20.12.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

C 327/2

Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 6.11.2008 — Euroopan yhteisöjen komissio v. Saksan liittotasavalta

(Asia C-247/06) (1)

(Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen - Direktiivi 85/337/ETY - Tiettyjen hankkeiden ympäristövaikutukset - Polttolaitoksen asentaminen - Energian tuotanto - Vaarallisten tuotteiden osittainen polttaminen)

(2008/C 327/02)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan yhteisöjen komissio (asiamiehet: U. Wölker ja F. Simonetti)

Vastaaja: Saksan liittotasavalta (asiamiehet: M. Lumma ja C. Schulze-Bahr)

Väliintulija, joka tukee vastaajan vaatimuksia: Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta (asiamiehet: T. Harris, I. Rao ja J. Maurici)

Oikeudenkäynnin kohde

Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen — Tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista 27.6.1985 annetun neuvoston direktiivin 85/337/ETY (EYVL L 175, s. 40), sellaisena kuin se on muutettuna 3.3.1997 annetulla direktiivillä 97/11/EY (EYVL L 73, s. 5), 4 artiklan 1 kohdan, luettuna yhdessä direktiivin liitteessä I olevan 9 kohdan kanssa, rikkominen — Ilman ympäristövaikutusten arviointia myönnetty lupa polttolaitokselle, jossa tuotetaan energiaa osittain vaarallisia jätteitä polttamalla — Jätteistä huolehtiminen ja jätteiden hyödyntäminen

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Euroopan yhteisöjen komissio velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

3)	Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1) EUVL C 190, 12.8.2006.

20.12.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

C 327/2

Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 6.11.2008 — Euroopan parlamentti v. Euroopan unionin neuvosto

(Asia C-155/07) (1)

(Kumoamiskanne - Päätös 2006/1016/EY - Yhteisön takuu Euroopan investointipankille yhteisön ulkopuolella toteutettuihin hankkeisiin liittyvistä lainoista ja lainatakauksista mahdollisesti aiheutuvien tappioiden varalta - Oikeusperustan valinta - EY 179 artikla - EY 181 a artikla - Yhteensopivuus)

(2008/C 327/03)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan parlamentti (asiamiehet: R. Passos, A. Baas ja D. Gauci)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto (asiamiehet: M. Arpio Santacruz, M. Sims ja D. Canga Fano)

Väliintulija, joka tukee vastaajan vaatimuksia: Euroopan yhteisöjen komissio (asiamiehet: A. Aresu ja F. Dintilhac)

Oikeudenkäynnin kohde

Kumoamiskanne — Yhteisön takuun myöntämisestä Euroopan investointipankille yhteisön ulkopuolella toteutettuihin hankkeisiin liittyvistä lainoista ja lainatakauksista mahdollisesti aiheutuvien tappioiden varalta 19.12.2006 tehty neuvoston päätös 2006/1016/EY (EUVL L 414, s. 95) — Oikeusperustan valinta — EY 181 a artikla — Pääasiassa kehitysmaita koskeva päätös — Tarve käyttää kahta oikeusperustaa — EY 179 ja EY 181 a artikla

Tuomiolauselma

1)	Yhteisön takuun myöntämisestä Euroopan investointipankille yhteisön ulkopuolella toteutettuihin hankkeisiin liittyvistä lainoista ja lainatakauksista mahdollisesti aiheutuvien tappioiden varalta 19.12.2006 tehty neuvoston päätös 2006/1016/EY kumotaan.

Päätöksen 2006/1016 vaikutukset pysytetään Euroopan investointipankin sellaisen rahoituksen osalta, joka on toteutettu, kunnes kahdentoista kuukauden kuluessa tämän tuomion julistamispäivästä on tullut voimaan uusi päätös, joka on tehty asianmukaisen oikeusperustan eli sekä EY 179 että EY 181 a artiklan nojalla.

3)	Euroopan unionin neuvosto velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut lukuun ottamatta Euroopan yhteisöjen komission oikeudenkäyntikuluja.

4)	Euroopan yhteisöjen komissio vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1) EUVL C 155, 7.7.2007.

20.12.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

C 327/3

Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 6.11.2008 — Helleenien tasavalta v. Euroopan yhteisöjen komissio

(Asia C-203/07 P) (1)

(Muutoksenhaku - Hanke, joka koskee yhteisen diplomaattiedustuston perustamista Abujaan (Nigeria) - Sellaisten summien takaisin maksaminen, jotka Helleenien tasavalta on velkaa - Kuittaaminen sellaisesta summasta, joka komission on suoritettava Manner-Kreikan alueellisen toimintaohjelman osalta)

(2008/C 327/04)

Oikeudenkäyntikieli: kreikka

Asianosaiset

Valittaja: Helleenien tasavalta (asiamiehet: P. Mylonopoulos, S. Trekli ja Z. Stavridi)

Muu osapuoli: Euroopan yhteisöjen komissio (asiamiehet: I. Zervas ja D. Triantafyllou)

Oikeudenkäynnin kohde

Valitus ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen (ensimmäisen jaoston) asiassa T-231/04, Helleenien tasavalta v. Euroopan yhteisöjen komissio, 17.1.2007 antamasta tuomiosta, jolla ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin hylkäsi perusteettomana kanteen, jossa vaadittiin kumottavaksi komission päätös periä kuittaamalla summia, jotka Kreikka oli velvollinen maksamaan osallistuttuaan Abouja I- ja Abouja II -hankkeisiin, jotka koskivat Euroopan unionin jäsenvaltioiden yhteisen diplomaattisen edustuston rakentamista Aboujaan (Nigeria)

Tuomiolauselma

1)	Valitus hylätään.

2)	Helleenien tasavalta velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 155, 7.7.2007.

20.12.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

C 327/3

Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 6.11.2008 (Hof van beroep te Antwerpenin (Belgia) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Trespa International B.V. v. Nova Haven- en Vervoerbedrijf N.V.

(Asia C-248/07) (1)

(Yhteisön tullikoodeksin soveltamisasetus - 291 ja 297 artikla - Edullinen tullikohtelu - Tietty käyttötarkoitus - Käsite ’henkilö, joka tuo tai tuotattaa tavarat vapaaseen liikkeeseen luovutettaviksi’ - Käsite ’tavaroiden luovutus yhteisössä’ - Luovutuksensaajan käsite)

(2008/C 327/05)

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Hof van beroep te Antwerpen

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Trespa International B.V.

Vastaaja: Nova Haven- en Vervoerbedrijf N.V.

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Hof van beroep teAntwerpen — Tietyistä yhteisön tullikoodeksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 soveltamista koskevista säännöksistä 2.7.1993 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 2454/93 (EYVL L 253, s. 1) 1 a, 291 ja 297 artiklan tulkinta — Käsitteet ”tavaroiden luovuttaminen yhteisössä”, ”henkilö, joka tuo tai tuotattaa tavarat vapaaseen liikkeeseen luovutettaviksi” ja ”luovutuksensaaja”

Tuomiolauselma

Tietyistä yhteisön tullikoodeksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 soveltamista koskevista säännöksistä 2.7.1993 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 2454/93, sellaisena kuin se on muutettuna 20.1.1997 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 89/97, 291 artiklan 1 kohtaa on tulkittava niin, että siinä oleva käsite ”henkilö, joka tuo tai tuotattaa tavarat” tarkoittaa henkilöä, jolle tavarat on tarkoitettu ja jolla on aikomus käyttää ne määrättyyn tiettyyn käyttötarkoitukseen, riippumatta siitä, tekeekö hän tulli-ilmoituksen itse vai käyttääkö hän tätä varten yhteisön tullikoodeksista 12.10.1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 5 artiklassa tarkoitettua edustajaa. Mainittu käsite ei tarkoita tämän henkilön edustajaa tulliviranomaisissa sitä tapausta lukuun ottamatta, että mainitun henkilön katsotaan toimivan omissa nimissään ja omaan lukuunsa asetuksen N:o 2913/92 5 artiklan 4 kohdan toisen alakohdan mukaisesti, jolloin häntä on pidettävä tuojana.

Asetuksen N:o 2454/93, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 89/97, 297 artiklan 1 kohtaa on tulkittava niin, että kyseessä ei ole tavaroiden luovutus yhteisössä silloin, kun tullimuodollisuudet on suoritettu Belgiassa ja kun tavarat on tämän jälkeen tuotu Alankomaihin, jos luvan saanut henkilö toimii lopullisen tuojan lukuun; kansallisen tuomioistuimen on tarkistettava tämä. Se, että tavarat on tuotu Belgiaan ja tullattu siellä ja sittemmin siirretty Alankomaihin, on vailla merkitystä tässä säännöksessä tarkoitetun luovutuksen toteamisen kannalta. Luovutustapauksessa luovutuksensaajalla on oltava mainitun asetuksen 291 artiklan mukaisesti myönnetty lupa.

3)	Asetuksen N:o 2454/93, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 89/97, 297 artiklan 1 kohtaa on tulkittava niin, että siinä oleva luovutuksensaajan käsite ei tarkoita tulliasiamiestä, joka suorittaa tullimuodollisuudet tuojan lukuun.

(1) EUVL C 170, 21.7.2007.

20.12.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

C 327/4

Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 6.11.2008 (Regeringsrättenin (Ruotsi) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Kollektivavtalsstiftelsen TRR Trygghetsrådet v. Skatteverket

(Asia C-291/07) (1)

(Arvonlisävero - Verollisten liiketoimien suorituspaikka - Verotuksellinen liittymä - Muuhun kuin palvelujen vastaanottajan jäsenvaltioon sijoittautunut palvelujen suorittaja - Verovelvollisen ominaisuus - Tiettyä taloudellista toimintaa ja muuta kuin taloudellista toimintaa harjoittavalle kansalliselle säätiölle suoritetut palvelut)

(2008/C 327/06)

Oikeudenkäyntikieli: ruotsi

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Regeringsrätten

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Kollektivavtalsstiftelsen TRR Trygghetsrådet

Vastaaja: Skatteverket

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Regeringsrätten — Jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta — yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste — 17.5.1977 annetun kuudennen neuvoston direktiivin 77/388/ETY (EYVL L 145, s. 1) 9 artiklan 2 kohdan e alakohdan ja 21 artiklan 1 kohdan b alakohdan sekä yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY (EUVL 347, s. 1) 56 artiklan 1 kohdan c alakohdan ja 196 artiklan tulkinta — Sekä taloudellista toimintaa että muuta toimintaa harjoittava kansallinen säätiö, joka käyttää toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneen palvelujen suorittajan suorittamia konsulttipalveluja toiminnassaan, joka ei kuulu direktiivin soveltamisalaan

Tuomiolauselma

Jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta — yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste — 17.5.1977 annetun kuudennen neuvoston direktiivin 77/388/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna 17.6.1999 annetulla neuvoston direktiivillä 1999/59/EY, 9 artiklan 2 kohdan e alakohtaa ja yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY 56 artiklan 1 kohdan c alakohtaa on tulkittava siten, että se, joka vastaanottaa konsulttipalveluja toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneelta verovelvolliselta ja joka harjoittaa sekä tiettyä taloudellista toimintaa että toimintaa, joka ei kuulu direktiivien soveltamisalaan, on katsottava verovelvolliseksi, vaikka hankinta tehdään yksinomaan direktiivien soveltamisalaan kuulumatonta toimintaa varten.

(1) EUVL C 183, 4.8.2007.

20.12.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

C 327/5

Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 6.11.2008 (Conseil d'État'n (Ranska) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Association nationale pour la protection des eaux et rivières — TOS v. Ministère de l'écologie, du développement et de l'aménagement durables

(Asia C-381/07) (1)

(Vesiympäristön pilaantuminen - Direktiivi 2006/11/EY - 6 artikla - Vaaralliset aineet - Päästöt - Ennakkolupa - Päästöstandardien vahvistaminen - Ilmoitusjärjestelmä - Kalanviljelylaitokset)

(2008/C 327/07)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Conseil d'État

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Association nationale pour la protection des eaux et rivières — TOS

Vastaaja: Ministère de l'ecologie, du développement et de l'aménagement durables

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Conseil d'État (Ranska) — Tiettyjen yhteisön vesiympäristöön päästettyjen vaarallisten aineiden aiheuttamasta pilaantumisesta 15.2.2006 annetun direktiivin 2006/11/EY (EUVL L 64, s. 52) 6 artiklan tulkinta — Vaatimus ennakkoluvasta, jossa vahvistetaan päästöstandardit kaikille vesistöihin laskettaville päästöille, jotka voivat sisältää vaarallista ainetta — Sellaisten kansallisten sääntöjen yhteensopivuus, joilla ennakkolupa korvataan kalanviljelylaitosten osalta yksinkertaisella ilmoitusjärjestelmällä, johon sisältyy kuitenkin viittaus sovellettaviin ympäristönlaatunormeihin ja jonka mukaan toimivaltaisella hallintoviranomaisella on oikeus vastustaa laitoksen toiminnan aloittamista tai asettaa sille omat päästöraja-arvot

Tuomiolauselma

Tiettyjen yhteisön vesiympäristöön päästettyjen vaarallisten aineiden aiheuttamasta pilaantumisesta 15.2.2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/11/EY 6 artiklaa ei voida tulkita siten, että se sallii jäsenvaltioiden sen jälkeen, kun ne ovat tämän artiklan mukaisesti vahvistaneet vesien pilaamisen vähentämistä koskevat ohjelmat, joissa on ympäristönlaatunormit, ottaa käyttöön tiettyjä vähäpäästöisinä pidettyjä laitoksia varten ilmoitusjärjestelmän, johon sisältyy viittaus mainittuihin normeihin ja jonka mukaan hallintoviranomaisella on oikeus vastustaa kyseisen laitoksen toiminnan aloittamista tai asettaa sille omat päästöraja-arvot.

(1) EUVL C 269, 10.11.2007.

20.12.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

C 327/5

Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 6.11.2008 — Alankomaiden kuningaskunta v. Euroopan yhteisöjen komissio

(Asia C-405/07 P) (1)

(Muutoksenhaku - EY 95 artiklan 5 kohta - Direktiivi 98/69/EY - Toimenpiteet moottoriajoneuvojen päästöjen aiheuttaman ilman pilaantumisen estämiseksi - Tiettyjen uusien dieselkäyttöisten ajoneuvojen aiheuttamien hiukkaspäästöjen yhteisön raja-arvojen alentamista ennakoiva kansallinen poikkeava säännös, jota komissio ei ole hyväksynyt - Ongelman erityisyys - Huolellisuusvelvoite ja perusteluvelvollisuus)

(2008/C 327/08)

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Asianosaiset

Valittaja: Alankomaiden kuningaskunta (asiamiehet: D.J.M. de Grave ja C.M. Wissels)

Vastapuoli: Euroopan yhteisöjen komissio (asiamiehet: M. Patakia, H. van Vliet ja A. Alcover San Pedro)

Oikeudenkäynnin kohde

Valitus ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen (neljäs jaosto) asiassa T-182/06, Alankomaat v. komissio, 27.6.2007 antamasta tuomiosta, jolla hylättiin vaatimus kumota Alankomaiden kuningaskunnan EY 95 artiklan 5 kohdan mukaisesti tiedoksi antamista kansallisista säännösluonnoksista, joissa säädetään dieselkäyttöisten ajoneuvojen hiukkaspäästöjen rajoittamisesta, 3.5.2006 tehty komission päätös 2006/372/EY (EUVL L 142, s. 16)

Tuomiolauselma

1)	Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen asiassa T-182/06, Alankomaiden kuningaskunta vastaan komissio, 27.6.2007 antama tuomio kumotaan.

2)	Alankomaiden kuningaskunnan EY 95 artiklan 5 kohdan mukaisesti tiedoksi antamista kansallisista säännösluonnoksista, joissa säädetään dieselkäyttöisten ajoneuvojen hiukkaspäästöjen rajoittamisesta, 3.5.2006 tehty komission päätös 2006/372/EY kumotaan.

3)	Euroopan yhteisöjen komissio velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 269, 10.11.2007.

20.12.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

C 327/6

Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio (seitsemäs jaosto) 4.11.2008 — Euroopan yhteisöjen komissio v. Luxemburgin suurherttuakunta

(Asia C-95/08) (1)

(Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen - Direktiivi 2004/9/EY - Viranomaisia, joiden tehtävänä on laboratorioiden ja niissä suoritettavien tutkimusten tarkastaminen hyvän laboratoriokäytännön noudattamisen arvioimiseksi, ei ole nimetty)

(2008/C 327/09)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan yhteisöjen komissio (asiamiehet: G. Rozet ja P. Oliver)

Vastaaja: Luxemburgin suurherttuakunta (asiamies: C. Schiltz)

Oikeudenkäynnin kohde

Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen — Hyvän laboratoriokäytännön (GLP) tarkastamisesta ja todentamisesta 11.2.2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/9/EY (EUVL L 50, s. 28) — Viranomaisia, joiden tehtävänä on laboratorioiden ja niissä suoritettavien tutkimusten tarkastaminen hyvän laboratoriokäytännön noudattamisen arvioimiseksi, ei ole nimetty

Tuomiolauselma

Luxemburgin suurherttuakunta ei ole noudattanut hyvän laboratoriokäytännön (GLP) soveltamisesta 11.2.2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/9/EY 3 artiklan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole nimennyt viranomaisia, joilla on toimivaltuudet laboratorioiden ja niissä suoritettavien tutkimusten tarkastamiseksi hyvän laboratoriokäytännön noudattamisen arvioimiseksi.

2)	Luxemburgin suurherttuakunta velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 116, 9.5.2008.

20.12.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

C 327/6

Yhteisöjen tuomioistuimen määräys (kuudes jaosto) 6.10.2008 (Tribunal de grande instance de Nanterren (Ranska) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Société Roquette Frères v. Direction générale des douanes et droits indirects ja Recette principale de Gennevilliers de la Direction générale des douanes et des droits indirects

(Asia C-466/06) (1)

(Työjärjestyksen 104 artiklan 3 kohta - Sokerialan yhteinen markkinajärjestely - Isoglukoosi - Tuotantokiintiöiden jakamisen perusteena olevien perusmäärien vahvistaminen - Välituotteena tuotettu isoglukoosi - Asetuksen (ETY) N:o 1785/81 24 artiklan 2 kohta - Asetuksen (EY) N:o 2038/1999 27 artiklan 3 kohta - Asetuksen (EY) N:o 2073/2000 1 artikla - Asetuksen (EY) N:o 1260/2001 11 artiklan 2 kohta - Asetuksen (EY) N:o 1745/2002 1 artikla - Asetuksen (EY) N:o 1739/2003 1 artikla - Tuotantomaksut - Kiintiöjärjestelmän soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt - Jalostettujen tuotteiden sisältämien sokerimäärien huomioon ottaminen - Vietävän ylijäämän määrittäminen - Keskimääräisen tappion määrittäminen)

(2008/C 327/10)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunal de grande instance de Nanterre

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Société Roquette Frères

Vastaajat: Direction générale des douanes et droits indirects ja Recette principale de Gennevilliers de la Direction générale des douanes et des droits indirects

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Tribunal de grande instance de Nanterre — Asetuksen (ETY) N:o 1785/81 24 artiklan 2 kohdan, asetuksen (EY) N:o 2038/1999 27 artiklan 3 kohdan, asetuksen (EY) N:o 2073/2000 1 artiklan, asetuksen (EY) N:o 1745/2002 1 artiklan 2 kohdan ja asetuksen (EY) N:o 1739/2003 1 artiklan pätevyys — Sokerialan yhteinen markkinajärjestely — Isoglukoosin tuotantokiintiöt — Välituotteena käytetyn isoglukoosin kiintiöihin kuuluminen (kuulumattomuus) — Asetuksen (ETY) N:o 1443/82 ja asetuksen (EY) N:o 314/2002 pätevyys — Isoglukoosin tuotannon perusteella maksettavien maksujen laskentatapa

Määräysosa

Ensimmäisen ennakkoratkaisukysymyksen tutkiminen ei ole tuonut esiin sellaisia seikkoja, jotka voisivat vaikuttaa sokerialan yhteisestä markkinajärjestelystä 30.6.1981 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1785/81 24 artiklan 2 kohdan, sokerialan yhteisestä markkinajärjestelystä 13.9.1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2038/1999 27 artiklan 3 kohdan, sokerialan tuotantokiintiöiden takuunalaisen määrän alentamisesta ja puhdistamoiden hankintojen arvioiduista enimmäistarpeista etuuskohteluun oikeuttavissa tuontijärjestelyissä markkinointivuonna 2000/2001 29.9.2000 annetun komission asetuksen (EY) N:o 2073/2000 1 artiklan, sokerialan yhteisestä markkinajärjestelystä 19.6.2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1260/2001 11 artiklan 2 kohdan, sokerialan tuotantokiintiöiden taatun määrän alentamisesta ja puhdistamoiden hankintojen arvioiduista enimmäistarpeista etuuskohteluun oikeuttavissa tuontijärjestelmissä markkinointivuonna 2002/2003 30.9.2002 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1745/2002 1 artiklan ja sokerialan tuotantokiintiöiden taatun määrän ja puhdistamoiden hankintojen arvioitujen enimmäistarpeiden vähentämisestä etuuskohteluun oikeuttavassa tuonnissa markkinointivuonna 2003/2004 30.9.2003 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1739/2003 1 artiklan pätevyyteen.

Sokerialan kiintiöjärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 8.6.1982 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 1443/82, sellaisena kuin se on muutettuna 23.2.1994 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 392/94, 5 artiklan 5 kohdan ensimmäisen alakohdan ja kiintiöjärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä sokerialalla 20.2.2002 annetun komission asetuksen (EY) N:o 314/2002, tapauksesta riippuen sellaisena kuin se on muutettuna 27.6.2003 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 1140/2003, 6 artiklan 4 kohdan tutkiminen ei ole tuonut esiin sellaisia seikkoja, jotka voisivat vaikuttaa asetusten pätevyyteen.

(1) EUVL C 154, 1.7.2006.

20.12.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

C 327/7

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunale di Treviso (Italia) on esittänyt 18.8.2008 — Rikosoikeudenkäynti, jossa vastaajina ovat Luigi Pontini, Emanuele Rech, Dino Bonora, Giovanni Forato, Laura Forato, Adele Adami ja Ivo Colomberotto

(Asia C-375/08)

(2008/C 327/11)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunale di Treviso

Pääasian asianosaiset

Luigi Pontini, Emanuele Rech, Dino Bonora, Giovanni Forato, Laura Forato, Adele Adami ja Ivo Colomberotto

Ennakkoratkaisukysymykset

Säädetäänkö yhteisön oikeudessa ja erityisesti naudanliha-alan yhteisestä markkinajärjestelystä annetussa asetuksessa N:o 1254/1999 (1) edellytyksestä, jonka mukaan taloudellisen tuen myöntämisen edellytyksenä on rehualan käyttö tai sellaisen omistusoikeuteen liittyvän perusteen tai muun perusteen olemassaolo, jolla mainitun alan käyttö perustellaan?

(1) EYVL L 160, s. 21.

20.12.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

C 327/7

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunale Amministrativo Regionale per la Lombardia (Italia) on esittänyt 18.8.2008 — Serrantoni Srl, Consorzio stabile edili scrl v. Comune di Milano

(Asia C-376/08)

(2008/C 327/12)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunale Amministrativo Regionale per la Lombardia

Pääasian asianosaiset

Kantajat: Serrantoni Srl ja Consorzio stabile edili scrl

Vastaaja: Comune di Milano

Ennakkoratkaisukysymykset

Ovatko 12.4.2006 annetun asetuksen N:o 163, sellaisena kuin se on muutettuna 31.7.2007 annetulla asetuksella N:o 113, 36 §:n 5 momenttiin sisältyvät kansalliset säännökset esteenä 31.3.2004 annetun direktiivin 2004/18/EY (1) 4 artiklan asianmukaiselle soveltamiselle, kun niissä säädetään, että

—

konsortion jäsenen osallistuessa tarjouskilpailuun yhteenliittymä suljetaan automaattisesti pois menettelystä pelkästään sillä perusteella, että sillä on tietty oikeudellinen muoto (pysyvä konsortio) eikä jotain muuta, olennaisilta osin samanlaista muotoa (tuotanto-osuuskuntien välinen konsortio ja käsiteollisuusyritysten välinen konsortio)

—

jos pysyvä konsortio osallistuu tarjouskilpailuun, on niin, että vaikka se on ilmoittanut osallistuvansa muiden yritysten lukuun ja uskovansa töiden toteuttamisen muille yrityksille, mikäli se voittaa tarjouskilpailun, yritys suljetaan automaattisesti menettelyn ulkopuolelle pelkästään sen muodollisen seikan perustella, että se on tällaisen konsortion jäsen?

Ovatko 12.4.2006 annetun asetuksen N:o 163, sellaisena kuin se on muutettuna 31.7.2007 annetulla asetuksella N:o 113, 36 §:n 5 momenttiin sisältyvät kansalliset säännökset esteenä EY:n perustamissopimuksen 39, 43, 49 ja 81 artiklan asianmukaiselle soveltamiselle, kun niissä säädetään, että

—

(1) EUVL L 134, s. 114.

20.12.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

C 327/8

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Corte d'appello di Roma (Italia) on esittänyt 12.9.2008 — Istituto nazionale della previdenza sociale (INPS) v. Tiziana Bruno e Massimo Pettini

(Asia C-395/08)

(2008/C 327/13)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Corte d'appello di Roma

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Istituto nazionale della previdenza sociale (INPS)

Vastapuolet: Tiziana Bruno e Massimo Pettini

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko Italian lainsäädäntö (lain 638/83 7 §:n 1 momentti), jonka mukaan ajanjaksoja, joiden kuluessa vertikaalisessa osa-aikatyössä ei työskennellä, ei oteta huomioon työskentelykausina eläkeoikeuden saamisen kannalta, direktiivin 97/81/EY (1) ja erityisesti sen (liitteessä olevassa) 4 lausekkeessa tarkoitetun syrjimättömyyden periaatteen mukainen?

Onko edellä mainittu kansallinen lainsäädäntö direktiivin ja erityisesti sen (liitteessä olevan) 1 lausekkeen mukainen, jossa määrätään, että jäsenvaltioiden lainsäädännön on helpotettava osa-aikatyön kehittämistä, sen (liitteessä olevan) 4 lausekkeen mukainen ja sen (liitteessä olevan) 5 lausekkeen mukainen, jossa määrätään, että jäsenvaltioiden olisi poistettava oikeudelliset esteet, jotka rajoittavat mahdollisuuksia osa-aikatyöhön, kun on selvää, että se, että eläkkeen osalta ei oteta huomioon viikkoja, jolloin ei työskennellä, muodostaa merkittävän esteen vertikaalisen osa-aikatyön valitsemiselle?

Voidaanko (liitteessä olevassa) 4 lausekkeessa tarkoitettu syrjimättömyyden periaate ulottaa koskemaan myös osa-aikatyön eri lajeja, kun otetaan huomioon, että kansallisen lainsäädännön mukaan horisontaalisessa osa-aikatyössä, jossa kalenterivuonna työskenneltyjen tuntien, joista on maksettu palkkaa, kokonaismäärä on yhtä suuri, kaikki kalenterivuoden viikot otetaan huomioon, toisin kuin vertikaalisessa osa-aikatyössä?

(1) Euroopan teollisuuden ja työnantajain keskusjärjestön (UNICE), julkisten yritysten Euroopan keskuksen (CEEP) ja Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön (EAY) tekemästä osa-aikatyötä koskevasta puitesopimuksesta — Liite: Osa-aikatyötä koskeva puitesopimus 15.12.1997 annettu neuvoston direktiivi 97/81/EY (EYVL 1998, L 14, s. 9).

20.12.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

C 327/9

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Corte d'appello di Roma (Italia) on esittänyt 12.9.2008 — Istituto nazionale della previdenza sociale (INPS) v. Daniela Lotti ja Clara Matteucci

(Asia C-396/08)

(2008/C 327/14)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Corte d'appello di Roma

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Istituto nazionale della previdenza sociale (INPS)

Vastapuolet: Daniela Lotti ja Clara Matteucci

Ennakkoratkaisukysymykset

Voidaanko (liitteessä olevassa) 4 lausekkeessa tarkoitettu syrjimättömyyden periaate ulottaa koskemaan myös osa-aikatyön eri lajeja, kun otetaan huomioon, että kansallisen lainsäädännön mukaan horisontaalisessa osa-aikatyössä, jossa kalenterivuonna työskenneltyjen tuntien, joista on maksettu palkkaa, määrä on yhtä suuri, kaikki kalenterivuoden viikot otetaan huomioon, toisin kuin vertikaalisessa osa-aikatyössä?

20.12.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

C 327/9

Kanne 17.9.2008 — Euroopan yhteisöjen komissio v. Itävallan tasavalta

(Asia C-401/08)

(2008/C 327/15)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan yhteisöjen komissio (asiamiehet: B. Schima ja A. Sipos)

Vastaaja: Itävallan tasavalta

Vaatimukset

—

On todettava, että Itävallan tasavalta ei ole noudattanut vaarallisista aineista aiheutuvien suuronnettomuusvaarojen torjunnasta 9.12.1996 annetun neuvoston direktiivin 96/82/EY (1) 11 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisia velvoitteitaan, koska Itävallan toimivaltaiset viranomaiset eivät ole laatineet kaikkien kyseisen direktiivin 9 artiklassa tarkoitettujen tuotantolaitosten osalta ulkoisia pelastussuunnitelmia.

—	Itävallan tasavalta on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Direktiivin 96/82/EY 11 artiklan 1 kohdan c alakohdassa edellytetään, että jäsenvaltiot varmistavat, että tähän tarkoitukseen nimetyt viranomaiset laativat kaikkien tämän direktiivin 9 artiklassa tarkoitettujen tuotantolaitosten osalta ulkoisen pelastussuunnitelman niistä toimista, joihin ryhdytään tuotantolaitoksen ulkopuolella. Näistä ulkoisista pelastussuunnitelmista on ilmettävä paitsi tuotantolaitoksen sisäisiä ja tuotantolaitoksen ulkopuolella tapahtuvia pelastustoimia koskevat tiedot, myös tiedot siitä, miten väestölle annetaan tarkkoja tietoja onnettomuudesta ja millaista käyttäytymistä väestön pitäisi noudattaa. Ulkoiseen pelastussuunnitelmaan on sisällyttävä myös esimerkiksi tiedot siitä, millä tavoin tiedotetaan muiden jäsenvaltioiden pelastusviranomaisille sellaisen suuronnettomuuden sattuessa, jolla voi olla vaikutuksia yli valtion rajojen.

Käsiteltävänä olevassa kanteessa vaaditaan sen toteamista, että Itävallan tasavalta ei ole noudattanut direktiivin 96/82/EY 11 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole laatinut kaikkien tämän direktiivin 9 artiklassa tarkoitettujen tuotantolaitosten osalta ulkoisia pelastussuunnitelmia.

(1) EYVL L 10, s. 13.

20.12.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

C 327/10

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Oberlandesgericht Naumburg (Saksa) on esittänyt 18.9.2008 — Investitionsbank Sachsen-Anhalt — Anstalt der Norddeutschen Landesbank — Girozentrale v. Bezirksrevisorin beim Landgericht Magdeburg für die Landeskasse des Landes Sachsen-Anhalt

(Asia C-404/08)

(2008/C 327/16)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Oberlandesgericht Naumburg

Pääasian asianosaiset

Kantajat: Investitionsbank Sachsen-Anhalt — Anstalt der Norddeutschen Landesbank — Girozentrale

Vastaajat: Bezirksrevisorin beim Landgericht Magdeburg für die Landeskasse des Landes Sachsen-Anhalt

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko EY 86 artiklan 1 kohtaa luettuna yhdessä EY 81 artiklan 1 kohdan a ja d alakohdan sekä 2 kohdan kanssa tulkittava niin, että Sachsen-Anhaltin osavaltion perustamalle investointipankille 18.12.2003 annetun investointipankkia koskevan puitelain (Investitionsbank-Begleitgesetz) (Gesetz- und Verordnungsblatt Land Sachsen-Anhalt N:o 47/2003, s. 571) 6 §:n 1 momentin nojalla annettu vapautus oikeudenkäyntikuluista ja -maksuista on pätemätön?

Jos kysymykseen 2.1. vastataan kieltävästi, onko EY 86 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä virkkeessä tarkoitettuja yhteisön oikeuden kilpailusääntöjä tulkittava niin, että investointipankki saa vapautuksen Sachsen-Anhaltin osavaltion tavoin oikeudenkäyntikuluista ja -maksuista vain silloin, kun se suorittaa Sachsen-Anhaltin investointipankin perustamisesta 30.12.2003 annetun asetuksen (GVBl. LSA 2004, s. 20), sellaisena kuin se on muutettuna 2.12.2006 annetulla muutosasetuksella (GVBl. LSA, s. 534), 6 §:n mukaisia julkisen vallan tehtäviä?

20.12.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

C 327/10

(Asia C-409/08)

(2008/C 327/17)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Oberlandesgericht Naumburg

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Investitionsbank Sachsen-Anhalt — Anstalt der Norddeutschen Landesbank — Girozentrale

Vastaaja: Bezirksrevisorin beim Landgericht Magdeburg für die Landeskasse des Landes Sachsen-Anhalt

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko EY 86 artiklan 1 kohtaa luettuna yhdessä EY 81 artiklan 1 kohdan a ja d alakohdan sekä 2 kohdan kanssa tulkittava niin, että Sachsen-Anhaltin osavaltion perustamalle investointipankille 18.12.2003 annetun investointipankkia koskevan puitelain (Investitionsbank-Begleitgesetz) 6 §:n 1 momentin (…) nojalla annettu vapautus oikeudenkäyntikuluista (maksut ja kulut) on pätemätön, koska sillä rikotaan kilpailunvastaisten toimenpiteiden kieltoa?

20.12.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

C 327/11

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka des Finanzgerichts Baden-Württemberg (Saksa) on esittänyt 22.9.2008 — Swiss Caps AG v. Hauptzollamt Singen

(Asia C-411/08)

(2008/C 327/18)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Finanzgericht Baden-Württemberg

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Swiss Caps AG

Vastaaja: Hauptzollamt Singen

Ennakkoratkaisukysymykset

1)	Onko yhdistetyn nimikkeistön yleisten tulkintasääntöjen 5 sääntöä tulkittava siten, että tärkkelysrakeista koostuvat kapselipäällykset, jotka sisältävät lisäravintoaineita, on luokiteltava pakkausaineiksi tai pakkauspäällyksiksi (1)?

Mikäli ensimmäiseen kysymykseen vastataan kieltävästi:

Onko yhdistetyn nimikkeistön nimikettä 1515 tulkittava siten, että tärkkelysrakeista koostuvat kapselipäällykset, jotka sisältävät 580 mg vehnänalkioöljytiivistettä, antavat tavaralle sen olennaisen luonteen siten, ettei tavaraa voida luokitella yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 1515?

(1) EYVL 1987 L 256, s. 1.

20.12.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

C 327/11

Valitus, jonka Lafarge SA on tehnyt 22.9.2008 yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen asiassa T-54/03, Lafarge SA v. Euroopan yhteisöjen komissio, 8.7.2008 antamasta tuomiosta

(Asia C-413/08 P)

(2008/C 327/19)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Valittaja: Lafarge SA (edustaja: asianajajat A. Winckler, F. Brunet, E. Paroche, H. Kanellopoulos)

Muut osapuolet: Euroopan yhteisöjen komissio, Euroopan unionin neuvosto

Vaatimukset

—

Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen asiassa T-54/03 8.7.2008 antama tuomio on kumottava ja ensimmäisessä oikeusasteessa esitetyt vaatimukset hyväksyen on EY:n perustamissopimuksen 229 artiklan, yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön 61 artiklan ja neuvoston asetuksen N:o 17/62 (1) 17 artiklan, josta on tullut neuvoston asetuksen N:o 1/2003 (2) 31 artikla, 27.11.2002 tehty Euroopan komission päätös N:o 2005/471/EY (3) siltä osin kuin sillä määrätään kantajalle sakko

—	Toissijaisesti ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen asiassa T-54/03 8.7.2008 antama tuomio on kumottava osittain ja ensimmäisessä oikeusasteessa esitetyt vaatimukset hyväksyen komission kantajalle 27.11.2002 tehdyssä päätöksessä N:o 2005/471/EY määräämän sakon määrää on alennettava

—	Komissio on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valittaja esittää kuusi perustetta valituksensa tueksi.

Ensimmäisessä perusteessaan valittaja väittää ensisijaisesti, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on vääristellyt sen arvioitaviksi saatettuja tosiseikkoja katsoessaan, että komissio saattoi pätevästi perustaa rikkomisten olemassaolon viittaukseen, joka koski sellaista kilpailusääntöjen vastaisten menettelyjen kokonaisuutta, joka johti kilpailun rajoittamiseen ja kipsilevymarkkinoiden vakauttamiseen.

Toisessa perusteessaan valittaja väittää, että todistustaakkaa koskevia sääntöjä, syyttömyysolettamaa koskevaa periaatetta ja siitä seuraavaa periaatetta in dubio pro reo on loukattu, koska ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoi, että komissio oli osoittanut valittajan osallistuneen yhteen monitahoiseen ja jatkettuun rikkomiseen, vaikkei rikkomisen olemassaolosta ja kestosta ollut esitetty minkäänlaisia todisteita.

Kolmannessa perusteessaan valittaja väittää ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen loukanneen perusteluvelvollisuutta ja yhdenvertaisen kohtelun periaatetta siten, että se oli vahvistanut komission kannan katsomalla, että tietyt todisteet riittivät osoittamaan valittajan syyllistyneen rikkomiseen, vaikka näitä samoja todisteita oli pidetty riittämättöminä osoittamaan, että kilpaileva yritys oli syyllistynyt rikkomiseen.

Neljännessä perusteessaan valittaja väittää ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen loukanneen suhteellisuusperiaatetta ja yhdenvertaisen kohtelun periaatetta, koska se ei ollut muuttanut langetetun sakon laskentapohjaa, jonka komissio oli vahvistanut ottamatta huomioon Lafargen liikevaihtoa ja sen markkinaosuuksia suhteessa sen kilpailijoiden vastaaviin.

Viidennessä perusteessaan valittaja moittii ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinta siitä, että se teki useita oikeudellisia virheitä ja jätti noudattamatta perusteluvelvollisuuttaan katsoessaan, että komissio menetteli perustellusti korottaessaan kantajalle määrättyä sakkoa rikkomisen uusimisen perusteella, vaikka tälle ei ollut oikeudellista perustaa eikä sellaista lainvoimaista määräystä, joilla tällaista korottamista olisi voitu perustella. Näin menetellessään ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin loukkasi sekä yleistä periaatetta, jonka mukaan rangaistusten on perustuttava lakiin, että oikeusvarmuuden ja hyvän oikeudenkäytön periaatteita.

Kuudennessa ja viimeisessä perusteessaan kantaja väittää vihdoin ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tehneen oikeudellisen virheen katsoessaan, että komissio menetteli perustellusti korottaessaan sakon laskentapohjaa varoittavan vaikutuksen vuoksi, vaikka sen olisi pitänyt ottaa huomioon viimeksi mainitun lopullinen määrä arvioidessaan, oliko sakon määrää asianmukaista korottaa tämän vaikutuksen vuoksi.

(1) 6.2.1962 annettu neuvoston asetus N:o 17 (perustamissopimuksen 85 ja 86 artiklan ensimmäinen täytäntöönpanoasetus) (EYVL 13, s. 204).

(2) Perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta 16.12.2002 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1/2003 (EYVL 2003, L 1, s. 1).

(3) 27.10.2002 tehty komission päätös asiassa COMP/E-1/37.152 — kipsilevyt (EYVL 2005, L 166, s. 8).

20.12.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

C 327/12

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Verwaltungsgericht Berlin (Saksa) on esittänyt 23.9.2008 — Yasar Erdil v. Land Berlin

(Asia C-420/08)

(2008/C 327/20)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Verwaltungsgericht Berlin

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Yasar Erdil

Vastaaja: Land Berlin

Ennakkoratkaisukysymys

Voiko Turkin kansalainen, jolla on assosiaationeuvoston päätöksen 1/80 7 artiklan ensimmäisen kohdan toisen luetelmakohdan mukainen oikeudellinen asema ja joka on syntymävuodestaan 1989 lähtien asunut Saksan liittotasavallan alueella, vedota 29.4.2004 annetun direktiivin 2004/38/EY (1) (EUVL L 158, 30.4.2004, s. 77; oikaisu EUVL L 229, 29.6.2004) 28 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaiseen erityiseen karkottamissuojaan?

(1) Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella, asetuksen (ETY) N:o 1612/68 muuttamisesta ja direktiivien 64/221/ETY, 68/360/ETY, 72/194/ETY, 73/148/ETY, 75/34/ETY, 75/35/ETY, 90/364/ETY, 90/365/ETY ja 93/96/ETY kumoamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) 29.4.2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/38/EY (EUVL L 158, s. 77). (Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella, asetuksen (ETY) N:o 1612/68 muuttamisesta ja direktiivien 64/221/ETY, 68/360/ETY, 72/194/ETY, 73/148/ETY, 75/34/ETY, 75/35/ETY, 90/364/ETY, 90/365/ETY ja 93/96/ETY kumoamisesta 29.4.2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/38/EY oikaisu; EUVL L 229, s. 35).

20.12.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

C 327/12

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Conseil d'État (Belgia) on esittänyt 26.9.2008 — Enviro Tech (Europe) Ltd v. Belgian valtio

(Asia C-425/08)

(2008/C 327/21)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Conseil d'État

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Enviro Tech (Europe) Ltd

Vastaaja: Belgian valtio

Ennakkoratkaisukysymykset

Kysymys 1:

—

Onko direktiivi 2004/73/EY (1) yhteensoveltuva puitedirektiivin 67/548/ETY (2) ja erityisesti sen liitteessä V olevan A.9 kohdan kanssa, jossa vahvistetaan leimahduspisteiden määritysmenetelmät, siltä osin kuin siinä luokitellaan nPB helposti syttyväksi aineeksi (R 11) yhden ainoan, – 10 °C:n lämpötilassa tehdyn kokeen perusteella?

—

Onko direktiivi 2004/73/EY yhteensoveltuva puitedirektiivin 67/548/ETY ja erityisesti sen liitteessä VI olevan 4.2.3 kohdan kanssa siltä osin kuin siinä luokitellaan nPB ryhmään 2 kuuluvaksi, lisääntymiselle vaaralliseksi aineeksi (R 60) yhtäältä vaikka ei ole olemassa selvää näyttöä asianmukaisissa eläinkokeissa siitä, että myrkkyvaikutuksia on havaittu, jotta voidaan olettaa, että kun ihminen altistuu tällaiselle aineelle, siitä aiheutuu kehityshäiriöitä, ja toisaalta sellaisten kokeiden perusteella, jotka paljastavat myrkkyvaikutuksia ainoastaan elämissä, jotka on altistettu 250 ppm:n suuruiselle pitoisuudelle, joka on yksitoista kertaa nPB:n enimmäispitoisuus ja 40 kertaa se nPB:n keskiarvopitoisuus, jolle ihminen altistuu tuotetta käsitellessään?

—

Onko direktiivi 2004/73/EY yhteensoveltuva puitedirektiivin 67/548/ETY ja erityisesti sen liitteiden V ja VI kanssa siltä osin kuin siinä luokitellaan nPB ryhmään 2 kuuluvaksi helposti syttyväksi (R 11) ja lisääntymiselle vaaralliseksi (R 60) aineeksi ennalta varautumisen periaatteen nojalla noudattamatta direktiivin 67/548/ETY liitteissä V ja VI vahvistettuja menetelmiä ja kriteereitä?

—

Onko direktiivi 2004/73/EY yhteensoveltuva puitedirektiivin 67/548/ETY kanssa siltä osin kuin siinä luokitellaan nPB ryhmään 2 kuuluvaksi helposti syttyväksi (R 11) ja lisääntymiselle vaaralliseksi (R 60) aineeksi nojautumalla suhteellisuusperiaatteen vastaisesti kokeisiin, jotka eroavat kilpailevilla tuotteilla, kuten esimerkiksi klooratuilla halogeeneillä, tehtävistä kokeista?

Kysymys 2:

—

Jos direktiivi 2004/73/EY ei ole yhteensoveltuva direktiivin 67/548/ETY kanssa, olisiko Belgian kuningaskunnan pitänyt olla saattamatta osaksi kansallista oikeutta nPB:n luokittelu sellaisena, kuin se seuraa direktiivistä 2004/73/EY, tai jättää kyseinen luokittelu huomioon ottamatta, vaikka direktiivin 2004/73/EY 2 artiklan mukaan ”jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 31 päivänä lokakuuta 2005”?

(1) Vaarallisten aineiden luokitusta, pakkaamista ja merkintöjä koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 67/548/ETY mukauttamisesta tekniikan kehitykseen kahdennenkymmenennenyhdeksännen kerran 29.4.2004 annettu komission direktiivi 2004/73 (EUVL L 152, s. 1).

(2) Vaarallisten aineiden luokitusta, pakkaamista ja merkintöjä koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä 27.6.1967 annettu neuvoston direktiivi 67/548/ETY (EYVL 196, s. 1).

20.12.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

C 327/13

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka VAT and Duties Tribunals, London (Yhdistynyt kuningaskunta) on esittänyt 29.9.2008 — Terex Equipment Ltd v. The Commissioners for Her Majesty's Revenue & Customs

(Asia C-430/08)

(2008/C 327/22)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

VAT and Duties Tribunals, London (Edinburgh Tribunal Centren pyynnön johdosta)

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Terex Equipment Ltd

Vastaaja: The Commissioners for Her Majesty's Revenue & Customs

Ennakkoratkaisukysymykset

1)	Sallitaanko tullikoodeksissa (1) ja erityisesti sen 78 artiklassa ilmoituksen muuttaminen koodin korjaamiseksi, ja mikäli sallitaan, onko HMRC:n muutettava ilmoitusta ja korjattava tilanne?

2)	Siirrettiinkö nyt käsiteltävän asian kohteena olevat tavarat säännösten vastaisesti pois tullivalvonnasta tullikoodeksin 203 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla soveltamisasetuksen 865 artiklan (2) perusteella?

3)	Jos näin on, syntyikö siinä yhteydessä tullikoodeksin 203 artiklan nojalla tuontitullivelka?

Vaikka tullikoodeksin 203 artiklassa tarkoitettua tullivelkaa ei olisi olemassa, onko tullivelka syntynyt 204 artiklan nojalla, kun otetaan huomioon

(i)	”ilmeistä laiminlyöntiä” koskevat toteamukset ja

(ii)	kysymys siitä, onko HMRC laiminlyönyt noudattaa tullikoodeksin 221 artiklan 3 kohtaa, kun se ei ole ilmoittanut 204 artiklan mukaista tullivelkaa määräajassa?

Jos oletetaan, että

(i)	tilannetta ei voida korjata tullikoodeksin 78 artiklan nojalla ja

(ii)	tullivelka oli olemassa ja

(iii)

oli olemassa soveltamisasetuksen 899 artiklassa tarkoitettu erityistilanne,

onko kansallisen tuomioistuimen pääteltävä, että ilmeistä laiminlyöntiä ei ollut tapahtunut, jolloin tullivelka pitäisi tullikoodeksin 239 artiklan nojalla peruuttaa?

(1) Yhteisön tullikoodeksista 12.10.1992 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 2913/92 (EYVL L 302, s. 1).

(2) Tietyistä yhteisön tullikoodeksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 soveltamista koskevista säännöksistä 2.7.1993 annettu komission asetus (ETY) N:o 2454/93 (EYVL L 253, s. 1).

20.12.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

C 327/14

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka VAT and Duties Tribunals, London (Yhdistynyt kuningaskunta) on esittänyt 29.9.2008 — FG Wilson (Engineering) Ltd 2 ja Caterpillar EPG Ltd v. The Commissioners for Her Majesty's Revenue & Customs

(Asia C-431/08)

(2008/C 327/23)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

VAT and Duties Tribunals, London (The Northern Ireland Tribunal Centren pyynnön johdosta)

Pääasian asianosaiset

Kantajat: FG Wilson (Engineering) Ltd ja Caterpillar EPG Ltd

Vastaaja: The Commissioners for Her Majesty's Revenue & Customs

Ennakkoratkaisukysymykset

1)	Siirrettiinkö nyt käsiteltävän asian kohteena olevat tavarat jäljempänä kuvatuissa olosuhteissa säännösten vastaisesti pois tullivalvonnasta tullikoodeksin (1) 203 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla soveltamisasetuksen 865 artiklan (2) perusteella?

2)	Jos näin on, syntyikö siinä yhteydessä tullikoodeksin 203 artiklan nojalla tuontitullivelka?

3)	Jos ensimmäiseen ja toiseen kysymykseen vastataan myöntävästi, sallitaanko tullikoodeksissa ja erityisesti 78 artiklan 3 kohdassa ilmoituksen muuttaminen koodin korjaamiseksi, ja mikäli näin on, edellytetäänkö HMRC:n muuttavan ilmoitusta tilanteen korjaamiseksi?

Jos tullikoodeksin 78 artiklassa tarkoitettu tilanteen korjaaminen ei ole mahdollista ja tullikoodeksin 203 artiklassa tarkoitettu tullivelka oli olemassa ja jos on kiistatonta, että kyseessä oli soveltamisasetuksen 899 artiklassa tarkoitettu erityistilanne, voiko kansallinen tuomioistuin tässä tilanteessa ja seuraavassa esitettyjen toteamusten perusteella päätellä, että kyseessä ei ollut ilmeinen laiminlyönti, jolloin tullivelka pitäisi peruuttaa tullikoodeksin 239 artiklan nojalla ja tullivaatimus hylätä? Erityisesti, mikäli katsotaan, että asianomainen yritys on syyllistynyt ilmeiseen laiminlyöntiin, onko toimivaltaisilla viranomaisilla oikeus ottaa huomioon se, että tulleja kantavat viranomaiset ovat itse laiminlyöneet huolellisuus- ja hallinnointivelvoitteensa ja edistäneet virheitä, joiden vuoksi tullivelka on syntynyt?

(1) Yhteisön tullikoodeksista 12.10.1992 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 2913/92 (EYVL L 302, s. 1).

20.12.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

C 327/14

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Hoge Raad der Nederlanden (Alankomaat) on esittänyt 6.10.2008 — F. Gielen v. Staatssecretaris van Financiën

(Asia C-440/08)

(2008/C 327/24)

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Hoge Raad der Nederlanden

Pääasian asianosaiset

Valittaja: F. Gielen

Vastapuoli: Staatssecretaris van Financiën

Ennakkoratkaisukysymys

Onko EY 43 artiklaa tulkittava siten, että tämä artikla ei estä jäsenvaltion verolainsäädännön säännöksen soveltamista voittoon, jonka toisen jäsenvaltion kansalainen (ulkomainen verovelvollinen) on saanut ensin mainitussa jäsenvaltiossa harjoittamastaan yritystoiminnan osasta, jos tähän säännökseen tietyllä tavalla tulkittuna sisältyy — sinänsä — EY 43 artiklan kanssa ristiriitainen kotimaisten ja ulkomaisten verovelvollisten erottelu, kun kyseisellä ulkomaisella verovelvollisella on kuitenkin ollut mahdollisuus valita, että häntä kohdellaan samoin kuin kotimaista verovelvollista, mutta hän ei ole omista syistään käyttänyt tätä mahdollisuutta?

20.12.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

C 327/15

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Naczelny Sąd Administracyjny (Puolan tasavalta) on esittänyt 7.10.2008 — Elektrownia Pątnów II sp. z o.o. v. Dyrektor Izby Skarbowej w Poznaniu

(Asia C-441/08)

(2008/C 327/25)

Oikeudenkäyntikieli: puola

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Naczelny Sąd Administracyjny

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Elektrownia Pątnów II sp. z o.o.

Vastaaja: Dyrektor Izby Skarbowej w Poznaniu

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko veroviranomaisten otettava yhteisön oikeuden (erityisesti direktiivin 69/335/ETY säännösten) (1) perusteella kantaessaan pääomansijoitusveron yhtiöpääoman korotuksesta huomioon toimet, jotka koskevat samaa pääomaosuutta ja joista kannettiin pääomansijoitusvero ennen Puolan liittymistä Euroopan unioniin?

Sovelletaanko direktiivin 69/335/ETY 5 artiklan 3 kohdan toisessa luetelmakohdassa säädettyä mekanismia erityisesti silloin, jos direktiivin 4 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettu pääomayhtiölle annettu laina muunnetaan yhtiöosuuksiksi liittymisen jälkeen ja tästä lainasta on kannettu vero jo aikaisemmin kansallisen, liittymiseen saakka voimassa olleen lainsäädännön perusteella sellaisten periaatteiden mukaan, jotka on vahvistettu siviilioikeudellisista toimista kannettavaa veroa koskevassa Puolan laissa?

(1) EYVL L 249, 3.10.1969, s. 25–29.

20.12.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

C 327/15

Valitus, jonka Região autónoma dos Açores on tehnyt 8.10.2008 yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen (kolmas jaosto) asiassa T-37/04, Região autónoma dos Açores. v. Euroopan unionin neuvosto, 1.7.2008 antamasta tuomiosta

(Asia C-444/08 P)

(2008/C 327/26)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: Região autónoma dos Açores (edustajat: solicitor M. Renouf, solicitor C. Bryant ja H. Mercer, QC)

Muut osapuolet: Euroopan unionin neuvosto, Euroopan yhteisöjen komissio, Espanjan kuningaskunta, Seas at Risk VZW, WWF — World Wide Fund for Nature, Stichting Greenpeace Council

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että yhteisöjen tuomioistuin

—	kumoaa yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen asiassa T-37/04 1.7.2008 antaman tuomion

—	hyväksyy asiassa T-37/04 nostetun kanteen

—

kumoaa asetuksen N:o 1954/2003 (1) 3 ja 11 artiklan sekä liitteen siltä osin kuin niissä a) säädetään, että asetuksen mukainen pyyntiponnistus määritetään ainoastaan pyyntikohteena olevan lajin ja ICES-/CECAF-alueen osalta eikä myös käytettävien — kiinteiden tai vedettävien — pyydysten tyypin osalta ja b) jätetään syvänmeren lajit (esim. asetuksessa N:o 2347/2002 (2) tarkoitetut pohjakalalajit) neuvoston asetuksen N:o 1954/2003 3 ja 11 artiklan soveltamisalan ulkopuolelle.

—

kumoaa asetuksen N:o 1954/2003 15 artiklan siltä osin kuin asetusten 685/95 (3) ja 2027/95 (4) kumoaminen: a) poistaa (i) yhteisöltä toimivallan määrittää pyyntiponnistus paitsi pyyntikohteena olevien lajien ja ICES-/CECAF-alueiden osalta myös käytettävien pyydysten tyypin osalta ja (ii) määrittää vuosittainen enimmäispyyntiponnistus, siten kuin se oli toteutettu asetuksella N:o 2027/95; b) poistaa (i) toimivallan määrittää vuosittainen enimmäispyyntiponnistus alueittain syvänmerenlajien osalta (esim. asetuksessa N:o 2347/2002 tarkoitetut pohjakalalajit) ja (ii) määrittää tämän pyyntiponnistuksen, joka oli toteutettu asetuksella N:o 2027/95; c) poistaa espanjalaisia aluksia koskevan kiellon päästä pyytämään tonnikalaa ja sen lähilajeja Azoreiden vesille

—	kumoaa asetuksen N:o 1954/2003 5 artiklan 1 kohdan siltä osin kuin siinä ei pidetä voimassa espanjalaisia aluksia koskevaa kieltoa päästä pyytämään tonnikalaa ja sen lähilajeja Azoreiden vesille

—	palauttaa asian ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelle, jos yhteisöjen tuomioistuin katsoo, että se ei asian käsittelyn tilasta johtuen voi antaa lopullista ratkaisua asiassa

—	velvoittaa Euroopan unionin neuvoston korvaamaan Região autónoma dos Açoresille sekä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa käydystä menettelystä että käsiteltävänä olevan valituksen käsittelystä aiheutuvat oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja vetoaa seitsemään kanneperusteeseen mainittua ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomiota vastaan nostamansa valituksen tueksi.

Ensinnäkin ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen, kun se katsoi, että valittajan EY 299 artiklan 2 kohdan perusteella saama suojelu ei riitä osoittamaan, että riidanalaiset säännökset koskevat valittajaa erikseen.

Toiseksi ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin totesi virheellisesti, että vain jäsenvaltioilla, ei alueellisilla viranomaisilla, on oikeus puolustaa alueidensa yleistä etua.

Kolmanneksi ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen, kun se ei erottanut ympäristöön liittyviä pohdintoja taloudellisista.

Neljänneksi ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen, kun se katsoi, että riidanalaisilla säännöksillä ei olisi haitallisia vaikutuksia Azorien kalakannoille ja meriympäristölle eikä tämän seurauksena alueen kalastussektorin selviytymiselle.

Viidenneksi ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen, kun se katsoi, ettei riidanalaisten säännösten vaikutus valittajan lainsäädäntö- ja täytäntöönpanovaltaan tarkoita, että säännökset koskevat valittajaa erikseen.

Kuudenneksi ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen, kun se katsoi, että valittajan vaatimusta ei voitu ottaa tutkittavaksi sen takia, että valittajalta puuttuivat muut sen käytettävissä olevat tehokkaat oikeussuojakeinot.

Seitsemänneksi ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen, kun se ei arvioinut seikkoja, joihin valittaja vetosi, kokonaisuutena erikseen arvioimisen lisäksi.

(1) Tiettyjä yhteisön kalastusalueita ja kalavaroja koskevan pyyntiponnistuksen hallinnoinnista, asetuksen (ETY) N:o 2847/93 muuttamisesta sekä asetusten (EY) N:o 685/95 ja (EY) N:o 2027/95 kumoamisesta 4.11.2003 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1954/2003 (EYVL L 289, s. 1).

(2) Syvänmeren kantojen kalastukseen sovellettavista kalastusmahdollisuuksien saamista koskevista erityisistä vaatimuksista ja niihin liittyvistä edellytyksistä 16.12.2002 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 2347/2002 (EYVL L 351, s. 6).

(3) Tiettyjä yhteisön kalastusalueita ja kalakantoja koskevasta pyyntiponnistusten hallinnosta 27.3.1995 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 685/95 (EYVL L 71, s. 5).

(4) Tiettyjä yhteisön kalastusalueita ja kalakantoja koskevasta pyyntiponnistusten hallintojärjestelmästä 15.6.1995 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 2027/95 (EYVL L 199, s. 1).

20.12.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

C 327/16

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Conseil d'État (Ranska) on esittänyt 9.10.2008 — Société Solgar Vitamin's France, Valorimer SARL, Christian Fenioux, L'Arbre de Vie SARL, Société Source Claire, Nord Plantes EURL, Société RCS Distribution, Société Ponroy Santé — Partie intervenante: Syndicat de la Diététique et des Compléments Alimentaires v. Ministre de l'Économie, des Finances et de l'Emploi, Ministre de la Santé, de la Jeunesse et des Sports, Ministre de l'Agriculture et de la Pêche

(Asia C-446/08)

(2008/C 327/27)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Conseil d'État

Pääasian asianosaiset

Kantajat: Société Solgar Vitamin's France, Valorimer SARL, Christian Fenioux, L'Arbre de Vie SARL, Société Source Claire, Nord Plantes EURL, Société RCS Distribution ja Société Ponroy Santé

Vastaajat: Ministre de l'Économie, des Finances et de l'Emploi, Ministre de la Santé, de la Jeunesse et des Sports, Ministre de l'Agriculture et de la Pêche

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko ravintolisiä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 10.6.2002 (1) annettua direktiiviä 2002/46/EY ja erityisesti sen 5 artiklan 4 kohtaa ja 11 artiklan 2 kohtaa tulkittava siten, että vaikka lähtökohtaisesti on komission tehtävänä vahvistaa ravintolisien sisältämien vitamiinien ja kivennäisaineiden sallitut enimmäis- ja vähimmäismäärät, jäsenvaltiot ovat toimivaltaisia antamaan alaa koskevia säännöksiä, niin kauan kun komissio ei ole antanut edellytettyjä yhteisön säännöksiä?

Jos tähän kysymykseen vastataan myöntävästi:

Onko jäsenvaltioiden, vaikka niiden onkin noudatettava EY 28 ja EY 30 artiklan määräyksiä, näitä enimmäismääriä vahvistaessaan käytettävä sääntelyn perustana direktiivin 5 artiklassa vahvistettuja vaatimuksia, mukaan lukien vaatimus yleisesti hyväksyttäviin tutkimustietoihin perustuvan tieteellisen riskinarvioinnin suorittamisesta, alalla, jolle on tällä hetkellä vielä ominaista tietynasteinen epävarmuus?

Voiko jäsenvaltio vahvistaa enimmäismäärät silloin, kun on mahdotonta antaa tarkkaa numeerista arviota muista ravintolähteistä, esimerkiksi juomavedestä, saatavien vitamiinien ja kivennäisaineiden — kuten fluorin — määristä kussakin kuluttajaryhmässä ja kullakin alueella, ja voiko kansallinen viranomainen tällöin vahvistaa enimmäismäärän nollaksi, jos vaara on havaittu, turvautumatta ravintolisiä koskevan direktiivin 12 artiklassa tarkoitettuihin suojatoimenpiteisiin?

Kun otetaan huomioon se, että on mahdollista ottaa huomioon erot eri kuluttajaryhmien herkkyysasteiden välillä direktiivin 5 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti, voiko valtio enimmäismääriä vahvistettaessa lähteä myös siitä, että erityisen riskialttiiseen kuluttajaryhmään kohdistetulla toimenpiteellä, kuten asianmukaisilla myyntimerkinnöillä, voidaan saada tämä ryhmä olemaan käyttämättä ravintoainetta, joka vähäisinä määrinä on sille hyödyllinen? Voiko tämä herkkyysasteiden erilaisuus olla perusteena sille, että koko väestöön sovelletaan erityisen riskialttiille ryhmälle, kuten lapsille, sopivaa enimmäispitoisuutta?

Kuinka laajalti enimmäismäärät voidaan vahvistaa turvallisuusrajojen puuttuessa, jos terveysriskejä ei ole osoitettu? Onko yleisesti ottaen — ja millä edellytyksin — mahdollista jyvittää huomioon otettavat vaatimukset niin, että päädytään vahvistamaan näiden ravintoaineiden enimmäismäärät siten, että ne jäävät selvästi niiden sallittujen turvallisten raja-arvojen alapuolelle?

(1) Ravintolisiä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 10.6.2002 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/46/EY (EYVL L 183, s. 51).

20.12.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

C 327/17

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Svea hovrätt (Ruotsi) on esittänyt 13.10.2008 — Otto Sjöberg v. Åklagaren

(Asia C-447/08)

(2008/C 327/28)

Oikeudenkäyntikieli: ruotsi

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Svea hovrätt

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Otto Sjöberg

Vastaaja: Åklagaren

Ennakkoratkaisukysymykset

1)	Voidaanko kansalaisuuden perusteella tapahtuva syrjintä kansallisilla peli- ja arpajaismarkkinoilla joissakin olosuhteissa hyväksyä yleistä etua koskevista pakottavista syistä?

Jos kansallisilla peli- ja arpajaismarkkinoilla harjoitettavalle rajoittavalle politiikalle on useita syitä ja yhtenä näistä syistä on sosiaalisluonteisten toimintojen rahoittaminen, voidaanko tätä pitää kyseisen rajoittavan politiikan suotuisana liitännäisseurauksena? Jos tähän kysymykseen annetaan kieltävä vastaus, voidaanko tällainen rajoittava politiikka kuitenkin katsoa hyväksyttäväksi, jos sosiaalisluonteisten toimintojen rahoittamista ei voida pitää mainitun politiikan pääasiallisena tarkoituksena?

Voiko valtio vedota yleistä etua koskeviin pakottaviin syihin syynä rajoittavalle pelipolitiikalleen, jos valtion valvonnassa oleva yhtiö markkinoi pelejä ja arpajaisia, joista saatavat tulot tulevat valtiolle, ja yhtenä tällaisen markkinoinnin useammasta syystä on sosiaalisluonteisten toimintojen rahoittaminen? Jos tähän kysymykseen annetaan kieltävä vastaus, voiko mainittu rajoittava politiikka kuitenkin olla hyväksyttävää, jos sosiaalisluonteisten toimintojen rahoittamisen ei katsota olevan kyseisen markkinoinnin pääasiallisena tarkoituksena?

Voiko toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneen peliyhtiön, joka on tämän toisen jäsenvaltion viranomaisten valvonnan piirissä, tässä toisessa jäsenvaltiossa järjestämien pelien ja arpajaisten markkinointia koskeva täyskielto olla oikeassa suhteessa pelitoiminnan valvomista koskevaan tarkoitukseen nähden, kun tällaista rajoittavaa politiikkaa harjoittavaan jäsenvaltioon sijoittautuneiden peliyhtiöiden järjestämiä pelejä ja arpajaisia koskevaan markkinointiin ei samanaikaisesti kohdistu rajoituksia? Millainen vastaus tähän kysymykseen annetaan siinä tapauksessa, että tällaisen järjestelyn tarkoituksena on pelaamisen rajoittaminen?

Onko pelinjärjestäjällä, jolle on myönnetty lupa tietyn pelitoiminnan harjoittamiseen tietyssä maassa ja joka on saman maan toimivaltaisen viranomaisen valvonnan piirissä, oikeus markkinoida pelitarjontaansa muissa jäsenvaltioissa esimerkiksi lehti-ilmoittelun kautta ilman, että se ensin hakee toimilupaa näiden maiden toimivaltaiselta viranomaiselta? Jos tähän kysymykseen annetaan myöntävä vastaus, merkitseekö tämä, että sellainen kansallinen säännöstö, jossa säädetään rangaistavaksi ulkomailla järjestettäviin arpajaisiin osallistumisen edistäminen, muodostaa sellaisen sijoittautumisvapauden ja palvelujen vapaata liikkuvuutta koskevan oikeuden esteen, jota ei voida missään olosuhteissa hyväksyä yleistä etua koskevien pakottavien syiden vuoksi? Onko ensimmäiseen kysymykseen annettavan vastauksen kannalta merkitystä sillä, vetoaako jäsenvaltio, johon pelinjärjestäjä on sijoittautunut, samaan yleistä etua koskevaan pakottavaan syyhyn kuin se valtio, jossa kyseinen pelinjärjestäjä haluaa markkinoida pelitoimintaansa?

20.12.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

C 327/18

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Svea hovrätt (Ruotsi) on esittänyt 13.10.2008 — Anders Gerdin v. Åklagaren

(Asia C-448/08)

(2008/C 327/29)

Oikeudenkäyntikieli: ruotsi

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Svea hovrätt

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Anders Gerdin

Vastaaja: Åklagaren

Ennakkoratkaisukysymykset

1)	Voidaanko kansalaisuuden perusteella tapahtuva syrjintä kansallisilla peli- ja arpajaismarkkinoilla joissakin olosuhteissa hyväksyä yleistä etua koskevista pakottavista syistä?

20.12.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

C 327/18

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Symvoulio tis Epikrateias (Kreikka) on esittänyt 17.10.2008 — Panagiotis I. Karanikolas, Valsamis Daravanis, Georgios Kouvoukliotis, Panagiotis Dolou, Dimitrios Z. Parisis, Konstantinos Emmanouil, Ioannis Anasoglou, Pantelis A. Beis, Dimitrios Chatziandreou, Ioannis A. Zaragkoulias, Triantafyllos K. Mavrogiannis, Sotirios Th. Liotakis, Vasileios Karampasis, Dimitrios Melissidis, Ioannis V. Kleovoulos, Dimitrios I. Patsakos, Theodoros Fournarakis, Dimitrios K. Dimitrakopoulos ja Synetairismos Paraktion Alieon Kavalas v. Ypourgos Agrotikis Anaptyxis kai Trofimon ja Nomarchiaki Aftodioikisi Dramas, Kavalas, Ksanthis

(Asia C-453/08)

(2008/C 327/30)

Oikeudenkäyntikieli: kreikka

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Symvoulio tis Epikrateias

Pääasian asianosaiset

Kantajat: Panagiotis I. Karanikolas, Valsamis Daravanis, Georgios Kouvoukliotis, Panagiotis Dolou, Dimitrios Z. Parisis, Konstantinos Emmanouil, Ioannis Anasoglou, Pantelis A. Beis, Dimitrios Chatziandreou, Ioannis A. Zaragkoulias, Triantafyllos K. Mavrogiannis, Sotirios Th. Liotakis, Vasileios Karampasis, Dimitrios Melissidis, Ioannis V. Kleovoulos, Dimitrios I. Patsakos, Theodoros Fournarakis, Dimitrios K. Dimitrakopoulos ja Synetairismos Paraktion Alieon Kavalas

Vastaajat: Ypourgos Agrotikis Anaptyxis kai Trofimon ja Nomarchiaki Aftodioikisi Dramas, Kavalas, Ksanthis

Väliintulijat: Alievtikos Agrotikos Sunetairismos gri-gri nomou Kabalas, me tin eponimia MAKEDONIA ja Panellinia Enosi Ploioktiton Mesis Alieias (P.E.P.M.A)

Ennakkoratkaisukysymykset

1)	Voivatko jäsenvaltiot neuvoston asetuksen 1626/94 1 artiklan 2 kohdan mukaan toteuttaa lisätoimenpiteitä, jotka merkitsevät sellaisten pyydysten käytön täydellistä kieltoa, joiden käyttö lähtökohtaisesti on sallittua kyseisen asetuksen säännösten nojalla?

Onko kyseisen asetuksen säännösten mukaan sallittua käyttää sellaisen jäsenvaltion, jolla on rantaa Välimerellä, merialueella pyydyksiä, jotka eivät kuulu tämän asetuksen 2 artiklan 3 kohdassa ja 3 artiklan 1 kohdassa ja 1a kohdassa nimeltä mainittuihin ja lähtökohtaisesti kiellettyihin pyydyksiin ja joiden käyttö oli kyseisen jäsenvaltion kansallisen säännöksen nojalla kiellettyä ennen tämän asetuksen voimaantuloa?

20.12.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

C 327/19

Kanne 21.10.2008 — Euroopan yhteisöjen komissio v. Portugalin tasavalta

(Asia C-458/08)

(2008/C 327/31)

Oikeudenkäyntikieli: portugali

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan yhteisöjen komissio (asiamiehet: E. Traversa ja P. Guerra e Andrade)

Vastaaja: Portugalin tasavalta

Vaatimukset

—	Yhteisöjen tuomioistuimen on todettava, että Portugalin tasavalta ei ole noudattanut EY 49 artiklan mukaisia velvoitteitaan, koska se on asettanut rakennuspalvelujen tarjoamiselle Portugalissa samat edellytykset kuin sijoittautumisen osalta.

—	Portugalin tasavalta on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Portugalin laissa pääsystä rakennusalalle ja toimimisesta tällä alalla (asetus (EY) N:o 12/2004) Portugalissa tapahtuvan rakennustoiminnan harjoittamisen edellytykseksi asetetaan lupa.

Yksikään yritys ei poikkeuksetta voi toteuttaa Portugalissa rakennus-, jälleenrakennus-, laajennus-, muutos-, korjaus-, konservointi-, kunnostus-, siivous-, restaurointi- tai purkutöitä tai yleisesti mitään rakentamiseen liittyviä töitä ilman Portugalin viranomaisten etukäteen antamaa lupaa.

Portugalin kilpailulaki, jossa kielletään yrityksiä, myös yhteisön yrityksiä, tarjoamasta rakennuspalveluja Portugalissa ilman Portugalin viranomaisten etukäteen antamaa lupaa päästä rakennusalalle, rikkoo EY 49 artiklaa.

Rakennusalalle pääsylle Portugalin lainsäädännössä asetetut edellytykset ovat sijoittautumisen edellytyksiä. Portugalin lainsäädännössä ei eroteta toisistaan sijoittautumista ja palvelujen tarjoamista tilapäisesti.

Jotta toiseen jäsenvaltioon sijoittautunut rakennusalan yritys voi tarjota palveluja Portugalissa, sen on täytettävä kaikki sijoittautumisen edellytykset, mikä käytännössä merkitsee sitä, että tällä rakennusalan yrityksellä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin sijoittautua Portugaliin. Tällainen vaatimus rajoittaa vakavasti palvelujen tarjoamisen vapautta.

Myös rakennusalalla toimimisen edellytykset rajoittavat palvelujen tarjoamisen vapautta, sillä niiden vuoksi on mahdotonta tarjota rakennuspalveluja tilapäisesti.

Portugalin valtion esittämiä syitä, joilla se perustelee kyseessä olevia rajoituksia, ei ole osoitettu päteviksi eikä niitä voida ottaa huomioon.

20.12.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

C 327/19

Kanne 21.10.2008 — Euroopan yhteisöjen komissio v. Helleenien tasavalta

(Asia C-460/08)

(2008/C 327/32)

Oikeudenkäyntikieli: kreikka

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan yhteisöjen komissio (asiamiehet: G. Rozet ja D. Triantafullou)

Vastaaja: Helleenien tasavalta

Vaatimukset

—

On todettava, että Helleenien tasavalta ei ole noudattanut EY 39 artiklan mukaisia velvoitteitaan, koska se on pitänyt lainsäädännössään Kreikan kansalaisuutta koskevan vaatimuksen edellytyksenä pääsylle kaikkien Kreikan lipun alla purjehtivien laivojen kapteenin ja upseerin (yliperämiehen) tehtävään, ja

—	Helleenien tasavalta on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Ei ole olemassa EY 39 artiklan 4 kohdan mukaisia perusteita, koska kapteenien ja yliperämiesten tehtävissä ei tosiasiassa yleensä käytetä julkista valtaa.

20.12.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

C 327/20

Kanne 27.10.2008 — Euroopan yhteisöjen komissio v. Espanjan kuningaskunta

(Asia C-463/08)

(2008/C 327/33)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan yhteisöjen komissio (asiamiehet: H. Støvlbæk ja M.A. Rabanal Suárez)

Vastaaja: Espanjan kuningaskunta

Vaatimukset

—

On todettava, että Espanjan kuningaskunta ei ole noudattanut ammattipätevyyden tunnustamisesta 7.9.2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/36/EY (1) mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole antanut kyseisen direktiivin noudattamisen edellyttämiä lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä eikä ilmoittanut niistä komissiolle.

—	Espanjan kuningaskunta on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Määräaika direktiivin 2005/36/EY täytäntöönpanolle päättyi 20.10.2007.

(1) EUVL L 225, s. 22.

20.12.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

C 327/20

Kanne 27.10.2008 — Euroopan yhteisöjen komissio v. Viron tasavalta

(Asia C-464/08)

(2008/C 327/34)

Oikeudenkäyntikieli: viro

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan yhteisöjen komissio (asiamiehet: K. Simonsson ja K. Saaremäel-Stoilov)

Vastaaja: Viron tasavalta

Vaatimukset

—

on todettava, ettei Viron tasavalta ole noudattanut (satamien turvallisuuden parantamisesta) 26.10.2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/65/EY (1) mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole antanut kyseisen direktiivin noudattamisen edellyttämiä säännöksiä tai ainakaan ilmoittanut niitä komissiolle

—	Viron tasavalta on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Direktiivin täytäntöönpanoa varten varattu määräaika päättyi 15.6.2007.

(1) EUVL L 310, s. 28.

20.12.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

C 327/20

Kanne 29.10.2008 — Euroopan yhteisöjen komissio v. Helleenien tasavalta

(Asia C-465/08)

(2008/C 327/35)

Oikeudenkäyntikieli: kreikka

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan yhteisöjen komissio (asiamiehet: M. Karanasou-Apostolopoulou ja H. Støvlbæk)

Vastaaja: Helleenien tasavalta

Vaatimukset

—

On todettava, että Helleenien tasavalta ei ole noudattanut ammattipätevyyden tunnustamisesta 7.9.2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/36/EY (1) mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole antanut kyseisen direktiivin noudattamisen edellyttämiä lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä ja koska se ei ainakaan ole ilmoittanut näistä toimenpiteistä komissiolle, ja

—	Helleenien tasavalta on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Määräaika, jossa direktiivi 2005/36/EY oli pantava täytäntöön sisäisessä oikeudessa, on päättynyt 20.10.2007.

(1) EUVL L 255, 30.9.2005, s. 22.

20.12.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

C 327/21

Kanne 30.10.2008 — Euroopan yhteisöjen komissio v. Kyproksen tasavalta

(Asia C-466/08)

(2008/C 327/36)

Oikeudenkäyntikieli: kreikka

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan yhteisöjen komissio (asiamiehet: M. Karanasou-Apostolopoulou ja H. Støvlbæk)

Vastaaja: Kyproksen tasavalta

Vaatimukset

—

On todettava, että Kyproksen tasavalta ei ole noudattanut ammattipätevyyden tunnustamisesta 7.9.2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/36/EY (1) mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole antanut kyseisen direktiivin täysimääräisen noudattamisen edellyttämiä lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä ja koska se ei ainakaan ole ilmoittanut näistä toimenpiteistä komissiolle

—	Kyproksen tasavalta on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Määräaika, jossa direktiivi 2005/36/EY oli pantava täytäntöön sisäisessä oikeusjärjestyksessä, on päättynyt 20.10.2007.

(1) EUVL L 255, 30.9.2005.

20.12.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

C 327/21

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Augstākās tiesas Senāts (Latvian tasavalta) on esittänyt 23.10.2008 — Alstom Power Hydro v. Valsts ieņēmumu dienests

(Asia C-472/08)

(2008/C 327/37)

Oikeudenkäyntikieli: latvia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Augstākās tiesas Senāts

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Alstom Power Hydro

Vastaaja: Valsts ieņēmumu dienests

Ennakkoratkaisukysymys

Onko 17.5.1977 annetun neuvoston direktiivin 77/388/ETY (1) 18 artiklan 4 kohtaa tulkittava siten, että sellaisen kansallisen säännöksen (…) antaminen, jossa säädetään kolmen vuoden vanhentumisajasta arvonlisäveron ylimenevän osan (maksettavan veron määrän ja vähennysten määrän erotus) palauttamista koskevan oikeuden käyttämiselle, on ristiriidassa tämän säännöksen kanssa?

(1) Jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta — yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste — 17.5.1977 annettu kuudes neuvoston direktiivi 77/388/ETY (EYVL L 145, s. 23).

20.12.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

C 327/22

Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 5.11.2008 — Neoperl Servisys v. SMHV (HONEYCOMB)

(Asia T-256/06) (1)

(Yhteisön tavaramerkki - Hakemus sanamerkin HONEYCOMB rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi - Ehdoton hylkäysperuste - Kuvailevuus - Asetuksen (EY) N:o 40/94 7 artiklan 1 kohdan c alakohta)

(2008/C 327/39)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Neoperl Servisys AG (Reinach, Sveitsi) (edustaja: asianajaja H. Börjes-Pestalozza)

Vastaaja: Sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (asiamies: R. Pethke)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne SMHV:n neljännen valituslautakunnan 17.7.2006 tekemästä päätöksestä (asia R 1388/2005-4), joka koskee hakemusta sanamerkin HONEYCOMB rekisteröimistä yhteisön tavaramerkiksi

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Neoperl Servisys AG velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 261, 28.10.2006.

20.12.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

C 327/22

Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 4.11.2008 — Group Lottuss v. SMHV — Ugly (COYOTE UGLY)

(Asia T-161/07) (1)

(Yhteisön tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus kuviomerkin COYOTE UGLY rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi - Aikaisempi yhteisön sanamerkki COYOTE UGLY - Suhteellinen hylkäysperuste - Sekaannusvaara - Asetuksen (EY) N:o 40/94 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)

(2008/C 327/40)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Kantaja: Group Lottuss Corp., SL (Barcelona, Espanja) (edustajat: asianajajat J. Grau Mora, A. Angulo Lafora, M. Ferrándiz Avendaño ja J. Arribas García)

Vastaaja: Sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (asiamies: J. Laporta Insa)

Vastapuoli valituslautakunnassa ja väliintulija ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa: Ugly, Inc. (Cornwall, New York, Yhdysvallat) (edustajat: barrister S. Malynicz, solicitor M. Blair ja solicitor C. Balme)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne SMHV:n toisen valituslautakunnan 2.3.2007 tekemästä päätöksestä (yhdistetyt asiat R 165/2006-2 ja R 194/2006-2) Ugly, Inc:n ja Group Lottuss Corp., SL:n välisessä väitemenettelyssä

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Group Lottus Corp., SL vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan ja se velvoitetaan korvaamaan neljä viidesosaa sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) oikeudenkäyntikuluista ja neljä viidesosaa Ugly, Inc:n oikeudenkäyntikuluista.

3)	Ugly vastaa yhdestä viidesosasta omista oikeudenkäyntikuluistaan ja se velvoitetaan korvaamaan yksi viidesosa SMHV:n oikeudenkäyntikuluista.

(1) EUVL C 155, 7.7.2007.

20.12.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

C 327/23

Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 5.11.2008 — Calzaturificio Frau v. SMHV

(Asia T-304/07) (1)

(Yhteisön tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus kuvamerkin, joka kuvaa pinnaltaan väritettyä tyyliteltyä kaarta, rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi - Tyyliteltyä kaarta kuvaava aikaisempi yhteisön kuvamerkki - Suhteellinen hylkäysperuste - Sekaannusvaara - Asetuksen (EY) N:o 40/94 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)

(2008/C 327/41)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Calzaturificio SpA (San Giovanni Ilarione, Italia) (edustaja: asianajaja A. Rizzoli)

Vastaaja: Sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (asiamiehet: O. Montalto ja L. Rampini)

Vastapuoli valituslautakunnassa ja väliintulija ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa: Camper, SL (Inca, Espanja) (edustaja: asianajaja I. Temiño Ceniceros)

Oikeudenkäynnin kohde

SMHV:n ensimmäisen valituslautakunnan 14.6.2007 tekemästä päätöksestä (asia R 768/2006-1), joka koskee Camperin, SL:n ja Calzaturificio Frau SpA:n välistä väitemenettelyä, nostettu kanne.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Calzaturificio Frau SpA velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 235, 6.10.2007.

20.12.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

C 327/23

Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 11.11.2008 — Speiser v. parlamentti

(Asia T-390/07 P) (1)

(Muutoksenhaku - Henkilöstöasia - Väliaikaiset toimihenkilöt - Tutkittavaksi ottaminen - Ulkomaankorvaus - Pelkästään vahvistava päätös - Myöhässä tehty valitus)

(2008/C 327/42)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Michael Alexander Speiser (Neu-Isenburg, Saksa) (edustaja: asianajaja F. Theumer)

Vastaaja: Euroopan parlamentti (asiamiehet: aluksi A. Lukošiūtė ja N. Lorenz, sittemmin A. Lukošiūtė ja S. Seyr)

Oikeudenkäynnin kohde

Valitus Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen (ensimmäinen jaosto) asiassa F-146/06, Speiser v. parlamentti, 10.9.2007 antamasta määräyksestä (ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa), jolla valituksella vaaditaan, että määräys kumotaan

Tuomiolauselma

1)	Valitus hylätään.

2)	Kumpikin osapuoli vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan tässä oikeusasteessa.

(1) EUVL C 297, 8.12.2007.

20.12.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

C 327/23

Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen määräys 25.9.2008 — Regione Siciliana v. komissio

(Asia T-363/03) (1)

(Kumoamiskanne - EAKR - Taloudellisen tuen peruuttaminen - Jo maksettujen summien takaisinperiminen - Alueellinen tai paikallinen yksikkö - Päätös ei koske yksikköä suoraan - Tutkimatta jättäminen)

(2008/C 327/43)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Regione Siciliana (Italia) (edustaja: A. Cingolo, avvocato dello Stato)

Vastaaja: Euroopan yhteisöjen komissio (asiamiehet: E. de March ja L. Flynn, avustajanaan asianajaja A. Dal Ferro)

Oikeudenkäynnin kohde

Kantaja on vaatinut Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) 14.12.1990 tekemällä päätöksellä K(90) 2363 025 kantajalle infrastruktuurihanketta varten Sisiliassa myöntämän tuen peruuttamisesta ja tämän tuen perusteella komission jo suorittamien summien takaisinperimisestä 13.8.2003 tehdyn päätöksen K (2003) 2890 lopullinen, toissijaisesti komission 26.9.2003 tekemän maksuvaatimuksen nro 3240504102 ja kolmanneksi kaikkien näihin liittyvien tai näitä edeltäneiden toimien kumoamista.

Määräysosa

1)	Kanne jätetään tutkimatta.

2)	Regione Siciliana velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 304, 13.12.2003.

20.12.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

C 327/24

Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen määräys 12.9.2008 — Stephens v. komissio

(Asia T-139/04) (1)

(Henkilöstö - Virkamiehet - Välituomio - Lausunnon antamisen raukeaminen)

(2008/C 327/44)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Kelvin William Stephens (Bryssel, Belgia) (edustaja: asianajaja N. Lhoëst)

Vastaaja: Euroopan yhteisöjen komissio (asiamiehet: J. Currall ja H. Krämer, avustajanaan asianajaja B. Wägenbaur)

Oikeudenkäynnin kohde

Yhtäältä kantajan palkkaluokan luokittelun muuttamisesta 14.4.2003 tehdyn komission päätöksen kumoaminen siltä osin kuin siinä vahvistetaan kantajan palkkatasoksi hänen nimittämispäivänään palkkaluokan A 6 ensimmäisen palkkataso, siltä osin kuin siinä vahvistetaan 5.10.1995 päiväksi, josta alkaen päätöksen rahalliset vaikutukset alkavat ja siltä osin kuin siinä ei ole muodostettu kantajan uraa palkkaluokassa uudelleen, sekä kantajan valituksen hylkäämisestä tehdyn päätöksen kumoaminen, ja toisaalta tästä päätöksestä väitetysti aiheutuneen vahingon korvaamista koskeva vaatimus

Määräysosa

1)	Lausunnon antaminen tästä kanteesta raukeaa.

2)	Komissio vastaa kaikista oikeudenkäyntikuluista.

(1) EUVL C 168, 26.6.2004.

20.12.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

C 327/24

Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen määräys 29.9.2008 — Powderject Research v. SMHV (POWDERMED)

(Asia T-166/06) (1)

(Yhteisön tavaramerkki - Hakemus sanamerkin POWDERMED rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi - Ehdoton hylkäysperuste - Kuvailevuus - Asetuksen (EY) N:o 40/94 7 artiklan 1 kohdan b ja c alakohta)

(2008/C 327/45)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Powderject Research Ltd (Oxford, Yhdistynyt kuningaskunta) (edustajat: barrister A. Bryson ja solicitor P. Brownlow)

Vastaaja: Sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (asiamies: D. Botis)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne SMHV:n toisen valituslautakunnan 12.4.2006 tekemästä päätöksestä (asia R 1189/2005-2), joka koskee hakemusta sanamerkin POWDERMED rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi

Määräysosa

1)	Kanne hylätään.

2)	Powderject Research Ltd velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 190, 12.8.2006.

20.12.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

C 327/25

Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen määräys 6.10.2008 — Austrian Relief Programm v. komissio

(Asia T-235/06) (1)

(Kumoamiskanne - Yhteisön rahoitus, jota on myönnetty operaatiolle, jolla pyritään parantamaan elinolosuhteita entisessä Jugoslaviassa pakolaisten ja siirtolaisten palaamisen edesauttamiseksi - Obnova-ohjelma - Välityslauseke - Veloitusilmoitus - Tutkimatta jättäminen)

(2008/C 327/46)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Austrian Relief Programm — Verein für Not- und Katastrophenhilfe (Innsbruck, Itävalta) (edustaja: asianajaja C. Leyroutz)

Vastaaja: Euroopan yhteisöjen komissio (asiamies: M. Šimerdová, avustajanaan asianajaja R. Bierwagen)

Oikeudenkäynnin kohde

Vaatimus kumota 4.5.2006 päivätty veloitusilmoitus, jolla komissio vaatii kantajaa palauttamaan määrät, jotka on maksettu sellaisen sopimuksen täytäntöönpanon yhteydessä, joka koskee yhteisön myöntämää rahoitusta hankkeelle ”Republika Srpska 1998: Elinolosuhteiden parantaminen pakolaisten ja siirtolaisten palaamisen edesauttamiseksi” (sopimus RE/YOU/03/04/98) ja joka on tehty Obnova-ohjelman puitteissa

Määräysosa

1)	Kanne hylätään.

2)	Austrian Relief Programm — Verein für Not- und Katastrophenhilfe velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 261, 28.10.2006.

20.12.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

C 327/25

Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen määräys 20.10.2008 — BOT Elektrownia Bełchatów ym. v. komissio

(Asia T-208/07) (1)

(Kumoamiskanne - Direktiivi 2003/87/EY - Kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmä - Puolaa koskeva päästöjen kansallinen jakosuunnitelma vuosien 2008 ja 2012 väliselle ajalle - Komission päätös olla vastustamatta jakosuunnitelmaa, mikäli tietyt edellytykset täyttyvät - Jäsenvaltioiden toimivalta yksittäisten päästöoikeuksien jakamisessa - Välittömän vaikutuksen puuttuminen - Tutkimatta jättäminen)

(2008/C 327/47)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantajat: BOT Elektrownia Bełchatów S.A. (Rogowiec, Puola); BOT Elektrownia Turów S.A. (Bogatynia, Puola); BOT Elektrownia Opole S.A. (Brzezie, Puola); Elektrownia ”Kozienice” S.A. (Świerże Górne, Puola); Elektrownia Połaniec S.A. — Grupa Electrabel Polska (Połaniec, Puola); Elektrownia ”Rybnik” S.A. (Rybnik, Puola); Elektrownia Skawina S.A. (Skawina, Puola); Elektrownia ”Stalowa Wola” S.A. (Stalowa Wola, Puola); Południowy Koncern Energetyczny S.A. (Katowice, Puola); Zespół Elektrowni Dolna Odra S.A. (Nowe Czarnowo, Puola); Zespół Elektrowni Ostrołęka S.A. (Ostrołęka, Puola) ja Zespół Elektrowni Pątnów-Adamów-Konin S.A. (Konin, Puola) (edustajat: asianajajat B. Krużewski, M. Ciemiński, J. Młot-Schönthaler, N. Dodoo ja S. Boullart)

Vastaaja: Euroopan yhteisöjen komissio (asiamiehet: U. Wölker ja D. Lawunmi)

Väliintulijat, jotka tukevat kantajien vaatimuksia: Elektrociepłownia ”Będzin” S.A. (Będzin, Puola); Zespół Elektrociepłowni Bydgoszcz S.A. (Bydgoszcz, Puola); Zespół Elektrociepłowni Bytom S.A. (Bytom, Puola); Elektrociepłownia Białystok S.A. (Białystok, Puola); Elektrociepłownia ”Gorzów S.A.” (Gorzów, Puola); Elektrociepłownia Kalisz-Piwonice S.A. (Kalisz, Puola); Elektrociepłownia ”Kraków” S.A. (Cracovie, Puola); Dalkia Łódź S.A. (Łódź, Puola); Dalkia Poznań Zespół Elektrociepłowni S.A. (Poznań, Puola); Elektrociepłownia Tychy S.A. (Tychy, Puola); Zespół Elektrociepłowni Wrocławskich Kogeneracja S.A. (Wrocław, Puola); Elektrociepłownie Wybrzeże S.A. (Gdańsk, Puola); Elektrociepłownia Zabrze S.A. (Zabrze, Puola) ja Elektrociepłownia ”Zielona Góra” S.A. (Zielona Góra, Puola) (edustajat: asianajajat B. Krużewski, M. Ciemiński, J. Młot-Schönthaler, N. Dodoo ja S. Boullart)

Oikeudenkäynnin kohde

Vaatimus kumota kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kansallisesta jakosuunnitelmasta vuosille 2008–2012, josta Puola on tehnyt ilmoituksen kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta 13.10.2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY mukaisesti, 26.3.2007 tehty komission päätös K(2007) 1295 (EUVL L 275, s. 32)

Määräysosa

1)	Kanne jätetään tutkimatta.

BOT Elektrownia Bełchatów S.A., BOT Elektrownia Turów S.A., BOT Elektrownia Opole S.A., Elektrownia ”Kozienice” S.A., Elektrownia Połaniec S.A. — Grupa Electrabel Polska, Elektrownia ”Rybnik” S.A., Elektrownia Skawina S.A., Elektrownia ”Stalowa Wola” S.A., Południowy Koncern Energetyczny S.A., Zespół Elektrowni Dolna Odra S.A., Zespół Elektrowni Ostrołęka S.A. ja Zespół Elektrowni Pątnów-Adamów-Konin S.A. vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan ja ne velvoitetaan korvaamaan komission oikeudenkäyntikulut.

Elektrociepłownia ”Będzin” S.A., Zespół Elektrociepłowni Bydgoszcz S.A., Zespół Elektrociepłowni Bytom S.A., Elektrociepłownia Białystok S.A., Elektrociepłownia ”Gorzów S.A.”, Elektrociepłownia Kalisz-Piwonice S.A., Elektrociepłownia ”Kraków” S.A., Dalkia Łódź S.A., Dalkia Poznań Zespół Elektrociepłowni S.A., Elektrociepłownia Tychy S.A., Zespół Elektrociepłowni Wrocławskich Kogeneracja S.A., Elektrociepłownie Wybrzeże S.A., Elektrociepłownia Zabrze S.A. ja Elektrociepłownia ”Zielona Góra” S.A. vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1) EUVL C 183, 4.8.2007.

20.12.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

C 327/26

Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen presidentin määräys 30.10.2008 — Ranska v. komissio

(Asia T-257/07 R II)

(Väliaikainen oikeussuoja - Eläinten terveys - Asetus (EY) N:o 999/2001 - Tiettyjen tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden hävittäminen - Asetus (EY) N:o 746/2008 - Täytäntöönpanon lykkäämistä koskeva hakemus - Fumus boni juris - Kiireellisyys - Intressivertailu)

(2008/C 327/48)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Ranskan tasavalta (asiamiehet: E. Belliard, R. Loosli-Surrans, A.-L. During ja G. de Bergues)

Vastaaja: Euroopan yhteisöjen komissio (asiamiehet: M. Nolin ja A. Bordes)

Väliintulija, joka tukee vastaajan vaatimuksia: Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta (asiamiehet: aluksi Gibbs ja I. Rao, sittemmin I. Rao, avustajanaan barrister T. Ward)

Oikeudenkäynnin kohde

Tiettyjen tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden ehkäisyä, valvontaa ja hävittämistä koskevista säännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteen VII muuttamisesta 17.6.2008 annetun komission asetuksen (EY) N:o 746/2008 (EUVL L 202, s. 11) täytäntöönpanon lykkääminen siltä osin kuin tässä liitteessä VII olevassa A luvussa on otettu käyttöön 2.3 kohdan b alakohdan iii alakohta, 23 kohdan d alakohta ja 4 kohta.

Määräysosa

Tiettyjen tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden ehkäisyä, valvontaa ja hävittämistä koskevista säännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteen VII muuttamisesta 17.6.2008 annetun komission asetuksen (EY) N:o 746/2008 täytäntöönpanoa lykätään pääasiassa annettavan tuomion julistamiseen saakka siltä osin kuin sillä on otettu käyttöön 22.5.2001 annetun asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteessä VII olevassa A luvussa olevat 2.3 kohdan b alakohdan iii alakohta, 23 kohdan d alakohta ja 4 kohta.

2)	Oikeudenkäyntikuluista päätetään myöhemmin.

20.12.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

C 327/26

Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen presidentin määräys 18.3.2008 — Aer Lingus Group v. komissio

(Asia T-411/07 R)

(Väliaikainen oikeussuoja - Keskittymien valvonta - Päätös, jolla yrityskeskittymä todetaan yhteismarkkinoille soveltumattomaksi - Asetuksen (EY) N:o 139/2004 8 artiklan 4 ja 5 kohta - Asian käsittelyn lykkäämistä ja väliaikaistoimia koskeva hakemus - Toimielinten välisen toimivallanjaon vastainen toimi - Komission toimivalta - Väliintulijalle osoitettavat välitoimet - Täytäntöönpanon lykkäyspyyntö - Tutkittavaksi ottaminen - Fumus boni juriksen puuttuminen - Kiireellisyyden puuttuminen - Vakavan ja korjaamattoman vahingon puuttuminen - Vahingon syntymisen riippuvaisuus tulevista, epävarmoista tapahtumista - Riittämättömät perusteet - Kaikkien asiaan liittyvien intressien vertailu)

(2008/C 327/49)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Aer Lingus Group plc (Dublin, Irlanti) (edustaja: solicitor A. Burnside, sekä asianajajat B. van de Walle de Ghelcke ja T. Snels)

Vastaaja: Euroopan yhteisöjen komissio (asiamiehet: X. Lewis, É. Gippini Fournier ja S. Noë)

Väliintulija, joka tukee vastaajan vaatimuksia: Ryanair Holdings plc (Dublin, Irlanti) (edustajat: J. Swift, QC, solicitor V. Power, solicitor A. McCarthy ja solicitor D. W. Hull sekä asianajaja G. Berrisch)

Oikeudenkäynnin kohde

Välitoimia koskeva hakemus, jolla vaaditaan ensinnäkin, että komissio velvoitetaan ryhtymään tiettyihin toimiin liittyen Ryanair Holdings plc:n kantajayhtiön osakepääomasta hankkimaan osuuteen ja toisekseen toissijaisesti komissiolle tai Ryanair Holdings plc:lle osoitettavaa samanlaista määräystä ja kolmanneksi komission 11.10.2007 tekemän päätöksen K(2007) 4600, jolla on hylätty kantajan vaatimus yrityskeskittymien valvonnasta 20.1.2004 annetun neuvoston asetuksen N:o 139/2004 (EUVL L 24, s. 1) 8 artiklan 4 kohdan mukaisen menettelyn aloittamisesta ja välitoimien määräämisestä mainitun säädöksen 8 artiklan 5 kohdan nojalla, täytäntöönpanon lykkäämistä.

Määräysosa

1)	Välitoimihakemus hylätään.

2)	Oikeudenkäyntikuluista päätetään myöhemmin.

20.12.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

C 327/27

Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen määräys 20.10.2008 — Imperial Chemical Industries v. SMHV (FACTORY FINISH)

(Asia T-487/07) (1)

(Oikeudenkäyntimenettelyyn liittyvä seikka - Yhteisön tavaramerkki - Asianajajan käyttäminen)

(2008/C 327/50)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Imperial Chemical Industries plc (Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta) (edustaja: barrister S. Malynicz)

Vastaaja: Sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (asiamies: D. Botis)

Oikeudenkäynnin kohde

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen 144 artiklaan perustuva hakemus, jolla vaaditaan, että W. Johnston tunnustetaan kantajan edustajaksi esillä olevassa asiassa.

Määräysosa

1)	Hakemus, jolla vaaditaan, että W. Johnston tunnustetaan Imperial Chemical Industries plc:n edustajaksi, hylätään.

2)	Oikeudenkäyntikuluista päätetään myöhemmin.

(1) EUVL C 51, 23.2.2008.

20.12.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

C 327/27

Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen määräys 24.9.2008 — Van Neyghem v. komissio

(Asia T-105/08 P) (1)

(Muutoksenhaku - Henkilöstö - Kanteen hylkääminen ensimmäisessä oikeusasteessa - Palvelukseen ottaminen - Avoin kilpailu - Suulliseen kokeeseen osallistumisen epääminen - Selvästi perusteeton valitus)

(2008/C 327/51)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Valittaja: Kris Van Neyghem (Vissenaken, Belgia) (edustajat: asianajajat S. Rodrigues ja C. Bernard-Glanz)

Muu osapuoli: Euroopan yhteisöjen komissio (asiamiehet: G. Berscheid ja B. Eggers)

Oikeudenkäynnin kohde

Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen (toinen jaosto) asiassa F-73/06, Van Neyghem vastaan komissio, 13.12.2007 antamasta tuomiosta (ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa) tehty valitus, jolla vaaditaan tämän tuomion kumoamista

Määräysosa

1)	Valitus hylätään.

2)	Kris Van Neyghem vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan ja hänet velvoitetaan korvaamaan komissiolle tässä oikeusasteessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 107, 26.4.2008.

20.12.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

C 327/28

Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen presidentin määräys 17.9.2008 — Melli Bank v. neuvosto

(Asia T-332/08 R)

(Väliaikainen oikeussuoja - Asetus (EY) N:o 423/2007 - Iranin islamilaiseen tasavaltaan kohdistuvat rajoittavat toimenpiteet - Neuvoston päätös - Varojen ja taloudellisten resurssien jäädyttämistä koskeva vaatimus - Täytäntöönpanon lykkäämistä koskeva hakemus - Kiireellisyyden puuttuminen - Vakavaa ja korjaamatonta vahinkoa koskevaa vaaraa ei ole)

(2008/C 327/52)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Melli Bank plc (Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta) (edustajat: R. Gordon, QC, barrister M. Hoskins, solicitor T. Din, solicitor S. Gadhia ja solicitor D. Murray)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto (asiamiehet: M. Bishop ja E. Finnegan)

Oikeudenkäynnin kohde

Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EY) N:o 423/2007 7 artiklan 2 kohdan täytäntöönpanosta 23.6.2008 tehdyn neuvoston päätöksen 2008/475/EY (EUVL L 163, s. 29) liitteessä olevan B taulukon 4 kohdan täytäntöönpanon lykkääminen niiltä osin kuin Melli Bank plc sisällytetään luetteloon sellaisista luonnollisista henkilöistä, oikeushenkilöistä, yhteisöistä ja elimistä, joiden varat ja taloudelliset resurssit jäädytetään

Määräysosa

1)	Välitoimihakemus hylätään.

2)	Oikeudenkäyntikuluista päätetään myöhemmin.

20.12.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

C 327/28

Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen presidentin määräys 15.10.2008 — Bank Melli Iran v. neuvosto

(Asia T-390/08 R)

(2008/C 327/53)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Bank Melli Iran (Teheran, Iran) (edustaja: asianajaja L. Defalque)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto (asiamiehet: M. Bishop, E. Finnegan ja R. Liudvinaviciute-Cordeiro)

Oikeudenkäynnin kohde

Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EY) N:o 423/2007 7 artiklan 2 kohdan täytäntöönpanosta 23.6.2008 tehdyn neuvoston päätöksen 2008/475/EY (EUVL L 163, s. 29) liitteessä olevan B taulukon 4 kohdan täytäntöönpanon lykkääminen niiltä osin kuin Bank Melli Iran sisällytetään luetteloon sellaisista luonnollisista henkilöistä, oikeushenkilöistä, yhteisöistä ja elimistä, joiden varat ja taloudelliset resurssit jäädytetään

Määräysosa

1)	Välitoimihakemus hylätään.

2)	Oikeudenkäyntikuluista päätetään myöhemmin.

20.12.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

C 327/28

Valitus, jonka Euroopan yhteisöjen komissio on tehnyt 10.9.2008 virkamiestuomioistuimen asiassa F-76/07, Birkhoff v. komissio, 8.7.2008 antamasta tuomiosta

(Asia T-377/08 P)

(2008/C 327/54)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Valittaja: Euroopan yhteisöjen komissio (asiamiehet: J. Currall ja B. Eggers)

Muu osapuoli: Gerhard Birkhoff (Weitnau, Saksa)

Vaatimukset

—	Virkamiestuomioistuimen 8.7.2008 asiassa F-76/07, Birkhoff v. komissio, antama tuomio on kumottava

—	kantaja on velvoitettava korvaamaan virkamiestuomioistuimessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut sekä valituskulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kyse on valituksesta virkamiestuomioistuimen asiassa F-76/07 8.7.2008 antamasta tuomiosta, jolla kumottiin maksutoimiston päätös, jonka mukaan pyörätuolin hankintaa ei korvata kaksi vuotta viimeisimmän uuden pyörätuolin hankkimisen jälkeen, koska hankinta ei ole välttämätön.

Valittaja esittää valituksensa perusteluna ensiksi, että tuomiossa määritellään uudelleen asiantuntijalääkärin ja lääketieteellisen lautakunnan harkintavallan laajuus voimassa olevan yhteisön oikeuden vastaisesti, kun sen mukaan vain riippumattomilla lääkäriyhteisöillä voi olla tällaista harkintavaltaa.

Toiseksi tuomiossa katsotaan valittajan mukaan, ettei käytännössä kulujen välttämättömyyden arvioinnissa tärkeillä lääketieteellisen lautakunnan kannanotoilla ole mitään merkitystä, kun siinä esitetään, että tämä elin on vain neuvoa antava eikä sen kannanottoja julkaista. Tämä on vastoin Euroopan yhteisöjen virkamiesten sairausvakuutusjärjestelmää koskevista yhteisistä määräyksistä, sellaisina kuin ne ovat 22.3.2004, annettua vakiintunutta oikeuskäytäntöä. Kannanotoilla olisi lisäksi kumottavissa olevan oletuksen asema kustannusten välttämättömyyden osalta.

Lisäksi valittaja väittää, että tosiasioita on vääristelty tai että tosiseikkojen ja riidan kohteen oikeudellisessa arvioinnissa on tehty virheitä, sekä että velvollisuutta perustella tuomio on rikottu, kun oleellinen osa päätöksestä on todettu mitättömäksi.

20.12.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

C 327/29

Kanne 15.9.2008 — Ellinika Navpigeia v. komissio

(Asia T-391/08)

(2008/C 327/55)

Oikeudenkäyntikieli: kreikka

Asianosaiset

Kantaja: Ellinika Navpigeia (Skaramagkas, Kreikka) (edustajat asianajajat I. Drosos, K. Loukopoulos, A. Chiotellis, Ch. Panagoulea, P. Tzioumas, A. Balla, B. Boutsakis ja X. Gkousta)

Vastaaja: Euroopan yhteisöjen komissio

Vaatimukset

—	On kumottava ”tuista N:o C 16/2004 (ex NN 29/2003, CP 71/2002 ja CP 133/2005), jotka Kreikka myönsi Ellinika Navpigeia AE -nimiselle yritykselle”, 2.7.2008 tehdyn riidanalaisen päätöksen 1 artiklan 2 kohta, 2, 3, 5 ja 6 artikla, 8 artiklan 2 kohta sekä 9, 11, 12, 13, 14, 15, 16, 18 ja 19 artikla

—	Komissio on velvoitettava korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut tässä oikeudenkäynnissä.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja (jäljempänä ENAE) riitauttaa 12 niistä 16 toimenpiteestä, joista määrättiin tuista N:o C 16/2004 (ex NN 29/2004, CP 71/2002 ja CP 133/2005) 2.7.2008 tehdyssä komission päätöksessä K(2008)3118 lopullinen, yhdeksällä kumoamisperusteella, jotka kantaja esittää vaatimustensa tueksi.

Ensimmäisessä kumoamisperusteessa kantaja väittää, että komissio ei ole soveltanut EY 298 artiklaa, vaikka riidanalaisessa päätöksessä on myönnetty, että ENAE on sotilastelakka.

Toisessa kumoamisperusteessa kantaja katsoo, että riidanalaisessa päätöksessä ei ole sovellettu EY 296 artiklaa tai että sitä on sovellettu väärällä tavalla.

Kolmannessa kumoamisperusteessa kantaja väittää, että riidanalaisessa päätöksessä on tehty ilmeinen arviointivirhe tai että sitä ei ole perusteltu riittävästi, kun siinä todetaan ENAE:n heikentynyt luotonottokyky vuodesta 1997 kesäkuuhun 1999 ja sen jälkeen olematon luotonottokyky. Kantaja toteaa erityisesti, että riidanalaisessa päätöksessä a) ei arvioida ENAE:n luotonottokykyä sen yhteydessä, että se on sotilasteollinen yksikkö, b) perusteettomasti arvioitiin väärin ENAE:n taloudellista suuruutta mutta myös kaikkia niitä hyväksyttäviä vakuuksia, jotka se pystyi antamaan saadakseen rahoitusta miltä tahansa yksityiseltä pankilta, c) perusteettomasti jätettiin huomiotta Elliniki Trapeza Viomichanikis Anaptyksisin (Kreikan teollisuuden kehityspankki, jäljempänä ETVA) joka on ENAE:n enemmistöosakas, etu ja sitä arvioitiin väärin siltä osin kuin kyse on tämän omistusosuuden arvosta ja sen perusteella maksettavasta korvauksesta.

Neljännessä kumoamisperusteessa, joka koskee tuen väärinkäytösluonteista soveltamista 160 miljoonan euron suuruisten velkojen poispyyhkimisellä, kantaja väittää, että hyväksymispäätöksellä C 10/1994 ei asetettu ehtoja eikä sitä sovellettu väärinkäytösluonteisesti ja että toissijaisesti ENAE:lle ei ole annettu koko edellä mainittua summaa, joten ei voida periä takaisin sellaista summaa, jota ei ole myönnetty. Lisäksi kantaja katsoo, että on sovellettava EY 296 artiklaa sekä arvioitaessa tuen mahdollista olemassaoloa sekä laskettaessa takaisin perittävää hyötyä. Lopuksi kantaja esittää, että tuen takaisin perimisellä loukataan suhteellisuusperiaatetta, oikeusvarmuuden periaatetta ja tuensaajan luottamuksensuojan periaatetta.

Viidennessä kumoamisperusteessa, joka koskee 29,5 miljoonan euron suuruisen tuen, joka oli hyväksytty 2002, väärinkäytösluonteista soveltamista laitosten sulkemiseen, koska oletettiin, ettei ollut noudatettu kompensoivaa ehtoa, jolla rajoitettiin kantajan korjauskapasiteettia, kantaja väittää, että hyväksymispäätöstä N 513/2001 on sovellettu virheellisesti.

Kuudennessa ja seitsemännessä kumoamisperusteessa, jotka koskevat 22,9 miljoonan euron suuruisen sijoitustuen väärinkäytösluonteista soveltamista ja ETVA:n lainvastaiseksi väitettyä osallistumista osakepääoman korottamiseen tämän sijoituksen toteuttamista varten, kantaja väittää, että hyväksymispäätöstä N 401/1997 on sovellettu virheellisesti, että EY 87 artiklan 1 kohtaa on rikottu, että komissio virheellisesti katsoi, että toimenpide E10 muodostaa lainvastaisen valtion tuen, että luottamuksensuojan periaatetta on loukattu ja että EY 296 artiklaa ei ole sovellettu.

Kahdeksannessa kumoamisperusteessa, joka koskee kantajan ratkaisevana ajanjaksona 1997–2001 ottamia lainoja ja saamia vakuuksia ja joka esitetään sen kolmannen kumoamisperusteen lisäksi, joka liittyy kantajan lainanottokyvyn virheelliseen arviointiin, vedotaan seuraavaan: a) markkinatalouden ehdoin toimivan yksityisen sijoittajan periaatteen virheelliseen soveltamiseen, b) EY 87 artiklan 2 kohdan, asetuksen (EY) N:o 1540/1998 (1) 3 artiklan ja direktiivin 90/648/ETY (2) 4 artiklan virheelliseen soveltamiseen, c) suhteellisuusperiaatteen loukkaamiseen ja ENAE:n kesäkuussa 2002 suoritetun täydellisen yksityistämisen jälkeistä lainanottokykyä koskevaan ilmeiseen arviointivirheeseen, joka liittyy edellä tarkastelluista toimenpiteistä takaisin perittävien summien laskemiseen, koska riidanalaisessa päätöksessä ei pienennetty sovellettavaa viitekorkokantaa, ja d) tosiseikkoja koskevaan virheeseen, joka liittyy ETVA:n kantajalle antamiin lainoihin ja vakuuksiin, sillä riidanalaisessa päätöksessä ei oteta huomioon sitä, että ETVA:n yksityistämisen jälkeen edellä tarkasteltavana olevat toimet eivät sisällä valtion tuen ominaispiirteitä.

Yhdeksännessä kumoamisperusteessa, joka koskee sitä, että ENAE:n sotilaallisella toiminnalla on rahoitettu lainvastaisesti sen niitä toimia, jotka eivät ole sotilaallisia, kantaja vetoaa: a) EY 296 ja EY 298 artiklan sekä EY 88 artiklan 1 kohdan rikkomiseen, b) yksityistä sijoittajaa koskevan perusteen virheelliseen soveltamiseen sotilaallisten sopimusten yhteydessä ja c) perustelujen puuttumiseen ja virheelliseen arviointiin siltä osin kuin kyse on takaisinperittävien summien määrittämisestä.

(1) Laivanrakennusteollisuudelle myönnettävän tuen uusien sääntöjen vahvistamisesta 29.6.1998 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1540/98 (EYVL L 202, s. 1).

(2) Laivanrakennusteollisuudelle myönnettävästä tuesta 21.12.1990 annettu neuvoston direktiivi 90/684/ETY (EYVL L 380, s. 27).

20.12.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

C 327/30

Kanne 15.9.2008 — Freistaat Sachsen ja Land Sachsen-Anhalt v. komissio

(Asia T-396/08)

(2008/C 327/56)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantajat: Freistaat Sachsen ja Land Sachsen-Anhalt(asiamiehet: asianajajat T. Müller-Ibold ja T. Graf)

Vastaaja: Euroopan yhteisöjen komissio

Vaatimukset

—	Tukimenettelyssä C 18/2007 2.7.2008 tehdyn komission päätöksen (K(2008) 3178 lopull.) 1 artiklan 1 kohta on kumottava

—	komissio on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Nyt esillä oleva kumoamiskanne on nostettu tukimenettelyssä C 18/2007 2.7.2008 tehdystä Euroopan komission päätöksestä K(2008) 3178 lopull., siltä osin kuin siinä todetaan yhteismarkkinoille soveltumattomaksi suurin osa ilmoitetuista koulutustuista, joita Freistaat Sachsen ja Land Sachsen-Anhalt aikoivat myöntää DHL-yrityksen pikalähettipalveluille.

Freistaat Sachsen ja Land Sachsen-Anhalt tukeutuvat seuraaviin kanneperusteisiin:

Ensinnäkin kantajat väittävät, että komissio ei hyväksy suurinta osaa ilmoitetuista tuista, koska kyseessä oleviin koulutustoimenpiteisiin kohdistuvat koulutustuet eivät ole ”välttämättömiä”. Kun komissio suorittaa yleisen välttämättömyyden arvioinnin yksittäistapauksessa edellytyksenä ilmoitettujen tukien hyväksymiselle, se toimii vastoin asetuksen (EY) N:o 68/2001 (1) pakottavaa vaikutusta ja loukkaa yhdenvertaisen kohtelun ja luottamuksensuojan periaatetta. Asetuksen mukaiset arviointiperusteet ovat sitovia myös tukien osalta, jotka ylittävät poikkeusta koskevat kynnysarvot.

Toiseksi komission pyrkimys tehdä ilmoitettujen koulutustukien hyväksyminen riippuvaksi niiden välttämättömyydestä on oikeudellisesti virheellinen myös siksi, että siinä jätetään epäoikeudenmukaisesti ottamatta huomioon ilmoitetuilla koulutustuilla tuettujen koulutustoimenpiteiden positiiviset ulkoiset markkinavaikutukset. Tällaiset ulkoiset markkinavaikutukset riittäisivät sellaisinaan perustelemaan ilmoitettujen koulutustukien soveltuvuuden yhteismarkkinoille.

Kolmanneksi komissio tekee virheellisesti sen päätelmän, että tukien sijaintipaikan valinnalta puuttuu välttämätön kannustava vaikutus. Koulutustuet ovat todellakin välttämättömiä, koska ne olivat DHL:lle ratkaisevia Leipzig/Hallen valinnalle sijaintipaikaksi eikä DHL olisi muutoin tarjonnut siellä koulutusta. Myöskään komission väite siitä, että samanlaiset koulutuskustannukset olisivat syntyneet myös muilla valinnaisilla sijaintipaikoilla, ei pidä paikkaansa.

Neljänneksi komissio on välttämättömyyttä tutkiessaan tukeutunut asiattomiin kriteereihin. Erityisesti komissio tukeutuu subjektiivisiin kriteereihin, jotka ylittävät objektiivisen välttämättömyyden. Lisäksi komissio ottaa arvioinnissaan huomioon koulutustoimenpiteitä koskevat lakien säännökset, mikä saattaa olennaisesti huonompaan asemaan jäsenvaltiot, joilla on lakisääteinen koulutuksen sisältöä koskeva järjestelmä.

Neljänneksi riidanalaista päätöstä ei ole perusteltu riittävästi.

(1) Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta koulutustukeen 12.1.2001 annettu komission asetus (EY) N:o 68/2001, EYVL 2001 L 10, s. 20; muutettu asetuksella (EY) N:o 363/2004, EUVL L 63, s. 20 ja asetuksella (EY) N:o 1976/2006, EUVL 2006 L 368, s. 85.

20.12.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

C 327/31

Kanne 22.9.2008 — MIP Metro v. SMHV — CBT Comunicación Multimedia (Metromeet)

(Asia T-407/08)

(2008/C 327/57)

Kannekirjelmän kieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: MIP Metro Group Intellectual Property GmbH & Co. KG (Düsseldorf, Saksa) (edustajat: asianajajat J.-C. Plate ja R. Kaase)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit)

Vastapuoli valituslautakunnassa: CBT Comunicación Multimedia, SL (Getxo, Espanja)

Kantajan vaatimukset

—	SMHV:n ensimmäisen valituslautakunnan asiassa R 387/2007-1 12.6.2008 tekemä päätös on kumottava, koska se on yhteensoveltumaton yhteisön tavaramerkistä annetun asetuksen N:o 40/94 8 artiklan 1 kohdan b alakohdan kanssa ja hakemus yhteisön tavaramerkiksi N:o 37 405 29 ”metromeet” on hylättävä

—	vastaaja on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut, mukaan luettuna väite- ja valitusmenettelyn kulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Yhteisön tavaramerkin hakija: CBT Comunicación Multimedia, SL

Haettu yhteisön tavaramerkki: Kuviomerkki ”Metromeet” luokkiin 9, 16, 35 ja 41 kuuluvia tavaroita ja palveluja varten — hakemus N:o 3 740 529

Sen tavaramerkki- tai merkkioikeuden haltija, johon väitemenettelyssä on vedottu: Kantaja

Tavaramerkki- tai merkkioikeus, johon väitemenettelyssä on vedottu: Kansallinen kuviomerkki ”METRO” ja sanamerkki ”meeting metro” luokkiin 9, 16, 35 ja 41 kuuluvia tavaroita ja palveluja varten

Väiteosaston ratkaisu: Väitteen hyväksyminen

Valituslautakunnan ratkaisu: Väiteosaston päätöksen kumoaminen ja väitteen hylkääminen

Kanneperusteet: Neuvoston asetuksen N:o 40/94 8 artiklan 1 kohdan b alakohdan rikkominen, koska kyseisten tavaramerkkien välillä on sekaannusvaara.

20.12.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

C 327/31

Kanne 30.9.2008 — Sacem v. komissio

(Asia T-422/08)

(2008/C 327/58)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Sacem (Neuilly-sur-Seine, Ranska) (edustaja: asianajaja H. Calvet)

Vastaaja: Euroopan yhteisöjen komissio

Vaatimukset

—

EY 81 artiklan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan mukaisesta menettelystä 16.7.2008 tehty komission päätös (asia COMP/C2/38.698-CISAC) on kumottava siltä osin kuin 1) sen 1 artiklassa todetaan, että kantaja on käyttänyt vastavuoroisia edustusvaltuuksia koskevissa sopimuksissaan CISAC:in vakiosopimuksen 11 artiklan II kohtaan sisältyviä liittymisrajoituksia tai soveltanut näitä liittymisrajoituksia tosiasiallisesti ja 2) päätöksen 4.1 artiklassa velvoittanut kantajan lopettamaan välittömästi tämän rikkomisen, ellei se ole jo tätä tehnyt, ja ilmoittamaan komissiolle kaikista tässä tarkoituksessa toteutetuista toimenpiteistä

—

EY 81 artiklan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan mukaisesta menettelystä 16.7.2008 tehty komission päätös asiassa COMP/C2/38.698-CISAC on kumottava siltä osin kuin 1) sen 3 artiklassa todetaan EY 81 artiklan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan nojalla, että kantaja on koordinoinut alueellisia rajoituksia siten, että kunkin tekijänoikeusjärjestön lisenssi koskee vain kansallista aluetta ja 2) tästä johtuen velvoittaa päätöksen 4.1 artiklassa kantajan lopettamaan rikkomisen 120 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi antamisesta ja ilmoittamaan komissiolle saman määräajan kuluessa kaikista tässä tarkoituksessa toteutetuista toimenpiteistä

—

on kumottava komission 16.7.2008 asiassa COMP/C2/38.698-CISAC tekemä päätös siltä osin kuin siinä velvoitetaan kantaja vastaisuudessa pidättäytymään kaikista päätöksen 1 ja 3 artiklassa kuvatuista toimista tai menettelytavoista sekä kaikista toimista ja menettelytavoista, joilla on sama tai samankaltainen tarkoitus tai vaikutus

—	komissio on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja vaatii käsiteltävänä olevassa asiassa EY 81 artiklan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan mukaisesta menettelystä 16.7.2008 tehdyn komission päätöksen (asia COMP/C2/38.698-CISAC) joka koskee musiikkiteosten julkista esittämistä koskevien oikeuksien valvontaedellytysten sekä tätä koskevien lisenssien myöntämistä yhteisvalvontajärjestöjen taholta koskevaa yhteistoimintajärjestelyä, joka ilmenee siten, että vastavuoroisissa edustussopimuksissa käytetään liittymisrajoituksia, jotka sisältyvät kansainvälisen tekijänoikeuksien yhteisvalvontajärjestön CISAC:in vakiosopimuksiin, tai siten, että näitä liittymisrajoituksia sovelletaan tosiasiallisesti.

Kantaja esittää kanteensa tueksi ensiksi, että komissio on loukannut sen puolustautumisoikeuksia ja rikkonut olennaisia menettelymääräyksiä, koska se

—

on riidanalaisessa päätöksessä käyttänyt kantajaa vastaan sen osallistumista väitettyyn yhdenmukaistettuun menettelytapaan, vaikka kantajalle osoitettu väitetiedoksianto perustui teoriaan verkostovaikutuksesta, minkä vuoksi kantaja ei ole voinut esittää puolustustaan väitetyn yhdenmukaistetun menettelytavan osalta.

—

ei ole perustellut kantajaa kohtaan esitettyä väitettä eurooppalaisten tekijänoikeusjärjestöjen tekemiin, vastavuoroisia edustusvaltuuksia koskeviin sopimuksiin sisältyvistä liittymisrajoituksista tai siitä, että nämä järjestöt olisivat tosiasiallisesti soveltaneet näitä rajoituksia, vaikka kantaja on osoittanut, että se on poistanut tällaiset lausekkeet eikä sovella niitä

—	se ei ole määritellyt riidanalaisessa toimintaa, jota riidanalaisessa päätöksessä pidetään rikkomisena eli yhdenmukaistettuna menettelytapana, eikä näin ollen kiellon ulottuvuutta.

Kantaja toteaa toiseksi, että komissio on rikkonut EY 81 artiklaa ja ETA-sopimuksen 53 artiklaa, koska

—	se on katsonut kantajan syyllistyneen rikkomiseen liittymistä koskevan lausekkeen perusteella, vaikka kantaja on osoittanut, että se on poistanut tällaiset lausekkeet eikä sovella niitä

—	se on tehnyt ilmeisen arviointivirheen satelliittilähetysten osalta, koska tekijänoikeusjärjestöillä oli valtuudet antaa satelliittilähetysten harjoittajille useita alueita käsittävä esitysoikeuslupa

—	se on määritellyt markkinat epätäsmällisesti

—	se on katsonut, että kantaja on osallistunut väitettyyn yhteistoimintamenettelyyn esittämättä tästä todisteita

—	se on päätellyt yhteistoimintamenettelyn olemassaolon, vaikka tekijänoikeusjärjestöjen välinen väitetty yhteistoimintamenettely ei ole voinut rajoittaa kilpailua

—

se on kieltänyt tekijänoikeusjärjestöiltä ”toimet ja menettelytavat, joilla on sama tai samankaltainen tarkoitus tai vaikutus” kuin väitetyillä yhdenmukaistetuilla menettelytavoilla, jotka olivat komission mukaan johtaneet vastavuoroisia edustusvaltuuksia koskeviin sopimuksiin sisältyviin alueellisiin rajoituksiin, mutta samalla väittänyt, että kukin yhtiö voi vapaasti kahdenvälisessä yhteydessä päättää tekemiensä vastavuoroista edustusta koskevien sopimusten ulottuvuuden, ja nämä ristiriitaisuudet voivat vaikuttaa oikeusvarmuuteen.

20.12.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

C 327/32

Kanne 30.9.2008 — KODA v. komissio

(Asia T-425/08)

(2008/C 327/59)

Oikeudenkäyntikieli: tanska

Asianosaiset

Kantaja: KODA (Kööpenhamina, Tanska) (edustajat: asianajajat K. Dyekjær ja J. Borum)

Vastaaja: Euroopan yhteisöjen komissio

Vaatimukset

—	komission 16.7.2008 tekemä päätös K(2008) 3435 lopullinen (asia N:o COMP/C2/38.698 — CISAC) on kumottava kaikilta osin

—	toissijaisesti komission 16.7.2008 tekemä päätös K(2008) 3435 lopullinen (asia N:o COMP/C2/38.698 — CISAC) on kumottava kantajaa koskevilta osin

—	komission 16.7.2008 tekemän päätöksen K(2008) 3435 lopullinen (asia N:o COMP/C2/38.698 — CISAC) 3 artikla ja 4 artiklan 2 ja 3 kohta on kumottava

—	toissijaisesti komission 16.7.2008 tekemän päätöksen K(2008) 3435 lopullinen (asia N:o COMP/C2/38.698 — CISAC) 3 artikla ja 4 artiklan 2 ja 3 kohta on kumottava kantajaa koskevilta osin

—	toissijaisesti komission 16.7.2008 tekemän päätöksen K(2008) 3435 lopullinen (asia N:o COMP/C2/38.698 — CISAC) 3 artikla ja 4 artiklan 2 ja 3 kohta on kumottava kaapelilähetyksiä koskevilta osin

—	komissio on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja vaatii kanteessaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinta kumoamaan 16.7.2008 tehdyn komission päätöksen (asia COMP/C2/38.698 — CISAC), jossa todetaan, että kantaja on rikkonut EY 81 artiklaa ja ETA-sopimuksen 53 artiklaa, koska se on käyttänyt tai tosiasiallisesti soveltanut liittymistä koskevia rajoituksia vastavuoroista edustamista koskevissa sopimuksissaan (1 artikla), myöntänyt yksinoikeuksia vastavuoroista edustamista koskevissa sopimuksissaan (2 artikla) ja yhdessä muiden kollektiivista hallinnointia harjoittavien yhtiöiden kanssa sovittanut alueellisia rajoituksia yhteen siten, että internetin, satelliitin ja kaapelin välityksellä tapahtuvaa julkista esittämistä koskevat oikeudet kattavien lisenssien ulottuvuus rajataan kunkin yhtiön maan alueeseen (3 artikla).

Kantaja esittää kanteensa tueksi seuraavaa:

—	kanteen kohteena olevassa päätöksessä on tehty muotovirhe, koska se poikkeaa väitetiedoksiannosta olennaisen kohdan osalta

—

kanteen kohteena olevassa päätöksessä on tehty oikeudellinen virhe, koska ensinnäkään ei ole osoitettu, että se, että kantaja on sisällyttänyt alueellisia rajoituksia internetin, satelliitin ja kaapelin välityksellä tapahtuvia lähetyksiä koskevaa vastavuoroista edustamista koskeviin sopimuksiin, perustuisi menettelytapaan, joka olisi yhdenmukaistettu muiden ETA-sopimuksen sopimusvaltioiden julkista hallinnointia harjoittavien yhtiöiden kanssa, ja toiseksi, koska kyseisillä alueellisilla rajoituksilla ei rajoiteta kilpailua.

Kantaja esittää toissijaisesti, ettei rikkomista ole näytetty toteen kaapelin välityksellä tapahtuvaa lähettämistä liittyviä oikeuksia koskevien lisenssien osalta.

20.12.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

C 327/33

Kanne 1.10.2008 — AKM v. komissio

(Asia T-432/08)

(2008/C 327/60)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Staatlich genehmigte Gesellschaft der Autoren, Komponisten und Musikverleger reg.Gen.mbH (AKM) (Wien, Itävalta) (edustajat: Rechtsanwalt H. Wollman ja Rechtsanwalt F. Urlesberger)

Vastaaja: Euroopan yhteisöjen komissio

Vaatimukset

—	komission AKM:iä koskeva päätös on EY 231 artiklan 1 kohdan nojalla kumottava

—	komissio on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanne koskee 16.7.2008 tehtyä komission päätöstä K(2008) 3435 lopullinen (asia COMP/C2/38.698 — CISAC), jossa komissio on katsonut, että yhdenmukaistettu menettelytapa, joka liittyi International Confederation of Societies of Authors and Composers'iin (kirjailijoiden ja säveltäjien tekijänoikeuksien yhteisvalvonta harjoittavien yhteenliittymien kansainvälinen kattojärjestö; jäljempänä CISAC) kuuluvien tekijänoikeuksien yhteisvalvontajärjestöjen välillä vastavuoroisesti myönnettyihin musiikkiteosten tekijänoikeuksiin, ei sovellu yhteen EY 81 artiklan eikä Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen 53 artiklan kanssa.

Kantaja vaatii, että tuo päätös kumotaan, koska komissio toteaa siinä, että AKM on soveltamalla vastavuoroisuussopimuksissaan jäseneksi liittymiseen liittyviä rajoituksia, jotka ilmenevät CISAC:n vakiosopimuksen 11 artiklan 2 kohdasta, tai rajoittamalla jäseneksi liittymistä tosiasiallisesti ja yhteensovittamalla lisenssien aluelliset rajoitukset, rikkonut EY 81 artiklaa ja Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen 53 artiklaa, ja koska komissio on määrännyt AKM:n lopettamaan nämä rikkomiset.

Kantaja vetoaa kanteensa tueksi seuraaviin perusteisiin:

Kantaja väittää aluksi, että komissio on määrittänyt tosiseikat väärin niiltä osin kuin ne koskevat AKM:n soveltamia jäseneksi liittymisrajoituksia. Komissio ei ole esittänyt minkäänlaisia todisteita, jolla se, että AKM oli soveltanut tällaisia rajoituksia, olisi näytetty. Päinvastoin, komissio ei ole ottanut huomioon näyttöä, joka osoittaa, että AKM harjoitti ”avointa liittymispolitiikkaa”. Lisäksi komissio on sivuuttanut sen tosiseikan, että AKM:n vastavuoroisuussopimuksissa on ainakin hiljaisesti poikettu aiemmin voimassa olevista, jäseneksi liittymistä koskevista sopimuslausekkeista ja että näita viimeksi mainittuja ei enää esiintynyt AKM:n tekemissä vastavuoroisuussopimuksissa.

Lisäksi komission päätöksen 3 artikla, jossa komissio moittii AKM:ää siitä, että se on ”rikkonut EY 81 artiklaa ja Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen 53 artiklaa yhteensovittamalla alueelliset rajoitukset, joilla lisenssin soveltamisala on rajattu kunkin tekijänoikeuksien yhteisvalvontajärjestön kansalliselle alueelle”, on ristiriidassa päätöksen perustelujen kanssa. Päätöksen tekstissä ei muun muassa rajoiteta kutakin lähetysmuotoa (satellitti, internet ja kaapeli), joita komissio lausumissaan tarkoittaa.

Lisäksi AKM:n vastavuoroisuussopimusten mukaiset lisenssien alueelliset rajoitukset eivät ole yhdenmukaistetun menettelytavan seurausta. Komissio on tahallisen yhdenmukaistetun menettelytavan toteennäyttämiseksi esittänyt pelkästään sen, että Euroopan tekijänoikeuksien yhteisvalvontajärjestöjen vastavuoroisuussopimuksilla pyritään käytännössä yhdenmukaiseen järjestelmään. Tämä yhdensuuntainen menettely voidaan kuitenkin yksinkertaisesti selittää perinteisten markkinoiden rakenteella ja tekijänoikeuksien yhteisvalvontajärjestöjen toimintaa sääntelevällä lainsäädännöllä.

Lisäksi komission päätöksellä loukataan täsmällisyysperiaatetta, koska sen 4 artiklan 2 kohdasta ei selvästi ilmene, mitä vaatimuksella, jonka mukaan tietyt sopimusmääräykset on ’tarkistettava’, tarkoitetaan.

20.12.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

C 327/34

Kanne 30.9.2008 — Agapiou Joséphidès v. komissio ja koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirasto

(Asia T-439/08)

(2008/C 327/61)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Kalliope Agapiou Joséphidès (Nikosia, Kypros) (edustaja: asianajaja C. Joséphidès)

Vastaaja: Euroopan yhteisöjen komissio ja koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirasto

Vaatimukset

—

koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanoviraston (jäljempänä toimeenpanovirasto) 1.8.2008 tekemä se päätös on kumottava, jolla toimeenpanovirasto, joka toimi komission valvonnan alaisena, hylkäsi kantajan 3.3.2008 tekemän pyynnön saada tutustua asian N:o 07/0122 asiakirjoihin, jotka liittyvät Centre d'Excellence Jean Monnet -nimisen keskuksen perustamiseen Kyproksen yliopistoon

—	komission 8.8.2008 tekemä päätös K(2007) 3749, joka liittyy yksittäiseen tukien myöntämistä koskevaan päätökseen elinikäisen oppimisen toimintaohjelman Jean Monnet -alaohjelman puitteissa

—	toimeenpanovirasto ja komissio on velvoitettava korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja vaatii tässä kanteessaan yhtäältä koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanoviraston 1.8.2008 sen tekemän päätöksen kumoamista, jolla kieltäydyttiin luovuttamasta kantajalle asiakirjoja, jotka liittyvät Centre d'Excellence Jean Monnet -nimisen keskuksen perustamiseen Kyproksen yliopistoon, ja toisaalta komission 8.8.2008 tekemän sen päätöksen K(2007) 3749 kumoamista, joka liittyy yksittäiseen tukien myöntämistä koskevaan päätökseen elinikäisen oppimisen toimintaohjelman Jean Monnet -alaohjelman puitteissa siltä osin kuin kyseisessä päätöksessä suositellaan, että Kyproksen yliopistolle myönnetään tuki Centre d'Excellence Jean Monet -nimisen keskuksen perustamiseksi.

Toimeenpanoviraston 1.8.2008 tekemää päätöstä koskevan kumoamiskanteensa tueksi kantaja väittää, että toimeenpanovirasto loukkasi kantajan subjektiivista oikeutta saada tutustua tiettyihin asiakirjoihin, sellaisena kuin se seuraa muun muassa EU 1 artiklan toiseen alakohtaan ja EU 6 artiklaan sisältyvästä avoimuusperiaatteesta, EY 255 artiklasta ja Euroopan unionin perusoikeuskirjasta, siltä osin kuin kolmas taho (Kyproksen yliopisto) käytti kantajan nimeä hallinnollisen hakemusmenettelyn asiakirjoissa tavoitteena hyötyä kantajan nimestä ilman tämän suostumusta. Kantaja väittää, että komission olisi näin ollen pitänyt tarkistaa henkilötietojen täsmällinen sisältö ja/tai paikkansapitävyys sekä näiden tietojen käytön tavoite ja asiayhteys.

Kantaja väittää lisäksi, että toimeenpanoviraston johtaja ei ollut toimivaltainen päättämään kantajan uudistetusta pyynnöstä tutustua asiakirjoihin ja että kyseisen johtajan 1.8.2008 tekemä päätös on asetuksen N:o 1049/2001 (1) sekä komission sisäisen työjärjestyksen vastainen.

Jos ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin kuitenkin katsoo, että toimeenpanoviraston johtaja oli toimivaltainen tekemään riidanalaisen päätöksen, kantaja vetoaa siihen, että tällä päätöksellä rikotaan useita asetuksen N:o 1049/2001 säännöksiä, muun muassa 7 artiklan 1 kohtaa, 8 artiklan 1 kohtaa ja 15 artiklan 1 kohtaa. Kantajan mukaan toimeenpanovirasto tulkitsi virheellisesti useita muita saman asetuksen säännöksiä, muun muassa 4 artiklan 4 kohtaa, 4 artiklan 5 kohtaa, 4 artiklan 1 kohdan b alakohtaa ja 4 artiklan 2 kohtaa, ja sovelsi väärin avoimuusperiaatetta ja ylivoimaisen yleisen edun käsitettä. Kantaja vetoaa myös kanneperusteeseen, joka koskee edellytyksenä olevien, riidanalaista päätöstä koskevien perustelujen puutteellisuutta.

Komission 8.8.2008 tekemää päätöstä K(2007) 3749 koskevan kumoamiskanteensa tueksi kantaja väittää, että komissio teki virheen, koska se ei tarkistanut sitä, että Kyproksen yliopiston komissiolle toimittaman hakemuslomakkeen sisältämien kantajan henkilötietojen käyttämiselle oli olemassa kantajan suostumus. Kantajan mukaan komission olisi pitänyt todeta, että esitettyyn projektiin liittyi olennainen virhe ja peruuttaa päätöksensä tai ryhtyä muihin tarpeellisiin toimenpiteisiin.

Kantaja väittää myös, että komissio teki virheen analysoidessaan Kyproksen yliopiston hakukelpoisuutta.

(1) Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30.5.2001 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus N:o 1049/2001 (EYVL L 145, s. 43).

20.12.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

C 327/34

Kanne 1.10.2008 — 1-2-3.TV GmbH v. SMHV — Zweites Deutsches Fernsehen ja Televersal Film- und Fernseh-Produktion (1-2-3.TV)

(Asia T-440/08)

(2008/C 327/62)

Kannekirjelmän kieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: 1-2-3.TV GmbH (Unterföhring, Saksa) (edustajat: asianajajat V. von Bomhard, A. Renck, T. Dolde ja E. Nicolás Gómez)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV)

Vastapuolet valituslautakunnassa: Zweites Deutsches Fernsehen (Mainz, Saksa) ja Televersal Film- und Fernseh-Produktion GmbH (Hampuri, Saksa)

Vaatimukset

—	Sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) ensimmäisen valituslautakunnan asiassa R 1076/2007-1 30.6.2008 tekemä päätös on kumottava ja

—	SMHV on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Yhteisön tavaramerkin hakija: Kantaja.

Haettu yhteisön tavaramerkki: Sanamerkki ”1-2-3.TV” luokkiin 35, 38 ja 41 kuuluvia palveluja varten — hakemus N:o 3 763 133.

Sen tavaramerkki- tai merkkioikeuden haltija, johon väitemenettelyssä on vedottu: Zweites Deutsches Fernsehen ja Televersal Film- und Fernseh-Produktion GmbH.

Tavaramerkki- tai merkkioikeus, johon väitemenettelyssä on vedottu: Kansallinen kuviomerkkki ”1, 2 ODER 3 ZDF-ORF-SFDRS” luokkiin 3, 5, 9, 12, 14, 16, 18, 21, 24, 25, 26, 27, 28, 29, 30, 32, 35, 38, 41 ja 42 kuuluvia tavaroita ja palveluja varten.

Väiteosaston ratkaisu: Väitteen hyväksyminen osittain.

Valituslautakunnan ratkaisu: Valituksen hylkääminen.

Kanneperusteet: Neuvoston asetuksen N:o 40/94 8 artiklan 1 kohdan b alakohtaa on rikottu, koska ristiriidassa olevien tavaramerkkien välillä ei ole sekaannusvaaraa, sillä niiden antama kokonaisvaikutelma on erilainen.

20.12.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

C 327/35

Kanne 6.10.2008 — Saksin vapaavaltio ja Saksi-Anhaltin osavaltio v. Euroopan yhteisöjen komissio

(Asia T-443/08)

(2008/C 327/63)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Saksin vapaavaltio ja Saksi-Anhaltin osavaltio (asiamies: Rechtsanwalt U. Soltész)

Vastaaja: Euroopan yhteisöjen komissio

Vaatimukset

—

Komission 23.7.2008 tekemän päätöksen 1 artikla on kumottava EY 231 artiklan 1 kohdan nojalla siltä osin kuin komissio toteaa tässä päätöksessä, että

a)	Saksan tekemää pääomansijoitusta Leipzig/Hallen lentokentän uuden eteläisen kiitoradan rakentamista varten käsitellään EY 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna valtiontukena ja

b)	tämän ”valtiontuen” määräksi arvioidaan 350 miljoonaa euroa.

—	komissio on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 87 artiklan 2 kohdan nojalla.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantajat vastustavat Saksan DHL:n ja Leipzig/Hallen lentokentän hyväksi toteuttamista toimenpiteistä 23.7.2008 tehdyn komission päätöksen K(2008) 3512 lopullinen (C 48/2006, ex N 227/2006) 1 artiklan ensimmäisen osan toteamuksia, joilla todetaan Saksan Leipzig/Hallen lentokenttään tekemä pääomansijoitus valtiontueksi ja arvioidaan tämän tuen määräksi 350 miljoonaa euroa.

Kantajat esittävät kanteensa tueksi seitsemän kanneperustetta:

Ensinnäkin kantajat esittävät, että tukimääräyksiä ja -säännöksiä ei sovelleta, koska siltä osin kuin kyse on paikallislentokenttäinfrastruktuurin laajentamisesta, kyseessä ei ole näissä määräyksissä ja säännöksissä tarkoitettu yritys.

Toiseksi Flughafen Leipzig/Halle GmbH on valtiollinen yhtä tarkoitusta varten perustettu yhtiö (single purpose vehicle), joka toimii yksityisoikeudellisessa muodossa ja jota ei voida pitää tuen saajana sikäli kuin valtio tarjoaa sille varat, jotka ovat sille tarpeen sen tehtävien hoitamisessa.

Kolmanneksi riidanalainen päätös on ristiriitainen, koska siinä käsitellään Flughafgen Leipzig/Halle GmbH:ta sekä tuen saajana että tuen antajana.

Neljänneksi vuonna 2005 julkaistujen suuntaviivojen (1) soveltamisella ennen niiden julkaisemista tapahtuneisiin tosiseikkoihin loukataan taannehtivuuden kieltoa, oikeusvarmuutta, luottamuksensuojaa ja yhdenvertaisuutta. Kantajan käsityksen mukaan olisi pitänyt soveltaa pelkästään vuonna 1994 julkaistuja komission suuntaviivoja (2).

Lisäksi kantaja väittää, että uudet suuntaviivat ovat yhteisön primaarioikeuden vastaisia, koska siitä syystä, että paikallislentokenttien hoitajat eivät ole yrityksiä, suuntaviivat ovat asiallisesti sopimattomia ja itsessään ristiriitaisia. Vuoden 2005 sääntöjen nojalla myös lentokenttien rakentamiseen sovelletaan tukisääntöjä, kun taas aikaisemmissa, vuoden 1994 suuntaviivoissa tämä toiminta oli nimenomaisesti jätetty tukia koskevan oikeuden soveltamisalan ulkopuolelle. Kun otetaan huomioon vanhojen ja uusien suuntaviivojen täysin päinvastainen sisältö ja se, että vuonna 1994 annettuja suuntaviivoja ei ole kumottu, on epäselvää, miten lentokenttäinfrastruktuurin rahoitusta on oikeudellisesti arvioitava.

Kuudenneksi kantaja esittää, että komissio on tehnyt menettelyllisen virheen, koska se ei ole soveltanut asetuksen N:o 659/1999 (3) säännöksiä voimassa olevista tuista pääomasijoituksiin, joita se piti tukena.

Seitsemänneksi vuoden 2005 suuntaviivoihin loukataan myös jäsenvaltioiden ja komission välistä toimivallan jakoa, koska komissio venyttää toimivaltaansa EY:n perustamissopimuksessa määrättyjen puitteiden ulkopuolelle ottamalla käyttöön lavean tulkinnan EY 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ”yrityksen” tunnusmerkeistä ja tämän lavean tulkinnan perusteella asettaa kansallisten viranomaisten hallinnolliseen toimivaltaan kuuluvia asioita yhteisön toimielimien valvontaan.

(1) Komission tiedonanto — Yhteisön suuntaviivat lentoasemien rahoittamisesta ja alueellisilta lentoasemilta liikennöivien lentoyhtiöiden toiminnan aloittamista koskevasta valtiontuesta (EUVL 2005, C 312, s. 1)

(2) Komission tiedonanto Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksen 92 ja 93 artiklan ja Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen 61 artiklan soveltamisesta valtiontukiin ilmailualalla (EYVL 1994, C 350, s. 7).

(3) Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22.3.1999 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 659/1999.

20.12.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

C 327/36

Kanne 2.10.2008 — S.L.V. Elektronik v. SMHV — Jiménez Muñoz (LINE)

(Asia T-449/08)

(2008/C 327/64)

Kannekirjelmän kieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: S.L.V. Elektronik GmbH (Übach-Palenberg, Saksa) (edustaja: asianajaja C. König)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit)

Vastapuoli valituslautakunnassa: Angel Jiménez Muñoz (Gelida, Espanja)

Kantajan vaatimukset

—

Sisämarkkinoiden harmonisointiviraston neljännen valituslautakunnan asiassa R 759/2007-4 18.7.2008 tekemä päätös on kumottava siltä osin kuin haetun tavaramerkin N:o 003316908 rekisteröinti seuraavia tavaroita varten evätään: ”Verkkokäyttöiset lamput, valaisimet ja valaisinlaitteet, valotekniset näyttämötehostelaitteet; sähkölamput; edellä mainittujen tuotteiden yksittäisosat” ja sisämarkkinoiden harmonisointivirasto on velvoitettava korvaamaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa aiheutuvat oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Yhteisön tavaramerkin hakija: Kantaja

Haettu yhteisön tavaramerkki: Kuviomerkki LINE luokkaan 11 kuuluvia tavaroita varten — hakemus N:o 3 316 908

Sen tavaramerkki- tai merkkioikeuden haltija, johon väitemenettelyssä on vedottu: Angel Jiménez Muñoz

Tavaramerkki- tai merkkioikeus, johon väitemenettelyssä on vedottu: Kansalliset sana- ja kuviomerkit ”Line” luokkiin 9, 35, 37 ja 38 kuuluvia tavaroita ja palveluja varten

Väiteosaston ratkaisu: Väitteen hyväksyminen

Valituslautakunnan ratkaisu: Väiteosaston päätöksen osittainen kumoaminen

Kanneperusteet: Neuvoston asetuksen N:o 40/94 8 artiklan 1 kohdan b alakohdan rikkominen, koska kyseisten tavaramerkkien välillä ei ole sekaannusvaaraa. Lisäksi valituslautakunta ei ole ottanut lähtökohdaksi haettua tavaramerkkiä, vaan tavaramerkin, joka ei ole sama kuin se.

20.12.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

C 327/36

Kanne 6.10.2008 — Mitteldeutsche Flughafen ja Flughafen Leipzig/Halle v. komissio

(Asia T-455/08)

(2008/C 327/65)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantajat: Mitteldeutsche Flughafen AG ja Flughafen Leipzig/Halle GmbH (Leipzig, Saksa) (edustaja: asianajaja M. Núñez-Müller)

Vastaaja: Euroopan yhteisöjen komissio

Vaatimukset

—

komission 23.7.2008 tekemän päätöksen (K (2008) 3512) (lopullinen) 1 artikla on kumottava EY 231 artiklan 1 kohdan nojalla siltä osin kuin komissio toteaa siinä, että

a)	Saksan Leipzig/Hallen lentokentällä uuden eteläisen kiitoradan ja siihen liittyvän lentoaseman infrastruktuurin rakentamiseksi pääomasijoituksina toteuttamat toimet ovat EY 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea

b)	tämä ”valtiontuki” on suuruudeltaan 350 miljoonaa euroa

—	komissio on ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 87 artiklan 2 kohdan nojalla velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantajat riitauttavat ensisijaisesti 23.7.2008 tehdyn komission päätöksen K (2008) 3512 (lopullinen) (C 48/2006, ex N 227/2006) 1 artiklaan sisältyvät toteamukset toimenpiteistä, jotka Saksa toteutti DHL:n ja Leipzig/Hallen lentokentän hyväksi, ja joiden mukaan Saksan Leipzig/Hallen lentokenttään tekemät pääomasijoitukset ovat valtiontukea kyseiselle lentokentälle ja tämän tuen suuruus on 350 miljoonaa euroa.

Kantajat esittävät kanteensa tueksi kahdeksan kanneperustetta.

Kantajat väittävät ensiksi, että tukia koskeva säännöstö ei ole sovellettavissa, koska alueellisen lentokentän infrastruktuurin uudistamisessa ei ole kysymys tässä säännöksessä tarkoitetusta yrityksestä.

Toiseksi Flughafen Leipzig/Halle GmBH on valtiollinen ns. single purpose vehicle, joka on organisaatiomuodoltaan yksityisoikeudellinen ja jota tämän vuoksi ei siltä osin, kuin se saa tehtävänsä täyttämiseksi valtiolta tarpeellista tukea, tunnetusti voida pitää tuensaajana.

Kolmanneksi riidanalainen päätös on virheellinen sen vuoksi, että siinä käsitellään Flughafen Leipzig/Halle GmbH:ta sekä tuensaajana että tuenantajana.

Neljänneksi se, että on sovellettu vuonna 2005 julkaistuja suuntaviivoja (1) tosiseikkoihin, jotka ovat tapahtuneet ennen niiden julkaisemista, loukkaa taannehtivuuskieltoa, oikeusvarmuuden periaatetta, luottamuksensuojan periaatetta ja yhdenvertaisuusperiaatetta. Kantajien mukaan vain komission vuonna 1994 antamat suuntaviivat (2) olisivat olleet sovellettavissa.

Kantajat toteavat lisäksi, että uudet suuntaviivat ovat yhteisön primäärioikeuden vastaisia, koska ne eivät sovellu aineellisesti ja ovat itsessään ristiriitaisia, koska alueellisen lentokentän toiminnan harjoittaminen ei ole luonteeltaan yritystoimintaa. Vuoden 2005 suuntaviivojen mukaan myös lentokenttien rakentamiseen sovelletaan tukisäännöstöä, kun tämä toiminta oli aikaisempien, vuoden 1994 suuntaviivojen mukaan nimenomaisesti suljettu tukisäännöstön soveltamisalan ulkopuolelle. Kun otetaan huomioon vanhojen ja uusien suuntaviivojen sisällön vastakkaisuus sekä se, että vuoden 1994 suuntaviivoja ei ole kumottu, on epäselvää, millä tavoin lentokenttäinfrastruktuurin rahoittamista on arvioitava oikeudellisesti.

Kantajat toteavat kuudenneksi, että komissio on tehnyt menettelyvirheen, kun se ei soveltanut tueksi luokittelemaansa pääomasijoitukseen asetuksen (EY) N:o 659/1999 (3) olemassa olevia tukia koskevia säännöksiä.

Kantajat korostavat seitsemänneksi, että vuoden 2005 suuntaviivoissa horjutetaan jäsenvaltioiden ja komission välistä toimivallanjakoa, koska komissio laajentaa toimivaltaansa EY:n perustamissopimuksessa tarkoitettua laajemmalle tulkitsemalla EY 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua yrityksen käsitettä laajasti, ja tällä tavoin saattaa menettelyjä, jotka kuuluvat jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten alaan, yhteisön elinten valvontaan.

Kantajien mukaan riidanalainen päätös on lisäksi ristiriitainen ja loukkaa EY 253 artiklan mukaista perusteluvelvollisuutta.

(2) Komission tiedonanto — EY:n perustamissopimuksen 92 ja 93 artiklan sekä ETA-sopimuksen 61 artiklan soveltaminen valtiontukeen ilmailun alalla (EYVL 1994, C 359, s. 7).

(3) Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22.3.1999 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 659/1999.

20.12.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

C 327/37

Kanne 6.10.2008 — EuroChem MCC v. neuvosto

(Asia T-459/08)

(2008/C 327/66)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantajat: Eurochem Mineral ja Chemical Company OAO (EuroChem MCC) (Moskova, Venäjä) (edustajat: asianajajat P. Vander Schuren ja B. Evtimov)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto

Vaatimukset

—

lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Venäjältä peräisin olevan ammoniumnitraatin tuonnissa asetuksen (EY) N:o 384/96 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun ja 11 artiklan 3 kohdan mukaisen osittaisen välivaiheen tarkastelun jälkeen 8.7.2008 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 661/2008 (1) on kumottava siltä osin kuin riidanalaisen asetuksen johdanto-osan 23 kappaleen a ja c kohdassa mainituille kantajille, niiden tuotantotytäryhtiöille ja niihin etuyhteydessä oleville yrityksille asetetaan siinä polkumyyntitulli

—	neuvosto on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantajat esittävät kanteessaan tueksi kaksi kumoamisperustetta. Toinen kumoamisperuste koostuu kolmesta osasta.

Kantajat väittävät ensinnäkin, että neuvosto ja komissio rikkoivat perusasetuksen (2) 11 artiklan 3 kohtaa ja/tai olennaista menettelymääräystä, kun ne eivät panneet omasta aloitteestaan vireille vahinkoa ja vahinkomarginaalin toteamista koskevaa välivaiheen tarkastelua samanaikaisesti toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun kanssa ja tekivät siten ilmeisen arviointivirheen todetessaan toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun yhteydessä, että vahingon toistuminen on todennäköistä.

Toiseksi kantajat väittävät, että neuvosto ja komissio tekivät virheen, kun ne määrittivät kantajille normaaliarvon osittaisessa välivaiheen tarkastelussa, mikä johti keinotekoiseen normaaliarvon korotukseen, ja vertailivat vientihintaa väärin ja siten virheellisesti totesivat kyseen olevan polkumyynnistä, millä ne rikkoivat perusasetuksen 1 ja 2 artiklaa ja tekivät siten useita ilmeisiä arviointivirheitä ja loukkasivat yhteisön oikeuden perustavanlaatuisia periaatteita.

Kantajat esittävät tarkemmin ottaen, että neuvosto ja komissio tekivät oikeudellisen virheen ja rikkoivat perusasetuksen 2 artiklan 3 ja 5 kohtaa sekä loukkasivat sitä oikeudellista yhteyttä, joka mainituille säännöksille on säädetty saman asetuksen 1 ja 2 artiklassa, kun ne jättivät ottamatta huomioon valtaosan kantajien tuotantokuluista epäluotettavina ja/tai sovelsivat tosiasiallisesti muita kuin markkinatalousmaita koskevia maita koskevaa menetelmää valtaosaa kantajia koskevasta normaaliarvosta määrittäessään.

Kantajat väittävät, että komissio rikkoi perusasetuksen 2 artiklan 5 kohdan toista virkettä ja/tai teki ilmeisen arviointivirheen, kun se päätti jatkaa kaasun hinnan oikaisun toteuttamista, sekä että kyseinen toimielin laiminlöi perusteluvelvollisuutensa, kun se toteutti kaasun hinnan oikaisun Waidhausissa, Saksassa sovellettavan yhteisön kaasun hinnan perusteella vähennyksiä tekemättä.

Kantajat väittävät edelleen, että neuvosto ja komissio rikkoivat perusasetuksen 2 artiklan 10 kohtaa ja arvioivat tosiseikkoja ilmeisen virheellisesti, kun ne vähensivät kantajan vientihinnasta ensimmäistä riippumatonta asiakasta koskevat myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä palkkion niiden kantajiin etuyhteydessä olevien yritysten osalta, jotka kuuluvat yleisenä osana kantajien yhtenäiseen taloudelliseen kokonaisuuteen ja niiden myyntiosastoon.

(1) EUVL L 185, s. 1.

(2) Polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 22.12.1995 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 384/1996 (EYVL 1996 L 56, s. 1).

20.12.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

C 327/38

Kanne 13.10.2008 — Winzer Pharma v. SMHV — Alcon (OFTAL CUSI)

(Asia T-462/08)

(2008/C 327/67)

Kannekirjelmän kieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Dr. Robert Winzer Pharma GmbH (Berliini, Saksa) (edustaja: asianajaja S. Schneller)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV)

Vastapuoli valituslautakunnassa: Alcon, Inc. (Hünenberg, Sveitsi)

Vaatimukset

—	SMHV:n valituslautakunnan 17.7.2008 tekemä päätös (R 1471/2007-1) ja SMHV:n väiteosaston 16.7.2007 tekemä päätös (B 809 899) on kumottava

—	yhteisön tavaramerkin rekisteröimistä koskeva hakemus N:o 003679181 ”Ophtal Cusi” on hylättävä

—	SMHV on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Yhteisön tavaramerkin hakija: Alcon Cusi, S.A. (myöhemmin Alcon, Inc.)

Haettu yhteisön tavaramerkki: sanamerkki ”OFTAL CUSI” luokkaan 5 kuuluvia tavaroita varten

Sen tavaramerkki- tai merkkioikeuden haltija, johon väitemenettelyssä on vedottu: kantaja

Tavaramerkki- tai merkkioikeus, johon väitemenettelyssä on vedottu:”Ophtal” (N:o 489 948) luokkaan 5 kuuluvia tavaroita varten

Väiteosaston ratkaisu: väitteen hylkääminen

Valituslautakunnan ratkaisu: valituksen hylkääminen

Kanneperusteet: Asetuksen (EY) N:o 40/94 (1) 8 artiklan 1 kohdan b alakohtaa on rikottu, koska kyseessä olevien merkkien samankaltaisuuden vuoksi on olemassa sekaannusvaara.

(1) Yhteisön tavaramerkistä 20.12.1993 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 40/94 (EYVL L 11, s. 1).

20.12.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

C 327/39

Kanne 19.10.2008 — Imagion v. SMHV (DYNAMIC HD)

(Asia T-463/08)

(2008/C 327/68)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Imagion AG (Trierweiler, Saksa) (edustaja: Rechtsanwalt H. Blatzheim)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV)

Vaatimukset

—	SMHV:n neljännen valituslautakunnan 13.8.2008 tekemä päätös (asia R 488/2008-4) on kumottava

—	SMHV on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Haettu yhteisön tavaramerkki: Sanamerkki DYNAMIC HC luokkiin 35, 38, 41, 42 ja 45 kuuluville palveluille (N:o 6 092 241)

Tutkijan päätös: Hakemus hylätään osittain.

Valituslautakunnan ratkaisu: Valitus hylätään.

Kanneperusteet:

—	asetuksen N:o 40/94 (1) 7 artiklan 1 kohdan b ja c alakohtaa on rikottu, koska sanamerkki DYNAMIC HD ei ole kuvaava ja koska siltä puuttuu vaadittava erottamiskyky

—	asetuksen N:o 40/94 7 artiklan 3 kohtaa on rikottu, koska haetulla tavaramerkiltä puuttuu käyttöön perustuva erottamiskyky

—	perusteluvelvollisuutta ei ole noudatettu

—	yhdenvertaisen kohtelun periaatetta ei ole noudatettu.

(1) Yhteisön tavaramerkistä 20.12.1993 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 40/94 (EYVL 1994, L 11, s. 1).

20.12.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

C 327/39

Kanne 15.10.2008 — Tšekin tasavalta v. komissio

(Asia T-465/08)

(2008/C 327/69)

Oikeudenkäyntikieli: tšekki

Asianosaiset

Kantaja: Tšekin tasavalta (asiamies: M.Smolek)

Vastaaja: Euroopan yhteisöjen komissio

Vaatimukset

—	Euroopan yhteisöjen komission 7.8.2008 tekemä päätös BUG/C3 D(2008) 10.5-3956, jonka mukaan se kuittaa saatavansa veloistaan, on kumottava,

—	komissio on velvoitettava korvaamaan Tšekin tasavallalle kuitattu 9 354 130,93 euron määrä viivästyskorkoineen

—	komissio on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Tšekin tasavalta vaatii esillä olevalla kanteellaan EY 230 artiklan mukaisesti kumottavaksi komission 7.8.2008 tekemää päätöstä BUG/C3 D(2008) 10.5-3956, jonka mukaan se kuittaa saatavansa veloistaan. Tehdessään riidanalaista päätöstä, komissio toimi Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25.6.2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (1) 73 artiklan 1 kohdan, sellaisena kuin se on muutettuna, nojalla. Riidanalaisessa päätöksessä komissio kuittasi sillä Tšekin tasavallalta olevia saataviaan, jotka perustuivat uudistettavien maksujen takaisinmaksuihin PHARE T9106, CS9203 ja CZ9302 ohjelmien puitteissa ja joiden määrä oli yhteensä 9 354 130,93 euroa. Komissiolla oleva saatava kuitattiin Tšekin tasavallalla olevaa sellaista saatavaa vastaan, joka muodostui kahdesta välisuorituksesta kahdessa rakennerahastosta rahoitettavassa operatiivisessa ohjelmassa ja jonka määrä oli 10 814 475,41 euroa. Tšekin tasavallalta vaatii kuitattujen määrien suorittamista.

2.	Riidanalainen päätös on kantajan mukaan pätemätön, koska komissio ylitti toimivaltansa tehdessään kyseisen päätöksenä, sillä se tehtiin virheellisen oikeudellisen perustan nojalla.

Vaikka katsottaisiin, että esillä olevissa olosuhteissa voitiin soveltaa asetusta N:o 1605/2002, riidanalainen päätös on silti pätemätön siitä syystä, että se tehtiin niiden kuittausta varten säädettyjen edellytysten vastaisesti, joista säädetään mainitussa asetuksessa, tai täsmällisemmin sanottuna komission asetuksessa N:o 2342/2002 (2), jossa säädetään asetuksen N:o 1605/2002 soveltamissäännöistä ja kuittausmenettelystä.

4.	Lopuksi kantaja väittää, että riidanalainen päätös on pätemätön siitä syystä, että siinä ei esitetä mitään perusteluja.

(1) EYVL L 248, s. 1.

(2) Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 soveltamissäännöistä 23.12.2002 annettu komission asetus (EY, Euratom) N:o 2342/2002 (EYVL L 357, s. 1).

20.12.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

C 327/40

Kanne 23.10.2008 — Komissio v. Eurgit ja Cirese

(Asia T-470/08)

(2008/C 327/70)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan yhteisöjen komissio (asiamiehet: asianajaja M. Moretto, A. M. Rouchaud-Joët ja N. Bambara)

Vastaajat: Associazione dei giuristi italiania per le Comunità europee — Eurgit (Rooma, Italia) ja Vania Cirese (Rooma, Italia)

Vaatimukset

—	Eurgit ja Vania Cirese henkilökohtaisesti on tuomittava yhteisvastuullisesti suorittamaan 7 412 euroa päävelkana Belgian lainsäädännön mukaisesti laskettavine viivästyskorkoineen 11.11.2002 lukien siihen saakka, kunnes velka on kokonaisuudessaan maksettu

—	Eurgit ja Vania Cirese henkilökohtaisesti on velvoitettava yhteisvastuullisesti korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Euroopan yhteisöjen komissio on nostanut tämän kanteen EY 238 artiklan nojalla vaatiakseen Eurgitia ja Cinesea yhteisvastuullisesti maksamaan takaisin 7 412 euroa viivästyskorkoineen. Tämä summa vastaa kantajan Eurgitille ennakkona suorittamaa summaa oikeusalalla toimivien tuki- ja vaihto-ohjelmaan (Grotius) liittyvän hankkeen N:o 97/GR/098 toteuttamista varten.

Komissio toteaa tältä osin, että ”taloudellisen tuen saajan ilmoitusten” 7 kohdan mukaan tuen saaja sitoutuu palauttamaan komissiolle tämän pyynnöstä perusteettomasti jo maksetut määrät, kun kululuettelon perusteella ei voida todeta, että saatu taloudellinen tuki on käytetty perustellusti.

Koska Eurgit ei ole määräajassa perustellut komissiolta saadun ennakon käyttämistä, on selvää, että vastaajan ja henkilön, joka on toiminut vastaajan nimissä ja lukuun, on palautettava jo maksettu ennakko.

20.12.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

C 327/40

Kanne 4.11.2008 — Media-Saturn v. SMHV (BEST BUY)

(Asia T-476/08)

(2008/C 327/71)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Media-Saturn-Holding GmbH (Ingolstadt, Saksa) (edustaja: asianajaja K. Lewinsky)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit)

Vaatimukset

—	SMHV:n neljännen valituslautakunnan asiassa R 0591/2008-4 28.8.2008 tekemä päätös on kumottava ja

—	vastaaja on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut ja valitusmaksu.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Haettu yhteisön tavaramerkki: Kuviomerkki ”Best Buy” luokkiin 1, 2, 5, 6, 7, 8, 9, 10, 11, 12, 14, 15, 16, 17, 20, 21, 22, 27, 28, 35, 37, 38, 40, 41 ja 42 kuuluvia tavaroita ja palveluja varten (N:o 5 189 550)

Tutkijan päätös: Hakemuksen hylkääminen

Valituslautakunnan ratkaisu: Valituksen hylkääminen

Kanneperusteet: Asetuksen (EY) N:o 40/94 (1) 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan rikkominen, koska haetulla tavaramerkillä on vaadittava vähimmäiserottamiskyky.

(1) Yhteisön tavaramerkistä 20.12.1993 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 40/94 (EYVL 1994, L 11, s. 1).

20.12.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

C 327/43

Kanne 17.10.2008 — Cerafogli v. EKP

(Asia F-84/08)

(2008/C 327/81)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Maria Concetta Cerafogli (Frankfurt, Saksa) (edustajat: asianajajat L. Levi ja M. Vandenbussche)

Vastaaja: Euroopan keskuspankki

Oikeusriidan kohde ja kuvaus

EKP:n velvoittaminen maksamaan korvausta kantajalle hänen ammattiyhdistystoimintaan perustuvasta syrjinnästä väitetysti aiheutuneesta vahingosta

Vaatimukset

—

Vastaaja on velvoitettava maksamaan vahingonkorvausta aineellisesta vahingosta, joka vastaa yhtäältä kantajalle maksetun palkan ja palkkaluokan (”band”) H palkkatason 54 välillä olevaa eroa vuodesta 2004 vuoteen 2007 asti eli 23:a ylimääräistä palkkatasoa ja toisaalta vuosittain myönnettyä 3 500 euron suuruista lisäpalkkiota vuosilta 2001, 2002 ja 2003

—	vastaaja on velvoitettava maksamaan 157 000 euroa tai vaihtoehtoisesti 45 000 euroa korvauksena henkisestä kärsimyksestä

—	oikeudenkäyntiä edeltävästä tutkimuksesta tehdyn vaatimuksen hylkäämisestä 25.6.2008 tehty päätös ja valituksen hylkäämisestä 7.8.2008 tehty päätös on tarvittaessa kumottava niiltä osin kuin nämä päätökset liittyvät nyt esillä olevaan kanteeseen ja

—	Euroopan keskuspankki on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

20.12.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

C 327/43

Kanne 22.10.2008 — Voslamber v. komissio

(Asia F-86/08)

(2008/C 327/82)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Dietrich Voslamber (Freiburg, Saksa) (edustaja: asianajaja L. Thielen)

Vastaaja: Euroopan yhteisöjen komissio

Vaatimukset

On kumottava 9.7.2008 tehty komission päätös, jolla hylättiin kantajan hakemus, joka koski ensisijaisen sairausvakuutusturvan myöntämistä hänen vaimolleen.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja vaatii, että

—	Euroopan yhteisöjen komission henkilöstön ja hallinnon pääosaston B 9.7.2008 tekemä kantajaa koskeva päätös on kumottava

—	on todettava, että kantajan tapauksessa hänen aviopuolisollaan on oikeus ensisijaiseen vakuutukseen yhteisen sairausvakuutusjärjestelmän kautta

—	kantajalle on varattava oikeus perustella tätä kannetta vielä laajemmin

—	Euroopan yhteisöjen komissio on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

20.12.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

C 327/43

Kanne 20.10.2008 — Schuerings v. Euroopan koulutussäätiö

(Asia F-87/08)

(2008/C 327/83)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Gisela Schuerings (Nizza, Ranska) (edustaja: asianajaja N. Lhoëst)

Vastaaja: Euroopan koulutussäätiö

Oikeusriidan kohde ja kuvaus

Sen vastaajan päätöksen, jolla kantaja irtisanottiin, kumoaminen ja Euroopan koulutussäätiön velvoittaminen korvaamaan kantajalle aiheutunut aineellisen ja aineeton vahinko

Vaatimukset

—	Kantajaa koskeva 23.10.2007 tehty Euroopan koulutussäätiön irtisanomispäätös on kumottava

—	Euroopan koulutussäätiön 10.7.2008 tekemä nimenomainen päätös, jolla hylättiin kantajan muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 46 artiklan ja henkilöstösääntöjen 90 artiklan 2 kohdan nojalla tekemä valitus, on tarpeellisilta osin kumottava

—	Euroopan koulutussäätiö on velvoitettava maksamaan 125 000 euron määrä korvauksena aineellisesta vahingosta

—	Euroopan koulutussäätiö on velvoitettava maksamaan 50 000 euron määrä korvauksena aineettomasta vahingosta

—	Euroopan koulutussäätiö on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

20.12.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

C 327/44

Kanne 20.10.2008 — Vandeuren v. Euroopan koulutussäätiö

(Asia F-88/08)

(2008/C 327/84)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Monique Vandeuren (Pino Torinese, Italia) (edustaja: asianajaja N. Lhoëst)

Vastaaja: Euroopan koulutussäätiö

Oikeusriidan kohde ja kuvaus

Sen vastaajan päätöksen, jolla kantaja irtisanottiin, kumoaminen ja Euroopan koulutussäätiön velvoittaminen korvaamaan kantajalle aiheutunut aineellisen ja aineeton vahinko

Vaatimukset

—	Kantajaa koskeva 23.10.2007 tehty Euroopan koulutussäätiön irtisanomispäätös on kumottava

—	Euroopan koulutussäätiön 10.7.2008 tekemä nimenomainen päätös, jolla hylättiin kantajan muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 46 artiklan ja henkilöstösääntöjen 90 artiklan 2 kohdan nojalla tekemä valitus, on tarpeellisilta osin kumottava

—	Euroopan koulutussäätiö on velvoitettava maksamaan 125 000 euron määrä korvauksena aineellisesta vahingosta

—	Euroopan koulutussäätiö on velvoitettava maksamaan 50 000 euron määrä korvauksena aineettomasta vahingosta

—	Euroopan koulutussäätiö on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

		ISSN 1725-2490
Euroopan unionin virallinen lehti		C 327

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	51. vuosikerta 20. joulukuuta 2008

Ilmoitusnumero	Sisältö	Sivu
	IV Tiedotteet
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN JA ELINTEN ANTAMAT TIEDOTTEET
	Tuomioistuin
2008/C 327/01	Tuomioistuimen viimeisin julkaisu Euroopan unionin virallinen lehti EUVL C 313, 6.12.2008	1