11.6.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 132/5

Euron kurssi (1)

10. kesäkuuta 2009

2009/C 132/05

1 euro =

	Rahayksikkö	Kurssi
USD	Yhdysvaltain dollaria	1,4102
JPY	Japanin jeniä	138,03
DKK	Tanskan kruunua	7,4462
GBP	Englannin puntaa	0,85830
SEK	Ruotsin kruunua	10,7296
CHF	Sveitsin frangia	1,5158
ISK	Islannin kruunua
NOK	Norjan kruunua	8,8430
BGN	Bulgarian leviä	1,9558
CZK	Tšekin korunaa	26,748
EEK	Viron kruunua	15,6466
HUF	Unkarin forinttia	278,17
LTL	Liettuan litiä	3,4528
LVL	Latvian latia	0,6995
PLN	Puolan zlotya	4,4645
RON	Romanian leuta	4,1970
TRY	Turkin liiraa	2,1698
AUD	Australian dollaria	1,7387
CAD	Kanadan dollaria	1,5500
HKD	Hongkongin dollaria	10,9307
NZD	Uuden-Seelannin dollaria	2,2257
SGD	Singaporin dollaria	2,0431
KRW	Etelä-Korean wonia	1 771,60
ZAR	Etelä-Afrikan randia	11,3326
CNY	Kiinan juan renminbiä	9,6365
HRK	Kroatian kunaa	7,2639
IDR	Indonesian rupiaa	14 109,80
MYR	Malesian ringgitiä	4,9294
PHP	Filippiinien pesoa	66,846
RUB	Venäjän ruplaa	43,6320
THB	Thaimaan bahtia	48,010
BRL	Brasilian realia	2,7136
MXN	Meksikon pesoa	19,1153
INR	Intian rupiaa	66,7450

(1) Lähde: Euroopan keskuspankin ilmoittama viitekurssi.

11.6.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 132/6

Komission tiedonanto alusten hallintoyrityksille myönnettävän valtiontuen ohjeista

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

2009/C 132/06

1. SOVELTAMISALA

Tässä tiedonannossa käsitellään alusten miehistö- ja teknisestä hallinnosta vastaavien yritysten kelpoisuutta komission tiedonannon K(2004) 43 – Yhteisön suuntaviivat meriliikenteen valtiontuelle (1) 3.1 kohdan mukaiseen yhtiöverovähennykseen tai tonnistoveron soveltamiseen. Tiedonannossa ei käsitellä alusten kaupalliseen hallintoon myönnettävää valtiontukea. Tätä tiedonantoa sovelletaan miehistö- ja tekniseen hallintoon riippumatta siitä, tarjotaanko ne saman aluksen osalta erikseen vai yhdessä.

2. JOHDANTO

2.1. Yleinen tausta

Suuntaviivojen mukaan alusten hallintoyritykset voivat kuulua tonnistoveron tai muun varustamoita koskevan verojärjestelyn piiriin (3.1 kohta). Kelpoisuus koskee kuitenkin vain sitä, että samaa alusta varten tarjotaan sekä teknistä että miehistöhallintoa (ns. kokonaishallinto), mutta kyseiset toiminnot eivät voi kuulua tonnistoveron tai muiden verojärjestelyiden piiriin, jos ne tarjotaan erillisinä.

Suuntaviivoissa edellytetään, että komissio tutkii suuntaviivojen vaikutusta alusten hallinnointiin kolmen vuoden kuluttua (2). Tässä tiedonannossa esitetään uuden arvioinnin tulokset ja päätelmät alusten hallintoyritysten kelpoisuudesta valtiontukeen.

2.2. Alusten hallinnointi

Alusten hallintoyritykset ovat yrityksiä, jotka tarjoavat varustamoille erilaisia palveluja, joita ovat esimerkiksi katsastukset, miehistön palkkaaminen ja koulutus, miehistön hallinto ja alusliikenne. Alusten hallintopalvelut jakautuvat kolmeen pääryhmään: miehistön hallinto, tekninen hallinto ja kaupallinen hallinto.

Miehistöhallintoon kuuluvat erityisesti kaikki miehistöön liittyvät asiat, kuten sopivan pätevyyden omaavien merenkulkijoiden valinta ja palkkaaminen, palkanlaskenta, alusten asianmukaisen miehityksen varmistaminen, merenkulkijoiden pätevyyskirjojen tarkistaminen, tapaturma- ja työkyvyttömyysvakuutusten tarjoaminen merenkulkijoille, matka- ja viisumijärjestelyistä huolehtiminen, sairausvakuutuskorvaushakemusten käsittely, merenkulkijoiden tehtävistä suoriutumisen arviointi ja joissakin tapauksissa heidän kouluttamisensa. Miehistöhallinto muodostaa selvästi suurimman osan alusten hallintoalasta koko maailmassa.

Tekniseen hallintoon kuuluu aluksen merikelpoisuuden sekä sen varmistaminen, että alus noudattaa kaikkia teknisiä ja turvallisuuteen sekä turvatoimiin liittyviä vaatimuksia. Tekniseen hallintoon kuuluu erityisesti vastata aluksen korjaamista ja ylläpitoa koskevista päätöksistä. Tekninen hallinto muodostaa merkittävän, vaikkakin miehistön hallintoa paljon pienemmän osan alusten hallintoalasta.

Kaupalliseen hallintoon kuuluu alusten kapasiteetin myynnin edistäminen ja varmistaminen. Tähän sisältyvät laivojen vuokraus, lasti- ja matkustajavarausten vastaanottaminen, markkinoinnista huolehtiminen ja edustajien nimittäminen. Kaupallinen hallinto on hyvin pieni osa alusten hallintoalaa. Koska komissiolla ei ole tällä hetkellä käytettävissään kattavia tietoja kaupallisesta hallinnosta, tässä tiedonannossa ei käsitellä sitä.

Samoin kuin muukin merenkulkutoiminta, alusten hallinnointi on luonteeltaan maailmanlaajuista liiketoimintaa. Koska kolmansien osapuolten suorittamaa alusten hallinnointia koskevaa kansainvälistä lakia ei ole, alan vaatimuksista on sovittu yksityisoikeudellisten sopimusten puitteissa (3).

Euroopan yhteisössä alusten hallinnointia suoritetaan pääasiassa Kyproksessa. Alusten hallintoyrityksiä on kuitenkin myös Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Saksassa, Tanskassa, Belgiassa ja Alankomaissa. Yhteisön ulkopuolella alusten hallintoyritykset ovat sijoittautuneet pääasiassa Hongkongiin, Singaporeen, Intiaan, Yhdistyneisiin arabiemiirikuntiin ja Yhdysvaltoihin.

2.3. Alusten hallintoyritysten tukikelpoisuusedellytysten uudelleentarkastelu

Suuntaviivat julkaistiin vuoden 2004 tammikuussa, ja sittemmin useat merenkulkuvaltiot ovat liittyneet yhteisön jäseniksi. Niihin kuuluu myös Kypros, jossa alusten hallinnointiala on maailman suurin.

Kyproksen jäseneksi liittyminen ja sen valmistelutyö suuntaviivojen vaatimusten noudattamiseksi sekä erään yhteenliittymän Kyproksen merenkulkuviranomaisille tekemä tutkimus (4) toivat lisää tietämystä tämän alan toiminnasta ja sen kehityksestä. Lisää tietoa on saatu erityisesti teknisen ja miehistöhallinnon sekä alusliikenteen välisestä yhteydestä sekä siitä, että miehistöhallinnosta ja/tai teknisestä hallinnosta vastaavat yritykset voisivat edesauttaa suuntaviivojen tavoitteiden saavuttamista.

3. ALUSTEN HALLINTOYRITYSTEN TUKIKELPOISUUDEN ARVIOINTI

Toisin kuin muut merenkulkuun liittyvät palvelut, alusten hallinnointi on meriliikenteen harjoittajien ydintoimintaa, ja kyseinen palvelu hankitaan yleensä yrityksen sisältä. Alusten hallinnointi kuuluu laivaliikenteen harjoittajien luonteenomaisimpaan toimintaan. Nykyään se joissakin tapauksissa hankitaan kuitenkin kolmansina osapuolina toimivilta alusten hallintoyrityksiltä. Tästä alusten hallinnoinnin ja alusliikenteen välisestä yhteydestä johtuen kolmansina osapuolina toimivat alusten hallintoyritykset ovat ammatillisia toimijoita, jotka toimivat samassa liiketoimintaympäristössä ja joilla on sama, vaikkakin erikoisaloihin jakautunut tausta kuin varustamoilla. Alusten hallintoyritysten asiakkaina on ainoastaan varustamoja.

Komissio katsoo näiden tietojen perusteella, että alusten hallinnoinnin ulkoistamisen ei pitäisi olla verotuksellisesti epäedullisemmassa asemassa yrityksen sisältä hankittuun alusten hallinnointiin nähden edellyttäen, että alusten hallintoyritykset täyttävät samat vaatimukset, joita sovelletaan varustamoihin, ja että alusten hallintoyrityksille myönnettävä tuki edistää suuntaviivojen tavoitteiden saavuttamista samalla tavalla kuin varustamoille myönnettävä tuki.

Komissio katsoo erityisesti, että alusten hallintoyritykset voivat juuri ydintoimintansa luonteen vuoksi edistää huomattavasti suuntaviivojen tavoitteiden saavuttamista, erityisesti tehokkaan, turvatun ja ympäristöystävällisen meriliikenteen ja jäsenvaltioissa sijaitsevan merenkulkuklusterin lujittamisen saavuttamista (5).

4. VALTIONTUKIKELPOISUUDEN ULOTTAMINEN KOSKEMAAN ALUSTEN HALLINTOYRITYKSIÄ

Komissio sallii edellä 3 kohdassa esitettyjen seikkojen perusteella Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla suuntaviivojen 3.1 kohdassa tarkoitetun alusten hallintoyrityksille myönnettävän verohelpotuksen, joka koskee yhdessä tai erillisinä tarjottavaa alusten miehistön tai teknistä hallintoa edellyttäen, että tämän tiedonannon 5 ja 6 kohdassa määrätyt edellytykset täyttyvät.

5. TEKNISESTÄ JA MIEHISTÖHALLINNOSTA VASTAAVIIN YRITYKSIIN SOVELLETTAVAT TUKIKELPOISUUSEDELLYTYKSET

Alusten hallintoyrityksillä olisi tukea saadakseen oltava selkeä yhteys yhteisöön ja sen talouteen suuntaviivojen 3.1 kohdan mukaisesti. Lisäksi niiden olisi edistettävä suuntaviivojen tavoitteiden saavuttamista. Tällaisia tavoitteita ovat muun muassa suuntaviivojen 2.2 kohdassa luetellut tavoitteet. Teknisestä ja miehistöhallinnosta vastaavat yritykset ovat tukikelpoisia edellyttäen, että niiden hallinnoimat alukset täyttävät kaikki tämän tiedonannon 5.1–5.4 kohdassa asetetut vaatimukset. Tukikelpoisten toimien on tapahduttava kokonaisuudessaan yhteisön alueelta.

5.1. Talouden ja työllisyyden edistäminen yhteisössä

Taloudellinen yhteys yhteisöön osoitetaan sillä, että alusten hallinnointi tapahtuu yhden tai useamman jäsenvaltion alueella ja että aluksilla ja maissa suoritettavissa tehtävissä työskentelee pääasiassa yhteisön kansalaisia.

5.2. Hallinnoitavien alusten ja yhteisön välinen taloudellinen yhteys

Alusten hallintoyrityksille voidaan myöntää kokonaisuudessaan yhteisön alueelta hallinnoituihin aluksiin liittyvää valtiontukea riippumatta siitä, hankitaanko hallinnointipalvelut yrityksen sisältä vai onko ne ulkoistettu osittain tai kokonaan yhdelle tai useammalle alusten hallintoyritykselle.

Koska alusten hallintoyrityksillä ei kuitenkaan ole täyttä määräysvaltaa asiakkaisiinsa nähden, edellä mainittu vaatimus katsotaan täytetyksi, jos vähintään kahta kolmattasosaa hallinnoitujen alusten tonnistosta hallinnoidaan yhteisön alueelta. Tonnisto, joka ylittää kyseisen prosenttiosuuden ja jota ei hallinnoida kokonaisuudessaan yhteisöstä, ei ole tukikelpoista (6).

5.3. Kansainvälisten ja yhteisön vaatimusten noudattaminen

Alusten hallintoyrityksille voidaan myöntää tukea, jos kaikki niiden hallinnoimat alukset ja miehistöt noudattavat kansainvälisiä vaatimuksia ja yhteisön lainsäädännön vaatimukset täyttyvät, erityisesti ne, jotka koskevat turvatoimia, turvallisuutta, koulutusta ja merenkulkijoiden pätevyyskirjoja, ympäristönsuojelun tasoa ja alusten työoloja.

5.4. Jäsenvaltioiden lippujen alla purjehtivien alusten osuutta koskeva vaatimus (yhteys lippuun)

Suuntaviivojen 3.1 kohdan kahdeksannen kappaleen mukaista jäsenvaltioiden lippujen alla purjehtivien alusten osuutta koskevaa vaatimusta sovelletaan alusten hallintoyrityksiin. Vertailukohtana pidetään osuutta, joka purjehtii jäsenvaltioiden lippujen alla päivänä, jona tämä tiedonanto julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä. Uusien yritysten vertailuosuus lasketaan vuoden kuluttua päivästä, jona ne aloittivat toimintansa.

6. MIEHISTÖHALLINTOYRITYKSIÄ KOSKEVAT LISÄVAATIMUKSET

6.1. Merenkulkijoiden koulutus

Miehistöhallintoyrityksille voidaan myöntää valtiontukea, jos kaikki hallinnoitavalla aluksella työskentelevät merenkulkijat ovat koulutettuja ja saaneet Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) kansainvälisen merenkulkijoiden koulutusta, pätevyyskirjoja ja vahdinpitoa koskevan vuoden 1978 yleissopimuksen (STCW-yleissopimus), sellaisena kuin se on muutettuna, mukaisen pätevyyskirjan ja ovat suorittaneet hyväksyttävästi merenkulkijan turvallisuuskoulutuksen. Lisäksi miehistöhallinto on tukikelpoista, jos se täyttää STCW-yleissopimuksen ja yhteisön lainsäädännön mukaiset yhtiöiden vastuuta koskevat velvollisuudet.

6.2. Sosiaaliset olot

Miehistöhallintoyritysten on tukea saadakseen varmistettava, että merenkulkijan työnantajana oleva varustamo tai alusten hallintoyritykset noudattavat kaikilla aluksilla täysimääräisesti Kansainvälisen työjärjestön vuodelta 2006 olevaa merityötä koskevaa yleissopimusta, jäljempänä ’merityösopimus’ (7). Alusten hallintoyritysten on varmistettava erityisesti, että merenkulkijoiden työsopimusta (8), aluksen menetystä tai haaksirikkoutumista (9), sairaanhoitoa (10), varustamon vastuuta mukaan luettuna palkanmaksu tapaturman tai sairauden yhteydessä (11) ja kotimatkaa (12) koskevia merityösopimuksen säännöksiä sovelletaan asianmukaisesti.

Miehistöhallintoyritysten on varmistettava, että työ- ja lepoaikaa koskevia merityösopimuksessa määrättyjä kansainvälisiä vaatimuksia noudatetaan täysimääräisesti.

Miehistöhallintoyritysten on tukea saadakseen tarjottava myös taloudellinen takuu, jolla varmistetaan korvausten maksaminen merenkulkijoiden kuolemantapauksissa tai työstä johtuvasta tapaturmasta, sairaudesta tai vaarasta johtuvasta pitkäaikaisesta työkyvyttömyydestä.

7. VERON LASKEMINEN

Komissio soveltaa myös alusten hallintoyritysten tapauksessa suuntaviivojen periaatetta, jonka mukaan se sallii vääristymien välttämiseksi ainoastaan sellaiset järjestelmät, joiden seurauksena samaan toimintaan tai tonnistoon kohdistuva verorasitus on yhdenmukainen kaikissa jäsenvaltioissa. Tämä merkitsee sitä, että kokonaan veroista vapauttamista tai vastaavia järjestelmiä ei sallita (13).

Alusten hallintoyrityksiin sovellettava veropohja ei tietenkään voi olla sama jota sovelletaan alusten omistajiin, koska alusten hallintoyritysten liikevaihto on tietyn aluksen osalta paljon varustamon liikevaihtoa pienempi. Edellä 2.3 kohdassa mainitun tutkimuksen sekä aiemmin saatujen ilmoitusten mukaan alusten hallintoyrityksiin sovellettavan veropohjan olisi oltava noin 25 prosenttia (tonnistona tai teoreettisena voittona) siitä määrästä, jota sovellettaisiin varustamoon saman aluksen tai tonniston osalta. Sen vuoksi komissio edellyttää, että alusten hallintoyrityksiä koskevissa tonnistoverojärjestelmissä sovelletaan vähintään 25 prosentin suuruista osuutta (14).

Jos alusten hallintoyrityksillä on toimintaa, joka ei ole tukikelpoista tämän tiedonannon puitteissa, niiden on pidettävä erillistä kirjanpitoa tällaisista toimista.

Jos alusten hallintoyritykset teettävät osan toiminnastaan alihankintana kolmannella osapuolella, viimeksi mainitulle ei voida myöntää valtiontukea.

8. SOVELTAMINEN JA UUDELLEENTARKASTELU

Komissio soveltaa tässä tiedonannossa annettuja ohjeita seuraavasta päivästä sen jälkeen, kun tiedonanto on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Alusten hallintoyrityksille myönnettävä valtiontuki sisällytetään suuntaviivojen 13 kohdan mukaiseen yleiseen uudelleentarkasteluun.

(1) EUVL C 13, 17.1.2004, s. 3.

(2) Ks. EUVL C 13, 17.1.2004, sivulla 7 alaviite 3.

(3) Esimerkiksi BIMCO's Standard Ship Management Agreement SHIPMAN 98 -sopimus, jota käytetään usein alusten hallintoyritysten ja varustamoiden välisissä yhteyksissä.

(4) Study on Ship Management in Cyprus and in the European Union, 31.5.2008, erään yhteenliittymän Kyproksen merenkulkuviranomaisille Wienin kansantalouden ja liikkeenjohdon alan yliopiston johdolla tekemä tutkimus.

(5) Suuntaviivojen 2.2 kohta.

(6) Se, ettei kaksi kolmasosaa -sääntöä noudateta, ei vaikuta alusten hallintoyrityksen tukikelpoisuuteen sinänsä.

(7) On muistutettava, että eurooppalaiset työmarkkinaosapuolet ovat tehneet sopimuksen, johon sisällytettiin olennainen osa vuoden 2006 merityötä koskevaa yleissopimusta, joka on puolestaan sisällytetty yhteisön oikeuteen Euroopan yhteisön kansallisten varustamoyhdistysten keskusjärjestön (ECSA) ja Euroopan kuljetustyöntekijöiden liiton (ETF) merityötä koskevasta yleissopimuksesta, (2006), tekemän sopimuksen täytäntöönpanosta ja direktiivin 1999/63/EY muuttamisesta 16 päivänä helmikuuta 2009 annetulla neuvoston direktiivillä 2009/13/EY (EUVL L 124, 20.5.2009, s. 30).

(8) Merityösopimuksen 2 osaston sääntö 2.1 ja normi A2.1 (Merenkulkijoiden työsopimus).

(9) Sama, 2 osaston sääntö 2.6 ja normi A2.6 (Merenkulkijan oikeus korvaukseen aluksen menetyksen tai haaksirikkoutumisen johdosta).

(10) Sama, 4 osaston sääntö 4.1 ja normi A4.1 (Sairaanhoito aluksella ja maissa ja Varustamon vastuu); sääntö 4.3 ja normi A4.3 (Terveyden ja turvallisuuden suojelu ja tapaturmien torjunta); sääntö 4.4 (Merimiespalvelut maissa).

(11) Sama, 4 osaston sääntö 4.2 ja normi A4.2 (Varustamon vastuu).

(12) Sama, 2 osaston sääntö 2.5 ja normi A2.5 (Kotimatka).

(13) Komissio haluaa korostaa tässä tiedonannossa, että mekanismilla, jota käytetään sekä alusten hallintoyritysten että varustamoiden maksettavaksi kuuluvan veron laskemiseksi, ei sinällään ole merkitystä. Sillä ei etenkään ole merkitystä sen kannalta, sovelletaanko teoreettiseen voittoon perustuvaa järjestelmää vai ei.

(14) Jos varustamo on tukikelpoinen, se vastaa koko tonnistoverosta.

11.6.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 132/10

Ehdotuspyyntö: epäsuorat toimet internetiä ja muuta viestintäteknologiaa käyttävien lasten suojelua koskevassa monivuotisessa yhteisön ohjelmassa (Turvallisempi Internet)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

2009/C 132/07

Internetiä ja muuta viestintäteknologiaa käyttävien lasten suojelua koskevan monivuotisen yhteisön ohjelman perustamisesta 16 päivänä joulukuuta 2008 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1351/2008/EY (1) (Turvallisempi internet) mukaisesti Euroopan komissio pyytää ehdotuksia ohjelmassa rahoitettaviksi toimiksi.

Turvallisempi internet -ohjelma perustuu neljään toimintalinjaan:

a)	yleisön tietoisuuden varmistaminen,

b)	laittoman verkkosisällön ja haitallisen verkkokäyttäytymisen torjuminen,

c)	turvallisemman verkkoympäristön edistäminen,

d)	tietopohjan luominen.

Ohjelma on jatkoa Safer Internet plus -ohjelmalle (2005–2008).

Euroopan komissio on mainitun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen 3 artiklan mukaisesti laatinut työohjelman (2) pohjaksi ohjelman täytäntöönpanolle vuonna 2009. Työohjelmassa on tarkempaa tietoa tässä ehdotuspyyntöilmoituksessa tarkoitetuista tavoitteista, painopisteistä, alustavasta budjetista ja toimien tyypeistä sekä osallistumissäännöistä.

Ehdotusten laatimisesta ja jättämisestä sekä arviointiprosessista on tietoa hakuoppaassa (3).

Tämän oppaan, työohjelman ja muuta tähän ehdotuspyyntöön liittyvää tietoa saa Euroopan komissiosta seuraavasta osoitteesta:

European Commission

Information Society and Media Directorate General

Safer Internet

EUFO 1195

Rue Alcide de Gasperi

2920 Luxembourg

LUXEMBOURG

Sähköposti: saferinternet@ec.europa.eu

Faksi +352 4301-34079

WWW: http://ec.europa.eu/saferinternet

4.	Ehdotuksia voidaan jättää jäljempänä yksilöityjä ehdotuspyynnön osia varten. Jos hakija haluaa jättää useampia ehdotuspyynnön osia koskevia ehdotuksia, jokaista osaa varten on tehtävä erillinen ehdotus.

Yhteisön ohjeellinen kokonaisbudjetti tätä ehdotuspyyntöä varten vuoden 2009 talousarviosta on 9 333 miljoonaa euroa. Yksi ehdotuspyynnön tavoitteista koskee Safer Internet -keskuksista muodostettavaa integroitua eurooppalaista verkostoa. Verkoston kattavuuden varmistamiseksi vuoden 2009 ehdotuspyyntöbudjettia voidaan täydentää vuoden 2010 talousarvion määrärahoista, jos budjettivallan käyttäjä hyväksyy sen vuoden 2010 talousarviossa ja määrärahoja on saatavissa. Päätös tällaisesta mahdollisesta täydennyksestä tehdään ennen tämän ehdotuspyynnön määräaikaa.

Hyväksytyille ehdotuksille myönnetään tukea avustussopimusten muodossa.

Luettelo rahoitettavista ehdotuksista laaditaan ehdotusten arvioinnin jälkeen. Luetteloa voidaan täydentää varaluettelolla, johon otetaan laadultaan riittäviksi katsottuja ehdotuksia, joita voidaan rahoittaa määrärahojen niin salliessa.

Tähän työohjelmaan liittyvään ehdotuspyyntöön voivat osallistua kaikki jäsenvaltioihin sijoittautuneet oikeussubjektit ja ETA-sopimuksen sopimuspuoliin kuuluviin EFTA-valtioihin (Norja, Islanti ja Liechtenstein) sijoittautuneet oikeussubjektit.

Osallistuminen on mahdollista myös muihin maihin sijoittautuneille oikeussubjekteille ohjelmasta tehdyn päätöksen (4) 2 artiklassa vahvistetuilla ehdoilla ja edellyttäen, että asiasta tehdään kahdenvälinen sopimus. Jos näihin maihin sijoittautuneiden oikeussubjektien ehdotuksia valitaan rahoitettavaksi, avustussopimus tehdään vasta sen jälkeen, kun kyseinen maa on toteuttanut tarvittavat toimet liittyäkseen ohjelmaan kahdenvälisen sopimuksen kautta. Ajantasaiset tiedot ohjelmaan osallistuvista maista löytyvät ohjelman verkkosivuilta osoitteesta http://ec.europa.eu/saferinternet

Muut kuin edellä mainitut EU:n ulkopuolisiin maihin sijoittautuneet oikeussubjektit ja kansainväliset organisaatiot voivat osallistua kaikkiin hankkeisiin omalla kustannuksellaan.

Venäjälle sijoittautuneet oikeussubjektit voivat osallistua tämän ehdotuspyynnön toimeen 1.1 (Safer Internet -keskukset) työohjelmassa eritellyillä ehdoilla.

Osa 1: Ehdotuspyynnön osat

Toimi 1 ja toimi 2: YLEISÖN TIETOISUUDEN VARMISTAMINEN JA LAITTOMAN VERKKOSISÄLLÖN JA HAITALLISEN VERKKOKÄYTTÄYTYMISEN TORJUMINEN

Tunnus: 1.1 INTEGROITU VERKOSTO: SAFER INTERNET -KESKUKSET

Ohjelmassa edistetään Safer Internet -keskusten perustamista koko Eurooppaan, jotta toimintaa voitaisiin koordinoida ja eri sidosryhmiä voitaisiin tuoda yhteen toiminnan varmistamiseksi ja tietämyksen siirron helpottamiseksi.

Kaikki Safer Internet -keskukset harjoittavat tiedotustoimintaa vanhempien, huoltajien, opettajien ja lasten piirissä tiiviissä yhteistyössä kaikkien Euroopan, alueellisen ja paikallisen tason asiaan kuuluvien toimijoiden kanssa asioissa, jotka liittyvät lapsille sopimattomaksi katsottuun sisältöön. Esimerkkeinä voidaan mainita rasismi ja muukalaisviha, kiusaaminen ja ahdistelu, vertaispalvelujen käyttö, laajakaistavideo, pikaviestit, verkkojutteluhuoneet, sosiaaliset verkkoyhteisöt ja sisällön saatavuus sekä vuorovaikutteinen tiedonvaihto ja viestintä, joita internetin, matkaviestintälaitteiden ja pelikonsolien nopeasti lisääntynyt käyttö lasten keskuudessa ovat tuoneet mukanaan. Toimissa otetaan huomioon muut asiaan liittyvät kysymykset, kuten kuluttajansuoja, tietosuoja sekä tieto- ja verkkoturvakysymykset (virukset/roskaposti).

Safer Internet -keskuksiin olisi kuuluttava myös a) vihjelinjoja, joihin yleisö voi tehdä ilmoituksia laittomasta sisällöstä ja b) auttavia linjoja, joista vanhemmat ja lapset voivat saada neuvoja siihen, kuinka he voivat toimia kohdatessaan haitallisia yhteydenottoja (hyväksikäyttöön tähtäävää houkuttelua), haitallista käytöstä (verkkokiusaamista), haitallista sisältöä sekä verkkoteknologioiden käyttöön liittyviä epämukavia tai pelottavia kokemuksia.

Safer Internet -keskusten tehtävät määritellään seikkaperäisemmin työohjelmassa.

Rahoitus kattaa 50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista (osuutta voidaan julkisten elinten, pk-yritysten ja voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden osalta nostaa 75 prosenttiin).

Tunnus: 1.2 INTEGROITU VERKOSTO: SAFER INTERNET -KESKUSTEN EUROOPPALAINEN KOORDINOINTI

Jotta yhteistyö olisi mahdollisimman laajaa ja tiedotustoiminta, vihjelinjat ja auttavat linjat mahdollisimman tuloksellisia kaikkialla Euroopassa, vuoden 2009 ehdotuspyynnössä haetaan myös verkoston koordinaattoria, jonka tehtävä on tarjota Safer Internet -keskuksille logistista ja infrastruktuuriin liittyvää tukea ja varmistaa Euroopan tason näkyvyys, toimiva viestintä ja kokemustenvaihto, jotta saatuja oppeja voidaan soveltaa jatkuvaluonteisesti.

Verkoston koordinaattorin tehtävät määritellään seikkaperäisemmin työohjelmassa. Koska tiedotukseen, vihjelinjoihin ja auttaviin linjoihin liittyvät tehtävät ovat luonteeltaan erilaisia, kullekin osa-alueelle on määritetty työohjelmassa omat tehtävänsä.

Kuhunkin osa-alueeseen liittyvien erityistehtävien lisäksi verkoston koordinaattori:

—	tarjoaa yhteisen, kattavan verkkosivuston, joka antaa näkyvyyttä tiedotustoimille, vihjelinjoille ja auttaville linjoille kokoamalla yhteen merkityksellistä tietoa ja tiedonlähteitä, kuten uutispalveluja, artikkeleita ja kuukausittaisen uutiskirjeen;

—	välittää tilastoja ja tietoja tiedotustoimista, vihjelinjoihin ja auttaviin linjoihin liittyvistä toimista sekä verkoston tuloksista koko Euroopassa;

—	kehittää verkostolle hallintorakenteen;

—	hoitaa Safer Internet -keskusten nuorisopaneelien Euroopan tason koordinoinnin ja järjestää Safer Internet -keskusten paneelien jäsenten yleiseurooppalaisen kokouksen;

—	koordinoi Safer Internet -keskusten alueellisten kokousten järjestämistä.

Yleisestä koordinoinnista ja erityisistä koordinointitehtävistä tehdään yhteinen avustussopimus.

Myös yhteisiä ehdotuksia otetaan vastaan, kun niiden tekijänä on enintään kolme eri organisaatiota.

Rahoitus kattaa 100 prosenttia tukikelpoisista välittömistä kustannuksista (vakioavustussopimuksessa määritellyllä tavalla), mutta ei välillisiä kustannuksia (yleiskustannuksia).

Toimi 3: TURVALLISEMMAN VERKKOYMPÄRISTÖN EDISTÄMINEN

Tunnus: 3.1 AIHEPIIRIKOHTAINEN VERKOSTO: VALTIOSTA RIIPPUMATTOMIEN JÄRJESTÖJEN VERKOSTO LASTENSUOJELUN EDISTÄMISEKSI INTERNETISSÄ

Ohjelmassa pyydetään ehdotuksia lasten oikeuksia ja hyvinvointia edistävien eurooppalaisten valtiosta riippumattomien järjestöjen aihepiirikohtaisen verkoston perustamiseksi. Verkoston tehtävä on kehittää yhteinen lähestymistapa jakamalla kokemuksia ja parhaita käytäntöjä ja kehittämällä yhteisiä strategioita sen varmistamiseksi, että lasten tarpeet otetaan huomioon keskusteltaessa internetistä ja uusista viestimistä Euroopassa sekä aiheeseen liittyvillä kansainvälisillä foorumeilla.

Rahoitus kattaa 100 prosenttia tietyistä aihepiirikohtaisten verkostojen tukikelpoisista kustannuksista (verkoston koordinoinnista ja toteuttamisesta aiheutuvat välittömät kustannukset).

Toimi 4: TIETOPOHJAN LUOMINEN

10.

Tunnus: 4.1 TIETÄMYKSEN LISÄÄMISHANKE: LAPSET UHREINA VERKKOYMPÄRISTÖSSÄ

Ohjelmassa pyydetään ehdotuksia tietämyksen lisäämishankkeeksi, jonka tarkoitus on lisätä tietämystä lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä verkossa ja erityisesti verkossa tapahtuvasta houkuttelusta, jossa henkilö tekee tuttavuutta lapsen kanssa seksuaalinen hyväksikäyttö mielessään. Hankkeen odotettu tuotos on tämän prosessin parempi tunteminen, mitä voidaan hyödyntää politiikan laadinnassa, lastenhuoltotyössä ja tiedottamisessa sekä aiheiden määrittelyssä muille toimille ja selvityksille. Tarkoitus on tehostaa lasten suojelua ja laatia tehokkaampia ennaltaehkäisystrategioita.

Hankkeen kohteena voisi olla lasten joutuminen uhriksi verkkoympäristössä: verkkohyväksikäytölle kaikkein alttiimpien lapsiryhmien yksilöinti, verkkoympäristössä uhriksi joutumisen psykososiaaliset vaikutukset lapsiin, ulottuen mahdollisesti haitallisen sisällön (esim. seksuaalinen ja/tai väkivaltainen verkkomateriaali) kokemisesta aina hyväksikäyttöön saakka.

Hankkeessa olisi tarkasteltava käyttäytymistapojen eroavaisuuksia eri ikäryhmien ja sukupuolten välillä, nuorten seksuaalisuuden ja verkossa tapahtuvan houkuttelun välistä suhdetta ja lasten verkossa tapahtuvan riskikäyttäytymisen profilointia eri ikäryhmissä.

Hankkeessa olisi hyödynnettävä kvalitatiivista tutkimusta, johon osallistuu verkkohyväksikäyttöä kokeneita lapsia.

Tietämyksen lisäämishankkeiden rahoitus kattaa 100 prosenttia tukikelpoisista välittömistä kustannuksista (vakioavustussopimuksessa määritellyllä tavalla), mutta ei välillisiä kustannuksia (yleiskustannuksia).

Osa 2: Arviointiperusteet

Ehdotusten arvioinnissa noudatetaan avoimuuden ja tasapuolisuuden periaatteita. Komissio suorittaa arvioinnin riippumattomien asiantuntijoiden avustamana. Jokaisen ehdotuksen arviointiin käytetään arviointiperusteita, jotka on jaettu kolmeen ryhmään: kelpoisuusperusteet, myöntämisperusteet ja valintaperusteet. Ainoastaan ehdotukset, jotka täyttävät kelpoisuusperusteet, voivat päästä eteenpäin arviointiprosessissa. Eri perusteet selostetaan jäljempänä.

11.

Kelpoisuusperusteet

Kaikille ehdotuksille ja hakemuksille tehdään niiden vastaanottamisen jälkeen kelpoisuuden tarkastus. Näin varmistetaan, että ne ovat ehdotuspyyntöön ja hakumenettelyyn liittyvien vaatimusten mukaisia.

Tarkastuksessa varmistetaan seuraavat seikat:

—	Komissio on saanut ehdotuksen ehdotuspyynnössä määritettyyn päivämäärään ja kellonaikaan mennessä.

—	Ehdotuksen tietojen täydellisyys. Ehdotukset, joissa on huomattavia puutteita – eli lomakkeissa annettujen tietojen perusteella ei riittävän hyvin pystytä yksilöimään kumppaneita eikä niiden oikeudellista asemaa eikä arvioimaan ehdotetun hankkeen laajuutta – hylätään.

Ehdotusten jättäjien on lisäksi todistettava, ettei niitä koske mikään työohjelmassa luetelluista sellaisista tilanteista, jotka estäisivät niiden osallistumisen.

12.

Myöntämisperusteet

Saatujen ehdotusten suhteellisten ansioiden arvioimiseksi ohjelman eri toteutuskeinoihin (integroidut verkot, kohdennetut hankkeet ja aihepiirikohtaiset verkostot) sovelletaan omia erityisiä myöntämisperusteita ja painotuksia. Myöntämisperusteet on kuvattu Safer Internet 2009 -työohjelmassa2.

13.

Valintaperusteet

Valintaperusteiden avulla varmistetaan, että ehdotuksen jättäjillä on riittävät resurssit hankkeen osarahoittamiseen sekä tarvittava ammatillinen osaaminen ja pätevyys työn suorittamiseen.

Valintaperusteiden täyttymistä arvioidaan ehdotuksessa toimitettujen tietojen perusteella. Jos rahoituskapasiteetti tai ammatillinen pätevyys vaikuttaa näiden tietojen perusteella heikolta, saatetaan tarvita kompensoivia toimia, kuten rahoitustakuita tai muita toimia. Neuvotteluvaiheeseen päässeiden ehdotusten rahoitukseen liittyvät ja juridiset edellytykset tarkastetaan virallisesti ennen avustussopimuksen tekemistä.

Valintaperusteet on kuvattu Safer Internet 2009 -työohjelmassa.

Osa 3: Hallinnollisia tietoja ja määräaika

14.

Ehdotukset on laadittava käyttäen hakuoppaaseen sisältyviä lomakkeita ja toimitettava komissiolle paperiversioina yhtenä (1) alkuperäiskappaleena ja viitenä (5) jäljennöksenä sekä täydennettynä CD-ROM-levylle tallennetulla sähköisellä kopiolla, seuraavaan osoitteeseen:

European Commission

Directorate General Information Society & Media

Safer Internet

Office EUFO 1194

Rue Alcide de Gasperi

2920 Luxembourg

LUXEMBOURG

15.	Kaikkien ehdotusten määräaika: 19. marraskuuta 2009 klo 17 (Luxemburgin paikallista aikaa). Määräajan jälkeen, faksilla tai sähköpostitse toimitettuja ehdotuksia ei oteta huomioon.

16.

Arvioinnin ja valintojen ohjeellinen aikataulu: ehdotukset arvioidaan kahden kuukauden kuluessa hakuajan päättymispäivästä. Hakijoille ilmoitetaan hakemuksen arvioinnin tuloksista. Joidenkin uusien hankkeiden ajoituksessa otetaan huomioon olemassa olevat sopimukset, jotka joidenkin Safer Internet -keskusten osalta ovat voimassa vuoden 2010 loppuun saakka, jotta varmistettaisiin rahoituksen mahdollisimman tehokas käyttö.

17.

Kaikessa tähän ehdotuspyyntöön liittyvässä kirjeenvaihdossa (esim. pyydettäessä tietoja tai jätettäessä ehdotusta) on mainittava ehdotuspyynnön osan tunnus.

Jättäessään ehdotuksen hakija hyväksyy ne menettelyt ja ehdot, jotka selostetaan tässä ehdotuspyynnössä ja siinä mainituissa asiakirjoissa.

Kaikki Euroopan komission vastaanottamat ehdotukset käsitellään luottamuksellisesti.

Euroopan yhteisö noudattaa toiminnassaan miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien periaatetta. Tasavertaisen osallistumisen toteutumiseksi olisi suotavaa, että erityisesti naiset jättäisivät ehdotuksia tai osallistuisivat niihin.

(1) EUVL L 348, 24.12.2008, s. 118.

(2) Komission päätös K(2009) 4023, tehty 28.5.2009, http://ec.europa.eu/saferinternet

(3) http://ec.europa.eu/saferinternet

(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1351/2008/EY, tehty 16 päivänä joulukuuta 2008 (EUVL L 348, 24.12.2008, s. 118).

11.6.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 132/19

Ilmoitus yrityksille, jotka aikovat tuoda Euroopan unioniin tai viedä Euroopan unionista otsonikerrosta heikentäviä valvottavia aineita vuonna 2010, ja yrityksille, jotka aikovat hakea vuodeksi 2010 laboratorio- ja analyysitarkoituksiin käytettäviä tällaisia aineita koskevaa kiintiötä

2009/C 132/12

Komissio antaa ennakkoilmoituksen siitä, että asetusta tarkistetaan parhaillaan ja että uutta asetusta on tarkoitus alkaa soveltaa 1 päivänä tammikuuta 2010 alkaen. Tästä syystä tämä ilmoitus perustuu uuden asetuksen säännöksiin. Lisätietoja otsonikerrosta heikentävien aineiden lupajärjestelmään tehtävistä muutoksista löytyy internet-osoitteesta http://ec.europa.eu/environment/ozone/ods.htm

Tämä ilmoitus on osoitettu yrityksille, jotka kuuluvat otsonikerrosta heikentävistä aineista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2037/2000 (1) uudelleenlaatimista koskevan asetuksen, jäljempänä ’asetus’, soveltamisalaan ja jotka aikovat tuoda Euroopan yhteisöön tai viedä Euroopan yhteisöstä joitakin seuraavista asetuksen soveltamisalaan kuuluvista aineista 1.1.2010–31.12.2010:

Ryhmä I	:	CFC-yhdisteet 11, 12, 113, 114 tai 115
Ryhmä II	:	muut täysin halogenoidut CFC-yhdisteet
Ryhmä III	:	halonit 1211, 1301 tai 2402
Ryhmä IV	:	hiilitetrakloridi
Ryhmä V	:	1,1,1-trikloorietaani
Ryhmä VI	:	metyylibromidi
Ryhmä VII	:	osittain halogenoidut bromifluorihiilivedyt
Ryhmä VIII	:	osittain halogenoidut kloorifluorihiilivedyt
Ryhmä IX	:	bromikloorimetaani

Dibromidifluorimetaani (haloni-1202).

II	Yleissääntönä on, että I kohdassa tarkoitettujen aineiden tuonti ja vienti on kielletty, lukuun ottamatta asetuksessa säädettyjä erityistapauksia.

III

Yleisestä tuonti- tai vientikiellosta vapautuksen saaneiden aineiden tuonti tai vienti edellyttää komissiolta saatua lupaa, lukuun ottamatta asetuksessa (EY) N:o 450/2008 tarkoitettua passitusta, väliaikaista varastointia, tullivarastointia tai vapaa-aluetta koskevaa menettelyä, joka kestää enintään 45 päivää. Lupaedellytystä ei sovelleta myöskään dibromidifluorimetaanin tuontiin eikä vientiin.

Yritysten, jotka aikovat tuoda tai viedä valvottavia aineita vuonna 2010 ja jotka eivät ole aiempina vuosina hakeneet tuonti- tai vientilupaa, on ilmoitettava asiasta komissiolle toimittamalla viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2009 rekisteröintilomake, joka on saatavilla internetosoitteessa http://ec.europa.eu/environment/ozone/ods.htm. Rekisteröinnin jälkeen yritysten on noudatettava V kohdassa kuvattua menettelyä.

Yritysten, jotka ovat aiempina vuosina hakeneet tuonti- tai vientilupaa, on täytettävä ja lähetettävä lomake, joka on saatavilla ODS-tietokannassa internetosoitteessa http://ec.europa.eu/environment/ozone/ods.htm

Tuonti-ilmoitusten osalta komissiolle on toimitettava asianmukaisesti allekirjoitettu lopullinen ilmoitus verkkoilmoituksen tekemisen jälkeen seuraavaan osoitteeseen:

European Commission

Directorate-General Environment

Unit ENV.C.4 – Industrial emissions and protection of the ozone layer

BU-1 2/147

B-1049 Brussels

Faksi +32 2 2920692

Sähköpostiosoite: env-ods@ec.europa.eu

Komissio kehottaa toimittamaan asianmukaisesti allekirjoitetut ilmoitukset sähköpostitse. Ilmoituksesta olisi myös toimitettava kopio jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle (luettelo jäsenvaltioiden yhteyshenkilöistä on saatavilla internetosoitteessa http://ec.europa.eu/environment/ozone/ods_export.htm).

VI	Ilmoituslomakkeet ovat saatavilla ODS-tietokannassa 1 päivänä kesäkuuta 2009 alkaen.

VII

Komissio ottaa huomioon ainoastaan asianmukaisesti täytetyt ja virheettömät ilmoituslomakkeet (tuonti-ilmoitusten osalta allekirjoitetut kopiot), jotka saapuvat viimeistään 31 päivänä heinäkuuta 2009.

Yrityksiä kehotetaan toimittamaan ilmoituksensa mahdollisimman pian ja riittävän ajoissa ennen määräajan päättymistä, jotta niihin on mahdollista tehdä vielä korjauksia ennen ilmoituskauden päättymistä.

VIII	Ilmoituksen toimittaminen ei yksinään oikeuta tuonnin tai viennin toteuttamiseen.

IX	Voidakseen toteuttaa luvanvaraisen tuonnin tai viennin (ks. III kohta) vuonna 2010 yritysten on toimitettava vastaava ilmoitus ja haettava komissiolta lupaa ODS-tietokannan kautta käyttämällä verkossa saatavilla olevaa hakemuslomaketta.

X	Yrityksen lupahakemuksessa ilmoittaman aineen luonteen ja tuonnin tai viennin tarkoituksen tarkistamiseksi komissio voi pyytää hakijaa toimittamaan lisätietoja.

Lupa myönnetään, jos komissio katsoo hakemuksen olevan ilmoituksen ja lainsäädännön vaatimusten mukainen. Hakijalle ilmoitetaan sähköpostitse lupahakemuksen hyväksymisestä. Komissio varaa itselleen oikeuden olla myöntämättä vientilupaa, jos vietävät aineet eivät ole kuvauksen mukaisia, jos niitä ei mahdollisesti käytetä sallittuihin käyttötarkoituksiin tai jos niitä ei voida viedä asetuksen säännösten mukaisesti.

Komissio voi hylätä vientilupahakemuksen, jos tuojamaan toimivaltaiset viranomaiset ovat ilmoittaneet komissiolle, että valvottavan aineen tuonti voisi vaikuttaa haitallisesti pöytäkirjan mukaisten velvoitteiden noudattamisen varmistamiseksi tuojamaassa toteutettaviin valvontatoimenpiteisiin taikka se voisi johtaa kyseissä maassa pöytäkirjan mukaan sovellettavien määrällisten rajoitusten ylittymiseen.

XII

Vapaaseen liikkeeseen yhteisössä tarkoitettuun tuontiin sovelletaan määrällisiä rajoituksia, jotka komissio asettaa seuraaviin käyttötarkoituksiin tarkoitettujen valvottavien aineiden tuonti-ilmoitusten perusteella:

a)	laboratorio- ja analyysitarkoitukset (joihin sovelletaan tuotanto-/tuontikiintiötä ja määrällistä rajoitusta; ks. XV kohta jäljempänä)

b)	kriittiset käyttötarkoitukset (halonit)

c)	käyttö raaka-aineena

d)	käyttö prosessireagensseina.

XIII

Vientivaatimukset muuttuvat 1.1.2010. Muutokset koskevat muun muassa seuraavia seikkoja:

a)	Vienti kotimaisten perustarpeiden tyydyttämiseksi ei ole enää mahdollista, sillä järjestely lakkautetaan Montrealin pöytäkirjan mukaisesti.

Laboratoriotarkoituksiin käytettävien tarkoitettujen valvottavien aineiden (lukuun ottamatta VIII ryhmän aineita) vienti Montrealin pöytäkirjan 5 artiklan mukaisesti toimiviin maihin kuuluu tätä nykyä Montrealin pöytäkirjan kotimaisten perustarpeiden tyydyttämistä koskevaan järjestelyyn, joka lakkautetaan 31 päivänä joulukuuta 2009. Kunnes osapuolet tekevät asiaa koskevan päätöksen tulevissa kokouksissaan, tällainen vienti on tällä hetkellä ilmoitettava vienniksi ”laboratorio- tai analyysitarkoituksiin”. Koska lupajärjestelmään saattaa olla tarpeen tehdä muutoksia, tällaisten vientilupien myöntämistä voidaan lykätä vuoden 2010 alkupuolelle.

c)	Kaikkiin vientilupiin sovelletaan lähetyskohtaista lupamenettelyä.

XIV

I kohdassa tarkoitettuja laboratorio- ja analyysitarkoituksiin käytettäviä aineita koskevat kiintiöhakemukset vuodeksi 2010

Laboratorio- ja analyysitarkoituksiin käytettävien otsonikerrosta heikentävien aineiden tuotantoa, tuontia ja markkinoille saattamista koskevat edellytykset muuttuvat uudessa asetuksessa. Edellytyksiä sovelletaan vastedes myös näihin tarkoituksiin käytettäviin osittain halogenoituihin kloorifluorihiilivetyihin. Tuottajille ja tuojille tai tuottajilta ja tuojilta kyseisiä aineista ostaville toimittajille myönnettyyn kiintiöön sovelletaan määrällisiä rajoituksia.

Ilmoitusmenettelyn ei odoteta muuttuvan kovinkaan paljon edellisiin vuosiin verrattuna.

Lopullista ilmoitusta ja myöntämismenettelyä tarkastellaan kuitenkin parhaillaan. Yrityksiä pyydetään siksi tutustumaan säännöllisesti ajan tasalle saatettuihin tietoihin internetosoitteessa http://ec.europa.eu/environment/ozone/ods.htm

(1) Asetus on tarkoitus hyväksyä muodollisesti vuoden 2009 puolivälissä.

11.6.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 132/22

Oikaistaan Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission julistus hankkeiden rahoittamisesta energian ja laajakaistainternetin sekä yhteisen maatalouspolitiikan ”terveystarkastuksen” aloilla osana Euroopan talouden elvytyssuunnitelmaa

(Tämä teksti kumoaa ja korvaa Euroopan unionin virallisessa lehdessä C 108 12 päivänä toukokuuta 2009 sivulla 1 julkaistun tekstin)

2009/C 132/13

”EUROOPAN PARLAMENTIN, NEUVOSTON JA KOMISSION TOIMIELINTEN VÄLINEN SOPIMUS, TEHTY 17 PÄIVÄNÄ TOUKOKUUTA 2006, TALOUSARVIOTA KOSKEVASTA KURINALAISUUDESTA JA MOITTEETTOMASTA VARAINHOIDOSTA

Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission julistus hankkeiden rahoittamisesta energian ja laajakaistainternetin sekä yhteisen maatalouspolitiikan ’terveystarkastuksen’ aloilla osana Euroopan talouden elvytyssuunnitelmaa

Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio ovat päässeet yhteisymmärrykseen hankkeiden rahoittamisesta energian, laajakaistainternetin ja YMP:n ’terveystarkastuksen’ aloilla osana Euroopan talouden elvytyssuunnitelmaa infrastruktuurien nykyaikaistamista ja energiaa koskevaa yhteisvastuuta varten. Hankkeet, joille voidaan myöntää yhteisön tukea, on mainittu asiaankuuluvissa säädöksissä.

Talouden elvyttämiseen ja energiavarmuuden parantamiseen tähtäävä paketti on määrältään 5 000 miljoonaa euroa käypinä hintoina:

—	Rahoituskehyksen 1 a otsakkeessa mainittujen energiahankkeiden rahoittamiseen osoitetaan 3 980 miljoonaa euroa: 2 000 miljoonaa euroa vuonna 2009 ja 1 980 miljoonaa euroa vuonna 2010.

—	Lisäksi osoitetaan 1 020 miljoonaa euroa otsakkeessa 2 mainitun maaseudun laajakaistainternetin kehittämiseen ja terveystarkastuksen yhteydessä mainittuihin ’uusiin haasteisiin’ liittyvän toiminnan tehostamiseen.

5 000 miljoonan euron kokonaismäärän rahoittaminen turvataan mahdollisimman nopeasti:

—

Otsakkeen 1 a vuoden 2009 enimmäismäärää korotetaan 2 000 miljoonalla eurolla, mikä korvataan supistamalla otsakkeen 2 vuoden 2009 enimmäismäärää samalla määrällä 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen 21–23 kohdan mukaisesti. Lisäksi vuoden 2009 talousarvioon lisätään 600 miljoonaa euroa maaseudun kehittämiseen laajakaistainfrastruktuurin rahoittamiseksi ja ’uusiin haasteisiin’ liittyvän toiminnan tehostamiseksi. Monivuotista rahoituskehystä tarkistetaan ja samalla muutetaan vuoden 2009 talousarviota komission muutetun ehdotuksen ja vuoden 2009 yleistä talousarviota koskevan alustavan lisätalousarvioesityksen nro 4 pohjalta.

—

Jäljellejäävän 2 400 miljoonan euron rahoittaminen turvataan korvausmekanismilla vuoden 2010 talousarviomenettelyä koskevassa neuvottelussa hyödyntämällä kaikkia sen säädöskehyksessä varattuja määrärahoja, ja se saatetaan päätökseen tarvittaessa viimeistään vuoden 2011 talousarviomenettelyä koskevassa neuvottelussa:

—	Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio tarkastelevat kaikkia käytettävissä olevia rahoituslähteitä, joiden avulla määrärahat voitaisiin korvata.

—	Ennen kuin harkitaan otsakkeessa 2 käytettävissä olevan määrän käyttöä, sidotaan 420 miljoonaa euroa laajakaistainternetin rahoittamiseen ja terveystarkastuksen yhteydessä määriteltyihin ’uusiin haasteisiin’ liittyvän toiminnan tehostamiseen vuonna 2010.

—

1 980 miljoonan euron korvaamiseksi käytetään vuoden 2009 enimmäismäärien mukaisia liikkumavaroja ja vuoden 2010 käytettävissä olevia liikkumavaroja (ottaen asianmukaisesti huomioon toimielinten sopimuksen 13 kohta) sekä tarvittaessa kaikkia muita käytettävissä olevia varoja, myös vuoden 2011 käytettävissä olevia liikkumavaroja. Korvausmekanismi ei vaikuta yhteispäätösmenettelyllä hyväksyttävien ohjelmien määrärahoihin eikä vuosittaiseen talousarviomenettelyyn.

Vuosien 2007–2013 rahoituskehyksen enimmäismäärää ei ylitetä.”

		ISSN 1725-2490 doi:10.3000/17252490.C_2009.132.fin
Euroopan unionin virallinen lehti		C 132

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	52. vuosikerta 11. kesäkuu 2009

Ilmoitusnumero	Sisältö	Sivu
	I Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot
	SUOSITUKSET
	Euroopan keskuspankki
2009/C 132/01	Euroopan keskuspankin suositus, annettu 5 päivänä kesäkuuta 2009, Euroopan unionin neuvostolle Banka Slovenijen ulkopuolisista tilintarkastajista (EKP/2009/12)	1

	IV Tiedotteet
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN JA ELINTEN ANTAMAT TIEDOTTEET
	Neuvosto
2009/C 132/02	Neuvoston päätös, tehty 4 päivänä kesäkuuta 2009, alueiden komitean alankomaalaisen jäsenen nimeämisestä	2

2009/C 132/03	Neuvoston päätös, tehty 4 päivänä kesäkuuta 2009, alueiden komitean Yhdistyneestä kuningaskunnasta olevan varajäsenen nimeämisestä	3

2009/C 132/04	Neuvoston päätös, tehty 4 päivänä kesäkuuta 2009, alueiden komitean Yhdistyneestä kuningaskunnasta olevan jäsenen nimeämisestä	4

	Komissio
2009/C 132/05	Euron kurssi	5

2009/C 132/06	Komission tiedonanto alusten hallintoyrityksille myönnettävän valtiontuen ohjeista ( 1 )	6

	V Ilmoitukset
	HALLINNOLLISET MENETTELYT
	Komissio
2009/C 132/07	Ehdotuspyyntö: epäsuorat toimet internetiä ja muuta viestintäteknologiaa käyttävien lasten suojelua koskevassa monivuotisessa yhteisön ohjelmassa (Turvallisempi Internet) ( 1 )	10

	KILPAILUPOLITIIKAN TOIMEENPANOON LIITTYVÄT MENETTELYT
	Komissio
2009/C 132/08	Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä – (Asia COMP/M.5476 – PFIZER/WYETH) ( 1 )	15

2009/C 132/09	Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä – (Asia COMP/M.5553 – Perdigão/Sadia) – Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia ( 1 )	16

2009/C 132/10	Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä – (Asia COMP/M.5548 – Barclays/RBS/Hillary) – Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia ( 1 )	17

2009/C 132/11	Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä – (Asia COMP/M.5505 – Celesio/pharmexx) – Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia ( 1 )	18

	MUUT ILMOITUKSET
	Komissio
2009/C 132/12	Ilmoitus yrityksille, jotka aikovat tuoda Euroopan unioniin tai viedä Euroopan unionista otsonikerrosta heikentäviä valvottavia aineita vuonna 2010, ja yrityksille, jotka aikovat hakea vuodeksi 2010 laboratorio- ja analyysitarkoituksiin käytettäviä tällaisia aineita koskevaa kiintiötä	19

	Oikaisuja
2009/C 132/13	Oikaistaan Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission julistus hankkeiden rahoittamisesta energian ja laajakaistainternetin sekä yhteisen maatalouspolitiikan terveystarkastuksen aloilla osana Euroopan talouden elvytyssuunnitelmaa (Tämä teksti kumoaa ja korvaa Euroopan unionin virallisessa lehdessä C 108 12 päivänä toukokuuta 2009 sivulla 1 julkaistun tekstin)	22