30.12.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 322/1

Välimiesmenettely-yleissopimuksen tehokasta täytäntöönpanoa koskevat tarkistetut menettelysäännöt

2009/C 322/01

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO JA NEUVOSTOSSA KOKOONTUNEET JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJAT, jotka

OTTAVAT HUOMIOON kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta etuyhteydessä keskenään olevien yritysten tulonoikaisun yhteydessä 23 päivänä heinäkuuta 1990 tehdyn yleissopimuksen, jäljempänä ’välimiesmenettely-yleissopimus’,

TUNNUSTAVAT, että sekä jäsenvaltioiden, välimiesmenettely-yleissopimuksen osapuolina, että verovelvollisten osalta tarvitaan yksityiskohtaisempia sääntöjä välimiesmenettely-yleissopimuksen panemiseksi täytäntöön tehokkaasti,

OTTAVAT HUOMIOON EU:n yhteisen siirtohinnoittelufoorumin toiminnasta maaliskuun 2007 ja maaliskuun 2009 välisenä aikana 14 päivänä syyskuuta 2009 annetun komission tiedonannon, joka perustuu siirtohinnoittelufoorumin kertomuksiin seuraamuksista ja siirtohinnoittelusta sekä välimiesmenettely-yleissopimuksen joidenkin määräysten tulkinnasta,

KOROSTAVAT, että nämä menettelysäännöt ovat poliittinen sitoumus ja että ne eivät vaikuta jäsenvaltioiden oikeuksiin tai velvollisuuksiin eivätkä jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin toimivaltuuksiin, jotka johtuvat Euroopan unionin toiminnasta tehdystä sopimuksesta,

TOTEAVAT, että näiden menettelysääntöjen täytäntöönpano ei saisi haitata maailmanlaajuisemmalla tasolla tehtyjä ratkaisuja,

OTTAVAT HUOMIOON seuraamuksia koskevan siirtohinnoittelufoorumin kertomuksen päätelmät,

HYVÄKSYVÄT SEURAAVAT TARKISTETUT MENETTELYSÄÄNNÖT:

Nämä tarkistetut menettelysäännöt koskevat välimiesmenettely-yleissopimuksen täytäntöön panemista sekä tiettyjä muita asiaan liittyviä kysymyksiä, jotka koskevat jäsenvaltioiden välisiin kaksinkertaista verotusta koskeviin sopimuksiin sisältyviä keskinäisiä sopimusmenettelyjä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin toimivaltuuksia.

1. Välimiesmenettely-yleissopimuksen soveltamisala

1.1 Kolmenväliset siirtohinnoittelutapaukset EU:ssa

Näitä menettelysääntöjä sovellettaessa kolmenvälinen tapaus EU:ssa on tapaus, jossa välimiesmenettely-yleissopimuksen mukaisen menettelyn ensimmäisessä vaiheessa kaksi toimivaltaista viranomaista EU:ssa eivät pysty ratkaisemaan täysin siirtohinnoittelutapauksesta johtuvaa kaksinkertaista verotusta markkinaehtoperiaatetta soveltamalla, koska jokin etuyhteydessä oleva yritys, joka sijaitsee jossakin toisessa jäsenvaltiossa tai toisissa jäsenvaltioissa ja jonka molemmat toimivaltaiset viranomaiset EU:ssa ovat tunnistaneet (vertailtavuusarvioon, mukaan lukien toiminta-arvio, ja muihin asiaan liittyviin tosiseikkoihin perustuva näyttö), on vaikuttanut merkittävästi markkinaehdoista poikkeavan tuloksen syntymiseen asiaankuuluvien liiketoimien tai kaupallisten/rahoitussuhteiden ketjussa, ja jonka kaksinkertaisesta verotuksesta kärsivä ja välimiesmenettely-yleissopimuksen määräysten soveltamista pyytänyt verovelvollinen on sellaiseksi tapaukseksi tunnustanut.

b)	Välimiesmenettely-yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvat kaikki liiketoimet EU:ssa, jotka liittyvät jäsenvaltioiden kolmenvälisiin tapauksiin.

1.2 Alikapitalisointi (1)

Välimiesmenettely-yleissopimuksessa viitataan selkeästi kaupallisista ja rahoitussuhteista saataviin tuloihin, mutta siinä ei pyritä tekemään eroa näiden erilaisten tulotyyppien välillä. Tästä syystä rahoitussuhteista, mukaan lukien laina ja sen ehdot, johtuvien ja markkinaehtoperiaatteeseen perustuvien tulonoikaisujen on katsottava kuuluvan välimiesmenettely-yleissopimuksen soveltamisalaan.

2. Asian ottaminen käsiteltäväksi

Välimiesmenettely-yleissopimuksen 18 artiklan perusteella jäsenvaltioille suositetaan, että ne katsovat asian kuuluvan välimiesmenettely-yleissopimuksen soveltamisalaan, kun pyyntö esitetään määräajassa sen jälkeen, kun uusien jäsenvaltioiden liittyminen välimiesmenettely-yleissopimukseen on tullut voimaan, vaikka oikaisua sovellettaisiin aiempiin verovuosiin.

3. Ankarat seuraamukset

Koska 8 artiklan 1 kohdassa edellytetään joustavuutta välimiesmenettely-yleissopimukseen vetoamisen epäämisessä, kun ankara seuraamus on langetettu, ja kun otetaan huomioon vuodesta 1995 saakka saatu käytännön kokemus, jäsenvaltioille suositetaan, että ne selkeyttävät tai tarkistavat välimiesmenettely-yleissopimuksen liitteessä olevia yksipuolisia julistuksiaan, jotta niissä otettaisiin paremmin huomioon se, että ankaraa seuraamusta olisi sovellettava ainoastaan petosten kaltaisissa poikkeuksellisissa tapauksissa.

4. Kolmen vuoden määräajan alkamisajankohta (määräaika pyynnön esittämiselle välimenettely-yleissopimuksen 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti)

Sitä päivää, jona verovelvollinen on ensimmäisen kerran saanut tiedon verotuspäätöksestä tai vastaavasta toimenpiteestä, joka aiheuttaa tai todennäköisesti aiheuttaa välimenettely-yleissopimuksen 1 artiklassa tarkoitetun kaksinkertaisen verotuksen esimerkiksi siirtohinnoittelun oikaisemisen vuoksi (2), pidetään kolmen vuoden määräajan alkamisajankohtana.

Jäsenvaltioille suositetaan, että ne soveltaisivat tätä määritelmää siirtohinnoittelutapauksissa myös tuloa ja pääomaa koskevan OECD:n malliverosopimuksen 25 artiklan 1 kohdassa määrättyä ja jäsenvaltioiden välisissä verosopimuksissa täytäntöön pantua kolmen vuoden määräaikaa määritettäessä.

5. Kahden vuoden määräajan alkamisajankohta (välimiesmenettely-yleissopimuksen 7 artiklan 1 kohta)

Välimiesmenettely-yleissopimuksen 7 artiklan 1 kohtaa sovellettaessa asia katsotaan jätetyn ratkaistavaksi 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti, kun verovelvollinen on toimittanut seuraavat tiedot:

i)	pyynnön esittävään jäsenvaltioon sijoittautuneen yrityksen sekä muiden asiaankuuluvissa liiketoimissa osallisina olevien osapuolten tunnistetiedot (kuten nimi, osoite ja verotunnistenumero);

ii)	tiedot asiaan liittyvistä tosiseikoista ja olosuhteista (mukaan lukien tiedot yrityksen ja muiden asiaankuuluvissa liiketoimissa osallisina olevien osapuolten välisistä suhteista);

iii)	tiedot asiaa koskevista verokausista;

iv)	väitettyyn kaksinkertaiseen verotukseen johtavien verotuspäätösten, verotarkastuskertomusten tai vastaavien asiakirjojen jäljennökset;

v)	tiedot yrityksen tai muiden asiaankuuluvissa liiketoimissa osallisina olevien osapuolten vireille panemista muutoksenhauista ja oikeuskäsittelyistä sekä asiaa koskevista tuomioistuimen päätöksistä;

vi)	yrityksen selvitys perusteista, joiden vuoksi se katsoo, että välimiesmenettely-yleissopimuksen 4 artiklassa esitettyjä periaatteita ei ole noudatettu;

vii)	sitoumus, että yritys vastaa mahdollisimman täydellisesti ja nopeasti kaikkiin toimivaltaisen viranomaisen esittämiin kohtuullisiin ja asianmukaisiin pyyntöihin ja tarjoaa asiakirjat toimivaltaisten viranomaisten käyttöön; ja

viii)

mahdolliset yksilöidyt lisätiedot, joita toimivaltainen viranomainen on pyytänyt kahden kuukauden kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut verovelvollisen pyynnön.

Kahden vuoden määräaika alkaa viimeisenä seuraavista ajankohdista:

i)	päivänä, jona verotuspäätös eli lisätuloa koskeva lopullinen verohallinnon päätös tai vastaava annetaan;

ii)	päivä, jona toimivaltainen viranomainen vastaanottaa pyynnön ja a alakohdassa tarkoitetut vähimmäistiedot.

6. Välimiesmenettely-yleissopimuksen mukainen keskinäinen sopimusmenettely

6.1 Yleisiä säännöksiä

a)	Sovelletaan OECD:n suosittaman ohjeistuksen mukaisesti markkinaehtoperiaatetta ottamatta huomioon yksittäisille jäsenvaltioille aiheutuvia välittömiä veroseurauksia.

b)	Ratkaistaan asiat mahdollisimman nopeasti ottaen huomioon tarkasteltavaan asiaan liittyvien kysymysten monimutkaisuus.

c)	Harkitaan kokouksia ja muita asianmukaisia keinoja keskinäiseen sopimukseen pääsemiseksi mahdollisimman nopeasti. Tarvittaessa yritystä pyydetään esittelemään asia toimivaltaiselle viranomaiselleen.

Ottaen huomioon näiden menettelysääntöjen määräykset keskinäiseen sopimukseen olisi päästävä kahden vuoden kuluessa siitä päivästä, jona asia jätettiin ensimmäisen kerran toimivaltaisista viranomaisista jonkin ratkaistavaksi näiden menettelysääntöjen 5 kohdan a alakohdan mukaisesti. Joissakin tilanteissa (esim. asian ratkaiseminen viipymättä tai erityisen monimutkaiset liiketoimet tai kolmenväliset asiat) voi olla aiheellista soveltaa välimiesmenettely-yleissopimuksen 7 artiklan 4 kohtaa (joka koskee määräajoista poikkeamista) lyhyestä jatkoajasta sopimiseksi.

e)	Keskinäisen sopimusmenettelyn noudattamisesta ei saisi aiheutua epäasianmukaisia tai liiallisia kustannuksia pyynnön esittäjälle tai muille asiassa osallisina oleville henkilöille.

6.2 Kolmenväliset siirtohinnoittelutapaukset EU:ssa

Niin pian kuin jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ovat sopineet siitä, että käsiteltävänä olevaa asiaa on pidettävä EU:ssa kolmenvälisenä tapauksena, niiden olisi viipymättä pyydettävä muita toimivaltaisia viranomaisia EU:ssa osallistumaan menettelyyn ja keskusteluihin tarkkailijoina tai aktiivisina osapuolina ja päätettävä yhdessä niille mieluisimmasta lähestymistavasta. Kaikki tiedot olisi jaettava muiden EU:n toimivaltaisten viranomaisten kanssa esimerkiksi tietojenvaihdon avulla. Muita toimivaltaisia viranomaisia olisi pyydettävä vahvistamaan, ovatko tai saattavatko kyseisen valtion verovelvolliset olla osallisena asiassa.

Asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset voivat noudattaa jotakin seuraavista lähestymistavoista ratkaistakseen välimiesmenettely-yleissopimuksen mukaisesti kaksinkertaisen verotuksen, joka johtuu kolmenvälisestä tapauksesta EU:ssa:

i)	toimivaltaiset viranomaiset voivat päättää soveltaa monenvälistä lähestymistapaa (kaikki asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset osallistuvat käsittelyyn viipymättä ja kaikilta osin); tai

ii)

toimivaltaiset viranomaiset voivat päättää aloittaa kahdenvälisen menettelyn, jossa menettelyn kaksi osapuolta ovat ne toimivaltaiset viranomaiset, jotka tunnistivat (vertailtavuusarvioon, mukaan lukien toiminta-arvio, ja muihin asiaan liittyviin tosiseikkoihin perustuvan näytön nojalla) toisessa jäsenvaltiossa sijaitsevan etuyhteydessä olevan yrityksen, joka on merkittävästi vaikuttanut markkinaehdoista poikkeavan tuloksen syntymiseen asiaankuuluvien liiketoimien tai kaupallisten/rahoitussuhteiden ketjussa, ja niiden olisi pyydettävä muita toimivaltaisia viranomaisia EU:ssa osallistumaan keskinäisessä sopimusmenettelyssä käytäviin keskusteluihin tarkkailijoina; tai

iii)	toimivaltaiset viranomaiset voivat päättää aloittaa samaan aikaan useamman kuin yhden kahdenvälisen menettelyn, ja niiden pitäisi pyytää muita toimivaltaisia viranomaisia EU:ssa osallistumaan keskinäisessä sopimusmenettelyssä käytäviin keskusteluihin tarkkailijoina.

Jäsenvaltioita suositetaan soveltamaan tällaisten kaksinkertaisen verotuksen tapausten ratkaisemiseksi monenvälistä menettelyä. Tästä olisi kuitenkin aina sovittava kaikkien toimivaltaisten viranomaisten kesken asiaan liittyvien tosiseikkojen ja olosuhteiden perusteella. Jos monenvälistä lähestymistapaa ei ole mahdollista soveltaa ja samanaikaisesti aloitetaan vähintään kaksi kahdenvälistä menettelyä, kaikkien asiaankuuluvien toimivaltaisten viranomaisten olisi osallistuttava välimiesmenettely-yleissopimuksen mukaisen menettelyn ensimmäiseen vaiheeseen joko välimiesmenettely-yleissopimuksen soveltamista alun perin pyytäneinä sopimusvaltioina tai tarkkailijoina.

Tarkkailijasta voi tulla aktiivinen osapuoli riippuen keskustelujen kehittymisestä ja esitetystä näytöstä. Jos muut toimivaltaiset viranomaiset haluavat osallistua toiseen vaiheeseen (välimiesmenettely), niistä on tultava aktiivisia osapuolia.

Jos muut toimivaltaiset viranomaiset EU:ssa osallistuvat keskusteluihin koko menettelyn ajan pelkästään tarkkailijoina, tämä ei vaikuta millään tavoin välimiesmenettely-yleissopimuksen määräysten soveltamiseen (esim. aikataulut ja menettelytavat).

Osallistuminen tarkkailijana ei sido muita toimivaltaisia viranomaisia millään tavoin välimiesmenettely-yleissopimuksen mukaisen menettelyn lopputulokseen.

Menettelyn aikana käytävässä tietojenvaihdossa on noudatettava tavanomaisia oikeudellisia ja hallinnollisia vaatimuksia ja menettelyjä.

Verovelvollisen olisi ilmoitettava mahdollisimman pian asianomaiselle verohallinnolle/asianomaisille verohallinnoille, että asiassa voi olla osallisina muita osapuolia muissa jäsenvaltioissa. Asiaan liittyvät tosiseikat ja ilmoitusta tukevat asiakirjat on esitettävä mahdollisimman nopeasti ilmoituksen tekemisen jälkeen. Tällaisen lähestymistavan ansiosta saadaan ratkaisu nopeammin ja voidaan lisäksi välttyä siltä, ettei kaksinkertaista verotusta saada ratkaistua, koska jäsenvaltioissa sovelletaan erilaisia menettelyä koskevia määräaikoja.

6.3 Käytännön toiminta ja avoimuus

Kääntämisestä aiheutuvien kustannusten ja viiveiden minimoimiseksi olisi keskinäisessä sopimusmenettelyssä – erityisesti alustavia kannanottoja esitettäessä – käytettävä yhteistä työskentelykieltä tai menettely olisi suoritettava tavalla, jolla on sama vaikutus, jos toimivaltaiset viranomaiset voivat päästä kahdenväliseen (tai monenväliseen) sopimukseen.

b)	Toimivaltaisen viranomaisen, jolle yritys on esittänyt keskinäistä sopimusmenettelyä koskevan pyynnön, on ilmoitettava kyseiselle yritykselle kaikista sellaisista merkityksellisistä asioista, joilla on vaikutusta yritykseen menettelyn aikana.

c)	Kahdenvälisen verosopimuksen tai jäsenvaltion lainsäädännön suojan piiriin kuuluvaa henkilöä koskevien tietojen luottamuksellisuus on varmistettava.

Toimivaltainen viranomainen vahvistaa vastaanottaneensa verovelvollisen pyynnön aloittaa keskinäinen sopimusmenettely kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta ja ilmoittaa samalla osallisina olevien toisten jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille ja liittää ilmoitukseen verovelvollisen pyynnön jäljennöksen.

e)	Jos toimivaltainen viranomainen uskoo, että yritys ei ole toimittanut 5 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja vähimmäistietoja keskinäisen sopimusmenettelyn aloittamiseksi, se pyytää yritystä kahden kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta toimittamaan sille sen tarvitsemat yksilöidyt lisätiedot.

Jäsenvaltiot sitoutuvat siihen, että toimivaltainen viranomainen vastaa pyynnön esittäneelle yritykselle jollakin seuraavista tavoista:

i)	jos toimivaltainen viranomainen ei usko, että yrityksen voitot sisältyvät tai todennäköisesti sisältyvät toisen jäsenvaltion yrityksen voittoihin, se ilmoittaa yritykselle epäilystään ja pyytää sitä esittämään lisähuomautuksia;

ii)	jos toimivaltainen viranomainen katsoo, että pyyntö on perusteltu, ja voi itse päästä tyydyttävään ratkaisuun, se ilmoittaa asiasta yritykselle ja tekee mahdollisimman nopeasti perustellut oikaisut tai myöntää perustellut helpotukset;

iii)	jos toimivaltainen viranomainen katsoo, että pyyntö on perusteltu, mutta ei voi itse päästä tyydyttävään ratkaisuun, se ilmoittaa yritykselle, että se pyrkii ratkaisemaan asian keskinäisin sopimuksin asianomaisen toisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen kanssa.

Jos toimivaltainen viranomainen katsoo, että asia on perusteltu, sen pitäisi aloittaa keskinäinen sopimusmenettely ilmoittamalla päätöksestään toisen jäsenvaltion/toisten jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille ja liittää ilmoitukseen jäljennöksen näiden menettelysääntöjen 5 kohdan a alakohdassa tarkoitetuista tiedoista. Samalla se ilmoittaa henkilölle, joka on vedonnut välimiesmenettely-yleissopimukseen, että se on aloittanut keskinäisen sopimusmenettelyn. Keskinäisen sopimusmenettelyn aloittava toimivaltainen viranomainen ilmoittaa myös – käytettävissään olevien tietojen perusteella – toisen jäsenvaltion/toisten jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille ja pyynnön esittäneelle henkilölle, onko asia esitetty välimiesmenettely-yleissopimuksen 6 artiklan 1 kohdassa asetetussa määräajassa sekä ajankohdan, jona välimiesmenettely-yleissopimuksen 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu kahden vuoden määräaika alkaa.

6.4 Alustavien kannanottojen esittäminen

Jäsenvaltiot sitoutuvat siihen, että kun keskinäinen sopimusmenettely on aloitettu, sen maan toimivaltainen viranomainen, jossa on tehty tai aiotaan tehdä verotuspäätös eli tuloa koskeva lopullinen verohallinnon päätös tai vastaava, johon sisältyy oikaisu, joka aiheuttaa tai todennäköisesti aiheuttaa välimiesmenettely-yleissopimuksen 1 artiklassa tarkoitetun kaksinkertaisen verotuksen, toimittaa asiassa osallisina olevien toisten jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille alustavan kannanoton, jossa annetaan seuraavat tiedot:

i)	tiedot pyynnön esittäneen henkilön ratkaistavaksi toimittamasta asiasta;

ii)	sen kanta siihen, onko pyyntö perusteltu, esim. miksi se katsoo, että kaksinkertainen verotus on tapahtunut tai todennäköisesti tapahtuu;

iii)	tiedot siitä, kuinka asia voitaisiin ratkaista kaksinkertaisen verotuksen poistamiseksi sekä täydelliset perustelut ehdotukselle.

b)	Alustavassa kannanotossa on täydelliset perustelut verotuspäätöksestä tai oikaisusta, ja siihen on liitetty toimivaltaisen viranomaisen kantaa tukevia perusasiakirjoja ja luettelo kaikista muista oikaisun määrittämisessä käytetyistä asiakirjoista.

Alustava kannanotto toimitetaan asiassa osallisina olevien toisten jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille mahdollisimman nopeasti kyseisen asian monimutkaisuus huomioon ottaen, mutta joka tapauksessa neljän kuukauden kuluessa seuraavista ajankohdista viimeisestä:

i)	päivä, jona verotuspäätös eli lisätuloa koskeva lopullinen verohallinnon päätös tai vastaava annetaan;

ii)	päivä, jona toimivaltainen viranomainen vastaanottaa pyynnön ja 5 kohdan a alakohdassa tarkoitetut vähimmäistiedot.

Jäsenvaltiot sitoutuvat siihen, että kun jonkin maan, jossa ei ole tehty tai ei aiota tehdä verotuspäätöstä tai vastaavaa, joka aiheuttaisi tai todennäköisesti aiheuttaisi välimiesmenettely-yleissopimuksen 1 artiklassa tarkoitetun kaksinkertaisen verotuksen esimerkiksi siirtohinnoittelun oikaisun vuoksi, toimivaltainen viranomainen vastaanottaa alustavan kannanoton toiselta toimivaltaiselta viranomaiselta, se vastaa siihen mahdollisimman nopeasti kyseisen asian monimutkaisuus huomioon ottaen, mutta joka tapauksessa kuuden kuukauden kuluessa kyseisen alustavan kannanoton vastaanottamisesta.

Vastaus olisi annettava jommallakummalla seuraavista tavoista:

jos toimivaltainen viranomainen uskoo kaksinkertaisen verotuksen tapahtuneen tai todennäköisesti tapahtuvan ja suostuu alustavassa kannanotossa ehdotettuun korjaustoimenpiteeseen, se ilmoittaa asiasta toiselle toimivaltaiselle viranomaiselle/toisille toimivaltaisille viranomaisille ja tekee asianomaiset oikaisut tai myöntää asianomaiset helpotukset mahdollisimman nopeasti;

ii)

jos toimivaltainen viranomainen ei usko, että kaksinkertainen verotus on tapahtunut tai todennäköisesti tapahtuu taikka ei suostu alustavassa kannanotossa ehdotettuun korjaustoimenpiteeseen, se lähettää toiselle toimivaltaiselle viranomaiselle/toisille toimivaltaisille viranomaisille vastauksena alustavan kannanoton, jossa mainitaan syyt ja ehdotetaan alustavaa aikataulua asian ratkaisemiseksi sen monimutkaisuus huomioon ottaen. Ehdotuksessa mainitaan tarvittaessa päivämäärä kokoukselle, joka olisi pidettävä 18 kuukauden kuluessa seuraavista ajankohdista viimeisestä:

aa)	päivä, jona verotuspäätös eli lisätuloa koskeva lopullinen verohallinnon päätös tai vastaava annetaan;

bb)	päivä, jona toimivaltainen viranomainen vastaanottaa pyynnön ja 5 kohdan a alakohdassa tarkoitetut vähimmäistiedot.

Lisäksi jäsenvaltiot sitoutuvat toteuttamaan mahdollisuuksien mukaan asianmukaisia toimia kaikkien menettelyjen nopeuttamiseksi. Tämän osalta jäsenvaltioiden on pyrittävä järjestämään säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa, toimivaltaisten viranomaisten välisiä kokouksia, joissa keskustellaan käynnissä olevista keskinäisistä sopimusmenettelyistä (edellyttäen, että asioiden lukumäärä edellyttää tällaisia säännöllisiä kokouksia).

6.5 Jäsenvaltioiden väliset kaksinkertaista verotusta koskevat sopimukset

Jäsenvaltioita suositetaan soveltamaan siirtohinnoittelutapauksissa 1, 2 ja 3 kohdan määräyksiä myös sellaisiin keskinäisiin sopimusmenettelyihin, jotka on aloitettu tuloa ja varallisuutta koskevan OECD:n malliverosopimuksen, jäsenvaltioiden välisissä verosopimuksissa täytäntöön pannun, 25 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

7. Välimiesmenettely-yleissopimuksen mukaisen toisen vaiheen eteneminen

7.1 Riippumattomien henkilöiden luettelo

Jäsenvaltiot sitoutuvat ilmoittamaan viipymättä neuvoston pääsihteerille niiden viiden riippumattoman ja pätevän henkilön nimet, jotka voitaisiin kutsua välimiesmenettely-yleissopimuksen 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun neuvoa-antavan toimikunnan jäseniksi, ja ilmoittamaan samoin edellytyksin luettelon mahdollisista muutoksista.

b)	Kun jäsenvaltiot toimittavat neuvoston pääsihteerille nimeämiensä riippumattomien ja pätevien henkilöiden nimet, ne liittävät mukaan kyseisten henkilöiden ansioluettelot, joissa olisi mainittava muun muassa heidän kokemuksensa oikeuden, verotuksen ja erityisesti siirtohinnoittelun alalla.

c)	Jäsenvaltiot voivat myös yksilöidä luettelossaan ne riippumattomat ja pätevät henkilöt, jotka täyttävät edellytykset tulla valituiksi puheenjohtajaksi.

d)	Neuvoston pääsihteeri toimittaa jäsenvaltioille vuosittain pyynnön vahvistaa niiden nimeämien riippumattomien ja pätevien henkilöiden nimet ja/tai toimittaa kyseisten henkilöiden varamiesten nimet.

e)	Luettelo kaikista riippumattomista ja pätevistä henkilöistä julkaistaan neuvoston verkkosivustolla.

f)	Riippumattomien ja pätevien henkilöiden ei tarvitse olla nimeävän valtion kansalaisia tai asukkaita, mutta heidän on oltava jonkin jäsenvaltion kansalaisia ja asuttava alueella, jolla välimiesmenettely-yleissopimusta sovelletaan.

g)	Toimivaltaisia viranomaisia suositetaan laatimaan tällaista tapausta varten yhteinen hyväksymisilmoitus ja riippumattomuusilmoitus, jotka valittu riippumaton ja pätevä henkilö allekirjoittaa.

7.2 Neuvoa-antavan toimikunnan perustaminen

Elleivät asianomaiset jäsenvaltiot ole muuta sopineet, jäsenvaltio, joka on antanut ensimmäisen verotuspäätöksen eli lisätuloa koskevan lopullisen verohallinnon päätöksen tai vastaavan, joka aiheuttaa tai todennäköisesti aiheuttaa välimiesmenettely-yleissopimuksen 1 artiklassa tarkoitetun kaksinkertaisen verotuksen, tekee aloitteen neuvoa-antavan toimikunnan perustamisesta ja järjestää sen kokoukset muiden jäsenvaltioiden suostumuksella.

Toimivaltaisten viranomaisten olisi perustettava neuvoa-antava toimikunta viimeistään kuuden kuukauden kuluttua välimiesmenettely-yleissopimuksen 7 artiklassa tarkoitetun ajanjakson päättymisestä. Jollei jokin toimivaltainen viranomainen tee tätä, toisella osallisena olevalla toimivaltaisella viranomaisella on oikeus tehdä aloite.

Neuvoa-antava toimikunta koostuu tavallisesti puheenjohtajan ja toimivaltaisten viranomaisten edustajien lisäksi kahdesta riippumattomasta ja pätevästä henkilöstä. Kun kyseessä ovat kolmenväliset tapaukset ja neuvoa-antava toimikunta on perustettava monenvälistä menettelytapaa noudattaen, jäsenvaltioiden on otettava huomioon välimiesmenettely-yleissopimuksen 11 artiklan 2 kohdan vaatimukset ja otettava tarvittaessa käyttöön täydentävät menettelytapasäännöt sen varmistamiseksi, että neuvoa-antava toimikunta, mukaan lukien sen puheenjohtaja, pystyy antamaan lausunnon jäsentensä yksinkertaisella enemmistöllä.

Neuvoa-antavaa toimikuntaa avustaa sihteeristö, jolle toimitilat tarjoaa jäsenvaltio, joka on tehnyt aloitteen toimikunnan perustamisesta, elleivät asianomaiset jäsenvaltiot ole muuta sopineet. Riippumattomuuden varmistamiseksi sihteeristö toimii neuvoa-antavan toimikunnan puheenjohtajan alaisuudessa. Sihteeristön jäseniä sitovat välimiesmenettely-yleissopimuksen 9 artiklan 6 kohdassa olevat salassapitomääräykset.

e)	Asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat määrittää ennakolta neuvoa-antavan toimikunnan kokouspaikan ja paikan, jossa sen lausunto on määrä antaa.

f)	Jäsenvaltiot toimittavat neuvoa-antavalle toimikunnalle ennen sen ensimmäistä kokousta kaikki asiaankuuluvat asiakirjat ja tiedot ja erityisesti kaikki keskinäisessä sopimusmenettelyssä käytetyt asiakirjat, kertomukset, kirjeenvaihdon ja päätelmät.

7.3 Neuvoa-antavan toimikunnan toiminta

a)	Asia katsotaan toimitetun neuvoa-antavan toimikunnan ratkaistavaksi päivänä, jona puheenjohtaja vahvistaa, että toimikunnan jäsenet ovat vastaanottaneet kaikki 7.2 kohdan f alakohdassa tarkoitetut asiaankuuluvat asiakirjat ja tiedot.

b)	Neuvoa-antava toimikunta työskentelee käyttäen asianomaisten jäsenvaltioiden virallista kieltä tai virallisia kieliä, elleivät toimivaltaiset viranomaiset muuta päätä yhteisellä sopimuksella toimikunnan toiveet huomioiden.

c)	Neuvoa-antava toimikunta voi pyytää osapuolta, jolta lausunto tai asiakirja on lähtöisin, käännättämään tekstin kielelle tai kielille, jolla tai joilla toimikunta työskentelee.

Neuvoa-antava toimikunta voi välimiesmenettely-yleissopimuksen 10 artiklan määräyksiä noudattaen pyytää jäsenvaltioita ja erityisesti jäsenvaltiota, joka on antanut ensimmäisen verotuspäätöksen eli lisätuloa koskevan lopullisen verohallinnon päätöksen tai vastaavan, joka on aiheuttanut tai voi aiheuttaa välimiesmenettely-yleissopimuksen 1 artiklassa tarkoitetun kaksinkertaisen verotuksen, tulla neuvoa-antavan toimikunnan kuultaviksi.

e)	Toimikuntamenettelyn kustannukset, jotka jaetaan tasan asianomaisten jäsenvaltioiden kesken, muodostuvat neuvoa-antavan toimikunnan hallintokustannuksista sekä riippumattomien ja pätevien henkilöiden palkkioista ja kustannuksista.

Elleivät asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset muuta sovi:

i)	riippumattomien ja pätevien henkilöiden kulut korvataan siihen rajaan saakka, mitä pidetään sen jäsenvaltion korkeisiin virkamiehiin sovellettavana tavanomaisena korvausrajana, joka on tehnyt aloitteen neuvoa-antavan toimikunnan perustamisesta;

ii)	riippumattomille ja päteville henkilöille maksetaan palkkiona 1 000 euroa henkeä kohden kultakin neuvoa-antavan toimikunnan kokouspäivältä, ja puheenjohtajalle maksettava palkkio on 10 prosenttia korkeampi kuin muille riippumattomille ja päteville henkilöille maksettava.

g)	Jäsenvaltio, joka on tehnyt aloitteen neuvoa-antavan toimikunnan perustamisesta, huolehtii toimikuntamenettelystä aiheutuvien kustannusten tosiasiallisesta maksamisesta, elleivät asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset toisin päätä.

7.4 Neuvoa-antavan toimikunnan lausunto

Jäsenvaltiot voivat edellyttää, että lausunnossa mainitaan:

a)	neuvoa-antavan toimikunnan jäsenten nimet;

käsiteltävä pyyntö, johon sisältyvät:

i)	asianomaisten yritysten nimet ja osoitteet,

ii)	asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset,

iii)	riitaan liittyvien tosiasioiden ja olosuhteiden kuvaus,

iv)	selkeä kuvaus siitä, mitä vaaditaan;

c)	lyhyt yhteenveto menettelyn kulusta;

d)	perusteet ja menetelmät, joiden perusteella lausuntoon sisältyvä päätös on tehty;

lausunto;

f)	lausunnon antamispaikka;

g)	lausunnon antamispäivämäärä;

h)	neuvoa-antavan toimikunnan jäsenten allekirjoitukset.

Toimivaltaisten viranomaisten päätös ja neuvoa-antavan toimikunnan lausunto toimitetaan tiedoksi seuraavasti:

i)	Kun päätös on tehty, toimivaltainen viranomainen, jolle asia oli esitetty, lähettää jäljennöksen toimivaltaisten viranomaisten päätöksestä ja neuvoa-antavan toimikunnan lausunnosta kullekin asianomaiselle yritykselle.

ii)

Asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat sopia, että päätös ja lausunto voidaan julkaista kokonaisuudessaan. Ne voivat myös sopia päätöksen ja lausunnon julkaisemisesta siten, ettei asianomaisten yritysten nimiä mainita ja että niistä poistetaan ne tiedot, joiden perusteella asianomaiset yritykset saatettaisiin tunnistaa. Molemmissa tapauksissa edellytetään asianomaisten yritysten hyväksyntää, ja ennen päätöksen ja lausunnon julkaisemista niiden on annettava kirjallinen ilmoitus sille toimivaltaiselle viranomaiselle, jolle asia oli esitetty, että ne eivät vastusta päätöksen ja lausunnon julkaisemista.

iii)

Neuvoa-antavan toimikunnan lausunto laaditaan kolmena (tai useampana kolmenvälisissä tapauksissa) alkuperäisenä kappaleena, joista yksi toimitetaan asianomaisten jäsenvaltioiden kullekin toimivaltaiselle viranomaiselle ja yksi neuvoston pääsihteeristön arkistoitavaksi. Jos lausunnon julkaisemisesta on sovittu, se julkaistaan alkuperäisellä kielellä / alkuperäisillä kielillä komission verkkosivuilla.

8. Veronkanto ja korot rajat ylittävien riitojenratkaisumenettelyjen aikana

Jäsenvaltioita suositetaan toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että veronkannon keskeyttäminen voi toteutua välimiesmenettely-yleissopimuksen mukaisten rajat ylittävien riitojenratkaisumenettelyjen aikana kyseisissä menettelyissä osallisina olevien yritysten osalta samoin edellytyksin kuin sellaisten yritysten osalta, jotka ovat osallisina kotimaisissa muutoksenhauissa tai oikeuskäsittelyissä, vaikka nämä toimenpiteet saattavat edellyttää lainsäädännöllisiä muutoksia joissakin jäsenvaltioissa. Jäsenvaltioiden olisi aiheellista soveltaa näitä toimenpiteitä myös jäsenvaltioiden välisten verosopimusten mukaisiin rajat ylittäviin riitojenratkaisumenettelyihin.

Koska keskinäisen sopimusmenettelyn neuvottelujen aikana menettelytapojen erot veloitus- ja palautuskorkojen soveltamisessa keskinäisen sopimusmenettelyn päätökseen saamisen aikana eivät saisi vaikuttaa kielteisesti verovelvolliseen, jäsenvaltioita suositetaan soveltamaan jotakin seuraavista menettelytavoista:

i)	vero kannetaan ja palautetaan ilman korkoja; tai

ii)	vero kannetaan ja palautetaan korkojen kera; tai

iii)	kukin tapaus käsitellään tapauskohtaisesti (mahdollisesti keskinäisen sopimusmenettelyn aikana) veloitus- ja palautuskorkojen osalta.

9. Uusien jäsenvaltioiden liittyminen välimiesmenettely-yleissopimukseen

Jäsenvaltiot pyrkivät allekirjoittamaan ja ratifioimaan uusien jäsenvaltioiden välimiesmenettely-yleissopimukseen liittymistä koskevan sopimuksen mahdollisimman pian ja joka tapauksessa kahden vuoden kuluessa niiden liittymisestä EU:hun.

10. Loppumääräykset

Menettelysääntöjen yhdenmukaisen ja tehokkaan soveltamisen varmistamiseksi jäsenvaltioita kehotetaan antamaan komissiolle kahden vuoden välein kertomus menettelysääntöjen käytännön toiminnasta. Komissio aikoo laatia näiden kertomusten perusteella kertomuksen neuvostolle ja saattaa ehdottaa näiden menettelysääntöjen määräysten uudelleentarkastelua.

(1) Varaumat: Bulgarian näkemyksen mukaan lainan hinnan (eli koron) oikaisusta johtuvat tulonoikaisut kuuluvat välimiesmenettely-yleissopimuksen soveltamisalaan. Sitä vastoin Bulgaria katsoo, että välimiesmenettely-yleissopimuksen soveltamisalaan eivät kuulu tapaukset, joissa tulonoikaisut perustuvat rahoitusmäärän oikaisuihin. Periaatteessa syyt tällaisiin oikaisuihin ovat jäsenvaltioiden kansallisessa lainsäädännössä. Koska kansalliset säännöt vaihtelevat ja koska yritysten pääomarakenteeseen sovellettavat markkinaehtoja koskevat kansainvälisesti tunnustetut suuntaviivat puuttuvat, lainan määrän oikaisuihin perustuvien tulonoikaisujen markkinaehtoisuus vaikeutuu suuressa määrin.

Tšekki ei sovella välimiesmenettely-yleissopimuksen mukaista keskinäistä sopimusmenettelyä tapauksiin, joissa sovelletaan väärinkäytön torjuntaa koskevia kansallisen lainsäädännön sääntöjä.

Alankomaat kannattaa näkemystä, että markkinaehtoperiaatteeseen perustuvaan kansalliseen lainsäädäntöön perustuva koron (lainan hinnan) oikaisu kuuluu välimiesmenettely-yleissopimuksen soveltamisalaan. Alikapitalisointia koskevaan lähestymistapaan perustuvien markkinaehtoperiaatetta noudattavien lainamäärän oikaisujen eikä koron vähennyskelpoisuuden oikaisujen eikä markkinaehtoperiaatetta noudattavien väärinkäytön torjuntaa koskevaan lainsäädäntöön perustuvien oikaisujen ei katsota kuuluvan välimiesmenettely-yleissopimuksen soveltamisalaan. Alankomaat säilyttää varaumansa siihen saakka, kun OECD antaa ohjeistusta siitä, miten markkinaehtoperiaatetta sovelletaan etuyhteydessä olevien yritysten alikapitalisointiin.

Kreikka katsoo, että välimiesmenettely-yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvat lainan korkojen oikaisut. Lainamäärän ja lainalle kertyvän koron vähennyskelpoisuuden oikaisuja ei pitäisi soveltaa välimiesmenettely-yleissopimukseen voimassa olevien kansallisessa lainsäädännössä säädettyjen rajoitusten vuoksi.

Unkari katsoo, että välimiesmenettely-yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvat ainoastaan tapaukset, joissa kaksoisverotus johtuu lainan koron oikaisusta ja tämä oikaisu perustuu markkinaehtoperiaatteeseen.

Italia katsoo, että välimiesmenettely-yleissopimusta voidaan soveltaa, kun on kyse rahoitusliiketoimen, joka ei ole markkinaehtoperiaatteen mukainen, hinnanoikaisusta johtuvasta kaksoisverotuksesta. Sitä vastoin sitä ei voida soveltaa sellaisten kaksoisverotustapausten ratkaisemiseen, jotka johtuvat lainamäärien oikaisuista, tai jos kaksoisverotus johtui siitä, että sallittua rahoitusmäärää ja koron vähennyskelpoisuutta koskevat kansalliset säännöt ovat erilaiset.

Latvian mielestä välimiesmenettely-yleissopimusta ei voida soveltaa, jos kaksoisverotus johtuu lainamäärän oikaisua tai korkojen vähennyskelpoisuutta koskevan yleisen kansallisen lainsäädännön, joka ei perustu välimiesmenettely-yleissopimuksen 4 artiklassa edellytettyyn markkinaehtoperiaatteeseen, soveltamisesta.

Sen vuoksi Latvia katsoo, että välimiesmenettely-yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvat ainoastaan markkinaehtoperiaatteeseen perustuvan kansallisen lainsäädännön mukaiset korkovähennysten oikaisut.

Puola katsoo, että välimiesmenettely-yleissopimuksessa määrättyä menettelyä voidaan soveltaa ainoastaan koron oikaisuihin. Sitä vastoin lainamäärän oikaisujen ei pitäisi kuulua yleissopimuksen soveltamisalaan. Puolan mielestä on varsin mahdotonta määritellä, millaisen pääomarakenteen pitäisi käytännössä olla, jotta se noudattaisi markkinaehtoperiaatetta.

Portugali katsoo, että välimiesmenettely-yleissopimusta ei voida soveltaa sellaisten kaksoisverotustapausten ratkaisemiseen, joissa kaksoisverotus johtuu joko etuyhteydessä olevien yritysten välillä sovitun lainan määrän korjauksista tai väärinkäytön torjuntaa koskeviin kotimaisiin toimenpiteisiin perustuvista korkomaksujen korjauksista saatavien voittojen oikaisuista. Portugali aikoo kuitenkin tarkastella kantaansa uudelleen sen jälkeen, kun kansainvälinen yhteisymmärrys on saavutettu, OECD:n ohjeistuksen perusteella, markkinaehtoperiaatteen soveltamisesta etuyhteydessä olevien yritysten välisten lainojen määrään (alikapitalisointitilanteissa).

Slovakian mielestä markkinaehtoperiaatteeseen perustuvaan kansalliseen lainsäädäntöön perustuvan koron oikaisun olisi kuuluttava välimiesmenettely-yleissopimuksen soveltamisalaan, mutta sen sijaan väärinkäytön torjuntaa koskevien kansallisen lainsäädännön sääntöjen soveltamisesta johtuvien voitonoikaisujen ei pitäisi kuulua välimiesmenettely-yleissopimuksen soveltamisalaan.

(2) Varauma: Italian veroviranomaista edustava jäsen katsoo, että ”sitä päivää, jona verovelvollinen on ensimmäisen kerran saanut tiedon siirtohinnoittelun oikaisemiseen, joka aiheuttaa tai todennäköisesti aiheuttaa 1 artiklassa tarkoitetun kaksinkertaisen verotuksen, liittyvästä verotuspäätöksestä tai vastaavasta toimenpiteestä” pidetään kolmen vuoden määräajan alkamisajankohtana, koska nykyisen välimiesmenettely-yleissopimuksen soveltaminen olisi rajoitettava siirtohinnoittelun oikaisemistapauksiin.

30.12.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 322/14

Euroopan unionin kansanedustuslaitosten yhteisö- ja Eurooppa-asioiden valiokuntien konferenssi (COSAC)

COSACin XLII Konferenssin päätelmät

Tukholma 4.–6. lokakuuta 2009

2009/C 322/04

1. Institutionaaliset asiat ja Lissabonin sopimus

1.1

COSAC on 20-vuotisjuhlavuonnaan tyytyväinen, että sen roolin merkitys parlamentaarisena yhteystyöfoorumina ja keskustelupaikkana, jossa Euroopan unionin neuvotteleva demokratia toteutuu, on kasvanut, minkä ansioista kansallisilla parlamenteilla on enemmän mahdollisuuksia käydä vuoropuhelua EU:n toimielinten kanssa ja osallistua kaikilla asianmukaisilla tavoilla Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission toimintaan.

1.2

COSAC panee merkille viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana saavutetun edistyksen kansallisten parlamenttien ja Euroopan unionin toimielinten välisen yhteistyön kehittämisessä ja haluaa kiittää Euroopan komission varapuheenjohtajaa Margot Wallströmiä työstä, jota hän on antaumuksellisesti tehnyt tämän päämäärän saavuttamiseksi.

1.3

COSAC ottaa huomioon, että Euroopan unionin kansallisten parlamenttien kaikki kamarit ovat hyväksyneet Lissabonin sopimuksen asianmukaisen harkinnan ja keskustelun jälkeen, vaikka 2. lokakuuta 2009 järjestelyn kansanäänestyksen jälkeen Irlannin parlamentin kamarien hyväksyntää vielä odotellaan, ja katsoo, että tämän prosessin demokraattista legitiimiyttä ei voida kyseenalaistaa ja että kaikkien osapuolten olisi se tunnustettava. Samalla kun COSAC kunnioittaa jäsenvaltioiden perustuslaillisia vaatimuksia, se kehottaa saattamaan Lissabonin sopimuksen voimaan mahdollisimman nopeasti.

COSAC odottaa innostuneena yhteistyötä sopimuksen nojalla uudelleen järjesteltyjen Euroopan unionin toimielinten kanssa. COSAC suhtautuu myönteisesti kansallisten parlamenttien vahvistettuun rooliin, josta on määrätty sopimuksessa, ja korostaa, että on tärkeää panna uusi sopimus täysimääräisesti, välittömästi ja tehokkaasti täytäntöön heti sen tultua voimaan ottaen huomioon perussopimuksissa asetettu määräaika, jonka kuluessa kansalliset parlamentit ja Euroopan parlamentti voivat harjoittaa kokonaisvaltaista ja tehokasta valvontaa.

1.4

COSAC korostaa, että Euroopan unionin toimielinten ja kansallisten parlamenttien välille on tärkeää luoda hyvin toimivat menettelyt, joiden mukaisesti valvotaan toissijaisuusperiaatteen noudattamista, harjoitetaan Europolin parlamentaarista valvontaa ja arvioidaan Eurojustia. Tässä yhteydessä COSAC palauttaa mieliin Prahassa järjestetyn XLI konferenssinsa päätelmät.

1.5	COSAC korostaa, että avoimuus ja vastuullisuus ovat edelleen ratkaisevassa asemassa Euroopan kansalaisten yhteenkuuluvuuden tunteen kannalta. Avoimuuden lisääminen Euroopan unionissa ja kansallisissa parlamenteissa on tärkeä tekijä sen suhteen, että Euroopan unionin toimille saadaan hyväksyntä.

2. Talous- ja rahoituskriisi

2.1

COSAC panee merkille, että samalla kun saadaan toivoa antavia merkkejä elpymisestä, on tarpeellista jatkaa rahoitus- ja talouskriisin torjuntaa turvaamalla pitkän aikavälin kasvu ja työllisyysmahdollisuudet. Nykyisen taantuman vaikutuksia on lievennettävä ja edistettävä toimenpiteitä, joilla helpotetaan nopeaa mutta kestävää elpymistä. Lisäponnisteluja tarvitaan luotto- ja pääomamarkkinoiden toiminnan tehostamiseksi. Pitkällä aikavälillä Eurooppa tarvitsee kestävää kasvua ja työllisyyttä koskevan uudistetun strategian, uudelleen elvytetyn Lissabonin strategian, jolla unioni muutetaan taloudeksi, joka on valmis keräämään globalisaation hyödyt vastaamalla samalla sen mukana tuomiin sosiaalisiin ja ympäristöä koskeviin haasteisiin. Työpaikkojen katoamisen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevat ponnistelut olisi toteutettava sellaisina toimenpiteinä, joilla on kestävä myönteinen vaikutus työllisyyteen.

2.2

COSAC kannattaa kesäkuussa 2009 pidetyn Eurooppa-neuvoston kokouksen päätelmissä esitettyjä vastatoimia kriisiin ja suhtautuu myönteisesti Pittsburghissa 24. syyskuuta 2009 pidetyn G20-ryhmän kokouksen perusteellisiin valmisteluihin, joiden vuoksi 17. syyskuuta 2009 järjestettiin ylimääräinen huippukokous.

2.3

COSAC panee tyytyväisenä merkille, että perusteellisten valmisteluiden ansiosta Euroopan unionin oli mahdollista toimia aktiivisesti Pittsburghissa. Unionin myötävaikutuksella päästiin tulokseen, joka merkitsee askelta eteenpäin yhteisen sääntelykehyksen tärkeimpien piirteiden ja entistä kestävämmän rahoitusjärjestelmän suhteen, epäterveitä palkitsemiskäytäntöjä vastustavat toimenpiteet mukaan luettuina.

2.4	COSAC suhtautuu myönteisesti komission äskettäiseen ehdotukseen eurooppalaista rahoitusvalvontaa koskevasta uudesta rakenteesta ja korostaa, että sillä että neuvottelut aiotaan saada pikaisesti päätökseen, ei saisi estää tarvittavaa parlamentaarista valvontaa.

2.5

COSAC toistaa 29. ja 30. lokakuuta 2009 pidettävää tulevaa Eurooppa-neuvoston kokousta silmällä pitäen kaikenlaista taloudellista protektionismia koskevan varoituksensa. Maailmanmarkkinoiden avoimuus ja Dohan kierroksen menestyksellinen päätökseen saattaminen ovat edelleen yksi tärkeimmistä tekijöistä maailmanlaajuisen kriisin ratkaisemiseksi.

3. Ilmastohaaste – tie Kööpenhaminaan

3.1

COSAC toistaa jälleen kerran vakaumuksensa, että Euroopan unioni ei saa taloudellisen tilanteen varjolla alentaa Eurooppa-neuvoston hyväksymiä kestävän kehityksen ja ilmastostrategian tavoitteita. Tämä merkitsee sitä, että sillä on oltava valmius tukea omalta osaltaan vähiten kehittyneitä maita niiden ponnisteluissa hiilidioksidipäästöjen leikkaamiseksi ja edistää ilmastonmuutoksen torjuntaa. Tehokas ja kestävä rakenne ilmastonmuutosta koskevien kyseisten torjuntatoimien rahoittamiseksi on olennainen.

3.2

Kööpenhaminassa joulukuussa 2009 pidettävään YK:n COP15-ilmastokokoukseen liittyvät neuvottelut ovat äärimmäisen mutkikkaita. COSAC pitää myönteisenä Euroopan unionin yleistä vahvistumista globaalina toimijana ja panee tyytyväisenä merkille, että unioni nousee esiin kunnianhimoisena, päättäväisenä ja vaikutusvaltaisena ilmastoneuvotteluiden osapuolena. Pittsburghin huippukokouksen tuloksesta käy korostetusti ilmi, että Euroopan unionin on tarpeen säilyttää johtava rooli valmisteltaessa ilmastohuippukokousta ja sen aikana. COSAC kehottaa Euroopan unionin kaikkia toimielimiä ja jäsenvaltioita toimimaan sen puolesta, että tätä johtavaa roolia varten luodaan vankka pohja.

4. Tukholman ohjelma

4.1

COSAC panee merkille, että Eurobarometrin ja muiden mielipidetutkimusten mukaan kansalaiset odottavat vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvaa aluetta koskevia yhteisöaloitteita. Tämä pitää sisällään turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikan sekä ihmiskaupan ja muiden rajat ylittävien rikosten torjunnan. COSAC korostaa, että kansalaisten olisi oltava uuden monivuotisen ohjelman ytimessä, ja tähdentää, että on tarpeellista säilyttää tasapaino lainvalvontatoimien sekä yksilön oikeuksien ja oikeusvaltion periaatteen turvaavien toimien välillä.

4.2

COSAC panee merkille, että nämä Euroopan kansalaisille ensisijaisen tärkeät alat kuuluvat parlamentin vastuualueen ytimeen. COSAC korostaa merkitystä, joka on parlamentaarisella valvonnalla ja aktiivisella osallistumisella Tukholman ohjelmasta käytäviin neuvotteluihin sekä kaikilla osatekijöillä, joista päätetään myöhemmin, ja panee merkille, että laaja-alainen ohjelma on määrä hyväksyä Eurooppa-neuvostossa 10. ja 11. joulukuuta 2009.

5. Alueelliset strategiat ja naapuruuspolitiikka

5.1

Ehdotetulla Itämeren aluetta koskevalla strategialla ei pyritä pelkästään vastaamaan alueen ekologisiin ja muihin erityisiin haasteisiin, vaan sen tarkoituksena on toimia makroaluestrategioiden koehankkeena. Mallia voitaisiin tulevaisuudessa soveltaa alueellisiin haasteisiin muilla alueilla, esimerkiksi Tonavan alueella. COSAC odottaa innostuneena, että Eurooppa-neuvosto hyväksyy Itämeren alueen strategian aikataulun mukaisesti 29. ja 30. lokakuuta 2009.

5.2

COSAC toistaa pitkäaikaisen tukensa Euroopan naapuruuspolitiikalle, itäinen ulottuvuus mukaan luettuna. COSAC suhtautuu myönteisesti kokoukseen, jonka Ruotsin ulkoaisainvaliokunnan on määrä järjestää Ruotsin parlamentissa 21. lokakuuta 2009 ja joka koskee itäisen kumppanuuden parlamentaarisen ulottuvuuden muotoilua.

5.3	COSAC toistaa kannattavansa Välimeren unionin perustamista, koska se on olennainen väline, jolla voidaan varmistaa rauha, vakaus ja turvallisuus Välimeren alueella ja Lähi-idässä etenkin maahanmuuttoa ja energiaa koskevia kysymyksiä käsittelemällä.

6. Laajentumisasiat

6.1

COSAC korostaa Euroopan unionin jatkuvan laajentumisprosessin strategista merkitystä ja suhtautuu myönteisesti Islannin jäsenyyshakemukseen. COSAC tunnustaa, että selkeät jäsenyysnäkymät ovat tärkein uudistuksiin kannustava tekijä, ja korostaa, että Euroopan unionin on välttämättä kunnioitettava sitoumuksiaan ja vahvistettuja periaatteitaan tällä alalla ja erityisesti jäsenyyden ehtona olevia Kööpenhaminan kriteerejä. COSAC panee tyytyväisenä merkille viimeaikaisen myönteisen kehityksen parhaillaan käytävissä laajentumisneuvotteluissa.

30.12.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 322/19

Ehdotuspyyntö 2009 – Kansalaisten Eurooppa -ohjelma (2007–2013)

Ohjelmatoimien toteutus: Aktiivisten kansalaisten Eurooppa, aktiivinen eurooppalainen kansalaisyhteiskunta ja Euroopan aktiivinen muistiperintö

2009/C 322/07

JOHDANTO

Tämä ehdotuspyyntö perustuu aktiivisen Euroopan kansalaisuuden edistämiseksi vuosina 2007–2013 toteutettavasta Kansalaisten Eurooppa -ohjelmasta 12 päivänä joulukuuta 2006 tehtyyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseen N:o 1904/2006/EY (1). Tämän ehdotuspyynnön yksityiskohtaiset ehdot löytyvät Europa-verkkosivustolla julkaistavasta Kansalaisten Eurooppa -ohjelman ohjelmaoppaasta (ks. kohta VIII). Ohjelmaopas kuuluu kiinteänä osana tähän ehdotuspyyntöön.

I. Tavoitteet

Kansalaisten Eurooppa -ohjelmalla on seuraavat erityistavoitteet:

—	saatetaan yhteen eri puolilla Eurooppaa sijaitsevien paikallisyhteisöjen jäseniä jakamaan ja vaihtamaan kokemuksia, näkemyksiä ja arvoja, jotta voidaan oppia menneestä ja rakentaa tulevaa varten,

—	edistetään Euroopan kansalaisuuteen ja demokratiaan, yhteisiin arvoihin sekä yhteiseen historiaan ja kulttuuriin liittyvää toimintaa, keskustelua ja pohdintaa Euroopan tasolla toteutettavalla kansalaisjärjestöjen yhteistyöllä,

—	tuodaan Eurooppa lähemmäksi kansalaisia edistämällä eurooppalaisia arvoja ja saavutuksia vaalien samalla Euroopan menneisyyden muistoa,

—

kannustetaan kaikkien osallistujamaiden kansalaisia ja kansalaisjärjestöjä vuorovaikutukseen edistäen näin kulttuurien välistä vuoropuhelua ja korostaen Euroopan monimuotoisuutta ja yhtenäisyyttä, jolloin erityistä huomiota kiinnitetään toimiin, joilla pyritään kehittämään tiiviimmät yhteydet Euroopan unioniin 30. huhtikuuta 2004 kuuluneiden jäsenvaltioiden ja siihen mainitusta päivästä lukien liittyneiden jäsenvaltioiden kansalaisten välille.

II. Tukikelpoiset hakijat

Ohjelma on avoinna kaikille hakijoille, jotka ovat sijoittautuneet johonkin ohjelmaan osallistuvista maista. Lisäksi hakijan on oltava:

—	julkisyhteisö tai

—	voittoa tavoittelematon yhteisö, jolla on oikeudellinen asema (oikeushenkilöllisyys).

Kukin ohjelman toimista on kuitenkin kohdennettu tarkemmin määritellylle organisaatiojoukolle. Tämän vuoksi hakijaorganisaatioiden tukikelpoisuus on määritelty ohjelmaoppaassa kunkin toimen/alatoimen osalta erikseen.

Ohjelmaan voivat osallistua seuraavat maat:

—	EU:n jäsenvaltiot (2),

—

Kroatia,

—

Albania,

—	Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia (FYROM).

III. Tukikelpoiset toimet

Kansalaisten Eurooppa -ohjelmasta tuetaan aktiivista Euroopan kansalaisuutta edistäviä hankkeita.

Ehdotuspyyntö kattaa seuraavat Kansalaisten Eurooppa -ohjelman toimet:

Toimi 1: Aktiivisten kansalaisten Eurooppa

Toimenpide 1: Ystävyyskuntatoiminta

Toimenpiteen kohteena on toiminta, johon liittyy tai jolla edistetään Euroopan kansalaisten välistä suoraa vaihtoa ystävyyskuntatoiminnan puitteissa.

Toimenpide 1.1: Ystävyyskuntatoiminnan puitteissa järjestettävät kansalaisten tapaamiset

Toimenpiteen kohteena on toiminta, johon liittyy tai jolla edistetään Euroopan kansalaisten välistä suoraa vaihtoa ystävyyskuntatoiminnan puitteissa. Hankkeessa on oltava mukana kuntia vähintään kahdesta ohjelmaan osallistuvasta maasta, joista vähintään toinen on EU:n jäsenvaltio. Hankkeessa on oltava mukana vähintään 25 kansainvälistä osallistujaa kutsutuista kunnista siten, että kustakin kutsutusta kunnasta on vähintään viisi osallistujaa. Tapaamisten enimmäiskesto on 21 päivää. Suurin myönnettävä tukisumma on 22 000 EUR hanketta kohti. Mikäli hankkeeseen osallistuu vähintään 10 kuntaa, hankkeelle myönnettävä tuki voi olla enintään 40 000 EUR. Tuen vähimmäismäärä on 2 500 EUR.

Ystävyyskuntatoiminnan puitteissa järjestettäville kansalaisten tapaamisille myönnettävät avustukset on tarkoitettu isäntäkaupungille aiheutuvien järjestelykustannusten sekä kutsuttujen osallistujien matkakustannusten yhteisrahoitukseen. Avustukset lasketaan kiinteiden määrien perusteella.

Toimenpide 1.2: Ystävyyskuntien verkostot

Tällä toimenpiteellä tuetaan ystävyyskuntasiteiden muodostamien verkostojen kehittymistä, mikä on tärkeää, mikäli halutaan taata järjestelmällinen, tiivis ja monipuolinen yhteistyö kuntien kesken ja saada siten ohjelmasta mahdollisimman suuri hyöty. Hankkeeseen on sisällyttävä vähintään kolme tapahtumaa. Siinä on oltava mukana kuntia vähintään neljästä ohjelmaan osallistuvasta maasta, joista vähintään yksi on EU:n jäsenvaltio. Hankkeessa on oltava vähintään 30 kansainvälistä osallistujaa kutsutuista kunnista. Hankkeen enimmäiskesto on kaksi vuotta; yksittäisen tapahtuman enimmäiskesto on 21 päivää.

Tässä toimenpiteessä hankekohtainen enimmäisavustus on 150 000 EUR. Pienin hakukelpoinen avustus on 10 000 EUR. Avustukset lasketaan kiinteiden määrien perusteella.

Toimenpide 2: Kansalaishankkeet ja tukitoimenpiteet

Toimenpide 2.1: Kansalaishankkeet

Tällä toimenpiteellä pyritään vastaamaan yhteen Euroopan unionin tämän hetken suurimmista haasteista: kuinka kuroa umpeen kansalaisten ja Euroopan unionin välinen kuilu. Siinä pyritään löytämään omaperäisiä ja innovatiivisia menetelmiä, joiden avulla voitaisiin rohkaista kansalaisia osallistumaan ja pystyttäisiin edistämään Euroopan kansalaisten ja Euroopan unionin toimielinten välistä vuoropuhelua.

Hankkeessa on oltava mukana vähintään viisi osallistujamaata, joista vähintään yksi on EU:n jäsenvaltio. Hankkeessa on oltava vähintään 200 osallistujaa. Hankkeen enimmäiskesto on yksi vuosi.

Avustuksen määrä lasketaan euroina yksityiskohtaisen kustannusarvion perusteella. Haettu avustus voi olla enintään 60 prosenttia kyseisen hankkeen tukikelpoisista kustannuksista. Pienin myönnettävä avustus on 100 000 EUR. Hankekohtainen enimmäisavustus on 250 000 EUR.

Toimenpide 2.2: Tukitoimenpiteet

Tämä toimenpide on toimen 1, ”Aktiivisten kansalaisten Eurooppa”, puitteissa esitettyjen hankkeiden laadun kehittämisen väline. Sillä tuetaan kokemusten, asiantuntemuksen ja hyvien käytäntöjen vaihtoa sekä toimia, jotka voivat johtaa pitkäaikaisten kumppanuuksien ja verkostojen syntymiseen.

Hankkeessa on oltava mukana vähintään kaksi osallistujamaata, joista vähintään toinen on EU:n jäsenvaltio. Enimmäiskesto on yksi vuosi. Suunnitteilla täytyy olla vähintään kaksi tapahtumaa hanketta kohti.

Avustuksen määrä lasketaan euroina tasapainotetun, yksityiskohtaisen talousarvioennusteen perusteella. Avustus voi olla enintään 80 prosenttia kyseisen hankkeen tukikelpoisista kustannuksista. Pienin haku-kelpoinen avustus on 30 000 EUR. Hankekohtainen enimmäisavustus on 100 000 EUR.

Toimi 2: Aktiivinen eurooppalainen kansalaisyhteiskunta

Toimenpide 3: Avustukset kansalaisjärjestöjen käynnistämille hankkeille

Tämän toimenpiteen tavoitteena on tukea eri osallistujamaiden kansalaisjärjestöjen käynnistämiä konkreettisia hankkeita. Näiden hankkeiden olisi lisättävä tietoisuutta Eurooppaa koskevista aiheista ja vahvistettava eri kulttuurien välistä ymmärtämystä sekä helpotettava yhteisten arvojen tunnistamista Euroopan tason yhteistyön kautta.

Hankkeessa on oltava mukana vähintään kaksi osallistujamaata, joista vähintään toinen on EU:n jäsenvaltio. Hankkeiden enimmäiskesto on yksi vuosi.

Avustuksen määrä voidaan laskea kahdella eri tavalla hankkeessa noudatettavan lähestymistavan ja kyseisessä tapauksessa sovellettavien erityissääntöjen mukaan:

a)	kiinteämääräisinä rahoitusosuuksina maksettavat avustukset tapahtumahankkeille;

b)	todellisiin kustannuksiin perustuvat avustukset tuotanto- ja toteutushankkeille: Tässä tapauksessa haettu avustus voi olla enintään 60 prosenttia kyseisen hankkeen tukikelpoisista kustannuksista. Avustuksen enimmäismäärä on 55 000 EUR. Pienin hakukelpoinen avustus on 10 000 EUR.

Toimi 4: Euroopan aktiivinen muistiperintö

Tästä toimesta tuettavien hankkeiden tavoitteena on natsivallan ja stalinismin uhrien muiston vaaliminen sekä nykyisten ja tulevien sukupolvien tietämyksen ja ymmärtämyksen parantaminen keskitysleirien ja muiden joukkotuhopaikkojen tapahtumista ja niiden syistä.

Hankkeen enimmäiskesto on yksi vuosi.

Avustuksen määrä voidaan laskea kahdella eri tavalla:

a)	kiinteämääräisinä rahoitusosuuksina ja kertakorvauksina maksettavat avustukset tapahtumahankkeille;

b)	todellisiin kustannuksiin perustuvat avustukset tuotanto- ja toteutushankkeille: Tässä tapauksessa haettu avustus voi olla enintään 60 prosenttia kyseisen hankkeen tukikelpoisista kustannuksista. Avustuksen enimmäismäärä on 55 000 EUR. Pienin hakukelpoinen avustus on 10 000 EUR.

IV. Myöntämisperusteet

Laadulliset perusteet (80 % annettavista pisteistä):

—	hankkeen merkitys ohjelman tavoitteiden ja painopisteaiheiden kannalta (25 %),

—	hankkeen ja ehdotettujen menetelmien soveltuvuus (25 %),

—	vaikutus (15 %),

—	näkyvyys ja seuranta (15 %).

Määrälliset perusteet (20 % annettavista pisteistä):

—	maantieteellinen vaikutus (10 %),

—	kohderyhmä (10 %).

V. Budjetti

Seuraavien toimien kustannusarvio vuodeksi 2010

Toimi 1 Toimenpide 1.1	Ystävyyskuntatoiminnan puitteissa järjestettävät kansalaisten tapaamiset	7 000 000 EUR
Toimi 1 Toimenpide 1.2	Ystävyyskuntien aihekohtainen verkottuminen	5 165 000 EUR
Toimi 1 Toimenpide 2.1	Kansalaishankkeet	1 500 000 EUR
Toimi 1 Toimenpide 2.2	Tukitoimenpiteet	1 535 000 EUR
Toimi 2 Toimenpide 3	Avustukset kansalaisjärjestöjen käynnistämille hankkeille	3 400 000 EUR
Toimi 4	Euroopan aktiivinen muistiperintö	1 800 000 EUR

VI. Hakemusten määräajat

Toimet		Hakemusten jättämisen määräaika
Toimi 1 Toimenpide 1.1	Ystävyyskuntatoiminnan puitteissa järjestettävät kansalaisten tapaamiset	1. helmikuuta 1. kesäkuuta 1. syyskuuta
Toimi 1 Toimenpide 1.2	Ystävyyskuntien aihekohtainen verkottuminen	1. helmikuuta 1. syyskuuta
Toimi 1 Toimenpide 2.1	Kansalaishankkeet	1. kesäkuuta
Toimi 1 Toimenpide 2.2	Tukitoimenpiteet	1. kesäkuuta
Toimi 2 Toimenpide 3	Avustukset kansalaisjärjestöjen käynnistämille hankkeille	15. helmikuuta
Toimi 4	Euroopan aktiivinen muistiperintö	30. huhtikuuta

Määräaikaa ei pidennetä, jos se osuu viikonloppuun tai yleiseen vapaapäivään, vaan hakijoiden on otettava tämä huomioon suunnitellessaan hakemuksen jättämistä.

Hakemukset on lähetettävä alla olevaan osoitteeseen:

EACEA

Unit P7 Citizenship

Applications — ‘Town Twinning Citizens’ Meetings’

Avenue du Bourget 1 (BOUR 01/17)

1140 Bruxelles/Brussel

BELGIQUE/BELGIË

Käsiteltäväksi voidaan ottaa ainoastaan sellaiset hakemukset, jotka on laadittu viralliselle hakulomakkeelle asianmukaisesti täytettynä ja sen henkilön allekirjoittamana, jolla on valtuudet tehdä oikeudellisia sitoumuksia hakijan puolesta.

Faksilla tai sähköpostitse lähetettyjä hakemuksia ei käsitellä.

VII. Lisätiedot

Hanke-ehdotusten jättämisen tarkemmat ehdot sekä hakemuslomakkeet ovat Kansalaisten Eurooppa -ohjelman ohjelmaoppaassa, joka on saatavilla seuraavilla verkkosivustoilla:

Koulutuksen ja kulttuurin pääosasto:

http://ec.europa.eu/citizenship/index_en.html

Koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirasto:

http://eacea.ec.europa.eu/citizenship/index_en.htm

(1) EUVL L 378, 27.12.2006, s. 32.

(2) EU:n 27 jäsenvaltiota: Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tšekki, Unkari, Viro, Yhdistynyt kuningaskunta.

30.12.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 322/23

Ilmoitus kiinan kansantasavallasta peräisin olevan volframikarbidin ja sulatetun volframikarbidin tuontiin sovellettavien polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta

2009/C 322/08

Komissio on vastaanottanut polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96 (1), jäljempänä ’perusasetus’, 11 artiklan 2 kohdan mukaisen tarkastelupyynnön julkaistuaan ilmoituksen (2) Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’asianomainen maa’, peräisin olevan volframikarbidin, volframikarbidin ja metallijauheen seoksen sekä sulatetun volframikarbidin tuontiin sovellettavien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon lähestyvästä päättymisestä.

1. Tarkastelua koskeva pyyntö

Pyynnön esitti 30 päivänä syyskuuta 2009 Euroopan metallialan järjestö Eurometaux, jäljempänä ’pyynnön esittäjä’, sellaisten tuottajien puolesta, joiden tuotanto muodostaa pääosan eli tässä tapauksessa yli 50 prosenttia volframikarbidin, volframikarbidin ja metallijauheen seoksen sekä sulatetun volframikarbidin tuotannosta yhteisössä.

2. Tuote

Tarkasteltavana oleva tuote on Kiinan kansantasavallasta peräisin oleva volframikarbidi, volframikarbidin ja metallijauheen seos sekä sulatettu volframikarbidi, jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’, joka tällä hetkellä luokitellaan CN-koodeihin 2849 90 30 ja ex 3824 30 00.

3. Voimassa olevat toimenpiteet

Tällä hetkellä voimassa oleva toimenpide on lopullinen polkumyyntitulli, joka on otettu käyttöön neuvoston asetuksella (EY) N:o 2268/2004 (3), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna neuvoston asetuksella (EY) N:o 1275/2005 (4).

4. Tarkastelun perusteet

Pyyntö perustuu siihen, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin jatkumiseen tai toistumiseen ja yhteisön tuotannonalalle aiheutuvan vahingon toistumiseen.

Pyynnön esittäjä on perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan säännösten mukaisesti määrittänyt Kiinan kansantasavallan osalta normaaliarvon 5.1 kohdan d alakohdassa mainitussa soveltuvassa markkinatalousmaassa käytettävän myyntihinnan perusteella. Polkumyynnin jatkumista koskeva väite perustuu tarkasteltavana olevan tuotteen edellisessä virkkeessä esitetyllä tavalla määritetyn normaaliarvon ja tuotteen yhteisöön viennin yhteydessä veloitettujen myyntihintojen vertailuun.

Tällä perusteella laskettu polkumyyntimarginaali on huomattava.

Pyynnön esittäjä väittää lisäksi, että vahingollinen polkumyynti todennäköisesti toistuisi. Tältä osin pyynnön esittäjä on toimittanut näyttöä siitä, että jos toimenpiteiden annetaan raueta, tarkasteltavana olevan tuotteen tuontimäärät todennäköisesti kasvavat, koska asianomaisessa maassa on käyttämätöntä kapasiteettia.

Pyynnön esittäjä väittää, että vahingon poistuminen johtuu pääasiassa toimenpiteiden voimassaolosta ja että asianomaisesta maasta peräisin olevan polkumyyntihinnoilla tapahtuvan huomattavan tuonnin toistuminen johtaisi todennäköisesti yhteisön tuotannonalalle aiheutuvan vahingon toistumiseen, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

5. Menettely

Kuultuaan neuvoa-antavaa komiteaa komissio on tullut siihen tulokseen, että toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireille panemiseksi on olemassa riittävä näyttö, mistä syystä se panee tarkastelun vireille perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

5.1 Menettely polkumyynnin ja vahingon määrittämiseksi

Tutkimuksessa määritetään, johtaako toimenpiteiden voimassaolon päättyminen todennäköisesti polkumyynnin ja vahingon jatkumiseen tai toistumiseen.

a) Otanta

Koska tässä menettelyssä on osallisena suuri määrä osapuolia, komissio voi päättää soveltaa otantamenetelmää perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti.

i) Kiinan kansantasavallassa toimivia viejiä/tuottajia koskeva otanta

Pystyäkseen päättämään otannan tarpeellisuudesta ja voidakseen tarvittaessa valita otoksen komissio pyytää kaikkia viejiä/tuottajia tai niiden edustajia ilmoittautumaan ottamalla yhteyttä komissioon ja toimittamalla yrityksestään tai yrityksistään 6 kohdan b alakohdan i alakohdassa asetetussa määräajassa ja 7 kohdassa ilmoitetulla tavalla seuraavat tiedot:

—	yrityksen nimi, osoite, sähköpostiosoite, puhelin- ja faksinumero sekä yhteyshenkilön nimi,

—	tarkasteltavana olevan tuotteen yhteisöön vietäväksi myyty määrä tonneina ja tämän myynnin liikevaihto paikallisena valuuttana 1 päivän tammikuuta 2009 ja 31 päivän joulukuuta 2009 välisenä aikana kaikkien 27 jäsenvaltion osalta erikseen ja yhteensä,

—	tarkasteltavana olevan tuotteen kotimarkkinamyynnin määrä tonneina ja tällaisen myynnin liikevaihto paikallisena valuuttana 1 päivän tammikuuta 2009 ja 31 päivän joulukuuta 2009 välisenä aikana,

—	tarkasteltavana olevan tuotteen kolmansiin maihin myyty määrä tonneina ja tämän viennin liikevaihto paikallisena valuuttana ilmaistuna 1 päivän tammikuuta 2009 ja 31 päivän joulukuuta 2009 välisenä aikana,

—	tarkka kuvaus yrityksen toiminnasta koko maailmassa tarkasteltavana olevan tuotteen osalta,

—	kaikkien tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantoon ja/tai myyntiin (vienti- ja/tai kotimarkkinoilla) osallistuneiden etuyhteydessä olevien yritysten (5) nimet ja tarkka kuvaus niiden toiminnasta,

—	muut asiaa koskevat tiedot, joista voi olla komissiolle hyötyä otoksen valinnassa.

Toimittaessaan edellä mainitut tiedot yritys antaa suostumuksensa siihen, että se voidaan valita otokseen. Jos yritys valitaan otokseen, sen edellytetään täyttävän kyselylomakkeen ja suostuvan paikalla tehtävään vastausten tarkastukseen. Jos yritys ilmoittaa, ettei se suostu osallistumaan otokseen, sen katsotaan kieltäytyneen yhteistyöstä tutkimuksessa. Yhteistyöstä kieltäytymisen seuraukset esitetään jäljempänä 8 kohdassa.

Saadakseen viejiä/tuottajia koskevan otoksen valinnassa tarvitsemansa tiedot komissio ottaa lisäksi yhteyttä Kiinan kansantasavallan viranomaisiin ja tiedossa oleviin viejien/tuottajien järjestöihin.

ii) Tuojia koskeva otanta

Pystyäkseen päättämään otannan tarpeellisuudesta ja voidakseen tarvittaessa valita otoksen komissio pyytää kaikkia tuojia tai niiden edustajia ilmoittautumaan komissiolle ja toimittamaan yrityksestään tai yrityksistään tämän ilmoituksen 6 kohdan b alakohdan i alakohdassa asetetussa määräajassa ja 7 kohdassa ilmoitetulla tavalla seuraavat tiedot:

—	yrityksen nimi, osoite, sähköpostiosoite, puhelin- ja faksinumero sekä yhteyshenkilön nimi,

—	tarkka kuvaus yrityksen toiminnasta tarkasteltavana olevan tuotteen osalta,

—	Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen yhteisön markkinoille suuntautuvan tuonnin ja sillä tapahtuvan jälleenmyynnin määrä tonneina sekä arvo euroina 1 päivän tammikuuta 2009 ja 31 päivän joulukuuta 2009 välisenä aikana,

—	kaikkien tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantoon ja/tai myyntiin osallistuneiden etuyhteydessä olevien yritysten (6) nimet ja tarkka kuvaus niiden toiminnasta,

—	muut asiaa koskevat tiedot, joista voi olla komissiolle hyötyä otoksen valinnassa.

Saadakseen tuojia koskevan otoksen valinnan kannalta tarpeellisina pitämänsä tiedot komissio ottaa lisäksi yhteyttä tiedossa oleviin tuojien järjestöihin.

iii) Otosten lopullinen valinta

Jos asianomaiset osapuolet haluavat esittää otosten valinnan kannalta merkityksellisiä tietoja, ne on toimitettava 6 kohdan b alakohdan ii alakohdassa asetetussa määräajassa.

Komissio aikoo valita otokset lopullisesti kuultuaan niitä asianomaisia osapuolia, jotka ovat ilmoittaneet haluavansa kuulua otokseen.

Otoksiin valittujen yritysten on palautettava täytetty kyselylomake 6 kohdan b alakohdan iii alakohdassa asetetussa määräajassa ja toimittava yhteistyössä tutkimuksessa.

Jos yhteistyö ei ole riittävää, komissio voi tehdä päätelmänsä käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 17 artiklan 4 kohdan ja 18 artiklan mukaisesti. Kuten 8 kohdassa selitetään, käytettävissä olevien tietojen perusteella tehty päätelmä saattaa olla asianomaiselle osapuolelle epäedullisempi.

b) Kyselylomakkeet

Saadakseen tutkimuksensa kannalta välttämättöminä pitämänsä tiedot komissio lähettää kyselylomakkeet yhteisön tuotannonalalle sekä tiedossa oleville yhteisön tuottajien järjestöille, otokseen valituille Kiinan kansantasavallassa toimiville viejille/tuottajille, tiedossa oleville viejien/tuottajien järjestöille, otokseen valituille tuojille, tiedossa oleville tuojien järjestöille ja asianomaisen viejämaan viranomaisille.

c) Tietojen kerääminen ja osapuolten kuuleminen

Kaikkia asianomaisia osapuolia pyydetään esittämään näkökantansa, toimittamaan kyselyvastauksia täydentäviä tietoja ja esittämään asiaa tukevaa näyttöä. Nämä tiedot ja asiaa tukeva näyttö on toimitettava komissiolle 6 kohdan a alakohdan ii alakohdassa asetetussa määräajassa.

Komissio voi lisäksi kuulla asianomaisia osapuolia, jos ne sitä pyytävät ja osoittavat, että niiden kuulemiseen on erityisiä syitä. Tämä pyyntö on esitettävä 6 kohdan a alakohdan iii alakohdassa asetetussa määräajassa.

d) Markkinatalousmaan valinta

Aiemmassa tutkimuksessa käytettiin Amerikan yhdysvaltoja sinä vertailumaaksi soveltuvana markkinatalousmaana, jonka perusteella määritettiin normaaliarvo Kiinan kansantasavallalle. Komissio aikoo käyttää Yhdysvaltoja toistamiseen tähän tarkoitukseen. Asianomaisia osapuolia pyydetään esittämään mielipiteensä kyseisen maan soveltuvuudesta 6 kohdan c alakohdassa asetetussa erityisessä määräajassa.

5.2 Menettely yhteisön edun arvioimiseksi

Jos polkumyynnin ja vahingon jatkuminen tai toistuminen osoittautuu todennäköiseksi, tehdään perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti päätös siitä, olisiko polkumyyntitoimenpiteiden pitäminen voimassa yhteisön edun mukaista. Tästä syystä komissio voi lähettää kyselylomakkeet tiedossa oleville yhteisön tuotannonalalle, tuojille ja niitä edustaville järjestöille, käyttäjien edustajille sekä kuluttajia edustaville järjestöille. Nämä osapuolet, myös ne, jotka eivät ole komission tiedossa, voivat 6 kohdan a alakohdan ii alakohdassa asetetussa yleisessä määräajassa ilmoittautua ja toimittaa tietoja komissiolle, jos ne voivat osoittaa, että niiden toiminnan ja tarkasteltavana olevan tuotteen välillä on objektiivisesti havaittava yhteys. Osapuolet, jotka ovat toimineet edellisen virkkeen ohjeiden mukaisesti, voivat 6 kohdan a alakohdan iii alakohdassa asetetussa määräajassa pyytää kuulemista ja esittää erityiset syyt, miksi niitä olisi kuultava. On syytä huomata, että perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti toimitetut tiedot otetaan huomioon vain, jos niiden tueksi on toimitettaessa esitetty tosiasioihin perustuva näyttö.

6. Määräajat

a) Yleiset määräajat

i) Kyselylomakkeen pyytäminen

Kaikkien tämän tarkastelun kohteena olevien toimenpiteiden käyttöönottoon johtaneessa tutkimuksessa yhteistyöstä kieltäytyneiden asianomaisten osapuolten on pyydettävä kyselylomake tai muut pyyntöjen esittämisessä käytettävät lomakkeet mahdollisimman pian ja viimeistään 15 päivän kuluttua tämän ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

ii) Osapuolten ilmoittautuminen, kyselylomakkeiden palauttaminen ja muiden tietojen toimittaminen

Jotta asianomaisten osapuolten huomautukset voitaisiin ottaa tutkimuksessa huomioon, niiden on ilmoittauduttava komissiolle, esitettävä näkökantansa, palautettava kyselylomakkeet ja toimitettava mahdolliset muut tiedot 37 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä, ellei toisin ilmoiteta. On syytä huomata, että useimpien perusasetuksessa säädettyjen menettelyjä koskevien oikeuksien käyttö edellyttää osapuolen ilmoittautumista edellä mainitussa määräajassa.

Otokseen valittujen yritysten on palautettava kyselylomakkeet 6 kohdan b alakohdan iii) alakohdassa asetetussa määräajassa.

iii) Kuulemiset

Asianomaiset osapuolet voivat samassa 37 päivän määräajassa myös pyytää saada tulla komission kuulemiksi.

b) Otannassa sovellettava erityinen määräaika

Edellä 5.1 kohdan a alakohdan i ja ii alakohdassa tarkoitetut tiedot olisi toimitettava komissiolle 15 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä, koska komissio aikoo kuulla otoksen lopullisesta valinnasta niitä asianomaisia osapuolia, jotka ovat ilmoittaneet haluavansa kuulua otokseen, 21 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

ii)	Kaikki muut otoksen valinnan kannalta merkittävät, 5.1 kohdan a alakohdan iii alakohdassa tarkoitetut tiedot on toimitettava komissiolle 21 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

iii)	Otokseen valittujen osapuolten on palautettava täytetty kyselylomake komissiolle 37 päivän kuluessa siitä, kun niille on ilmoitettu niiden valinnasta otokseen.

c) Erityinen määräaika markkinatalousmaan valitsemiselle

Tutkimuksen osapuolet voivat esittää huomautuksia siitä, onko Amerikan yhdysvallat, jota tämän ilmoituksen 5.1 kohdan d alakohdassa ehdotetaan asianmukaiseksi markkinatalousmaaksi normaaliarvon määrittämiseksi Kiinan kansantasavallan osalta, sopiva valinta tähän tarkoitukseen. Nämä huomautukset on toimitettava komissiolle kymmenen päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

7. Kirjalliset huomautukset, kyselyvastaukset ja kirjeenvaihto

Asianomaisten osapuolten on esitettävä kaikki huomautuksensa ja pyyntönsä kirjallisina (ei sähköisessä muodossa, jollei toisin ilmoiteta), ja niissä on oltava asianomaisen osapuolen nimi, osoite, sähköpostiosoite sekä puhelin- ja faksinumero. Kaikki asianomaisten osapuolten luottamuksellisina toimittamat kirjalliset näkökannat, mukaan luettuina tässä ilmoituksessa pyydetyt tiedot, kyselyvastaukset ja kirjeenvaihto, on varustettava merkinnällä ”Limited” (7), ja niihin on liitettävä perusasetuksen 19 artiklan 2 kohdan mukaisesti ei-luottamuksellinen toisinto, joka varustetaan merkinnällä ”For inspection by interested parties” (asianomaisten tarkasteltavaksi).

Komission yhteystiedot:

European Commission

Directorate-General for Trade

Directorate H

Office: N-105 04/92

1049 Bruxelles/Brussels

BELGIQUE/BELGIË

Faksi +32 22956505

8. Yhteistyöstä kieltäytyminen

Jos asianomainen osapuoli kieltäytyy antamasta tai ei toimita tarvittavia tietoja määräajassa tai jos se vaikeuttaa tutkimusta huomattavasti, päätelmät, jotka voivat olla myönteisiä tai kielteisiä, voidaan tehdä käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti.

Jos asianomaisen osapuolen todetaan toimittaneen vääriä tai harhaanjohtavia tietoja, niitä ei oteta huomioon ja niiden sijasta voidaan käyttää saatavilla olevia tietoja perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti. Jos asianomainen osapuoli ei toimi yhteistyössä tai toimii yhteistyössä vain osittain ja tämän vuoksi käytetään käytettävissä olevia tietoja, lopputulos voi olla osapuolen kannalta epäedullisempi kuin jos se olisi toiminut yhteistyössä.

9. Tutkimuksen aikataulu

Tutkimus saatetaan päätökseen perusasetuksen 11 artiklan 5 kohdan mukaisesti 15 kuukauden kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

10. Mahdollisuus pyytää perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaista tarkastelua

Koska tämä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu pannaan vireille perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan säännösten nojalla, sen päätelmät eivät johda voimassa olevien toimenpiteiden tason muuttamiseen vaan joko niiden kumoamiseen tai pitämiseen voimassa perusasetuksen 11 artiklan 6 kohdan mukaisesti.

Jos jokin menettelyn osapuolista pitää perusteltuna alkuperäisessä tutkimuksessa todettujen polkumyyntimarginaalien tason tarkastelua niiden muuttamiseksi (tason nostamiseksi tai laskemiseksi), kyseinen osapuoli voi pyytää perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaista tarkastelua.

Osapuolet, jotka haluavat pyytää tällaista tarkastelua, joka tehtäisiin tässä ilmoituksessa mainitusta toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevasta tarkastelusta riippumattomasti, voivat ottaa yhteyttä komissioon (ks. osoitetiedot edellä).

11. Henkilötietojen käsittely

Tässä tutkimuksessa kerättyjä henkilötietoja käsitellään yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001 (8) mukaisesti.

12. Kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja

Jos puolustautumisoikeuksien käytössä ilmenee vaikeuksia, asianomainen osapuoli voi ottaa yhteyttä kuulemismenettelystä vastaavaan kauppapolitiikan pääosaston neuvonantajaan. Neuvonantaja on asianomaisten osapuolten ja komission yksiköiden välinen yhteyshenkilö ja toimii tarvittaessa sovittelijana menettelytapakysymyksissä, jotka vaikuttavat osapuolten etujen suojaamiseen kyseisessä menettelyssä. Tällaisia kysymyksiä ovat lähinnä oikeus tutustua asiakirjoihin, salassapito, määräaikojen pidentäminen ja kirjallisesti ja/tai suullisesti esitettyjen näkökantojen käsittely. Asianomaiset osapuolet saavat lisätietoja sekä tarkempia yhteystietoja kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan verkkosivuilta kauppapolitiikan pääosaston verkko-osoitteessa (http://ec.europa.eu/trade).

(1) EYVL L 56, 6.3.1996, s. 1.

(2) EUVL C 115, 20.5.2009, s. 18.

(3) EUVL L 395, 31.12.2004, s. 56.

(4) EUVL L 202, 3.8.2005, s. 1.

(5) Etuyhteydessä olevan yrityksen käsitettä selvitetään tietyistä yhteisön tullikoodeksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 soveltamista koskevista säännöksistä annetun komission asetuksen (ETY) N:o 2454/93 (EYVL L 253, 11.10.1993, s. 1) 143 artiklassa.

(6) Ks. alaviite 5.

(7) Tämä tarkoittaa asiakirjan olevan tarkoitettu ainoastaan sisäiseen käyttöön. Se on suojattu Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 (EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43) 4 artiklan nojalla. Se on perusasetuksen 19 artiklassa ja vuoden 1994 GATT-sopimuksen VI artiklan soveltamisesta tehdyn WTO-sopimuksen (polkumyynnin vastainen sopimus) 6 artiklassa tarkoitettu luottamuksellinen asiakirja.

(8) EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1.

30.12.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 322/28

VALTIONTUKI – ITALIA

Valtiontuki C 35/09 (ex NN 77/B/01) – Toimenpiteet kalastus- ja vesiviljelyalan työllisyyden hyväksi

Kehotus huomautusten esittämiseen EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukaisesti

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

2009/C 322/09

Komissio on ilmoittanut 19 päivä marraskuuta 2009 päivätyllä, tätä tiivistelmää seuraavilla sivuilla todistusvoimaisella kielellä toistetulla kirjeellä Italialle päätöksestään aloittaa EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu menettely, joka koskee mainittua tukea.

Asianomaiset voivat esittää huomautuksensa kuukauden kuluessa tämän tiivistelmän ja sitä seuraavan kirjeen julkaisemisesta. Huomautukset on lähetettävä osoitteeseen:

Euroopan komissio

Directorate General for Fisheries

DG MARE/F4 ‘Legal Issues’

1049 Bruxelles/Brussel

BELGIQUE/BELGIË

Faksi +32 22951942

Huomautukset toimitetaan Italialle. Huomautusten esittäjä voi pyytää kirjallisesti henkilöllisyytensä luottamuksellista käsittelyä. Tämä pyyntö on perusteltava.

TIIVISTELMÄ

Italia ilmoitti vuonna 2001 komissiolle Sardiniassa sovellettavasta alueellisesta tukijärjestelmästä. Kyseisen järjestelmän oikeusperustana olevalla hallintoalueen lailla kumotaan vuonna 1984 annettu laki, jossa säädetään aikaisemmasta alueellisesta tukijärjestelmästä. Koska lakia ei ole koskaan annettu tiedoksi komissiolle, sen nojalla myönnettyä tukea olisi pidettävä Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan (nykyisen 88 artiklan) soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22 päivänä maaliskuuta 1999 annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 659/1999 tarkoitettuna sääntöjenvastaisena tukena (1).

Kalastus- ja maatalousalan tuet tutkitaan eri säännösten mukaisesti kuin muilla aloilla sovellettavat tuet. Tämän vuoksi on tehtävä erilliset analyysit.

Järjestelmän mukaista tukea on voitu myöntää vuodesta 1984. Koska tuen takaisin perinnän raja on kuitenkin 10 vuotta, komissio katsoo olevan hyödytöntä tutkia tukea, jota on myönnetty yli 10 vuotta ennen kuin komissio on toteuttanut toimia järjestelmän osalta. Sen vuoksi tukijärjestelmä arvioidaan niiltä osin kuin se koskee tukea, jota on myönnetty vuodesta 1991 alkaen siihen asti, kun järjestelmän soveltaminen lopetettiin vuonna 1999.

Järjestelmän tarkoituksena oli tukea Sardinian alueen työllisyyttä. Käytännössä tukea myönnettiin kuitenkin kalastusalusten rakentamiseen ja vesiviljely-yritysten perustamiseen.

Tukea myönnettiin seuraavasti:

—	suoraa tukea 60 prosenttia kalastusaluksiin ja 80 prosenttia vesiviljely-yrityksiin;

—	loppuosan maksamiseen otettujen lainojen korkokustannusten kattaminen;

—	ensimmäisten viiden vuoden toimintakustannusten kattaminen osittain.

Tuki on arvioitu sen myöntämisaikana sovellettavien kalastus- ja vesiviljelyalan valtiontukia koskevien suuntaviivojen mukaisesti. Sovellettavat suuntaviivat olivat siis vuosilta 1988, 1992, 1994 ja 1997. Näissä suuntaviivoissa viitataan kyseisenä aikana sovellettuun neuvoston asetukseen yhteisön rakenteellisista toimista kalastusalalla. Komissio epäilee tuen yhteensopivuutta suuntaviivojen kanssa, sillä kyseessä on investointituki, joka ylittää 60 prosenttia investointikustannuksista, sekä tuki toimintakustannuksiin.

Jos komissio antaa menettelyn päätteeksi kielteisen päätöksen, sen olisi myös päätettävä asetuksen (ETY) N:o 659/1999 14 artiklan 1 kohdan mukaisesti, että Italian on palautettava tuki. Komissio kehottaa kuitenkin Italiaa ja asianomaisia esittämään mahdolliset aiheelliset huomautuksensa Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön valossa, jotta voitaisiin arvioida tukijärjestelmän tutkinnan viivästymisen mahdolliset vaikutukset sääntöjenvastaisen tuen mahdolliseen takaisinperintään.

KIRJEEN TEKSTI

”La Commissione, dopo aver esaminato le informazioni fornite dalle autorità italiane sulle misure in oggetto, comunica al governo dell'Italia la propria decisione di avviare il procedimento d'indagine formale previsto all'articolo 93 (ora articolo 88), paragrafo 2, del trattato CE e al regolamento (CE) n. 659/1999 del Consiglio, del 22 marzo 1999, recante modalità di applicazione dell'articolo 93 del trattato CE (2).

1. PROCEDIMENTO

Con lettera del 10 agosto 2001, l'Italia ha notificato alla Commissione un progetto di regime di aiuti a finalità regionale da attuare nella regione Sardegna. Questo regime di aiuti era stato protocollato come nuovo aiuto con il numero N 569/01.

Esaminando il regime di aiuti di cui sopra, la Commissione ha constatato che la legge n. 201/2001 del 7 agosto 2001 della regione Sardegna, che istituiva questo regime di aiuti, ha abrogato la legge regionale n. 28 del 7 giugno 1984; la legge del 1984, tuttavia, non è mai stata notificata alla Commissione. Gli aiuti concessi in applicazione della suddetta legge regionale dovevano quindi essere considerati aiuti illegali ai sensi dell'articolo 1, lettera f), del regolamento (CE) n. 659/1999. La Commissione li ha protocollati come tali il 16 agosto 2001.

La Commissione ha effettuato l'esame di questo regime di aiuti illegale protocollato con il numero NN 77/01. La Commissione, considerate le caratteristiche del regime di aiuti in questione e dato che le disposizioni applicabili all'analisi degli aiuti concessi al settore dell'agricoltura, così come al settore della pesca e dell'acquacoltura, sono diverse da quelle degli aiuti concessi alle imprese degli altri settori di attività economica, ha quindi ritenuto necessario effettuare un esame specifico per questi due settori particolari. Per tale motivo la Commissione ha infine protocollato questo regime di aiuti con tre numeri distinti, in base ai settori di attività economica cui si applica il regime: n. 77/B/01 per il settore della pesca e dell'acquacoltura, n. 77/C/01 per il settore dell'agricoltura e n. 77/A/01 per tutti gli altri settori d'attività.

Con lettera C(2001) 3464 def. del 13 novembre 2001, la Commissione ha informato l'Italia che il regime di aiuti NN 77/A/01 era compatibile con il mercato comune per gli aiuti concessi alle imprese dei settori economici diversi da quello dell'agricoltura o della pesca e dell'acquacoltura (regime di aiuti analizzato infine con il numero NN 77/B/01).

Quanto all'applicazione del suddetto regime di aiuti al settore della pesca e dell'acquacoltura, è stato protocollato con il numero NN 77/B/01: questo regime di aiuti costituisce l'oggetto della presente lettera.

Con lettera del 10 dicembre 2001 la Commissione ha chiesto informazioni supplementari all'Italia, la quale ha trasmesso le sue risposte con lettera del 4 giugno 2003. Successivamente, il 6 novembre 2003, presso gli uffici della Commissione si è tenuta una riunione di lavoro con le autorità regionali della Sardegna, su richiesta di queste ultime, per esaminare le informazioni che le stesse dovevano trasmettere alla Commissione.

Nel mese di maggio 2004 le autorità della Sardegna hanno allora trasmesso direttamente e in modo informale alcune informazioni complementari alla Commissione. Poiché queste informazioni non sono state oggetto di trasmissione formale da parte dell'Italia, la Commissione ha invitato l'Italia a notificare in tempi brevi la sua autorizzazione a inserire tali informazioni nel fascicolo, comunicandole che, in assenza di risposta nei tempi stabiliti, avrebbe provveduto a farlo. Dal momento che l'Italia non ha risposto alla lettera, la Commissione ha inserito queste informazioni nel fascicolo.

Le autorità italiane hanno successivamente trasmesso ulteriori informazioni complementari con lettere del 12 gennaio e del 28 febbraio 2005.

2. DESCRIZIONE

Periodo di esame degli aiuti

Dal momento che la legge regionale che istituisce questi aiuti è del 1984, gli aiuti concessi in applicazione della legge in questione possono risalire fino al 1984. Questo regime di aiuti è stato in vigore fino al 31 dicembre 1999.

Il regolamento (CE) n. 659/1999 del Consiglio recante modalità di applicazione dell'articolo 93 del trattato CE (3) non indica un termine per l'esame degli aiuti illegali ai sensi dell'articolo 1, lettera f), ovvero gli aiuti cui è stata data esecuzione senza che la Commissione abbia potuto pronunciarsi sulla compatibilità con il mercato comune. Tuttavia l'articolo 15 del suddetto regolamento stabilisce che i poteri della Commissione per quanto riguarda il recupero degli aiuti sono soggetti ad un periodo limite di dieci anni e che questo periodo limite inizia il giorno in cui l'aiuto illegale viene concesso al beneficiario ed è interrotto da qualsiasi azione intrapresa dalla Commissione. La Commissione non ritiene quindi opportuno esaminare gli aiuti che beneficiano di questa prescrizione, vale a dire concessi oltre dieci anni prima di qualsiasi azione intrapresa al riguardo dalla Commissione.

La Commissione considera che questo periodo sia stato interrotto il 16 agosto 2001, quando la Commissione ha accertato l'esistenza degli aiuti illegali concessi in applicazione della legge del 7 giugno 1984 e li ha protocollati. Di conseguenza, la prescrizione si applica agli aiuti concessi ai beneficiari prima del 16 agosto 1991. Nel suo esame la Commissione prende quindi in considerazione gli aiuti concessi a decorrere da questa data fino al 31 dicembre 1999, termine di attuazione del regime di aiuti.

Oggetto degli aiuti

Questo regime di aiuti aveva per oggetto gli aiuti a favore delle piccole e medie imprese (4) della Sardegna. L'obiettivo dichiarato di questo regime era promuovere la creazione e lo sviluppo dell'occupazione a favore dei giovani tra i 18 e i 35 anni, delle donne e delle categorie sociali svantaggiate attraverso misure di sviluppo regionale. In pratica, per il settore della pesca e dell'acquacoltura, questi aiuti sono stati concessi sotto forma di aiuti agli investimenti, accompagnati da aiuti al funzionamento connessi agli investimenti effettuati.

L'Italia ha fornito informazioni dettagliate sugli aiuti che sono stati concessi in applicazione del suddetto regime nel periodo 1991-1999 a favore della pesca e dell'acquacoltura. In totale sono state adottate 32 decisioni di concessione di aiuti: 13 a favore della pesca e 19 a favore dell'acquacoltura.

Aiuti a favore della pesca

Gli aiuti concessi a favore della pesca sono legati in pratica alla costruzione di pescherecci.

Tali aiuti sono stati concessi nelle seguenti forme:

—	aiuto diretto agli investimenti, compreso lo studio di fattibilità del progetto, corrispondente al 60 % del costo;

—	aiuto corrispondente all'assunzione a carico degli interessi sui prestiti effettuati per il pagamento del saldo; questi interessi sono stati calcolati a partire da un periodo uniforme di preammortamento di 18 mesi, seguito da 18 rate semestrali di ammortamento a un tasso di interesse del 7,5 %;

—	aiuto per l'assunzione parziale dei costi operativi durante i primi anni.

L'importo complessivo di questi aiuti, che ammonta a 11 111 999 035 ITL, pari a circa 5,7 milioni EUR, può essere così ripartito: 9 786 117 284 ITL, pari a circa 5 milioni EUR, per aiuti agli investimenti e l'assunzione a carico degli interessi e 1 325 881 751 ITL, ossia circa 0,7 milioni EUR, per l'assunzione dei costi operativi durante i primi anni.

Aiuti a favore dell'acquacoltura

Gli aiuti concessi a favore dell'acquacoltura sono connessi alla costruzione di impianti di acquacoltura.

Tali aiuti sono stati concessi nelle stesse forme di quelli destinati al settore della pesca, ossia:

—	aiuto diretto agli investimenti, compreso lo studio di fattibilità del progetto, corrispondente all'80 % del costo;

—	aiuto corrispondente all'assunzione a carico degli interessi sui prestiti effettuati per il pagamento del saldo; questi interessi sono stati calcolati a partire da un periodo uniforme di preammortamento di 18 mesi, seguito da 18 rate semestrali di ammortamento;

—	aiuto per l'assunzione parziale dei costi operativi durante i primi anni.

L'importo complessivo di questi aiuti, che ammonta a 30 379 121 874 ITL, pari a circa 15,7 milioni EUR, può essere così ripartito: 28 330 582 621 ITL, pari a circa 14,6 milioni EUR, per aiuti agli investimenti e l'assunzione a carico degli interessi e 2 048 539 253 ITL, ossia circa 1,1 milioni EUR, per l'assunzione dei costi operativi durante i primi anni.

3. VALUTAZIONE

Esistenza di aiuti di Stato

L'articolo 87, paragrafo 1, del trattato CE prevede che “salvo deroghe contemplate dal presente trattato, sono incompatibili con il mercato comune, nella misura in cui incidano sugli scambi tra Stati membri, gli aiuti concessi dagli Stati, ovvero mediante risorse statali, sotto qualsiasi forma che, favorendo talune imprese o talune produzioni, falsino o minaccino di falsare la concorrenza”.

Gli aiuti esaminati nella presente decisione sono stati concessi mediante fondi pubblici messi a disposizione dalla regione Sardegna. Si tratta pertanto di risorse statali.

Questi aiuti hanno conferito un vantaggio finanziario a imprese operanti nel settore della pesca e dell'acquacoltura e hanno rafforzato la loro posizione sul mercato comunitario rispetto alle imprese degli altri Stati membri. Poiché il commercio intracomunitario dei prodotti della pesca e dell'acquacoltura è significativo, questo vantaggio finanziario ha inciso sugli scambi tra gli Stati membri e ha falsato o minacciato di falsare la concorrenza sul mercato interno tra le imprese di pesca e di acquacoltura.

Questi aiuti costituiscono pertanto aiuti di Stato ai sensi dell'articolo 87 del trattato. Dal momento che gli aiuti sono stati concessi senza che la Commissione abbia potuto pronunciarsi sulla loro compatibilità con il mercato comune, si tratta di aiuti illegali ai sensi dell'articolo 1, lettera f), del regolamento (CE) n. 659/1999.

Tale regime di aiuti può essere ritenuto compatibile con il mercato comune solo se beneficia di una delle deroghe previste dal trattato.

Compatibilità con il mercato comune

Poiché questi aiuti favoriscono alcune imprese del settore della pesca e dell'acquacoltura, la loro compatibilità con il mercato comune deve essere valutata alla luce degli orientamenti per l'esame degli aiuti di Stato nel settore della pesca e dell'acquacoltura.

Conformemente al paragrafo 5.3 degli orientamenti adottati nel 2008 e applicabili a decorrere dal 1o aprile 2008 (5), gli aiuti illegali sono valutati alla luce degli orientamenti applicabili al momento dell'entrata in vigore dell'atto amministrativo che istituisce l'aiuto. Poiché gli aiuti esaminati sono stati concessi tra il 1991 e il 1999, è opportuno valutarli alla luce degli orientamenti applicabili al momento della loro concessione. Sono quindi gli orientamenti di seguito indicati ad essere applicabili: orientamenti 1988 (6) applicabili agli aiuti concessi fino al 17 giugno 1992, orientamenti 1992 (7) applicabili agli aiuti concessi fino al 17 settembre 1994, orientamenti 1994 (8) per gli aiuti concessi fino al 27 marzo 1997 e orientamenti 1997 (9) per quelli concessi fino al 1999.

Tutti questi orientamenti contengono disposizioni costanti in merito agli aiuti del presente regime:

—	gli aiuti agli investimenti per la costruzione di pescherecci o per la costruzione di impianti di acquacoltura sono compatibili con il mercato comune solo se viene rispettata la percentuale di aiuto definita dai regolamenti relativi alle azioni strutturali della Comunità nel settore della pesca;

—	gli aiuti al funzionamento sono di norma incompatibili con il mercato comune; possono essere considerati compatibili solo se legati a un piano di ristrutturazione ritenuto compatibile con il mercato comune.

Aiuti agli investimenti per la costruzione di pescherecci

I regolamenti relativi alle azioni strutturali prevedevano una percentuale massima di aiuto del 60 %: regolamento (CEE) n. 4028/86 modificato dal regolamento (CEE) n. 3944/90 del 20 dicembre 1990 (10) nell'allegato II, paragrafo 1; regolamento (CE) n. 3699/93 del 21 dicembre 1993 (11) nell'allegato IV, paragrafo 2.1 e regolamento (CE) n. 2468/98 del 3 novembre 1998 (12) nell'allegato III, paragrafo 2.1. La percentuale di aiuto diretto concessa dall'Italia al settore della pesca per questi investimenti, pari al 60 % del costo, è quindi conforme a quanto era possibile concedere in applicazione dei suddetti regolamenti.

Tuttavia a questo 60 % si aggiunge l'aiuto corrispondente all'assunzione a carico degli interessi sui prestiti effettuati per il pagamento del saldo. L'aiuto concesso per questi investimenti ha quindi superato la percentuale massima del 60 % ed è pertanto incompatibile con il mercato comune.

L'aiuto in questione potrebbe indubbiamente anche essere considerato un aiuto autonomo, ovvero non legato a questo investimento ma in tal caso dovrebbe, per natura, essere esaminato come aiuto al funzionamento. L'aiuto in questione non è però connesso a un piano di ristrutturazione e non può quindi essere giustificato dall'esistenza di un piano del genere. Per questo motivo se fosse valutato come aiuto autonomo, dovrebbe essere considerato incompatibile.

Ne consegue che l'aiuto concesso dalla regione Sardegna per la costruzione di pescherecci sembra non poter essere ritenuto compatibile con il mercato comune per quanto riguarda l'assunzione a carico degli interessi che determinano un'intensità di aiuto superiore al 60 %.

Aiuti agli investimenti per la costruzione di impianti di acquacoltura

I medesimi regolamenti, negli stessi allegati e paragrafi, prevedevano una percentuale massima di aiuto del 60 % anche per gli investimenti nel settore dell'acquacoltura.

Poiché l'aiuto diretto concesso dalla regione Sardegna ha rappresentato l'80 % del costo dell'investimento, sembra che non possa essere ritenuto compatibile con il mercato comune per la parte che supera il 60 %.

D'altra parte, il ragionamento precedentemente espresso in merito alla compatibilità dell'assunzione a carico degli interessi per quanto riguarda l'investimento nei pescherecci può essere applicato in termini identici agli investimenti nel settore dell'acquacoltura.

Ne consegue che l'aiuto concesso dalla regione Sardegna per la costruzione di impianti di acquacoltura sembra non poter essere ritenuto compatibile con il mercato comune per quanto riguarda la parte dell'aiuto diretto superiore al massimale del 60 % e l'assunzione a carico degli interessi.

Aiuti per l'assunzione dei costi operativi

Conformemente a quanto precede, in base al principio definito dagli orientamenti successivi applicabili, secondo cui gli aiuti al funzionamento sono di norma incompatibili e che possono essere considerati compatibili con il mercato comune solo nella misura in cui sono legati a un piano di ristrutturazione anch'esso ritenuto compatibile con il mercato comune, questo aiuto sembra, ad un primo esame, incompatibile con il mercato comune. Non sembra che ci siano state circostanze particolari tali da giustificare la concessione di simili aiuti.

4. CONCLUSIONI

In questa fase della valutazione preliminare prevista all'articolo 6 del regolamento (CE) n. 659/1999, esistono seri dubbi circa la compatibilità di queste misure di aiuto con il mercato comune, sia per quanto riguarda gli aiuti agli investimenti per la parte dell'aiuto superiore al massimale del 60 % del costo dell'investimento, sia per quanto riguarda l'aiuto per l'assunzione dei costi operativi.

Alla luce delle considerazioni che precedono, la Commissione, nell'ambito del procedimento previsto all'articolo 88, paragrafo 2, del trattato CE, invita l'Italia a presentarle le sue osservazioni e a fornirle tutte le informazioni utili e necessarie per valutare l'aiuto in questione nel termine di un mese a decorrere dal ricevimento della presente lettera. La Commissione invita le autorità italiane a trasmettere immediatamente una copia della presente lettera ai potenziali beneficiari dell'aiuto. La Commissione chiede inoltre informazioni relative all'importo dell'aiuto concesso ai beneficiari del regime.

La Commissione ha altresì invitato l'Italia e i terzi interessati a presentare osservazioni e a fornire qualsiasi elemento utile per stabilire, alla luce dell'articolo 14, paragrafo 1, del regolamento (CE) n. 659/1999 e della giurisprudenza della Corte di giustizia (13), le potenziali implicazioni del ritardo accumulato nell'esame di questo regime di aiuti in merito all'eventuale recupero degli aiuti incompatibili.

Con la presente la Commissione comunica al governo italiano che informerà gli interessati mediante pubblicazione della presente lettera e di una sintesi della stessa nella Gazzetta ufficiale delle Comunità europee. Informerà inoltre gli interessati nei paesi EFTA firmatari dell'accordo SEE tramite pubblicazione di una comunicazione nel supplemento SEE della Gazzetta ufficiale delle Comunità europee e l'Autorità di vigilanza EFTA mediante invio di una copia della presente. Tutti i summenzionati interessati saranno invitati a trasmettere le loro osservazioni entro il termine di un mese a decorrere dalla data di detta pubblicazione.”

(1) EUVL L 83, 27.3.1999, s. 1.

(2) GU L 83 del 27.3.1999, pag. 1.

(3) GU L 83 del 27.3.1999, pag. 1.

(4) Si tratta di piccole e medie imprese definite secondo i criteri del fatturato e del numero di posti di lavoro. Le autorità italiane hanno dichiarato che questo regime è sempre stato destinato a imprese molto piccole nei confronti delle quali la definizione di cui alla raccomandazione della Commissione del 3 aprile 1996 (GU L 107 del 30.4.1996, pag. 4) è sempre stata rispettata.

(5) GU C 84 del 3.4.2008, pag. 10.

(6) GU C 313 dell'8.12.1988, pag. 21.

(7) GU C 152 del 17.6.1992, pag. 2.

(8) GU C 260 del 17.9.1994, pag. 3.

(9) GU C 100 del 27.3.1997, pag. 12.

(10) GU L 380 del 31.12.1990, pag. 1.

(11) GU L 346 del 31.12.1993, pag. 1.

(12) GU L 312 del 20.11.1998, pag. 19.

(13) In particolare la sentenza della Corte del 24 settembre 2002 pronunciata nelle cause riunite C-74/00P e C-75/00P, Falck e Acciaierie di Bolzano/Commissione, Racc. 2002, pag. I-7869.

30.12.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 322/33

Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu muutoshakemuksen julkaiseminen

2009/C 322/10

Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa muutoshakemusta asetuksen (EY) N:o 510/2006 7 artiklassa tarkoitetulla tavalla. Vastaväitteet on toimitettava Euroopan komissiolle kuuden kuukauden kuluessa tästä julkaisemisesta.

MUUTOSHAKEMUS

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 510/2006

Asetuksen 9 artiklan mukainen muutoshakemus

”PROSCIUTTO TOSCANO”

EY N:o IT-PDO-0217-1494-10.06.2005

SMM ( ) SAN ( X )

1. Eritelmän kohta (kohdat), jo(i)ta muutos koskee:

—		Tuotteen nimi
—		Tuotteen kuvaus
—		Maantieteellinen alue
—		Alkuperätodisteet
—		Tuotantomenetelmä
—		Yhteys maantieteelliseen alueeseen
—		Merkinnät
—		Kansalliset vaatimukset
—		Muuta (täsmennettävä)

2. Muutoksen (muutosten) tyyppi:

—		Yhtenäisen asiakirjan tai yhteenvedon muutos
—		Rekisteröidyn SAN:n tai SMM:n eritelmän muutos, kun yhtenäistä asiakirjaa tai yhteenvetoa ei ole julkaistu
—		Eritelmän muutos, joka ei edellytä julkaistun yhtenäisen asiakirjan muutosta (asetuksen (EY) N:o 510/2006 9 artiklan 3 kohta)
—		Eritelmän väliaikainen muutos, joka johtuu viranomaisten asettamista pakollisista terveys- tai kasvinsuojelutoimista (asetuksen (EY) N:o 510/2006 9 artiklan 4 kohta)

3. Muutos (muutokset):

3.1 Tuotteen kuvaus:

Täsmennetään tarkemmin lopputuotteen kemialliset ja fysikaalis-kemialliset ominaisuudet ja määritellään sen pakkaamista koskevat säännöt asetuksen (EY) N:o 510/2006 mukaisesti.

Kuvaillaan yksityiskohtaisemmin raaka-aineen ominaisuudet ja ilmaistaan selkeästi ne tekijät, jotka valvontaelimen on tarkastettava.

Määrätään, että kinkkuihin kiinnitetään metallisinetit jo ennen jalostamisen alkamista, jotta voidaan varmistaa tuotteen tunnistettavuus ja jäljitettävyys.

Viimeistelyn osalta vahvistetaan täsmällisemmin, minkä verran lihaskudos voi ulottua reisiluun pään yli, jotta saadaan kinkkuja, joiden lopullinen muoto on tasapainoinen ja yhdenmukainen ja jotka kuluttaja voi selkeästi tunnistaa.

Määrätään lopputuotteeseen polttoraudalla tehtävästä merkinnästä, jotta tuotteen alkuperä ja jäljitettävyys voidaan varmistaa jälkeenpäin.

3.2 Tuotantomenetelmä:

Nimityksen maineen ylläpitämiseksi on katsottu aiheelliseksi täsmentää, että viipaloinnin ja pakkaamisen on tapahduttava tuotantoalueella; näin voidaan varmistaa tuotteen aitous ja sen laadun ja ominaisuuksien säilyminen. Kuluttajat arvostavat Prosciutto Toscanoa, koska se on ”hyvin kypsynyttä”, tiivistä ja vailla lihaskudosten välisiä halkeamia ja kosteuspitoisuudeltaan sellaista, että leikattaessa saadaan kiinteän tiukkoja viipaleita. Loppukuluttaja haluaa kaikilla Prosciutto Toscanon tarjontamuodoilla olevan juuri nämä ominaisuudet, toisin sanoen viipaloituna ja pakattuna kaupan pidetyllä tuotteella on oltava samat ominaisuudet kuin kokonaisesta kinkusta leikatulla tuotteella. Prosciutto Toscanon tuotantomenetelmään kuuluukin, että viipaloitavaksi ja pakattavaksi tarkoitettuja kinkkuja kypsennetään kaksi kuukautta muita pidempään, jotta kuluttajalle voidaan taata samojen laatuvaatimusten noudattaminen.

Mahdollisuus säilyttää viipaloitavaksi tai luuttomiksi paloiksi leikattavaksi tarkoitettuja kinkkuja määrittelemättömiä aikoja eritelmän määräyksistä poikkeavissa olosuhteissa saattaisi johtaa Prosciutto Toscanon perinteisesti tunnettujen ominaisuuksien haitalliseen muuttumiseen, kuten homeen muodostumiseen, proteiinien epätavalliseen hajoamiseen ja sen seurauksena proteiinien hajoamisindeksin muuttumiseen tai rasvan eltaantumiseen, joka voi aiheuttaa kuluttajien perinteisistä arvostuksista poikkeavia hajuja ja makuja. Eltaantuminen, jota edistävät tietyt ympäristöön ja säilytykseen liittyvät tekijät, kuten altistuminen korkeille lämpötiloille tai ilman kiertonopeus kypsytystiloissa, muuttaa radikaalisti rasvan olemusta aiheuttamalla esimerkiksi kellastumista, rasvan koostumuksen heikkenemistä ja eltaantunutta hajua aiheuttavien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden muodostumista. Tällaiset tekijät ovat omiaan muuttamaan huomattavasti Prosciutto Toscanon ominaisuuksia rasvan värin, kiinteyden ja lihaskudokseen kiinnittymisen osalta. Myös lihan ja rasvan joutuminen kosketukseen ilman kanssa ennen pakkaamista voi aiheuttaa pinnan voimakasta hapettumista ja siitä johtuvaa lihan ruskettumista, lihaskudoksen pintakerroksen kuivumista tai – kun on kyse altistumisesta liialliselle kosteudelle – lihakudoksen löystymistä.

3.3 Merkinnät:

Lisätään raaka-aineiden ja kinkkujen merkitsemistä eritelmässä mainittujen vaatimusten mukaisesti koskevat tiedot jäljitettävyyden ja valvonnan varmistamiseksi läpi koko tuotantoketjun.

YHTEENVETO

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 510/2006

”PROSCIUTTO TOSCANO”

EY - N:o IT-PDO-0217-1494-10.06.2005

SMM ( ) SAN ( X )

Tässä yhteenvedossa on esitetty eritelmän pääkohdat tiedotustarkoituksessa.

1. Jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen:

Nimi:

Ministero delle politiche agricole e forestali

Osoite:

Via XX Settembre 20

00187 Roma RM

ITALIA

Puhelin

+39 0646655104

Faksi

+39 0646655306

Sähköposti:

saco7@politicheagricole.gov.it

2. Ryhmittymä:

Nimi:

Consorzio del Prosciutto Toscano

Osoite:

Via G. Marignolli 21/23

50127 Firenze FI

ITALIA

Puhelin

+39 0553215115

Faksi

+39 0553215115

Sähköposti:

—

Kokoonpano:

Tuottaja/jalostaja ( X ) Muu ( )

3. Tuotelaji:

Luokka 1.2. –

Lihavalmisteet

4. Eritelmä:

(yhteenveto asetuksen (EY) N:o 510/2006 4 artiklan 2 kohdan edellytyksistä)

4.1 Nimi:

Prosciutto Toscano

4.2 Kuvaus:

Kulutukseen saatettaessa Prosciutto Toscano -kinkulla on seuraavat fysikaaliset, aistinvaraiset, kemialliset ja fysikaalis-kemialliset ominaisuudet: muodoltaan pyöreähkö, yläosastaan kaareva, koska lihaskudos ulottuu enintään 8 cm reisiluun pään yli; paino on 8–9 kg ja aina vähintään 7,5 kg; leikattaessa lihan väri vaihtelee voimakkaan punaisesta vaaleanpunaiseen, lihaskudoksen sisäistä rasvaa esiintyy vähäisessä määrin; nahanalainen rasva on puhtaanvalkoista, ja siinä on hieman punertavia juovia; rasva on tiivistä, vailla kerrosten välisiä halkeamia, ja tiukasti kiinni lihaskudoksessa.

Maku on hienostuneen maukas ja aromi voimakas ja perinteisten jalostus- ja kypsytysmenetelmien ansiosta tuotteelle ominainen.

Yhteenveto kemiallisista ja fysikaalis-kemiallisista ominaisuuksista:

Suola (NaCl)	%	enintään 8,3
Lihaskudoksen kosteuspitoisuus	%	enintään 61,0
Proteiinien hajoamisindeksi	%	enintään 30,0
Nitraatit ja nitriitit yhteensä	enintään 95 p.p.m

4.3 Maantieteellinen alue:

Prosciutto Toscanon tuotantoon tarkoitettujen sikatilojen on sijaittava Lombardian, Emilia Romagnan, Marchen, Umbrian, Lazion tai Toscanan alueilla.

Prosciutto Toscano valmistetaan, viipaloidaan ja pakataan perinteisellä tuotantoalueella, joka käsittää Toscanan alueen kokonaisuudessaan.

4.4 Alkuperätodisteet:

Tuotteen jäljitettävyys varmistetaan valvontaelimen asetuksen (EY) N:o 510/2006 mukaisesti tuotantoketjun kaikissa vaiheissa suorittaman valvonnan avulla.

4.5 Tuotantomenetelmä:

Tuotantomenetelmään kuuluu muun muassa, että 4.3 kohdassa mainituilla alueilla syntyneiden, kasvaneiden ja teurastettujen sikojen on oltava vähintään 160 kg:n (+/- 10 %) painoisia ja yli yhdeksän kuukauden ikäisiä. Prosciutto Toscano tuotetaan puhdasrotuisten painavien sikojen tai perinteisistä perusroduista Large White ja Landrace jalostettujen sikojen tuoreista kinkuista.

Heti teurastuksen jälkeen ruhoista irrotettuja kinkkuja jäähdytetään vähintään 24 tunnin ajan – 2:n ja + 2 °C:een välisessä lämpötilassa. Sen jälkeen ne viimeistellään. Tuoreen viimeistellyn kinkun on painettava vähintään 11,8 kg.

Varmistettuaan ennen jalostamista, että kinkut vastaavat eritelmän vaatimuksia, tuottaja kiinnittää jokaiseen kinkkuun pyöreän ruostumattomasta teräksestä valmistetun sinetin, jossa on kohopainettu kirjainlyhenne ”P.T.” ja jalostuksen alkamisajankohta, joka ilmaistaan merkitsemällä kuukausi (roomalaisin numeroin) ja vuosi (kaksi viimeistä numeroa arabialaisin numeroin). Asianmukaisin välinein kiinnitettyä sinettiä ei voida irrottaa.

Kinkkujen jalostus aloitetaan suolaamalla ne 120 tunnin kuluessa teurastuksesta. Kyseessä on kuivasuolaus, jossa käytetään suolaa, pippuria ja luonnollisia kasviperäisiä aromeja. Sen jälkeen kinkkujen annetaan vetäytyä riittävän kauan nesteen poistamiseksi tasaisesti ja riittävässä määrin ennen huuhtelua, joka on tehtävä haalealla vedellä ilman desinfiointiaineita. Sitten kinkut kuivataan asianmukaisissa tiloissa, joiden lämpötilaa ja kosteutta valvotaan. Jalostuksen lopussa kinkut voidellaan peittämällä lihan esillä oleva pinta sianrasvasta, riisi- tai vehnäjauhosta, suolasta ja pippurista sekä luonnollisista kasviperäisistä aromiaineista tehdyllä tahnalla. Kypsytys tapahtuu tiloissa, joiden ilmanvaihto on asianmukaisesti järjestetty ja lämpötila 12–25 °C. Tänä aikana sallitaan tuuletus sekä altistuminen valolle ja luonnolliselle kosteudelle, ottaen huomioon tuotantoalueen ilmastotekijät. Suolauksen ja kaupan pitämisen välisen kypsytysajan on oltava vähintään 10 kuukautta, kun kinkun lopullinen paino on 7,5–8,5 kg, ja 12 kuukautta, kun paino on yli 8,5 kg.

Viipaloitavaksi tarkoitettua Prosciutto Toscano -kinkkua on kypsytettävä kaksi kuukautta edellä mainittuja aikoja pitempään, toisin sanoen vähintään 12 kuukautta, kun paino on 7,5–8,5 kg, ja vähintään 14 kuukautta, kun paino on yli 8,5 kg.

Kypsytyksen päättyessä tuottaja tekee valvontaelimen edustajan läsnä ollessa vaaditut ominaisuudet täyttäviin kinkkuihin polttoraudalla merkinnän, jossa on teksti ”PROSCIUTTO TOSCANO DOP” (SAN). Eri tuotantovaiheiden jäljitettävyyden varmistamiseksi merkintää voidaan täydentää kahdella numerolla, joiden avulla voidaan tunnistaa toimintaketjuun mahdollisesti osallistuneet muut toimijat.

Prosciutto Toscanon viipaloinnin ja pakkaamisen on tapahduttava kypsytyksen päätyttyä 4.3 kohdassa mainitulla tuotantoalueella, jotta voidaan taata viipaloitavaksi tarkoitetun tuotteen poikkeavien kypsytysaikojen noudattaminen ja 4.2 kohdassa kuvattujen, viipaleiden kosteuspitoisuuteen sekä lihas- ja rasvakudokseen liittyvien ominaisuuksien säilyminen. Mahdollisuus säilyttää viipaloitavaksi tai luuttomiksi paloiksi leikattavaksi tarkoitettuja kinkkuja määrittelemättömiä aikoja eritelmän määräyksistä poikkeavissa olosuhteissa saattaisi johtaa Prosciutto Toscanon perinteisesti tunnettujen ominaisuuksien haitalliseen muuttumiseen, kuten homeen muodostumiseen, proteiinien epätavalliseen hajoamiseen ja sen seurauksena proteiinien hajoamisindeksin muuttumiseen tai rasvan eltaantumiseen, joka voi aiheuttaa kuluttajien perinteisistä arvostuksista poikkeavia hajuja ja makuja. Myös lihan ja rasvan joutuminen kosketukseen ilman kanssa ennen pakkaamista voi aiheuttaa pinnan voimakasta hapettumista ja siitä johtuvaa lihan ruskettumista, lihaskudoksen pintakerroksen kuivumista tai – kun on kyse altistumisesta liialliselle kosteudelle – lihakudoksen löystymistä.

4.6 Yhteys maantieteelliseen alkuperään:

Alkuperänimityksellä varustetun tuotteen laatu riippuu ympäristöolosuhteista sekä luonnollisista ja inhimillisistä tekijöistä. Erityisesti raaka-aineen ominaisuudet ovat tyypilliset rajatulle maantieteelliselle pienalueelle. Raaka-aineen alkuperäalueen karjatalouden kehittyminen on yhteydessä laajamittaiseen viljanviljelyyn ja jalostusmenetelmiin, jotka ovat edistäneet suuntautumista erityisesti sikatalouteen.

Prosciutto toscanon paikallinen tuotanto perustuu 4.3 kohdassa rajatun pienalueen olosuhteisiin. Muotonsa ja maantieteellisten erityispiirteidensä vuoksi Toscanan alue on omiaan korkealaatuisten kinkkujen tuotantoon. Myös naapurialueista selvästi poikkeava ilmasto soveltuu ihanteellisesti tuotteen kypsytykseen. Se lujittaa osaltaan yhteyttä ympäristön ja alueen tyypillisten tuotteiden, kuten viinin, oliiviöljyn, juustojen ja luonnollisesti myös kinkun, välillä mahdollistamalla hitaan ja luonnollisen kypsymisen.

Ympäristötekijät liittyvät läheisesti tuotantoalueen erityispiirteisiin, viileisiin runsasvetisiin laaksoihin ja metsäisiin kukkuloihin, jotka vaikuttavat ratkaisevasti ilmastoon ja lopputuotteen ominaisuuksiin. Raaka-aineen, tuotteen ja nimityksen muodostama kokonaisuus on sidoksissa kyseisen alueen sosiaalis-taloudelliseen kehitykseen.

4.7 Valvontaelin:

Nimi:

INEQ — Istituto Nord Est Qualità

Osoite:

Via Rodeano 71

33038 S. Daniele del Friuli UD

ITALIA

Puhelin

+39 0432940349

Faksi

+39 0432943357

Sähköposti:

info@ineq.it

4.8. Merkinnät:

Suojattu alkuperänimitys ”Prosciutto Toscano” on merkittävä selkein lähtemättömin kirjaimin, jotka erottuvat selvästi muista etiketissä olevista tiedoista, ja välittömästi sen jälkeen on oltava teksti ”Denominazione di Origine Protetta” (suojattu alkuperänimitys) tai kirjainlyhenne ”D.O.P.” (SAN). Etiketissä ei saa olla mitään muita luokituksia, joita ei ole tässä mainittu. Nimiin, toiminimiin tai yksityisiin tuotemerkkeihin viittaavat merkinnät ovat sallittuja, kunhan ne eivät ole luonteeltaan mainostavia tai omiaan johtamaan kuluttajaa harhaan. Myös sikatilojen nimien ilmoittaminen on sallittua, edellyttäen että tuotteen raaka-aine on kokonaan peräisin kyseisilta tiloilta. Prosciutto Toscano voidaan saattaa markkinoille enintään 30 kuukauden kuluessa siitä, kun tuoreiden kinkkujen jalostus aloitettiin. Prosciutto Toscano voidaan saattaa markkinoille myös luuttomaksi leikattuna, eri muotoisina ja kokoisina annospaloina tai viipaloituna. Kaikki edellä mainitut tarjontamuodot on pidettävä kaupan asianmukaisissa, elintarvikekäyttöön soveltuvissa ja asianmukaisesti sinetöidyissä pakkauksissa tai kääreissä. Polttoraudalla tehdyn merkinnän on oltava näkyvissä luuttomiksi leikatuissa kokonaisissa kinkuissa. Jos kinkku leikataan paloiksi, kyseisen merkinnän on oltava näkyvissä kaikissa paloissa. Jos merkintää ei ole tehty kypsytysvaiheen päättyessä, tuottajan on valvontaelimen läsnä ollessa tehtävä ennen paloittelua polttoraudalla merkintä kaikkiin niihin kinkun osiin, joista palat leikataan.

30.12.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 322/39

2009/C 322/11

Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 7 artiklassa tarkoitetulla tavalla. Vastaväitteet on toimitettava komissiolle kuuden kuukauden kuluessa tästä julkaisemisesta.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 510/2006

”GÉNISSE FLEUR D’AUBRAC”

EY N:o: FR-PGI-005-0257-15.10.2002

SMM ( X ) SAN ( )

1. Nimi:

”Génisse Fleur d’Aubrac”

2. Jäsenvaltio tai kolmas maa:

Ranska

3. Maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus:

3.1 Tuotelaji:

Luokka 1.1. –

Tuore liha (ja muut eläimenosat)

3.2 Kuvaus 1 kohdassa nimetystä tuotteesta:

Génisse Fleur d’Aubrac (Fleur d’Aubrac -hieho) on 24–42 kuukauden ikäisenä teurastettava hieho, Aubrac-rotuisen emolehmän ja Charolaise-rotuisen sonnin jälkeläinen.

Ruhojen pääominaisuudet ovat seuraavat:

—	paino vähintään 280 kg,

—	lihakkuusluokka: E, U ja R EUROP-taulukossa,

—	rasvaisuusluokka: luokat 2 ja 3 EUROP-taulukossa,

—	pH ≤ 6 mitattuna 24 tuntia teurastuksen jälkeen pitkästä selkälihaksesta 13:nnen lannenikaman kohdalta,

—	vähimmäisriiputusaika: 7 päivää teurastuksesta,

—	ei ulkonäköön liittyviä vikoja, kuten ulkoisen rasvan poistamiseen liittyvät virheet, nautapaarman aiheuttamat jäljet, verenpurkaumat.

Fleur d’Aubrac -hiehon liha on kirkkaanpunaista, melko vähärasvaista ja lievästi marmoroitua.

Liha myydään ruhoina tai puoliruhoina (tuore), ruhonosiksi leikattuna (tuore), lihapaloiksi leikattuna/paloitteluvalmiina (tuore tai jäädytetty), lihapaloiksi leikattuna/paloiteltuna (jäädytetty) ja kuluttajapakkauksina (tuore tai jäädytetty).

3.3 Raaka-aineet:

Ei sovelleta.

3.4 Rehu (ainoastaan eläinperäiset tuotteet):

Syntymästä vieroitukseen

Vasikat juovat emonmaitoa navetassa ja laitumella. Nurmiruokinnan alettua ne saavat laiduntaa vapaasti. Vieroitus tapahtuu luonnollisesti aikaisintaan kuuden kuukauden iässä. Vasikoiden juottaminen on kiellettyä. Karjankasvattaja voi sääolojen vuoksi aloittaa täydennysrehun antamisen vasikoille muutama kuukausi ennen vieroitusta.

Vieroituksesta loppukasvatukseen

Rehun on oltava pääasiallisesti peräisin asianomaiselta maatilalta, jollei poikkeuksellisista sääoloista (esim. kuivuus) muuta johdu, ja se koostuu seuraavista aineksista:

—	yksi- ja/tai monivuotiset luonnonkasvit

—	heinä- ja/tai palkokasveista koostuva lyhytikäinen nurmi

—	pysyvät laitumet ja luonnonniityt.

Rehu voi olla tuoretta (ruohoa), kuivattua (heinää) ja/tai säilöttyä (säilörehu). Maatilalta saatavasta aineksesta muodostuvan rehuannoksen lisäksi annetaan täydentävää väkirehua.

Täydennysrehu ostetaan rehunvalmistajalta tai valmistetaan tilalla, ja siinä saa olla ainoastaan seuraavia aineksia: vilja/viljan sivutuotteet tai viljatuotteet/öljysiemenet/öljysiementen sivutuotteet ja öljysiementuotteet (öljykakut)/palkokasvien siemenistä saatavat tuotteet ja sivutuotteet/juurikkaista, mukuloista tai hedelmistä peräisin oleva massa/melassi/kuivattu alfalfa/maitotuotteet/kasviöljyt ja -rasvat/kivennäiset (karbonaatit, fosfaatit, suola, magnesium)/hiivat ja hiivan rinnakkaistuotteet. Ainoastaan lainsäädännön mukaisia lisäaineita käytetään.

Maissia ei anneta missään muodossa 18 kuukauden jälkeen.

Loppukasvatus

Loppukasvatus tapahtuu navetassa tai laitumella ja kestää vähintään neljä kuukautta. Maatilalta saatavasta aineksesta muodostuvan rehuannoksen lisäksi vasikoille annetaan täydentävää väkirehua. Täydentävä väkirehu ostetaan rehunvalmistajalta tai valmistetaan tilalla, ja siinä saa olla ainoastaan tiettyjä aineksia, jotka on määritelty edellisessä, vieroituksen ja loppukasvatuksen välistä vaihetta käsittelevässä kohdassa. Sen määrä saa olla enintään 400 kg eläintä kohden. Maissia ei anneta missään muodossa 18 kuukauden jälkeen.

3.5 Erityiset tuotantovaiheet, joiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella:

Fleur d’Aubrac -hiehot syntyvät ja ne kasvatetaan ja lihotetaan suojatun maantieteellisen merkinnän ”Génisse Fleur d’Aubrac” maantieteellisellä alueella. Maatilan toimipaikan ja kaikkien rakennusten sekä Fleur d’Aubrac -hiehojen tuotannossa käytettävien laidunten (myös siirtolaidunten) on sijaittava suojattuun maantieteelliseen merkintään liittyvällä maantieteellisellä alueella.

Fleur d’Aubrac -hiehot pysyvät samalla kasvattajalla syntymästä teurastukseen asti, joskin yksi siirto on sallittu. Siirronsaajana olevan karjankasvattajan on pidettävä eläintä vähintään neljän kuukauden ajan.

Fleur d’Aubrac -hiehot teurastetaan suojattuun maantieteelliseen merkintään liittyvällä maantieteellisellä alueella. Hiehoja saa kuljettaa enintään neljän tunnin ajan (mahdolliset pysähdykset pois luettuina). Rajoituksen tarkoituksena on pitää huolta hiehojen hyvinvoinnista kuljetuksen aikana ja estää pitkät kuljetusmatkat, jotka aiheuttavat stressiä, joka puolestaan vaikuttaa ruhojen tuotokseen ja lihan laatuun. Eläinten stressiä tulee siis välttää, jotta karjankasvattajien tuotantovaiheen ponnistelut eivät valuisi hukkaan.

3.6 Viipalointia, raastamista, pakkaamista jne. koskevat erityiset säännöt:

Ei sovelleta.

3.7 Merkintöjä koskevat erityiset säännöt:

Alkuperätodistuksessa ja etiketeissä on oltava seuraavat maininnat:

—	luokka: hieho,

—	tuotteen myyntinimike ”Génisse Fleur d’Aubrac”,

—	tarkastuselimen yhteystiedot,

—	SMM-tunnus,

—	ilmaisu ”Génisse née de mère de race Aubrac et de père de race Charolaise” (hieho, Aubrac-rotuisen emolehmän ja Charolaise-rotuisen sonnin jälkeläinen),

—	ilmaisu ”Elevage alternant pâturage et étable” (vuoroin laitumella, vuoroin sisätiloissa kasvatettu),

—	ilmaisu ”Génisse née et élevée en Pays de l'Aubrac” (Pays de l'Aubracissa syntynyt ja kasvatettu hieho),

—	eläimen kansallinen tunnistusnumero.

4. Maantieteellisen alueen tarkka rajaus:

Suojatun maantieteellisen merkinnän ”Génisse Fleur d’Aubrac” maantieteellinen alue käsittää 313 kuntaa neljässä eri departementissa (Aveyron, Cantal, Haute-Loire ja Lozère).

Aveyronin departementti

Kantoneissa Bozouls, Campagnac, Entraygues-sur-Truyère, Espalion, Estaing, Laguiole, Laissac, Mur-de-Barrez, Pont-de-Salars, Rodez-Nord, Saint-Amans-des-Côts, Saint-Chely-d’Aubrac, Saint-Geniez-d’Olt, Sainte-Geneviève-sur-Argence, Salles-Curan ja Sévérac-le-Château kaikki kunnat.

Conquesin kantonissa seuraavat kunnat: Conques, Saint-Félix-de-Lunel ja Sénergues.

Marcillac-Vallonin kantonissa seuraavat kunnat: Muret-le-Château ja Salles-la-Source.

Rodez-Estin kantonissa seuraavat kunnat: Rodez-Est ja Sainte-Radegonde.

Rodez-Ouestin kantonissa Rodez-Ouestin kunta.

Vézins-de-Lévezoun kantonissa seuraavat kunnat: Saint-Laurent-de-Lévézou, Ségur ja Vézins-de-Lévézou.

Cantalin departementti

Kantoneissa Chaudes-Aigues, Pierrefort, Ruynes-en-Margeride, Saint-Flour-Nord ja Saint-Flour-Sud kaikki kunnat.

Massiacin kantonissa seuraavat kunnat: Bonnac, La Chapelle-Laurent, Ferrières-Saint-Mary, Saint-Mary-le-Plain, Saint-Poncy ja Valjouze.

Murat’n kantonissa Neussargues-Moissacin kunta.

Haute-Loiren departementti

Pinolsin kantonissa seuraavat kunnat: Auvers, La Besseyre-Saint-Mary, Desges ja Pinols.

Sauguesin kantonissa seuraavat kunnat: Chanaleilles, Croisances, Esplantas, Grèzes, Saint-Christophe-d’Allier, Saint-Vénérand, Saugues, Thoras, Vazeilles-Près-Saugues ja Venteuges.

Lozèren departementti

Kantoneissa Aumont-Aubrac, Le Bleymard, Chanac, Châteauneuf-de-Randon, Fournels, Grandrieu, Langogne, Le Malzieu-Ville, Marvejols, Mende-Nord, Mende-Sud, Nasbinals, Saint-Alban-sur-Limagnole, Saint-Amans, Saint-Chély-d’Apcher ja Saint-Germain-du-Teil kaikki kunnat.

La Canourguen kantonissa seuraavat kunnat: Banassac, Canilhac, La Canourgue, Saint-Saturnin ja La Tieule.

Floracin kantonissa Bondonsin kunta.

Massegros’n kantonissa Recoux’n kunta.

Canton du Pont-de-Montvertin kantonissa seuraavat kunnat: Fraissinet-de-Lozère, Le Pont-de-Montvert ja Saint-Maurice-de-Ventalon.

Villefortin kantonissa seuraavat kunnat: Altier ja La Bastide-Puylaurent.

5. Yhteys maantieteelliseen alueeseen:

5.1 Maantieteellisen alueen erityisyys:

Pays de l’Aubracin alueen muodostavat Keskiylängön eteläosassa sijaitsevat pienet, valtaosin paleotsooiset ja vulkaaniset vuoristoalueet. Alue sijaitsee keskimäärin yli 600 metrin korkeudessa. Talvet ovat pitkiä ja kylmiä, ja sateita saadaan vuositasolla varsin paljon. Valtaosan alueesta muodostavat luonnon- ja metsälaitumet, nummet ja niityt sekä vuoristolaitumet, joiden maaperä on basalttia, graniittia tai liuskekiveä.

Asukkaat ovat asuinpaikkansa korkean sijainnin ja pinnanmuodostuksen pakottamina kehittäneet nurmilaitumiin perustuvia elinkeinoja.

5.2 Tuotteen erityisyys:

Fleur d’Aubrac -hieho on Aubrac-rotuisen emolehmän ja Charolaise-rotuisen sonnin jälkeläinen. Se on ainutlaatuinen eläin, jossa yhdistyvät maatiaisrodun ja tunnetun lihakarjarodun parhaat ominaisuudet. Pays de l’Aubracin alueella on jo pitkään osattu kasvattaa tällaisia hiehoja. Risteytys on osoitus taidosta kasvattaa ja lihottaa nopeakasvuisia ja lihaksikkaita hiehoja.

Fleur d’Aubrac -hiehoja pidetään kasvatusaikana Pays de l’Aubracin alueen sääolojen vuoksi vuoroin laitumella, vuoroin navetassa. Vuodessa on kaksi pääkautta:

—	huhti-toukokuusta marras-joulukuuhun kestävä kesäkausi, jolloin eläimet laiduntavat vapaasti,

—	marras-joulukuusta huhti-toukokuuhun kestävä talvikausi, jolloin eläimet pidetään navetassa ja ruokitaan varastoidulla rehulla.

Fleur d’Aubrac -hiehon liha on kirkkaanpunaista, melko vähärasvaista ja lievästi marmoroitua.

5.3 Syy-seuraussuhde, joka yhdistää maantieteellisen alueen seuraaviin: tuotteen laatu tai ominaisuudet (kun kyseessä SAN) tai tuotteen erityislaatu, maine tai muut ominaisuudet (kun kyseessä SMM):

Suojatun maantieteellisen merkinnän ”Génisse Fleur d’Aubrac” perustana ovat tietotaito ja tuotteen maine.

Fleur d’Aubrac -hiehojen kasvattajien tietotaito on synnyttänyt Pays de l’Aubracin alueelle omalaatuisen tuotantojärjestelmän, jossa laiduntamiseen käytetään luonnontilaisia alueita, emolehmät laiduntavat laajaperäisesti ja emoiksi valitaan Aubrac-maatiaisrotuisia lehmiä. Lisäksi tuotekehittelyn ansiosta Fleur d’Aubrac -hiehosta peräisin olevalle lihalle saadaan merkittävä lisäarvo.

Pays de l’Aubracin alueen tuotantojärjestelmän perustana on ruoho. Tilojen sijainti vaikuttaa eläinten kasvatuskäytäntöihin seuraavasti:

—	Korkeassa ilmanalassa (noin 1 000 metrissä) maaperä on valtaosin vulkaanista. Ruoho kasvaa siellä koko laidunkauden ajan runsaiden ja säännöllisten sateiden ansiosta. Tilukset muodostuvat pääosin pysyvistä laitumista, joilla eläimet laiduntavat. Siellä sijaitsee myös paljon siirtolaitumia.

—	Lähes puolet Pays de l’Aubracin alueesta on keskikorkeaa vuoristoa (800–1 200 metriä). Siellä perustana on graniittikallio, ja maaperä on kesällä kuivumisaltis. Kesällä eläimillä on kuitenkin monia niittyjä ja luonnonlaitumia laiduntamista varten.

—	Matalammalla vuoristossa (alle 800 metrissä) graniittivyöhykkeen rajoilla maaperä kuivuu helposti. Sen vuoksi kesällä ruohoa on erittäin vähän ja lehmät on vietävä laiduntamaan korkeammalle vuoristoon.

Fleur d’Aubrac -hiehoja on pidettävä pitoaikana vuoroin laitumella, vuoroin navetassa. Valtaosa niiden rehusta on peräisin omalta maatilalta.

Kun kasvatus on laajaperäistä ja laidunkasvatusta suosivaa, eläintiheydet eivät ole kovin suuria, mutta toisaalta laidunrehun luonnollinen rikkaus vaikuttaa niihin. Yleisesti ottaen eläintiheys on yksi nautayksikkö hehtaaria kohden ravinteikkaammilla basalttimailla ja 0,6–0,8 nautayksikköä hehtaaria kohden graniitin, liuskekiven tai punaisen saven muodostamalla maaperällä, jossa ravintoa on tarjolla määrällisesti hieman vähemmän, mutta joiden kevätlaitumet ovat laadullisesti yhtä rikkaita. Laidunmaille lisätään ainoastaan kalkkia (happamien maaperien alhaisen pH:n takia), ja luonnonmukaisia lannoitteita (lantaa ja lietettä) käytetään taiten.

Aubrac-rotuiset emolehmät pystyvät kestävyytensä ansiosta kääntämään kasvuympäristön heikkoudet vahvuudeksi: ne hyödyntävät vararavintoaan pitkän talven niukkoina kausina ja vastaavasti täydentävät varastonsa kevät- ja kesälaitumilla. Ne saavat yleensä yhden vasikan vuodessa, ja poikiminen on riskitöntä. Charolais-sonnien siittämien jälkeläisten ansiosta Pays de l’Aubracin alueella lähes puolen vuosisadan ajan harjoitettu naudanlihantuotanto on ollut kaikin puolin kannattavaa taloudellista toimintaa. Yhä useammat karjankasvattajat pyrkivät saamaan parhaista eläimistä (usein tiukan valintaprosessin läpäisseistä) hyvän lisäarvon ja valitsevat siitä syystä Fleur d’Aubrac -hiehon, jolla on kehittyneimmät lihakset mutta kuitenkin hienot luut ja lihassa Aubrac-rodun ominainen maku.

Todisteita Pays de l’Aubracin alueella harjoitetusta karjanhoidosta siirtolaitumineen on jo antiikin ajoilta. Vuoristossa siirryttiin 1900-luvulla pikku hiljaa juuston tuotannosta lihakarjan laajaperäiseen tuotantoon. Paikallisen Aubrac-rodun risteyttäminen Charolais-rodun kanssa yleistyi nopeasti 1960-luvulta alkaen, ja lopulta tuloksena oli Fleur d’Aubrac -hieho.

Ensimmäinen maininta Fleur d’Aubrac -hiehosta lehdistössä on vuodelta 1991, kun hiehon ympärille järjestettiin juhlapäivä. Eläimiä pidettiin ensimmäisen kerran kaupan Fleur d’Aubrac -hiehon nimellä lokakuussa 1991. Sen jälkeen Fleur d’Aubrac -hieho on mainittu säännöllisesti ammattialan lehdissä ja yleislehdissä. Vuonna 1997 Guide des Produits du Terroir -julkaisu (Editions du Seuil) myönsi Aubracin tuoteyhdistykselle ja Fleur d'Aubrac -hieholle Label Excellence Terroir -laatumerkin. Toukokuun 27. päivänä vuonna 2002 yli 200 asukasta, karjankasvattajaa ja paikallisvaltuutettua kokoontui juhlimaan 10 000:nnen Fleur d’Aubrac -hiehon myyntiä. Tapahtumasta kerrottiin myös aluelehdissä. Karjankasvattajat ovat osallistuneet monille eri messuille, joita ovat muun muassa maaliskuussa 2004 Pariisissa pidetty Salon International de l’Agriculture, marraskuussa 2005 Marseillessa pidetty Salon de la boucherie et du goût ja huhtikuussa 2006 Marvejolsissa pidetty Salon des produits et des filières de qualité. Tuottajat levittävät tietoa Fleur d'Aubrac -hiehosta myös toimittamalla lihakaupoille julisteita sekä julkaisemalla mainosesitteitä ja luetteloita myyntipaikoista. Näitä jaetaan muun muassa messuilla, näyttelyissä ja teemapäivillä. Fleur d’Aubrac -hiehon ympärillä on jo vuosien ajan pidetty kilpailuja ja muita vuotuisia tapahtumia, kuten Fête de la Transhumance tai Laguiolen kantonissa Aveyronin departementissa järjestettävä Festival du bœuf gras de Pâques.

Eritelmän julkaisutiedot:

https://www.inao.gouv.fr/fichier/CDCAnnexesGenisseFleurdAubrac.doc

		ISSN 1725-2490 doi:10.3000/17252490.C_2009.322.fin
Euroopan unionin virallinen lehti		C 322

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	52. vuosikerta 30. joulukuuta 2009

Ilmoitusnumero	Sisältö	Sivu
	II Tiedonannot
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN JA ELINTEN ANTAMAT TIEDONANNOT
	Neuvosto
2009/C 322/01	Välimiesmenettely-yleissopimuksen tehokasta täytäntöönpanoa koskevat tarkistetut menettelysäännöt	1

	Komissio
2009/C 322/02	Selittävät huomautukset Euroopan yhteisöjen yhdistettyyn nimikkeistöön	11

2009/C 322/03	Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia COMP/M.5421 – Panasonic/Sanyo) ( 1 )	13

	IV Tiedotteet
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN JA ELINTEN ANTAMAT TIEDOTTEET
	Euroopan parlamentti
2009/C 322/04	Euroopan unionin kansanedustuslaitosten yhteisö- ja Eurooppa-asioiden valiokuntien konferenssi (COSAC) – COSACin XLII Konferenssin päätelmät – Tukholma 4.–6. lokakuuta 2009	14

	Komissio
2009/C 322/05	Euron kurssi	17

2009/C 322/06	Komission tiedonanto komission direktiivin 96/60/EY täytäntöönpanosta annettu 19 päivänä syyskuuta 1996, neuvoston direktiivin 92/75/ETY täytäntöönpanemisesta kotitalouksien kuivaavien pyykinpesukoneiden energiankulutuksen osoittamisen osalta(Direktiivin soveltamisalaan kuuluvien yhdenmukaistettujen standardien nimet ja numerot) ( 1 )	18

	Rahayksikkö	Kurssi
USD	Yhdysvaltain dollaria	1,4433
JPY	Japanin jeniä	132,44
DKK	Tanskan kruunua	7,4415
GBP	Englannin puntaa	0,90270
SEK	Ruotsin kruunua	10,3550
CHF	Sveitsin frangia	1,4882
ISK	Islannin kruunua
NOK	Norjan kruunua	8,3285
BGN	Bulgarian leviä	1,9558
CZK	Tšekin korunaa	26,413
EEK	Viron kruunua	15,6466
HUF	Unkarin forinttia	272,54
LTL	Liettuan litiä	3,4528
LVL	Latvian latia	0,7092
PLN	Puolan zlotya	4,1463
RON	Romanian leuta	4,2157
TRY	Turkin liiraa	2,1758
AUD	Australian dollaria	1,6069
CAD	Kanadan dollaria	1,4999
HKD	Hongkongin dollaria	11,1938
NZD	Uuden-Seelannin dollaria	2,0057
SGD	Singaporin dollaria	2,0245
KRW	Etelä-Korean wonia	1 690,93
ZAR	Etelä-Afrikan randia	10,6927
CNY	Kiinan juan renminbiä	9,8569
HRK	Kroatian kunaa	7,3050
IDR	Indonesian rupiaa	13 624,39
MYR	Malesian ringgitiä	4,9541
PHP	Filippiinien pesoa	66,700
RUB	Venäjän ruplaa	43,3316
THB	Thaimaan bahtia	48,120
BRL	Brasilian realia	2,5034
MXN	Meksikon pesoa	18,8058
INR	Intian rupiaa	67,3800

	V Ilmoitukset
	HALLINNOLLISET MENETTELYT
	Komissio
2009/C 322/07	Ehdotuspyyntö 2009 – Kansalaisten Eurooppa -ohjelma (2007–2013) – Ohjelmatoimien toteutus: Aktiivisten kansalaisten Eurooppa, aktiivinen eurooppalainen kansalaisyhteiskunta ja Euroopan aktiivinen muistiperintö	19

	YHTEISEN KAUPPAPOLITIIKAN TOIMEENPANOON LIITTYVÄT MENETTELYT
	Komissio
2009/C 322/08	Ilmoitus kiinan kansantasavallasta peräisin olevan volframikarbidin ja sulatetun volframikarbidin tuontiin sovellettavien polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta	23

	KILPAILUPOLITIIKAN TOIMEENPANOON LIITTYVÄT MENETTELYT
	Komissio
2009/C 322/09	Valtiontuki – Italia – Valtiontuki C 35/09 (ex NN 77/B/01) – Toimenpiteet kalastus- ja vesiviljelyalan työllisyyden hyväksi – Kehotus huomautusten esittämiseen EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukaisesti ( 1 )	28

	MUUT ILMOITUKSET
	Komissio
2009/C 322/10	Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu muutoshakemuksen julkaiseminen	33

2009/C 322/11	Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu rekisteröintihakemuksen julkaiseminen	39