21.11.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 281/1

NEUVOSTON LAUSUNTO

Kyproksen tarkistetusta vakausohjelmasta vuosiksi 2008–2012

2009/C 281/01

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 (1) ja erityisesti sen 5 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon komission suosituksen,

on kuullut talous- ja rahoituskomiteaa,

ON ANTANUT TÄMÄN LAUSUNNON:

(1)	Neuvosto tutki 27 päivänä huhtikuuta 2009 Kyproksen tarkistetun vakausohjelman, joka kattaa vuodet 2008–2012.

(2)

Kyproksen talouskasvu on ollut viime vuosina voimakasta, keskimäärin noin 4 prosenttia. Maassa on vallinnut lähes täystyöllisyys ja matala inflaatio. Komission yksiköiden tammikuun 2009 väliennusteen mukaan BKT:n kasvu supistui vuonna 2008 hieman eli 3,7 prosenttiin. Vuonna 2009 BKT:n kasvun odotetaan hidastuvan ulkomaankysynnän laskun jarruttamana vain hieman yli yhteen prosenttiin, ja pysyvän positiivisena mutta potentiaalia heikompana vuonna 2010. Kyproksen viranomaiset ovat hyväksyneet taloudellisen toiminnan piristämiseksi vuoden 2008 lopusta lähtien erilaisia finanssipoliittisia toimenpiteitä määrältään noin 1,5 prosenttia BKT:stä vuonna 2009 Euroopan talouden elvytyssuunnitelman mukaisesti. Julkiselle taloudelle asettavat paineita näiden harkinnanvaraisten toimenpiteiden lisäksi myös talouden hidastuminen ja kasvumallin muuttuminen vähemmän veroja tuovaksi. Myös Kyproksen nettoluotonotto ulkomailta tulee olemaan suuri, mikä kertoo paitsi yksityisen sektorin vähäisistä nettosäästöistä myös julkisen talouden nettoaseman heikentymisestä. Kyproksen haasteena onkin kasvun tukeminen ankarassa ja pitkittyneessä maailmanlaajuisessa laskusuhdanteessa, kun samalla pitäisi korjata makrotalouden epätasapainoa harjoittamalla edelleen varovaista finanssipolitiikkaa. Pitkällä aikavälillä maan on pystyttävä vahvistamaan julkisen talouden kestävyyttä väestön ikääntymisen vuoksi.

(3)

Ohjelman perustana olevan makrotalouden skenaarion mukaan kokonaistuotannon kasvu hidastuu vuoden 2008 3,8 prosentista 2,1 prosenttiin vuonna 2009 ja elpyy sen jälkeen keskimäärin lähes 3 prosenttiin jäljellä olevalla ohjelmakaudella. Tämänhetkisten tietojen perusteella (2) skenaario näyttää perustuvan optimistisiin kasvuoletuksiin vuonna 2009 ja sen jälkeen. Erityisesti ennuste, jonka mukaan nettoviennin osuus kasvun rakenteessa muuttuisi vähemmän negatiiviseksi, perustuu oletukseen, jonka mukaan viennin kasvu olisi positiivista vuonna 2009, mikä vaikuttaa melko optimistiselta maailmankaupan ja Kyproksen tärkeimpien kauppakumppaneiden talouskasvun hidastumisen takia. Myös yksityisen kulutus- ja sijoitustoiminnan suuntauksen uskotaan olevan suotuisa vuoden 2009 jälkeen. Ohjelman mukaan ulkoinen vaje pienenee hitaasti vuoden 2008 12,4 prosentista BKT:stä vuoden 2012 10,2 prosenttiin BKT:stä tavarakaupan taseessa olevan vajeen pienentyessä vähitellen, mikä on linjassa kotimaankysynnän maltillisempien kasvunäkymien kanssa. Ohjelman inflaatioennusteet vaikuttavat realistisilta.

(4)

Julkisen talouden ylijäämän arvioidaan kutistuneen yhteen prosenttiin vuonna 2008 vuoden 2007 3,4 prosentista BKT:stä, ja rakenteellisen rahoitusaseman (suhdannetasoitettu julkisen talouden rahoitusasema ilman kertaluonteisia ja muita tilapäisiä toimenpiteitä, sellaisena kuin komission yksiköt sen ovat laskeneet uudelleen ohjelmassa esitettyjen tietojen perusteella) arvioidaan laskeneen 3,5 prosentista BKT:stä 0,75 prosenttiin. Nämä muutokset johtuvat pääasiassa tulojen vähenemisestä, kun kiinteistösektorin toiminta on hiljentynyt, ja jossain määrin myös menoylityksistä. Erityisesti tuet ja muut menot kasvattivat menoja kumpikin noin 0,5 prosenttiyksikköä BKT:stä. Kuivuudesta ja siihen liittyvistä vesihuollon ylläpitokustannuksista johtuneiden lisämenojen sekä viljelijöille maksettavien korvausten osuus näistä on 0,75 prosenttiyksikköä BKT:stä. Lisäksi sosiaaliset tulonsiirrot ja muut sosiaalista koheesiota edistävät toimenpiteet (joiden kohteena ovat eläkeläiset, vammaiset ja muut sosiaalitukien saajat) kasvattivat menoja lähes 0,5 prosenttiyksikköä BKT:stä. Vuoden 2008 ylijäämä on tästä huolimatta vuoden 2007 vakausohjelmassa asetetun tavoitteen (0,5 prosenttia BKT:stä) yläpuolella, mihin vaikuttivat odotettua suuremmat tulot, alhaisemmat korkomaksut ja positiivinen perusvaikutus vuodelta 2007, jolloin julkisen talouden ylijäämä nousi lopulta 3,4 prosenttiin BKT:stä, vaikka odotuksena oli vain 1,5 prosenttia. Vaikka kasvun rakenteeseen kohdistuneista vaikutuksista johtuva tulojen väheneminen vaikuttikin julkisen talouden rakenteellisen rahoitusaseman huomattavaan heikentymiseen, finanssipolitiikka oli kaiken kaikkiaan myötäsyklistä tilanteessa, jossa ajat olivat vielä hyvät.

(5)

Tarkistetussa ohjelmassa julkisen talouden vuoden 2009 tavoitteeksi on asetettu 0,8 prosentin alijäämä BKT:stä, mikä vastaa suurin piirtein komission yksiköiden väliennustetta. Tavoitetta on tarkistettu alaspäin 1,75 prosenttiyksikköä BKT:stä parlamentin 18 päivänä joulukuuta 2008 hyväksymän vuoden 2009 talousarviolain tavoitteesta, joka oli 1 prosentin ylijäämä BKT:stä. Tämä perustuu kokonaistuloennusteeseen, jota on tarkistettu alaspäin odotettavissa olevan hitaamman kasvuvaiheen johdosta. Tarkistetussa ohjelmassa ennakoidaan, että tulojen ja BKT:n suhde laskee vuonna 2009 1,5 prosenttiyksikköä vuoden 2008 toteutumaan verrattuna, mikä johtuu ennen kaikkea kiinteistösektorin toiminnan hiljenemisestä, yritysten kannattavuuden laskusta ja osittain valtiollisten organisaatioiden osinkotulojen tyrehtymisestä. Julkisten menojen odotetaan kasvavan vain hieman. Korkomaksuissa saavutettavilla säästöillä katetaan sosiaalisten tulonsiirtojen lisääntyminen. Vuonna 2009 Euroopan talouden elvytyssuunnitelman mukaisesti finanssipolitiikan viritys on kaiken kaikkiaan elvyttävä, noin 1,5 prosenttia BKT:stä.

(6)

Ohjelmassa ennakoidaan, että julkisen talouden kokonaisalijäämä huononee vähitellen vuoden 2009 tavoitteena olevasta 0,8 prosentista BKT:stä 2,2 prosenttiin vuonna 2012. Perusylijäämä supistuu samaan aikaan 1,5 prosentista BKT:stä vuonna 2009 0,2 prosenttiin vuonna 2011 ja vaihtuu 0,2 prosentin alijäämäksi vuonna 2012. Rakenteellinen alijäämä laskisi vuoden 2009 0,75 prosentista BKT:stä noin 2 prosenttiin BKT:stä vuonna 2012, jolloin kasvun odotetaan lähteneen nousuun. Yhteisesti sovittujen menetelmien perusteella katsottuna julkisen talouden rakenteellinen rahoitusasema näyttää vuodesta 2009 alkaen poikkeavan merkittävästi keskipitkän aikavälin tavoitteesta, jonka mukaan julkisen talouden pitäisi olla rakenteellisessa tasapainossa. Julkisen talouden vajeen ennustettu kasvu johtuu pääasiassa perusmenojen, erityisesti sosiaalimaksujen, palkkojen ja muiden menojen, kasvusta. Julkisen talouden bruttovelan, jonka arvioidaan olleen 49,3 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2008, ennustetaan pienenevän jatkuvien, joskin nopeasti supistuvien perusylijäämien ansiosta niin, että se on 44,2 prosenttia BKT:stä vuonna 2012.

(7)

Julkisen talouden toteutumiin kohdistuu heikkenemisriskejä. Erityisesti tarkistetussa ohjelmassa käytetty makrotalouden skenaario näyttää perustuvan optimistisiin kasvuoletuksiin koko ohjelmakauden ajan. Tulopuolella julkiseen talouteen kohdistuu etenkin vuosina 2009 ja 2010 aiempia vuosia suurempia riskejä, jotka liittyvät talouskasvun mahdollisesti vielä jyrkempään supistumiseen ja kasvurakenteen muuttumiseen vähemmän veroja tuovaksi. Mahdollisten menoylitysten riskikin on olemassa, kun otetaan huomioon odotettu talouskasvun hidastuminen ja paineet piristää kotimaankysyntää lisäämällä julkisia menoja. Velkasuhde ei ehkä kehity yhtä suotuisasti kuin tarkistetussa ohjelmassa ennakoidaan makrotalouden skenaarioon ja julkisen talouden tavoitteisiin liittyvien riskien vuoksi.

(8)

Väestön ikääntymisestä julkiseen talouteen aiheutuvat pitkän aikavälin vaikutukset ovat selvästi EU:n keskiarvoa suuremmat, mikä johtuu pääasiassa eläkemenojen suhteellisen voimakkaasta kasvusta suhteessa BKT:hen tulevina vuosikymmeninä, mikä taas johtuu osin siitä, että eläkejärjestelmä on vasta kehitteillä. Ohjelmassa esitellään äskettäin hyväksytty eläkeuudistus, jonka on määrä hillitä eläkemenojen kasvua. Tarkistettuja ennusteita pidetään kuitenkin vain ”kansallisina ennusteina” siihen saakka, kunnes talouspoliittinen komitea on vahvistanut ne. Vaikka julkisen talouden rahoitusasema oli vielä vuonna 2008 sellainen, että se olisi osaltaan kumonnut väestön ikääntymisen ennakoituja pitkän aikavälin vaikutuksia julkiseen talouteen, julkisen talouden kehittyminen ohjelmassa ennustetulla tavalla johtaisi päinvastaiseen lopputulokseen. Julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyteen kohdistuvia suuria riskejä voitaisiin pienentää parantamalla perusjäämää keskipitkällä aikavälillä ja toteuttamalla muita toimenpiteitä ikääntymiseen liittyvien menojen voimakkaan kasvun hillitsemiseksi.

(9)

Kyproksen budjettikehyksellä on todistetusti saavutettu hyviä tuloksia, sillä julkisen talouden tavoitteet on ylitetty voimakkaan talouskasvun vallitessa. Kehystä on hiljattain paranneltu ottamalla käyttöön varainhoito- ja kirjanpitojärjestelmä (FIMAS), omaksumalla asteittain vuodesta 2006 lähtien kolmivuotinen keskipitkän aikavälin budjettikehys ja ottamalla käyttöön vuonna 2007 ohjelma- ja tulosbudjetointi. Tähänastisena käytäntönä on ollut lisätalousarvioiden hyväksyminen pitkin vuotta, minkä seurauksena juoksevat menot ovat kasvaneet alun perin kaavailtua varojen uudelleenjakoa suuremmiksi. Ohjelman mukaan tämä käytäntö loppuu, kun on pantu kokonaisuudessaan täytäntöön uusi budjettikehys, joka johtaa tehokkaampaan ja tuloksellisempaan budjetointiprosessiin ja hillitsee osaltaan menojen kasvua. Uusi budjetointiprosessi luo samalla vakaan perustan, jossa menoja voidaan kohdentaa uudelleen kansallisen uudistusohjelman painopisteiden mukaisiin kasvua tukeviin toimiin. Uutta kehystä on kuitenkin vasta alettu panna täytäntöön, ja sen on määrä toteutua kokonaisuudessaan vasta vuonna 2012.

(10)

Kyproksen hallitus ei ole hyväksynyt mitään erityistä pakettia rahoitusalan vakauttamiseksi. Talletussuoja nostettiin kuitenkin 40 000 eurosta 100 000 euroon, jotta luottamus pankkijärjestelmään paranisi. Rahoittaakseen lyhytaikaisia tarpeitaan (kassavirta) ja parantaakseen pankkijärjestelmän likviditeettiedellytyksiä hallitus laski myös tammikuun 2009 alussa liikkeeseen velkasitoumuksia, joiden piti alun perin erääntyä lokakuussa 2009, mutta erääntymisajankohtaa lykättiin myöhemmin joulukuuhun 2009. Niiden kokonaisarvo on noin 1,4 miljardia euroa (8 prosenttia BKT:stä), josta noin puolet talletetaan pankkeihin ja luottolaitoksiin.

(11)

Kyproksen hallitus päätti toteuttaa harkinnanvaraisia finanssipoliittisia toimenpiteitä talouden laskusuhdanteeseen vastaamiseksi. Elvytyspaketti vuodelle 2009 on Euroopan talouden elvytyssuunnitelman mukainen, ja se on tarkoituksenmukainen reaktio talouden laskusuhdanteeseen, sillä se tukee taloudellista toimintaa tilapäisesti vuonna 2009. Paketin kokonaistalousarviokustannukset ovat noin 1,5 prosenttia BKT:stä, ja tästä 0,25 prosenttiyksikköä on jo sisällytetty vuoden 2009 talousarvioon. Sen tavoitteena on lieventää kriisin vaikutuksia niistä pahiten kärsimään joutuvilla talouden aloilla, erityisesti rakennussektorilla (1,25 prosenttia BKT:stä) ja matkailualalla (noin 0,25 prosenttia BKT:stä). Hallitus on myös hyväksynyt kohdennetun toimenpiteen, joka koskee lainojen myöntämistä edullisin ehdoin pienituloisille perheille vakituisen asunnon ostamista varten. Sen vaikutus velkaan on arviolta 1 prosentti BKT:stä vuosina 2009-2013. Paketti on kaiken kaikkiaan oikein ajoitettu, kohdennettu ja tilapäinen. Se vastaa pääpiirteittäin lyhyen aikavälin tärkeimpiä poliittisia tavoitteita. Tarkistettuun ohjelmaan sisältyy myös joitakin rakenteellisia toimenpiteitä, jotka ovat osa pidemmän aikavälin uudistussuunnitelmaa mutta jotka auttavat myös selviämään laskusuhdanteen asettamista nykyisistä haasteista. Toimenpiteet ovat yhteydessä komission 28 päivänä tammikuuta 2009 Lissabonin kasvu- ja työllisyysstrategian osana ehdottamaan keskipitkän aikavälin uudistusohjelmaan ja maakohtaisiin suosituksiin. Niiden tavoitteena on lisätä kasvupotentiaalia, parantaa kilpailukykyä ja vahvistaa fyysistä ja inhimillistä pääomaa.

(12)

Finanssipolitiikan viritys on kaikkiaan elvyttävä koko ohjelmakauden ajan. Erityisesti julkisen talouden vajeen kasvu poikkeaa vuodesta 2009 lähtien merkittävästi keskipitkän aikavälin tavoitteesta, mikä on ongelmallista Kyproksen talouden suuren ulkoisen epätasapainon vuoksi. Kun otetaan huomioon, että toteutumiin kohdistuu heikkenemisriskejä keskipitkällä aikavälillä, julkisen talouden tavoitteista saatetaan jäädä odotettua enemmän. Kyproksella on vain niukasti julkisen talouden liikkumavaraa, koska sen nettoluotonotto ulkomailta on huomattavan suurta, joten julkisen talouden heikentyminen edelleen ohjelman loppuvuosina ei sovi yhteen maan epätasapainon korjaamisen ja keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamisen edellyttämän sopeutuksen kanssa.

(13)	Ohjelmassa esitetään kaikki pakolliset ja lähes kaikki vapaaehtoiset vakaus- ja lähentymisohjelmia koskevissa käytännesäännöissä vaaditut tiedot (3).

Yleispäätelmä on, että finanssipolitiikan viritys on vuonna 2009 elvyttävä, sillä vuonna 2009 hyväksytään mittavia elvytystoimenpiteitä Euroopan talouden elvytyssuunnitelman mukaisesti. Seuraavina vuosina julkisen talouden tasapainon ennakoidaan heikkenevän heikkenemistään. Kaavailtu finanssipolitiikan löysentäminen ei vaikuta perustellulta, kun otetaan huomioon suhteellisen hyvät talouden näkymät sekä suuri ulkoinen epätasapaino. Koska maailmantalouden tilanne on heikentynyt jyrkästi, julkisen talouden strategiaan kohdistuu lisäksi huomattavia riskejä, sillä ohjelman sisältämän makrotalouden skenaarion perustana olevat kasvuoletukset ovat optimistisia. Suuri ulkoinen epätasapaino edellyttää, että ensisijaisena tavoitteena pitäisi olla varovaisen politiikan harjoittaminen ja julkisen talouden kestävyyden vahvistaminen. Juoksevien menojen hillitseminen ja myötäsyklisyyden välttäminen ovat siksi suuri haaste Kyproksen finanssipolitiikalle. Myös julkisen talouden laadun parantaminen on tärkeää, sillä se tukee epätasapainon uhkaaman talouden kitkatonta sopeutusta.

Edellä olevan arvion perusteella Kyprosta kehotetaan:

i)	toteuttamaan vuoden 2009 finanssipolitiikkaa suunnitellulla tavalla Euroopan talouden elvytyssuunnitelman mukaisesti ja vakaus- ja kasvusopimuksen puitteissa pyrkien samalla välttämään julkisen talouden heikkenemistä ja loittonemista tavoitteista vuonna 2009;

ii)	estämään julkisen talouden vajeen ennakoitu kasvu vuonna 2010 ja sen jälkeen rajoittamalla menojen kasvua sen varmistamiseksi, että julkisen talouden rahoitusasema pysyy terveenä keskipitkällä aikavälillä;

iii)	vahvistamaan julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä jatkamalla eläke- ja terveydenhuoltojärjestelmien uudistusta ottaen huomioon ikääntymisen ennakoidut vaikutukset julkisiin menoihin.

Keskeisten makrotaloutta ja julkista taloutta koskevien ennusteiden vertailu

		2007	2008	2009	2010	2011	2012
BKT:n määrä (% muutos)	VO tammikuu 2009	4,4	3,8	2,1	2,4	3,0	3,2
	KOM tammikuu 2009	4,4	3,6	1,1	2,0	—	—
	LO joulukuu 2007	4,2	4,1	4,0	4,0	4,0	—
YKHI-inflaatio (%)	VO tammikuu 2009	2,2	4,4	2,0	2,5	2,5	2,5
	KOM tammikuu 2009	2,2	4,4	2,0	2,3	—	—
	LO joulukuu 2007	2,2	2,5	2,0	2,0	2,0	—
Tuotantokuilu (4) (% potentiaalisesta BKT:stä)	VO tammikuu 2009	0,2	0,8	–0,1	–0,6	–0,5	–0,2
	KOM tammikuu 2009 (5)	1,1	1,9	0,5	0,1	—	—
	LO joulukuu 2007	–0,7	–0,6	–0,6	–0,4	—	—
Nettoluotonanto/-otto verrattuna muuhun maailmaan (% BKT:stä)	VO tammikuu 2009	–11,7	–12,4	–12,1	–11,5	–10,9	–10,2
	KOM tammikuu 2009	–9,7	–13,2	–11,8	–10,8	—	—
	LO joulukuu 2007	–6,6	–6,5	–6,3	–5,9	–5,6	—
Julkisen talouden tulot (% BKT:stä)	VO tammikuu 2009	46,4	45,3	43,8	44,0	44,4	44,8
	KOM tammikuu 2009	46,4	45,6	44,1	44,1	—	—
	LO joulukuu 2007	45,9	44,3	44,5	44,6	44,7	—
Julkisen talouden menot (% BKT:stä)	VO tammikuu 2009	42,9	44,3	44,6	45,5	46,3	47,1
	KOM tammikuu 2009	42,9	44,7	44,7	45,1	—	—
	LO joulukuu 2007	44,4	43,8	44,0	44,0	44,1	—
Julkisen talouden rahoitusasema (% BKT:stä)	VO tammikuu 2009	3,4	1,0	–0,8	–1,4	–1,9	–2,2
	KOM tammikuu 2009	3,4	1,0	–0,6	–1,0	—	—
	LO joulukuu 2007	1,5	0,5	0,5	0,7	0,7	—
Perusjäämä (% BKT:stä)	VO tammikuu 2009	6,5	3,9	1,5	0,8	0,2	–0,2
	KOM tammikuu 2009	6,5	3,9	1,8	1,2	—	—
	LO joulukuu 2007	4,7	3,4	2,9	2,9	2,8	—
Suhdannetasoitettu rahoitusasema (4) (% BKT:stä)	VO tammikuu 2009	3,4	0,7	–0,8	–1,2	–1,7	–2,1
	KOM tammikuu 2009	3,0	0,2	–0,8	–1,1	—	—
	LO joulukuu 2007	1,8	0,7	0,7	0,8	0,7	—
Rakenteellinen rahoitusasema (6) (% BKT:stä)	VO tammikuu 2009	3,4	0,7	–0,8	–1,2	–1,7	–2,1
	KOM tammikuu 2009	3,0	0,2	–0,8	–1,1	—	—
	LO joulukuu 2007	0,3	0,7	0,7	0,8	0,7	—
Julkinen bruttovelka (% BKT:stä)	VO tammikuu 2009	59,4	49,3	46,8	45,4	44,2	44,2
	KOM tammikuu 2009	59,4	48,1	46,7	45,7	—	—
	LO joulukuu 2007	60,0	48,5	45,3	43,8	40,5	—
Vakausohjelma (VO), komission yksiköiden tammikuun 2009 väliennuste (KOM) ja komission yksiköiden laskelmat.

(1) EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1.Tässä tekstissä mainitut asiakirjat löytyvät seuraavilta verkkosivuilta: http://ec.europa.eu/economy_finance/about/activities/sgp/main_en.htm

(2) Arvioinnissa otetaan huomioon komission yksiköiden tammikuun 2009 väliennuste mutta myös muita sittemmin käyttöön tulleita tietoja.

(3) Puuttuvia tietoja ovat erityisesti tiedot ensitulojen ja siirtojen taseesta.

(4) Ohjelmien mukaiset tuotantokuilut ja suhdannetasoitetut rahoitusasemat, jotka komission yksiköt ovat laskeneet uudelleen ohjelmien tietojen perusteella.

(5) Perustuu ennusteisiin, joiden mukaan potentiaalinen kasvu on 3,1 prosenttia vuonna 2007, 2,8 prosenttia vuonna 2008, 2,6 prosenttia vuonna 2009 ja 2,4 prosenttia vuonna 2010.

(6) Suhdannetasoitettu rahoitusasema, jossa ei ole otettu huomioon kertaluonteisia eikä muita väliaikaisia toimenpiteitä. Uusimman tarkistetun ohjelman ja komission yksiköiden tammikuun väliennusteen mukaan kertaluonteisia tai muita tilapäisiä toimenpiteitä ei ole.

Lähde:

Vakausohjelma (VO), komission yksiköiden tammikuun 2009 väliennuste (KOM) ja komission yksiköiden laskelmat.

21.11.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 281/11

Tiedot, jotka jäsenvaltiot ovat toimittaneet tiettyjen tukimuotojen toteamisesta yhteismarkkinoille soveltuviksi perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan mukaisesti annetun komission asetuksen (EY) N:o 800/2008 (yleinen ryhmäpoikkeusasetus)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

2009/C 281/07

Valtion tuen viitenumero

X 192/08

Jäsenvaltio

Italia

Jäsenvaltion viitenumero

—

Alueen nimi (NUTS)

Emilia-Romagna

87 artiklan 3 kohdan c alakohta

Myöntävä viranomainen

Direzione Generale Cultura Formazione Lavoro

Viale Aldo Moro 38

40127 Bologna BO

ITALIA

http://www.regione.emilia-romagna.it

Tukitoimenpiteen nimike

Aiuti destinati alle imprese operanti nel territorio della Regione appartenenti ai settori esposti alla concorrenza internazionale e che sono rivolti alla prima formazione, alla riqualificazione ed aggiornamento dei loro addetti, con particolare riguardo alle fasce deboli

Kansallinen oikeusperusta (mainitaan julkaisuviite)

Delibera di Giunta regionale n. 1968 del 24.11.2008

(Bollettino Ufficiale della Regione Emilia-Romagna — Parte II — n. 213 del 17 dicembre 2008)

Internet-linkki tukitoimenpiteen koko tekstiin

http://www.form-azione.it/operatori/regimi_aiuti.htm

Toimenpiteen tyyppi

Ohjelma

Voimassa olevan tukitoimenpiteen muutos

—

Kesto

24.11.2008–30.6.2014

Toimiala(t)

Kaikki tukikelpoiset toimialat

Tuensaajatyyppi

Pk-yritykset

suuret yritykset

Ohjelman mukainen suunniteltu vuosibudjetin kokonaismäärä

6,00 EUR (miljoonaa)

Takaukset

—

Tukiväline (5 artikla)

Avustus

Viittaus komission päätökseen

—

Jos yhteisön varoista saadaan yhteisrahoitusta

«Programma Operativo della Regione Emilia-Romagna FSE Obiettivo 2 “Competitività regionale e occupazione” 2007-2013», approvato dalla Commissione Europea con decisione C(2007) 5327 del 26.10.2007 — 7,20 milioni di EUR

Tavoitteet

Tuen enimmäisintensiteetti prosentteina tai enimmäismäärä kansallisessa valuutassa

Pk-yrityksille myönnet-tävät lisät prosentteina

Erityiskoulutus (38 artiklan 1 alakohta)

25 %

20 %

Yleiskoulutus (38 artiklan 2 alakohta)

60 %

20 %

Valtion tuen viitenumero

X 193/08

Jäsenvaltio

Ranska

Jäsenvaltion viitenumero

—

Alueen nimi (NUTS)

France

Yhdistelmäalue

Myöntävä viranomainen

Le Ministère de l’agriculture et de la pêche (CASDAR)

Les collectivités territoriales qui souhaite

Ministère de l’agriculture et de la pêche

Direction générale de l’enseignement et de la recherche SESRI, sous-direction de l’innovation

1 ter avenue de Lowendal

75700 Paris 07 SP

FRANCE

http://agriculture.gouv.fr/sections/thematiques/recherche-developpement

Tukitoimenpiteen nimike

Aides à la recherche et au développement agricole

Kansallinen oikeusperusta (mainitaan julkaisuviite)

Loi de finances 2005-1719 du 30 décembre 2005 article 52 III, pour 2006, publiée au journal officiel du 31 décembre 2005; articles L 820-1 à 3 du code rural; articles D 821-1 et 15, R-821-13 et 16, R-822-1, L-611-1 et 14 et suivants du code rural; arrêté du 19 octobre 2006 relatif à l’élaboration et à l’évaluation du programme national de développement agricole et rural.

Internet-linkki tukitoimenpiteen koko tekstiin

http://agriculture.gouv.fr/sections/thematiques/recherche-developpement

Toimenpiteen tyyppi

Ohjelma

Voimassa olevan tukitoimenpiteen muutos

Muuttaminen N 189/03

Kesto

1.1.2009–31.12.2013

Toimiala(t)

Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut

Tuensaajatyyppi

Pk-yritykset

Ohjelman mukainen suunniteltu vuosibudjetin kokonaismäärä

120,00 EUR (miljoonaa)

Takaukset

—

Tukiväline (5 artikla)

Avustus

Viittaus komission päätökseen

—

Jos yhteisön varoista saadaan yhteisrahoitusta

—

Tavoitteet

Tuen enimmäisintensiteetti prosentteina tai enimmäismäärä kansallisessa valuutassa

Pk-yrityksille myönnet-tävät lisät prosentteina

Maatalous- ja kalastusaloja koskevaan tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävä tuki (34 artikla)

100 %

—

Valtion tuen viitenumero

X 1/09

Jäsenvaltio

Yhdistynyt kuningaskunta

Jäsenvaltion viitenumero

—

Alueen nimi (NUTS)

Wales

87 artiklan 3 kohdan a alakohta, 87 artiklan 3 kohdan c alakohta,

tukialueiden ulkopuolella sijaitsevat alueet

Myöntävä viranomainen

Welsh Assembly Government

Plas Glyndwr

Kingsway

Cardiff

CF10 3AH

UNITED KINGDOM

http://new.wales.gov.uk

Tukitoimenpiteen nimike

Welsh Assembly Government Support for Training

Kansallinen oikeusperusta (mainitaan julkaisuviite)

Learning and Skills Act 2000 (Section 34)

http://www.opsi.gov.uk/Acts/acts2000/ukpga_20000021_en_1

Education Act 2002 (Section 14)

http://www.opsi.gov.uk/ACTS/acts2002/ukpga_20020032_en_1

Government of Wales Act 2006 (Section 80)

http://www.opsi.gov.uk/acts/acts2006/ukpga_20060032_en_1

Internet-linkki tukitoimenpiteen koko tekstiin

http://wales.gov.uk/docs/det/report/081217stateaidsupportfortrainingschemei.pdf?lang=en

Toimenpiteen tyyppi

Ohjelma

Voimassa olevan tukitoimenpiteen muutos

—

Kesto

1.1.2009–31.12.2013

Toimiala(t)

Kaikki tukikelpoiset toimialat

Tuensaajatyyppi

Pk-yritykset

suuret yritykset

Ohjelman mukainen suunniteltu vuosibudjetin kokonaismäärä

16,20 GBP (miljoonaa)

Takaukset

—

Tukiväline (5 artikla)

Laina, korkotuki, avustus, takaisinmaksettavat ennakot

Viittaus komission päätökseen

—

Jos yhteisön varoista saadaan yhteisrahoitusta

European Social Fund (ESF) — GBP 38,00 million

Tavoitteet

Tuen enimmäisintensiteetti prosentteina tai enimmäismäärä kansallisessa valuutassa

Pk-yrityksille myönnet-tävät lisät prosentteina

Erityiskoulutus (38 artiklan 1 alakohta)

25 %

20 %

Yleiskoulutus (38 artiklan 2 alakohta)

60 %

20 %

Valtion tuen viitenumero

X 2/09

Jäsenvaltio

Itävalta

Jäsenvaltion viitenumero

—

Alueen nimi (NUTS)

Steiermark

Yhdistelmäalue

Myöntävä viranomainen

Steierische Wirtschaftsförderungsgesellschaft m. b. H. (SFG)

Nikolaiplatz 2

8020 Graz

ÖSTERREICH

http://www.sfg.at

Tukitoimenpiteen nimike

Richtlinie für die steierische Wirtschaftsförderung

Kansallinen oikeusperusta (mainitaan julkaisuviite)

Steiermärkisches Wirtschaftsförderungsgesetz 2001 (LGBl. Nr. 14/2002, Novelle LGBl. Nr. 98/2007)

Richtlinie für die steierische Wirtschaftsförderung (GZ: A14-10-2/2008-207 vom 22.12.2008)

Internet-linkki tukitoimenpiteen koko tekstiin

http://www.sfg.at/downloads/docs/4251_2_207RSA_Beilage_Richtlinie_20081222.pdf

Toimenpiteen tyyppi

Ohjelma

Voimassa olevan tukitoimenpiteen muutos

—

Kesto

1.1.2009–31.12.2009

Toimiala(t)

Kaikki tukikelpoiset toimialat

Tuensaajatyyppi

Pk-yritykset

suuret yritykset

Ohjelman mukainen suunniteltu vuosibudjetin kokonaismäärä

100,00 EUR (miljoonaa)

Takaukset

—

Tukiväline (5 artikla)

Suora avustus

Viittaus komission päätökseen

—

Jos yhteisön varoista saadaan yhteisrahoitusta

Regionale Wettbewerbsfähigkeit Steiermark 2007—2013 (genehmigt von der Europäischen Kommission am 4. Mai 2007 CCI: 2007AT162PO007) — 155,00 EUR (in Mio.)

Tavoitteet

Tuen enimmäisintensiteetti prosentteina tai enimmäismäärä kansallisessa valuutassa

Pk-yrityksille myönnet-tävät lisät prosentteina

Alueellinen investointi- ja työllisyystuki (13 artikla) ohjelma

15 %

20 %

Tuki vastaperustetuille pienille yrityksille (14 artikla)

100 %

—

Pk-yrityksille myönnettävä investointi- ja työllisyystuki (15 artikla)

20 %

—

Tuki naisyrittäjien äskettäin perustamille pienille yrityksille (16 artikla)

100 %

—

Investointituki yrityksille yhteisön normit ylittävään ympäristönsuojeluun tai ympäristönsuojelun tason parantamiseen yhteisön normien puuttuessa (18 artikla)

35 %

20 %

Tuki yhteisön normit ylittävien tai yhteisön normien puuttuessa ympäristönsuojelun tasoa parantavien uusien kuljetusajoneuvojen hankintaan (19 artikla)

35 %

20 %

Pk-yritysten ennakoivaan mukautumiseen tuleviin yhteisön normeihin myönnettävä tuki (20 artikla)

15 %

—

Energiansäästötoimenpiteisiin tehtäviin investointeihin myönnettävä ympäristönsuojelutuki (21 artikla)

60 %

20 %

Tehokkaaseen yhteistuotantoon tehtäviin investointeihin myönnettävä ympäristönsuojelutuki (22 artikla)

45 %

20 %

Uusiutuvista energialähteistä tuotetun energian käytön edistämiseen tehtäviin investointeihin myönnettävä ympäristönsuojelutuki (23 artikla)

45 %

20 %

Ympäristötutkimuksiin myönnettävä tuki (24 artikla)

50 %

20 %

Pk-yrityksille konsulttipalveluihin myönnettävä tuki (26 artikla)

50 %

—

Pk-yritysten osallistumiseen messuille myönnettävä tuki (27 artikla)

50 %

—

Teknisiin toteutettavuustutkimuksiin myönnettävä tuki (32 artikla)

75 %

—

Teollisoikeuksien kustannusten kattamiseen myönnettävä tuki pk-yrityksille (33 artikla)

50 %

—

Nuorille innovatiivisille yrityksille myönnettävä tuki (35 artikla)

1 250 000 EUR

—

Tuki innovaatiotoiminnan neuvontapalveluihin ja innovaatiotoimintaa tukeviin palveluihin (36 artikla)

200 000 EUR

—

Tuki korkeasti koulutetun henkilöstön lainaamiseen (37 artikla)

200 000 EUR

—

Erityiskoulutus (38 artiklan 1 alakohta)

25 %

20 %

Yleiskoulutus (38 artiklan 2 alakohta)

60 %

20 %

Valtion tuen viitenumero

X 3/09

Jäsenvaltio

Italia

Jäsenvaltion viitenumero

Italy

Alueen nimi (NUTS)

Lombardia

87 artiklan 3 kohdan c alakohta

Myöntävä viranomainen

Lombardy region +12 Chambers of Commerce of Lombardy provinces (BG, BS, CR, CO, LC, LO, MN, MI, MB, PV, SO, VA)

Regione Lombardia

Via Pola 14

20124 Milano MI

ITALIA

http://www.regione.lombardia.it, http://www.bg.camcom.it, http://www.bs.camcom.it, http://www.cciaa.cremona.it, http://www.co.camcom.it, http://www.lc.camcom.it, http://www.lo.camcom.it, http://www.mn.camcom.it, http://www.mi.camcom.it, http://www.mn.camcom.it, http://www.pv.camcom.it, http://www.so.camcom.it, http://www.va.camcom.it

Tukitoimenpiteen nimike

Micromacro: bando per micro progetti a dimensione regionale e macro progetti su grandi aree geografiche per l'internazionalizzazione delle PMI

Kansallinen oikeusperusta (mainitaan julkaisuviite)

BURL N. 51 15.12.2008 (S.O.)

Internet-linkki tukitoimenpiteen koko tekstiin

http://www.infopoint.it/pdf/2008/01510.pdf

Toimenpiteen tyyppi

Ohjelma

Voimassa olevan tukitoimenpiteen muutos

—

Kesto

15.12.2008–15.9.2011

Toimiala(t)

Kaikki tukikelpoiset toimialat

Tuensaajatyyppi

Pk-yritykset

Ohjelman mukainen suunniteltu vuosibudjetin kokonaismäärä

3,50 EUR (miljoonaa)

Takaukset

—

Tukiväline (5 artikla)

Suora avustus

Viittaus komission päätökseen

—

Jos yhteisön varoista saadaan yhteisrahoitusta

—

Tavoitteet

Tuen enimmäisintensiteetti prosentteina tai enimmäismäärä kansallisessa valuutassa

Pk-yrityksille myönnet-tävät lisät prosentteina

Pk-yrityksille konsulttipalveluihin myönnettävä tuki (26 artikla)

50 %

—

Pk-yritysten osallistumiseen messuille myönnettävä tuki (27 artikla)

50 %

—

21.11.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 281/17

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

2009/C 281/08

Valtion tuen viitenumero

X 43/09

Jäsenvaltio

Yhdistynyt kuningaskunta

Jäsenvaltion viitenumero

—

Alueen nimi (NUTS)

North Eastern Scotland, Eastern Scotland, South Western Scotland

87 artiklan 3 kohdan c alakohta

Tukialueiden ulkopuolella sijaitsevat alueet

Myöntävä viranomainen

Scottish Enterprise

150 Broomielaw

Atlantic Quay

Glasgow

G2 8LU

UNITED KINGDOM

http://www.scotent.co.uk

Tukitoimenpiteen nimike

Scottish Enterprise Business Support Scheme 2009-2013

Kansallinen oikeusperusta (mainitaan julkaisuviite)

Enterprise and New Towns (Scotland) Act 1990, as amended on 1 April 2001 by Scottish Statutory Instrument 2001 No 126

http://www.opsi.gov.uk/acts/acts1990/ukpga_19900035_en_1

European Communities Act 1972

http://www.opsi.gov.uk/Acts/acts1972/ukpga_19720068_en_1

Internet-linkki tukitoimenpiteen koko tekstiin

http://www.scottish-enterprise.com/publications/scottish_enterprise_business_support_scheme_2009.pdf

Toimenpiteen tyyppi

Ohjelma

Voimassa olevan tukitoimenpiteen muutos

—

Kesto

1.1.2009–31.12.2013

Toimiala(t)

Kaikki tukikelpoiset toimialat

Tuensaajatyyppi

Pk-yritykset

suuret yritykset

Ohjelman mukainen suunniteltu vuosibudjetin kokonaismäärä

15,00 GBP (miljoonaa)

Takaukset

—

Tukiväline (5 artikla)

Suora avustus

Viittaus komission päätökseen

—

Jos yhteisön varoista saadaan yhteisrahoitusta

LUPS/ERDF/2008/1/2/0195 — GBP 0,55 million

Tavoitteet

Tuen enimmäisintensiteetti prosentteina tai enimmäismäärä kansallisessa valuutassa

Pk-yrityksille myönnettävät lisät prosentteina

Pk-yrityksille myönnettävä investointi- ja työllisyystuki (15 artikla)

20 %

—

Ympäristötutkimuksiin myönnettävä tuki (24 artikla)

50 %

—

Pk-yrityksille konsulttipalveluihin myönnettävä tuki (26 artikla)

50 %

—

Pk-yritysten osallistumiseen messuille myönnettävä tuki (27 artikla)

50 %

—

Valtion tuen viitenumero

X 44/09

Jäsenvaltio

Slovenia

Jäsenvaltion viitenumero

—

Alueen nimi (NUTS)

Slovenia

87 artiklan 3 kohdan a alakohta

Myöntävä viranomainen

Ministrstvo za delo, družino in socialne zadeve

Kotnikova 5

SI-1000 Ljubljana

SLOVENIJA

http://www.mddsz.gov.si/

Tukitoimenpiteen nimike

Programi zaposlovanja

Kansallinen oikeusperusta (mainitaan julkaisuviite)

Katalog ukrepov aktivne politike zaposlovanja

http://www.mddsz.gov.si/fileadmin/mddsz.gov.si/pageuploads/dokumentipdf/katalog_apz_07_08_dec08.pdf

Internet-linkki tukitoimenpiteen koko tekstiin

http://www.mddsz.gov.si/fileadmin/mddsz.gov.si/pageuploads/dokumentipdf/katalog_apz_07_08_dec08.pdf

Toimenpiteen tyyppi

Ohjelma

Voimassa olevan tukitoimenpiteen muutos

—

Kesto

1.1.2009–31.12.2010

Toimiala(t)

Kaikki tukikelpoiset toimialat

Tuensaajatyyppi

Pk-yritykset

suuret yritykset

Ohjelman mukainen suunniteltu vuosibudjetin kokonaismäärä

9,00 EUR (miljoonaa)

Takaukset

—

Tukiväline (5 artikla)

Suora avustus

Viittaus komission päätökseen

—

Jos yhteisön varoista saadaan yhteisrahoitusta

Operativni program razvoja človeških virov za obdobje 2007–2013, ki ga je Komisija potrdila z Odločbo št. K(2007) 5744 dne 21.11.2007 (CCI 2007 SI 051 PO 001). Udeležba ESS sredstev v višini 85 % – 13,60 EUR (v milijonih)

Tavoitteet

Tuen enimmäisintensiteetti prosentteina tai enimmäismäärä kansallisessa valuutassa

Pk-yrityksille myönnettävät lisät prosentteina

Palkkatukien muodossa myönnettävä tuki epäedullisessa asemassa olevien työntekijöiden työhönottoon (40 artikla)

50 %

—

Valtion tuen viitenumero

X 45/09

Jäsenvaltio

Alankomaat

Jäsenvaltion viitenumero

—

Alueen nimi (NUTS)

Noord-Nederland

87 artiklan 3 kohdan c alakohta

Myöntävä viranomainen

Samenwerkingsverband Noord-Nederland

Postbus 779

9700 AT Groningen

NEDERLAND

http://www.snne.eu

Tukitoimenpiteen nimike

Investeringspremieregeling Noord-Nederland 2008

Kansallinen oikeusperusta (mainitaan julkaisuviite)

Verordening (van 12 december en 19 december) van Provinciale Staten van Groningen, Drenthe en Fryslân op grond van artikel 145 van de Provinciewet houdende regels betreffende de subsidiëring van activiteiten op het terrein van investeringen aan stuwende ondernemingen

Internet-linkki tukitoimenpiteen koko tekstiin

http://www.snn.eu/sjablonen/1/infotype/webpage/view.asp?objectID=1254

Toimenpiteen tyyppi

Ohjelma

Voimassa olevan tukitoimenpiteen muutos

Muuttaminen XR 77/08

Kesto

1.1.2008–31.12.2010

Toimiala(t)

Kaikki tukikelpoiset toimialat

Tuensaajatyyppi

Pk-yritykset

suuret yritykset

Ohjelman mukainen suunniteltu vuosibudjetin kokonaismäärä

22,00 EUR (miljoonaa)

Takaukset

—

Tukiväline (5 artikla)

Suora avustus

Viittaus komission päätökseen

—

Jos yhteisön varoista saadaan yhteisrahoitusta

—

Tavoitteet

Tuen enimmäisintensiteetti prosentteina tai enimmäismäärä kansallisessa valuutassa

Pk-yrityksille myönnettävät lisät prosentteina

Alueellinen investointi- ja työllisyystuki (13 artikla) Ohjelma

15 %

10 %

Valtion tuen viitenumero

X 46/09

Jäsenvaltio

Slovakia

Jäsenvaltion viitenumero

MF/8527/2009-832

Alueen nimi (NUTS)

Západné Slovensko, Stredné Slovensko, Východné Slovensko

87 artiklan 3 kohdan a alakohta

Myöntävä viranomainen

Ministerstvo hospodárstva Slovenskej republiky

Mierová 19

827 15 Bratislava 212

SLOVENSKO/SLOVAKIA

http://www.economy.gov.sk

Tukitoimenpiteen nimike

Schéma štátnej pomoci na podporu inovácií prostredníctvom projektov priemyselného výskumu a experimentálneho vývoja

Kansallinen oikeusperusta (mainitaan julkaisuviite)

Zákon č. 231/1999 Z. z. o štátnej pomoci v znení neskorších predpisov

Zákon č. 172/2005 Z. z. o organizácii štátnej podpory výskumu a vývoja a o doplnení zákona č. 575/2001 Z. z. o organizácii činnosti vlády a organizácii ústrednej štátnej správy v znení neskorších predpisov

Zákon č. 575/2001 Z. z. o organizácii činnosti vlády a organizácii ústrednej štátnej správy v znení neskorších predpisov

Internet-linkki tukitoimenpiteen koko tekstiin

http://www.justice.gov.sk/h.aspx?pg=r2&htm=http://www.justice.gov.sk/ovest/ov8/12/240/ov240A.pdf

Toimenpiteen tyyppi

Ohjelma

Voimassa olevan tukitoimenpiteen muutos

—

Kesto

12.12.2008–31.12.2013

Toimiala(t)

Kaikki tukikelpoiset toimialat

Tuensaajatyyppi

Pk-yritykset

suuret yritykset

Ohjelman mukainen suunniteltu vuosibudjetin kokonaismäärä

20,07 EUR (miljoonaa)

Takaukset

—

Tukiväline (5 artikla)

Suora avustus

Viittaus komission päätökseen

—

Jos yhteisön varoista saadaan yhteisrahoitusta

—

Tavoitteet

Tuen enimmäisintensiteetti prosentteina tai enimmäismäärä kansallisessa valuutassa

Pk-yrityksille myönnettävät lisät prosentteina

Teollinen tutkimus (31 artiklan 2 kohdan b alakohta)

50 %

—

Kokeellinen kehittäminen (31 artiklan 2 kohdan c alakohta)

25 %

20 %

Teknisiin toteutettavuustutkimuksiin myönnettävä tuki (32 artikla)

50 %

—

Valtion tuen viitenumero

X 47/09

Jäsenvaltio

Yhdistynyt kuningaskunta

Jäsenvaltion viitenumero

—

Alueen nimi (NUTS)

North Eastern Scotland, Eastern Scotland, South Western Scotland

87 artiklan 3 kohdan c alakohta

Tukialueiden ulkopuolella sijaitsevat alueet

Myöntävä viranomainen

Scottish Enterprise

150 Broomielaw

Atlantic Quay

Glasgow

G2 8LU

UNITED KINGDOM

http://www.scotent.co.uk

Tukitoimenpiteen nimike

Scottish Enterprise Training Scheme 2009-2013

Kansallinen oikeusperusta (mainitaan julkaisuviite)

Enterprise and New Towns (Scotland) Act 1990, as amended on 1 April 2001 by Scottish Statutory Instrument 2001 No 126

http://www.opsi.gov.uk/acts/acts1990/ukpga_19900035_en_1

European Communities Act 1972

http://www.opsi.gov.uk/Acts/acts1972/ukpga_19720068_en_1

Internet-linkki tukitoimenpiteen koko tekstiin

http://www.scottish-enterprise.com/publications/scottish_enterprise_training_scheme_2009.pdf

Toimenpiteen tyyppi

Ohjelma

Voimassa olevan tukitoimenpiteen muutos

—

Kesto

1.1.2009–31.12.2013

Toimiala(t)

Kaikki tukikelpoiset toimialat

Tuensaajatyyppi

Pk-yritykset

suuret yritykset

Ohjelman mukainen suunniteltu vuosibudjetin kokonaismäärä

5,00 GBP (miljoonaa)

Takaukset

—

Tukiväline (5 artikla)

Suora avustus

Viittaus komission päätökseen

—

Jos yhteisön varoista saadaan yhteisrahoitusta

—

Tavoitteet

Tuen enimmäisintensiteetti prosentteina tai enimmäismäärä kansallisessa valuutassa

Pk-yrityksille myönnettävät lisät prosentteina

Erityiskoulutus (38 artiklan 1 alakohta)

25 %

20 %

Yleiskoulutus (38 artiklan 2 alakohta)

60 %

20 %

21.11.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 281/22

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

2009/C 281/09

Valtion tuen viitenumero

X 66/09

Jäsenvaltio

Italia

Jäsenvaltion viitenumero

—

Alueen nimi (NUTS)

Puglia

87 artiklan 3 kohdan a alakohta

Myöntävä viranomainen

Regione Puglia — Area Politiche per lo Sviluppo, il Lavoro e l'Innovazione

Corso Sonnino 177

70121 Bari BA

ITALIA

http://www.sistema.puglia.it

http://www.regione.puglia.it

Tukitoimenpiteen nimike

«Regolamento per aiuti alle piccole imprese innovative operative e di nuova costituzione»

Kansallinen oikeusperusta (mainitaan julkaisuviite)

L.R. n. 7 del 12.5.2004, articolo 44, comma 3 «Statuto della Regione Puglia»

LR. n. 10 del 26.6.2004, regolamento n. 20 del 14.10.2008 adottato con DGR n. 1816 del 30.9.2008

Internet-linkki tukitoimenpiteen koko tekstiin

http://www.sistema.puglia.it

Toimenpiteen tyyppi

Ohjelma

Voimassa olevan tukitoimenpiteen muutos

—

Kesto

1.3.2009–31.12.2013

Toimiala(t)

Kaikki tukikelpoiset toimialat

Tuensaajatyyppi

Pk-yritykset

Ohjelman mukainen suunniteltu vuosibudjetin kokonaismäärä

10,00 EUR (miljoonaa)

Takaukset

—

Tukiväline (5 artikla)

Suora avustus

Viittaus komission päätökseen

—

Jos yhteisön varoista saadaan yhteisrahoitusta

PO Fesr Puglia 2007/2013 — 5,00 milioni di EUR

Tavoitteet

Tuen enimmäisintensiteetti prosentteina tai enimmäismäärä kansallisessa valuutassa

Pk-yrityksille myönnet-tävät lisät prosentteina

Nuorille innovatiivisille yrityksille myönnettävä tuki (35 artikla)

1 500 000 EUR

—

Valtion tuen viitenumero

X 69/09

Jäsenvaltio

Espanja

Jäsenvaltion viitenumero

Prórroga de un régimen de ayudas amparado en el Reglamento de exención 2204/2002 de 12 de diciembre de 2002

Alueen nimi (NUTS)

Asturias

87 artiklan 3 kohdan a alakohta

Myöntävä viranomainen

Servicio Público de Empleo del Principado de Asturias

Plaza de España, 1

33007 Oviedo (Asturias)

ESPAÑA

http://www.asturias.es

Tukitoimenpiteen nimike

Subvenciones a las unidades de apoyo a la actividad profesional de los centros especiales de empleo

Kansallinen oikeusperusta (mainitaan julkaisuviite)

Real Decreto 469/2006, de 21 de abril, por el que se regulan las unidades de apoyo a la actividad profesional (BOE 22.4.2006)

Resolución de 25 de septiembre de 2007 por la que se aprueban las bases reguladoras de la concesión de subvenciones a la actividad profesional de los centros especiales de empleo (BOPA 16.10.2007)

Internet-linkki tukitoimenpiteen koko tekstiin

http://download.princast.es/bopa/disposiciones/repositorio/LEGISLACION34/66/19/001U003NOA0002.pdf

Toimenpiteen tyyppi

Ohjelma

Voimassa olevan tukitoimenpiteen muutos

Muuttaminen XE 25/07

Kesto

1.1.2009–31.12.2013

Toimiala(t)

Kaikki tukikelpoiset toimialat

Tuensaajatyyppi

Pk-yritykset

suuret yritykset

Ohjelman mukainen suunniteltu vuosibudjetin kokonaismäärä

0,50 EUR (miljoonaa)

Takaukset

—

Tukiväline (5 artikla)

Avustus

Viittaus komission päätökseen

—

Jos yhteisön varoista saadaan yhteisrahoitusta

—

Tavoitteet

Tuen enimmäisintensiteetti prosentteina tai enimmäismäärä kansallisessa valuutassa

Pk-yrityksille myönnet-tävät lisät prosentteina

Alentuneesti työkykyisten työntekijöiden työllistämisestä aiheutuvien lisäkustannusten korvaamiseen myönnettävä tuki (42 artikla)

100 %

—

Valtion tuen viitenumero

X 70/09

Jäsenvaltio

Espanja

Jäsenvaltion viitenumero

Prórroga de un régimen de ayudas amparado en el Reglamento de exención 2204/2002 de 12 de diciembre de 2002

Alueen nimi (NUTS)

Asturias

87 artiklan 3 kohdan a alakohta

Myöntävä viranomainen

Servicio Público de Empleo del Principado de Asturias

Plaza de España, 1

33007 Oviedo (Asturias)

ESPAÑA

http://www.asturias.es

Tukitoimenpiteen nimike

Subvenciones a los promotores de proyectos de empleo con apoyo

Kansallinen oikeusperusta (mainitaan julkaisuviite)

Real Decreto 870/2007, de 2 de julio, por el que se regula el programa de empleo con apoyo (BOE 14.7.2007)

Resolución de 25 de septiembre de 2007 por la que se aprueban las bases reguladoras de la concesión de subvenciones a los promotores de proyectos de empleo con apoyo (BOPA de 16.10.2007)

Internet-linkki tukitoimenpiteen koko tekstiin

http://download.princast.es/bopa/disposiciones/repositorio/LEGISLACION34/66/19/001U003NOB0002.pdf

Toimenpiteen tyyppi

Ohjelma

Voimassa olevan tukitoimenpiteen muutos

Muuttaminen XE 24/07

Kesto

1.1.2009–31.12.2013

Toimiala(t)

Kaikki tukikelpoiset toimialat

Tuensaajatyyppi

Pk-yritykset

suuret yritykset

Ohjelman mukainen suunniteltu vuosibudjetin kokonaismäärä

0,12 EUR (miljoonaa)

Takaukset

—

Tukiväline (5 artikla)

Avustus

Viittaus komission päätökseen

—

Jos yhteisön varoista saadaan yhteisrahoitusta

—

Tavoitteet

Tuen enimmäisintensiteetti prosentteina tai enimmäismäärä kansallisessa valuutassa

Pk-yrityksille myönnet-tävät lisät prosentteina

Alentuneesti työkykyisten työntekijöiden työllistämisestä aiheutuvien lisäkustannusten korvaamiseen myönnettävä tuki (42 artikla)

100 %

—

Valtion tuen viitenumero

X 71/09

Jäsenvaltio

Suomi

Jäsenvaltion viitenumero

Säädös 749/2008

Alueen nimi (NUTS)

Itä-Suomi

Pohjois-Suomi

Yhdistelmäalue

Myöntävä viranomainen

Valtiovarainministeriö

PL 28

FI-00023 Valtioneuvosto

SUOMI/FINLAND

http://www.vm.fi

Tukitoimenpiteen nimike

Pienten ja keskisuurten yritysten kehitysalueille tekemien investointien korotetut poistot

Kansallinen oikeusperusta (mainitaan julkaisuviite)

Kehitysalueelle tehtävien investointien korotetuista poistoista annettu laki (1262/1993, muut. 1736/1995, 32/1998, 1215/1998, 964/2000, 901/2001, 914/2003, 979/2006 ja 749/2008)

Internet-linkki tukitoimenpiteen koko tekstiin

http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/20081216Piente/name.jsp

Toimenpiteen tyyppi

Ohjelma

Voimassa olevan tukitoimenpiteen muutos

Muuttaminen XS 3/04

Muuttaminen XS 173/06

Kesto

1.1.2009–31.12.2011

Toimiala(t)

Kaikki tukikelpoiset toimialat

Tuensaajatyyppi

Pk-yritykset

Ohjelman mukainen suunniteltu vuosibudjetin kokonaismäärä

1,00 EUR (miljoonaa)

Takaukset

—

Tukiväline (5 artikla)

Verotoimenpide

Viittaus komission päätökseen

—

Jos yhteisön varoista saadaan yhteisrahoitusta

—

Tavoitteet

Tuen enimmäisintensiteetti prosentteina tai enimmäismäärä kansallisessa valuutassa

Pk-yrityksille myönnet-tävät lisät prosentteina

Pk-yrityksille myönnettävä investointi- ja työllisyystuki (15 artikla)

1 %

—

Valtion tuen viitenumero

X 72/09

Jäsenvaltio

Saksa

Jäsenvaltion viitenumero

—

Alueen nimi (NUTS)

Nordrhein-Westfalen

87 artiklan 3 kohdan c alakohta

Yhdistelmäalue

Myöntävä viranomainen

NRW. Bank

Johanniterstraße 3

48145 Münster

DEUTSCHLAND

http://www.nrwbank.de

Tukitoimenpiteen nimike

Regionales Wirtschaftsförderprogramm NRW (RWP NRW) — Richtlinie für die Gewährung von Finanzhilfen zur Förderung der gewerblichen Wirtschaft einschließlich des Tourismusgewerbes vom 17.12.2008

Kansallinen oikeusperusta (mainitaan julkaisuviite)

Rahmenplan der Bund/Länder-Gemeinschaftsaufgabe „Verbesserung der regionalen Wirtschaftsstruktur“ (Banz. v. 12.4.2007, S. 4713), geändert durch die Beschlüsse des Koordinierungsausschusses v. 10.9.2008 (Banz. v. 24.9.2008, S. 3452) und v. 9.12.2008 (Banz. v. 19.12.2008, S. 4618)

Landeshaushaltsordnung NRW i.d.F. der Bekanntmachung v. 26.4.1999 (SGV.NRW 630)

Internet-linkki tukitoimenpiteen koko tekstiin

http://www.nrwbank.de/pdf/dt/RWP_NRW/RWP_Richtlinie_12.09.08.pdf

Toimenpiteen tyyppi

Ohjelma

Voimassa olevan tukitoimenpiteen muutos

Muuttaminen X 22/08

Kesto

1.1.2009–31.12.2009

Toimiala(t)

Kaikki tukikelpoiset toimialat

Tuensaajatyyppi

Pk-yritykset

suuret yritykset

Ohjelman mukainen suunniteltu vuosibudjetin kokonaismäärä

70,00 EUR (miljoonaa)

Takaukset

—

Tukiväline (5 artikla)

Avustus

Viittaus komission päätökseen

—

Jos yhteisön varoista saadaan yhteisrahoitusta

—

Tavoitteet

Tuen enimmäisintensiteetti prosentteina tai enimmäismäärä kansallisessa valuutassa

Pk-yrityksille myönnet-tävät lisät prosentteina

Alueellinen investointi- ja työllisyystuki (13 artikla) Ohjelma

15 %

20 %

Pk-yrityksille myönnettävä investointi- ja työllisyystuki (15 artikla)

20 %

—

Pk-yrityksille konsulttipalveluihin myönnettävä tuki (26 artikla)

50 %

—

21.11.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 281/27

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

2009/C 281/10

Valtion tuen viitenumero

X 73/09

Jäsenvaltio

Yhdistynyt kuningaskunta

Jäsenvaltion viitenumero

—

Alueen nimi (NUTS)

Northern Ireland

87 artiklan 3 kohdan c) alakohta

Myöntävä viranomainen

Invest Northern Ireland

Bedford Square

Bedford Street

Belfast

BT2 7ES

NORTHERN IRELAND

http://www.investni.com

Tukitoimenpiteen nimike

Business Improvement Through Training Programme

Kansallinen oikeusperusta (mainitaan julkaisuviite)

The Industrial Development (Northern Ireland) Order 1982

The Industrial Development (Northern Ireland) Act 2002

The European Communities Act 1973

Internet-linkki tukitoimenpiteen koko tekstiin

http://www.investni.com/bitp_scheme_guidance_jan_09.pdf

Toimenpiteen tyyppi

Ohjelma

Voimassa olevan tukitoimenpiteen muutos

Muuttaminen XT 56/04

Kesto

2.1.2009–31.12.2013

Toimiala(t)

Kaikki tukikelpoiset toimialat

Tuensaajatyyppi

Pk-yritykset

suuret yritykset

Ohjelman mukainen suunniteltu vuosibudjetin kokonaismäärä

7,50 GBP (miljoonaa)

Takaukset

—

Tukiväline (5 artikla)

Avustus

Viittaus komission päätökseen

—

Jos yhteisön varoista saadaan yhteisrahoitusta

The European Sustainable Competitiveness Programme for Northern Ireland 2007-2013

CCI: 2007UK162PO003

European Regional Development Fund — GBP 3,25 million

Tavoitteet

Tuen enimmäisintensiteetti prosentteina tai enimmäismäärä kansallisessa valuutassa

Pk-yrityksille myönnettävät lisät prosentteina

Erityiskoulutus (38 artiklan 1 alakohta)

25 %

20 %

Yleiskoulutus (38 artiklan 2 alakohta)

60 %

20 %

Valtion tuen viitenumero

X 74/09

Jäsenvaltio

Italia

Jäsenvaltion viitenumero

—

Alueen nimi (NUTS)

Veneto

Yhdistelmäalue

Myöntävä viranomainen

Regione del Veneto

Corso del Popolo 14

30172 Mestre-Venezia VE

ITALIA

http://www.regione.veneto.it

Tukitoimenpiteen nimike

Agevolazioni per l'acquisto o il leasing di nuove macchine utensili o di produzione

Kansallinen oikeusperusta (mainitaan julkaisuviite)

Legge 28 novembre 1965, n. 1329

Decreto dirigente regionale direzione industria n. 293 del 30 dicembre 2008 in corso di pubblicazione sul bollettino ufficiale della regione del Veneto del 23 gennaio 2009

Internet-linkki tukitoimenpiteen koko tekstiin

http://www.regione.veneto.it/bandi

http://www.incentivi.mcc.it/html/html/mcc_veneto/agevolazioni_regionali_regione_new.html

Toimenpiteen tyyppi

Ohjelma

Voimassa olevan tukitoimenpiteen muutos

Muuttaminen XS 20/07

Kesto

1.1.2009–31.12.2013

Toimiala(t)

Kaikki tukikelpoiset toimialat

Tuensaajatyyppi

Pk-yritykset

Ohjelman mukainen suunniteltu vuosibudjetin kokonaismäärä

10,00 EUR (miljoonaa)

Takaukset

—

Tukiväline (5 artikla)

Avustus

Viittaus komission päätökseen

—

Jos yhteisön varoista saadaan yhteisrahoitusta

—

Tavoitteet

Tuen enimmäisintensiteetti prosentteina tai enimmäismäärä kansallisessa valuutassa

Pk-yrityksille myönnettävät lisät prosentteina

Alueellinen investointi- ja työllisyystuki (13 artikla) Ohjelma

20 %

10 %

Pk-yrityksille myönnettävä investointi- ja työllisyystuki (15 artikla)

20 %

—

Valtion tuen viitenumero

X 75/09

Jäsenvaltio

Viro

Jäsenvaltion viitenumero

—

Alueen nimi (NUTS)

Estonia

87 artiklan 3 kohdan a) alakohta

Myöntävä viranomainen

Ettevõtluse Arendamise Sihtasutus

Liivalaia 13/15

10118 Tallinn

EESTI/ESTONIA

http://www.eas.ee

Tukitoimenpiteen nimike

Teadus- ja arendustegevuse projektide toetamine

Kansallinen oikeusperusta (mainitaan julkaisuviite)

Majandus- ja kommunikatsiooniministri 15. mai 2008 a määrus nr 40 „Teadus- ja arendustegevuse projektide toetamise tingimused ja kord” (RTL, 22.5.2008, 40, 560)

Internet-linkki tukitoimenpiteen koko tekstiin

http://www.riigiteataja.ee/ert/act.jsp?id=13124790

Toimenpiteen tyyppi

Ohjelma

Voimassa olevan tukitoimenpiteen muutos

Muuttaminen XS 145/08

Kesto

23.1.2009–31.12.2013

Toimiala(t)

Kaikki tukikelpoiset toimialat

Tuensaajatyyppi

Pk-yritykset

suuret yritykset

Ohjelman mukainen suunniteltu vuosibudjetin kokonaismäärä

330,00 EEK (miljoonaa)

Takaukset

—

Tukiväline (5 artikla)

Avustus

Viittaus komission päätökseen

—

Jos yhteisön varoista saadaan yhteisrahoitusta

Euroopa Regionaalarengu Fond – 330,00 EEK (miljonites)

Tavoitteet

Tuen enimmäisintensiteetti prosentteina tai enimmäismäärä kansallisessa valuutassa

Pk-yrityksille myönnettävät lisät prosentteina

Teollinen tutkimus (31 artiklan 2 kohdan b alakohta)

65 %

10 %

Kokeellinen kehittäminen (31 artiklan 2 kohdan c alakohta)

40 %

10 %

Teknisiin toteutettavuustutkimuksiin myönnettävä tuki (32 artikla)

75 %

—

Teollisoikeuksien kustannusten kattamiseen myönnettävä tuki pk-yrityksille (33 artikla)

50 %

—

Valtion tuen viitenumero

X 78/09

Jäsenvaltio

Espanja

Jäsenvaltion viitenumero

—

Alueen nimi (NUTS)

Galicia

87 artiklan 3 kohdan a) alakohta

Myöntävä viranomainen

Consejero de Medio Rural (Xunta de Galicia)

San Caetano, s/n

15781 Santiago de Compostela

ESPAÑA

http://mediorural.xunta.es

Tukitoimenpiteen nimike

Orden por la que se modifica la Orden de 18 de julio de la Consejería de Medio Rural por la que se establecen las bases reguladoras de las ayudas en concurrencia competitiva para la implantación de servicios de gestión, sustitución y asesoramiento a las explotaciones agrarias, y se convocan para el año 2009.

Kansallinen oikeusperusta (mainitaan julkaisuviite)

Orden de 18 de julio de la Consejería de Medio Rural por la que se establecen las bases reguladoras de las ayudas en concurrencia competitiva para la implantación de servicios de gestión, sustitución y asesoramiento a las explotaciones agrarias

Internet-linkki tukitoimenpiteen koko tekstiin

http://agader.xunta.es/EixoLeader_Preparacion.do

Toimenpiteen tyyppi

Ohjelma

Voimassa olevan tukitoimenpiteen muutos

Muuttaminen XS 314/07

Kesto

1.1.2009–31.12.2013

Toimiala(t)

Maatalous, metsätalous ja kalatalous

Tuensaajatyyppi

Pk-yritykset

Ohjelman mukainen suunniteltu vuosibudjetin kokonaismäärä

68,40 EUR (miljoonaa)

Takaukset

—

Tukiväline (5 artikla)

Avustus

Viittaus komission päätökseen

—

Jos yhteisön varoista saadaan yhteisrahoitusta

FEADER — 28,97 EUR (en millones)

Tavoitteet

Tuen enimmäisintensiteetti prosentteina tai enimmäismäärä kansallisessa valuutassa

Pk-yrityksille myönnettävät lisät prosentteina

Alueellinen investointi- ja työllisyystuki (13 artikla) Ohjelma

45 %

—

Pk-yrityksille konsulttipalveluihin myönnettävä tuki (26 artikla)

45 %

—

Valtion tuen viitenumero

X 79/09

Jäsenvaltio

Itävalta

Jäsenvaltion viitenumero

—

Alueen nimi (NUTS)

Österreich

Yhdistelmäalue

Myöntävä viranomainen

ERP-Fonds

Ungargasse 37

1030 Wien

ÖSTERREICH

http://www.erp-fonds.at

http://www.awsg.at

Tukitoimenpiteen nimike

ERP-Technologieprogramm

Kansallinen oikeusperusta (mainitaan julkaisuviite)

ERP-Fonds-Gesetz (BGBl. Nr. 207/1962 in der geltenden Fassung),

Richtlinie ERP-Technologieprogramm (Nachfolgeregelung zu N 287/97),

Allgemeine Bestimmungen für die ERP-Programme der Sektoren Industrie und Gewerbe

Internet-linkki tukitoimenpiteen koko tekstiin

http://www.awsg.at/portal/media/3552.pdf

http://www.awsg.at/portal/media/3546.pdf

Toimenpiteen tyyppi

Ohjelma

Voimassa olevan tukitoimenpiteen muutos

—

Kesto

23.12.2008–31.12.2013

Toimiala(t)

Kaikki tukikelpoiset toimialat

Tuensaajatyyppi

Pk-yritykset

suuret yritykset

Ohjelman mukainen suunniteltu vuosibudjetin kokonaismäärä

150,00 EUR (miljoonaa)

Takaukset

—

Tukiväline (5 artikla)

Suora avustus, Edullinen laina

Viittaus komission päätökseen

—

Jos yhteisön varoista saadaan yhteisrahoitusta

Für ausgewählte Projekte Kofinanzierung im Rahmen der Operationellen Programme (EFRE-Zuschuss) — 10,00 EUR (in Mio.)

Tavoitteet

Tuen enimmäisintensiteetti prosentteina tai enimmäismäärä kansallisessa valuutassa

Pk-yrityksille myönnettävät lisät prosentteina

Teollinen tutkimus (31 artiklan 2 kohdan b alakohta)

50 %

20 %

Kokeellinen kehittäminen (31 artiklan 2 kohdan c alakohta)

25 %

20 %

21.11.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 281/32

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

2009/C 281/11

Valtion tuen viitenumero

X 80/09

Jäsenvaltio

Ranska

Jäsenvaltion viitenumero

—

Alueen nimi (NUTS)

—

Myöntävä viranomainen

Centre National de la Cinématographie

12 rue de Lübeck

75116 Paris

FRANCE

http://www.cnc.fr

Tukitoimenpiteen nimike

Fonds d'Aide au Jeu Vidéo — Aide à la pré-production de jeux vidéo

Kansallinen oikeusperusta (mainitaan julkaisuviite)

Lois de finances annuelles

Internet-linkki tukitoimenpiteen koko tekstiin

http://www.cnc.fr/Site/Template/T11.aspx?SELECTID=3004&ID=2054&t=2

Toimenpiteen tyyppi

Ohjelma

Voimassa olevan tukitoimenpiteen muutos

—

Kesto

1.1.2009–31.12.2013

Toimiala(t)

Tietokonepelien kustantaminen

Tuensaajatyyppi

Pk-yritykset

Ohjelman mukainen suunniteltu vuosibudjetin kokonaismäärä

3,50 EUR (miljoonaa)

Takaukset

—

Tukiväline (5 artikla)

Takaisinmaksettavat ennakot

Viittaus komission päätökseen

—

Jos yhteisön varoista saadaan yhteisrahoitusta

—

Tavoitteet

Tuen enimmäisintensiteetti prosentteina tai enimmäismäärä kansallisessa valuutassa

Pk-yrityksille myönnet-tävät lisät prosentteina

Kokeellinen kehittäminen (31 artiklan 2 kohdan c alakohta)

35 %

—

Valtion tuen viitenumero

X 81/09

Jäsenvaltio

Itävalta

Jäsenvaltion viitenumero

—

Alueen nimi (NUTS)

Österreich

Yhdistelmäalue

Myöntävä viranomainen

ERP-Fonds

Ungergasse 37

1030 Wien

ÖSTERREICH

http://www.erp-fonds.at

http://www.awsg.at

Tukitoimenpiteen nimike

ERP-KMU-Programm

Kansallinen oikeusperusta (mainitaan julkaisuviite)

ERP-Fonds-Gesetz (BGBl. Nr. 207/1962 in der geltenden Fassung),

Richtlinie ERP-KMU-Programm,

Allgemeine Bestimmungen für die ERP-Programme der Sektoren Industrie und Gewerbe

Internet-linkki tukitoimenpiteen koko tekstiin

http://www.awsg.at/portal/media/3550.pdf

http://www.awsg.at/portal/media/3546.pdf

Toimenpiteen tyyppi

Ohjelma

Voimassa olevan tukitoimenpiteen muutos

Muuttaminen XS 1/08

Kesto

23.12.2008–31.12.2013

Toimiala(t)

Kaikki tukikelpoiset toimialat

Tuensaajatyyppi

Pk-yritykset

Ohjelman mukainen suunniteltu vuosibudjetin kokonaismäärä

320,00 EUR (miljoonaa)

Takaukset

—

Tukiväline (5 artikla)

Laina, Avustus

Viittaus komission päätökseen

—

Jos yhteisön varoista saadaan yhteisrahoitusta

Für ausgewählte Projekte Kofinanzierung im Rahmen der Operationellen Programme (EFRE-Zuschuss) — 20,00 EUR (in Mio.)

Tavoitteet

Tuen enimmäisintensiteetti prosentteina tai enimmäismäärä kansallisessa valuutassa

Pk-yrityksille myönnet-tävät lisät prosentteina

Pk-yrityksille myönnettävä investointi- ja työllisyystuki (15 artikla)

20 %

—

Valtion tuen viitenumero

X 82/09

Jäsenvaltio

Belgia

Jäsenvaltion viitenumero

—

Alueen nimi (NUTS)

Région Wallonne

87 artiklan 3 kohdan a alakohta, 87 artiklan 3 kohdan c alakohta

Myöntävä viranomainen

Gouvernement wallon, représenté par M. Jean-Claude MARCOURT Ministre de l’économie, de l’emploi et de la recherche

Direction générale Opérationnelle de l’économie, de l’emploi et de la recherche

Direction des Programmes d’investissement Catherine Charlier, Directeur f.f.

Place de la Wallonie, 1, bât. 2

5100 Jambes

BELGIQUE/BELGIË

Tél. +32 081333715

http://economie.wallonie.be

Tukitoimenpiteen nimike

Incitants régionaux en faveur des grandes enterprises

Kansallinen oikeusperusta (mainitaan julkaisuviite)

Décret du 11 mars 2004 relatif aux incitants régionaux en faveur des grandes entreprises

—

Arrêté du GW du 6 mai 2004 portant exécution du décret du 11 mars 2004 relatif aux incitants régionaux en faveur des grandes entreprises modifié par l’arrêté du Gouvernement wallon du 12 décembre 2008, (insérant les dispositions nécessaires pour que le régime d’aide soit conforme au règlement (CE) no 800/2008).

—	Arrêté du GW du 6 décembre 2006 déterminant les zones de développement pour la période 2007-2013.

Internet-linkki tukitoimenpiteen koko tekstiin

http://wallex.wallonie.be

Toimenpiteen tyyppi

Ohjelma

Voimassa olevan tukitoimenpiteen muutos

Muuttaminen XR 85/07

Kesto

31.12.2008–31.01.2013

Toimiala(t)

Kaikki tukikelpoiset toimialat

Tuensaajatyyppi

suuret yritykset

Ohjelman mukainen suunniteltu vuosibudjetin kokonaismäärä

30,00 EUR (miljoonaa)

Takaukset

—

Tukiväline (5 artikla)

Verotoimenpide, Avustus

Viittaus komission päätökseen

—

Jos yhteisön varoista saadaan yhteisrahoitusta

—

Tavoitteet

Tuen enimmäisintensiteetti prosentteina tai enimmäismäärä kansallisessa valuutassa

Pk-yrityksille myönnet-tävät lisät prosentteina

Alueellinen investointi- ja työllisyystuki (13 artikla) Ohjelma

20 %

—

Valtion tuen viitenumero

X 83/09

Jäsenvaltio

Itävalta

Jäsenvaltion viitenumero

Änderung/Anpassung AGVO

Alueen nimi (NUTS)

Österreich

Yhdistelmäalue

Myöntävä viranomainen

ERP-Fonds

Ungargasse 37

1030 Wien

ÖSTERREICH

http://www.erp-fonds.at

http://www.awsg.at

Tukitoimenpiteen nimike

ERP-Internationalisierungsprogramm

Kansallinen oikeusperusta (mainitaan julkaisuviite)

ERP-Fonds-Gesetz (BGBl. Nr. 207/1962 in der geltenden Fassung),

Richtlinie ERP-Internationalisierungsprogramm,

Allgemeine Bestimmungen für die ERP-Programme der Sektoren Industrie und Gewerbe

Internet-linkki tukitoimenpiteen koko tekstiin

http://www.awsg.at/portal/media/3548.pdf

http://www.awsg.at/portal/media/3546.pdf

Toimenpiteen tyyppi

Ohjelma

Voimassa olevan tukitoimenpiteen muutos

Muuttaminen XS 12/08

Kesto

23.12.2008–31.12.2013

Toimiala(t)

Kaikki tukikelpoiset toimialat

Tuensaajatyyppi

Pk-yritykset

Ohjelman mukainen suunniteltu vuosibudjetin kokonaismäärä

20,00 EUR (miljoonaa)

Takaukset

—

Tukiväline (5 artikla)

Laina

Viittaus komission päätökseen

—

Jos yhteisön varoista saadaan yhteisrahoitusta

—

Tavoitteet

Tuen enimmäisintensiteetti prosentteina tai enimmäismäärä kansallisessa valuutassa

Pk-yrityksille myönnet-tävät lisät prosentteina

Pk-yrityksille myönnettävä investointi- ja työllisyystuki (15 artikla)

20 %

—

Valtion tuen viitenumero

X 85/09

Jäsenvaltio

Itävalta

Jäsenvaltion viitenumero

—

Alueen nimi (NUTS)

Öesterreich

87 artiklan 3 kohdan a alakohta, 87 artiklan 3 kohdan c alakohta

Myöntävä viranomainen

ERP-Fonds

Ungargasse 37

1030 Wien

ÖSTERREICH

http://www.erp-fonds.at

http://www.awsg.at

Tukitoimenpiteen nimike

ERP-Regionalprogramm

Kansallinen oikeusperusta (mainitaan julkaisuviite)

ERP-Fonds-Gesetz (BGBl. Nr. 207/1962 in der geltenden Fassung),

Richtlinie ERP-Regionalprogramm,

Allgemeine Bestimmungen für die ERP-Programme der Sektoren Industrie und Gewerbe

Internet-linkki tukitoimenpiteen koko tekstiin

http://www.awsg.at/portal/media/3551.pdf

http://www.awsg.at/portal/media/3546.pdf

Toimenpiteen tyyppi

Ohjelma

Voimassa olevan tukitoimenpiteen muutos

Muuttaminen XR 4/07

Kesto

23.12.2008–31.12.2013

Toimiala(t)

Kaikki tukikelpoiset toimialat

Tuensaajatyyppi

Pk-yritykset

suuret yritykset

Ohjelman mukainen suunniteltu vuosibudjetin kokonaismäärä

420,00 EUR (miljoonaa)

Takaukset

—

Tukiväline (5 artikla)

Laina, Avustus

Viittaus komission päätökseen

—

Jos yhteisön varoista saadaan yhteisrahoitusta

Für ausgewählte Projekte Kofinanzierung im Rahmen der Operationellen Programme (EFRE-Zuschuss) — 20,00 EUR (in Mio.)

Tavoitteet

Tuen enimmäisintensiteetti prosentteina tai enimmäismäärä kansallisessa valuutassa

Pk-yrityksille myönnet-tävät lisät prosentteina

Alueellinen investointi- ja työllisyystuki (13 artikla) Ohjelma

30 %

20 %

21.11.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 281/37

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

2009/C 281/12

Valtion tuen viitenumero

X 87/09

Jäsenvaltio

Itävalta

Jäsenvaltion viitenumero

—

Alueen nimi (NUTS)

Itävalta

Yhdistelmäalue

Myöntävä viranomainen

ERP-Fonds

Ungargasse 37

1030 Wien

ÖSTERREICH

http://www.erp-fonds.at

http://www.awsg.at

Tukitoimenpiteen nimike

ERP-Infrastrukturprogramm

Kansallinen oikeusperusta (mainitaan julkaisuviite)

ERP-Fonds-Gesetz (BGBl. Nr. 207/1962 in der geltenden Fassung), Richtlinie ERP-Infrastrukturprogramm, Allgemeine Bestimmungen für die ERP-Programme der Sektoren Industrie und Gewerbe

Internet-linkki tukitoimenpiteen koko tekstiin

http://www.awsg.at/portal/media/3547.pdf

http://www.awsg.at/portal/media/3546.pdf

Toimenpiteen tyyppi

Ohjelma

Voimassa olevan tukitoimenpiteen muutos

Muuttaminen XR 77/07

Muuttaminen XS 125/07

Kesto

23.12.2008–31.12.2013

Toimiala(t)

Kaikki tukikelpoiset toimialat

Tuensaajatyyppi

Pk-yritykset

suuret yritykset

Ohjelman mukainen suunniteltu vuosibudjetin kokonaismäärä

100,00 EUR (miljoonaa)

Takaukset

—

Tukiväline (5 artikla)

Laina

Viittaus komission päätökseen

—

Jos yhteisön varoista saadaan yhteisrahoitusta

Für ausgewählte Projekte Kofinanzierung im Rahmen der Operationellen Programme (EFRE-Zuschuss) — 1,00 EUR (in Mio.)

Tavoitteet

Tuen enimmäisintensiteetti prosentteina tai enimmäismäärä kansallisessa valuutassa

Pk-yrityksille myönnet-tävät lisät prosentteina

Alueellinen investointi- ja työllisyystuki (13 artikla) Ohjelma

30 %

20 %

Pk-yrityksille myönnettävä investointi- ja työllisyystuki (15 artikla)

20 %

—

Valtion tuen viitenumero

X 89/09

Jäsenvaltio

Saksa

Jäsenvaltion viitenumero

—

Alueen nimi (NUTS)

Rheinland-Pfalz

Yhdistelmäalue

Myöntävä viranomainen

Investitions- und Strukturbank Rheinland-Pfalz (ISB) GmbH

Holzhofstraße 4

55116 Mainz

DEUTSCHLAND

http://www.isb.rlp.de

Tukitoimenpiteen nimike

Vergabe von zinsverbilligten Darlehen nach dem Mittelstandsförderungsprogramm

Kansallinen oikeusperusta (mainitaan julkaisuviite)

§ 19 des Landesgesetzes über die Förderung der kleinen und mittleren Unternehmen sowie der in der freien Wirtschaft tätigen freien Berufe (Mittelstandsförderungsgesetz) vom 3.2.1978 (GVBl. S. 103), geändert durch Gesetz vom 14.5.1982 (GVBl. S. 129), BS 70-3, § 44 der Landeshaushaltsordnung für Rheinland-Pfalz vom 20.12.1971 (GVBl. 72, S.2), zuletzt geändert durch Gesetz vom 21.11.2006 (GVBl. S. 349), BS 63-1

Internet-linkki tukitoimenpiteen koko tekstiin

http://www.isb.rlp.de

Toimenpiteen tyyppi

Ohjelma

Voimassa olevan tukitoimenpiteen muutos

Muuttaminen XS 19/06

Muuttaminen XS 128/07

Kesto

1.1.2009–31.12.2013

Toimiala(t)

Kaikki tukikelpoiset toimialat

Tuensaajatyyppi

Pk-yritykset

Ohjelman mukainen suunniteltu vuosibudjetin kokonaismäärä

9,04 EUR (miljoonaa)

Takaukset

—

Tukiväline (5 artikla)

Korkotuki

Viittaus komission päätökseen

—

Jos yhteisön varoista saadaan yhteisrahoitusta

—

Tavoitteet

Tuen enimmäisintensiteetti prosentteina tai enimmäismäärä kansallisessa valuutassa

Pk-yrityksille myönnet-tävät lisät prosentteina

Pk-yrityksille myönnettävä investointi- ja työllisyystuki (15 artikla)

20 %

—

Valtion tuen viitenumero

X 91/09

Jäsenvaltio

Saksa

Jäsenvaltion viitenumero

Bremen FEI 2009

Alueen nimi (NUTS)

Bremen

87 artiklan 3 kohdan c alakohta,

Tukialueiden ulkopuolella sijaitsevat alueet

Myöntävä viranomainen

Der Senator für Wirtschaft und Häfen

Zweite Schlachtpforte 3

28195 Bremen

DEUTSCHLAND

http://www.wirtschaft.bremen.de

Tukitoimenpiteen nimike

Richtlinie „Förderung der Forschung, Entwicklung und Innovation“

Kansallinen oikeusperusta (mainitaan julkaisuviite)

§§ 23, 44 der Haushaltsordnung der Freien Hansestadt Bremen (Brem.GBl. 1971, S. 143, zuletzt geänd. durch G. v. 6.7.2004, Brem.GBl. S. 353)

Internet-linkki tukitoimenpiteen koko tekstiin

http://www.wirtschaft.bremen.de/sixcms/media.php/13/FEI-RL.pdf

Toimenpiteen tyyppi

Ohjelma

Voimassa olevan tukitoimenpiteen muutos

—

Kesto

1.1.2009–31.12.2013

Toimiala(t)

Kaikki tukikelpoiset toimialat

Tuensaajatyyppi

Pk-yritykset

suuret yritykset

Ohjelman mukainen suunniteltu vuosibudjetin kokonaismäärä

7,00 EUR (miljoonaa)

Takaukset

—

Tukiväline (5 artikla)

Suora avustus, Edullinen laina

Viittaus komission päätökseen

—

Jos yhteisön varoista saadaan yhteisrahoitusta

CCI 2007 DE 162 PO 006 — 2,20 EUR (in Mio.)

Tavoitteet

Tuen enimmäisintensiteetti prosentteina tai enimmäismäärä kansallisessa valuutassa

Pk-yrityksille myönnet-tävät lisät prosentteina

Teollinen tutkimus (31 artiklan 2 kohdan b alakohta)

50 %

20 %

Kokeellinen kehittäminen (31 artiklan 2 kohdan c alakohta)

25 %

20 %

Teknisiin toteutettavuustutkimuksiin myönnettävä tuki (32 artikla)

50 %

—

Teollisoikeuksien kustannusten kattamiseen myönnettävä tuki pk-yrityksille (33 artikla)

50 %

—

Nuorille innovatiivisille yrityksille myönnettävä tuki (35 artikla)

500 000 EUR

—

Tuki innovaatiotoiminnan neuvontapalveluihin ja innovaatiotoimintaa tukeviin palveluihin (36 artikla)

20 000 EUR

—

Valtion tuen viitenumero

X 97/09

Jäsenvaltio

Yhdistynyt kuningaskunta

Jäsenvaltion viitenumero

European Social Fund (ESF)

Alueen nimi (NUTS)

Wales

87 artiklan 3 kohdan a alakohta, 87 artiklan 3 kohdan c alakohta

Myöntävä viranomainen

All Local Authorities in Wales

C/O Welsh Local Government Association

Local Government House

Drake Walk

Cardiff

CF10 4LG

UNITED KINGDOM

http://www.wlga.gov.uk/english/competition-and-state-aid/

Tukitoimenpiteen nimike

Welsh Local Government Training Support Scheme

Kansallinen oikeusperusta (mainitaan julkaisuviite)

Local Government Act 2000 C22 Part 1

http://www.opsi.gov.uk/Acts/acts2000/ukpga_20000022_en_1

Internet-linkki tukitoimenpiteen koko tekstiin

http://www.wlga.gov.uk/uploads/publications/5051.pdf

Toimenpiteen tyyppi

Ohjelma

Voimassa olevan tukitoimenpiteen muutos

—

Kesto

1.1.2009–31.12.2012

Toimiala(t)

Kaikki tukikelpoiset toimialat

Tuensaajatyyppi

Pk-yritykset

suuret yritykset

Ohjelman mukainen suunniteltu vuosibudjetin kokonaismäärä

6,00 GBP (miljoonaa)

Takaukset

—

Tukiväline (5 artikla)

Laina, Korkotuki, Avustus, Takaisinmaksettavat ennakot

Viittaus komission päätökseen

—

Jos yhteisön varoista saadaan yhteisrahoitusta

European Social Fund (ESF) — GBP 4,15 (in millions)

Tavoitteet

Tuen enimmäisintensiteetti prosentteina tai enimmäismäärä kansallisessa valuutassa

Pk-yrityksille myönnet-tävät lisät prosentteina

Erityiskoulutus (38 artiklan 1 alakohta)

25 %

—

Yleiskoulutus (38 artiklan 2 alakohta)

60 %

—

Valtion tuen viitenumero

X 98/09

Jäsenvaltio

Yhdistynyt kuningaskunta

Jäsenvaltion viitenumero

European Regional Development Fund

Alueen nimi (NUTS)

Wales

87 artiklan 3 kohdan a alakohta, 87 artiklan 3 kohdan c alakohta

Myöntävä viranomainen

All Welsh Local Authorities

C/O Welsh Local Government Association

Local Government House

Draek Walk

Cardiff

CF10 4LG

UNITED KINGDOM

http://www.wlga.gov.uk/english/competition-and-state-aid/

Tukitoimenpiteen nimike

Welsh Local Government Capital Investment Aid and Employment Aid Scheme

Kansallinen oikeusperusta (mainitaan julkaisuviite)

Local Government Act 2000 C22 Part 1

http://www.opsi.gov.uk/Acts/acts2000/ukpga_20000022_en_1

Internet-linkki tukitoimenpiteen koko tekstiin

http://www.wlga.gov.uk/uploads/publications/5047.pdf

Toimenpiteen tyyppi

Ohjelma

Voimassa olevan tukitoimenpiteen muutos

—

Kesto

1.1.2009–31.12.2013

Toimiala(t)

Kaikki tukikelpoiset toimialat

Tuensaajatyyppi

Pk-yritykset

suuret yritykset

Ohjelman mukainen suunniteltu vuosibudjetin kokonaismäärä

25,00 GBP (miljoonaa)

Takaukset

—

Tukiväline (5 artikla)

Laina, Korkotuki, Avustus, Takaisinmaksettavat ennakot

Viittaus komission päätökseen

—

Jos yhteisön varoista saadaan yhteisrahoitusta

European Regional Development Fund — GBP 11,50 (in millions)

Tavoitteet

Tuen enimmäisintensiteetti prosentteina tai enimmäismäärä kansallisessa valuutassa

Pk-yrityksille myönnet-tävät lisät prosentteina

Alueellinen investointi- ja työllisyystuki (13 artikla) Ohjelma

30 %

20 %

Pk-yrityksille myönnettävä investointi- ja työllisyystuki (15 artikla)

20 %

—

21.11.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 281/42

VALTIONTUKI – SAKSA

Valtiontuki C 29/09 (ex N 503/09) – HSH Nordbank AG – Saksa

Kehotus huomautusten esittämiseen EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukaisesti

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

2009/C 281/13

Komissio on ilmoittanut 22 päivänä lokakuuta 2009 päivätyllä, tätä tiivistelmää seuraavilla sivuilla todistusvoimaisella kielellä toistetulla kirjeellä Saksalle päätöksestään aloittaa EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu menettely, joka koskee mainittua toimenpidettä.

Asianomaiset voivat esittää huomautuksensa toimenpiteestä, jota koskevan menettelyn komissio aloittaa, kahden viikon kuluessa tämän tiivistelmän ja sitä seuraavan kirjeen julkaisemisesta. Huomautukset on lähetettävä osoitteeseen

European Commission

Directorate-General for Competition

State aid Greffe

Office: SPA3, 6/5

1049 Bruxelles/Brussel

BELGIQUE/BELGIË

Faksi +32 22961242

Huomautukset toimitetaan Saksalle. Huomautusten esittäjä voi pyytää kirjallisesti henkilöllisyytensä luottamuksellista käsittelyä. Tämä pyyntö on perusteltava.

MENETTELY

Saksa ilmoitti 1 päivänä syyskuuta 2009 komissiolle HSH Nordbank AG:n rakenneuudistussuunnitelman.

KUVAUS

HSH Nordbank AG on saksalainen Landesbank-pankki, jonka pääkonttori sijaitsee Hampurissa. Se on kansainvälinen liikepankki. HSH Nordbankin liiketoiminta keskittyy Saksaan ja eräisiin muihin maihin Euroopassa ja Euroopan ulkopuolella. Toukokuussa 2009 HSH Nordbank AG:n ydinpääomaa oli kiireellisesti vahvistettava, sillä muutoin sen ydinpääoman taso olisi laskenut sääntelyviranomaisten edellyttämän vähimmäistason alapuolelle.

Tässä yhteydessä Freie- und Hansestaat Hamburgin ja Schleswig-Holsteinin osavaltiot toteuttivat kaksi toimenpidettä, jotka muodostuivat HSH Nordbank AG:n ydinpääoman lisäämisestä 3 miljardilla eurolla ja 10 miljardin euron riskisuojasta osalle HSH Nordbank AG:n taseesta. Euroopan komissio hyväksyi 29 päivänä toukokuuta 2009 nämä toimenpiteet EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan b alakohdan nojalla kuudeksi kuukaudeksi ja pyysi pankkia esittämään perustellun rakenneuudistussuunnitelman kolmen kuukauden kuluessa.

HSH Nordbank AG on laatinut rakenneuudistussuunnitelman vuosille 2009–2014. Rakenneuudistussuunnitelman mukaan HSH Nordbank AG:n toimintoja supistetaan merkittävästi. Tämä tapahtuu pääasiassa siirtämällä omaisuuseriä roskapankkiin ja erottamalla muut kuin ydintoiminnot sekä keskittymällä ydintoimintoihin ja -alueisiin. Pankin uusi liiketoimintamalli perustuu kolmeen pilariin:

—	alueelliset toiminnot: yksityis- ja yrityspankkipalvelut, yhteistyö säästöpankkien kanssa ja kiinteistörahoitus,

—	”kansainvälisen sektorin asiantuntija”: hankerahoitus merenkulun, kuljetuksen ja uusiutuvan energian aloilla pääasiassa Pohjois-Euroopassa,

—	pääomamarkkinatoiminnot: rahoitusratkaisujen tarjoaminen ja alueellisen ja kansainvälisen sektorin yritysten jälleenrahoittaminen.

ARVIOINTI

Komissio katsoo, että Saksan HSH Nordbank AG:n hyväksi toteuttamat toimenpiteet ovat valtiontukea. Komissio katsoo alustavasti, että näitä valtiontukitoimenpiteitä olisi arvioitava perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan b alakohdan perusteella.

Riskisuojan yhteismarkkinoille soveltumisen osalta komissio epäilee, täyttääkö toimenpide arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevassa tiedonannossa (1) vahvistetut läpinäkyvyyttä, omaisuuserien tukikelpoisuutta, omaisuuserien arvostusta ja hinnoittelua koskevat arviointiperusteet.

HSH Nordbank AG:n pääomapohjan vahvistamisen osalta komissiolla on epäilyjä, jotka liittyvät pankin arvostukseen ja rasitteiden jakautumiseen pankin ja pankin omistajien välillä.

HSH Nordbank AG:n toimittaman rakenneuudistussuunnitelman osalta komissio ei pysty tällä hetkellä päättelemään, että suunnitelman avulla HSH Nordbank AG:n pitkän aikavälin elinkelpoisuus palautuu ja vältytään kilpailun kohtuuttomalta vääristymiseltä. Komissio epäilee tässä vaiheessa, onko pankin oma rahoitusosuus riittävä ja jakautuvatko rasitteet riittävässä määrin pankin ja pankin omistajien (niin tukitoimenpiteisiin osallistuvien kuin muidenkin) välillä.

Näin ollen komissio epäilee sitä, soveltuvatko tukitoimenpiteet yhteismarkkinoille perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan b alakohdan nojalla.

KIRJEEN TEKSTI

”Die Kommission teilt der Bundesrepublik Deutschland hiermit mit, dass sie nach Prüfung der von den deutschen Behörden in der vorerwähnten Sache übermittelten Angaben beschlossen hat, das Verfahren nach Artikel 88 Absatz 2 EG-Vertrag einzuleiten, da sie Zweifel an der Vereinbarkeit der Maßnahmen mit dem Gemeinsamen Markt hat.

1. VERFAHREN

(1)	Am 30. April 2009 meldete Deutschland bei der Kommission Maßnahmen in Form einer Risikoabschirmung von 10 Mrd. EUR und einer Kapitalzufuhr von 3 Mrd. EUR an.

(2)	Am 29. Mai 2009 genehmigte die Kommission auf der Grundlage von Artikel 87 Absatz 3 Buchstabe b EG-Vertrag die Maßnahmen in der Sache N 264/09 als Rettungsbeihilfe für die HSH Nordbank AG (nachstehend ‚HSH Nordbank‘ oder ‚HSH‘ genannt) für einen Zeitraum von sechs Monaten (2).

(3)	Am 1. September 2009 meldete Deutschland einen Umstrukturierungsplan bei der Kommission an.

2. BESCHREIBUNG

2.1 Die Begünstigten

Die HSH Nordbank

(4)

Die HSH ist die fünftgrößte deutsche Landesbank mit Sitz in Hamburg und Kiel. Es handelt sich um eine Aktiengesellschaft, die am 2. Juni 2003 im Zuge der Fusion der Hamburgischen Landesbank und der Landesbank Schleswig-Holstein gegründet wurde. Im Oktober 2006 erwarben neun Investorengruppen, die von J.C. Flowers & Co. LLC (nachstehend ‚Flowers‘ genannt) beraten werden, von der WestLB [20—30] (3) % der HSH-Anteile in Erwartung eines Börsengangs der Bank im Jahr 2008.

(5)	Am 31. Dezember 2008 hatte die HSH eine Bilanzsumme von 208 Mrd. EUR, risikogewichtete Vermögenswerte (nachstehend ‚RWA‘ genannt) im Wert von 112 Mrd. EUR und 4 300 Mitarbeiter.

(6)

Nach der Umsetzung der von der Kommission am 29. Mai 2009 genehmigten Rettungsmaßnahmen ergab sich bei der Bank folgende Eigentümerstruktur: die Freie und Hansestadt Hamburg 10,89 %, das Land Schleswig-Holstein 10,42 %, die von Hamburg und Schleswig-Holstein gemeinsam errichtete und kontrollierte Anstalt öffentlichen Rechts (nachstehend ‚Anstalt‘ genannt) 64,18 %, der Sparkassen- und Giroverband für Schleswig-Holstein 4,73 %, die Schleswig-Holsteinische Sparkassen-Vermögensverwaltungs- und Beteiligungs GmbH & Co. KG 0,58 % und die neun von Flowers beratenen Investorengruppen 9,19 % (4).

(7)

Die HSH ist eine allgemeine Geschäftsbank mit Kernregion Norddeutschland. Ihre wichtigsten Geschäftsfelder sind Private Banking und Merchant Banking. Die Tätigkeiten im Geschäftsfeld Merchant-Banking konzentrieren sich auf die Bereiche Firmenkunden, Shipping, Transport, Immobilien und erneuerbare Energien. Die HSH ist der weltweit größte Schiffsfinanzierer und […] (3) Anbieter von Finanzdienstleistungen im Verkehrssektor. Im Dezember 2008 war die Bank weltweit an großen Finanzstandorten vertreten (21 Auslandsniederlassungen in Europa, Asien und Amerika).

(8)

Die HSH zählt zu den öffentlichen deutschen Kreditinstituten, die bis zum 18. Juli 2005 von den unbeschränkten staatlichen Garantien in Form von Anstaltslast und Gewährträgerhaftung profitierten. Diese Garantien wurden aufgrund von Entscheidungen der Kommission abgeschafft (5). Gemäß diesen Entscheidungen fallen alle in der Übergangszeit von 2001 bis 2005 entstehenden Verbindlichkeiten mit einer Laufzeit bis 2015 noch unter die Garantien. Der Teil der von den Ländern Hamburg und Schleswig-Holstein gedeckten Verbindlichkeiten der HSH belief sich zum 31. Dezember 2008 auf [50—80] Mrd. EUR ([50—80] Mrd. EUR zum 31. Dezember 2009).

(9)	Am 6. Mai 2009 stufte Standard & Poor's (‚S&P‘) das Rating der HSH um zwei Stufen von (A) auf (BBB+) mit negativem Ausblick herab.

Die Sparkassen und die neun von Flowers beratenen Investorengruppen

(10)

Die Kommission vertritt die vorläufige Auffassung, dass auch die nicht an den Rettungsmaßnahmen beteiligten Anteilseigner der HSH Nordbank, d. h. der Sparkassen- und Giroverband für Schleswig-Holstein und die Schleswig-Holsteinische Sparkassen-Vermögensverwaltungs- und Beteiligungs GmbH & Co. KG, Kiel (nachstehend ‚Sparkassen‘ genannt) sowie die neun von Flowers beratenen Investorengruppen indirekt durch die der Bank gewährte Rekapitalisierungsmaßnahme in Höhe von 3 Mrd. EUR begünstigt werden. Infolge der Kapitalzufuhr wurden die Anteile der beiden Sparkassen und der neun von Flowers beratenen Investorengruppen von 13,20 %, 1,62 % bzw. 25,67 % auf 4,73 %, 0,58 % bzw. 9,19 % verwässert. Wie in der Würdigung in dieser Entscheidung erläutert, hat die Kommission Bedenken in Bezug auf die Bewertung der Bank und damit in Bezug auf den Bezugspreis der neu emittierten Aktien, den sie als zu hoch betrachtet. Deshalb schließt die Kommission nicht aus, dass die Sparkassen und die neun von Flowers beratenen Investorengruppen unverhältnismäßig stark von der Kapitalzufuhr profitierten, indem sie übermäßig hohe Anteile an der Bank behielten.

2.2 Die zur Gewährung der Rettungsmaßnahmen führenden Ereignisse

(11)

Bereits im Jahr 2007 wurde der Wert des strukturierten Kreditportfolios (CIP) der HSH infolge der Finanzkrise um [1—2] Mrd. EUR nach unten berichtigt. Die Ausweitung der Krise auf die Realwirtschaft wirkte sich auf das traditionelle Kreditportfolio und die Qualität der Forderungen der Bank aus ihren Finanzierungstätigkeiten in den Bereichen Shipping, Transport, Immobilien und erneuerbare Energien sehr negativ aus. Neben den mit dem CIP aufgetretenen Problemen bedeutete dies, dass die Risikovorsorge für das Kreditgeschäft im Jahr 2008 auf [1—2] Mrd. EUR erhöht werden musste. Der Konkurs des Bankhauses Lehman Brothers führte zu einer weiteren Verschärfung der Refinanzierungsschwierigkeiten der HSH.

(12)	Am 29. April 2009 teilte die Bundesanstalt für Finanzdienstleistungsaufsicht (BaFin) der HSH Nordbank mit, dass die BaFin aufgrund der derzeitigen aufsichtsrechtlichen Situation der Bank […].

2.3 Die Finanzmaßnahmen zugunsten der HSH Nordbank

(13)

Um […] ihr Kernkapital zu stärken, haben die Freie und Hansestadt Hamburg und das Land Schleswig-Holstein (nachstehend ‚Länder‘ genannt) der HSH Nordbank die folgenden Maßnahmen zugestanden:

1.	Kapitalzuführung in Höhe von 3 Mrd. EUR;

2.	Zweitverlust-Risikoabschirmung in Höhe von 10 Mrd. EUR auf einen großen Teil der Bilanz.

Rekapitalisierung im Umfang von 3 Mrd. EUR

(14)	Die Länder führten der HSH Nordbank insgesamt 3 Mrd. EUR Kapital zu (je 1,5 Mrd.). Die Rekapitalisierung erfolgte durch stimmberechtigte Stammaktien (Core-Tier-1-Kapital). Der genannte Betrag wurde benötigt, um die im Jahresabschluss 2008 aufgelösten Rücklagen wieder neu zu bilden.

(15)

Durchgeführt wurde die Kapitalerhöhung von der Anstalt. Die Anstalt brachte die für die Barkapitalerhöhung benötigten finanziellen Mittel durch Begebung einer Anleihe an den Kapitalmärkten auf. Die sich aus der Anleihenemission ergebenden Verbindlichkeiten der Anstalt werden zu gleichen Teilen von den Ländern als Teilschuldner und durch Garantien gegenüber den Anleiheninhabern garantiert. Die von der Anstalt emittierte Anleihe dient allein der Finanzierung der angemeldeten Maßnahmen zur Unterstützung der HSH. Die Anstalt fungiert ausschließlich als Zweckgesellschaft der Länder und verfolgt neben der Kapitalisierung und der Gewährung der Zweitverlust-Risikoabschirmung keine weiteren Ziele.

(16)

Der Bezugspreis der neuen Aktien wurde auf der Grundlage einer Bewertung der HSH durch […] (nachstehend […] genannt) festgelegt, die eine Unternehmenswertbandbreite zwischen [1,5—3,5] Mrd. EUR und [2—4] Mrd. EUR ([18—28] EUR pro Aktie) ergab. Der Bewertung zufolge liegt der Durchschnittswert der HSH bei [1—3] Mrd. EUR ([19—27] EUR pro Aktie). Die Bewertung wurde vor der Herabstufung des Ratings der HSH durchgeführt. Die Auswirkung der Herabstufung auf den Wert der HSH wurde bei der Bewertung nicht berücksichtigt, floss aber in die Beratungen über die Festlegung des Bezugspreises ein. Die Bewertung basierte auf der Annahme, dass im Jahr 2013 eine Heraufstufung auf das vorhergehende Rating (A) erfolgen würde.

(17)

Ziel der HSH und der Länder war es, für das neu zugeführte Kapital in Höhe von 3 Mrd. EUR (300 Mio. EUR pro Jahr) eine jährliche Vergütung von 10 % zu erreichen. Da die im Geschäftsplan der HSH prognostizierten Gewinne für den Zeitraum 2009—2012 nicht ausreichten, um auf alle Stammaktien 10 % Dividende zu zahlen, wurde der Ausgabebetrag der neuen Stammaktien durch einen Abschlag in Höhe der im Zeitraum 2009—2012 nicht gezahlten Dividende von 10 % verringert. Der Gegenwartswert der Zahlung einer Dividende von 10 % für den Zeitraum 2009—2012 beläuft sich auf [500—700] Mio. EUR ([3—6] EUR Abschlag pro Aktie). Der von den Ländern gezahlte Preis pro Aktie wurde daher auf 19 EUR festgesetzt, und die Länder erwarben 157 894 neue Stammaktien.

(18)	Mit der Kapitalerhöhung stieg die Aktienbeteiligung der Länder von 59,51 % auf 85,49 %. Die Aktienbeteiligungen der Sparkassen von Schleswig-Holstein und Hamburg und der neun von Flowers beratenen Investorengruppen wurden auf 5,31 % bzw. 9,19 % verwässert.

Die Risikoabschirmung von 10 Mrd. EUR

(19)

Im Rahmen der Risikoabschirmung schützen die Länder die HSH Nordbank (auf der Grundlage der Forderung zum Zeitpunkt des Ausfalls) vor Verlusten, die nach dem 31. März 2009 im abgesicherten Portfolio von rund [150—200] Mrd. EUR auflaufen. Eine Erstverlusttranche von [2—4] Mrd. EUR wird von der HSH selbst getragen. Die Zweitverlusttranche von bis zu 10 Mrd. EUR wird zu je 50 % von den Ländern abgedeckt. Auch über [12—14] Mrd. EUR hinausgehende Verluste werden von der HSH selbst getragen. Den übermittelten Informationen zufolge deckt die Erstverlusttranche von [2—4] Mrd. EUR alle erwarteten Zahlungsausfälle des abgesicherten Portfolios von [150—200] Mrd. EUR ab. Die Vergütung beträgt [3,5—4,5] % der Gesamthöhe der Garantie (10 Mrd. EUR). Deutschland veranschlagt die Wahrscheinlichkeit, dass die Zweitverlusttranche von 10 Mrd. EUR überhaupt in Anspruch genommen wird (d. h. die Ziehung auch nur eines einzigen Euro), mit weniger als [20—60] %.

(20)

Wertgeminderte Vermögenswerte wie Asset-Backed-Securities (‚ABS‘) machen weniger als [2—8] % ([5—10] Mrd. EUR) der von der Risikoabschirmung abgedeckten Gesamtvermögenswerte in Höhe von [150—200] Mrd. EUR aus. Den größten Teil der Vermögenswerte bilden […] kredite, die die Kerntätigkeit der Bank darstellen ([100—150] Mrd. EUR bzw. [60—80] %). Daneben umfasst das Portfolio festverzinsliche Wertpapiere ([15—30] Mrd. EUR bzw. [10—20] %), spezifisch deutsche Finanzprodukte wie Schuldscheindarlehen ([10—20] Mrd. EUR bzw. [5—10] %) und Zahlungsgarantien ([4—10] Mrd. EUR bzw. [2—5] %). Die Elemente dieses Portfolios sind in unterschiedlichen Währungen denominiert, u. a. in USD, EUR und GBP. In Bezug auf die Kernbank ist im Jahr [2013—2014] eine vollständige Auflösung der Risikoabschirmung geplant.

(21)	Das ABS-Portfolio wurde von externen Gutachtern ([…] und […]) bewertet.

Die deutsche Garantieregelung

(22)

Neben den von den Ländern getroffenen Maßnahmen beantragte die Bank am 6. November 2008 beim Sonderfonds Finanzmarktstabilisierung (SoFFin) eine […] Liquiditätshilfe in Form von Garantien für die Emission neuer Schuldtitel in Höhe von insgesamt 30 Mrd. EUR; der SoFFin gewährte diese Liquiditätsgarantie im Rahmen der von der Kommission genehmigten deutschen Garantieregelung (6). Bis zum 1. Oktober 2009 hatte der SoFFin im Rahmen der Garantieregelung Ziehungen in Höhe von insgesamt 17 Mrd. EUR genehmigt, die die Emission von Anleihen durch die HSH abdeckten.

2.4 Der Umstrukturierungsplan

(23)

Die HSH Nordbank hat einen umfassenden Umstrukturierungsplan vorgelegt. Der Plan beschreibt die Maßnahmen, die die Bank durchzuführen plant, um […] bis [2013—2015] ihre langfristige Rentabilität wiederherzustellen. Der Umstrukturierungsplan der HSH sieht eine Verringerung der Bilanzsumme um insgesamt [45—65] % vor, die in erster Linie durch Auslagerung von rund [40—60] % aller Vermögenswerte der HSH (im Jahr 2008) auf eine interne Abbaubank und die Konzentration auf Kerntätigkeiten und Kernregionen erreicht werden soll.

(24)

In der Kernbank werden Vermögenswerte in Höhe von [85—120] Mrd. EUR verbleiben (Stand Dezember 2008: [35—60] % von 208 Mrd. EUR). Die Bank wird sich auf das regionale Finanzgeschäft und ausgewählte internationale Geschäftsaktivitäten mit regionalem Bezug konzentrieren. Die Geschäftsfelder der HSH lassen sich in drei Säulen einteilen:

—	Regionalgeschäftsfelder (Private Banking, Firmenkundengeschäft, Zusammenarbeit mit den Sparkassen und Immobiliengeschäft);

—	internationale Sektorgeschäftsfelder (Shipping, Transport und erneuerbare Energien mit Schwerpunkt Nordeuropa);

—	unterstützendes Kapitalmarktgeschäft als Produktlieferant (ausschließlich auf den Kundenbedarf ausgerichtet) und Refinanzierungsquelle der Regional- und Sektorgeschäftsfelder.

(25)

Vermögenswerte in Höhe von rund [90—125] Mrd. EUR sollen in die zu errichtende Abbaubank ausgelagert werden. Gegenstand der auf die Abbaubank auszulagernden Vermögenswerte sind risikobehaftete und verlustträchtige Tätigkeiten bzw. nicht-strategische Tätigkeiten (konventionelles Energiegeschäft, fremdfinanzierte Übernahmeangebote, Vorhaben in den USA im Bereich erneuerbare Energien, Immobilienfinanzierung, Firmenkundengeschäft in Skandinavien und Asien, Teile der Schiffsfinanzierung, Teile der Bereiche Infrastruktur, Rail und Logistik sowie Containerschifffahrt, internationale Commodity Finance, Leasing und nicht-kundenbezogenes Kapitalmarktgeschäft); die für die Auslagerung vorgesehenen Vermögenswerte sind nicht notwendigerweise wertgemindert. Die Abbaubank wird keine neuen Geschäfte tätigen […].

(26)

Der Umstrukturierungsplan sieht die Veräußerung der […] und der 40 %igen Beteiligung an der […] vor. Die Aufgabe der nicht-strategischen Tätigkeiten wird die Schließung von […] der ursprünglich 21 Auslandsniederlassungen nach sich ziehen. Die Niederlassungen bzw. Repräsentanzen in Helsinki, Stockholm, Oslo, Riga, Tallinn, Warschau, San Francisco und Hanoi sind bereits geschlossen worden. Die Niederlassungen bzw. Repräsentanzen in […] werden bis 2012 geschlossen. Nach der Umstrukturierung wird die HSH Nordbank die […] Niederlassungen bzw. Repräsentanzen […] behalten, wobei die […] Niederlassung verkleinert und die Niederlassungen in […] in Repräsentanzen umgewandelt werden sollen.

(27)	Der Umstrukturierungsplan prognostiziert für 2009 und 2010 ein negatives operatives Ergebnis und anschließend eine Rückkehr zu einem […] positiven Geschäftsergebnis.

(28)

Die HSH Nordbank betrachtet die Aufgabe nicht-strategischer Geschäftstätigkeiten (insbesondere das Energiegeschäft in den USA, das Immobiliengeschäft in New York und Westeuropa und Teile der Schiffsfinanzierung), die Veräußerung von […] und […] sowie die Schließung von […] Auslandsniederlassungen bzw. Repräsentanzen im Ausland als Ausgleichsmaßnahmen für etwaige Wettbewerbsverzerrungen. Ferner hat sich die HSH Nordbank dazu verpflichtet, nicht damit zu werben, dass die Bank staatliche Beihilfen erhalten hat, und sich bereiterklärt, weitere Verhaltensmaßregeln zu befolgen, um etwaige Wettbewerbsverzerrungen abzuschwächen (7).

3. DER STANDPUNKT DEUTSCHLANDS

(29)

Deutschland macht geltend, dass die Ausnahmeregelung nach Artikel 87 Absatz 3 Buchstabe b EG-Vertrag auf die Maßnahmen anwendbar sei. Ferner führt Deutschland aus, dass die Impaired-Assets-Mitteilung (8) nicht auf die Risikoabschirmung anwendbar sei, da die Maßnahme Ende 2008 ausgestaltet worden und noch vor Veröffentlichung der Impared-Assets-Mitteilung Gegenstand einer vorherigen Anmeldung gewesen sei. Für den Fall, dass die Impared-Assets-Mitteilung anwendbar sein sollte, macht Deutschland hilfsweise geltend, dass die Risikoabschirmung die Kriterien der Impared-Assets-Mitteilung für die Entlastungsfähigkeit, die Bewertung der Vermögenswerte sowie die Preisfestsetzung erfülle.

4. BEIHILFERECHLTLICHE WÜRDIGUNG

4.1 Vorliegen einer staatlichen Beihilfe

(30)

Gemäß Artikel 87 Absatz 1 EG-Vertrag sind staatliche oder aus staatlichen Mitteln gewährte Beihilfen gleich welcher Art, die durch die Begünstigung bestimmter Unternehmen oder Produktionszweige den Wettbewerb verfälschen oder zu verfälschen drohen, mit dem Gemeinsamen Markt unvereinbar, soweit sie den Handel zwischen Mitgliedstaaten beeinträchtigen.

(31)	Die Kommission weist darauf hin, dass sie bereits in ihrer Entscheidung über die Rettungsmaßnahme festgestellt hat, dass die Risikoabschirmung und die Kapitalzufuhr zugunsten der HSH Nordbank eine staatliche Beihilfe darstellen (9).

(32)

Die Kommission vertritt außerdem den vorläufigen Standpunkt, dass ein Teil der Beihilfe, die die HSH Nordbank in Form einer Kapitalzufuhr von 3 Mrd. EUR erhalten hat, an die Sparkassen und die neun von Flowers beratenen Investorengruppen weitergegeben wurde, indem ein unverhältnismäßig hoher Aktienanteil bei ihnen verblieb.

4.2 Vereinbarkeit der Beihilfemaßnahmen mit dem Gemeinsamen Markt nach Artikel 87 Absatz 3 Buchstabe b EG-Vertrag

4.2.1 Anwendung von Artikel 87 Absatz 3 Buchstabe b EG-Vertrag

(33)

Nach Artikel 87 Absatz 3 Buchstabe b EG-Vertrag ist die Kommission befugt, eine Beihilfe als mit dem Gemeinsamen Markt vereinbar zu erklären, wenn sie zur ‚Behebung einer beträchtlichen Störung im Wirtschaftsleben eines Mitgliedstaats‘ beiträgt. In der Zwischenzeit hat die Kommission im Zuge der Genehmigung des deutschen Rettungspakets (10) bestätigt, dass eine beträchtliche Störung im Wirtschaftsleben Deutschlands droht und dass eine staatliche Stützung von Banken geeignet ist, diese Störung zu beheben. Artikel 87 Absatz 3 Buchstabe b EG-Vertrag kann daher angewandt werden.

(34)

Die Kommission erinnert im Hinblick auf den vorliegenden Fall daran, dass sie bereits in ihrer Entscheidung über die vorläufige Genehmigung der Rettungsbeihilfe für die HSH Nordbank die Anwendbarkeit von Artikel 87 Absatz 3 Buchstabe b EG-Vertrag geprüft hatte und zu dem Schluss gekommen war, dass die Beihilfe aufgrund der derzeitigen Lage des Finanzmarkts auf der Grundlage von Artikel 87 Absatz 3 Buchstabe b EG-Vertrag als mit dem Gemeinsamen Markt vereinbar erklärt werden kann, wenn Deutschland einen schlüssigen und fundierten Umstrukturierungsplan für die Bank vorlegen würde. Deutschland hat nun einen Umstrukturierungsplan für die HSH Nordbank vorgelegt, den die Kommission nach Artikel 87 Absatz 3 Buchstabe b EG-Vertrag prüfen wird.

4.2.2 Anwendung der Impaired-Assets-Mitteilung

(35)

In der Impaired-Assets-Mitteilung (11) erläutert die Kommission, wie Entlastungsmaßnahmen der Mitgliedstaaten für wertgeminderte Vermögenswerte nach Artikel 87 Absatz 3 Buchstabe b EG-Vertrag zu bewerten sind. Wertgeminderte Vermögenswerte sind Kategorien von Vermögenswerten, bei denen den Banken Verluste drohen. Die Kommission stellt fest, dass die Impaired-Assets-Mitteilung alle Arten von Unterstützungsmaßnahmen abdeckt, die auf wertgeminderte Vermögenswerte abzielen und für das Empfängerinstitut in der Folge eine wirksame Entlastung darstellen. Die Impaired-Assets-Mitteilung definiert Entlastungsmaßnahmen klar als Maßnahmen, mit denen Banken starke Wertberichtigungen bestimmter Kategorien von Vermögenswerten vermeiden können.

(36)

Die Kommission betont, dass die Risikoabschirmung in der Tat darauf abzielt, die HSH Nordbank vor dem Risiko einer künftigen […], zu schützen. […] Die Risikoabschirmung […] erspart der Bank daher etwaige Maßnahmen zur Einhaltung aufsichtsrechtlicher Eigenkapitalanforderungen. Daher stellt die Risikoabschirmung eine Entlastungsmaßnahme dar und fällt in den Anwendungsbereich der Impaired-Assets-Mitteilung.

(37)

Im Hinblick auf den von Deutschland vorgebrachten ratione temporis-Einwand erinnert die Kommission daran, dass sie unabhängig vom Zeitpunkt der Ausgestaltung oder der Anmeldung der Maßnahme die zum Zeitpunkt der Annahme der Entscheidung geltenden Rechtsvorschriften und Mitteilungen anwenden muss (12). Die Kommission hat dementsprechend im Zusammenhang mit der aktuellen Finanzkrise die Impaired-Assets-Mitteilung auch auf Maßnahmen angewendet, die vor der Veröffentlichung der Impaired-Assets-Mitteilung angenommen wurden (13). Die Kommission ist der Auffassung, dass die Impaired-Assets-Mitteilung ohnehin auf die Risikoabschirmung anzuwenden ist, da die Risikoabschirmung nach der Veröffentlichung der Impaired-Assets-Mitteilung angemeldet wurde.

4.2.3 Quantifizierung des Beihilfeelements

(38)

Auf Grundlage der vorläufigen Würdigung kann der Beihilfebetrag aus der Rekapitalisierung und der Risikoabschirmung mit [5—13] Mrd. EUR veranschlagt und wie folgt aufgeschlüsselt werden:

—	Die Kommission nimmt zu diesem Zeitpunkt an, dass der Beihilfebetrag einer Rekapitalisierungsmaßnahme bis zu 100 % betragen kann und daher dem Nennwert der Kapitalzufuhr gleichzusetzen ist.

—

Der in der Risikoabschirmung enthaltene Beihilfebetrag ist auf der Grundlage der Impaired-Assets-Mitteilung festzulegen (14). Der Beihilfebetrag entspricht der Differenz zwischen dem Übernahmewert und dem Marktwert der abgeschirmten Vermögenswerte, höchstens jedoch dem Nennwert der Garantie. Im vorliegenden Fall dürfte der Übernahmepreis [140—190] Mrd. EUR betragen, was dem Nennwert der insgesamt abgeschirmten Vermögenswerte ([140—190] Mrd. EUR) abzüglich des Erstverlustes von [2—5] Mrd. EUR entspricht. Es ist schwierig, den Marktwert des hauptsächlich aus Unternehmenskrediten bestehenden Portfolios zu bewerten. Die Kommission hält fest, dass sie in einer vorläufigen Prüfung externe Preisquellen (für extern bewertete Schuldverschreibungen), sofern vorhanden, herangezogen und diese auf das gesamte Portfolio hochgerechnet hat, und dabei von einer konstanten Deckungsquote der erwarteten Verluste (15) ausgegangen ist. Auf diese Weise erhielt sie für das Portfolio eine geschätzte Obergrenze von [80—100] % des Nennwerts ([140—190] Mrd. EUR). Unter Berücksichtigung von Volatilitäten oder Risikoprämien aufgrund des derzeitigen Umfelds würde eine weitere Prüfung wahrscheinlich einen niedrigeren Marktwert ergeben. Daher kommt die Kommission in ihrer vorläufigen Prüfung zu dem Schluss, dass der Marktwert […] unter [150—200] Mrd. EUR liegt Daher beläuft sich das in der Risikoabschirmung enthaltene Beihilfeelement wahrscheinlich auf [2—10] Mrd. EUR.

—	Bei der Berechnung des Beihilfeelements sind die staatlichen Beihilfen zu berücksichtigen, die die Bank in jedweder Form erhalten hat (16); d. h. im vorliegenden Fall muss die der HSH Nordbank im Rahmen der deutschen Garantieregelung gewährte Garantie ebenfalls berücksichtigt werden.

4.2.4 Vereinbarkeit der Risikoabschirmung mit dem Gemeinsamen Markt

Entlastungsfähigkeit der Vermögenswerte

(39)

Zur Entlastungsfähigkeit von abgeschirmten Vermögenswerten heißt es in der Impaired-Assets-Mitteilung in Abschnitt 5.4, dass Entlastungsmaßnahmen eine klare Festlegung der wertgeminderten Vermögenswerte erfordern (17) und dass dabei bestimmte Grenzen zu ziehen sind, damit die Vereinbarkeit mit dem Gemeinsamen Markt gewährleistet ist.

(40)

Die Kommission hat Zweifel daran, ob das Portfolio die Entlastungsfähigkeitskriterien der Impaired-Assets-Mitteilung erfüllt, da nur ein kleiner Teil des abgeschirmten Portfolios direkt unter die in der Impaired-Assets-Mitteilung enthaltene Definition von wertgeminderten Vermögenswerten fällt (weniger als [4—7] % des Portfolios sind strukturierte Kreditprodukte). Der Großteil des Portfolios besteht aus Standardkrediten, dem Schwerpunkt der Bank ([100—150] Mrd. EUR bzw. [60—80] %), insbesondere Schiffs- und Luftfahrtfinanzierungen, festverzinsliche Standardprodukte ([15—30] Mrd. EUR bzw. [10—20] %), Schuldscheindarlehen ([10—20] Mrd. EUR bzw. [5—10] %)) und Zahlungsgarantien ([4—10] Mrd. EUR bzw. [1—5] %). Die Elemente dieses Portfolios lauten auf verschiedene Währungen, u. a. USD, EUR und GBP. Zwar erkennt die Impaired-Assets-Mitteilung die Notwendigkeit eines pragmatischen und flexiblen Ansatzes bei der Auswahl der Form der Vermögenswerte für Entlastungsmaßnahmen an, die Kommission stellt jedoch die ‚wertgeminderte‘ Natur des im Portfolio enthaltenen Darlehensbestands in Frage, insbesondere in Anbetracht der Größe des Portfolios im Verhältnis zum gesamten Vermögensbestand. Das abgeschirmte Portfolio ist mit mehr als [50—80] % der gesamten Vermögenswerte der Bank ungewöhnlich groß.

(41)	In diesem Zusammenhang weist die Kommission auf Randnummer 36 der Impaired-Assets-Mitteilung hin, in der der folgende allgemeine Grundsatz aufgestellt ist: Je weiter die Kriterien der Entlastungsfähigkeit für Entlastungsmaßnahmen gesteckt sind, desto umfangreicher muss die Umstrukturierung sein.

Transparenz und Offenlegung

(42)

Die Kommission hält fest, dass in Abschnitt 5.1 der Impaired-Assets-Mitteilung seitens der Banken für die Vermögenswerte, für die die Entlastung beantragt wird, ex ante uneingeschränkte Transparenz und volle Offenlegung der Wertminderung gefordert wird; Grundlage hierfür ist eine angemessene, von anerkannten unabhängigen Sachverständigen bestätigte und von der zuständigen Aufsichtsbehörde validierte Bewertung.

(43)

Hierzu stellt die Kommission fest, dass die Bewertungsberichte zwar von unabhängigen Sachverständigen erstellt wurden, jedoch nur einen Bruchteil des abgeschirmten Portfolios erfassten, und zwar einen großen Teil der strukturierten Kreditbesicherungen. Nach Randnummer 37 der Impaired-Assets-Mitteilung muss die HSH Nordbank eine von anerkannten unabhängigen Sachverständigen vorgenommene Bewertung des gesamten Portfolios vorlegen. Darüber hinaus hat Deutschland […] bisher keine Validierung des Bewertungsprozesses und des Ergebnisses durch die BaFin zur Verfügung gestellt. Die Kommission stellt daher die Vereinbarkeit der Maßnahme im Hinblick auf Transparenz und Offenlegung mit der Impaired-Assets-Mitteilung in Frage.

Management der Vermögenswerte

(44)

Die Kommission weist im Hinblick auf das Management der Vermögenswerte darauf hin, dass in Abschnitt 5.6 der Impaired-Assets-Mitteilung eine klare funktionale und organisatorische Trennung zwischen der begünstigten Bank und ihren wertgeminderten Vermögenswerten gefordert wird, insbesondere in Bezug auf Verwaltung, Personal und Kunden. Die Kommission weist in diesem Zusammenhang darauf hin, dass es der Bank so ermöglicht werden sollte, sich auf die Wiederherstellung ihrer Rentabilität zu konzentrieren und etwaigen Interessenskonflikten vorzubeugen.

(45)

Hierzu stellt die Kommission fest, dass bisher kein Beleg für eine klare funktionale und organisatorische Trennung erbracht wurde, da alle abgeschirmten Vermögenswerte weiterhin in der Bilanzsumme der HSH Nordbank erscheinen und unter der direkten Verwaltung und Aufsicht der Bank stehen. Die Kommission hat daher Zweifel, ob die Maßnahme im Hinblick auf das Management von Vermögenswerten mit der Impaired-Assets-Mitteilung vereinbar ist.

Bewertung

(46)

Gemäß Abschnitt 5.5 der Impaired-Assets-Mitteilung ist ein korrektes und kohärentes Konzept für die Bewertung von Vermögenswerten von zentraler Bedeutung, um ungebührliche Wettbewerbsverzerrungen zu vermeiden und die Kohärenz der Bewertungsmethode sicherzustellen. Daher sollte die Bewertung der wertgeminderten Vermögenswerte vorab von der Kommission koordiniert werden. Hierzu hat die Kommission fachliche Hilfe durch die Sachverständigen der Europäischen Zentralbank angefordert und außerdem ihre eigenen externen Berater einbezogen.

(47)

Vermögenswerte sind auf der Basis ihres aktuellen Marktwerts und ihres tatsächlichen wirtschaftlichen Werts auf der Basis zugrundeliegender Cashflows zu bewerten. Der Übernahmewert bei Garantien für Vermögenswerte muss auf deren tatsächlichen wirtschaftlichen Wert beruhen, damit sichergestellt ist, dass der Beihilfebetrag auf ein Minimum begrenzt und die Beihilfe so mit dem Gemeinsamen Markt vereinbar ist. Pauschale Bewertungsabschläge (‚Haircuts‘) müssen in Erwägung gezogen werden, um einen Näherungswert für den tatsächlichen wirtschaftlichen Wert von Vermögenswerten zu erhalten, die so komplex sind, dass sich die Entwicklungen in der absehbaren Zeit im Grunde nicht zuverlässig vorhersagen lassen. Da nur eine Bewertung des strukturierten Kreditportfolios durch unabhängige Experten erfolgte und der Kommission keine ausreichenden Informationen über die Bewertung des tatsächlichen wirtschaftlichen Werts des gesamten Portfolios vorliegen, hat die Kommission derzeit Zweifel daran, ob die Maßnahme mit dem Gemeinsamen Markt vereinbar ist.

(48)

Zur unabhängigen Bewertung des strukturierten Kreditteils des Portfolios stellt die Kommission zu diesem Zeitpunkt des Verfahrens ferner einige Annahmen der Bank in Frage, die sich auf die Wahl der für die Abzinsung von Cashflows herangezogenen Zinssätze und die Korrelation der im Portfolio enthaltenen Vermögenswerte beziehen. Die Kommission hat daher Zweifel, ob die Maßnahme im Hinblick auf die Bewertung mit der Impaired-Assets-Mitteilung vereinbar ist.

Lastenverteilung

(49)

Zur Gewährleistung der Lastenverteilung sollte laut Abschnitt 5.2 der Impaired-Assets-Mitteilung von der Bank verlangt werden, dass sie durch Rückholklauseln (sogenannte Claw-Back-Klauseln) oder durch eine Erstverlust-Klausel, wonach der Erstverlust zu mindestens 10 % von der Bank getragen wird, und durch eine Restverlust-Klausel, wonach die Bank alle zusätzlichen Verluste zu mindestens 10 % trägt, für einen Teil der Verluste oder Risiken aufkommt.

(50)	In diesem Zusammenhang weist die Kommission darauf hin, dass der Erstverlustanteil von [2—5] Mrd. EUR lediglich [1—5] % des abgeschirmten Portfolios entspricht. Die Kommission hat daher Zweifel, ob die Maßnahme im Hinblick auf die Lastenverteilung mit der Impaired-Assets-Mitteilung vereinbar ist.

Vergütung

(51)

Randnummer 21 der Impaired-Assets-Mitteilung zufolge ist eine angemessene Vergütung eine weitere Voraussetzung für die Lastenverteilung. Wie in Anhang IV dargelegt, soll sie sicherstellen, dass bei der Festsetzung des Preises für die Entlastung von Vermögenswerten in jedem Fall eine Vergütung für den Staat vorzusehen ist, die dem Risiko künftiger Verluste, die über das im tatsächlichen wirtschaftlichen Wert ausgedrückte Risiko hinausgehen, angemessen Rechnung trägt.

(52)	Für die von den Bundesländern gewährte Übernahme der Garantie bezahlt die Bank eine Gebühr von [3—6] % des Nennwerts. Die Kommission weist darauf hin, dass Deutschland zwei voneinander unabhängige Argumente für die Höhe der Garantiegebühr vorbringt.

(53)

Das erste Argument bezieht sich auf die Berechnung der Entlastung der risikogewichteten Vermögenswerte, die mit der Garantie einhergeht. Deutschland hat mitgeteilt, dass sich die implizite Entlastung der risikogewichteten Vermögenswerte im Rahmen der Risikoabschirmung auf [15—60] Mrd. EUR beläuft. Die Bank macht geltend, dass eine Zielrendite von [8—11] % für eine langfristige Rentabilität notwendig ist, was bedeutet, dass die Wirkung der Maßnahme einer direkten Kapitalzufuhr von [1—6] Mrd. EUR entspricht. Die Bank folgert, dass eine Kapitalrendite von 10 % abzüglich eines risikofreien Zinssatzes eine angemessene Vergütung für eine entsprechende Kapitalzufuhr darstellt. Als risikofreien Zinssatz schlägt die HSH Nordbank den Zinssatz der 30-jährigen deutschen Staatsanleihen von derzeit 3,533 % vor, woraus sich eine Gebühr von [4—7] % auf [1—6] Mrd. EUR (18) bzw. [2—5] % auf den Nennwert der Garantie (10 Mrd. EUR) (19) ergibt. Deutschland leitet daraus ab, dass eine Gebühr von [3—6] % ausreichen sollte, um die Anforderungen der Impaired-Assets-Mitteilung zu erfüllen. Die Kommission stellt bei dieser Argumentation die Anwendung des Zinssatzes für die 30-jährigen deutschen Staatsanleihen als risikofreien Zinssatz in Frage, der für die Preisfestsetzung einer Garantie mit 5-jähriger Laufzeit nicht angemessen erscheint (20).

(54)

Bei der zweiten, direkteren Methode der Preisfestsetzung wird davon ausgegangen, dass eine Zweitverlusttranche mit Attachment-Punkten bei [3—5] Mrd. EUR ([1—3] % der erwarteten Forderung zum Zeitpunkt des Ausfalls — EAD (‚Exposure at Default‘)) und bei [12—14] Mrd. EUR ([5—10] % des EAD) ein BBB-Rating zur Folge hätte. […], Berater der HSH Nordbank, machte geltend, dass Ende 2008 bei Transaktionen mit strukturierten Collateralised Loan Obligations (CLO) mit allgemeinen Attachment-Punkten von [10—25] % ein BBB-Rating hätte erreicht werden können. […] wendete dann aber durchschnittliche CDS-Spreads über einen historischen Zeitraum (vor der Krise) an, um einen durchschnittlichen CDS-Spread von [3—6] % zu erhalten. Da das abgeschirmte Portfolio den Großteil der derzeitigen Vermögenswerte der HSH Nordbank umfasste, sollte, so […] weiter, das Portfolio-Rating dem Rating der HSH Nordbank entsprechen.

(55)

Die Kommission hat Zweifel an der zweiten Argumentationslinie. Da das Portfolio nicht eingehend geprüft wurde, ist schwer nachzuvollziehen, warum einige strukturierte Transaktionen, die Ende 2008 vorgenommen wurden, sich auf Portfolios beziehen sollten, die ähnliche Merkmale wie das Portfolio der HSH Nordbank aufweisen. Des Weiteren besteht kein Zusammenhang zwischen den Attachment-Punkten bei [10—25] % der betreffenden strukturierten CLO-Transaktionen und den Attachment-Punkten von [1—4] — [6—10] % der Garantie. Ferner beruht das Rating der HSH Nordbank auf einer Analyse ihrer gesamten Bilanzsumme und nicht nur ihres Vermögensbestands. Es besteht nicht notwendigerweise eine direkte Verbindung zwischen dem Rating des Vermögenswerte-Portfolios der Bank und ihrer davon unabhängigen Kreditwürdigkeit.

(56)	Die Kommission hat daher Zweifel, ob die Maßnahme im Hinblick auf die Preisfestsetzung mit der Impaired-Assets-Mitteilung vereinbar ist.

4.2.5 Der Umstrukturierungsplan

Wiederherstellung der Rentabilität

(57)

Im vorliegenden Fall ist nach Auffassung der Kommission eine umfassende Umstrukturierung erforderlich, weil eine […] Bewertung der abgeschirmten Vermögenswerte nach den in der Impaired-Assets-Mitteilung dargelegten Grundsätzen ohne staatliches Eingreifen […]. Eine umfassende Umstrukturierung ist auch deshalb erforderlich, weil die HSH staatliche Beihilfen von insgesamt rund [3—13] Mrd. EUR in Form einer Kapitalzufuhr und einer Entlastungsmaßnahme für wertgeminderte Vermögenswerte erhalten hat, was etwa [2—10] % seiner RWA ausmacht und somit den unter Randnummer 55 der Impaired-Assets-Mitteilung festgelegten Schwellenwert von 2 % der gesamten risikogewichteten Aktiva übersteigt.

(58)

Wie die Kommission in ihrer Umstrukturierungsmitteilung (21) dargelegt hat, muss der Umstrukturierungsplan die Wiederherstellung der Rentabilität des Unternehmens innerhalb einer angemessenen Frist ermöglichen. Diesbezüglich begrüßt die Kommission, dass die HSH Nordbank die Absicht hat, sich auf ihre Kerngeschäftsfelder zu konzentrieren und ihr Nicht-Kerngeschäft sowie risikoträchtigere Aktivitäten aufzugeben oder deutlich zu reduzieren.

(59)

Die Kommission hat jedoch Zweifel daran, ob die HSH Nordbank in der Lage sein wird, ihre langfristige Rentabilität wiederherzustellen. Hinsichtlich der Finanzierung stellt die Kommission fest, dass die HSH zwar die Funktion einer Sparkassenzentralbank wahrnimmt, aber keinen Zugang zu Privatkundeneinlagen hat. Die HSH ist somit bei der Refinanzierung […] auf den Geld- und Kapitalmarkt angewiesen. [2012—2015] müssen mehr als [60—110] Mrd. EUR auf dem Geld- und Kapitalmarkt refinanziert werden. Die Kommission hat somit Zweifel daran, ob die derzeitige Refinanzierungsstrategie für sich allein […] tragfähig ist.

(60)

Nach dem vorgelegten Umstrukturierungsplan beabsichtigt die HSH Nordbank, ihre Position im Firmenkundengeschäft und im Private Banking in Norddeutschland auszubauen. In diesem Segment werden […] höhere Wachstumsraten prognostiziert als auf den entsprechenden Basismärkten. Die Kommission stellt fest, dass die Finanzkrise durch den Markteintritt anderer Banken in einigen Geschäftsfeldern zu mehr Wettbewerbsdruck geführt hat (22). Wenn die Bank ihre Marktposition im Firmenkundengeschäft (wo sie in ihrer Region bereits einen Marktanteil von rund […] % hat) ausbauen will, muss sie im Neugeschäft mit anderen Banken in Wettbewerb treten, die ihre Geschäftsmodelle ebenfalls wieder auf die traditionellen Bankgeschäfte ausrichten. Es wird sich dabei um einen Preiswettbewerb handeln und die Margen werden gering sein, so dass es zweifelhaft erscheint, ob das im Umstrukturierungsplan prognostizierte Wachstum tatsächlich erzielt werden kann. Insbesondere aufgrund des zu erwartenden Wettbewerbszuwachses ist es daher fraglich, ob die zugrunde liegende Hypothese steigender Margen zutreffend ist.

(61)

Die zweite Säule des Umstrukturierungsplans der HSH bildet die Finanzierung von Geschäftsfeldern wie Shipping und Transport, die von Natur aus volatil sind. […] Die HSH geht davon aus, dass der Wettbewerb in diesen Bereichen abnehmen wird. Wachstum und Rendite in diesen Bereichen sind jedoch eher moderat, so dass es fraglich erscheint, ob die HSH auf den betreffenden Märkten, auf denen sie bereits vergleichsweise hohe Marktanteile besitzt, expandieren kann.

(62)

Die dritte Säule (Kapitalmarktaktivitäten) wurde von der Bank in den vergangenen Jahren stark ausgebaut. […] Stattdessen stieg die Bank in nicht-kundenabhängige Kapitalmarktaktivitäten wie Eigenhandel bzw. Arbitragegeschäfte ein […]. Aktivitäten, die wie der Eigenhandel und Arbitragegeschäfte zur Krise beigetragen haben, sollten künftig auf das Minimum beschränkt werden. Sie sind in begrenztem Umfang erforderlich, um Wholesale-Kunden eine vollständige Produktpalette anbieten zu können oder um die Refinanzierung im internationalen Geschäft zu unterstützen. […]

(63)

Im zugrundeliegenden Geschäftsplan sind […] Wachstumsraten auf volatilen Märkten und in Geschäftsbereichen veranschlagt, die für die bisherigen Verluste verantwortlich sind. […]: die Konzentration auf zyklische Geschäftsfelder und die Abhängigkeit von der Refinanzierung auf dem Geld- und Kapitalmarkt. Daher ist auch die Annahme, dass die Bank [2011—2014] wieder ihr früheres A-Rating erhalten wird, möglicherweise nicht realistisch. […]

(64)	Ferner stellt sich die Frage, ob strategische Kohärenz gewährleistet ist. […] Angesichts der […] Anfälligkeit der Bank auf den Kredit- und Refinanzierungsmärkten hat die Kommission Zweifel daran, ob das Geschäftsmodell der HSH […] langfristig tragfähig ist.

Eigenbeitrag

(65)	Zum Eigenbeitrag stellt die Kommission fest, dass der Umstrukturierungsplan keine weitreichenden Vorschläge enthält. Die Bank leistet durch Aufgabe bestimmter Aktivitäten einen gewissen Beitrag, doch der Umfang der Eigenleistung bleibt vage.

(66)

Die Kommission hat Zweifel daran, ob die Kapitalzufuhr mit einer angemessenen Lastenverteilung erfolgt ist. Die Kommission stellt fest, dass die Kapitalzufuhr von 3 Mrd. EUR durch die Ausgabe stimmberechtigter Stammaktien (Core-Tier-1-Kapital) erfolgte. Der Bezugspreis der neuen Aktien im Gesamtwert von 3 Mrd. EUR wurde auf der Grundlage einer Bewertung der Bank durch […] festgelegt, die eine Unternehmenswertbandbreite zwischen [1,5—3,5] Mrd. EUR und [2—4] Mrd. EUR ([18—28] EUR pro Aktie) ergab. Auf der Grundlage der Bewertung liegt der Durchschnittswert der HSH bei [1,5—4] Mrd. EUR ([18—28] EUR pro Aktie). Da die im Geschäftsplan der HSH prognostizierten Gewinne für den Zeitraum 2009—2012 nicht ausreichten, um auf alle Stammaktien 10 % Dividende zu zahlen, wurde der Ausgabebetrag der neuen Stammaktien durch einen Abschlag in Höhe der im Zeitraum 2009—2012 nicht gezahlten Dividende von 10 % ([3—6] EUR pro Aktie) verringert. Der von den Ländern zu zahlende Bezugspreis wurde dementsprechend auf 19 EUR festgesetzt.

(67)

Nach der vorläufigen Prüfung der Kapitalzufuhr vertritt die Kommission die Auffassung, dass der Bezugspreis der neuen Aktien […] überhöht ist. Die Kommission ist ferner der Ansicht, dass der von […] vorgenommenen Bewertung der HSH Nordbank ein Geschäftsplan zugrunde liegt, der […] zu optimistisch ist und […] Faktoren außer Acht lässt. […] (23) selbst widerlegte in der Folge die Feststellungen seines eigenen Berichts, indem das Unternehmen darauf hinwies, dass der Geschäftsplan zu optimistisch erscheine, dass das anstehende Beihilfekontrollverfahren bei der Kommission erhebliche Auswirkungen auf die Bank haben könnte und dass die von S&P vorgenommene Herabstufung der HSH von A auf BBB+ bei der Bewertung nicht berücksichtigt worden sei.

(68)

Mit dem Downrating der HSH […] brachte S&P zum Ausdruck, dass die Bank nach Ansicht von S&P weiterhin unter erheblichem finanziellem Stress steht. S&P trug auch den strategischen Herausforderungen der HSH als großer Geschäftsbank Rechnung, die auf Nischenmärkte mit zyklischen Schwankungen konzentriert ist und für ihre hohe Bilanzsumme […] auf die Refinanzierung auf dem Geld- und Kapitalmarkt zurückgreift. S&P berücksichtigte ferner anhaltende Verwerfungen auf den Kernmärkten der HSH (vor allem Schiffsfinanzierung und Gewerbeimmobilien) und den erheblichen Umstrukturierungsbedarf der Bank.

(69)

Die Berücksichtigung des Downratings der HSH Nordbank hätte somit die Bewertung […] beeinflusst und zur Festsetzung eines […] niedrigeren Wertes geführt. Aufgrund der kritischen Entwicklungen in den für das HSH-Geschäftsmodell relevanten Sektoren und der Refinanzierungsschwierigkeiten auf den Kapitalmärkten zeigte sich […] bezüglich der Zukunft der Bank eher pessimistisch.

(70)

[…]

(71)

Ferner stellt die Kommission fest, dass nicht die Abschläge vorgenommen wurden, die angesichts des Umfangs der Kapitalzufuhr, des schwierigen Marktumfelds sowie der Tatsache, dass die HSH nicht börsennotiert ist, […]. Bei vergleichbaren Kapitalzuführungen erfolgten Abschläge in Höhe von 30 % bis 60 %.

(72)

Aufgrund dieser Feststellungen ist die Kommission der Auffassung, dass der Wert der Bank vor der Kapitalzufuhr und der Übernahme der Garantie […] betrug oder […] war. Somit haben die beiden Länder mit 19 EUR einen viel zu hohen Preis für die neuen Aktien gezahlt. Die Kommission vertritt daher den vorläufigen Standpunkt, dass die Eigentümer, die sich nicht an der Rettungsbeihilfe beteiligt haben (die neun von Flowers beratenen Investorengruppen und die Sparkassen) und trotzdem weiterhin 9,19 % bzw. 4,73 % an der HSH Nordbank halten, unverhältnismäßig stark von der Rettungsbeihilfe profitiert haben, weil ihre Anteile nicht völlig verwässert wurden.

(73)

Sollte die HSH Nordbank nicht eine echte Einbindung der neun von Flowers beratenen Investorengruppen und der Sparkassen in die Lastenverteilung vorschlagen, könnte sich die Kommission gezwungen sehen, von den neun von Flowers beratenen Investorengruppen und den Sparkassen die vermutlich rechtswidrige Beihilfe zurückzufordern.

(74)

Außerdem sind keine klaren Vorschläge hinsichtlich der Aktionäre unterbreitet worden. Bereits in der Entscheidung über die Rettungsbeihilfe hat Deutschland zugesagt, dass die HSH aufgrund ihrer massiven Verluste keine Kupons für ihre Hybrid-Kapitalinstrumente ausschütten wird. Die Kommission verlangt, dass an dieser Lastenverteilung festgehalten wird, solange es im Ermessen der Bank liegt, ob sie für Hybrid-Kapitalinstrumente Kupons zahlt. Ferner ist die Kommission der Auffassung, dass bei diesen Instrumenten eine Verlustbeteiligung […].

(75)	Aufgrund dieser Feststellungen hat die Kommission Zweifel daran, ob die Beihilfe auf das erforderliche Minimum beschränkt ist und die Lastenverteilung im Rahmen der Umstrukturierung ausreichend ist.

4.2.6 Vermeidung unzumutbarer Wettbewerbsverfälschungen

(76)

Gemäß Randnummer 30 der Umstrukturierungsmitteilung richten sich Art und Form der Maßnahmen zur Begrenzung von Wettbewerbsverzerrungen nach der Höhe der Beihilfe und den Bedingungen und Umständen, unter denen die Beihilfe gewährt wurde, sowie nach den Merkmalen des Marktes oder der Märkte, auf dem bzw. denen die begünstigte Bank tätig sein wird. Es wurden keine nennenswerten Maßnahmen zur Begrenzung der wettbewerbsverzerrenden Wirkung der Beihilfe vorgeschlagen. Insbesondere bei der Abbaubank prüft die HSH Nordbank weiterhin Alternativen und sucht nach einer anderen Lösung, […].

(77)

Die Bank betrachtet die Aufgabe nicht-strategischer Geschäftsfelder (insbesondere Energy USA, Immobilienfinanzierung in New York und Westeuropa) und die damit einhergehende Verringerung ihrer Bilanzsumme, die Veräußerung der […] und der […], die Schließung von […] Niederlassungen bzw. Repräsentanzen im Ausland und die deutliche Verkleinerung der Niederlassungen in […] als Maßnahmen zur Vermeidung etwaiger Wettbewerbsverfälschungen.

(78)

Die Kommission begrüßt, dass die HSH Nordbank ihre Bilanzsumme und ihre risikogewichteten Aktiva deutlich verringern wird, hält jedoch die vorgenannten Maßnahmen nicht für ausreichend, da diese Schrumpfung wie in anderen Bankenfällen auch zu einem erheblichen Teil allein schon zur Wiederherstellung der Rentabilität erforderlich ist. Daher hat die Kommission Zweifel daran, ob es sich um Maßnahmen handelt, die wirklich auf die Begrenzung von Wettbewerbsverzerrungen abzielen.

(79)

Für Tochtergesellschaften wie die […] und die […] liegen der Kommission nur Zieldaten für deren Veräußerung vor, nicht aber feste Zusicherungen, dass die Gesellschaften bis Ende [2012—2015] auch tatsächlich verkauft werden. Da die Kommission nicht sicher ist, nach welchem Zeitplan diese Maßnahmen durchgeführt werden sollen, hat sie Zweifel daran, inwieweit sich damit Wettbewerbsverzerrungen wirksam vermeiden lassen.

(80)

Die Kommission begrüßt außerdem die Zusicherung, dass nicht damit geworben wird, dass die Bank staatliche Beihilfen erhalten hat. Dies ist jedoch nicht ausreichend, um die Wettbewerbsverzerrungen zu begrenzen, und die Kommission erwartet, dass insbesondere mit Blick auf Norddeutschland weitere Verhaltensauflagen oder strukturelle Maßnahmen vorgesehen werden (z. B. Verpflichtung, dass der Kapitalentlastungseffekt in die Kreditversorgung der Realwirtschaft und nicht in die Finanzierung einer Wachstumsstrategie — insbesondere nicht von Übernahmen — fließt, Verzicht auf Preisführerschaft oder Zusicherung von Beschränkungen bei der Dividendenpolitik bzw. Obergrenzen für Managementvergütungen).

4.3 Verlängerung der Risikoabschirmung

(81)

Da Deutschland der Kommission im Einklang mit den Leitlinien für Rettungs- und Umstrukturierungsbeihilfen und mit Artikel 87 Absatz 3 Buchstabe b EG-Vertrag einen Umstrukturierungsplan übermittelt hat, wird die Rettungsbeihilfe bis zum Erlass einer abschließenden Entscheidung der Kommission über den Umstrukturierungsplan verlängert.

4.4 Schlussfolgerung

(82)

Aufgrund der vorstehenden Feststellungen kommt die Kommission zu dem vorläufigen Schluss, dass die vorgenannten Maßnahmen Deutschlands zugunsten der HSH eine staatliche Beihilfe darstellen. Die Kommission ist der Auffassung, dass es sich dabei um eine Rettungsbeihilfe handelt, hat jedoch Zweifel daran, ob diese Beihilfe gemäß Artikel 87 Absatz 3 EG-Vertrag als mit dem Gemeinsamen Markt vereinbar angesehen werden kann.

5. ENTSCHEIDUNG

Aufgrund der vorstehenden Feststellungen hat die Kommission entschieden, das Verfahren nach Artikel 88 Absatz 2 EG-Vertrag zu eröffnen, um zu prüfen, ob die Maßnahme bezüglich Abgrenzung der entlastungsfähigen Vermögenswerte, Bewertung (einschließlich Bewertungsmethode), Vergütung und Verwaltung von Vermögenswerten die Voraussetzungen der Mitteilung über die Behandlung wertgeminderter Aktiva erfüllt, und die zunächst für sechs Monate erteilte Genehmigung der Maßnahme bis zum Erlass einer abschließenden Entscheidung zu verlängern. Ferner wird die Kommission die für die Rekapitalisierungsmaßnahme geltenden Voraussetzungen, die Lastenverteilung und die erforderlichen Maßnahmen zur Begrenzung von Wettbewerbsverzerrungen prüfen.

Sollte die Kommission zu dem Ergebnis gelangen, dass den Eigentümern der Bank, die sich nicht an den Rettungsmaßnahmen beteiligt haben, d. h. dem Sparkassen- und Giroverband für Schleswig-Holstein, der Schleswig-Holsteinischen Sparkassen-Vermögensverwaltungs- und Beteiligungs GmbH & Co. KG und den neun von J.C. Flowers & Co. LLC beratenen Investorengruppen, eine rechtswidrige Beihilfe gewährt wurde und dass der endgültige Umstrukturierungsplan keine angemessenen Maßnahmen der Lastenverteilung vorsieht, um einen Ausgleich für diese rechtswidrige Beihilfe zu schaffen, wird sie die rechtswidrige Beihilfe von den Sparkassen und den neun von Flowers beratenen Investorengruppen zurückfordern.

Die Kommission fordert Deutschland auf, zusätzlich zu den bereits vorgelegten Dokumenten alle für die Prüfung der Vereinbarkeit der Beihilfe benötigten Informationen und Daten zu übermitteln. Insbesondere benötigt die Kommission

—	eine Bewertung des abgeschirmten Portfolios durch externe Gutachter und

—	einen genauen Zeitplan für die Durchführung der einzelnen Maßnahmen mit einer verbindlichen Frist für die Umsetzung des Umstrukturierungsplans in seiner Gesamtheit.

Deutschland wird ersucht, den potenziellen Beihilfeempfängern unverzüglich eine Kopie dieses Schreibens zuzuleiten.

Die Kommission erinnert Deutschland an die aufschiebende Wirkung von Artikel 88 Absatz 3 EG-Vertrag und verweist auf Artikel 14 der Verordnung (EG) Nr. 659/1999 des Rates, dem zufolge alle rechtswidrigen Beihilfen vom Empfänger zurückgefordert werden können.

Die Kommission weist Deutschland darauf hin, dass sie die Beteiligten durch die Veröffentlichung dieses Schreibens mit einer Zusammenfassung im Amtsblatt der Europäischen Gemeinschaften über die Beihilfesache unterrichten wird. Außerdem wird sie die Beteiligten in den EFTA-Staaten, die das EWR-Abkommen unterzeichnet haben, durch die Veröffentlichung einer Bekanntmachung in der EWR-Beilage zum Amtsblatt der Europäischen Union und die EFTA-Überwachungsbehörde durch Übermittlung einer Kopie dieses Schreibens von dem Vorgang in Kenntnis setzen. Alle Beteiligten werden aufgefordert, ihre Stellungnahme innerhalb von zwei Wochen nach dem Datum dieser Veröffentlichung abzugeben.”

(1) Komission tiedonanto arvoltaan alentuneiden omaisuuserien käsittelystä yhteisön pankkisektorilla, EUVL C 72, 26.3.2009, s. 1.

(2) Entscheidung der Kommission vom 29. Mai 2009 in der Sache N 264/09 HSH Nordbank AG (ABl. C 179 vom 1.8.2009, S. 1), http://ec.europa.eu/community_law/state_aids/comp-2009/n264-09.pdf

(3) Geschäftsgeheimnis.

(4) Vor der Durchführung der Rettungsmaßnahmen verteilten sich die Anteile wie folgt: Freie und Hansestadt Hamburg 30,41 %, Land Schleswig-Holstein 29,10 %, Sparkassen- und Giroverband für Schleswig-Holstein 13,20 %, Schleswig-Holsteinische Sparkassen-Vermögensverwaltungs- und Beteiligungs GmbH & Co. KG, Kiel 1,62 % und die neun von Flowers LLC beratenen Investorengruppen 25,67 %.

(5) Die Anstaltslast verlieh den Finanzinstituten Rechte gegenüber ihren Anteilseignern, während die Gewährträgerhaftung Rechte der Gläubiger der Finanzinstitute gegenüber den Anteilseignern begründete. Vgl. die Entscheidungen in der Sache E 10/00 (ABl. C 146 vom 19.6.2002, S. 6 bzw. ABl. C 150 vom 22.6.2002, S. 7).

(6) Entscheidung der Kommission vom 27. Oktober 2008 in der Beihilfesache N 512/08 — Rettungspaket für Kreditinstitute in Deutschland (ABl. C 293 vom 15.11.2008, S. 2), geändert durch die Entscheidung der Kommission vom 12. Dezember 2008 in der Beihilfesache N 625/08 — Rettungspaket für Kreditinstitute in Deutschland, verlängert durch die Entscheidung der Kommission vom 22. Juni 2009 in der Beihilfesache N 330/09 (ABl. C 160 vom 14.7.2009, S. 4).

(7) Umstrukturierungsplan, endgültige Fassung vom 3. September Seite 172, Punkt 7.2.

(8) Mitteilung der Kommission über die Behandlung wertgeminderter Aktiva im Bankensektor der Gemeinschaft (ABl. C 72 vom 26.3.2009, S. 1).

(9) Siehe Fußnote 1.

(10) Siehe Fußnote 4.

(11) Mitteilung der Kommission über die Behandlung wertgeminderter Aktiva im Bankensektor der Gemeinschaft (ABl. C 72 vom 26.3.2009, S. 1).

(12) Siehe die Entscheidung der Kommission vom 11. Dezember 2008 in der Beihilfesache C 334/07/P — Kommission gegen den Freistaat Sachsen (noch nicht veröffentlicht).

(13) Siehe Entscheidung der Kommission in der Beihilfesache C 9/09/1960 — Beihilfen zugunsten von Dexia in Form einer Garantieübernahme für Obligationen und bestimmte Vermögenswerte sowie in Form einer Liquiditätshilfe und einer Kapitalerhöhung.

(14) Unter Randnummer 39 der Impaired-Assets-Mitteilung wird betont, dass sich der aktuelle Marktwert erheblich vom Buchwert unterscheiden kann und dass für einige Vermögenswerte überhaupt kein Marktwert ermittelt werden kann, weil es keinen Markt gibt, und der Wert daher effektiv null ist.

(15) Die Deckungsquote eines Kreditspreads drückt das Verhältnis des versicherungsmathematischen Spreads der erwarteten Verluste zum notierten CDS-Spread aus. Sie wird als über die Kreditstufen hinweg relativ konstant veranschlagt.

(16) Fußnote 4 der Mitteilung der Kommission über die Wiederherstellung der Rentabilität und die Bewertung von Umstrukturierungsmaßnahmen im Finanzsektor im Rahmen der derzeitigen Krise (ABl. C 195 vom 19.8.2009, S. 9).

(17) Diese sind im Einklang mit Anhang III der Impaired-Assets-Mitteilung Körben zuzuordnen, die den Umfang der bestehenden Wertminderung widerspiegeln.

(18) Siehe Anhang IV der Impaired-Assets-Mitteilung: Die erforderliche Zielrendite könnte sich an der Vergütung orientieren, die bei Rekapitalisierungsmaßnahmen notwendig wäre, die in ihrem Umfang den Eigenkapitalwirkungen der geplanten Entlastungsmaßnahme entsprechen.

(19) [4—7] % von [5—8] Mrd. EUR entsprechen [300—400] Mrd. EUR bzw. [3—4] % von 10 Mrd. EUR.

(20) Die Rendite der 5-jährigen Staatsanleihen betrug am Bewertungstag etwa 2,31 %, was bei dieser Berechnung zu einer impliziten Garantieprämie von [2—6] % auf 10 Mrd. EUR führen würde.

(21) Mitteilung der Kommission über die Wiederherstellung der Rentabilität und die Bewertung von Umstrukturierungsmaßnahmen im Finanzsektor im Rahmen der derzeitigen Krise (ABl. C 195 vom 19.8.2009, S. 9).

(22) […], Bericht über den Umstrukturierungsplan der HSH, im Auftrag des SoFFin erstellt.

(23) […], Indikative Unternehmensbewertung der HSH Nordbank AG vom 31. März 2009, Update vom 15. Mai 2009, S. 151.

		ISSN 1725-2490 doi:10.3000/17252490.C_2009.281.fin
Euroopan unionin virallinen lehti		C 281

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	52. vuosikerta 21. marraskuuta 2009

Ilmoitusnumero	Sisältö	Sivu
	I Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot
	LAUSUNNOT
	Neuvosto
2009/C 281/01	Neuvoston lausunto Kyproksen tarkistetusta vakausohjelmasta vuosiksi 2008–2012	1

	II Tiedonannot
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN JA ELINTEN ANTAMAT TIEDONANNOT
	Komissio
2009/C 281/02	Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia COMP/M.5512 – Electrabel/E.ON) ( 1 )	6

2009/C 281/03	Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia COMP/M.5683 – Brookfield/BBI/DBCT) ( 1 )	6

2009/C 281/04	Selittävät huomautukset Euroopan yhteisöjen yhdistettyyn nimikkeistöön	7

	V Ilmoitukset
	KILPAILUPOLITIIKAN TOIMEENPANOON LIITTYVÄT MENETTELYT
	Komissio
2009/C 281/13	Valtiontuki – Saksa – Valtiontuki C 29/09 (ex N 503/09) – HSH Nordbank AG – Saksa – Kehotus huomautusten esittämiseen EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukaisesti ( 1 )	42

2009/C 281/14	Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia COMP/M.5705 – Marfrig Alimentos/Seara) ( 1 )	53

2009/C 281/15	Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia COMP/M.5690 – Occidental Petroleum Corporation/Phibro) – Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia ( 1 )	54

	Rahayksikkö	Kurssi
USD	Yhdysvaltain dollaria	1,4815
JPY	Japanin jeniä	131,87
DKK	Tanskan kruunua	7,4416
GBP	Englannin puntaa	0,89915
SEK	Ruotsin kruunua	10,3543
CHF	Sveitsin frangia	1,5126
ISK	Islannin kruunua
NOK	Norjan kruunua	8,4250
BGN	Bulgarian leviä	1,9558
CZK	Tšekin korunaa	25,887
EEK	Viron kruunua	15,6466
HUF	Unkarin forinttia	269,68
LTL	Liettuan litiä	3,4528
LVL	Latvian latia	0,7083
PLN	Puolan zlotya	4,1523
RON	Romanian leuta	4,2845
TRY	Turkin liiraa	2,2196
AUD	Australian dollaria	1,6299
CAD	Kanadan dollaria	1,5876
HKD	Hongkongin dollaria	11,4816
NZD	Uuden-Seelannin dollaria	2,0530
SGD	Singaporin dollaria	2,0596
KRW	Etelä-Korean wonia	1 717,07
ZAR	Etelä-Afrikan randia	11,2443
CNY	Kiinan juan renminbiä	10,1154
HRK	Kroatian kunaa	7,3281
IDR	Indonesian rupiaa	14 026,59
MYR	Malesian ringgitiä	5,0156
PHP	Filippiinien pesoa	69,779
RUB	Venäjän ruplaa	43,0800
THB	Thaimaan bahtia	49,260
BRL	Brasilian realia	2,5734
MXN	Meksikon pesoa	19,3928
INR	Intian rupiaa	69,0470

	IV Tiedotteet
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN JA ELINTEN ANTAMAT TIEDOTTEET
	Komissio
2009/C 281/05	Euron kurssi	9

2009/C 281/06	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/68/EY mukaiset jäsenvaltioiden ilmoitukset	10

	JÄSENVALTIOIDEN ANTAMAT TIEDOTTEET
2009/C 281/07	Tiedot, jotka jäsenvaltiot ovat toimittaneet tiettyjen tukimuotojen toteamisesta yhteismarkkinoille soveltuviksi perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan mukaisesti annetun komission asetuksen (EY) N:o 800/2008 (yleinen ryhmäpoikkeusasetus) ( 1 )	11

2009/C 281/08	Tiedot, jotka jäsenvaltiot ovat toimittaneet tiettyjen tukimuotojen toteamisesta yhteismarkkinoille soveltuviksi perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan mukaisesti annetun komission asetuksen (EY) N:o 800/2008 (yleinen ryhmäpoikkeusasetus) ( 1 )	17

2009/C 281/09	Tiedot, jotka jäsenvaltiot ovat toimittaneet tiettyjen tukimuotojen toteamisesta yhteismarkkinoille soveltuviksi perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan mukaisesti annetun komission asetuksen (EY) N:o 800/2008 (yleinen ryhmäpoikkeusasetus) ( 1 )	22

2009/C 281/10	Tiedot, jotka jäsenvaltiot ovat toimittaneet tiettyjen tukimuotojen toteamisesta yhteismarkkinoille soveltuviksi perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan mukaisesti annetun komission asetuksen (EY) N:o 800/2008 (yleinen ryhmäpoikkeusasetus) ( 1 )	27

2009/C 281/11	Tiedot, jotka jäsenvaltiot ovat toimittaneet tiettyjen tukimuotojen toteamisesta yhteismarkkinoille soveltuviksi perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan mukaisesti annetun komission asetuksen (EY) N:o 800/2008 (yleinen ryhmäpoikkeusasetus) ( 1 )	32

2009/C 281/12	Tiedot, jotka jäsenvaltiot ovat toimittaneet tiettyjen tukimuotojen toteamisesta yhteismarkkinoille soveltuviksi perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan mukaisesti annetun komission asetuksen (EY) N:o 800/2008 (yleinen ryhmäpoikkeusasetus) ( 1 )	37