ISSN 1725-2490 |
||
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 39 |
|
Suomenkielinen laitos |
Tiedonantoja ja ilmoituksia |
52. vuosikerta |
Ilmoitusnumero |
Sisältö |
Sivu |
|
II Tiedonannot |
|
|
EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN JA ELINTEN ANTAMAT TIEDONANNOT |
|
|
Komissio |
|
2009/C 039/01 |
Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia COMP/M.5436 — Citi Infrastructure Partners LP/Itinere Infraestructuras SA) ( 1 ) |
|
2009/C 039/02 |
Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia COMP/M.5418 — Blackfriars/Vink Holding) ( 1 ) |
|
|
III Valmistelevat säädökset |
|
|
NEUVOSTO |
|
2009/C 039/03 |
||
|
IV Tiedotteet |
|
|
EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN JA ELINTEN ANTAMAT TIEDOTTEET |
|
|
Komissio |
|
2009/C 039/04 |
||
|
JÄSENVALTIOIDEN ANTAMAT TIEDOTTEET |
|
2009/C 039/05 |
||
2009/C 039/06 |
||
2009/C 039/07 |
Kaasulajit ja niiden jakelupaineet neuvoston direktiivin 90/396/ETY 2 artiklan 2 kohdan mukaan |
|
2009/C 039/08 |
||
|
V Ilmoitukset |
|
|
HALLINNOLLISET MENETTELYT |
|
|
Euroopan henkilöstövalintatoimisto (EPSO) |
|
2009/C 039/09 |
||
|
MUUT ILMOITUKSET |
|
|
Komissio |
|
2009/C 039/10 |
||
|
||
2009/C 039/11 |
||
|
|
|
(1) ETA:n kannalta merkityksellinen teksti |
FI |
|
II Tiedonannot
EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN JA ELINTEN ANTAMAT TIEDONANNOT
Komissio
18.2.2009 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 39/1 |
Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen
(Asia COMP/M.5436 — Citi Infrastructure Partners LP/Itinere Infraestructuras SA)
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
(2009/C 39/01)
Komissio päätti 13. helmikuuta 2009 olla vastustamatta edellä mainittua keskittymää ja julistaa, että se soveltuu yhteismarkkinoille. Päätös perustuu neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 6 artiklan 1 kohdan b alakohtaan. Päätöksen koko teksti on saatavissa vain espanjan kielellä, ja se julkistetaan sen jälkeen, kun siitä on poistettu kaikki sen mahdollisesti sisältämät liikesalaisuudet. Se on saatavissa:
— |
kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/comm/competition/mergers/cases/). Näillä sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot, |
— |
sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustossa asiakirjanumerolla 32009M5436. EUR-Lex on Euroopan yhteisön oikeuden online-tietokanta (http://eur-lex.europa.eu). |
18.2.2009 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 39/1 |
Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen
(Asia COMP/M.5418 — Blackfriars/Vink Holding)
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
(2009/C 39/02)
Komissio päätti 5. helmikuuta 2009 olla vastustamatta edellä mainittua keskittymää ja julistaa, että se soveltuu yhteismarkkinoille. Päätös perustuu neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 6 artiklan 1 kohdan b alakohtaan. Päätöksen koko teksti on saatavissa vain englannin kielellä, ja se julkistetaan sen jälkeen, kun siitä on poistettu kaikki sen mahdollisesti sisältämät liikesalaisuudet. Se on saatavissa:
— |
kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/comm/competition/mergers/cases/). Näillä sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot, |
— |
sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustossa asiakirjanumerolla 32009M5418. EUR-Lex on Euroopan yhteisön oikeuden online-tietokanta (http://eur-lex.europa.eu). |
III Valmistelevat säädökset
NEUVOSTO
18.2.2009 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 39/2 |
Tšekin tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan, Slovakian tasavallan ja Ruotsin kuningaskunnan aloite neuvoston puitepäätökseksi 2009/…/YOS rikosoikeudenkäyntejä koskevien toimivaltaristiriitojen ehkäisemisestä ja ratkaisemisesta
(2009/C 39/03)
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 31 artiklan 1 kohdan c ja d alakohdan sekä 34 artiklan 2 kohdan b alakohdan,
ottaa huomioon Tšekin tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Ruotsin kuningaskunnan aloitteen,
ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (1),
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Euroopan unioni on asettanut tavoitteekseen pitää yllä ja kehittää vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta. |
(2) |
Eurooppa-neuvoston kokouksessa 4 ja 5 päivänä marraskuuta 2004 hyväksytyn, vapauden, turvallisuuden ja oikeuden lujittamista Euroopan unionissa koskevan Haagin ohjelman (2) mukaisesti olisi syytetoimien tehokkuuden lisäämiseksi niin, että samalla taataan asianmukainen oikeudenkäyttö, kiinnitettävä erityistä huomiota mahdollisuuksiin keskittää syytetoimet rajatylittävissä monenvälisissä asioissa yhteen jäsenvaltioon. Lisäksi olisi kiinnitettävä huomiota lisäehdotuksiin, toimivaltaristiriitoja koskevat mukaan lukien, jotta saataisiin viimeisteltyä kattava toimenpideohjelma rikosoikeudellisten päätösten vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen panemiseksi täytäntöön. |
(3) |
Tässä puitepäätöksessä säädetyillä toimenpiteillä olisi erityisesti pyrittävä ehkäisemään ja ratkaisemaan toimivaltaristiriitoja, varmistamaan, että valitaan rikosoikeudelliseen menettelyyn parhaiten soveltuva oikeuspaikka, sekä saattamaan rikostuomioistuimen valinta avoimemmaksi ja puolueettomammaksi tilanteissa, joissa tapausta koskevat tosiseikat kuuluvat kahden tai useamman jäsenvaltion lainkäyttövaltaan. |
(4) |
Tilanteissa, joissa tosiseikat kuuluvat usean jäsenvaltion lainkäyttövaltaan ja jotka voivat johtaa toimivaltaristiriitaan, ei voida taata, että valittu oikeuspaikka on kyseiseen rikosoikeudelliseen menettelyyn parhaiten soveltuva tai että oikeuspaikka on valittu avoimesti ja objektiivisesti ottaen huomioon kulloisenkin tapauksen erityisolosuhteet ja kunkin mahdollisen oikeuspaikan erityispiirteet. Euroopan yhteisellä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella on toteutettava toimia sen varmistamiseksi, että kansalliset viranomaiset saavat tiedon varhaisessa vaiheessa tosiseikoista, jotka saattavat aiheuttaa toimivaltaristiriidan, ja että päästään sopimukseen näitä tosiseikkoja koskevien rikosoikeudellisten menettelyiden keskittämisestä mahdollisuuksien mukaan yhdelle lainkäyttöalueelle ottaen huomioon yhteiset ja puolueettomat perusteet ja avoimuuden. |
(5) |
Tätä puitepäätöstä olisi lähtökohtaisesti sovellettava kahteen eri tilanteeseen. Ensinnäkin siinä vahvistetaan tietojenvaihtomenettely sellaista tilannetta varten, jossa yhden jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset toteuttavat rikosoikeudellista menettelyä tiettyjen tosiseikkojen osalta ja tarvitsevat tiedon siitä, onko muissa jäsenvaltioissa meneillään samoja tosiseikkoja koskeva menettely. Toinen tilanne on sellainen, jossa yhden jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset toteuttavat rikosoikeudellista menettelyä tiettyjen tosiseikkojen osalta ja saavat tietää muilla keinoin kuin ilmoittamismenettelyn kautta, että muissa jäsenvaltioissa on jo meneillään samoja tosiseikkoja koskeva menettely. Tällaisessa tilanteessa ei olisi sovellettava ilmoittamismenettelyä, vaan asianomaisten valtioiden olisi aloitettava suorat neuvottelut. |
(6) |
Tällä puitepäätöksellä ei pyritä ratkaisemaan negatiivisia toimivaltaristiriitoja eli sellaisia, joissa mikään jäsenvaltio ei ole ulottanut lainkäyttövaltaansa tehtyyn rikokseen. Tilannetta, jossa jäsenvaltio on ulottanut lainkäyttövaltansa rikokseen mutta ei ole halukas käyttämään sitä, olisi pidettävä tämän puitepäätöksen tarkoituksen kannalta positiivisen toimivaltaristiriidan erityisluokkana. |
(7) |
Mitään asianomaista jäsenvaltiota ei olisi velvoitettava luopumaan lainkäyttövallasta tai käyttämään sitä, jollei se sitä halua. Jos sopimukseen ei päästä, jäsenvaltioiden olisi säilytettävä oikeutensa aloittaa rikosoikeudellisen menettelyn jokaisen sellaisen rikoksen osalta, joka kuuluu niiden kansallisen lainkäyttövallan piiriin. |
(8) |
Tämä puitepäätös ei vaikuta jäsenvaltioiden kansallisessa lainsäädännössä säädettyyn laillisuusperiaatteeseen ja tarkoituksenmukaisuusperiaatteeseen. Koska tämän puitepäätöksen nimenomaisena tarkoituksena on ehkäistä tarpeettomat rinnakkaiset rikosoikeudelliset menettelyt, sen soveltamisesta ei kuitenkaan saisi johtua toimivaltaristiriitaa, jota ei muuten syntyisi. |
(9) |
Tämä puitepäätös ei vaikuta ne bis in idem -periaatteeseen sellaisena kuin se on tunnustettu Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen (3) ja Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen asiaan liittyvässä oikeuskäytännössä, eikä sillä pyritä sääntelemään mainittua periaatetta edes välillisesti. |
(10) |
Tämä puitepäätös ei vaikuta rikosoikeudenkäynnin siirtämisestä 15 päivänä toukokuuta 1972 allekirjoitetun Euroopan neuvoston yleissopimuksen mukaisiin menettelyihin eikä rikosoikeudenkäynnin siirtämistä koskeviin muihin jäsenvaltioiden välisiin järjestelyihin. |
(11) |
Sitä seikkaa, että vastaaja on toisen jäsenvaltion kansalainen tai asuu vakituisesti toisessa jäsenvaltiossa, ei olisi sellaisenaan ilman muuta pidettävä merkittävänä kytköksenä. |
(12) |
Kuvaillessaan rikosoikeudellisten menettelyiden kohteena olevia tosiseikkoja ilmoituksessa ilmoitusviranomaisen olisi erityisesti mainittava täsmällisesti, missä, milloin ja kuinka rikos on tehty, sekä yksityiskohtaiset tiedot epäillystä tai vastaajasta, jotta vastausviranomainen voi määrittää, onko samoja tosiseikkoja koskeva rikosoikeudellinen menettely meneillään sen omassa jäsenvaltiossa. |
(13) |
Mikä tahansa asianomainen jäsenvaltio voi aloittaa suorat neuvottelut mitä tahansa viestintäkeinoa käyttäen. |
(14) |
Tässä puitepäätöksessä todetaan, milloin asianomaisten viranomaisten on aloitettava suorat neuvottelut. Mikään ei kuitenkaan saisi estää viranomaisia aloittamasta vapaaehtoisesti suoria neuvotteluja sopiakseen missä tahansa muussa tilanteessa rikosoikeudelliseen menettelyyn parhaiten soveltuvasta oikeuspaikasta. |
(15) |
Tilanteessa, jossa toimivaltaiset viranomaiset saavat tietää, että yhdessä jäsenvaltiossa meneillään tai odotettavissa olevan menettelyn kohteena olevat tosiseikat ovat aiemmin olleet toisessa jäsenvaltiossa lopullisesti päättyneen oikeudellisen menettelyn kohteena, olisi edistettävä tästä johtuvaa tietojenvaihtoa. Tietojenvaihdon tarkoituksena olisi oltava antaa sen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, jossa menettely on lopullisesti päättynyt, tietoja ja näyttöä, joiden perusteella sen viranomaiset voivat mahdollisesti käsitellä asian uudelleen oman kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti. |
(16) |
Tästä puitepäätöksestä ei saisi aiheutua aiheetonta hallinnollista rasitetta tapauksissa, joissa ongelmiin, joihin sillä puututaan, on helposti saatavilla sopivampia ratkaisuvaihtoehtoja. Siten tilanteissa, joissa jäsenvaltioiden välillä on olemassa joustavampia välineitä tai järjestelyjä, niitä olisi sovellettava tähän puitepäätökseen nähden ensisijaisina. |
(17) |
Tällä puitepäätöksellä olisi täydennettävä Eurojustin vahvistamisesta ja päätöksen 2002/187/YOS muuttamisesta … päivänä …kuuta … tehtyä neuvoston päätöstä 2008/…/YOS (4), ja siinä olisi hyödynnettävä Eurojustin puitteissa jo olemassa olevia mekanismeja. |
(18) |
Poliisiyhteistyössä ja rikosasioissa tehtävässä oikeudellisessa yhteistyössä käsiteltävien henkilötietojen suojaamisesta 27 päivänä marraskuuta 2008 tehtyä neuvoston puitepäätöstä 2008/977/YOS (5) olisi sovellettava tämän puitepäätöksen mukaisesti toimitettuihin henkilötietoihin. |
(19) |
Tässä puitepäätöksessä kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklassa tunnustetut periaatteet sellaisina kuin ne ilmenevät Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, |
ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:
1 LUKU
YLEISET PERIAATTEET
1 artikla
Kohde ja soveltamisala
1. Tässä puitepäätöksessä vahvistetaan
a) |
menettelyt, joita noudattaen kansalliset viranomaiset vaihtavat tietoja meneillään olevista rikosoikeudellisista menettelyistä tiettyjen tosiseikkojen osalta selvittääkseen, onko yhdessä tai useammassa muussa jäsenvaltiossa meneillään samoja tosiseikkoja koskevia rinnakkaisia menettelyjä, ja joita noudattaen kyseessä olevien jäsenvaltioiden kansalliset viranomaiset aloittavat suorat neuvottelut päästäkseen sopimukseen siitä, mikä on rikosoikeudelliseen menettelyyn parhaiten soveltuva oikeuspaikka tiettyjen kahden tai useamman jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvien tosiseikkojen osalta; |
b) |
säännöt ja yhteiset perusteet, jotka kahden tai useamman jäsenvaltion kansallisten viranomaisten on otettava huomioon pyrkiessään sopimukseen siitä, mikä on rikosoikeudelliseen menettelyyn parhaiten soveltuva oikeuspaikka tiettyjen tosiseikkojen osalta. |
2. Tätä puitepäätöstä sovelletaan seuraaviin tilanteisiin:
a) |
kun yhden jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset toteuttavat rikosoikeudellista menettelyä ja toteavat, että kyseisen menettelyn kohteena olevilla tosiseikoilla osoittautuu olevan merkittäviä kytköksiä yhteen tai useampaan muuhun jäsenvaltioon, ja on mahdollista, että tällaisen yhden tai useamman muun jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset toteuttavat parhaillaan rikosoikeudellista menettelyä samojen tosiseikkojen osalta; tai |
b) |
kun yhden jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset toteuttavat rikosoikeudellista menettelyä ja saavat millä hyvänsä keinoin tietää, että yhden tai useamman muun jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset jo toteuttavat rikosoikeudellista menettelyä samojen tosiseikkojen osalta. |
3. Tätä puitepäätöstä ei sovelleta tilanteissa, joissa mikään jäsenvaltio ei ole ulottanut lainkäyttövaltaansa tehtyyn rikokseen.
4. Tätä puitepäätöstä ei sovelleta yrityksiä vastaan käynnistettyihin menettelyihin, jos näiden menettelyjen aiheena on Euroopan yhteisön kilpailulainsäädännön soveltaminen.
5. Tällä puitepäätöksellä ei anneta oikeuksia, joihin voidaan vedota asioitaessa kansallisten viranomaisten kanssa.
2 artikla
Määritelmät
Tässä puitepäätöksessä tarkoitetaan:
a) |
’ilmoitusvaltiolla’ jäsenvaltiota, jonka toimivaltaiset viranomaiset tekevät ilmoituksen toisen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille tai esittävät näille pyynnön suorien neuvottelujen aloittamisesta; |
b) |
’vastausvaltiolla’ jäsenvaltiota, jonka toimivaltaisille viranomaisille toisen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset tekevät ilmoituksen tai esittävät pyynnön suorien neuvottelujen aloittamisesta; |
c) |
’meneillään olevalla oikeudellisella menettelyllä’ kansallisen lainsäädännön mukaista jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten tiettyjen tosiseikkojen osalta toteuttamaa rikosoikeudellista menettelyä, oikeudenkäyntiä edeltävä vaihe mukaan luettuna; |
d) |
’ilmoitusviranomaisella’ viranomaista, joka on kansallisen lainsäädännön mukaan nimetty tekemään ilmoitus toisen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille meneillään olevasta oikeudellisesta menettelystä rikosasiassa, vastaanottamaan vastauksia tällaisiin ilmoituksiin sekä neuvottelemaan ja tekemään sopimus toisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen kanssa siitä, mikä on rikosoikeudelliseen menettelyyn parhaiten soveltuva oikeuspaikka näiden jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvien tiettyjen tosiseikkojen osalta; |
e) |
’vastausviranomaisella’ viranomaista, joka on kansallisen lainsäädännön mukaan nimetty vastaanottamaan ilmoituksia toisessa jäsenvaltiossa meneillään olevasta oikeudellisesta menettelystä rikosasiassa ja vastaamaan niihin sekä neuvottelemaan ja tekemään sopimus toisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen kanssa siitä, mikä on rikosoikeudelliseen menettelyyn parhaiten soveltuva oikeuspaikka näiden jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvien tiettyjen tosiseikkojen osalta. |
3 artikla
Ilmoitus- ja vastausviranomaisten määritteleminen
1. Kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava neuvoston pääsihteeristöön, mikä viranomainen on nimetty toimimaan ilmoitusviranomaisena ja vastausviranomaisena. Jäsenvaltio voi päättää nimetä saman viranomaisen toimimaan sekä ilmoitus- että vastausviranomaisena.
2. Saatuaan nämä tiedot neuvoston pääsihteeristö saattaa ne kaikkien jäsenvaltioiden ja komission saatavilla ja julkaisee ne Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
4 artikla
Nimetyn viranomaisen tehtävien antaminen toiselle kansalliselle viranomaiselle
1. Tässä puitepäätöksessä säädetyn menettelyn kaikissa vaiheissa ilmoitus- tai vastausviranomainen voi päättää antaa 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti nimettynä viranomaisena itselleen kuuluvia tehtäviään tehtäväksi toiselle kansalliselle viranomaiselle, esimerkiksi viranomaiselle, joka on kansallisen lainsäädännön nojalla vastuussa rikosoikeudellisista menettelyistä.
2. Jos tehdään 1 kohdan mukainen päätös, se ja tehtävän saaneen viranomaisen yhteystiedot on annettava välittömästi tiedoksi asianomaisen jäsenvaltion ilmoitus- tai vastausviranomaiselle.
3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu päätös tulee voimaan 2 kohdan mukaisen tiedoksiannon vastaanottamisesta.
2 LUKU
TIETOJENVAIHTO
5 artikla
Ilmoittaminen
1. Jos jäsenvaltion viranomaiset, jotka ovat kansallisen lainsäädännön nojalla toimivaltaisia rikosoikeudellisissa menettelyissä, havaitsevat, että meneillään olevan oikeudellisen menettelyn kohteena olevilla tosiseikoilla on merkittävä kytkös yhteen tai useampaan jäsenvaltioon, ensiksi mainitun jäsenvaltion ilmoitusviranomaisen on niin pian kuin käytännön kannalta tarkoituksenmukaista ilmoitettava tästä oikeudellisesta menettelystä sen jäsenvaltion vastausviranomaiselle tai niiden jäsenvaltioiden vastausviranomaisille, johon tai joihin tosiseikoilla on merkittävä kytkös, sen selvittämiseksi, toteuttaako yksi tai useampi vastausvaltio parhaillaan rikosoikeudellisia menettelyjä samojen tosiseikkojen osalta.
2. Edellä olevan 1 kohdan mukainen ilmoittamisvelvollisuus koskee ainoastaan sellaisia rikoksia, joista ilmoitusvaltiossa voi seurata enimmäisrangaistuksena vähintään yhden vuoden vapausrangaistus tai vapaudenrajoituksen käsittävä turvaamistoimenpide, ja jotka on määritelty ilmoitusvaltion lainsäädännössä.
6 artikla
Kytköksen merkittävyys
1. Kytköstä on aina pidettävä merkittävänä, jos rikokseen johtanut toiminta tai suuri osa siitä on tapahtunut toisen jäsenvaltion alueella.
2. Sellaisen oikeudellisen menettelyn osalta, johon sisältyy kytköksiä muuhun kuin 1 kohdassa tarkoitettuun toiseen jäsenvaltioon, päätös siitä, onko tiettyä kytköstä pidettävä merkittävänä, tehdään tapauskohtaisesti ottaen huomioon erityisesti 15 artiklan 2 kohdassa luetellut yhteiset perusteet.
7 artikla
Ilmoittamismenettely
1. Ilmoitusviranomainen tekee ilmoituksen vastausviranomaiselle käyttäen mitä tahansa keinoa, josta voidaan esittää kirjallinen todiste niin, että vastausvaltiolla on mahdollisuus tarkistaa ilmoituksen aitous.
2. Jos vastausviranomainen ei ole tiedossa, ilmoitusviranomaisen on suoritettava kaikki tarvittavat tiedustelut, mukaan lukien Euroopan oikeudellisen verkoston yhteyspisteiden tai Eurojustin välityksellä, saadakseen vastausviranomaisen tarkat tiedot vastausvaltiosta.
3. Jos vastausvaltion viranomainen, joka vastaanottaa ilmoituksen, ei ole 3 artiklan mukainen toimivaltainen vastausviranomainen, sen on ilman eri toimenpiteitä toimitettava ilmoitus toimivaltaiselle viranomaiselle ja ilmoitettava tästä ilmoitusviranomaiselle.
8 artikla
Ilmoituksen muoto ja sisältö
1. Ilmoitukseen on sisällyttävä seuraavat tiedot:
a) |
tapausta käsittelevää yhtä tai useampaa kansallista viranomaista koskevat tiedot; |
b) |
kuvaus tosiseikoista, jotka ovat ilmoitetun meneillään olevan oikeudellisen menettelyn kohteena, merkittävän kytköksen luonne mukaan luettuna; |
c) |
meneillään olevassa oikeudellisessa menettelyssä saavutettu vaihe; ja |
d) |
tiedot epäillystä ja/tai vastaajasta, jos ne ovat tiedossa, sekä mahdollisista asianomistajista. |
2. Ilmoitus voi sisältää mitä tahansa muita asiaankuuluvia lisätietoja ilmoitusvaltiossa meneillään olevasta oikeudellisesta menettelystä, esimerkiksi asiassa ilmenneistä vaikeuksista ilmoitusvaltiossa.
3. Ilmoitusviranomaisen on käytettävä liitteessä olevaa lomaketta A.
9 artikla
Vastauksen muoto ja sisältö
1. Vastauksen on sisällettävä seuraavat tiedot:
a) |
tarvittaessa tapausta käsittelevän tai käsitelleen yhden tai useamman viranomaisen tarkat tiedot; |
b) |
se, onko oikeudellinen menettely joidenkin tai kaikkien ilmoituksen kohteena olevien tosiseikkojen osalta meneillään vastausvaltiossa, ja siinä saavutettu vaihe; |
c) |
se, oliko oikeudellinen menettely joidenkin tai kaikkien ilmoituksen kohteena olevien tosiseikkojen osalta jo saatettu päätökseen vastausvaltiossa, mukaan lukien lopullisen päätöksen laatu; |
d) |
tarvittaessa se, aikovatko vastausvaltion viranomaiset aloittaa oman rikosoikeudellisen menettelyn ilmoituksen kohteena olevien tiettyjen tosiseikkojen osalta. |
2. Vastaus voi sisältää mitä tahansa muita asiaankuuluvia lisätietoja, erityisesti sellaisista erillisistä mutta liitännäisistä tosiseikoista, jotka ovat oikeudellisen menettelyn kohteena vastausvaltiossa.
3. Ilmoitukseen vastatessaan vastausviranomaisen on käytettävä liitteessä olevaa lomaketta B.
10 artikla
Määräajat ja lisätiedot
1. Vastausviranomaisen on vastattava ilmoitukseen 15 päivän kuluessa sen vastaanottamisesta.
2. Tarvittaessa tätä määräaikaa voidaan jatkaa enintään 15 päivän pituisella lisäajalla. Vastausviranomaisen on kuitenkin ilmoitettava tällaisesta pidennyksestä 1 kohdassa säädetyssä määräajassa.
3. Jos vastausviranomainen pitää ilmoitusviranomaisen antamia tietoja riittämättöminä, jotta se kykenisi vastaamaan, se voi 1 kohdassa säädetyn määräajan kuluessa pyytää, että sille toimitetaan tarpeelliseksi katsotut lisätiedot, ja se voi asettaa kohtuullisen määräajan niiden vastaanottamiselle.
4. Edellä 1 kohdassa asetettu määräaika alkaa alusta lisätietojen vastaanottamisen jälkeen.
11 artikla
Vastaamatta jättäminen
Jos vastausviranomainen ei vastaa 10 artiklassa säädettyjen määräaikojen kuluessa, ilmoitusviranomainen voi toteuttaa asianmukaisiksi katsomansa toimenpiteet saattaakseen asian vastausvaltion tietoon, myös tekemällä ilmoituksen Eurojustille.
3 LUKU
SUORAT NEUVOTTELUT
12 artikla
Suorat neuvottelut
1. Vastauksen toimittamisen yhteydessä tai sen toimittamisen jälkeen ilmoitusviranomaisen ja vastausviranomaisen on aloitettava suorat neuvottelut sopiakseen siitä, mikä on rikosoikeudelliseen menettelyyn parhaiten soveltuva oikeuspaikka mahdollisesti molempien jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvien tiettyjen tosiseikkojen osalta, jos:
a) |
vastausvaltiossa on meneillään oikeudellinen menettely joidenkin tai kaikkien ilmoituksen kohteena olevien tosiseikkojen osalta; tai |
b) |
vastausvaltion viranomaiset aikovat aloittaa rikosoikeudellisen menettelyn joidenkin tai kaikkien ilmoituksen kohteena olevien tosiseikkojen osalta; |
2. Kansallisten viranomaisten on aloitettava 1 kohdan mukaiset suorat neuvottelut, jos useamman kuin yhden jäsenvaltion vastausviranomaisille tehdään ilmoitus samasta meneillään olevasta oikeudellisesta menettelystä. Tässä tapauksessa asiaankuuluva ilmoitusviranomainen vastaa näiden neuvottelujen yhteensovittamisesta.
3. Jos ilmoitusta ei ole tehty, kahden tai useamman jäsenvaltion on aloitettava suorat neuvottelut ilmoitus- tai vastausviranomaistensa välityksellä sopiakseen siitä, mikä on rikosoikeudelliseen menettelyyn parhaiten soveltuva oikeuspaikka, jos ne millä hyvänsä keinoin saavat tietää, että tiettyjen tosiseikkojen osalta on meneillään tai odotettavissa rinnakkaisia rikosoikeudellisia menettelyjä.
13 artikla
Tärkeitä prosessuaalisia toimia tai toimenpiteitä koskevien tietojen antaminen
Ilmoitus- ja vastausviranomaisten, jotka aloittavat suorat neuvottelut, on ilmoitettava toisilleen kaikista tärkeistä prosessuaalisista toimenpiteistä, joita ne toteuttavat neuvottelujen alkamisen jälkeen.
4 LUKU
PARHAITEN SOVELTUVAN OIKEUSPAIKAN MÄÄRITTELEMINEN
14 artikla
Neuvottelujen tavoite
1. Parhaiten soveltuvaa oikeuspaikkaa koskevien neuvottelujen yleisenä tavoitteena on sopia siitä, että yhden jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset huolehtivat rikosoikeudellisesta menettelystä kaikkien tosiseikkojen osalta, jotka kuuluvat kahden tai useamman jäsenvaltion lainkäyttövaltaan.
2. Kun jäsenvaltiossa on meneillään oikeudellinen menettely tosiseikkojen osalta, jotka liittyvät niihin, jotka ovat parhaiten soveltuvaa oikeuspaikkaa koskevien neuvottelujen kohteena, mutta eivät ole samoja kuin ne, tai kun ei ole käytännöllistä toteuttaa rikosoikeudellista menettelyä yhdessä ainoassa jäsenvaltiossa erityisesti tosiseikkojen monisäikeisyyden tai vastaajien lukumäärän vuoksi, voi olla asianmukaisempaa toteuttaa rikosoikeudellinen menettely kahdessa tai useammassa jäsenvaltiossa siten, että nämä menettelyt koskevat eri tosiseikkoja tai eri henkilöitä.
15 artikla
Parhaiten soveltuvan oikeuspaikan määrittämisen perusteet
1. Yleisenä lähtökohtana on rikosoikeudellisen menettelyn toteuttaminen sen jäsenvaltion lainkäyttöalueella, jossa suurin osa rikollisesta toiminnasta on tapahtunut ja johon rikokseen osallisten henkilöiden toiminta on tosiasiallisesti eniten sijoittunut.
2. Jos 1 kohdan mukainen yleinen lähtökohta ei sovellu siitä syystä, että on olemassa sellaisia muita riittävästi merkittäviä tekijöitä rikosoikeudellisen menettelyn toteuttamiseksi, jotka asettavat muun lainkäyttöalueen voimakkaasti etusijalle, jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on harkittava näitä muita tekijöitä, jotta päästään sopimukseen parhaiten soveltuvasta oikeuspaikasta. Näitä muita tekijöitä ovat erityisesti seuraavat:
— |
vastaajan tai vastaajien olinpaikka pidätyksen jälkeen ja mahdollisuudet varmistaa heidän luovuttamisensa muihin mahdollisiin lainkäyttöalueisiin, |
— |
vastaajien kansalaisuus tai asuinpaikka, |
— |
sen valtion alue, jolla suurin osa vahingosta on aiheutunut, |
— |
asianomistajien merkittävät edut, |
— |
vastaajien merkittävät edut, |
— |
tärkeän todistusaineiston sijaintipaikka, |
— |
niiden heikossa asemassa tai uhkausten kohteena olevien todistajien suojelu, joiden todistajanlausunto on tärkeä kyseessä olevan oikeudellisen menettelyn kannalta, |
— |
tärkeimpien todistajien vakituinen asuinpaikka ja heidän kykynsä matkustaa jäsenvaltioon, jossa suurin osa rikollisesta toiminnasta on tapahtunut, |
— |
kyseisiä tosiseikkoja koskevassa menettelyssä saavutettu vaihe, |
— |
asiaan liittyvän muun meneillään olevan menettelyn vireillä olo, |
— |
menettelyn taloudelliset näkökohdat. |
16 artikla
Yhteistyö Eurojustin kanssa
1. Kansallisella viranomaisella on missä kansallisen menettelyn vaiheessa hyvänsä oikeus:
a) |
pyytää Eurojustin neuvoa; |
b) |
tehdä päätös sellaisten yksittäisten tapausten antamisesta Eurojustin käsiteltäväksi, joiden yhteydessä tulee esiin kysymys parhaiten soveltuvasta oikeuspaikasta. |
2. Jos Eurojustin toimivaltaan kuuluvissa asioissa ei ole ollut mahdollista päästä sopimukseen tiettyjen tosiseikkojen osalta toteutettavaan rikosoikeudelliseen menettelyyn parhaiten soveltuvasta jäsenvaltion lainkäyttöalueesta, jonkun asianosaisista jäsenvaltioista on annettava Eurojustin käsiteltäväksi tämä erimielisyys samoin kuin tilanteet, joissa sopimukseen ei ole päästy 10 kuukauden kuluessa suorien neuvottelujen aloittamisesta.
17 artikla
Tapaukset, joissa ei ole päästy sopimukseen
Sellaisissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa:
a) |
sopimukseen ei ole päästy edes Eurojustin käsiteltyä asiaa 16 artiklan mukaisesti, tai |
b) |
tapauksissa, jotka eivät kuulu Eurojustin toimivaltaan, suorat neuvottelut ovat päättyneet erimielisyyteen tai tilanteissa, joissa sopimukseen ei ole päästy kuuden kuukauden kuluessa suorien neuvottelujen aloittamisesta, |
jäsenvaltioiden on ilmoitettava Eurojustille syyt, joiden johdosta sopimukseen ei ole päästy.
5 LUKU
MUITA SÄÄNNÖKSIÄ
18 artikla
Muu tietojenvaihto
1. Jos jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset millä hyvänsä keinoin havaitsevat, että jäsenvaltiossa meneillään tai odotettavissa olevan oikeudellisen menettelyn kohteena olevat tosiseikat ovat olleet lopullisesti päättyneen menettelyn kohteena toisessa jäsenvaltiossa, ensiksi mainitun jäsenvaltion ilmoitusviranomainen voi ilmoittaa tilanteesta tämän toisen jäsenvaltion vastausviranomaiselle ja toimittaa sille kaikki asiaankuuluvat tiedot.
2. Jos vastausviranomainen joko ilmoituksen perusteella tai muilla keinoin havaitsee, että sen omassa jäsenvaltiossa lopullisesti päättyneen oikeudellisen menettelyn kohteena aiemmin olleet tosiseikat ovat meneillään tai odotettavissa olevan menettelyn kohteena tai ovat olleet meneillään olevan menettelyn kohteena toisessa jäsenvaltiossa, vastausviranomainen voi harkita, pyytääkö se lisätietoja, joiden perusteella se voi asianmukaisesti arvioida mahdollisuutta käsitellä asia uudelleen kansallisen lainsäädännön mukaisesti.
6 LUKU
YLEISET JA LOPPUMÄÄRÄYKSET
19 artikla
Kielet
Kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava neuvoston pääsihteeristöön talletettavin ilmoituksin kielet, joita käyttäen tehdyn 5 artiklan mukaisen ilmoituksen se hyväksyy, sekä kielet, joilla se vastaa ilmoitukseen.
20 artikla
Suhde oikeudellisiin välineisiin ja muihin järjestelyihin
1. Siltä osin kuin muut oikeudelliset välineet tai järjestelyt mahdollistavat tämän puitepäätöksen tavoitteiden laajentamisen tai edistävät sen menettelyn yksinkertaistamista tai helpottamista, jonka mukaisesti kansalliset viranomaiset vaihtavat tietoja meneillään olevista oikeudellisista menettelyistään, aloittavat suorat neuvottelut ja pyrkivät pääsemään sopimukseen rikosoikeudelliseen menettelyyn parhaiten soveltuvasta oikeuspaikasta kahden tai useamman jäsenvaltion toimivaltaan kuuluvien tiettyjen tosiseikkojen osalta, jäsenvaltiot voivat
a) |
jatkaa tämän puitepäätöksen voimaantuloajankohtana voimassa olevien kahden- tai monenvälisten sopimusten tai järjestelyjen soveltamista; |
b) |
tehdä kahden- tai monenvälisiä sopimuksia tai järjestelyjä tämän puitepäätöksen tultua voimaan. |
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut sopimukset ja järjestelyt eivät missään tapauksessa saa vaikuttaa suhteisiin niiden jäsenvaltioiden kanssa, jotka eivät ole niiden osapuolia.
3. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava neuvoston pääsihteeristölle ja komissiolle kolmen kuukauden kuluessa tämän puitepäätöksen voimaantulosta ne 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetut voimassa olevat sopimukset ja järjestelyt, joiden soveltamista ne haluavat jatkaa.
Jäsenvaltioiden on myös ilmoitettava neuvoston pääsihteeristölle ja komissiolle kaikki 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut uudet sopimukset tai järjestelyt kolmen kuukauden kuluessa niiden allekirjoittamisesta.
4. Tämä puitepäätös ei rajoita päätöksen 2008/…/YOS soveltamista.
21 artikla
Täytäntöönpano
Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet tämän puitepäätöksen säännösten noudattamiseksi … päivään …kuuta … mennessä.
Jäsenvaltioiden on toimitettava samaan päivämäärään mennessä neuvoston pääsihteeristölle ja komissiolle kirjallisina säännökset, jotka ne ovat antaneet tämän puitepäätöksen mukaisten velvoitteiden saattamiseksi osaksi niiden kansallista lainsäädäntöä.
22 artikla
Kertomus
Komissio toimittaa … päivään …kuuta … mennessä Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, jossa arvioidaan, missä määrin jäsenvaltiot ovat toteuttaneet tämän puitepäätöksen noudattamiseksi tarvittavat toimenpiteet, ja jossa esitetään tarvittaessa säädösehdotuksia.
23 artikla
Voimaantulo
Tämä puitepäätös tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tehty Brysselissä …
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
(1) Lausunto annettu … (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).
(2) EUVL C 53, 3.3.2005, s. 1.
(3) EYVL L 239, 22.9.2000, s. 19.
(4) EUVL … (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).
(5) EUVL L 350, 30.12.2008, s. 60.
LIITE
IV Tiedotteet
EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN JA ELINTEN ANTAMAT TIEDOTTEET
Komissio
18.2.2009 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 39/15 |
Euron kurssi (1)
17. helmikuuta 2009
(2009/C 39/04)
1 euro=
|
Rahayksikkö |
Kurssi |
USD |
Yhdysvaltain dollaria |
1,2634 |
JPY |
Japanin jeniä |
116,20 |
DKK |
Tanskan kruunua |
7,4520 |
GBP |
Englannin puntaa |
0,88510 |
SEK |
Ruotsin kruunua |
10,9780 |
CHF |
Sveitsin frangia |
1,4813 |
ISK |
Islannin kruunua |
|
NOK |
Norjan kruunua |
8,7940 |
BGN |
Bulgarian leviä |
1,9558 |
CZK |
Tšekin korunaa |
29,490 |
EEK |
Viron kruunua |
15,6466 |
HUF |
Unkarin forinttia |
307,15 |
LTL |
Liettuan litiä |
3,4528 |
LVL |
Latvian latia |
0,7076 |
PLN |
Puolan zlotya |
4,8795 |
RON |
Romanian leuta |
4,3050 |
TRY |
Turkin liiraa |
2,1209 |
AUD |
Australian dollaria |
1,9750 |
CAD |
Kanadan dollaria |
1,5959 |
HKD |
Hongkongin dollaria |
9,7966 |
NZD |
Uuden-Seelannin dollaria |
2,4790 |
SGD |
Singaporin dollaria |
1,9275 |
KRW |
Etelä-Korean wonia |
1 850,88 |
ZAR |
Etelä-Afrikan randia |
12,8734 |
CNY |
Kiinan juan renminbiä |
8,6410 |
HRK |
Kroatian kunaa |
7,4736 |
IDR |
Indonesian rupiaa |
15 539,82 |
MYR |
Malesian ringgitiä |
4,5994 |
PHP |
Filippiinien pesoa |
60,450 |
RUB |
Venäjän ruplaa |
45,7558 |
THB |
Thaimaan bahtia |
44,554 |
BRL |
Brasilian realia |
2,9121 |
MXN |
Meksikon pesoa |
18,4469 |
INR |
Intian rupiaa |
62,4560 |
Lähde: Euroopan keskuspankin ilmoittama viitekurssi.
JÄSENVALTIOIDEN ANTAMAT TIEDOTTEET
18.2.2009 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 39/16 |
Päivitetty luettelo hyväksytyistä laboratorioista, jotka ovat pesuaineista Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 648/2004 (1) 8 artiklan 2 kohdan mukaan päteviä suorittamaan asetuksessa vaadittavat testit
(2009/C 39/05)
(Huom.: tämä luettelo ja siihen myöhemmin tehtävät päivitykset ovat nähtävissä myös Internetissä (2))
Jäsenvaltio |
Hyväksytyt laboratoriot |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Belgia |
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Bulgaria |
— |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tšekin tasavalta |
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tanska |
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Saksa |
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Viro |
— |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kreikka |
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Espanja |
— |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Ranska |
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Irlanti |
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Italia |
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kypros |
— |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Latvia |
— |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liettua |
— |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Luxemburg |
— |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Unkari |
— |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Malta |
— |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Alankomaat |
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Itävalta |
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Puola |
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Portugali |
— |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Romania |
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Slovenia |
— |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Slovakia |
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Suomi |
— |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Ruotsi |
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Yhdistynyt kuningaskunta |
|
EFTA-maat |
Hyväksytyt laboratoriot |
||||||||||
Norja |
|
(1) EUVL L 104, 8.4.2004, s. 1.
(2) http://ec.europa.eu/enterprise/chemicals/legislation/detergents/index_en.htm
18.2.2009 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 39/23 |
Pesuaineista Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 648/2004 (1) mukaisten kansallisten toimivaltaisten viranomaisten päivitetty luettelo
(2009/C 39/06)
(Huom.: tämä luettelo ja siihen myöhemmin tehtävät päivitykset ovat nähtävissä myös Internetissä (2))
EU:n jäsenvaltio |
Toimivaltainen viranomainen |
||||||||||||||||||||||||||
Belgia |
|
||||||||||||||||||||||||||
Bulgaria |
|
||||||||||||||||||||||||||
Tšekin tasavalta |
|
||||||||||||||||||||||||||
Tanska |
|
||||||||||||||||||||||||||
Saksa |
|
||||||||||||||||||||||||||
Viro |
|
||||||||||||||||||||||||||
Kreikka |
|
||||||||||||||||||||||||||
Espanja |
|
||||||||||||||||||||||||||
Ranska |
|
||||||||||||||||||||||||||
Irlanti |
|
||||||||||||||||||||||||||
Italia |
|
||||||||||||||||||||||||||
Kypros |
|
||||||||||||||||||||||||||
Latvia |
|
||||||||||||||||||||||||||
Liettua |
|
||||||||||||||||||||||||||
Luxemburg |
|
||||||||||||||||||||||||||
Unkari |
|
||||||||||||||||||||||||||
Malta |
|
||||||||||||||||||||||||||
Alankomaat |
|
||||||||||||||||||||||||||
Itävalta |
|
||||||||||||||||||||||||||
Puola |
|
||||||||||||||||||||||||||
Portugali |
|
||||||||||||||||||||||||||
Romania |
|
||||||||||||||||||||||||||
Slovenia |
|
||||||||||||||||||||||||||
Slovakia |
|
||||||||||||||||||||||||||
Suomi |
|
||||||||||||||||||||||||||
Ruotsi |
|
||||||||||||||||||||||||||
Yhdistynyt kuningaskunta |
|
EFTA-maat |
Toimivaltainen viranomainen |
|||||||
Islanti |
|
|||||||
Norja |
|
(1) EYVL L 104, 8.4.2004, s. 1.
(2) http://ec.europa.eu/enterprise/chemicals/legislation/detergents/index_en.htm
18.2.2009 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 39/29 |
Kaasulajit ja niiden jakelupaineet neuvoston direktiivin 90/396/ETY 2 artiklan 2 kohdan mukaan
(2009/C 39/07)
(Tämä julkaisu perustuu komission yksiköiden jäsenvaltioilta saamiin tietoihin)
Maa |
Kaasutyyppi |
Wobbe-luku (ylempi lämpöarvo) |
Jakelupaine mbar |
|||
MJ/m3 tai kWh/m3 (0 °C) |
MJ/m3 tai kWh/m3 (15 °C) |
Minimipaine |
Nimellispaine |
Maksimipaine |
||
KYPROS |
KOLMAS |
|
80,2–85,9 MJ/m3 |
20 |
28–30 |
35 |
ROMANIA |
TOINEN |
|
|
|
|
|
Ryhmä A (L) |
37,8–46,8 MJ/m3 |
35,9–44,4 MJ/m3 |
15 |
20 |
25 |
|
Ryhmä A (H) |
46,1–56,6 MJ/m3 |
43,7–53,7 MJ/m3 |
15 |
20 |
25 |
|
KOLMAS |
|
|
|
|
|
|
Ryhmä P |
Min. 64,9 MJ/m3 |
|
20 |
29 |
35 |
|
Ryhmä B/P |
Min. 70,7 MJ/m3 |
|
20 |
29 |
35 |
18.2.2009 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 39/30 |
Ote luottolaitosten tervehdyttämisestä ja likvidaatiosta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/24/EY nojalla tehdystä Kaupthing Bank Luxembourg S.A.:ta koskevasta päätöksestä
(2009/C 39/08)
TÄYDENNYS MAKSUNLYKKÄYSMENETTELYYN HYVÄKSYTYN KAUPTHING BANK LUXEMBOURG S.A. -OSAKEYHTIÖN PESÄNHOITAJIEN TEHTÄVÄNANTOON
Sen jälkeen, kun kauppaoikeudellisia asioita käsittelevän Luxemburgin muutoksenhakutuomioistuimen neljäs kamari oli kuullut suljetussa istunnossa Kaupthing Bank Luxembourg S.A. -osakeyhtiön pesänhoitajia ja edustajaa, rahoitusalan valvontalautakunnan (Commission de Surveillance du Secteur Financier) edustajia ja yleisen syyttäjän edustajaa, se päätti 28 päivänä tammikuuta 2009 julkisessa istunnossa antamassaan tuomiossa muuttaa kauppaoikeudellisia asioita käsittelevän Luxemburgin Tribunal d'arrondissement -piirituomioistuimen 24 päivänä joulukuuta 2008 antamaa tuomiota ja täydentää pesänhoitajien tehtävää, joka on määritelty kauppaoikeudellisia asioita käsittelevän Luxemburgin piirituomioistuimen 9 päivänä lokakuuta 2008 antamassa Kaupthing Bank Luxembourg S.A. -osakeyhtiön hyväksymistä Luxemburgin lainsäädännön mukaiseen maksunlykkäysmenettelyyn koskevassa tuomiossa ja 31 päivänä lokakuuta 2008 antamassa tuomiossa, seuraavasti:
”pesänhoitajien on suostuteltava sellaisia velkojia osallistumaan tervehdyttämissuunnitelmaan, joille suunnitelma ei takaa täydellistä ja välitöntä hyvitystä (nk. uudelleenjärjestelyn kohteena olevat velkojat); suunnitelma katsotaan hyväksytyksi ja kyseisille velkojille pakolliseksi, jos enemmän kuin puolet uudelleenjärjestelyn kohteena olevista velkojista, jotka yhdessä edustavat yli puolta uudelleenjärjestelyn kohteena olevien velkojen muodostamasta velasta, ilmaisevat kannattavansa sitä; velkojien, jotka eivät ilmaise kantaansa, katsotaan hyväksyneen tervehdyttämissuunnitelman; uudelleenjärjestelyn kohteena olevat velkojat voivat ilmaista tervehdyttämissuunnitelman hyväksymisen tai hylkäämisen millä tahansa keinolla, myös sähköisesti;
lopulliselle, edellä kuvatun menettelyn mukaisesti ennalta hyväksytylle tervehdyttämissuunnitelmalle on saatava tuomioistuimen hyväksyntä;”
Rahoitusalan valvontalautakunta
Luxemburg, 28 päivänä tammikuuta 2009.
V Ilmoitukset
HALLINNOLLISET MENETTELYT
Euroopan henkilöstövalintatoimisto (EPSO)
18.2.2009 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 39/31 |
ILMOITUS AVOIMESTA KILPAILUSTA EPSO/AD/158/09
(2009/C 39/09)
Euroopan yhteisöjen henkilöstövalintatoimisto (EPSO) järjestää avoimen kilpailun EPSO/AD/158/09 ruotsinkielisten lingvistijuristien (AD 7) palvelukseen ottamista varten.
Kilpailuilmoitus julkaistaan 18. helmikuuta 2009 Euroopan unionin virallisen lehden numerossa C 39 A ainoastaan ruotsin kielellä.
Lisätietoja EPSOn verkkosivuilla: http://europa.eu/epso
MUUT ILMOITUKSET
Komissio
18.2.2009 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 39/32 |
Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu rekisteröintihakemuksen julkaiseminen
(2009/C 39/10)
Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 (1) 7 artiklassa tarkoitetulla tavalla. Vastaväitteet on toimitettava komissiolle kuuden kuukauden kuluessa tästä julkaisemisesta.
YHTEENVETO
NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 510/2006
”HAJDÚSÁGI TORMA”
EY-numero: HU-PDO-005-0391-21.10.2004
SAN ( X ) SMM ( )
Tämä yhteenveto eritelmän pääkohdista on laadittu ainoastaan tiedotustarkoituksiin.
1. Jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen:
Nimi: |
Földművelésügyi és Vidékfejlesztési Minisztérium – Élelmiszerlánc-elemzési Főosztály |
||
Osoite: |
|
||
Puhelin: |
(36-1) 301 44 19 |
||
Faksi: |
(36-1) 301 48 08 |
||
Sähköposti: |
zobore@fvm.hu |
2. Ryhmittymä:
Nimi: |
Hajdúsági Torma Termékpálya Bizottság (Hajdúsági TOTEB) (Horseradish Product Line Committee) |
||
Osoite: |
|
||
Puhelin: |
(36-52) 412 919 |
||
Faksi: |
(36-52) 442 545 |
||
Sähköposti: |
parmen@parmen.hu |
||
Kokoonpano: |
Tuottaja/jalostaja ( X ) Muu (X) |
3. Tuotelaji:
Luokka 1.6: Hedelmät, vihannekset ja viljat sellaisenaan tai jalostettuina
4. Eritelmä:
(yhteenveto asetuksen (EY) N:o 510/2006 4 artiklan 2 kohdan mukaisista vaatimuksista)
4.1 Nimi: ”Hajdúsági torma”
4.2 Kuvaus: Hajdúsági torma eli Hajdúságin piparjuuri -alkuperänimitystä voidaan käyttää Armoracia rusticana (synonyymi: A. lapathifolia) -kasvin juurakosta, joka on kasvatettu Hajdúságin seudulla paikallisista lajikkeista juuripistokkaista lisäämällä. Kasvin syötävä osa on juurakko, jota lisätään edellisvuotisista alaosan juurista. Istutuksesta sadonkorjuuseen kuluu noin 180 päivää. Hajdúságin seudulla viljellyllä piparjuurella on muihin lajikkeisiin verrattuna selkeät ominaispiirteet: lehvistö on tuuhea, tummanvihreä ja reheväkasvuinen ja taittuu ylimmästä kolmanneksesta, juurakko on puolestaan suora ja lieriömäinen, ulkoa vaaleanruskea ja sisältä luunvalkoinen. Maku ei ole koskaan puinen. Suhteellisen alhainen allyyli-isotiosyanaattipitoisuus antaa piparjuurelle sen luonteenomaisen kirpeän aromin. Piparjuurta nimitetäänkin valioluokan miedon paprikan tavoin valioluokan kirpeäksi piparjuureksi.
Hajdúságin viljelyseudulla kehitetyn viljelytekniikan eli harjuviljelyn ansiosta Hajdúságin piparjuuri on kaupan pidon yhteydessä ulkonäöltään yhtenäistä.
Lieriönmuotoisessa juuripistokkaassa kasvaa 3–4 cm:n ulkonema, ja pistokkaan halkaisija on 1,5–5 cm ja pituus 20–35 cm. Useiden vuosikymmenten aikana kehitetty harjuviljelymenetelmä eroaa muualla Euroopassa käytetystä koneistetusta menetelmästä, jossa juuret istutetaan vinosti. Hajdúságin piparjuuri erottuukin selvästi ulkonäöltään muilla viljelymenetelmillä kasvatetuista piparjuurista.
Hajdúságin alueella viljellyn piparjuuren kuiva-ainepitoisuus on 30–32 %. Kuivatussa ja raastetussa piparjuuressa on tärkeimpiä kivennäisaineita seuraavissa määrin: (g/kg) P: 2,1; K: 25,3; S: 7,7; Ca: 5,9; Mg: 3,1. Piparjuuri sisältää myös seuraavia aineita (painoprosentteina): raakakuitu 3,68, raakarasva 0,34, raakatuhka 2,2, sokeri 1,08, tärkkelys 7,63 ja typpi 3,77. Glukoosi-fruktosi-sakkaroosipitoisuus on yhteensä 11,8 %, sinappiöljyn (allyyli-isotiosyanaatin) pitoisuus on keskimäärin 14,4 g/kg. C-vitamiinipitoisuus vaihtelee paljon (26–150 mg/100g) johtuen ennen kaikkea viljelyseudun ilmasto-oloista sekä riippuen siitä, onko kyseessä pohjoinen vai eteläinen alalajike.
4.3 Maantieteellinen alue: Hajdúságin piparjuurta viljellään Hajdú-Biharin läänissä selkeästi rajatulla yhtenäisellä alueella. Tämä Hajdúságin viljelyalue koostuu seuraavista kunnista: Debrecen (Debrecen-Haláp, Debrecen-Bánk), Létavértes, Újléta, Kokad, Álmosd, Bagamér, Vámospércs, Hosszúpályi, Monostorpályi, Nyírábrány, Nyíracsád, Nyírmártonfalva ja Nyíradony.
4.4 Alkuperätodisteet: Hajdúsági-TOTEB valvoo viljelijöiden ja kauppiaiden etua. Laitos pystyy varmistamaan markkinoiden vaatimuksia vastaavan tuotantomäärän ja -laadun saattamalla ammattitaitoiset viljelijät yhteen. Lisäksi se pystyy varmistamaan tuotteiden yhtenäisen ulkonäön valvomalla viljelijöitä tehokkaasti.
Viljelijät pitävät ajantasaista tuotantopäiväkirjaa koko satokauden.
Tuotantopäiväkirjaan on kirjattava seuraavat seikat:
viljelijän nimi ja tunnistetiedot,
viljelypaikka (maarekisterinumero, viljelypaikka jne.),
edellisen kasvuston nimi,
viljelty lajike (jos tiedossa),
istutus- ja sadonkorjuuajankohta,
tarkastuspäivät,
mahdollinen kuuluminen kauppayritykseen,
kaupan pidetty määrä, tuotteiden vastaanottaja tai ostaja.
Kauppayrityksen on pidettävä piparjuuren vastaanotosta ajantasaista kirjaa, josta selviää viljelijän nimen ja tunnistenumeron perusteella piparjuuren alkuperäpaikka ja kaupan pidetty määrä. Kirjanpito on esitettävä valvonnasta vastaavalle laitokselle.
Piparjuuri pidetään kaupan sellaisessa pakkauksessa, josta selviää kauppayritys ja kunkin erän tunnistenumero.
Viljelijän tai jakelijan pyynnöstä Hajdúsági-TOTEB tarkastaa viljelijän koko tuotantoprosessin. Jos vaatimukset täyttyvät, tuotteelle voidaan myöntää maininta siitä, että Hajdúsági-TOTEB on tarkastanut sen laadun (”Hajdúsági Torma Termékpálya Bizottság által ellenőrzött minőség”). Tätä varten Hajdúsági-TOTEB tekee näytteenoton perusteella kokonaisvaltaisen laatutarkastuksen (aineelliset, kemialliset ja mikrobiologiset tekijät) yhteistyössä läänin kasvin- ja maaperänsuojelusta vastaavan laitoksen kanssa.
Hajdúsági-TOTEB osallistuu myös tarkastuksiin, jotka koskevat maantieteellisten merkintöjen käyttöä koskevien säännösten noudattamista ja alkuperänimitysten lainmukaista käyttöä.
4.5 Tuotantomenetelmä: Hajdúságin piparjuuri on ainutlaatuista yksiköllisen harjuviljelyn vuoksi. Ravintoaineilla lannoitettu maaperä käännetään 50–60 cm:n syvyydeltä, jonka jälkeen maan epätasaisuudesta riippuen jyrsivällä tai tasoittavalla vakoauralla ajetaan maahan 90–100 cm:n rivivälein 30–40 cm korkeat harjut, jotka tiivistetään erityisellä telalla.
Harjuihin istutetaan sen jälkeen lisäysaineisto. Lisäysaineistona (pistokkaina) käytetään edellisvuotisista alaosan juurista valittuja 25–30 cm:n pituisia, 5–10 mm paksuja, terveitä, suoria, haaroittumattomia ja molemmista päistä leikattuja juurenpalasia.
Pistokkaat kerätään syksyllä tai keväällä. Ne valikoidaan huolellisesti, puhdistetaan, leikataan ja versova pää merkitään. Sen jälkeen pistokkaita esihyödetään 100–200 kappaleen erissä.
Istutus tapahtuu maaliskuun kymmenestä viimeisestä päivästä alkaen toukokuun loppuun saakka. Istutus tehdään aina käsin: pistokkaat istutetaan erityisellä istutusraudalla pystysuoraan 3–4 cm:n syvyyteen versova pää ylöspäin. Istutettu ala suojataan kemiallisesti rikkaruohoilta.
Kun pistokkaat ovat versoneet 3–4 viikon kuluttua istutuksesta, versoja karsitaan. Tällöin harjuistutetut pistokkaat paljastetaan 4–5 cm:n syvyydeltä, ja yläosaan kasvaneista 1–5 versosta valitaan paras. Loput versot ja yläosaan mahdollisesti kasvaneet juuret poistetaan. Näin juuren yläosaan ei kasva sivujuuria, ja verson maanalainen osa kasvaa — seudulle luonteenomaiseen tapaan — vaakasuoraan pistokkaaseen nähden.
Kasvukauden loppuajan istutuksia hoidetaan huolellisesti, ja ne suojataan tuhohyönteisiltä ja kasvitaudeilta.
Riittävän laadun ja määrän varmistamiseksi tarvitaan keinokastelua. Viljelijä voi vapaasti päättää kastelutavan, joka voi vaihdella upotuskastelusta nykyaikaisimpaan tiputuskasteluun.
Sadonkorjuu alkaa lokakuun puolivälissä ja päättyy yleensä hallojen alkaessa. Joissain tapauksissa saattaa olla, ettei piparjuurta korjata syksyllä, mutta tästä ei ole haittaa, sillä kasvi selviää kevään sadonkorjuuseen asti vailla pakkas- ja laatuvaurioita.
Sadonkorjuu: lehtien pudottua alaosan juuret irrotetaan traktoriin kiinnitettävän U-muotoisen nostolaitteen avulla 50–60 cm:n syvyydeltä harjun pinnasta katsottuna. Tällä tavoin nostetut juuret poimitaan käsin, ja niiden annetaan kuivua muutaman päivän ajan.
Tämän jälkeen tehdään kauppakunnostus ostajan vaatimusten mukaisesti. Puhdistuksen yhteydessä piparjuureen kiinnittynyt multa ja muu lika poistetaan, lehtiruusuke leikataan pois ja lisäysaineistoksi soveltuvat alaosan juuret kerätään. Piparjuuri voidaan toimittaa vastaanottajalle vain, jos se sisältää enintään 5 prosenttia multaa ja on luokiteltu.
Hajdúságin piparjuuri luokitellaan ja toimitetaan jäljempänä esitettyjen laatuvaatimusten mukaisesti. On tärkeä korostaa, että ravintoainekoostumus on sama, vaikka tuotteen ulkonäkö muuttuu. Ensimmäisen luokan piparjuuri on yksinomaan tarkoitettu tuoreena kulutettavaksi, kun taas muiden luokkien piparjuuri on tarkoitettu lähinnä teollisuuden raaka-aineeksi.
I luokka: Juuri on sileäpintainen, lieriönmuotoinen, haarautumaton, eheä ja terve. Juuren pituus on yli 20 cm ja keskipaksuus yli 25 mm. Juuri ei saa olla kuihtunut, tuhohyönteisten vahingoittama tai halkeillut. Alaosan juuret on katkaistu pois. Lehtien ja varsien jäänteet on poistettava varovasti vahingoittamatta itse juurta. II luokka: Muutoin samat ominaisuudet kuin ensimmäisessä luokassa, mutta keskipaksuus on yli 20 mm. III luokka: Tähän luokkaan kuuluvat juurakot, joissa on haarautumien poistamisesta johtuvia leikkausjälkiä, joitakin halkeamia tai tuhohyönteisten aiheuttamia vaurioita. Juurakoiden pituus on yli 15 cm ja keskipaksuus yli 15 mm. IV luokka: Heikosti kehittynyt juurakko ja paksuhkot alaosan juuret. Mätiä kohtia ei saa olla. Pituus 10 cm, halkaisija vähintään 10 mm. Huonontuneet kohdat poistettu -laatu: Luokkien I ja II juuret, joista on poistettu sienten tai tuhohyönteisten aiheuttamat vauriot ja mädät kohdat. Juuresta voidaan poistaa enintään 1/3. Juurakon pituus vähintään 17 cm, suurin halkaisija yli 20 mm. Ei kokoluokitusta -laatu: Juuren pituudella ja halkaisijalla ei ole väliä, ei vierasta ainesta, hometta eikä mätiä kohtia.
Hajdúságin piparjuuri pakataan ostajan vaatimusten mukaisesti raschel- (eli loimineule)pusseihin tai rei'itettyihin kelmupusseihin. Kysyntään vastaamiseksi I luokan piparjuurta myydään joulun ja pääsiäisen aikaan myös yksittäispakattuna kutistekääreessä.
4.6 Yhteys maantieteelliseen alkuperään: Historia: Muinaisten madjaariheimojen Karpaattien laaksoon tuoma piparjuuri ja siellä jo luonnonvaraisena kasvanut piparjuuri olivat luonnonvaraisten lajikkeiden risteymiä. Tuotannosta on mainintoja jo 1600-luvulta, ja Hajdúságin seudulle piparjuuri lienee saapunut 1800-luvun alussa. Piparjuuren viljely lisääntyi seudulla 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa. Ennen 1900-luvun vaihdetta lähes joka talossa Hajdúságin seudulla viljeltiin jonkin verran monivuotista piparjuurta. Vuosisadan vaihteen jälkeen, 1920-luvun alussa Váradin tuomiokapitulissa Bagamérin viinitarhuri Gábor Szilágyi tuotti Itävallasta ”maukasta, valioluokkaista piparjuurta”, sopeutti sen paikallisiin oloihin ja lisäsi sitä huolellisen valinnan avulla vuosien ajan. Piparjuurta ryhdyttiin viljelemään myös seutukunnan kylissä, ja nykyinen tuotantoalue muotoutui 1940- ja 1950-luvuilla.
Luontoon liittyvät tekijät: Piparjuuri viihtyy hyvin alavilla mailla, kosteassa ilmanalassa humusrikkaassa ja möyheässä maaperässä. Se tarvitsee paljon vettä. Ympäristötekijöistä tärkeimpiä ovat maaperään liittyvät vaatimukset. Mitä muhevampi maaperä, sitä säännöllisemmäksi ja suoremmaksi juurakko kasvaa. Hajdúságin tuotantoalueen hiekkaisten tulva- tai rämeniittyjen kuohkea rakenne, ilmasto ja vesitalous sopivat erinomaisesti Hajdúságin piparjuuren viljelyyn. Kun pistojuuri jatkaa kasvuaan harjun alareunan alapuolelle, se ei kohtaa esteitä kuohkeassa maassa, joten sen pituuskasvu ei pysähdy, eikä juurakosta tule kitukasvuinen eikä haaroittunut, vaan se kasvaa aina suoraan. Tulvaniittyjen humuskerros on 100–110 cm paksu, väriltään vaalea, ja sen humuspitoisuus on 1,5 prosenttia. Pohjavesi virtaa 120–140 cm maanpinnan alapuolella. Tällaisilla mailla piparjuuren istutus voidaan aloittaa varhain, eikä maaperä pakkaudu liikaa sateisina kausinakaan. Rämeniittyjen humuskerros on 40–60 cm paksu, väriltään tumma, ja sen humuspitoisuus on 1,5–2 prosenttia. Pohjavesi virtaa suoraan humuskerroksen alla. Tällaisilla mailla on odotettavissa hyvä sato varsinkin kuivempina aikoina. Tämä selittää sen, että entisaikaan, kun keinokastelua ei ollut vielä keksitty, satoa kuitenkin saatiin: sateisina kausina saatiin hyvä piparjuurisato tulvaniityillä, kun taas kuivaan aikaan rämeniityt tuottivat hyvin. Tämä seikka on myötävaikuttanut siihen, että piparjuurta on viljelty Hajdúságin seudulla jo lähes 100 vuotta.
Kumpuileva maasto ja pienet metsiköt luovat viljelyksille vaihtelevasti varjoa ja suojaavat niitä liian kuumalta auringonvalolta, joten sinappiöljyä ei kehity liikaa. Tämän vuoksi Hajdúságin piparjuuri on maultaan kirpeää muttei koskaan epämiellyttävän voimakasta.
Inhimilliset tekijät: Harjuviljelytekniikka on ainutlaatuinen, Debrecenin seudulla harjoitettu tekniikka. Pistokkaiden pystysuoralla harjuistutuksella varmistetaan, että juurakosta kasvaa suora. Tätä tekniikkaa on kehitelty lähes 100 vuoden ajan. Paikallisten olosuhteiden ohella viljelijät pohtivat, kuinka työmäärää voitaisiin vähentää ja työtä helpottaa, tiedettiinhän yleisesti, että piparjuuren viljely vaatii paljon aikaa ja työ oli tehtävä käsin. Aluksi helpotusta saatiin hevosvaljakoiden ja sittemmin koneiden avulla. Piparjuuriviljelyn uranuurtajat käänsivät maan 80–100 cm syvyydeltä, mikä ei ollut helppoa 1900-luvun alussa. Harjavakoauroja tai sadonnostolaitteita ei ollut kaupan, joten paikalliset sepät valmistivat ne. Hajdúságin piparjuuren ainutlaatuiseksi tekevän viljelyteknologian kehittäminen ja viimeistely periytyi sukupolvelta toiselle. Paikalliset lajikkeet ovat syntyneet pistokkaiden jatkuvan ja harkitsevaisen valinnan ja lisäämisen kautta, ja yhdessä paikallisten ilmasto- ja maaperäolojen kanssa ne tuottavat parhaat ravintoarvot ja sadon.
4.7 Valvontaelin: Mezőgazdasági Szakigazgatási Hivatal eli Maataloustoimisto, joka vastaa hedelmien ja vihannesten tarkastamisesta.
4.8 Merkinnät:
— |
”Hajdúsági torma”, |
— |
”oltalom alatt álló eredetmegjelölés” tai lyhenne OEM (suojattu alkuperänimitys eli SAN), |
— |
kauppayrityksen nimi, |
— |
erän tunnistenumero, ja jos Hajdúsági-TOTEB on tehnyt tarkastuksen, maininta: |
— |
”Hajdúsági Torma Termékpálya Bizottság által ellenőrzött minőség” (Hajdúságin piparjuuren tuotantoketjusta vastaavan komitean tarkastama laatu). |
Jos käytetään raschel-säkkejä, I luokan tuotteet pakataan vihreisiin, II luokan punaisiin, III luokan keltaisiin ja IV luokan vihreisiin säkkeihin. Huonontuneet kohdat poistettu -laatuluokka pakataan keltaisiin säkkeihin. Ei kokoluokitusta -laatu voidaan pakata minkävärisiin säkkeihin tahansa.
(1) EUVL L 93, 31.3.2006, s. 12.
18.2.2009 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 39/s3 |
HUOMAUTUS LUKIJALLE
Toimielimet ovat päättäneet, ettei niiden säädöksissä enää viitata niissä mainittujen säädösten viimeisimpään muutokseen.
Ellei toisin mainita, julkaistuissa teksteissä mainituilla säädöksillä tarkoitetaan säädöksiä niiden tällä hetkellä voimassa olevassa muodossa.