11.12.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 301/5

Neuvoston päätelmät 26 päivänä marraskuuta 2009 maahanmuuttajataustaisten lasten koulutuksessa

2009/C 301/07

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

OTTAA HUOMIOON

EU:n jäsenvaltiosta peräisin olevien siirtotyöläisten lasten koulutuksesta annetun neuvoston direktiivin 77/486/ETY, jossa säädetään, että jäsenvaltioiden on tarjottava tällaisille lapsille ilmaista opetusta, joka käsittää muun muassa vastaanottavan valtion (yhden) virallisen kielen opetuksen, sekä toteutettava yhteistoiminnassa niiden valtioiden kanssa, joista lapset ovat peräisin, aiheelliset toimenpiteet edistääkseen lasten äidinkielen ja sen maan kulttuurin opetusta, josta he ovat peräisin (1);

neuvoston ja jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätelmät maahanmuuttajien kotouttamispolitiikan yhteisten perusperiaatteiden vahvistamisesta Euroopan unionissa (2); yhden perusperiaatteen mukaan koulutus on ratkaisevan tärkeää annettaessa maahanmuuttajille ja varsinkin heidän jälkeläisilleen valmiudet menestyä paremmin ja osallistua aktiivisemmin yhteiskuntaan;

elinikäisen oppimisen toimintaohjelman perustamisesta 15 päivänä marraskuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen 2006/1720/EY, johon sisältyy tuki hankkeille, jotka koskevat kulttuurien välistä opetusta ja maahanmuuttajaoppilaiden kotouttamista;

tehokkuudesta ja tasapuolisuudesta koulutuksessa annetut neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätelmät (3), joissa jäsenvaltioita kehotettiin varmistamaan tasapuoliset koulutusjärjestelmät, joissa mahdollisuudet, koulutukseen pääsy, saatu kohtelu ja tulokset eivät riipu yksilön sosioekonomisesta taustasta tai muista koulutuksellista epätasa-arvoa aiheuttavista seikoista;

elinikäisen oppimisen avaintaidoista 18 päivänä joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen, jossa korostetaan sosiaalisten taitojen ja kansalaistaitojen sekä kulttuuritietoisuuden merkitystä ja suositetaan asianmukaisia toimia sellaisten nuorten hyväksi, jotka ovat koulutuksen kannalta epäsuotuisassa asemassa ja tarvitsevat erityistukea käyttääkseen koko oppimispotentiaalinsa (4);

13 ja 14 päivänä maaliskuuta 2008 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät, joissa jäsenvaltioita kehotettiin ryhtymään konkreettisiin toimenpiteisiin maahanmuuttajataustaisten oppilaiden saavutustason parantamiseksi (5);

Euroopan maahanmuutto- ja turvapaikkasopimuksen, jossa jäsenvaltioita pyydettiin toteuttamaan kunnianhimoisia politiikkoja, joilla edistetään muuttajien sopusointuista kotoutumista, mukaan lukien erityistoimenpiteet kielen oppimisen edistämiseksi (6);

Euroopan unionissa toteutettavista kotouttamispolitiikoista annetut neuvoston ja jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätelmät (7), joissa pyydettiin luomaan maahanmuuttajataustaisten lasten tarpeita vastaavat koulutusjärjestelmät, joilla ehkäistäisiin koulun keskeyttäminen;

neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien 21 päivänä marraskuuta 2008 antamat päätelmät ”Nuorten valmistaminen 2000-lukuun: koulualan eurooppalainen yhteistyöohjelma” (8); päätelmissä jäsenvaltioita kehotettiin varmistamaan laadukkaat koulutusmahdollisuudet ja -palvelut erityisesti niitä lapsia ja nuoria varten, joita voivat koskea epäsuotuisat henkilökohtaiset, sosiaaliset, kulttuuriset ja/tai taloudelliset olosuhteet;

SUHTAUTUU MYÖNTEISESTI

Euroopan komission vihreään kirjaan ”Maahanmuutto ja liikkuvuus – EU:n koulutusjärjestelmien haasteet ja mahdollisuudet” ja siihen liittyvään raporttiin vuoden 2008 toisella puoliskolla toteutetusta kuulemisprosessista (9);

ja TOTEAA, että

näissä päätelmissä, joissa keskitytään pääasiassa kouluihin, käytetään käsitettä ’maahanmuuttajataustaiset’ viittaamaan erityisesti kaikkien sellaisten henkilöiden lapsiin, jotka asuvat EU:n jäsenvaltiossa, jossa he eivät ole syntyneet, riippumatta siitä, ovatko he jonkin kolmannen maan kansalaisia, jonkin toisen EU:n jäsenvaltion kansalaisia vai ovatko he saaneet vastaanottavan jäsenvaltion kansalaisuuden;

TOTEAA seuraavaa:

Useiden sukupolvien ajan muuttoliikkeellä on ollut merkittävä vaikutus Euroopan sosioekonomiseen kehitykseen, ja näin tulee olemaan vastaisuudessakin. Tänä päivänä globalisaation laajetessa ja väestörakenteen muuttuessa edelleen maahanmuuttajien menestyksekäs integroituminen yhteiskuntaan säilyy yhteiskuntavakauden ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden sekä Euroopan talouden kilpailukyvyn säilyttämisen ennakkoehtona.

Sen lisäksi että koulutuksella on keskeinen asema, kun pyritään varmistamaan, että maahanmuuttajataustaiset lapset voivat hyödyntää kykyjään tullakseen yhteisöön hyvin sopeutuneiksi ja menestyviksi kansalaisiksi, koulutuksella on suuri merkitys, kun pyritään luomaan oikeudenmukainen, osallistava ja moninaisuutta kunnioittava yhteiskunta. Kuitenkin näistä lapsista monien oppimistulokset ovat edelleen keskimääräistä heikompia, ja rotuun ja etniseen alkuperään perustuvaa syrjintää sekä sosiaalista syrjäytymistä esiintyy kaikkialla Euroopan unionissa. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden suuri määrä monissa jäsenvaltioissa luo niiden koulutusjärjestelmille monia haasteita mutta tarjoaa myös arvokkaita mahdollisuuksia.

Maahanmuuttajien kotouttaminen on yhteinen tehtävä, joka edellyttää maahanmuuttajilta henkilökohtaisia ponnisteluja ja joka koskee yhteiskunnan useita eri aloja koulutusalan lisäksi. Eri politiikan alojen välinen yhteistyö muun muassa asiaankuuluvien ministeriöiden, opetusviranomaisten, sosiaalitoimen ja terveydenhuollon yksiköiden, asuntoviranomaisten ja turvapaikka- ja maahanmuuttoyksiköiden välillä sekä vuoropuhelu kansalaisyhteiskunnan kanssa ovat olennaisia, jotta varmistetaan riittävän tasoinen tuki maahanmuuttajataustaisille lapsille ja heidän perheilleen.

Vaikka hyvin monet maahanmuuttajataustaiset lapset menestyvät hyvin opinnoissaan ja itse asiassa muutamat heistä sijoittautuvat parhaiten suoriutuvien joukkoon, kansalliset indikaattorit ja kansainväliset tutkimukset, esimerkiksi PISA (10), osoittavat selvästi ja yhdenmukaisesti, että useimpien maahanmuuttajaoppilaiden saavutukset koulutuksen alalla ovat huomattavasti alemmalla tasolla kuin heidän ikätovereidensa. Tästä seuraa, että nämä oppilaat keskeyttävät useammin koulunkäyntinsä, heillä on alhaisempi ammattitaito ja heitä on vähemmän korkeakouluissa ja yliopistoissa. Maahanmuuttajataustaisille lapsille tarjotut paremmat onnistumisen mahdollisuudet koulutuksen alalla voivat vähentää syrjäytymistä, ulkopuolelle jäämistä ja vieraantumista.

Erityisen huolestuttava on niiden oppilaiden tilanne, joiden kodin ja koulun välisiin kieli- ja kulttuurieroihin liittyy heikko sosioekonominen tilanne. Tällaisissa tapauksissa alhaiseen sosioekonomiseen asemaan liittyviin vaikeuksiin saattaa yhdistyä sellaisia tekijöitä kuin kielimuuri, alhaiset odotukset, perheen ja yhteisön riittämätön tuki sekä sopivien esikuvien puuttuminen.

Tällaiset haittatekijät yhdistettyinä koulujärjestelmien jäykkyyteen ja eri koulujen välisiin laatueroihin voivat johtaa tilanteeseen, jossa maahanmuuttajataustaiset lapset kerääntyvät suurin määrin heikkoja tuloksia tuottaviin kouluihin. Tällaiset suuntaukset muodostavat vakavia haasteita Euroopan unionin koulujärjestelmille, sillä ne vaikeuttavat mahdollisuuksia saavuttaa kaikkien osalta korkeat oppimistulokset ja korkea sosiaalisen yhteenkuuluvuuden aste.

Koulutuspolitiikasta päättäminen on edelleen täysin kunkin jäsenvaltion vastuulla, mutta näissä päätelmissä esille tuodut asiat ja haasteet koskettavat yhä useampaa maata. Euroopan tasolla onkin mahdollista lisätä tukea, tutkimusta ja yhteistyötä hyödyntämällä asiaankuuluvia yhteisön ohjelmia, kuten elinikäisen oppimisen ohjelmaa ja Euroopan kotouttamisrahastoa, ja käyttämällä välineenä esimerkiksi avointa koordinointimenetelmää hyvien käytäntöjen vaihtamiseksi ja sellaisten vastavuoroisten politiikkojen ja toimenpiteiden edistämiseksi, joilla pyritään korjaamaan maahanmuuttajataustaisten lasten heikompia koulutuslähtökohtia.

KATSOO seuraavaa:

Koulutuksella voidaan merkittävästi edistää maahanmuuttajien onnistunutta kotouttamista eurooppalaiseen yhteiskuntaan. Tarvitaan varhaiskasvatuksesta ja kouluopetuksesta lähtien koko elinikäisen oppimisen ajan kohdennettuja toimenpiteitä ja suurempaa joustavuutta, jotta maahanmuuttajataustaiset oppilaat otetaan ikään katsomatta huomioon ja heille tarjotaan tukea ja mahdollisuuksia, joita he tarvitsevat tullakseen aktiivisiksi ja menestyviksi kansalaisiksi, ja annetaan tilaisuus kehittää kaikkia kykyjään. Nämä toimenpiteet olisi toteutettava koordinoiden ne sellaisten muiden politiikan alojen kanssa, joilla pyritään vastaamaan maahanmuuttajataustaisten lasten ja heidän perheittensä tarpeisiin.

Koulutusjärjestelmät, joissa painotetaan voimakkaasti sekä oikeudenmukaisuutta että laatua, joissa pyritään selkeisiin ja yhteisiin tavoitteisiin ja joissa kannatetaan osallistavia toimintamalleja kaikilla tasoilla, osoittautuvat todennäköisesti kaikkein tehokkaimmiksi maahanmuuttajataustaisten oppilaiden erityistarpeiden käsittelemisessä ja parantavat näiden oppilaiden oppimissuorituksia samalla kun ne edistävät heidän sosiaalisia suhteitaan muihin oppilaisiin.

Kulttuurien moninaisuutta yhteiskunnassamme olisi arvostettava elinvoiman ja rikkauden lähteenä. Kulttuurien välisen opetuksen edistäminen Euroopan kouluissa tietojen vaihtamiseksi ja ymmärtämyksen lisäämiseksi toisten kulttuureista sekä keskinäisen kunnioittamisen aikaan saamiseksi ja ennakkoluulojen torjumiseksi tuo kestäviä hyötyjä kaikille, eikä sen tarvitse millään tavoin heikentää ensisijaista keskittymistä asuinmaan identiteetin, keskeisten arvojen ja perusoikeuksien käsittelyyn.

Sellaiset lähestymistavat kuin esimerkiksi syrjinnän vastaisten menettelyjen perustaminen tai vahvistaminen, koulujärjestelmien joustavuuden lisääminen koulutusväylien välillä sekä esteiden poistaminen yksilölliseltä etenemiseltä koulujärjestelmässä voivat auttaa torjumaan eriytymistä ja osaltaan parantaa maahanmuuttajaoppilaiden saavutustasoa. Yksilöllisemmän oppimisen ja henkilökohtaisen tuen tarjoamisesta voi olla hyötyä koulujärjestelmän kaikille oppilaille, ja se voi parantaa laatua kaikkien osalta. Heikkoja tuloksia tuottavien koulujen tarjoaman opetuksen laadun nostaminen voi parantaa kaikkien oppilaiden ja myös maahanmuuttajien mahdollisuuksia.

Olisi rohkaistava järjestämään erityiskoulutusta kielten ja kulttuurien moninaisuuden hallitsemiseksi ja kannustettava kulttuurien välisten taitojen kehittämistä, jotta kouluviranomaisia, koulujen rehtoreita, opettajia ja hallintohenkilökuntaa autettaisiin mukautumaan sellaisten koulujen tai luokkien tarpeisiin, joissa on maahanmuuttajataustaisia oppilaita, ja hyödyntämään oppilaiden kaikki kyvyt. Olisi myös kiinnitettävä huomiota muun muassa siihen, kuinka opetusmenetelmistä, opetusmateriaalista ja opetussuunnitelmista tehtäisiin merkityksellisiä kaikille oppilaille heidän taustastaan riippumatta, kuinka parhaat opettajat saataisiin jatkuvasti houkuteltua heikkoja tuloksia tuottaviin kouluihin, joihin tulee heikommassa asemassa olevia oppilaita, ja pidettyä niissä, kuinka voimistaa johtajuutta tällaisissa tapauksissa sekä kuinka lisätä maahanmuuttajataustaisten opettajien määrää kansallisia menettelyjä noudattaen.

Kotouttamisprosessia voidaan helpottaa luomalla kumppanuuksia paikallisyhteisöjen kanssa, kuten maahanmuuttajataustaisten oppilaiden perheiden ja maahanmuuttajien järjestöjen kanssa, mikä edistää koulujen kehittymistä oppimisyhteisöiksi. Tällaiset kumppanuudet, joiden avulla luodaan keskinäisen yhteisymmärryksen, luottamuksen ja yhteistyön ilmapiiri, voivat olla monin tavoin hyödyllisiä esimerkiksi tarjoamalla tulkkausapua, toimimalla linkkinä ja joissain tapauksissa välittäjänä koulujen ja asianomaisen yhteisön välillä sekä luomalla myönteisiä yhteyksiä kotoa perityn kulttuurin ja kielen kanssa. Tässä yhteydessä maahanmuuttajataustaisten oppilaiden vanhemmille tarjottavilla mahdollisuuksilla oppia asuinmaan kieltä/kieliä ja heille järjestettävillä tiedotustilaisuuksilla voi olla suurta merkitystä, kun pyritään parantamaan koulujen ja perheiden välistä viestintää, mikä puolestaan lisää menestyksellisen yhteiskuntaan sopeutumisen edellytyksiä.

Asuinmaan (jonkin) virallisen kielen sujuva osaaminen on ennakkoedellytys opinnoissa menestymiselle ja olennaista yhteiskuntaan ja työelämään integroitumisessa. Jäsenvaltioiden olisi harkittava tämän tukemiseksi erityisjärjestelyjä, kuten intensiivistä kielenopetusta vasta saapuneille maahanmuuttajaoppilaille, lisätukiopetusta oppilaille, joilla on vaikeuksia, sekä kaikille opettajille suunnattuja erityisiä kursseja siitä, kuinka opettaa lapsia, joiden äidinkieli on jokin muu kuin opetuksessa käytetty kieli. Opetussuunnitelmassa olisi myös tuettava mukautettua tarjontaa, kuten asuinmaan kielen lisäopetusta niille oppilaille, joiden äidinkieli on muu kuin asuinmaan kieli.

Vaikka edelleen olisi keskityttävä ensisijaisesti asuinmaan kieleen/kieliin, oppilaiden rohkaiseminen oppimaan kotikieltään tai ylläpitämään sen taitoa voi olla hyödyllistä useilla tasoilla: sosiaalisesti kulttuuri-identiteetti ja itseluottamus vahvistuvat, ammatin kannalta tuleva työllistyminen paranee ja myös opiskelun kannalta tuleva oppiminen helpottuu. Tällaiseen oppimiseen käytettävissä olevat resurssit voivat olla rajalliset, mutta sen laajuutta voidaan lisätä monin eri tavoin, esimerkiksi tekemällä asianomaisten maiden kanssa kahdenvälisiä sopimuksia ja solmimalla yhteistyökumppanuuksia paikallisyhteisöjen kanssa tai hyödyntämällä uutta teknologiaa esimerkiksi luomalla internet-yhteyksiä tai kehittämällä e-twinning-aloitteita.

Sen lisäksi että varhaiskasvatuksella luodaan perusta myöhemmälle koulunkäynnille, se voi olla olennaisessa asemassa maahanmuuttajataustaisten lasten kotouttamisessa erityisesti, jos siinä keskitytään vahvasti kielelliseen kehitykseen. Näin ollen olisi ponnisteltava voimakkaammin sen varmistamiseksi, että sosiaalisesti heikommassa asemassa olevien perheiden lapsille on tarjolla riittävästi laadukasta päivähoitoa ja esikoulupaikkoja.

10.

Kohdennettua tukea, kuten ylimääräisiä opetusresursseja epäsuotuisten alueiden kouluille ja henkilökohtaisempaa ohjausta, voidaan käyttää tasapainottamaan heikompia koulutuslähtökohtia ja riittämättömän sopeutumisen kielteisiä vaikutuksia. Olisi myös pohdittava tapoja tarjota koulutuksellista lisätukea esimerkiksi mentori- ja tutoritoiminnan muodossa tai antamalla sekä oppilaille että vanhemmille ohjausta koulutusjärjestelmän heille tarjoamista mahdollisuuksista tai perustamalla yhteistyössä vanhempainjärjestöjen ja maahanmuuttajayhteisön järjestöjen kanssa varsinaisten koulutuntien jälkeen toimivia keskuksia oppimista ja kotitehtävien tekemistä varten. Vasta saapuneita maahanmuuttajia varten tarvitaan joustavia järjestelyjä etenkin kielen oppimisessa. Tässä ovat tarpeen pian vastaanottavaan maahan saapumisen jälkeen nopeasti käynnistettävien ja kohdennettujen tukitoimien lisäksi kestävät kielellisen tuen ohjelmat.

KEHOTTAA NÄIN OLLEN JÄSENVALTIOITA

Toteuttamaan asianmukaiset toimenpiteet kullekin jäsenvaltiolle soveltuvalla vastuutasolla (paikallisella, alueellisella tai kansallisella tasolla), jotta varmistetaan, että kaikille lapsille tarjotaan oikeudenmukaiset ja yhtäläiset mahdollisuudet sekä tarpeellinen tuki, jotta lapset voivat kehittää kaikkia kykyjään taustastaan riippumatta. Näihin toimenpiteisiin voi kuulua erityisesti

—	yhdennetyn toimintapolitiikan laatiminen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi;

—	syrjinnän vastaisten menettelyjen perustaminen tai vahvistaminen tavoitteena yhteiskunnallisen sopeutumisen ja aktiivisen kansalaisuuden edistäminen;

—	joustavuuden lisääminen koulutusväylien välillä ja esteiden poistaminen koulujärjestelmien sisällä;

—	koulujen tarjoaman opetuksen laadun parantaminen ja siinä esiintyvien erojen pienentäminen myös pyrkimällä houkuttelemaan parhaat opettajat heikkoja tuloksia tuottaviin kouluihin ja pitämään heidät niissä, sekä voimistamaan johtajuutta näissä kouluissa;

—	korkealaatuisen varhaiskasvatuksen ja päivähoidon saatavuuden lisääminen;

—	yksilöllisemmän oppimisen ja henkilökohtaisen tuen tarjoaminen erityisesti sellaisille maahanmuuttajien lapsille, joilla on alhainen koulutustaso;

—	kielten ja kulttuurien moninaisuuden hallitsemista ja kulttuurien välisten taitojen kehittämistä koskevan erityiskoulutuksen järjestäminen rehtoreille, opettajille ja hallintohenkilökunnalle;

—	asianmukaisten politiikkojen kehittäminen asuinmaan kielen opettamiseksi ja mahdolliset tavat, joilla maahanmuuttajataustaiset oppilaat voivat pitää yllä ja kehittää äidinkielen taitojaan;

—	sen varmistaminen, että opetussuunnitelmat ovat laadukkaita ja merkityksellisiä kaikille oppilaille heidän taustastaan riippumatta ottaen huomioon maahanmuuttajataustaisten lasten tarpeet opetusmenetelmissä ja opetussuunnitelmissa;

—	kumppanuuksien luominen maahanmuuttajayhteisöjen kanssa ja tehostetut toimet viestinnän parantamiseksi maahanmuuttajataustaisten vanhempien kanssa;

—	kohdennetun tuen järjestäminen maahanmuuttajataustaisille oppilaille, joilla on myös erityisiä tarpeita;

—	tämän alan tietojen keruu ja analysointi politiikan suunnittelua varten;

—	tiedonvaihto hyvistä käytännöistä tällä alalla tavoitteena politiikkojen ja toimenpiteiden parantaminen asianmukaisella tasolla;

2.	Kehittämään Euroopan koulutusyhteistyön uuden strategisen kehyksen (”ET 2020”) puitteissa ja avointa koordinointimenetelmää käyttäen keskinäistä oppimista maahanmuuttajataustaisten oppilaiden koulutukseen liittyvistä parhaista käytännöistä;

Hyödyntämään kohdennetusti elinikäisen oppimisen ohjelmaa ja Euroopan sosiaalirahastoa sekä muita resursseja, kuten Euroopan kotouttamisrahastoa, sellaisten hankkeiden laatimiseksi ja tukemiseksi, jotka liittyvät kulttuurien väliseen opetukseen sekä maahanmuuttajataustaisten oppilaiden koulutukseen;

KEHOTTAA KOMISSIOTA

Helpottamaan ja tukemaan jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä näissä päätelmissä käsitellyissä asioissa, mukaan lukien kokemusten ja hyvien käytäntöjen havaitseminen sekä niitä koskevien tietojen vaihto, kokoaminen ja tehokas levittäminen edellä mainituilla aloilla sekä olemassa olevien yhteisön ohjelmien kautta;

2.	Pohtimaan miten ja millä keinoin neuvoston direktiivin 77/486/ETY tavoitteet voidaan parhaiten saavuttaa maahanmuuton alalla ottaen huomioon sen, että maahanmuutossa on tapahtunut huomattavasti muutoksia sitten direktiivin antamisen;

3.	Seuraamaan syntyperäisten oppilaiden ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden saavutusten välisiä eroja olemassa olevia tietoja ja indikaattoreita käyttäen;

4.	Tekemään tiivistä yhteistyötä koulutukseen ja muuttoliikkeeseen liittyviä kysymyksiä käsittelevien muiden kansainvälisten järjestöjen kuten Euroopan neuvoston, Unescon ja OECD:n kanssa (11);

Varmistamaan, että maahanmuuttoon liittyvät kysymykset otetaan asianmukaisella tavalla huomioon elinikäisen oppimisen ohjelmassa ja muissa asiaankuuluvissa yhteisön ohjelmissa, aikuiskoulutuksen toimintasuunnitelmassa ja Kööpenhaminan prosessissa sekä muissa koulutusalan, myös korkeakoulutuksen, aloitteissa;

6.	Varmistamaan, että maahanmuuttajataustaisten lasten koulutusasiat otetaan asianmukaisesti huomioon sosiaalisen suojelun ja sosiaalisen osallisuuden prosessissa.

(1) EYVL L 199, 6.8.1977, s. 32.

(2) Asiak. 16238/1/04 REV 1.

(3) EUVL C 298, 8.12.2006, s. 3.

(4) EUVL L 394, 30.12.2006, s. 10.

(5) Asiak. 7652/08, 15 kohta, s. 10.

(6) Asiak. 13440/08.

(7) Asiak. 15251/08.

(8) EUVL C 319, 13.12.2008, s. 20.

(9) Asiak. 11631/09 + ADD 1 ja asiak. 12594/09.

(10) OECD:n kansainvälinen oppimistulosten arviointiohjelma.

(11) Kaikkien jäsenvaltioiden oikeus osallistua tällaiseen toimintaan olisi taattava.

11.12.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 301/9

Neuvoston päätelmät annettu 27 marraskuuta 2009 luovan sukupolven tukemisesta: lasten ja nuorten luovuuden ja innovointikyvyn kehittäminen kulttuuri-ilmaisun ja kulttuurin saatavuuden kautta

2009/C 301/08

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

PALAUTTAEN MIELEEN näiden päätelmien liitteessä esitetyn toimintapoliittisen perustan,

TIETOISENA:

—

Euroopan unionin ja sen kansalaisten kohtaamista pitkän aikavälin haasteista, joita ovat erityisesti:

—	tarve pysyä maailmanlaajuisesti kilpailukykyisenä kestävällä ja sosiaalisesti osallistavalla tavalla,

—	väestön ikääntymisen ja nykyisten muuttovirtojen vaikutukset työllisyyteen ja sosiaalipalvelujen tarjontaan yhteiskunnissamme,

—	tarve edistää kulttuurienvälistä vuoropuhelua, joka perustuu kulttuurien moninaisuuden arvostamiseen entistä monikulttuurisemmassa ja entistä tiiviimmin yhteenliitetyssä maailmassa, jonka ominaispiirteitä ovat viestinnän nopeus, ihmisten liikkuvuus ja markkinoiden globaalistuminen,

—	tarve reagoida uuteen tieto- ja viestintäyhteiskuntaan, jolle ovat ominaisia jatkuvasti kehittyvät viestintäteknologiat ja nopea tietojenvaihto, ja poistaa digitaalinen kahtiajako EU:n jäsenvaltioissa ja niiden välillä.

KATSOO SEURAAVAA:

—	Tuloksekas vastaaminen näihin pitkän aikavälin haasteisiin edellyttää pitkän aikavälin lähestymistapaa, jossa keskitytään lasten ja nuorten luovuuden ja innovointikyvyn kehittämiseen sekä taitojen ja valmiuksien antamiseen heille näistä haasteista selviytymiseksi.

KOROSTAA SEURAAVAA:

—	Työvoimalta edellytetään yhä enemmän luovuutta, innovatiivisuutta, mukautumiskykyä ja edistyneitä viestintätaitoja, ja lisäksi on kehitettävä joustavia ja jatkuvasti kehittyviä yrittäjyyteen liittyviä taitoja.

—

Mahdollisuus tutustua monenlaisiin kulttuuri-ilmaisuihin, taiteiden harjoittamiseen ja taideteoksiin ja niiden vaikutuspiiriin pääsy varhaislapsuudesta lähtien on tärkeää yksilön kehitykselle, identiteetille, omanarvon- ja yhteenkuuluvuudentunteelle sekä sille, että lapset ja nuoret omaksuvat monikulttuurisia taitoja ja muita sosiaalisen osallisuuden, aktiivisen kansalaisuuden ja myöhemmän työllistyvyyden kannalta tärkeitä taitoja.

—	Osallistuminen kulttuuritoimintaan ja myös suorat yhteydet taiteilijoihin voivat lisätä kaikkien lasten ja nuorten luovuutta ja innovointikykyä stimuloimalla luovaa ajattelua, mielikuvitusta ja itseilmaisua.

—

Kulttuurin ja kulttuuri-ilmaisujen suosiminen kouluissa ja muissa oppilaitoksissa ja epävirallisissa oppimisympäristöissä – sekä erillisinä oppiaineina, että tiedon eri aloja yhdistävinä kiinnostavina lähestymistapoina oppimiseen – myötävaikuttaa yksilön kokonaisvaltaiseen kehittymiseen, motivaatioon ja oppimiskykyyn kuten myös luovuuden ja innovointikyvyn kehittymiseen.

—	Euroopan ”digitaalisukupolveen” kuuluu sekä kulttuurin luojia että sen kuluttajia, jotka ovat tilaisuuden saadessaan hyvin taitavia hyödyntämään uusien viestintävälineiden ja digitaaliteknologioiden mahdollisuuksia.

—	Kaikilla lapsilla ja nuorilla ei ole tasavertaista pääsyä kulttuuriin ja kulttuuriperintöön yleensä eikä varsinkaan kulttuurin luomisen ja kokemisen edellyttämiin välineisiin, ja nykyinen talouden taantuma voi rajoittaa entisestään lasten ja nuorten mahdollisuuksia päästä kulttuurin pariin.

MÄÄRITTELEE TOISSIJAISUUSPERIAATTEEN ASIANMUKAISESTI HUOMIOON OTTAEN SEURAAVAT KUUSI PAINOPISTETTÄ, JOILLA PYRITÄÄN TUKEMAAN LUOVAA SUKUPOLVEA EUROOPAN UNIONISSA:

1. Sisällytetään lasten ja nuorten näkökulma asiaankuuluviin kulttuurinedistämispolitiikkoihin

Jäsenvaltioiden ja komission olisi:

i)	otettava huomioon lasten ja nuorten, myös kulttuurialan nuorten ammattilaisten, erityistarpeet nykyisissä ja tulevissa politiikoissa, ohjelmissa ja toimissa erityisesti kulttuurin ja median alalla keskittyen aloitteisiin, joiden tarkoituksena on innoittaa heidän luovuuspotentiaaliaan;

ii)

kehitettävä edelleen kumppanuuksia kulttuurialan ja muiden innovointia stimuloivien politiikanalojen (esimerkiksi koulutuksen ja tutkimuksen, nuorison, työllisyyden ja sosiaaliasioiden, yritysasioiden, talouskasvun ja kestävän kehityksen alojen) kesken hyödyntäen tarvittaessa mahdollisimman tehokkaasti olemassa olevia rakenteita ja ohjelmia.

2. Hyödynnetään mahdollisimman hyvin koulutusalan tarjoamia mahdollisuuksia luovuuden edistämiseksi kulttuurin ja kulttuuri-ilmaisun avulla

Jäsenvaltioiden olisi:

tuettava laajempaa pääsyä kulttuurin ja kulttuuri-ilmaisujen pariin niin formaalin kuin epävirallisen oppimisen puitteissa, erityisesti institutionaalisen ja poliittisen tason jäsennellyillä ja strategisilla kumppanuuksilla. Painopisteen tulisi olla lasten ja nuorten luovuuden ja innovointikyvyn stimuloimisessa sekä monikulttuuristen taitojen ja muiden elinikäisen oppimisen kannalta keskeisten taitojen, kuten kulttuuritietoisuuden ja kulttuuri-ilmaisun kehittämisessä.

ii)

kannustettava tätä prosessia esimerkiksi opettajien ja muiden koulutus-, kulttuuri- ja nuorisoaloilla työskentelevien erityis- ja täydennyskoulutuksella. Tätä prosessia voitaisiin myös tukea uudenaikaisten – myös tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävien – oppimismenetelmien ja oppivälineiden käytöllä ja esimerkiksi taidekasvatuksen ja kulttuuritietoisuuden korostamisella kouluissa. Nuorisotyöhön voi myös sisältyä erilaista koulun ulkopuolista toimintaa kulttuurin ja luovuuden tukemiseksi.

3. Kannustetaan ja tuetaan kulttuurilaitoksia (esimerkiksi museoita, kirjastoja, gallerioita ja teattereita) ottamaan lapsia ja nuoria entistä tiiviimmin mukaan toimintaansa

Jäsenvaltioiden olisi:

kannustettava kaikilla tasoilla kulttuurilaitosten toimia, joilla pyritään ottamaan lapset ja nuoret paremmin huomioon toiminnassa ja helpottamaan mahdollisuutta tutustua julkisessa omistuksessa oleviin kulttuurisisältöihin esimerkiksi hyödyntämällä digitalisointiohjelmia ja koulutustapahtumia, tieto- ja viestintätekniikkaa sekä interaktiivisia ratkaisuja, jotka mahdollistavat lasten ja nuorten aktiivisen osallistumisen.

Jäsenvaltioiden ja komission olisi:

ii)	tuettava edelleen Europeanan kehittämistä ja edistettävä jäsenvaltioiden välistä kokemustenvaihtoa kulttuurisisältöjen digitalisointia ja saatavuuden edistämistä koskevista kansallisista politiikoista, joilla tähdätään erityisesti lasten ja nuorten tavoittamiseen.

4. Edistetään kulttuurin avulla lahjakkuutta ja luovuutta lasten ja nuorten sosiaalista osallisuutta koskevissa strategioissa

Jäsenvaltioiden ja komission olisi:

i)	edistettävä kaikille lapsille ja nuorille luontaista lahjakkuutta ja luovuutta sisällyttämällä kulttuuri sosiaalista osallisuutta koskeviin strategioihin ja lähtökohdiltaan heikommassa asemassa olevia, mukaanlukien vammaisia lapsia ja nuoria koskeviin ohjelmiin.

5. Edistetään tieto- ja viestintätekniikan keinoin kaikkien lasten ja nuorten mahdollisuuksia osallistua kulttuuriin

Jäsenvaltioiden olisi:

(i)

jatkettava toimiaan, joilla edistetään nykyistä parempaa kulttuurin ja kulttuuri-ilmaisujen saatavuutta kohtuullisin kustannuksin tieto- ja viestintätekniikan avulla. Tällaisilla toimilla olisi pyrittävä tavoittamaan kaikki lapset ja nuoret tavoitteena antaa heille sellaiset viestintä- ja medialukutaidot, joita tarvitaan digitaaliteknologian tarjoamien mahdollisuuksien täysmittaiseen hyödyntämiseen. Samalla olisi edistettävä tietoisuutta ja ymmärrystä teollis- ja tekijänoikeuksista sekä yksityisyyttä koskevista oikeuksista ja velvollisuuksista.

6. Helpotetaan hyvien käytäntöjen vaihtoa ja kehitetään aiheeseen liittyvää tietopohjaa

Tosiseikkoihin perustuvien politiikkojen kehittämisen edistämiseksi tällä alalla,

jäsenvaltioiden ja komission olisi:

i)	rohkaistava ja helpotettava edellä esitettyihin painopisteisiin liittyvien hyvien käytäntöjen vaihtoa nykyisten rakenteiden, kuten kulttuurialalla sovellettavan avoimen koordinaatiomenetelmän avulla.

Komission olisi:

ii)	rohkaistava ja helpotettava vertaisoppimista ja hyvien käytäntöjen vaihtoa nykyisten rakenteiden, kuten kansalaisyhteiskuntafoorumien ja komission sisäisten yhteistyörakenteiden puitteissa.

Jäsenvaltioiden olisi:

iii)	vauhditettava verkottumista ja arviointien hyödyntämistä päätöksenteon tukena ja tulevan toiminnan tehostamiseksi.

KEHOTTAA JÄSENVALTIOITA JA KOMISSIOTA:

toimimaan yhdessä kukin toimivaltansa puitteissa sen varmistamiseksi, että nämä päätelmät otetaan huomioon toimeenpantaessa kulttuuria koskevaa Euroopan toimintasuunnitelmaa ja kulttuurialan työsuunnitelmaa 2008–2010.

LIITE

TOIMINTAPOLIITTINEN PERUSTA

Nämä päätelmät antaessaan neuvosto viittaa erityisesti seuraavaan:

1)	Lapsen oikeuksia koskeva vuoden 1989 YK:n yleissopimus, jossa vahvistetaan kaikkien lasten oikeus kulttuuriin;

2)	Unescon toimintasuunnitelma taidekasvatusta varten, Lissabon 6–9 päivänä maaliskuuta 2006;

3)	Elinikäisen oppimisen avaintaidoista 18 päivänä joulukuuta 2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston suositus;

Kulttuuria kansainvälistyvässä maailmassa koskevasta Euroopan toimintasuunnitelmasta 10 päivänä toukokuuta 2007 annettu komission tiedonanto ja Euroopan unionin kulttuuria koskevasta asialistasta 16 päivänä marraskuuta 2007 annettu neuvoston päätöslauselma sekä kulttuurialan työsuunnitelmasta kaudelle 2008–2010 annetut neuvoston päätelmät, joissa esitettyjen toiminnan viiden painopistealan joukossa oli kulttuurin saatavuuden edistäminen erityisesti hyödyntämällä synergiaa koulutuksen, varsinkin taidekasvatuksen, kanssa;

5)	Euroopan luovuuden ja innovoinnin teemavuodesta 16 päivänä joulukuuta 2008 tehty Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös;

Kulttuuri- ja luovan alan mahdollisuuksista edistää Lissabonin tavoitteiden saavuttamista 24 päivänä toukokuuta 2007 annetut neuvoston päätelmät, joiden mukaan kulttuuritoiminnalla ja luovan alan teollisuudella on keskeinen rooli innovaatioiden ja teknologian edistämisessä ja ne ovat kestävän kasvun keskeisiä moottoreita tulevaisuudessa;

Uusista taidoista uusia työpaikkoja varten 15 päivänä marraskuuta 2007 annettu neuvoston päätöslauselma, ja aiheesta ”uudistettu sosiaalinen toimintaohjelma: mahdollisuudet, väylät ja yhteisvastuu 2000-luvun Euroopassa”2 päivänä heinäkuuta 2008 annettu komission tiedonanto, jossa yhdeksi painopisteeksi määritellään lapset ja nuoret - tulevaisuuden Eurooppa;

13 ja 14 päivänä maaliskuuta 2008 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmät, joiden mukaan yksi tulevan kasvun avaintekijöistä on eurooppalaiseen kulttuuriin ja tieteelliseen huippuosaamiseen perustuvan Euroopan kansalaisten innovointi- ja luovuuspotentiaalin täysipainoinen kehittäminen;

9)	Monikulttuurisista taidoista 22 päivänä toukokuuta 2008 annetut neuvoston päätelmät;

10)

Komission 27 päivänä huhtikuuta 2009 antama tiedonanto ”EU:n nuorisostrategia – Satsataan nuorten vaikutusmahdollisuuksiin. Uudistetulla avoimella koordinointimenetelmällä kiinni nuorison haasteisiin ja mahdollisuuksiin” ja nuorisopolitiikan alan eurooppalaisen yhteistyön uusista puitteista 27. marraskuuta 2009 annettu neuvoston päätöslauselma).

Tutkimukset ja konferenssit

1.	Euroopan komission tilaamat tutkimukset ”Kulttuurin vaikutus luovuuteen” ja ”Kulttuurin saatavuus nuorison keskuudessa”.

2.	Eurydice-tutkimus taiteiden ja kulttuurin opetuksesta Euroopan kouluissa (2009).

3.	Tutkimus monikielisyyden vaikutuksesta luovuuteen (16 päivänä heinäkuuta 2009).

4.	Tutkimus hyvien toimintatapojen kartoittamiseksi kulttuurin yhdistämisessä koulutukseen jäsenvaltioissa, ehdokasmaissa ja ETA-maissa (2004).

5.	Göteborgissa 29 ja 30 päivänä heinäkuuta 2009 järjestetty konferenssi ”Luovan sukupolven tukeminen”.

11.12.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 301/12

Neuvoston päätelmät 27. marraskuuta 2009 medialukutaidosta digitaalisessa ympäristössä

2009/C 301/09

NEUVOSTO

VAHVISTAA noudattavansa medialukutaitoa digitaalisessa ympäristössä koskevasta eurooppalaisesta toimintamallista 21. ja 22. toukokuuta 2008 antamissaan päätelmissä esitettyä lähestymistapaa (1).

PANEE TYYTYVÄISENÄ MERKILLE komission 20. elokuuta 2009 antaman suosituksen ”medialukutaidosta digitaalisessa ympäristössä: kohti kilpailukykyisempää audiovisuaali- ja sisältöteollisuutta ja osallistavampaa osaamisyhteiskuntaa” ja erityisesti seuraavat seikat:

—	Suosituksessa korostetaan kyseisen alan, kaikki mediatyypit mukaan lukien, osallistumista medialukutaitoa koskevien aloitteiden edistämiseen.

—	Suosituksessa todetaan, että koulutusjärjestelmä voi edistää merkittävästi medialukutaitoa – kykyä hyödyntää medioita sekä ymmärtää, arvioida kriittisesti, luoda ja välittää mediasisältöä – jäsenvaltioiden elinikäisen oppimisen strategioiden yhteydessä.

—	Komissio pyrkii kannustamaan laajempaan yhteisymmärrykseen medialukutaidosta, tukemaan hyvien käytäntöjen analysointia ja vaihtoa jäsenvaltioiden välillä sekä kehittämään välineitä, joiden avulla jäsenvaltiot ja komissio voivat paremmin mitata medialukutaidon tasoa Euroopan eri alueilla.

PAINOTTAA MYÖS SEURAAVIA NÄKÖKOHTIA:

—

Medialukutaidon edistämisen yhteydessä on tiedostettava, että digitaalinen vallankumous on tuonut mukanaan merkittäviä hyötyjä ja tilaisuuksia. Se on rikastuttanut ihmisten elämää kehittämällä heidän viestintätaitojaan, oppimistaan ja luovuuttaan ja muuttanut samalla yhteiskunnan ja talouden organisaatiota. Uuden teknologian ja uusien medioiden vastuullinen ja asiantunteva käyttö edellyttää, että kansalaiset ovat tietoisia niihin liittyvistä riskeistä ja noudattavat niitä koskevaa lainsäädäntöä, mutta medialukutaitoa koskevissa politiikoissa olisi käsiteltävä tällaiset kysymykset yleisesti myönteisessä hengessä.

—

Mediateollisuudella on eittämättä ratkaiseva merkitys medialukutaidon edistämisessä. On kuitenkin korostettava, että mediat ovat riippumattomia ja eri jäsenvaltioissa pyritään kehittämään mediateollisuutta koskevia hyviä käytäntöjä ja normeja eri tavoin. Tässä yhteydessä itsesääntely ja yhteissääntely edustavat vain kahta ratkaisua monien mahdollisten ratkaisujen joukossa. On myös tärkeää ottaa huomioon medialukutaidon alalla tehdyt lukuisat aloitteet, joita mediateollisuus, kulttuuri-instituutiot, kansalaisjärjestöt ja vapaaehtoistyön ala jo toteuttavat, ja edistää niitä edelleen.

—

Medialukutaidon edistämisessä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että eri yhteiskuntaryhmillä saattaa olla erilaisia tarpeita ja käyttäytymistapoja sekä erilaiset mahdollisuudet median hyödyntämiseen. Esimerkiksi lapsilla ja nuorilla on usein luonnolliset valmiudet käyttää uusia medioita ja hyödyntää uutta teknologiaa, kun aikuisilla taas voi olla enemmän pitkäaikaista kokemusta, jonka ansiosta heillä on edellytykset suhtautua kriittisesti mediasisältöön. Medialukutaidon parantamista koskevissa strategioissa on otettava kattavasti huomioon kaikki tällaiset erot ja edistettävä viestintää yhteiskunnan eri ryhmien ja intressien välillä. Samalla jäsenvaltioiden olisi edelleen korostettava ja tehostettava strategioita, jotka tuovat teknologian yleisesti kansalaisten saataville ja hyödynnettäväksi.

—

Koulutusjärjestelmällä, mukaan lukien virallinen ja epävirallinen oppiminen sekä arkioppiminen, voi olla tärkeä tehtävä koko yhteiskunnan ja erityisesti lasten ja nuorten medialukutaidon, luovuuden ja innovaatiomahdollisuuksien kehittämisessä ja parantamisessa, ja heillä voi olla suuri merkitys näiden taitojen siirtämisessä perheenjäsenilleen. Koulutuspolitiikan yhteydessä on syytä kiinnittää huomiota elinikäisen oppimisen avaintaidoista 18. joulukuuta 2006 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston suositukseen, jossa muun muassa ”digitaaliset taidot” ja ”tietoisuus kulttuurista ja kulttuurin ilmaisumuodot” mainitaan kahtena avaintaitona. Kehittäessään medialukutaitoa koulutusalalla jäsenvaltioiden olisi otettava vuoden 2006 suosituksen puitteet asianmukaisesti huomioon. Myös elinikäisen oppimisen ohjelmalla olisi mahdollista tukea medialukutaidon edistämistä.

—

On totta, että medialukutaito on dynaaminen ja kehittyvä käsite ja kulttuuriin, teknologiaan, teollisuuteen ja ikäryhmiin liittyvät erot vaikuttavat tämän käsitteen yleiseen tulkintaan. On myös selvää, että Euroopan ja muun maailman kansalaiset elävät hyvin samankaltaisessa mediaympäristössä maailmanlaajuisen Internetin kehittyessä viestintäinfrastruktuurin keskeiseksi osaksi. Siksi pitäisi olla mahdollista ja mielekästä kehittää vähitellen sopivia kriteerejä, joilla arvioitaisiin medialukutaidon tasoa jäsenvaltioissa audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin 26 artiklassa tarkoitetulla tavalla, edellyttäen kuitenkin, että kriteereissä ja arvioinneissa otetaan huomioon jäsenvaltioiden erilaiset olosuhteet. Jäsenvaltioita ja komissiota kannustetaan tekemään täysipainoista yhteistyötä tällä alalla.

KEHOTTAA KOMISSIOTA JA JÄSENVALTIOITA ottamaan asianmukaisesti toimivaltansa puitteissa huomioon nämä päätelmät 21. ja 22. toukokuuta 2008 annettujen päätelmien lisäksi kehittäessään medialukutaitoa koskevia politiikkojaan.

(1) EUVL C 140, 6.6.2008, s. 8.

11.12.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 301/13

Euron kurssi (1)

10. joulukuuta 2009

2009/C 301/10

1 euro =

	Rahayksikkö	Kurssi
USD	Yhdysvaltain dollaria	1,4730
JPY	Japanin jeniä	130,03
DKK	Tanskan kruunua	7,4417
GBP	Englannin puntaa	0,90430
SEK	Ruotsin kruunua	10,4367
CHF	Sveitsin frangia	1,5113
ISK	Islannin kruunua
NOK	Norjan kruunua	8,4355
BGN	Bulgarian leviä	1,9558
CZK	Tšekin korunaa	25,705
EEK	Viron kruunua	15,6466
HUF	Unkarin forinttia	272,05
LTL	Liettuan litiä	3,4528
LVL	Latvian latia	0,7072
PLN	Puolan zlotya	4,1405
RON	Romanian leuta	4,2382
TRY	Turkin liiraa	2,2020
AUD	Australian dollaria	1,6074
CAD	Kanadan dollaria	1,5472
HKD	Hongkongin dollaria	11,4168
NZD	Uuden-Seelannin dollaria	2,0236
SGD	Singaporin dollaria	2,0473
KRW	Etelä-Korean wonia	1 716,40
ZAR	Etelä-Afrikan randia	11,0565
CNY	Kiinan juan renminbiä	10,0556
HRK	Kroatian kunaa	7,2668
IDR	Indonesian rupiaa	13 905,61
MYR	Malesian ringgitiä	5,0045
PHP	Filippiinien pesoa	68,075
RUB	Venäjän ruplaa	44,8505
THB	Thaimaan bahtia	48,793
BRL	Brasilian realia	2,5904
MXN	Meksikon pesoa	19,0312
INR	Intian rupiaa	68,7000

(1) Lähde: Euroopan keskuspankin ilmoittama viitekurssi.

11.12.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 301/16

Loppukertomus (1) asiassa COMP/39.396 kalsiumkarbidi (ym.)

2009/C 301/13

Päätösluonnoksesta voidaan esittää seuraavat huomautukset:

TAUSTAA

Marraskuussa 2006 komissio sai eräältä kalsiumkarbidijauheen ja kalsiumkarbidigranulaatin valmistajalta sakoista vapauttamista koskevan hakemuksen, minkä seurauksena komissio suoritti yrityksissä tarkastuksia. Tarkastusten jälkeen komissiolle esitettiin vuonna 2007 ja alkuvuodesta 2008 hakemuksia sakoista vapauttamiseksi tai sakkojen lieventämiseksi. Kerättyjen tietojen perusteella komissio teki alustavan johtopäätöksen, että seitsemän yritysryhmää oli osallistunut yhtenäiseen ja jatkuvaan EY:n perustamissopimuksen 81 artiklan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan rikkomiseen eripituisina ajanjaksoina 7. huhtikuuta 2004 ja 16. tammikuuta 2007 välisenä aikana sopimalla hintoja ja vaihtamalla kaupallisesti arkaluonteisia tietoja aloilla, joilla tuotetaan kalsiumkarbidijauhetta metalliteollisuuden, kalsiumkarbidigranulaattia kaasuteollisuuden ja magnesiumgranulaattia metalliteollisuuden tarpeisiin.

KIRJALLINEN MENETTELY

Väitetiedoksianto

Saatuaan edellä mainitut sakoista vapauttamista tai niiden lieventämistä koskevat hakemukset ja suoritettuaan niiden perusteella tutkimuksen komissio antoi 24. kesäkuuta 2008 EY:n perustamissopimuksen 81 artiklan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan väitettyä rikkomista koskevan väitetiedoksiannon seuraaville osapuolille:

Carbide Sweden AB ja konsernin emoyhtiö Akzo Nobel NV (yhdessä ’Akzo’); Almamet GmbH (’Almamet’); Donau Chemie AG (’Donau Chemie’); non ferrum Metallpulver GmbH Co. KG ja konsernin emoyhtiö ECKA Granulate GmbH & Co. KG (yhdessä ’Ecka’); Novácke chemické závody, a.s. (’NCHZ’) ja sen aikaisempi emoyhtiö 1. garantovaná a.s. (’garantovaná’); SKW Stahl-Metallurgie GmbH (’SKW’), sen emoyhtiö SKW Stahl-Metallurgie Holding AG (’SKW Holding’), aikaisempi konsernin emoyhtiö ARQUES Industries AG (’ARQUES’), aikaisempi emoyhtiö AlzChem Hart GmbH (’AlzChem’) ja aikaisempi konsernin emoyhtiö Evonik Degussa GmbH (’Degussa’); ja TDR-Metalurgija d.d. (’TDR’) ja sen aikaisempi emoyhtiö Holding Slovenske elektrarne d.o.o. (’HSE’).

Oikeus tutustua asiakirjoihin

Osapuolilla oli mahdollisuus tutustua asiakirjoihin DVD-levyllä, jonka he saivat pyynnöstä käyttöönsä. Osapuolilla oli myös mahdollisuus tutustua suullisiin ja kirjallisiin sakoista vapauttamista tai niiden lieventämistä koskeviin lausuntoihin komission tiloissa.

Osapuolet eivät esittäneet minulle asiakirja-aineistoon tutustumiseen liittyviä kysymyksiä.

Väitetiedoksiantoon vastaamisen määräajan pidennys

Alun perin väitetiedoksiannon vastaanottajille oli myönnetty kolmen kuukauden määräaika väitetiedoksiantoon vastaamiseen DVD-levyn vastaanottamisen jälkeisestä päivästä alkaen. ARQUESin ja NCHZ:n esittämien perusteltujen jatkoaikapyyntöjen johdosta myönsin niille lyhyen jatkoajan (ARQUESille viisi ja NCHZ:lle neljä päivää). Kaikki osapuolet vastasivat määräajan kuluessa, paitsi TDR, joka ei vastannut ollenkaan.

SUULLINEN MENETTELY

Suullinen kuuleminen

Suullinen kuuleminen pidettiin 10. ja 11. marraskuuta 2008 ja paikalla olivat Akzon, Almametin, Donau Chemien, ECKAn, NCHZ:n SKW:n, SKW Holdingin, ARQUESin, AlzChemin, Degussan ja HSE:n edustajat. TDR ei pyytänyt suullista kuulemista.

Ennen suullista kuulemista yksi yritys pyysi suljetuin ovin pidettävää kuulemista. Koska yritys tiedosti, että sen ehdottama suljetuin ovin pidettävä kuuleminen saattaisi olla hyödyllinen erään toisen yrityksen puolustukselle, se tarjoutui saattamaan kuulemisen sisällön kyseisen yrityksen käyttöön käsittelyn myöhemmässä vaiheessa.

Harkitsin pyyntöä kuulluksi tulemiseen liittyvän perusoikeuden (2) näkökulmasta, sillä pyyntö ei varsinaisesti perustunut liikesalaisuuksien tai muun luottamuksellisen tiedon suojaamiseen (3). Hylkäsin pyynnön, sillä suljetuin ovin pidettävän kuulemisen salliminen estäisi toisen yrityksen mahdollisuuden vastata suullisesti (ainakin välillisesti) sitä vastaan esitettyihin väitteisiin jäsenvaltioiden, kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan, oikeudellisen yksikön ja komission muiden yksiköiden läsnä ollessa.

Joitakin kuukausia suullisen kuulemisen jälkeen samainen yritys pyysi ylimääräistä suullista kuulemista esittääkseen asian, jota varten se aikaisemmin oli pyytänyt suljetuin ovin pidettävää kokousta. Hylkäsin pyynnön, sillä oikeus suulliseen kuulemiseen myönnetään väitetiedoksiannon julkaisemisen yhteydessä ja se on kertaluonteinen (4). Annoin yritykselle kuitenkin mahdollisuuden toimittaa kirjallisesti lisähuomioita asiasta kahden viikon kuluessa.

Marraskuun 11 päivänä 2009, ennen kyseisen pyynnön esittämistä, mutta kuitenkin suullisen kuulemisen jälkeen, garantovaná pyysi suullista kuulemista. Hylkäsin pyynnön 17. marraskuuta 2008 päivätyssä kirjeessäni, koska garantovaná ei ollut pyytänyt suullista kuulemista kirjallisessa vastauksessaan, eikä sitä seuranneessa sähköpostikirjeenvaihdossa asiaa käsitelleen yksikön kanssa.

Maksukyvyttömyys

Useat osapuolet ilmoittivat joko kirjallisissa vastauksissaan ja/tai suullisen kuulemisen aikana, etteivät ne kykene maksamaan mahdollista sakkoa. Väitteiden tarkistamiseksi komission yksiköt pyysivät tietoja kyseessä olevilta osapuolilta suullisen kuulemisen jälkeen.

PÄÄTÖSLUONNOS

Degussa toimitti komissiolle näyttöä, että sen ja ARQUESin välinen SKW:n omistusoikeuden siirto toteutettiin 30. elokuuta 2004, eikä 13. syyskuuta 2004, kuten väitetiedoksiannossa todettiin. Komissio tarkisti tiedon SKW:ltä ja ARQUESilta ja antoi niille mahdollisuuden kommentoida asiaa. SKW ja ARQUES vahvistivat päivämäärän kirjallisesti. Päätösluonnokseen on merkitty oikea päivämäärä (30. elokuuta 2004) ARQUESin ja SKW:n kilpailusääntöjen rikkomisen alkamisajankohdaksi.

Päätösluonnos liittyy mielestäni vain sellaisiin väitteisiin, joista osapuolille on annettu mahdollisuus esittää omat näkemyksensä.

Katson, että kaikkien menettelyyn osallistuneiden oikeutta tulla kuulluksi on kunnioitettu.

Brysselissä 9. heinäkuuta 2009.

Karen WILLIAMS

(1) Laadittu tietyissä kilpailuasioita koskevissa menettelyissä kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan toimivaltuuksista 23 päivänä toukokuuta 2001 tehdyn komission päätöksen (2001/462/EY, EHTY) 15 ja 16 artiklan mukaisesti (EYVL L 162, 19.6.2001, s. 21).

(2) Ks. myös asiakirja-aineistoa koskevasta tutustumisoikeudesta annetun komission tiedonannon 19 kohta (EUVL C 325, 22.12.2005, s. 7), jossa käsitellään laajasti ”luottamuksellisen tiedon” käsitettä.

(3) Ks. asetuksen (EY) N:o 773/2004 (EUVL L 123, 27.4.2004, s. 18) 14 artiklan 6 kohta.

(4) Ks. asetuksen (EY) N:o 1/2003 (EYVL L 1, 4.1.2003, s. 1) 27 artiklan 1 kohta, asetuksen (EY) N:o 773/2004 (EUVL L 123, 27.4.2004, s. 18) 12 artikla sekä tietyissä kilpailuasioita koskevissa menettelyissä kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan toimivaltuuksista 23 päivänä toukokuuta 2001 tehdyn komission päätöksen (EYVL L 162, 19.6.2001, s. 21) 7 artikla.

11.12.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 301/18

Tiivistelmä komission päätöksestä,

tehty 22 päivänä heinäkuuta 2009,

EY:n perustamissopimuksen 81 artiklan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan mukaisesta menettelystä

(Asia COMP/39.396 – Teräs- ja kaasuteollisuuden käyttämät kalsiumkarbidi- ja magnesiumpohjaiset reagenssit)

(tiedoksiannettu numerolla K(2009) 5791)

(Ainoastaan englannin-, saksan-, slovakin- ja sloveeninkieliset tekstit ovat todistusvoimaiset)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

2009/C 301/14

Komissio teki 22 päivänä heinäkuuta 2009 päätöksen EY:n perustamissopimuksen 81 artiklan mukaisesta menettelystä. Komissio julkaisee osapuolten nimet ja päätöksen olennaisen sisällön sekä mahdollisesti määrättävät seuraamukset neuvoston asetuksen (EY) N:o 1/2003 (1) 30 artiklan säännösten mukaisesti. Se ottaa huomioon yritysten oikeutetut edut sen suhteen, ettei niiden liikesalaisuuksia paljasteta. Päätöksen teksti, josta on poistettu luottamukselliset tiedot, on saatavilla kilpailun pääosaston verkkosivuilla osoitteessa:

http://ec.europa.eu/competition/antitrust/cases/

1. JOHDANTO

(1)

Päätös on osoitettu viidelletoista oikeussubjektille EY:n perustamissopimuksen 81 artiklan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan rikkomisesta. Rikkomiseen syyllistyivät suurimmat kalsiumkarbidia ja magnesiumia teräs- ja kaasuteollisuuden tarpeisiin tuottavat yritykset. Ne osallistuivat markkinoiden jakamiseen, hinnoista sopimiseen, asiakkaiden jakamiseen ja arkaluonteisten ETA-maissa sijaitsevia asiakkaita koskevien tietojen vaihtamiseen lukuun ottamatta Espanjassa, Portugalissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Irlannissa sijaitsevia asiakkaita. Tämä päätös koskee 7 päivänä huhtikuuta 2004 ja 16 päivänä tammikuuta 2007 välisenä aikana tapahtunutta kilpailusääntöjen rikkomista.

2. ASIAN KUVAUS

2.1 Menettely

(2)

Asian käsittely aloitettiin Akzo Nobel NV:n esittämän sakoista vapauttamista koskevan hakemuksen perusteella. Komissio hankki lisänäyttöä tammikuussa 2007 suorittamissaan tarkastuksissa. Lisäksi komissio sai neljä hakemusta sakoista vapauttamisesta tai sakkojen lieventämisestä annetun tiedonannon perusteella (Donau Chemie, Almamet, Degussa ja NCHZ) ja lähetti useita tietopyyntöjä.

(3)

Väitetiedoksianto annettiin 25 päivänä kesäkuuta 2008. Kaikille yrityksille annettiin mahdollisuus tutustua asiakirjoihin ja esittää puolustuksensa komission alustavaan kantaan kirjallisesti sekä 10 ja 11 päivänä marraskuuta 2008 pidetyssä suullisessa kuulemisessa. Kilpailunrajoituksia ja määräävää markkina-asemaa käsittelevä neuvoa-antava komitea antoi asiasta myönteisen lausunnon 19 päivänä kesäkuuta 2009 ja 17 päivänä heinäkuuta 2009, ja komissio teki asiasta päätöksen 22 päivänä heinäkuuta 2009.

2.2 Yhteenveto rikkomisesta

(4)

Päätös koskee yhtenäistä ja jatkuvaa EY:n perustamissopimuksen 81 artiklan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan rikkomista kalsiumkarbidijauheen, kalsiumkarbidigranulaatin ja magnesiumgranulaatin tuotannon alalla. Kalsiumkarbidia käytetään granulaatin muodossa kaasuteollisuudessa asetyleenin valmistamiseen (hitsaus- ja leikkaustarkoituksiin käytetty kaasu). Jauheena kalsiumkarbidia käytetään terästeollisuudessa desoksidaatioon ja rikinpoistoon. Myös magnesiumgranulaattia käytetään terästeollisuudessa rikinpoistoon.

(5)

Kartellin tarkoituksena oli jäädyttää markkinat vakauttamalla tuottajien markkinaosuudet hinnankorotusten helpottamiseksi ja kannattavuuden parantamiseksi. Kartellin aloitusvaiheessa siihen osallistujia haittasivat kustannusten nousu (koksit ja energia), ylikapasiteetti (teknisistä innovaatioista johtuen), asiakkaiden lisääntynyt markkinavoima (Euroopan teräs- ja kaasuteollisuuden keskittymisestä johtuen) ja suora tuonti Kiinasta (magnesiumgranulaatti)

(6)

Kartellin jäsenet sopivat taulukosta, jossa määriteltiin kunkin osapuolen markkinaosuus, ja päivittivät tätä taulukkoa säännöllisesti kokouksissa. Ne sopivat myös hinnankorotuksista ja/tai yksilöllisistä asiakasjaoista. Kartellin jäsenet koordinoivat toimituksiaan tietoja vaihtamalla helpottaakseen ja/tai seuratakseen myyntimääristä ja hinnoittelusta tehtyjen sopimusten soveltamista.

(7)

Päätöksen vastaanottajia pidetään vastuullisina omasta osallisuudestaan kartellin järjestelyihin joko suorana osallistujana tai emoyhtiöiden tapauksessa tytäryhtiön toiminnasta vastuullisena toimijana, sillä ne käyttivät tytäryhtiöön kohdistuvaa ratkaisevaa vaikutusvaltaa ajanjaksona, jolloin rikkominen tapahtui.

2.3 Päätöksen osoitus ja rikkomisen kesto

(8)

1.garantovaná a.s. (7.4.2004–16.1.2007); Akzo Nobel NV (3.11.2004–20.11.2006); Almamet GmbH (22.4.2004–16.1.2007); AlzChem Hart GmbH (22.4.2004–30.8.2004); ARQUES Industries AG (30.8.2004–16.1.2007); Carbide Sweden AB (3.11.2004– 20.11.2006); Donau Chemie AG (7.4.2004–16.1.2007); ECKA Granulate GmbH & Co KG (14.7.2005–16.1.2007); Evonik Degussa GmbH (22.4.2004–30.8.2004); Holding Slovenske elektrarne d.o.o. (7.4.2004–20.12.2006); non ferrum Metallpulver GmbH & Co KG (14.7.2005–16.1.2007); Novácke chemické závody, a.s. (7.4.2004–16.1.2007); SKW Stahl-Metallurgie GmbH (22.4.2004–16.1.2007); SKW Stahl-Metallurgie Holding AG (30.8.2004–16.1.2007); TDR Metalurgija d.d. (7.4.2004–16.1.2007).

2.4 Korjaustoimenpiteet

(9)

Päätöksessä sovelletaan sakoista vuonna 2006 annettuja suuntaviivoja. Päätöksessä määrätään sakko Holding Slovenske elektrarne d.o.o.:lle, joka on TDR Metalurgija d.d.:n entinen emoyhtiö. Itse TDR Metalurgija oli asetettu selvitystilaan paljon ennen päätöksen tekemistä, joten sille ei määrätä sakkoa.

2.4.1 Sakon perusmäärä

(10)

Sakon perusmääräksi on asetettu 17 prosenttia yrityksen niiden tuotteiden myynnistä, joihin kilpailusääntöjen rikkominen suoraan tai välillisesti liittyi tietyllä maantieteellisellä alueella yrityksen rikkomiseen osallistumisen ajanjakson viimeisimpänä kokonaisena tilikautena. Kartellin monitahoisuus ja yhteenlaskettu markkinaosuus on otettu huomioon.

(11)	Sakon perusmäärä kerrotaan yrityksen rikkomiseen osallistumisen ajanjakson vuosimäärällä kunkin yrityksen kohdalla erikseen.

2.4.2 Perusmäärään tehtävät mukautukset

2.4.2.1 Raskauttavat seikat

(12)

Rikkomisen uusiminen on raskauttava seikka Evonik Degussan (huomioon on otettu yksi aikaisempi kartellipäätös) ja Akzo Nobel NV:n (huomioon on otettu neljä aikaisempaa kartellipäätöstä) tapauksessa, minkä seurauksena Evonik Degussalle määrättyä sakkoa korotetaan 50 prosenttia ja Akzo Nobel NV:n sakkoa 100 prosenttia.

2.4.2.2 Perusmäärän korottaminen estävän vaikutuksen aikaansaamiseksi

(13)	Rikkomisen luonteesta ja maantieteellisestä laajuudesta johtuen sakon perusmäärään lisätään 17 prosenttia estämään yrityksiä tekemästä horisontaalisia sopimuksia hintojen vahvistamisesta ja markkinaosuuksista.

2.4.3 Sakoista vapauttamisesta ja sakkojen lieventämisestä vuonna 2002 annetun tiedonannon soveltaminen: sakkojen lieventäminen

(14)

Sakoista vapauttamisesta ja sakkojen lieventämisestä vuonna 2002 annetun tiedonannon mukaisesti Akzo Nobelille myönnetään 100 prosentin suuruinen lievennys, Donau Chemielle 35 prosentin suuruinen lievennys ja Evonik Degussalle 20 prosentin suuruinen lievennys. Almametin ja NCHZ:n hakemukset hylättiin, koska niissä ei esitetty merkittäviä lisätietoja komission hallussa jo oleviin tietoihin nähden.

2.4.4 Maksukyky sakkojen laskentaa koskevien suuntaviivojen 35 kohdan mukaisesti

(15)

Useat yritykset ilmoittivat kyvyttömyydestään maksaa sakko. Väitteet analysoitiin sakkojen laskennasta vuonna 2006 annettujen suuntaviivojen 35 kohdan perusteella ja hylättiin. Vuoden 2006 suuntaviivojen 35 kohdan soveltamisalan ulkopuolella Almametille myönnettiin sakosta 20 prosentin lievennys sen erityistilanteen, taloudellisen aseman ja sakon riittävän ennalta ehkäisevän vaikutuksen perusteella.

3. PÄÄTÖKSESSÄ MÄÄRÄTYT SAKOT

a)	Almamet GmbH:

3 040 000 euroa

b)	Carbide Sweden AB ja Akzo Nobel NV yhteisvastuullisesti:

0 euroa

c)	Donau Chemie AG:

5 000 000 euroa

d)	non ferrum Metallpulver GmbH & Co KG ja ECKA Granulate GmbH & Co KG yhteisvastuullisesti:

6 400 000 euroa

e)	Novácke chemické závody ja 1.garantovaná a.s. yhteisvastuullisesti:

19 600 000 euroa

f)	SKW Stahl-Metallurgie Holding AG, ARQUES Industries AG ja SKW Stahl-Metallurgie GmbH yhteisvastuullisesti:

13 300 000 euroa

g)	Evonik Degussa GmbH, AlzChem Hart GmbH ja SKW Stahl-Metallurgie GmbH yhteisvastuullisesti:

1 040 000 euroa

h)	Evonik Degussa GmbH ja AlzChem Hart GmbH yhteisvastuullisesti:

3 640 000 euroa

i)	Holding Slovenske elektrarne d.o.o.:

9 100 000 euroa

(1) EYVL L 1, 4.1.2003, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 411/2004 (EYVL L 68, 6.3.2004, s. 1.)

11.12.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 301/21

Tiedot, jotka jäsenvaltiot ovat toimittaneet tiettyjen tukimuotojen toteamisesta yhteismarkkinoille soveltuviksi perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan mukaisesti annetun komission asetuksen (EY) N:o 800/2008 (yleinen ryhmäpoikkeusasetus)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

2009/C 301/15

Valtion tuen viitenumero

X 261/09

Jäsenvaltio

Italia

Jäsenvaltion viitenumero

—

Alueen nimi (NUTS)

Trento

Tukialueiden ulkopuolella sijaitsevat alueet

Myöntävä viranomainen

Provincia autonoma di Trento

Piazza Dante 15

38100 Trento TN

ITALIA

http://www.provincia.tn.it/

Tukitoimenpiteen nimike

Adozione di sistemi informatici per l'innovazione aziendale

Kansallinen oikeusperusta (mainitaan julkaisuviite)

Bando «adozione di sistemi informatici per l'innovazione aziendale» pubblicato sul Bollettino Ufficiale della Regione Trentino-Alto Adige n. 8 di data 17 febbraio 2009, parte I-II

Base comunitaria: regolamento (CE) n. 1083/2006

Toimenpiteen tyyppi

Ohjelma

Voimassa olevan tukitoimenpiteen muutos

—

Kesto

31.7.2009–30.6.2012

Toimiala(t)

Kaikki tukikelpoiset toimialat

Tuensaajatyyppi

Pk-yritykset

Ohjelman mukainen suunniteltu vuosibudjetin kokonaismäärä

2,60 EUR (miljoonaa)

Takaukset

—

Tukiväline (5 artikla)

Avustus

Viittaus komission päätökseen

—

Jos yhteisön varoista saadaan yhteisrahoitusta

Regolamento (CE) n. 800/2008 — 2,60 milioni di EUR

Tavoitteet

Tuen enimmäisintensiteetti prosentteina tai enimmäismäärä kansallisessa valuutassa

Pk-yrityksille myönnet-tävät lisät prosentteina

Pk-yrityksille myönnettävä investointi- ja työllisyystuki (15 artikla)

20 %

—

Tuki innovaatiotoiminnan neuvontapalveluihin ja innovaatiotoimintaa tukeviin palveluihin (36 artikla)

120 000 EUR

—

Internet-linkki tukitoimenpiteen koko tekstiin:

http://www.puntoeuropa.provincia.tn.it/

http://www.artigianato.provincia.tn.it/

Valtion tuen viitenumero

X 262/09

Jäsenvaltio

Italia

Jäsenvaltion viitenumero

—

Alueen nimi (NUTS)

Campania

87 artiklan 3 kohdan a alakohta

Myöntävä viranomainen

Regione Campania

Via S. Lucia 81

80132 Napoli NA

ITALIA

http://www.regione.campania.it

Tukitoimenpiteen nimike

Contratto di Programma Regionale

Kansallinen oikeusperusta (mainitaan julkaisuviite)

Articolo 2 della legge regionale n. 12 del 28.11.2007; regolamento n. 4 del 28.11.2007; d.lgs. 123/98;

Toimenpiteen tyyppi

Ohjelma

Voimassa olevan tukitoimenpiteen muutos

—

Kesto

2.2.2009–31.12.2013

Toimiala(t)

Kaikki tukikelpoiset toimialat

Tuensaajatyyppi

Pk-yritykset

suuret yritykset

Ohjelman mukainen suunniteltu vuosibudjetin kokonaismäärä

91,00 EUR (miljoonaa)

Takaukset

—

Tukiväline (5 artikla)

Korkotuki, Avustus

Viittaus komission päätökseen

—

Jos yhteisön varoista saadaan yhteisrahoitusta

Delibera di Giunta Regionale n. 514 del 21.3.2008 — 188,50 milioni di EUR

Tavoitteet

Tuen enimmäisintensiteetti prosentteina tai enimmäismäärä kansallisessa valuutassa

Pk-yrityksille myönnet-tävät lisät prosentteina

Alueellinen investointi- ja työllisyystuki (13 artikla) Ohjelma

30 %

20 %

Pk-yrityksille konsulttipalveluihin myönnettävä tuki (26 artikla)

50 %

—

Perustutkimus (31 artiklan 2 kohdan a alakohta)

100 %

—

Teollinen tutkimus (31 artiklan 2 kohdan b alakohta)

50 %

20 %

Kokeellinen kehittäminen (31 artiklan 2 kohdan c alakohta)

25 %

20 %

Teknisiin toteutettavuustutkimuksiin myönnettävä tuki (32 artikla)

75 %

—

Teollisoikeuksien kustannusten kattamiseen myönnettävä tuki pk-yrityksille (33 artikla)

100 %

—

Tuki innovaatiotoiminnan neuvontapalveluihin ja innovaatiotoimintaa tukeviin palveluihin (36 artikla)

200 000 EUR

—

Erityiskoulutus (38 artiklan 1 alakohta)

25 %

10 %

Yleiskoulutus (38 artiklan 2 alakohta)

60 %

20 %

Palkkatukien muodossa myönnettävä tuki epäedullisessa asemassa olevien työntekijöiden työhönottoon (40 artikla)

50 %

—

Palkkatukien muodossa myönnettävä tuki alentuneesti työkykyisten työntekijöiden työllistämiseen (41 artikla)

60 %

—

Alentuneesti työkykyisten työntekijöiden työllistämisestä aiheutuvien lisäkustannusten korvaamiseen myönnettävä tuki (42 artikla)

100 %

—

Internet-linkki tukitoimenpiteen koko tekstiin:

http://www.economiacampania.net

Valtion tuen viitenumero

X 263/09

Jäsenvaltio

Italia

Jäsenvaltion viitenumero

—

Alueen nimi (NUTS)

Campania

87 artiklan 3 kohdan a alakohta

Myöntävä viranomainen

Regione Campania

Via S. Lucia 81

80132 Napoli NA

ITALIA

http://www.regione.campania.it

Tukitoimenpiteen nimike

Incentivi per l'innovazione e sviluppo

Kansallinen oikeusperusta (mainitaan julkaisuviite)

l.r. n. 12 del 28.11.2007; regolamento n. 7 del 28.11.2007; l.r. n. 24 del 29.12.2005 articolo 8 e succ. mod. (PASER); d.lgs. 123/1998; decreto Ministro Attività Produttive 18.4.2005 pubbl. sulla G.U. n. 238 del 12.10.2005 (Fondo di Garanzia per le piccole e medie imprese di cui alla legge 662/1996); carta degli aiuti di stato a finalità regionale approvata il 28.11.2007;

Toimenpiteen tyyppi

Ohjelma

Voimassa olevan tukitoimenpiteen muutos

—

Kesto

29.1.2009–31.12.2013

Toimiala(t)

Kaikki tukikelpoiset toimialat

Tuensaajatyyppi

Pk-yritykset

Ohjelman mukainen suunniteltu vuosibudjetin kokonaismäärä

80,00 EUR (miljoonaa)

Takaukset

—

Tukiväline (5 artikla)

Korkotuki, Avustus

Viittaus komission päätökseen

—

Jos yhteisön varoista saadaan yhteisrahoitusta

Delibera di Giunta Regionale n. 514 del 21.3.2008 — 50,00 milioni di EUR

Tavoitteet

Tuen enimmäisintensiteetti prosentteina tai enimmäismäärä kansallisessa valuutassa

Pk-yrityksille myönnet-tävät lisät prosentteina

Alueellinen investointi- ja työllisyystuki (13 artikla) Ohjelma

50 %

—

Uusiutuvista energialähteistä tuotetun energian käytön edistämiseen tehtäviin investointeihin myönnettävä ympäristönsuojelutuki (23 artikla)

50 %

—

Tuki innovaatiotoiminnan neuvontapalveluihin ja innovaatiotoimintaa tukeviin palveluihin (36 artikla)

100 000 EUR

—

Internet-linkki tukitoimenpiteen koko tekstiin:

http://www.economiacampania.net/index001.php?part=m&idc=42

Valtion tuen viitenumero

X 264/09

Jäsenvaltio

Italia

Jäsenvaltion viitenumero

—

Alueen nimi (NUTS)

Veneto

87 artiklan 3 kohdan c alakohta

Myöntävä viranomainen

Regione del Veneto

Palazzo Balbi Dorsoduro 3901

30123 Venezia VE

ITALIA

http://www.regione.veneto.it

Tukitoimenpiteen nimike

Aiuti alla formazione. Progetti formativi rivolti alle piccole medie imprese attive nella trasformazione e commercializzazione dei prodotti nel settore agricolo e forestale.

Kansallinen oikeusperusta (mainitaan julkaisuviite)

Legge 845/1978 «Legge quadro in materia di formazione professionale»

Toimenpiteen tyyppi

Ohjelma

Voimassa olevan tukitoimenpiteen muutos

—

Kesto

17.12.2007–31.12.2008

Toimiala(t)

Maatalous, Metsätalous ja Kalatalous

Tuensaajatyyppi

Pk-yritykset

Ohjelman mukainen suunniteltu vuosibudjetin kokonaismäärä

0,33 EUR (miljoonaa)

Takaukset

0,33 EUR (miljoonaa)

Tukiväline (5 artikla)

Avustus

Viittaus komission päätökseen

—

Jos yhteisön varoista saadaan yhteisrahoitusta

—

Tavoitteet

Tuen enimmäisintensiteetti prosentteina tai enimmäismäärä kansallisessa valuutassa

Pk-yrityksille myönnet-tävät lisät prosentteina

Alueellinen investointi- ja työllisyystuki (13 artikla) Ohjelma

70 %

—

Erityiskoulutus (38 artiklan 1 alakohta)

35 %

—

Yleiskoulutus (38 artiklan 2 alakohta)

70 %

—

Internet-linkki tukitoimenpiteen koko tekstiin:

http://www.regione.veneto.it/Servizi+alla+Persona/Formazione+e+Lavoro/ModulisticaREG.htm

Valtion tuen viitenumero

X 265/09

Jäsenvaltio

Itävalta

Jäsenvaltion viitenumero

—

Alueen nimi (NUTS)

Öesterreich

Yhdistelmäalue

Myöntävä viranomainen

Bundesministerium für Land- und Forstwirtschaft, Umwelt und Wasserwirtschaft

Stubenring 1

1010 Wien

ÖSTERREICH

http://wasser.lebensministerium.at

Tukitoimenpiteen nimike

Förderung Gewässerökologie für Wettbewerbsteilnehmer — Förderungsrichtlinien 2009

Kansallinen oikeusperusta (mainitaan julkaisuviite)

Bundesgesetz über die Förderung von Maßnahmen in den Bereichen der Wasserwirtschaft, der Umwelt, der Altlastensanierung und zum Schutz der Umwelt im Ausland (Umweltförderungsgesetz — UFG); BGBl. 185/1993 in der geltenden Fassung

Toimenpiteen tyyppi

Ohjelma

Voimassa olevan tukitoimenpiteen muutos

—

Kesto

1.2.2009–31.12.2013

Toimiala(t)

Kaikki tukikelpoiset toimialat

Tuensaajatyyppi

Pk-yritykset

suuret yritykset

Ohjelman mukainen suunniteltu vuosibudjetin kokonaismäärä

140,00 EUR (miljoonaa)

Takaukset

—

Tukiväline (5 artikla)

Avustus

Viittaus komission päätökseen

—

Jos yhteisön varoista saadaan yhteisrahoitusta

Anmerkung zum Budget:

Das oben angeführte Budget von 140 Mio. EUR umfasst das maximal vorgesehene Gesamtbudget für die gesamte Laufzeit des Programms.

Tavoitteet

Tuen enimmäisintensiteetti prosentteina tai enimmäismäärä kansallisessa valuutassa

Pk-yrityksille myönnet-tävät lisät prosentteina

Investointituki yrityksille yhteisön normit ylittävään ympäristönsuojeluun tai ympäristönsuojelun tason parantamiseen yhteisön normien puuttuessa (18 artikla)

20 %

10 %

Ympäristötutkimuksiin myönnettävä tuki (24 artikla)

20 %

10 %

Internet-linkki tukitoimenpiteen koko tekstiin:

http://www.public-consulting.at/de/portal/umweltfrderungen/bundesfrderungen/gewsserkologie/

http://wasser.lebensministerium.at/article/archive/26045

11.12.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 301/27

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

2009/C 301/16

Valtion tuen viitenumero

X 854/09

Jäsenvaltio

Italia

Jäsenvaltion viitenumero

—

Alueen nimi (NUTS)

Toscana

Yhdistelmäalue

Myöntävä viranomainen

Unioncamere Toscana

Via Lorenzo il Magnifico 24

50129 Firenze FI

ITALIA

http://www.tos.camcom.it

Tukitoimenpiteen nimike

Regolamento per la concessione di aiuti alle imprese ai sensi del regolamento di esenzione della Commissione europea (CE) n. 800/2008

Kansallinen oikeusperusta (mainitaan julkaisuviite)

Delibera del Consiglio di Amministrazione di Unioncamere Toscana n. 49 del 29.9.2009 che adotta il regolamento per la concessione di aiuti alle imprese ai sensi del regolamento di esenzione della Commissione europea (CE) n. 800/2008

Toimenpiteen tyyppi

Ohjelma

Voimassa olevan tukitoimenpiteen muutos

—

Kesto

29.9.2009–31.12.2013

Toimiala(t)

Kaikki tukikelpoiset toimialat

Tuensaajatyyppi

Pk-yritykset

suuret yritykset

Ohjelman mukainen suunniteltu vuosibudjetin kokonaismäärä

6,00 EUR (miljoonaa)

Takaukset

—

Tukiväline (5 artikla)

Korkotuki, Avustus

Viittaus komission päätökseen

—

Jos yhteisön varoista saadaan yhteisrahoitusta

—

Tavoitteet

Tuen enimmäisintensiteetti prosentteina tai enimmäismäärä kansallisessa valuutassa

Pk-yrityksille myönnet-tävät lisät prosentteina

Pk-yrityksille myönnettävä investointi- ja työllisyystuki (15 artikla)

20 %

—

Tuki naisyrittäjien äskettäin perustamille pienille yrityksille (16 artikla)

15 %

—

Energiansäästötoimenpiteisiin tehtäviin investointeihin myönnettävä ympäristönsuojelutuki (21 artikla)

20 %

Uusiutuvista energialähteistä tuotetun energian käytön edistämiseen tehtäviin investointeihin myönnettävä ympäristönsuojelutuki (23 artikla)

45 %

20 %

Ympäristötutkimuksiin myönnettävä tuki (24 artikla)

50 %

20 %

Pk-yrityksille konsulttipalveluihin myönnettävä tuki (26 artikla)

50 %

—

Perustutkimus (31 artiklan 2 kohdan a alakohta)

100 %

—

Teollinen tutkimus (31 artiklan 2 kohdan b alakohta)

50 %

20 %

Kokeellinen kehittäminen (31 artiklan 2 kohdan c alakohta)

25 %

20 %

Teknisiin toteutettavuustutkimuksiin myönnettävä tuki (32 artikla)

75 %

—

Teollisoikeuksien kustannusten kattamiseen myönnettävä tuki pk-yrityksille (33 artikla)

100 %

—

Maatalous- ja kalastusaloja koskevaan tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävä tuki (34 artikla)

100 %

—

Nuorille innovatiivisille yrityksille myönnettävä tuki (35 artikla)

1 000 000 EUR

—

Tuki innovaatiotoiminnan neuvontapalveluihin ja innovaatiotoimintaa tukeviin palveluihin (36 artikla)

200 000 EUR

—

Tuki korkeasti koulutetun henkilöstön lainaamiseen (37 artikla)

50 EUR

—

Erityiskoulutus (38 artiklan 1 alakohta)

25 %

20 %

Yleiskoulutus (38 artiklan 2 alakohta)

60 %

20 %

Internet-linkki tukitoimenpiteen koko tekstiin:

http://www.tos.camcom.it/Default.aspx?PortalID=1&PageID=1&ModuleID=442&ItemID=9114&Action=ViewItem

Valtion tuen viitenumero

X 855/09

Jäsenvaltio

Espanja

Jäsenvaltion viitenumero

—

Alueen nimi (NUTS)

Galicia

87 artiklan 3 kohdan a alakohta

Myöntävä viranomainen

Instituto Gallego de Promoción Económica (Igape)

Complejo Administrativo de San Lázaro, s/n

15703 Santiago de Compostela (A Coruña)

ESPAÑA

http://www.igape.es/index.php?lang=es

Tukitoimenpiteen nimike

IG168: Ayudas a las Pymes, autónomos y particulares para la renovación de automóviles con achatarramiento de automóviles antiguos (Plan Remóvete Galicia)

Kansallinen oikeusperusta (mainitaan julkaisuviite)

Resolución del 30 de junio de 2009 (DOG no 130, de 6 de julio de 2009) por la que se le da publicidad al acuerdo del Consejo de Dirección del Igape que aprueba las bases reguladoras de las ayudas del Igape a las Pymes, autónomos y particulares para la renovación de automóviles con achatarramiento de automóviles antiguos (Plan Remóvete Galicia)

Toimenpiteen tyyppi

Ohjelma

Voimassa olevan tukitoimenpiteen muutos

—

Kesto

13.7.2009–15.12.2009

Toimiala(t)

Kaikki tukikelpoiset toimialat

Tuensaajatyyppi

Pk-yritykset

Ohjelman mukainen suunniteltu vuosibudjetin kokonaismäärä

2,20 EUR (miljoonaa)

Takaukset

—

Tukiväline (5 artikla)

Avustus

Viittaus komission päätökseen

—

Jos yhteisön varoista saadaan yhteisrahoitusta

—

Tavoitteet

Tuen enimmäisintensiteetti prosentteina tai enimmäismäärä kansallisessa valuutassa

Pk-yrityksille myönnet-tävät lisät prosentteina

Pk-yrityksille myönnettävä investointi- ja työllisyystuki (15 artikla)

20 %

—

Internet-linkki tukitoimenpiteen koko tekstiin:

http://www.xunta.es/doc/Dog2009.nsf/a6d9af76b0474e95c1257251004554c3/abf342bd2a310dbcc12575e800689133/$FILE/13000D013P071.PDF

Valtion tuen viitenumero

X 858/09

Jäsenvaltio

Espanja

Jäsenvaltion viitenumero

Alueen nimi (NUTS)

Rioja

Tukialueiden ulkopuolella sijaitsevat alueet

Myöntävä viranomainen

Dirección General de Trabajo, Industria y Comercio

C/ Marques de la Ensenada, 13

26071 Logroño, La Rioja

ESPAÑA

http://www.larioja.org/npRioja/default/defaultpage.jsp?idtab=465295

Tukitoimenpiteen nimike

Bases reguladoras de la concesión de subvenciones, en la Estrategia de Ahorro y Eficiencia Energética (E4+): Mejora eficiencia energética iluminación interior en edificios existentes

Kansallinen oikeusperusta (mainitaan julkaisuviite)

Orden 34/2009, de 29 de septiembre, de la Consejería de Industria, Innovación y Empleo, por la que se establecen las bases reguladoras de la concesión de subvenciones, en la Estrategia de Ahorro y Eficiencia Energética (E4+): Mejora eficiencia energética iluminación interior en edificios existentes.

B.O.R de 2 de octubre de 2009

Toimenpiteen tyyppi

Ohjelma

Voimassa olevan tukitoimenpiteen muutos

—

Kesto

2.10.2009–31.12.2013

Toimiala(t)

Kaikki tukikelpoiset toimialat

Tuensaajatyyppi

Pk-yritykset

Ohjelman mukainen suunniteltu vuosibudjetin kokonaismäärä

0,30 EUR (miljoonaa)

Takaukset

—

Tukiväline (5 artikla)

Avustus

Viittaus komission päätökseen

—

Jos yhteisön varoista saadaan yhteisrahoitusta

FEDER — 0,07 EUR (en millones)

Tavoitteet

Tuen enimmäisintensiteetti prosentteina tai enimmäismäärä kansallisessa valuutassa

Pk-yrityksille myönnet-tävät lisät prosentteina

Energiansäästötoimenpiteisiin tehtäviin investointeihin myönnettävä ympäristönsuojelutuki (21 artikla)

35 %

—

Ympäristötutkimuksiin myönnettävä tuki (24 artikla)

60 %

—

Internet-linkki tukitoimenpiteen koko tekstiin:

http://www.larioja.org/npRioja/default/defaultpage.jsp?idtab=449883

Valtion tuen viitenumero

X 859/09

Jäsenvaltio

Espanja

Jäsenvaltion viitenumero

Alueen nimi (NUTS)

Rioja

Tukialueiden ulkopuolella sijaitsevat alueet

Myöntävä viranomainen

Dirección General de Trabajo, Industria y Comercio

C/ Marques de la Ensenada, 13

26071 Logroño, La Rioja

ESPAÑA

http://www.larioja.org/npRioja/default/defaultpage.jsp?idtab=465295

Tukitoimenpiteen nimike

Bases reguladoras de la concesión de subvenciones, en el Plan de Energías Renovables: Biomasa

Kansallinen oikeusperusta (mainitaan julkaisuviite)

Orden 33/2009, de 29 de septiembre, de la Consejería de Industria, Innovación y Empleo, por la que se establecen las bases reguladoras de la concesión de subvenciones, en el Plan de Energías Renovables: Biomasa B.O.R de 2 de octubre de 2009

Toimenpiteen tyyppi

Ohjelma

Voimassa olevan tukitoimenpiteen muutos

—

Kesto

2.10.2009–31.12.2013

Toimiala(t)

Kaikki tukikelpoiset toimialat

Tuensaajatyyppi

Pk-yritykset

Ohjelman mukainen suunniteltu vuosibudjetin kokonaismäärä

0,08 EUR (miljoonaa)

Takaukset

—

Tukiväline (5 artikla)

Avustus

Viittaus komission päätökseen

—

Jos yhteisön varoista saadaan yhteisrahoitusta

—

Tavoitteet

Tuen enimmäisintensiteetti prosentteina tai enimmäismäärä kansallisessa valuutassa

Pk-yrityksille myönnet-tävät lisät prosentteina

Uusiutuvista energialähteistä tuotetun energian käytön edistämiseen tehtäviin investointeihin myönnettävä ympäristönsuojelutuki (23 artikla)

50 %

—

Internet-linkki tukitoimenpiteen koko tekstiin:

http://www.larioja.org/npRioja/default/defaultpage.jsp?idtab=449883

Valtion tuen viitenumero

X 862/09

Jäsenvaltio

Espanja

Jäsenvaltion viitenumero

Alueen nimi (NUTS)

Rioja

Tukialueiden ulkopuolella sijaitsevat alueet

Myöntävä viranomainen

Dirección General de Trabajo, Industria y Comercio

C/ Marques de la Ensenada, 13

26071 Logroño, La Rioja

ESPAÑA

http://www.larioja.org/npRioja/default/defaultpage.jsp?idtab=465295

Tukitoimenpiteen nimike

Bases reguladoras de la concesión de subvenciones, en la Estrategia de Ahorro y Eficiencia Energética (E4+): Mejora de la eficiencia energética en las instalaciones de ascensores existentes en los edificios

Kansallinen oikeusperusta (mainitaan julkaisuviite)

Orden 38/2009, de 30 de septiembre, de la Consejería de Industria, Innovación y Empleo, por la que se establecen las bases reguladoras de la concesión de subvenciones, en la Estrategia de Ahorro y Eficiencia Energética (E4+): Mejora de la eficiencia energética en las instalaciones de ascensores existentes en los edificios.

B.O.R de 5 de octubre de 2009

Toimenpiteen tyyppi

Ohjelma

Voimassa olevan tukitoimenpiteen muutos

—

Kesto

5.10.2009–31.12.2013

Toimiala(t)

Kaikki tukikelpoiset toimialat

Tuensaajatyyppi

Pk-yritykset

Ohjelman mukainen suunniteltu vuosibudjetin kokonaismäärä

0,03 EUR (miljoonaa)

Takaukset

—

Tukiväline (5 artikla)

Avustus

Viittaus komission päätökseen

—

Jos yhteisön varoista saadaan yhteisrahoitusta

FEDER — 0,01 EUR (en millones)

Tavoitteet

Tuen enimmäisintensiteetti prosentteina tai enimmäismäärä kansallisessa valuutassa

Pk-yrityksille myönnet-tävät lisät prosentteina

Energiansäästötoimenpiteisiin tehtäviin investointeihin myönnettävä ympäristönsuojelutuki (21 artikla)

35 %

—

Internet-linkki tukitoimenpiteen koko tekstiin:

http://www.larioja.org/npRioja/default/defaultpage.jsp?idtab=449883

		ISSN 1725-2490 doi:10.3000/17252490.C_2009.301.fin
Euroopan unionin virallinen lehti		C 301

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	52. vuosikerta 11. joulukuuta 2009

Ilmoitusnumero	Sisältö	Sivu
	I Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot
	LAUSUNNOT
	Komissio
2009/C 301/01	Komission Lausunto, annettu 8 päivänä joulukuuta 2009, Cadarachessa Ranskassa sijaitsevasta CABRIn laitoksesta peräisin olevan radioaktiivisen jätteen hävittämistä koskevan, Euratomin perustamissopimuksen 37 artiklan mukaisen suunnitelman muuttamisesta	1

	II Tiedonannot
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN JA ELINTEN ANTAMAT TIEDONANNOT
	Komissio
2009/C 301/02	Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia COMP/M.5679 – Boreas Holdings/Centrica Renewable Energy Limited/Glid Wind Farms) ( 1 )	2

2009/C 301/03	Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia COMP/M.5642 – SGGF/TRAKYA/SGGE) ( 1 )	2

2009/C 301/04	Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia COMP/M.5667 – ACE/FTQ/FSI/Mecachrome) ( 1 )	3

2009/C 301/05	Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia COMP/M.5715 – Leisure Park Holdings/Criteria Caixa Corp/Activos Port Aventura) ( 1 )	3

2009/C 301/06	Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia COMP/M.5558 – Nutreco/Cargill) ( 1 )	4

	V Ilmoitukset
	KILPAILUPOLITIIKAN TOIMEENPANOON LIITTYVÄT MENETTELYT
	Komissio
2009/C 301/17	Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia COMP/M.5586 – Sita/Paprec/FPR) – Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia ( 1 )	33

2009/C 301/18	Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia COMP/M.5656 – Europ Assistance Holding/SFR Développement/Océalis) – Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia ( 1 )	34

2009/C 301/19	Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia COMP/M.5666 – Xerox/Affiliated Computer Services) ( 1 )	35

	IV Tiedotteet
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN JA ELINTEN ANTAMAT TIEDOTTEET
	Neuvosto
2009/C 301/07	Neuvoston päätelmät 26 päivänä marraskuuta 2009 maahanmuuttajataustaisten lasten koulutuksessa	5

2009/C 301/08	Neuvoston päätelmät, annettu 27 marraskuuta 2009, luovan sukupolven tukemisesta: lasten ja nuorten luovuuden ja innovointikyvyn kehittäminen kulttuuri-ilmaisun ja kulttuurin saatavuuden kautta	9

2009/C 301/09	Neuvoston päätelmät 27. marraskuuta 2009 medialukutaidosta digitaalisessa ympäristössä	12

	Komissio
2009/C 301/10	Euron kurssi	13

2009/C 301/11	Kilpailunrajoituksia ja määräävää markkina-asemaa käsittelevän neuvoa-antavan komitean kokouksessaan 19. kesäkuuta 2009 antama lausunto päätösluonnoksesta asiassa COMP/39.396 – Kalsiumkarbidi	14

2009/C 301/12	Kilpailunrajoituksia ja määräävää markkina-asemaa käsittelevän neuvoa-antavan komitean kokouksessaan 17 heinäkuuta 2009 antama lausunto päätösluonnoksesta asiassa COMP/39.396 – Kalsiumkarbidi	15

2009/C 301/13	Loppukertomus asiassa COMP/39.396 kalsiumkarbidi (ym.)	16

2009/C 301/14	Tiivistelmä komission päätöksestä, tehty 22 päivänä heinäkuuta 2009, EY:n perustamissopimuksen 81 artiklan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan mukaisesta menettelystä (Asia COMP/39.396 – Teräs- ja kaasuteollisuuden käyttämät kalsiumkarbidi- ja magnesiumpohjaiset reagenssit) (tiedoksiannettu numerolla K(2009) 5791) ( 1 )	18

	JÄSENVALTIOIDEN ANTAMAT TIEDOTTEET
2009/C 301/15	Tiedot, jotka jäsenvaltiot ovat toimittaneet tiettyjen tukimuotojen toteamisesta yhteismarkkinoille soveltuviksi perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan mukaisesti annetun komission asetuksen (EY) N:o 800/2008 (yleinen ryhmäpoikkeusasetus) ( 1 )	21

2009/C 301/16	Tiedot, jotka jäsenvaltiot ovat toimittaneet tiettyjen tukimuotojen toteamisesta yhteismarkkinoille soveltuviksi perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan mukaisesti annetun komission asetuksen (EY) N:o 800/2008 (yleinen ryhmäpoikkeusasetus) ( 1 )	27