25.2.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 47/1

(1)

Neuvosto tarkasteli (2 päivänä joulukuuta 2009) Belgian huhtikuun 2009 tarkistetun vakausohjelman täydennystä, jäljempänä 'täydennys', joka kattaa vuodet 2008–2012 (2) ja jonka Belgian viranomaiset toimittivat neuvoston esitettyä asiaa koskevan kehotuksen huhtikuun 2009 vakausohjelmasta 7 päivänä heinäkuuta 2009 antamassaan lausunnossa. Tällä lausunnolla päivitetään heinäkuussa annettua lausuntoa ottaen huomioon huhtikuun 2009 vakausohjelmaan tehdyn täydennyksen sisältämät tiedot.

(2)

Maailmankaupan romahdus sekä luottamuksen heikkeneminen, varallisuusvaikutukset ja luottoehtojen tiukkeneminen johtivat talouden voimakkaaseen supistumiseen vuoden 2008 viimeisellä ja vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä. Toisella neljänneksellä supistuminen oli vähäisempää, ja neljännesvuosikasvun odotetaan kääntyvän vuoden jälkipuoliskolla hienokseltaan positiiviseksi kansainvälisen ympäristön kohentuessa. Komission yksiköiden syksyn 2009 talousennusteen mukaan vuotuisen BKT:n ennakoidaan supistuvan 3 prosenttia vuonna 2009 ja kääntyvän kasvuun vuonna 2010 (kasvu 0,6 prosenttia). Vuonna 2011 kasvun arvioidaan voimistuvan ja olevan 1,5 prosenttia eli jonkin verran nopeampaa kuin potentiaalinen kasvuvauhti, jota investointien väheneminen ja työttömyysasteen nousu kriisin yhteydessä ovat heikentäneet. Laskusuhdanteella tulee myös olemaan merkittäviä haittavaikutuksia julkiseen talouteen: komission yksiköiden syksyn 2009 talousennusteen mukaan BKT:hen suhteutetun julkisen talouden alijäämän ennakoidaan kasvavan 1,2 prosentista vuonna 2008 noin 6 prosenttiin vuonna 2009. Alijäämän arvioidaan vakaantuvan vuosina 2010 ja 2011, kun otetaan huomioon i) vuoden 2008 lopulla Euroopan talouden elvytyssuunnitelman perusteella hyväksyttyjen elvytystoimien talousarviovaikutus, jonka ennakoidaan olevan vuonna 2010 edelleen 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen, sillä elvytyspaketti sisältää pysyviä toimenpiteitä, ja ii) eri hallinnon tasoilla päätetyt vuosien 2010 ja 2011 talousarvioita koskevat vakauttamistoimenpiteet (0,75 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2010 ja 0,25 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2011). Talouden vuoden 2010 kasvurakenteen haitallisten tekijöiden, eli työttömyyden vahvan kasvun jatkumisen, korkomenojen kasvun ja väestön ikääntymiseen liittyvien kustannusten nousun (joka osittain johtuu viime vuosina toteutetuista sosiaalietuuksia kuten eläkkeitä kasvattavista toimenpiteistä), odotetaan kuitenkin kumoavan täysin vakauttamistoimien vaikutuksen rahoitusasemaan.

(3)

Täydennyksen perustana olevan makrotalouden skenaarion mukaan BKT:n määrä, joka kasvoi 1,1 prosenttia vuonna 2008, supistuu 3,1 prosenttia vuonna 2009 ja elpyy 0,4 prosentin kasvuun vuonna 2010. Sen jälkeen BKT:n arvioidaan kasvavan 1,9 prosenttia vuonna 2011 ja 2,4 prosenttia vuonna 2012. Huhtikuun 2009 tarkistettuun vakausohjelmaan verrattuna kasvulukuja on tarkistettu alaspäin, varsinkin vuodelle 2009. Tällä hetkellä käytettävissä olevien tietojen (3) perusteella uusi skenaario vaikuttaa kutakuinkin uskottavalta. Vuosien 2009–2010 arviot ovat kenties hieman varovaisia, mutta arviointijakson viimeisten vuosien kehitysnäkymät ovat potentiaalista tuotantoa koskevien tuoreimpien arvioiden valossa suhteellisen suotuisat. Täydennyksessä esitetty arvio tuotantokuilun sulkeutumisvauhdista vaikuttaa varsin optimistiselta, vaikka myös komission yksiköiden syksyn 2009 talousennusteessa ennakoidaan tuotantokuilun sulkeutuvan vähitellen laskusuhdanteen päätyttyä. Täydennyksessä ennakoitu kasvurakenne on kutakuinkin uskottava läpi koko arviointijakson, ja siinä esitettyä inflaatioennustetta voidaan pitää realistisena. Toisaalta palkkojen nousu näyttää arvioidun koko arviointijakson ajalta melko suureksi ottaen huomioon, että työvoimakustannusten nousun hidastuminen muissa maissa saattaa aiheuttaa Belgiassa palkkojen laskupaineita, kun työttömyys on suurta. Myös täydennyksessä esitetyt työttömyyden kasvua koskevat arviot vuodelle 2011 saattavat olla hienokseltaan optimistisia.

(4)

Täydennyksessä esitetty alijäämätavoite vuodelle 2009 on 5,9 prosenttia suhteessa BKT:hen (tavoite on komission yksiköiden syksyn 2009 talousennusteen mukainen). Vuonna 2008 alijäämä oli 1,2 prosenttia suhteessa BKT:hen. Alijäämän kasvu vuonna 2009 johtuu pääasiassa automaattisten vakauttajien vaikutuksesta. Vaikutus on ollut paljon suurempi kuin tavanomaisen jouston perusteella voitaisiin odottaa, ja etenkin yhtiöverokertymä on pienentynyt voimakkaasti. Vuoden 2009 talousarvion sisältämät elvytystoimet (0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen) ja alueiden sekä liittovaltion finanssipoliittiset elvytyspaketit (0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen) olivat suhteellisen hillittyjä eli mitoitettu runsaasta velasta johtuvan rajallisen liikkumavaran mukaan. Lisäksi julkisen talouden tilaa ovat heikentäneet negatiiviset kertaluonteiset toimenpiteet, joiden vaikutus on noin 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen ja jotka ovat seurausta pääasiassa kahdesta tuomioistuimen päätöksestä (4). Kertaluonteisten toimien sekä automaattisten vakauttajien odotettua laajemman vaikutuksen vuoksi tämänhetkinen alijäämätavoite vuodelle 2009 ylittää huhtikuun 2009 tarkistetussa vakausohjelmassa esitetyn tavoitteen 2,5 prosentilla suhteessa BKT:hen, vaikka ylimääräisiä elvytystoimenpiteitä ei ole toteutettu. Täydennykseen sisältyvien ja komission yksiköiden yhteisesti sovittujen menetelmien mukaisesti uudelleenlaskemien tietojen perusteella rakenteellisen alijäämän (eli suhdannetasoitetun julkisen talouden rahoitusaseman ilman kertaluonteisia ja muita väliaikaisia toimenpiteitä) arvioidaan suurenevan 4,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2009, kun se vuonna 2008 oli 2,3 prosenttia. Komission yksiköiden syksyn 2009 talousennusteessa rakenteellisen alijäämän ennakoidaan kasvavan hieman vähemmän vuonna 2009 (2 eikä 2,4 prosenttiyksikköä), mikä johtuu pääasiassa siitä, että täydennyksessä tuomioistuimen päätöksistä vuonna 2009 aiheutuvaa 0,5 prosentin vaikutusta suhteessa BKT:hen ei pidetty kertaluonteisena.

(5)

Täydennyksessä esitetyn keskipitkän aikavälin strategian päätavoitteena on varmistaa, että tasapainoinen rahoitusasema saavutetaan jälleen asteittain vuoteen 2015 mennessä. Täydennyksessä ei nimenomaisesti mainita keskipitkän aikavälin tavoitetta, eikä Belgian alkuperäistä keskipitkän aikavälin tavoitetta (tavoitteena on ilman kertaluonteisia ja muita väliaikaisia toimenpiteitä lasketun suhdannetasoitetun rahoitusaseman 0,5 prosentin ylijäämä suhteessa BKT:hen) ennakoida saavutettavan täydennyksen kattaman jakson aikana. Alijäämän ennakoidaan vakaantuvan vuonna 2010 noin 6 prosenttiin suhteessa BKT:hen korjaavien toimenpiteiden ansiosta (vaikutus 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen) ja supistuvan 4,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2012 vakauttamistoimenpiteiden vaikutuksesta (1 prosentti suhteessa BKT:hen vuonna 2011 ja 1,25 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2012). Täydennyksen mukaan tavoiteaika alijäämän saattamiselle alle 3 prosenttiin suhteessa BKT:hen on vuosi 2013, mutta kyseiselle vuodelle ei esitetä yksityiskohtaista skenaariota. (5) Yhteisesti sovittujen menetelmien mukaisesti uudelleenlasketun rakenteellisen alijäämän ennakoidaan supistuvan noin 0,25 prosenttiyksikköä vuosina 2010 ja 2011 ja 0,5 prosenttiyksikköä vuonna 2012. Koska tuomioistuimen päätösten vaikutusta vuonna 2009 (0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen) ei täydennyksessä pidetty kertaluonteisena, rakenteellinen alijäämä itse asiassa suurenisi 0,25 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2010 (alijäämä 4,2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2009 ja 4,4 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2010). Täydennyksessä ennakoidut sopeutustoimenpiteet ovat huomattavasti pienempiä kuin edellä mainitut suunniteltuja toimenpiteitä koskevat määrät. Taustalla on se, että jos talouspolitiikassa ei tapahdu muutoksia, rakenteellinen alijäämä suurenisi vuosittain automaattisesti keskimäärin 0,5 prosentin verran suhteessa BKT:hen talouden vuoden 2010 kasvutekijöiden haitallisen rakenteen, korkomenojen kasvun ja väestön ikääntymiseen liittyvien kustannusten nousun (joka osittain johtuu viime vuosina toteutetuista sosiaalietuuksia kuten eläkkeitä kasvattavista toimenpiteistä) vuoksi. Täydennyksen mukaan suunniteltujen vakauttamistoimenpiteiden perustana ovat tasapuolisesti verotulot (erityisesti tulo- ja varallisuusverotulot) ja menojen (varsinkin välituotekäyttöön, palkansaajakorvauksiin ja luontoismuotoisiin sosiaalisiin tulonsiirtoihin liittyvien menojen) vähentäminen. Täydennyksessä arvioidaan julkisen talouden velan olleen 89,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2008 ja 84 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2007. Velan kasvu johtuu pitkälti pankkien pelastustoimista aiheutuneesta merkittävästä virta-varanto-korjauserästä (6 prosenttia suhteessa BKT:hen). BKT:hen suhteutetun velan odotetaan kasvavan entisestään eli noin 104 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2011 ja vakaantuvan sitten kutakuinkin sille tasolle. Velkasuhde ennakoidaan huomattavasti suuremmaksi kuin huhtikuisessa tarkistuksessa (mikä johtuu pääasiassa alijäämien kasvusta). Komission yksiköiden syksyn 2009 talousennusteessa velkasuhteen kasvua koskeva arvio on vastaavankaltainen.

(6)

Julkisen talouden tavoitteisiin kohdistuu kaiken kaikkiaan joitakin rahoitusaseman heikkenemisen riskejä pääasiassa vuodesta 2011 lähtien. Ensinnäkin makrotalouden tilanne on epävarma, ja sen vuoksi on varauduttava myös siihen mahdollisuuteen, että tilanne on vuosina 2011 ja 2012 heikompi kuin vakausohjelman täydennyksessä ennakoidaan. Toiseksi täydennyksessä esitettyjä vakauttamistoimia, joilla tuetaan tavoitteiden saavuttamista, ei ole eritelty riittävän tarkasti. Täydennyksen toimittamisen jälkeen sovittujen eri hallinnon tasojen vuoden 2010 talousarvioesitysten perusteella vaikuttaa siltä, että vuonna 2010 korjaavien toimenpiteiden vaikutus ylittää täydennyksessä ennakoidut 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen, sillä tähänastisten riittävästi täsmennettyjen toimenpiteiden vaikutus on noin 0,75 prosenttia suhteessa BKT:hen. Myöhemmille vuosille suunniteltujen toimien luonteesta on sitä vastoin saatavilla vain vähän tietoa. Lisäksi hallitus on antanut pankkialalle mittavia takauksia, jotka saattavat maksettaviksi langetessaan kasvattaa alijäämiä tulevaisuudessa, vaikka osa rahoitusalalle annetun julkisen tuen kustannuksista kenties saadaan myöhemmin perittyä takaisin. Toisaalta ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että tulojen pienennyttyä vuonna 2009 arvioitua voimakkaammin verotulot vastaavasti kehittyisivät suotuisammin kuin tavanomaisen jouston perusteella voitaisiin odottaa. Julkisen talouden tavoitteisiin liittyvien riskien vuoksi myös velkasuhteen kehitys voi olla täydennyksessä ennakoitua heikompi.

(7)

Vakausohjelman täydennyksessä esitetyn rakenteellisen rahoitusaseman uudelleenlasketun muutoksen perusteella ja edellä mainitut riskit huomioon ottaen finanssipolitiikan viritys on Euroopan talouden elvytyssuunnitelman mukaisesti elvyttävä vuonna 2009 ja kutakuinkin neutraali ohjelmakauden jäljelle jäävänä aikana. Kun otetaan huomioon julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä uhkaavat riskit, kuten suuri julkinen velka, semminkin kun se ei pienene riittävästi kohti viitearvoa ohjelmakauden aikana, sekä rahoitusjärjestelmän vakauttamiseksi toteutetuista toimista aiheutuvat merkittävät vastuusitoumukset, vakauttamispyrkimyksiä olisi voimistettava huomattavasti vuodesta 2011 alkaen.

(8)

Vakaus- ja lähentymisohjelmia koskevissa käytännesäännöissä täsmennetyistä tietovaatimuksista voidaan todeta, että täydennys noudattaa käytännesääntöjen vaatimuksia aiempaa paremmin, joskin joitakin pakollisia ja vapaaehtoisia tietoja puuttuu yhä (6).

25.2.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 47/6

1

Komissio antoi 16 päivänä joulukuuta 2008 tiedonannon ”Toimintasuunnitelma älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönottamiseksi Euroopassa” (jäljempänä ’tiedonanto’) (1). Tiedonantoon liittyy ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tieliikennealan älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönoton sekä tieliikenteen ja muiden liikennemuotojen rajapintojen puitteista (jäljempänä ’ehdotus’) (2) Komissio lähetti tiedonannon ja ehdotuksen Euroopan tietosuojavaltuutetulle lausuntoa varten asetuksen (EY) N:o 45/2001 28 artiklan 2 kohdan mukaisesti (3).

2.

Tietosuojavaltuutettu on tyytyväinen siihen, että häntä kuullaan, ja suosittelee, että kuulemiseen viitataan ehdotuksen johdanto-osassa samalla tavalla kuin monessa muussa lainsäädäntötekstissä, joiden osalta häntä on kuultu asetuksen (EY) N:o 45/2001 mukaisesti.

3.

Älykkäät liikennejärjestelmät (ITS) ovat kehittyneitä sovelluksia, joissa käytetään eri liikennemuotoihin upotettuja tieto- ja viestintäteknologioita toteuttamaan vuorovaikutus. Tieliikenteen alalla ITS tarjoaa liikennemuotojen ja liikenteenhallinnan osalta innovatiivisia palveluja eri käyttäjille, kuten matkustajille, tieinfrastruktuurin käyttäjille ja ylläpitäjille, ajoneuvokalustoa hallinnoiville tahoille ja hätäpalveluorganisaatioille.

4.

Ottaen huomioon ITS:n yleistyvän käyttöönoton eri liikennemuodoissa (4) Euroopan unionissa, komissio antoi tiedonannon ITS-sovellusten ja -palvelujen käyttöönoton ja käytön vauhdittamiseksi tieliikenteen alalla. Toimintasuunnitelmassa pyritään myös varmistamaan niiden yhteentoimivuus muiden liikennemuotojen kanssa, mikä helpottaa multimodaalipalvelujen tarjoamista. ITS:n yhdenmukainen käyttöönotto Euroopassa palvelee useita yhteisön tavoitteita, mm. liikenteen tehokkuutta, kestävyyttä ja turvallisuutta, mikä edistää EU:n sisämarkkinoita ja kilpailukykyä. ITS:n käyttöönottoon liittyvien tavoitteiden erilaisuuden johdosta tiedonannossa luetellaan kuusi ensisijaista toiminta-aluetta kaudeksi 2009–2014. Toimintasuunnitelman täytäntöönpanemiseksi komissio ehdottaa, että EU:n tasolla annettaisiin oikeudelliset puitteet direktiivin muodossa, jossa määriteltäisiin joukko toimia valituilla toiminta-alueilla.

5.

Ehdotuksessa määritellään puitteet ITS-sovellusten ylikansalliselle käyttöönotolle, jonka on tarkoitus helpottaa yhdenmukaistettujen rajatylittävien palvelujen, erityisesti liikenne- ja matkatietopalvelujen ja liikenteenhallintapalvelujen tarjontaa. Siinä edellytetään jäsenvaltioiden toteuttavan useita teknisiä toimenpiteitä, joilla helpotetaan tietojenvaihtoa käyttäjien, viranomaisten, sidosryhmien ja ITS-palveluntarjoajien välillä, ja sisällyttävän ajoneuvoihin ja tieinfrastruktuuriin turvallisuuteen liittyviä ITS-järjestelmiä. Neljällä toimintasuunnitelmassa luetellulla toiminta-alueella (5) ITS-sovellusten ja järjestelmien tekniset eritelmät määritellään komiteamenettelyssä (6), jonka keskeiset tekijät määritellään liitteessä II. Ei kuitenkaan ole selkeää, mitä tarkoituksia varten ITS:ää näillä aloilla käytetään. ITS:n käyttöönottoa voidaan lisäksi laajentaa moniin muihinkin aloihin kuin niihin neljään, jotka alun perin valittiin yhdenmukaistettujen teknisten eritelmien kehittämistä varten. Vaikka ehdotus pääasiassa käsitteleekin tulevien ITS-sovellusten ja -palvelujen käyttöönottoa, siihen sisältyvät mahdollisuuksien mukaan myös olemassa olevat tai kehitteillä olevat tuon alan teknologiat (kuten eCall, eToll jne.)

6.

Ehdotus toimitettiin Euroopan parlamentille, joka vahvisti kantansa ensimmäisessä käsittelyssä (7)23 päivänä huhtikuuta 2009. Neuvoston pyydettyä lausuntoa 29 päivänä tammikuuta 2009 Euroopan talous- ja sosiaalikomitea antoi lausuntonsa ehdotuksesta 13 päivänä toukokuuta 2009 (8).

7.

Tietosuojavaltuutettu suhtautuu myönteisesti siihen, että häntä kuullaan komission ehdottamasta ITS-toimintasuunnitelmasta. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun tietosuojavaltuutettu käsittelee ITS-toimintasuunnitelmassa esiin tulevia kysymyksiä. Tietosuojavaltuutettu antoi lausunnon komission ehdotuksesta rajatylittävän lainvalvonnan helpottamisesta liikenneturvallisuuden alalla (9) ja osallistui 29 artiklan mukaisen työryhmän työskentelyyn sen käsitellessä eCall-aloitetta koskevaa valmisteluasiakirjaa (10).

8.

Älykkäät liikennejärjestelmät perustuvat monien erilaisten, julkisista ja yksityisistä lähteistä peräisin olevien tietojen keräämiseen, käsittelyyn ja vaihtamiseen: ne ovat näin ollen dataintensiivisiä. ITS:n käyttöönotto perustuu laajalti paikannusteknologioihin, kuten satelliittipaikannukseen ja kontaktittomiin teknologioihin, esim. RFID-tekniikkaan, jotka helpottavat erilaisten julkisten ja/tai kaupallisten sijaintisidonnaisten palvelujen (esim. tosiaikainen liikennetieto, eFreight, eCall, eToll, pysäköinnin varaus jne.) tarjontaa. Jotkin ITS:n käsittelemistä tiedoista ovat yhdistettyjä, kuten liikennettä, onnettomuuksia ja mahdollisuuksia koskevat tiedot, eivätkä liity tiettyyn yksilöön, kun taas toiset tiedot liittyvät tunnistettuihin tai tunnistettavissa oleviin henkilöihin ja ovat näin ollen direktiivin 95/46/EY 2 artiklan a alakohdassa tarkoitettuja henkilötietoja.

9.

Tietosuojavaltuutettu pitää tärkeänä, että ITS:n käyttöönottamiseksi suunnitellut toimet ovat ehdotuksessa mainitun olemassa olevan oikeudellisen kehyksen mukaisia, erityisesti henkilötietojen suojasta annetun direktiivin 95/46/EY (11) ja yksityisyyden suojasta sähköisen viestinnän alalla annetun direktiivin 2002/58/EY (12) mukaisia.

10.

Yksityisyyden ja henkilötietojen suojaan liittyvät ratkaisemattomat kysymykset on komissiossa todettu yhdeksi suurimmista esteistä ITS:n edistämiselle. Näitä seikkoja käsitellään lausunnossa seuraavalla tavalla:

11.

Komission direktiiviehdotus sisältää kaksi säännöstä (johdanto-osan 9 kappale ja 6 artikla), jotka käsittelevät yksityisyyttä, tietoturvaa ja tietojen uudelleenkäyttöä. Komission ehdotuksen 6 artiklan 1 kohdassa edellytetään, että ITS:n toiminnan yhteydessä noudatetaan tietosuojaa koskevia yhteisön sääntöjä, muun muassa direktiiviä 95/46/EY ja direktiiviä 2002/58/EY. Komission ehdotuksen 6 artiklan 2 kohdassa edellytetään lähinnä tietoturvanäkökulmaan liittyviä konkreettisia tietosuojatoimenpiteitä: Mainitussa kohdassa todetaan, että ”Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ITS-tiedot ja -tallenteet suojataan väärinkäytöksiltä, kuten luvattomalta käytöltä ja muokkaamiselta tai häviämiseltä”. Lopuksi komission ehdotuksen 6 artiklan 3 kohdassa säädetään, että ”Direktiiviä 2003/98/EY sovelletaan”.

12.

Euroopan parlamentti ehdotti ensimmäisessä käsittelyssään 6 artiklaan tarkistuksia. 6 artiklan 1 kohtaan lisättiin kolme uutta alakohtaa, jotka liittyvät anonyymien tietojen käyttöön milloin mahdollista, arkaluonteisten tietojen käsittelyyn vain siinä tapauksessa, että rekisteröity on antanut nimenomaisen tietoisen suostumuksensa sekä henkilötietojen käsittelyyn ”vain siltä osin kuin niiden käsittely on tarpeen ITS-sovelluksen ja/tai -palvelun toiminnan kannalta”. Lisäksi 6 artiklan 2 kohtaa on muutettu lisäämällä, että ITS-tietoja ja -tallenteita ”ei voida käyttää muihin kuin tämän direktiivin mukaisiin tarkoituksiin”.

13.

Tietosuojavaltuutettu on tyytyväinen siihen, että tietosuoja on otettu huomioon ehdotusta laadittaessa ja että se on asetettu edellytykseksi ITS:n moitteettomalle käyttöönotolle Euroopassa. Tietosuojavaltuutettu tunnustaa, että tietojenkäsittelyn johdonmukainen yhdenmukaistaminen EU:n tasolla on tarpeen, jotta varmistetaan ITS-sovellusten ja -palvelujen toimivuus.

14.

Tietosuojavaltuutettu panee kuitenkin merkille, että ehdotettu oikeudellinen kehys on liian lavea ja yleisluonteinen hälventääkseen yksityisyyttä ja tietosuojaa koskevat huolet, joita ITS:n käyttöönotto jäsenvaltioissa aiheuttaa. Ei ole selvää, milloin ITS-palvelujen suorittaminen johtaa henkilötietojen keräämiseen ja käsittelyyn, mitkä ovat tietojenkäsittelyn nimenomaiset tarkoitukset ja mikä oikeusperusta oikeuttaa käsittelyn. Paikannusteknologioiden käyttö ITS:n käyttöönotossa lisää myös riskiä, että kehitetään yksityisyyttä loukkaavia palveluita, jos niihin liittyy henkilötietojen keruuta ja vaihtoa. Lisäksi ehdotuksessa ei selkeästi eritellä ITS:n käyttöönottoketjussa mukana olevien eri toimijoiden rooleja ja vastuuta, ja siten on vaikea tietää, mitkä toimijat ovat rekisterinpitäjiä ja näin ollen vastuussa (13) tietosuojavelvoitteiden noudattamisesta. ITS-toimijat kohtaavat merkittäviä ongelmia, jollei kaikkia näitä kysymyksiä selvennetä lainsäädännössä, sillä he joutuvat viime kädessä huolehtimaan ehdotetussa direktiivissä säädettyjen toimenpiteiden soveltamisesta.

15.

Sen vuoksi on olemassa riski, että säädösehdotuksen selkeyden puute aiheuttaa vaihtelevuutta ITS:n täytäntöönpanossa Euroopassa ja että jäsenvaltioiden välisten eroavuuksien vähentämisen sijaan se päinvastoin johtaa huomattavaan epävarmuuteen, pirstoutumiseen ja epäjohdonmukaisuuksiin Euroopan vaihtelevan tietosuojatason vuoksi. Tämä voi johtaa myös tietosuojaan liittyvien olennaisten suojatoimien noudattamatta jättämiseen. Tietosuojavaltuutettu korostaa, että näitä kysymyksiä on EU:n tasolla edelleen yhdenmukaistettava. Tietosuojavaltuutettu ehdottaa tässä yhteydessä muutoksia ehdotettuun säädökseen tietosuojaan liittyvistä syistä. Hän suosittelee voimakkaasti, että parlamentti ja neuvosto lisäisivät ehdotukseen ehdotetut muutokset sekä mahdollisuuksien mukaan muitakin säännöksiä avoinna olevien kysymysten selventämiseksi (eli ITS-toimijoiden määrittely ja vastuut, yhdenmukaistettujen sopimusten kehittäminen ITS-palvelujen tarjontaa varten jne.). Hän tähdentää lisäksi, että myös jäsenvaltiot kantavat vastuuta direktiivin moitteettomasta täytäntöönpanosta, jotta toimijat voivat kehittää järjestelmiä ja palveluja, jotka ovat kaikkialla Euroopassa tietosuojatasoltaan asianmukaisia.

16.

On epäselvää, milloin henkilötietojen käsittely alkaa sen jälkeen, kun ITS-laitteisto on asennettu ajoneuvoon, ja miltä oikeudelliselta perustalta käsittely suoritetaan. Toimijat voivat käyttää tietojenkäsittelyssä erilaisia oikeusperustoja, muun muassa käyttäjien yksiselitteistä suostumusta, sopimusta tai oikeudellista velvoitetta, jota rekisterinpitäjän on noudatettava. On tarpeen yhdenmukaistaa oikeusperusta, jonka pohjalta ITS:n puitteissa suoritetaan tietojenkäsittelyä, jotta varmistetaan, että järjestelmät toimivat kaikkialla Euroopassa eivätkä käyttäjät joudu kärsimään eroista eri Euroopan maiden tietojenkäsittelyssä.

17.

Monissa tapauksissa ITS-järjestelmä asennetaan ajoneuvoihin valmiiksi. Näin tapahtuu erityisesti turvallisuuteen liittyvien ITS-järjestelmien kohdalla, joiden on ehdotuksen mukaan oltava ajoneuvoihin upotettuina. Ehdotuksessa ei kuitenkaan määritellä, mitä ”turvallisuuteen liittyvät ITS-järjestelmät” ovat, ja sen vuoksi olisi tarkemmin määritettävä ne ITS-sovellukset ja -järjestelmät, joiden on oltava ajoneuvoihin upotettuina. Olisi lisäksi selvennettävä, onko laitteen käynnistäminen ja käyttö käyttäjille vapaaehtoista vai pakollista. Pakollisuuteen pohjautuvan tietojenkäsittelyn pitäisi olla mahdollista vain tiettyjä tarkoituksia varten ja pakottavista syistä (esim. tavaroiden paikannus rahtitoimintojen hallinnan puitteissa) ja toteuttaen asianmukaiset suojatoimet yksilöihin liittyvässä tietojenkäsittelyssä. Jos ITS:n käyttö perustuu vapaaehtoisuuteen, olisi toteutettava asianmukaiset suojatoimet sen estämiseksi, että järjestelmän olemassaolon ajoneuvossa katsottaisiin jo sinällään merkitsevän käyttäjien samalla suostuneen sen käyttöön.

18.

Tietosuojavaltuutettu suosii ratkaisua, jossa ITS-palveluja tarjotaan vapaaehtoiselta pohjalta. Tämä tarkoittaa, että käyttäjien on voitava vapaasti suostua järjestelmän käyttöön ja niihin erityisiin tarkoituksiin, joiden vuoksi sitä käytetään. Palvelun perustuessa sijaintitietoihin käyttäjälle on tarjottava asianmukaiset (erityisesti direktiivin 2002/58/EY 9 artiklan mukaiset) tiedot ja hänen on voitava peruuttaa suostumuksensa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että laitteen ja/tai ominaisuuden on oltava helposti deaktivoitavissa ilman käyttäjälle koituvia teknisiä tai taloudellisia rasitteita (14), jos käyttäjä ei enää suostu järjestelmän ja/tai jonkin erityisen ominaisuuden käyttöön. Muitakin takeita on otettava käyttöön, jotta käyttäjiä ei syrjitä heidän kieltäytyessään käyttämästä jotakin palvelua.

19.

Silloin kun tietyt käsittelytoimet ovat pakollisia ja toiset riippuvat käyttäjän suostumuksesta, on taattava eri käsittelytoimien läpinäkyvyys, niin että käyttäjät saavat riittävät tiedot kunkin käsittelytoimen pakollisuudesta ja/tai vapaaehtoisuudesta ja sen laajuudesta. On myös keskeisen tärkeää toteuttaa asianmukaiset turvatakeet, niin ettei tietoja kerätä ja käsitellä laillisesti määritellyn ja/tai vapaaehtoisesti sovitun laajuuden ulkopuolella.

20.

Ottaen huomioon ITS-palvelujen ylikansallisen vaikutuksen tietosuojavaltuutettu suosittaa myös yleiseurooppalaisten vakiosopimusten kehittämistä sen varmistamiseksi, että ITS:n kautta tarjotut palvelut tarjoavat samat suojatakeet kaikkialla Euroopassa ja erityisesti että käyttäjille tarjottu tieto kattaa riittävän selkeästi käytetyt erityisominaisuudet, erityisteknologioiden käytön vaikutukset käyttäjien tietosuojaan ja sitä, kuinka nämä voivat käyttää oikeuksiaan. Uusia ominaisuuksia lisätessä palveluntarjoajien olisi toteutettava lisätoimia ja tarjottava käyttäjille selkeät ja tarkat tiedot näistä uusista ominaisuuksista ja saatava heiltä asianmukainen suostumus uusien ominaisuuksien käytölle.

21.

Tietosuojavaltuutettu panee merkille, ettei ehdotuksessa määritellä tarkkaan niitä erityisiä palveluja ja tarkoituksia, joihin ITS-sovelluksia voitaisiin käyttää ja jotka jäävät näin ollen avoimiksi. Tämä tuo mukanaan joustavuutta käytännössä, mutta se tarkoittaa, että yksityisyyttä ja tietosuojaa koskevat ratkaisemattomat kysymykset – jotka komissio mainitsee yhdeksi suurimmista esteistä ITS:n edistämisessä (ks. kohta 10) – voivat jäädä ratkaisemattomiksi ja voisivat estää ehdotettujen toimenpiteiden tasapainoisen täytäntöönpanon.

22.

Tietosuojavaltuutettu painottaa, että on erityisen tärkeää, että tiettyjen ITS-palvelujen tarjonnan edellyttämät käsittelytoimet suoritetaan paitsi asianmukaiseen oikeusperustaan nojautuen myös tiettyä, nimenomaista ja laillista tarkoitusta varten ja että suunniteltu käsittely on kyseisiin tarkoituksiin nähden suhteutettua ja välttämätöntä (direktiivin 95/46/EY 6 artikla). Sen vuoksi olisi pohdittava, onko EU:n tasolla tarpeen antaa ITS:n erityiskäytön osalta lisää lainsäädäntöä, jotta varmistetaan oikeusperustan yhdenmukaisuus ja riittävyys suoritettavien käsittelytoimien osalta ja jotta vältetään jäsenvaltioiden väliset eroavuudet ITS-palvelujen käyttöönotossa.

23.

Ehdotetussa säädöksessä ei ole vielä päätetty ITS:n käyttöön tulevien tietojen käsittelyn ja vaihdon tavoista. Monista teknisistä parametreistä, joiden valitsemisella on erilaisia vaikutuksia yksityisyyden ja tietosuojan kannalta, päätetään vasta myöhemmässä vaiheessa komiteamenettelyssä. Ottaen huomioon yksityisyydelle ja tietosuojalle, jotka ovat perusoikeuksia, myönnetyn erityisen suojan, josta määrätään ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen 8 artiklassa sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjan 7 ja 8 artiklassa, on syytä kysyä, voidaanko ja missä määrin tietojenkäsittelytoimien määrittely jättää komiteamenettelyssä päätettäväksi.

24.

Demokraattisessa yhteiskunnassa päätökset keskeisistä periaatteista ja toimintatavoista, jotka vaikuttavat perusoikeuksiin, olisi tehtävä täysimääräisessä lainsäädäntömenettelyssä, johon sisältyvät asianmukaiset tarkistukset ja tasapainokysymykset. Tässä tapauksessa tämä tarkoittaa, että komiteamenettelyn sijasta Euroopan parlamentin ja neuvoston olisi tehtävä yksilöiden yksityisyyteen ja tietosuojaan ratkaisevalla tavalla vaikuttavat päätökset, kuten pakollisten tietojenkäsittelytoimien tarkoitukset ja suorittamistavat sekä ITS:n käyttöönottoa uusilla aloilla koskevien sääntöjen määrittely.

25.

Tämän vuoksi tietosuojavaltuutettu suosittelee painokkaasti, että 29 artiklan mukainen työryhmä sekä tietosuojavaltuutettu otetaan tarvittaessa mukaan ehdotuksen 8 artiklan mukaisesti perustetun komitean työskentelyyn ja ITS:n käyttöönottoon liittyviin tuleviin toimiin kuulemalla mainittuja tahoja riittävän aikaisessa vaiheessa ennen asiaan liittyvien toimenpiteiden kehittämistä.

26.

Tietosuojavaltuutettu panee myös merkille Euroopan parlamentin tekemät tarkistukset ehdotuksen 6 artiklaan. Tietosuojavaltuutettu toteaa ensinnäkin, että tarkistus, joka koskee anonyymien tietojen käytön suosimista, vaikka se onkin periaatteessa tervetullutta, ei ratkaise kaikkia tietosuojaongelmia, sillä monia ITS:n kautta kerättyjä ja vaihdettuja tietoja voidaan pitää henkilötietoina. Jotta henkilötietojen käsittely tapahtuisi anonyymisti, kenelläkään ei saa olla missään käsittelyn vaiheessa mahdollisuutta – kun otetaan huomioon kaikki rekisterinpitäjän tai kenen tahansa muun henkilön kohtuullisesti toteutettavissa olevat keinot – yhdistää tietoja tunnistetun henkilön tietoihin. Muussa tapauksessa nämä tiedot ovat henkilötietoja direktiivin 95/46/EY 2 artiklan a alakohdan mukaisessa merkityksessä (15). Tietosuojavaltuutettu suosittelee lisäksi, että Euroopan parlamentin ehdottamien tarkistusten pohjalta ehdotuksen 6 artikla muutettaisiin seuraavasti:

27.

On ratkaisevan tärkeää, että eri ITS-toimijat ovat selvillä, jotta voidaan määrittää, kuka kantaa vastuun siitä, että järjestelmät toimivat tietosuojan kannalta moitteettomasti. Olisi sen vuoksi selvennettävä tarkemmin sitä, kenen pitäisi olla vastuussa komiteamenettelyssä päätettävien sovellusten ja järjestelmien toteuttamisesta ja kuka toimijoiden ketjussa vastaa siitä, että tietojenkäsittelyssä noudatetaan tietosuojalakia (eli rekisterinpitäjät). Tietosuojavaltuutettu selvittää jäljempänä joitakin yksityisyyteen ja tietosuojaan liittyviä näkökohtia, joita olisi otettava esille komiteamenettelyssä ja rekisterinpitäjien toimesta sovelluksia ja järjestelmäarkkitehtuuria suunniteltaessa. Hän selvittää lisäksi joitakin tietosuojakysymyksiä, joita lainsäätäjän ja rekisterinpitäjien on käsiteltävä ITS-palvelujen tarjonnan osalta.

28.

Direktiivissä 95/46/EY esitettyjen tietosuojaperiaatteiden moitteeton soveltaminen on keskeinen edellytys ITS:n onnistuneelle käyttöönotolle yhteisössä. Nämä periaatteet vaikuttavat järjestelmäarkkitehtuurin ja sovellusten suunnitteluun. Tietosuojavaltuutettu suosittelee, että ”sisäänrakennettu yksityisyyden suoja” otettaisiin varhaisessa vaiheessa lähestymistavaksi ITS:n suunnittelussa sovellusten ja järjestelmien arkkitehtuurin, toiminnan ja hallinnoinnin määrittämiseksi. Tätä lähestymistapaa painotettiin erityisesti direktiivissä 1999/5/EY (18) radio- ja telepäätelaitteiden suunnittelun osalta.

29.

ITS-sovellusten ja järjestelmien suunnittelu tapahtuu useissa vaiheissa eri toimijoiden toimesta, joiden pitäisi kaikkien ottaa huomioon yksityisyys ja tietosuoja. Komissiolla ja ITS-komitealla on alkuvaiheessa erityisvastuuna määritellä komiteamenettelyn kautta toimenpiteet, standardointialoitteet, menettelyt ja parhaat käytänteet, joilla edistetään ”sisäänrakennettua yksityisyyden suojaa”.

30.

”Sisäänrakennettua yksityisyyden suojaa” olisi edistettävä prosessien kaikissa vaiheissa ja prosessien kaikissa muodoissa:

31.

Tietosuojavaltuutettu esittelee jäljempänä eräitä kysymyksiä, joita on erityisesti käsiteltävä sovellusten ja järjestelmäarkkitehtuurin suunnittelussa. Ne liittyvät kerättyihin tietoihin, järjestelmien yhteentoimivuuteen sekä tietoturvaan.

32.

Direktiivin 95/46/EY 6 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaan ainoastaan tiettyjä tarkoituksia varten tarpeellisia ja olennaisia henkilötietoja saadaan kerätä ja käsitellä.

33.

Tietosuojavaltuutettu tähdentää, että ITS:n avulla käsitellyt tiedot on luokiteltava asianmukaisesti ennen sovellusten ja järjestelmien suunnittelua, jotta vältetään laajamittainen tarpeeton henkilötietojen kerääminen. Tässä yhteydessä olisi kiinnitettävä huomiota seuraaviin:

34.

Yksittäisiä ominaisuuksia olisi analysoitava huolellisesti tavoiteltujen tarkoitusten mukaan, jotta voidaan arvioida henkilötietojen keräämisen tarpeellisuutta. Tietosuojavaltuutettu tähdentää, että on tärkeää löytää asianmukainen tasapaino rekisteröityjen perusoikeuksien ja eri toimijoiden etujen välillä, mikä merkitsee, että henkilötietoja käsitellään mahdollisimman pieni määrä. Sovellusten ja järjestelmien arkkitehtuuri olisi mahdollisimman pitkälti suunniteltava siten, että vain tavoiteltujen tarkoitusten täyttämiselle välttämättömät henkilötiedot kerätään.

35.

Jos henkilötiedot eivät ole tarpeellisia tai ne ovat tarpeellisia ainoastaan käsittelyn varhaisessa vaiheessa, niitä ei pitäisi kerätä tai niistä pitäisi tehdä anonyymejä mahdollisimman pian. Siten on erityisen tärkeää, että sen lisäksi että arvioidaan tietojen keräämisen tarpeellisuutta arvioidaan myös niiden eri järjestelmissä säilyttämisen tarpeellisuutta. Palveluketjun kaikkien eri toimijoiden osalta olisi määriteltävä tietyt aikarajat henkilötietojen tallentamiselle, ja näiden aikarajojen pitäisi vaihdella sen mukaan, minkä tyyppisistä tiedoista on kyse ja mihin tarkoitukseen ne on kerätty (20). Näin ollen kun henkilötietoja ei enää tarvitse säilyttää sen tarkoituksen saavuttamiseksi, jota varten ne kerättiin tai niitä myöhemmin käsiteltiin, niistä pitäisi tehdä anonyymejä eli ne eivät saa enää liittyä tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan henkilöön.

36.

Järjestelmäarkkitehtuurin suunnittelun ja tietojenvaihtomenettelyiden olisi tuettava mahdollisimman pienen henkilötietomäärän käsittelyä. Tältä osin olisi otettava huomioon kaikki käsittelyn vaiheet ja kaikki ITS-palvelujen tarjontaketjussa mukana olevat toimijat. Siinä missä joitain tietoja voidaan vaihtaa ja käsitellä anonyymisti, eräitä muita tietoja voidaan tunnistamattomasti vaihdettuinakin yhdistää tunnistettuihin henkilöihin, ja sen vuoksi ne ovat henkilötietoja direktiivin 95/46/EY 2 artiklan a alakohdan mukaisessa merkityksessä (21). Ottaen huomioon ITS:n käyttötarkoitukset lienee vaikea varmistaa, että suuri osa ITS:n avulla kerätyistä tiedoista käsitellään anonyymisti, sillä jossain vaiheessa henkilötietoja tarvitaan tiettyihin tarkoituksiin, kuten laskuttamista varten. Anonymiteetin varmistaminen tietyillä aloilla edellyttäisi sen vuoksi vähintään teknisiä, organisatorisia ja oikeudellisia erityistoimenpiteitä.

37.

Sovellusten ja järjestelmien yhteentoimivuus on ITS:n onnistuneen käyttöönoton kannalta keskeistä. Yhdenmukaistamisella pyritään siihen, että määritellään sovelluksiin ja järjestelmiin integroitavien rajapintojen tekniset eritelmät, jotta ne voivat toimia yhteen muihin liikennemuotoihin ja/tai -järjestelmiin upotettujen sovellusten kanssa. Järjestelmien yhteentoimivuus helpottaa erilaisten palvelujen tarjontaa ja edistää osaltaan niiden jatkuvuuden varmistamista Euroopassa, mutta siihen liittyy myös tietty määrä riskejä tietosuojan kannalta, kuten tietojen väärinkäyttöä. Tietokantojen yhteenliittäminen pitäisi tehdä noudattaen asianmukaisesti tietosuojaperiaatteita (22) ja käytännön suojatoimia (ks. myös jakso III.1.c).

38.

Direktiivin 95/46/EY 6 artiklan d alakohdassa mainittu tietojen laadun periaate on erityisen keskeinen sovellusten ja järjestelmien yhteentoimivuuden yhteydessä. Rajapintojen suunnittelua varten määriteltävissä teknisissä eritelmissä olisi varmistettava sovellusten ja järjestelmien yhteenliittämisellä saatavien tietojen täsmällisyys.

39.

Koska järjestelmien yhteentoimivuus helpottaa tietokantojen yhteenliitettävyyttä ja tietojen myöhempää vertailtavuutta, tietosuojavaltuutettu korostaa, että yhteenliittämisen osalta olisi tarkkaan otettava huomioon käyttötarkoituksen rajoittamisperiaate, joka esitetään direktiivin 95/46/EY 6 artiklan 1 kohdan b alakohdassa. On erityisen tärkeää, että ITS:n järjestelmäarkkitehtuurin suunnittelulla estetään tietojen myöhempi käyttö muihin tarkoituksiin kuin niihin, joita varten ne kerättiin. Järjestelmään on rakennettava asianmukaiset turvajärjestelmät, joilla estetään väärinkäyttö, luvaton luovuttaminen tai pääsy sekä laitteiden oheisvaikutukset. Olisi esimerkiksi toteutettava riittävät suojajärjestelmät estämään sivullisten luvaton pääsy mukana kulkeviin laitteisiin ja se, että näitä laitteita ei käytetä ihmisten tunnistamiseen ja jäljittämiseen vastoin järjestelmän tarkoituksia.

40.

Itse yhteenliittämisen laillisuutta on punnittava tapauskohtaisesti ottaen huomioon järjestelmien avulla saataville asetettujen ja vaihdettujen tietojen luonne ja niiden alkuperäinen käyttötarkoitus.

41.

Henkilötietojen turvallisuus on ITS:n käyttöönotossa avaintekijä. Tietosuojavaltuutettu on tyytyväinen tietoturvan nimenomaiseen mainitsemiseen toimintasuunnitelmassa ja direktiiviehdotuksessa. Tietoturva pitäisi ottaa huomioon paitsi ITS-laitteen ollessa toiminnassa (ajoneuvon sisäisessä järjestelmässä ja liikennepöytäkirjassa) myös muulloin eli tietokannoissa, joissa tietoja käsitellään ja/tai tallennetaan. Käsittelyn kaikkia vaiheita varten olisi määriteltävä asianmukaiset tekniset, hallinnolliset ja organisatoriset vaatimukset, joilla voidaan varmistaa riittävä turvallisuustaso direktiivin 95/46/EY 16 ja 17 artiklan mukaisesti (ja tarvittaessa direktiivin 2002/58/EY 4 ja 5 artiklan mukaisesti).

42.

Asianmukaisten tietoturvatoimenpiteiden määrittely olisi tehtävä vasta, kun on huolellisesti arvioitu ITS:n erityisiä käyttötarkoituksia ja käsittelyn tapoja. Tältä osin tietosuojavaltuutettu suosittelee, että yksityisyyttä ja tietosuojaa koskevat vaikutustenarvioinnit tehdään alakohtaisesti ja/tai käyttötarkoitusten mukaan (esim. turvallisuuteen liittyvien ITS-järjestelmien osalta, rahtitoimintojen hallinnan osalta jne.) Yksityisyyttä ja tietosuojaa koskevien vaikutustenarviointien suorittaminen ja BAT:ien käyttäminen yksityisyyden ja tietojen suojaamiseksi auttaa osaltaan määrittelemään tiettyä käsittelyä koskevat asianmukaisimmat turvallisuustoimenpiteet.

43.

ITS-palvelujen käyttöönottotapoja on tarpeen yhdenmukaistaa EU:n tasolla edelleen, jotta estetään vaihtelevuus ITS-palvelujen käyttöönotossa. Tältä osin tietosuojavaltuutettu haluaa ottaa esille kaksi kysymystä, joiden pohtimista yksityisyyden ja tietosuojan kannalta on jatkettava:

44.

ITS:n käyttöönotto tukee tavaroiden paikannus- ja seurantasovellusten kehittämistä ja mahdollistaa sijaintisidonnaiset kaupalliset ja julkiset palvelut. Tällaiset palvelut perustuvat teknologioiden käyttöön, kuten satelliittipohjaiseen paikannukseen ja RFID-tunnisteisiin (23). Navigointi-, paikannus- ja seurantajärjestelmät on tarkoitettu käytettäviksi moniin eri tarkoituksiin, kuten ajoneuvojen ja niiden lastien kaukoseurantaan (esim. vaarallisten aineiden tai elävien eläinten kuljetuksissa), ajoneuvojen veloittamiseen erilaisten parametrien, kuten kuljetun etäisyyden ja vuorokaudenajan mukaan (esim. tiemaksut, sähköiset tiemaksujärjestelmät), kuljettajien seurantaan lainvalvontatarkoituksessa, kuten ajoaikojen tarkistaminen (digitaalisten ajopiirtureiden avulla), sekä seuraamusten määräämiseen (ajoneuvojen sähköisen tunnistamisen avulla).

45.

Paikannusteknologioiden käyttö on yksityisyyttä erityisesti loukkaavaa, sillä se mahdollistaa kuljettajien paikantamisen sekä heidän ajotapoihinsa liittyvien monien erilaisten tietojen keräämisen. Kuten 29 artiklan mukainen työryhmä painotti (24), sijaintitietojen käsittely on hyvin kiistelty asia, johon liittyy tärkeä kysymys anonyyminä liikkumisen vapaudesta ja joka edellyttää erityisten suojatoimien toteuttamista, jotta estetään yksittäisten henkilöiden tarkkailu ja tietojen väärinkäyttö.

46.

Tietosuojavaltuutettu tähdentää, että paikannuslaitteiden käytön on oltava laillista eli asianmukaiseen oikeusperustaan perustuvaa, sen on tapahduttava nimenomaisessa ja laillisessa tarkoituksessa sekä oltava tarkoitukseensa suhteutettua. Suoritetun tietojenkäsittelyn laillisuus riippuu suurelta osin paikannuslaitteiden käyttötavasta ja -tarkoituksista. Kuten 29 artiklan mukainen työryhmä korosti eCallia koskevassa lausunnossaan ”laitteiden yhdistämistä pysyvästi verkkoon, jolloin ajoneuvot olisivat jatkuvassa seurannassa eCall-laitteiden mahdollista aktivointia varten, ei voitaisi hyväksyä tietosuojaan liittyvistä syistä” (25). Sen vuoksi on tärkeää selventää edelleen, missä erityisolosuhteissa ajoneuvoa voidaan seurata sekä tämän vaikutuksia käyttäjään. Joka tapauksessa paikannuslaitteiden käyttö olisi perusteltava laillisella tarpeella (esim. tavarakuljetusten seuraaminen), ja se olisi rajoitettava siihen, mikä on siinä tarkoituksessa tarpeen. Siten on tärkeää tarkkaan määritellä, mitä sijaintitietoja kerätään, mihin ne tallennetaan ja kuinka kauan niitä säilytetään sekä kenen kanssa ja missä tarkoituksessa niitä vaihdetaan, ja toteuttaa kaikki tarpeelliset toimet tietojen väärinkäytön estämiseksi.

47.

Yleisten viestintäverkkojen tai yleisesti saatavilla olevien sähköisten viestintäpalvelujen käyttäjiin liittyvien sijaintitietojen käsittelyä säännellään lisäksi tiukasti direktiivin 2002/58/EY 9 artiklassa. Siinä erityisesti edellytetään, että sijaintitietojen käsittely on suoritettava anonyymisti tai muussa tapauksessa käyttäjän tietoisella suostumuksella. Tämä merkitsee, että käyttäjien on ennen suostumistaan paikannuslaitteen käyttöön saatava asianmukaista tietoa, mukaan luettuna käsiteltyjen sijaintitietojen tyyppi, käsittelyn tarkoitukset ja kesto, sekä se, välitetäänkö tietoja sivulliselle lisäarvopalvelun tarjoamista varten. Käyttäjille on tarjottava yksinkertainen, maksuton keino kieltää sijaintitietojen käsittely yksittäisen verkkoyhteyden tai yksittäisen viestinnän välittämisen osalta. Sijaintitietojen käsittely olisi rajoitettava tiukasti niiden henkilöiden tehtäväksi, jotka toimivat yleisten viestintäverkkojen tarjoajien tai yleisesti saatavilla olevien viestintäpalvelujen tarjoajien valtuuttamina tai lisäarvopalvelua tarjoavan sivullisen valtuuttamina.

48.

On toteutettava lisäsuojatoimia silloin, kun sijaintitietoja kerätään ammattitoiminnan aikana käytetyistä ajoneuvoista, jotta estetään paikannusteknologian käyttö työntekijöiden asiattomaan seurantaan. Käsittely olisi joka tapauksessa rajoitettava työaikana kerättyihin sijaintitietoihin; näin työntekijät voivat sulkea paikannustoiminnon työajan ulkopuolella ja/tai kun ajoneuvoa käytetään yksityisiin tarkoituksiin.

49.

On olemassa riski, että sivulliset (kuten vakuutusyhtiöt, työnantajat ja lainvalvontaviranomaiset) vaativat pääsyä tietoihin, jotka on kerätty navigointi- ja paikannusjärjestelmien avulla laillisia ja erityisiä tarkoituksia varten (kuten tavaroiden paikannusta ja tiemaksujen sähköistä maksamista varten jne.), käyttääkseen niitä toissijaisiin tarkoituksiin, kuten ajo- ja lepoaikojen tarkistamiseen tai liikennesääntöjen noudattamisen tarkistamiseen ja seuraamusten määräämiseen. Periaatteessa pääsy tietoihin toissijaisia tarkoituksia varten ei ole sallittua, jos tämä pääsy palvelee tarkoituksia, jotka ovat ristiriidassa niiden tarkoitusten kanssa, joita varten tiedot kerättiin. Pääsy voidaan tästä periaatteesta poiketen sallia vain, jos pääsy täyttää direktiivin 95/46/EY 13 artiklassa säädetyt tiukat vaatimukset. Näin ollen sivullisilla tulisi olla pääsy sijaintitietoihin vain lainsäädännön puitteissa ja avoimella tavalla sellaisen oikeudellisen toimenpiteen perusteella, jossa määritetään asianmukaiset menettelyt ja toimintatavat tietoihin pääsylle erityistarkoituksissa ja joka tarjoaa yksilöille riittävät takeet, jotka vastaavat niitä myöhempiä tarkoituksia, joita varten heidän tietojaan voidaan käyttää.

50.

Ei ole vielä selvää, kuka on rekisterinpitäjä kussakin käsittelyn osassa. Monissa tapauksissa todennäköisiä rekisterinpitäjiä ovat ITS-palveluntarjoajat, joko yksin, silloin kun on kyse niiden omien ITS-palvelujen tarjontaa varten käsitellyistä henkilötiedoista, tai yhdessä muiden rekisterinpitäjien kanssa, silloin kun käsittelykin suoritetaan näiden muiden kanssa. Eri ominaisuudessa mukana olevien ITS-toimijoiden rooli ja vastuut rekisterinpitäjänä ja tietojenkäsittelijänä on määriteltävä selkeästi käsittelyn kunkin osan osalta (esim. matkaviestintäoperaattorit, jotka tarjoavat sekä viestintäpalveluja että ITS-palveluja).

51.

Rekisterinpitäjinä toimivat henkilöt ovat vastuussa (26) siitä, että järjestelmät ja palvelut ovat kaikkien tietosuojavelvoitteiden mukaisia, ja erityisesti sellaisten järjestelmien täytäntöönpanosta, joissa on ”sisäänrakennettu yksityisyyden suoja”, jotka ovat tietojen laadun periaatteen ja käyttötarkoituksen rajoittamisperiaatteen mukaisia ja jotka takaavat asianmukaisen tietoturvatason, kuten kohdassa III.1 on esitetty.

52.

Rekisterinpitäjien on varmistettava, että ITS:n käytössä mukana olevien toimijoiden ketjun kaikilla tasoilla otetaan käyttöön asianmukaiset suojatoimet. Tämä edellyttää erityisesti, että ne ryhtyvät asianmukaisiin sopimusjärjestelyihin kaikkien tietojenkäsittelyssä ja -vaihdossa mukana olevien sidosryhmien kanssa, minkä tulisi tarjota riittävät tietosuojatakeet (erityisesti direktiivin 95/46/EY 16 ja 17 artiklaan ja direktiivin 2002/58/EY 4 ja 5 artiklaan liittyen). On tärkeä huomata, että tietosuojan kannalta rekisterinpitäjät, joiden on varmistettava tietosuoja käsittelyn kaikissa vaiheissa, ovat vastuussa käsittelystä, eivätkä he voi sopimusteitse siirtää vastuuta pois itseltään.

53.

Tietosuojavaltuutettu suhtautuu myönteisesti komission esittämään ITS:n käyttöönottoa koskevaan toimintasuunnitelmaan, jolla pyritään yhdenmukaistamaan tietojenkäsittelyä Euroopassa ITS-palvelujen tarjoamisen helpottamiseksi ja jossa tietosuoja asetetaan ITS:n moitteettoman käytön perusedellytykseksi Euroopassa.

54.

Tietosuojavaltuutettu panee merkille, että ehdotetussa direktiivissä esitetään yleistä kehystä, joka herättää useita yksityisyyteen ja tietosuojaan liittyviä kysymyksiä, joiden käsittelyä on jatkettava EU:n ja kansallisella tasolla:

55.

Tietosuojavaltuutettu suosittelee, että ehdotuksen 6 artikla muutettaisiin direktiivin 95/46/EY mukaiseksi seuraavasti:

56.

Tietosuojavaltuutettu suosittelee lisäksi, että tähän kuulemiseen viitataan ehdotuksen johdanto-osassa.

57.

Edellä mainittu huomioon ottaen tietosuojavaltuutettu suosittelee, että tietosuojaviranomaiset, erityisesti 29 artiklan mukaisen työryhmän kautta, ja tietosuojavaltuutettu otetaan tiiviisti mukaan ITS:n käyttöönottoon liittyviin aloitteisiin kuulemalla niitä riittävän aikaisessa vaiheessa ennen asianomaisten toimenpiteiden kehittämistä.

25.2.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 47/16

25.2.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 47/20

—

komission kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/competition/mergers/cases/); sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

—

sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustolta (http://eur-lex.europa.eu/en/index.htm) asiakirjanumerolla 32010M5768. EUR-Lex on Euroopan yhteisön oikeuden online-tietokanta.

25.2.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 47/20

—

komission kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/competition/mergers/cases/); sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

—

sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustolta (http://eur-lex.europa.eu/en/index.htm) asiakirjanumerolla 32010M5771. EUR-Lex on Euroopan yhteisön oikeuden online-tietokanta.

25.2.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 47/21

25.2.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 47/22

25.2.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 47/23

Päätöksen tekopäivä

:

7 päivänä lokakuuta 2009

Tuen numero

:

55120

EFTA-valtio

:

Norja

Nimike (ja/tai tuensaajan nimi)

:

Väitetty tuki on myönnetty Youngstorget 2 AS -yrityksen osakkeiden myynnin yhteydessä

Toimenpidetyyppi

:

Ei tukea

Toimialat

:

Liikehuoneistojen hallinnointi

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite

:

Muita tietoja

:

—

25.2.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 47/24

European Commission

Directorate-General for Trade

Directorate H

Office: N105 04/92

1049 Bruxelles/Brussel

BELGIQUE/BELGIË

Faksi +32 22956505

25.2.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 47/27

1.

Komissio vastaanotti 17 päivänä helmikuuta 2010 neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 4 artiklan mukaisen ilmoituksen ehdotetusta yrityskeskittymästä, jolla yhdysvaltalaiseen yhtymään HAVI Group LP kuuluva saksalainen yritys HAVI Global Logistics GmbH (HAVI) ja yhdysvaltalaiseen yhtymään Keystone Group kuuluva luxemburgilainen yritys McKey Luxembourg S.à.r.l (KeyLux) hankkivat EY:n sulautuma-asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun yhteisen määräysvallan saksalaisessa yrityksessä STI Freight Management GmbH (STI Freight) ostamalla äskettäin perustetun yhteisyrityksen osakkeita.

2.

Kyseisten yritysten liiketoiminnan sisältö on seuraava:

3.

Komissio katsoo alustavan tarkastelun perusteella, että ilmoitettu keskittymä voi kuulua EY:n sulautuma-asetuksen soveltamisalaan. Asiaa koskeva lopullinen päätös tehdään kuitenkin vasta myöhemmin. Asia soveltuu mahdollisesti käsiteltäväksi menettelyssä, joka on esitetty komission tiedonannossa yksinkertaistetusta menettelystä tiettyjen keskittymien käsittelemiseksi neuvoston EY:n sulautuma-asetuksen (2) nojalla.

4.

Komissio pyytää kolmansia osapuolia esittämään ehdotettua toimenpidettä koskevat huomautuksensa.

Huomautusten on oltava komissiolla 10 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisupäivästä. Huomautukset voidaan lähettää komissiolle faksilla (+32 22964301), sähköpostitse osoitteeseen COMP-MERGER-REGISTRY@ec.europa.eu tai postitse viitteellä COMP/M.5554 – HAVI/KeyLux/STI Freight JV seuraavaan osoitteeseen:

25.2.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 47/28