16.12.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

C 320/1

NEUVOSTON PÄÄTÖSLAUSELMA,

tehty 21 päivänä marraskuuta 2008,

Euroopan monikielisyysstrategiasta

(2008/C 320/01)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

VIITTAA:

kielellisen monimuotoisuuden ja kielten oppimisen edistämisestä 14. helmikuuta 2002 annettuun neuvoston päätöslauselmaan (1), jossa korostetaan, että kielitaito on yksi niistä perustaidoista, joita jokainen kansalainen tarvitsee voidakseen osallistua tehokkaasti eurooppalaiseen tietoyhteiskuntaan ja joka sen vuoksi edistää sekä yhteiskuntaan integroitumista että sosiaalista yhteenkuuluvuutta;

2.	Barcelonassa 15. ja 16. maaliskuuta 2002 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmiin, joissa kehotettiin toimiin perustaitojen hallinnan parantamiseksi, esimerkiksi opettamalla yleisesti kahta vierasta kieltä hyvin varhaisesta iästä lähtien (2);

3.	Euroopan kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuodesta (2008) 30. joulukuuta 2006 tehtyyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseen 1983/2006/EY (3);

eurooppalaisesta kielitaitoindikaattorista 19. toukokuuta 2006 annettuihin neuvoston päätelmiin (4), joissa todettiin, että vieraiden kielten taito, joka edistää kansojen välistä keskinäistä ymmärrystä, on työvoiman liikkuvuuden edellytys ja myötävaikuttaa siten Euroopan unionin talouden kilpailukykyyn;

5.	kulttuurialan työsuunnitelmasta kaudelle 2008–2010 22. toukokuuta 2008 annettuihin neuvoston päätelmiin (5), joissa korostetaan monikielisyyden kulttuurinäkökohtia ja erityisesti sen osuutta kulttuurin saatavuuteen sekä sen vaikutusta luovuuteen;

6.	monikulttuurisista taidoista 22. toukokuuta 2008 annettuihin neuvoston päätelmiin, joissa tunnustetaan kielten oppimisen ja kääntämisen tärkeä osuus monikulttuuristen taitojen hankkimisessa;

7.	monikielisyydestä 22. toukokuuta 2008 annettuihin neuvoston päätelmiin, joissa muun muassa pyydetään komissiota laatimaan vuoden 2008 loppuun mennessä ehdotuksia monikielisyyttä koskevaksi kattavaksi toimintakehykseksi.

SUHTAUTUU MYÖNTEISESTI:

—	18. syyskuuta 2008 annettuun komission tiedonantoon ”Monikielisyys: Euroopan voimavara ja samalla myös yhteinen sitoumus” (6).

PANEE MERKILLE:

—	3. heinäkuuta 2008 päivätyn komission vihreän kirjan ”Maahanmuutto ja liikkuvuus — EU:n koulutusjärjestelmien haasteet ja mahdollisuudet” (7),

sekä Pariisissa 26. syyskuuta 2008 järjestetyn monikielisyyttä käsitelleen konferenssin työskentelyn perusteella.

KATSOO SEURAAVAA:

—	kielten ja kulttuurien monimuotoisuus on eurooppalaisen identiteetin perusta. Se on samalla kertaa Euroopan yhteinen perintö, rikkaus, haaste ja etu,

—	monikielisyys on keskeinen poikittainen teema, joka liittyy sosiaali-, kulttuuri-, talous- ja siten koulutusalaan,

—	vähemmän käytettyjen EU:n kielten opiskelun tukeminen edistää merkittävästi monikielisyyttä,

—	merkittäviä toimia olisi vielä toteutettava kieltenopiskelun edistämiseksi ja kielellisen monimuotoisuuden kulttuurinäkökohtien arvostamiseksi kaikilla koulutustasoilla samalla kun lisätään myös tietoa Euroopan kielten moninaisuudesta ja niiden levinneisyydestä kaikkialla maailmassa,

—

monikielisyys on myös erityisen tärkeää edistettäessä kulttuurista monimuotoisuutta muun muassa tiedotusvälineiden ja verkkosisältöjen alalla ja kulttuurienvälistä vuoropuhelua sekä Euroopassa että maailman muiden alueiden kanssa. Kääntäminen on tällöin erityisen tärkeää, koska se luo yhteyksiä kielten ja kulttuurien välille ja tuo teokset ja ajatukset useampien ulottuville,

—	Euroopan kielellinen monimuotoisuus tuo lisäarvoa Euroopan unionin ja muun maailman välisten taloudellisten ja kulttuuristen suhteiden kehittämiselle,

—	monikielisyys edistää luovuuden kehittymistä, sillä se antaa mahdollisuuden tuntea muita tapoja ajatella, tulkita maailmaa ja toteuttaa mielikuvitusta.

KEHOTTAA JÄSENVALTIOITA JA KOMISSIOTA TOIMIVALTANSA PUITTEISSA JA TÄYSIN TOISSIJAISUUSPERIAATETTA NOUDATTAEN:

1. Edistämään monikielisyyttä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden, kulttuurienvälisen vuoropuhelun ja Euroopan rakentamisen vahvistamiseksi

a)	lisäämään suuren yleisön ja erityisesti sekä yleisessä että ammatillisessa peruskoulutuksessa olevien nuorten tietoisuutta kielellisen monimuotoisuuden ja kielten oppimisen eduista;

b)	tarjoamaan maahanmuuttajille, etenkin nuorille, keskeisenä osana onnistunutta kotoutumista ja työllistyvyyttä kohdemaan kielen opetusta samalla heidän alkuperämaidensa kieliä kunnioittaen.

2. Vahvistamaan elinikäistä kieltenopiskelua

pyrkimään siihen, että nuorille tarjotaan jo varhaisimmasta iästä alkaen ja peruskoulutuksen, ammattikoulutuksen ja korkeakoulutuksen ajan monipuolista ja laadukasta kielten ja kulttuurien opetusta, jotta he oppisivat vähintään kaksi vierasta kieltä, mitä voidaan pitää osaamisyhteiskuntaan osallistumista edistävänä tekijänä;

b)	ponnistelemaan kaikkien kansalaisten kielitaidon hankkimisen ja säännöllisen ylläpidon edistämiseksi niin virallisen koulutuksen, epävirallisen oppimisen kuin arkioppimisenkin yhteyksissä;

c)	pyrkimään siihen, että laajennetaan eri koulutustasoilla opetettavien kielten valikoimaa sisällyttäen siihen myös tunnustettuja vähemmän käytettyjä kieliä, jotta oppilaat voivat tehdä valintansa sellaisin perustein kuin henkilökohtainen kiinnostus tai maantieteellinen sijainti;

d)	edistämään Euroopan kielten opiskelua ja leviämistä hyödyntämällä sellaisia innovatiivisia välineitä kuten digitaalisia viestintätekniikkoja ja etäopiskelua sekä lähestymistapoja, jotka perustuvat sukulaiskielten keskinäiseen ymmärtämiseen;

e)	edistämään opiskelijoiden arviointia käyttämällä tunnustettuja välineitä, kuten Euroopan neuvoston yhteistä eurooppalaista kieliviitekehystä ja Europass-kielipassia sekä tarvittaessa eurooppalaista kielitaitoindikaattoria;

f)	kiinnittämään erityistä huomiota kieltenopettajien jatkokoulutukseen ja yleisesti opettajien kielitaidon vahvistamiseen, jotta muitakin oppiaineita kuin kieliä voitaisiin opettaa vierailla kielillä (sisällön ja kielen integroitu opettaminen, CLIL-menetelmä);

g)	edistämään kieltenopettajien liikkuvuutta ja vaihtoa Euroopassa, jolloin tavoitteena on se, että mahdollisimman monet olisivat viettäneet jonkin aikaa maassa, jossa heidän opettamaansa kieltä puhutaan;

käyttämään elinikäisen oppimisen toimintaohjelmaa ja asiaankuuluvia kansallisia järjestelmiä, jotta tuetaan kaikkien kohderyhmien — erityisesti koulutuksessa olevien nuorten ja opettajien — sellaista liikkuvuutta, joka antaa heille mahdollisuuden parantaa kielitaitoaan, ja sellaisia aloitteita kuin kielihankkeiden eurooppalaista laatuleimaa kielten oppimis- ja opetusmateriaalin kehittämisessä.

3. Edistämään tehokkaammin monikielisyyttä Euroopan talouden kilpailukykyä sekä ihmisten liikkuvuutta ja työllistyvyyttä edistävänä tekijänä

a)	tukemaan laajan kielivalikoiman tarjoamista ja oppimista, jotta helpotetaan yritysten, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten, pääsyä maailmanmarkkinoille ja erityisesti kehittyville markkinoille;

b)	edistämään kielitaidon ottamista entistä enemmän huomioon työntekijöiden urakehityksessä erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä;

c)	hyödyntämään tarvittaessa Euroopan rakennerahastoja ammattiin liittyvän kieltenopetuksen tarjoamiseksi ammatillisessa jatkokoulutuksessa ja aikuiskoulutuksessa;

d)	arvostamaan ja hyödyntämään maahanmuuttajataustaisten kansalaisten kielitaitoa sekä kulttuurienvälisen vuoropuhelun että taloudellisen kilpailukyvyn vahvistuskeinona.

4. Edistämään kielellistä monimuotoisuutta ja kulttuurienvälistä vuoropuhelua lisäämällä tukea käännöstyölle teosten liikkumisen sekä ajatusten ja tiedon levittämisen edistämiseksi Euroopassa ja muualla maailmassa

Nykyisten politiikkojen ja ohjelmien puitteissa:

tiedottamaan tehokkaammin suurelle yleisölle ja erityisesti eurooppalaisille alan ammattilaisille kansallisista ja Euroopan tukijärjestelmistä kaunokirjallisuuden ja tieteellisten tai teknisten tekstien kääntämiseksi, kulttuurinen ja luova verkkosisältö sekä näyttämöesitysten ja audiovisuaalisten teosten ja elokuvien tekstitys mukaan luettuna;

b)	koordinoimaan ja vahvistamaan tukea, jota Euroopan nykyisten ohjelmien puitteissa annetaan kääntämiseen;

c)	kehittämään käännösalan ammatteihin kouluttautumisen mahdollisuuksia ja koulutuksen laatua sekä lisäämään tietoutta näistä ammateista ja niihin liittyvästä koulutuksesta alasta kiinnostuneiden keskuudessa (koulu-, korkeakoulu- ja yritysmaailma jne.);

d)	tukemaan kääntäjien ja tulkkien työtä helpottavien monikielisten terminologisten tietokantojen verkottamista;

kannustamaan erityisesti kääntämisen ja tulkkauksen alan kieliteknologian kehittämistä edistämällä yhteistyötä komission, jäsenvaltioiden, paikallisten yhteisöjen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kesken sekä varmistamalla kaikkien EU:n kielten osalta tutkimusohjelmien lähentäminen, soveltamisalojen määrittäminen ja teknologian käyttöönotto.

B.	Aloittamaan keskustelun kääntämisen kulttuuristen, teknisten ja ammatillisten haasteiden tasoisen, erityisen kääntämistä tukevan ohjelman tarkoituksenmukaisuudesta ja toteutettavuudesta pitkällä aikavälillä.

5. Vahvistamaan EU:n kielten tuntemusta maailmassa

a)	tehostamaan yhteistyötä jäsenvaltioiden välillä sekä niiden kolmansissa maissa sijaitsevien kulttuurilaitosten tai muiden edustuselinten välillä ja helpottamaan kielialan kumppanuuksia ja kulttuurienvälistä vuoropuhelua unionin ulkopuolisten maiden kanssa;

b)	hyödyntämään mahdollisimman hyvin Euroopan kielipotentiaalia muun maailman kanssa käytävän kulttuurisen ja taloudellisen vuoropuhelun kehittämiseksi ja EU:n roolin vahvistamiseksi kansainvälisissä yhteyksissä;

c)	vahvistamaan yhteistyötä sellaisten sekä kansallisten että kansainvälisten järjestöjen kanssa, erityisesti Euroopan neuvoston ja UNESCOn, jotka työskentelevät kielten oppimisen ja kielellisen ja kulttuurisen monimuotoisuuden alalla.

KEHOTTAA KOMISSIOTA:

1.	tukemaan jäsenvaltioita niiden pyrkiessä saavuttamaan tässä päätöslauselmassa asetetut tavoitteet hyödyntämällä eurooppalaisen yhteistyön kaikkia mahdollisuuksia koulutuksen, kulttuurin ja muiden asiaankuuluvien politiikkojen alalla;

hyväksymään uuden monikielisyyttä koskevan kattavan toimintakehyksen yhteydessä ja toimivaltansa rajoissa toimia, joiden tarkoituksena on ottaa asianmukaisesti huomioon kansalaisten ja toimielinten kielelliset tarpeet, kiinnittäen erityistä huomiota:

—	EU:n toimielinten ja suuren yleisön välisiin suhteisiin, sekä

—	EU:n toimielinten ja kansallisten toimielinten välisiin suhteisiin ja huolehtien erityisesti tiedottamisesta kaikilla virallisilla kielillä ja monikielisyyden edistämisestä komission verkkosivuilla;

3.	antamaan neuvostolle kertomuksen vuoden 2011 puoliväliin mennessä tämän päätöslauselman täytäntöönpanosta yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ja painottaen varsinkin esimerkkejä hyvistä käytännöistä;

4.	tarkastelemaan säännöllisesti Euroopan kielitaitotilannetta, erityisesti jäsenvaltioiden toteuttamien olemassa olevien tutkimusten, yhteisen eurooppalaisen kieliviitekehyksen ja tarvittaessa eurooppalaisen kielitaitoindikaattorin pohjalta.

(1) EYVL C 50, 23.2.2002.

(2) Asiak. SN 100/02, kohta 44, s. 19.

(3) EUVL L 412, 30.12.2006, s. 44.

(4) EUVL C 172, 25.7.2006, s. 1.

(5) EUVL C 143, 10.6.2008.

(6) Asiak. 13253/08 + ADD 1 + ADD 2 + ADD 3.

(7) Asiak. 11631/08 + ADD 1 — KOM(2008) 423 lopullinen.

16.12.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

C 320/6

Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätelmät 21 päivänä marraskuuta 2008 nuorten liikkuvuudesta

(2008/C 320/03)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

KATSOO SEURAAVAA:

Lissabonissa maaliskuussa 2000 ja Barcelonassa maaliskuussa 2002 pidetyissä Eurooppa-neuvoston kokouksissa asetettiin strategiseksi päämääräksi tehdä Euroopan unionista vuoteen 2010 mennessä maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoperustainen talous ja yhteiskunta, tehdä EU:n koulutusjärjestelmistä vuoteen 2010 mennessä laadultaan maailmanlaajuisia esikuvia ja luoda eurooppalainen tutkimus- ja innovointialue.

Brysselissä maaliskuussa 2008 kokoontunut Eurooppa-neuvosto asetti tavoitteeksi poistaa esteet osaamisen vapaalta liikkuvuudelta ottamalla käyttöön ”viides vapaus”, mikä tarkoittaisi muun muassa sitä, että tutkijoiden, opiskelijoiden, tiedemiesten ja korkeakouluopettajien liikkuvuus jäsenvaltioiden välillä lisääntyisi.

Koko eliniän ja nuoruuden kestävää koulutusta koskevien toimintaohjelmien perustamisesta vuosiksi 2007–2013 tehtyjen Euroopan parlamentin ja neuvoston päätösten tavoitteena on kehittää liikkuvuutta. Toisaalta myös tutkimuksen ja yrityspolitiikkojen sekä rakennerahastojen aloilla perustetuilla EU:n ohjelmilla ja toimilla on tämä sama tavoite.

Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksessa koulutusalan liikkuvuutta koskevasta eurooppalaisesta laatuperuskirjasta (2006) esitettiin keskeiset periaatteet, joilla taattaisiin parhaat mahdolliset edellytykset nuoren toisessa jäsenvaltiossa toteuttaman liikkuvuusjakson valmistelemiseksi, avustamiseksi ja arvioimiseksi.

Korkeakoulutusta koskevan Bolognan prosessin ja ammatillista koulutusta koskevan Kööpenhaminan prosessin tarkoituksena on luoda eurooppalainen alue, jossa helpotetaan opiskelijoiden ja opettajien liikkuvuutta, lisätään avoimuutta tutkintojen ja opiskelu- ja koulutusjaksojen tunnustamisessa ja parannetaan eri instituutioiden välistä yhteistyötä.

Erilaisten olemassa olevien (EQF, ECTS, Europass) ja tulevien (ECVET) eurooppalaisten välineiden tavoitteena on, että EU:n kansalaiset voisivat paremmin osoittaa ja hyödyntää tutkintonsa ja pätevyytensä, sekä antaa heille tietoa oppimismahdollisuuksista koko Euroopassa (Ploteus- ja Study in Europe -portaalit) (1).

7.	Monikulttuurisista taidoista toukokuussa 2008 annetuissa neuvoston päätelmissä korostetaan liikkuvuuden osuutta tällaisten taitojen hankkimisessa.

8.	Marraskuun 20 päivänä 2008 annetussa neuvoston suosituksessa nuorten vapaaehtoisten liikkuvuudesta Euroopan unionissa käsitellään erityisesti nuorten vapaaehtoisten liikkuvuuteen liittyviä asioita.

PANEE TYYTYVÄISENÄ MERKILLE Euroopan komission kesäkuussa 2008 julkaiseman liikkuvuutta käsittelevän korkean tason asiantuntijafoorumin selvityksen (2), joka on vastaus neuvoston pyyntöön kehittää liikkuvuutta ja ulottaa se opiskelijoiden lisäksi muihinkin nuoriin, ja 29. toukokuuta 2008 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean selvityksen ”Millä käytännön toimilla edistettäisiin nuorten liikkuvuutta Euroopassa?”.

ON TIETOINEN SIITÄ, ETTÄ:

kaikille EU:n kansalaisille taattuun vapaaseen liikkumiseen perustuva nuorten liikkuvuus Euroopassa, jota korostetaan Euroopan koulutusalan yhteistyössä virallisen oppimisen, arkioppimisen ja epävirallisen oppimisen alalla ja joka on Euroopan osaamisyhteiskunnan keskeinen haaste, tarjoaa tärkeän välineen,

—	edistää tunnetta kuulumisesta Eurooppaan,

—	edistää yhteiskuntaan integroitumista ja työelämään sijoittumista, ja

—	taata EU:n talouden kilpailukyky globalisoituneessa ympäristössä.

TOTEAA, ETTÄ:

vaikka Erasmus-ohjelma on menestynyt hyvin, nuorten liikkuvuus on edelleen kuitenkin poikkeuksellista myös opiskelijoiden keskuudessa, joista vain pieni osa lähtee toiseen jäsenvaltioon opiskelemaan tai harjoittelemaan yrityksessä. Liikkuvuudessa on edelleen suuria eroja eri koulutusaloista ja -muodoista, oppiaineista, maista ja sosiaalisesta taustasta riippuen, mikä johtuu erityisesti tiedon puutteesta, rahoitusongelmista ja ulkomailla suoritettujen opintojaksojen riittämättömästä tunnustamisesta koulutusohjelmassa. Liikkuvuutta ei edelleenkään tunneta riittävästi, sillä laatua koskevia tietoja ja luotettavia ja vertailukelpoisia tilastotietoja ei ole saatavilla yhteisöohjelmien ulkopuolella.

KOROSTAA SEURAAVIA PERIAATTEITA:

1.	Liikkuvuus koskee kaikkia nuoria eurooppalaisia riippumatta siitä, ovatko he koululaisia, opiskelijoita, harjoittelijoita, vapaaehtoistyöntekijöitä, opettajia, nuoria tutkijoita, kouluttajia, nuorisotyöntekijöitä, yrittäjiä tai työmarkkinoilla olevia nuoria.

Liikkuvuus on ymmärrettävä ensisijaisesti fyysiseksi liikkuvuudeksi, mikä tarkoittaa oleskelua toisessa maassa opiskelua, ammatillista harjoittelua, paikallisen yhteisön hyväksi tehtävää työtä tai elinikäiseen oppimiseen liittyvää täydennyskoulutusta varten. ”Virtuaalinen liikkuvuus” eli tieto- ja viestintäteknologioiden käyttö kumppanuuksien tai etävaihtojen kehittämiseksi muissa maissa olevien nuorten kanssa osana strukturoituja koulutushankkeita voi kuitenkin edistää osaltaan merkittävästi liikkuvuutta, erityisesti koulujen yhteydessä.

Liikkuvuutta ei tule pitää päämääränä sinänsä vaan ensisijaisena keinona vahvistaa EU:n kansalaisuutta ja Euroopan kilpailukykyä laajentamalla ja monipuolistamalla nuorten koulutusta ja kokemuksia ja vahvistamalla heidän sopeutumiskykyään, työllistettävyyttään ja kulttuurien ymmärtämystään kielten oppimisen ja muiden kulttuurien tuntemuksen avulla.

Määrätietoisella ja monialaisella EU:n liikkuvuuspolitiikalla olisi herätettävä kaikissa nuorissa halu liikkuvuuteen, tehtävä toisessa EU-maassa vietetystä liikkuvuusjaksosta asteittain kaikkia koskeva sääntö ja otettava käyttöön tätä haastetta vastaava rahoitus. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä niihin opiskelijoihin, jotka sosioekonomisen taustansa tai erityistarpeidensa vuoksi tarvitsevat lisärahoitustukea. Tässä politiikassa olisi myös korostettava toimia, joilla valmistellaan ja tuetaan liikkuvuutta sekä tunnustetaan liikkuvuusjakson aikana saadut oppimistulokset, ja edistettävä opettajien ja kouluttajien, joilla on keskeinen asema näissä toimissa, liikkuvuuden kehittämistä.

5.	Tämä liikkuvuuspolitiikka on tarkoitettu ennen kaikkea Euroopan sisäisen liikkuvuuden helpottamiseen, mutta se voi myös edistää Euroopan ja kolmansien maiden välisen liikkuvuuden kehittämistä.

KEHOTTAA JÄSENVALTIOITA:

yleistämään asteittain tavoitteen suorittaa opiskelujaksoja ulkomailla niin, että siitä tulee kaikkia eurooppalaisia nuoria koskeva sääntö eikä poikkeus, lisäämällä rajatylittävän liikkuvuuden mahdollisuuksia eri koulutusaloilla ja, ottaen asianmukaisesti huomioon kansallisen tilanteensa ja lainsäädäntönsä, vapaaehtoistoiminnassa;

2.	tätä varten toteuttamaan koulutuksen, nuorisoasioiden, kulttuurin, kansalaisuuden ja tutkimuksen alalla Euroopan unionin ohjelmissa kaudeksi 2007–2013 asetetut tavoitteet;

pyrkimään korkean tason asiantuntijafoorumin työn pohjalta mahdollisuuksien mukaan saavuttamaan seuraavat vuoden 2013 jälkeiset tavoitteet:

3.1

Jokaisella nuorella olisi oltava mahdollisuus osallistua jonkinlaiseen liikkuvuuteen joko opiskeluaikanaan tai ammatillisen harjoittelun muodossa tai vapaaehtoistoiminnan yhteydessä. Erityisesti olisi huolehdittava seuraavasta:

—	jokaisella yleissivistävän tai ammatillisen koulutuksen piirissä olevalla nuorella olisi oltava mahdollisuus osallistua liikkuvuustoimiin koulunkäyntiaikanaan,

—	jokaisella korkeakouluopiskelijalla olisi oltava mahdollisuus koulutusjaksoon tai ammatillinen harjoitteluun ulkomailla. Korkeakouluja olisi kannustettava ottamaan tällaiset liikkuvuusjaksot osaksi tutkintojaan, joko alempaan tai ylempään tutkintoon,

—	mahdollisuuksia liikkuvuuteen ammatillisen koulutuksen yhteydessä olisi lisättävä merkittävästi.

3.2	Opettajien, kouluttajien ja muun opetushenkilöstön liikkuvuutta olisi lisättävä erityisesti olemassa olevien ohjelmien puitteissa.

4.	toteuttamaan nämä tavoitteet eri tasoilla, jotta lisätään nuorten mahdollisuuksia liikkuvuuteen, ja perustamaan liikkuvuuskumppanuuksia, joihin osallistuvat kaikki sidosryhmät (viranomaiset, yritykset ja koulutuslaitokset) ja kansalaisyhteiskunta.

KEHOTTAA JÄSENVALTIOITA JA EUROOPAN KOMISSIOTA TOIMIVALTANSA PUITTEISSA toteuttamaan toimenpiteitä, joissa otetaan huomioon kansallinen tilanne ja kansallinen lainsäädäntö, liikkuvuuden esteiden poistamiseksi eri aloilla ja ulkomailla suoritettujen opiskelu- ja koulutusjaksojen tunnustamisen varmistamiseksi. Niiden olisi pyrittävä koulutusta, kulttuuria ja nuorisoa koskevan avoimen koordinointimenetelmän eri vaiheiden soveltamisessa erityisesti

1. Kehittämään kaikille nuorille mahdollisuuksia liikkuvuuteen

1.1	hallinnoimalla liikkuvuudelle annettavaa julkista tukea paremmin siten, että edistetään poliittisten (EU, valtio, alueelliset ja paikalliset yhteisöt) ja hallinnollisten toimijoiden (varsinkin yhteisöohjelmien hallinnoinnista vastaavat kansalliset virastot) toiminnan koordinoimista;

1.2	hyödyntämällä täysipainoisesti kaikkia nykyisiä EU:n ohjelmien tarjoamia mahdollisuuksia liikkuvuuteen, joihin kuuluu myös virtuaalinen liikkuvuus ja joihin osallistuu nuorten lisäksi myös koulutushenkilöstä yleisesti;

1.3	ottamalla huomioon sellaisten muita huonommassa asemassa olevien opiskelijoiden tarpeet, erityisesti rahoituksen osalta, jotka eivät muuten kykenisi hyödyntämään liikkuvuusohjelmia;

1.4

edistämällä uusien liikkuvuusmahdollisuuksien kehittämistä erityisesti:

—	laajentamalla kumppanuuksia ottamalla niihin mukaan tunnustetut liikkuvuusjaksot muissa laitoksissa tai rakenteissa, erityisesti järjestöissä,

—	lisäämällä kaksoistutkintojen tai yhteistutkintojen määrää,

—	lisäämällä tukea nuorten, myös harjoittelijoiden, ammatilliseen koulutukseen liittyvälle liikkuvuudelle,

—	kannustamalla oleskeluun toisessa kulttuuri- ja kieliympäristössä,

—	saattamalla muiden eurooppalaisten koulujen, myös eurooppalaisten taidekoulujen opiskelijoita yhteen yhteisten hankkeiden toteuttamiseksi;

—	kehittämällä korkeakoulujen tarjoamia täydennyskoulutuspaketteja, esimerkiksi kesäkursseja,

—	lisäämällä liikkuvuutta yritysten kesken ja yritysten sekä yleissivistävän koulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja tutkimuksen välillä,

—	luomalla mahdollisuuksia vapaaehtoistoiminnan puitteissa tapahtuvaan vaihtoon.

2. Tiedottamaan tehokkaammin kaikista liikkuvuusohjelmista

2.1	lisäämällä nuorten ja heidän lähiympäristönsä, varsinkin perheen, opettajien ja kouluttajien, sekä nuorisotyöntekijöiden tietoisuutta liikkuvuuden eduista ja helpottamalla tätä varten näiden tiedonsaantia kaikin tavoin;

2.2	tehostamalla edelleen koulutuksen, nuorison, kulttuurin, kansalaisuuden ja tutkimuksen alojen EU:n ohjelmien edistämistä ja täytäntöönpanoa.

3. Yksinkertaistamaan menettelyjä

3.1	jatkamalla EU:n ohjelmien täytäntöönpanosääntöjen yksinkertaistamista erityisesti käyttämällä yleisemmin monivuotisia sopimuksia, varsinkin koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen alalla. Tällaiset sopimukset ovat ennakkoehto kestävien kumppanuuksien luomiselle oppilaitosten ja yritysten välille;

3.2	toteuttamalla kannustava rahoitusstrategia tai edistämällä sellaisen kehittämistä niiden elinten tai toimijoiden, ennen muuta opettajien, kouluttajien ja nuorisotyöntekijöiden, osalta, jotka järjestävät huolehdittavinaan olevien nuorten liikkuvuutta Euroopassa;

3.3

parantamalla liikkuvuuden avulla hankittujen tietojen ja taitojen tunnustamista yleistämällä oppimistulosten validointi koskemaan mahdollisimman kattavasti kaikkia Euroopassa toteutuneita liikkuvuusjaksoja. Tämän tavoitteen toteutumista helpottavat jäsenvaltioiden tutkintojärjestelmien ja eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen välisten yhteyksien luominen vuoteen 2010 mennessä ja eurooppalaiset välineet, kuten Europass, Youthpass, ECTS-järjestelmä ja ECVET-järjestelmä.

4. Laajentamaan ja monipuolistamaan nuorten liikkuvuuden rahoituslähteitä

4.1

tukemalla nuorten liikkuvuutta asianmukaisella, rahoituskehyksen enimmäismäärien puitteissa tapahtuvalla yhteisön rahoituksella, jota maksetaan erityisesti rakennerahastoista — pääasiassa käyttämällä paremmin Euroopan sosiaalirahaston tarjoamia mahdollisuuksia — ja mukauttamalla pitkällä aikavälillä niiden suuntaviivat ja hallinnoinnin jäsenvaltioiden painopisteiden mukaisesti liikkuvuuden tavoitteeseen;

4.2

kannustamalla nuorten liikkuvuutta koskevien hankkeiden rahoitustapojen laajempaan monipuolistamiseen ja parempaan keskinäiseen täydentävyyteen hyödyntäen julkisia ja yksityisiä rahoituslähteitä niiden valmiuksien rajoissa (valtio, alueelliset ja paikallisviranomaiset, yritykset, rahoituslaitokset, Euroopan investointipankki mukaan luettuna, säätiöt, eurooppalaiset ammatilliset järjestöt jne.);

4.3	ottamalla huomioon sosioekonomisesti heikommista oloista lähtöisin olevien tai erityistarpeita omaavien opiskelijoiden erityiset rahoitustarpeet, jotta mahdollistettaisiin heidän osallistumisensa liikkuvuusohjelmiin.

5. Laajentamaan koulutusalan liikkuvuutta koskevassa eurooppalaisessa laatuperuskirjassa määriteltyjen periaatteiden soveltamista nuorten liikkuvuuden kaikkiin muotoihin, erityisesti liikkuvuusjaksojen valmistelua, tukemista ja arviointia koskevien järjestelyjen osalta

5.1	kannustamalla sellaisten hyvien käytäntöjen vaihtoa, joiden avulla on voitu parantaa mahdollisuuksia ottaa vastaan liikkuvuutta harjoittavia eurooppalaisia nuoria ja vastaanottotoiminnan laatua;

5.2	kehottamalla vastuullisia sidosryhmiä kohentamaan liikkuvuutta harjoittavien eurooppalaisten nuorten asumis-, elin- ja työskentelyolosuhteita erityisesti korkeakoulukampuksilla;

5.3	parantamalla nuorten liikkuvuuteen liittyvää kielellistä ja kulttuurista valmentamista.

6. Tutustumaan paremmin nuorten liikkuvuuteen

6.1	kartoittamalla liikkuvuusvirrat Euroopassa kokoamalla ja tarvittaessa kehittämällä luotettavia ja vertailukelpoisia tilastotietoja;

6.2	tehostamalla tutkimustulosten levittämistä ja hyödyntämistä osapuolten kesken;

6.3	tekemällä tarvittaessa vaikutusarviointeja, joissa arvioidaan kulttuurisesta, koulutuksellisesta ja ammatillisesta näkökulmasta, mitä käytännön hyötyä liikkumisesta on eurooppalaisille nuorille.

PYYTÄÄ EUROOPAN KOMISSIOTA:

laatimaan työsuunnitelman rajatylittävää liikkuvuutta edistävien toimien sisällyttämiseksi kaikkiin EU:n ohjelmiin, erityisesti toteuttamalla järjestelyjä nuorille suunnattujen ohjelmien tekemiseksi tunnetuiksi ja helpottamalla yhdessä toimivaltaisten viranomaisten kanssa tiedotuskeskusten sekä eurooppalaisen nuorisoliikkuvuuden portaalin toteuttamista sen varmistamiseksi, että nuorille ja toimivaltaisille instituutioille annetaan tehokkaammin tietoa; kehittämään kussakin ohjelmassa virtuaalisen liikkuvuuden toimintamahdollisuuksia; ja varmistamaan eri ohjelmien välisen synergian;

2.	julkaisemaan ennen vuoden 2010 loppua kertomuksen nuorten liikkuvuuden kehittymisestä Euroopassa keskipitkällä aikavälillä ja laatimaan joka neljäs vuosi yhteiseen väliraporttiin sisällytettävän kertomuksen nuorten ja opettajien liikkuvuuden tilasta Euroopan unionissa;

laatimaan jäsenvaltioille, alueellisille ja paikallisille viranomaisille sekä oppi- ja koulutuslaitoksille sekä nuorisopolitiikkojen parissa toimiville ohjeet, jotta ne saisivat helpommin tukea muista liikkuvuutta tukevista EU:n politiikoista, kuten rakennerahastoista sekä tutkimuspolitiikoista ja -ohjelmista;

4.	tarkastelemaan mahdollisuutta kehittää uusia rahoitustukikeinoja nuorten kannustamiseksi rajatylittäviin liikkuvuusjaksoihin, muun muassa eurooppalaisen opintolainajärjestelmän mahdollisuutta, ja raportoimaan neuvostolle edistymisestä.

(1) http://www.ec.europa.eu/ploteus, http://www.study-in-europe.org

(2) http://ec.europa.eu/education/doc/2008/mobilityreport_en.pdf

16.12.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

C 320/10

Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätelmät kulttuurisen monimuotoisuuden ja kulttuurienvälisen vuoropuhelun edistämisestä unionin ja sen jäsenvaltioiden ulkosuhteissa

(2008/C 320/04)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO JA NEUVOSTOSSA KOKOONTUNEET JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJAT, JOTKA

OTTAVAT HUOMIOON:

—	Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

—	kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä 20. lokakuuta 2005 tehdyn UNESCOn yleissopimuksen (1),

—	kulttuuriomaisuuden luvattoman tuonnin, viennin ja omistusoikeuden siirron kieltämiseksi ja ehkäisemiseksi 14. marraskuuta 1970 tehdyn UNESCOn yleissopimuksen,

—	Euroopan kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuodesta (2008) 18. joulukuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen 1983/2006/EY (2).

PANEVAT TYYTYVÄISINÄ MERKILLE:

—	Brysselissä 19. ja 20. kesäkuuta 2008 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmät (3), joiden mukaan kulttuuriyhteistyötä ja kulttuurienvälistä vuoropuhelua on pidettävä olennaisena osana kaikkea ulkoista politiikkaa.

VIITTAAVAT:

—	Euroopan unionin kulttuuria koskevasta asialistasta 16. marraskuuta 2007 annettuun neuvoston päätöslauselmaan (4),

—	monikulttuurisista taidoista 21. toukokuuta 2008 annettuihin neuvoston päätelmiin (5),

—	sekä neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien 21. toukokuuta 2008 antamiin päätelmiin kulttuurialan työsuunnitelmasta kaudelle 2008–2010 (6).

SUHTAUTUVAT MYÖNTEISESTI:

—	komission 10. toukokuuta 2007 antamaan tiedonantoon kulttuuria kansainvälistyvässä maailmassa koskevasta Euroopan toimintasuunnitelmasta (7).

SEKÄ KATSOVAT SEURAAVAA:

—	kulttuurienvälisellä vuoropuhelulla voidaan edistää ihmisten ja kansojen lähentymistä toisiinsa, konfliktien ehkäisyä ja sovintoprosessia erityisesti alueilla, joissa poliittinen tilanne on epävakaa,

—	kulttuurivaihdolla ja kulttuuriyhteistyön toimilla, audiovisuaaliala mukaan luettuna, voidaan tukea kumppanuuteen perustuvien suhteiden luomista, kansalaisyhteiskunnan aseman ja tehtävän vahvistamista, demokratiakehitystä ja hyvää hallintotapaa sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien edistämistä,

—	kulttuuri, joka on osaamistalouden olennainen osa, on myös ala, joka tarjoaa huomattavia taloudellisia mahdollisuuksia esimerkiksi kulttuuri- ja luovan alan teollisuuden ja kestävän kulttuurimatkailun osalta,

—	Euroopan asema maailmassa taiteelliselta, henkiseltä ja tieteelliseltä kannalta katsottuna riippuu suurelta osin sen kulttuurin luomisvoimasta ja sen kulttuurivaihdosta kolmansien maiden kanssa,

—	Euroopan ja maailman muiden alueiden välisillä kulttuurisuhteilla voi olla tärkeä merkitys kulttuurienvälisen vuoropuhelun kehittämisessä ja yhteisten kulttuurihankkeiden toteuttamisessa; Euroopan unionin on lisäksi pyrittävä edistämään omaa kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuuttaan.

KEHOTTAVAT JÄSENVALTIOITA JA KOMISSIOTA TOIMIVALTUUKSIENSA PUITTEISSA JA TOISSIJAISSUUSPERIAATTEEN MUKAISESTI

A. Pyrkimään seuraaviin poliittisiin tavoitteisiin:

Vahvistetaan kulttuurin asemaa ulkosuhteisiin kuuluvien politiikkojen ja ohjelmien yhteydessä ja edistetään yhteistyötä kolmansien maiden ja kulttuurialalla toimivien kansainvälisten järjestöjen, erityisesti UNESCOn ja Euroopan neuvoston, kanssa, kulttuuritoimien laadun kohottamiseksi ja monimuotoisuuden lisäämiseksi ja yleisemmin ulkoisen politiikan tavoitteiden toteuttamiseen ja kestävään kehitykseen myötävaikuttamiseksi.

Tuetaan kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä 20. lokakuuta 2005 tehtyä UNESCOn yleissopimusta seuraavasti:

—	kannustetaan tämän yleissopimuksen ratifiointiin ja täytäntöönpanoon, koska sillä on keskeinen sija unionin ja sen jäsenvaltioiden kulttuurisuhteissa kolmansien maiden kanssa ja se on yksi globaalin hallinnon peruspilareista,

—	kiinnitetään ulkosuhteissa täysipainoisesti huomiota sekä taloudellisen että kulttuurisen ulottuvuuden sisältävien kulttuuritoimien, -hyödykkeiden ja -palvelujen erityislaatuun,

—	käydään tai jatketaan kolmansien maiden kanssa poliittista vuoropuhelua erityisesti lainsäädäntö- ja sääntelykehyksistä kulttuurin aseman kehittämiseksi niiden politiikoissa,

—

edistetään ulkoisia kulttuuripolitiikkoja tukemalla kulttuurihyödykkeiden ja -palvelujen dynaamista ja tasapuolista vaihtoa kolmansien maiden, varsinkin kehittyvien talouksien maiden, kanssa kulttuurisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi maailmassa ja eurooppalaisen kulttuuritalouden elinvoimaisuuden edistämiseksi,

—

vahvistetaan kulttuurin osuutta kestävässä kehityksessä ja edistetään yhteistyötä kehitysmaiden kanssa ja yhteisvastuullisuutta niitä kohtaan kumppanuuden hengessä pyrkien erityisesti lisäämään näiden maiden mahdollisuuksia suojella ja edistää kulttuuri-ilmaisun monimuotoisuutta, mukaan luettuna kulttuuriteollisuus ja nykyhetken luova toiminta.

Edistetään kulttuurienvälistä vuoropuhelua jatkamalla kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuonna 2008 hyvällä menestyksellä jäsenvaltioissa ja unionin ulkopuolella toteutettuja käytännön hankkeita, valistustoimia ja hyvien käytäntöjen vaihtoa, hyödyntäen tässä erityisesti komissiossa laadittavaa selvitystä kyseisen vuoden kokemuksista.

B. Määrittelemään kokonaisvaltaiset ja johdonmukaiset toimintatavat seuraavasti:

—	laaditaan EU:n strategia, jossa pyritään sisällyttämään kulttuuri järjestelmällisesti unionin ulkosuhteisiin ja edistämään unionin ja sen jäsenvaltioiden toimien keskinäistä täydentävyyttä,

—

laaditaan alueiden ja kolmansien maiden kanssa erityisiä strategioita kulttuurisuhteiden tavoitteiden ja toimintavälineiden määrittämiseksi; strategioissa otetaan erityisesti huomioon alueiden ja kolmansien maiden kulttuurialan ominaispiirteet ja kulttuurialan kestävää kehitystä koskevat näkymät, unionin kanssa toteutettavan kulttuurivaihdon tilanne sekä alueiden ja kolmansien maiden taloudellinen ja sosiaalinen tilanne,

—	nämä erityiset strategiat voidaan määritellä, perustamissopimuksen mukaista toimivallan jakoa noudattaen, kyseisten maiden ja alueiden kanssa toteutettavassa asiantuntija- ja yhteistyöprosessissa.

C. Vahvistamaan näissä puitteissa tuki seuraaville toimille:

—

kolmansien maiden kanssa toteutettava paikallisen, alueellisen tai kansallisen tason kulttuuriyhteistyö erityisesti edistämällä kulttuurin ja taiteen vaihto-ohjelmia ja yhteistuotantoja, myötävaikuttamalla taiteilijoiden ja kulttuurityöntekijöiden koulutukseen ja liikkuvuuteen ja vahvistamalla tarvittaessa kumppanimaiden mahdollisuuksia kulttuurialan kehittämiseen erityisesti asiantuntemuksen vaihdon avulla,

—	eurooppalaisten kulttuuritoimien, -hyödykkeiden ja -palvelujen kansainvälinen edistäminen, mukaan luettuna audiovisuaaliala, esimerkiksi ulkoiset audiovisuaalipalvelut, ja eurooppalaisten taiteilijoiden ja kulttuurityöntekijöiden liikkuvuuden edistäminen unionin ulkopuolella,

—	monikielisyys, tukeutuen tässä erityisesti kieltenoppimiseen, käännöstoimintaan ja kaikkien eurooppalaisten kielten potentiaalin kehittämiseen muun maailman kanssa käytävän kulttuuri- ja talousalan vuoropuhelun kehittämiseksi, ja monikulttuuristen taitojen kehittäminen,

—	nuorten liikkuvuus soveltuvien yhteisön aloitteiden ja ohjelmien puitteissa, heidän kulttuuri- ja taidekasvatuksensa, viestintäkasvatus mukaan lukien, ja heidän mahdollisuutensa monimuotoiseen taiteelliseen ilmaisuun,

—	tekijänoikeuksien ja vastaavien oikeuksien suojaaminen ja kansainvälisten väärennösten ja piraattikopioiden torjuminen niitä koskevin kahden- ja monenvälisin sopimuksin ja käymällä poliittista vuoropuhelua ja tekemällä yhteistyötä kolmansien maiden kanssa,

—

aineellisen ja aineettoman kulttuuriperinnön suojelu, säilyttäminen ja hyödyntäminen ja kansainvälinen yhteistyö, myös vaihtamalla kokemuksia edellä mainitun UNESCOn vuoden 1970 yleissopimuksen pohjalta, kulttuuriomaisuuden varastamisen ja laittoman kaupan ehkäisemisen ja torjunnan alalla kiinnittäen erityistä huomiota laittomien kaivausten tai muistomerkkien ryöstämisen avulla laittomasti hankittuun kulttuuriomaisuuteen.

D. Kehittämään seuraavia työmenetelmiä ja välineitä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi:

—	kartoitetaan kolmansien maiden kulttuurialoja sekä niiden kehitysnäkymiä ja sääntelypuitteita, jotta voitaisiin paremmin määritellä toteutettavat strategiat ja toimet; komissio osallistuu tähän kartoitukseen yhteistyössä jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden kanssa,

—	hyödynnetään jäsenvaltioiden kokemuksia ja edistetään synergiaa pyrkien siihen, että unionin toimet ja jäsenvaltioiden toimet täydentävät toisiaan ja että lisätään yhteisiä kansainvälisiä kulttuuritoimia ja -hankkeita. Tässä voitaisiin käyttää apuna kulttuurialan avointa koordinointimenetelmää,

—

varmistetaan, että olemassa olevien rahoitusvälineiden puitteissa määritellään toimintaohjelmat, jotka soveltuvat kulttuurialan ominaispiirteisiin, kuten pieniin tuotanto- ja jakelurakenteisiin, sekä jäsenvaltioiden ja kumppanimaiden paikallisiin erityispiirteisiin; parannetaan alan työntekijöiden mahdollisuuksia saada tietoa tukiohjelmista ja -toimista, yksinkertaistetaan avustusten ja pitkäaikaisten apurahojen hakemista jne.,

—	otetaan alueellisten järjestöjen tai kumppanimaiden kanssa tehtäviä kansainvälisiä sopimuksia koskevissa neuvotteluissa huomioon niiden kanssa sovitut strategiat,

—	kannustetaan sekä jäsenvaltioiden että kumppanimaiden taiteilijoita, kulttuurityöntekijöitä ja laajemmin kansalaisyhteiskuntaa osallistumaan ulkoisten kulttuuripolitiikkojen laadintaan ja toteuttamiseen,

—	edistetään laajempaa yhteistyötä kolmansiin maihin sijoittuneiden unionin jäsenvaltioiden kulttuuriorganisaatioiden, kuten kulttuuri-instituuttien, ja niitä vastaavien kyseisten maiden organisaatioiden välillä, erityisesti verkottumisen avulla.

(1) Neuvoston päätös 2006/515/EY, tehty 18. toukokuuta 2006, kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemista ja edistämistä koskevan yleissopimuksen tekemisestä (EUVL L 201, 25.7.2006, s. 15).

(2) EUVL L 412, 30.12.2006, s. 44.

(3) 11018/08.

(4) EUVL C 287, 29.11.2007, s. 1.

(5) 9021/08.

(6) EUVL C 143, 10.6.2008, s. 9.

(7) KOM(2007) 242 lopullinen.

16.12.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

C 320/13

Euron kurssi (1)

15. joulukuuta 2008

(2008/C 320/05)

1 euro=

	Rahayksikkö	Kurssi
USD	Yhdysvaltain dollaria	1,351
JPY	Japanin jeniä	122,42
DKK	Tanskan kruunua	7,4502
GBP	Englannin puntaa	0,8994
SEK	Ruotsin kruunua	10,865
CHF	Sveitsin frangia	1,5789
ISK	Islannin kruunua
NOK	Norjan kruunua	9,322
BGN	Bulgarian leviä	1,9558
CZK	Tšekin korunaa	26,157
EEK	Viron kruunua	15,6466
HUF	Unkarin forinttia	266,74
LTL	Liettuan litiä	3,4528
LVL	Latvian latia	0,7092
PLN	Puolan zlotya	3,9949
RON	Romanian leuta	3,94
SKK	Slovakian korunaa	30,161
TRY	Turkin liiraa	2,1172
AUD	Australian dollaria	2,0246
CAD	Kanadan dollaria	1,6555
HKD	Hongkongin dollaria	10,4703
NZD	Uuden-Seelannin dollaria	2,4441
SGD	Singaporin dollaria	1,992
KRW	Etelä-Korean wonia	1 859,35
ZAR	Etelä-Afrikan randia	13,816
CNY	Kiinan juan renminbiä	9,2544
HRK	Kroatian kunaa	7,1781
IDR	Indonesian rupiaa	15 117,69
MYR	Malesian ringgitiä	4,8129
PHP	Filippiinien pesoa	64,38
RUB	Venäjän ruplaa	37,5615
THB	Thaimaan bahtia	47,123
BRL	Brasilian real	3,2481
MXN	Meksikon peso	18,4344

(1)

Lähde: Euroopan keskuspankin ilmoittama viitekurssi.

		ISSN 1725-2490
Euroopan unionin virallinen lehti		C 320

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	51. vuosikerta 16. joulukuuta 2008

Ilmoitusnumero	Sisältö	Sivu
	I Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot
	PÄÄTÖSLAUSELMAT
	Neuvosto
2008/C 320/01	Neuvoston päätöslauselma, tehty 21 päivänä marraskuuta 2008, Euroopan monikielisyysstrategiasta	1

	V Ilmoitukset
	HALLINNOLLISET MENETTELYT
	Euroopan parlamentti
2008/C 320/06	Palvelukseen ottamista koskeva ilmoitus PE/115/S	14

	YHTEISEN KAUPPAPOLITIIKAN TOIMEENPANOON LIITTYVÄT MENETTELYT
	Komissio
2008/C 320/07	Ilmoitus tiettyjen polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon päättymisestä	15

	KILPAILUPOLITIIKAN TOIMEENPANOON LIITTYVÄT MENETTELYT
	Komissio
2008/C 320/08	Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia COMP/M.5415 — Telenet/Concentra/VAR/JV) — Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia ( 1 )	16

Tuote	Alkuperä- tai viejämaa(t)	Toimenpide	Viite	Voimassaolon päättymispäivä
Piimetalli	Venäjä	Polkumyyntitulli	Neuvoston asetus (EY) 2229/2003 (EUVL L 339, 24.12.2003, s. 3) sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna neuvoston asetuksella (EY) N:o 821/2004 (EUVL L 127, 29.4.2004, s. 1)	25.12.2008
Piimetalli	Venäjä	Sitoumus	Komission päätös 2004/445/EY (EUVL L 127, 29.4.2004, s. 114)	25.12.2008

	IV Tiedotteet
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN JA ELINTEN ANTAMAT TIEDOTTEET
	Neuvosto
2008/C 320/02	Neuvoston päätös, annettu 27 päivänä marraskuuta 2008, Euroopan kemikaaliviraston hallintoneuvoston kolmen jäsenen nimittämisestä	4

2008/C 320/03	Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätelmät 21 päivänä marraskuuta 2008 nuorten liikkuvuudesta	6

2008/C 320/04	Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätelmät kulttuurisen monimuotoisuuden ja kulttuurienvälisen vuoropuhelun edistämisestä unionin ja sen jäsenvaltioiden ulkosuhteissa	10

	Komissio
2008/C 320/05	Euron kurssi	13


2008/C 320/09	Huomautus lukijalle(katso kansilehden kolmas sivu)	s3


	(1) ETA:n kannalta merkityksellinen teksti