14.10.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 246/3

EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan mukaisen valtiontuen hyväksyminen

Tapaukset, joita komissio ei vastusta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

2009/C 246/02

Päätöksen tekopäivä

11.9.2009

Valtion tuen viitenumero

N 175/09

Jäsenvaltio

Bulgaria

Alue

Bulgarian koko alue

Nimike (ja/tai tuensaajayrityksen nimi)

N 175/09 (ex PN 132/08) — България — Средства от републиканския бюджет под формата на капиталови трансфери за модернизация на подвижен железопътен състав за пътнически превози за „БДЖ“ ЕАД

Oikeusperusta

Закон за държавния бюджет на Р.България за 2009 г. — § 7 от преходните и заключителни разпоредби;

Постановление № 11 от 20 януари 2009 година за разходване на средствата от резерва за непредвидени и неотложни разходи в частта за допълнителни фискални мерки по чл. 1, ал. 2, т. 4.3 от Закона за държавния бюджет на Република България;

Решение на НС от 19 февруари 2009 г. по доклада на Временната анкетна комисия за проучване на обстоятелствата за трагичния инцидент влака София — Кардам на 28 февруари 2008 г., както и на нормативната уредба, свързана с безопасността на железопътния транспорт.

Toimenpidetyyppi

Yksittäinen ad hoc -tuki

Tarkoitus

Aluekehitys

Tuen muoto

Rautateiden liikkuvan kaluston uudistamiseen, kierrätykseen ja nykyaikaistamiseen tarkoitettu suora tuki.

Talousarvio

45 000 000 BGN (22 752 500 EUR)

Tuen intensiteetti

50 %

Kesto

Tuki päättyy 31. joulukuuta 2009

Toimiala

Rautatieliikenne

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite

Министерство на финансите

ул. „Г.С.Раковски“ № 102

1000 София/Sofia

БЪЛГАРИЯ/BULGARIA

Muita tietoja

—

Päätöksen teksti (ilman luottamuksellisia tietoja) on julkaistu todistusvoimaisella kielellä/todistusvoimaisilla kielillä seuraavalla Internet-sivulla:

http://ec.europa.eu/community_law/state_aids/state_aids_texts_fi.htm

Päätöksen tekopäivä	10.9.2009
Valtion tuen viitenumero	N 184/09
Jäsenvaltio	Saksa
Alue	—
Nimike (ja/tai tuensaajayrityksen nimi)	Richtlinie zur Förderung des Neu- und Ausbaus sowie der Reaktivierung von privaten Gleisanschlüssen
Oikeusperusta	Richtlinie zur Förderung des Neu- und Ausbaus sowie der Reaktivierung von privaten Gleisanschlüssen auf der Grundlage der Allgemeinen Verwaltungsvorschriften (VV-BHO) zu §§ 23, 44 Bundeshaushaltsordnung (BHO)
Toimenpidetyyppi	Tukijärjestelmä
Tarkoitus	Rahoituksen myöntäminen rautateiden yksityisten sivuraiteiden rakentamiseen, laajentamiseen ja uudelleenkäyttöönottoon rautateiden tavaraliikenteen lisäämiseksi siten, että tavaraliikennettä siirtyisi maanteiltä rautateille.
Tuen muoto	Suora avustus
Talousarvio	32 miljoonaa EUR vuodessa ja kokonaisbudjetti 96 miljoonaa EUR
Tuen intensiteetti	50 %
Kesto	1 päivästä syyskuuta 200931 päivään elokuuta 2012
Toimiala	Rautatiekuljetus
Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite	—
Muita tietoja	—

Päätöksen teksti (ilman luottamuksellisia tietoja) on julkaistu todistusvoimaisella kielellä/todistusvoimaisilla kielillä seuraavalla Internet-sivulla:

http://ec.europa.eu/community_law/state_aids/state_aids_texts_fi.htm

14.10.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 246/7

Euron kurssi (1)

13. lokakuuta 2009

2009/C 246/05

1 euro =

	Rahayksikkö	Kurssi
USD	Yhdysvaltain dollaria	1,4864
JPY	Japanin jeniä	133,02
DKK	Tanskan kruunua	7,4441
GBP	Englannin puntaa	0,94080
SEK	Ruotsin kruunua	10,3390
CHF	Sveitsin frangia	1,5170
ISK	Islannin kruunua
NOK	Norjan kruunua	8,3280
BGN	Bulgarian leviä	1,9558
CZK	Tšekin korunaa	25,923
EEK	Viron kruunua	15,6466
HUF	Unkarin forinttia	268,79
LTL	Liettuan litiä	3,4528
LVL	Latvian latia	0,7090
PLN	Puolan zlotya	4,2330
RON	Romanian leuta	4,2960
TRY	Turkin liiraa	2,1660
AUD	Australian dollaria	1,6341
CAD	Kanadan dollaria	1,5308
HKD	Hongkongin dollaria	11,5198
NZD	Uuden-Seelannin dollaria	2,0118
SGD	Singaporin dollaria	2,0753
KRW	Etelä-Korean wonia	1 736,20
ZAR	Etelä-Afrikan randia	10,8834
CNY	Kiinan juan renminbiä	10,1469
HRK	Kroatian kunaa	7,2540
IDR	Indonesian rupiaa	14 039,86
MYR	Malesian ringgitiä	5,0411
PHP	Filippiinien pesoa	69,055
RUB	Venäjän ruplaa	43,8885
THB	Thaimaan bahtia	49,490
BRL	Brasilian realia	2,5738
MXN	Meksikon pesoa	19,5910
INR	Intian rupiaa	68,8870

(1) Lähde: Euroopan keskuspankin ilmoittama viitekurssi.

14.10.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 246/8

Ehdotuspyyntö

Euroopan investointipankilta haettavana uusi EIBURS-tutkimusmääräraha EIP:n oman Universities Research Action -tutkimuksen ohjelmahankkeen puitteissa

2009/C 246/06

Euroopan investointipankki kanavoi merkittävässä määrin institutionaaliset suhteensa yliopistoihin EIP:n oman Universities Research Action -tutkimuksen ohjelmahankkeen kautta, joka käsittää kolme erillisohjelmaa:

—	EIBURS, EIB University Research Sponsorship Programme – sponsorointiohjelma,

—	STAREBEI (STAges de REcherche BEI) – EIP:n tutkijaharjoitteluohjelma, jolla rahoitetaan nuoria tutkijoita EIP:n ja yliopistojen yhteishankkeissa,

—	EIB University Networks – yhteistyöjärjestelmä yliopistojen verkostoille, jotka erityispiirteiltään ovat erityisen sopivia tukemaan EIP-ryhmän tavoitteita.

EIBURS-ohjelmasta myönnetään apurahoja yliopistojen tutkimuskeskuksille, jotka työskentelevät pankin kannalta erityisen tärkeiden tutkimusaiheiden ja -teemojen parissa. EIP:n tutkimusmäärärahan suuruus on enintään 100 000 EUR vuodessa, joka myönnetään kolmeksi vuodeksi. Määräraha myönnetään kilpailuttamalla kiinnostuneet yliopiston laitokset ja tutkimuskeskukset EU:n jäsenvaltioissa, liittyvissä valtioissa ja liittymisneuvotteluja käyvissä valtioissa, ja joilla on tunnustettua asiantuntemusta EIP:n valitsemilla alueilla. Apurahan turvin yksiköt voivat laajentaa tutkimustoimintaansa näillä alueilla. Tuettuun hankkeeseen pitää sisältyä erilaisia tuotoksia (mm. tutkimusta, kurssien ja seminaarien järjestämistä, verkostoitumista, tutkimustulosten levittämistä), joista sovitaan sopimuksella pankin kanssa.

EIBURS-ohjelman uusi tutkimuksen aihepiiri akateemiselle vuodelle 2009–2010 on:

— Kaupunkialueiden kehitysrahastot Euroopassa: mahdollisuudet, rakenteet, toiminnot

Euroopan yhteinen tuki kaupunkialueiden kestäviä investointeja varten – Joint European Support for Sustainable Investment in City Areas (JESSICA) on Euroopan komission ja EIP:n toteuttama hanke, jolla edistetään kaupunkikehitysrahastojen, ts. kestävän kaupunkikehityksen investointeja tukevien rahoitusteknisten instrumenttien perustamista. JESSICA on vastaus tarpeeseen helpottaa Euroopan kaupunkien kaupunkiuudistuksia ja kaupunkitilassa tapahtuvia muutoksia. Se myös tuo helpotusta investointivarojen niukkuuteen, joka koskee PPP-hankkeita ja hankkeita, jotka täyttävät integroidun kestävän kaupunkikehityksen kriteerit.

Kyseinen hanke on tarkoitettu tukemaan eurooppalaisilla sijoitusrahastomarkkinoilla uuden segmentin kasvua. Tämä segmentti käsittää valikoiman erikoistuneita sijoitusvälineitä, joiden kautta voidaan tunnistaa sijoituskohteita ja tehdä sijoituksia kaupunkien keskeisiin pitkäaikaisiin resursseihin tarkoituksena tukea alan toimijoiden kaupunkitilan muutostoimia, jotka johtavat kestäviin kaupunkikehityksen tulostavoitteisiin. Tässä rahastomarkkinoiden kehittyvässä segmentissä on tiettyjä samankaltaisuuksia olemassa olevien rahastorakenteiden, kuten infrastruktuurirahastojen, kiinteistörahastojen ja eettisten rahastojen kanssa, mutta näiden tietyt ominaispiirteet on muotoiltu uusiksi organisatorisiksi rakenteiksi, jotka perustuvat spesifisille hallintomalleille, ammattitaidolle, analysointi- ja verkostoitumismahdollisuuksille.

Ehdotetun tutkimusohjelman tulee erityisesti keskittyä tähän kehittyvään edelläkävijäsegmenttiin ja luonnehtia sen muodot Euroopan eri maissa ja alueilla. Ohjelman tulisi tarkastella kaupunkikehitysrahastojen viimeisintä kehitystä ja vallitsevaa tilannetta, millä voidaan edistää yhteyksien rakentamista ammattiyhteisön ja akateemisen yhteisön välille. Sen tulisi ottaa huomioon kaupunkien kehittämisprosessit Euroopassa sekä niiden keskipitkän ja pitkän aikavälin vaikutukset kaupunkien keskeisten resurssien ja palveluiden (mm. yhdyskuntatekniikan) kysyntään ja näihin liittyviin investointivaatimuksiin. Ohjelman yhtenä keskeisenä tavoitteena on parantaa kaupunkialueiden kestävän kehityksen sijoittajina toimivien rahastojen käsitystä niistä riskeistä ja mahdollisuuksista, jotka liittyvät Euroopan kaupunkeihin tehtäviin pitkän aikavälin sijoituksiin. Tuettavaksi valitun ehdotuksen odotetaan osoittavan kykyä yhdistää hakijan mahdollisuudet harjoittaa tutkimusta, kokemuksen ja tietovarannot sekä laajan dokumentaatioaineiston, jotka on kerätty EIP:n JESSICA-hankkeen kautta teettämistä tutkimuksista ja joka luovutetaan tutkimuksen käyttöön.

Ehdotetulla tutkimusohjelmalla odotetaan saatavan aikaan seuraavanlaisia osatoimituksia:

—	artikkeleita julkaistaviksi tieteellisissä ja ammatillisissa lehdissä;

—	organisatoriset/operatiiviset kaupunkikehitysrahastojen toiminnalle, joihin sisältyvät laillisuusrakenteet, tuloksellisuuden periaatteet ja kriteerit, menetelmät ja mittatikut (benchmark), joilla voidaan arvioida ja hoitaa sijoitussalkkuja;

—	koulutusmoduuleja pitkäaikaissijoittajille, mukaan lukien asiantuntijat ja ammattihenkilöt, jotka ovat mukana kaupunkialueiden kehitysrahastotyyppisissä toiminnoissa ja projekteissa, rahoitusjärjestelyissä tai antavat neuvonta- ja teknistä apua.

Määräaika ehdotusten jättämistä varten on 30 päivänä marraskuuta 2009. Määräajan jälkeen jätettyjä ehdotuksia ei oteta huomioon. Ehdotukset tulee lähettää seuraavaan osoitteeseen jäljempänä mainitulle henkilölle osoitettuna:

EIB-Universities Research Action

100, boulevard Konrad Adenauer

2950 Luxembourg

LUXEMBOURG

For the attention of Ms Luisa Ferreira, Co-ordinator.

Seikkaperäisempää tietoa EIBURS-ohjelman valintamenettelystä sekä muista ohjelmista ja järjestelmistä löytyy EIP:n osoitteesta, http://www.eib.org/universities.

14.10.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 246/11

Hiilivetyjen etsintään, hyödyntämiseen ja tuotantoon tarkoitettujen lupien antamisen ja käytön edellytyksistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 94/22/EY 3 artiklan 2 kohdan mukainen Alankomaiden kuningaskunnan talousministerin tiedonanto

2009/C 246/08

Talousministeri ilmoittaa vastaanottaneensa lupahakemuksen hiilivetyjen etsimiseksi osassa lohkoa F13, jonka sijainti ilmenee kaivosasetuksen (Mijnbouwregeling, Stcrt. 2002, N:o 245) liitteessä 3 olevasta kartasta. Kyseessä oleva osalohko on F13b.

Talousministeri pyytää otsikossa mainitun direktiivin ja kaivoslain (Mijnbouwwet, Stb. 2002, 542) 15 pykälän mukaisesti jättämään kilpailevia lupahakemuksia, jotka koskevat hiilivetyjen etsintää Alankomaiden manneralustan osalohkolla F13b.

Osalohkoa F13b rajoittavat leveyspiirit pisteväleillä A–B ja C–D, pituuspiirit pisteväleillä B–C ja A–E ja isoympyrä pisteiden D ja E välillä.

Pisteiden koordinaatit ovat seuraavat:

Piste	°	′	″ E	°	′	″ N
A	4	0	0,000	54	20	0,000
B	4	20	0,000	54	20	0,000
C	4	20	0,000	54	10	0,000
D	4	1	23,000	54	10	0,000
E	4	0	0,000	54	12	58,000

Pisteiden maantieteelliset koordinaatit on määritelty ETRS89 -järjestelmän (European Terrestrial Reference System) mukaisesti.

Osalohkon F13b pinta-ala on 398,7 km2.

Luvan myöntämisvaltuudet on annettu talousministerille. Edellä mainitun direktiivin 5 artiklan 1 ja 2 kohdassa sekä 6 artiklan 2 kohdassa mainitut perusteet, edellytykset ja vaatimukset on otettu huomioon kaivoslaissa (Stb. 2002, 542).

Hakemuksia voi jättää 13 viikon ajan siitä, kun tämä tiedonanto on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, seuraavaan osoitteeseen:

De Minister van Economische Zaken

ter attentie van J. C. De Groot, directeur Energiemarkt

ALP/562

Bezuidenhoutseweg 30

Postbus 20101

2500 LS Den Haag

NEDERLAND

Määräajan päättymisen jälkeen jätettyjä hakemuksia ei oteta huomioon.

Lupahakemuksia koskevat päätökset tehdään 12 kuukauden kuluessa määräajan päättymisestä.

Lisätietoja saa puhelimitse seuraavasta numerosta: +31 703797088 (yhteyshenkilö: E. J. Hoppel).

14.10.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 246/12

Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu rekisteröintihakemuksen julkaiseminen

2009/C 246/09

Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 7 artiklassa tarkoitetulla tavalla. Vastaväitteet on toimitettava komissiolle kuuden kuukauden kuluessa tästä julkaisemisesta.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 510/2006

”DARJEELING”

EY N:o: IN-PGI-0005-0659-12.11.2007

SMM ( X ) SAN ( )

1. Nimi:

Darjeeling

2. Jäsenvaltio tai kolmas maa:

Intia

3. Maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus:

3.1 Tuotelaji:

Luokka 1.8

Muut liitteeseen I kuuluvat tuotteet

3.2 Kuvaus 1 kohdassa nimetystä tuotteesta:

Darjeeling-teepensaan kasvitieteellinen nimitys on camellia sinensis M Kuntze. Darjeeling-teepensas on kylmänkestävä, monivartinen, hitaasti kasvava, ainavihanta pensaspuu, joka voidaan saada kasvamaan jopa 2,5 metrin korkuiseksi. Darjeeling-teepensas kasvaa täysikasvuiseksi noin 6–8 vuodessa, jolloin se on valmis kaupallista korjuuta varten, ja tiedetään, että hyvillä maatalouskäytännöillä sitä voidaan hyödyntää kaupallisesti paljon yli 100 vuoden ajan. Se kestää ankaria talvia, pitkäaikaista kuivuutta ja Darjeelingin korkeaa sijaintia. Pensaassa on pienet, kirkkaat, kiiltävänvihreät lehdet, jotka ovat usein hopeanvärisen untuvaisen nukan peitossa, ja silmut ovat pitkät. Darjeelingin alueella teen tuottavuus on paljon alhaisempi kuin muilla teenviljelyalueilla, joten teen korjuu ja tuotanto on kallista. Alhainen tuottavuus johtuu siitä, että maantieteellinen alue sijaitsee korkealla merenpinnasta, ja ilmasto-olosuhteet ovat poikkeukselliset. Ensimmäiset Darjeeling-teepensaat istutettiin 1800-luvun alussa. Pensas on ajan mittaan sopeutunut luonnonympäristöönsä ja kehittänyt luontaiset ominaisuutensa eli juuri sen ainutlaatuisen Darjeeling-laadun, johon maineikkaat teenmaistajat ja kuluttajat viittaavat.

Darjeeling-teejuoman väri vaihtelee sitruunanvaaleasta syvään meripihkaan. Värin sanotaan vaihtelevan huomattavasti kirkkaudeltaan, syvyydeltään ja luonteeltaan. Teessä on aromikas tuoksu, sekä monivivahteinen ja miellyttävä maku ja jälkimaku, joille on ominaista aromikkuus, bukee ja terävyys. Darjeeling-teejuoman aistinvaraisiin ominaisuuksiin viitataan yleensä adjektiiveilla täyteläinen, pehmeä, pyöreä, hienostunut, kypsä, lempeä, pirteä, kuiva ja raikas.

Kemiallisina ainesosina Darjeeling-teessä on korkeina pitoisuuksina linaloolioksidia I, II, III ja IV. Linalooli, geranioli, metyylisalisylaatti, bentsyylialkoholi, 2-fenyylietanoli, dihydroaktinidiolidi, heksaanihappo, cis-3-hekseenihappo, trans-2-hekseenihappo, trans-geraanihappo, 3,7-dimetyyli-1,5,7-oktatrien-3-oli (prosenttiosuudeksi voidaan määrittää 0,36 % – 1,24 %) ja 2,6-dimetyyli-3,7-oktadieeni-2,6-dioli (prosenttiosuudeksi määritettynä 3,36 % – 9,99 %). Kahta viimeksi mainittua ainesosaa on erittäin suurina pitoisuuksina (ensimmäistä jopa 1,24 % ja jälkimmäistä 9,99 %).

Darjeeling-teen poikkeuksellinen maku on suoraa seurausta Darjeelingin alueelle ominaisten kasvigeenien, maaperän kemian (runsaasti mineraaleja), Darjeelingin kukkuloiden runsaiden sateiden (jopa 4 064 millimetriä vuodessa), korkean sijainnin (korkeimmillaan 2 250 metriä ja matalimmillaan 600 metriä) sekä harvinaisen laajan lämpötilavaihtelun (5–30 °C) yhdistelmästä. Valolla, lämpötilalla, kosteudella, sademäärällä ja muilla viljelyalueen ilmasto-olosuhteilla on tärkeä merkitys Darjeeling-teen laatuun vaikuttavien toissijaisten metaboliittien synnylle. On huomattu, että eräät teelajikkeet, joita viljellään maan muiden osien toisenlaisissa ilmasto-olosuhteissa, eivät tuota Darjeeling-teen ainutlaatuista aromia ja makua.

Darjeeling-teen valmistuksessa noudatetaan vakiintuneita maatalouskäytänteitä, joita on kehitetty ja käytetty yli 150 vuoden ajan versokasvun ylläpitämiseksi ja pensaskorkeuden säilyttämiseksi tasolla, joka mahdollistaa käsinpoiminnan. Jokainen kilogramma valmista teetä sisältää noin 20 000 yksittäistä käsin poimittua versoa. Tämä antaa kuvan siitä, miten paljon vaivannäköä teen tuottaminen vaatii.

Darjeeling-teetä käsitellään ainoastaan perinteisellä ja oikeaoppisella menetelmällä, jonka jokaiseen vaiheeseen liittyy käsityötä sekä perinteistä taitoa ja tietoa ja jota kutsutaan darjeelingilaiseksi valmistustyyliksi.

Darjeeling-tee jaetaan koon mukaan kolmeen eri luokkaan, joita kutsutaan perinteisesti nimillä Whole Leaf, Brokens ja Fannings.

3.3 Raaka-aineet:

Ei sovelleta

3.4 Rehut (ainoastaan silloin, kun on kyseessä eläinperäinen tuote):

Ei sovelleta

3.5 Tuotantovaiheet, joiden on tapahduttava määritellyllä maantieteellisellä alueella:

Darjeeling-teen poiminta alkaa helmikuun lopussa tai maaliskuun alussa ja päättyy marraskuun puolivälissä sääolosuhteista ja ilman lämpötilasta riippuen; kylmät talvikuukaudet joulukuusta helmikuuhun ovat lepotila-aikaa. Yksi Darjeeling-teepensas tuottaa vain 50–100 grammaa valmista teetä vuodessa. Darjeeling-teen poiminta edellyttää erityistä ammattitaitoa ja tekniikkaa, jotka periytyvät sukupolvelta toiselle. Poimijat ovat pääasiassa ammattitaitoisia naistyöntekijöitä, koska teelehdet vaativat varovaista ja huolellista käsittelyä laadun säilyttämiseksi.

Korjuun jälkeen Darjeeling-teelehdet käsitellään darjeelingilaiselle valmistustyylille ominaisella perinteisellä ja oikeaoppisella menetelmällä tehtaissa, jotka sijaitsevat erityisillä teetiloilla ainoastaan Darjeeling-teen viljelyalueeksi määritellyllä alueella. Perinteinen tietotaito on siirtynyt sukupolvelta toiselle, ja sitä tarvitaan jokaisessa käsittelyvaiheessa. Varoen poimituille, herkille vihreille lehdille sopii parhaiten hellävarainen käsittely. Vaikka erilaiset lehtityypit edellyttävät monimutkaisia muunnelmia käsittelyssä, itse käsittelyvaiheet ovat samat.

Darjeeling-teen käsittely tapahtuu tehtaissa, jotka sijaitsevat ainoastaan erikseen ilmoitettujen teetilojen alueella. Darjeeling-teen kuivaus, lajittelu, luokittelu ja pakkaus tapahtuvat yksinomaan tehtaissa, jotka sijaitsevat erikseen ilmoitettujen teetilojen alueella. Huomionarvoista on, että teetä ei käsitellä teetilojen ulkopuolella.

Sen vuoksi kaikki teen tuotantovaiheet (korjuu, kuivaus ja käsittely) tapahtuvat määritellyillä alueilla.

Kun lehdet saapuvat tehtaaseen, ne nuudutetaan. Nuuduttamisen tarkoituksena on haihduttaa kosteus lehdistä hitaasti 14–16 tunnin aikana. Lehti kutistuu ja pehmenee ja sietää siten paremmin mekaanista kiertämistä ja rullaamista. Myös teejuoman ominaisuudet alkavat kehittyä lehtirakenteen fyysisten ja kemiallisten muutosten jälkeen.

Lehdet erotellaan ja levitetään tasaisesti tähän tarkoitukseen suunniteltuihin, pitkiä puulaatikkoja muistuttaviin ”kaukaloihin” asennetuille metalliritilöille. Kaukalot ovat ilmasäiliöitä, joissa raikasta, kuivaa ilmaa voidaan säädellysti puhaltaa vihreiden lehtien läpi, kunnes toivottu nuudutus saadaan aikaan. Tässä vaiheessa tuoreen lehden vesipitoisuudesta haihtuu noin 75 prosenttia.

Nuudutettu lehti poistetaan tämän jälkeen kaukalosta. Se asetetaan hierottavaksi rullauskoneisiin, joissa voimallinen pyörittävä liike vääntää nuudutettua lehteä, rikkoo sen solukon ja vapauttaa sen luonnolliset nesteet edistäen hapettumista ja nopeuttaen värjääntymistä. Rullausvoimakkuutta ja -jaksoja valvotaan huolellisesti parhaan mahdollisen rullaustavan varmistamiseksi ilman liikakuumennuksen aiheuttamia haittavaikutuksia.

Seuraavaksi lehdet levitetään ohuiksi kerroksiksi viileään ja hyvin ilmastoituun huoneeseen hitaasti hapettumaan (fermentoitumaan). Tämä vaihe, jossa flavanolit yhdistyvät ilman happeen, kestää kahdesta neljään tuntia riippuen lähinnä huoneen lämpötilasta ja suhteellisesta kosteudesta. Kokenut teenvalmistaja arvioi säännöllisin väliajoin teen laadun kehittymistä lehdistä eri vaiheissa lähtevän tuoksun perusteella. Tämä aistinvarainen arvio on teejuoman laadun kannalta ensiarvoisen tärkeä. Vierailijalle Darjeelingin rullaus- ja fermentointi- eli hapetushuoneesta leviävä voimakas kukkaistuoksu on huumaava ja varmasti unohtumaton.

Kun mahdollisimman hyvä fermentointi- eli hapetusaste on saavutettu, hapettuneet lehdet viedään paahtumaan (eli kuivumaan) fermentoinnin (hapetuksen) lopettamiseksi entsyymitoiminta pysäyttämällä ja lähes kaiken jäljelle jääneen kosteuden poistamiseksi lehdestä. Teen kuivaamo on huone, jossa fermentoidut eli hapetetut lehdet altistetaan noin 20–30 minuutin ajan kuumalle ja kuivalle ilmalle, jonka lämpötilaa säädellään huoneen eri osissa. Tehokas paahtaminen vähentää lopputuotteen kosteuspitoisuuden noin alle kahteen prosenttiin ja antaa tulokseksi rapean kuivan teen, joka sen jälkeen lajitellaan koon mukaan tärysiivilöissä. Lopuksi lajitellut erät pakataan foliolla vuorattuihin pakkauksiin, jotka on suunniteltu siten, että tee säilyy tuoreena ja laadukkaana pitkiäkin aikoja.

Kun lopullinen lajittelu on saatu päätökseen, erät luokitellaan lajin koon mukaan. Teen lajittelussa käytetään kolmea luokkaa:

a)	Whole Leaf – FTGOP – Fine Tippy Golden Flowery Orange Pekoe.

b)	Brokens – TGBOP – Tippy Golden Broken Orange Pekoe.

c)	Fannings – GOF – Golden Orange Fannings.

Näiden kolmen luokan suurimpana erona on koko.

Orange Pekoe -nimitystä käytetään pääasiassa kuvaamaan luokkaa, jota käytetään mustan teen lajittelussa käytettävässä, samannimisessä luokitusjärjestelmässä. Järjestelmä perustuu yksinomaan käsiteltyjen ja kuivattujen mustan teen lehtien kokoon.

Edellä esitetyt luokat liittyvät ainoastaan kokonaisen lehden kokoon käsittelyn jälkeen. Ne eivät kerro laatueroista. Kaikki luokat saadaan samasta vihreästä lehdestä. Luokituksen käytön tarkoituksena on tehdä eroja valmiin teen luokkien välillä sen mukaan, minkä kokoisia teelehdet ovat käsittelyn jälkeen.

3.6 Viipalointia, raastamista, pakkaamista jne. koskevat erityiset säännöt:

Darjeeling-teelle ei ole asetettu erityisiä pakkausvaatimuksia.

3.7 Merkintöjä koskevat erityissäännöt:

Jokaiseen pakkaukseen on laitettava tuottajan/pakkaajan Darjeelingin sertifioidun tavaramerkkijärjestelmän 1999 (Darjeeling Protection Certified Trade Mark Scheme 1999) mukainen lupanumero. Järjestelmää hallinnoi Intian teevirasto [Tea Board of India; lakisääteinen elin, jolla on Intian vuoden 1953 teelain (The Tea Act of 1953) nojalla valtuudet säädellä teen tuotantoa]. Luvan lisäksi pakkaukseen painetaan rekisteröity Darjeeling-logo (joka on tyylitelty pyöreä kuva intialaisesta naisesta pitelemässä teelehtiä). Naishahmolla on tyylitelty pyöreä korvakoru ja nenäkoru. Sanamerkki Darjeeling on painettu ympyräkuvion vasemmanpuoleiseen osaan. Kaikista näistä osista muodostuu yhdessä Darjeeling-logo.

Erityinen Darjeeling-logo luotiin vuonna 1983 ja rekisteröitiin kollektiiviseksi tavaramerkiksi Intiassa. Se on merkintävaatimuksena teelle, jonka teevirasto on vahvistanut noudattavan Darjeeling-teen vaatimuksia ja ominaisuuksia. Käyttöönottonsa jälkeen Darjeeling-logo on aina esiintynyt teeviraston valvonnan alaisissa pakkausrasioissa ja -laatikoissa.

Teevirasto on saanut Darjeeling-logon rekisteröityä laatumerkiksi vuonna 1958 annetun Intian tavaramerkkilain (Trade and Merchandise Marks Act) mukaiseksi laatumerkiksi.

Teevirasto on myös rekisteröinyt Darjeeling-logon tavaroiden maantieteellisistä merkinnöistä (rekisteröinti ja suoja) vuonna 1999 annetun uuden lain [Geographical Indication of Goods (Registration & Protection) Act] nojalla.

Luokitusta ei ole pakko käyttää pakkausmerkinnässä.

4. Määritetty maantieteellinen alue:

Darjeeling-teetä viljellään Darjeelingin piirikunnassa, joka sijaitsee Länsi-Bengalin osavaltiossa Intiassa. Seuraavilla Intian Länsi-Bengalin osavaltiossa sijaitsevan Darjeelingin piirikunnan hallintoalueilla (sub-divisions) on teetiloja: Sadarin hallintoalue, Kalimpongin hallintoalueen kukkula-alueet, jotka koostuvat Samabeongin, Ambiokin, Mission Hillin, Upper Fagun ja Kumain teetiloista, sekä Kurseongin hallintoalue, lainkäyttöalueiden luettelon 20, 21, 23, 24, 29, 31 ja 33 kuuluvia alueita lukuun ottamatta, jotka muodostuvat Subtigurin hallintoalueen New Chumta -teetilasta, sekä Kurseongin hallintoalueella sijaitsevan Kurseongin poliisiaseman Simulbarin ja Marionbarin teetilasta. Teetilat sijaitsevat 600–2 250 metrin korkeudessa jyrkillä rinteillä, jotka tarjoavat ihanteellisen luonnollisen poistumistien alueen runsaille sadevesille.

5. Yhteys maantieteelliseen alueeseen:

5.1 Maantieteellisen alueen erityispiirteet:

Teetilat sijaitsevat 600–2 250 metrin korkeudella jyrkillä rinteillä, jotka tarjoavat ihanteellisen luonnollisen poistumistien alueen runsaille sadevesille. Korkealla merenpinnasta sijaitsevien alueiden merkitys on huomattava, koska juuri korkea sijainti vaikuttaa Darjeeling-teen laatuominaisuuksiin. Myös pilvisen ja aurinkoisen sään vuorottelu vaikuttaa Darjeeling-teen ainutlaatuisiin ominaisuuksiin.

Maaperä on hedelmällinen, ja vuoristoinen maasto tarjoaa luonnollisen poistumistien alueen runsaille sadevesille.

Jatkuvan alhaisen lämpötilan vuoksi Darjeeling-teepensaan fotosynteesi on paljon hitaampi kuin millään muulla teepensaalla, mikä ehkäisee teelehden kasvua ja lisää luonnollisten kemiallisten ominaisuuksien konsentroitumista.

Darjeelingin teeviljelyalue sijaitsee seitsemässä Darjeelingin kukkuloiden laaksossa. Kukkuloilta on suora näkymä Himalajalle ja maailman kolmanneksi korkeimmalle vuorenhuipulle Kanchenjungalle. Kylmä tuuli, joka puhaltaa Himalajalta seitsemän laakson läpi ja jonka lämpötila vaihtelee vuodenaikojen mukaan, on yksi syy Darjeelingin ainutlaatuiseen aromiin. Darjeelingin kukkuloilla on lisäksi öisin sumua, joka kondensoi ympäristön vesimolekyylejä ja kosteuttaa Darjeeling-teelehtiä hellästi yön aikana. Darjeelingin kukkuloilla sataa runsaasti (jopa 4 064 millimetriä ja ainakin 2 032 millimetriä vuodessa). Aurinko paistaa Darjeelingin kukkuloille vain 4–5 tuntia päivässä ja vain noin 180 päivänä vuodessa. Nämä luonnonilmiöt vaikuttavat merkittävästi Darjeeling-teen erityisen aromin ja erityisten ominaisuuksien kehittymiseen.

5.2 Tuotteen erityisluonne:

Darjeeling on erittäin kuuluisa tee, koska sen maku on niin ainutlaatuinen, ettei sitä voida jäljitellä missään muualla maailmassa. Ajoittaiset sateet, auringonpaiste ja kosteutta huokuva pehmeä sumu hellii näitä teepensaita, jotka ovat kasvaneet Darjeelingin vuoristoalueella jo yli 150 vuoden ajan. Teenpoimijat poimivat vain kaksi parasta lehteä ja silmun erityisen maun säilyttämiseksi. Näiden luonnontekijöiden lisäksi Darjeeling-tee on hienostunut ja suosittu jo senkin takia, että sitä tuotetaan Darjeelingin piirikunnassa vuosittain vain noin 9–10 miljoonaa kiloa. Se on kapean erikoisalan luksustuote. Tätä korkeaa laatuprofiilia myös noudatetaan uskollisesti, joten sadot ovat äärimmäisen pieniä. Darjeeling-teen tuottajat tekevät kaikkensa noudattaakseen korkeimpia laatuvaatimuksia, vaikka se merkitseekin suuria kustannuksia. Pohjoisen alueen sukupolvelta toiselle siirtyvällä teenpoimintataidolla on taiteellista arvoa. Jokaiseen teentuotantovaiheeseen liittyy käsityötä (kuten edellä todettiin).

Darjeeling-teetä käsitellään ainoastaan perinteisellä ja oikeaoppisella menetelmällä, jonka jokainen vaihe edellyttää käsityötä sekä perinteistä taitoa ja tietoa.

5.3 Maantieteellisen alueen ja tuotteen laadun, maineen tai muiden erityispiirteiden välinen syy-yhteys:

Maantieteellinen sijainti ja viljelyalueen ilmasto-olosuhteet: Darjeelingin piirikunnassa sijaitsevan, 87 teetilan muodostaman viljelyalueen ainutlaatuisten ja monimutkaisten ilmasto-olosuhteiden sekä teeviraston tuotantomääräysten ansiosta alueella tuotetulla teellä on juuri ne erikoislaatuiset ja luonnollisesti esiintyvät aistinvaraiset ominaisuudet – maku, aromi ja koostumus – jotka ovat voittaneet vaativien kuluttajien suosion ja hyväksynnän kaikkialla maailmassa ja tehneet Darjeeling-teestä kapean erikoisalan luksustuotteen.

Pinnanmuodostus: Darjeelingin teetilat sijaitsevat 600–2 250 metrin korkeudella jyrkillä rinteillä, jotka tarjoavat ihanteellisen luonnollisen poistumistien alueen runsaille sadevesille. Darjeeling-teen poikkeuksellinen maku on suoraa seurausta Darjeelingin kukkuloille ominaisesta kasvigeenien, maaperän kemian, korkean sijainnin, lämpötilan ja sademäärien yhdistelmästä. Darjeeling-teen valmistuksessa noudatetaan vakiintuneita maatalouskäytänteitä, joita on kehitetty ja käytetty yli 150 vuoden ajan versokasvun ylläpitämiseksi ja pensaskorkeuden säilyttämiseksi tasolla, joka mahdollistaa käsinpoiminnan.

Korjuu: Yksi Darjeeling-teepensas tuottaa vain enintään 100 grammaa valmista teetä vuodessa (Darjeelingin piirikunnassa tuotetaan vuosittain 9–10 miljoonaa kiloa Darjeeling-teetä). Jokainen kilogramma laadukasta teetä sisältää yli 20 000 yksittäistä käsin poimittua versoa. Tämä antaa kuvan siitä, miten paljon vaivannäköä teen tuottaminen vaatii.

Muita tekijöitä: Darjeeling -nimeen kytkeytyy historiallisia, perinteisiä, kulttuurisia ja yhteiskunnallisia piirteitä sekä erityislaatuisuutta ja mainetta. Intian ja muidenkin maiden kaupassa ja kansalaisten keskuudessa Darjeelingin alueella tuotettu tee mainittuine erityisominaisuuksineen tunnetaan ja on jo kauan tunnettu juuri Darjeeling-teenä, joka on saanut huomattavaa mainetta niin kotimaassaan kuin muuallakin maailmassa. Kun kaupan edustaja tai kansalainen Intiassa tai muualla maailmassa tilaa Darjeeling-teetä tai näkee sitä mainostettavan tai myytävän Darjeeling-nimellä, hän odottaa tilatun, mainostetun tai myytäväksi tarjotun teen olevan juuri edellä mainitulla Darjeelingin piirikunnan alueella viljeltyä, kasvatettua ja tuotettua teetä, jolla on edellä mainitut erityisominaisuudet. Sen vuoksi Länsi-Bengalin osavaltiossa sijaitsevasta Darjeelingin piirikunnasta peräisin oleva Darjeeling-niminen tee on saanut ihmisten mielessä aivan erityislaatuisen aseman ja maineen, kun nimeä käytetään teestä, joka on tuotettu edellä mainitulla alueella edellä mainitussa piirikunnassa. Näin ollen oikeus liittää nimi tällaiseen teehen liittyy yksinomaan kyseiseen maineikkaaseen teehen, jolla on asianmukainen yhteys mainittuun alueeseen. Myös Darjeeling-teen hinta on korkeampi kuin muiden teelaatujen sekä Intiassa että maailmanmarkkinoilla. Kun nimeä Darjeeling käytetään teen yhteydessä, se täyttää näin ollen maantieteellisen merkinnän vaatimukset Intiassa.

Eritelmän julkaisuviite:

http://ec.europa.eu/agriculture/quality/door/appliedName.html?denominationId=10087

		ISSN 1725-2490 doi:10.3000/17252490.C_2009.246.fin
Euroopan unionin virallinen lehti		C 246

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	52. vuosikerta 14. lokakuuta 2009

Ilmoitusnumero	Sisältö	Sivu
	I Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot
	LAUSUNNOT
	Euroopan keskuspankki
2009/C 246/01	Euroopan keskuspankin lausunto, annettu 29 päivänä syyskuuta 2009, ehdotuksesta neuvoston asetukseksi euron käyttöönotosta (CON/2009/76)	1

	II Tiedonannot
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN JA ELINTEN ANTAMAT TIEDONANNOT
	Komissio
2009/C 246/02	EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan mukaisen valtiontuen hyväksyminen – Tapaukset, joita komissio ei vastusta ( 1 )	3

2009/C 246/03	EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan mukaisen valtiontuen hyväksyminen – Tapaukset, joita komissio ei vastusta ( 1 )	5

2009/C 246/04	Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia COMP/M.5530 – Glaxo Smith Kline/Stiefel Laboratories) ( 1 )	6

	IV Tiedotteet
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN JA ELINTEN ANTAMAT TIEDOTTEET
	Komissio
2009/C 246/05	Euron kurssi	7

	Oikaisuja
2009/C 246/10	Oikaistaan komission lausunnot tietyistä työajan järjestämistä koskevista seikoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/88/EY 17 artiklan 5 kohdan puitteissa (työaikadirektiivi) (EUVL C 245, 13.10.2009)	17

	V Ilmoitukset
	HALLINNOLLISET MENETTELYT
	Euroopan investointipankki
2009/C 246/06	Ehdotuspyyntö – Euroopan investointipankilta haettavana uusi EIBURS-tutkimusmääräraha EIP:n oman Universities Research Action -tutkimuksen ohjelmahankkeen puitteissa	8

	KILPAILUPOLITIIKAN TOIMEENPANOON LIITTYVÄT MENETTELYT
	Komissio
2009/C 246/07	Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia COMP/M.5616 – SG Vetri/Zignago Vetro/Ardagh Glass/Ecosud) ( 1 )	10

2009/C 246/08	Hiilivetyjen etsintään, hyödyntämiseen ja tuotantoon tarkoitettujen lupien antamisen ja käytön edellytyksistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 94/22/EY 3 artiklan 2 kohdan mukainen Alankomaiden kuningaskunnan talousministerin tiedonanto	11

	MUUT ILMOITUKSET
	Komissio
2009/C 246/09	Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu rekisteröintihakemuksen julkaiseminen	12

Komission ehdottama teksti	EKP:n ehdottamat muutokset (1), (2)
Muutos 1 Loppumääräys
”Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa perustamissopimuksen 249 artiklan mukaisesti, jollei eräistä Iso-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneeseen kuningaskuntaan liittyvistä määräyksistä tehdystä pöytäkirjasta, eräistä Tanskaa koskevista määräyksistä tehdystä pöytäkirjasta tai perustamissopimuksen 122 artiklan 1 kohdasta muuta johdu.”	”Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 249 artiklan mukaisesti, jollei eräistä Iso-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneeseen kuningaskuntaan liittyvistä määräyksistä tehdystä pöytäkirjasta, eräistä Tanskaa koskevista määräyksistä tehdystä pöytäkirjasta tai perustamissopimuksen 122 artiklan 1 kohdasta muuta johdu.”
Perustelu Ehdotettu sanamuoto vastaa Euroopan unionin neuvoston säädöskäsikirjassa olevaa ohjeistusta (asiakirja SN 1315/1/08 Rev 1, s. 3); säädöskäsikirja on saatavissa englanniksi verkkosivustolla http://ec.europa.eu, ja sen mukaan ”tätä ilmaisua on käytettävä tavanomaisen sanamuodon sijasta, kun asetusta ei sovelleta kaikkiin jäsenvaltioihin tai kaikissa jäsenvaltioissa (esim. jäsenvaltiot, jotka eivät ota käyttöön euroa…)”.