16.4.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 87/2

Lelujen turvallisuutta koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 3 päivänä toukokuuta 1988 annetun neuvoston direktiivin 88/378/ETY täytäntöönpanoon liittyvä komission tiedonanto

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

Direktiivin soveltamisalaan kuuluvien yhdenmukaistettujen standardien nimet ja viitenumerot

2009/C 87/02

ESO:n viitenumero (1)	Yhdenmukaistetun standardin viitenumero ja nimi (ja viiteasiakirja)	Ensimmäinen julkaisu EYVL/EUVL	Korvattavan standardin viitenumero	Päivä, jona korvattavan standardin noudattamisesta johtuva vaatimustenmukaisuusolettamus lakkaa Huomautus 1
CEN	EN 71-1:2005+A6:2008 Lelujen turvallisuus. Osa 1: Mekaaniset ja fysikaaliset ominaisuudet	16.9.2008	EN 71-1:2005+A4:2007 Huomautus 2.1	Voimassaolo lakkaa (30.11.2008)
Huomautus: ”Imukuppikärkisten ammuslelujen osalta kohdan 4.17.1 b vaatimus vetotestin tekemisestä kohdan 8.4.2.3 mukaisesti ei kata näiden lelujen aiheuttamaa tukehtumisvaaraa” – komission päätös 2007/224/EY tehty 4 päivänä huhtikuuta 2007 (EYVL L 96, 11.4.2007, s. 18).
CEN	EN 71-2:2006+A1:2007 Lelujen turvallisuus. Osa 2: Syttyvyys	16.9.2008	EN 71-2:2006 Huomautus 2.1	Voimassaolo lakkaa (16.9.2008)
CEN	EN 71-3:1994 Lelujen turvallisuus. Osa 3: Eräiden alkuaineiden siirtyminen	12.10.1995	EN 71-3:1988 Huomautus 2.1	Voimassaolo lakkaa (30.6.1995)
	EN 71-3:1994/A1:2000	14.9.2001	Huomautus 3	Voimassaolo lakkaa (31.10.2000)
	EN 71-3:1994/A1:2000/AC:2000	8.8.2002
	EN 71-3:1994/AC:2002	15.3.2003
CEN	EN 71-4:1990 Lelujen turvallisuus. Osa 4: Kemian harrastesarjat	9.2.1991
	EN 71-4:1990/A1:1998	5.9.1998	Huomautus 3	Voimassaolo lakkaa (31.10.1998)
	EN 71-4:1990/A2:2003	9.12.2003	Huomautus 3	Voimassaolo lakkaa (31.1.2004)
	EN 71-4:1990/A3:2007	4.10.2007	Huomautus 3	Voimassaolo lakkaa (30.11.2007)
CEN	EN 71-5:1993 Lelujen turvallisuus. Osa 5: Kemialliset lelut (lelusarjat) harrastesarjoja lukuunottamatta	1.9.1993
CEN	EN 71-5:1993/A1:2006	31.5.2006	Huomautus 3	Voimassaolo lakkaa (31.7.2006)
CEN	EN 71-6:1994 Lelujen turvallisuus. Osa 6: Ikärajoituksen varoitusmerkintä	22.6.1995
CEN	EN 71-7:2002 Lelujen turvallisuus. Osa 7: Sormivärit. Vaatimukset ja testausmenetelmät	15.3.2003
CEN	EN 71-8:2003 Lelujen turvallisuus. Osa 8: Sisällä ja ulkona kotikäyttöön tarkoitetut keinut, liukumäet ja vastaavat lelut	9.12.2003
CEN	EN 71-8:2003/A1:2006	26.10.2006	Huomautus 3	Voimassaolo lakkaa (30.11.2006)
CENELEC	EN 62115:2005 Sähkölelut – Turvallisuus IEC 62115:2003 (Muutettu) + A1:2004	8.3.2006	EN 50088:1996 + A1:1996 + A2:1997 + A3:2002 Huomautus 2.1	Voimassaolo lakkaa (1.1.2008)

Huomautus 1:

Yleensä korvattavan standardin noudattamisesta johtuva vaatimustenmukaisuusolettamus lakkaa päivänä, jona eurooppalainen standardointielin poistaa kyseisen standardin käytöstä. Tällaisten standardien käyttäjiä pyydetään kuitenkin kiinnittämään huomiota siihen, että joissakin poikkeustapauksissa asia voi olla toisin.

Huomautus 2.1:

Uuden (tai muutetun) standardin soveltamisala on sama kuin standardin, jonka se korvaa. Olettamus siitä, että direktiivin olennaisia vaatimuksia noudatetaan, jos korvattavaa standardia noudatetaan, lakkaa mainittuna päivänä.

Huomautus 2.2:

Uuden standardin soveltamisala on laajempi kuin standardin, jonka se korvaa. Olettamus siitä, että direktiivin olennaisia vaatimuksia noudatetaan, jos korvattavaa standardia noudatetaan, lakkaa mainittuna päivänä.

Huomautus 2.3:

Uuden standardin soveltamisala on suppeampi kuin standardin, jonka se korvaa. Olettamus siitä, että direktiivin olennaisia vaatimuksia noudatetaan, jos (osittain) korvattavaa standardia noudatetaan, lakkaa mainittuna päivänä niiden tuotteiden osalta, jotka kuuluvat uuden standardin soveltamisalaan. Olettamus direktiivin olennaisten vaatimusten noudattamisesta jatkuu niiden tuotteiden osalta, jotka kuuluvat (osittain) korvattavan standardin soveltamisalaan, mutta eivät kuulu uuden standardin soveltamisalaan.

Huomautus 3:

Kun kyseessä ovat muutokset, viitattuna standardina on EN CCCCC:YYYY ja sen mahdolliset aikaisemmat muutokset sekä tämä uusi muutos. Kumotuksi standardiksi (sarake 3) käsitetään EN CCCCC:YYYY ja sen mahdolliset aikaisemmat muutokset mutta ei tätä uutta muutosta. Ilmoitetusta päivästä lähtien korvattu standardi ei enää anna olettamusta direktiivin oleellisten vaatimusten mukaisuudesta.

Huom:

—	Tietoja standardien saatavuudesta saa joko Euroopan standardointielimiltä tai kansallisilta standardointilaitoksilta, joita koskeva luettelo on Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/34/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 98/48/EY, liitteenä.

—	Viitetietojen julkaiseminen Euroopan unionin virallisessa lehdessä ei tarkoita sitä, että standardit ovat saatavana kaikilla yhteisökielillä.

—	Tämä luettelo korvaa kaikki aiemmin Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistut luettelot. Komissio huolehtii kyseisen luettelon ajan tasalle saattamisesta. [tämä huomautus on lisättävä ainoastaan silloin, kun on kyse koonnelmaluettelosta]

—	Lisätietoja yhdenmukaistetuista standardeista saa Internet-osoitteesta http://ec.europa.eu/enterprise/newapproach/standardization/harmstds/

(1) ESO: Eurooppalaiset standardointielimet:

—	CEN: Avenue Marnix 17, B-1000, Brussels, Tel. +32 2 5500811; fax +32 2 5500819 (http://www.cen.eu)

—	CENELEC: Avenue Marnix 17, B-1000, Brussels, Tel. +32 2 5196871; fax +32 2 5196919 (http://www.cenelec.org)

—	ETSI: 650, route des Lucioles, F-06921 Sophia Antipolis, Tel. +33 492 944200; fax +33 493 654716, (http://www.etsi.eu)

16.4.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 87/5

VALTIONTUKI – ALANKOMAAT

Valtiontuki C 45/08 (ex NN 97/05) – Farm Dairy Flevolandille myönnetty tuki

Kehotus huomautusten esittämiseen EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukaisesti

2009/C 87/03

Komissio on ilmoittanut 26.11.2008 päivätyllä, tätä tiivistelmää seuraavilla sivuilla todistusvoimaisella kielellä toistetulla kirjeellä Alankomaille päätöksestään aloittaa EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu menettely, joka koskee mainittua tukea.

Asianomaiset voivat esittää huomautuksensa kuukauden kuluessa tämän tiivistelmän ja sitä seuraavan kirjeen julkaisemisesta. Huomautukset on lähetettävä seuraavaan osoitteeseen:

Euroopan komissio

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto

Linja M. Maatalouslainsäädäntö

Yksikkö M.2. Kilpailu

Rue de la Loi, 130 5/94A

B-1049 Bruxelles

Faksi: (+32-2) 296 76 72

Huomautukset toimitetaan Alankomaille. Huomautusten esittäjä voi pyytää kirjallisesti henkilöllisyytensä luottamuksellista käsittelyä. Tämä pyyntö on perusteltava.

YHTEENVETO

1. MENETTELY

Asetukseen (EY) N:o 68/2001 perustuvan poikkeushakemuksen osana lähetetyn tietolomakkeen tarkastelun yhteydessä komissio sai tietoonsa, että Farm Dairy Flevolandille oli myönnetty tai sille oli tarkoitus myöntää tukea. Komissio pyysi 29 päivänä kesäkuuta 2004 päivätyllä kirjeellä toimenpiteestä tietoja Alankomaiden viranomaisilta.

2.	Alankomaiden viranomaiset vastasivat 28 päivänä marraskuuta 2005 päivätyllä kirjeellä, joka kirjattiin vastaanotetuksi 29 päivänä marraskuuta 2005.

3.	Komissio pyysi lisätietoja 22 päivänä toukokuuta 2007 päivätyllä kirjeellä, johon Alankomaiden viranomaiset vastaisivat 22 päivänä kesäkuuta 2007 päivätyllä, 25. päivänä kesäkuuta 2007 vastaanotetuksi kirjatulla kirjeellä.

2. TOIMENPITEEN KUVAUS

4.	Farm Dairy esitti 24 päivänä elokuuta 1998 tukihakemuksen Flevolandin maakunnan yhtenäisen ohjelma-asiakirjan (Enig Programmeringsdocument) 3.3 kohdan nojalla. Yrityksen perustamisella haluttiin luoda alueelle työpaikkoja suoraan ja välillisesti. Farm Dairy on maitotuotteita valmistava yritys.

5.	Maakunta antoi tuesta suotuisan lausunnon 23 päivänä syyskuuta 1998 ja pyysi rahoitusta Alankomaiden maatalousministeriöltä (Ministerie voor Landbouw, Natuur and Voedselkwaliteit – LNV), joka suhtautui asiaan myönteisesti.

Maatalousministeriön kannanoton jälkeen maakunta teki päätöksen yhteensä 1 575 miljoonan Alankomaiden guldenin (eli 715 909 euron) suuruisen tuen myöntämisestä Farm Dairylle ja ilmoitti yritykselle, että tuki myönnettäisiin 3. maaliskuuta 1999. Tuki oli tarkoitus rahoittaa EMOTR:lta, valtiolta ja maakunnalta saadulla rahoituksella.

7.	Koska Euroopan komissio ilmoitti, ettei tuen myöntämistä maitotuotteita valmistavalle yritykselle hyväksyttäisi, Alankomaiden maatalousministeriö päätti, ettei se myöntäisi julkista rahoitusta, ja ilmoitti tästä maakunnalle 14 päivänä syyskuuta 1999 päivätyllä kirjeellä.

Maatalouden pääosaston tekemän tarkastuksen jälkeen komissio päätti, ettei hanketta voitaisi rahoittaa yhtenäisen ohjelma-asiakirjan perusteella ja ettei tämän seurauksena EMOTR:n rahoitusosuutta myönnettäisi. Komissio ilmoitti tästä päätöksestä maakunnalle 25 päivänä kesäkuuta 1999 päivätyllä kirjeellä.

9.	Maakunta päätti kuitenkin rahoittaa hanketta yksinomaan maakunnan omin varoin. Farm Dairylle ilmoitettiin tuen tosiasiallisesta myöntämisestä ja maksamisesta 20 päivänä marraskuuta 2000 päivätyllä kirjeellä.

10.

Helmikuun 23 päivänä 2001 järjestettiin epävirallinen tapaaminen maatalouden pääosaston virkamiesten ja Flevolandin maakunnan edustajien välillä kyseisten edustajien pyynnöstä. Kokouksen kuluessa komission virkamiehet ilmoittivat, ettei Farm Dairylle myönnetty tuki sovellu yhteismarkkinoille ja että se olisi perittävä takaisin tai käytettävä johonkin toiseen hankkeeseen.

11.	Maakunta päätti kuitenkin myöntää tuen hyvityksenä Farm Dairylle siitä haitasta, jota oli aiheutunut tukipäätöksen peruuttamisesta. Hyvitys oli yhtä suuri kuin tuki, jonka Farm Dairy olisi saanut, jos tuki olisi hyväksytty.

3. ALUSTAVA ARVIOINTI

12.	Käytettävissään olevien tietojen perusteella komissio katsoo tässä vaiheessa, että kyseinen toimenpide kuuluu EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan ja että kyseessä on valtiontuki. Tuki on myönnetty kilpailumarkkinoilla toimivalle yritykselle Flevolandin maakunnan varoista.

13.	Koska tuki on myönnetty ja maksettu ilmoittamatta siitä ennakolta, kyseessä on asetuksen (EY) N:o 659/1999 1 artiklan f alakohdassa tarkoitettu sääntöjenvastainen tuki.

14.

Tässä vaiheessa komissio ei voi kuitenkaan todeta tuen soveltuvan yhteismarkkinoille. Käytössään tässä vaiheessa olevien tietojen perusteella komissio ei voi päätellä, että tuki olisi tuen myöntämisajankohtana sovellettujen, maataloustuotteiden jalostamiseen ja kaupan investointeihin liittyviä valtion tukia koskevien suuntaviivojen (1) mukainen. Suuntaviivoissa suljetaan nimenomaisesti tuen ulkopuolelle lehmänmaito- ja lehmänmaitotuotealan investoinnit, jollei innovoinnin osuus tuotannossa ole huomattava tai jollei tuotanto täytä muita tuotantokapasiteettiin tai markkinamahdollisuuksiin liittyviä perusteita. Näiden perusteiden täyttymistä ei ole osoitettu.

15.

Suuntaviivojen 3 kohdan d alakohdassa määrätään komission velvollisuudesta tutkia, voidaanko kyseisille toimenpiteille myöntää yhteisön osarahoitusta neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2328/91 (2) säännösten mukaisesti. Edellä esitetyistä tiedoista käy ilmi, ettei hanketta voitu rahoittaa yhtenäisen ohjelma-asiakirjan perusteella. Sen seurauksena komissio arvioi tässä vaiheessa, ettei kyseiseen toimenpiteeseen voida soveltaa edellä mainittujen suuntaviivojen 3 kohdan d alakohdassa määrättyjä poikkeuksia.

16.

Alankomaiden viranomaiset muuttivat tuen oikeusperustaa ja totesivat, että tuki on myönnetty hyvityksenä viranomaisen tekemästä virheestä aiheutuneesta vahingosta, sillä viranomainen oli alun perin myöntänyt tuen, joka oli myöhemmin osoittautunut sääntöjenvastaiseksi ja kenties yhteismarkkinoille soveltumattomaksi. Oikeuskäytännön – jonka mukaan EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan mukaan komission pakollisena velvoitteena on valvoa valtiontukea – perusteella on selvää, etteivät tukea saaneet yritykset periaatteessa voi oikeutetusti odottaa, että tuki on laillinen, ellei sitä ole myönnetty kyseisessä artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti. Huolellisen talouden toimijan on itse asiassa tavallisesti varmistauduttava siitä, että kyseistä menettelyä on noudatettu (3).

17.

Tuen myöntäminen hyvityksenä vesittäisi kiellon, jonka mukaan tukea ei saa myöntää ilman komission hyväksyntää. Tälle antaa vahvistuksen lisäksi se seikka, että ajankohtana, jona Flevolandin maakunta ilmoitti, että kyseinen tuki oli myönnetty hyvityksenä hallinnon tekemästä virheestä, maakunta oli hyvin tietoinen siitä, että tuelle olisi pitänyt saada komission hyväksyntä ennen sen myöntämistä.

18.

Koska Alankomaiden viranomaiset eivät ole esittäneet muuta oikeusperustaa, tässä vaiheessa ei voida pois sulkea sitä mahdollisuutta, että suunniteltu tuki on toimintatukea, toisin sanoen tukea, jolla pyritään vapauttamaan yritys kustannuksista, jotka sen olisi normaalisti maksettava itse sen normaalin hallinnon tai toiminnan mukaisesti. Tällaiset tuet on periaatteessa katsottava yhteismarkkinoille soveltumattomiksi.

19.

Tähän mennessä saamiensa tietojen ja tekemänsä alustavan arvion perusteella komissiolla ei ole varmuutta siitä, soveltuuko Farm Dairylle myönnetty tuki yhteismarkkinoille, ja on tästä syystä päättänyt aloittaa EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn. Neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 14 artiklan mukaisesti kaikki yhteismarkkinoille soveltumattomaksi katsottu sääntöjenvastainen tuki on perittävä takaisin tuensaajalta, jollei tämä ole yhteisön lainsäädännön jonkin yleisen periaatteen vastaista.

KIRJE

”Hierbij deelt de Commissie Nederland mee dat zij na onderzoek van de door uw autoriteiten verstrekte informatie over de hierboven genoemde maatregel heeft besloten de procedure van artikel 88, lid 2, van het EG-Verdrag in te leiden.

1. PROCEDURE

In het kader van het onderzoek van de beknopte informtatie die in verband met een verzoek om vrijstelling op grond van Verordening 68/2001 is toegestuurd, is de Commissie geïnformeerd over steun die is of zou zijn verstrekt aan Farm Dairy Flevoland. Bij brief van 29 juni 2004 (ref. AGR/16887) heeft de Commissie Nederland verzocht om informatie aangaande deze maatregel.

2.	De Nederlandse autoriteiten hebben hierop gereageerd bij brief van 28 november 2005, geregistreerd op 29 november 2005 (ref. AGR 35198).

3.	Bij brief van 22 mei 2007 (ref. AGR 12814) heeft de Commissie om aanvullende informatie gevraagd, op welk verzoek Nederland heeft geantwoord bij brief van 22 juni 2007, geregistreerd op 25 juni 2007 (ref. AGR 17675).

2. BESCHRIJVING VAN DE MAATREGEL

2.1. Context van de maatregel

Farm Dairy is een bedrijf dat zuivelproducten vervaardigt. De onderneming is verhuisd naar haar huidige locatie te Lelystad in Flevoland, dat een onder doelstelling nr. 1 vallende regio is. Op 24 augustus 1998 heeft Farm Dairy een steunaanvraag ingediend op grond van punt 3.3 van het EPD (Enig Programmeringsdocument) van de Provincie Flevoland. De vestiging van deze onderneming zou zowel direct als indirect voor extra werkgelegenheid in de regio zorgen.

Op 23 september 1998 heeft de Provincie naar aanleiding van deze steunaanvraag een gunstig advies afgegeven. De Provincie baseerde zich in dit besluit onder andere op de gunstige perspectieven in termen van werkgelegenheid, milieu, het drukken van de transportkosten voor de melk (tot die tijd werd de in Flevoland geproduceerde melk buiten Flevoland verwerkt, soms zelfs in België) en de rentabiliteitsverwachtingen van de onderneming. Farm Dairy verwachtte namelijk contracten te kunnen afsluiten met de in Flevoland gevestigde zuivelproducenten, alsmede met een bekende supermarktketen, waarmee men verzekerd zou zijn van de afname van de zuivelproducten. Farm Dairy zou naar schatting 48 miljoen kilo melk op jaarbasis verwerken.

Op 14 december 1998 heeft de Provincie bij het ministerie van Landbouw, Natuur en Voedselkwaliteit (LNV) een verzoek om medefinanciering ingediend, alsmede een verzoek om projectevaluatie. Het ministerie heeft zich vóór het project uitgesproken, op basis van een onder andere vanuit economisch perspectief gunstige beoordeling. Het ministerie heeft ook aangegeven dat het productieproces op zichzelf niet innoverend was, maar dat er wel sprake was van marktinnovatie.

Naar aanleiding van dit standpunt van het ministerie van LNV heeft de Provincie besloten een subsidie van in totaal 1,575 miljoen gulden (zijnde 715 909 euro) aan Farm Dairy te verlenen. De Provincie heeft Farm Dairy op 3 maart 1999 meegedeeld dat zij voornemens was deze subsidie te verstrekken. De subsidie zou gefinancierd worden door middel van bijdragen uit het EOGFL, van de rijksoverheid en de Provincie.

8.	Naar aanleiding van twijfels over de mogelijkheid dat de Europese Commissie de steun zou goedkeuren, heeft het ministerie van LNV besloten dat geen overheidsfinanciering zou plaatsvinden, waarvan zij de Provincie bij brief van 14 september 1999 op de hoogte heeft gesteld.

Het directoraat-generaal Landbouw heeft naar aanleiding van een door haar uitgevoerde controle vastgesteld dat het project niet via het EDP kon worden gefinancierd, en dat het uit het EOGFL te financieren deel van de steun daarom niet zou worden toegekend. Van dit besluit heeft het DG Landbouw de Provincie bij brief van 25 juni 1999 in kennis gesteld.

10.	De Provincie heeft niettemin besloten het project te financieren, en wel uitsluitend uit provinciefondsen. Bij brief van 20 november 2000 is Farm Dairy op de hoogte gebracht van de definitieve toekenning van deze subsidie en de betaling daarvan.

11.

Op 23 februari 2001 heeft er op verzoek van de Provincie Flevoland een informele ontmoeting plaatsgevonden tussen ambtenaren van het DG Landbouw en vertegenwoordigers van de Provincie Flevoland, op aanvraag van de Provincie. Tijdens deze bijeenkomst zouden ambtenaren van het DG Landbouw aangegeven hebben dat de steun aan Farm Dairy niet verenigbaar was met de gemeenschappelijke markt en dat deze teruggevorderd moest worden, waarbij deze fondsen desnoods in het kader van een ander project konden worden gebruikt.

12.

De Provincie heeft er desondanks voor gekozen de steun te verlenen in de vorm van een vergoeding aan Farm Dairy wegens de geleden schade als gevolg van het intrekken van het steunverleningsbesluit. De hoogte van die schadevergoeding was gelijk aan het bedrag dat Farm Dairy zou hebben ontvangen indien de steunverlening wel zou zijn toegestaan. De Provincie was namelijk van mening dat, aangezien in het steunverleningsbesluit niet de mogelijkheid was opgenomen de steun in te trekken, zij aan dit besluit gebonden was en verplicht was de steun toe te kennen, wilde zij niet geconfronteerd worden met gerechtelijke stappen van de zijde van Farm Dairy. De Provincie heeft haar voorstel tot schadevergoeding bij brief van 10 mei 2001 aan Farm Dairy voorgelegd. Farm Dairy heeft dit voorstel bij brief van 21 mei 2001 aanvaard.

2.2. Rechtsgrondslag

13.	Aanvankelijk was de steun verleend in het kader van het EDP van de Provincie Flevoland. Vervolgens is de steun, om redenen die hiervoor uiteengezet zijn, verleend in de vorm van een vergoeding voor de geleden verliezen als gevolg van het besluit tot intrekking van de steunverlening.

2.3. Bedrag van de steun

14.	De steun bedraagt 1 575 000 NLG, d.i. 715 909 euro. Dit bedrag komt overeen met 8,5 % van het bedrag aan investeringen, die 18 597 000 NLG belopen.

2.4. Begunstigde

15.	De begunstigde is Farm Dairy B.V., gevestigd te Lelystad. Het gaat om een onderneming die zuivelproducten vervaardigt, zoals yoghurt en andere desserts op basis van melk.

2.5. Duur van de maatregel

16.	De steun is verleend voor de periode 1 oktober 1998 tot 1 mei 2000, zijnde de data van aanvang en einde van het project van Farm Dairy. Het steunverleningsbesluit als zodanig is op 3 maart 1999 genomen.

3. VOORLOPIGE BEOORDELING

17.

Overeenkomstig artikel 6, lid 1, van Verordening (EG) nr. 659/1999 van 22 maart 1999 behelst de beschikking om de formele onderzoeksprocedure in te leiden een samenvatting van de relevante feiten en rechtspunten, een eerste beoordeling van de Commissie omtrent de steunverlenende aard van de voorgestelde maatregel, alsmede de redenen waarom getwijfeld wordt aan de verenigbaarheid ervan met de gemeenschappelijke markt.

3.1. Het bestaan van staatssteun in de zin van artikel 87, lid 1, van het EG-Verdrag

18.

Op grond van artikel 87, lid 1, van het EG-Verdrag zijn steunmaatregelen van de staten of in welke vorm dan ook met staatsmiddelen bekostigd, die de mededinging door begunstiging van bepaalde ondernemingen of bepaalde producties vervalsen of dreigen te vervalsen, onverenigbaar met de gemeenschappelijke markt, voor zover deze steun het handelsverkeer tussen de lidstaten ongunstig beïnvloedt.

19.	Steunmaatregel van de staat: aan deze voorwaarde is voldaan, aangezien de steunmaatregel door de Provincie Flevoland is toegekend.

20.

Steunmaatregel die leidt tot ongunstige beïnvloeding van het handelsverkeer en de mededinging vervalst of dreigt te vervalsen: de zuivelsector staat open voor mededinging op communautair niveau (4) en is derhalve gevoelig voor elke maatregel ten gunste van de productie in een van de lidstaten. In het onderhavige geval was het doel de melk te verwerken in de provincie Flevoland, terwijl de melk voordien voor een deel in België werd verwerkt. Daarom dreigt deze maatregel de mededinging op de markt voor melk en melkproducten te vervalsen.

21.	Maatregel waardoor bepaalde ondernemingen of bepaalde producties worden begunstigd: de steun werd aan één enkele onderneming verstrekt, te weten Farm Dairy.

22.	Om deze redenen komt de Commissie in dit stadium tot de conclusie dat de maatregel in kwestie onder artikel 87, lid 1, van het EG-Verdrag valt en als staatssteun moet worden aangemerkt.

3.2. Het kwalificeren van de maatregel als onrechtmatige steun

23.	Aangezien de steun is toegekend en uitbetaald zonder vooraf te zijn aangemeld, gaat het om onrechtmatige steun in de zin van artikel 1, punt f) van Verordening (EG) nr. 1659/1999.

3.3. Voorlopige beoordeling van de verenigbaarheid van de steun

24.

De Nederlandse autoriteiten hebben de steun op tweeërlei wijze gerechtvaardigd. Aanvankelijk, dat wil zeggen bij het toekennen van de steun, werd aangegeven dat het om investeringssteun ging, die binnen het kader van het EPD Flevoland zou moeten vallen (zie hierboven). Vervolgens, nadat de Europese Commissie had aangegeven dat op deze basis geen financieringsbijdrage zou worden verstrekt, hebben de autoriteiten van de Provincie Flevoland deze investeringssteun omgezet in een schadevergoeding voor de geleden verliezen als gevolg van het niet toekennen van de steun. Het voorlopige onderzoek van de steunmaatregel in het onderhavige besluit zal dan ook in drie onderdelen worden opgesplitst: onderzoek naar de verenigbaarheid van de steun als investeringssteun (3.3.1.), als schadevergoeding (3.3.2.) en onderzoek naar eventuele andere rechtsgrondslagen (3.3.3.).

3.3.1. Investeringssteun

25.

De Commissie heeft de maatregelen onderzocht in het licht van de regelgeving die van toepassing was op het moment waarop de maatregel werd toegekend, dat wil zeggen op 3 maart 1999. In dit geval gaat het om de kaderregeling inzake staatssteun voor investeringen voor de verwerking en de afzet van landbouwproducten (5) (hierna „de kaderregeling” genoemd).

26.

Krachtens punt 3, onder b), van de kaderregeling wordt investeringssteun ten behoeve van investeringen als genoemd in punt 1.2, tweede en derde streepje, van de bijlage bij Beschikking 94/173/EG van de Commissie geacht onverenigbaar te zijn met de gemeenschappelijke markt. Daarnaast worden investeringen die op grond van punt 2 van diezelfde bijlage zijn uitgesloten, eveneens geacht onverenigbaar te zijn met de gemeenschappelijke markt indien niet wordt voldaan aan de daarin genoemde bijzondere voorwaarden.

27.

In het onderhavige geval is punt 2.3 van Beschikking nr. 94/173/EG van belang, waarin het volgende wordt bepaald:

”In de sector koemelk en koemelkprodukten komen de volgende investeringen niet voor bijstand in aanmerking:

—

[…]

—	investeringen met betrekking tot de volgende producten: boter, weipoeder, melkpoeder, butteroil, lactose, caseïne en caseïnaten,

—

investeringen voor de bereiding van verse producten en kaas, behalve producten die in belangrijke mate innoverend inspelen op de ontwikkeling van de vraag, producten waarvoor is aangetoond dat de capaciteit ontoereikend is en dat er daadwerkelijk afzetmogelijkheden voor die producten bestaan, en producten die volgens de in de Gemeenschapsvoorschriften omschreven traditionele of biologische methoden worden bereid.

De bovenstaande beperkingen gelden niet voor de volgende investeringen, voor zover zij niet leiden tot een uitbreiding van de capaciteit:

—	investeringen met het oog op aanpassing aan de sanitaire voorschriften van de Gemeenschap,

—	investeringen op het gebied van milieubescherming.”

28.

Hieruit volgt dat, a priori, een investeringssteun voor de bereiding van verse produkten zoals de steun die hier onderzocht wordt, niet verenigbaar zou zijn met de gemeenschappelijke markt, tenzij deze investering in aanmerking zou komen voor de toepassing van één van de uitzonderingen vermeld in punt 2.3 van de bijlage bij Beschikking 94/173/EG.

29.

In dit stadium beschikt de Commissie niet over voldoende elementen op basis waarvan kan worden geconcludeerd dat de door Farm Dairy gedane investeringen voldoen aan een van de bovengenoemde voorwaarden, waardoor op hen het verbod inzake investeringssteun niet van toepassing zou zijn. Met name is niet duidelijk of er bij de productie in belangrijke mate sprake is van innovatie, in overeenstemming met de ontwikkelingen aan de vraagzijde, of er onvoldoende capaciteit is dan wel of er reële of effectieve afzetmogelijkheden bestaan.

30.

De Commissie merkt op dat de Nederlandse autoriteiten in de briefwisseling niet hebben aangegeven dat aan deze voorwaarden was voldaan. Integendeel, uit de door de Nederlandse autoriteiten overgelegde documentatie blijkt dat het productieproces niet innoverend is (zie nota van het ministerie van Landbouw van 14 december 1998, die als bijlage is gevoegd bij de brief van Nederland aan de Commissie van 29 november 2005). Daarom plaatst de Commissie in dit stadium twijfels bij de verenigbaarheid van de maatregel in kwestie met de regelgeving inzake investeringssteun.

31.

Overigens heeft de Commissie de steun nagekeken in het licht van artikel 3, d) van de vermelde richtlijnen, die aangeven dat de Commissie per geval moet onderzoeken in hoeverre een steunmaatregel die op grond van deze richtsnoeren en dienstige maatregelen moet worden uitgesloten maar in beginsel wel voor communautaire medefinanciering op grond van Verordening 2328/91 (6) in aanmerking komt. Uit de brief die door de Commissie aan Nederland opgestuurd werd op 25 juni 1999 volgt dat het project niet gefinancierd kon worden door middel van het EPD. Bijgevolg is de Commissie in dit stadium van mening dat de uitzonderingen vermeld in punt 3, d) van vermelde kaderregeling niet van toepassing zijn op de onderhavige maatregel.

3.3.2. Vergoeding van de geleden schade als gevolg van het niet toekennen van de steun

32.

De Nederlandse autoriteiten hebben aangegeven dat de steun is verleend in de vorm van een vergoeding voor de geleden schade als gevolg van de door de overheid gemaakte fout, aangezien zij de steun in eerste instantie had toegekend, terwijl later bleek dat die steun onrechtmatig en misschien onverenigbaar was.

33.

Het Hof heeft geoordeeld dat de betaling van schadevergoeding niet als steun kan worden aangemerkt (7). Het Hof heeft zich daarbij gebaseerd op het feit dat overheidssteun en schadevergoeding een verschillend rechtskarakter dragen. Daarom levert de betaling van een schadevergoeding de begunstigde daarvan in beginsel geen voordeel op, omdat het eenvoudigweg gaat om compensatie voor een door hem genoten recht.

34.

In onderhavig geval kan moeilijk worden beweerd dat de begunstigde recht op steun heeft, aangezien dit vermeende recht reeds vanaf het begin zijn grondslag vond in een onrechtmatige gedraging van de lidstaat. Uit constante jurisprudentie blijkt namelijk dat gezien het dwingende karakter van de door de Commissie op grond van artikel 88 van het EG-Verdrag uitgevoerde controle op staatssteun, ondernemingen die staatssteun genieten in beginsel alleen een gewettigd vertrouwen in de rechtmatigheid van die steun mogen hebben indien deze is verleend met inachtneming van de in genoemd artikel vastgestelde procedure. Normaal gesproken mag van een serieuze deelnemer aan het economisch verkeer namelijk worden verwacht dat hij in staat is zich ervan te vergewissen dat deze procedure is nageleefd (8).

35.

In dezen is het eveneens van belang op te merken dat het verlenen van steun in de vorm van een schadevergoeding zou betekenen dat het verbod op het toekennen van steun zonder goedkeuring door de Commissie zou worden omzeild. Dit wordt overigens bevestigd door het feit dat op het moment dat de Provincie Flevoland aangaf dat de steun in kwestie zou worden toegekend in het kader van een vergoeding voor de door de overheid gemaakte fout, zij zich terdege bewust was van het feit dat de steun vóór toekenning daarvan ter goedkeuring aan de Commissie had moeten worden voorgelegd.

36.	De Commissie plaatst dan ook haar twijfels bij de vraag of het verlenen van het predicaat schadevergoeding een afdoende rechtvaardiging vormt om te concluderen dat de onderhavige maatregel niet als steun moet worden aangemerkt.

3.3.3. Andere rechtsgrondslagen op grond waarvan de steun verenigbaar zou zijn

37.

Nu de Nederlandse autoriteiten geen andere rechtsgrondslagen hebben aangevoerd ten behoeve van het onderzoek en het eventueel goedkeuren van de aan Farm Dairy toegekende maatregel, kan in dit stadium niet worden uitgesloten dat de voorgenomen steun als exploitatiesteun moet worden aangemerkt, anders gezegd steun die erop gericht is de onderneming te vrijwaren van de kosten die zij zelf normaliter voor het dagelijks beheer of de normale bedrijfsvoering had moeten dragen. Dergelijke steun moet in beginsel als onverenigbaar met de gemeenschappelijke markt worden beschouwd.

38.

Op basis van het thans voorliggende dossier beschikt de Commissie niet over informatie op grond waarvan zij kan beoordelen of de steun verenigbaar is met andere op het moment van de steunverlening geldende richtsnoeren of kaderregelingen. De Commissie herinnert er in dit opzicht aan dat het aan de betrokken lidstaat is om in het kader van diens samenverwerkingsverplichting jegens de Commissie alle informatie te verstrekken aan de hand waarvan deze laatste kan verifiëren of is voldaan aan de voorwaarden op grond waarvan deze lidstaat zou mogen afwijken van de relevante regelgeving (9).

4. BESLUIT

39.

Gelet op bovenstaande overwegingen verzoekt de Commissie Nederland in het kader van de procedure van artikel 88, lid 2, van het EG-Verdrag binnen een maand na de datum van ontvangst van deze brief zijn opmerkingen kenbaar te maken en alle informatie te verstrekken die van nut kan zijn voor de beoordeling van de maatregel. Zij nodigt uw autoriteiten uit onmiddellijk een kopie van deze brief aan de mogelijke begunstigde van de steun te doen toekomen.

40.	De Commissie herinnert Nederland aan de opschortende werking van artikel 88, lid 3 van het EG-Verdrag en verwijst naar artikel 14 van Verordening (EG) nr. 659/1999 van de Raad, waarin is bepaald dat iedere onrechtmatig verleende steun van de begunstigde kan worden teruggevorderd.

41.

De Commissie attendeert Nederland er hierbij op dat zij de betrokkenen op de hoogte zal brengen door middel van de bekendmaking van deze brief en een samenvatting daarvan in het Publicatieblad van de Europese Unie. Alle bovengenoemde betrokkenen zullen in de gelegenheid worden gesteld binnen een maand na de datum van die bekendmaking hun opmerkingen kenbaar te maken.”

(1) EYVL C 29, 2.2.1996, s. 4.

(2) EYVL L 218, 6.8.1991, s. 1.

(3) Yhteisöjen tuomioistuimen asiassa C-169/95, Espanja v. komissio, 14 päivänä tammikuuta 1997, antama tuomio, Kok. s. I-135.

(4) Op grond van jurisprudentie van het Hof van Justitie vormt een verbetering van de concurrentiepositie van een onderneming als gevolg van staatsteun over het algemeen een bewijs voor het feit dat sprake is van concurrentievervalsing ten opzichte van andere ondernemingen die een dergelijke steun niet hebben ontvangen (Zaak C - 730/79, Jur. 1980, blz. 2671, punten 11 en 12).

(5) PB C 29 van 2.2.1996, blz. 4.

(6) PB L 218 van 6.8.1991, p. 1.

(7) HvJ, 27.9.1988, Asteris AE vs. Helleense Republiek en EEG, gevoegde zaken 106-120/87, Jur. 1988, blz. 5515.

(8) HvJ, 14 januari 1997, Spanje/Commissie, zaak C-169/95, Jur. blz. I-135.

(9) Arrest van het Gerecht van 15 juni 2005, Regione autonoma della Sardegna/Commissie, T-171/02, Jur. blz. II-2123, punt 129.

16.4.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 87/14

Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu muutoshakemuksen julkaiseminen

2009/C 87/06

Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa muutoshakemusta asetuksen (EY) N:o 510/2006 (1) 7 artiklassa tarkoitetulla tavalla. Vastaväitteet on toimitettava Euroopan komissiolle kuuden kuukauden kuluessa tästä julkaisemisesta.

MUUTOSHAKEMUS

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 510/2006

Asetuksen 9 artiklan mukainen muutoshakemus

”PARMIGIANO REGGIANO”

EY-asiakirjanumero: IT-PDO-0317-0016-26.7.2007

SMM ( ) SAN (X)

1. Eritelmän kohta (kohdat), jo(i)ta muutos koskee:

—		Tuotteen nimi
—		Tuotteen kuvaus
—		Maantieteellinen alue
—		Alkuperätodisteet
—		Tuotantomenetelmä
—		Yhteys maantieteelliseen alkuperään
—		Merkintä
—		Kansalliset vaatimukset
—		Muuta (täsmennettävä)

2. Muutoksen (muutosten) tyyppi:

—		Yhtenäisen asiakirjan tai yhteenvedon muutos
—		Rekisteröidyn SAN:n tai SMM:n eritelmän muutos, kun yhtenäistä asiakirjaa tai yhteenvetoa ei ole julkaistu
—		Eritelmän muutos, joka ei edellytä julkaistun yhtenäisen asiakirjan muutosta (asetuksen (EY) N:o 510/2006 9 artiklan 3 kohta)
—		Eritelmän väliaikainen muutos, joka johtuu viranomaisten asettamista pakollisista terveys- tai kasvinsuojelutoimista (asetuksen (EY) N:o 510/2006 9 artiklan 4 kohta)

3. Muutos (muutokset):

3.1 Kuvaus

Lopputuotteen ominaispiirteet kuvataan täsmällisemmin.

Kuvataan tarkemmin niiden lehmien ravinto, joiden maitoa käytetään suojatun alkuperänimityksen Parmigiano Reggiano valmistukseen. Tarkoituksena on selostaa tarkemmin valvonnanalaiset seikat.

3.2 Tuotantomenetelmä

Kuvataan tarkemmin lypsylehmien ravinnon sallitut ja kielletyt ainesosat.

Maatilaympäristön kontaminaatioriskin estämiseksi, mikä voi tapahtua myös maa-aineksen ja rehun kautta, kielletään myös kaikenlaisen säilörehun säilyttäminen tilalla. Lihakarja on pidettävä erillään lypsykarjasta.

Juustokattiloiden mitoista ja käytöstä annetaan joitakin määräyksiä, joissa mainitaan erityisesti perinteiset käytänteet, joiden tarkoituksena on säilyttää tuotteen artisanaalinen luonne ja yhteys maantieteelliseen alueeseen. Otetaan käyttöön mahdollisuus käyttää 15 %:a juustokattiloista uudelleen toista juustouttamista varten. Tämä johtuu Parmigiano Reggianon tuotantoalueen erityisistä teknisistä käytänteistä. Tilastojen mukaan maidon tuotanto on kasvanut, ja on tarkoitus, että juustonvalmistajat voivat hyödyntää kaiken maidon ilman, että heidän tarvitsee ottaa käyttöön uusia kattiloita tai muita rakennelmia. 15 % tulee siitä, että maidontuotanto on kasvanut keskimäärin 15 %.

Enää ei mainita polttamalla tehtyä merkintää, sillä voimassa olevan lainsäädännön mukaan kypsytyslaitosten sisällä ei saa olla avotulta.

3.3 Merkintä

Sen varmistamiseksi, että esipakattu, raastettu tai paloiteltu markkinoille saatettu Parmigiano Reggiano voidaan tunnistaa helposti ja sen aitous voidaan taata, määrätään, että pakkausmerkinnöissä on oltava erityinen merkki, jonka yläosassa on Parmigiano Reggiano -juuston viipale, juustotahko ja veitsi sekä alaosassa sanat PARMIGIANO REGGIANO.

Tällöin kaseiinilaatassa ei enää tarvita ilmaisua ”Parmigiano Reggiano o CFPR”, vaan voidaan käyttää muita ilmaisuja, esimerkiksi ”Consorzio del Formaggio Parmigiano Reggiano” tai kollektiivista merkkiä.

Otetaan käyttöön ilmaisu ”prima stagionatura” (minimikypsytys), joka vastaa luokkaa ”seconda categoria” (toinen luokka) tai ”mezzano” (puolikypsä).

3.4 Kansalliset vaatimukset

Juustonvalmistuseritelmään lisätään viittaus säädökseen D.P.C.M, 4.11.1991, joka oli jo voimassa ja jota sovellettiin.

3.5 Muuta

Määrätään, että paloittelu ja pakkaus täytyy tehdä alkuperäalueella laatu- ja jäljitettävyyssyistä. Sen mukaisesti, mitä yhteisöjen tuomioistuin on määrännyt 25 kesäkuuta 2002 antamassaan tuomiossa (asia C-66/00) ja 20 toukokuuta 2003 antamassaan tuomiossa (asia C-469/00), vain alkuperäalueella suoritettu pakkaaminen voi taata paloina esipakattuna markkinoille saatetun Parmigiano Reggiano -juuston aitouden. Tämä johtuu siitä, ettei monissa kuorettomissa paloissa ole näkyvissä kokonaisessa juustotahkossa olevia alkuperä- ja valikoimamerkkejä edustavia tuotteen tunnistamiseen tarkoitettuja merkkejä. Täytyy siis varmistaa erityisesti, että esipakatun tuotteen aitous taataan ja varmistetaan jäljitettävyys. Laatuun taas vaikuttaa se, kun juustotahkoa leikataan. Juustolla ei silloin ole kuivan kuoren tarjoamaa suojaa, joka eristää juuston erinomaisesti ilman vaikutukselta. Kuori siis suojaa juustoa kuivumiselta, hapettumiselta, hikoamiselta, rasvojen sulamiselta ja homeen leviämiseltä. Tällaisten palautumattomien ilmiöiden estämiseksi on tärkeää, että tahkon leikkaamisen jälkeen juustopalat pakataan tyhjiöön tai säänneltyyn kaasuympäristöön. Siitä on annettu tarkat säännöt, ja se tehdään asiantuntevan henkilön valvonnassa.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 510/2006

”PARMIGIANO REGGIANO”

EY-asiakirjanumero: IT-PDO-0317-0016-26.7.2007

SMM ( ) SAN (X)

1. Nimi

”Parmigiano Reggiano”

2. Jäsenvaltio tai kolmas maa

Italia

3. Maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus

3.1 Tuotelaji (liitteen II mukaisesti)

Luokka 1.3

Juustot

3.2 Kuvaus 1 kohdassa nimetystä tuotteesta

Parmigiano Reggiano on kova ja hitaasti kypsytetty juusto, joka valmistetaan tuoreesta, osittain pinnalta kuoritusta lehmänmaidosta. Maitoa ei saa käsitellä lämmöllä, ja maitoa tuottavien lehmien ravinnon on perustuttava ainoastaan alkuperäalueelta saatuun rehuun. Kypsytyksen on kestettävä vähintään 12 kuukautta. Parmigiano Reggiano voidaan saattaa myyntiin kokonaisina tahkoina, paloina tai raastettuna.

Sen ominaisuudet ovat seuraavat:

—	lieriönmuotoinen, kanta hiukan kovera tai melkein suora, tasaisilla pinnoilla hiukan kohollaan olevat reunat;

—	mitat: tasaisten pintojen halkaisija 35–45 cm, kannan korkeus 20–26 cm;

—	tahkon vähimmäispaino: 30 kilogrammaa;

—	ulkonäkö: kuori luonnonoljen värinen;

—	kuoren paksuus: noin 6 mm;

—	massan väri: vaalean oljen tai oljen värinen;

—	massan luonteenomainen tuoksu ja maku: tuoksuva, kevyt, maukas mutta ei väkevä;

—	massan rakenne: hienorakeinen, lohkeava;

—	rasvapitoisuus kuiva-aineesta: vähintään 32 %.

3.3 Raaka-aineet (ainoastaan jalostetut tuotteet)

Lehmänmaito, suola, vasikanjuoksute.

Maito saadaan rajatulla maantieteellisellä alueella kasvatetuista lehmistä.

Lisäaineiden käyttö on kielletty.

3.4 Rehu (ainoastaan eläinperäiset tuotteet)

Lehmien ravinto perustuu rajatulta maantieteelliseltä alueelta saatuun rehuun, jonka määrä ja laatu on määritelty.

Vähintään 75 % rehun kuiva-aineesta on oltava tuotettu rajatulla maantieteellisellä alueella.

Rehuaineet saavat muodostaa enintään 50 % annoksen kuiva-aineesta.

Kaikenlaisen säilörehun käyttö on kielletty.

3.5 Erityiset tuotantovaiheet, joiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella

Tilat, joilla kasvatetaan Parmigiano Reggiano -juuston valmistukseen käytettävää maitoa tuottavia lehmiä, sijaitsevat rajatulla maantieteellisellä alueella.

Maidon tuotannon ja sen jalostuksen on tapahduttava rajatulla maantieteellisellä alueella. Maito otetaan iltalypsystä ja aamulypsystä ja viedään tuoreena kokomaitona juustolaan tuotantoeritelmän mukaisesti. Aamumaito kaadetaan kuparikattilaan ja sekoitetaan iltamaidon kanssa, joka on osittain pinnalta kuorittu. Maitoon lisätään kotoperäistä heraa. Erityisten entsyymien käyttö on kielletty. Juoksettuminen saadaan aikaan käyttämällä yksinomaan vasikanjuoksutetta. Juoksettumisen jälkeen juustomassa rikotaan ja erotetaan. Saostumisen jälkeen juustomassa siirretään tarkoitukseen varattuihin muotteihin. Merkit kiinnitetään. Muutaman päivän kuluttua tahkot käytetään suolaliuoksessa, jonka jälkeen juustoa kypsytetään vähintään 12 kuukautta.

Tämän 12 kuukauden kypsytyksen on tapahduttava rajatulla maantieteellisellä alueella.

Kypsytyksen vähimmäisajan jälkeen otetaan näytteitä sen varmistamiseksi, että tuotantoeritelmää on noudatettu.

3.6 Viipalointia, raastamista, pakkaamista jne. koskevat erityiset säännöt

Parmigiano Reggiano voidaan saattaa myyntiin kokonaisina tahkoina, paloina tai raastettuna.

Kuluttajansuojasyistä, jotka liittyvät esipakattuna, raastettuna tai paloina myydyn Parmigiano Reggianon aitouden varmistamiseen, on paloittelun, raastamisen ja pakkaamisen tapahduttava rajatulla maantieteellisellä alueella. Tämä johtuu siitä, ettei juustopaloissa tai -raasteessa ole näkyvissä kokonaisessa juustotahkossa olevia Parmigiano Reggiano -juuston tunnistamiseen tarkoitettuja merkkejä. Täytyy siis varmistaa erityisesti, että esipakatun tuotteen aitous taataan. On myös taattava, että palat pakataan nopeasti paloittelun jälkeen niin, että estetään kuivuminen ja hapettuminen ja siten Parmigiano Reggiano -juuston alkuperäisten aistinvaraisten ominaisuuksien huononeminen. Kun juustotahkoa leikataan, juusto menettää kuivan kuoren tarjoaman luonnollisen suojan, joka eristää juuston erinomaisesti ilman vaikutukselta.

Parmigiano Reggiano -juuston palat saa pakata palojen valmistuspaikassa.

Vain kokonaisia Parmigiano Reggiano -juuston tahkoja saa raastaa myytäväksi. Raaste on pakattava välittömästi. Sitä ei saa käsitellä millään tavoin eikä siihen saa lisätä aineita, jotka voivat muuttaa säilyvyyttä tai alkuperäisiä aistinvaraisia ominaisuuksia.

3.7 Merkintöjä koskevat erityiset säännöt

Kaikissa Parmigiano Reggiano -juustotuotteissa olevat tunnisteet kirjoitetaan pistekirjoituksella sabluunaa käyttämällä juuston kannan pintaan. Nimen ”Parmigiano Reggiano” lisäksi ilmoitetaan juustontuottajan rekisterinumero, tuotantovuosi ja -kuukausi. Tunnisteisiin kuuluu myös soikea leima, jossa lukee ”Parmigiano Reggiano Consorzio Tutela”, kaseiinilevy, jossa on juustotahkon tunnistekoodi ja mahdollisesti toista laatuluokkaa osoittava merkki.

Esipakattuna, raastettuna ja paloina myyntiin saatettavan Parmigiano Reggiano -juuston tunniste on merkki, jonka yläosassa on viipaleen, Parmigiano Reggiano -juustotahkon ja veitsen kuva sekä alaosassa sanat PARMIGIANO REGGIANO. Tämä merkki on pakollinen osa merkintöjä, ja se on tehtävä niiden teknisten eritelmien mukaan, joista tuottajaryhmä sopii asiaa koskevassa sopimuksessa.

4. Maantieteellisen alueen tarkka rajaus

Rajattu maantieteellinen alue käsittää Reno-joen vasemmalla puolella sijaitsevat Bolognan maakunnan alueet, Po-joen oikealla puolella sijaitsevat Mantovan alueet, sekä Modenan, Parman ja Reggio nell’Emilian.

5. Yhteys maantieteelliseen alueeseen

5.1 Maantieteellisen alueen erityisyys

Luontoon liittyvistä tekijöistä mainittakoon erityisesti Apenniinien harjalta Po-joelle ulottuvan rajatun maantieteellisen alueen maaperän ominaisuudet. Yhdessä ilmaston kanssa maaperä vaikuttaa suoraan sekä luonnon kasvillisuuteen että tuotteen fermentaatio-ominaisuuksiin. Ihmisiin liittyvistä tekijöistä mainittakoon, että juustolla on luonnollisesti ollut historiallista merkitystä paikallisessa talouselämässä. Parmigiano Reggianon tuotantoon liittyvät monimutkaiset toimet ovat perinteisten juustonvalmistustaitojen tulosta vuosisatojen ajalta tällä seudulla, ja paikallisia käytänteitä vaalitaan edelleen uskollisesti.

5.2 Tuotteen erityisyys

Parmigiano Reggiano -juuston erityisominaisuuksia ovat massan hienosti rakeinen ja hiutaleina lohkeava rakenne, tuoksuva aromi ja hieno, erottuva muttei väkevä maku, liukoisuus ja hyvä sulavuus ruoansulatuksessa.

Nämä ominaisuudet johtuvat maidon erityislaadusta ja sen valintakriteereistä. Maito käsitellään päivittäin tuoreena kupariastioissa ja juoksetetaan vasikanjuoksetteella, jossa on runsaasti kymosiinia. Vaikuttavia tekijöitä ovat myös kyllästetyssä suolaliuoksessa suolaaminen ja pitkä luonnollinen kypsytys.

5.3 Syy-seuraussuhde, joka yhdistää maantieteellisen alueen tuotteen laatuun tai ominaisuuksiin (kun kyseessä SAN) tai tuotteen erityislaadun tuotteen maineeseen tai muihin ominaisuuksiin (kun kyseessä SMM)

Maidon erityiset fysikaalis-kemialliset ja mikrobiologiset ominaisuudet, jotka aiheuttavat Parmigiano Reggiano -juuston erityisominaisuudet ja laadun, johtuvat olennaisesti nautojen ravinnosta, joka perustuu alkuperäalueen nurmirehun käyttöön, sekä kaikenlaisen säilörehun käyttökiellosta.

Vähintään 12 kuukauden kypsytys, jonka on tapahduttava rajatulla maantieteellisellä alueella sen erityisten sääolojen vuoksi, on välttämätöntä, jotta maidon jalostuksessa saatu tuote voi erityisten entsymaattisten reaktioiden kautta saada Parmigiano Reggiano -juuston erityisominaisuudet.

Eritelmän julkaisutiedot

(Asetuksen (EY) N:o 510/2006 5 artiklan 7 kohta)

Eritelmän täydellinen teksti on saatavissa:

—	joko seuraavan linkin kautta: www.politicheagricole.it/DocumentiPubblicazioni/Search_Documenti_Elenco.htm? txtTipoDocumento=Disciplinare%20in%20esame%20UE&txtDocArgomento=Prodotti%20di%20Qualit%E0>Prodotti%20Dop,%20Igp%20e%20Stg tai

—	menemällä suoraan ministeriön verkkosivuston kotisivulle (www.politicheagricole.it) ja klikkaamalla ensin ”Prodotti di Qualità” (vasemmalla) ja sen jälkeen ”Disciplinari di Produzione all’esame dell’UE (Reg CE 510/2006)”.

(1) EUVL L 93, 31.3.2006, s. 12.

16.4.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 87/20

2009/C 87/07

Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa muutoshakemusta neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 (1) 7 artiklassa tarkoitetulla tavalla. Vastaväitteet on toimitettava komissiolle kuuden kuukauden kuluessa tästä julkaisemisesta.

MUUTOSHAKEMUS

MAANTIETEELLISTEN MERKINTÖJEN JA ALKUPERÄNIMITYSTEN SUOJASTA ANNETTU NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 510/2006

Asetuksen 9 artiklan mukainen muutoshakemus

”BITTO”

EY-asiakirjanumero: IT-PDO-117-1502-02.08.2006

SMM ( ) SAN ( X )

1. Eritelmän kohta (kohdat), jo(i)ta muutos koskee

—		Tuotteen nimi
—		Tuotteen kuvaus
—		Maantieteellinen alue
—		Alkuperätodisteet
—		Tuotantomenetelmä
—		Yhteys maantieteelliseen alkuperään
—		Merkinnät
—		Kansalliset vaatimukset
—		Muuta (täsmennettävä)

2. Muutoksen (muutosten) tyyppi

—		Yhtenäisen asiakirjan tai yhteenvedon muutos
—		Rekisteröidyn SAN:n tai SMM:n eritelmän muutos, kun yhtenäistä asiakirjaa tai yhteenvetoa ei ole julkaistu
—		Eritelmän muutos, joka ei edellytä julkaistun yhtenäisen asiakirjan muutosta (asetuksen (EY) N:o 510/2006 9 artiklan 3 kohta)
—		Eritelmän väliaikainen muutos, joka johtuu viranomaisten asettamista pakollisista terveys- tai kasvinsuojelutoimista (asetuksen (EY) N:o 510/2006 9 artiklan 4 kohta)

3. Muutos/muutokset

3.1 Tuotteen kuvaus

Katsottiin, että eritelmän 3 kohdassa on hyvä selostaa tarkemmin lehmien laitumella saama ravinto, johon saa lisätä enintään 3 kg kuivarehua päivässä nuolukiven ja pysyvän laitumen heinästä koostuvan apuravinnon lisäksi. Lisäravinto on tarpeen tuottajien vaatimuksesta, sillä heillä on vaikeuksia alppilaitumien muutosten ja alppirotujen geneettisten ominaisuuksien vuoksi. Laiduntaminen ei aina riitä takaamaan eläinten hyvinvointia. Mainitussa kohdassa täsmennetään myös, että käytetty maito on tuoremaitoa. Muutos on pelkästään muodollinen, sillä nykyisen eritelmän mukaan maitoa ei käsitellä mitenkään lypsyn jälkeen, joten maito on tuoremaitoa.

Juuston enimmäiskorkeus nostetaan lisäksi 10:stä 12:aan senttimetriin. Tämä perustuu tuotantomenetelmiin, jotka ovat vielä vahvasti perinteisiä. Juustomuotit eivät ole täysin samanmittaisia, vaan koko vaihtelee tietyissä rajoissa. Mainittakoon vielä, että ”BITTO”-juuston muotin korkeus (10–12 cm) vastaa historiallisten asiakirjojen tietoja, joiden mukaan korkeus on 12 cm.

3.2 Maantieteellinen alue

Alkuperäaluetta koskevassa kohdassa oleva muutos koskee kolme alppialueen, Bergamon ja Leccen maakunnissa sijaitsevien Varronen, Artinon ja Lareggion lisäämistä kyseisen maidon tuotantoalueeseen. Nämä alppialueet olivat unohtuneet vahingossa alkutekstistä. Alueen pinta-ala kasvaa erittäin vähän, alle 1 prosentin verran nykyisestä tuotantoalueesta. Maantieteellinen tasalaatuisuus pysyy samana, sillä lisättyjen alueiden maaperä, korkeus ja ilmasto-olot ovat samat kuin aiemmin mainitun tuotantoalueen. Laidunten kasvillisuus on siis täysin samanlaista.

3.3 Tuotantomenetelmä

Tämän muutoksen tarkoituksena on mahdollistaa kotoperäisten aloitusviljelmien käyttö. Tämä teknologisesti innovatiivinen menetelmä parantaa juuston valmistusprosessia, vähentää virheitä sekä varmistaa tuotteen hygieenisyyden ja samalla tuotantoalueeseen liittyvien tyypillisten ominaisuuksien säilymisen. Juuston valmistukseen ja juustojen kypsymiseen liittyvistä tekijöistä mikrobiologiset tekijät ovat olennaisen tärkeitä. Tuoremaidon käyttö juuston valmistukseen on Bittolle ja yleensä perinteisille juustoille etu, mutta voi olla myös haitta, jos maidon mikrobiologinen laatu huononee joko maitohappobakteerien vähyyden tai juustoutumista estävien mikro-organismien läsnäolon vuoksi. Maitohappobakteerien vähyyteen voi olla syynä eri tuotantovaiheiden (lypsy, maidon kuljetus, käsittelyastioiden ja -tilojen) suurempi puhtaus ja hygieenisyys ja metalli- tai muoviastioiden käyttö puuastioiden sijaan: nämä käytännöt toisaalta poistavat hygieniaongelmia, mutta toisaalta vähentävät maidon mikro-organismien ja silloin samalla myös juuston valmistukseen sopivien bakteerien määrää. Vuoristomaidossa toisinaan havaittavien juustoutumista estävien mikrobien esiintyminen johtuu epäsuotuisista valmistusolosuhteista erityisesti hyvin sateisten kesien aikana. Kun käytetään tuoremaitoa, aloitusviljelmien käytön ansiosta voidaan juustoutumisen entsyymireaktioita hallita ja vähentää siten juuston virheitä. Tämä varmistaa oikeat olosuhteet happamuudelle ja heran erottumiselle (juustoon jäisi muuten liikaa heraa, jonka takia muodostuisi reikiä ja epämiellyttäviä hajuja) ja erilaisten raaka-aineessa olevien juustoutumista edistävien (kypsymiseen ja tuotteen ominaisuuksiin vaikuttavien) mikrobien tasapainoiselle kehittymiselle. Tyypillisten juustojen valmistuksessa kullekin juustolle ominaisista mikrobeista eristettyjen ja valikoitujen aloitusviljelmien käyttö on erittäin tärkeää. Siten on mahdollista säilyttää näiden tuotteiden arvokkaat tyypilliset ominaisuudet ja parantaa tuotteiden laatua sekä välttää tavanomaisten ja liian samanlaisten, mauttomien ja ilman erikoisominaisuuksia olevien tuotteiden valmistusta. Vuodesta 1999 lähtien hakijaryhmittymä (Consorzio di Tutela) on tukenut Milanon CNR-ISPA:n kanssa tutkimusta Bitto-juuston mikrobeista, mikrobien monimuotoisuuden säilyttämisestä ja siitä aiheutuvista tuotteen ominaisuuksista tavoitteena laadun parantaminen. Tutkimuksissa on eristetty maitohappo- ja enterokokkibakteerikantoja. Tiettyjä tällä tavoin yksilöityjä kantoja on analysoitu edelleen niiden fysiologisten, biokemiallisten ja metabolisten sekä juustonvalmistukseen liittyvien ominaisuuksien selvittämiseksi. Massatuotannolla valmistetuista paikallisista kannoista on saatu valikoituja bakteerikantoja, joita on inokuloitu tuoremaitoon. Ne eivät estä maidon luonnollisia mikrobeja, vaan ne luovat jopa edullisemmat olosuhteet maidon mikrobien kehittymiselle ja varmistavat siten juuston aistinvaraisten ominaisuuksien säilymisen.

3.4 Merkinnät

Jotta kuluttajille voidaan antaa tarkempia tietoja ja edistää tuotteen välitöntä tunnistusta, on katsottu hyödylliseksi kuvata kyseisen alkuperänimityksen tunnus, johon voimassa olevassa eritelmässä on vain viitattu, ja ottaa käyttöön kiinnitettävä paperikiekko. Siinä esitetään nimi ”Bitto” useaan kertaan säteittäin kirjoitettuna sekä yhteisön logo ja tilojen ja yritysten nimet, toiminimet ja yksityiset merkinnät, jotka eivät saa olla kehuvia eivätkä harhaanjohtavia. On myös mahdollista ilmoittaa juuston valmistukseen käytetyn laidunalueen nimi, jotta voidaan edistää sellaisten juustojen myyntiä, joiden valmistajat työskentelevät vaikeissa oloissa: Bitton tuotantoalueen laitumet ovat vaikeapääsyisiä ja tiet siellä hankalia, rakennukset vaatimattomia ja laitteet perinteisiä. Sääolot vaikuttavat voimakkaasti karjankasvatukseen ja juustonvalmistukseen. Valmistajat käyttävät vapaaehtoisesti tuotantomenetelmiä, joihin liittyy huomattavia riskejä, eikä tuotteiden valmistuminen ole aina varmaa. Tuotteen mainostaminen voi kompensoida tuottajien ottamia suuria riskejä.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 510/2006

”BITTO”

EY-asiakirjanumero: IT-PDO-117-1502-02.08.2006

PGI ( ) PDO ( X )

1. Nimi

”Bitto”

2. Jäsenvaltio tai kolmas maa

Italia

3. Maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus

3.1 Tuotelaji (liitteen II mukaisesti)

Luokka 1.3 —

juustot

3.2 Kuvaus 1 kohdassa nimetystä tuotteesta

Juusto, joka valmistetaan alueen perinteisten lehmärotujen tuoreesta täysmaidosta. Maitoon voidaan lisätä enintään 10 prosenttia tuoretta vuohenmaitoa. Juustoa kypsytetään kohtalaisesti tai pitkään. Se on muodoltaan säännöllisen lieriömäinen, pinta on tasainen, kanta kovera ja reunat terävät. Halkaisija on 30–50 cm, kannan korkeus 8–12 cm. Paino on 8–25 kg. Pinta on väriltään oljenkeltainen. Kypsemmän juuston väri on voimakkaampi. Kuoren paksuus on 2–4 mm. Juustomassa on tiivistä ja siinä on reikiä. Leikkauspinta vaihtelee väriltään valkoisesta oljenkeltaiseen kypsyysasteesta riippuen. Maku on makea ja lempeä, kypsemmässä voimakkaampi. Vuohen maito vahvistaa luonteenomaista makua. Kuivapainossa on rasvaa vähintään 45 %. 70 päivää vanhan juuston kosteuspitoisuus on keskimäärin 38 %. Juustoa valmistetaan perinteisin, ympäristöoloihin liittyvin menetelmin 1. kesäkuuta ja 30. syyskuuta välisenä aikana.

3.3 Raaka-aineet (ainoastaan jalostetut tuotteet)

Lehmänmaito, vuohenmaito (enintään 10 %), vasikanjuoksete, suola, kotoperäiset entsyymit.

3.4 Rehu (ainoastaan eläinperäiset tuotteet)

Lehmien ravinto koostuu 4 kohdassa määritellyn alueen alppilaidunten laidunruohosta. Eläinten hyvinvoinnin varmistamiseksi lypsylehmien laidunravintoa saa täydentää enintään 3 kilolla päivässä kuivarehua, jossa on seuraavia aineita: maissia, ohraa, vehnää, soijaa, melassia enintään 3 prosenttia. Nuolukivet ovat sallittuja. Lisäksi voidaan antaa hätäravintona pysyvien laidunten heinää (enintään 5 %), jos säätila estää laiduntamisen (lunta, rakeita). Tätä ravintoa saa antaa vain kunnes säätilanne normalisoituu.

3.5 Erityiset tuotantovaiheet, joiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella

Maidon tuotanto ja jalostus sekä Bitto-juuston kypsytys on toteutettava 4 kohdassa määritellyn tuotantoalueen rajoissa.

3.6 Viipalointia, raastamista, pakkaamista jne. koskevat erityiset säännöt

Vähintään vuoden kypsymisen jälkeen tuotetta voidaan käyttää raastettuna.

3.7 Merkintöjä koskevat erityiset säännöt

Alkuperänimityksellä suojatun Bitto-juuston kannassa on oltava myyntiin saatettaessa merkintä, joka poltetaan kantaan kypsymisvaiheen lopussa ja ennen myyntiin saattamista. Merkinnässä on oltava kirjoitettuna sana ”Bitto”, jossa B-kirjain on osittain luettavissa, ja loput kirjaimesta on kuva, joka esittää tyyliteltyä juustoa, josta on leikattu viipale. Viipale muodosta Valtellina-sanan V-kirjaimen; juustotahkon kuva viittaa kyseiseen tuotteeseen. B on kuva, mutta sanan loppuosa ITTO on kirjoitettu Times regular -kirjasimella 113,94 % n suurennoksella.

Tuotteen tunnistusta varten on mahdollista kiinnittää kokonaisiin juustoihin elintarvikepaperista valmistettu kiekko.

Kiekon halkaisija on noin 30 cm. Kiekossa on pohjaväriltään punainen ulkorengas, sana BITTO keltaisena useita kertoja toistettuna säteittäin ja suojattua alkuperänimitystä merkitsevä yhteisön logo sopivan kokoisena ja alkuperäisen värisenä alkuperäisellä tekstityypillä.

Punaisen ulkorenkaan sisällä on keltainen sisärengas, jossa voidaan ilmoittaa voimassa olevassa lainsäädännössä tarkoitettuja tietoja ja yritysten nimet, toiminimet ja yksityiset merkinnät, jotka eivät saa olla kehuvia eivätkä harhaanjohtavia.

Sellaiset tuottajat, jotka tuotantoeritelmän mukaisesti ruokkivat lypsylehmiä ainoastaan 4 kohdassa mainitun alueen alppilaidunten ruoholla ilman mitään lisäyksiä lukuun ottamatta nuolukiveä ja hätäravintona pysyvien laidunten heinää (enintään 20 %), eivät käytä entsyymejä juustonmuodostuksen aikana ja jotka aloittavat maidon käsittelyn 30 minuutin sisällä lypsystä, voivat käyttää merkintää, jossa mainitaan sen alppilaitumen nimi, jossa juustoa tuotetaan. Tämä merkki painetaan edellä mainittujen merkkien ohella juustoon kantaan tuotannon yhteydessä, ja siinä mainitaan alppilaitumen nimi kokonaan Times-kirjasimella.

4. Maantieteellisen alueen tarkka rajaus

Bitto-juuston jalostukseen tai tuotantoon tarkoitetun maidon alkuperäalue käsittää Sondrion maakunnan koko alueen, seuraavien Alta Valle Brembanan kuntien siihen rajoittuvat alppilaitumet Bergamon maakunnassa: Averara, Carona, Cusio, Foppolo, Mezzoldo, Piazzatorre, Santa Brigida ja Valleve sekä Introbion ja Premanan kuntien siihen rajoittuvalla alueella olevat Varronen, Artinon ja Lareggion alppilaitumet Leccon maakunnassa.

5. Yhteys maantieteelliseen alueeseen

5.1 Maantieteellisen alueen erityisyys

Bitton tuotantoalue koostuu itä-länsisuuntaisesta vuoristoalueesta (70 % pinta-alasta on yli 1 500 metrin korkeudessa ja alle 8 % alle 500 metrin korkeudessa, laaksot ovat keskimääräisen jyrkkiä ja rinteet epätasaisia), joka sijaitsee Alpi Retichen ja Alpi Orobien välissä. Sijainti vaikuttaa alueen ilmastoon ja kasvistoon ja myös yhteiskuntaan, kulttuuriin ja talouteen. Laidunalueen korkeuserot ovat keskimäärin 486 metriä, mikä on riittävän suuri, jotta laitumia voi käyttää järkevästi. Korkeuserot ovat välttämättömät, jotta laidunta voidaan hyödyntää oikeassa kasvuvaiheessa. Tuotantoalueen alppilaidunten vaihteleva muoto mahdollistaa eri eläinten, muun muassa Bitto-juuston valmistukseen käytettyjen lypsylehmien ja vuohien samanaikaisen kasvattamisen. Laidunten suuntautuminen on myös enimmäkseen vaihteleva ja määrää sijainnin, korkeuden ja tuulien kanssa alppilaidunten ilmaston, joka kaikista eroista huolimatta merkitsee aina suuria lämpötilaeroja, kuivaa ilmaa, voimakasta auringonpaistetta ja runsaita kesäsateita. Laitumet sijaitsevat lähes poikkeusetta happamilla, melko matalilla piipitoisilla kerroksilla, joissa on gneissiä sekä kiille-, talkki- ja savipitoista liuskekiveä. Vallitsevat kasvilajit ovat monivuotisia ja niiden lisääntymiskierto on nopea, ne kasvavat voimakkaasti, ovat matalia ja tiiviitä, juuret ja lehdet ovat hyvin kehittyneet, tuoksut ovat voimakkaat ja ne kestävät hyvin eläinten polkemista ja puremista. Suuri osa kasveista kuuluu sukuun Gramineae ja vähäisemmässä määrin sukuihin Compositae, Leguminosae, Umbelliferae, Chenopodiaceae, Rosaceae jne. Alppilaitumet on perinteisesti jaettu useisiin ”asemiin” eri korkeuksilla ja eri sijaintipaikoilla.

5.2 Tuotteen erityisyys

Bitto-juustoa tuotetaan yksinomaan alppiseuduilla yhdestä lypsystä saadusta tuoremaidosta, joka saadaan lehmistä ja mahdollisesti laiduntavista vuohista. Juusto on rasvainen, massa on keitetty, koko keskinkertaisesta suureen, pinta sileä; kovera, teräväreunainen kanta on juustolle tyypillinen. Massa on rakenteeltaan tiivis ja siinä on joitakin reikiä (joita sanotaan ”pyyn silmiksi”), väriltään oljenkeltainen (kypsyessään voimakkaampi väri). Juustoa kypsytetään vähintään 70 päivää, mutta sitä voidaan kypsyttää useita vuosiakin ilman, että aistinvaraiset ominaisuudet tai rakenne muuttuu. Bitto-juuston maku on tuotantovuonna makea, massa on voimaista ja liukoista. Juuston kypsyessä maku tulee voimakkaammaksi, massa kuivemmaksi ja hiukan rakeiseksi. Bitton haju ja maku ovat erikoiset, ja se johtuu kasveista, joita eläimet syövät. Vuohen maito vahvistaa juuston luonteenomaista makua.

5.3 Causal link between the geographical aSyy-seuraussuhde, joka yhdistää maantieteellisen alueen seuraaviin: tuotteen laatu tai ominaisuudet (kun kyseessä SAN) tai tuotteen erityislaatu, maine tai muut ominaisuudet (kun kyseessä SMM)

Alueeseen liittyviä tekijöitä, joilla on suuri vaikutus Bitto-juuston ominaisuuksiin, ovat muun muassa laitumien kasvilajit, mikä riippuu luonnonympäristöstä (maaperä, ilmasto) ja alueen hoidosta. Eläimet saavat laitumesta hyvin vaihtelevaa ravintoa. Kasvilajeja on paljon, ja niistä saadaan lukuisia kemiallisia aineita, jotka vaikuttavat eläinten ruoansulatukseen ja aineenvaihduntaan ja siten tuotteen ominaisuuksiin. Rehussa olevat helposti haihtuvat yhdisteet voivat siirtyä maito- ja juustotuotteisiin ruoansulatuskanavasta imeytymällä suoraan tai märehtiessä syntyvien kaasujen kautta verenkiertoon, jolloin tuotteen saavat tyypillisiä hajuja ja makuja. Eräiden yhdisteiden, kuten terpeenien, esiintymisellä maidossa näyttää olevan suora yhteys eläinten ruokavalioon. Luonnontilaisissa vuoristolaitumissa, joilla esiintyy paljon eri kasvilajeja, erityisesti kaksisirkkaisia, esiintyy monenlaisia terpeenejä suuria määriä. Vuoristojuustoissa on enemmän terpeenejä kuin tasankoalueilla valmistetuissa. Koska terpeenikoostumus vaihtelee rehuun kuuluvien kasvilajien mukaan, maidon (ja juuston) sisältämien terpeenien tyyppi ja määrä riippuu siitä, mitä kasveja eläin on syönyt. Yleisimmistä laidunkasveissa esiintyvistä mikroravinteista on rasvahappoihin kiinnitetty tutkimuksessa erityishuomiota; tyydyttymättömät rasvahapot muodostavat yli 70 % ruohon kokonaisrasvahapoista. Tietyt pötsin bakteerit muuntavat linoleiinihapon cis- ja trans-isomeereiksi, joista osa siirtyy maitoon.

Myös karjankasvatusjärjestelmä ja jalostustekniikat liittävät tuotteen maantieteelliseen alueeseen. Bitto-juuston tuotantoaikana (1. kesäkuuta – 30. syyskuuta) eläimet ovat korkeilla laitumilla ja aina ulkona (vain joillakin laitumilla on eläinsuojia, jonne eläimet voidaan panna huonolla säällä). Maidon laadussa tuntuvat rehun ominaisuuksien lisäksi myös eläinten kasvatusolot ja yleensä ympäristö. Esimerkiksi rasvapitoisuutta edistää pääasiassa ruohon kuitupitoisuus, eläinten maidontuotannon myöhäisvaihe ja korkeus. Ensimmäistä tekijää lukuun ottamatta nämä vaikuttavat myös typpilisään yhdessä laitumen liukoisen typen kanssa. Mineraalien ja vitamiinien määrään vaikuttaa ravinnon saatavuuden lisäksi voimakas auringon säteily. Maito jalostetaan heti lypsyn jälkeen käsittelemättä tuoremaitoa millään tavoin. Jalostuksessa käytetään sukupolvelta toiselle siirtyneitä perinteisiä ja vieläkin artisanaalisia menetelmiä. Maidon välitön jalostaminen pitkään säilyväksi juustoksi oli ennen järkevä ratkaisu maidon ja sen ravintoaineiden ”säilyttämiseksi”: tämä tehtiin alppilaitumilla, ja juustot kuljetettiin sitten kesän lopussa laaksoon. Suurin osa käsittelystä keittoastian täytöstä massan rikkomiseen ja sekoittamiseen ja heran erottamiseen tehdään ilman koneita. Juustontekijän kokemus ja taito ovat ensiarvoisen tärkeitä tekijöitä. Alkuperäisten mikrobien aiheuttama käymisprosessi ja tuotantotekniikka yhdessä mahdollistavat ainutlaatuisen lopputuotteen, jota ei voi jäljitellä. Pyöreä muoto ja kovera kanta johtuvat perinteisistä muoteista, joihin juustomassa pannaan heran erotuksen jälkeen. Kypsyminen alkaa alppirakennuksissa, jotka ovat usein puoliksi maan alla. Lämpötila pysyy niissä tasaisempana ja kosteus sopivana, ja juusto kypsyy luonnonoloissa. Koko kypsymisvaiheen aikana juustoja käännellään, puhdistetaan ja raaputetaan ajoittain.

Eritelmän julkaisutiedot:

Hallitus on käynnistänyt kansallisen vastustamismenettelyn ehdottaakseen muutosta suojattuun alkuperänimitykseen ”Bitto”.

Eritelmän täydellinen teksti on saatavissa

—	internet-osoitteessa joko seuraavan linkin kautta: www.politicheagricole.it/DocumentiPubblicazioni/Search_Documenti_Elenco.htm?txtTipoDocumento=Disciplinare%20in%20esame%20UE&txtDocArgomento=Prodotti%20di%20Qualit%E0>Prodotti%20Dop,%20Igp%20e%20Stg tai

—	menemällä suoraan maatalous-, elintarvike- ja metsätalousministeriön kotisivulle (www.politicheagricole.it)ja klikkaamalla ensin ”Prodotti di Qualità” (vasemmalla) ja sen jälkeen ”Disciplinari di Produzione all′esame dell′UE (Reg CE 510/2006)”.

(1) EUL L 93, 31.3.2006, s. 12.

		ISSN 1725-2490 doi:10.3000/17252490.C_2009.087.fin
Euroopan unionin virallinen lehti		C 87

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	52. vuosikerta 16. huhtikuu 2009

Ilmoitusnumero	Sisältö	Sivu
	IV Tiedotteet
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN JA ELINTEN ANTAMAT TIEDOTTEET
	Komissio
2009/C 087/01	Euron kurssi	1

	JÄSENVALTIOIDEN ANTAMAT TIEDOTTEET
2009/C 087/02	Lelujen turvallisuutta koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 3 päivänä toukokuuta 1988 annetun neuvoston direktiivin 88/378/ETY täytäntöönpanoon liittyvä komission tiedonantoDirektiivin soveltamisalaan kuuluvien yhdenmukaistettujen standardien nimet ja viitenumerot ( 1 )	2

	V Ilmoitukset
	KILPAILUPOLITIIKAN TOIMEENPANOON LIITTYVÄT MENETTELYT
	Komissio
2009/C 087/03	Valtiontuki – Alankomaat Valtiontuki C 45/2008 (ex NN 97/2005) – Farm Dairy Flevolandille myönnetty tuki Kehotus huomautusten esittämiseen EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukaisesti	5

2009/C 087/04	Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia COMP/M.5403 – Lufthansa/British Midland) ( 1 )	12

2009/C 087/05	Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia COMP/M.5479 – LONZA/TEVA/JV) ( 1 )	13

	MUUT ILMOITUKSET
	Komissio
2009/C 087/06	Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu muutoshakemuksen julkaiseminen	14

2009/C 087/07	Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu muutoshakemuksen julkaiseminen	20

	Rahayksikkö	Kurssi
USD	Yhdysvaltain dollaria	1,3173
JPY	Japanin jeniä	130,70
DKK	Tanskan kruunua	7,4498
GBP	Englannin puntaa	0,88210
SEK	Ruotsin kruunua	10,8650
CHF	Sveitsin frangia	1,5100
ISK	Islannin kruunua
NOK	Norjan kruunua	8,8405
BGN	Bulgarian leviä	1,9558
CZK	Tšekin korunaa	26,883
EEK	Viron kruunua	15,6466
HUF	Unkarin forinttia	290,79
LTL	Liettuan litiä	3,4528
LVL	Latvian latia	0,7092
PLN	Puolan zlotya	4,3005
RON	Romanian leuta	4,1935
TRY	Turkin liiraa	2,1162
AUD	Australian dollaria	1,8352
CAD	Kanadan dollaria	1,6004
HKD	Hongkongin dollaria	10,2094
NZD	Uuden-Seelannin dollaria	2,2912
SGD	Singaporin dollaria	1,9810
KRW	Etelä-Korean wonia	1 757,28
ZAR	Etelä-Afrikan randia	12,1509
CNY	Kiinan juan renminbiä	9,0001
HRK	Kroatian kunaa	7,3767
IDR	Indonesian rupiaa	14 351,98
MYR	Malesian ringgitiä	4,7522
PHP	Filippiinien pesoa	62,790
RUB	Venäjän ruplaa	44,1005
THB	Thaimaan bahtia	46,758
BRL	Brasilian realia	2,9223
MXN	Meksikon pesoa	17,4346
INR	Intian rupiaa	65,4370