22.11.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 299/1

(1)

Kansallisilla tuomareilla ja syyttäjillä on ratkaiseva merkitys Euroopan unionin oikeuden noudattamisen takaamisessa. Kansallisten tuomareiden ja Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tehokas vuorovaikutus sen menettelyn yhteydessä, jolla Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelta pyydetään ennakkoratkaisua eurooppaoikeuden säännösten pätevyydestä ja/tai tulkinnasta, on ehdottoman tärkeää eurooppalaisen oikeusjärjestyksen johdonmukaisuuden varmistamiseksi. Tässä yhteydessä on erityisesti huomattava kiireellinen ennakkoratkaisumenettely, jota sovelletaan vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta koskeviin ennakkoratkaisupyyntöihin.

(2)

Tampereella lokakuussa 1999 kokoontunut Eurooppa-neuvosto asetti vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen perustamisen yhdeksi tärkeimmistä poliittisista tavoitteistaan. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi Eurooppa-neuvosto määritteli vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen oikeudellisen yhteistyön kulmakiveksi sekä siviilioikeudellisissa että rikosasioissa Euroopan unionissa.

(3)

Tuomioistuimet, syyttäjänvirastot ja muut kansallisesti toimivaltaiset viranomaiset koko Euroopan unionissa voivat tehdä päätöksiä siviili- ja rikosprosessien eri vaiheissa. Vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen mukaisesti nämä päätökset tunnustetaan ja pannaan täytäntöön sovellettavan säädöksen mukaisesti muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jossa ne tehtiin. Kaikki Euroopan unionin tuomarit ja syyttäjät voivat näin ollen joutua panemaan täytäntöön toisessa jäsenvaltiossa siviili- ja rikosasioissa tehtyjä päätöksiä.

(4)

Vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen asianmukainen soveltaminen edellyttää jäsenvaltioilta ja niiden oikeusviranomaisilta luottamusta toistensa oikeusjärjestelmiin. Lisäksi oikeudellisen yhteistyön, kuten oikeusviranomaisten suorien yhteyksien, tiivistäminen erityisesti eurooppalaisten oikeudellisten verkostojen ja Eurojustin kautta onnistuu vain, jos oikeusviranomaisten välillä vallitsee keskinäinen luottamus ja keskinäinen ymmärtämys.

(5)

Vuoden 2004 Haagin ohjelmassa (1) korostettiin tarvetta lisätä keskinäistä luottamusta pyrkimällä selkeästi parantamaan keskinäistä ymmärtämystä oikeusviranomaisten ja eri oikeusjärjestelmien välillä, edistämällä oikeusviranomaisten vaihto-ohjelmia ja sisällyttämällä järjestelmällisesti EU-tietoutta oikeusviranomaisten koulutukseen.

(6)

Euroopan komission 29. kesäkuuta 2006 antamassa tiedonannossa (2) oikeusalan koulutuksesta Euroopan unionissa korostettiin tarvetta kehittää oikeusalan koulutusta, jotta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tapahtunut edistys voitaisiin vakiinnuttaa ja tehdä näkyväksi. Tiedonannossa tähdennettiin erityisesti tarvetta parantaa alan ammattilaisten perehtyneisyyttä Euroopan unionin lainsäädäntöön ja keskinäistä ymmärtämystä jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmistä sekä kielikoulutusta. Tiedonannossa korostettiin myös, että ennen kaikkea jäsenvaltioiden vastuulla on sisällyttää kansalliseen toimintaansa eurooppalainen ulottuvuus, mutta siinä tuotiin myös esille tarve kehittää yhtenäisempää koulutusta, joka suunnitellaan ja toteutetaan Euroopan unionin tasolla.

(7)

Keskinäinen luottamus perustuu ennen kaikkea varmuuteen siitä, että kaikilla Euroopan unionin tuomareilla ja syyttäjillä sekä oikeuslaitoksen henkilöstöön kuuluvilla (kuten avustajilla, lakimiesavustajilla ja kirjaajilla) on asianmukainen koulutus. Tuomareiden, syyttäjien ja oikeuslaitoksen henkilöstön koulutus onkin keskeinen vastavuoroista tunnustamista edistävä väline.

(8)

Asianmukaiseen oikeusalan koulutukseen kuuluu erityisesti se, että kaikki Euroopan unionin tuomarit, syyttäjät ja oikeuslaitoksen henkilöstöön kuuluvat tuntisivat riittävän hyvin eurooppalaisen yhteistyön välineet ja käyttäisivät täysimääräisesti Euroopan unionin primaarioikeutta ja johdettua oikeutta. Koulutuksen tulee kattaa kaikki näkökohdat, joilla on merkitystä sisämarkkinoiden sekä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen kehittämisen kannalta. Sen olisi myös edistettävä Euroopan unionin muiden jäsenvaltioiden lainsäädännön ja oikeusjärjestelmien riittävää tuntemusta sekä tarjottava asiaankuuluvia vertailevan oikeustieteen kursseja.

(9)

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen voimaantulon jälkeen useat laitokset Euroopassa, kuten eurooppaoikeuden akatemia (Europäische Rechtsakademie, ERA) ja julkisen hallinnon Eurooppa-instituutin (EIPA) alainen tuomarien ja oikeusalan ammattien eurooppalainen keskus (European Centre for Judges and Lawyers), ovat järjestäneet oikeusalan ammattilaisille ja oikeuslaitoksen henkilöstölle pääasiassa Euroopan unionin primaarioikeutta ja johdettua oikeutta käsittelevää koulutusta.

(10)

Lokakuussa 2000 perustettu Euroopan juridinen koulutusverkosto (EJTN) on yhteenliittymä, johon kuuluu tuomarien ja syyttäjien koulutuksesta vastaavia jäsenvaltioiden laitoksia. Sen tavoitteena on edistää ja organisoida Euroopan unionin jäsenvaltioiden tuomareille ja syyttäjille sekä heidän kouluttajilleen tarkoitettuja eurooppalaisia koulutusohjelmia. Tätä varten EJTN:n organisoimana laaditaan luettelo ylirajaisista koulutusmahdollisuuksista. EJTN vastaa myös oikeuslaitoksen henkilöstölle järjestettävän vaihto-ohjelman toteutuksesta.

(11)

Haagin ohjelman mukaan unionin olisi tuettava Euroopan juridista koulutusverkkoa. Euroopan parlamentti korosti 24. syyskuuta 2002 antamassaan päätöslauselmassa (3) Euroopan juridisen koulutusverkoston merkitystä.

(12)

Vuodesta 1996 alkaen Euroopan unionin rahoitusohjelmista on tuettu kansallisten koulutuslaitosten ja eurooppalaisten elimien, esimerkiksi ERAn, EIPAn ja EJTN:n, kehittämää oikeusalan koulutusta. Rikosoikeutta koskevan erityisohjelman perustamisesta kaudelle 2007–2013 osana perusoikeuksia ja oikeusasioita koskevaa yleisohjelmaa 12. helmikuuta 2007 tehdyssä neuvoston päätöksessä 2007/126/YOS (4) säädettiin toiminta-avustuksesta EJTN:lle. ERAa ja EIPAa tuetaan myös säännöllisesti yhteisön talousarviosta. Euroopan komission sekä EIPAn, ERAn ja EJTN:n välillä on tehty erityisiä kumppanuutta koskevia puitesopimuksia. EJTN on ensisijainen kumppani oikeusalan vaihto-ohjelman täytäntöönpanossa, ja sen tehokkuutta olisi parannettava.

(13)

Oikeusalan koulutusta tarjoavilla kansallisilla elimillä on kuitenkin vastakin keskeinen merkitys yhteisen teoreettisen ja käytännön tiedon sekä laajemmin sellaisen yhteisen eurooppalaisen oikeuskulttuurin välittämisessä, joka perustuu eurooppaoikeuden mukanaan tuomaan yhtenäisyyteen mutta ottaa samalla huomioon jäsenvaltioiden erilaiset oikeusjärjestelmät ja oikeuslaitokset.

(14)

Jäsenvaltioiden oikeusalan ammattilaisten välisen todellisen keskinäisen luottamuksen edistäminen edellyttää mahdollisimman laaja-alaista koulutusta, jolla pyritään luomaan yhteinen eurooppalainen oikeuskulttuuri. Yhteisiin arvoihin ja perinteisiin perustuvan yhteisen eurooppalaisen oikeuskulttuurin puitteissa olisi lisättävä muun muassa tuomareiden, syyttäjien ja oikeuslaitoksen henkilöstön valmiuksia suhtautua avoimesti muiden jäsenvaltioiden oikeuskulttuuriin ja -perinteisiin ja käsitellä siihen liittyen deontologiaa koskevia kysymyksiä.

(15)

Euroopan parlamentin 9. heinäkuuta 2008 antamassa päätöslauselmassa kansallisen tuomarin asemasta eurooppalaisessa oikeusjärjestelmässä (5) kiinnitettiin huomio tuomarien ja syyttäjien riittämättömään tietämykseen eurooppaoikeudesta, johon syynä on se, että monikaan heistä ei ole saanut asianmukaista tämän alan koulutusta. Myös keskinäiset arviointikertomukset ovat osoittaneet, että tuomarit, syyttäjät ja oikeuslaitoksen henkilöstö eivät aina tunne riittävän hyvin eurooppaoikeutta ja että yleensä he eivät turvaudu riittävästi eurooppalaisiin elimiin, esimerkiksi Eurojustiin ja Euroopan oikeudellisiin verkostoihin, jotka ovat käytettävissä muun muassa prosessuaalisten asioiden helpottamiseksi.

(16)

Jäsenvaltioiden tuomarit, syyttäjät ja oikeuslaitoksen henkilöstö eivät vielä myöskään ymmärrä tarpeeksi hyvin eurooppalaisen oikeuskulttuurin kehittämisen merkitystä. Käsitystä yhteiseen oikeudenkäyttöalueeseen kuulumisesta ja myötävaikuttamisesta on vahvistettava edelleen.

(17)

On erittäin tärkeää, että tuomarit, syyttäjät ja oikeuslaitoksen henkilöstö saavat koulutusta Euroopan unionin muissa virallisissa kielissä kuin asianomaisen henkilön äidinkielessä muun muassa eri jäsenvaltioiden oikeusviranomaisten välisten suorien yhteyksien helpottamiseksi sekä kiinnostuksen herättämiseksi ja avoimen suhtautumisen lisäämiseksi muiden jäsenvaltioiden oikeuskulttuuria ja -perinteitä kohtaan. Kielikoulutus saattaa myös helpottaa tuomarien, syyttäjien ja oikeuslaitoksen henkilöstön osallistumista vaihto-ohjelmiin sekä muissa jäsenvaltioissa järjestettyyn koulutustoimintaan.

(18)

On olennaista, että muiden oikeudellisten ammattien harjoittajat, kuten asianajajat, saavat asiaankuuluvaa koulutusta eurooppaoikeudessa. Useimmissa jäsenvaltioissa näiden ammattien harjoittajat ovat kuitenkin itse vastuussa koulutuksensa järjestämisestä. Sen vuoksi tuntuu asianmukaiselta olla sisällyttämättä heitä tämän päätöslauselman soveltamisalaan. Tämän ei tulisi kuitenkaan estää kansallisia viranomaisia ja Euroopan unionia tukemasta myös rahoituksen avulla mainittujen muiden oikeudellisten ammattien harjoittajien koulutusta eurooppaoikeuden alalla, edellyttäen, että näiden oikeudellisten ammattikuntien riippumattomuutta ei vaaranneta.

(19)

Tuomareilla ja syyttäjillä on eri tehtävät jäsenvaltioissa. Tästä syystä tässä päätöslauselmassa jäsenvaltioita ei velvoiteta järjestämään yhteistä koulutusta tuomareille ja syyttäjille.

(20)

Tähän päätöslauselmaan olisi lisättävä siihen sisältyvien suuntaviivojen soveltamista koskeva tarkistuslauseke. Kyseisen tarkistuksen pohjalta olisi toteutettava toimenpiteitä tilanteen parantamiseksi tarpeen mukaan.

(21)

Edellä todetun perusteella olisi ryhdyttävä tuomareiden, syyttäjien ja oikeuslaitoksen henkilöstön koulutusta koskeviin toimiin,

1.

Jäsenvaltioiden olisi tuomareiden, syyttäjien ja oikeuslaitoksen henkilöstön (kuten avustajien, lakimiesavustajien ja kirjaajien) koulutusta järjestäessään noudatettava jäljempänä esitettyjä suuntaviivoja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta oikeuslaitoksen riippumattomuutta tai Euroopan unionin oikeusalan organisaatioiden toimintaa.

2.

Näillä suuntaviivoilla pyritään saavuttamaan seuraavat yleiset tavoitteet:

3.

Jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä kaikkia käytettävissä olevia keinoja, jotta tuomareiden, syyttäjien ja oikeuslaitoksen henkilöstön koulutuksesta vastaavat kansalliset laitokset voisivat nykyisten toimiensa pohjalta:

4.

Edellä esitettyjen yleisten tavoitteiden saavuttamiseksi jäsenvaltioiden olisi tuettava ja tarvittaessa kehitettävä uusia konkreettisia toimia, joiden tarkoituksena on:

5.

EJTN:lle ja sen jäsenille olisi annettava tärkeä asema näiden suuntaviivojen käytännön toteutuksessa. Sen vuoksi olisi toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä EJTN:n vahvistamiseksi.

6.

Jäsenvaltiota pyydetään toteuttamaan yllä mainittujen tavoitteiden saavuttamista varten tarvittavat toimenpiteet, jotta EJTN:n jäsenet voisivat lisätä rahoitusosuuksiaan koulutusverkostolle ja näin varmistaa sen toiminnan jatkuvuuden.

7.

Komissiota ja jäsenvaltioita pyydetään harkitsemaan mahdollisuutta tarkistaa hallinnollisia menettelyjä, joilla yhteisön varoja myönnetään tuomarien, syyttäjien ja oikeuslaitoksen henkilöstön koulutukseen, varsinkin niiden elinten (erityisesti ERA, EIPA ja ETJN) järjestämään koulutukseen, joiden kanssa komissio on tehnyt kumppanuutta koskevia puitesopimuksia, tarkoituksin yksinkertaistaa edelleen näitä menettelyjä ja lyhentää varojen myöntämiseen tarvittavaa aikaa.

8.

Jäsenvaltioita ja komissiota pyydetään varmistamaan, että tämä päätöslauselma pannaan nopeasti täytäntöön. Tätä varten puheenjohtajavaltiota ja komissiota pyydetään luomaan tarvittavat yhteydet eurooppalaisiin koulutuslaitoksiin.

9.

Neuvosto tarkastelee uudelleen komission esittämän selvityksen pohjalta näiden suuntaviivojen soveltamista viimeistään neljän vuoden kuluttua niiden hyväksymisestä. Tarkistuksen tulosten mukaisia toimenpiteitä on toteutettava asian edistämiseksi tilanteen osoittaman tarpeen mukaan.

22.11.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 299/5

(1)

Euroopan keskuspankin (EKP) neuvoston suosittelemat ja Euroopan unionin neuvoston hyväksymät riippumattomat ulkopuoliset tilintarkastajat tarkastavat Euroopan keskuspankin ja eurojärjestelmään kuuluvien kansallisten keskuspankkien tilit.

(2)

Banque centrale du Luxembourgin nykyisten ulkopuolisten tilintarkastajien toimikausi päättyy tilikauden 2008 tilintarkastuksen jälkeen. Tämän vuoksi on tarpeen nimittää ulkopuoliset tilintarkastajat tilikaudesta 2009 alkaen.

(3)

Banque centrale du Luxembourg on valinnut KPMG AUDIT SARL:n ulkopuolisiksi tilintarkastajikseen tilikausiksi 2009–2013,

22.11.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 299/6

22.11.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 299/8

22.11.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 299/9

—

osoitettu pätevyys ja tekninen asiantuntemus tilinpäätöksen ja ennen kaikkea tilinpäätösraportoinnin alalla, myös Euroopan unionin ja/tai kansainvälisellä tasolla,

—

riippumattomuus (ts. hakija ei saa olla suoraan mukana yksityisessä yrityksessä, organisaatiossa, järjestössä tai muussa elimessä, jossa hän neuvoo IFRS-tilinpäätöksissä, tarkastaa niitä tai edustaa käyttäjien ja valmistelijoiden etuja),

—

ryhmän koostumuksen tasapainoisuus maantieteellisen alkuperän, sukupuolen (2) sekä asianomaisten yritysten tai elinten tehtävien ja koon kannalta.

—

lähetettävä kirjattuna kirjeenä tai kuriirin välityksellä seuraavaan osoitteeseen:

—

tai luovutettava henkilökohtaisesti vastaanottotodistusta vastaan osoitteeseen:

—

tai lähetettävä sähköpostitse osoitteeseen:

MARKT-F3@ec.europa.eu

asia-kenttään on kirjoitettava: tilinpäätösstandardeja koskevien lausuntojen tarkasteluryhmä.

—

Minkä viranomaisen/organisaation palveluksessa hakija on ollut? Kuinka kauan?

—

Onko hakija ollut muiden viranomaisten/organisaatioiden palveluksessa?

—

Mitkä ovat hakijan pätevyydet?

—

Missä erityishankkeissa tai -tehtävissä hakija on ollut mukana?

—

Onko hakija julkaissut jotain kirjanpitoalalta, erityisesti tilinpäätösraportoinnista?

—

Onko hakijalla kokemusta EU:sta tai kansainvälisistä tehtävistä?

—

Onko hakijalla sidoksia, jotka voivat haitata hänen riippumattomuuttaan?

22.11.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 299/11

1.

Komissio vastaanotti 13. marraskuuta 2008 neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 4 artiklan mukaisen ilmoituksen ehdotetusta yrityskeskittymästä, jolla Allianz SE hankkii asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla kokonaan määräysvaltaansa Commerzbank AG:n rahastoyhtiötoiminnan, Cominvest Gruppen lukuun ottamatta avoimia rahastoja, suljettuja rahastoja ja indeksiosuusrahastoja (Exchange Traded Funds, EFT), ostamalla osakkeita.

2.

Kyseisten yritysten liiketoiminnan sisältö on seuraava:

3.

Komissio katsoo alustavan tarkastelun perusteella, että ilmoitettu keskittymä voi kuulua asetuksen (EY) N:o 139/2004 soveltamisalaan. Asiaa koskeva lopullinen päätös tehdään kuitenkin vasta myöhemmin.

4.

Komissio pyytää kolmansia osapuolia esittämään ehdotettua toimenpidettä koskevat huomautuksensa.

Huomautusten on oltava komissiolla 10 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisupäivästä. Huomautukset voidaan lähettää komissiolle faksitse (numeroon (32-2) 296 43 01 tai 296 72 44) tai postitse viitteellä COMP/M.5341 — Allianz/Cominvest seuraavaan osoitteeseen:

22.11.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 299/s3