Industrial Co. Ltd (Shenzhen, Guangdong, Kiina) (edustajat: asianajajat M. Hartmann ja M. Helmer)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (asiamies: A. Folliard-Monguiral)

Vastapuoli valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Bosch Security Systems BV (Eindhoven, Alankomaat) (edustajat: asianajajat C. Gielen, M. Bom ja B. van Hunnik)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne, joka on nostettu SMHV:n kolmannen valituslautakunnan 11.2.2008 tekemästä päätöksestä (asia R 1437/2006-3), joka koskee Bosch Security Systems BV:n ja Shenzhen Taiden Industrial Co. Ltd:n välistä mitättömyysmenettelyä

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Shenzhen Taiden Industrial Co. Ltd velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut mukaan lukien sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) valituslautakuntakäsittelystä Bosch Security Systems BV:lle aiheutuneet välttämättömät kustannukset.

---

(1)  EUVL C 158, 21.6.2008.

---

31.7.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/34

---

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 22.6.2010 — Montero Padilla v. SMHV — Padilla Requena (JOSE PADILLA)

(Asia T-255/08) (1)

(Yhteisön tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus sanamerkin JOSE PADILLA rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi - Aikaisemmat tavaramerkki ja merkki JOSE PADILLA - Suhteelliset hylkäysperusteet - Pariisin yleissopimuksen 6 a artiklassa tarkoitetussa merkityksessä yleisesti tunnettua tavaramerkkiä ja laajalti tunnettua tavaramerkkiä ei ole - Asetuksen (EY) N:o 40/94 8 artiklan 2 kohdan c alakohta ja 8 artiklan 5 kohta (joista on tullut asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 2 kohdan c alakohta ja 8 artiklan 5 kohta) - Liike-elämässä käytettyä aikaisempaa merkkiä ei ole - Asetuksen N:o 40/94 8 artiklan 4 kohta (josta on tullut asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 4 kohta))

2010/C 209/50

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Kantaja: Eugenia Montero Padilla (Madrid, Espanja) (edustajat: aluksi asianajajat G. Aguillaume Gandasegui ja P. Linde Puelles, sittemmin asianajajat A. Salerno ja M. Di Stefano)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (asiamies: J. F. Crespo Carrillo)

Vastapuoli SMHV:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: José María Padilla Requena (Santa Eulalia, Espanja) (edustajat: asianajajat J. F. Gallego Jiménez ja J. R. Gil Cantons)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne SMHV:n toisen valituslautakunnan 1.3.2008 tekemästä päätöksestä (asia R 516/2007-2), joka koskee Eugenia Montero Padillan ja José María Padilla Requenan välistä väitemenettelyä.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Eugenia Montero Padilla vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja hänet velvoitetaan korvaamaan sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) ja José María Padilla Requenan oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 209, 15.8.2008.

---

31.7.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/35

---

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 10.6.2010 — Atlas Transport v. SMHV — Hartmann (ATLAS TRANSPORT)

(Asia T-482/08) (1)

(Yhteisön tavaramerkki - Tavaramerkin menettämistä koskeva menettely - Yhteisön sanamerkki ATLAS TRANSPORT - Tavaramerkin tosiasiallinen käyttäminen - Asetuksen (EY) N:o 40/94 15 artikla ja 50 artiklan1 kohta (joista on tullut asetuksen (EY) N:o 207/2009 15 artikla ja 51 artiklan 1 kohta))

2010/C 209/51

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Atlas Transport GmbH (Düsseldorf, Saksa) (edustajat: asianajajat U. Hildebrandt, K. Schmidt-Hern ja B. Weichhaus)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (asiamiehet: G. Schneider ja S. Schäffner)

Vastapuoli valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Alfred Hartmann (Leer, Saksa) (edustaja: asianajaja C. Drews)

Oikeudenkäynnin kohde

SMHV:n neljännen valituslautakunnan 9.9.2008 tekemästä päätöksestä (R 1858/2007-4), joka liittyy Alfred Hartmannin ja Atlas Transport GmbH:n väliseen tavaramerkin menettämistä koskevaan menettelyyn, nostettu kanne

Tuomiolauselma

1)	Sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) neljännen valituslautakunnan 9.9.2008 tekemä päätös (asia R 1858/2007 4) kumotaan.

2)	SMHV velvoitetaan vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan ja se velvoitetaan korvaamaan Atlas Transport GmbH:n oikeudenkäyntikulut.

3)	Alfred Hartmann vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

---

(1)  EUVL C 32, 7.2.2009.

---

31.7.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/35

---

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 16.6.2010 — Kureha v. SMHV — Sanofi- Aventis (KREMEZIN)

(Asia T-487/08) (1)

(Yhteisön tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus sanamerkin KREMEZIN rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi - Aikaisempi kansainvälinen sanamerkki KRENOSIN - Suhteellinen hylkäysperuste - Sekaannusvaara - Merkkien samankaltaisuus - Tavaroiden samankaltaisuus - Asetuksen (EY) N:o 40/94 8 artiklan 1 kohdan b alakohta (josta on tullut asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta) - Todisteet aikaisemman tavaramerkin olemassaolosta - Määräajat - Asetuksen (EY) N:o 2868/95 19 ja 20 säännöt - Todisteet aikaisemman tavaramerkin tosiasiallisesta käytöstä - Asetuksen (EY) N:o 40/94 43 artiklan 2 ja 3 kohta (josta on tullut asetuksen (EY) N:o 207/2009 42 artiklan 2 ja 3 kohta))

2010/C 209/52

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Kureha Corp. (Tokio, Japani) (edustajat: asianajajat W. von der Osten-Sacken ja O. Sude)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (asiamies: J. Crespo Carrillo)

Vastapuoli SMHV:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Sanofi-Aventis SA (Pariisi, Ranska) (edustaja: asianajaja R. Gilbey)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne SMHV:n neljännen valituslautakunnan 15.9.2008 tekemästä päätöksestä (asia R 1631/2007-4), joka koskee Sanofi Aventis SA:n ja Kureha Corp.n välistä väitemenettelyä.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Kureha Corp. vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) oikeudenkäyntikulut.

3)	Sanofi-Aventis SA vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

---

(1)  EUVL C 19, 24.1.2009.

---

31.7.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/36

---

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 22.6.2010 — CM Capital Markets v. SMHV — Carbon Capital Markets (CARBON CAPITAL MARKETS Emissions Compliance Solutions & Carbon Finance)

(Asia T-490/08) (1)

(Yhteisön tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus kuviomerkin CARBON CAPITAL MARKETS Emissions Compliance Solutions & Carbon Finance rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi - Aikaisempi yhteisön kuviomerkki ja aikaisempi kansallinen kuviomerkki CM Capital Markets - Suhteellinen hylkäysperuste - Sekaannusvaaran puuttuminen - Merkkien samankaltaisuuden puuttuminen - Asetuksen (EY) N:o 40/94 8 artiklan 1 kohdan b alakohta (josta on tullut asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta))

2010/C 209/53

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: CM Capital Markets Holding, SA (Madrid, Espanja) (edustajat: asianajajat T. Villate Consonni ja J. Calderón Chavero)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (asiamies: J. F. Crespo Carrillo)

Vastapuoli valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Carbon Capital Markets Ltd (Oxford, Yhdistynyt kuningaskunta) (edustaja: solicitor E. Hardcastle)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne, joka on nostettu SMHV:n ensimmäisen valituslautakunnan 3.9.2008 tekemästä päätöksestä (asia R 16/2008-1), joka koskee CM Capital Markets Holding, SA:n ja Carbon Capital Markets Ltd:n välistä väitemenettelyä

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	CM Capital Markets Holding, SA velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 6, 10.1.2009.

---

31.7.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/36

---

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 15.6.2010 — X Technology Swiss v. SMHV (Nilkkasukan kärjen oranssi väri)

(Asia T-547/08) (1)

(Yhteisön tavaramerkki - Yhteisön tavaramerkkiä koskeva hakemus - Sukan kärjen oranssi väri - Ehdoton hylkäysperuste - Erottamiskyvyn puuttuminen - Asetuksen (EY) N:o 40/94 7 artiklan 1 kohdan b alakohta (josta on tullut asetuksen (EY) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan b alakohta))

2010/C 209/54

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: X Technology Swiss GmbH (Wollerau, Sveitsi) (edustajat: asianajajat A. Herbertz ja R. Jung)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (asiamiehet: C. Jenewein et G. Schneider)

Oikeudenkäynnin kohde

Kumoamiskanne, joka on nostettu SMHV:n neljännen valituslautakunnan 6.10.2008 (asia R 846/2008–4) tekemästä päätöksestä, joka koskee oranssista sukan kärjestä koostuvan merkin rekisteröimistä yhteisön tavaramerkiksi

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	X Technology Swiss GmbH velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 55, 7.3.2009.

---

31.7.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/37

---

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 18.6.2010 — Luxemburg v. komissio

(Asia T-549/08) (1)

(ESR - Taloudellisen tuen keskeyttäminen - Työmarkkinoilla esiintyvän syrjinnän ja eriarvoisuuden torjuminen - Hallinto- tai valvontajärjestelmissä olevat vakavat puutteet, jotka saattavat johtaa järjestelmällisiin väärinkäytöksiin - Asetuksen (EY)1260/1999 39 artiklan 2 kohdan c alakohta - Luottamus)

2010/C 209/55

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Luxemburgin suurherttuakunta (asiamiehet: M. Fisch, avustajanaan asianajaja P. Kinsch)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: A. Steiblytė ja B. Conte)

Oikeudenkäynnin kohde

Sen komission 24.9.2008 tekemän päätöksen K(2008) 5383 kumoaminen, jolla keskeytetään Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) suoritettavat välimaksut tavoitteen 3 mukaisia yhteisön rakenteellisia tukitoimia Luxemburgin suurherttuakunnassa koskevalle yhtenäiselle ohjelma-asiakirjalle, sekä sen komission 6.10.2008 tekemän päätöksen K(2008) 5730 kumoaminen, jolla keskeytetään välimaksut työmarkkinoilla esiintyvän syrjinnän ja eriarvoisuuden torjumista (EQUAL) Luxemburgin suurherttuakunnassa koskevasta yhteisöaloiteohjelmasta

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Luxemburgin suurherttuakunta velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 44, 21.2.2009.

---

31.7.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/37

---

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 22.6.2010 — CM Capital Markets v. SMHV — Carbon Capital Markets (CARBON CAPITAL MARKETS)

(Asia T-563/08) (1)

(Yhteisön tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus sanamerkin CARBON CAPITAL MARKETS rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi - Aikaisempi yhteisön kuviomerkki ja aikaisempi kansallinen kuviomerkki CM Capital Markets - Suhteellinen hylkäysperuste - Sekaannusvaaran puuttuminen - Merkkien samankaltaisuuden puuttuminen - Asetuksen (EY) N:o 40/94 8 artiklan 1 kohdan b alakohta (josta on tullut asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta))

2010/C 209/56

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: CM Capital Markets Holding, SA (Madrid, Espanja) (edustajat: asianajajat T. Villate Consonni ja J. Calderón Chavero)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (asiamies: J. F. Crespo Carrillo)

Vastapuoli valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Carbon Capital Markets Ltd (Oxford, Yhdistynyt kuningaskunta) (edustaja: solicitor E. Hardcastle)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne, joka on nostettu SMHV:n ensimmäisen valituslautakunnan 26.9.2008 tekemästä päätöksestä (asia R 15/2008-1), joka koskee CM Capital Markets Holding, SA:n ja Carbon Capital Markets Ltd:n välistä väitemenettelyä

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	CM Capital Markets Holding, SA velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 44, 21.2.2009.

---

31.7.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/38

---

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 9.6.2010 — Muñoz Arraiza v. SMHV — Consejo Regulador de la Denominación de Origen Calificada Rioja (RIOJAVINA)

(Asia T-138/09) (1)

(Yhteisön tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus sanamerkin RIOJAVINA rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi - Aikaisempi yhteisön tavaramerkiksi rekisteröity kuviomerkki RIOJA, joka on yhteismerkki - Suhteellinen hylkäysperuste - Asetuksen (EY) N:o 40/94 8 artiklan 1 kohdan b alakohta (josta on tullut asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta))

2010/C 209/57

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Kantaja: Félix Muñoz Arraiza (Logroño, Espanja) (edustajat: asianajajat J. Grimau Muñoz ja J. Villamor Muguerza)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (asiamies: J. F. Crespo Carrillo)

Vastapuoli SMHV:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Consejo Regulador de la Denominación de Origen Calificada Rioja (Logroño) (edustaja: asianajaja J. I. Martínez De Torre)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne SMHV:n toisen valituslautakunnan 29.1.2009 tekemästä päätöksestä (asia R 721/2008-2), joka koskee Consejo Regulador de la Denominación de Origen Calificada Riojan ja Félix Muñoz Arraizan välistä väitemenettelyä.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Félix Muñoz Arraiza velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 153, 4.7.2009.

---

31.7.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/38

---

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 9.6.2010 — Hoelzer v. SMHV (SAFELOAD)

(Asia T-315/09) (1)

(Yhteisön tavaramerkki - Hakemus kuviomerkin SAFELOAD rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi - Ehdoton hylkäysperuste - Kuvailevuus - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan c alakohta)

2010/C 209/58

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Oliver Hoelzer (Remscheid, Saksa) (edustajat: asianajajat G. Rother, J. Vogtmeier, P. Mes, C. Graf von der Groeben, J. Bühling, A. Verhauwen, J. M. Künzel, D. Jestaedt ja M. Bergermann)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (asiamies: S. Schäffner)

Oikeudenkäynnin kohde

Kumoamiskanne SMHV:n neljännen valituslautakunnan 3.6.2009 tekemästä päätöksestä (asia R 1157/2008 4), joka koskee hakemusta kuviomerkin SAFELOAD rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Oliver Hoelzer velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 267, 7.11.2009.

---

31.7.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/38

---

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 3.6.2010 — Z v. komissio

(Asia T-173/09) (1)

(Oikeus tutustua asiakirjoihin - Tutkimatta jättäminen - Kieltomääräys)

2010/C 209/59

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Z (Hannoversch Münden, Saksa) (edustajat: asianajajat C. Grau ja N. Jäger)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: A. Bouquet, V. Bottka ja R. Sauer)

Oikeudenkäynnin kohde

Ensinnäkin komission velvoittaminen ilmoittamaan kantajalle, antamalla sille pääsy tutustua asiaa COMP/39.406 (Merellä käytettävät letkut) koskeviin asiakirjoihin ja erityisesti antamalla sille jäljennös komission 28.1.2009 tekemästä päätöksestä, jolla määrättiin sakkoa, siitä, mainitaanko kantaja nimeltä tässä päätöksessä, ja jos näin on, ilmoittamaan, missä asiayhteydessä kantaja mainitaan nimeltä, toiseksi jättämään pois kantajan nimen komission 28.1.2009 tekemästä päätöksestä, siten kuin asiakirjoihin tutustumisoikeuden antamisen jälkeen tarkemmin määritellään, ja kolmanneksi jättämään mainitsematta kantajan nimen sekä kaikki kantajaa koskevat viittaukset 28.1.2009 tehdyn päätöksen julkaistavassa versiossa.

Määräysosa

1)	Kanne jätetään tutkimatta.

2)	Z velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, mukaan lukien välitoimimenettelystä aiheutuneet kulut.

---

(1)  EUVL C 167, 18.7.2009.

---

31.7.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/39

---

Unionin yleisen tuomioistuimen presidentin määräys 9.6.2010 — COLT Télécommunications France v. komissio

(Asia T-79/10 R)

(Väliaikainen oikeussuoja - Valtiontuet - Erittäin nopean sähköisen viestinnän laajakaistaverkon käyttöönotto - Julkisen palvelun kustannusten korvaaminen - Päätös, jossa todetaan, että ilmoitettu toimi ei ole tukea - Täytäntöönpanon lykkäämistä koskeva hakemus - Kiireellisyysedellytys ei täyty)

2010/C 209/60

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: COLT Télécommunications France SAS (Pariisi, Ranska) (edustaja: asianajaja M. Debroux)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: B. Stromsky ja C. Urraca Caviedes)

Oikeudenkäynnin kohde

Komission 30.9.2009 tekemän päätöksen K(2009) 7426 lopullinen, joka koskee suunniteltua 59 miljoonan euron määräisten julkisen palvelun kustannusten korvaamista erittäin nopean sähköisen viestinnän laajakaistaverkon toteuttamista ja käyttöönottoa varten Hauts-de-Seinen (Ranska) alueella, täytäntöönpanon lykkäämistä koskeva hakemus.

Määräysosa

1)	Välitoimihakemus hylätään.

2)	Oikeudenkäyntikuluista päätetään myöhemmin.

---

31.7.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/39

---

Kanne 7.4.2010 — Samskip Multimodal Container Logistics v. komissio

(Asia T-166/10)

()

2010/C 209/61

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Samskip Multimodal Container Logistics BV (’s-Gravenzande, Alankomaat) (edustajat: asianajajat K. Platteau, Y. Maasdam ja P. Broers)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

—

on kumottava komission 27.1.2010 tekemä päätös K(2010) 580, joka koskee rahoitustuen myöntämistä toimia koskeville ehdotuksille, jotka on esitetty vuoden 2009 valintamenettelyn puitteissa Euroopan unionin ohjelmassa yhteisön rahoitustuen myöntämiseksi tavarankuljetusjärjestelmän ympäristönsuojelun tason parantamista varten (Marco Polo II) (1), siltä osin kuin päätöksessä valitaan ehdotus nro TREN/B4/SUB/01-2009 MP-II/6 — G2G@2XL-projekti — 2 190 539 euron suuruista rahoitusta varten

—	komissio on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut työjärjestyksen 87 artiklan 2 kohdan nojalla.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kahteen kanneperusteeseen seuraavilla perusteilla.

Ensimmäisessä kanneperusteessaan kantaja väittää, että riidanalainen rahoitus on asetuksen 1692/2006 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen rahoitusta koskevien edellytysten ja vaatimusten vastainen, koska

—

G2G@2XL-projektissa ehdotettujen vaihtoehtoisten liikennemuotojen — eli rautatieliikenne ja lähimerenkulku Italiasta, Sveitsistä ja Itävallasta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan — vuoksi aiheutuu sellainen yhteisen edun vastainen kilpailun vääristyminen tavaranhuolintapalveluiden markkinoilla, jota ei voida hyväksyä

—	G2G@2XL-projekti ei säily elinkelpoisena edellytetyn 36 kuukauden ajanjakson jälkeen.

Toisessa kanneperusteessaan kantaja väittää, että riidanalainen rahoitus on asetuksen 1692/2006 1 artiklan vastainen, koska sillä ei edistetä Marco Polo II -ohjelmassa tarkoitettuja yhteisen edun mukaisia päämääriä. Riidanalaisesta rahoituksesta seuraa ainoastaan, että siirrytään nykyisestä yhdistelmäkuljetusten harjoittajasta toiseen yhdistelmäkuljetusten harjoittajaan eikä siirtymiseen maantieliikenteestä rautatieliikenteeseen. Näin ollen maanteiden tavaraliikenteen kasvun osalta ei siirrytä ympäristöystävällisiin liikennemuotoihin. Riidanalainen rahoitus ei siten johda maanteiden kansainvälisen tavaraliikenteen tosiasialliseen vähenemiseen eikä se siksi myöskään vähennä ruuhkia tai edistä tavoitteena olevaa tavarankuljetusjärjestelmän ympäristönsuojelun tason parantamista (eli niitä yhteisen edun mukaisia päämääriä, joita Marco Polo II -ohjelmalla tavoitellaan ja joista säädetään asetuksen 1692/2006 1 artiklassa).

---

(1)  Toisesta Marco Polo -ohjelmasta yhteisön rahoitustuen myöntämiseksi tavarankuljetusjärjestelmän ympäristönsuojelun tason parantamista varten (Marco Polo II) ja asetuksen (EY) N:o 1382/2003 kumoamisesta 24.10.2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1692/2006 (EUVL L 328, s. 1).

---

31.7.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/40

---

Kanne 18.5.2010 — Komissio v. EU Research Projects

(Asia T-220/10)

()

2010/C 209/62

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamies: N. Bambara, avustajanaan asianajaja C. Erkelens)

Vastaaja: EU Research Projects (Hungerford, Yhdistynyt kuningaskunta)

Vaatimukset

—	Vastaaja on velvoitettava maksamaan komissiolle takaisin 102 039,32 euron suuruinen määrä, johon lisätään 28.12.2006 lähtien ja aina tämän määrän maksamiseen asti laskettavat 4,80 %:n suuruiset korot

—	vastaaja on velvoitettava korvaamaan komission oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Komissio on nostanut SEUT 272 artiklan nojalla nyt esillä olevan kanteen vaatiakseen takaisin määrän, jonka se väittää maksaneensa liikaa kantajalle, eli 102 039,32 euroa korkoineen, jotka lasketaan 4,8 %:n korkokannan mukaan siitä päivästä lähtien, jona vaatimus erääntyi eli 28.12.2006.

Komissio allekirjoitti tutkimusta, teknologista kehittämistä ja esittelyä koskevan Euroopan yhteisöjen viidennen puiteohjelman (1998–2002) yhteydessä muun muassa vastaajan kanssa ”tutkimusta ja teknologisia kehittämishankkeita koskevan sopimuksen” tunnuksella IST-2001-34850. Kantajan mainitun sopimuksen perusteella vaatima määrä vastaa vastaajalle maksetun ennakkomaksun ja sen määrän välistä eroa, jonka kantaja on katsonut relevanttien sopimusmääräysten mukaisesti tukikelpoiseksi sen seurauksena, että vastaaja pyysi saada vetäytyä hankkeesta ja että se ei täyttänyt sopimusvelvoitteitaan.

Kanteensa tueksi komissio esittää yhden ainoan kanneperusteen; se väittää, että vastaaja on rikkonut sopimusvelvoitteitaan, koska se ei ole maksanut komissiolle takaisin erotusta, joka on komission vastaajalle maksettavaksi erääntyneen rahoitustuen ja sen jo ennakkona saaman kokonaismäärän välillä. Vastaajalle kuuluva rahoitustuki on pienempi kuin kantajan sille ennakkona maksama määrä. Lisäksi sopimukseen sovellettavan Belgian lainsäädännön mukaan voidaan vaatia takaisin maksut, jotka on maksettu perusteettomasti (perusteeton maksu). Komissio väittää näin ollen, että vastaajalla on velvollisuus maksaa takaisin tämä määrä.

---

31.7.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/41

---

Kanne 17.5.2010 — Associaton Belge des Consommateurs Tests-Achats v. komissio

(Asia T-224/10)

()

2010/C 209/63

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Associaton Belge des Consommateurs Tests-Achats ASBL/Belgische Verbruikersunie Test-Aankoop VZW (Bryssel, Belgia) (edustajat: asianajajat F. Filpo ja A. Fratini)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

—	komission päätökset K(2009) 9059 ja K(2009) 8954, jotka tehtiin 12.11.2009 asiassa COMP/M.5549 — EDF/SEGEBEL, on kumottava ja

—	komissio on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteellaan kantaja vaatii SEUT 263 artiklan mukaisesti riidanalaisten päätösten kumoamista sikäli kuin komissio päätti olla siirtämättä osittain Electricité de France S.A:n ja Segebelin välistä keskittymää Belgian kilpailuviranomaisen käsiteltäväksi asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) (EY:n sulautuma-asetus) 9 artiklan mukaisesti ja totesi keskittymän yhteismarkkinoille soveltuvaksi edellyttäen, että sulautuma-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisia sitoumuksia noudatetaan, ilman kyseisen asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädetyn menettelyn aloittamista.

Väitteidensä tueksi kantaja esittää seuraavat kanneperusteet:

Ensimmäisessä kanneperusteessaan kantaja väittää, että riidanalaisia päätöksiä ei ole perusteltu riittävästi, niillä rikotaan sulautuma-asetuksen 6 artiklan 2 kohtaa ja niihin liittyy ilmeisiä arviointivirheitä, koska komissio ei ota riittävästi huomioon kilpailusuhdetta sulautuneen yksikön ja vakiintuneen toimijan eli GDF Suezin välillä.

Toisessa kanneperusteessaan kantaja väittää, että komissio on loukannut sen menettelyllisiä oikeuksia osallistua menettelyyn.

Kolmannessa kanneperusteessaan kantaja väittää, että komissiolla ei ollut kiistatonta ja ratkaisevaa näyttöä, jonka perusteella se saattoi päätellä, että kyseinen toimi ei aiheuttaisi vakavia epäilyjä sen soveltuvuudesta yhteismarkkinoille, ilman sulautuma-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisen menettelyn aloittamista. Kantaja väittää lisäksi, että nämä puutteet vaikuttavat myös päätökseen olla siirtämättä asiaa Belgian kilpailuviranomaisen käsiteltäväksi, koska komissiolla ei ollut käytössään riittäviä seikkoja sen osoittamiseksi, oliko se viranomainen, jolla on parhaat edellytykset käsitellä ilmoitettu toimi.

---

(1)  Yrityskeskittymien valvonnasta 20.1.2004 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 139/2004 (EUVL L 24, s. 1)

---

31.7.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/41

---

Kanne 14.5.2010 — Prezes Urzędu Komunikacji Elektronicznej v. komissio

(Asia T-226/10)

()

2010/C 209/64

Oikeudenkäyntikieli: puola

Asianosaiset

Kantaja: Prezes Urzędu Komunikacji Elektronicznej (Varsova, Puola) (edustajat: oikeudelliset neuvonantajat H. Gruszecka ja D. Pawłowska)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

—

Euroopan komission 3.3.2010 asiassa PL/2009/1019 tekemä päätös, joka koskee IP-liikenteen kansallisia tukkumyyntimarkkinoita (IP-liikenne), sekä asiassa PL/2009/1020 tehty päätös, joka koskee IP-liikenteen kansallisia tukkumyyntimarkkinoita (peering IP) Telekomunikacja Polska S.A:n verkon kanssa, on kumottava

—	komissio on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja vaatii kumoamaan komissio 3.3.2010 tekemän päätöksen K(2010) 1234, joka tehtiin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/21/EY (1) 7 artiklan 4 kohdan nojalla (puitedirektiivi) ja jossa komissio vaati UKE:n (viranomainen, jonka toimivaltaan sähköiset viestintäpalvelut kuuluvat) presidenttiä peruuttamaan hankkeet, jotka koskivat IP-liikenteen kansallisia tukkumyyntimarkkinoita (IP-liikenne) ja IP-liikenteen kansallisia tukkumyyntimarkkinoita (peering IP) Telekomunikacja Polska S.A:n verkon kanssa ja jotka ilmoitettiin komissiolle 27.11.2009 ja rekisteröitiin numeroilla PL/2009/1019 ja PL/2009/1020.

Kantaja esittää kanteensa tueksi kolme perustetta.

Ensimmäisessä perusteessaan kantaja väittää, että riidanalaisen päätöksen tehdessään komissio on rikkonut olennaisia menettelymääräyksiä, kuten hyvän hallintotavan periaatetta, tehokkaan yhteistyön periaatetta ja puitedirektiivin 7 artiklassa säädettyä neuvottelumekanismia, siitä syystä, että tämän päätöksen määräykset on perustettu kantajan ilmoittamismenettelyssä toimittamien hankkeiden toimenpiteiden virheelliseen käännökseen, joten komissio on näin tehnyt virheellisiä päätelmiä tosiseikoista, jotka muodostavat ilmoitettujen toimenpiteiden puitteet. Lisäksi kantaja moittii komissiota siitä, että se on rikkonut olennaisia menettelymääräyksiä, koska se ei ole riittävästi perustellut riidanalaista päätöstä. Se väittää, ettei komissio ole millään tavoin yksityiskohtaisesti ja puolueettomasti tarkastellut niitä syitä, joiden vuoksi se vaati ilmoitettujen toimenpiteiden peruuttamista.

Toiseksi kantaja moittii komissiota siitä, että se on tehnyt ilmeisen arviointivirheen, kun se on katsonut, että IP-peering- ja IP-liikenne-palvelut korvasivat toinen toisensa. Kantaja katsoo, että IP-peering- ja IP-liikenne-palvelut eivät korvaa toinen toistaan, sillä ne eroavat toisistaan televiestintäyritysten vaihtaman IP-liikenteen volyymin kohteena olevan alan, palvelujen suorittamisesta maksettavien palkkioiden laskentatavan, palvelun tarjoajan (FSI) määrittelemisen ja palvelujen laadun osalta.

Kolmanneksi kantaja moittii komissiota siitä, että se on rikkonut myös EUT 4 artiklan 3 kohtaa ja SEUT 102 artiklaa yhdessä puitedirektiivin 7 artiklan 4 kohdan, 8 artiklan 2 kohdan b ja c alakohdan, 14 artiklan 2 kohdan, 15 artiklan 3 kohdan ja 16 artiklan 4 kohdan kanssa katsoessaan, että IP-liikenteen kansalliset tukkumyyntimarkkinat (IP-liikenne ja peering IP) eivät muodosta kaksia erillisiä markkinoita, ettei niitä tarvitse säännellä ex ante ja ettei Telekomunikacja Polska S.A:lla ole merkittävää valtaa näillä kaksilla markkinoilla. Kantaja katsoo, että se oli suosituksessa (2) ja ohjeissa (3) olevien vaatimusten mukaisesti tarkastellut markkinoita ex ante sääntelyn perusteltavuuden valossa ja että se oli kiistattomasti tarkistanut noiden kolmen edellytyksen soveltamisen. Tässä tarkastuksessa oli täysin vahvistettu, että peering IP- ja IP-liikennemarkkinoita on säänneltävä ex ante, sillä niille on ominaista merkittävien ja pysyvien esteiden olemassaolo, että niiden rakenne ei suosi niiden kehittymistä todellisen kilpailutilanteen suuntaan kyseisen ajanjakson aikana ja että kilpailuoikeus ei sellaisenaan riitä korjaamaan markkinoiden kyseisiä puutteita.

---

(1)  Sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä (puitedirektiivi) 7.3.2002 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/21/EY (EYVL L 108, s. 3).

(2)  Komission suositus, annettu 17 päivänä joulukuuta 2007, sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/21/EY mukaisesti ennakkosääntelyn alaisiksi tulevista merkityksellisistä tuote- ja palvelumarkkinoista sähköisen viestinnän alalla (tiedoksiannettu numerolla K(2007) 5406), EUVL L 344, s.65.

(3)  Komission ohjeet markkina-analyysiä ja huomattavan markkinavoiman arvioimista varten sähköisen viestinnän verkkoja ja palveluja koskevassa yhteisön sääntelyjärjestelmässä (EYVL 2002, C 165, s. 6).

---

31.7.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/42

---

Kanne 21.5.2010 — Espanja v. komissio

(Asia T-230/10)

()

2010/C 209/65

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Kantaja: Espanjan kuningaskunta (asiamies: M. Muñoz Pérez)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

—

Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tukiosastosta ja Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) sekä Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavien jäsenvaltioiden tiettyjen menojen jättämisestä Euroopan unionin rahoituksen ulkopuolelle 11.3.2010 tehty komission päätös 2010/152/EU on kumottava siltä osin kuin sen on tämän kanteen kohteena ja

—	Euroopan komissio on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Tämä kanne koskee kahta komission suorittamaa rahoitusta koskevaa korjausta ja se perustuu hedelmä- ja vihannesalan yhteisestä markkinajärjestelystä 28.10.1996 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2200/96, (1) neuvoston asetuksen (EY) N:o 2200/96 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä toimintarahastojen, toimintaohjelmien ja taloudellisen tuen osalta 11.8.2003 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1433/2003 (2) ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2200/96 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä tuottajaorganisaatioiden hyväksynnän ja tuottajaryhmittymien esihyväksynnän osalta 11.8.2003 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1432/2003, (3) joihin komissio vetosi kyseisten korjausten tueksi, säännösten rikkomiseen.

Pakkausten ympäristönhoidollisesta käsittelystä aiheutuvien kustannusten poissulkemisen osalta komissio tulkitsee asetuksen N:o 2200/96 15 artiklan 5 kohtaa ja asetuksen N:o 1433/2003 liitettä I siten, että ne merkitsevät sitä, että kun jäsenvaltiot vahvistavat kiinteämääräisen korvauksen, niiden on noudatettava sääntöä, jonka mukaan tukikelpoisia ovat yksinomaan kustannukset, joista tuottajaorganisaatiot vastaavat, ja tästä on vaadittava suoraa näyttöä.

Espanjan kuningaskunta katsoo puolestaan, että kun otetaan huomioon edellä mainittujen säännösten tavoitteet ja sanamuoto, ei voi olla tarpeen vaatia luotettavaa näyttöä siitä, että tuottajaorganisaatiot ovat vastanneet kustannuksista. Se katsoo edelleen joka tapauksessa, että tuottajaorganisaatiot vastaavat todellisuudessa pakkausten ympäristönhoidollisen käsittelyn kustannuksista, koska jakelijat siirtävät kustannukset niille maksamalla alhaisemman hinnan niiden tuotteista.

Heikkouksista SAT Royal -tuottajaorganisaation hyväksymisen valvontaa koskevassa järjestelmässä komissio katsoo, että sääntöä, jonka mukaan millään tuottajaorganisaation yksittäisellä jäsenellä ei voi olla yli 20 prosenttia äänioikeuksista, on sovellettava myös luonnollisiin henkilöihin, jotka ovat sellaisten yksiköiden osakkeenomistajia, jotka ovat puolestaan tuottajaorganisaation jäseniä. Espanjan kuningaskunta katsoo, että asetuksen N:o 1432/2003 14 artiklan 2 kohdassa vahvistettua sääntöä sovelletaan ainoastaan organisaation jäseniin ja että ei ole tarpeen analysoida niiden yksiköiden omistusrakennetta, jotka muodostavat tuottajaorganisaation.

---

(1)  EYVL L 297, 21.11.1996, s. 1

(2)  EYVL L 203, 12.8.2003, s. 25

(3)  EYVL L 203, 12.8.2003, s. 18

---

31.7.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/43

---

Kanne 21.5.2010 — Merlin ym. v. SMHV — Dusyma (pelit)

(Asia T-231/10)

()

2010/C 209/66

Kannekirjelmän kieli: saksa

Asianosaiset

Kantajat: Merlin Handelsgesellschaft mbH (Forchtenberg, Saksa), Rolf Krämer (Forchtenberg), BLS Basteln, Lernen, Spielen GmbH (Forchtenberg) ja Andreas Hohl (Künzelsau, Saksa) (edustaja: asianajaja R. Kramer)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV)

Vastapuoli valituslautakunnassa: Dusyma Kindergartenbedarf GmbH (Schorndorf, Saksa)

Vaatimukset

—	sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) kolmannen valituslautakunnan 17.3.2010 tekemä päätös asiassa R 879/2009-3 on kumottava ja yhteisömalli nro 526 801-0011 on mitätöitävä

—	toissijaisesti kolmannen valituslautakunnan päätös on kumottava ja asia on palautettava valituslautakuntaan

—	vastaaja on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Rekisteröity yhteisömalli, jonka mitättömäksi julistamista on vaadittu: yhteisömalli nro 526 801-0011 tuotteita ”pelit (opetuspelit mukaan lukien)”

Yhteisömallin haltija: Dusyma Kindergartenbedarf GmbH

Yhteisömallin mitättömäksi julistamista koskevan vaatimuksen esittäjä: kantaja

Mitättömyysosaston ratkaisu: Mitättömäksi julistamista koskevan vaatimuksen hylkääminen

Valituslautakunnan ratkaisu: Valituksen hylkääminen

Kanneperusteet: Neuvoston asetuksen (EY) N:o 6/2002 (1) 3 artiklan rikkominen, koska valituslautakunta on tulkinnut kyseisen artiklan määritelmiä virheellisesti eikä ole ottanut huomioon, että yhteisömalli voi olla tuotteen jonkin osan ulkomuoto.

---

(1)  Yhteisömallista 12.12.2001 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 6/2002 (EYVL L 3, 5.1.2002, s. 1-24).

---

31.7.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/44

---

Kanne 21.5.2010 — Timehouse v. SMHV (kellon muoto)

(Asia T-235/10)

()

2010/C 209/67

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Timehouse GmbH (Eystrup, Saksa) (edustaja: asianajaja V. Knies)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit)

Vaatimukset

—	Sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) ensimmäisen valituslautakunnan 11.3.2010 asiassa R 0942/2009-1 tekemä päätös on kumottava

—	SMHV on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Haettu yhteisön tavaramerkki: kelloa esittävä kolmiulotteinen tavaramerkki luokkaan 14 kuuluvia tavaroita varten

Tutkijan päätös: hakemuksen hylkääminen

Valituslautakunnan ratkaisu: valituksen hylkääminen

Kanneperusteet: asetuksen N:o 207/2009 (1) 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan rikkominen, koska tavaramerkki on erottamiskykyinen.

---

(1)  Yhteisön tavaramerkistä 26.2.2009 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 207/2009 (EUVL 2009, L 78, s. 1).

---

31.7.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/44

---

Kanne 26.5.2010 — Vuitton Malletier v. SMHV — Friis Group International (lukituslaitteen esitys)

(Asia T-237/10)

()

2010/C 209/68

Kannekirjelmän kieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Louis Vuitton Malletier SA (Pariisi, Ranska) (edustajat: asianajajat P. Roncaglia, G. Lazzeretti, M. Boletto ja E. Gavuzzi)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit)

Vastapuoli valituslautakunnassa: Friis Group International ApS (Kööpenhamina, Tanska)

Vaatimukset

—	sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) ensimmäisen valituslautakunnan 24.2.2010 tekemä päätös asiassa R 1590/2008-1 on kumottava sikäli kuin sillä julistettiin mitättömäksi yhteisön tavaramerkki nro 3693116 luokkiin 9, 14 ja 18 kuuluvia tavaroita varten

—	vastaaja on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut ja

—	jos vastapuoli valituslautakunnassa on väliintulijana tässä asiassa, se on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut mukaan lukien kulut, jotka kantajalle aiheutuivat valituslautakunnassa ja mitättömyysosastossa.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Rekisteröity yhteisön tavaramerkki, jonka mitättömäksi julistamista on vaadittu: Kuviomerkki, joka esittää lukituslaitetta, luokkiin 9, 14, 18 ja 25 kuuluvia tavaroita varten — yhteisön tavaramerkkiä koskeva hakemus nro 3 693 116

Yhteisön tavaramerkin haltija: Kantaja

Yhteisön tavaramerkin mitättömäksi julistamista koskevan vaatimuksen esittäjä: Vastapuoli valituslautakunnassa

Mitättömäksi julistamista koskevan vaatimuksen esittäjän tavaramerkkioikeus: Mitättömäksi julistamista koskevan vaatimuksen esittäjä perusti vaatimuksensa ehdottomiin mitättömyysperusteisiin neuvoston asetuksen (EY) N:o 207/2009 52 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti

Mitättömyysosaston ratkaisu: yhteisön tavaramerkin mitättömäksi julistamista koskevan vaatimuksen hylkääminen

Valituslautakunnan ratkaisu: Valituksen osittainen hyväksyminen

Kanneperusteet: Kantaja esittää kaksi kanneperustetta kanteensa tueksi.

Ensimmäisellä kanneperusteellaan kantaja väittää, että riidanalaisella päätöksellä rikotaan neuvoston asetuksen (EY) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan b alakohtaa, koska valituslautakunta erehtyi katsoessaan, että tämän artiklan kyseistä säännöstä sovelletaan riidanalaiseen yhteisön tavaramerkkiin luokkiin 9, 14 ja 18 kuuluvien tavaroiden osalta. Valituslautakunta syyllistyi erityisesti seuraavaan: (i) se käsitteli virheellisesti kysymystä riidanalaisen yhteisön tavaramerkin erottamiskyvystä ikään kuin tämä olisi merkki, joka muodostuu sen kattamien tavaroiden muodosta, ja (ii) se katsoi virheellisesti, että luontaista erottamiskykyä ei ollut.

Toisella kanneperusteellaan kantaja väittää, että riidanalaisella päätöksellä rikotaan neuvoston asetuksen (EY) N:o 207/2009 52 artiklan 2 kohtaa, koska valituslautakunta erehtyi katsoessaan, että tämän artiklan kyseistä säännöstä ei sovelleta tässä asiassa.

---

31.7.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/45

---

Kanne 24.5.2010 — Scatizza v. SMHV — Jacinto (HORSE COUTURE)

(Asia T-238/10)

()

2010/C 209/69

Kannekirjelmän kieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Stephanie Scatizza (Lugano, Sveitsi) (edustajat: asianajajat P. Perani ja P. Pozzi)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV)

Vastapuoli valituslautakunnassa: Manuel Jacinto, Lda (S. Paio de Oleiros, Portugali)

Vaatimukset

—	Sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) toisen valituslautakunnan 5.3.2010 asiassa R 723/2009-2 tekemä päätös on kumottava

—	vastaaja on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut ja

—	vastapuoli valituslautakunnassa on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos se tulee väliintulijaksi tähän asiaan.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Yhteisön tavaramerkin hakija: Kantaja

Haettu yhteisön tavaramerkki: Kuviomerkki HORSE COUTURE luokkaan 18 kuuluvia tavaroita varten — yhteisön tavaramerkkiä koskeva hakemus nro 6 030 399

Sen tavaramerkki- tai merkkioikeuden haltija, johon väitemenettelyssä on vedottu: vastapuoli valituslautakunnassa

Tavaramerkki- tai merkkioikeus, johon väitemenettelyssä on vedottu: Portugalissa rekisterinumerolla 379 879 rekisteröity kuviomerkki HORSE luokkaan 18 kuuluvia tavaroita varten

Väiteosaston ratkaisu: Väitteen hyväksyminen osittain

Valituslautakunnan ratkaisu: Valituksen hylkääminen

Kanneperusteet: Neuvoston asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohtaa on rikottu, koska valituslautakunta katsoi virheellisesti, että kyseessä olevien tavaramerkkien välillä oli sekaannusvaara.

---

31.7.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/46

---

Kanne 27.5.2010 — Unkarin tasavalta v. komissio

(Asia T-240/10)

()

2010/C 209/70

Oikeudenkäyntikieli: unkari

Asianosaiset

Kantaja: Unkarin tasavalta (asiamiehet: M. Fehér ja K. Szijjártó)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

—

tärkkelyksen amylopektiini-ainesosan parannetun pitoisuuden osalta muuntogeenisen perunatuotteen (Solanum tuberosum L. linja EH92-527-1) markkinoille saattamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/18/EY mukaisesti (tiedoksiannettu numerolla K(2010) 1193 2.3.2010 tehty komission päätös 2010/135/EU (1) on kumottava

—

muuntogeenisestä perunasta EH92–527–1 (BPS-25271–9) valmistetun rehun sekä elintarvikkeiden ja muiden rehutuotteiden, joissa kyseisen perunan esiintyminen on satunnaista tai teknisesti mahdotonta välttää, markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (tiedoksiannettu numerolla K(2010) 1196) 2.3.2010 tehty komission päätös 2010/136/EU (2) on kumottava

—	toissijaisesti sen varalta, että päätöksen 2010/136/EU kumoamista koskeva vaatimus hylättäisiin, vaaditaan sen 2 artiklan b ja c alakohtien kumoamista

—	komissio on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja riitauttaa komission 2.3.2010 tekemät päätökset 2010/135/EU ja 2010/136/EU.

Kantaja väittää kanteessaan ensimmäisen kanneperusteen tueksi, että komissio on tehnyt ilmeisen arviointivirheen ja että se on loukannut varovaisuusperiaatetta salliessaan ”Amflora” –nimisen muuntogeenisen perunan (jäljempänä MG-peruna) markkinoille saattamisen, kun otetaan huomioon, että riskiarvioinnissa esitettiin perusteltuja epäilyjä siitä, että luvan myöntämisestä — kun huomioon otetaan terveyden ja ympäristön korkeatasoisen suojelun varmistamiseen liittyvä tavoite — voisi aiheutua haittaa henkilöiden ja eläinten terveydelle ja ympäristölle. Kantajan mukaan markkinoille saattamista koskeva lupa nojautuu monessa suhteessa perusteettomaan tai puutteelliseen riskien arviointiin, mikä vaikuttaa komission päätösten laillisuuteen.

Kantaja väittää MG-perunasta aiheutuvista terveysriskeistä, että siinä oleva antibiootti-resistentti geeni ja sen siirtyminen MG-kasveista bakteereihin aiheuttaa ihmisten ja eläinten terveydelle sekä ympäristölle sellaisen vaaran, jota ei voida hyväksyä, kun otetaan huomioon erityisesti velvollisuus yhteen sovittaa yhteen terveyden ja ympäristön korkeatasoinen suojelu ja kun joka tapauksessa olemassa on merkittävää tieteellistä epävarmuutta riskeistä, joita komissio ei ole poistanut tyydyttävällä tavalla. Kantaja päättelee tästä, että markkinoille saattamista koskevalla luvalla loukataan varovaisuusperiaatetta ja rikotaan direktiivin 2001/18/EY (3) 4 artiklan 2 kohtaa, joka on sen konkreettinen oikeudellinen ilmaus. Tämän lisäksi Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) laatima tieteellinen tutkimus, joka on komission päätösten perusta, on sekin ristiriidassa niiden näkemysten kanssa, jotka maailman terveysjärjestö, maailman eläinten terveysjärjestö ja Euroopan lääkevirasto ovat tässä suhteessa esittäneet.

Kantajan mukaan MG-perunan ympäristövaikutusten arviointi on puutteellinen, koska siinä ei ole otettu huomioon

—	sitä, ettei olemassa ole avoimia tutkimuksia, jotka koskisivat kaikkia Euroopan unionin biogeografisia alueita

—	sitä, ettei ole tutkittu niitä pitkäkestoisia kumulatiivisia vaikutuksia kyseisiin organismeihin eikä vaikutuksia lajien populaatioiden dynamiikkaan eikä geenimoninaisuuteen

—	sitä, ettei mahdollisia vaikutuksia eläinten terveyteen eikä mahdollisia vaikutuksia ravintoketjuun ole tutkittu.

Toisessa kanneperusteessaan kantaja väittää, että komissio on rikkonut asetusta 1829/2003 (4). Se toteaa tältä osin, että päätöksen 2010/136/EU 2 artiklan b ja c alakohta, jossa sallitaan muuntogeenisen organismin esiintyminen sellaisessa suhteessa, joka on enintään 0,9 prosenttia rehusta ja kustakin rehusta, josta se koostuu, ja joka on satunnaista tai teknisesti mahdotonta välttää, on lainvastainen siltä osin kuin siinä viitataan lupaan, koska asetuksessa 1829/2003 ei säädetä minkäänlaisesta sietorajasta, eikä siinä sallita, että komissio soveltaisi sietorajaa sen tilanteen varalta, että muuntogeenisiä organismeja esiintyisi satunnaisesti tai siten, että sitä olisi teknisesti mahdotonta välttää.

---

(1)  Tärkkelyksen amylopektiini-ainesosan parannetun pitoisuuden osalta muuntogeenisen perunatuotteen (Solanum tuberosum L. linja EH92-527-1) markkinoille saattamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/18/EY mukaisesti (tiedoksiannettu numerolla K(2010) 1193 2.3.2010 tehty komission päätös 2010/135/EU (EUVL L 53, s. 11).

(2)  Muuntogeenisestä perunasta EH92–527–1 (BPS-25271–9) valmistetun rehun sekä elintarvikkeiden ja muiden rehutuotteiden, joissa kyseisen perunan esiintyminen on satunnaista tai teknisesti mahdotonta välttää, markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (tiedoksiannettu numerolla K(2010) 1196) (EUVL L 53, s. 15).

(3)  Geneettisesti muunnettujen organismien tarkoituksellisesta levittämisestä ympäristöön ja neuvoston direktiivin 90/220/ETY kumoamisesta 12.3.2001 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/18/EY (EYVL L 268, s. 1).

(4)  Muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista 22.9.2003 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1829/2003 (EUVL L 268, s. 1).

---

31.7.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/47

---

Kanne 24.5.2010 — Puola v. komissio

(Asia T-241/10)

()

2010/C 209/71

Oikeudenkäyntikieli: puola

Asianosaiset

Kantaja: Puolan tasavalta (asiamies: M. Szpunar)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

—

Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tukiosastosta ja Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) sekä Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavien jäsenvaltioiden tiettyjen menojen jättämisestä Euroopan unionin rahoituksen ulkopuolelle 11.3.2010 tehty komission päätös 2010/152/EU (tiedoksiannettu numerolla K(2010) 1317) (1) on kumottava sikäli kuin siinä jätetään unionin rahoituksen ulkopuolelle 279 794 442,15 PLN:n ja 25 583 996,81 euron summa, joka koski menoja, jotka olivat aiheutuneet Puolan hyväksymälle maksajavirastolle

—	komissio on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Riidanalaisessa päätöksessä vahvistetaan rahoitusta koskeva korjaus, joka perustuu väitettyihin puutteisiin viljelylohkojen tunnistamis- ja valvontajärjestelmässä vuosina 2005 ja 2006, ja nämä puutteet ovat seuraavat: viljelylohkojärjestelmää ei vektoroitu kokonaan, tukeen kelpaamaton maa hyväksyttiin tukikelpoiseksi, alueilla, joilla on suuri virhemäärä (Województwo opolskie), tehtiin liian vähän paikalla tehtyjä tarkastuksia ja tahallista noudattamatta jättämistä koskevia säännöksiä sovellettiin virheellisesti.

Kantaja kyseenalaistaa väitettyjen puutteiden olemassaolon ja esittää seuraavat kanneperusteet riidanalaisen päätöksen kumoamiseksi.

Se väittää ensiksi, että asetuksen (EY) N:o 1258/1999 (2) 7 artiklan 4 kohdan 1 alakohtaa ja asetuksen (EY) N:o 1290/2005 (3) 31 artiklan 1 kohtaa sekä asiakirjassa VI/5330/97 vahvistettuja toimintaohjeita on rikottu, koska rahoitusta koskevan korjauksen soveltaminen perustui tosiseikkojen ja oikeudellisten seikkojen virheelliseen tulkintaan, vaikka Puolan viranomaiset olivat maksaneet menot Euroopan unionin sääntöjen mukaisesti.

Kantajan mukaan ensimmäinenkään väitetyistä puutteista, jotka ovat rahoitusta koskevan korjauksen taustalla, ei tosiasiassa esiintynyt, ja riidanalaisessa päätöksessä unionin rahoituksen ulkopuolelle jätetyt menot maksettiin Euroopan unionin sääntöjen mukaisesti.

Kantaja väittää, että Puolassa vuosina 2005 ja 2006 käytetty viljelylohkojen tunnistamisjärjestelmä vastasi täysimääräisesti asetuksen (EY) N:o 1782/2003 (4) 20 artiklan ja asetuksen (EY) N:o 796/2004 (5) 6 artiklan vaatimuksia; nämä vaatimukset ylitettiin huomattavasti monessa suhteessa ja Euroopan unionin taloudelliset edut turvattiin tiukasti.

Vuosina 2005 ja 2006 käytetyt kansalliset menettelyt mahdollistivat sen, että voitiin vahvistaa tehokkaasti ja objektiivisesti, oliko tuen hakija toiminut tahallisesti vai ei ilmoittaessaan alaa tuen saamiseksi, koska jos asiassa on epäilyjä, se saatetaan tuomioistuimen käsiteltäväksi ja syyttömyysolettaman periaatetta noudatetaan.

Kantaja väittää myös, että maan hyväksymisessä noudatettiin tukikelpoista maata koskevia edellytyksiä ja huomio kiinnitettiin siihen, että liittymisasiakirjan mukaan edellytys tukikelpoisuudelle on, että maa oli hyvässä viljelykunnossa 30.6.2003, kun taas maan säilyttäminen maatalouden ja ympäristön kannalta hyvässä kunnossa valvontapäivänä ei ole edellytys tämän maan tukikelpoisuudelle, vaan ehto, jonka täyttämättä jättäminen johtaa tukimäärän alentamiseen.

Kantaja väittää lisäksi, että Województwo opolskiessa paikalla tehdyt tarkastukset vuonna 2005 tehtiin asetuksen (EY) N:o 796/2004 26 artiklan vaatimusten mukaisesti.

Kantaja väittää toiseksi, että asetuksen (EY) N:o 1258/1999 7 artiklan 4 kohdan 4 alakohtaa ja asetuksen (EY) N:o 1290/2005 31 artiklan 2 kohtaa sekä asiakirjassa VI/5330/97 vahvistettuja toimintaohjeita on rikottu ja suhteellisuusperiaatetta on loukattu sellaisen korjauksen soveltamisen vuoksi, joka on selvästi liiallinen Euroopan unionin talousarvioon kohdistuvan mahdollisen tappion vaaraan nähden.

Kantaja katsoo, että vaikka osoitettaisiin, että Puolan viranomaisten vahvistamassa valvonta- ja seuraamusjärjestelmässä olisi tiettyjä puutteita, joita siinä ei ole, nämä puutteet olisivat niin merkityksettömiä, että vaara unionin talousarvioon kohdistuvista mahdollisista tappioista olisi monta kertaa alhaisempi kuin komission riidanalaisessa päätöksessä soveltaman korjauksen taso. Tämä koskee erityisesti komission soveltaman korjauksen tasoa, joka perustuu siihen, että viljelylohkojärjestelmää ei vektoroitu kokonaan ja että vuonna 2005 Województwo opolskiessa tehtiin liian vähän paikalla tehtyjä tarkastuksia.

---

(1)  EUVL L 63, s. 7

(2)  Yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta 17.5.1999 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1258/1999 (EYVL L 160, s. 103)

(3)  Yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta 21.6.2005 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1290/2005 (EUVL L 209, s. 1)

(4)  Yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (ETY) N:o 2019/93, (EY) N:o 1452/2001, (EY) N:o 1453/2001, (EY) N:o 1454/2001, (EY) N:o 1868/94, (EY) N:o 1251/1999, (EY) N:o 1254/1999, (EY) N:o 1673/2000, (ETY) N:o 2358/71, (EY) N:o 1254/1999 ja (EY) N:o 2529/2001 muuttamisesta 29.9.2003 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1782/2003 (EYVL L 270, s. 1)

(5)  Yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1782/2003 säädettyjen täydentävien ehtojen, tuen mukauttamisen ja yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 21.4.2004 annettu komission asetus (EY) N:o 796/2004 (EUVL L 141, s. 18)

---

31.7.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/48

---

Kanne 28.5.2010 — medi v. SMHV — Deutsche Medi Präventions (deutschemedi.de)

(Asia T-247/10)

()

2010/C 209/72

Kannekirjelmän kieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: medi GmbH & Co. KG (Bayreuth, Saksa) (edustajat: asianajajat D. Terheggen, H. Lindner ja T. Kiputh)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit)

Vastapuoli valituslautakunnassa: Deutsche Medi Präventions GmbH (Düsseldorf, Saksa)

Vaatimukset

—	Sisämarkkinoiden neljännen valituslautakunnan (tavaramerkit ja mallit) 16.3.2010 asiassa R 1366/2008-4 tekemä päätös on kumottava

—	Yhteisön tavaramerkkiä EM 5 089 099 koskeva hakemus on hylättävä kokonaisuudessaan

—	SMHV on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Yhteisön tavaramerkin hakija: Deutsche medi Präventions GmbH

Haettu yhteisön tavaramerkki: sanamerkki ”deutschemedi.de” luokkaan 35 kuuluvia palveluja varten

Sen tavaramerkki- tai merkkioikeuden haltija, johon väitemenettelyssä on vedottu: kantaja

Tavaramerkki- tai merkkioikeus, johon väitemenettelyssä on vedottu: saksalainen sanamerkki ”medi.eu” luokkiin 5, 10, 35, 39, 41, 42 ja 44 kuuluvia tavaroita ja palveluja varten; saksalainen sanamerkki ”medi welt” luokkiin 5, 10, 35, 38, 39, 41, 42, 43 ja 44 kuuluvia tavaroita ja palveluja varten; saksalainen sanamerkki ”medi-Verband” luokkiin 5, 10, 35, 38, 39, 41, 42, 43 ja 44 kuuluvia tavaroita varten; yhteisön sanamerkki ”World of medi” luokkiin 3, 5, 10, 35, 41 ja 42 kuuluvia tavaroita ja palveluja varten; saksalainen kuviomerkki, joka sisältää sanat ”medi Ich fühl mich besser”, luokkiin 5, 10, 35, 38, 39, 41, 42, 43 ja 44 kuuluvia tavaroita varten; elinkeinotoiminnassa käytetty toiminimi, joka sisältää sanan ”medi”, kaikkien edellä mainittujen tavaramerkkien kattamia tavaroita ja palveluja varten unionin alueella.

Väiteosaston ratkaisu: väitteen hyväksyminen

Valituslautakunnan ratkaisu: valituksen hyväksyminen ja väitteen hylkääminen

Kanneperusteet: asetuksen (EY) N:o 207/2009 (1) 8 artiklan 1 kohdan 4 alakohdan rikkominen, koska kyseisten tavaramerkkien välillä on sekaannusvaara ja kantaja on osoittanut, että se on toiminimen haltija, sekä asetuksen N:o 207/2009 73 artiklan mukaisen oikeuden tulla kuulluksi loukkaaminen.

---

(1)  Yhteisön tavaramerkistä 26.2.2009 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 207/2009 (EUVL L 78, s. 1).

---

31.7.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/49

---

Kanne 26.5.2010 — Italia v. komissio ja EPSO

(Asia T-248/10)

()

2010/C 209/73

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Italian tasavalta (asiamies: valtionasiamies P. Gentili)

Vastaaja: Euroopan komissio ja Euroopan henkilöstövalintatoimisto (EPSO)

Vaatimukset

—	on kumottava ilmoitus avoimesta kilpailusta EPSO/AD/177/10 — Hallintovirkamiehet (AD 5), joka julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä 16.3.2010, numero C 64 A

—	komissio on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut ovat samankaltaisia kuin ne, jotka on esitetty asiassa T-218/09, Italia vastaan komissio (1).

---

(1)  EUVL C 180, 1.8.2009, s. 59.

---

31.7.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/49

---

Kanne 31.5.2010 — Kitzinger v. SMHV — Mitteldeutscher Rundfunk, Zweites Deutsches Fernsehen (KICO)

(Asia T-249/10)

()

2010/C 209/74

Kannekirjelmän kieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Kitzinger & Co. (GmbH & Co. KG) (Hampuri, Saksa) (edustaja: asianajaja S. Kitzinger)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV)

Vastapuoli valituslautakunnassa: Mitteldeutscher Rundfunk (julkisoikeudellinen laitos) (Leipzig, Saksa), Zweites Deutsches Fernsehen (julkisoikeudellinen laitos) (Mainz, Saksa)

Vaatimukset

—	sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) neljännen valituslautakunnan 25.3.2010 asiassa R 1388/2008-4 tekemää päätöstä on muutettava siten, että väiteosaston väitteestä nro B 133 61228.7.2008 tekemä päätös kumotaan ja väite hylätään

—	toissijaisesti sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) neljännen valituslautakunnan 25.3.2010 asiassa R 1388/2008-4 tekemä riitautettu päätös on kumottava,

—	sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Yhteisön tavaramerkin hakija: Kantaja

Haettu yhteisön tavaramerkki: Väreistä sininen ja harmaa muodostuva kuviomerkki, johon sisältyy sanaosa ”KICO” luokkiin 16, 36 ja 39 kuuluvia tavaroita ja palveluja varten

Sen tavaramerkki- tai merkkioikeuden haltija, johon väitemenettelyssä on vedottu: Mitteldeutscher Rundfunk (julkisoikeudellinen laitos) ja Zweites Deutsches Fernsehen (julkisoikeudellinen laitos)

Tavaramerkki- tai merkkioikeus, johon väitemenettelyssä on vedottu: Yhteisön sanamerkki KIKA luokkiin 8, 9, 11, 16, 18, 20, 21, 24, 25, 28, 29, 30, 32, 38 ja 41 kuuluvia tavaroita ja palveluja varten ja väreistä musta ja valkoinen muodostuva saksalainen kuviomerkki, johon sisältyy sanaosa ”KIKA” luokkiin 8, 9, 11, 16, 18, 20, 21, 24, 25, 28, 29, 30, 32, 38, 41 ja 42 kuuluvia tavaroita ja palveluja varten

Väiteosaston ratkaisu: Väite hyväksyttiin

Valituslautakunnan ratkaisu: Valitus hylättiin

Kanneperusteet: Asetuksen (EY) N:o 207/200 (1) 9 8 artiklan 1 kohdan b alakohdan rikkominen, koska kyseessä olevien merkkien välillä ei ole sekaannusvaaraa.

---

(1)  Yhteisön tavaramerkistä 26.2.2009 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 207/2009 (EUVL L 78, s. 1).

---

31.7.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/50

---

Kanne 31.5.2010 — KNUT IP Management v. SMHV — Zoologischer Garten Berlin (KNUT — DER EISBÄR)

(Asia T-250/10)

()

2010/C 209/75

Kannekirjelmän kieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: KNUT IP Management Ltd. (Lontoo, Englanti) (edustaja: asianajaja C. Jaeckel)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV)

Vastapuoli valituslautakunnassa: Zoologischer Garten Berlin AG (Berliini, Saksa)

Vaatimukset

—	sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) ensimmäisen valituslautakunnan 17.3.2010 asiassa R 650/2009-1 tekemä päätös on kumottava

—	vastaaja on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut valituslautakunnassa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut mukaan lukien.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Yhteisön tavaramerkin hakija: Kantaja.

Haettu yhteisön tavaramerkki: Sanamerkki ”KNUT — DER EISBÄR” luokkiin 9, 16, 25, 28 ja 41 kuuluvia tavaroita ja palveluja varten

Sen tavaramerkki- tai merkkioikeuden haltija, johon väitemenettelyssä on vedottu: Zoologischer Garten Berlin AG

Tavaramerkki- tai merkkioikeus, johon väitemenettelyssä on vedottu: saksalainen sanamerkki KNUD luokkiin 9, 16 ja 28 kuuluvia tavaroita ja palveluja varten, saksalainen sanamerkki Knut der Eisbär luokkiin 16, 25, 28 ja 41 kuuluvia tavaroita ja palveluja varten, saksalainen sanamerkki KNUT luokkiin 3, 4, 5, 8, 9, 11, 12, 14, 16, 18, 20, 21, 24, 25, 28, 29, 30, 32, 33, 35, 39, 41, 42 ja 43 kuuluvia tavaroita ja palveluja varten, saksalainen sanamerkki KNUT luokkaan 16, 18, 21, 25, 28, 35, 41 ja 42 kuuluvia tavaroita ja palveluja varten

Väiteosaston ratkaisu: Väite hyväksyttiin osittain

Valituslautakunnan ratkaisu: Valitus hyväksyttiin ja väite hyväksyttiin suurelta osin

Kanneperusteet: Asetuksen (EY) N:o 207/2009 (1) 8 artiklan 1 kohdan b alakohdan rikkominen, koska kyseessä olevien merkkien välillä ei ole sekaannusvaaraa.

---

(1)  Yhteisön tavaramerkistä 26.2.2009 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 207/2009 (EUVL L 78, s. 1).

---

31.7.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/51

---

Kanne 28.5.2010 — Cross Czech v. komissio

(Asia T-252/10)

()

2010/C 209/76

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Cross Czech a.s. (Praha, Tšekin tasavalta) (edustaja: asianajaja T. Schollaert)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

—	komission 12.3.2010 tekemä päätös nro INFSO-02/FD/GVC/Isc D(2010) 208676 on kumottava

—	komissio on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja vaatii kanteellaan SEUT 263 artiklan mukaisesti unionin yleistä tuomioistuinta kumoamaan 12.3.2010 tehdyn komission päätöksen nro INFSO-02/FD/GVC/Isc D(2010) 208676, viitenumero 09-BA74-006, eli kirjeen, jossa vahvistetaan ne toteamukset, jotka on tehty tilintarkastuskertomuksessa B74-06, joka koskee hankkeiden eMapps.com, CEEC IST NET ja TRANSFER EAST — joista on sovittu osana tutkimusta ja teknistä kehitystä koskevaa Euroopan unionin kuudetta puiteohjelmaa (2002–2006) — osalta 1.2.2005–30.4.2008 tehtyjä tilinpäätöksiä.

Kantaja vetoaa vaatimustensa tueksi seuraaviin oikeudellisiin perusteisiin:

Kantaja väittää, että kanteen kohteena oleva päätös on ristiriidassa perustamissopimuksen tai sen soveltamisesta annettujen säännösten kanssa, koska

—	se perustuu komission esittämiin virheellisiin ja riittämättömiin tosiseikkoihin

—	se on osoitus kyseisiin hankkeisiin liittyvien sopimusten soveltamisesta, erityisesti sellaisen toteamuksen osalta, että kantaja rikkoi kyseisiä sopimuksia

—	se perustuu ilmeisiin arviointivirheisiin sellaisten seikkojen osalta, jotka koskevat kyseisiin hankkeisiin liittyvien sopimusten rikkomista, mistä seuraa se, ettei tarvittavia oikeudellisia edellytyksiä ole noudatettu ja että näin ollen on tehty oikeudellinen virhe

—	se perustuu puutteellisiin perusteluihin ja

—	kyseisen päätöksen osalta on loukattu kantajan menettelyllisiä oikeuksia sen tekemistä edeltäneessä menettelyssä ja laiminlyöty huolenpitovelvollisuus.

---

31.7.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/51

---

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 7.6.2010 — Bulgaria v. komissio

(Asia T-500/07) (1)

()

2010/C 209/77

Oikeudenkäyntikieli: bulgaria

Seitsemännen jaoston puheenjohtajan määräyksellä asia on poistettu unionin yleisen tuomioistuimen rekisteristä.

---

(1)  EUVL C 64, 8.3.2008.

---

31.7.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/51

---

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 1.6.2010 — Espanja v. komissio

(Asia T-65/08) (1)

()

2010/C 209/78

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Kuudennen jaoston puheenjohtajan määräyksellä asia on poistettu unionin yleisen tuomioistuimen rekisteristä.

---

(1)  EUVL C 92, 12.4.2008.

---

31.7.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/52

---

Virkamiestuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 11.5.2010 — Nanopoulos v. komissio

(Asia F-30/08) (1)

(Henkilöstö - Virkamiehet - Virkamiestuomioistuimen toimivalta - Tutkittavaksi ottaminen - Kielteinen päätös - Sopimussuhteen ulkopuolinen vastuu - Vuodot lehdistössä - Syyttömyysolettaman periaate - Henkinen kärsimys - Päätös kurinpitomenettelyn aloittamisesta - Ilmeinen arviointivirhe - Avustamisvelvollisuus - Henkilöstösääntöjen 24 artikla)

2010/C 209/79

Oikeudenkäyntikieli: kreikka

Asianosaiset

Kantaja: Fotios Nanopoulos (Itzig, Luxemburg) (edustajat: asianajajat V. Christianos, D. Gouloussis ja V. Vlassi)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: aluksi J. Currall ja K. Herrmann, sittemmin J. Currall ja K. Herrmann, avustajinaan asianajajat E. Bourtzalas ja I. Antypas)

Oikeudenkäynnin kohde

Komission velvoittaminen maksamaan kantajalle vahingonkorvausta sen vuoksi, että hänen perusoikeuksiaan on loukattu siten, että hänen kunniansa ja maineensa on saatettu kyseenalaisiksi.

Tuomiolauselma

1)	Euroopan komissio velvoitetaan maksamaan Fotios Nanopoulosille 90 000 euron summa.

2)	Kanne hylätään muilta osin.

3)	Euroopan komissio vastaa kaikista oikeudenkäyntikuluista.

---

(1)  EUVL C 171, 5.7.2008, s. 50.

---

31.7.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/52

---

Virkamiestuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 4.5.2010 — Petrilli v. komissio

(Asia F-100/08) (1)

(Henkilöstö - Virkamiehet - Eläkkeet - Asuinpaikan käsite - Pääasiallinen asuinpaikka - Todistukset)

2010/C 209/80

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Alessandro Petrilli (Grottammare, Italia) (edustajat: asianajajat J.-L. Lodomez ja J. Lodomez)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: J. Currall ja D. Martin)

Oikeudenkäynnin kohde

Nimittävän viranomaisen sen päätöksen kumoaminen, joka koskee kantajan pääasiallisen asuinpaikan vahvistamista

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Alessandro Petrilli vastaa kaikista oikeudenkäyntikuluista.

---

(1)  EUVL C 55, 7.3.2009, s. 52.

---

31.7.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/53

---

Virkamiestuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 12.5.2010 — Peláez Jimeno v. parlamentti

(Asia F-13/09) (1)

(Henkilöstö - Virkamiehet - Kannetta edeltävä valitus - Valitusaika - Myöhästyminen - Näyttö - Aikaisempi väliaikainen toimihenkilö - Nimittäminen virkamieheksi - Henkilöstösääntöjen XIII liitteen 5 artiklan 4 kohta - Yhdenvertainen kohtelu)

2010/C 209/81

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Peláez Jimeno (Relegem-Asse, Belgia) (edustaja: asianajaja M. Casado García-Hirschfeld)

Vastaaja: Euroopan parlamentti (asiamiehet: aluksi C. Burgos ja K. Zejdová, sittemmin K. Zejdová ja S. Seyr)

Oikeudenkäynnin kohde

Nimittävän viranomaisen päätöksen, jolla kantajan palkkaluokka ja palkkataso koeajalla olevana virkamiehenä on vahvistettu alemmiksi kuin ne olivat hänen ollessaan väliaikaisena toimihenkilönä, kumoaminen

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Peláez Jimeno velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut kokonaisuudessaan.

---

(1)  EUVL C 90, 18.4.2009, s 40.

---

31.7.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/53

---

Virkamiestuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 15.6.2010 — Lebedef-Caponi v. komissio

(Asia F-45/09) (1)

(Henkilöstö - Virkamiehet - Arviointi - Urakehitystä koskeva arviointikertomus - Arviointikausi 2007 - Kumoamiskanne - Ilmeinen arviointivirhe - Henkilöstön edustajat - Tilapäiskomitean lausunto)

2010/C 209/82

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Lebedef-Caponi (Senningerberg, Luxemburg) (edustaja: asianajaja F. Frabetti)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: C. Berardis-Kayser ja G. Berscheid)

Oikeudenkäynnin kohde

Kantajan vuoden 2007 urakehitystä koskevan arviointikertomuksen kumoaminen.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Kantaja velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 153, 4.7.2009, s. 51.

---

31.7.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/53

---

Kanne 19.5.2010 — Lebedef v. komissio

(Asia F-33/10)

()

2010/C 209/83

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Giorgio Lebedef (Senningerberg, Luxemburg) (edustaja: asianajaja F. Frabetti)

Vastaaja: Euroopan komissio

Oikeusriidan kohde ja kuvaus

Kertomus kantajan urakehityksestä 1.1.2005–31.12.2005, sellaisena kuin se laadittiin virkamiestuomioistuimen kumottua kyseisen kertomuksen asiassa F-36/07 antamallaan tuomiolla, on kumottava.

Vaatimukset

—	Kertomus kantajan urakehityksestä 1.1.2005–31.12.2005, sellaisena kuin se laadittiin virkamiestuomioistuimen kumottua kyseisen kertomuksen asiassa F-36/07, Lebedef vastaan komissio, 7.5.2008 antamallaan tuomiolla, on kumottava

—	Euroopan komissio on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

---

31.7.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/54

---

Kanne 26.5.2010 — Adriaansen v. EIP

(Asia F-35/10)

()

2010/C 209/84

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Mary Lucie Adriaansen (Luxemburg, Luxemburg) (edustaja: asianajaja A.-M. Schmit)

Vastaaja: Euroopan investointipankki (EIP)

Oikeusriidan kohde ja kuvaus

EIP:n sen päätöksen kumoaminen, jolla kieltäydyttiin toimittamasta kantajalle hänen entisen puolisonsa eläkeoikeuksien suuruutta koskevia tietoja

Vaatimukset

—	EIP:n 18.3.2010 tekemä päätös on kumottava

—	EIP on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut

—	tuomio on pantava täytäntöön välittömästi sen estämättä muutoksenhakua ja ilman vakuutta, ja

—	kantajalle on varattava kaikki oikeudet, keinot ja toimenpiteet.

---

31.7.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/54

---

Kanne 27.5.2010 — Rapone v. komissio

(Asia F-36/10)

()

2010/C 209/85

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Chiara Rapone (Rooma, Italia) (edustaja: avvocato A. Rapone)

Vastaaja: Euroopan komissio

Oikeusriidan kohde ja kuvaus

EPSO:n päätös, jolla kieltäydyttiin rekisteröimästä kantajan hakemus tulla rekisteröidyksi kilpailun EPSO/AD/177/10-LAW osanottajaksi, on kumottava.

Vaatimukset

—	Päätös, jolla kieltäydyttiin rekisteröimästä kantajan uusi hakemus tulla rekisteröidyksi kilpailun EPSO/AD/177/10-LAW osanottajaksi, on kumottava. Tämä kieltäytyminen vahvistettiin 12.4.2010 annetulla EPSO:n tiedonannolla

—	komissio on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

---

31.7.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/54

---

Kanne 31.5.2010 — Vakalis v. komissio

(Asia F-38/10)

()

2010/C 209/86

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Ioannis Vakalis (Luvinate, Italia) (edustaja: asianajaja S. Pappas)

Vastaaja: Euroopan komissio

Oikeusriidan kohde ja kuvaus

Henkilökohtaisten etuuksien hallinto- ja maksutoimiston päätöksen kumoaminen: tällä päätöksellä määritellään kantajan eläkeoikeudet niiden siirron puitteissa unionin järjestelmään

Vaatimukset

—	On todettava, että 28.4.2004 tehty komission päätös nro 60/2004 on lainvastainen

—	Päätös PMO-4/TP D(2009)/434514716 on kumottava

—	Valituksen hylkäämisestä tehty päätös on kumottava

—	Euroopan komissio on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

---

31.7.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/55

---

Kanne 7.6.2010 — Lebedef v. komissio

(Asia F-40/10)

()

2010/C 209/87

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Giorgio Lebedef (Sennigerberg, Luxemburg) (edustaja: asianajaja F. Frabetti)

Vastaaja: Euroopan komissio

Oikeusriidan kohde ja kuvaus

Vaatimus kumota komission päätös, jossa kantajan todetaan ylittäneen luvatta 5,5 päivällä vuoden 2009 vuosilomaoikeutensa

Vaatimukset

—

Kantaja vaatii kumottavaksi 11.8.2009 tehtyä päätöstä, jolla EUROSTATin pääjohtaja määräsi henkilöstöosastonsa ilmoittamaan Henkilökohtaisten etuuksien hallinto- ja maksutoimiston toimivaltaiselle osastolle, että kantaja oli ylittänyt 5,5 päivällä vuoden 2009 vuosilomaoikeutensa, jotta tältä evättäisiin palkanmaksu tältä ajalta

—	Euroopan komissio on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

---

31.7.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/55

---

Kanne 7.6.2010 — Bermejo Garde v. ETSK

(Asia F-41/10)

()

2010/C 209/88

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Bermejo Garde (Bryssel, Belgia) (edustaja: asianajaja L. Levi)

Vastaaja: Euroopan talous- ja sosiaalikomitea

Oikeusriidan kohde ja kuvaus

Useiden sellaisten päätösten kumoaminen, jotka koskevat sitä, että kantajan on välittömästi päätettävä tehtävänsä oikeudellisen yksikön yksikönpäällikkönä ja että hänet määrätään logistiikkaosastolle, ja joilla hylätään hänen muodollinen avunpyyntönsä ja vahingonkorvausvaatimus.

Vaatimukset

—	ETSK:n puheenjohtajan 3.3.2010 tekemä päätös nro 88/10 A, jolla hylätään kantajan 7.12.2009 tekemä hakemus ja päätetään määrätä kantaja uuteen tehtävään, on kumottava

—	päätöksen nro 88/10 liite, joka on päivätty 25.3.2010, on kumottava

—	päätös nro 133/10 A, joka on päivätty 24.3.2010 ja joka koskee sitä, että kantajan on välittömästi päätettävä tehtävänsä oikeudellisen yksikön yksikönpäällikkönä ja että hänet määrätään yksikönpäälliköksi muulle osastolle 6.4.2010 alkaen, on kumottava

—	ETSK:n puheenjohtajan 13.4.2010 tekemä päätös, jolla kantaja määrätään logistiikkaosastolle ja joka tulee voimaan 6.4.2010 alkaen, on kumottava

—	ETSK on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

---