9.7.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 156/1

EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan mukaisen valtiontuen hyväksyminen

Tapaukset, joita komissio ei vastusta

2009/C 156/01

Päätöksen tekopäivä

22.7.2008

Valtion tuen viitenumero

N 683/07

Jäsenvaltio

Liettua

Alue

—

Nimike (ja/tai tuensaajayrityk-sen nimi)

Nuostoliø, patirtø dël gyvûnø uþkreèiamøjø ligø, kompensavimas

Oikeusperusta

—	Lietuvos Respublikos žemės ūkio ir kaimo plėtros įstatymas (Žin.,2002, Nr. 72-3009);

—	Lietuvos Respublikos veterinarijos įstatymas, (Žin., 1992, Nr. 2-15);

—	Lietuvos Respublikos Vyriausybės 2006 m. spalio 11 d. nutarimas Nr. 987 Dėl valstybės institucijų, savivaldybių ir kitų juridinių asmenų, atsakingų už Europos žemes ūkio garantijų fondo priemonių įgyvendinimą, paskyrimo;

—	Projektas. Nuostolių, patirtų likviduojant gyvūnų užkrečiamųjų ligų protrūkius, įvertinimo ir atlyginimo taisyklės.

Toimenpidetyyppi

Eläintautien hävittäminen

Tarkoitus

Alakohtainen kehittäminen

Tuen muoto

Suora tuki ja tuetut palvelut

Talousarvio

Kokonaistalousarvio 115 000 000 Liettuan litiä (noin 33,3 miljoonaa EUR)

Tuen intensiteetti

100 %

Kesto (kausi)

31.12.2013 saakka

Toimiala

Maatalousala

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite

Lietuvos Respublikos žemės ūkio ministerija

Gedimino pr. 19

LT-01103 Vilnius

LIETUVA/LITHUANIA

Muita tietoja

—

Päätöksen koko teksti, josta on poistettu luottamukselliset tiedot, on saatavissa internet-osoitteesta:

http://ec.europa.eu/community_law/state_aids/index.htm

Päätöksen tekopäivä

28.5.2009

Valtion tuen viitenumero

N 48/09

Jäsenvaltio

Viro

Alue

—

Nimike (ja/tai tuensaajayrityksen nimi)

Meetod riigiabi elemendi arvutamiseks Maaelu Edendamise Sihtasutuse garantiide andmisel

Oikeusperusta

—

Toimenpidetyyppi

Tukiohjelma

Tarkoitus

Luottotakuun muodossa myönnetyn valtiontuen laskentamenetelmä

Tuen muoto

Takuu

Talousarvio

—

Tuen intensiteetti

—

Kesto

31.12.2013

Toimiala

Maatalous ja maaseutualueiden pk-yritykset

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite

Maaelu Edendamise Sihtasutus

R. Tobiase 4

10147 Tallinn

EESTI/ESTONIA

Muita tietoja

—

Päätöksen koko teksti, josta on poistettu luottamukselliset tiedot, on saatavissa todistusvoimaisella kielellä internet-osoitteesta:

http://ec.europa.eu/community_law/state_aids/index.htm

9.7.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 156/5

Euron kurssi (1)

8. heinäkuuta 2009

2009/C 156/05

1 euro =

	Rahayksikkö	Kurssi
USD	Yhdysvaltain dollaria	1,3901
JPY	Japanin jeniä	131,02
DKK	Tanskan kruunua	7,4469
GBP	Englannin puntaa	0,86495
SEK	Ruotsin kruunua	11,0600
CHF	Sveitsin frangia	1,5162
ISK	Islannin kruunua
NOK	Norjan kruunua	9,0770
BGN	Bulgarian leviä	1,9558
CZK	Tšekin korunaa	26,047
EEK	Viron kruunua	15,6466
HUF	Unkarin forinttia	278,10
LTL	Liettuan litiä	3,4528
LVL	Latvian latia	0,7000
PLN	Puolan zlotya	4,4338
RON	Romanian leuta	4,2178
TRY	Turkin liiraa	2,1623
AUD	Australian dollaria	1,7728
CAD	Kanadan dollaria	1,6206
HKD	Hongkongin dollaria	10,7738
NZD	Uuden-Seelannin dollaria	2,2168
SGD	Singaporin dollaria	2,0323
KRW	Etelä-Korean wonia	1 776,14
ZAR	Etelä-Afrikan randia	11,3450
CNY	Kiinan juan renminbiä	9,4984
HRK	Kroatian kunaa	7,3430
IDR	Indonesian rupiaa	14 248,39
MYR	Malesian ringgitiä	4,9522
PHP	Filippiinien pesoa	67,049
RUB	Venäjän ruplaa	44,1250
THB	Thaimaan bahtia	47,368
BRL	Brasilian realia	2,7686
MXN	Meksikon pesoa	18,7010
INR	Intian rupiaa	67,9620

(1) Lähde: Euroopan keskuspankin ilmoittama viitekurssi.

9.7.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 156/6

Jäsenvaltion toimittamat tiedot perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta maataloustuotteiden tuottamisen alalla toimiviin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin sekä asetuksen (EY) N:o 70/2001 muuttamisesta annetun komission asetuksen (EY) N:o 1857/2006 mukaisesti myönnetystä valtiontuesta

2009/C 156/06

Tuen N:o: XA 387/08

Jäsenvaltio: Alankomaat

Alue: Groningenin ja Drenthen läänit

Tukijärjestelmän nimike tai yksittäistä tukea saavan yrityksen nimi: Provinciale Agrarische bedrijfsverplaatsings regelingen, zie onder rechtsgrondslag voor de exacte benamingen.

Oikeusperusta:

—	Wet inrichting landelijk gebied

—	Provinciewet

—	Wet inkomstenbelasting 2001, art. 3.54

—

De volgende provinciale regelingen:

Lääni	Järjestelmän nimi
Groningen	Programma landelijk gebied PMJP 2007-2013 Groningen; deel 3 kader voor subsidies en overeenkomsten; paragraaf 9.3 Beleidsregel Verplaatsing Grondgebonden Agrarische Bedrijven
Drenthe	Provinciaal Meerjarenprogramma Drenthe, deel 3 subsidiegids, 2. subsidies voor natuur, verwerving EHS, Agrarische bedrijfsverplaatsingen

Tukijärjestelmän arvioidut vuosikustannukset (milj. EUR):

Lääni	2008	2009	2010	2011	2012	2013	Yhteensä (1)
Groningen	0,5	0,5	0,5	0,5	0,5	0,5	3
Drenthe	0,8	0,8	0,8	0,8	0,8	0,8	Enintään 4,8

Tuen enimmäisintensiteetti: Komission asetuksen (EY) N:o 1857/2006 6 artiklan mukaisesti maatalousyrityksille myönnetään tukea seuraavasti:

Maatalousyrittäjät, jotka tilansa siirron vuoksi lopettavat yrityksensä verotuksellisesti, ovat velvollisia maksamaan veroa (entisen) yrityksensä piilovarannoista ja vastaavista varoista. Tämä muodostaa heille kustannustekijän, joka liittyy suoraan ja erottamattomasti tilan siirtoon. Tukitoimenpiteellä myönnetään tukea 100 %:iin asti aiheutuneista kustannuksista, mikä täyttää asetuksen (EY) N:o 1857/2006 6 artiklan 2 kohdan edellytykset.

Edellä a alakohdassa tarkoitetut siirtämiskustannukset käsittävät:

tosiasialliset siirtämiskustannukset (kuten tilan tuotantovälineiden ja eläinten siirtämisestä uuteen paikkaan aiheutuneet kustannukset);

notaari- ja maarekisterikulut;

siirtämisestä perittävän veron;

siirtämiseen liittyvien neuvontapalvelujen (kiinteistönvälittäjät, arkkitehdit jne.) kustannukset.

Edellä b alakohdassa tarkoitetut uuteen sijaintipaikkaan liittyvät investointikustannukset käsittävät:

tuotantorakennusten ja -välineiden edellyttämät investointikustannukset uudessa sijaintipaikassa;

(neuvontapalveluihin liittyviä) yleiskuluja, kuten arkkitehtien, insinöörien ja konsulttien palkkioita, jotka liittyvät uudelle sijaintipaikalle asettumiseen. Oikeudellisia kustannuksia (käyttöluvat, maankäyttösuunnitelman muutokset, 19 artiklan mukainen menettely, ympäristötodistukset jne.) ei oteta huomioon.

Edellä b ja c alakohdassa tarkoitettu korvaus lasketaan edustavan markkina-arvon perusteella. Tuki kattaa 40 % mahdollisesta erotuksesta toisaalta aikaisemman sijaintipaikan ja siellä olleiden rakennusten edustavan markkina-arvon sekä toisaalta jäljempänä lueteltujen kustannusten välillä

uuden sijaintipaikan ja uusien rakennusten edustava markkina-arvo;

uusien rakennusten varustamiseen, uudenaikaistamiseen, korvaamiseen ja/tai laajentamiseen mahdollisesti tehtävät investoinnit.

Täytäntöönpanoajankohta: Täytäntöönpano alkaa sen jälkeen, kun komission asetuksen (EY) N:o 1857/2006 18 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu ilmoitus on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai 3. syyskuuta 2007 tehty päätös vuoden 2001 tuloverolain muuttamisesta tehdyn päätöksen voimaantulosta on julkaistu (Stb. 2007, 328).

Tukijärjestelmän kesto: 31. joulukuuta 2013 asti

Tuen tarkoitus: Elinkelpoisten maatilojen siirtäminen yleisen edun vuoksi silloin, kun tilojen maa-alueet tarvitaan aluesuunnittelun tai maatalouden rakenteiden parantamiseksi taikka luonnon, maiseman, vesistöjen tai ympäristön suojelemiseksi toteutettavien hankkeiden käyttöön.

Alat, joita tuki koskee: Kaikki maatalousyritykset, jotka toimivat EY:n perustamissopimuksen liitteessä I tarkoitettujen tuotteiden tuotannon alalla

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite:

Lääni	Osoite
Groningen	Postbus 610, 9700 AP Groningen
Drenthe	Postbus 122, 9400 AC Assen

Internet-osoite:

Lääni	Internet-osoite
Groningen	http://www.provinciegroningen.nl/boa/documenten/boerderijverplaatsingr0901.pdf
Drenthe	www.provincie.drenthe.nl/actueel/bekendmakingen/?ActItmIdt=12790

Muita tietoja: Kauden 2007–2013 maaseudun kehittämisohjelman toimenpide 125 tarjoaa mahdollisuuden myöntää tukea maatalousyritysten siirtämiseen. Läänit voivat päättää olla käyttämättä tätä mahdollisuutta, koska kyseinen toimenpide tarjoaa yksinomaan mahdollisuuden myöntää tukea, jonka avulla voidaan vähentää ammoniakkipäästöjä ja -kertymiä. Kansallisella ja läänitasolla asetettujen luontoa, vesistöjä ja maaseudun rakenteita koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi sitä vastoin tarvitaan laaja-alaisempi tukijärjestelmä.

Tuen N:o: XA 442/08

Jäsenvaltio: Espanja

Alue: Castilla-La Mancha

Tukiohjelman nimike: Ayudas para la realización de auditorías, análisis y estudios

Oikeusperusta: Convocatorias de ayudas para las cooperativas agrarias:

Orden de 8.6.2000 de la Consejería de Agricultura y Medio Ambiente por la que se establecen los programas de fomento de la calidad agroalimentaria en Castilla-La Mancha (FOCAL 2000) programa 1 cooperativismo agrario

Orden de de la Consejería de Agricultura y Desarrollo Rural, por la que se aprueban las bases reguladoras de las ayudas para la mejora de las estructuras asociativas agrarias en Castilla-La Mancha y se convocan dichas ayudas para el año 2009.

Tukiohjelman arvioidut vuosikustannukset tai yritykselle myönnetyn yksittäisen tuen kokonaismäärä: Yhteensä 200 000 EUR

Tuen enimmäisintensiteetti: 50 % tukikelpoisista kustannuksista

Tarkastuksia, analyyseja ja tutkimuksia tekevien tai laatustandardit käyttöönottavien ulkoisten yritysten laskuttamat kustannukset;

näyttelyihin, messuihin tai kilpailuihin osallistumisesta aiheutuvista kustannuksista ovat tukikelpoisia osallistumismaksut, julkaisukustannukset ja tilojen vuokra

Täytäntöönpanopäivä: Päivä, jona poikkeushakemuksen rekisteröintinumero julkaistaan maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston verkkosivustolla

Tukiohjelman tai yksittäisen tuen kesto: 31. joulukuuta 2013 asti

Tuen tarkoitus: Tekninen tuki (asetuksen (EY) N:o 1857/2006 15 artikla) ja laadukkaiden maataloustuotteiden tuotanto (asetuksen (EY) N:o 1857/2006 14 artikla)

Asianomaiset alat: Maatalous, kotieläintuotanto, metsätalous ja kalatalous

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite:

Consejería de Agricultura y Desarrollo Rural

C/Pintor Matías Moreno, no 4

45004 Toledo

ESPAÑA

Internetosoite: Ennen julkaisemista:

http://www.jccm.es/agricul/paginas/ayudas/cooperativismo/cooperativismo.htm

julkaisemisen jälkeen:

www.jccm.es/cgi-bin/docm.php3

(1) Vuosikohtaiset määrät ovat ohjeellisia, arvioitu kokonaistalousarvio säilyy ennallaan.

9.7.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 156/9

2009/C 156/07

Tuen N:o: XA 82/09

Jäsenvaltio: Espanja

Alue: Comunitat Valenciana

Tukijärjestelmän nimike tai yksittäistä tukea saavan yrityksen nimi: Intercitrus

Oikeusperusta: Propuesta de Resolución del expediente acogido a la linea «Promoción Agroalimentaria de los cítricos»

Tukiohjelman arvioidut vuosikustannukset tai yritykselle myönnetyn yksittäisen tuen kokonaismäärä: 250 000 EUR

Tuen enimmäisintensiteetti: 100 prosenttia

Täytäntöönpanopäivä: Päivä, jona poikkeushakemuksen rekisteröintinumero julkaistaan maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston verkkosivustolla

Tukiohjelman tai yksittäisen tuen kesto: Vuoden 2009 joulukuuhun saakka

Tuen tarkoitus: Osallistuminen messuille yritysten välisten tietojenvaihtofoorumien järjestäminen; appelsiinien ja klementiinien kulutuksen lisäämiseen tähtäävät tiedotus- ja edistämiskampanjat, joissa tuodaan esille niiden ravinto- ja terveysvaikutukset mainitsematta missään vaiheessa yrityksiä, merkkiä tai alkuperää; koululaisiin kohdistettavat promootiokampanjat kouluissa; tieteellisten tietojen kokoaminen ja analysointi ehdotusten lisäämiseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1924/2006 mukaisesti laadittaviin luetteloihin elintarvikkeiden ravitsemus- ja terveysväitteistä; tietoisuuden lisääminen markkinakehityksestä. Tukikelpoiset toimet ovat asetuksen (EY) N:o 1857/2006 15 artiklan säännösten mukaisia.

Asianomainen ala: Maatalouselintarvikealalla toimivat pk-yritykset Valencian itsehallintoalueella

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite:

Conselleria de Agricultura, Pesca y Alimentación

C/Amadeo de Saboya, 2

46010 Valencia

ESPAÑA

Internetosoite: http://www.agricultura.gva.es/especiales/ayudas_agrarias/pdf/INTERCITRUS%202009.pdf

Muita tietoja: —

Markkinoinnin pääjohtaja

Marta VALSANGIACOMO GIL

Tuen N:o: XA 96/09

Jäsenvaltio: Espanja

Alue: Comunitat Valenciana

Tukijärjestelmän nimike tai yksittäistä tukea saavan yrityksen nimi: Consejo Regulador IGP Cítricos Valencianos.

Oikeusperusta: Ayuda individual nominativa: Presupuestos de la Generalitat 2009

Tukiohjelman arvioidut vuosikustannukset tai yritykselle myönnetyn yksittäisen tuen kokonaismäärä: 604 750,00 EUR

Tuen enimmäisintensiteetti: 100 prosenttia

Täytäntöönpanopäivä: Sinä päivänä, jona poikkeushakemuksen rekisteröintinumero julkaistaan maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston verkkosivustolla.

Tukiohjelman tai yksittäisen tuen kesto: Joulukuuhun 2009 asti

Tuen tarkoitus: Näyttelyihin, kilpailuihin, messuihin ja yritysten välisiin tiedotusfoorumeihin osallistuminen ja niiden järjestäminen. (Tukikelpoisia menoja ovat seuraavat: näyttelyalueen, -kojun tai -tilan vuokra; osallistumismaksut; matkakustannukset ja toimintaan liittyvät julkaisut; julkaisut, kuten esitteet tai verkkosivustot, joissa esitellään jonkin tietyn alueen tai tuotteen tuottajia koskevia tietoja, jos tiedot ja niiden esitystapa ovat puolueettomia ja kaikilla asianomaisilla tuottajilla on tasavertaiset mahdollisuudet olla edustettuina julkaisussa; tiedot geneerisestä tuotteesta, sen ravintohyödyistä, suositeltavasta käyttötarkoituksesta ja mahdollisesti tuotteen alkuperästä edellyttäen, että viittaukset alkuperään vastaavat täysin yhteisön rekisteröimiä viittauksia (15 artiklan 2 kohdan e alakohdan toinen alakohta).

Mainitut toimet kuuluvat 15 päivänä joulukuuta 2006 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1857/2006 15 artiklan soveltamisalaan.

Asianomainen ala: Maatalouselintarvikealalla toimivat pk-yritykset Valencian itsehallintoalueella

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite:

Conselleria de Agricultura, Pesca y Alimentación

C/Amadeo de Saboya, 2

46010 Valencia

ESPAÑA

Internetosoite: http://www.agricultura.gva.es/especiales/ayudas_agrarias/pdf/Consejo_Regulador_IGP_CITRICOS_VALENCIANOS.pdf

Muita tietoja: —

Markkinoinnin pääjohtaja

Marta VALSANGIACOMO GIL

Tuen N:o: XA 99/09

Jäsenvaltio: Ranska

Alue: Haute-Garonnen departementti

Tukijärjestelmän nimike: Indemnisation des pertes entraînées par la fièvre catarrhale ovine (FCO) en Haute-Garonne: réduction des surcoûts de mise en «quarantaine» des jeunes bovins en surplus sur les exploitations.

Oikeusperusta: Articles L 1511-2 et L 1511-5 du code général des collectivités territoriales

15 päivänä joulukuuta 2006 annetun asetuksen (EY) N:o 1857/2006 10 artiklan 2 kohta

Arrêté du 15 décembre 2008 modifiant l'arrêté du 1er avril 2008 définissant les zones réglementées relatives à la fièvre catarrhale du mouton

Tietyistä eläinlääkintäalan kustannuksista 26 päivänä kesäkuuta 1990 tehty neuvoston päätös 90/424/ETY

Délibération du Conseil général de la Haute-Garonne du 28 janvier 2009

Tukijärjestelmän arvioidut vuosikustannukset: 1 milj. EUR

Tuen enimmäisintensiteetti: Enintään 100 prosenttia

Tuki varataan eläimille, jotka täyttävät kaikki seuraavat perusteet:

eläimet ovat syntyneet tilalla 1 päivän tammikuuta 2008 ja 1 päivän kesäkuuta 2008 välisenä aikana ja merkitty rekisteriin Haute-Garonnessa,

eläimet ovat tilalla 22 päivänä elokuuta 2008 jälkeen,

eläimet on rokotettu sinikielitaudin serotyyppejä 1 ja 8 vastaan,

eläimet on pidetty kaupan ennen 1 päivän maaliskuuta 2009.

Tuki kattaa nuorten nautojen karanteenissa pitämisestä aiheutuvat tosiasialliset lisäkustannukset. Tuki rajoitetaan 100 prosenttiin lisäkustannuksista ja 105 EUR eläimeltä.

Karanteenin vähimmäiskustannuksiksi arvioidaan 161,44 euroa, kun eläin on eristettynä 62 päivää (karanteeni puretaan, kun saadaan negatiivinen testitulos), ja 201,72 EUR, kun eläin on eristettynä 81 päivää:

— ruokinta: 1,70 EUR/päivä

— kuivike- ja eläinlääkintäkustannukset: 0,42 EUR/päivä

— siirretyt tulot: 30 EUR/eläin.

Kulut 62 päivältä:

= (1,7 + 0,42) × 62 + 30 = 161,44 EUR

Kulut 81 päivältä:

= (1,7 + 0,42) × 81 + 30 = 201,72 EUR

Ensimmäisessä tapauksessa kasvattajan vastuulle jää vähintään 56,44 EUR

Toisessa tapauksessa kasvattajan vastuulle jää vähintään 96,72 EUR.

Täytäntöönpanopäivä: 27 päivänä maaliskuuta 2009, alkaen poikkeushakemuksen rekisteröintinumeron julkaisemisesta maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston verkkosivustolla.

Tukijärjestelmän kesto: Vuoden 2009 loppuun

Tuen tarkoitus: Koska Haute-Garonnen departementista tuli rajoitusvyöhyke

sinikielitaudin serotyypin 8 osalta 20 päivänä kesäkuuta 2008 ja

sinikielitaudin serotyyppien 1 ja 8 osalta 22 päivänä elokuuta 2008,

departementin karjankasvattajien on täytynyt pitää nuoret naudat eristettyinä tiloillaan immuniteetin kehittymiseen asti, sillä Haute-Garonnessa kasvatetut lihotettavat naudat myydään vientiin (keskimäärin viiden kuukauden ikäisinä).

Haute-Garonnen yleisneuvoston tuen tarkoituksena on korvata osa karanteenissa pitämisestä aiheutuvista lisäkustannuksista.

Sinikielitaudin seurantaa koskevien eri toimenpiteiden lisäksi toteutettavan kansallisen sinikielitaudin torjuntaohjelman mukaisesti kasvattajat pystyvät poikkeuksellisesti myönnetyn tuen ansiosta maksamaan lisäkustannukset, jotka aiheutuivat uros- ja naaraspuolisten nuorten nautojen pitämisestä karanteenissa. Karanteeni käsitti eläinten pitämisen eristyksissä kahteen otteeseen, ensin 20 päivänä kesäkuuta 2008 alkaen ja sitten 22 päivänä elokuuta 2008 alkaen, jotta naudat saatiin rokotettua ja niille kehittyi eläinten viennin edellyttämät immuniteetti.

Nuoriin nautoihin sovellettavien kaikkien tukikelpoisuusperusteiden ja niiden kumulatiivisuuden ansiota on mahdollista varmistaa, että tukea maksetaan ainoastaan eläimistä, joita karanteenivaatimus tosiasiassa koskee.

Alat, joita tuki koskee: naudanliha-ala

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite:

Conseil général de la Haute-Garonne

1 boulevard de la Marquette

31090 Toulouse Cedex

FRANCE

Internet-osoite: http://www.cg31.fr/upload/pdf_dadre_fco/aide_au_maintien_quarantaine_bovins.pdf

9.7.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 156/12

Niiden tullitoimipaikkojen luettelon päivittäminen (1), joissa komission asetuksen (EY) N:o 1635/2006 (2) liitteessä I mainittuja tuotteita saa luovuttaa vapaaseen liikkeeseen Euroopan yhteisön alueella

2009/C 156/08

Jäsenvaltio	Tullitoimipaikat
BELGIQUE/BELGIË	Anvers DE — voie maritime Bierset — (Grâce-Hollogne) DE — voies aérienne et/ou terrestre Bruxelles DE — voie aérienne Zaventem D — voie aérienne
БЪЛГАРИЯ	Varna and Bourgas ports Sofia, Varna and Bourgas airports
ČESKÁ REPUBLIKA	Kaikki tullitoimipaikat
DANMARK	Kaikki Tanskan satamat ja lentoasemat
DEUTSCHLAND	Baden-Württemberg	HZA Lörrach–ZA Weil-am-Rhein-Autobahn HZA Stuttgart–ZA Flughafen HZA Ulm–ZA Aalen
	Bayern	HZA München–ZA Flughafen HZA Regensburg–ZA Furth-im-Wald-Schafberg HZA Schweinfurt–ZA Bayreuth HZA Nürnberg–ZA Erlangen-Tennenlohe
	Berlin	HZA Berlin–ZA Marzahn HZA Potsdam–ZA Berlin-Flughafen-Tegel
	Brandenburg	Bereich HZA Frankfurt (Oder) HZA Frankfurt (Oder)–ZA Frankfurt (Oder) Autobahn HZA Frankfurt (Oder)–ZA Forst-Autobahn Bereich HZA Potsdam HZA Potsdam–ZA Berlin-Flughafen Schönefeld
	Bremen	HZA Bremen–ZA Neustädter Hafen HZA Bremerhaven–ZA Bremerhaven
	Hamburg	HZA Hamburg-Hafen–ZA Waltershof-Abfertigung Köhlfleetdamm HZA Hamburg-Stadt–ZA Oberelbe HZA Hamburg-Hafen–ZA Waltershof HZA Itzehoe–ZA Hamburg-Flughafen
	Hessen	HZA Frankfurt-am-Main-Flughafen
	Mecklenburg-Vorpommern	HZA Stralsund–ZA Rostock-Grenzkontrollstelle Rostock
	Niedersachsen	HZA Hannover–ZA Hannover-Nord HZA Braunschweig–ZA Braunschweig-Broitzem
	Nordrhein-Westfalen	HZA Dortmund–ZA Ost HZA Düsseldorf–ZA Flughafen
	Rheinland-Pfalz	HZA Koblenz–ZA Hahn-Flughafen
	Schleswig-Holstein	HZA Kiel–ZA Wik, Grenzkontrollstelle Kiel Ostuferhafen HZA Kiel–ZA Travemünde
EESTI	Narva, Koidula, Luhamaan raja-asemat, Tallinnan lentoasema, Tallinna, Paljassaaren ja Muugan satamat
ΕΛΛΑΔΑ	Αθηνών, Πειραιά, Κρατικού Αερολιμένα Αθηνών, Θεσσαλονίκης, Αερολιμένα Μίκρας, Βόλου, Πατρών, Ηρακλείου, Αερολιμένα Ηρακλείου Κρήτης, Καβάλας, Ιωαννίνων, Ναυπλίου
ESPAÑA	Barcelona (Aeropuerto), Barcelona (Puerto), Irun (Carretera), La Junquera (Carretera), Madrid (Aeropuerto)
FRANCE	Bordeaux: transport aérien Brive: transport terrestre Dunkerque: transport maritime Lille: transport aérien et terrestre Lyon-Satolas: transport aérien Le Puy-en-Velay: transport terrestre Marseille: transport aérien, terrestre et maritime Nice-aéroport: transport aérien Orly: transport aérien Roissy: transport aérien et terrestre Rungis: transport terrestre Saint-Julien-en-Genevois: transport terrestre Saint-Louis/Bâle: transport aérien et terrestre Strasbourg: transport terrestre Thionville: transport terrestre Toulouse-Blagnac: transport aérien Valence: transport terrestre
IRELAND	Kaikki tullitoimipaikat
ITALIA	Ufficio di Sanità marittima ed aerea di Trieste Ufficio di Sanità aerea di Torino–Caselle Ufficio di Sanità aerea di Roma–Fiumicino Ufficio di Sanità marittima ed aerea di Venezia Ufficio di Sanità marittima ed aerea di Genova Ufficio di Sanità marittima di Livorno Ufficio di Sanità marittima ed aerea di Ancona Ufficio di Sanità marittima ed aerea di Brindisi Ufficio di Sanità aerea di Varese–Malpensa Ufficio di Sanità aerea di Bologna–Panicale Ufficio di Sanità marittima ed aerea di Bari Posto d'Ispezione frontaliera di Chiasso
ΚΥΠΡΟΣ	Kaikki tullitoimipaikat
LATVIJA	Roads: Grebneva, Pãternieki, Terehova; Railways: Daugavpils, Rēzekne-2; Seaports: Liepāja, Rĭga, Ventspils; Airport: Rĭga; Post: Rĭga International branch of the Latvian Post Office
LIETUVA	Kaikki tullitoimipaikat
LUXEMBOURG	Bureau des Douanes et Accises Centre douanier–Luxembourg Bureau des Douanes et Accises Luxembourg-Aéroport–Niederanven
MAGYARORSZÁG	Kaikki tullitoimipaikat
MALTA	The Air Freight Section at Malta International Airport, Luqa The Sea Freight Entry Processing Unit at Customs House, Valletta The Parcel Post Office at Customs Office, Qormi
NEDERLAND	Kaikki tullitoimipaikat
ÖSTERREICH	Nickelsdorf Heiligenkreuz Spielfeld Tissis Wien–Flughafen Schwechat
POLSKA	Kaikki tullitoimipaikat
PORTUGAL	Aeroportos de Lisboa, Porto e Faro Portos de Lisboa e Leixões
ROMÂNIA	Kaikki tullitoimipaikat
SLOVENIJA	Obrežje (road border crossing), Koper (port border crossing), Dobova (railway border crossing), Gruškovje (road bordercrossing), Jelšane (road border crossing), Brnik (air border crossing), Ljubljana (road and railway)
SLOVENSKO	Kaikki tullitoimipaikat
SUOMI — FINLAND	Helsinki, Vaalimaa, Niirala, Vartius, Raja-Jooseppi, Utsjoki, Kilpisjärvi, Helsinki-Vantaan lentoaseman
SVERIGE	Arlanda, Göteborg, Landvetter, Helsingborg, Karlskrona, Stockholm, Ystad, Karlshamn
UNITED KINGDOM	Belfast International Airport, Port of Belfast, Port of Dover, Port of Falmouth, Port of Felixstowe, Gatwick Airport, Glasgow Prestwick Airport, Manchester Airport, Port of Hull and Goole, Port of London, Port of Southampton

(1) Päivitys on painettu kursiivilla.

(2) EUVL L 306, 7.11.2006, s. 3.

9.7.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 156/18

EFTAn VALVONTAVIRANOMAISEN SUOSITUS,

annettu 5 päivänä marraskuuta 2008,

ETA-sopimuksen liitteessä XI olevan 5 cl kohdassa tarkoitetun säädöksen (sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/21/EY), sellaisena kuin se on mukautettuna ETA-sopimuksen pöytäkirjalla 1 ja ETA-sopimuksen liitteessä XI olevilla alakohtaisilla mukautuksilla, mukaisesti ennakkosääntelyn alaisiksi tulevista merkityksellisistä tuote- ja palvelumarkkinoista sähköisen viestinnän alalla

2009/C 156/12

EFTAN VALVONTAVIRANOMAINEN, joka

OTTAA HUOMIOON Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen (1),

OTTAA HUOMIOON EFTA-valtioiden sopimuksen valvontaviranomaisen ja tuomioistuimen perustamisesta ja erityisesti sen 5 artiklan 2 kohdan b alakohdan,

OTTAA HUOMIOON ETA-sopimuksen liitteessä XI olevan 5 cl kohdassa tarkoitetun säädöksen (sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä 7 päivänä maaliskuuta 2002 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/21/EY (2), sellaisena kuin se on mukautettuna ETA-sopimuksen pöytäkirjalla 1 ja ETA-sopimuksen liitteessä XI olevilla alakohtaisilla mukautuksilla, ja erityisesti säädöksen 15 artiklan,

OTTAA HUOMIOON EFTAn valvontaviranomaisen 14 päivänä heinäkuuta 2004 tekemän päätöksen 194/04/KOL suositukseksi ennakkosääntelyn alaisiksi tulevista merkityksellisistä markkinoista sähköisen viestinnän alalla ja huomattavan markkinavoiman arvioinnista,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Puitedirektiivillä luodaan sähköisen viestinnän alalle oikeudelliset puitteet, joilla pyritään vastaamaan eri tekniikoiden lähentymiskehitykseen siten, että niitä sovelletaan kaikkiin sähköisen viestinnän verkkoihin ja palveluihin. Sääntelykehyksen tavoitteena on vähitellen vähentää alakohtaisia ennakkovelvoitteita kilpailun lisääntyessä markkinoilla.

(2)	Puitedirektiivin 15 artiklassa säädetään, että EFTAn valvontaviranomainen, jäljempänä ’valvontaviranomainen’, antaa kuultuaan julkisesti asiaan liittyviä tahoja ja EFTA-valtioiden kansallisia sääntelyviranomaisia suosituksen merkityksellisistä tuote- ja palvelumarkkinoista.

(3)

Tämän suosituksen tarkoituksena on nimetä puitedirektiivin 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti ne tuote- ja palvelumarkkinat, joilla ennakkosääntely voi olla perusteltua. Mahdollisen ennakkosääntelyn tavoitteena on viime kädessä hyödyttää loppukäyttäjää lisäämällä kilpailua vähittäismarkkinoilla pysyvästi. Merkityksellisten markkinoiden määritelmät saattavat muuttua ja muuttuvatkin ajan myötä, kun tuotteiden ja palvelujen ominaisuudet kehittyvät ja kysynnän ja tarjonnan korvattavuusmahdollisuudet muuttuvat. Koska 14 päivänä heinäkuuta 2004 annettu suositus (3) on ollut voimassa yli neljä vuotta, sitä on nyt aika tarkistaa ETAn markkinoiden kehittymisen valossa. Tämä suositus korvaa päätöksellä N:o 194/04/KOL 14 päivänä heinäkuuta 2004 annetun suosituksen.

(4)

Puitedirektiivin 15 artiklan 1 kohdassa edellytetään, että valvontaviranomainen määrittelee markkinat kilpailuoikeuden periaatteiden mukaisesti. Sähköisen viestinnän alan tuotemarkkinat rajataan näin ollen tässä suosituksessa kilpailuoikeuden periaatteita noudattaen. Määriteltyjen markkinoiden nimeäminen tai valitseminen ennakkosääntelyn alaisiksi riippuu puolestaan siitä, onko kyseisillä markkinoilla sellaisia ominaisuuksia, joiden perusteella ennakkovelvoitteiden asettaminen on perusteltua. Tässä suosituksessa käytetään terminologiaa, joka perustuu puitedirektiivissä ja direktiivissä 2002/22/EY (4) käytettyihin termeihin. Kansallisten sääntelyviranomaisten tehtävänä on määritellä kansallisia olosuhteita vastaavat merkitykselliset markkinat, erityisesti alueellaan vallitsevat merkitykselliset maantieteelliset markkinat.

(5)

Markkinoiden nimeämisen lähtökohtana käytetään suosituksessa vähittäismarkkinoiden määrittelyä ennakoivasta näkökulmasta, ja siinä otetaan huomioon kysynnän ja tarjonnan korvattavuus. Kun vähittäismarkkinat on määritelty, voidaan nimetä merkitykselliset tukkumarkkinat. Jos suuren osan tuotteista toimittaa lopputuotemarkkinoille vertikaalisesti integroitunut yritys (tai yritykset), mahdollisten integroitumattomien yritysten voi olla vaikea saada tarvittavia hyödykkeitä markkinoille. Näin ollen ennakkosääntelyn alaiseksi tulevien markkinoiden määrittelemiseksi saattaa olla tarpeen luoda teoreettiset tuotantoketjun alkupään tukkumarkkinat. Sähköisen viestinnän alan markkinat ovat usein luonteeltaan kaksitahoiset sikäli, että palveluja tarjotaan verkoissa tai jakelukanavilla, joilla on mukana markkinoiden kummankin puolen edustajia: esimerkiksi loppukäyttäjiä, jotka viestivät keskenään, tai tiedon tai sisällön lähettäjiä ja vastaanottajia. Nämä näkökohdat on otettava huomioon markkinoita nimettäessä ja määriteltäessä, sillä ne voivat vaikuttaa sekä siihen, miten markkinat määritellään, että siihen, toteutuvatko niissä sellaiset ominaisuudet, että ennakkovelvoitteiden asettaminen on perusteltua.

(6)

Nimettäessä markkinoita ennakkosääntelyn alaisiksi olisi sovellettava seuraavia kumulatiivisia perusteita. Ensimmäisen perusteen muodostavat suuret ja pysyväisluonteiset esteet markkinoille pääsylle. Ne voivat olla rakenteellisia, oikeudellisia tai sääntelyyn liittyviä. Sähköisen viestinnän markkinoiden dynaamisen luonteen ja käytäntöjen vuoksi on kuitenkin otettava huomioon myös mahdollisuudet poistaa markkinoille tulon esteet merkityksellisellä aikavälillä, kun suoritetaan ennakoivaa analyysiä mahdollisen ennakkosääntelyn alaisiksi tulevien merkityksellisten markkinoiden nimeämiseksi. Näin ollen toisen perusteen läpäisevät ainoastaan ne markkinat, joiden rakenne ei ole omiaan johtamaan todelliseen kilpailuun merkityksellisellä aikavälillä. Tämän perusteen soveltaminen edellyttää markkinoille pääsyn esteiden taustalla olevan kilpailutilanteen tarkastelua. Kolmantena perusteena on se, että kilpailuoikeuden soveltaminen ei yksin riittäisi korjaamaan asianomaisia markkinahäiriöitä.

(7)

Ensimmäistä ja toista perustetta arvioitaessa on otettava huomioon samat päätekijät, joita tarkasteltiin ennakoivassa markkina-analyysissä, erityisesti viitteet markkinoille pääsyn esteistä, jos sääntelyä ei ole (muun muassa aloituskustannusten suuruus), markkinoiden rakenne, markkinoiden toimivuus ja markkinadynamiikka eli muun muassa markkinaosuudet ja niiden kehityssuunnat, markkinahinnat ja niiden kehityssuunnat sekä kilpailevien verkkojen tai infrastruktuurien laajuus ja peittoalue. Jos mainitut kolme perustetta täyttyvät tietyillä markkinoilla ilman ennakkosääntelyä, markkinat olisi saatettava ennakkosääntelyn alaisiksi.

(8)

Syntymässä oleville uusille markkinoille ei pitäisi puitedirektiivin mukaan asettaa tarpeettomia kilpailuun liittyviä velvoitteita, vaikka ensimmäinen tulija saisi niillä etulyöntiaseman. Syntymässä olevien uusien markkinoiden katsotaan käsittävän tuotteet tai palvelut, jotka ovat niin uusia, että niiden kysyntää tai markkinoille pääsyn ja tarjonnan edellytyksiä on hyvin vaikea ennustaa. Tällöin myös mainittujen kolmen perusteen soveltaminen on hankalaa. Kun syntymässä oleviin uusiin markkinoihin ei sovelleta kilpailuun liittyviä sääntelytoimenpiteitä, tuetaan innovointia puitedirektiivin 8 artiklan mukaisesti. Samalla pitäisi kuitenkin estää tällaisten markkinoiden sulkeutuminen kokonaan markkinajohtajan haltuun, kuten todetaan myös valvontaviranomaisen ohjeissa markkina-analyysiä ja huomattavan markkinavoiman arvioimista varten sähköisen viestinnän verkkoja ja palveluja koskevassa sääntelyjärjestelmässä (5). Olemassa olevaan verkkoinfrastruktuuriin vähitellen tehtävät päivitykset eivät yleensä johda uusien markkinoiden syntyyn. Korvaavien vaihtoehtojen puuttuminen tietyltä tuotteelta on osoitettava sekä kysynnän että tarjonnan näkökulmasta ennen kuin voidaan katsoa, että se ei kuulu millekään olemassa oleville markkinoille. Uusien vähittäispalvelujen kehittyminen voi johtaa uusien johdettujen tukkumarkkinoiden syntymiseen, mikäli kyseisiä vähittäispalveluja ei voida tarjota olemassa olevia tukkutason tuotteita hyödyntämällä.

(9)	Tämän suosituksen kannalta erityisesti kahdentyyppisillä markkinoille pääsyn esteillä on merkitystä: rakenteellisilla esteillä ja oikeudellisilla tai sääntelyyn liittyvillä esteillä.

(10)

Markkinoille tulon rakenteelliset esteet johtuvat markkinoille ominaisista kustannus- tai kysyntäolosuhteista, jotka luovat vakiintuneille operaattoreille ja uusille tulokkaille erilaiset toimintaedellytykset. Tämä haittaa uusien tulokkaiden pääsyä markkinoille tai estää sen. Suuria rakenteellisia esteitä voi esiintyä esimerkiksi silloin, kun markkinoille ovat ominaisia absoluuttiset kustannusedut, huomattavat mittakaavaedut ja/tai tuotevarioinnin edut, kapasiteettirajoitukset ja korkeat aloituskustannukset. Tällaisia esteitä voidaan edelleen havaita kiinteän verkon paikallisyhteyksien laajamittaisessa käytössä ja/tai tarjonnassa. Tähän liittyvä rakenteellinen este voi olla myös se, että palvelun tarjoaminen edellyttää verkkoelementtiä, jota ei voida toisintaa teknisesti tai joka voidaan toisintaa vain niin suurin kustannuksin, että kilpailu käy kannattamattomaksi.

(11)

Oikeudelliset tai sääntelyyn liittyvät esteet eivät perustu taloudellisiin olosuhteisiin vaan johtuvat lainsäädännöllisistä, hallinnollisista tai muista valtion toimenpiteistä, joilla on välitön vaikutus markkinoille tulon edellytyksiin ja/tai operaattorien asemaan merkityksellisillä markkinoilla. Esimerkki oikeudellisesta tai sääntelyyn liittyvästä markkinoille pääsyn esteestä on niiden yritysten lukumäärän rajaaminen, joilla on käytettävissä taajuuksia peruspalvelujen tarjoamiseksi. Muita esimerkkejä oikeudellisista tai sääntelyllisistä esteistä ovat hintavalvonta tai muut yrityksille asetetut hintoihin liittyvät toimenpiteet, jotka vaikuttavat markkinoille pääsyn lisäksi myös yritysten markkina-asemaan. Sellaisten oikeudellisten tai sääntelyyn liittyvien esteiden, jotka voidaan poistaa merkityksellisellä aikavälillä, ei yleensä katsota muodostavan ensimmäisen perusteen mukaista taloudellista estettä markkinoille pääsylle.

(12)

Markkinoille pääsyn esteet voivat menettää merkitystään innovaatiopainotteisilla markkinoilla, joille on ominaista jatkuva teknologinen kehitys. Tällaisilla markkinoilla yrityksen toimintaa rajoittaa usein markkinoilla vielä toimimattomien, mutta potentiaalisten kilpailijoiden innovaatioiden uhka. Innovaatiovetoisilla markkinoilla dynaamista tai pitkän aikavälin kilpailua voi kehittyä sellaisten yritysten välille, jotka eivät välttämättä vielä kilpaile nykyisillä ”staattisilla” markkinoilla. Tässä suosituksessa ei nimetä ennakkosääntelyn alaisiksi markkinoita, joilla markkinoille pääsyn esteiden odotetaan poistuvan ennakoitavissa olevan ajanjakson aikana. Sen arvioimiseksi, esiintyykö pysyviä markkinoille pääsyn esteitä sääntelyn puuttuessa, on tarkasteltava, onko toimialalle saapunut uusia menestyviä toimijoita riittävän usein, onko uusia tulijoita saapunut tai saapuuko niitä todennäköisesti riittävän nopeasti ja ovatko ne riittävän pitkäikäisiä rajoittaakseen markkinavoimaa. Markkinoille pääsyn esteiden merkittävyys riippuu muun muassa siitä, mikä on pienin vaadittava tuotantomäärä ja millaiset aloituskustannukset tarvitaan.

(13)

Vaikka markkinoita luonnehtisivatkin suuret markkinoille tulon esteet, muut rakenteelliset tekijät kyseisillä markkinoilla voivat merkitä sitä, että markkinat kehittyvät merkityksellisellä aikavälillä kohti todellista kilpailua. Markkinadynamiikkaa voivat luoda esimerkiksi tekniikan kehitys tai tuotteiden ja markkinoiden lähentyminen siten, että erillisillä tuotemarkkinoilla toimivat tahot joutuvat kilpailemaan keskenään. Tämä voi päteä myös markkinoihin, joilla on rajallinen mutta riittävä määrä yrityksiä, joilla on keskenään erilaiset kustannusrakenteet ja joiden markkinakysynnässä vallitsee hintajousto. Markkinoilla voi myös olla liikakapasiteettia, joka normaalisti antaisi kilpaileville yrityksille mahdollisuuden laajentaa tuotantoaan hyvin nopeasti vastauksena mahdolliseen hinnankorotukseen. Tällaisilla markkinoilla markkinaosuudet voivat muuttua ajan mittaan ja/tai hintojen voidaan havaita laskevan. Kun markkinoiden dynamiikka vaihtuu nopeaan tahtiin, merkityksellinen aikaväli on valittava huolella siten, että se kuvastaa merkityksellisiä markkinoiden kehityskulkuja.

(14)

Ennen kuin tehdään päätös tiettyjen markkinoiden nimeämisestä ennakkosääntelyn alaisiksi, on myös arvioitava, pystyttäisiinkö kahden ensimmäisen perusteen toteutumisen seurauksena ilmenevät markkinahäiriöt korjaamaan pelkän kilpailuoikeuden avulla. Kilpailuoikeuteen perustuvat toimet tuskin riittävät, mikäli markkinahäiriön korjaamiseksi asetettavien vaatimusten noudattaminen edellyttää mittavia toimenpiteitä tai mikäli markkinoiden toimintaan joudutaan puuttumaan usein ja/tai nopeasti.

(15)

Soveltamalla näitä kolmea perustetta saadaan rajattua niiden sähköisen viestinnän alan markkinoiden lukumäärää, joilla asetetaan ennakkosääntelyyn liittyviä velvoitteita, ja tuetaan näin sääntelykehyksen tavoitetta, joka on vähentää alakohtaisia ennakkosääntöjä sitä mukaa, kun kilpailu markkinoilla lisääntyy. Perusteita on sovellettava kumulatiivisesti siten, että jos jokin niistä jää täyttymättä, markkinoita ei pitäisi nimetä ennakkosääntelyn alaisiksi.

(16)

Vähittäispalvelut olisi asetettava sääntelyllisen valvonnan alaisiksi vain, jos kansalliset sääntelyviranomaiset katsovat, että asiaan liittyvillä tukkumyyntiä koskevilla toimenpiteillä tai operaattorin valintaa ja ennaltavalintaa koskevilla toimenpiteillä ei saavutettaisi tehokkaan kilpailun varmistamisen ja yleisen edun huomioon ottamisen tavoitetta. Puuttumalla toimintaan tukkumyynnin tasolla muun muassa käyttämällä korjauskeinoja, jotka saattavat vaikuttaa vähittäismarkkinoihin, ETA-valtiot pystyvät varmistamaan, että normaalit kilpailuprosessit ovat mahdollisia mahdollisimman suuressa osassa arvoketjua. Näin saavutetaan paras mahdollinen tulos loppukäyttäjien kannalta. Tässä suosituksessa onkin siksi nimetty pääasiassa tukkumarkkinoita, joita sääntelemällä on tarkoitus paikata loppukäyttäjämarkkinoilla ilmenevää todellisen kilpailun puutetta. Jos kansallinen sääntelyviranomainen osoittaa, että tukkumarkkinoihin kohdistuneet toimet eivät ole tuottaneet tulosta, asianomaiset vähittäismarkkinat voidaan saattaa ennakkosääntelyn alaisiksi edellyttäen, että edellä kuvatut kolme perustetta täyttyvät.

(17)	Euroopan komissio antoi 17 päivänä joulukuuta 2007 uuden suosituksen 2007/879/EY (6) puitedirektiivin mukaisesti ennakkosääntelyn alaisiksi tulevista merkityksellisistä tuote- ja palvelumarkkinoista sähköisen viestinnän alalla.

(18)

Merkityksellisistä markkinoista annettua valvontaviranomaisen suositusta on tarkistettu komission uuden suosituksen ja sen perusteluosassa esitettyjen näkökohtien perusteella. Tarkistusprosessissa valvontaviranomainen on päätynyt siihen, että markkinoiden kehitystä pitäisi vertailla ETAn viitearvoon nähden eikä ainoastaan ottaa huomioon yksittäisten EFTA-valtioiden markkinatilannetta.

(19)

EFTA-valtioissa tapahtuneen markkinakehityksen ja julkisessa kuulemisessa esitettyjen huomautusten sekä valvontaviranomaisen saatavilla olevien muiden tietojen perusteella vaikuttaa siltä, että kolmen EFTA-valtion sähköisen viestinnän markkinoiden yleinen toiminta ei todennäköisesti poikkea sen enempää Euroopan unionin tai koko ETAn markkinoiden keskimääräisestä toiminnasta kuin kunkin EU:n jäsenvaltion markkinoiden toiminta poikkeaa kyseisestä keskiarvosta.

(20)

ETA-sopimuksen tavoitteena on perustaa ”dynaaminen ja yhdenmukainen Euroopan talousalue, joka perustuu yhteisiin sääntöihin ja yhdenvertaisiin kilpailun edellytyksiin” (7). Tämä tavoite ja edellä esitetyt näkökohdat huomioon ottaen valvontaviranomainen sovittaa suosituksensa yhteen komission suosituksen kanssa taatakseen yhteisen sääntelyjärjestelmän yhdenmukaisen soveltamisen ja sidosryhmien oikeusvarmuuden ETA:n sähköisen viestinnän markkinoilla. Näin ollen ennakkosääntelyn alaiseksi tulevien markkinoiden määrä vähennetään tässä suosituksessa 18:sta 7:ään.

(21)

Ennakkosääntelyn alaiseksi tulevien markkinoiden määrän vähentäminen ei välttämättä ole osoitus siitä, että poistetuilla markkinoilla on todellista kilpailua kussakin EFTA-valtiossa ja ettei kyseisten markkinoiden ennakkosääntely ole enää perusteltua. Valvontaviranomaiselle tarkistusprosessin aikana esitettyjen huomioiden mukaan sääntelyn jatkaminen saattaisi olla perusteltua määrätyillä markkinoilla.

(22)

Liitteessä luetellut markkinat on nimetty mainittujen kolmen kumulatiivisen perusteen mukaan. Jos tiettyjä markkinoita ei ole mainittu tässä suosituksessa, kansallisten sääntelyviranomaisten on sovellettava kyseisiin markkinoihin samaa kolmen perusteen testiä. Jos markkinat on mainittu 14 päivänä heinäkuuta 2004 annetun suosituksen 194/04/KOL liitteessä mutta ei tämän suosituksen liitteessä, kansallisilla sääntelyviranomaisilla olisi oltava valtuudet soveltaa kolmen perusteen testiä sen arvioimiseksi, pitäisikö markkinat kansallisissa olosuhteissa edelleen saattaa ennakkosääntelyn alaisiksi. Vaikka markkinat olisi mainittu tässä suosituksessa, kansallinen sääntelyviranomainen voi päättää olla noudattamatta markkina-analyysimenettelyä, jos se katsoo, että kyseiset kolme perustetta eivät täyty asianomaisilla markkinoilla. Kansalliset sääntelyviranomaiset voivat nimetä tässä suosituksessa luetelluista markkinoista poikkeavia markkinoita sillä edellytyksellä, että ne noudattavat puitedirektiivin 7 artiklaa. Sellaisten toimenpide-ehdotusten ilmoittamatta jättäminen, jotka vaikuttavat EFTA-valtioiden väliseen kauppaan puitedirektiivin johdanto-osan 38 kappaleen mukaisesti, voi johtaa yhteisön lainsäädännön rikkomisesta johtuvan menettelyn käynnistämiseen kyseistä valtiota vastaan. Muiden kuin tässä suosituksessa lueteltujen markkinoiden määrittelyn olisi perustuttava kilpailuperiaatteisiin, jotka esitetään valvontaviranomaisen tiedonannossa merkityksellisten markkinoiden määritelmästä ETA:n kilpailuoikeuden (8) kannalta, oltava johdonmukaista markkina-analyysiä ja huomattavan markkinavoiman arviointia koskevien valvontaviranomaisen ohjeiden kanssa sekä täytettävä edellä kuvatut kolme perustetta.

(23)

Se, että tässä suosituksessa nimetään ne tuote- ja palvelumarkkinat, joilla ennakkosääntely voi olla perusteltua, ei merkitse, että sääntely on aina perusteltua tai että näillä markkinoilla välttämättä asetetaan uuden sääntelyjärjestelmän direktiivien mukaisia sääntelyyn liittyviä velvoitteita. Sääntelyä ei pidä käyttää tai se on poistettava erityisesti silloin, jos markkinoilla esiintyy todellista kilpailua ilman sääntelyä, eli toisin sanoen millään operaattorilla ei ole puitedirektiivin 14 artiklassa tarkoitettua huomattavaa markkinavoimaa. Sääntelyyn liittyvien velvoitteiden on oltava tarkoituksenmukaisia ja todetun ongelman luonteeseen perustuvia, kohtuullisia ja perusteltuja puitedirektiivissä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi, ja ennen muuta niiden on tuotava käyttäjille mahdollisimman paljon hyötyjä, varmistettava, ettei kilpailu vääristy tai rajoitu, edistettävä tehokkaita infrastruktuuri-investointeja ja innovaatioita sekä kannustettava radiotaajuuksien ja numerovarojen tehokkaaseen käyttöön ja hallintaan.

(24)	Markkinoiden nimeäminen tässä suosituksessa ei rajoita markkinoiden määrittelyä kilpailuoikeuden nojalla yksittäistapauksissa. Ennakkosääntelyn soveltamisala ei myöskään vaikuta kilpailuoikeuden nojalla analysoitavien toimintojen alaan.

(25)	Tästä suosituksesta on järjestetty julkinen kuuleminen ja sitä laadittaessa on kuultu kansallisia sääntelyviranomaisia ja EFTA-valtioiden muita kansallisia viranomaisia.

(26)

Tätä suositusta tulkitaan puitedirektiivin mukaisesti ennakkosääntelyn alaisiksi tulevista merkityksellisistä tuote- ja palvelumarkkinoista sähköisen viestinnän alalla annetun komission suosituksen 2007/879/EY perusteluosan valossa. Perusteluosassa kuvataan muun muassa suosituksessa määriteltyihin markkinoihin liittyvien teknologioiden kehitystä,

ON ANTANUT TÄMÄN SUOSITUKSEN:

Kansallisille sääntelyviranomaisille suositellaan, että määritellessään kansallisten olosuhteiden perusteella merkityksellisiä markkinoita ETA-sopimuksen liitteessä XI olevan 5 cl kohdassa tarkoitetun säädöksen, sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/21/EY, sellaisena kuin se on mukautettuna ETA-sopimuksen pöytäkirjalla 1 ja ETA-sopimuksen liitteessä XI olevilla alakohtaisilla mukautuksilla, 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti, ne tekevät analyysin tämän suosituksen liitteessä määritellyistä tuote- ja palvelumarkkinoista.

Jos kansalliset sääntelyviranomaiset saattavat ennakkosääntelyn alaisiksi muita markkinoita kuin liitteessä mainitut, kansallisten sääntelyviranomaisten on varmistettava, että kaikki seuraavat kolme perustetta täyttyvät:

a)	Suuret ja pysyväisluonteiset esteet markkinoille pääsylle. Ne voivat olla rakenteellisia, oikeudellisia tai sääntelyyn liittyviä.

b)	Markkinarakenne, joka ei ole omiaan johtamaan todelliseen kilpailuun merkityksellisellä aikavälillä. Tämän perusteen soveltaminen edellyttää markkinoille pääsyn esteen taustalla olevan kilpailutilanteen tarkastelua.

c)	Kilpailuoikeus ei yksin riitä asianomaisen markkinahäiriön (tai -häiriöiden) korjaamiseen.

Tämä suositus ei vaikuta markkinoiden määrittelyyn, markkina-analyysien tuloksiin ja sääntelyvelvoitteisiin, jotka kansalliset sääntelyviranomaiset ovat ottaneet käyttöön ETA-sopimuksen liitteessä XI olevan 5 cl kohdassa tarkoitetun säädöksen (sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/21/EY), sellaisena kuin se on mukautettuna ETA-sopimuksen pöytäkirjalla 1 ja ETA-sopimuksen liitteessä XI olevilla alakohtaisilla mukautuksilla, 15 artiklan 3 kohdan ja 16 artiklan mukaisesti ennen tämän suosituksen antamispäivää.

4.	Tämä suositus on osoitettu EFTA-valtioille.

Tehty Brysselissä 5 päivänä marraskuuta 2008.

EFTAn valvontaviranomaisen puolesta

Per SANDERUD

Puheenjohtaja

Kurt JAEGER

Kollegion jäsen

(1) Jäljempänä ’ETA-sopimus’.

(2) EYVL L 108, 24.4.2002, s. 33, direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 717/2007 (EUVL L 171, 29.6.2007, s. 32, jäljempänä ’puitedirektiivi’).

(3) EFTAn valvontaviranomaisen suositus, annettu 14 päivänä heinäkuuta 2004, sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/21/EY mukaisesti ennakkosääntelyn alaisiksi tulevista merkityksellisistä tuote- ja palvelumarkkinoista sähköisen viestinnän alalla sellaisina kuin ne ovat liitettyinä osaksi Euroopan talousalueesta tehtyä sopimusta (EUVL L 113, 27.4.2006, s. 18, ja ETA-täydennysosa N:o 21, 27.4.2006, s. 33). Hyväksytty päätöksellä N:o 194/04/KOL.

(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/22/EY, annettu 7 päivänä maaliskuuta 2002, yleispalvelusta ja käyttäjien oikeuksista sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen alalla (yleispalveludirektiivi) (EYVL L 108, 24.4.2002, s. 51), sellaisena kuin se on lisätty ETA-sopimuksen liitteessä XI olevaan 5 cm kohtaan ETA:n sekakomitean päätöksellä N:o 11/2004 (EUVL L 116, 22.4.2004, s. 60, ja ETA-täydennysosa N:o 20, 22.4.2004, s. 14).

(5) EFTAn valvontaviranomaisen ohjeet, annettu 14 päivänä heinäkuuta 2004, markkina-analyysiä ja huomattavan markkinavoiman arvioimista varten sähköisen viestinnän verkkoja ja palveluja koskevassa Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen liitteessä XI vahvistetussa sääntelyjärjestelmässä (EUVL C 101, 27.4.2006, s. 1, ja ETA-täydennysosa N:o 21, 27.4.2006, s. 1).

(6) EUVL L 344, 28.12.2007, s. 65.

(7) ETA-sopimuksen johdanto-osan neljäs kappale.

(8) EFTAn valvontaviranomaisen päätös N:o 46/98/KOL, tehty 4 päivänä maaliskuuta 1998, merkityksellisten markkinoiden määritelmää Euroopan talousalueen (ETA) kilpailuoikeuden kannalta ja Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen 53 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan kuulumattomia vähämerkityksisiä sopimuksia koskevien kahden kilpailualan tiedonannon antamisesta (EYVL L 200, 16.7.1998, s. 46, ja ETA-täydennysosa N:o 28, 16.7.1998, s. 1).

LIITE

Vähittäismarkkinat

1.	Yksityisasiakkaille ja muille kuin yksityisasiakkaille tarjottavat liittymät kiinteästä sijaintipaikasta yleiseen puhelinverkkoon.

Tukkumarkkinat

Puhelinliikenteen välittäminen kiinteästä sijaintipaikasta lähdeverkkona toimivassa yleisessä puhelinverkossa.

Tässä suosituksessa lähdeverkkopalvelujen katsotaan kattavan siirtopalvelut, ja ne on rajattu niin, että rajaus on kansallisissa olosuhteissa johdonmukainen sen suhteen, miten yleisen puhelinverkon kauttakulkupalvelut ja kohdeverkkopalvelut kiinteään sijaintipaikkaan on määritelty.

Puhelinliikenteen välittäminen kohdeverkkona toimivassa yleisessä puhelinverkossa kiinteään sijaintipaikkaan.

Tässä suosituksessa kohdeverkkopalvelujen katsotaan kattavan siirtopalvelut, ja ne on rajattu niin, että rajaus on kansallisissa olosuhteissa johdonmukainen sen suhteen, miten yleisen puhelinverkon kauttakulkupalvelut ja lähdeverkkopalvelut kiinteään sijaintipaikkaan on määritelty.

4.	(Fyysisten) verkkoinfrastruktuurin käyttöoikeuksien tukkutarjonta (sisältää rinnakkaiskäyttöoikeuden tai täysin eriytetyn käyttöoikeuden) tietyssä sijaintipaikassa.

Tukkutason laajakaistayhteydet.

Markkinat käsittävät ei-fyysiset tai virtuaaliset verkkoyhteydet, kuten niin sanotut bittivirtayhteydet, kiinteässä sijaintipaikassa. Markkinat ovat tuotantoketjussa seuraavina edellä 4 kohdassa mainittujen fyysisten yhteyksien markkinoiden jälkeen sikäli, että tukkutason laajakaistayhteys voidaan muodostaa käyttämällä kyseistä yhteyttä yhdistettynä muihin elementteihin.

6.	Kiinteiden yhteyksien paikallisosien tukkumarkkinat, riippumatta kiinteän siirtokapasiteetin tai kiinteiden yhteyksien tarjoamiseen käytettävästä tekniikasta.

7.	Puheensiirto kohdeverkkona toimivassa yksittäisessä matkaviestintäverkossa.

9.7.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 156/25

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1/2003 27 artiklan 4 kohdan mukainen tiedonanto asiassa COMP/B-1/39.316 – Gaz de France (kaasumarkkinoiden sulkeminen)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

2009/C 156/14

1. JOHDANTO

(1)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1/2003 (1) 9 artiklassa säädetään, että jos komissio aikoo tehdä päätöksen, jossa rikkominen määrätään lopetettavaksi, ja kun asianomaiset yritykset esittävät sitoumuksia, joiden tarkoituksena on poistaa komission ennakkoarvioinnissaan niille esittämät huolenaiheet, komissio voi päätöksellään määrätä kyseisten sitoumusten noudattamisen yritystä velvoittavaksi. Päätös voidaan tehdä määräajaksi, ja siinä on todettava, ettei komission jatkotoimille ole enää perusteita. Asetuksen 27 artiklan 4 kohdan mukaan komissio julkaisee tiiviin yhteenvedon asiaan liittyvistä seikoista ja sitoumusten pääkohdat. Asianomaiset osapuolet voivat esittää huomautuksensa komission asettamassa määräajassa.

2. YHTEENVETO

(2)

Komissio hyväksyi 22 päivänä kesäkuuta 2009 ennakkoarvioinnin asetuksen (EY) N:o 1/2003 9 artiklan 1 kohdan nojalla. Tämä ennakkoarviointi koskee Gaz de France Suez S.A.:n ja sen tytäryritysten GRTgaz S.A., jäljempänä ’GRTgaz’, ja Elengy S.A.:n, jäljempänä yhdessä ’GDF Suez’, väitettyjä rikkomisia Ranskan kaasumarkkinoilla.

(3)

Ennakkoarvioinnin mukaan GDF Suez on määräävässä asemassa tuontikapasiteetin ja kaasuntoimitusten markkinoilla GRTgazin siirtoverkon kahdella tasehallinta-alueella (Nord ja Sud). Komissio katsoo ennakkoarvioinnissaan, että GDF Suez on todennäköisesti käyttänyt määräävää asemaansa väärin EY:n perustamissopimuksen 82 artiklassa tarkoitetulla tavalla sulkemalla kaasun tuontikapasiteetin käyttömahdollisuuksia Ranskassa, mikä on rajoittanut kilpailua toimitusmarkkinoilla. Tämän sulkeminen on ilmeisesti seurausta siitä, että suurin osa Ranskan tuontikapasiteetista on varattu pitkällä aikavälillä, sekä Fos Cavaoun uuden kaasusäiliöalusten terminaalin tuontikapasiteetin jakamistavasta ja Montoir de Bretagnen kaasusäiliöalusten terminaalin ylimääräiseen tuontikapasiteettiin tehtävien investointien strategisesta rajoittamisesta.

3. TARJOTTUJEN SITOUMUSTEN PÄÄSISÄLTÖ

(4)

GDF Suez kiistää komission ennakkoarvioinnin. Se on kuitenkin esittänyt asetuksen (EY) N:o 1/2003 9 artiklan mukaisia sitoumuksia, joilla on tarkoitus ratkaista komission havaitsemat kilpailuongelmat. Sitoumusten pääkohdat voidaan tiivistää jäljempänä esitetyllä tavalla (yksityiskohtaiset tiedot sitoumuksia koskevassa tekstissä).

(5)

GDF Suez luopuu kolmansien hyväksi pitkän ajan kiinteästä kapasiteetista Obergailbachin (80 GWh/päivä) ja Taisnières-H:n (10 GWh/päivä) syöttökohdissa 1 lokakuuta 2010 alkaen ajaksi, joka GDF Suezin tilausten kestosta on jäljellä päivänä, jona ilmoitetaan komission mahdollisesti asetuksen (EY) N:o 1/2003 9 artiklan mukaisesti tekemästä päätöksestä.

(6)

GDF Suez luopuu kolmansien hyväksi myös vastaavasta tuotantoketjun alkupään kuljetuskapasiteetista viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2027 Waidhausin syöttökohdassa ja Medelsheimin ottokohdassa, viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2025 Zeebruggen syöttökohdassa ja Blaregniesin ottokohdassa sekä, mikäli ostajat niin pyytävät, viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2018 Interconnector-kaasuputken NBP-syöttökohdassa ja Zeebrugge IZT:n syöttöalueen ottokohdassa.

(7)

GDF Suez luopuu kolmansien hyväksi pitkän ajan kiinteästä kapasiteetista myös Montoir de Bretagnen kaasusäiliöalusten terminaalissa (1 Gm3/vuosi 1 päivästä lokakuuta 2010 alkaen ja 1 Gm3/vuosi 1 päivästä lokakuuta 2011 alkaen) ja Fos Cavaoun kaasusäiliöalusten terminaalissa (2,175 Gm3/vuosi 1 päivästä tammikuuta 2011 alkaen (2)).

(8)	GDF Suez rajoittaa viimeistään 1 päivänä lokakuuta 2014 kymmeneksi vuodeksi kapasiteettitilauksia siten, että niiden osuus on alle 50 prosenttia pitkän ajan H-kaasukapasiteetista Nord- ja Sud -tasehallinta-alueilla GRTgazin verkossa ja koko Ranskan alueella (3).

(9)

GDF Suez sitoutuu 1 päivästä lokakuuta 2014 – 1 päivänä lokakuuta 2021 rajoittamaan jakson 1 päivästä lokakuuta 2024 – 1 päivänä lokakuuta 2029 osalta pitkän ajan kiinteää H-kaasukapasiteettia niiden 1 päivänä lokakuuta 2014 olemassa olevien laitosten osalta alle 50 prosenttiin koko pitkän aikavälin kiinteästä kapasiteetista, joka on saatavilla kyseisissä laitoksissa.

(10)	GDF Suez sitoutuu jatkamaan nykyisten kaltaisin edellytyksin GRTgazille toimitettavan H-kaasun ja B-kaasun swap-palvelua, jotta GRTgaz voi jatkaa säänneltyä palvelua, jossa H-kaasu muutetaan B-kaasuksi.

(11)	Riippumaton toimitsijamies nimetään valvomaan, että GDF Suez noudattaa näitä sitoumuksia.

(12)	Sitoumukset julkaistaan kokonaisuudessaan ranskan kielellä kilpailun pääosaston verkkosivuilla osoitteessa: http://ec.europa.eu/comm/competition/index_fr.html

4. HUOMAUTUSPYYNTÖ

(13)	Jollei markkinatestin tuloksista muuta johdu, komissio aikoo tehdä asetuksen (EY) N:o 1/2003 9 artiklan 1 kohdan mukaisen päätöksen, jossa edellä tiivistetyt ja kilpailun pääosaston verkkosivuilla lyhentämättöminä esitetyt sitoumukset todetaan sitoviksi.

(14)

Komissio pyytää asetuksen (EY) N:o 1/2003 27 artiklan 4 kohdan mukaisesti kolmansia osapuolia, joita asia koskee, esittämään huomautuksensa sitoumuksiin. Komissio pyytää asianomaisia osapuolia, joita asia koskee, esittämään huomautuksensa, jos ne katsovat, että GDF Suez:n itselleen ehdottamilla sitoumuksilla vastataan esiin tulleisiin huolenaiheisiin. Huomautusten on oltava komissiolla kahden kuukauden kuluessa tämän ilmoituksen julkaisupäivästä. Asianomaisia kolmansia osapuolia pyydetään toimittamaan huomautuksistaan myös julkinen toisinto, josta liikesalaisuudet ja muut luottamukselliset tiedot on poistettu ja korvattu tarvittaessa yhteenvedolla, joka ei sisällä luottamuksellisia tietoja, tai merkinnällä ”liikesalaisuus” tai ”luottamuksellinen tieto”. Perustellut pyynnöt otetaan huomioon.

(15)

Huomautukset voi lähettää komissiolle viitteellä COMP/B-1/39.316 – GDF (kaasumarkkinoiden sulkeminen) sähköpostitse (COMP-GREFFE-ANTITRUST@ec.europa.eu), faksilla +32 22950128 tai postitse seuraavaan osoitteeseen:

European Commission

Directorate-General for Competition

Antitrust Registry

1049 Bruxelles/Brussel

BELGIQUE/BELGIË

(1) Perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta 16 päivänä joulukuuta 2002 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1/2003 (EYVL L 1, 4.1.2003, s. 1).

(2) Kapasiteetista 0,175 Gm3/vuosi hyötyvät pääasiassa huolitsijat, jotka ovat tilanneet lyhyen aikavälin kapasiteettia Fos Cavaoun terminaalista.

(3) Sitoumusten yhteydessä kaasun syöttökohdiksi katsotaan kaikki Ranskan nykyiset ja tulevat syöttökohdat, myös Espanjan ja Ranskan välinen syöttökohta.

9.7.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 156/27

Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden rekisteröimisestä aidoiksi perinteisiksi tuotteiksi annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 509/2006 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu rekisteröintihakemuksen julkaiseminen

2009/C 156/15

Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta neuvoston asetuksen (EY) N:o 509/2006 9 artiklassa tarkoitetulla tavalla. Vastaväitteet on toimitettava komissiolle kuuden kuukauden kuluessa tästä julkaisemisesta.

AITOA PERINTEISTÄ TUOTETTA KOSKEVA REKISTERÖINTIHAKEMUS

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 509/2006

”KABANOSY”

EY N:o: PL-TSG-0007-0050-22.01.2007

1. Hakijaryhmittymän nimi ja osoite:

Nimi: Związek „Polskie Mięso” (Puolan liha-alan järjestö)

Osoite:

ul. Chałubińskiego 8

00-613 Warsaw

POLSKA/POLAND

Puhelin: +48 228302657

Faks: +48 228301648

Sähköposti: info@polskie-mieso.pl

2. Jäsenvaltio tai kolmas maa:

Puola

3. Tuote-eritelmä:

3.1 Rekisteröitävä nimi/rekisteröitävät nimet (komission asetuksen (EY) N:o 1216/2007 2 artikla):

”Kabanosy”

3.2 Nimi:

 on itsessään erityinen

Nimi ilmentää tuotteen erityisluonnetta. 1800-luvun Puolassa ja Liettuassa nimityksellä ”kaban” tai diminutiivilla ”kabanek” tarkoitettiin nuorta syöttöporsasta, jota oli tapana lihottaa lähinnä perunoilla. Tällaisen porsaan lihasta taas käytettiin nimitystä ”kabanina”. Nimi ”kabanos” juontuu siten tällaisen porsaan nimityksestä.

3.3 Asetuksen (EY) N:o 509/2006 13 artiklan 2 kohdan mukainen nimen varaaminen:

 Rekisteröintiin liittyy nimen varaaminen

3.4 Tuotelaji:

Luokka 1.2 –

Lihavalmisteet (kypsennetyt, suolatut, savustetut jne.)

3.5 Sen maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus, johon 3.1 kohdan mukaista nimeä sovelletaan (komission asetuksen (EY) N:o 1216/2007 3 artiklan 1 kohta):

Kabanossit ovat pitkiä ja ohuita, pinnaltaan tasaisesti rypistyneitä kuivamakkaratankoja, jotka on toisesta päästä taitettu. Makkaratangot taivutetaan kahtia, ja katkaisukohdassa näkyy jälki siinä kohdassa, mistä makkarat on ripustettu kuivumaan.

Pinta on kirsikkaan vivahtavan tummanpunainen. Poikkileikkauskohdassa näkyy tummanpunaista lihaa ja vaaleaa rasvaa.

Koskettaessa pinta tuntuu sileältä, kuivalta ja tasaisesti rypistyneeltä.

Kabanossille on ominaista voimakas paistetun ja suolatun porsaanlihan maku ja kevyt kuminan, pippurin ja savustuksen jälkimaku.

Kemiallinen koostumus:

—	valkuaisainepitoisuus vähintään 15,0 %

—	vesipitoisuus vähintään 60,0 %

—	rasvapitoisuus vähintään 35,0 %

—	suolapitoisuus vähintään 3,5 %

—	nitriitti- ja nitraattipitoisuus NaNO2:na ilmaistuna enintään 0,0125 %

Tällainen kemiallinen koostumus takaa tuotteen perinteisen laadun. Valmiin tuotteen painon on oltava alle 68 % raaka-aineena käytetyn lihan painosta.

3.6 Sen maataloustuotteen tai elintarvikkeen tuotantomenetelmän kuvaus, johon 3.1 kohdan mukaista nimeä sovelletaan (komission asetuksen (EY) N:o 1216/2007 3 artiklan 2 kohta):

Raaka-aineet

Liha (100 kg raaka-ainetta):

—	I luokan sianlihaa, jonka rasvapitoisuus on enintään 15 % – 30 kg

—	IIA luokan sianlihaa, jonka rasvapitoisuus on enintään 20 % – 40 kg

—	IIB luokan sianlihaa, joka sisältää myös sidekudosta ja jonka rasvapitoisuus on enintään 40 % – 30 kg

Muut aineet (100 kg lihaa kohti):

—	pippuria – 0,15 kg

—	muskottipähkinää – 0,05 kg

—	kuminaa – 0,07 kg

—	sokeria – 0,2 kg

Lisäaineet:

—	kuivasuolaussekoitus (ruokasuolan (NaCL) ja natriumnitriitin (NaNO2) sekoitus) – noin 2 kg

Sikojen ruokinta, kun tarkoituksena on tuottaa lihaa kabanossien valmistusta varten:

Ruokinta vaikuttaa sianlihan rasvaisuuteen ja lihakkuuteen. Tavoitteena on tuottaa sikoja, joiden paino on enintään 120 kg ja joiden lihassa on lihaksensisäistä rasvaa yli 3 prosenttia.

—	Kasvatuksessa käytetään myöhään aikuistuvia sikarotuja, jolloin voidaan oikeanlaisella kasvatuksella saavuttaa vaadittu lihaksensisäinen rasvapitoisuus. Kasvatuksessa käytettävillä roduilla ei ole RN-geeniä, kun taas RYR 1T -geeni on 20 prosentilla populaatiosta.

—	Kasvatus jakautuu kolmeen vaiheeseen: I vaihe < 60 kg, II vaihe < 90 kg ja III vaihe < 120 kg.

—

Eläimet kasvatetaan 90-kiloisiksi kahden rehuseoksen avulla. Seosten (annosten) koostumus on seuraava:

—	energianlähde: viljajauhoa – vehnä-, ohra-, ruis-, kaura-, ruisvehnä- tai maissijauhoa; maissijauhoa ja kuorettomista kauralajikkeista tehtyä jauhoa enintään 30 prosenttia seoksesta;

—	valkuaisainelähde: lupiini-, härkäpapu- tai soijarouhetta, rapsirouhetta, rapsipuristeita, rehuhiivaa ja kuivattua nurmirehua.

—

90–120-kiloisille eläimille tarkoitetun rehuseoksen (annoksen) koostumus on seuraava:

—	energianlähde: vehnä-, ohra-, ruis- ja ruisvehnäjauhoa. Seoksiin (annoksiin) ei saa käyttää maissijauhoa eikä kuorettomista kauralajikkeista tehtyä jauhoa.

—	valkuaisainelähde: hernekasveista (lupiini, härkäpapu, herne) tehtyä jauhoa, soijarouhetta, rapsipuristetta tai rapsirouhetta ja kuivattua nurmirehua.

—	Koko kasvatuksen aikana sekoituksiin ja annoksiin ei saa lisätä: kasviöljyjä, eläinperäisiä rehuja, esimerkiksi maitojauhetta, kuivattua heraa tai kalajauhoa.

—	Rehusekoituksen metabolisen energian määrä on koko kasvatuksen ajan 12–13 MJ EM/kg. Valkuaisainetta sekoituksessa tulisi olla I kasvatusvaiheen aikana noin 16–18 prosenttia, II vaiheessa 15–16 prosenttia ja III vaiheessa noin 14 prosenttia.

—	Lihasikojen rehuannokset voivat sisältää joko pelkkää tiivisterehua tai ne voivat olla seoksia, jossa on tiivisterehun lisäksi perusrehua, esim. perunoita ja nurmirehua.

Kabanossien valmistusvaiheet

1. vaihe

Ensin kaikki liharaaka-aineet pilkotaan. Lihanpalojen on oltava samankokoisia (halkaisija noin 5 cm).

2. vaihe

Perinteinen säilöntä (kuivasuolaus) noin kaksi vuorokautta tarvittavan suolasekoituksen kera

3. vaihe

I luokan liha pilkotaan halkaisijaltaan noin 10 mm:n suuruisiksi paloiksi ja IIA ja IIB luokan liha halkaisijaltaan noin 8 mm:n suuruisiksi paloiksi.

4. vaihe

Liharaaka-aineet sekoitetaan keskenään ja niihin lisätään mausteet: pippuri, muskottipähkinä, kumina ja sokeri.

5. vaihe

Lihamassa pursotetaan ohueen lampaansuoleen, jonka halkaisija on 20–22 mm, ja makkara jaotellaan noin 25 cm:n pituisiksi pötköiksi.

6. vaihe

Annetaan levätä kaksi tuntia enintään 30 °C:een lämpötilassa, jolloin makkaroiden pinta alkaa kuivua ja sisus ”asettuu”.

7. vaihe

Pinnan kuivattaminen ja perinteinen lämminsavustus (noin 150 minuutin ajan), minkä jälkeen makkaroiden paistamista jatketaan, kunnes niiden sisälämpötila on vähintään 70°C.

8. vaihe

Savustuksen päätyttyä makkarat jätetään savustushuoneeseen noin tunniksi, minkä jälkeen ne nostetaan jäähtymään ja säilytetään sen jälkeen alle 10 °C:een lämpötilassa.

9. vaihe

Makkaroiden annetaan kuivua 3–5 vuorokauden ajan tilassa, jonka lämpötila on 14–18 °C ja ilmankosteus 80 %, kunnes saavutetaan haluttu tuotos (lopputuotteen paino enintään 68 % valmistukseen käytettävistä raaka-aineista).

3.7. Maataloustuotteen tai elintarvikkeen erityisluonne (asetuksen (EY) N:o 1216/2007 3 artiklan 3 kohta):

Kabanossien erityisluonne johtuu tuotteen tietyistä ominaispiirteistä:

—	rapeus, mehukkuus ja lihan erityisominaisuudet

—	poikkeuksellinen maku ja tuoksu

—	yhdenmukainen tyypillinen muoto.

Rapeus, mehukkuus ja lihan erityisominaisuudet

Kabanossien ominaispiirteisiin olennaisesti vaikuttava ainesosa on sianliha, joka saadaan noin 120-kiloisiksi lihotetuista, myöhään aikuistuviin sikarotuihin kuuluvista sioista. Eläinten geneettiset ominaisuudet on kuvattu 3.6 kohdassa. Näitä vaatimuksia noudattamalla saavutetaan yli 3 prosentin lihaksensisäinen rasvapitoisuus, mikä takaa, että kabanossien valmistukseen käytettävä liha on oikean makuista ja että sillä on vaaditut tekniset ominaisuudet. Oikeanlainen raaka-aine ja perinteinen valmistusmenetelmä, jonka olennaisia vaiheita ovat lihan jauhaminen, kuivasuolaus ja savustaminen, takaavat kabanossin poikkeuksellisen rapeuden ja mehukkuuden. Kabanossien ominaispiirteisiin kuuluu myös ääni, eräänlainen napsahdus, joka kuuluu kun makkara katkaistaan taittamalla. Se kertoo makkaran rapeudesta ja osoittaa, että valmistus ja erityisesti kuivaus ja savustus on tapahtunut oikealla tavalla.

Poikkeuksellinen maku ja tuoksu

Kabanossit erottuvat muista makkaroista makunsa ja tuoksunsa perusteella. Nämä piirteet syntyvät, kun valmistuksessa käytetään oikeissa mittasuhteissa oikeita mausteita (pippuria, muskottipähkinää, kuminaa ja sokeria) ja oikeanlaista savustusmenetelmää, joka entisestään vahvistaa tuotteen makua.

Yhdenmukainen tyypillinen muoto

Kabanossien tyypillisiin piirteisiin kuuluu ennen muuta niiden ainutlaatuinen muoto. Kabanossit ovat pitkiä ja ohuita, pinnaltaan tasaisesti rypistyneitä kuivamakkaroita, jotka on toisesta päästä taitettu kahtia.

3.8 Maataloustuotteen tai elintarvikkeen perinteinen luonne (asetuksen (EY) N:o 1216/2007 3 artiklan 4 kohta):

Perinteinen valmistusmenetelmä ja koostumus

Kabanossit ovat lampaansuoleen tehtyjä ohuita, kuivattuja ja savustettuja sianlihamakkaroita. Niitä syötiin kaikkialla Puolassa jo 1920- ja 1930-luvulla. Pienet lihakaupat ja makkaratehtaat valmistivat niitä paikallisille markkinoille. Samasta tuotenimestä huolimatta tuotteissa esiintyi alueellista vaihtelua, joka johtui ennen muuta valmistuksessa käytetyistä mausteista mutta myös makkaroiden laadusta. Aikakauden kulinaaristen ja elintarvikealan julkaisujen, esim. Varsovassa vuonna 1937 julkaistun M. Karczewskan teoksen Wyrób wędlin i innych przetworów mięsnych sposobem domowym (”Sianlihamakkaroiden ja muiden lihajalosteiden valmistus kotioloissa”) välityksellä kabanossireseptit ja kabanossien valmistustapa vakiintuivat, mikä vahvisti niiden tuotekuvaa ja paransi tuotteiden laatua. Kabanossit maistuivat hyvältä ja säilyivät savustamisen ja kuivaamisen ansiosta pitkään.

Vuoden 1945 jälkeen tuotteen laatua pyrittiin kehittämään standardoinnin avulla. Vuonna 1948 kabanossit hyväksyttiin virallisesti kaupankäynnin kohteeksi 15.9.1948 annetulla elintarvike-, teollisuus- ja kauppaministeriön asetuksella (Puolan virallinen lehti nro 44/1948, 334 kohta). Tämän jälkeen vahvistettiin tuotantoteknologiaan liittyvät näkökohdat 30.12.1954 vahvistetun standardin nro RN-54/MPMIM1-Mięs-56 pohjalta. Vuonna 1964 Puolan lihanjalostusteollisuuskeskus Centrał Przemysłu Mięsnego julkaisi Varsovassa perinteiseen valmistusmenetelmään perustuvan kabanossien perusreseptin (sisäiset säännöt nro 21).

Puolan kansantasavallan aikana (vuosina 1945–1989) kabanossit olivat erittäin suosittuja. Niitä ostivat kaikki. Kabanossit kelpasivat koreasti katettuihin juhlapöytiin, mutta soveltuivat yhtä hyvin matkaevääksi, lahjaksi tai vodkan kera nautittaviksi makupaloiksi. Lisäksi niistä tuli – kinkun ja pekonin ohella – Puolan erityinen vientituote.

Perinteinen raaka-aine on sianliha

Kabanossit valmistetaan varta vasten lihotetuista sioista, joista aikoinaan käytettiin puolan kielessä nimitystä ”kaban”. Nimitys mainitaan myös Puolan kansallisrunoilijan Adam Mickiewiczin vuonna 1834 julkaistussa runoelmassa Pan Tadeusz. Nimityksellä tarkoitettiin alun perin villisikaa tai sikaa ja myös hevosta. 1800-luvulla nimitys tunnettiin jo yleisesti, kuten käy ilmi vuonna 1863 julkaistusta Encyklopedyja Powszechnan osasta 13, jonka mukaan sillä tarkoitettiin hyvin syötettyä lihavaa nuorta sikaa. Sikoja lihotettiin varta vasten, jotta saataisiin mureaa ja maukasta lihaa, jonka lihaksensisäinen rasvapitoisuus on suuri. Tämä antoi siitä valmistetuille tuotteille voimakkaan erityismaun ja teki niistä mehukkaita ja rapeita. Tunnettu oli myös ”kaban”-nimityksestä johdettu nimitys ”kabanina”, joka Vilnassa vuonna 1861 julkaistun puolan kielen sanakirjan mukaan tarkoitti sianlihaa yleensä.

Kabanossien valmistusta varten kasvatettujen sikojen lihaksensisäisen rasvaprosentin on oltava korkea, yli 3 prosenttia. Tämä nk. marmorointi antaa tuotteelle vaaditun mureuden, mehukkuuden ja erinomaisen maun. Tällaisen lihan käyttö vaikuttaa ratkaisevasti lopputuotteen laatuun ja sen erityisluonteeseen, ja se on perinteisen valmistusmenetelmän mukaista.

3.9 Erityisluonnetta koskevat vähimmäisvaatimukset ja tarkastusmenettelyt (asetuksen (EY) N:o 1216/2007 4 artikla):

Kabanossien erityisominaisuuksien varmistamiseksi on valvottava erityisesti seuraavia seikkoja:

tuotteen valmistamiseen käytetyn raaka-aineen (lihan ja mausteiden) laatu

—	lihan teknisen soveltuvuuden tarkastaminen

—	sikojen kasvatusmenetelmä

—	kuivasuolauksen kesto

—	kabanossien valmistukseen käytetyt mausteet ja niiden oikeat määrät.

Kabanossien savustaminen

Valvonnan yhteydessä on tarkistettava seuraavat seikat:

—	oikea lämpötila perinteisen lämminsavustuksen ja kuumentamisen yhteydessä

—	oikea kesto ja lämpötila kylmäsavustuksena tapahtuvan toisen savustamisen yhteydessä

—	pyökkilastujen käyttö kylmäsavustuksessa.

Lopputuotteen laatu:

—	valkuaisainepitoisuus

—	vesipitoisuus

—	rasvapitoisuus

—	natriumkloridipitoisuus

—	nitriitti- ja nitraattipitoisuus

—	maku ja tuoksu.

4)	Tuotteen muoto

Tarkastusten intensiteetti

Edellä mainitut vaiheet on tarkastettava kahden kuukauden välein. Jos kaikki vaiheet on toteutettu asianmukaisesti, tarkastuksia voidaan harventaa kahteen kertaan vuodessa.

Jos jossakin vaiheessa ilmenee virheitä, kyseinen vaihe on tarkastettava tiheämmin (kahden kuukauden välein). Muut vaiheet voidaan edelleen tarkastaa puolivuosittain.

4. Tuote-eritelmän noudattamisen tarkastamisesta vastaavat viranomaiset tai elimet:

4.1 Nimi ja osoite:

Nimi: Główny Inspektorat Jakości Handlowej Artykułów Rolno–Spożywczych

Osoite:

ul. Wspólna 30

00-930 Warsaw

POLSKA/POLAND

Puhelìn: +48 226232901

Faksi: +48 226232099

Sähköposti: —

Julkinen viranomainen/yksikkö Yksityinen elin/yksikkö

4.2 Viranomaisen tai elimen erityistehtävät:

Edellä mainittu tarkastuselin vastaa koko eritelmän noudattamisen valvonnasta.

		ISSN 1725-2490 doi:10.3000/17252490.C_2009.156.fin
Euroopan unionin virallinen lehti		C 156

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	52. vuosikerta 9. heinäkuu 2009

Ilmoitusnumero	Sisältö	Sivu
	II Tiedonannot
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN JA ELINTEN ANTAMAT TIEDONANNOT
	Komissio
2009/C 156/01	EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan mukaisen valtiontuen hyväksyminen – Tapaukset, joita komissio ei vastusta	1

2009/C 156/02	Komission tiedonanto valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi annettujen yhteisön suuntaviivojen voimassaoloajan pidentämisestä	3

2009/C 156/03	Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia COMP/M.5553 – Perdigão/Sadia) ( 1 )	4

2009/C 156/04	Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia COMP/M.5510 – Atlantia/Sias/Acciona/Itinere Chilean Assets) ( 1 )	4

	Islanti	Liechtenstein	Norja
1.1.2009–31.1.2009	16,42	2,95	6,43
1.2.2009–28.2.2009	16,42	2,33	5,41
1.3.2009–	16,42	1,58	4,26

	IV Tiedotteet
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN JA ELINTEN ANTAMAT TIEDOTTEET
	Komissio
2009/C 156/05	Euron kurssi	5

	JÄSENVALTIOIDEN ANTAMAT TIEDOTTEET
2009/C 156/06	Jäsenvaltion toimittamat tiedot perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta maataloustuotteiden tuottamisen alalla toimiviin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin sekä asetuksen (EY) N:o 70/2001 muuttamisesta annetun komission asetuksen (EY) N:o 1857/2006 mukaisesti myönnetystä valtiontuesta	6

2009/C 156/07	Jäsenvaltion toimittamat tiedot perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta maataloustuotteiden tuottamisen alalla toimiviin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin sekä asetuksen (EY) N:o 70/2001 muuttamisesta annetun komission asetuksen (EY) N:o 1857/2006 mukaisesti myönnetystä valtiontuesta	9

2009/C 156/08	Niiden tullitoimipaikkojen luettelon päivittäminen, joissa komission asetuksen (EY) N:o 1635/2006 liitteessä I mainittuja tuotteita saa luovuttaa vapaaseen liikkeeseen Euroopan yhteisön alueella	12

	EUROOPAN TALOUSALUEESEEN LIITTYVÄT TIEDOTTEET
	EFTAn valvontaviranomainen
2009/C 156/09	EFTAn valvontaviranomaisen tiedonanto kolmessa EFTA-valtiossa 1. maaliskuuta 2009 alkaen voimassa olevista valtiontuen takaisinperintäkoroista sekä viite- ja diskonttokoroista (Julkaistu 14 päivänä heinäkuuta 2004 tehdyn valvontaviranomaisen päätöksen N:o 195/04/KOL 10 artiklan mukaisesti (EUVL L 139, 25.5.2006, s. 37, ja ETA-täydennysosa N:o 26/2006, 25.5.2006, s. 1))	15

2009/C 156/10	Valtiontuen hyväksyminen ETA-sopimuksen 61 artiklan ja valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohdan nojalla	16

2009/C 156/11	EFTAn valvontaviranomainen katsoo, ettei ilmoitettu toimenpide ole ETA-sopimuksen 61 artiklassa tarkoitettua tukea	17

2009/C 156/12	EFTAn valvontaviranomaisen suositus, annettu 5 päivänä marraskuuta 2008, ETA-sopimuksen liitteessä XI olevan 5 cl kohdassa tarkoitetun säädöksen (sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/21/EY), sellaisena kuin se on mukautettuna ETA-sopimuksen pöytäkirjalla 1 ja ETA-sopimuksen liitteessä XI olevilla alakohtaisilla mukautuksilla, mukaisesti ennakkosääntelyn alaisiksi tulevista merkityksellisistä tuote- ja palvelumarkkinoista sähköisen viestinnän alalla	18

	V Ilmoitukset
	HALLINNOLLISET MENETTELYT
	Komissio
2009/C 156/13	Hakemuspyyntö Kuluttajapolitiikka	24

	KILPAILUPOLITIIKAN TOIMEENPANOON LIITTYVÄT MENETTELYT
	Komissio
2009/C 156/14	Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1/2003 27 artiklan 4 kohdan mukainen tiedonanto asiassa COMP/B-1/39.316 – Gaz de France (kaasumarkkinoiden sulkeminen) ( 1 )	25

	MUUT ILMOITUKSET
	Komissio
2009/C 156/15	Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden rekisteröimisestä aidoiksi perinteisiksi tuotteiksi annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 509/2006 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu rekisteröintihakemuksen julkaiseminen	27