ISSN 1725-2490

doi:10.3000/17252490.C_2009.240.fin

Euroopan unionin

virallinen lehti

C 240

European flag  

Suomenkielinen laitos

Tiedonantoja ja ilmoituksia

52. vuosikerta
7. lokakuuta 2009


Ilmoitusnumero

Sisältö

Sivu

 

II   Tiedonannot

 

EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN JA ELINTEN ANTAMAT TIEDONANNOT

 

Komissio

2009/C 240/01

Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia COMP/M.5533 – Bertelsmann/KKR/JV) ( 1 )

1

2009/C 240/02

Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia COMP/M.5610 – Predica/SFL/Parholding) ( 1 )

1

 

IV   Tiedotteet

 

EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN JA ELINTEN ANTAMAT TIEDOTTEET

 

Komissio

2009/C 240/03

Euron kurssi

2

 

Tilintarkastustuomioistuin

2009/C 240/04

Erityiskertomus N:o 11/2009 Ovatko luonnon LIFE-hankkeet kestäviä ja onko komissio hallinnoinut niitä vaikuttavasti

3

 

V   Ilmoitukset

 

HALLINNOLLISET MENETTELYT

 

Komissio

2009/C 240/05

Ehdotuspyyntö – EACEA/24/09 – MEDIA – Myynninedistäminen/Markkinoille pääsy

4

 

YHTEISEN KAUPPAPOLITIIKAN TOIMEENPANOON LIITTYVÄT MENETTELYT

 

Komissio

2009/C 240/06

Ilmoitus Intiasta peräisin olevan synteettikuitunuoran tuontiin sovellettavien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta

6

 

KILPAILUPOLITIIKAN TOIMEENPANOON LIITTYVÄT MENETTELYT

 

Komissio

2009/C 240/07

Valtiontuki – Saksa – Valtiontuki C 15/09 (ex N 196/09) Hypo Real Estate – Saksa – Kehotus huomautusten esittämiseen EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukaisesti ( 1 )

11

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

FI

 


II Tiedonannot

EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN JA ELINTEN ANTAMAT TIEDONANNOT

Komissio

7.10.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 240/1


Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen

(Asia COMP/M.5533 – Bertelsmann/KKR/JV)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

2009/C 240/01

Komissio päätti 8 päivänä syyskuuta 2009 olla vastustamatta edellä mainittua keskittymää ja todeta sen yhteismarkkinoille soveltuvaksi. Päätös perustuu neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 6 artiklan 1 kohdan b alakohtaan. Päätöksen koko teksti on saatavilla vain englannin ja se julkistetaan sen jälkeen kun siitä on poistettu mahdolliset liikesalaisuudet. Päätös on saatavilla:

komission kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/competition/mergers/cases/); sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustolta (http://eur-lex.europa.eu/en/index.htm) asiakirjanumerolla 32009M5533. EUR-Lex on Euroopan yhteisön oikeuden online-tietokanta.


7.10.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 240/1


Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen

(Asia COMP/M.5610 – Predica/SFL/Parholding)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

2009/C 240/02

Komissio päätti 29. syyskuuta 2009 olla vastustamatta edellä mainittua keskittymää ja todeta, että se soveltuu yhteismarkkinoille. Tämä päätös, jolla muutetaan ja korvataan aiempi, 24. syyskuuta 2009 tehty päätös N:o SG-Greffe(2009) D/5619 – C(2009) 7486, perustuu neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 6 artiklan 1 kohdan b alakohtaan. Syyskuun 24. päivänä 2009 tehtyä päätöstä koskeva ilmoitus julkaistiin EUVL:ssä C 235 30.9.2009.

Päätöksen koko teksti on saatavissa ainoastaan ranskaksi, ja se julkistetaan sen jälkeen, kun siitä on poistettu sen mahdollisesti sisältämät liikesalaisuudet. Se on saatavissa:

komission kilpailun pääosaston verkkosivustolla, yrityskeskittymiä koskevassa osiossa (http://ec.europa.eu/competition/mergers/cases/). Näillä sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustolla (http://eur-lex.europa.eu/en/index.htm) asiakirjanumerolla 32009M5610. EUR-Lex on Euroopan yhteisön oikeuden online-tietokanta.


IV Tiedotteet

EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN JA ELINTEN ANTAMAT TIEDOTTEET

Komissio

7.10.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 240/2


Euron kurssi (1)

6. lokakuuta 2009

2009/C 240/03

1 euro =


 

Rahayksikkö

Kurssi

USD

Yhdysvaltain dollaria

1,4722

JPY

Japanin jeniä

131,21

DKK

Tanskan kruunua

7,4443

GBP

Englannin puntaa

0,92605

SEK

Ruotsin kruunua

10,2570

CHF

Sveitsin frangia

1,5118

ISK

Islannin kruunua

 

NOK

Norjan kruunua

8,3850

BGN

Bulgarian leviä

1,9558

CZK

Tšekin korunaa

25,539

EEK

Viron kruunua

15,6466

HUF

Unkarin forinttia

267,03

LTL

Liettuan litiä

3,4528

LVL

Latvian latia

0,7091

PLN

Puolan zlotya

4,1763

RON

Romanian leuta

4,2624

TRY

Turkin liiraa

2,1615

AUD

Australian dollaria

1,6574

CAD

Kanadan dollaria

1,5648

HKD

Hongkongin dollaria

11,4099

NZD

Uuden-Seelannin dollaria

2,0037

SGD

Singaporin dollaria

2,0643

KRW

Etelä-Korean wonia

1 722,76

ZAR

Etelä-Afrikan randia

10,9270

CNY

Kiinan juan renminbiä

10,0497

HRK

Kroatian kunaa

7,2555

IDR

Indonesian rupiaa

13 861,21

MYR

Malesian ringgitiä

5,0570

PHP

Filippiinien pesoa

68,592

RUB

Venäjän ruplaa

43,9000

THB

Thaimaan bahtia

49,091

BRL

Brasilian realia

2,5759

MXN

Meksikon pesoa

19,9380

INR

Intian rupiaa

69,0760


(1)  Lähde: Euroopan keskuspankin ilmoittama viitekurssi.


Tilintarkastustuomioistuin

7.10.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 240/3


Erityiskertomus N:o 11/2009 ”Ovatko luonnon LIFE-hankkeet kestäviä ja onko komissio hallinnoinut niitä vaikuttavasti”

2009/C 240/04

Euroopan tilintarkastustuomioistuin tiedottaa, että sen laatima erityiskertomus N:o 11/2009 ”Ovatko luonnon LIFE-hankkeet kestäviä ja onko komissio hallinnoinut niitä vaikuttavasti?” on juuri julkaistu.

Kertomus on luettavissa ja ladattavissa Euroopan tilintarkastustuomioistuimen internet-sivustolla: http://www.eca.europa.eu

Kertomus on saatavilla maksutta paperiversiona ja CD-ROM-levynä. Ne voi pyytää tilintarkastustuomioistuimelta osoitteesta:

European Court of Auditors

Communication and Reports Unit

12, rue Alcide De Gasperi

1615 Luxembourg

LUXEMBOURG

Puh. +352 4398-1

sähköposti: euraud@eca.europa.eu

Kertomuksen saa myös täyttämällä sähköisen tilauslomakkeen EU-Bookshop-sivustolla.


V Ilmoitukset

HALLINNOLLISET MENETTELYT

Komissio

7.10.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 240/4


EHDOTUSPYYNTÖ – EACEA/24/09

MEDIA – Myynninedistäminen/Markkinoille pääsy

2009/C 240/05

1.   Tavoitteet ja kuvaus

Tämä ehdotuspyyntöilmoitus perustuu Euroopan audiovisuaalialan tukiohjelman täytäntöönpanosta (MEDIA 2007) 15 päivänä marraskuuta 2006 tehtyyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseen N:o 1718/2006/EY.

Edellä mainitun päätöksen tarkoituksena on muun muassa:

helpottaa ja edistää eurooppalaisten audiovisuaaliteosten ja elokuvateosten myynninedistämistä ja levitystä eurooppalaisissa ja kansainvälisissä kaupallisissa tapahtumissa, messuilla ja audiovisuaalialan festivaaleilla, joilla voidaan merkittävästi edistää eurooppalaisten teosten myyntiä ja verkottua ammatillisesti,

kannustaa eurooppalaisia toimijoita verkottumaan tukemalla kansallisten julkisten tai yksityisten myynninedistämisorganisaatioiden yhteisiä toimia Euroopan ja kansainvälisillä markkinoilla.

2.   Kohdemaat

Tämä ehdotuspyyntö on tarkoitettu eurooppalaisille yrityksille, jotka edistävät toiminnallaan MEDIA-ohjelman tavoitteiden toteutumista edellä mainitun päätöksen mukaisesti.

Hakijoilla on oltava toimipaikka jossakin seuraavista maista:

Euroopan unionin 27 jäsenvaltiota

EFTA:n ja ETA:n jäsenvaltiot: Islanti, Liechtenstein, Norja

Sveitsi ja Kroatia.

3.   Tukikelpoiset toimet

Tällä ehdotuspyynnöllä halutaan tukea MEDIA-ohjelmaan osallistuvissa maissa toteutettavia toimia ja toimintaa.

Tarkoituksena on tukea toimia, joiden tavoitteena on:

eurooppalaisten audiovisuaaliteosten levityksen tehostaminen edistämällä Euroopan audiovisuaalialan osallistumista eurooppalaisille ja kansainvälisille messuille,

elokuvien ja audiovisuaaliteosten kansallisten myynninedistämisorganisaatioiden yhteisten toimien edistäminen.

Hankkeiden enimmäiskesto on 12 kuukautta.

Tuettavat toimet saavat käynnistyä aikaisintaan 1 päivänä kesäkuuta 2010, ja niiden on päätyttävä viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2011.

4.   Myöntämisperusteet

Valintakelpoisille hakemuksille/hankkeille annetaan pisteitä, joiden enimmäismäärä voi olla 100, käyttäen seuraavia arviointiperusteita:

Toimen eurooppalainen ulottuvuus

30 pistettä

Vaikutus eurooppalaisten audiovisuaaliteosten myynninedistämiseen ja levitykseen

30 pistettä

Ehdotetun toimintasuunnitelman laatu ja kustannustehokkuus

25 pistettä

Toiminnan uutta luovat näkökulmat

5 pistettä

Sellaisista Euroopan maista tulevien audiovisuaaliteosten myynninedistäminen, joilla on pieni audiovisuaalialan tuotantokapasiteetti

10 pistettä

5.   Talousarvio

Hankkeiden yhteisrahoitukseen myönnettävä kokonaismäärä on arviolta 1 700 000 euroa.

Komission rahoitustuki voi olla enintään 50 % toiminnan kokonaiskustannuksista.

Virasto varaa itselleen mahdollisuuden olla jakamatta kaikkia käytettävissä olevia varoja.

6.   Ehdotusten jättämisen määräaika

Määräaika hakemusten lähettämiselle:

7 päivänä joulukuuta 2009 toimet, jotka käynnistyvät 1 päivänä kesäkuuta 2010 alkaen ja päättyvät viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2010.

30 päivänä kesäkuuta 2010 vuoden 2011 toimet ja toimet, jotka käynnistyvät 1 päivänä tammikuuta–31 päivänä toukokuuta 2011.

Hakemukset lähetetään seuraavaan osoitteeseen:

Agence Exécutive «Education, Audiovisuel et Culture»

Appel à propositions EACEA/24/09

Att. M. Costas DASKALAKIS

BOUR 03/30

Avenue du Bourget 1

1040 Bruxelles/Brussel

BELGIQUE/BELGIË

Hakemukset otetaan käsiteltäviksi ainoastaan, jos ne on esitetty virallisella hakulomakkeella, täytetty ja päivätty asianmukaisesti ja jos ne on allekirjoittanut henkilö, jolla on oikeus tehdä oikeudellisia sitoumuksia hakijaorganisaation puolesta.

Faksin tai sähköpostin välityksellä lähetettyjä hakemuksia ei hyväksytä.

7.   Tarkat tiedot

Hakijoille tarkoitetut ohjeet ja hakulomakkeet ovat saatavissa Internet-osoitteesta http://eacea.ec.europa.eu

Hakemukset on laadittava tähän tarkoitukseen varatulle lomakkeelle ja niissä on oltava kaikki vaaditut liitteet ja tiedot.


YHTEISEN KAUPPAPOLITIIKAN TOIMEENPANOON LIITTYVÄT MENETTELYT

Komissio

7.10.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 240/6


Ilmoitus Intiasta peräisin olevan synteettikuitunuoran tuontiin sovellettavien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta

2009/C 240/06

Komissio on vastaanottanut polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96 (1), jäljempänä ’perusasetus’, 11 artiklan 2 kohdan mukaisen pyynnön, joka koskee Intiasta, jäljempänä ’asianomainen maa’, peräisin olevan synteettikuitunuoran tuontiin sovellettavien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden tarkastelua.

1.   Tarkastelua koskeva pyyntö

Pyynnön esitti 4 päivänä toukokuuta 2009 Eurocord, jäljempänä ’pyynnön esittäjä’, sellaisten tuottajien puolesta, joiden tuotanto muodostaa pääosan eli tässä tapauksessa yli 50 prosenttia synteettikuitunuoran koko tuotannosta yhteisössä.

2.   Tuote

Tarkasteltavana oleva tuote on Intiasta peräisin oleva side- ja purjelanka, nuora ja köysi, myös palmikoidut tai punotut ja myös kyllästetyt, päällystetyt tai peitetyt muovilla tai kumilla tai muovi- tai kumivaippaiset, polyeteeniä tai polypropeenia, muu kuin lyhdelanka tai paalinaru, suurempia kuin 50 000 desitexiä (5 g/m), sekä nailonista tai muusta polyamidista tai polyesterista valmistettua muuta synteettikuitua, suurempia kuin 50 000 desitexiä (5 g/m), jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’, joka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin 5607 49 11, 5607 49 19, 5607 50 11 ja 5607 50 19.

3.   Voimassa olevat toimenpiteet

Tällä hetkellä voimassa oleva toimenpide on lopullinen polkumyyntitulli, joka on otettu käyttöön Intiasta peräisin olevien synteettikuitunuorien tuontia koskevalla neuvoston asetuksella (EY) N:o 1736/2004 (2).

4.   Tarkastelun perusteet

Pyyntö perustuu siihen, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin ja yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen vahingon toistumiseen.

Polkumyynnin jatkumista koskeva väite Intian osalta perustuu tarkasteltavana olevan tuotteen normaaliarvon, joka on saatu Intian kotimarkkinahintojen ja laskennallisen normaaliarvon perusteella, sekä vientihintojen vertailuun. Koska tuonti Intiasta yhteisöön ei tällä hetkellä ole määrältään merkittävän suuruista, pyynnön esittäjä käytti perustana Intiasta Amerikan yhdysvaltoihin suuntautuvassa viennissä veloitettavia hintoja.

Edellä selostettu vertailu osoittaa polkumyynnin esiintymisen, ja sen perusteella pyynnön esittäjä väittää, että polkumyynnillä tapahtuva tuonti Intiasta todennäköisesti toistuisi.

Lisäksi pyynnön esittäjä väittää, että vahingollisen polkumyynnin toistuminen on todennäköistä. Tältä osin pyynnön esittäjä on toimittanut näyttöä siitä, että jos toimenpiteiden annetaan raueta, tarkasteltavana olevan tuotteen tuontimäärät todennäköisesti kasvavat merkittävästi, koska vientiä harjoittavilla tuottajilla asianomaisessa maassa on huomattavasti käyttämätöntä kapasiteettia ja tuotantokapasiteettiin on äskettäin tehty investointeja.

Pyynnön esittäjä väittää myös, että nykytilanne vahingon suhteen johtuu pääasiassa toimenpiteiden voimassaolosta ja että asianomaisesta maasta polkumyyntihinnoilla tapahtuvan huomattavan tuonnin toistuminen johtaisi todennäköisesti yhteisön tuotannonalalle aiheutuvan vahingon toistumiseen, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

5.   Menettely

Kuultuaan neuvoa-antavaa komiteaa komissio on tullut siihen tulokseen, että toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireille panemiseksi on olemassa riittävä näyttö, mistä syystä se panee tarkastelun vireille perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

5.1    Menettely polkumyynnin ja vahingon todennäköisyyden määrittämiseksi

Tutkimuksessa määritetään, johtaako toimenpiteiden voimassaolon päättyminen todennäköisesti polkumyynnin ja vahingon jatkumiseen tai toistumiseen.

a)   Otanta

Koska tässä menettelyssä on osallisena suuri määrä osapuolia, komissio voi päättää soveltaa otantamenetelmää perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti.

i)   Intiassa toimivia viejiä/tuottajia koskeva otanta

Pystyäkseen päättämään otannan tarpeellisuudesta ja voidakseen tarvittaessa valita otoksen komissio pyytää kaikkia viejiä/tuottajia tai niiden edustajia ilmoittautumaan komissiolle ja toimittamaan yrityksestään tai yrityksistään tämän ilmoituksen 6 kohdan b alakohdan i alakohdassa asetetussa määräajassa ja 7 kohdassa ilmoitetulla tavalla seuraavat tiedot:

yrityksen nimi, osoite, sähköpostiosoite, puhelin- ja faksinumero sekä yhteyshenkilön nimi,

tarkasteltavana olevan tuotteen yhteisöön vietäväksi myyty määrä tonneina ja tämän myynnin liikevaihto paikallisena valuuttana 1 päivän lokakuuta 2008 ja 30 päivän syyskuuta 2009 välisenä aikana kunkin 27 jäsenvaltion osalta erikseen ja yhteensä,

tarkasteltavana olevan tuotteen kotimarkkinamyynnin määrä tonneina ja liikevaihto paikallisena valuuttana 1 päivän lokakuuta 2008 ja 30 päivän syyskuuta 2009 välisenä aikana,

tarkka kuvaus yrityksen toiminnasta koko maailmassa tarkasteltavana olevan tuotteen osalta,

kaikkien tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantoon ja/tai myyntiin (vienti- ja/tai kotimarkkinoilla) osallistuneiden etuyhteydessä olevien yritysten (3) nimet ja tarkka kuvaus niiden toiminnasta,

muut asiaa koskevat tiedot, joista voi olla komissiolle hyötyä otoksen valinnassa.

Toimittaessaan edellä mainitut tiedot yritys antaa suostumuksensa siihen, että se voidaan valita otokseen. Jos yritys valitaan otokseen, sen edellytetään täyttävän kyselylomakkeen ja suostuvan paikalla tehtävään vastausten tarkastukseen. Jos yritys ilmoittaa, ettei se suostu osallistumaan mahdolliseen otokseen, sen katsotaan kieltäytyneen yhteistyöstä tutkimuksessa. Yhteistyöstä kieltäytymisen seuraukset esitetään jäljempänä 8 kohdassa.

Saadakseen viejiä/tuottajia koskevan otoksen valitsemiseksi välttämättöminä pitämänsä tiedot komissio ottaa lisäksi yhteyttä viejämaan viranomaisiin ja tiedossa oleviin viejien/tuottajien järjestöihin.

ii)   Tuojia koskeva otanta

Pystyäkseen päättämään otannan tarpeellisuudesta ja voidakseen tarvittaessa valita otoksen komissio pyytää kaikkia tuojia tai niiden edustajia ilmoittautumaan komissiolle ja toimittamaan yrityksestään tai yrityksistään tämän ilmoituksen 6 kohdan b alakohdan i alakohdassa asetetussa määräajassa ja 7 kohdassa ilmoitetulla tavalla seuraavat tiedot:

yrityksen nimi, osoite, sähköpostiosoite, puhelin- ja faksinumero sekä yhteyshenkilön nimi,

tarkka kuvaus yrityksen toiminnasta tarkasteltavana olevan tuotteen osalta,

Intiasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin ja jälleenmyynnin määrä yhteisön markkinoilla tonneina ja sen arvo euroina 1 päivän lokakuuta 2008 ja 30 päivän syyskuuta 2009 välisenä aikana,

kaikkien tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantoon ja/tai myyntiin osallistuneiden etuyhteydessä olevien yritysten (4) nimet ja tarkka kuvaus niiden toiminnasta,

muut asiaa koskevat tiedot, joista voi olla komissiolle hyötyä otoksen valinnassa.

Toimittaessaan edellä mainitut tiedot yritys antaa suostumuksensa siihen, että se voidaan valita otokseen. Jos yritys valitaan otokseen, sen edellytetään täyttävän kyselylomakkeen ja suostuvan paikalla tehtävään vastausten tarkastukseen. Jos yritys ilmoittaa, ettei se suostu osallistumaan mahdolliseen otokseen, sen katsotaan kieltäytyneen yhteistyöstä tutkimuksessa. Yhteistyöstä kieltäytymisen seuraukset esitetään jäljempänä 8 kohdassa.

Saadakseen tuojia koskevan otoksen valinnan kannalta tarpeellisina pitämänsä tiedot komissio ottaa lisäksi yhteyttä tiedossa oleviin tuojien järjestöihin.

iii)   Yhteisön tuottajia koskeva otanta

Pystyäkseen päättämään otannan tarpeellisuudesta ja voidakseen tarvittaessa valita otoksen komissio pyytää kaikkia yhteisön tuottajia tai niiden edustajia ilmoittautumaan komissiolle ja toimittamaan yrityksestään tai yrityksistään tämän ilmoituksen 6 kohdan b alakohdan i alakohdassa asetetussa määräajassa ja 7 kohdassa ilmoitetulla tavalla seuraavat tiedot:

yrityksen nimi, osoite, sähköpostiosoite, puhelin- ja faksinumero sekä yhteyshenkilön nimi,

tarkka kuvaus yrityksen toiminnasta koko maailmassa tarkasteltavana olevan tuotteen osalta 1 päivän lokakuuta 2008 ja 30 päivän syyskuuta 2009 välisenä aikana,

tarkasteltavana olevan tuotteen yhteisön markkinoilla tapahtuneen myynnin arvo euroina 1 päivän lokakuuta 2008 ja 30 päivän syyskuuta 2009 välisenä aikana,

tarkasteltavana olevan tuotteen yhteisön markkinoilla tapahtuneen myynnin määrä tonneina 1 päivän lokakuuta 2008 ja 30 päivän syyskuuta 2009 välisenä aikana,

tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantomäärä tonneina 1 päivän lokakuuta 2008 ja 30 päivän syyskuuta 2009 välisenä aikana,

yhteisöön tuodun Intiassa tuotetun tarkasteltavana olevan tuotteen määrä tonneina 1 päivän lokakuuta 2008 ja 30 päivän syyskuuta 2009 välisenä aikana tarvittaessa,

kaikkien (yhteisössä tuotetun) samankaltaisen tuotteen ja (asianomaisessa maassa tuotetun) tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantoon ja/tai myyntiin osallistuneiden etuyhteydessä olevien yritysten (5) nimet ja tarkka kuvaus niiden toiminnasta,

muut asiaa koskevat tiedot, joista voi olla komissiolle hyötyä otoksen valinnassa.

Toimittaessaan edellä mainitut tiedot yritys antaa suostumuksensa siihen, että se voidaan valita otokseen. Jos yritys valitaan otokseen, sen edellytetään täyttävän kyselylomakkeen ja suostuvan paikalla tehtävään vastausten tarkastukseen. Jos yritys ilmoittaa, ettei se suostu osallistumaan mahdolliseen otokseen, sen katsotaan kieltäytyneen yhteistyöstä tutkimuksessa. Yhteistyöstä kieltäytymisen seuraukset esitetään jäljempänä 8 kohdassa.

iv)   Otosten lopullinen valinta

Jos asianomaiset osapuolet haluavat esittää otosten valinnan kannalta merkityksellisiä tietoja, ne on toimitettava 6 kohdan b alakohdan ii alakohdassa asetetussa määräajassa.

Komissio aikoo valita otokset lopullisesti kuultuaan niitä asianomaisia osapuolia, jotka ovat ilmoittaneet haluavansa kuulua otokseen.

Otoksiin valittujen yritysten on palautettava kyselylomake 6 kohdan b alakohdan iii alakohdassa asetetussa määräajassa ja toimittava yhteistyössä tutkimuksessa.

Jos yhteistyö ei ole riittävää, komissio voi tehdä päätelmänsä käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 17 artiklan 4 kohdan ja 18 artiklan mukaisesti. Kuten 8 kohdassa selitetään, käytettävissä olevien tietojen perusteella tehty päätelmä saattaa olla asianomaiselle osapuolelle epäedullisempi.

b)   Kyselylomakkeet

Saadakseen tutkimuksensa kannalta välttämättöminä pitämänsä tiedot komissio lähettää kyselylomakkeet otokseen valitulle yhteisön tuotannonalalle sekä tiedossa oleville yhteisön tuottajien järjestöille, otokseen valituille Intiassa toimiville viejille/tuottajille, tiedossa oleville viejien/tuottajien järjestöille, otokseen valituille tuojille, tiedossa oleville tuojien järjestöille ja asianomaisen viejämaan viranomaisille.

c)   Tietojen kerääminen ja osapuolten kuuleminen

Kaikkia asianomaisia osapuolia pyydetään esittämään näkökantansa, toimittamaan kyselyvastauksia täydentäviä tietoja ja esittämään asiaa tukevaa näyttöä. Nämä tiedot ja asiaa tukeva näyttö on toimitettava komissiolle 6 kohdan a alakohdan ii alakohdassa asetetussa määräajassa.

Komissio voi lisäksi kuulla asianomaisia osapuolia, jos ne sitä pyytävät ja osoittavat, että niiden kuulemiseen on erityisiä syitä. Tämä pyyntö on esitettävä 6 kohdan a alakohdan iii alakohdassa asetetussa määräajassa.

5.2    Menettely yhteisön edun arvioimiseksi

Jos polkumyynnin ja vahingon jatkuminen tai toistuminen osoittautuu todennäköiseksi, tehdään perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti päätös siitä, olisiko polkumyyntitoimenpiteiden pitäminen voimassa yhteisön edun mukaista. Tästä syystä komissio voi lähettää kyselylomakkeet tiedossa oleville yhteisön tuotannonalalle, tuojille ja niitä edustaville järjestöille, käyttäjien edustajille sekä kuluttajia edustaville järjestöille. Kyseiset osapuolet, myös ne, jotka eivät ole komission tiedossa, voivat 6 kohdan a alakohdan ii alakohdassa asetetussa yleisessä määräajassa ilmoittautua ja toimittaa tietoja komissiolle, jos ne voivat osoittaa, että niiden toiminnan ja tarkasteltavana olevan tuotteen välillä on objektiivisesti havaittava yhteys. Osapuolet, jotka ovat toimineet edellisen virkkeen ohjeiden mukaisesti, voivat 6 kohdan a alakohdan iii alakohdassa asetetussa määräajassa pyytää kuulemista ja esittää erityiset syyt, miksi niitä olisi kuultava. On syytä huomata, että perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti toimitetut tiedot otetaan huomioon vain, jos niiden tueksi on toimitettaessa esitetty tosiasioihin perustuva näyttö.

6.   Määräajat

a)   Yleiset määräajat

i)   Kyselylomakkeen pyytäminen

Kaikkien tämän tarkastelun kohteena olevien toimenpiteiden käyttöönottoon johtaneessa tutkimuksessa yhteistyöstä kieltäytyneiden asianomaisten osapuolten olisi pyydettävä kyselylomake tai muut vaatimusta koskevat lomakkeet mahdollisimman nopeasti mutta viimeistään 15 vuorokauden kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

ii)   Osapuolten ilmoittautuminen, kyselylomakkeiden palauttaminen ja muiden tietojen toimittaminen

Jotta asianomaisten osapuolten huomautukset voitaisiin ottaa tutkimuksessa huomioon, niiden on ilmoittauduttava komissiolle, esitettävä näkökantansa, palautettava kyselylomakkeet ja toimitettava mahdolliset muut tiedot 40 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä, ellei toisin ilmoiteta. On syytä huomata, että useimpien perusasetuksessa säädettyjen menettelyjä koskevien oikeuksien käyttö edellyttää osapuolen ilmoittautumista edellä mainitussa määräajassa.

Otokseen valittujen yritysten on palautettava kyselylomakkeet 6 kohdan b alakohdan iii alakohdassa asetetussa määräajassa.

iii)   Kuulemiset

Asianomaiset osapuolet voivat samassa 40 päivän määräajassa myös pyytää saada tulla komission kuulemiksi.

b)   Otannassa sovellettava erityinen määräaika

i)   Edellä 5.1 kohdan a alakohdan i, ii ja iii alakohdassa tarkoitetut tiedot on toimitettava komissiolle 15 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä, koska komissio aikoo kuulla otoksen lopullisesta valinnasta niitä asianomaisia osapuolia, jotka ovat ilmoittaneet haluavansa kuulua otokseen, 21 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

ii)   Kaikki muut otoksen valinnan kannalta merkittävät, 5.1 kohdan a alakohdan iv alakohdassa tarkoitetut tiedot on toimitettava komissiolle 21 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

iii)   Otokseen valittujen osapuolten on palautettava täytetty kyselylomake komissiolle 37 päivän kuluessa siitä, kun niille on ilmoitettu niiden valinnasta otokseen, ellei toisin ilmoiteta.

7.   Kirjalliset huomautukset, täytetyt kyselylomakkeet ja kirjeenvaihto

Asianomaisten osapuolten on esitettävä kaikki huomautuksensa ja pyyntönsä kirjallisina (ei sähköisessä muodossa, jollei toisin ilmoiteta), ja niissä on oltava asianomaisen osapuolen nimi, osoite, sähköpostiosoite sekä puhelin- ja faksinumero. Kaikki asianomaisten osapuolten luottamuksellisina toimittamat kirjalliset näkökannat, mukaan luettuina tässä ilmoituksessa pyydetyt tiedot, kyselyvastaukset ja kirjeenvaihto, on varustettava merkinnällä ”Limited” (6), ja niihin on liitettävä perusasetuksen 19 artiklan 2 kohdan mukaisesti ei-luottamuksellinen toisinto, joka varustetaan merkinnällä ”For inspection by interested parties” (asianomaisten tarkasteltavaksi).

Komission yhteystiedot:

European Commission

Directorate-General for Trade

Directorate H

Office: N105 04/92

1049 Brussels

BELGIUM

Faksi +32 22956505

8.   Yhteistyöstä kieltäytyminen

Jos asianomainen osapuoli kieltäytyy antamasta tai ei toimita tarvittavia tietoja määräajassa tai jos se vaikeuttaa tutkimusta huomattavasti, päätelmät, jotka voivat olla myönteisiä tai kielteisiä, voidaan tehdä käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti.

Jos asianomaisen osapuolen todetaan toimittaneen vääriä tai harhaanjohtavia tietoja, niitä ei oteta huomioon ja niiden sijasta voidaan käyttää käytettävissä olevia tietoja perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti. Jos asianomainen osapuoli ei toimi yhteistyössä tai toimii yhteistyössä vain osittain ja tämän vuoksi käytetään käytettävissä olevia tietoja, lopputulos voi olla osapuolen kannalta epäedullisempi kuin jos se olisi toiminut yhteistyössä.

9.   Tutkimuksen aikataulu

Tutkimus saatetaan päätökseen perusasetuksen 11 artiklan 5 kohdan mukaisesti 15 kuukauden kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

10.   Mahdollisuus pyytää perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaista tarkastelua

Koska tämä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu pannaan vireille perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan säännösten nojalla, sen päätelmät eivät johda voimassa olevien toimenpiteiden tason muuttamiseen vaan joko niiden kumoamiseen tai pitämiseen voimassa perusasetuksen 11 artiklan 6 kohdan mukaisesti.

Jos jokin menettelyn osapuolista pitää perusteltuna tarkastella toimenpiteiden tasoa niiden muuttamiseksi (tason nostamiseksi tai laskemiseksi), kyseinen osapuoli voi pyytää perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaista tarkastelua.

Osapuolet, jotka haluavat pyytää tällaista tarkastelua, joka tehtäisiin tässä ilmoituksessa mainitusta toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevasta tarkastelusta riippumattomasti, voivat ottaa yhteyttä komissioon (ks. osoitetiedot edellä).

11.   Henkilötietojen käsittely

Tässä tutkimuksessa kerättyjä henkilötietoja käsitellään yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18 päivänä joulukuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001 (7) mukaisesti.

12.   Kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja

Jos puolustautumisoikeuksien käytössä ilmenee vaikeuksia, asianomainen osapuoli voi ottaa yhteyttä kuulemismenettelystä vastaavaan kauppapolitiikan pääosaston neuvonantajaan. Neuvonantaja on asianomaisten osapuolten ja komission yksiköiden välinen yhteyshenkilö ja toimii tarvittaessa sovittelijana menettelytapakysymyksissä, jotka vaikuttavat osapuolten etujen suojaamiseen kyseisessä menettelyssä. Tällaisia kysymyksiä ovat lähinnä oikeus tutustua asiakirjoihin, salassapito, määräaikojen pidentäminen ja kirjallisesti ja/tai suullisesti esitettyjen näkökantojen käsittely. Asianomaiset osapuolet saavat lisätietoja sekä tarkempia yhteystietoja kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan verkkosivuilta kauppapolitiikan pääosaston verkko-osoitteessa (http://ec.europa.eu/trade).


(1)  EYVL L 56, 6.3.1996, s. 1.

(2)  EUVL L 311, 8.10.2004, s. 1.

(3)  Etuyhteydessä olevan yrityksen käsitettä selvitetään tietyistä yhteisön tullikoodeksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 soveltamista koskevista säännöksistä annetun komission asetuksen (ETY) N:o 2454/93 143 artiklassa (EYVL L 253, 11.10.1993, s. 1).

(4)  Katso alaviite 3.

(5)  Katso alaviite 3.

(6)  Tämä merkitsee sitä, että asiakirja on tarkoitettu ainoastaan sisäiseen käyttöön. Se on suojattu Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan nojalla (EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43). Se on perusasetuksen 19 artiklassa ja vuoden 1994 GATT-sopimuksen VI artiklan soveltamisesta tehdyn WTO-sopimuksen (polkumyynnin vastainen sopimus) 6 artiklassa tarkoitettu luottamuksellinen asiakirja.

(7)  EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1.


KILPAILUPOLITIIKAN TOIMEENPANOON LIITTYVÄT MENETTELYT

Komissio

7.10.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 240/11


VALTIONTUKISAKSA

Valtiontuki C 15/09 (ex N 196/09) Hypo Real Estate – Saksa

Kehotus huomautusten esittämiseen EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukaisesti

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

2009/C 240/07

Komissio on ilmoittanut 24 päivänä heinäkuuta 2009 päivätyllä, tätä tiivistelmää seuraavilla sivuilla todistusvoimaisella kielellä toistetulla kirjeellä Saksalle päätöksestään aloittaa EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu menettely, joka koskee edellä mainittua toimenpidettä.

Asianomaiset voivat esittää huomautuksensa toimenpiteestä, jota koskevan menettelyn komissio aloittaa, kuukauden kuluessa tämän tiivistelmän ja sitä seuraavan kirjeen julkaisemisesta. Huomautukset on lähetettävä osoitteeseen:

European Commission

Directorate-General for Competition

State aid Greffe

Office: SPA3, 6/5

1049 Brussels

BELGIUM

Faksi +32 22961242

Huomautukset toimitetaan Saksalle. Huomautusten esittäjä voi pyytää kirjallisesti henkilöllisyytensä luottamuksellista käsittelyä. Tämä pyyntö on perusteltava.

MENETTELY

Euroopan komissio hyväksyi 2 päivänä lokakuuta 2008 valtiontakauksen muodossa myönnettävän 35 miljardin EUR suuruisen valtiontuen Hypo Real Estatelle (HRE). Komissio totesi toimenpiteen EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c) alakohdan perusteella yhteismarkkinoille soveltuvaksi pelastamistueksi valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi laadittujen yhteisön suuntaviivojen, jäljempänä ’pelastamis- ja rakenneuudistustukea koskevat suuntaviivat’, mukaisesti. Tukea voidaan myöntää kuuden kuukauden ajan tai siihen asti, kun pankin rakenneuudistukseksi on laadittu uskottava ja perusteltu suunnitelma.

Saksa ilmoitti 1 päivänä huhtikuuta 2009 HRE:lle laaditusta rakenneuudistussuunnitelmasta ja 17 päivänä huhtikuuta 2009 uusista valtiontukitoimenpiteistä HRE:n hyväksi osana rakenneuudistusta.

KUVAUS

HRE on pankki, jonka pääkonttori sijaitsee Münchenissä, Saksassa. Pankin toimialoja ovat kaupallisten kiinteistöjen rahoitus, julkisen sektorin ja infrastruktuurin rahoitus sekä pääomamarkkinat ja omaisuudenhoito.

HRE joutui vaikeuksiin syyskuun 2008 lopussa, jolloin sen likviditeettivaje uhkasi tehdä pankista maksukyvyttömän. Kun pankkien lyhyen ajan rahoitukseen käyttämät pankkienväliset markkinat tyrehtyivät finanssikriisin (ja erityisesti Lehman Brothers investointipankin kaatumisen) myötä, HRE:n mahdollisuudet lyhyen ajan rahoitukseen loppuivat.

Kyseisessä tilanteessa Saksa myönsi HRE:lle 35 miljardin EUR valtiontakauksen sen lyhyen ajan rahoitustarpeisiin. Rakenneuudistuksen yhteydessä Saksa pidensi alun perin kuuden kuukauden mittaista valtiontakauksen maturiteettia vuoden 2009 loppuun.

Saksan ilmoitukseen sisältyy uusia tukitoimenpiteitä HRE:n hyväksi: rahoitusmarkkinoiden vakautusrahaston (SoFFin) myöntämien 52 miljardin EUR takausten pidennys ja osakekauppa, jossa SoFFin ostaa 20 miljoonaa uutta HRE:n osaketta maksamalla sille 60 miljoonaa EUR. SoFFinin takaukset perustuivat hyväksyttyyn tukiohjelmaan (Saksan pankkien pelastusohjelma).

Ilmoitetun rakenneuudistussuunnitelman keskeisenä tavoitteena on vähentää HRE:n riippuvuutta lyhyen ajan rahoituksesta. Tavoitteen mukaisesti HRE aikoo keskittyä liiketoiminnassaan katettuihin joukkolainoihin, joiden juoksuaika on periaatteessa sama kuin saksalaisilla katetuilla joukkolainoilla (Pfandbriefe), joilla ne on tarkoitus rahoittaa. HRE vähentää liiketoimintaansa ja keskittyy jatkossa kahteen toimialaan: kaupallisten kiinteistöjen rahoittamiseen ja julkisen sektorin rahoittamiseen. Se luopuu infrastruktuurien rahoittamisesta sekä pääomamarkkinoiden ja omaisuudenhoidon toimialoista. Sen lisäksi, että pankki keskittyy toiminnassaan kahteen toimialaan, se aikoo parantaa niiden tehokkuutta ja kannattavuutta erilaisin toimenpitein

ARVIOINTI

Tässä vaiheessa komissio katsoo, että ilmoitetut toimenpiteet ovat valtiontukea.

Komissio katsoo alustavasti, että näitä valtiontukitoimenpiteitä olisi arvioitava EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan b) alakohdan perusteella.

Vallitsevan finanssikriisin johdosta antamissaan kolmessa tiedonannossa esitetyn mukaisesti komissio katsoo, että kriisin yhteydessä pankeille myönnettyjä tukitoimenpiteitä olisi arvioitava pelastamis- ja rakenneuudistustukea koskeviin suuntaviivoihin sisältyvien periaatteiden mukaisesti rahoitusmarkkinajärjestelmää koskevan kriisin erityispiirteet huomioon ottaen. Toisin sanoen pelastamis- ja rakenneuudistustukea koskevien suuntaviivojen periaatteita voidaan joutua mukauttamaan, kun niitä nykykriisissä sovelletaan HRE:n rakenneuudistukseen, jota arvioidaan EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan b) alakohdan perusteella. Tässä tilanteessa on kiinnitettävä huomiota pelastamis- ja rakenneuudistustukea koskevissa suuntaviivoissa vahvistettuihin omaa rahoitusosuutta koskeviin sääntöihin. Koska HRE:n ulkoinen rahoitus on tyrehtynyt ja pelastamis- ja rakenneuudistustukea koskevissa suuntaviivoissa asetettu 50 prosentin vaatimus vaikuttaa nykyisessä taloustilanteessa mahdottomalta täyttää, komissio katsoo, ettei rahoitusmarkkinoiden kriisin jatkuessa ole tarkoituksenmukaista edellyttää, että yrityksen oma rahoitusosuus vastaa ennalta määrättyä osuutta rakenneuudistuksen kustannuksista. Lisäksi kilpailun vääristymistä rajoittavien toimenpiteiden sisältöä ja täytäntöönpanoa saatetaan joutua tarkastelemaan uudelleen, koska HRE saattaa vallitsevissa markkinaolosuhteissa tarvita lisää aikaa niiden täytäntöönpanoon.

Komissiolla on epäilynsä ehtojen täyttymisestä. Tässä vaiheessa komissiolla ei ole varmuutta siitä, että HRE:lle laaditun rakenneuudistussuunnitelman avulla voidaan palauttaa HRE:n pitkän aikavälin elinkelpoisuus ja välttyä kilpailun kohtuuttomalta vääristymiseltä. Komissiolla ei tässä vaiheessa ole myöskään näyttöä siitä, että tuki rajattaisiin välttämättömään vähimmäismäärään ja että tuensaajan oma rahoitusosuus on riittävä.

KIRJE

”Die Kommission teilt Deutschland mit, dass sie nach Prüfung der von den deutschen Behörden zu der obengenannten Maßnahme vorgelegten Informationen entschieden hat, das Verfahren nach Artikel 88 Absatz 2 EG-Vertrag einzuleiten.

1.   VERFAHREN

(1)

Am 2. Oktober 2008 genehmigte die Europäische Kommission eine staatliche Beihilfe von 35 Mrd. EUR zugunsten der Hypo Real Estate Holding AG (1). Die Beihilfe wurde in Form einer staatlichen Garantie gewährt. Die Kommission erklärte die Maßnahme als Rettungsbeihilfe für mit dem Gemeinsamen Markt vereinbar und genehmigte sie auf der Grundlage von Artikel 87 Absatz 3 Buchstabe c EG-Vertrag und nach den Leitlinien der Gemeinschaft für staatliche Beihilfen zur Rettung und Umstrukturierung von Unternehmen in Schwierigkeiten (2) (nachstehend ‚Leitlinien für Rettungs- und Umstrukturierungsbeihilfen‘ genannt) für die Dauer von sechs Monaten bzw. bis zur Vorlage eines plausiblen und fundierten Umstrukturierungsplans für die Bank.

(2)

Am 20. März 2009 unterbreitete Hypo Real Estate (nachstehend ‚HRE‘ genannt) auf einer Sitzung mit Vertretern der Kommission, Deutschlands und der HRE Hintergrundinformationen zur Umstrukturierung. Am 26. März 2009 richtete die Kommission schriftlich Fragen an Deutschland.

(3)

Am 1. April 2009 meldete Deutschland einen Umstrukturierungsplan für die HRE an. Am 3. April 2009 wurde eine Telefonkonferenz zwischen Vertretern der Kommission und Deutschlands abgehalten. Am 9. April 2009 übermittelte Deutschland zusätzliche Informationen.

(4)

Mit Schreiben vom 17. April 2009 ergänzte Deutschland seine Anmeldung vom 1. April 2009, indem es zusätzliche Maßnahmen zugunsten der HRE anmeldete; dabei handelte es sich um die Verlängerung des staatlichen Garantierahmens von 52 Mrd. EUR und den Erwerb von 20 Millionen HRE-Aktien zu einem an die HRE zu zahlenden Preis von 60 Mio. EUR.

(5)

Am 7. Mai 2009 entschied die Kommission, hinsichtlich der relevanten Maßnahmen für Hypo Real Estate das Verfahren nach Artikel 88 Absatz 2 EG-Vertrag einzuleiten. Nachdem diese Entscheidung den deutschen Behörden zugestellt wurde, ersuchten die deutschen Behörden die Entscheidung zu ändern, da einige Teile der Entscheidung inkorrekt und nicht auf dem letzten Stand waren.

(6)

Um dies zu beheben, wurde die Entscheidung geändert. Diese Entscheidung ersetzt und annuliert also die Entscheidung vom 7. Mai 2009 (C(2009) 3712).

2.   BESCHREIBUNG

2.1   Die Begünstigte

(7)

Die HRE entstand im Oktober 2003 durch Abspaltung von Teilen des gewerblichen Immobilienfinanzierungsgeschäfts der HVB-Gruppe. 2007 übernahm sie die in Dublin ansässige DEPFA Bank plc und erweiterte ihre Geschäftsbasis um die Bereiche Public Sector Finance und Infrastructure Finance.

(8)

Die HRE besteht derzeit unter anderem aus den folgenden Haupt-Gesellschaften: Hypo Real Estate Holding AG, Hypo Real Estate Bank AG, DEPFA Bank plc und DEPFA Deutsche Pfandbriefbank AG.

(9)

Die Zentrale der HRE befindet sich in München, Deutschland. Die Geschäftstätigkeit der HRE ist gegenwärtig in drei Bereiche untergliedert: ‚Commercial Real Estate‘ (gewerbliche Immobilienfinanzierung), ‚Public Sector & Infrastructure Finance‘ (Staats- und Infrastrukturfinanzierung) und ‚Capital Markets & Asset Management‘. Sie ist in Europa, Asien sowie Nord- und Südamerika tätig. Die HRE ist einer der größten Pfandbriefemittenten (3).

(10)

Im Geschäftsbereich ‚Commercial Real Estate‘ entwickelt die HRE Finanzierungslösungen für gewerbliche Investoren, Bau- und Entwicklungsgesellschaften und Immobilienfonds. Neben der Finanzierung von Asset Deals für größere gewerblich oder wohnwirtschaftlich genutzte Portfolien finanziert die HRE auch Unternehmensübernahmen (Share Deals), bei denen Immobilienbestände im Fokus stehen. Darüber hinaus bietet sie strukturierte Finanzierungen für Public-to-Private-Takeovers sowie für Sale-and-Lease-Back-Transaktionen.

(11)

Im Geschäftsbereich ‚Public Sector & Infrastructure Finance‘ deckt die HRE den Finanzierungsbedarf des öffentlichen Sektors ab und betreut Kunden auf allen staatlichen Ebenen. Ihr Dienstleistungsangebot umfasst die Finanzierung von Budgets, die Finanzierung öffentlicher Infrastrukturprojekte, Beratung im Ratingprozess, Beratung bei der Privatisierung öffentlicher Dienstleistungen, Beratung bei der Schuldenstrukturierung, Unterstützung bei der Platzierung von Anleihen sowie Unterstützung bei der Gewährung von Kreditlinien.

(12)

Im Geschäftsbereich ‚Capital Markets & Asset Management‘ betreibt die HRE Kapitalmarktaktivitäten, insbesondere zum Management von Marktwert-, Zins-, Währungs-, Kredit- und politischen Risiken. Dabei vertreibt die HRE grundsätzlich nur solche Produkte, die das Kerngeschäft in den beiden Geschäftsbereichen ‚Commercial Real Estate‘ und ‚Public Sector & Infrastructure Finance‘ erweitern.

(13)

Ende September 2008 hatte die HRE knapp 1 900 Beschäftigte und eine Bilanzsumme von 392,5 Mrd. EUR. In den ersten neun Monaten des Jahres 2008 entstanden Verluste in Höhe von 2,9 Mrd. EUR, während 2007 noch ein Jahresgewinn von 0,5 Mrd. EUR erwirtschaftet worden war. Am 22. Dezember 2008 schied die HRE aus dem DAX aus und ist seither am MDAX notiert.

2.2   Ereignisse im Vorfeld der Maßnahme

(14)

Ende September 2008 geriet die HRE in einen existenzgefährdenden Liquiditätsengpass. Aufgrund des Austrocknens des Interbankenmarkts nach dem Zusammenbruch von Lehman Brothers konnte sich die HRE nicht mehr kurzfristig refinanzieren.

(15)

Im Gegensatz zu anderen Banken sind die Probleme der HRE keine direkte Folge ihres Engagements auf dem US-Markt für Subprime-Hypotheken, sondern auf die Tätigkeit der DEPFA Bank plc zurückzuführen. Die DEPFA Bank plc ist vorwiegend in der Staatsfinanzierung tätig, wofür sie kurzfristige Mittel auf dem Geld- bzw. Kapitalmarkt aufnimmt. Für dieses Geschäft sind niedrige Risikoprämien typisch. Kredite mit häufig langer Laufzeit wurden durch kurz- oder mittelfristige Kreditlinien refinanziert (Fristentransformation).

(16)

Als der Interbankenmarkt, auf dem die Banken kurzfristig Kapital aufnahmen, im Zuge der Finanzkrise zusammenbrach, konnte sich die DEPFA Bank plc auf den kurzfristigen Kreditmärkten nicht mehr refinanzieren. Folglich musste die HRE einspringen und den kurzfristigen Liquiditätsbedarf der DEPFA Bank plc. decken. Das Volumen der Kreditlinien mit Fälligkeit zum 30. September 2008 überforderte jedoch die HRE.

2.3   Die finanziellen Maßnahmen

(17)

In Anbetracht dieser Umstände gewährte Deutschland eine Garantie in Höhe von 35 Mrd. EUR, um den Refinanzierungsbedarf der HRE abzusichern.

(18)

Durch diese Garantie wurden eine Liquiditätskredithilfe der Deutschen Bundesbank über 20 Mrd. EUR und von der HRE begebene Inhaberschuldverschreibungen über 15 Mrd. EUR, die von einem Konsortium mehrerer deutscher Finanzinstitute übernommen wurden, abgesichert.

(19)

Diese Garantie war zunächst bis zum 31. März 2009 befristet. Im März 2009 wurde ihre Laufzeit bis zum 31. Dezember 2009 verlängert. Jener Teil der Staatsgarantie, der die Liquiditätshilfe der Deutschen Bundesbank abgedeckt hat, wurde umgewandelt in eine Staatsgarantie für von der HRE Bank ausgegebene Inhaberschuldverschreibungen. Die Garantie kann von der HRE revolvierend ausgenutzt werden. (4)

(20)

Die HRE zahlt dem Staat für die Garantie von 35 Mrd. EUR eine Garantieprämie bestehend aus einer Grundprämie und einer erfolgsabhängigen Prämie. Die Grundprämie beträgt 1 % p. a. auf den ‚First-Loss-Garantiebetrag‘ und 0,5 % p. a. auf den ‚Second-Loss-Garantiebetrag‘ (5). Die erfolgsabhängige Prämie beträgt 1,25 % p. a. auf den ‚First-Loss-Garantiebetrag‘ und 0,25 % p. a. auf den ‚Second-Loss-Garantiebetrag‘.

(21)

Die Bundesgarantie von 35 Mrd. EUR ist wie folgt besichert:

ein Konsortium aus privaten deutschen Finanzinstituten gewährt dem Bund eine Rückgarantie für 60 % für bis zu 14,2 Mrd. EUR Verlust (d. h. höchstens 8,5 Mrd. EUR).

Verpfändung der Anteile der HRE Holding an ihren Töchtern Hypo Real Estate Bank AG, DEPFA Deutsche Pfandbriefbank AG und DEPFA Bank plc sowie Verpfändung der Anteile der HRE Holding an ihrer Tochtergesellschaft DEFPA First Albany, die inzwischen veräußert wurde.

Verpfändung von Vermögenswerten mit einem Nominalwert von bis zu 60,1 Mrd. EUR.

(22)

Zusätzlich zu der Finanzierung, die durch die 35 Mrd. EUR gedeckt ist, emittierte die HRE am 19. November 2008 besicherte Bankschuldverschreibungen über 15 Mrd. EUR, die nicht durch eine staatliche Garantie, sondern ausschließlich durch Vermögenswerte der HRE besichert sind. Diese besicherten Bankschuldverschreibungen wurden von einem Konsortium aus privaten deutschen Finanzinstituten übernommen. Es handelt sich also um eine rein private Maßnahme. Die besicherte Bankschuldverschreibung hatte eine ursprüngliche Laufzeit bis 31. März 2009, wurde jedoch in der Zwischenzeit bis Ende 2009 verlängert.

(23)

Die oben beschriebenen Maßnahmen erwiesen sich rasch als unzureichend, um die Finanzierung der HRE sicherzustellen. Deshalb erhielt die HRE außerdem zwischen November 2008 und Februar 2009 auf der Grundlage des genehmigten deutschen Rettungspakets für Kreditinstitute (6) weitere Garantien von insgesamt 52 Mrd. EUR aus dem Finanzmarktstabilisierungsfonds (SoFFin). Die HRE konnte diese Garantien zur Besicherung von Schuldverschreibungen nutzen. Die Laufzeit dieser Bundesgarantien war zunächst auf Mitte April 2009 und Mitte Juni 2009 befristet.

(24)

Am 9. April 2009 verlängerte der SoFFin die Laufzeit der Garantien bis zum 19. August 2009. Da die Garantien zwischen November 2008 und Februar 2009 gewährt wurden, beträgt ihre Laufzeit bisher weniger als ein Jahr. Die HRE zahlt für die Garantien zur Besicherung von Schuldverschreibungen eine Provision von 0,5 % und für den nicht in Anspruch genommenen Teil der Garantie eine Bereitstellungsprovision von 0,1 %. Deutschland meldete diese Verlängerung der Laufzeit am 17. April 2009 bei der Kommission an.

(25)

Am 30. März 2009 übernahm SoFFin 20 Millionen neue HRE-Aktien für einen an die HRE zu zahlenden Preis von 60 Mio. EUR. Dies entspricht einer staatlichen Beteiligung an der HRE von 8,65 %. Der gezahlte Preis von 3 EUR pro Aktie entspricht ihrem Nominalwert. Deutschland meldete den Erwerb der Aktien am 17. April 2009 bei der Kommission an.

(26)

[…] (7) plant überdies eine Kapitalzuführung von […], um die Kapitalbasis der HRE zu stärken. Dies wurde jedoch noch nicht formal angemeldet.

2.4   Geplante staatliche Übernahme der HRE und Rekapitalisierung

(27)

Nach Auffassung Deutschlands handelt es sich bei der HRE um eine Systembank, deren Insolvenz die Stabilität des deutschen Bankensystems gefährden könnte. Deutschland macht geltend, dass die HRE trotz der oben beschriebenen Maßnahmen weiterhin Refinanzierungsschwierigkeiten auf dem Markt haben werde und die gesetzlichen Eigenkapitalvorschriften nicht erfülle, da ihre Kapitalquote unter 4 % gefallen ist.

(28)

Um eine Insolvenz abzuwenden, will Deutschland 100 % der HRE-Aktien übernehmen, um die Bank auf diese Weise zu stabilisieren. Zu diesem Zweck hat Deutschland Anfang April 2009 ein Gesetz erlassen, wonach der Staat befugt ist, die HRE-Anteilseigner zu enteignen, wenn es ihm nicht gelingen sollte, die Aktien zu erwerben. Die Übernahme soll in den kommenden Wochen abgeschlossen werden.

2.5   Der Umstrukturierungsplan

(29)

Der Umstrukturierungsplan basiert auf bestimmten Annahmen, insbesondere hinsichtlich einer potenziellen Beteiligung Deutschlands am HRE-Kapital (100 %-ige Beteiligung Deutschlands an der HRE, Kapitalzuführung von 10 Mrd. EUR). (8)

(30)

Dem Umstrukturierungsplan zufolge erstrecken sich die Umstrukturierungsmaßnahmen über einen Zeitraum bis […]. Hauptziel des Umstrukturierungsplans ist es, die Abhängigkeit der HRE von der kurzfristigen Refinanzierung zu reduzieren. Deshalb beabsichtigt die HRE, sich vor allem auf pfandbrieffähiges Geschäft (9) mit grundsätzlich fristenkongruenter Refinanzierung zu konzentrieren, wobei der Schwerpunkt auf einer Refinanzierung über den deutschen Pfandbrief liegen soll.

(31)

Die Geschäftstätigkeit der HRE wird reduziert und wird sich auf die zwei Kerngeschäftsfelder ‚Commercial Real Estate Finance‘ und ‚Public Sector Finance‘ konzentrieren. Das Geschäftssegment ‚Infrastructure Finance‘ und der Geschäftsbereich ‚Capital Markets/Asset Management‘ werden aufgegeben. Die im Bereich Capital Markets/Asset Management tätigen Tochtergesellschaften Collineo Asset Management und DEPFA First Albany hat die HRE bereits veräußert.

(32)

Im Bereich ‚Commercial Real Estate Finance‘ wird sich die HRE weitestgehend aus dem Development-Geschäft zurückziehen und sich auf den Bereich der ‚Investment-Loans‘ konzentrieren; das derzeitige Kreditportfolio soll im Laufe der nächsten Jahre abgebaut werden. Kredite werden nur noch für Objekte in Regionen vergeben, in denen eine Refinanzierung durch Pfandbriefe möglich ist. Ziel der HRE ist die fristenkongruente Refinanzierung der gewährten Kredite. Das Neugeschäftsvolumen wird daher wesentlich von den Refinanzierungsmöglichkeiten auf den Pfandbriefmärkten abhängen. Die HRE will überdies die Anzahl ihrer ‚Commercial Real Estate Finance‘-Standorte bis Ende 2011 von derzeit 19 auf [6—8] abbauen.

(33)

Des Weiteren plant die HRE, ihr Neugeschäft im Bereich ‚Commercial Real Estate Finance‘ von [28—40] Mrd. EUR im Jahr 2007 und [2—9] Mrd. EUR im Jahr 2008 auf [1—7] Mrd. EUR im Jahr 2009 zu reduzieren. Ab 2010 soll das Neugeschäft dann schrittweise wieder aufgebaut werden und ausgehend von [3—9] Mrd. EUR im Jahr 2010 ein Volumen von [10—20] Mrd. EUR im Jahr 2013 erreichen ([40—55] % des Volumens von 2007). Das Gesamtportfolio (Alt- und Neugeschäft) soll 2013 ein Volumen von [50—60] Mrd. EUR erreichen. Das Altportfolio betrug Schätzungen zufolge Ende 2008 [50—60] Mrd. EUR.

(34)

Auch im Bereich ‚Public Sector Finance‘ will die HRE ihr derzeitiges Kreditportfolio abbauen und mindestens [13—15] von 24 Standorten schließen. Auch in diesem Geschäftsfeld wird sich die HRE auf das pfandbrieffähige Geschäft konzentrieren. Das Neugeschäftsvolumen soll von [29—40] Mrd. EUR im Jahr 2008 auf [0—8] Mrd. EUR in den Jahren 2009 und 2010 zurückgeschraubt werden. Ab 2011 soll das Neugeschäft wieder auf [2—11] Mrd. EUR (2011) und [2—11] Mrd. EUR (2013) ausgebaut werden. Das Gesamtgeschäftsvolumen wird für 2013 mit [110—170] Mrd. EUR angesetzt. Ende 2008 lag es bei geschätzten [210—270] Mrd. EUR.

(35)

Die Fokussierung auf zwei Kerngeschäftsfelder (Commercial Real Estate Finance und Public Sector Finance) soll durch verschiedene Maßnahmen begleitet werden, um Effizienz und Rentabilität in den Kerngeschäftsfeldern zu verbessern. Vorgesehen sind unter anderem eine Vereinfachung der Konzernstruktur und eine Neuorganisation der HRE-Gruppe, eine Verschlankung der Personalstruktur (Personalabbau von 1900 Vollzeitäquivalenten auf [800—900] Vollzeitäquivalente), eine Konsolidierung der verschiedenen IT-Plattformen und der Back-Office-Infrastruktur sowie Kosteneinsparungen durch eine Vereinfachung der Geschäftsfelder sowie eine Fokussierung des Produktangebots.

(36)

Zur Deckung ihres bestehenden Liquiditätsbedarfs und zur Sicherung einer langfristigen Refinanzierung plant die HRE unter anderem folgendes: HRE beabsichtigt die Ausgabe von Schuldverschreibungen im Wert von 15 Mrd. EUR und mit einer Laufzeit von drei bis fünf Jahren, die durch zusätzliche, über SoFFin bereitzustellende Garantien des Bundes besichert wären. Außerdem ist nach Auffassung der HRE die Verlängerung der existierenden Staatsgarantien über 2009 hinaus notwendig, um die Refinanzierung der HRE zu sichern. Die HRE geht davon aus, dass die Übernahme durch den deutschen Staat sie wieder in die Lage versetzen wird, sich kurzfristig Kapital am Markt zu beschaffen, wenn auch in geringerem Umfang als früher. Deutschland erklärt, Ziel der HRE sei es, sich ab Ende 2014 wieder selbstständig auf den Kapitalmärkten refinanzieren zu können.

(37)

Durch die Umstrukturierung schrumpft die Bilanzsumme der HRE insgesamt um 25 % von 420 Mrd. EUR (2008) auf [300—350] Mrd. EUR (2013). Nach Angaben Deutschlands will die HRE ihre Bilanzsumme langfristig um [45—55] % auf rund [200—250] Mrd. EUR verringern.

(38)

Die HRE legte drei Szenarios für die künftige Entwicklung des Unternehmens bis 2016 vor (Best Case, Base Case und Stress Case). Dem Base-Case-Szenario zufolge werden sich die wichtigsten Indikatoren wie folgt entwickeln: (10)

Beträge in Mrd. EUR

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

Operatives Ergebnis vor Steuern

-2,917

-0,949

-0,596

-0,332

0,138

0,294

0,432

0,519

0,658

Ergebnis vor Steuern

-2,917

-0,949

-0,596

-0,332

0,126

0,136

0,432

0,519

0,658

Ergebnis nach Steuern

-3

[-1—0]

[-1—0]

[-1—0]

[0—1]

[0—1]

[0—1]

[0—1]

[0—1]

Bilanzsumme

420

[340—400]

[340—400]

[340—400]

[320—370]

[300—350]

[300—350]

[300—340]

[300—340]

Risikogewichtete Aktiva

87

[100—140]

[50—100]

[50—100]

[50—100]

[50—100]

[50—100]

[50—100]

[50—100]

(39)

Auf der Grundlage der vorgelegten Prognosen werden für die HRE ab 2012 wieder positive Ergebnisse vor Steuern und ab [2013—2015] positive Ergebnisse nach Steuern erwartet.

(40)

Deutschland erklärt, dass die Szenarien auf realistischen Annahmen beruhen, und betont, dass die HRE selbst im Stress-Case-Szenario [2013—2014] die langfristige Rentabilität erreicht haben wird. Laut Stress-Case-Szenario wird die HRE ab [2013—2014] wieder positive Ergebnisse vor Steuern und ab [2014—2015] positive Ergebnisse nach Steuern erzielen.

(41)

Deutschland macht geltend, dass die Unterstützungsmaßnahmen auf das zur Wiederherstellung der langfristigen Rentabilität der HRE notwendige Mindestmaß begrenzt sind. In Anbetracht der begrenzten Marktstellung der HRE und der — aus Sicht von Deutschland — geplanten substanziellen Ausgleichsleistungen würden sie zu keiner unverhältnismäßigen Wettbewerbsverzerrung führen. Zudem erhielten wesentliche Wettbewerber der HRE aufgrund der derzeitigen Finanzkrise ebenfalls staatliche Beihilfen größeren Umfangs.

3.   WÜRDIGUNG DER BEIHILFE

3.1   Vorliegen einer staatlichen Beihilfe

(42)

Gemäß Artikel 87 Absatz 1 EG-Vertrag sind staatliche oder aus staatlichen Mitteln gewährte Beihilfen gleich welcher Art, die durch die Begünstigung bestimmter Unternehmen oder Produktionszweige den Wettbewerb verfälschen oder zu verfälschen drohen, mit dem Gemeinsamen Markt unvereinbar, soweit sie den Handel zwischen Mitgliedstaaten beeinträchtigen.

(43)

Die Kommission stellt fest, dass die HRE grenzüberschreitend und international tätig ist, so dass ein etwaiger aus staatlichen Mitteln gewährter Vorteil den Wettbewerb in der Kreditwirtschaft beeinträchtigen und sich auf den innergemeinschaftlichen Handel auswirken würde.

3.1.1   Staatliche Garantie über 35 Mrd. EUR

(44)

Die Kommission hat bereits in ihrer Entscheidung über die Rettungsbeihilfe nachgewiesen, dass die staatliche Garantie eine staatliche Beihilfe darstellt (11).

3.1.2   Verlängerung der SoFFin-Garantien über 52 Mrd. EUR

(45)

Die SoFFin-Garantien wurden ursprünglich im Rahmen des deutschen Rettungspakets für Finanzinstitute gewährt und stellen demzufolge eine staatliche Beihilfe dar. Die Kommission ist daher zum gegenwärtigen Zeitpunkt der Auffassung, dass auch die Verlängerung dieser Garantien als staatliche Beihilfe anzusehen ist.

3.1.3   Übernahme von 8,7 % der HRE-Aktien durch den SoFFin

(46)

Die Maßnahme wird vom SoFFin gewährt. Die Kommission hat bereits nachgewiesen, dass es sich bei einer Kapitalzufuhr dieses Fonds, den die deutsche Regierung im Rahmen des deutschen Rettungspakets einrichtete, um staatliche Beihilfen handelt (12).

(47)

Die Kommission betrachtet den Erwerb neuer Aktien als Kapitalzuführung und ist zum gegenwärtigen Zeitpunkt der Auffassung, dass diese Maßnahme der HRE einen selektiven Vorteil verschafft. Sie ermöglicht der HRE, zu günstigeren Bedingungen Kapital aufzunehmen, als ihr dies auf dem Markt möglich wäre. Angesichts der Schwierigkeiten der HRE ist zweifelhaft, ob ein privater Kapitalgeber bereit gewesen wäre, der HRE unter diesen Bedingungen Kapital zur Verfügung zu stellen. Die Kommission stellt insbesondere fest, dass der SoFFin 3 EUR pro Aktie zahlte, obwohl HRE-Aktien an der Börse zu einem deutlich niedrigeren Preis gehandelt wurden. Am 27. März 2009 notierte die Aktie bei Börsenschluss mit 1,14 EUR und am 30. März 2009 mit 1,49 EUR. Betrachtet man beispielsweise die zwei vorangegangenen Monate (26. Januar 2009 bis 26. März 2009), hatte man an der Börse Notierungen der Aktie zwischen ca. 0,60 EUR und 1,95 EUR.

(48)

Die Kommission kommt daher in dieser Phase der Untersuchung zu dem Schluss, dass die Maßnahme eine Beihilfe darstellt.

3.2   Vereinbarkeit der Beihilfe mit dem Gemeinsamen Markt

(49)

Die Verlängerung der SoFFin-Garantien über 52 Mrd. EUR ist im Rahmen des gegenwärtigen Verfahrens zu prüfen.

(50)

Auch der Erwerb neuer Aktien ist im Rahmen dieses Verfahrens zu prüfen. […]

3.2.1   Anwendung von Artikel 87 Absatz 3 Buchstabe b EG-Vertrag

(51)

Deutschland macht geltend, die Beihilfe müsse auf der Grundlage von Artikel 87 Absatz 3 Buchstabe b EG-Vertrag geprüft werden. Deutschland betrachtet die HRE aufgrund ihrer Bedeutung für den deutschen und internationalen Pfandbriefmarkt als systemrelevant. Die Unterstützungsmaßnahmen seien notwendig gewesen, um eine beträchtliche Störung des deutschen Wirtschaftslebens zu vermeiden.

(52)

Nach Artikel 87 Absatz 3 Buchstabe b EG-Vertrag ist die Kommission befugt, eine Beihilfe als mit dem Gemeinsamen Markt vereinbar zu erklären, wenn sie zur ‚Behebung einer beträchtlichen Störung im Wirtschaftsleben eines Mitgliedstaats‘ beiträgt. Die Kommission weist darauf hin, dass das Gericht erster Instanz nachdrücklich darauf hingewiesen hat, dass Artikel 87 Absatz 3 Buchstabe b EG-Vertrag restriktiv anzuwenden ist und eine etwaige Beihilfe nicht nur einem Unternehmen oder einem Wirtschaftszweig zugutekommen darf, sondern der Beseitigung einer Störung im gesamten Wirtschaftsleben eines Mitgliedstaats dienen muss (13).

(53)

Am 13. Oktober 2008 nahm die Kommission die sogenannte Bankenmitteilung (14) an. Darin hält die Kommission fest, dass angesichts des gravierenden Ausmaßes der derzeitigen Krise auf den Finanzmärkten und ihrer möglichen Auswirkungen auf die Gesamtwirtschaft der Mitgliedstaaten, für Beihilfemaßnahmen zur Bewältigung dieser Systemkrise unter den gegebenen Umständen Artikel 87 Absatz 3 Buchstabe b als Rechtsgrundlage herangezogen werden kann.

(54)

In Bezug auf die HRE stellt die Kommission fest, dass die Deutsche Bundesbank in einem Schreiben vom 1. Oktober 2008 bestätigte, dass die Unterstützungsmaßnahmen zugunsten der HRE erforderlich sind, um Schaden vom deutschen und europäischen Finanzsystem abzuwenden. Außerdem ist nach Angaben Deutschlands der deutsche Pfandbriefmarkt mit einem Volumen von rund 900 Mrd. EUR der zweitgrößte der Welt. Die HRE steht für rund ein Fünftel dieses Marktes. Ein Zusammenbruch der HRE hätte deshalb unvorhersehbare Folgen.

(55)

Außerdem hat die Kommission in ihrer Entscheidung zur Genehmigung des deutschen Rettungspakets für Finanzinstitute erachtet, dass Artikel 87 Absatz 3 Buchstabe b anwendbar ist.

(56)

Die Kommission geht daher davon aus, dass angesichts der Systemrelevanz der HRE ein Nicht-Gewährung der staatlichen Beihilfen eine beträchtliche Störung des deutschen Wirtschaftslebens zur Folge gehabt hätte. Aus den vorstehenden Erwägungen zieht die Kommission den Schluss, dass Artikel 87 Absatz 3 Buchstabe b EG-Vertrag im vorliegenden Fall anwendbar ist und die angemeldeten Beihilfemaßnahmen auf dieser Grundlage zu würdigen sind.

3.2.2   Vereinbarkeit nach Artikel 87 Absatz 3 Buchstabe b EG-Vertrag

(57)

Wie die Kommission in drei jüngst im Zusammenhang mit der derzeitigen Finanzkrise verabschiedeten Mitteilungen (15) bestätigt hat, sind staatliche Beihilfen für Banken im Kontext der gegenwärtigen Finanzkrise anhand der Grundsätze der Rettungs- und Umstrukturierungsleitlinien zu würdigen, wobei die besonderen Umstände der systemischen Krise in den Finanzmärkten berücksichtigt werden (16). Dies bedeutet, dass die Prinzipien der Rettungs- und Umstrukturierungsleitlinien im vorliegenden Fall der Umstrukturierung der HRE, die gemäß Artikel 87 Absatz 3 Buchstabe b EG-Vertrag zu prüfen ist, angepasst werden müssen. Dies gilt insbesondere für die Regeln der Rettungs- und Umstrukturierungsleitlinien zum Eigenbeitrag. Angesichts der Tatsache, dass es für HRE fast nicht möglich ist, externe Finanzierung zu erhalten, und dass das Erfordernis eines Eigenbeitrags von 50 % — wie in den Rettungs- und Umstrukturierungsleitlinien vorgesehen — in dem derzeitigen wirtschaftlichem Umfeld nicht machbar scheint, akzeptiert die Kommission, dass es für die Dauer der Finanzkrise unter Umständen nicht angemessen ist, einen Eigenbeitrag zu verlangen, der einem von vornherein festgelegten Anteil der Restrukturierungskosten entspricht. Darüber hinaus müssen auch die Natur und die Umsetzung von Maßnahmen zur Begrenzung von Wettbewerbsverzerrungen insoweit hinterfragt werden, als HRE aufgrund der derzeitigen Marktverhältnisse einen längeren Zeitraum für die Umsetzung benötigt.

(58)

Wie von der Kommission bereits bei früherer Gelegenheit festgestellt, dürfte der Umfang der zur Wiederherstellung der Rentabilität erforderlichen Umstrukturierung in direktem Verhältnis zur Reichweite und Höhe der Beihilfe einerseits und zur Tragfähigkeit (bzw. Nichttragfähigkeit) des HRE-Geschäftsmodells andererseits stehen. (17)

Wiederherstellung der langfristigen Lebensfähigkeit

(59)

Der Umstrukturierungsplan muss die Lebensfähigkeit des Unternehmens innerhalb einer angemessenen Frist wiederherstellen. Die Kommission hat Zweifel daran, dass der vorgelegte Umstrukturierungsplan die Rentabilität der HRE wiederherstellen kann. Sie hat außerdem Zweifel, ob der in dem Umstrukturierungsplan abgesteckte Zeitrahmen als angemessen angesehen werden kann, da die HRE erst wieder ab 2012 Gewinne vor Steuern und ab [2013—2014] erst wieder Gewinne nach Steuern erwartet.

(60)

Eines der Hauptprobleme der HRE ist die Refinanzierung ihrer Geschäftstätigkeit, da sie Schwierigkeiten hat, ohne staatliche Garantien auf dem Markt kurzfristige Liquidität aufzunehmen. Deshalb will sich die HRE in Zukunft auf das pfandbrieffähige Geschäft konzentrieren und sich in erster Linie über die Ausgabe von Pfandbriefen refinanzieren. Wie im Umstrukturierungsplan bereits angedeutet, könnten sich jedoch auch diverse Wettbewerber der HRE für diese Strategie entscheiden, so dass sie mit Risiken verbunden ist. Das Hauptrisiko, falls andere Wettbewerber die gleiche Strategie verfolgen, würde sein, dass die Margen gering sein werden. Außerdem scheint der Umstrukturierungsplan zu suggerieren, dass Investoren derzeit nicht in von HRE ausgegebene Pfandbriefe investieren möchten.

(61)

Die Kommission weist in diesem Zusammenhang außerdem darauf hin, dass die HRE ihrer eigenen Planung zufolge ihr künftiges Gesamtportfolio in ihren Kerngeschäftsbereichen ‚Commercial Real Estate Finance‘ und ‚Public Sector Finance‘ nicht signifikant zu reduzieren scheint. Die Aktiva in diesen Bereichen summierten sich 2008 auf [240—290] Mrd. EUR und sollen bis 2014 auf [200—260] Mrd. EUR abgebaut werden. Das Refinanzierungsvolumen scheint also hoch zu bleiben.

(62)

Zudem stellt die Kommission fest, dass die HRE mit weiteren Staats-Garantien und mit der weiteren Verlängerung der existierenden Staats-Garantien nach Mitte August 2009 und Dezember 2009 rechnet, um ihre Refinanzierung in den nächsten Jahren, und insbesondere die Refinanzierung des bestehenden Portfolios, zu sichern Die HRE rechnet außerdem mit einer staatlichen Kapitalzuführung von 10 Mrd. EUR, die die Bank nach Aussagen der HRE in die Lage versetzen soll, sich auf dem Markt kurzfristiges Kapital zu beschaffen. Diese staatlichen Maßnahmen, bei denen es sich um staatliche Beihilfen handeln dürfte, wurden noch nicht offiziell bei der Kommission angemeldet, so dass nicht klar ist, ob sie wirklich ergriffen und durchgeführt werden. Gemäß den Angaben in dem Umstrukturierungsplan scheint es, als ob die HRE nicht in der Lage wäre, ihr bestehendes Portfolio ohne diese zusätzlichen staatlichen Garantien zu refinanzieren. Die HRE geht im Übrigen davon aus, dass sie erst Ende [2013—2014] wieder in der Lage sein wird, sich eigenständig auf den Kapitalmärkten zu refinanzieren.

(63)

Zudem ist die Kommission angesichts der erheblichen finanziellen Schwierigkeiten der HRE der vorläufigen Meinung, dass die geplanten Umstrukturierungsmaßnahmen nicht weit genug gehen. Dies wird jedoch während des formalen Investigations-Verfahrens weiter untersucht. Die vorläufigen Zweifel an der Herstellung der Rentabilität werden in der Tatsache bestätigt, dass die HRE dem vorgelegten Umstrukturierungsplan zufolge erst ab [2013—2014] (Base Case) bzw. [2014—2015] (Stress Case) wieder positive Ergebnisse nach Steuern erwartet. Die Kommission ist zum gegenwärtigen Zeitpunkt der Auffassung, dass dies nicht als angemessene Frist für die Wiederherstellung der Rentabilität im Sinne der Leitlinien angesehen werden kann. Zum derzeitigen Zeitpunkt würde die Kommission eine Zeitspanne von 3—5 Jahren als angemessene Zeitspanne zur Wiederherstellung der Lebensfähigkeit ansehen.

Vermeidung unzumutbarer Wettbewerbsverfälschungen

(64)

Auch im Falle der Umstrukturierung einer Bank müssen zur Vermeidung etwaiger Wettbewerbsverzerrungen Maßnahmen getroffen werden, die im Verhältnis zu den durch die Beihilfe verursachten Verzerrungseffekten stehen.

(65)

Die Kommission hat zum gegenwärtigen Zeitpunkt Zweifel, ob die von Deutschland vorgeschlagenen Maßnahmen, d. h. die Reduzierung der Bilanzsumme, die Aufgabe eines Geschäftsbereichs und eines Geschäftssegements, die Beschränkung der Geschäftstätigkeit in den beiden neuen Kerngeschäftsfeldern ‚Commercial Real Estate Finance‘ und ‚Public Sector Finance‘ sowie die Veräußerung von zwei Tochtergesellschaften (Collineo Asset Management, DEPFA First Albany) und der beträchtliche Abbau der Geschäftspräsenz als solche Maßnahmen akzeptiert werden können, denn sie scheinen zumindest teilweise für die Wiederherstellung der Rentabilität notwendig zu sein.

(66)

Selbst wenn sie zum Teil als Maßnahmen zur Minimierung von Wettbewerbsverzerrungen akzeptiert werden könnten, würden diese Maßnahmen zusammengenommen bis [2013—2014] lediglich eine Verringerung der Bilanzsumme um 25 % bewirken, was die Kommission üblicherweise in Anbetracht des hohen Betrags als unzureichend ansehen würde (18). Zum gegenwärtigen Zeitpunkt würde die Kommission weitere Maßnahmen erwarten.

Begrenzung der Beihilfe auf das erforderliche Minimum — Eigenbeiträge

(67)

Die Kommission hat Zweifel, ob die derzeit als Umstrukturierungskosten und Eigenbeitrag geltend gemachten Beträge in ihrer Gesamtheit als solche anzusehen sind, und benötigt daher diesbezüglich weitere Informationen. Insbesondere ist sich die Kommission nicht sicher, ob der Behauptung Deutschlands gefolgt werden kann, dass Kosten aufgrund der Reduzierung der Kreditportfolios und entgangene Gewinne infolge der Aufgabe von Geschäftsbereichen und -segmenten Umstrukturierungskosten darstellen. Die Kommission hat überdies Zweifel, ob sie angesichts der gewährten Beihilfe das Argument Deutschlands akzeptieren kann, dass HRE einen großen Teil der Umstrukturierungskosten selbst trage. Die Kommission bezweifelt weiter, dass Posten wie die Deckung von Buchverlusten durch die jetzigen Anteilseigener als Eigenbeitrag zu betrachten sind. Die Kommission hat derzeit noch keine klaren Informationen über die Gesamtziffer des Eigenbeitrages.

(68)

Bislang liegen der Kommission keine Anhaltspunkte vor, die den Schluss zulassen, dass ein ausreichender Eigenbeitrag zur Umstrukturierung geleistet würde.

3.3   Schlussfolgerung

(69)

Aus den vorstehenden Erwägungen zieht die Kommission vorläufig den Schluss, dass die angemeldeten Maßnahmen […] staatliche Beihilfen darstellen. Die Kommission hat zum gegenwärtigen Zeitpunkt Zweifel, ob diese Maßnahmen nach Artikel 87 Absatz 3 EG-Vertrag als mit dem Gemeinsamen Markt vereinbar angesehen werden können.

4.   ENTSCHEIDUNG

Auf der Grundlage der oben dargelegten Erwägungen wird das Verfahren nach Artikel 88 Absatz 2 EG-Vertrag eingeleitet. Die Kommission fordert Deutschland auf, ihr zusätzlich zu den ihr bereits vorliegenden Unterlagen alle zur Beurteilung der Vereinbarkeit der Beihilfe sachdienlichen Unterlagen, Angaben und Daten zu übermitteln, und insbesondere:

Zeitplan für die Implementierung der unterschiedlichen Maßnahmen

Detaillierte Informationen über die unterschiedlichen Umstrukturierungskosten

Informationen über die Dauer der Umstrukturierungsperiode

Überblick über die vorgesehenen weiteren Staatsbeihilfe-Maßnahmen

Deutschland wird ersucht, dem potenziellen Beihilfeempfänger unverzüglich eine Kopie dieses Schreibens zuzuleiten.

Die Kommission erinnert Deutschland an die aufschiebende Wirkung von Artikel 88 Absatz 3 EG-Vertrag und verweist auf Artikel 14 der Verordnung (EG) Nr. 659/1999 des Rates, wonach alle rechtswidrigen Beihilfen vom Empfänger zurückgefordert werden können.

Die Kommission weist Deutschland darauf hin, dass sie die Beteiligten durch die Veröffentlichung dieses Schreibens und einer Zusammenfassung im Amtsblatt der Europäischen Gemeinschaften über die Beihilfesache unterrichten wird. Außerdem wird sie die Beteiligten in den EFTA-Staaten, die das EWR-Abkommen unterzeichnet haben, durch die Veröffentlichung einer Bekanntmachung in der EWR-Beilage zum Amtsblatt der Europäischen Union und die EFTA-Überwachungsbehörde durch Übermittlung einer Kopie dieses Schreibens von dem Vorgang in Kenntnis setzen. Alle Beteiligten werden aufgefordert, ihre Stellungnahme innerhalb eines Monats nach dem Datum dieser Veröffentlichung abzugeben.”


(1)  Entscheidung der Kommission vom 2.10.2008 (ABl. C 293 vom 15.11.2008, S. 1).

(2)  ABl C 244 vom 1.10.2004, S. 2.

(3)  Pfandbriefe sind eine Art gedeckte Schuldverschreibungen und werden auf zweierlei Weise gedeckt. Zusätzlich zu der Haftung durch die Bank selbst werden sie, wie im deutschen Pfandbriefgesetz festgelegt, durch spezifische Aktiva wie Hypothekendarlehen oder Kredite öffentlich-rechtlicher Kreditanstalten besichert.

(4)  Die Garantie sichert Schuldverschreibungen, die eine Laufzeit von 3 Monaten haben. Nach Ablauf der 3 Monate wird mit der selben Garantie erneut eine Inhaberschuldverschreibung gesichert, wobei die Konditionen und die Höchstsumme der Garantie stets identisch bleiben.

(5)  First-Loss-Garantiebetrag: Differenz zwischen dem Garantienominalbetrag (maximal 35 Mrd. EUR) und dem Second-Loss-Garantiebetrag (Teil des Garantienominalbetrags, der 14,2 Mrd. EUR übersteigt).

(6)  Entscheidung der Kommission vom 27. Oktober 2008 in der Sache N 512/08 — Rettungspaket für Kreditinstitute in Deutschland, ersetzt durch die Entscheidung der Kommission vom 12. Dezember 2008 in der Sache N 625/08 — Rettungspaket für Finanzinstitute in Deutschland.

(7)  Vertrauliche Informationen.

(8)  Diese Maßnahmen stellen wahrscheinlich staatliche Beihilfen dar.

(9)  Im Bereich Real Estate Finance und Public Sector Finance.

(10)  Gemäß Information der deutschen Behörden vom 29. April 2009: Die Planung basiert auf den International Financial Reporting Standards (IFRS). Der HRE-Konzern unterliegt nicht als ganzes der Besteuerung. Vielmehr werden die einzelnen rechtlichen Einheiten und deren Niederlassungen separat im jeweiligen Land zur Steuer veranlagt. Es ist daher denkbar, dass, obwohl der Konzern insgesamt einen Verlust erzielt, einzelne rechtliche Einheiten Gewinne erzielen, und daher Steuern zahlen müssen. Gemäß IFRS sind nicht nur die tatsächlichen Steuererträge und Steueraufwendungen im Konzernabschluss darzustellen, sondern auch die latenten Steuererträge und Steueraufwendungen.

(11)  Siehe Fußnote 1.

(12)  Entscheidung der Kommission vom 27. Oktober 2008 in der Sache N 512/08 — Rettungspaket für Kreditinstitute in Deutschland ersetzt durch die Entscheidung der Kommission vom 12. Dezember 2008 in der Sache N 625/08 — Rettungspaket für Finanzinstitute in Deutschland.

(13)  Vgl. grundsätzlich verbundene Rs. T-132/96 und T-143/96, Freistaat Sachsen und Volkswagen AG/Kommission, Slg. 1999, II-3663, Rdnr. 167. Angewendet in Kommissionsenscheidung im Fall C 47/1996, Crédit Lyonnais, ABl. 1998 L 221/28, Punkt 10.1, Kommissionentscheidung im Fall C 28/2002 Bankgesellschaft Berlin, ABl. 2005 L 116, S. 1, Punkte 153 ff. und Kommissionsentscheidung im Fall C 50/2006 BAWAG, noch nicht veröffentlicht, Punkte 166 ff. Vgl Kommissionentschediung vom 5. Dezember 2007 im Fall NN 70/07, Northern Rock, ABl. C 43 vom 16.2.2008, S. 1, Kommissionsentscheidung vom 30. April 2008 imn Fall NN 25/08, Rettungsbeihilfe an WestLB, ABl. C 189 vom 26.7.2008, S. 3, Kommissionsentscheidung vom 4. Juni 2008 im Fall C 9/2008 SachsenLB, noch nicht veröffentlicht.

(14)  Mitteilung der Kommission vom 13.10.2008 — Die Anwendung der Vorschriften für staatliche Beihilfen auf Maßnahmen zur Stützung von Finanzinstituten im Kontext der derzeitigen globalen Finanzkrise, (ABl. C 270, 25.10.2008, S. 8).

(15)  Siehe Mitteilung der Kommission vom 13 Oktober 2008 (Bankenmitteilung) ABl. vom 25.10.2008 C 270/8, Rdnr. 10, 32, 42; Mitteilung der Kommission zur Rekapitalisierung von Banken vom 8 Dezember 2008, ABl. vom 15.1.2009, C 10/2, Rdnr. 44., Mitteilung der Kommission zu wertgeminderten Aktiva im Bankensektor der Gemeinschaft, ABl. vom 26.3.2009, C 72/1, Rdnr. 17 und 58ff.

(16)  Siehe explizit Bankenmitteilung — Die Anwendung der Vorschriften für staatliche Beihilfen auf Maßnahmen zur Stützung von Finanzinstituten im Kontext der derzeitigen globalen Finanzkrise, (ABl. C 270, 25.10.2008, S. 8, Rdnr. 42).

(17)  Siehe Randnummer 52 der Mitteilung der Kommission über die Behandlung wertgeminderter Aktiva im Bankensektor der Gemeinschaft und Randnummer 44 der Mitteilung der Kommission — Die Rekapitalisierung von Finanzinstituten in der derzeitigen Finanzkrise: Beschränkung der Hilfen auf das erforderliche Minimum und Vorkehrungen gegen unverhältnismäßige Wettbewerbsverzerrungen.

(18)  Siehe z. B. Umstrukturierungsbeihilfe zugunsten der IKB, Entscheidung der Kommission vom 11.3.2008, noch nicht veröffentlicht.