20.6.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 140/1

Euron kurssi (1)

19. kesäkuuta 2009

2009/C 140/01

1 euro =

	Rahayksikkö	Kurssi
USD	Yhdysvaltain dollaria	1,3932
JPY	Japanin jeniä	134,84
DKK	Tanskan kruunua	7,4434
GBP	Englannin puntaa	0,84715
SEK	Ruotsin kruunua	10,9725
CHF	Sveitsin frangia	1,5102
ISK	Islannin kruunua
NOK	Norjan kruunua	8,8995
BGN	Bulgarian leviä	1,9558
CZK	Tšekin korunaa	26,357
EEK	Viron kruunua	15,6466
HUF	Unkarin forinttia	279,50
LTL	Liettuan litiä	3,4528
LVL	Latvian latia	0,6975
PLN	Puolan zlotya	4,5138
RON	Romanian leuta	4,2143
TRY	Turkin liiraa	2,1642
AUD	Australian dollaria	1,7283
CAD	Kanadan dollaria	1,5708
HKD	Hongkongin dollaria	10,7976
NZD	Uuden-Seelannin dollaria	2,1685
SGD	Singaporin dollaria	2,0274
KRW	Etelä-Korean wonia	1 761,36
ZAR	Etelä-Afrikan randia	11,2910
CNY	Kiinan juan renminbiä	9,5242
HRK	Kroatian kunaa	7,2780
IDR	Indonesian rupiaa	14 491,00
MYR	Malesian ringgitiä	4,9264
PHP	Filippiinien pesoa	67,360
RUB	Venäjän ruplaa	43,4098
THB	Thaimaan bahtia	47,585
BRL	Brasilian realia	2,7325
MXN	Meksikon pesoa	18,5714
INR	Intian rupiaa	66,8880

(1) Lähde: Euroopan keskuspankin ilmoittama viitekurssi.

20.6.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 140/4

Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu hakemuksen julkaiseminen

2009/C 140/04

Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 7 artiklassa tarkoitetulla tavalla. Vastaväitteet on toimitettava komissiolle kuuden kuukauden kuluessa tästä julkaisemisesta.

YHTEENVETO

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 510/2006

”PROVOLONE DEL MONACO”

EY-N:o: IT-PDO-0005-0466-20.05.2005

SAN ( X ) SMM ( )

Tässä yhteenvedossa esitetään eritelmän pääkohdat tiedotustarkoituksessa.

1. Jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen:

Nimi:

Ministero delle Politiche Agricole e Forestali

Osoite:

Via XX Settembre n. 20

00187 Roma

ITALIA

Puhelin

+39 0646655104

Faksi

+39 0646655306

Sähköposti:

saco7@politicheagricole.gov.it

2. Ryhmittymä:

Nimi:

Comitato per la registrazione della denominazione d’origine del provolone del Monaco

Osoite:

Via D. Caccioppoli, 25

80069 Vico Equense (NA)

ITALIA

Puhelin

+39 0818799290

Faksi

+39 0818015557

Sähköposti:

vincenzo.peretti@unina.it

Kokoonpano:

Tuottaja/jalostaja ( X ) Muu ( )

3. Tuotelaji:

Luokka 1.3 –

Liitteessä II luetellut juustot – Provolone

4. Eritelmä:

(yhteenveto asetuksen (EY) N:o 510/2006 4 artiklan 2 kohdan edellytyksistä)

4.1 Nimi:

”Provolone del Monaco”

4.2 Kuvaus:

Provolone del Monaco on juusto, jolla on seuraavat ominaisuudet: venytetystä juustomassasta valmistettu puolikova kypsytetty juusto, joka tuotetaan yksinomaan 4.3 kohdassa mainitulla alueella kasvatettujen lehmien raakamaidosta. Kulutukseen saatettaessa tuotteella on oltava seuraavat ominaisuudet: a) kypsytysaika vähintään 180 päivää (6 kuukautta), tuotos enintään 9 kilogrammaa jalostettua maitohehtolitraa kohti; b) hieman pitkänomaisen melonin tai ilman tyveä olevan päärynän muotoinen, paino vähintään 2,5 ja enintään 8 kilogrammaa; ohut, sileä, kellertävä kuori, jossa on myös hieman tummempia vivahteita ja pituussuunnassa juustojen sitomiseen pareittain käytetyn raffiakuidun painamia kevyitä uurteita, jotka jakavat provolonen vähintään kuuteen osaan; c) sisus on kermanvärinen, hieman kellertävä, rakenteeltaan joustava, tiivis ja yhtenäinen vailla halkeamia, pehmeä, ja siinä esiintyy tyypillisiä koloja (occhio di pernice), joiden halkaisija on enintään 5 millimetriä; etenkin keskiosassa saattaa olla myös suurempia, halkaisijaltaan aina 12 millimetrin levyisiä koloja; d) rasvapitoisuus kuiva-aineesta vähintään 40,5 %; e) mieto, voimainen flavori ja miellyttävä, kevyen pistävä maku.

Kypsytysympäristössään juusto saa kypsytyksen kestäessä voimakkaan aromin; 7–8 kuukauden jälkeen provolone muuttuu yhä keltaisemmaksi, sen kuori paksunee, flavori muuttuu yhä voimakkaammaksi ja rakenne tiiviimmäksi, vaikkakin juusto pysyy edelleen suhteellisen pehmeänä ja vailla halkeamia.

4.3 Maantieteellinen alue:

Alue, jolla SAN-tuotteen ”Provolone del Monaco” valmistukseen käytettävä lehmänmaito tuotetaan ja jolla tuote valmistetaan ja kypsytetään, käsittää kokonaisuudessaan seuraavien kuntien alueet Napolin maakunnassa: Agerola, Casola di Napoli, Castellammare di Stabia, Gragnano, Lettere, Massa Lubrense, Meta, Piano di Sorrento, Pimonte, Sant’Agnello, Sorrento, Santa Maria La Carità ja Vico Equense.

4.4 Alkuperätodisteet:

Kaikkia tuotantoprosessin vaiheita on valvottava rekisteröimällä tulevat ja lähtevät määrät. Tällä tavoin ja merkitsemällä karjankasvattajat ja tuottajat valvontaelimen ylläpitämiin rekistereihin sekä ilmoittamalla ajoissa valvontaelimelle tuotetut määrät varmistetaan tuotteen jäljitettävyys kaikissa tuotantoketjun vaiheissa. Jäljempänä 4.7 kohdassa mainittu valvontaelin tekee kaikkia luetteloihin merkittyjä fyysisiä ja oikeushenkilöitä koskevia tarkastuksia valvontasuunnitelman määräysten mukaisesti.

4.5 Valmistusmenetelmä:

Valmistusprosessiin käytetään ainoastaan sellaisista lehmistä saatua maitoa, joiden laktaatiokausi on kestänyt alle 230 päivää. Vähintään 40 % käytettävästä ravinnosta (kuiva-aineena) on oltava rehua ja/tai vihantarehua. Päivittäinen vihantarehuannos saa olla enintään 15 kilogrammaa, jotta voidaan välttää epänormaali käyminen, joka voi vaikuttaa haitallisesti juuston aistinvaraiseen laatuun. Vihantarehu saadaan puuviljelmien (sitrushedelmät, oliivit jne.) leikkausjätteestä sekä lehtimetsistä (kastanja jne.) ja 4.3 kohdassa mainitulla tuotantoalueella sijaitsevien pengerviljelmien raivausjätteestä, ja siihen lisätään siemenviljan (kaura, ohra, vehnä) viljelystä ja/tai pysyviltä luonnonlaitumilta sekä heinä- ja palkokasviviljelmiltä saatavaa rehua. Rehulla ainoastaan täydennetään 4.3 kohdassa määritellyltä alueelta peräisin olevaa ravintoa, joka antaa lehmänmaidolle sen erityisominaisuudet. Jalostettavaksi tarkoitettu maito on lehmän maitorauhasista lypsettyä maitoa, jota ei ole kuumennettu yli 40 °C:n lämpötilaan. Maito juoksutetaan noin 40–60 minuutin ajan lisäämällä kiinteää vohlan juoksutetta ja/tai luonnollista vasikan vatsalaukun juoksutetta siten, että vähintään 50 % on kiinteää vohlan juoksutetta, ja kuumentamalla seos 34–42 °C:n lämpötilaan. Kun juustomassa on riittävän kiinteää, se rikotaan pieniksi, maissinjyvän kokoisiksi rakeiksi ja sen annetaan levätä 20 minuutin ajan. Sen jälkeen juustomassa kuumennetaan 48–52 °C:n lämpötilaan ja annetaan levätä enintään 30 minuuttia. Massa erotetaan herasta ja siirretään hamppukuidusta tai rei’itetystä teräksestä valmistettuihin verkkoihin tai säiliöihin kypsytystä varten. Kun venytyskokeissa on saatu riittävän hyvät tulokset joustavuuden ja lujuuden osalta, juustomassa leikataan eri kokoisiksi suikaleiksi. Sen jälkeen juustomassa venytetään ja muotoillaan 85–95 °C:seen lämmitetyssä vedessä tuotantoeritelmässä vahvistettujen mittojen mukaisiksi paloiksi, jotka kiinteytetään upottamalla kylmään veteen ja suolataan suolavedessä 8–12 tunnin ajan tuotekiloa kohti. Näin saadut juustot sidotaan pareittain ja ripustetaan asianmukaisiin telineisiin kypsymään ensin huoneenlämmössä 10–20 päivän ajan niiden kuivaamiseksi ja sen jälkeen 8–15 °C:n lämpötilassa vähintään kuuden kuukauden ajan. Kypsytyksen päättyessä juustojen painon on oltava vähintään 2,5 ja enintään 8 kilogrammaa. Provolone del Monacon tuotanto sallitaan ympäri vuoden, ja siihen on käytettävä yksinomaan kustakin yksittäisestä lypsystä saatua maitoa, jota ei jäähdytetä navetassa, tai päivittäin navetassa jäähdytettyä maitoa. Kypsytysajan päättyessä 4.7 kohdassa mainittu valvontaelin toteaa, että tuotteella on vaaditut ominaisuudet, minkä jälkeen voidaan leimata juustojen kyljet ja varustaa tuote etiketillä.

4.6 Yhteys maantieteelliseen alkuperään:

Provolone del Monacon erityisluonne johtuu useista Lattarivuorten ja Sorrenton niemimaan alueelle tyypillisistä tekijöistä, joita ovat erityisesti yksinomaan tällä alueella kasvatetuista lehmistä saadun maidon aistinvaraiset ominaisuudet, yhä vieläkin sukupolvelta toiselle siirtyneiden perinteiden mukainen valmistusprosessi ja jalostus- ja kypsytysympäristölle ominainen mikroilmasto. Provolone del Monacon alkuperäalueella tuotetun maidon kansallista keskiarvoa korkeampi rasva- ja valkuaisainepitoisuus sekä jäljempänä olevissa taulukoissa esitetyt kalsiumin ja rasvattoman kuiva-aineen pitoisuudet osoittavat tuotteen ravintoarvon ja siitä juustonvalmistuksessa saatavan korkean tuotoksen.

Lattarivuorten ja Sorrenton niemimaan alueella tuotetun lehmänmaidon keskimääräiset aistinvaraiset ominaisuudet

Rasva %	Valkuaisaine %	Kalsium	Tuhka	RSM (1)	Ominaispaino
3,3	3,1	157	0,730	8,72	1,0308

Agerolese-rodun lehmänmaidon keskimääräiset aistinvaraiset ominaisuudet

Rasva %	Valkuaisaine %	Kalsium	Tuhka	RSM (2)	Ominaispaino
3,9	3,5	159,7	0,752	8,87	1,0314

Näiden ainutlaatuisten erityisominaisuuksien ansiosta maito soveltuu erityisen hyvin saostukseen ja sitä seuraavaan massan venyttämiseen ja antaa juustolle sen arvostetut ominaisuudet, jotka liittyvät ennen kaikkea massan joustavuuteen ja kovuuteen.

Kaikki nämä tiedot vahvistavat selkeästi maidon luonteenomaisen koostumuksen, joka vaikuttaa myönteisesti Provolone del Monacon aromi- ja makuominaisuuksiin.

Jo antiikin ajoista lähtien tämän SAN-tuotteen erityisyys liittyy läheisesti kotoperäisen Agerolese-nautakarjarodun kasvatukseen, josta Provolone del Monacon valmistukseen käytettävä maito saadaan. Ankarassa ympäristössä, jossa laitumet olivat karuja ja maasto tarjosi vain satunnaista suojaa, tämä maatiaisrotu kehittyi aikojen kuluessa kestäväksi ja pystyi niukasta ravinnosta huolimatta tuottamaan kohtuullisen määrän aistinvaraisilta ominaisuuksiltaan erinomaista maitoa, josta suurin osa käytetään Provolone del Monacon valmistukseen.

Karjankasvatus alkoi Lattarivuorten ja Sorrenton niemimaan alueella jo vuonna 264 eKr., kun alueen ensimmäiset asukkaat raivasivat metsät viljelymaaksi ja alkoivat harjoittaa kotieläintaloutta ja erityisesti lypsykarjan kasvatusta. Tästä kehittyi alueelle myöhempien vuosisatojen kuluessa tuotujen rotujen kanssa tehtyjen lukuisien risteytysten seurauksena rotu, joka tunnetaan vuodesta 1952 lähtien nimellä ”Agerolese”. Sen karvapeitteellä, rungolla, raajoilla ja luustolla on omat erityiset morfogeneettiset ja somaattiset erityispiirteensä, ja siitä saadaan maitoa, jonka rasvapitoisuus on korkea. Eläinlääkäri Enrico Mollo määritteli 1900-luvun alussa alueella kasvatetun nautakarjan seuraavasti: ”lypsykarjarotu…, jonka korkeus on 1,35–1,40 metriä ja toisinaan jopa enemmän, elopaino 350–400 kilogrammaa; karva on tummaa, selkärankaa pitkin kulkee vaaleampi raita…hyvä lypsylehmä tuottaa 17–18 litraa maitoa vuorokaudessa… oikeana vuodenaikana, jolloin on tarjolla runsaasti vihantarehua ja sää alkaa muuttua lauhemmaksi, maidosta tulee aromaattisempaa… juustoista kannattaa mainita erityisesti provolone-juustojen valmistus.” Ainoastaan 20 % Agerolese-rodun lehmistä saatua maitoa riittää antamaan SAN-tuotteelle Provolone del Monaco sen ainutlaatuiset ominaisuudet. Tämä johtuu siitä, että maidon keskimääräinen rasva- ja valkuaisainepitoisuus on korkeampi kuin muilla roduilla. Myös kalsiumin ja rasvattoman kuiva-aineen pitoisuudet osoittavat tuotteen ravintoarvon ja siitä juustonvalmistuksessa saatavan korkean tuotoksen ja antavat provolonelle sille ominaisen flavorin ja maun.

Juuston kemialliset ominaisuudet on esitetty jäljempänä olevassa taulukossa.

Juuston luontaisten aineiden kemiallinen koostumus

		Osuus
Provolone del Monaco	Laatu	Vesi %	Rasva %	Valkuaisaine %	Suolat yht %	NaCl %
		40,20	28,50	27,20	4,10	2,20

Juuston kuiva-aineiden kemiallinen koostumus

		100 %:ssa kuiva-ainetta
Provolone del Monaco	Laatu	Rasva %	Valkuaisaine %	Suolat yht. %	NaCl %
	Täysmaito	47,65	45,48	6,85	3,67

Maantieteellistä aluetta leimaavat monet rannikkoa halkovat syvät laaksot, jotka ulottuvat useita kilometrejä sisämaahan. Korkeuserot ovat suuria, kasvillisuus vaihtelee, ja alueelle on syntynyt runsaasti luolia. Vuoristoisen alueen korkeus- ja kosteuskäyrien voimakkaat vaihtelut sekä pinnanmuodostuksen erot sen eri osissa ovat vaikuttaneet erilaisten paikallisten mikroilmastojen syntymiseen. Alueen yleensä hyvin jylhästä rakenteesta johtuen auringonsäteily kohdistuu hyvin eri tavalla jopa vierekkäisiin alueisiin, mikä yhdessä korkeuserojen kanssa vaikuttaa siihen, että huolimatta meren lieventävästä vaikutuksesta myös alueen kasvilajisto vaihtelee huomattavasti. Vuoden keskilämpötila on rannikolla 16–20 °C ja pohjoisrinteillä 12–16 °C, ja alimmat lämpötilat korkeimmilla alueilla ovat 8–12 °C. Alueen lämpötilakäyrät jakautuvat siten paikan korkeusaseman mukaan. Myös paikalliset kalkkikivimuodostumat vaikuttavat merkittävästi sateiden jakautumiseen. Sadetta saadaan keskimäärin noin 100 päivänä vuodessa, ja eniten sataa alueen korkeimmissa osissa. Tuuli puhaltaa yleensä lounaasta, mutta usein on myös tyyniä jaksoja.

Perinteinen nimi ”Provolone del Monaco” juontaa juurensa antiikin ajoilta ja liittyy läheisesti tapaan, jolla juustot kuljetettiin myytäviksi Napolin toreilla. Tämä tapahtui nimenomaan aikana, jona tarve siirtää kaupallinen toiminta läheiseen Napolin kaupunkiin johti siihen, että määritellyn alueen juustonvalmistajat päättivät tuottaa pääasiassa kypsytettyjä juustoja. Vaikeiden kulkuyhteyksien vuoksi helpoin tapa päästä Napoliin oli meritse, sekin pitkä ja raskas matka, joka alkoi sydänyöllä. Juustot lastattiin soutuveneisiin, joissa kauppamiehiksi ryhtyneet talonpojat suojautuivat sumua ja merivettä vastaan pukeutumalla munkinkaapua muistuttavaan vaatteeseen. Napolissa sataman lähellä sijaitsevan torin väki alkoi kutsua heitä nimellä ”Monaco” (munkki) ja juustoja nimellä ”Provolone del Monaco”. Siitä alkaen tuotteesta on aina käytetty nimitystä ”Provolone del Monaco”. Näin tuotteella on perinteiset ominaisuudet ja yhteys maantieteelliseen alueeseen, minkä vuoksi se voidaan hyväksyä asetuksen (EY) N:o 510/2006 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

4.7 Valvontaelin:

Nimi:

ISMECERT

Osoite:

Centro Direzionale Isola G1

80143 Napoli

ITALIA

Puhelin

+39 0817879789

Faksi

+39 0816040176

Sähköposti:

info@ismecert.it

Valvontaelin täyttää standardin EN45011 vaatimukset.

4.8 Merkinnät:

Kulutukseen saatettaessa Provolone del Monacon kaikille sivuille on tehtävä viivoin tai pistein lämpöpainettu merkki, jossa on mustin kirjaimin maininta ”Provolone del Monaco” sekä kullekin valvontajärjestelmään kuuluvalle tuottajalle annettu tunnistusnumero. Kokonaisiin SAN-suojattuihin Provolone del Monaco -juustoihin on merkittävä selkein, lähtemättömin ja muista niissä mahdollisesti olevista merkinnöistä selvästi erottuvin painokirjaimin seuraavat tiedot: a) jäljempänä esitetty taiteilijan suunnittelema graafinen tunnus, jota on aina käytettävä yksiselitteisesti kyseisen SAN-tuotteen yhteydessä; b) yhteisön tunnus; c) pakkaajan ja/tai tuottajan nimi, toiminimi ja osoite; d) kullekin valvontajärjestelmään osallistuvalle tuottajalle annettu tunnistusnumero; e) tuotteen paino voimassa olevien vaatimusten mukaisesti; f) kotoperäiseen Agerolese-genotyyppiin kuuluvista lehmistä saadun maidon vähimmäisprosenttiosuus; g) käytetty juoksute; h) kypsytysaika, jos se on yli kuusi kuukautta. Edellä mainitut tiedot on merkittävä pienemmällä kirjasinkoolla kuin teksti ”Provolone del Monaco – D.O.P.”. SAN-tuotteen ”Provolone del Monaco” tunnus esittää tyyliteltyä kuvaa Lattarivuorten ja Sorrenton niemimaan alueelle tyypillisellä raffiakuidulla sidotusta Provolone del Monaco -juustosta.

(1) Rasvaton kuiva-aine.

(2) Rasvaton kuiva-aine.

20.6.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 140/9

2009/C 140/05

Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 7 artiklassa tarkoitetulla tavalla. Vastaväitteet on toimitettava Euroopan komissiolle kuuden kuukauden kuluessa tästä julkaisemisesta.

YHTEENVETO

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 510/2006

”PEMENTO DO COUTO”

EY-N:o: ES-PDO-0005-0464-03.05.2005

SAN ( ) SMM ( X )

Tämä tiedostustarkoituksiin laadittu yhteenveto sisältää tärkeimmät tiedot eritelmän pääkohdista.

1. Jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen:

Nimi:

Subdirección General de Calidad Agroalimentaria y Agricultura ecológica — Dirección General de Industrias y Mercados Agroalimentarios — Secretaría General de Medio Rural del Ministerio de Medio Ambiente, y Medio Rural y Marino de España

Osoite:

Paseo Infanta Isabel 1

28071 Madrid

ESPAÑA

Puhelinnumero

+34 913475394

Faksi

+34 913475410

Sähköpostiosoite:

sgcaae@mapa.es

2. Ryhmittymä:

Nimi:	COOPERATIVA DO CAMPO O VAL
Osoite:	Vilacornelle, s/n. O Val-Narón (A Coruña)
Puhelinnumero	+34 981453901
Faksi	+34 981453901
Sähköpostiosoite:	horta@cooperativaoval.com
Kokoonpano:	Tuottajat/jalostajat ( X ) Muut ( )

3. Tuotelaji:

Luokka

1.6 – Hedelmät, vihannekset ja viljat sellaisenaan tai jalostettuina

4. Eritelmä: (yhteenveto asetuksen (EY) N:o 510/2006 4 artiklan 2 kohdan mukaisista vaatimuksista)

4.1 Tuotteen nimi:

”Pemento do Couto”

4.2 Kuvaus:

Paprikat, joilla on suojattu maantieteellinen merkintä (SMM) ”Pemento do Couto”, ovat Capsicum annuum L -lajin mainitulla nimellä tunnetun paikallisen ekotyypin hedelmiä. Hedelmät korjataan kypsymisen varhaisvaiheessa (myyntikokoisina), ja ne on tarkoitettu tuoreina kaupan pidettäviksi. Niillä on seuraavat ominaisuudet:

— Muoto: pitkittäisleikkaus katkaistun kartion tai puolisuunnikkaan muotoinen ja poikkileikkaus pyöristynyt. Joiltakin osin poikkileikkaus voi olla hieman uurteinen ja hedelmän kärjessä saattaa olla kolme tai neljä kohoumaa.

— Paino: 4–6 grammaa kappale.

— Hedelmän pituus: 4–8 cm

— Leveys noin: 2 cm.

— Kanta: 2–3 cm, aina hedelmää lyhyempi. Jäykkä ja yleensä suora tai vain hieman käyrä.

— Kuori: väriltään tummanvihreä, vähän kiiltävä.

— Seinämän tai hedelmälihan paksuus: ohut, noin 1–1,5 cm.

— Makutuntuma: hedelmäliha hienosyinen ja mehukas, maku mieto, hieman ruohomainen, ei tulinen koska ei sisällä kapsaisiiniä, kohtalaisen voimakkaan tuoksuinen, vähäsiemeninen.

4.3 Maantieteellinen alue:

Tuotantoalue käsittää kokonaisuudessaan A Coruñan maakunnassa sijaitsevan Ferrolin alueen, johon kuuluvat seuraavat kunnat: Ferrol, Narón, Valdoviño, Cedeira, Moeche, As Somozas, San Sadurniño, Neda, Fene, Mugardos ja Ares. Tämä luonnonalue sijaitsee lähellä merenpinnan tasoa, ja sen viljelylaaksoja ympäröivien vuorijonojen antaman suojan sekä rannikon läheisyyden ansiosta alueella vallitsee mikroilmasto, jolle ovat tyypillisiä leutous ja pienet lämpötilanvaihtelut. Lisäksi alueen maaperä soveltuu erinomaisesti kyseisen lajikkeen viljelyyn.

Maantieteellinen merkintä ”O Couto” viittaa paikkaan, jossa sijaitsee yleisesti tunnettu samanniminen munkkiluostari, josta näiden paprikoiden jalostaminen ja viljely on lähtöisin.

4.4 Alkuperätodisteet:

Tuotteen jäljitettävyys varmistetaan kaikissa tuotanto- ja kauppaketjun vaiheissa tehtävillä tunnistusmerkinnöillä.

Valvoakseen eritelmän edellytysten noudattamista valvontaelin ylläpitää tuottaja- ja tilarekisteriä, jota päivitetään jatkuvasti. Ainoastaan sellaisille paprikoille, joita rekisteriin merkityt tuottajat viljelevät rekisteröidyillä tiloilla eritelmän vaatimusten sekä muiden täydentävien sääntöjen mukaisesti, voidaan antaa SMM-tunnus ”Pemento do Couto”.

Rekisteriin merkittyjen henkilöiden on myös ilmoitettava tuotettujen ja kaupan pidettyjen SMM-tunnuksen saaneiden tuotteiden tosiasialliset määrät merkitsemällä ne tätä tarkoitusta varten perustettuihin rekistereihin. Valvontaelin tarkastaa, että pakkaajien kaupan pitämät määrät vastaavat viljelijöiden toimittamia määriä, ja toteaa myös viljelijöiden tuotannon ja rekisteriin merkittyjen lohkojen tuotoksen välisen vastaavuuden.

Kaikki rekisteriin merkityt luonnolliset ja oikeushenkilöt sekä maatilat, varastot, jalostuslaitokset ja tuotteet kuuluvat valvontaelimen harjoittaman valvonnan ja tarkastusten piiriin. Niiden avulla varmistetaan, että suojatut tuotteet ovat eritelmän vaatimusten ja muiden täydentävien sääntöjen mukaisia. Valvonta perustuu maatiloille, varastoihin ja tuotantolaitoksiin tehtäviin tarkastuskäynteihin, asiakirjojen tarkastukseen ja sen valvomiseen, ovatko paprikat kuvailtujen fyysisten ominaisuuksien mukaisia eli kokonaisia, terveitä, puhtaita, vahingoittumattomia ja virheettömiä korjuuhetkellä. Lisäksi voidaan tehdä monijäämäanalyysi, jolla varmistetaan, että torjunta-ainejäämien todetut määrät eivät ylitä voimassa olevassa lainsäädännössä kyseisille kasveille vahvistettuja jäämien enimmäismääriä.

4.5 Tuotantomenetelmä:

Taimet tulevat hyväksytyiltä ja asianomaiseen rekisteriin merkityiltä tuottajilta.

Tuotteen tuotantoprosessi on seuraava:

Lisääminen ja istutus:

Sen jälkeen kun kypsä hedelmä on korjattu, se kuivataan ja siitä otetaan talteen siemenet, jotka ovat desinfioinnin jälkeen valmiita kylvettäviksi. Kylvöalustojen ja kylvösten valmistelu alkaa lokakuussa ja jatkuu marras-, joulu- ja tammikuussa. Kasvit kylvetään laatikoihin kasvualustaan, joka on sekoitus turvetta ja hiekkaa, molempia yhtä paljon. Kun kasvit ovat itäneet ja kasvaneet noin 5 cm korkuisiksi, ne koulitaan ja istutetaan kasvatusalustan kennoihin.

Viljelyrajoitukset:

Suojattu maantieteellinen merkintä ”Pemento do couto” voidaan myöntää sekä avomaalla että kasvihuoneessa kasvatetuille paprikoille. Suurin sallittu tuotto on yleensä 4 kg/m2 (avomaa) ja 6 kg/m2 (kasvihuone).

Tunnelikasvihuoneet ovat yksinkertaisia muovitunneleita, joita ei lämmitetä eikä valaista ja joita käytetään yksinomaan viljelmän (suoraan maassa kasvatetun) suojaamiseen satunnaiselta hallalta ja mahdollistamaan tuotannon aloittaminen aikaisemmin ja sen jatkaminen syksyllä muutamia viikkoja pidempään. Niiden käyttö on yleistynyt myös siitä syystä, että siten voidaan varjella kyseisen paprikan ekotyypin valittuja kasvilinjoja ei-toivottujen hybridien syntymiseltä.

Istutus:

Avomaalle kasvit istutetaan huhti–toukokuussa, noin 3–5 kasvia neliömetrille, ja sadonkorjuu alkaa kesä–heinäkuussa. Jos taimet aiotaan kasvattaa siemenistä, lohkojen on oltava erillään kyseisen ekotyypin muista avomaan viljelmistä, jotta valitut tyypit pysyvät muuttumattomina.

Tunnelikasvihuoneeseen istutus tapahtuu helmi- ja maaliskuussa, ja hedelmien korjuu alkaa huhtikuun puolivälissä. Istutustiheys on 2–4 kasvia neliömetrillä. Maa suositellaan peitettäväksi polyetyleenikalvolla rikkaruohojen estämiseksi. Tukikeppejä ei tarvita, sillä käytettävässä istutustavassa kasvit tukevat toisiaan.

Viljelymenetelmät:

Lannoittamisella ylläpidetään maaperän ja kasvin välistä ravinnetasapainoa ja -tasoa ottaen huomioon viljelmän ravinteenotto, kasvin ravinnetilanne, maaperän hedelmällisyys ja muuta kautta (vedestä, orgaanisesta aineksesta jne.) saatavat ravinteet.

Loisia ja/tai kasvitauteja pyritään torjumaan ensisijaisesti viljelyteknisin keinoin, joita ovat muun muassa siementen desinfiointi, kasvualustojen käsittely, pienemmät kasteluannokset, jotta vesi ei koskaan jää maahan lammikoksi, sekä ylimääräinen multaaminen.

Jos tarvitaan kemiallista käsittelyä, käytetään sellaisia tehoaineita, joilla on vähiten ympäristövaikutuksia ja paras teho, jotka ovat vähiten myrkyllisiä ja vähiten jäämiä aiheuttavia, vaikuttavat vähiten muihin eläimiin ja heikentävät vähiten vastustuskykyä.

Sadonkorjuu:

Sato korjataan käsin, ennen kuin hedelmät ovat kypsiä ja ajankohtana, jona niillä on kohdassa 4.2 mainitut fyysiset ominaisuudet ja olosuhteet ovat viljelijöiden kokemuksen mukaan sopivat niiden markkinoille saattamiseen. Satoa korjataan niin monessa vaiheessa kuin on tarpeen, ja siinä käytetään riittävästi tarvikkeita (työvälineitä, rasioita tai laatikoita jne.) ja työvoimaa, jotta tuotteet eivät pilaannu.

Kuljetus ja varastointi:

Paprikat kuljetetaan kovissa astioissa, jotta ne eivät litisty. Lasti puretaan varovasti, niin että hedelmille aiheutuu mahdollisimman vähän pudotuksesta johtuvaa vahinkoa. Varastointitilojen on oltava asianmukaisesti ilmastoidut.

Kaupan pitäminen:

Hedelmät pakataan niiden alkuperän ja pituuden mukaan yhdenmukaisissa erissä 200 tai 400 gramman painoisiin pusseihin. Käytettävät pakkausmateriaalit ovat voimassa olevassa elintarvikelainsäädännössä hyväksyttyjä. Muitakin esillepanotapoja voidaan vahvistaa, jos voidaan varmistaa, että ne eivät heikennä tuotteen laatua. Myyntiaika on 15. huhtikuuta – 31. lokakuuta. Valvontaelin voi pidentää tai lyhentää aikaa, jos sesongin sääolosuhteiden vuoksi tuotteen ominaisuudet sitä edellyttävät.

4.6 Yhteys maantieteelliseen alkuperään:

”Pemento do Couto” on Ferrolin alueen maanviljelijöiden perinteisesti viljelemä paikallinen ekotyyppi. Koska sitä on tuotettu vähän eikä se ole levinnyt paljonkaan vuosien myötä, sen viljely ei ole laajentunut mainitun maantieteellisen alueen ulkopuolelle ja alue on yhä nykyään ainoa paikka, jossa kyseistä paprikaa viljellään.

”Pemento do Couto” -paprikan maineen vuoksi sille perustettiin vuonna 1999 oma gastronominen juhlatapahtumansa ”Festa do Pemento do Couto”, jota vietetään vuosittain heinäkuun lopussa paprikan alkuperäalueella lähellä Santa María do Couton luostaria. ”Pemento do Couton” suosiosta on todisteena sen kuuluminen lukuisien Ferrolin alueen ravintoloiden ruokalistalle.

Useat tekijät yhdessä, muun muassa kasviaines, viljelymenetelmät ja viljelylaaksojen mikroilmasto, ovat synnyttäneet tuotteen, joka on noussut suureen arvoon erityisominaisuuksiensa ja laatunsa vuoksi.

Kasvi:

Alueen viljelijät ovat noudattaneet perinteisiä käytäntöjä, säilyttäneet ja valinneet parhaat kasvit ja samalla mukauttaneet tuotantomenetelmänsä paikallisiin olosuhteisiin, minkä tuloksena on syntynyt muista erottuva ja hyvin suosittu tuote. Tehty valikoiminen sekä ei-toivottujen hybridien huolellinen estäminen ovat olleet ratkaisevia sen kannalta, että paprika ei ole lainkaan tulinen (ainakaan kyseisen alueen ympäristöoloissa), mikä on epätavallista ominaisuuksiltaan samankaltaisille paprikoille.

Tuotantomenetelmät:

Se, että alueen viljelijät ovat vuosikymmenten ajan käyttäneet tunnelikasvihuoneita, on osoitus tuotantomenetelmien mukauttamisesta ilman, että ympäristön ja tuotteen erityisominaisuuksien välistä vuorovaikutusta olisi tuhottu: kyse on yksinkertaisista muovitunneleista, jotka eivät varsinaisesti säätele viljelmän viljely- ja ilmasto-olosuhteita, vaan viljelmät pysyvät olennaisin osin ympäristötekijöiden alaisina.

Ilmasto-olosuhteet:

Tuotantoalueeseen kuuluu useita laaksoja, joiden korkeus merenpinnasta on vähäinen ja jotka ovat useiden vuorijonojen suojaamia ja erittäin lähellä rannikkoa, mikä saa aikaan mikroilmaston, jolle ovat ominaisia suuri vuotuinen sademäärä ja melko huomattavat sateet myös kesäaikana, leudot lämpötilat ja pienet lämpötilavaihtelut, korkea suhteellinen kosteus ja vähäinen auringonpaiste verrattuna muihin paprikantuotantoalueisiin. Tällä on suora vaikutus hedelmän seinämän paksuuteen ja hedelmälihan hienosyiseen rakenteeseen, mietouteen ja mehukkuuteen.

4.7 Valvontaelin:

Nimi:

Instituto Galego da Calidade Alimentaria (INGACAL)

Osoite:

Rúa Fonte dos Concheiros, no 11, bajo

15703 Santiago de Compostela

ESPAÑA

Puhelinnumero

+34 881997276

Faksi

+34 981546676

Sähköpostiosoite:

ingacal@xunta.es

INGACAL on julkinen elin, joka kuuluu Consellería do Medio Rural de la Xunta de Galician alaisuuteen.

4.8 Merkinnät:

Suojatulla maantieteellisellä merkinnällä ”Pemento do Couto” kaupan pidettävät paprikat on varustettava kunkin tuottajan/pakkaajan tuotemerkkiä vastaavalla etiketillä sekä etiketillä, jossa on valvontaelimen hyväksymä aakkosnumeerinen koodi sekä suojatun maantieteellisen merkinnän tunnus. Sekä kauppaetiketissä että nimityksen omassa etiketissä on oltava seuraava teksti: Indicación Geográfica Protegida ”Pemento do Couto”.

		ISSN 1725-2490 doi:10.3000/17252490.C_2009.140.fin
Euroopan unionin virallinen lehti		C 140

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	52. vuosikerta 20. kesäkuu 2009

Ilmoitusnumero	Sisältö	Sivu
	IV Tiedotteet
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN JA ELINTEN ANTAMAT TIEDOTTEET
	Komissio
2009/C 140/01	Euron kurssi	1

	V Ilmoitukset
	KILPAILUPOLITIIKAN TOIMEENPANOON LIITTYVÄT MENETTELYT
	Komissio
2009/C 140/02	Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä – (Asia COMP/M.5513 – KMG/CNPC/MMG) – Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia ( 1 )	2

2009/C 140/03	Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä – (Asia COMP/M.5547 – Koninklijke Philips Electronics/Saeco International Group) ( 1 )	3

	MUUT ILMOITUKSET
	Komissio
2009/C 140/04	Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu hakemuksen julkaiseminen	4

2009/C 140/05	Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu rekisteröintihakemuksen julkaiseminen	9


	(1) ETA:n kannalta merkityksellinen teksti