18.3.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/1

NEUVOSTON LAUSUNTO,

annettu 10 päivänä maaliskuuta 2009,

Tanskan tarkistetusta lähentymisohjelmasta vuosiksi 2008–2015

(2009/C 63/01)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO,

joka ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon komission suosituksen,

on kuullut talous- ja rahoituskomiteaa,

ON ANTANUT SEURAAVAN LAUSUNNON:

(1)	Neuvosto tutki 10 päivänä maaliskuuta 2009 Tanskan tarkistetun lähentymisohjelman, joka kattaa vuodet 2008–2015.

(2)

Pitkittyneen nousukauden jälkeen Tanskan talouden hidastuminen vuonna 2008 on ollut nopeaa ja selkeää. Syynä on lähinnä ollut asuntomarkkinoiden hiipuminen ja kuohunnan lisääntyminen rahoitusmarkkinoilla. Heikko kotimaan- ja ulkomaankysyntä pahentaa jatkossa laskusuuntausta entisestään. Ulkoisten edellytysten heiketessä rahoitusjärjestelmän vakauden varmistaminen ja asuntomarkkinoiden hallittu korjausliike ovat erityisen haastavia. Laskusuhdanteella sekä omaisuuserien ja energian hintojen ennakoidulla kehityksellä on lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä tuntuva kielteinen vaikutus julkiseen talouteen.

Tulopuolelle odotetaan erityisesti laskupainetta, mikä johtuu eläkerahastojen tuottoverosta, yhtiöveroista sekä öljyn ja kaasun talteenoton arvioidusta vähenemisestä Pohjanmerellä. Julkisen talouden moitteeton lähtöasetelma tekee perustelluksi sen, että vuoden 2009 talousarviossa julkista taloutta kasvatetaan harkinnanvaraisesti noin 1 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen, mukaan lukien tuloveron pysyvät leikkaukset, joiden suuruus on 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Tanskan kruunuun kohdistuva paine ja valuuttavarantojen hupeneminen pakottivat Tanskan keskuspankin nostamaan korkokantaa lokakuussa 2008. Kun EKP laski korkoja, korkoero euroon nähden kasvoi. Tanskan keskuspankki alensi myöhemmin korkoja vuoden 2008 lopussa ja vuoden 2009 alussa EKP:n koronlaskun jälkeen ja teki uusia koronleikkauksia niin, että ero vähitellen kapeni. Ero on kuitenkin edelleen suuri, 1 prosenttiyksikkö, verrattuna kriisiä edeltäneeseen 0,35 prosenttiyksikköön.

(3)

Ohjelman perustana olevan makrotalouden skenaarion mukaan kokonaistuotannon kasvun ennakoidaan supistuvan vuoden 2008 0,2 prosentista–0,2 prosenttiin vuonna 2009, minkä jälkeen kasvu elpyy 0,7 prosenttiin vuonna 2010 ja keskimäärin 1,7 prosenttiin jäljellä olevalla ohjelmakaudella. Elpyminen vuosina 2011–2012 heijastaa teknisiä oletuksia siitä, että tuotanto- ja työttömyyskuilut sulkeutuvat vuonna 2012, kuten Tanskan viranomaiset ovat laskeneet kansallisia menetelmiä soveltaen. Taustaoletuksena on, että kapasiteetin käyttöaste vähitellen nousee normaalille tasolle elpymisen alkaessa ulkomailla ja alhaisten korkojen tukemana. Tämänhetkisten tietojen perusteella arvioituna (2) skenaario näyttää perustuvan suotuisiin kasvuoletuksiin. Kotimaankysynnän hidastuminen vuonna 2009 vaikuttaa viimeaikaisen kehityksen perusteella aliarvioidulta. Vuodesta 2011 alkaen kasvuluvut vaikuttavat korkeilta, kun otetaan huomioon tuottavuuden aiempi kasvu ja arvioitu potentiaalinen kasvu. Inflaation arvioidaan hidastuvan huomattavasti vuonna 2009 1,3 prosenttiin ja vaihtelevan keskimäärin hieman alle 2 prosentissa jäljellä olevalla ohjelmakaudella. Vaihtelujen syy jää epäselväksi, mutta BKT-deflaattorin ennakoitu kehitys vaikuttaa realistiselta.

(4)

Komission yksiköiden tammikuussa 2009 tekemässä väliennusteessa julkisen talouden ylijäämäksi vuonna 2008 arvioidaan 3,1 prosenttia suhteessa BKT:hen, joka on lähellä edellisessä tarkistetussa lähentymisohjelmassa tavoitteeksi asetettua 3,0:a prosenttia suhteessa BKT:hen. Koska työmarkkinat reagoivat viivästyneesti laskusuhdanteeseen, työllisyyden ja palkkojen kasvu pysyttelevät suurimman osan vuotta vakaina, mikä johtaa arvioitua suurempiin tuloverotuloihin ja alhaisempiin sosiaalimenoihin. Finanssikriisi on samaan aikaan johtanut eläkerahastojen tuottoverosta ja yhtiöveroista saatavien tulojen huomattavaan alenemiseen. Lisäksi menot olivat ennakoitua suuremmat, sillä välituotekäytön menot kasvoivat ja kotitalouksille tehtiin kertaluonteinen pääomasiirto osana eläkerahastojen tuottoveron vuoden 2007 uudistusta.

(5)

Vuodeksi 2009 ohjelmassa ennakoidaan tasapainoista julkisen talouden rahoitusasemaa, kun taas komission yksiköiden väliennusteen mukaan alijäämää olisi 0,3 prosenttia suhteessa BKT:hen, mikä merkitsisi 3 prosenttiyksikön negatiivista heilahdusta suhteessa BKT:hen. Automaattisten vakauttajien osuus on noin 1 prosenttiyksikkö koko supistumisesta. Sen lisäksi, että julkinen talous laajenee harkinnanvaraisesti noin 1 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen, mukaan lukien tuloveron leikkaukset, joiden suuruus on 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen, omaisuuserien ja energian hintojen laskun ennakoidaan vähentävän erityisen epävakaita tuloja noin 1,5 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen verrattuna trendinmukaisiin tasoihin. Vaikka ennakoidaan rakenteellista ylijäämää, rakenteellisen rahoitusaseman (joka perustuu komission yksiköiden yhteisesti sovittuja menetelmiä käyttäen uudelleenlaskemaan suhdannetasoitettuun julkisen talouden rahoitusasemaan ja komission yksiköiden määritelmään kertaluonteisista ja muista väliaikaisista toimenpiteistä) muutos arvioidaan noin 2,5 prosenttiyksiköksi suhteessa BKT:hen, mikä vahvistaa huomattavan elvyttävän finanssipolitiikan virityksen (3), joskin siihen vaikuttaa huomattavasti epävakaiden tulojen väheneminen.

(6)

Kokonaisrahoitusaseman ennakoidaan supistuvan edelleen vuonna 2010. Osittain tämä johtuu automaattisista vakauttajista mutta pääasiallisena syynä on toinen suunnitteilla oleva kertaluonteinen pääomasiirto kotitalouksille osana eläkerahastojen tuottoveron vuoden 2007 uudistusta. Ohjelmassa pyritään edelleen saavuttamaan keskipitkän aikavälin tavoitteena oleva rakenteellinen ylijäämä (suhdannetasoitettu julkisen talouden rahoitusasema ilman kertaluonteisia ja muita väliaikaisia toimenpiteitä), joka on 0,75–1,75 prosenttia suhteessa BKT:hen, vuoteen 2010 mennessä. Vuoden 2010 jälkeen Tanska tarkistaa keskipitkän aikavälin tavoitettaan alaspäin ja pyrkii vähintään tasapainoiseen rakenteelliseen rahoitusasemaan, jonka se aikoo edelleen säilyttää vuoteen 2015 saakka. Keskipitkän aikavälin tavoite noudattaa vähimmäistavoitetta, joka on noin 0,5 prosentin alijäämä suhteessa BKT:hen, ja heijastaa riittävässä määrin velkasuhdetta ja keskimääräistä potentiaalista kasvua pitkällä aikavälillä. Näin ollen uutta tavoitetta pidetään soveliaana sekä vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisena. Ohjelmassa ennakoidaan julkisen talouden rahoitusaseman palaavan hieman ylijäämäiseksi vuonna 2011. Tämä riippuu suurelta osin teknisistä oletuksista, että tuotanto- ja työttömyyskuilut sulkeutuvat vuonna 2012, mikä johtaa suhdanteista riippuvaiseen tulojen kasvuun. Tavoitteet perustuvat skenaarioon, joka edellyttää tarkentamattomia rakenneuudistustoimenpiteitä julkisen talouden rahoitusaseman kohentamiseksi pysyvästi 0,7 prosenttia suhteessa BKT:hen vuotta 2015 kohti mentäessä, jotta varmistetaan julkisen talouden kestävyys kansallisten menetelmien mukaisesti. Yhteisesti sovittujen menetelmien mukaisesti lasketun rakenteellisen ylijäämän ennakoidaan ohjelmakaudella supistuvan noin 3,5 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen mutta pysyttelevän nollan yläpuolella. Syksyllä 2008 on toteutettu rahoitusjärjestelmän vakauttamiseen tähtääviä toimenpiteitä, joista tehdään yhteenveto tarkistetussa ohjelmassa. Sen lisäksi 18 päivänä tammikuuta 2009 hyväksyttyyn luottopakettiin sisältyy väliaikaisia hybridipääomasijoituksia enintään 100 miljardin Tanskan kruunun edestä (5,5 % suhteessa BKT:hen) vuoden 2009 puolivälistä alkaen. Nämä pääomasijoitukset vaikuttavat heti tarkistetun ohjelman velkakehitykseen, ja niillä on potentiaalinen vaikutus julkisen talouden rahoitusasemaan ohjelmakaudella.

(7)

Ohjelmassa ennakoituihin julkisen talouden toteutumiin kohdistuu useita riskejä. Heikkenemisriskit johtuvat suotuisiksi arvioiduista kasvuoletuksista ja tarvittavien rakenneuudistusten edellyttämiin toimenpiteisiin liittyvästä epävarmuudesta, eivätkä ne tasoitu — viimeaikaisista myönteisistä julkisen talouden tuloksista huolimatta — sillä, että tulot saattavat osoittautua ennakoitua paremmiksi, jos energianhinnat nousevat ja korot alenevat. Lisäksi rahoitusjärjestelmän vakauttamiseen tähtäävät toimenpiteet merkitsevät riskialtistumisen huomattavaa kasvua.

(8)

Väestön ikääntymisestä julkiseen talouteen aiheutuvat pitkän aikavälin vaikutukset ovat pienemmät kuin EU:ssa keskimäärin varsinkin hiljattain tehdyn eläkeuudistuksen ansiosta. Lisäksi ohjelmassa ennakoitu vuoden 2008 julkisen talouden rahoitusasema, jossa rakenteellinen ylijäämä on huomattava, vaikuttaa osaltaan bruttovelan supistumiseen. Suurten perusylijäämien säilyttäminen keskipitkällä aikavälillä rajoittaisi osaltaan julkisen talouden kestävyydelle aiheutuvia, nykyisin alhaisia riskejä.

(9)

Kuten viimeaikaiset julkisen talouden tulokset osoittavat, Tanska on hyötynyt suhteellisen vahvasta julkisen talouden kehyksestä, eritoten sikäli, että kehys on kattava ja julkista taloutta koskevat säännöt ovat avoimet ja näkyvät. Julkisyhteisöjen kulutusmenoissa on kuitenkin ollut alttiutta menokattojen ylittymiseen. Viimeaikaiset, taloudellisia seuraamuksia sisältävät aloitteet saattavat tarjota paikallishallinnoille lisäkannustimia pysyä sovituissa tavoitteissa. Lisäksi on käynnistetty joitakin aloitteita, joilla on tarkoitus kiinnittää enemmän huomiota julkisten menojen kustannustehokkuuteen. Tarvitaan kuitenkin lisätoimenpiteitä hillitsemään menojen kasvua hallituksen tavoitteiden mukaisesti.

(10)

Rahoitusjärjestelmän vakauden tukemiseksi Tanskan viranomaiset ovat hyväksyneet joitakin toimenpiteitä, joihin sisältyvät eläke- ja henkivakuutusalan sääntelykehyksen muuttaminen, lokakuussa 2008 annettu laki rahoitusjärjestelmän vakaudesta ja edellä mainittu luottopaketti. Rahoitusjärjestelmän vakaudesta annetussa laissa säädetään vakuudettomia velkojia hyödyttävästä tosiasiallisesta rajattomasta valtion tukemasta takauksesta 30 päivään syyskuuta 2010 saakka. Järjestelmään osallistuvat pankit kattavat vaateet 35 miljardiin Tanskan kruunuun saakka (2 prosenttia suhteessa BKT:hen), ja valtio kattaa mahdolliset ylimenevät vaateet. Talletussuoja on 750 000 DKK 1 päivästä lokakuuta 2010. Luottopaketissa puututaan pankkien ja kiinteistöluottolaitosten vakavaraisuuteen kohdistuviin kasvaviin paineisiin luotonantopolitiikan normalisoimiseksi.

(11)

Eurooppa-neuvoston joulukuussa hyväksymän Euroopan talouden elvytyssuunnitelman mukaisesti Tanska on ryhtynyt laajentamaan julkista taloutta harkinnanvaraisesti noin 1 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen hyväksyessään vuoden 2009 talousarvion. Tähän sisältyy pysyviä toimenpiteitä, joilla lisätään työnteon kannustimia (tuloveron leikkaukset) ja parannetaan kasvupotentiaalia (investoinnit T&K:een). Osa laajennuksesta johtuu julkisen sektorin huomattavista palkankorotuksista. Ympäristöä säästävän liikenteen infrastruktuurisuunnitelma hyväksyttiin 29 päivänä tammikuuta 2009, ja se tarjoaa finanssipoliittista lisäelvytystä 5 miljardin Tanskan kruunun (0,25 prosenttia suhteessa BKT:hen) edestä vuosina 2009 ja 2010. Toimenpiteet ovat yhteydessä komission 28 päivänä tammikuuta 2009 tarkastelemaan Lissabonin keskipitkän aikavälin uudistussuunnitelmaan.

(12)

Tarkistetun ohjelman tietojen perusteella rakenteellisen rahoitusaseman odotetaan heikkenevän 2,5 prosenttiyksikköä vuonna 2009 ja edelleen 1 prosenttiyksikköä jäljellä olevalla ohjelmakaudella. Osittain tässä supistumisessa näkyy erityisen epävakaista ja siirtymäkauden lähteistä saatavien tulojen aleneminen. Kun otetaan huomioon julkisen talouden terve lähtöasetelma ja vahvat automaattiset vakauttajat, suunniteltu elvyttävä finanssipolitiikan viritys vaikuttaa riittävältä reaktiolta talouden laskusuhdanteeseen. Julkisen talouden ennusteet osoittavat koko ohjelmakauden ajan, että Tanskan julkisen talouden rahoitusasema on täysin vakaus- ja kasvusopimuksen kriteereiden mukainen.

(13)	Tarkistetussa ohjelmassa esitetään kaikki pakolliset tiedot ja suurin osa vapaaehtoisista tiedoista (4).

Yleisenä päätelmänä voidaan todeta, että nykyisessä suhdannetilanteessa ja ottaen huomioon julkisen talouden reilunkokoinen rahoitusasema finanssipolitiikan yleistä viritystä pidetään pääpiirteissään riittävänä, kun otetaan huomioon julkisen talouden harkinnanvarainen noin 1 prosenttiyksikön laajentaminen suhteessa BKT:hen vuonna 2009 ja myös suhteellisen vahvojen automaattisten vakauttajien toiminta. Ohjelman mukaan julkisen talouden ylijäämä supistuu noin 3 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen vuonna 2009 ja vielä noin 1,25 prosenttiyksikköä vuonna 2010. Ohjelman kasvuoletukset ovat suotuisat. Finanssipolitiikan tavoitteena on edelleen saavuttaa keskipitkän aikavälin tavoite, mikä vastaa tavoitetta säilyttää pitkän aikavälin kestävyys koko ohjelmakauden ajan, joten riittävä varmuusmarginaali suhteessa viitearvoon säilyy. Koska julkisessa taloudessa on ollut ylijäämää — suhteellisen vahvasta julkisen talouden kehyksestä on tässä suhteessa ollut hyötyä — julkinen bruttovelka on supistunut alhaiselle tasolle.

Edellä esitetyn arvion perusteella Tanskaa kehotetaan:

i)	toteuttamaan vuoden 2009 finanssipoliittiset suunnitelmat, mukaan lukien elvytystoimet, Euroopan talouden elvytyssuunnitelmaa vastaavasti ja vakaus- ja kasvusopimuksen puitteissa;

ii)	yksilöimään rakenneuudistustoimenpiteet, joiden tavoitteena on erityisesti työvoiman tarjonnan lisääminen, julkisen talouden tavoitteiden saavuttamiseksi ohjelmakauden loppuvuosina.

Keskeisten makrotaloutta ja julkista taloutta koskevien ennusteiden vertailu

		2007	2008	2009	2010	2011	2012	2015
BKT:n määrä (% muutos)	LO joulukuu 2008	1,6	0,2	– 0,2	0,7	1,9	1,7	1,6
	KOM tammikuu 2009	1,6	– 0,6	– 1,0	0,6	—	—	—
	LO joulukuu 2007	2,0	1,3	1,1	0,5	—	—	—
YKHI-inflaatio (%)	LO joulukuu 2008	1,7	3,6	1,3	2,1	1,4	1,8	1,8
	KOM tammikuu 2009	1,7	3,6	1,6	1,9	—	—	—
	LO joulukuu 2007	1,7	2,4	1,6	1,9	—	—	—
Tuotantokuilu (5) (% suhteessa potentiaaliseen BKT:hen)	LO joulukuu 2008	1,4	0,0	– 1,4	– 1,8	– 1,2	– 0,8	– 0,5
	KOM tammikuu 2009 (6)	1,8	– 0,1	– 2,1	– 2,4	—	—	—
	LO joulukuu 2007	1,0	0,3	– 0,4	– 1,5	—	—	—
Nettoluotonanto/-otto verrattuna muuhun maailmaan (% suhteessa BKT:hen)	LO joulukuu 2008	0,7	1,7	1,8	2,3	2,6	2,6	1,8
	KOM tammikuu 2009	0,7	1,7	1,5	1,5	—	—	—
	LO joulukuu 2007	1,7	1,3	1,9	2,2	—	—	—
Julkisen talouden tulot (8) (10) (% suhteessa BKT:hen)	LO joulukuu 2008	54,5	53,2	51,2	51,5	52,1	51,8	51,5
	KOM tammikuu 2009	55,4	54,8	52,8	53,4	—	—	—
	LO joulukuu 2007	53,4	52,9	52,0	51,7	—	—	—
Julkisen talouden menot (8) (10) (% suhteessa BKT:hen)	LO joulukuu 2008	49,9	50,2	51,2	52,8	51,8	51,7	51,6
	KOM tammikuu 2009	50,9	51,6	53,1	54,9	—	—	—
	LO joulukuu 2007	49,6	49,8	50,0	50,5	—	—	—
Julkisen talouden rahoitusasema (10) (% suhteessa BKT:hen)	LO joulukuu 2008	4,5	3,0	0,0	– 1,2	0,3	0,1	– 0,1
	KOM tammikuu 2009	4,5	3,1	– 0,3	– 1,5	—	—	—
	LO joulukuu 2007	3,8	3,0	2,0	1,2	—	—	—
Perusjäämä (% suhteessa BKT:hen)	LO joulukuu 2008	6,1	4,2	1,5	0,2	1,6	1,3	0,7
	KOM tammikuu 2009	6,1	4,5	1,2	0,0	—	—	—
	LO joulukuu 2007	5,2	4,2	3,0	2,1	—	—	—
Suhdannetasoitettu rahoitusasema (5) (% suhteessa BKT:hen)	LO joulukuu 2008	3,6	3,0	0,9	0,0	1,1	0,6	0,2
	KOM tammikuu 2009	3,3	3,2	1,0	0,1	—	—	—
	LO joulukuu 2007	3,1	2,8	2,3	2,2	—	—	—
Rakenteellinen rahoitusasema (7) (9) (% suhteessa BKT:hen)	LO joulukuu 2008	3,7	4,0	2,6	1,7	1,3	0,6	0,2
	KOM tammikuu 2009	3,3	3,8	1,1	0,9	—	—	—
	LO joulukuu 2007	3,5	3,4	2,5	2,5	—	—	—
Julkinen bruttovelka (% suhteessa BKT:hen)	LO joulukuu 2008	26,3	30,3	27,9	26,3	25,4	24,6	22,6
	KOM tammikuu 2009	26,3	30,3	28,4	27,0	—	—	—
	LO joulukuu 2007	25,6	21,6	19,2	18,6	—	—	—
Lähentymisohjelma (LO); komission yksiköiden tammikuun 2009 väliennusteet (KOM); komission yksiköiden laskelmat

(1) EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1. Tässä tekstissä mainitut asiakirjat löytyvät seuraavilta verkkosivuilta:

http://ec.europa.eu/economy_finance/about/activities/sgp/main_en.htm

(2) Arvioinnissa otetaan huomioon komission yksiköiden tammikuun 2009 väliennuste mutta myös muita sittemmin käyttöön tulleita tietoja.

(3) Erot kertaluonteisten ja väliaikaisten toimenpiteiden määritelmissä aiheuttavat sen, että rakenteellista rahoitusasemaa koskevia arvioita ei ole helppo verrata komission yksiköiden tammikuun 2009 väliennusteeseen.

(4) Etenkään kokonaistulot ja kokonaismenot sekä eräät alakomponentit eivät vastaa yhdenmukaistettuja määritelmiä, mikä vaikeuttaa arviointia. Lisäksi vapaaehtoisista tiedoista puuttuu virta-varanto-korjauserän määrittely.

(5) Ohjelmien mukaiset tuotantokuilut ja suhdannetasoitetut rahoitusasemat, jotka komission yksiköt ovat laskeneet uudelleen ohjelmien tietojen perusteella.

(6) Perustuu ennusteisiin, joiden mukaan potentiaalinen kasvu on 1,8 % vuonna 2007, 1,4 % vuonna 2008, 1,0 % vuonna 2009 ja 0,9 % vuonna 2010.

(7) Suhdannetasoitettu rahoitusasema, jossa ei ole otettu huomioon kertaluonteisia eikä muita väliaikaisia toimenpiteitä. Kertaluonteiset ja muut väliaikaiset toimenpiteet ovat uusimman ohjelman mukaan – 1,0 % vuonna 2008, – 1,7 % vuosina 2009 ja 2010 ja – 0,2 % vuonna 2011 suhteessa BKT:hen (kaikki alijäämää supistavia/ylijäämää lisääviä) ja komission yksiköiden tammikuun 2009 väliennusteen mukaan – 0,5 % vuonna 2008, – 0,2 % vuonna 2009 ja – 0,8 % vuonna 2010 suhteessa BKT:hen (kaikki alijäämää supistavia/ylijäämää lisääviä).

(8) Ohjelman tulo- ja menotiedot eroavat Eurostatille ilmoitetuista tiedoista, jotka perustuvat yhdenmukaistettuun lähestymistapaan (vrt. komission asetus (EY) N:o 1500/2000) ja joihin komission yksiköiden ennuste perustuu. Ero koskee pääasiassa julkisyhteisöjen myymien hyödykkeiden ja palvelujen sekä kiinteän pääoman kulumisen käsittelyä. Sillä ei ole kuitenkaan vaikutusta rahoitusasemaan.

(9) Soveltaen ohjelman tietojen perusteella uudelleenlaskettua suhdannetasoitettua julkisen talouden rahoitusasemaa ja komission yksiköiden käyttämää kertaluonteisten ja muiden väliaikaisten toimenpiteiden määritelmää rakenteellinen rahoitusasema on 3,6 % vuonna 2008, 1,1 % vuonna 2009 ja 0,9 % vuonna 2010 suhteessa BKT:hen.

(10) Vuoden 2007 osalta numerotiedot eroavat Eurostatille lokakuussa 2008 liiallista alijäämää koskevan menettelyn mukaisessa ilmoituksessa esitetyistä tiedoista. Käytetyt numerotiedot heijastavat Tanskan tilastokeskuksen julkaisemia uudempia tarkistettuja tietoja, joita Eurostat ei ole vielä vahvistanut.

Lähde:

Lähentymisohjelma (LO); komission yksiköiden tammikuun 2009 väliennusteet (KOM); komission yksiköiden laskelmat

18.3.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/6

NEUVOSTON LAUSUNTO,

annettu 10 päivänä maaliskuuta 2009,

Viron tarkistetusta lähentymisohjelmasta vuosiksi 2008–2012

(2009/C 63/02)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon komission suosituksen,

on kuullut talous- ja rahoituskomiteaa,

ON ANTANUT SEURAAVAN LAUSUNNON

(1)	Neuvosto tutki 10 päivänä maaliskuuta 2009 Viron tarkistetun lähentymisohjelman, joka kattaa vuodet 2008–2012.

(2)

Viron talous on tällä hetkellä pahassa laskusuhdanteessa. Kotimaankysynnän mukautusten lisäksi useat ulkoiset tekijät, ennen kaikkea maailmanlaajuisen finanssikriisin syveneminen ja ulkomaankysynnän hiljeneminen — jotka myös auttoivat hillitsemään ulkoista ja sisäistä epätasapainoa — vauhdittivat talouden supistumista vuonna 2008. Kustannuskilpailukykyä on edellisinä voimakkaan kasvun vuosina heikentänyt myös se, että palkat ovat kasvaneet paljon tuottavuutta nopeammin myös julkisella sektorilla ja että työmarkkinoiden sopeutuminen laskusuhdanteeseen on tapahtunut viiveellä. Vuoden 2008 lopusta alkaen palkkamaltti on kuitenkin näköjään saanut alaa. Raha- ja luottopolitiikan ehdot kiristyivät valuuttakatejärjestelmän puitteissa vuonna 2008, kun maakohtaiset riskit alettiin mieltää suuremmiksi ja reaalinen efektiivinen valuuttakurssi jatkoi voimistumistaan. Kuuden nimellisesti ylijäämäisen vuoden jälkeen julkinen talous on heikentynyt selvästi: alijäämäksi ennakoidaan noin 2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2008, ja sen odotetaan suurenevan vuosina 2009 ja 2010. Viranomaiset suunnittelevat julkisen talouden vakauttamista finanssipolitiikan heikkenemisen rajoittamiseksi, sopeutusprosessin helpottamiseksi ja markkinoiden luottamuksen ylläpitämiseksi ottaen huomioon maan talouden epätasapainosta johtuvan sopeutustarpeen.

(3)

Ohjelman perustana olevassa makrotalouden skenaariossa arvioidaan, että kokonaistuotannon kasvu on supistunut 2,2 prosenttia vuonna 2008 ja supistuu edelleen 3,5 prosenttia vuonna 2009. Sen jälkeen BKT:n uskotaan jälleen elpyvän niin, että se kasvaa 2,6 prosenttia vuonna 2010 ja keskimäärin 4,9 prosenttia vuodessa vuosina 2011 ja 2012. Tämänhetkisten tietojen perusteella (2) skenaarion kasvuoletukset ovat varsin suotuisat vuosina 2009 ja 2010, mikä kertoo siitä, että vientimarkkinoiden kasvuun suhtaudutaan optimistisesti eikä kaikkia viimeaikaisia tietoja talous- ja luottamusindikaattoreiden jatkuvasta heikkenemisestä ole otettu huomioon. Ohjelman inflaatioennusteet vaikuttavat realistisilta ja kotimaankysynnän lasku sekä maailmanmarkkinoiden kehitys saattavat asettaa hinnoille lisää laskupaineita. Ulkoinen rahoitusasema kohentuu ohjelman skenaarion mukaan hieman vähemmän kuin komission yksiköiden tammikuun 2009 väliennusteessa arvioidaan; tämä johtuu kotimaankysyntää koskevista suotuisammista odotuksista ja erilaisista ulkomaanhintaoletuksista.

(4)

Komission yksiköiden tammikuussa 2009 tekemässä väliennusteessa julkisen talouden alijäämäksi arvioidaan 2,0 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2008, kun edellisessä tarkistetussa lähentymisohjelmassa tavoitteeksi oli asetettu 1,3 prosentin ylijäämä suhteessa BKT:hen. Lasku johtuu ennen kaikkea alkuperäisiä arvioita selvästi pienemmistä tuloista makrotalouden tilanteen heikennyttyä tuntuvasti edellisen tarkistetun lähentymisohjelman ennusteisiin verrattuna. Tulojen lasku korvautui jossain määrin aiempaa tavoitetta pienemmillä menoilla, kun vuoden 2008 puolivälissä hyväksyttiin rajoittava lisätalousarvio, johon sisältyi laajapohjaisia menoleikkauksia.

(5)

Julkisen talouden rahoitusasemalle asetettu vuoden 2009 tavoite on 1,7 prosentin alijäämä suhteessa BKT:hen, kun komission yksiköiden tammikuun väliennusteessa alijäämän ennustetaan olevan 3,2 prosenttia suhteessa BKT:hen. Finanssipolitiikan tavoitteena on lyhyellä aikavälillä palauttaa markkinoiden luottamus ja rajoittaa poikkeamista perustamissopimuksen viitearvosta, sillä viranomaisten tavoitteena on euron käyttöönotto. Menojen kasvun odotettiin ylittävän nimellisen BKT:n kasvun vuoden 2009 alkuperäisessä talousarviossa erityisesti eläkkeiden nousun vuoksi voimassa olevan indeksointimallin tuloksena. Rajoittavan lisätalousarvion hyväksymisellä helmikuussa 2009 pyritään tuomaan menojen kasvu laajasti ottaen linjaan ennakoidun talouden nimelliskasvun kanssa. Julkisen talouden vuoden 2009 strategiassa otetaan käyttöön myös joitakin tuloja lisääviä toimenpiteitä ja lykätään aiemmin suunniteltuja veroleikkauksia vuoteen 2010. Kaiken kaikkiaan on odotettavissa, että finanssipolitiikan viritys mitattuna rakenteellisen rahoitusaseman (suhdannetasoitettu rahoitusasema ilman kertaluonteisia ja muita väliaikaisia toimenpiteitä) muutoksena on rajoittava vuonna 2009, mukaan lukien helmikuussa 2009 hyväksytty lisätalousarvio, jossa määrätään finanssipolitiikan tiukentamisesta siltä osin, kun ylitetään 3 prosentin viitearvo suhteessa BKT:hen kansallisten viranomaisten arvion mukaan.

(6)

Julkisen talouden keskipitkän aikavälin strategiana on ohjelman mukaan saavuttaa rakenteellinen ylijäämä. Se ylittäisi nykyisen keskipitkän aikavälin tavoitteen, joka on tasapainossa oleva rakenteellinen rahoitusasema (3). Julkisen talouden kokonaisalijäämän odotetaan supistuvan 1,0 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2010 ja muuttuvan sen jälkeen ylijäämäksi, jonka suuruus on 0,1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2011 ja 0,2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2012. Sopeutuksen on määrä olla menoperusteista, sillä menojen kasvu alittaa nimellisen BKT:n kasvun (tarkemmin määrittelemättömien toimenpiteiden tuella) kaikkina vuosina vuodesta 2010 lähtien. Tulojen kasvun pitäisi elpyä taloustilanteen käänteen jälkeen, mutta osittain, kun otetaan huomioon voimassa olevaan lainsäädäntöön perustuvat vuosien 2010–2012 veroleikkaukset.

(7)

Julkisen talouden toteutumiin kohdistuu heikkenemisriskejä erityisesti vuosina 2009 ja 2010, sillä makrotalouden skenaario perustuu varsin suotuisiin kasvuoletuksiin. Äskettäin hyväksytty rajoittava lisätalousarvio kuitenkin lieventää riskejä. Julkisen talouden alijäämän muuttaminen ylijäämäksi vuodesta 2011 eteenpäin voi sekin olla haasteellista, kun otetaan huomioon, ettei ohjelmassa esitetä tietoja menoperusteista julkisen talouden vakauttamista tukevista toimenpiteistä.

(8)

Väestön ikääntymisestä julkiseen talouteen aiheutuvat pitkän aikavälin vaikutukset ovat EU:n alhaisimmat, ja ohjelman mukaan näin on jatkossakin, vaikka otettaisiin huomioon eläkkeiden indeksointisääntöön hiljattain tehdyn muutoksen vaikutus. Bruttovelan määrä on nykyisellään Virossa hyvin pieni. Julkisen talouden kestävyyteen kohdistuvat riskit ovat tällä hetkellä alhaiset, ja niitä voidaan rajoittaa pitämällä yllä tervettä julkista taloutta suunnitelmien mukaisesti koko ohjelmakauden ajan.

(9)

Talousarviokehys perustuu julkisen talouden nimellistä tasapainoa tai ylijäämää koskevaan ex ante -sääntöön. Vaikka sääntöä ei ole vahvistettu lainsäädännössä, sitä on yleensä noudatettu nykyistä laskusuhdannetta edeltäneinä vuosina. Viime vuosina hallitus on mukauttanut säännön soveltamista siten, että siinä otetaan paremmin huomioon talouden vuotuiset suhdannevaihtelut, sillä joitakin talousarvioita on hyväksytty suhdanteen huipulla ex ante -ylijäämäisinä. Menojen suunnittelukehys on kuitenkin edelleen heikko, sillä alkuperäisiä menotavoitteita on systemaattisesti nostettu lisätalousarvioissa. Aiempina hyvinä taloudellisina aikoina se oli helppoa tulojen ollessa odotettua suuremmat. Keskipitkän aikavälin menokehyksen lujittaminen ja menojen käytön tehostaminen olisi siksi erityisen tärkeää nykyisessä talouden laskusuhdanteessa ja auttaisi lieventämään tulojen pienentymisen vaikutusta julkiseen talouteen. Lähentymisohjelman mukaan hallitus aikoo siirtyä tulos- ja suoriteperusteisempaan budjetointiin aluksi pilottihankkeiden muodossa vahvistaakseen keskipitkän aikavälin budjetointiprosessia.

(10)

Viron viranomaiset nostivat talletussuojan 20 000 EUR vastaavasta summasta 50 000 EUR vastaavaan summaan (kruunuissa) ja talletussuojan suhdeluvun 100 prosenttiin lokakuun 9 päivästä 2008 alkaen rahoitussektorin vakauttamiseksi. Lisäksi parlamentin käsiteltäväksi annettiin joulukuussa 2008 lakiesityspaketti, joka joustavoittaisi kriisinhallintaa muun muassa luomalla nopeutetun menettelyn valtion väliintuloa varten.

(11)

Koska Virossa on merkittävä ulkoinen ja sisäinen talouden epätasapaino, se on pyrkinyt Eurooppa-neuvoston joulukuussa 2008 hyväksymän Euroopan talouden elvytyssuunnitelman mukaisesti korjaamaan finanssipolitiikallaan tällaista epätasapainoa. Kun otetaan huomioon myös julkisen talouden toteutumaan kohdistuvat riskit ja vaikeudet saada uutta rahoitusta kelvollisin ehdoin markkinariskien välttelyn vuoksi, vuosiksi 2009 ja 2010 kaavailtu yleinen rajoittava finanssipolitiikan viritys on tarkoituksenmukainen. Viron viranomaiset ovat toteuttaneet kansallisen uudistusohjelmansa puitteissa joitakin rakenneuudistuksia, joiden vaikutukset julkiseen talouteen ovat lyhyellä aikavälillä neutraalit tai vähäiset. Toimenpiteillä on tuettu erityisesti työmarkkinoita ja investointeja; sen sijaan teollisuusalojen tai kotitalouksien ostovoiman tukemista ei niinkään ole pidetty tärkeänä. Kaksi työmarkkinoiden tukemiseksi toteutettua toimenpidettä ovat uudistetun työlainsäädännön hyväksyminen ja julkisesta palvelusta annetun lain parhaillaan tehtävä uudistus. Niillä lisätään markkinoiden joustavuutta, mutta parannetaan samaan aikaan myös turvaverkkoa nostamalla työttömyysetuuksia ja lisäämällä niiden piiriin uusia edunsaajia. Toimenpiteet ovat yhteydessä komission 28 päivänä tammikuuta 2009 Lissabonin kasvu- ja työllisyysstrategian osana ehdottamaan keskipitkän aikavälin uudistusohjelmaan ja maakohtaiseen suositukseen.

(12)

Finanssipolitiikan virityksen odotetaan olevan rajoittava vuosina 2009–2011 ja muuttuvan lievästi kasvuhakuiseksi vuonna 2012. Tavanomaisten suhdannevaihtelujen varalle on jätetty varmuusmarginaali kaikkina vuosina vuodesta 2009 alkaen, mutta se saattaa jyrkän laskusuhdanteen takia osoittautua riittämättömäksi estämään 3 prosentin viitearvon ylittymisen vuosina 2009 ja 2010. Helmikuussa 2009 hyväksytty rajoittava lisätalousarvio kuitenkin lieventää julkisen talouden toteutumaan kohdistuvia riskejä. Kun otetaan huomioon riskit, kaavailtu siirtyminen ylijäämään ei ehkä myöskään toteudu vuonna 2011 ohjelmassa ennakoidulla tavalla. Sopeutusta pitäisi lisäksi tukea toimenpitein. Palkkojen aiemman voimakkaan kasvun aiheuttaman tilanteen korjaaminen olisi aiheellista, kun otetaan huomioon Viron ERM II -jäsenyys ja tarve parantaa talouden kustannuskilpailukykyä.

(13)	Vakaus- ja lähentymisohjelmia koskevissa käytännesäännöissä täsmennetyistä tietovaatimuksista voidaan todeta, että ohjelmasta puuttuu joitakin pakollisia ja vapaaehtoisia tietoja (4).

Yleisenä päätelmänä voidaan todeta, että vaikka Viro on tällä hetkellä pahassa laskusuhdanteessa useita vuosia kestäneen potentiaalin ylittäneen talouskasvun jälkeen, vuosiksi 2009–2011 suunniteltu rajoittava finanssipolitiikan viritys on tarkoituksenmukainen talouden epätasapainon perusteella. Talouden laskusuhdannetta pahentaa maailmanlaajuinen finanssikriisi ja vaisu ulkomaankysyntä. Myös heikentynyt kustannuskilpailukyky, joka on seurausta ennen kaikkea pitkään jatkuneesta tuottavuuden kasvun ylittäneestä palkkojen kasvusta, vaikeuttaa paluuta kestävälle kasvu-uralle. Julkisen talouden rahoitusasema heikkeni huomattavasti vuonna 2008 ja vaihtui alijäämäiseksi kuuden ylijäämävuoden jälkeen. Julkisen talouden odotetaan ohjelman mukaan olevan alijäämäinen myös vuosina 2009 ja 2010, mutta alijäämä alkaa vähitellen supistua. Kun otetaan huomioon makrotalouden riskit ja vuodeksi 2010 kaavailtua menoperusteista vakauttamista koskevien tietojen puuttuminen, julkisen talouden toteutumiin kohdistuu heikkenemisriskejä, joiden seurauksena kokonaisalijäämä saattaa ylittää 3 prosentin viitearvon vuosina 2009 ja 2010. Helmikuussa 2009 hyväksytty rajoittava lisätalousarvio kuitenkin lieventää julkisen talouden toteutumaan kohdistuvia riskejä.

Edellä esitetyn arvion perusteella ja ottaen huomioon tarve varmistaa kestävä lähentyminen ja ongelmaton osallistuminen ERM II -mekanismiin Viroa kehotetaan:

i)	vakauttamaan julkista taloutta lyhyellä aikavälillä, jotta varmistetaan julkisen talouden alijäämän pysyminen alle 3 prosentin suhteessa BKT:hen, ja ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin vakauttamisen tukemiseksi keskipitkällä aikavälillä;

ii)	harjoittamaan maltillista julkisen sektorin palkkapolitiikkaa talouden sopeutuksen tukemiseksi ja kilpailukyvyn parantamiseksi;

iii)	vahvistamaan keskipitkän aikavälin talousarviokehystä erityisesti parantamalla menojen suunnittelua ja menojen käytön tehokkuutta.

Keskeisten makrotaloutta ja julkista taloutta koskevien ennusteiden vertailu

		2007	2008	2009	2010	2011	2012
BKT:n määrä (% muutos)	LO marraskuu 2008	6,3	– 2,2	– 3,5	2,6	4,8	5,0
	KOM tammikuu 2009	6,3	– 2,4	– 4,7	1,2	—	—
	LO marraskuu 2007	7,4	5,2	6,1	6,7	7,0	—
YKHI-inflaatio (%)	LO marraskuu 2008	6,7	10,6	4,2	2,8	3,0	3,2
	KOM tammikuu 2009	6,7	10,6	3,2	2,7	—	—
	LO marraskuu 2007	6,6	8,6	5,6	3,6	3,5	—
Tuotantokuilu (5) (% suhteessa potentiaaliseen BKT:hen)	LO marraskuu 2008	8,0	0,9	– 5,7	– 5,9	– 3,9	– 1,7
	KOM tammikuu 2009 (6)	9,0	2,1	– 5,4	– 6,4	—	—
	LO marraskuu 2007	2,7	0,1	– 1,2	– 1,5	– 1,3	—
Nettoluotonanto/-otto verrattuna muuhun maailmaan (% suhteessa BKT:hen)	LO marraskuu 2008	– 16,9	– 10,5	– 5,1	– 5,0	– 4,7	– 4,7
	KOM tammikuu 2009	– 17,1	– 8,8	– 4,2	– 2,6	—	—
	LO marraskuu 2007	– 14,0	– 9,9	– 8,2	– 7,8	– 7,4	—
Julkisen talouden tulot (% suhteessa BKT:hen)	LO marraskuu 2008	38,2	36,2	38,9	37,8	36,5	35,2
	KOM tammikuu 2009	38,2	36,5	38,2	38,4	—	—
	LO marraskuu 2007	37,2	38,2	38,2	37,4	36,3	—
Julkisen talouden menot (% suhteessa BKT:hen)	LO marraskuu 2008	35,5	38,2	40,6	38,8	36,4	35,0
	KOM tammikuu 2009	35,5	38,5	41,4	41,6	—	—
	LO marraskuu 2007	34,6	36,9	37,2	36,5	35,5	—
Julkisen talouden rahoitusasema (% suhteessa BKT:hen)	LO marraskuu 2008	2,7	– 1,9	– 1,7	– 1,0	0,1	0,2
	KOM tammikuu 2009	2,7	– 2,0	– 3,2	– 3,2	—	—
	LO marraskuu 2007	2,6	1,3	1,0	0,9	0,8	—
Perusjäämä (% suhteessa BKT:hen)	LO marraskuu 2008	2,9	– 1,8	– 1,5	– 0,8	0,3	0,4
	KOM tammikuu 2009	2,9	– 1,8	– 3,0	– 2,9	—	—
	LO marraskuu 2007	2,7	1,4	1,1	1,0	0,8	—
Suhdannetasoitettu rahoitusasema (5) (% suhteessa BKT:hen)	LO marraskuu 2008	0,3	– 2,2	0,0	0,8	1,3	0,7
	KOM tammikuu 2009	– 0,1	– 2,6	– 1,6	– 1,3	—	—
	LO marraskuu 2007	1,8	1,3	1,4	1,3	1,2	—
Rakenteellinen rahoitusasema (7) (% suhteessa BKT:hen)	LO marraskuu 2008	– 0,1	– 2,4	– 0,1	0,4	1,2	0,7
	KOM tammikuu 2009	– 0,4	– 2,8	– 1,6	– 1,3	—	—
	LO marraskuu 2007	1,2	0,8	1,4	1,3	1,2	—
Julkinen bruttovelka (% suhteessa BKT:hen)	LO marraskuu 2008	3,5	3,7	3,7	3,5	3,0	2,8
	KOM tammikuu 2009	3,5	4,3	6,1	7,6	—	—
	LO marraskuu 2007	2,7	2,3	2,0	1,8	1,6	—
Lähentymisohjelma (CP); komission yksiköiden tammikuun 2009 väliennusteet (KOM); komission yksiköiden laskelmat.

(1) EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1. Tässä tekstissä mainitut asiakirjat löytyvät seuraavilta verkkosivuilta:

http://ec.europa.eu/economy_finance/about/activities/sgp/main_en.htm

(2) Arvioinnissa otetaan huomioon komission yksiköiden tammikuun 2009 ennuste mutta myös muita sittemmin käyttöön tulleita tietoja.

(3) Hallitus on ilmoittanut tarkistavansa ja tarkentavansa keskipitkän aikavälin tavoitetta viitaten rakenteelliseen ylijäämään.

(4) Ohjelmasta puuttuvat erityisesti nimellistä efektiivistä valuuttakurssia koskevat ennusteet. Lisäksi on käytetty euroalueen korko-oletuksia, tosin tämä voidaan perustella sillä, ettei riittävän edustavia Viron kruunun korkoindikaattoreita ole saatavilla.

(5) Ohjelmien mukaiset tuotantokuilut ja suhdannetasoitetut rahoitusasemat, jotka komission yksiköt ovat laskeneet uudelleen ohjelmien tietojen perusteella.

(6) Perustuu ennusteisiin, joiden mukaan potentiaalinen kasvu on 4,6 % vuonna 2007, 4,1 % vuonna 2008, 3,7 % vuonna 2009 ja 3,5 % vuonna 2010.

(7) Suhdannetasoitettu rahoitusasema, jossa ei ole otettu huomioon kertaluonteisia eikä muita väliaikaisia toimenpiteitä. Kertaluonteiset ja muut toimenpiteet ovat 0,4 % vuonna 2007, 0,2 % vuonna 2008, 0,1 % vuonna 2009, 0,4 % vuonna 2010 ja 0,1 % vuonna 2011 suhteessa BKT:hen. Ne ovat kaikki alijäämää supistavia uusimman ohjelman mukaan. Näitä kauden 2009-2011 toimenpiteitä ei kuitenkaan pidetä luonteeltaan kertaluonteisina komission yksiköiden tammikuun väliennusteessa.

Lähde:

Lähentymisohjelma (CP); komission yksiköiden tammikuun 2009 väliennusteet (KOM); komission yksiköiden laskelmat.

18.3.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/20

Ilmoitus Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen rahdinvalvontajärjestelmien tuontia koskevan polkumyynnin vastaisen menettelyn aloittamisesta

(2009/C 63/09)

Komissio on vastaanottanut polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96 (1), jäljempänä ’perusasetus’, 5 artiklan mukaisen valituksen, jossa väitetään, että tiettyjen Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’asianomainen maa’, peräisin olevien rahdinvalvontajärjestelmien tuonti tapahtuu polkumyynnillä ja aiheuttaa tästä syystä merkittävää vahinkoa yhteisön tuotannonalalle.

1. Valitus

Valituksen teki 2. helmikuuta 2009 Smiths Detection Group Limited, jäljempänä ’valituksen tekijä’, jonka tuotanto muodostaa pääosan eli tässä tapauksessa yli 80 prosenttia tiettyjen rahdinvalvontajärjestelmien koko tuotannosta yhteisössä.

2. Tuote

Tuote, jota väitetään tuotavan polkumyynnillä, on Kiinan kansantasavallasta peräisin olevat rahdinvalvontajärjestelmät, joissa käytetään neutronitekniikkaa tai sellaisia röntgensäteitä, joissa röntgenlähde on vähintään 250 KeV, tai alfa-, beeta- tai gammasäteilyä ja jotka luokitellaan CN-koodeihin ex 9022 19 00ex 9022 19 00, ex 9022 29 00, ex 9027 80 17 ja ex 9030 10 00, sekä tällaisilla järjestelmillä varustetut moottoriajoneuvot, jotka luokitellaan CN-koodiin ex 8705 90 90, jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’. Nämä CN-koodit ovat ainoastaan ohjeellisia.

3. Polkumyyntiä koskeva väite

Valituksen tekijä on perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan säännösten mukaisesti määrittänyt Kiinan kansantasavallan osalta normaaliarvon tämän ilmoituksen 5.1 kohdan c alakohdassa mainitussa markkinatalousmaassa käytettävän hinnan ja laskennallisen normaaliarvon perusteella. Polkumyyntiä koskeva väite perustuu tällä tavoin määritetyn normaaliarvon ja tarkasteltavana olevan tuotteen yhteisöön suuntautuvan viennin hintojen vertailuun.

Tällä perusteella laskettu polkumyyntimarginaali on huomattava.

4. Vahinkoa koskeva väite

Valituksen tekijä on esittänyt näytön siitä, että tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti Kiinan kansantasavallasta on kasvanut kokonaisuudessaan markkinaosuudella mitattuna.

Valituksessa väitetään, että tuodun tarkasteltavana olevan tuotteen määrillä ja hinnoilla on muiden seurausten lisäksi ollut kielteinen vaikutus yhteisön tuotannonalan markkinaosuuteen sekä sen myymiin määriin ja veloittamiin hintoihin, mikä puolestaan on vaikuttanut erittäin kielteisesti yhteisön tuotannonalan kokonaistulokseen ja erityisesti sen kannattavuuteen.

5. Menettely

Komissio on neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan päättänyt, että valitus on yhteisön tuotannonalan tekemä tai sen puolesta tehty ja että on olemassa riittävä näyttö menettelyn aloittamiseksi, mistä syystä komissio panee vireille tutkimuksen perusasetuksen 5 artiklan nojalla.

5.1 Menettely polkumyynnin ja vahingon määrittämiseksi

Tutkimuksessa määritetään, tuodaanko Kiinan kansantasavallasta peräisin olevaa tarkasteltavana olevaa tuotetta polkumyynnillä ja onko kyseinen polkumyynti aiheuttanut vahinkoa.

a) Kyselylomakkeet

Saadakseen tutkimuksessaan tarvitsemansa tiedot komissio lähettää kyselylomakkeet yhteisön tuotannonalalle, muille tiedossa oleville yhteisön tuottajille, tiedossa oleville viejille/tuottajille Kiinan kansantasavallassa, tiedossa oleville tuojille/käyttäjille ja asianomaisen viejämaan viranomaisille.

b) Tietojen kerääminen ja osapuolten kuuleminen

Kaikkia asianomaisia osapuolia pyydetään esittämään näkökantansa, toimittamaan kyselyvastauksia täydentäviä tietoja ja esittämään asiaa tukevaa näyttöä. Nämä tiedot ja asiaa tukeva näyttö on toimitettava komissiolle 6 kohdan a alakohdan ii lakohdassa asetetussa määräajassa.

Komissio voi lisäksi kuulla asianomaisia osapuolia, jos ne sitä pyytävät ja osoittavat, että niiden kuulemiseen on erityisiä syitä. Tämä pyyntö on esitettävä 6 kohdan a alakohdan iii alakohdassa asetetussa määräajassa.

c) Markkinatalousmaan valinta

Amerikan yhdysvaltojen valintaa markkinatalousmaaksi pidetään asianmukaisena normaaliarvon määrittämiseksi Kiinan kansantasavallan osalta perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti. Asianomaisia osapuolia pyydetään esittämään mielipiteensä valinnan sopivuudesta 6 kohdan b alakohdassa asetetussa erityisessä määräajassa.

d) Markkinatalouskohtelua tai yksilöllistä kohtelua koskevat pyynnöt

Normaaliarvo määritetään perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukaisesti niiden Kiinan kansantasavallassa toimivien viejien/tuottajien osalta, jotka väittävät toimivansa markkinatalousolosuhteissa eli täyttävänsä perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa esitetyt vaatimukset ja esittävät asiasta riittävän näytön. Viejien/tuottajien, jotka aikovat esittää tätä koskevan asianmukaisesti perustellun pyynnön, on tehtävä se 6 kohdan c alakohdassa asetetussa erityisessä määräajassa. Komissio lähettää lomakkeen tällaisen pyynnön esittämistä varten kaikille valituksessa mainituille Kiinan kansantasavallassa toimiville viejille/tuottajille ja Kiinan kansantasavallan viranomaisille. Pyynnön esittäjä voi käyttää lomaketta myös yksilöllistä kohtelua koskevan pyynnön esittämiseen eli sen ilmoittamiseen, että se täyttää perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdassa esitetyt vaatimukset.

5.2 Menettely yhteisön edun arvioimiseksi

Jos polkumyyntiä ja sen aiheuttamaa vahinkoa koskevat väitteet ovat perusteltuja, tehdään perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti päätös siitä, onko polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönotto yhteisön edun mukaista. Tästä syystä komissio voi lähettää kyselylomakkeet tiedossa oleville yhteisön tuottajille, tuojille ja niitä edustaville järjestöille, käyttäjien edustajille sekä kuluttajia edustaville järjestöille. Tämän vuoksi nämä osapuolet, myös ne, jotka eivät ole komission tiedossa, voivat 6 kohdan a alakohdan ii alakohdassa asetetussa yleisessä määräajassa ilmoittautua ja toimittaa tietoja komissiolle, jos ne voivat osoittaa, että niiden toiminnan ja tarkasteltavana olevan tuotteen välillä on objektiivisesti havaittava yhteys. Osapuolet, jotka ovat toimineet edellisen virkkeen ohjeiden mukaisesti, voivat 6 kohdan a alakohdan iii alakohdassa asetetussa määräajassa pyytää kuulemista ja esittää erityiset syyt, miksi niitä olisi kuultava. Olisi huomattava, että perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti toimitetut tiedot otetaan huomioon ainoastaan, jos ne on tosiasiallisilla todisteilla osoitettu oikeiksi tietoja toimitettaessa.

6. Määräajat

a) Yleiset määräajat

i) Kyselylomakkeen tai eri pyyntöjen esittämisessä käytettävien lomakkeiden pyytäminen

Kaikkien asianomaisten osapuolten olisi pyydettävä kyselylomake tai muut pyyntöjen esittämisessä käytettävät lomakkeet mahdollisimman pian ja viimeistään 10 päivänä kuluttua tämän ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

ii) Osapuolten ilmoittautuminen ja kyselylomakkeiden palauttaminen ja muiden tietojen toimittaminen

Jotta asianomaisten osapuolten huomautukset voitaisiin ottaa tutkimuksessa huomioon, niiden on ilmoittauduttava komissiolle, esitettävä näkökantansa, palautettava kyselylomakkeet ja toimitettava mahdolliset muut tiedot 40 päivänä kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä, jollei toisin ilmoiteta. Huomiota pyydetään kiinnittämään siihen, että useimpien perusasetuksessa säädettyjen menettelyä koskevien oikeuksien käyttö edellyttää asianomaisen osapuolen ilmoittautumista edellä mainitussa määräajassa.

iii) Kuuleminen

Asianomaiset osapuolet voivat myös pyytää tulla komission kuulemiksi samassa 40 päivänä määräajassa.

b) Erityinen määräaika markkinatalousmaan valitsemiselle

Tutkimuksen osapuolet voivat esittää huomautuksia siitä, onko Amerikan yhdysvallat, jota tämän ilmoituksen 5.1 kohdan c alakohdassa ehdotetaan markkinatalousmaaksi normaaliarvon määrittämiseksi Kiinan kansantasavallan osalta, sopiva valinta tähän tarkoitukseen. Nämä huomautukset on toimitettava komissiolle 10 päivänä kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

c) Erityinen määräaika markkinatalousasemaa ja/tai yksilöllistä kohtelua koskevien pyyntöjen esittämiselle

Tämän ilmoituksen 5.1 kohdan d alakohdassa mainitut asianmukaisesti perustellut markkinatalousasemaa koskevat pyynnöt ja/tai perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdan mukaiset yksilöllistä kohtelua koskevat pyynnöt on toimitettava komissiolle 15 päivänä kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

7. Kirjalliset huomautukset, täytetyt kyselylomakkeet ja kirjeenvaihto

Asianomaisten osapuolten on esitettävä kaikki huomautuksensa ja pyyntönsä kirjallisina (ei sähköisessä muodossa, jollei toisin ilmoiteta, ja niissä on oltava asianomaisen osapuolen nimi, osoite, sähköpostiosoite sekä puhelin- ja faksinumero). Kaikki asianomaisten osapuolten luottamuksellisina toimittamat kirjalliset näkökannat, mukaan luettuina tässä ilmoituksessa pyydetyt tiedot, kyselyvastaukset ja kirjeenvaihto, on varustettava merkinnällä ”Limited” (2), ja niihin on liitettävä perusasetuksen 19 artiklan 2 kohdan mukaisesti ei-luottamuksellinen toisinto, joka varustetaan merkinnällä ”For inspection by interested parties” (asianomaisten tarkasteltavaksi).

Komission osoite:

European Commission

Directorate General for Trade

Directorate H

Office: N-105 04/092

1049 Bruxelles/Brussel

BELGIQUE/BELGIË

Faksi +32 22956505

8. Yhteistyöstä kieltäytyminen

Jos asianomainen osapuoli kieltäytyy antamasta tai ei toimita tarvittavia tietoja määräajassa tai jos se huomattavasti vaikeuttaa tutkimusta, alustavat tai lopulliset päätelmät, jotka voivat olla myönteisiä tai kielteisiä, voidaan tehdä käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti.

Jos todetaan, että jokin asianomainen osapuoli on toimittanut vääriä tai harhaanjohtavia tietoja, näitä tietoja ei oteta huomioon ja niiden sijasta voidaan käyttää käytettävissä olevia tietoja. Jos asianomainen osapuoli ei toimi yhteistyössä tai toimii vain osittain yhteistyössä ja tästä johtuen päätelmät tehdään käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti, lopputulos voi olla kyseisen osapuolen kannalta epäedullisempi kuin siinä tapauksessa, että se olisi toiminut yhteistyössä.

9. Tutkimuksen aikataulu

Tutkimus saatetaan päätökseen perusasetuksen 6 artiklan 9 kohdan mukaisesti 15 kuukauden kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Väliaikaiset toimenpiteet voidaan ottaa käyttöön perusasetuksen 7 artiklan 1 kohdan mukaisesti viimeistään yhdeksän kuukauden kuluttua tämän ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

10. Henkilötietojen käsittely

Tässä tutkimuksessa kerättyjä henkilötietoja käsitellään yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001 (3) mukaisesti.

11. Kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja

Jos puolustautumisoikeuksien käytössä ilmenee vaikeuksia, asianomainen osapuoli voi ottaa yhteyttä kuulemismenettelystä vastaavaan kauppapolitiikan pääosaston neuvonantajaan. Neuvonantaja on asianomaisten osapuolten ja komission yksiköiden välinen yhteyshenkilö ja toimii tarvittaessa sovittelijana menettelytapakysymyksissä, jotka vaikuttavat osapuolten etujen suojaamiseen kyseisessä menettelyssä. Tällaisia kysymyksiä ovat lähinnä oikeus tutustua asiakirjoihin, salassapito, määräaikojen pidentäminen ja kirjallisten ja/tai suullisten näkökantojen käsittely. Asianomaiset osapuolet saavat lisätietoja sekä tarkempia yhteystietoja kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan verkkosivuilta kauppapolitiikan pääosaston osoitteessa (http://ec.europa.eu/trade).

(1) EYVL L 56, 6.3.1996, s. 1.

(2) Tämä merkitsee sitä, että asiakirja on tarkoitettu ainoastaan sisäiseen käyttöön. Se on suojattu Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 (EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43) 4 artiklan nojalla. Se on perusasetuksen 19 artiklassa ja vuoden 1994 GATT-sopimuksen VI artiklan soveltamisesta tehdyn WTO-sopimuksen (polkumyynnin vastainen sopimus) 6 artiklassa tarkoitettu luottamuksellinen asiakirja.

(3) EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1.

		ISSN 1725-2490
Euroopan unionin virallinen lehti		C 63

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	52. vuosikerta 18. maaliskuu 2009

Ilmoitusnumero	Sisältö	Sivu
	I Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot
	LAUSUNNOT
	Neuvosto
2009/C 063/01	Neuvoston lausunto, annettu 10 päivänä maaliskuuta 2009, Tanskan tarkistetusta lähentymisohjelmasta vuosiksi 2008–2015	1

2009/C 063/02	Neuvoston lausunto, annettu 10 päivänä maaliskuuta 2009, Viron tarkistetusta lähentymisohjelmasta vuosiksi 2008–2012	6

	Komissio
2009/C 063/03	Ilmoitus joidenkin jälleenvakuutusdirektiivissä säädettyjen määrien inflaatiomukautuksesta	11

	II Tiedonannot
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN JA ELINTEN ANTAMAT TIEDONANNOT
	Komissio
2009/C 063/04	EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan mukaisen valtiontuen hyväksyminen — Tapaukset, joita komissio ei vastusta	12

2009/C 063/05	EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan mukaisen valtiontuen hyväksyminen — Tapaukset, joita komissio ei vastusta ( 1 )	14

2009/C 063/06	EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan mukaisen valtiontuen hyväksyminen — Tapaukset, joita komissio ei vastusta ( 1 )	16

	IV Tiedotteet
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN JA ELINTEN ANTAMAT TIEDOTTEET
	Komissio
2009/C 063/07	Euron kurssi	18

	V Ilmoitukset
	HALLINNOLLISET MENETTELYT
	Komissio
2009/C 063/08	Euroopan yhteisön seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman Ihmiset-työohjelmaan 2009 liittyvät ehdotuspyynnöt	19

	YHTEISEN KAUPPAPOLITIIKAN TOIMEENPANOON LIITTYVÄT MENETTELYT
	Komissio
2009/C 063/09	Ilmoitus Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen rahdinvalvontajärjestelmien tuontia koskevan polkumyynnin vastaisen menettelyn aloittamisesta	20

	KILPAILUPOLITIIKAN TOIMEENPANOON LIITTYVÄT MENETTELYT
	Komissio
2009/C 063/10	Hiilivetyjen etsintään, hyödyntämiseen ja tuotantoon tarkoitettujen lupien antamisen ja käytön edellytyksistä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 94/22/EY 3 artiklan 2 kohdan mukainen Alankomaiden kuningaskunnan talousministerin tiedonanto	23

Päätöksen tekopäivä	27.2.2009
Tuen numero	N 71/09
Jäsenvaltio	Yhdistynyt kuningaskunta
Alue	—
Nimike (ja/tai tuensaajayrityksen nimi)	Temporary aid in the form of loan guarantees
Oikeusperusta	The Industrial Development Act 1982 Regional Development Agencies Act 1998 Science and Technology Act 1965 Energy Act 2004 Environmental Protection Act 1990 Employment and Training Act 1973 Civil Aviation Act 1982 Local Government Act 2000 Government of Wales Act 2006, Section 60 Welsh Development Agency Act 1975, Section 1 The Industrial Development (Northern Ireland) Order 1982 The Industrial Development (Northern Ireland) Act 2002 Article 3 of the Energy Efficiency (Northern Ireland) Order 1999 Enterprise and New Towns (Scotland) Act 1990, as amended on 1 April 2001, by Scottish Statutory Instrument 2001 No 126 Local Government in Scotland Act 2003, section 20
Toimenpidetyyppi	Yksittäinen tuki
Tarkoitus	Vakavien taloushäiriöiden korjaaminen
Tuen muoto	Takaus
Talousarvio	Suunnitellun tuen kokonaismäärä: 8 000 milj. GBP
Tuen intensiteetti	—
Kesto	1.3.2009-31.12.2010
Toimiala	Kaikki toimialat
Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite	All eligible guarantee granting authorities in UK
Muita tietoja	—

Päätöksen tekopäivä	22.12.2008
Tuen numero	N 655/08
Jäsenvaltio	Saksa
Alue	—
Nimike (ja/tai tuensaajayrityksen nimi)	Nord LB
Oikeusperusta	—
Toimenpidetyyppi	Tukiohjelma
Tarkoitus	Vakavien taloushäiriöiden korjaaminen
Tuen muoto	Takaus
Talousarvio	Suunnitellun tuen kokonaismäärä: 10 000 milj. EUR
Tuen intensiteetti	—
Kesto	22.12.2008-22.6.2009
Toimiala	Rahoituksen välitys
Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite	Länder Niedersachsen und Sachsen-Anhalt
Muita tietoja	—

	Rahayksikkö	Kurssi
USD	Yhdysvaltain dollaria	1,2942
JPY	Japanin jeniä	128,10
DKK	Tanskan kruunua	7,4544
GBP	Englannin puntaa	0,92650
SEK	Ruotsin kruunua	11,0265
CHF	Sveitsin frangia	1,5327
ISK	Islannin kruunua
NOK	Norjan kruunua	8,8315
BGN	Bulgarian leviä	1,9558
CZK	Tšekin korunaa	26,513
EEK	Viron kruunua	15,6466
HUF	Unkarin forinttia	299,68
LTL	Liettuan litiä	3,4528
LVL	Latvian latia	0,7075
PLN	Puolan zlotya	4,4900
RON	Romanian leuta	4,2968
TRY	Turkin liiraa	2,2111
AUD	Australian dollaria	1,9624
CAD	Kanadan dollaria	1,6495
HKD	Hongkongin dollaria	10,0327
NZD	Uuden-Seelannin dollaria	2,4410
SGD	Singaporin dollaria	1,9839
KRW	Etelä-Korean wonia	1 835,14
ZAR	Etelä-Afrikan randia	12,9218
CNY	Kiinan juan renminbiä	8,8487
HRK	Kroatian kunaa	7,4543
IDR	Indonesian rupiaa	15 530,40
MYR	Malesian ringgitiä	4,7562
PHP	Filippiinien pesoa	62,410
RUB	Venäjän ruplaa	44,7465
THB	Thaimaan bahtia	46,365
BRL	Brasilian realia	2,9523
MXN	Meksikon pesoa	18,3950
INR	Intian rupiaa	66,5350

Ehdotuspyynnön nimi	Ehdotuspyynnön tunnus
Euroopan sisäiset apurahat	FP7-PEOPLE-2009-IEF
Ulkomaisten tutkijoiden apurahat	FP7-PEOPLE-2009-IIF
Eurooppalaisten tutkijoiden kansainväliset apurahat	FP7-PEOPLE-2009-IOF

X	Y
169310,00	540380,00	A
172746,50	545447,70	B
191011,06	542944,63	C
191014,60	536077,60	D
194993,70	536115,50	E
195000,90	535125,60	F
197154,31	535082,00	G
196904,99	521474,81	H
204982,97	512000,00	I
185485,00	512000,00	J
185485,00	513404,00	K
173675,00	513404,00	L
168787,74	519217,28	M
168859,85	530854,87	N
173400,00	538260,00	O
177000,00	538700,00	P
176816,91	539788,00	Q
173200,00	539600,00	R
172400,00	541400,00	S
170500,00	540400,00	T


	(1) ETA:n kannalta merkityksellinen teksti