14.7.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

C 190/2

Euroopan tietosuojavaltuutetun lausunto ehdotuksesta neuvoston päätökseksi EU:n ja Japanin tulliyhteistyösekakomiteassa ilmaistavasta Euroopan unionin kannasta valtuutettuja talouden toimijoita koskevien ohjelmien vastavuoroiseen tunnustamiseen Euroopan unionissa ja Japanissa

2010/C 190/02

EUROOPAN TIETOSUOJAVALTUUTETTU, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 16 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti sen 8 artiklan,

ottaa huomioon yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY (1),

ottaa huomioon yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18 päivänä joulukuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001 (2) ja erityisesti sen 41 artiklan,

ON ANTANUT SEURAAVAN LAUSUNNON:

I. JOHDANTO

1.	Komissio hyväksyi 19. helmikuuta 2010 ehdotuksen neuvoston päätökseksi EU:n ja Japanin tulliyhteistyösekakomiteassa ilmaistavasta Euroopan unionin kannasta valtuutettuja talouden toimijoita koskevien ohjelmien vastavuoroiseen tunnustamiseen Euroopan unionissa ja Japanissa (3).

2.	Tietosuojavaltuutettua ei kuultu asetuksen (EY) N:o 45/2001 28 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Siitä syystä tämä lausunto annetaan saman asetuksen 41 artiklan 2 kohdan perusteella. Tietosuojavaltuutettu suosittelee, että päätöksen johdanto-osaan lisätään viittaus tähän lausuntoon.

3.	Tietosuojavaltuutettu on todennut henkilötietojen suojassa joitakin puutteita ja epäselvyyksiä. Niitä selvitetään tarkemmin luvussa IV sen jälkeen, kun on kuvailtu ehdotuksen yhteyksiä ja taustaa luvussa III.

II. EUROOPAN TIETOSUOJAVALTUUTETUN KUULEMINEN

Tietosuojavaltuutettu on laatinut toimintapoliittisen asiakirjan ”Euroopan tietosuojavaltuutettu yhteisön toimielinten neuvonantajana lainsäädäntöehdotuksissa ja niihin liittyvissä asiakirjoissa” (4), jossa selvitetään hänen neuvoa-antavaa tehtäväänsä. Tämä neuvoa-antava tehtävä perustuu asetuksen (EY) N:o 45/2001 28 artiklan 2 kohtaan ja 41 artiklaan. Kyseisen asetuksen johdanto-osan 17 perustelukappaleessa todetaan seuraavaa: ”Jotta yksilöitä voitaisiin tehokkaasti suojata unionissa suoritettavan henkilötietojen käsittelyn osalta, olisi erilaisiin asiaa koskeviin oikeusaloihin liittyviin toimiin sovellettava yhdenmukaisia sääntöjä ja menettelyjä”. Yhdenmukaisuus onkin yksi ehdottomista edellytyksistä Euroopan laajuisen tietosuojan korkean tason saavuttamiselle myös unionin ulkoisessa toiminnassa.

Euroopan komissio tunnustaa tietosuojavaltuutetun laajan vastuun, ja komission vakiintuneena käytäntönä on kuulla tietosuojavaltuutettua kaikista merkittävistä lainsäädäntöehdotuksista ja muista ehdotuksista. Tietosuojavaltuutetun tehtävä on antaa neuvoja ”kaikista henkilötietojen käsittelyä koskevista seikoista”. Tämä tarkoittaa, että tietosuojavaltuutettua on kuultava kaikesta lainsäädännöstä, johon sisältyy henkilötietojen käsittelyä koskevia säännöksiä taikka säännöksiä, jotka vaikuttavat (tai ovat omiaan vaikuttamaan) henkilötietojen käsittelyyn. Sama koskee myös kaikkia unionin ulkoiseen toimivaltaan kuuluvia välineitä.

Toimintapoliittisessa asiakirjassa käsitellään myös kuulemisten määräaikoja. Jos tietosuojavaltuutettua kuullaan lainsäädäntömenettelyn varhaisessa vaiheessa, hän voi toimia tehokkaasti ja ehdottaa muutoksia tekstiin. Ehdotusta valmistelevan komission yksikön on toimitettava tekstiluonnos tietosuojavaltuutetulle epävirallista kuulemista varten mahdollisuuksien mukaan jo ennen virallisen ehdotuksen hyväksymistä. Kun ehdotus on hyväksytty, siitä järjestetään vielä toinen, virallinen kuuleminen. Tässä vaiheessa Euroopan tietosuojavaltuutetun antamat neuvot julkaistaan virallisessa lehdessä (C-sarja).

Kuten edellä mainittiin, Euroopan tietosuojavaltuutetulle ei toimitettu kyseisen ehdotuksen luonnosta eikä häntä kuultu ehdotuksesta myöskään sen hyväksymisen jälkeen. Euroopan tietosuojavaltuutettu pitää tätä menettelyä erittäin valitettavana, sillä – kuten jäljempänä selitetään – hänen osallistumisensa olisi antanut erinomaisen tilaisuuden tuoda lisäarvoa ehdotukselle.

III. EHDOTUKSEN YHTEYDET JA TAUSTA

8.	Ehdotuksen tarkoituksena on tunnustaa vastavuoroisesti, että unionin ja Japanin valtuutettuja talouden toimijoita (AEO) koskevat ohjelmat ovat yhteensopivia ja yhtäläisiä, sekä hyväksyä vastavuoroisesti toimijoille myönnetyt AEO-asemat.

EU:n ja Japanin suhteet tullialalla perustuvat 1. helmikuuta 2008 voimaan tulleeseen sopimukseen yhteistyöstä ja keskinäisestä hallinnollisesta avunannosta tulliasioissa (jäljempänä ’tulliyhteistyösopimus’) (5) Tulliyhteistyösopimuksen mukaan tulliyhteistyöhön kuuluvat kaikki tullilainsäädännön soveltamiseen liittyvät kysymykset. Lisäksi EU ja Japani sitoutuvat pyrkimään yhteistyöhön kehittääkseen kauppaa helpottavia toimia tullialalla kansainvälisten normien mukaisesti (6). Valtuutettuja talouden toimijoita (AEO) koskevien ohjelmien ja turvatoimenpiteiden vastavuoroisella tunnustamisella lisätään toimitusketjun joka vaiheen turvallisuutta ja helpotetaan kauppaa.

10.

Lisäksi ehdotuksessa esitetään muun muassa, että tulliviranomaiset ylläpitävät ohjelmien välistä yhdenmukaisuutta ja että kukin tulliviranomainen tarjoaa vastaavat edut talouden toimijoille, joilla on AEO-asema toisen tulliviranomaisen ohjelmassa. Tulliviranomaisten on myös lisättävä viestintää ja vaihdettava tietoja ohjelmista. Ehdotuksessa luetellaan tiedot, joita valtuutetuista talouden toimijoista on vaihdettava.

IV. EHDOTUKSEN TARKASTELU

IV.1 Henkilötietojen suojaa koskevan lainsäädännön sovellettavuus

11.

Ehdotuksen liitteen IV artikla koskee tietojenvaihtoa ja viestintää. Siinä mainitaan, että ohjelmissa vaihdetaan järjestelmällisesti erityisesti ohjelmien osanottajia koskevia tietoja ja niihin liittyvää dataa sähköisessä muodossa. Liitteessä luetellaan AEO-ohjelmissa valtuutetuista talouden toimijoista vaihdettavat yksityiskohtaiset tiedot, joita ovat esimerkiksi AEO-asemassa olevan talouden toimijan nimi ja osoite.

12.

AEO-järjestelmästä säädetään annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 648/2005 (7) 5 artiklan a kohdassa, jossa todetaan seuraavaa: ”1. – Valtuutettu taloudellinen toimija hyötyy vaarattomuutta ja turvallisuutta koskevien tullitarkastusten helpotuksista ja/tai tullisäännösten mukaisista yksinkertaistetuista menettelyistä”.

13.

Komission asetuksen (EY) N:o 1875/2006 (8) 1 artiklan 12 alakohdan määritelmän mukaan ”taloudellisella toimijalla” tarkoitetaan ”henkilöä, jonka liiketoimia tullilainsäädäntö koskee”. Taloudellinen toimija voi siten olla joko luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö. Myös 9 kohdassa tarkoitetut valtuutetut talouden toimijat (AEO) täyttävät taloudellisen toimijan määritelmän. Näin ollen valtuutettuja talouden toimijoita koskevia tietoja voidaan perustellusti pitää asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja direktiivin 95/46/EY 2 artiklan a kohdassa tarkoitettuina ”henkilötietoina” ainakin silloin, kun nämä ovat luonnollisia henkilöitä. Joissakin tapauksissa valtuutettujen talouden toimijoiden tiedot voidaan luokitella henkilötiedoiksi jopa silloin, kun nämä ovat oikeushenkilöitä. Näissä tapauksissa ratkaisevana tekijänä on, ”koskevatko” tiedot ”tunnistettavissa olevaa henkilöä” (9). Näin ollen ei ole epäilystäkään siitä, että kyseisen ehdotuksen puitteissa voidaan vaihtaa henkilötietoja.

14.

Henkilötietoja käsittelevät tulliviranomaiset. Ehdotuksen liitteen I artiklan 2 kohdassa säädetään seuraavaa: ”Tulliyhteistyösopimuksen 1 artiklan c alakohdassa määritellyt tulliviranomaiset – ovat vastuussa tämän päätöksen täytäntöönpanosta”. Kyseisen määritelmän mukaan tulliviranomaisella tarkoitetaan ”Euroopan yhteisössä Euroopan yhteisöjen komission tulliasioista vastaavia toimivaltaisia yksiköitä sekä Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden tulliviranomaisia”. Näin ollen tässä yhteydessä sovelletaan sekä asetusta (EY) N:o 45/2001 että direktiiviä 95/46/EY (10). Asetus (EY) N:o 45/2001 koskee henkilötietojen käsittelyä komissiossa ja direktiivi 95/46/EY henkilötietojen käsittelyä kansallisten tulliviranomaisten osalta.

IV.2 Henkilötietojen kansainväliset siirrot

15.

Direktiivin 25–26 artiklassa annetaan henkilötietojen kansainvälisistä siirroista vastaavat säännöt kuin asetuksen 9 artiklassa. Säännöissä vahvistetun periaatteen mukaan henkilötietoja voidaan siirtää jäsenvaltiosta kolmanteen maahan ainoastaan siinä tapauksessa, että vastaanottajan maassa varmistetaan tietosuojan riittävä taso (tai toteutetaan riittävät suojatoimet tai todetaan, että kyseisessä tapauksessa voidaan soveltaa jotakin asetuksessa tai direktiivissä säädettyä poikkeusta).

Tietosuojan riittävyyden toteaminen ehdotuksessa

16.

Ehdotuksen perusteluissa on myös tietosuojaa käsittelevä kohta (5 kohta). Kyseisen 5 kohdan 1 alakohdassa todetaan, että Japanin tietosuojajärjestelmän taso on riittävä asetuksen (EY) N:o 45/2001 9 artiklassa tarkoitetulla tavalla. Asetuksen 9 artiklassa annetaan säännöt henkilötietojen siirtämisestä vastaanottajille, jotka eivät ole yhteisöjen toimielimiä tai elimiä ja joihin ei sovelleta direktiiviä 95/46/EY. Tällaisia ovat esimerkiksi Japanin kaltaiset kolmannet maat.

17.

Asetuksen 9 artiklan 1 kohdassa säädetään, että ”[h]enkilötietoja voidaan siirtää vastaanottajille, jotka eivät ole yhteisöjen toimielimiä tai elimiä ja joihin ei sovelleta direktiivin 95/46/EY täytäntöönpanemiseksi annettua kansallista lainsäädäntöä, ainoastaan siinä tapauksessa, että vastaanottajan maassa tai vastaanottavassa kansainvälisessä järjestössä varmistetaan tietosuojan riittävä taso ja että tiedot siirretään yksinomaan sen vuoksi, että rekisterinpitäjän toimivaltaan kuuluvien tehtävien hoito tulee mahdolliseksi”.

18.

Asetuksen 9 artiklan 2 kohdan mukaan kolmannen maan tai kansainvälisen järjestön antamana tietosuojan tason riittävyys arvioidaan ”tiedonsiirtotoimen tai tiedonsiirtotoimien sarjaan liittyvien olosuhteiden mukaisesti”. Lisäksi siinä esitetään joitakin esimerkkejä näkökohdista, jotka arvioinnissa on otettava huomioon. Sen mukaan ”huomiota on kiinnitettävä erityisesti tietojen luonteeseen, suunnitellun yhden tai usean käsittelytoimen tarkoitukseen ja kestoon, vastaanottajana olevaan kolmanteen maahan tai kansainväliseen järjestöön, kolmannessa maassa voimassa olevaan tai kansainväliseen järjestöön sovellettavaan sekä yleiseen että alakohtaiseen lainsäädäntöön sekä ammatillisiin sääntöihin ja suojatoimenpiteisiin, joita tässä kolmannessa maassa tai kansainvälisessä järjestössä noudatetaan”. Luettelo ei ole tyhjentävä; tapauksen mukaan huomioon voidaan ottaa muitakin näkökohtia.

19.

Asetuksen 9 artiklaa on tulkittava direktiivin 95/46/EY 25 ja 26 artiklan perusteella. Direktiivin 25 artiklan 6 kohdassa säädetään, että ”komissio voi 31 artiklan 2 kohdassa vahvistetun menettelyn mukaisesti todeta, että tietyssä kolmannessa maassa taataan tietosuojan riittävä taso tämän artiklan 2 kohdan tarkoittamassa merkityksessä, mikä johtuu kyseisen maan sisäisestä lainsäädännöstä tai kansainvälisistä sitoumuksista, jotka on tehty – ”. Tietyn maan tietosuojan toteamisessa ”riittäväksi” on siis noudatettava direktiivin 31 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä eli komitologiamenettelyä.

20.

Ehdotuksessa kyseistä menettelyä ei kuitenkaan ole noudatettu. Perustelujen 5 kohdan 1 alakohdassa Japanin tietosuojajärjestelmän riittävyydestä esitetty toteamus on siten direktiivin 25 artiklan 6 kohdan vastainen. Sen vuoksi tietosuojavaltuutettu suosittelee painokkaasti tämän toteamuksen poistamista ehdotuksesta.

21.

Tietosuojavaltuutettu on tietoinen siitä, että ehdotuksen liitteen IV artiklan 5 kohdan mukaan ”tulliviranomaiset takaavat tietosuojan tulliyhteistyösopimuksen ja erityisesti sen 16 artiklan mukaisesti”. Tulliyhteistyösopimuksen 16 artikla koskee ”Tietojen vaihtoa ja luottamuksellisuutta”, ja sen 2 kohdassa säädetään seuraavaa: ”Henkilötietoja saa vaihtaa ainoastaan, jos ne vastaanottava sopimuspuoli sitoutuu suojelemaan niitä vähintään samalla tavalla kuin tiedot toimittava sopimuspuoli suojelisi niitä kyseisessä tapauksessa. Se sopimuspuoli, joka voisi toimittaa tietoja, ei saa asettaa vaatimuksia, jotka ovat ankarampia kuin sen omalla oikeudenkäyttöalueella sovellettavat vastaavat vaatimukset”.

22.

Tietosuojavaltuutettu haluaa kuitenkin korostaa edellä esitetyn mukaisesti, että ehdotuksessa käytetään kolmannen maan tietosuojan tason arviointiperusteena ”riittävyyttä” eikä ”samanlaisuutta” (kuten unionin nykyisissä kansainvälisissä sitoumuksissa) (11). Joka tapauksessa vaikuttaa siltä, että 16 artikla on luonteeltaan pelkästään toteava, koska tulliyhteistyösopimuksessa ei missään kohden mainita, että järjestelmät olisivat tosiasiallisesti ”samanlaisia”. Siinä ei liioin edellytetä, että tämä ”samanlaisuus” tai edes ”riittävyys” olisi jollakin tavalla arvioitava. Tätä 16 artiklan toteamusta ei siten voida pitää riittävyyden ratkaisevana arviointiperusteena eikä lähtökohtana perustelujen 5 kohdan 1 alakohdassa esitetylle toteamukselle.

Tapauksen erityispiirteet huomioon ottava laajempi tarkastelutapa

23.

Lisäksi on huomattava, että kolmannen maan tietosuojan tason voi arvioida joko Euroopan komissio, tietosuojaviranomainen tai rekisterinpitäjä ja että arvioinnilla on eri oikeusvaikutus sen mukaan, millä hallintotasolla se tehdään. Euroopan komission direktiivin 95/46/EY 25 artiklan 6 kohdan mukaisesti tietosuojan riittävyydestä esittämä toteamus on jäsenvaltioita sitova. Yhtä sitovia ovat asetuksen 9 artiklan 5 kohdassa tarkoitettujen Euroopan unionin toimielinten ja elinten päätökset. Jollei tällaista sitovaa päätöstä ole tehty, tietosuojan riittävyyden arvioi yleensä tietosuojaviranomainen ja joissakin valtioissa rekisterinpitäjä tietosuojaviranomaisen valvonnassa. Asetuksen 9 artiklassa noudatetaan selvästikin tätä jälkimmäistä mallia.

24.

Tämä merkitsee, että vaikka jonkin tietyn maan tietosuojajärjestelmää ei kokonaisuudessaan olisi todettu ”riittäväksi” direktiivin 25 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti, rekisterinpitäjä voi kuitenkin katsoa, että johonkin yksittäiseen tiedonsiirtotoimeen tai tiedonsiirtotoimien sarjaan sovellettava oikeudellinen tietosuojajärjestelmä on ”riittävä” (jäljempänä esitetyin edellytyksin).

25.

Asetuksen 9 artiklan 2 kohdan (ja direktiivin 25 artiklan 2 kohdan) mukaan tietosuojan taso arvioidaan tiedonsiirtotoimeen tai tiedonsiirtotoimien sarjaan liittyvien olosuhteiden mukaisesti. Se on arvioitava konkreettisesti ottaen huomioon kyseisen tiedonsiirtotoimen tai tiedonsiirtotoimien sarjan erityispiirteet (takuut ja/tai riskit). Arvioinnin perusteella on tehtävä päätös tietosuojan senhetkisestä tasosta tietyn tiedonsiirtotoimen tai tiedonsiirtotoimien sarjan kohdalla, ja arvioinnissa on rajoituttava ainoastaan niihin tarkoituksiin, joihin rekisterinpitäjä on tiedot kerännyt, sekä tietojen vastaanottajiin siinä maassa, johon tiedot toimitetaan. Tässä tapauksessa on rekisterinpitäjän vastuulla tarkistaa, täyttyvätkö tietosuojan riittävyyden edellytykset. Jos arvioinnin tekee rekisterinpitäjä, sen päätöstä valvoo tietosuojaviranomainen.

26.

Ehdotuksen perustelujen 5 kohdan 1 alakohdassa mainitaan, että kyseisestä Japanin tietosuojajärjestelmästä säädetään Japanin tullilaissa (108 pykälän 2 momentti), kansainvälistä tutkinta-apua ja siihen liittyviä seikkoja koskevassa laissa (1 ja 3 pykälä), julkista palvelua koskevassa kansallisessa laissa (100 pykälä), hallintoelinten hallussa olevia henkilötietoja koskevassa laissa (8 pykälä) ja hallintoelinten hallussa olevien tietojen saantia koskevassa laissa (5 pykälä).

27.

Tietosuojavaltuutetulla ei ole näyttöä siitä, että tämä järjestelmä olisi arvioitu 29 artiklan mukaisen tietosuojatyöryhmän valmisteluasiakirjan (WP12) ”henkilötietojen siirrot kolmansiin maihin: EU:n tietosuojadirektiivin 25 ja 26 artiklan soveltaminen” perusteella ja siinä määriteltyjen periaatteiden mukaisesti (12).

28.

Lisäksi on pidettävä mielessä, että riittävyyteen perustuva arviointitapa edellyttää, että arvioinnissa otetaan huomioon sekä lain kirjain että käytäntö (objektiivis-funktionaalinen lähestymistapa). Toisin sanoen lainsäädäntöjärjestelmän arviointi ei vielä sellaisenaan osoita, että sääntöjä käytännössä noudatetaan.

29.

Tämä merkitsee, että sääntöjen täytäntöönpanon tehokkuus ja käytännön soveltaminen on arvioitava edes jollakin tavalla, ennen kuin voidaan määrittää, onko kyseisessä tiedonsiirtotoimessa tai tiedonsiirtotoimien sarjassa – tässä tapauksessa AEO-ohjelmissa tapahtuvassa tietojenvaihdossa – varmistettu tietosuojan riittävä taso.

30.

Näin ollen rekisterinpitäjien (joita tässä tapauksessa ovat Euroopan yhteisössä Euroopan yhteisöjen komission tulliasioista vastaavat toimivaltaiset yksiköt sekä Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden tulliviranomaiset) on suoritettava arviointi, jossa selvitetään, onko vastaanottajan maassa (tässä tapauksessa Japanissa) tosiasiallisesti varmistettu tietosuojan riittävä taso kyseisille tiedonsiirroille, ja jossa rajoitutaan ainoataan tietojen nimenomaiseen käyttötarkoitukseen ja vastaanottajiin kyseisessä maassa (13) (toisin sanoen tietojenvaihto AEO-ohjelmien täytäntöönpanemiseksi). Tällaista arviointia ei kuitenkaan tehty.

31.	Ehdotuksessa olisi voitu noudattaa tätä toimintatapaa Japanin tietosuojan ”riittävyyteen” perustuvan menettelyn sijasta.

Muut vaihtoehdot

32.

Ehdotusta laadittaessa olisi voitu myös selvittää, voisivatko rekisterinpitäjät esittää muita asetuksen 9 artiklan 7 kohdan ja direktiivin 26 artiklan 2 kohdan edellytykset täyttäviä ”asianmukaisia suojatoimia” tai olisiko kyseisessä tapauksessa voitu soveltaa jotakin asetuksen 9 artiklan 6 kohdassa tai direktiivin 26 artiklan 1 kohdassa mainituista poikkeuksista. (14)

IV.3 Muut tietosuojalainsäädännön vaatimukset

Tietojen laatu

33.

Tietojen laatua koskevat periaatteet määritellään asetuksen 4 artiklassa. Siinä muun muassa edellytetään, että ”(c) henkilötietojen on oltava asianmukaisia ja olennaisia eivätkä ne saa olla liian laajoja suhteessa tarkoituksiin, joihin ne on kerätty ja/tai joihin niitä myöhemmin käsitellään”. IV artiklan 4 kohdassa mainitut tietoryhmät näyttäisivät vastaavan tätä periaatetta.

34.

Lisäksi asetuksen 4 artiklassa säädetään, että ”(e) henkilötiedot on säilytettävä muodossa, josta rekisteröity on tunnistettavissa, ainoastaan sen ajan, kuin on tarpeen niitä tarkoituksia varten, joihin tiedot kerättiin tai joihin niitä myöhemmin käsitellään”. Ehdotuksessa olisi näin ollen määritettävä säilytysaika käsiteltäville henkilötiedoille.

Rekisteröidyn oikeudet

35.	Komission on määritettävä jokin mekanismi, jolla turvataan rekisteröityjen oikeudet, kuten tiedonsaantioikeus sekä oikeus tietojen oikaisemiseen (asetuksen 13 ja 14 artikla).

Ilmoittamisvelvollisuus

36.

Asetuksen 11 ja 12 artiklassa määritellään rekisteröidylle annettavat tiedot sekä määräaika niiden toimittamiselle. Komission on vahvistettava menettely, jota noudatetaan esimerkiksi tehtäessä päätöstä siitä, annetaanko nämä tiedot siinä vaiheessa, kun rekisteröidyltä kerätään tietoja (kolmannen maan toimesta) vai antaako komissio ne itse.

V. PÄÄTELMÄT JA SUOSITUKSET

37.	Tietosuojavaltuutettu pitää valitettavana, ettei II luvussa tarkoitettua kuulemismenettelyä noudatettu.

38.

Tietosuojavaltuutettu suosittelee, että perustelujen 5 kohdan 1 alakohdassa Japanin järjestelmän riittävyydestä esitetty toteamus poistetaan, koska se ei ole asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja direktiivin 95/46/EY vaatimusten mukainen. Tietosuojavaltuutettu kehottaa harkitsemaan muita asetuksessa ja direktiivissä tarjottuja keinoja, joilla voitaisiin varmistaa henkilötietojen kansainvälisiä siirtoja koskevien sääntöjen noudattaminen.

39.

Lisäksi tietosuojavaltuutettu suosittelee, että komissio

—	määrittelee käsiteltäville henkilötiedoille säilytysajan;

—	määrittää järjestelmän, joilla turvataan rekisteröityjen oikeudet;

—	vahvistaa menettelyn, jota noudatetaan tietojen antamisessa rekisteröidyille.

Annettu Brysselissä 12 päivänä maaliskuuta 2010.

Peter HUSTINX

Euroopan tietosuojavaltuutettu

(1) EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31.

(2) EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1.

(3) KOM(2010) 55 lopullinen.

(4) Toimintapoliittinen asiakirja on saatavilla osoitteessa http://www.edps.europa.eu/EDPSWEB/webdav/site/mySite/shared/Documents/EDPS/Publications/Papers/PolicyP/05-03-18_PP_EDPSadvisor_EN.pdf

(5) EUVL L 62, 6.3.2008, s. 24.

(6) Tulliyhteistyösopimuksen 4 artikla.

(7) EUVL L 117, 4.5.2005, s. 13.

(8) EUVL L 360, 19.12.2006, s. 64.

(9) Ks. 29 artiklan mukaisen tietosuojatyöryhmän henkilötietojen käsitteestä antama lausunto N:o 4/2007 (WP 136), joka on saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/justice_home/fsj/privacy/docs/wpdocs/2007/wp136_en.pdf, ja erityisesti sen sivut 23 ja 24.

(10) Asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja direktiivin 95/46/EY 3 artiklan 1 kohta.

(11) Ks. GATS-sopimuksen XIV artikla: ”Edellyttäen, ettei toimenpiteitä sovelleta tavalla, joka johtaisi mielivaltaiseen tai perusteettomaan syrjintään niiden maiden välillä, joissa vallitsevat toisiinsa verrattavat olosuhteet, tai palvelukaupan piiloesteeseen, sopimus ei estä jäsentä hyväksymästä tai toimeenpanemasta toimenpiteitä – (c) jotka ovat välttämättömiä sellaisten lakien tai määräysten noudattamisen turvaamiseksi, jotka eivät ole ristiriidassa tämän sopimuksen määräysten kanssa, mukaan lukien – (ii) henkilöiden yksityisyyden suojaaminen henkilökohtaisten tietojen käsittelyssä ja levittämisessä sekä henkilöä koskevien tiedostojen ja tilitietojen luottamuksellisuuden suoja; – ”.

(12) Ks. 29 artiklan mukaisen tietosuojatyöryhmän valmisteluasiakirja ”Henkilötietojen siirrot kolmansiin maihin: EU:n tietosuojadirektiivin 25 ja 26 artiklan soveltaminen”, joka on saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/justice_home/fsj/privacy/docs/wpdocs/1998/wp12_en.pdf

(13) Tietosuojavaltuutettu esitti samankaltaisen tulkinnan kuultuaan OLAFia asiakirjasta ”Henkilötietojen siirrot kolmansiin maihin: tietosuojan ’riittävyys’ Euroopan neuvoston yleissopimuksen nro 108 allekirjoittaneissa maissa (asia 2009-0333)”, joka on saatavilla osoitteessa http://www.edps.europa.eu/Euroopan tietosuojavaltuutettuWEB/webdav/site/mySite/shared/Documents/Supervision/Adminmeasures/2009/09-07-02_OLAF_transfer_third_countries_EN.pdf

(14) Direktiivin 26 artiklan 1 kohta: ks. 29 artiklan mukaisen tietosuojatyöryhmän valmisteluasiakirja direktiivin 95/46/EY 26 artiklan 1 kohdan yhteisestä tulkinnasta (WP114), joka on saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/justice_home/fsj/privacy/docs/wpdocs/2005/wp114_en.pdf

14.7.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

C 190/14

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1005/2008 22 artiklan 2 kohdan mukaisesti julkaistu Euroopan komission tiedote neuvoston asetuksen (EY) N:o 1005/2008 20 artiklan 1, 2 ja 3 kohdan sekä liitteen III mukaisista lippuvaltioiden ilmoituksista (valtioiden ja niiden toimivaltaisten viranomaisten luettelo)

2010/C 190/06

Jäljempänä mainitut kolmannet maat ovat ilmoittaneet Euroopan komissiolle annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1005/2008 (1) 20 artiklan 1, 2 ja 3 kohdan sekä liitteen III mukaisesti ne julkiset viranomaiset, joilla on asetuksen 12 artiklassa käyttöönotetun saalistodistusjärjestelmän mukaisesti seuraavat valtuudet:

a)	lippunsa alla purjehtivien kalastusalusten rekisteröinti;

b)	kalastuslisenssien myöntäminen kalastusaluksilleen ja niiden voimassaolon keskeyttäminen tai niiden peruuttaminen;

c)	12 artiklassa tarkoitetuissa saalistodistuksissa annettujen tietojen todenmukaisuuden todistaminen ja näiden todistusten varmentaminen;

d)	lakien, asetusten ja säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden, joita niiden kalastusalusten on noudatettava, täytäntöönpano, valvonta ja noudattamisen valvonta;

e)	saalistodistusten tarkistaminen jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten avustamiseksi 20 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun hallinnollisen yhteistyön osana;

f)	liitteessä II olevan mallin mukaisten saalistodistuslomakkeiden toimittaminen; ja

g)	näiden ilmoitusten ajan tasalle saattaminen.

Kolmas maa

Toimivaltaiset viranomaiset

ALANKOMAIDEN ANTILLIT

a), f):

—	Directorate of Shipping and Maritime Affairs

b), e):

—	Directorate of Economic Affairs

c):

—	Directorate of Economic Affairs ja Inspectorate of Public Health

d):

—	Directorate of Economic Affairs, Directorate of Shipping and Maritime Affairs, ja General Attorney of the Netherland Antilles

ALBANIA

a):

—	Albanian General Harbour Masters (Ministry of Public Work, Transportation and Telecommunication)

b):

—	National Licensing Centre (Ministry of Economy, Trade and Energy)

c), d), e):

—	Fishery Inspectorate (Ministry of Environment, Forestry and Water Administration)

f), g):

—	Directorate of Fisheries Policies (Ministry of Environment, Forestry and Water Administration)

ALGERIA

a)–d):

—

Directions de la Pêche et des Ressources Halieutiques des Wilayas de

—

El Tarf,

—

Annaba,

—

Skikda,

—

Jijel,

—

Bejaian,

—	Tizi Ouzou,

—	Boumerdes,

—

Alger,

—

Tipaza,

—

Chlef,

—	Mostaganem,

—

Oran,

—

Ain,

—	Temouchent, ja

—

Tlemcen.

e)–g):

—	Ministère de la Pêche et des Ressources Halieutiques

ANGOLA

a):

—	Conservatória do registo de propriedade subordinada ao Ministério da Justiça / Capitania dos portos subordinadas ao Ministério dos Transportes

b):

—	Ministro das Pescas

c):

—	Serviço Nacional de Fiscalização Pesqueira e da Aquicultura (SNFPA) / Direcção Nacional de Pescas e Protecção dos Recursos Pesqueiros (DNPPRP)

d):

—	Serviço Nacional de Fiscalização Pesqueira e da Aquicultura (SNFPA)

e), f), g):

—	Direcção Nacional de Pescas e Protecção dos Recursos Pesqueiros / Órgão do Ministério das Pescas

ANTIGUA JA BARBUDA

a)–g):

—	Chief Fisheries Officer, Fisheries Division, Ministry of Agriculture, Lands Housing and Environment

ARGENTIINA

a)–f):

—	Subsecretario de Pesca y Acuicultura Director Nacional de Coordinación Pesquera

g):

—	Embajada Argentina ante la UE

AUSTRALIA

a)–e):

—	Australia Fisheries Management Authority Fisheries WA, Department of Resources Fisheries, Queensland Primary Industries and Fisheries

f)–g):

—	The Australian Government Department of Agriculture, Fisheries and Forestry

BAHAMA

a), b):

—	Port Department and Department of Marine Resources

c)–g):

—	Department of Marine Resources

BELIZE

a):

—

IMMARBE

b)–f):

—	Fisheries Department of the Ministry of Agriculture and Fisheries

BENIN

a):

—	Direction de la Marine Marchande

b)–g):

—	Direction des Pêches

BRASILIA

a), b), d), e), f), g):

—	Ministry of Fisheries and Aquaculture

c):

—	Ministry of Fisheries and Aquaculture/ Ministry of Agriculture, Livestock and Food Supply

CHILE

a):

—	Dirección General del Territorio Marítimo y Marine Mercante de la Armada de Chile

b):

—	Subsecretaría de Pesca

c)–g):

—	Servicio Nacional de Pesca

COSTA RICA

a):

—	Oficina de Bienes Muebles

b):

—	Presidente Ejecutivo, Instituto Costarricense de Pesca y Acuicultura

c), f):

—	Dirección General Técnica, Instituto Costarricense de Pesca y Acuicultura

d):

—	Unidad de Control Pesquero, Instituto Costarricense de Pesca y Acuicultura Director General del Servicio Nacional de Guardacostas

e):

—	Departamento de Cooperación Internacional, Instituto Costarricense de Pesca y Acuicultura

g):

—	Ministro de Agricultura y Ganadería

ECUADOR

a), c), e):

—	Director de Gestión y Desarrollo Sustentable Pesquero ja Director Regional de Pesca

b):

—	Director General de Pesca

d):

—	Director de Control Pesquero

f), g):

—	Subsecretario de Recursos Pesqueros

EGYPTI

a), g):

—	Ministry of Agriculture and Land Reclamation

b) d), e):

—	General Authority for Fish Resources Development

c), f):

—	General Organization for Veterinary Services

EL SALVADOR

a):

—	Autoridad Marítima Portuaria

b)–g):

—	Centro de Desarrollo de la Pesca y la Acuicultura

ERITREA

a), f):

—	Ministry of Fisheries

b):

—	Fisheries Resource Regulatory Department

c):

—	Fish Quality Inspection Division

d):

—	Monitoring Controlling and Surveillance, Ministry of Fisheries

e):

—	Liaison Division, Ministry of Fisheries

g):

—	Government of the State of Eritrea

ETELÄ-AFRIKKA

a)–g):

—	Marine and Coastal Management, Department of Environmental Affairs

FALKLANDINSAARET

a):

—	Registrar of Shipping, Customs and Immigration Department

b)–g):

—	Director of Fisheries, Fisheries Department

FÄRSAARET

a):

—	FAS Feroe Islands National and International Ship Register

b):

—	Ministry of Fisheries Faroe Islands Fisheries Inspection

c):

—	not relevant

d):

—	Ministry of Fisheries The Faroe Islands Fisheries Inspection The Police and Public Prosecution Authority

e):

—	The Faroe Islands Fisheries Inspection

f), g):

—	Ministry of Fisheries

FIDŽI

a):

—	Fiji Islands Maritime and Safety Administration

b)–f):

—	Fisheries Department

g):

—	Ministry of Health

FILIPPIINIT

a):

—	Maritime Industry Authority

b)–g):

—	Bureau for Fisheries and Aquatic Resources, Department of Agriculture

GABON

a), b):

—	Ministre de l'Economie Forestière, des Eaux et de la Pêche

c)–g):

—	Directeur Général des Pêches et de l'Aquaculture

GAMBIA

a):

—	The Gambia Maritime Administration

b)–g):

—	Director of Fisheries

GHANA

a)–g):

—	Directorate of Fisheries

GRENADA

a)–g):

—	Fisheries Division

GRÖNLANTI

a):

—	The Danish Maritime Authority

b)–g):

—	The Greenland Fisheries Licence Control Authority

GUATEMALA

a), d):

—	Unidad de Manejo de la Pesca y Acuicultura

b), c), e), f), g):

—	Ministerio de Agricultura, Ganadería y Alimentación

GUINEA

a):

—	Agence Nationale de Navigation Maritime

b):

—	Direction Nationale de la Pêche Maritime

c), d), f):

—	Centre National de Surveillance et de Protection des Pêches

e):

—	Service Industries Assurance Qualité des Produits de la Pêche et de l'Aquaculture

g):

—	Ministère de la Pêche et de l'Aquaculture

GUYANA

a)–f):

—	Fisheries Department

INDONESIA

a), b):

—	Heads of Marine and Fisheries Services Province Director General of Capture Fisheries

c):

—	Heads of Fishing Ports, Directorate General of Capture Fisheries Fisheries Inspectors, Directorate General of Marine and Fisheries Resources Surveillance and Control

d):

—	Director General of marine and Fisheries Resources, Surveillance and Control

e):

—	Director General of Capture Fisheries

f), g):

—	Director General of Fisheries Product Processing and Marketing

INTIA

a), b):

—	Marine Products Exports Development Authority, Director General of Shipping, Ministry of Shipping, Department of Fisheries of State (Provincial) Governments of West Bengal, Gujarat, Kerala, Orissa, Andhra Pradesh, Karnataka, Maharastra, and Tamil Nadu

c), e):

—	Marine Products Exports Development Authority

d):

—	Director General of Shipping, Marine Products Exports Development Authority, Coast Guard and Department of Fisheries of the State Governments

f):

—	Department of Commerce, Ministry of Commerce and Industry

g):

—	Department of Commerce, Ministry of Commerce and Industry ja Department of Animal Husbandry, Dairying and Fisheries, Ministry of Agriculture

ISLANTI

a), b):

—	Directorate of Fisheries

c), e), f), g):

—	Directorate of Fisheries The Icelandic Food and Veterinary Authority

d):

—	Directorate of Fisheries The Icelandic Coast Guards

JAPANI

a):

—	Fisheries Management Division, Bureau of Fisheries, Department of Fisheries and Forestry, Hokkaido Government

—	Aomori Prefectural Government

—	Hachinohe Fisheries Office, Sanpachi District Administration Office, Aomori Prefectural Government

—	Mutsu Fisheries Office, Department of Agriculture, Forestry and Fisheries, Seihoku District Administration Office, Aomori Prefectural Government

—	Ajigasawa Fisheries Office, Department of Agriculture, Forestry and Fisheries, Seihoku District Administration Office, Aomori Prefectural Government

—	Fisheries Industry Promotion Division, Department of Agriculture, Forestry and Fisheries, Iwate Prefectural Government

—	Fisheries Department, Kuji Regional Promotion Bureau, Iwate Prefectural Government

—	Fisheries Department, Miyako Regional Promotion Bureau, Iwate Prefectural Government

—	Fisheries Department, Kamaishi Regional Promotion Bureau, Iwate Prefectural Government

—	Fisheries Department, Ofunato Regional Promotion Bureau, Iwate Prefectural Government

—	Fisheries Industry Promotion Division, Agriculture Forestry and Fisheries Department, Miyagi Prefectural Government

—	Fisheries and Fishing Ports Division, Department of Agriculture, Forestry and Fisheries, Akita Prefectural Government

—	Fisheries Division, Industrial and Economic Affairs Department Shonai Area General Branch Administration Office, Yamagata Prefectural Government

—	Fishery Division, Fukushima Prefectural Government

—	Fishery Office, Fukushima Prefectural Government

—	Fisheries Administration Division, Ibaraki Prefectural Government

—	Marine Industries Promotion Division, Chiba Prefectural Government

—	Fishery section, Agriculture, Forestry and Fishery Division, Bureau of Industrial and Labor Affairs, Tokyo Metropolitan Government

—	Fisheries Division, Environment and Agriculture Department, Kanawaga Prefectural Government

—	Fisheries Division, Department of Agriculture, Forestry and Fisheries, Niigata Prefectural Government

—	Promotion Division, Agriculture, Forestry and Fisheries Promotion Department, Sado Regional Promotion Bureau, Niigata Prefectural Government

—	Fisheries and Fishing Port Division, Toyama Prefectural Government

—	Fishery Division, Agriculture, Forestry and Fisheries Department, Ishikawa Prefectural Government

—	Fisheries Division, Department of Agriculture, Forestry and Fisheries, Fukui Prefectural Government

—	Reinan Regional Promotion Bureau, Fukui Prefectural Government

—	Office of Fishery Management, Division of Fishery, Department of Industry, Shizuoka Prefectural Government

—	Fisheries Administration Division, Department of Agriculture, Forestry and Fisheries, Aichi Prefectural Government

—	Fisheries Resource Office, Department of Agriculture, Fisheries, Commerce and Industry, Mie Prefectural Government

—	Fisheries Division, Department of Agriculture, Forestry and Fisheries, Kyoto Prefectural Government

—	Fisheries Office, Kyoto Prefectural Government

—	Fisheries Division, Department of Environment, Agriculture, Forestry and Fisheries, Osaka Prefectural Government

—	Fisheries Division, Agriculture, Forestry and Fisheries Bureau, Agriculture and Environmental Department, Hyogo Prefectural Department

—	Kobe Agriculture, Forestry and Fisheries Office, Kobe District Administration Office, Hyogo Prefectural Government

—	Kakogawa Agriculture, Forestry and Fisheries Office, Higashi- Harima District Administration Office, Hyogo Prefectural Government

—	Himeji Agriculture, Forestry and Fisheries Office, Naka-Harima District Administration Office, Hyogo Prefectural Government

—	Koto Agriculture, Forestry and Fisheries Office, Nishi-Harima District Administration Office, Hyogo Prefectural Government

—	Tajima Fisheries Office, Tajima District Administration Office, Hyogo Prefectural Government

—	Sumoto Agriculture, Forestry and Fisheries Office, Awaji District Administration Office, Hyogo Prefectural Government

—	Wakayama Prefectural Government

—	Kaisou Promotions Bureau, Wakayama Prefectural Government

—	Arida Promotions Bureau, Wakayama Prefectural Government

—	Hidaka Promotions Bureau, Wakayama Prefectural Government

—	Nishimuro Promotion Bureau, Wakayama Prefectural Government

—	Higashimuro Promotion Bureau, Wakayama Prefectural Government

—	Fishery Division, Fishery Development Bureau, Department of Agriculture, Forestry and Fishery, Tottori Prefectural Government

—	Fisheries Division, Department of Agriculture, Forestry and Fisheries, Shimane Prefectural Government

—	Fisheries Office, Oki Branch Office, Shimane Prefectural Government

—	Matsue Fisheries Office, Shimane Prefectural Government

—	Hamada Fisheries Office, Shimane Prefectural Government

—	Okayama Prefectural Government

—	Hiroshima Prefectural Government

—	Fisheries Promotion Division, Yamaguchi Prefectural Government

—	Fisheries Division, Agriculture, Forestry and Fisheries Department, Tokushima Prefectural Government

—	Fisheries Division, Agricultural Administration and Fisheries Department, Kagawa Prefectural Government

—	Fisheries Promotion Division, Fisheries Bureau, Agriculture, Forestry and Fisheries Department, Ehime Prefectural Government

—	Fisheries Management Division, Kochi Prefectural Government

—	Fishery Administration Division, Fishery Bureau, Department of Agriculture, Forestry and Fisheries, Fukuoka Prefectural Government

—	Fisheries Division, Saga Prefectural Government

—	Resource Management Division, Fisheries Department, Nagasaki Prefectural Government

—	Department of Agriculture, Forestry and Fisheries, Kumamoto Prefectural Government

—	Tamana Regional Promotion Bureau, Kumamoto Prefectural Government

—	Yatsushiro Regional Promotion Bureau, Kumamoto Prefectural Government

—	Amakusa Regional Promotion Bureau, Kumamoto Prefectural Government

—	Oita Prefectural Government

—	Fisheries Administration Division, Agriculture and Fisheries Department, Miyazaki Prefectural Government

—	Fisheries Promotion Division, Kagoshima Prefectural Government

—	Fisheries Division, Department of Agriculture, Forestry and Fisheries Department, Miyazaki Prefectural Government

—	Fisheries Promotion Division, Kagoshima Prefectural Government

—	Fisheries Division, Department of Agriculture, Forestry and Fisheries, Okinawa Prefectural Government

—	Agriculture, Forestry and Fisheries Management Division, Miyako Regional Agriculture Forestry and Fisheries Promotions Center, Okinawa Prefectural Government

—	Agriculture, Forestry and Fisheries Management Division, Yaeyama Regional Agriculture, Forestry and Fisheries Promotions Center, Okinawa Prefectural Government

b):

—	Fisheries Management Division, Bureau of Fisheries, Department of Fisheries and Forestry, Hokkaido Government

—	Aomori Prefectural Government

—	Hachinohe Fisheries Office, Sanpachi District Administration Office, Aomori Prefectural Government

—	Mutsu Fisheries Office, Department of Agriculture, Forestry and Fisheries, Seihoku District Administration Office, Aomori Prefectural Government

—	Ajigasawa Fisheries Office, Department of Agriculture, Forestry and Fisheries, Seihoku District Administration Office, Aomori Prefectural Government

—	Fisheries Industry Promotion Division, Department of Agriculture, Forestry and Fisheries, Iwate Prefectural Government

—	Fisheries Department, Kuji Regional Promotion Bureau, Iwate Prefectural Government

—	Fisheries Department, Miyako Regional Promotion Bureau, Iwate Prefectural Government

—	Fisheries Department, Kamaishi Regional Promotion Bureau, Iwate Prefectural Government

—	Fisheries Department, Ofunato Regional Promotion Bureau, Iwate Prefectural Government

—	Fisheries Industry Promotion Division, Agriculture Forestry and Fisheries Department, Miyagi Prefectural Government

—	Fisheries and Fishing Ports Division, Department of Agriculture, Forestry and Fisheries, Akita Prefectural Government

—	Fisheries Division, Industrial and Economic Affairs Department Shonai Area General Branch Administration Office, Yamagata Prefectural Government

—	Fishery Division, Fukushima Prefectural Government

—	Fishery Office, Fukushima Prefectural Government

—	Fisheries Administration Division, Ibaraki Prefectural Government

—	Marine Industries Promotion Division, Chiba Prefectural Government

—	Fishery section, Agriculture, Forestry and Fishery Division, Bureau of Industrial and Labor Affairs, Tokyo Metropolitan Government

—	Fisheries Division, Environment and Agriculture Department, Kanawaga Prefectural Government

—	Fisheries Division, Department of Agriculture, Forestry and Fisheries, Niigata Prefectural Government

—	Promotion Division, Agriculture, Forestry and Fisheries Promotion Department, Sado Regional Promotion Bureau, Niigata Prefectural Government

—	Fisheries and Fishing Port Division, Toyama Prefectural Government

—	Fishery Division, Agriculture, Forestry and Fisheries Department, Ishikawa Prefectural Government

—	Fisheries Division, Department of Agriculture, Forestry and Fisheries, Fukui Prefectural Government

—	Reinan Regional Promotion Bureau, Fukui Prefectural Government

—	Office of Fishery Management, Division of Fishery, Department of Industry, Shizuoka Prefectural Government

—	Fisheries Administration Division, Department of Agriculture, Forestry and Fisheries, Aichi Prefectural Government

—	Fisheries Resource Office, Department of Agriculture, Fisheries, Commerce and Industry, Mie Prefectural Government

—	Fisheries Division, Department of Agriculture, Forestry and Fisheries, Kyoto Prefectural Government

—	Fisheries Office, Kyoto Prefectural Government

—	Fisheries Division, Department of Environment, Agriculture, Forestry and Fisheries, Osaka Prefectural Government

—	Fisheries Division, Agriculture, Forestry and Fisheries Bureau, Agriculture and Environmental Department, Hyogo Prefectural Department

—	Kobe Agriculture, Forestry and Fisheries Office, Kobe District Administration Office, Hyogo Prefectural Government

—	Kakogawa Agriculture, Forestry and Fisheries Office, Higashi- Harima District Administration Office, Hyogo Prefectural Government

—	Himeji Agriculture, Forestry and Fisheries Office, Naka-Harima District Administration Office, Hyogo Prefectural Government

—	Koto Agriculture, Forestry and Fisheries Office, Nishi-Harima District Administration Office, Hyogo Prefectural Government

—	Tajima Fisheries Office, Tajima District Administration Office, Hyogo Prefectural Government

—	Sumoto Agriculture, Forestry and Fisheries Office, Awaji District Administration Office, Hyogo Prefectural Government

—	Wakayama Prefectural Government

—	Kaisou Promotions Bureau, Wakayama Prefectural Government

—	Arida Promotions Bureau, Wakayama Prefectural Government

—	Hidaka Promotions Bureau, Wakayama Prefectural Government

—	Nishimuro Promotion Bureau, Wakayama Prefectural Government

—	Higashimuro Promotion Bureau, Wakayama Prefectural Government

—	Fishery Division, Fishery Development Bureau, Department of Agriculture, Forestry and Fishery, Tottori Prefectural Government

—	Fisheries Division, Department of Agriculture, Forestry and Fisheries, Shimane Prefectural Government

—	Fisheries Office, Oki Branch Office, Shimane Prefectural Government

—	Matsue Fisheries Office, Shimane Prefectural Government

—	Hamada Fisheries Office, Shimane Prefectural Government

—	Okayama Prefectural Government

—	Hiroshima Prefectural Government

—	Fisheries Promotion Division, Yamaguchi Prefectural Government

—	Fisheries Division, Agriculture, Forestry and Fisheries Department, Tokushima Prefectural Government

—	Fisheries Division, Agricultural Administration and Fisheries Department, Kagawa Prefectural Government

—	Fisheries Promotion Division, Fisheries Bureau, Agriculture, Forestry and Fisheries Department, Ehime Prefectural Government

—	Fisheries Management Division, Kochi Prefectural Government

—	Fishery Administration Division, Fishery Bureau, Department of Agriculture, Forestry and Fisheries, Fukuoka Prefectural Government

—	Fisheries Division, Saga Prefectural Government

—	Resource Management Division, Fisheries Department, Nagasaki Prefectural Government

—	Department of Agriculture, Forestry and Fisheries, Kumamoto Prefectural Government

—	Tamana Regional Promotion Bureau, Kumamoto Prefectural Government

—	Yatsushiro Regional Promotion Bureau, Kumamoto Prefectural Government

—	Amakusa Regional Promotion Bureau, Kumamoto Prefectural Government

—	Oita Prefectural Government

—	Fisheries Administration Division, Agriculture and Fisheries Department, Miyazaki Prefectural Government

—	Fisheries Promotion Division, Kagoshima Prefectural Government

—	Fisheries Division, Department of Agriculture, Forestry and Fisheries Department, Miyazaki Prefectural Government

—	Fisheries Promotion Division, Kagoshima Prefectural Government

—	Fisheries Division, Department of Agriculture, Forestry and Fisheries, Okinawa Prefectural Government

—	Agriculture, Forestry and Fisheries Management Division, Miyako Regional Agriculture Forestry and Fisheries Promotions Center, Okinawa Prefectural Government

—	Agriculture, Forestry and Fisheries Management Division, Yaeyama Regional Agriculture, Forestry and Fisheries Promotions Center, Okinawa Prefectural Government

—	Fishery Agency, Ministry of Agriculture, Forestry and Fisheries,

—	Iwate Regional Marine Fisheries Management Commission

—	Fisheries Division, Tsu Agriculture, Forestry, Fisheries, Commerce, Industry and Environment Office, Mie Prefectural Government

—	Fisheries Division, Ise Agriculture, Forestry, Fisheries, Commerce, Industry and Environment Office, Mie Prefectural Government

—	Fisheries Division, Owase Agriculture, Forestry, Fisheries, Commerce, Industry and Environment Office, Mie Prefectural Government

—	Fisheries Division, Department of Agriculture, Forestry and Fisheries, Kyoto Prefectural Government

c), e), f), g):

—	Fisheries Agency, Ministry of Agriculture, Forestry and Fisheries

d):

—	Fisheries Management Division, Bureau of Fisheries, Department of Fisheries and Forestry, Hokkaido Government

—	Fisheries Agency, Ministry of Agriculture, Forestry and Fisheries

—	Aomori Prefectural Government

—	Fisheries Industry Promotion Division, Department of Agriculture, Forestry and Fisheries, Iwate Prefectural Government

—	Iwate Regional Marine Fisheries Management Commission

—	Fisheries Department, Kuji Regional Promotion Bureau, Iwate Prefectural Government

—	Fisheries Department, Miyako Regional Promotion Bureau, Iwate Prefectural Government

—	Fisheries Department, Kamaishi Regional Promotion Bureau, Iwate Prefectural Government

—	Fisheries Department, Ofunato Regional Promotion Bureau, Iwate Prefectural Government

—	Fisheries Industry Promotion Division, Agriculture Forestry and Fisheries Department, Miyagi Prefectural Government

—	Fisheries and Fishing Ports Division, Department of Agriculture, Forestry and Fisheries, Akita Prefectural Government

—	Fisheries Division, Industrial and Economic Affairs Department Shonai Area General Branch Administration Office, Yamagata Prefectural Government

—	Fishery Division, Fukushima Prefectural Government

—	Fisheries Administration Division, Ibaraki Prefectural Government

—	Marine Industries Promotion Division, Chiba Prefectural Government

—	Fishery section, Agriculture, Forestry and Fishery Division, Bureau of Industrial and Labor Affairs, Tokyo Metropolitan Government

—	Fisheries Division, Environment and Agriculture Department, Kanawaga Prefectural Government

—	Fisheries Division, Department of Agriculture, Forestry and Fisheries, Niigata Prefectural Government

—	Fisheries and Fishing Port Division, Toyama Prefectural Government

—	Fishery Division, Agriculture, Forestry and Fisheries Department, Ishikawa Prefectural Government

—	Fisheries Division, Department of Agriculture, Forestry and Fisheries, Fukui Prefectural Government

—	Reinan Regional Promotion Bureau, Fukui Prefectural Government

—	Office of Fishery Management, Division of Fishery, Department of Industry, Shizuoka Prefectural Government

—	Fisheries Administration Division, Department of Agriculture, Forestry and Fisheries, Aichi Prefectural Government

—	Fisheries Resource Office, Department of Agriculture, Fisheries, Commerce and Industry, Mie Prefectural Government

—	Fisheries Division, Department of Agriculture, Forestry and Fisheries, Kyoto Prefectural Government

—	Fisheries Division, Department of Environment, Agriculture, Forestry and Fisheries, Osaka Prefectural Government

—	Fisheries Division, Agriculture, Forestry and Fisheries Bureau, Agriculture and Environmental Department, Hyogo Prefectural Department

—	Wakayama Prefectural Government

—	Fishery Division, Fishery Development Bureau, Department of Agriculture, Forestry and Fishery, Tottori Prefectural Government

—	Fisheries Division, Department of Agriculture, Forestry and Fisheries, Shimane Prefectural Government

—	Okayama Prefectural Government

—	Hiroshima Prefectural Government

—	Fisheries Promotion Division, Yamaguchi Prefectural Government

—	Fisheries Division, Agriculture, Forestry and Fisheries Department, Tokushima Prefectural Government

—	Fisheries Division, Agricultural Administration and Fisheries Department, Kagawa Prefectural Government

—	Fisheries Promotion Division, Fisheries Bureau, Agriculture, Forestry and Fisheries Department, Ehime Prefectural Government

—	Fisheries Management Division, Kochi Prefectural Government

—	Fishery Administration Division, Fishery Bureau, Department of Agriculture, Forestry and Fisheries, Fukuoka Prefectural Government

—	Fisheries Division, Saga Prefectural Government

—	Resource Management Division, Fisheries Department, Nagasaki Prefectural Government

—	Department of Agriculture, Forestry and Fisheries, Kumamoto Prefectural Government

—	Oita Prefectural Government

—	Fisheries Administration Division, Agriculture and Fisheries Department, Miyazaki Prefectural Government

—	Fisheries Promotion Division, Kagoshima Prefectural Government

—	Fisheries Division, Department of Agriculture, Forestry and Fisheries Department, Okinawa Prefectural Government

JEMEN

a):

—	Maritime Affairs Authority — Ministry of Transport

b)–g):

—	Production and Marketing Services Sector, Ministry of Fish Wealth and its branches of Aden, Alhodeidah, Hadramout and Almahara

KAMERUN

a):

—	Ministère des Transports

b)–g):

—	Ministère de l'Elevage, des Pêches et Industries Animales

KANADA

a)–f):

—	Assistant Deputy Minister of Fisheries and Aquaculture

KAP VERDE

a):

—	Institut Maritime et Portuaire

b), d), f), g):

—	Direction Générale des Pêches

c), e):

—	Direction Générale des Pêches Institut National Développement des Pêches

KENIA

a):

—	Kenya Maritime Authority

b)–g):

—	Ministry of Fisheries Development

KIINA

a)–g):

—	Bureau of Fisheries

KOLUMBIA

a):

—	Fisheries Management Division, Bureau of Fisheries, Department of Fisheries and Forestry, Hokkaido Government

b)–f):

—	Instituto Colombiano de Desarrollo Rural

g):

—	Director de Pesca y Acuicultura

KOREA

a), b), d), f), g):

—	Ministry for Food, Agriculture, Forestry and Fisheries

c), e):

—

National Fisheries Products Quality Inspection Service ja sen 13 toimistoa:

—	Seoul Branch Office

—	Incheon Branch Office

—	Janghang Branch Office

—	Yeosu Branch Office

—	Mokpo Branch Office

—	Wando Branch Office

—	Jeju Branch Office

—	Busan Branch Office

—	Tongyoung Branch Office

—	Pohang Branch Office

—	Gangneung Branch Office

—	Incheon International Airport Branch Office

—	Pyeongtaek Branch Office

KROATIA

a)–g):

—	Department of Fisheries, Ministry of Agriculture, Fishery and Rural Development

KUUBA

a):

—	Registro Maritimo Nacional

b), c), e):

—	Oficina Nacional de Inspección Pesquera

d):

—	Dirección de Ciencias y Regulaciones Pesqueras ja Oficina Nacional de Inspección Pesquera

f):

—	Dirección de Planificación del Ministerio de la Industria Pesquera

g):

—	Dirección de Relaciones Internacionales del Ministerio de la Industria Pesquera

MADAGASKAR

a):

—	Agence Portuaire Maritime et Fluviale, Service Regional de la Pêche et des Ressources Halieutiques de Diana, Sava, Sofia, Boeny, Melaky, Analanjiforo, AtsinananNan, Atsimo-Atsinanana, Vatovavy Fitovinany, Menabe, Atsimo-Andrefana, Anosy, Androy

b):

—	Ministère chargé de la Pêche

c), d):

—	Centre de Surveillance des Pêches

e), f), g):

—	Direction Générale de la Pêche et des Ressources Halieutiques

MALEDIIVIT

a):

—	Ministry of Housing, Transport and Environment

b):

—	Ministry of Fisheries and Agriculture Ministry of Economic Development

c), e), f), g):

—	Ministry of Fisheries and Agriculture

d):

—	Coast Guard, Maldives National Defense Force Maldives Police Service

MALESIA

a), b):

—	Department of Fisheries Malaysia, Department of Fisheries Sabah

d):

—	Department of Fisheries Malaysia, Department of Fisheries Sabah, Fisheries Development Authority of Malaysia, Malaysian Quarantine and Inspection Services, Royal Malaysian Police, Royal Malaysian Navy

c):

—	not relevant

e), f):

—	Department of Fisheries, Malaysia

g):

—	Department of Fisheries Malaysia Ministry of Agriculture and Agro-based

MAROKKO

a), b), e), f):

—	Direction des Pêches Maritimes et de l'Aquaculture

c):

—	Délégations des Pêches Maritimes de Jebha, Nador, Al Hoceima, M'diq, Tanger, Larache, Kenitra-Mehdia, Mohammedia, Casablance, El Jadida, Safi, Essaouira, Agadir, Sidi Ifni, Tan-Tan, Laâyoune, Boujdour, Dakhla

d):

—	Direction des Pêches Maritimes Délégations des Pêches Maritimes de Jebha, Nador, Al Hoceima, M'diq, Tanger, Larache, Kenitra-Mehdia,

—	Mohammedia, Casablance, El Jadida, Safi, Essaouira, Agadir, Sidi Ifni, Tan-Tan, Laâyoune, Boujdour, Dakhla

g):

—	Secrétariat général du Départment de la Pêche Maritime

MAURITANIA

a):

—	Direction de la Marine Marchande

b):

—	Direction de la Pêche Industrielle

c)–f):

—	Délégation à la Surveillance des Pêches et au Contrôle en Mer (DSPCM)

g):

—	Ministre des Pêches et de l'Economie Maritime

MAURITIUS

a)–g):

—	Fishery Division, Ministry of Agro Industry, Food Production and Security

MAYOTTE

a), b), c), e), g):

—	Monsieur le Préfet de Mayotte

d):

—	Monsieur le Préfet de la Réunion

MEKSIKO

a), c), g):

—	Director General de Planeación, Programación y Evaluación

b):

—	Director General de Ordenamiento Pesquero y Acuícola

d), e):

—	Director General de Inspección y Vigilancia

f):

—	Comisión Nacional de Acuacultura y Pesca

MONTENEGRO

a):

—	Ministry of Transport, Maritime Affairs and Telecommunications

b)–g):

—	Ministry of Agriculture, Forestry and Watermanagement

MOSAMBIK

a):

—	National Marine Institute

b)–g):

—	National Directorate of Fisheries Administration

MYANMAR

a):

—	Department of Marine Administration

b)–g):

—	Department of Fisheries, Ministry of Livestock and Fisheries

NAMIBIA

a):

—	Ministry of Works, Transport and Communication

b), d), f), g):

—	Ministry of Fisheries and Marine Resources

c), e):

—	Ministry of Fisheries and Marine Resources (Walvis Bay) Ministry of Fisheries and Marine Resources (Lüderitz)

NICARAGUA

a):

—	Dirección General de Transporte Acuático del Ministerio de Transporte e Infraestructura

b), d), f), g):

—	Presidente Ejecutivo, Instituto Nicaragüense de la Pesca y Acuicultura (INPESCA)

c):

—	Delegaciones Departamentales de INPESCA: Puerto Cabezas, Chinandega, Bluefields, Rivas

e):

—	Dirección de Monitoreo, Vigilancia y Control, INPESCA

NIGERIA

a):

—	Nigerian Maritime Administration and Safety Agency

b), e) g):

—	Federal Ministry of Agriculture and Water Resources

c), d):

—	Federal Department of Fisheries

f):

—	Fisheries Resources monitoring, control and Surveillance

NORJA

(a), (b), (e), (f), (g):

—	Directorate of Fisheries

(c):

—	Norges Sildesalgslag, Norges Råfisklag, Sunnmøre og Romsdal Fiskesalgslag, Vest-Norges Fiskesalgslag, Rogaland Fiskesalgslag S/L, Skagerakfisk S/L

(d):

—	Directorate of Fisheries The Norwegian Coastguard The Police and the Public Prosecuting Authority

NORSUNLUURANNIKKO

a):

—	Directeur des Affaires Maritimes et Portuaires

b), f), g):

—	Ministre de la Production Animale et des Ressources Halieutiques

c), e):

—	Service d'Inspection et de Contrôles Sanitaires Vétérinaires en Frontières

d):

—	Directeur des Productions Halieutiques

OMAN

a)–c):

—	Ministry of Fisheries Wealth, Directorate General of Fisheries, Dhofar Region, Department of Fisheries Affairs

d)–f):

—	Ministry of Fish Wealth

PAKISTAN

a):

—	Mercantile Marine Department

b), d):

—	Marine Fisheries Department, Directorate of Fisheries of Balochistan, Directorate of Fisheries of Sindh

c), e), f):

—	Marine Fisheries Department

g):

—	Ministry of Livestock and Dairy Development

PANAMA

a):

—	Dirección General de Marina Mercante de la Autoridad Maritima de Panama ja Autoridad de los Recursos Acuáticos de Panamá

b) c) e) f) g):

—	Autoridad de los Recursos Acuáticos de Panamá

d):

—	Ministerio de Salud, Ministerio de Comercio Extrerior, Autoridad de los Recursos Acuáticos de Panamá ja Autoridad Maritima de Panamá

PAPUA-UUSI-GUINEA

a)–g):

—	PNG National Fisheries Authority

PERU

a):

—	Director General de Extracción y Procesamiento pesquera del Ministerio

b):

—	Director General de Extracción y Procesamiento pesquera del Ministerio ja Dirección de Seguimiento, Control y Vigilancia del Ministerio de la Producción

c):

—	Dirección General de Seguimiento, Control y Vigilancia del Ministerio de Producción ja Direcciones Regionales de la Producción de los Gobiernos Regionales de Tumbes, Piura, Lambayeque, La Libertad, Ancash, Lima, Callao, Ica, Arquipa, Moquegua y Tacna

d), e), f):

—	Director General de Seguimiento, Control y Vigilancia del Ministerio de la Producción

g):

—	Viceministro de Pesquería del Ministerio de la Producción

RANSKAN ETELÄISET ALUEET

a)–g):

—	Monsieur le Préfet Administrateur Supérieur des Terres Australes et Antarctiques Françaises

RANSKAN POLYNESIA

a):

—	Direction Polynésienne des Affaires Maritimes

b) c) e) f)

—	Service de la Pêche,

d):

—	Service de la Pêche ja Haut Commissariat de la République en Polynésie française ja Service des Affaires Maritimes

g):

—	Direction des Pêches Maritimes et de l'Aquaculture

SAINT HELENA

a):

—	Registrar of Shipping

b), d), e), f), g):

—	Senior Fisheries Officer, Directorate of Fisheries

c):

—	H.M. Customs, Government of St. Helena

SAINT PIERRE JA MIQUELON

a) c) d) e) f) g):

—	Service des Affaires Maritimes de Saint-Pierre-et-Miquelon

b):

—	Préfet de Saint-Pierre-et-Miquelon

SALOMONSAARET

a):

—	Marine Division, Ministry of Infrastructure and Development (MID)

b)–g):

—	Ministry of Fisheries and Marine Resources (MFMR)

SENEGAL

a):

—	Agence Nationale des Affaires Maritimes

b):

—	Ministre de la Pêche

c):

—	Directeur des Industries de Transformation de la Pêche, Directeur de la Protection et de la Surveillance des Pêches

d), e), f), g):

—	Directeur de la Protection et de la Surveillance des Pêches

SEYCHELLES

a):

—	Seychelles Maritime Safety Administration

b):

—	Seychelles Licensing Authority

c)–g):

—	Seychelles Fishing Authority

SRI LANKA

a)–g):

—	Department of Fisheries and Aquatic Resources

SURINAME

a):

—	Maritime Authority Suriname

b)–g):

—	Ministry of Agriculture, Animal Husbandry and Fisheries

TAIWAN

a):

—	Council of Agriculture

b)–g):

—	Fisheries Agency

TANSANIA

a)–g):

—	Director of Fisheries Development, Ministry of Livestock Development and Fisheries

THAIMAA

a)–g):

—	The Department of Fisheries of Thailand

TUNISIA

a):

—	Office de la Marine Marchande et des Ports/ Ministère du Transport

b)–d):

—	Arrondissement de la Pêche et de l'Aquaculture de Jendouba, Bizerte, Ariana, Tunis, Nabeul, Sousse, Monastir, Mahdia ja Gabes sekä Division de la Pêche et de l'Aquaculture de Sfax ja Médenine

e)–f):

—	Direction Générale de la Pêche et de l'Aquaculture / Ministère de l'Agriculture et des Ressources hydrauliques

TURKKI

a), b):

—	81 provincial Directorates of the Ministry of Agriculture and Rural Affairs

c):

—	General Directorate for Protection and Conservation, 81 Provincial Directorates of the Ministry of Agriculture and Rural Affairs, ja 24 Districts Directorate of the Ministry of Agriculture and Rural Affairs

d):

—	General Directorate for Protection and Conservation 81 Provincial Directorates of the Ministry of Agriculture and Rural Affairs Turkish Coast Guard Command

e), f), g):

—	General Directorate for Protection and Conservation

URUGUAY

a)–g):

—	Dirección Nacional de Recursos Acuáticos

USA

a):

—	United States Coast Guard

b)–g):

—	National Marine Fisheries Service

UUSI-KALEDONIA

a) b) c) e) f) g):

—	Service des Affaires Maritimes, de la Marine Marchande et des Pêches Maritimes

d):

—	Etat-Major Inter-Armées

UUSI-SEELANTI

a), b), c), d), f), g):

—	Ministry of Fisheries e):

—	New Zealand Food Safety Authority Ministry of Fisheries

VENEZUELA

a)–g):

—	Presidente del Instituto Socialista de la Pesca y Acuicultura

VENÄJÄ

a)–g):

—	Federal Agency for Fisheries, ja Territorial Department of Barentsevo-Belomorskoye, Primorskoye, Zapadno-Baltiyskoye, ja Azovo-Chernomorskoye

VIETNAM

a), b), c):

—	Department of Capture Fisheries and Resources Protection (DECAFIREP) and Department of Capture Fisheries and Resources Protection of Provinces Division

d):

—	Inspection of DECAFIREP and Inspection of Agriculture and Rural Development Division belonging to the provinces

e), f), g):

—	Department of Capture Fisheries and Resources Protection

WALLIS- JA FUTUNASAARET

a):

—	Le chef du Service des Douanes et des Affaires Maritimes

b)–f):

—	Le Directeur du Service d'Etat de l'Agriculture, de la Forêt et de la Pêche

g):

—	Le Préfet, Administrateur supérieur du Territoire

(1) EUVL L 286, 29.10.2008, s. 1.

14.7.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

C 190/37

Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu rekisteröintihakemuksen julkaiseminen

2010/C 190/08

Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 (1) 7 artiklassa tarkoitetulla tavalla. Vastaväitteet on toimitettava Euroopan komissiolle kuuden kuukauden kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta.

YHTEENVETO

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 510/2006

”ΠΡΑΣΙΝΕΣ ΕΛΙΕΣ ΧΑΛΚΙΔΙΚΗΣ” (PRASINES ELIES HALKIDIKIS)

ΕY-N:o: EL-PDO-0005-0539-27.03.2006

SAN ( X ) SMM ( )

Tässä yhteenvedossa esitetään tuote-eritelmän pääkohdat tiedotustarkoituksessa.

1. Jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen:

Nimi:

Υπουργείο Αγροτικής Ανάπτυξης και Τροφίμων, Δ/νση Βιολογικής Γεωργίας, Τμήμα ΠΟΠ – ΠΓΕ – Ιδιότυπων και Παραδοσιακών Προϊόντων (Maatalouden kehitys- ja elintarvikeministeriö, luomuviljelyosasto, perinteisten tuotteiden sekä SAN-SMM-yksikkö)

Osoite:

Αχαρνών 29/Acharnon 29

104 39 Αθήνα/Athens

ΕΛΛΑΔΑ/GREECE

+30 2102125152

—

Sähköposti:

ax29u030@minagric.gr

2. Hakijaryhmittymä:

Nimi:

Κοινοπραξία Ενώσεων Αγροτικών Συνεταιρισμών Πολυγύρου και Χαλκιδικής με την επωνυμία «Βιοκαλλιεργητική Χαλκιδικής» (Polygyroun ja Halkidikin maatalousosuuskuntien yhteistyöelin, ”Halkidikin luomuviljely”)

Osoite:

Κωνσταντινουπόλεως 13/Konstantinoupoleos 13

631 00 Πολύγυρος/Polygyros

ΕΛΛΑΔΑ/GREECE

+30 2371023076

—

Sähköposti:

eas-pol@otenet.gr

Kokoonpano:

Tuottaja/jalostaja ( X ) Muu ( )

3. Tuotelaji:

Luokka 1.6:

Hedelmät, vihannekset ja viljat sellaisenaan tai jalostettuina

4. Tuote-eritelmä:

(yhteenveto asetuksen (EY) N:o 510/2006 4 artiklan 2 kohdan mukaisista edellytyksistä)

4.1 Nimi:

”Πράσινες Ελιές Χαλκιδικής”

(Prasines Elies Chalkidikis)

4.2 Kuvaus:

”Prasines Elies Halkidikis” ovat peräisin yksinomaan lajin Olea Europea lajikkeista ”Χονδρολιά Χαλκιδικής” (Hondrolia Halkidikis) ja ”Χαλκιδικής” (Halkidikis). Oliiveille, joita Halkidikissa tuotetaan näistä lajikkeista, on ominaista suuri koko ja hedelmälihan suuri osuus verrattuna kiveen, kirkas vihreä–kellanvihreä väri, hedelmämäinen tuoksu ja kitkerähkö, voimakas maku ja rasvaisen tunnun puute. Ominaisuudet ovat seurausta öljypuiden sopeutumisesta vuosisatojen kuluessa seudun erityisiin maaperä- ja ilmasto-oloihin sekä oliivintuottajien viljelytekniikoihin.

”Prasines Elies Halkidikis” jaetaan neljään tuoteluokkaan:

1.	Kokonaiset oliivit

2.	Oliivit, joista kivet on poistettu

3.	Täytetyt oliivit, joista kivet on poistettu. Täytteenä voidaan käyttää manteleita, punaisia paprikoita, porkkanaa, suolakurkkua ja valkosipulia. Täyttäminen tehdään käsin. Täytteeseen käytettyjen ainesten määrä ei saa ylittää 15:ä prosenttia oliivien painosta.

4.	Murskatut oliivit.

Kaikkia näitä tuotetyyppejä voi maustaa oreganolla, timjamilla, laakerinlehdellä, sellerillä, valkosipulilla, kapriksella ja punaisella paprikalla. Käytettyjen mausteiden määrä ei saa ylittää 2,5:tä prosenttia oliivien painosta.

Oliivien täyttämiseen ja maustamiseen saa käyttää vain Halkidikin hallintoalueelta peräisin olevia tuotteita.

Kun tuote saatetaan kuluttajan saataville, sillä on oltava seuraavat ominaisuudet:

Tuoteluokka

Muuttuja	Kokonaiset oliivit	Oliivit, joista on kivi poistettu	Täytetyt oliivit, joista kivi on poistettu	Murskatut oliivit
Hedelmän fysikaaliset ominaisuudet:	Lieriön-kartionmuotoinen hedelmä, joka päättyy selkeästi erottuvaan ”nänniin”; kova ja kiiltävä kuori ja kirkas vihreä–kellanvihreä väri.
	Hedelmäliha kiinteä ja mehukas.			Hedelmäliha jonkin verran rikkoutunut, kivet ehjät, mehuisa.
Hedelmän aistinvaraiset ominaisuudet:	Kevyt, hedelmäinen tuoksu, ei rasvaista makua.
	Maku hiukan kitkerä ja voimakas. Jos oliivit maustetaan, mausteiden maut erottuvat.		Maku hiukan kitkerä ja voimakas, ja sitä täydentävät täytteiden maut.	Maku hiukan kitkerä ja voimakas. Jos oliivit maustetaan, mausteiden maut erottuvat.
Hedelmän laatuominaisuudet:	Kaikki oliivit kuuluvat laatuluokkiin ”ekstra” ja ”hieno”, hyväksytty vähimmäiskoko vastaa arvoa 181/200 hedelmää kiloa kohti. Molemmissa laatuluokissa viallisten hedelmien määrä saa olla enintään 7 prosenttia oliivien nettopainosta.
Suolaveden ominaisuudet	Suolavedessä on vähintään 8 prosenttia natriumkloridia, sen pH on 3,8–4,0, ja siinä on happoa (maitohappo) vähintään 0,8 prosenttia.
Suolaveteen säilöttyjen oliivien nettopaino	Vähintään 65 prosenttia lopputuotteen painosta	Vähintään 55 prosenttia lopputuotteen painosta	Vähintään 65 prosenttia lopputuotteen painosta

Muihin käsittelyssä ja kauppakunnostuksessa käytettäviin laatumuuttujiin ja apuaineisiin sovelletaan elintarvikelainsäädännön määräyksiä sekä Maailman kauppajärjestön ja Codex alimentariuksen kansainvälisiä normeja.

4.3 Maantieteellinen alue:

Maantieteellinen alue, josta Halkidikin vihreät oliivit ovat peräisin, on Halkidikin hallintoalue, joka rajoittuu luoteessa Tessalonikin hallintoalueeseen ja muissa suunnissa Egean mereen. Alue käsittää maantieteellisesti kolmesta niemestä koostuvan (kolmen sormen muotoisen) Halkidikin niemimaan lukuun ottamatta itäisintä niemeä, jolla sijaitsee Athos-vuori. Sitä ei lueta Halkidikiin, koska se on autonominen alue.

47 prosenttia hallintoalueen pinta-alasta eli 137 160 hehtaaria on metsää ja metsämaata, kun taas 32,7 % prosenttia eli 95 500 hehtaaria on maatalousmaata. Kasteltu pinta-ala on 20 000 hehtaaria, mikä vastaa 21:ä prosenttia viljellyn maan kokonaispinta-alasta. Halkidikin oliivitarhojen pinta-ala on 23 000 hehtaaria.

4.4 Alkuperätodisteet:

Halkidikin vihreät oliivit viljellään, käsitellään ja kunnostetaan kauppaa varten Halkidikin hallintoalueella. Sekä tuottajat että öljypuutarhat rekisteröidään Halkidikin oliivintuotantorekisteriin ja yhdennettyyn hoito- ja valvontajärjestelmään (OSDE), jotka päivitetään vuosittain. Raaka-aineen määrä ja alkuperä tarkastetaan aina kun käsittelylaitoksiin toimitetaan lähetys. Ne merkitään kirjanpitoon, ja samalla tehdään merkinnät tuottaja- ja toimittajarekistereihin. Jokaisen käsittelylaitoksen nimi ja sitä koskevat tiedot on kirjattu Halkidikin kauppa- ja teollisuuskamarin rekisteriin sekä yksilöllisellä koodilla vastaavaan yhteisön ohjaus- ja takuutukien maksaja- ja valvontaviraston (Opekepe) rekisteriin.

4.5 Tuotantomenetelmä:

1. Oliivien kasvattaminen ja korjuu

Melkein kaikissa Halkidikin öljypuutarhoissa puut on istutettu perinteisen ja uudenaikaisen istutustiheyden väliin sijoittuvalla tiheydellä. Puiden etäisyys toisistaan on 6 × 6,5, 6,5 × 6,5 ja 6 × 7 m. Suurin osa tuottajista harjoittaa järjestöjensä kautta yhdennettyä viljelmienhoitojärjestelmää, joka dokumentoidaan. Vuoroviljelysyistä mutta myös varmistaakseen, että oliivit ovat suuria ja laatu hyvä, viljelijät leikkaavat puita järjestelmällisesti talvella ja kesällä ja hävittävät leikkuujätteet.

Sato vaihtelee keskimäärin 9 000 kilon paikkeilla hehtaaria kohti vuodessa.

Sato korjataan vuosittain syyskuun 15 ja lokakuun 10–15 päivän välillä, kun hedelmät ovat tuottajien ja heidän järjestöjensä haluamassa kypsyysasteessa ja halutun värisiä. Tuottajat käyttävät tikapuita kerätessään oliiveja käsin. Oliivit pannaan muovilaatikoihin, joissa ne myös kuljetetaan tehtaaseen. Oliiveissa ei saa olla mukana lehtiä, puuta eikä muita vierasaineita. Niiden on oltava tasaisen värisiä, vihreitä–kellanvihreitä. Niissä ei saa olla iskujen jälkiä, naarmuja, hyönteisten pistoja, sairauksia, linnunnokan jälkiä ym. Kun oliivit otetaan vastaan käsittelylaitoksessa, ne punnitaan ja laatu tarkastetaan ja ne merkitään saapuneiden tuotteiden luetteloon.

2. Käsittely

Kun oliivit on vastaanotettu, ne siirretään sammioihin, joissa kitkeryys poistetaan. Sitä varten ne käsitellään natriumhydroksidilla, jonka pitoisuus on 1,5–2 prosenttia riippuen lämpötilasta ja oliivien kypsyysasteesta. Tämä vaihe kestää 12 tuntia. Natriumhydroksidi poistetaan kolmella huuhtelulla, sammioihin pannaan vettä, ja oliivit ovat siellä 8 tuntia. Vesi vaihdetaan 2–3 kertaa 8 tunnin välein. Kitkeryys voidaan poistaa myös luonnollisesti: käytetään vain vettä, jota vaihdetaan. Käytettiinpä kumpaa tapaa tahansa, pidetään huolta siitä, että oliiveihin jää lievä kitkeryys.

Tämän käsittelyn jälkeen oliivit siirretään sammioihin fermentaatiota varten. Sammioihin pannaan 8,5-prosenttista suolavettä. Suolaveden pitoisuutta ja pH:ta valvotaan tarkasti, ja suolaa lisätään tarvittaessa. Oliiveja pidetään tässä vaiheessa, kunnes suolapitoisuus asettuu 8,5 prosenttiin. Fermentaatio on jo käynnistynyt edellisessä vaiheessa, ja sen kesto riippuu oliivien kypsyysasteesta ja ympäristön lämpötilasta. Se kestää 2–4 kuukautta.

Kivi poistetaan koneellisesti. Oliivin toiseen päähän tehdään poikittainen leikkaus, ja sitten ristinmuotoinen leikkaus varrenpuoleiseen päähän. Kivi poistetaan veden ja mekaanisen paineen avulla. Murskaamisessa käytetään kevyttä mekaanista puristusta, joka ei vahingoita hedelmälihaa eikä kiveä.

Täytettäviksi tarkoitetut oliivit viedään työpöydille, ja kokeneet työntekijät täyttävät ne käsin. Oliivien täyttäminen on Halkidikissa perinteinen käytäntö, ja täytteeksi käytetään manteleita tai pieniä paloja punaista paprikaa, porkkanaa, suolakurkkua ja valkosipulia.

Oliivit voidaan maustaa seudun aromaattisilla yrteillä (oregano, timjami, kapris, laakerinlehti, valkosipuli, selleri ja punainen paprika).

3. Laaduntarkistus ja luokittelu koon mukaan – kauppakunnostus

Fermentaation ja kivenpoiston jälkeen oliivit siirretään sammioista työpöydille. Kokeneet työntekijät tarkastavat oliivit silmämääräisesti ja poistavat käsin kaikki oliivit, jotka ovat murskautuneet tai muuten vaurioituneet tai kärsineet. Oliivit siirretään sitten nauhakuljettimilla luokittelijoiden käsittelyyn. Nämä luokittelevat oliivit koon mukaan ja sijoittavat ne pakkausastioihin.

Oliivit pakataan tavallisimmin muovilaatikoihin, jotka ovat kuluttajien kannalta haitattomia eivätkä vahingoita tuotetta, tai pelti- tai lasiastioihin riippumatta sisällön määrästä. Astiat täytetään suolavedellä, jolloin voidaan lisätä L-askorbiinihappoa enintään 0,2-prosenttiseksi pitoisuudeksi tuotteen säilymisen parantamiseksi.

Oliivit voidaan kauppakunnostaa myös Halkidikin ulkopuolella sijaitsevissa laitoksissa. Tuote toimitetaan niihin käsiteltynä. Jäljitettävyys on varmistettava kuormakirjoilla, kirjanpitoasiakirjoilla ja kohdassa 4.8 esitetyillä merkintäsäännöillä.

4.6 Yhteys maantieteelliseen alkuperään:

1. Luonnollinen yhteys

Halkidikin hallintoalueen maanviljelymaa on erityisen sopivaa oliivien viljelyyn, sillä öljypuu kehittyy ja antaa satoa kaikenlaisella maalla, ravinneköyhistä vuoriston kivisistä kalkkimaista tasankojen kalkkialkuperää oleviin hedelmällisiin alluviaalisiin maihin.

Halkidikin ilmasto on oliiville erityisen sopiva: vaikka Halkidiki sijaitsee Kreikan pohjoisosassa, sen rannat Egean merellä ovat pitkät (630 km rantaviivaa), minkä vuoksi Halkidiki sijaitsee samoilla vähimmäis- ja enimmäisisotermikäyrillä kuin etelämpänä sijaitsevat oliivinviljelyalueet, kuten Messinia, Etoloakarnania ja Attiki. Siellä myös sataa paljon, tasangoilla keskimäärin 450 mm ja vuorilla 850 mm vuodessa.

Halkidikin ilmasto suosii oliivinkasvatusta myös siksi, että sille ovat luonteenomaisia – korkeusoloista riippuen – leudoista kylmiin vaihtelevat talvet ja leudoista kuumiin ja kuiviin vaihtelevat kesät sekä pitkät ajanjaksot niiden välillä. Keskilämpötilat kesällä eivät ylitä 22 celsiusastetta, ja talvella lämpötila harvoin laskee alemmas kuin –10 celsiusasteeseen edes vuorilla. Nämä sääolot ovat oliiville erinomaiset.

Suuren koon lisäksi Halikidikin vihreille oliiveille on tyypillistä kova ja kiiltävä, kirkas vihreä–kellanvihreä kuori, runsas, kiinteä ja mehukas hedelmäliha, hiukan hedelmäinen tuoksu ja hiukan kitkerä ja voimakas maku.

Halkidikin maaperä- ja sääolot sekä oliivien viljely- ja kauppakunnostustekniikat vaikuttavat tuotteen erinomaiseen laatuun seuraavin tavoin:

—

Korjuuaikana on pitkään melko alhaisia lämpötiloja, mikä yhdessä viljelytekniikoiden – erityisesti puiden leikkaaminen ja jäämien hävittäminen – ja lajikkeiden dynaamisuuden kanssa vaikuttaa siten, että tuotanto on vakaata ja oliivit kasvavat erittäin suuriksi ja hedelmälihaa on paljon suhteessa kiveen.

—	Koska maaperä on etupäässä kalkkiperäistä, oliivin hedelmät sisältävät runsaasti haihtuvia aineita, joista niiden hieman hedelmäinen tuoksu johtuu.

—

Aurinkoisen ilmaston ja kesän leutojen lämpötilojen ansiosta sekä siitä syystä, että tuottajat ja heidän järjestönsä seuraavat kypsymistä, oliivien väri korjuuhetkellä on kirkkaan vihreä ja hedelmäliha on mehukas ja sopivan tiivis, jotta kivi voidaan poistaa helposti ilman, että hedelmä vahingoittuu tai vaurioituu.

—	Viljelytekniikoiden ja erityisesti kastelun ansiosta sekä siksi, että kypsymistä seurataan, oliiveissa on vähän öljyä, minkä ansiosta ne eivät maistu rasvaisilta ja toisaalta aromaattiset ominaisuudet korostuvat. Samalla vältytään hapettumiselta, joten oliivit säilyvät paremmin.

—	Kun korjuu tehdään perinteiseen tapaan käsin, oliivi säilyy erinomaisena ja se voidaan jatkossa käsitellä hyvin. Samaten lajittelu käsin ja oliivien täyttäminen käsin varmistavat sen, että lopputuote on erinomainen ja aito.

Samaten käsittelylaitokset yhdistävät perinteisiä käytänteitä ja mukauttavat käsittelytekniikoita kyseisiin lajikkeisiin ja niiden erityisominaisuuksiin. Siten ne voivat hallita fermentaatioon liittyvät vaikeudet, säilyttävät muuttumattomina oliivien aistinvaraiset ominaisuudet ja onnistuvat jatkuvasti tuottamaan ainutlaatuista tuotetta, joka tunnetaan hiukan kitkerästä ja voimakkaasta maustaan kaikkialla Kreikassa. Monet näistä tehtaista vievät Halkidikin vihreitä oliiveja moniin kohteisiin ulkomailla.

2. Historiallinen yhteys

Halkidikin oliivitarhoista on mainintoja vuodesta 1415 lähtien: Andronikosin öljypuutarha Pyhän Paavalin luostarin alueella Kassandrassa, Vatopedin luostarin alueella Kalamarian Souflarissa (Nea Triglia) ja sen naapurissa olevassa Daudloussa (Eleohoria) hajallaan sijaitsevat vanhat öljypuut sekä Olympiadaan kuuluvan Kaukanian saarella sijaitsevan Ivironin luostarin öljypuutarha. Muualla Halkidikissa oli viljeltyjä öljypuita, jotka usein antoivat nimen paikkakunnalle. Vaikuttaa siltä, että näiden öljypuiden hedelmiä käytettiin pääasiassa pöytäoliivien tuottamiseen.

1800-luvun puolivälissä Halkidikilla alettiin kasvattaa järjestelmällisesti öljypuita. Luonnonvaraisia puita lisättiin istukkaista ja viljeltyjä öljypuita lisättiin pienemmässä mittakaavassa istuttamalla taimista. Tämä muutos lienee johtunut pääasiassa siitä, että vuonna 1863 julkaistun uusia öljypuutarhojen lupia koskevan säädöksen verotussäännökset suosivat sitä. Hristakis Zografos oli jo vuonna 1887 perustanut Portarian suuren öljypuutarhan, jonka pinta-ala oli noin 500 hehtaaria ja jossa oli yli 32 000 öljypuuta. Samoihin aikoihin Hatsi-Osman perusti suuren höyryllä käyvän öljymyllyn Polygyroun Gerakiniin. Tämä merkitsi Halkidikin vastaavien laitosten uudenaikaistamiseta.

Halkidikin yhteys öljypuuhun ja oliiviin perustuu vuosisatojen viljelyyn ja öljypuutuotteiden tuotantoon seudulla, kuten historiankirjoissa kerrotaan, mutta myös tähän päivään asti säilyneisiin kansanperinteisiin. Oliivi on ollut Halkidikissa vähintään viimeisten kahden sadan vuoden aikana tärkeä tekijä niin talouselämässä kuin yhteiskunnallisessa toiminnassa ja asukkaiden kulttuuriperinteessä.

4.7 Valvontaelin:

Nimi:

Οργανισμός Πιστοποίησης και Επίβλεψης Γεωργικών Προϊόντων, Ο.Π.Ε.ΓΕ.Π. (Maataloustuotteiden sertifiointi- ja valvontalaitos, OPEGEP) – AGROCERT

Osoite:

Πατησίων & Άνδρου 1/Patisson & Androu 1

112 57 Αθήνα/Athens

ΕΛΛΑΔΑ/GREECE

+30 2108231277

+30 2108231438

Sähköposti:

info@agrocert.gr

Nimi:

Νομαρχιακή Αυτοδιοίκηση Χαλκιδικής (Prefectural Authority of Chalkidiki), Διεύθυνση Αγροτικής Ανάπτυξης/Directorate for Rural Development

Osoite:

631 00 Πολύγυρος/Polygyros

ΕΛΛΑΔΑ/GREECE

+30 2371039314

+30 2371339207

Sähköposti:

agro6@halkidiki.gov.gr

4.8 Merkinnät:

Merkinnöissä on suojatun alkuperänimityksen ”Πράσινες Ελιές Χαλκιδικής” ja siihen liittyvien merkintöjen lisäksi oltava merkinnät, joiden avulla tuotteen alkuperä ja suoja voidaan todeta. Merkinnöistä on käytävä ilmi:

—	numerokoodi, joka osoittaa tuotantovuoden, käsittelylaitoksen, erän ja lopullisen kauppakunnostuslaitoksen, mikäli kauppakunnostus tapahtuu eri laitoksessa,

—	tuotteen viimeinen käyttöpäivä, jos kyseessä on lopullinen kauppakunnostus,

—	tuotteen tunnus, jossa on tuotteen nimi kreikkalaisin tai latinalaisin kirjaimin ja joka ympäröi soikeaa kuvaa, jossa on Halkidikin kartta (brittiläisen Society for the Diffusion of Useful Knowledge -yhdistyksen litografiasta vuodelta 1929) taustana ja etualalla terttu vihreitä oliiveja.

Jos Halikidikin vihreitä oliiveja käytetään tahnaan, voidaan käyttää nimitystä ”Πάστα από ’Πράσινες Ελιές Χαλκιδικής ΠΟΠ’ ”, mikäli tahnan valmistukseen käytetään yksinomaan Halkidikin vihreitä oliiveja ja sen lisäksi korkeintaan 7 prosenttia ekstra-neitsytoliiviöljyä.

(1) EUVL L 93, 31.3.2006, s. 12.

		ISSN 1725-2490 doi:10.3000/17252490.C_2010.190.fin
Euroopan unionin virallinen lehti		C 190

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	53. vuosikerta 14. heinäkuu 2010

Ilmoitusnumero	Sisältö	Sivu
	I Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot
	LAUSUNNOT
	Euroopan keskuspankki
2010/C 190/01	Euroopan keskuspankin lausunto, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2010, ehdotuksesta neuvoston asetukseksi asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Viron toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi ja ehdotuksesta neuvoston asetukseksi asetuksen (EY) N:o 2866/98 muuttamisesta Viroa koskevan euron muuntokurssin vuoksi (CON/2010/52)	1

	Euroopan tietosuojavaltuutettu
2010/C 190/02	Euroopan tietosuojavaltuutetun lausunto ehdotuksesta neuvoston päätökseksi EU:n ja Japanin tulliyhteistyösekakomiteassa ilmaistavasta Euroopan unionin kannasta valtuutettuja talouden toimijoita koskevien ohjelmien vastavuoroiseen tunnustamiseen Euroopan unionissa ja Japanissa	2

	II Tiedonannot
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDONANNOT
	Euroopan komissio
2010/C 190/03	SEUT:n 107 ja 108 artiklan mukaisen valtiontuen hyväksyminen – Tapaukset, joita komissio ei vastusta ( 1 )	7

2010/C 190/04	SEUT:n 107 ja 108 artiklan mukaisen valtiontuen hyväksyminen – Tapaukset, joita komissio ei vastusta	9

Päätöksen tekopäivä	19.5.2010
Valtion tuen viitenumero	N 161/10
Jäsenvaltio	Saksa
Alue	—
Nimike (ja/tai tuensaajayrityksen nimi)	Hypo Real Estate
Oikeusperusta	Finanzmarktstabilisierungsgesetz
Toimenpidetyyppi	Yksittäinen tuki
Tarkoitus	Vakavien taloushäiriöiden korjaaminen
Tuen muoto	Avustus
Talousarvio	Suunnitellun tuen kokonaismäärä: 1 850 milj. EUR
Tuen intensiteetti	—
Kesto	—
Toimiala	Rahoituksen välitys
Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite	SoFFin (Sonderfonds Finanzmarktstabilisierung), Frankfurt am Main
Muita tietoja	—

Päätöksen tekopäivä	28.6.2010
Valtion tuen viitenumero	N 263/10
Jäsenvaltio	Espanja
Alue	—
Nimike (ja/tai tuensaajayrityksen nimi)	Third Extension of the Guarantee Scheme for credit institutions in Spain
Oikeusperusta	Royal Decree-law 07/2008, October 13
Toimenpidetyyppi	Tukiohjelma
Tarkoitus	Vakavien taloushäiriöiden korjaaminen
Tuen muoto	Takaus
Talousarvio	Suunnitellun tuen kokonaismäärä: 164 000 milj. EUR
Tuen intensiteetti	—
Kesto	1.7.2010–31.12.2010
Toimiala	Rahoituksen välitys
Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite	Kingdom of Spain
Muita tietoja	—

	IV Tiedotteet
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET
	Euroopan komissio
2010/C 190/05	Euron kurssi	13

	JÄSENVALTIOIDEN TIEDOTTEET
2010/C 190/06	Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1005/2008 22 artiklan 2 kohdan mukaisesti julkaistu Euroopan komission tiedote neuvoston asetuksen (EY) N:o 1005/2008 20 artiklan 1, 2 ja 3 kohdan sekä liitteen III mukaisista lippuvaltioiden ilmoituksista (valtioiden ja niiden toimivaltaisten viranomaisten luettelo)	14

	V Ilmoitukset
	MUUT SÄÄDÖKSET
	Euroopan komissio
2010/C 190/07	Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu rekisteröintihakemuksen julkaiseminen	33

2010/C 190/08	Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu rekisteröintihakemuksen julkaiseminen	37

	Rahayksikkö	Kurssi
USD	Yhdysvaltain dollaria	1,2569
JPY	Japanin jeniä	110,95
DKK	Tanskan kruunua	7,4555
GBP	Englannin puntaa	0,83180
SEK	Ruotsin kruunua	9,4033
CHF	Sveitsin frangia	1,3337
ISK	Islannin kruunua
NOK	Norjan kruunua	7,9570
BGN	Bulgarian leviä	1,9558
CZK	Tšekin korunaa	25,344
EEK	Viron kruunua	15,6466
HUF	Unkarin forinttia	277,80
LTL	Liettuan litiä	3,4528
LVL	Latvian latia	0,7087
PLN	Puolan zlotya	4,0748
RON	Romanian leuta	4,2615
TRY	Turkin liiraa	1,9564
AUD	Australian dollaria	1,4336
CAD	Kanadan dollaria	1,2978
HKD	Hongkongin dollaria	9,7715
NZD	Uuden-Seelannin dollaria	1,7641
SGD	Singaporin dollaria	1,7357
KRW	Etelä-Korean wonia	1 524,23
ZAR	Etelä-Afrikan randia	9,5199
CNY	Kiinan juan renminbiä	8,5117
HRK	Kroatian kunaa	7,1980
IDR	Indonesian rupiaa	11 382,54
MYR	Malesian ringgitiä	4,0252
PHP	Filippiinien pesoa	58,376
RUB	Venäjän ruplaa	38,6910
THB	Thaimaan bahtia	40,683
BRL	Brasilian realia	2,2099
MXN	Meksikon pesoa	16,0698
INR	Intian rupiaa	58,7660


	(1) ETA:n kannalta merkityksellinen teksti