23.10.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

C 268/1

NEUVOSTON PÄÄTÖSLAUSELMA,

tehty 26 päivänä syyskuuta 2008,

Euroopan avaruuspolitiikan edistämisestä

(2008/C 268/01)

NEUVOSTO, joka

OTTAA HUOMIOON Euroopan yhteisön ja Euroopan avaruusjärjestön (ESA) välisen puitesopimuksen, joka tuli voimaan toukokuussa 2004, sekä näiden kahden osapuolen lisääntyvän yhteistyön.

PALAUTTAA MIELEEN avaruusneuvoston istunnoissa 25. marraskuuta 2004, 7. kesäkuuta 2005 ja 28. marraskuuta 2005 esitetyt suuntaviivat.

KOROSTAA avaruusneuvoston 22. toukokuuta 2007 antamaa päätöslauselmaa, jossa pantiin tyytyväisenä merkille Euroopan avaruuspolitiikka ja tuettiin sitä sekä luotiin poliittinen perusta eurooppalaiselle avaruustoiminnalle.

PANEE MERKILLE, että päätöslauselmassa pyydetään Euroopan komissiota, ESAn pääjohtajaa sekä Euroopan unionin ja ESAn jäsenvaltioita seuraamaan ja arvioimaan avaruuspolitiikan täytäntöönpanoa puitesopimuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa, mukaan lukien päätöslauselman liitteissä määritetyt tärkeimmät kysymykset.

PANEE MERKILLE, että jäsenvaltiot ovat Euroopan avaruuspolitiikan täytäntöönpanosuunnitelman pohjalta asettaneet painopisteiksi kaksi ohjelmakeskeistä toiminta-alaa, jotka ovat sekä Galileon että GMES-järjestelmän (ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuinen seuranta) onnistunut täytäntöönpano, sekä esittäneet joukon horisontaalisia asioita.

TIEDOSTAA, että näillä aloilla on edistytty huomattavasti kuten ESAn ja EY:n yhteisestä tilanneselvityksestä käy ilmi, ja PANEE TYYTYVÄISENÄ MERKILLE Euroopan kansainvälisten avaruusalan suhteiden strategian kehittämisen.

TOTEAA JÄLLEEN tässä yhteydessä, että Euroopan on tärkeää ylläpitää riippumatonta valmiutta päästä avaruuteen, maailmanluokan tieteellistä ohjelmaa, johtavia satelliittisovelluspalvelujaan operatiivisessa meteorologiassa ja kaupallisessa viestinnässä sekä jatkuvasti uudistuvaa teknologista perustaa.

KOROSTAA, että avaruusteknologian kehittämistä koskevat EY:n ja ESAn ohjelmat on sovitettava paremmin yhteen erityisesti Euroopan strategisen riippumattomuuden kannalta tärkeän avaruusteknologian osalta.

PALAUTTAA MIELEEN avaruusasioista vastaavien eurooppalaisten ministerien Euroopan avaruusasemalla Kouroussa 21. ja 22. heinäkuuta 2008 pidetyssä epävirallisessa kokouksessaan käymät keskustelut.

I EUROOPAN AVARUUSPOLITIIKAN VISIO

TOTEAA, että Euroopan avaruuspolitiikan visiona on vahvistaa Euroopan asemaa yhtenä maailman johtavana avaruusalan toimijana siten, että se vastaa eurooppalaisiin politiikkoihin ja tavoitteisiin liittyviä tarpeita sovellusten, palvelujen ja niihin liittyvien infrastruktuurien osalta, edistää Euroopan yhteiskunnallista, kulttuurista, taloudellista ja tieteellistä vaikutusvaltaa, kehittää Euroopan teollista ja tieteellistä potentiaalia ja varmistaa Euroopan poliittisen ja teknologisen riippumattomuuden järkevällä, yhtenäisellä ja realistisella tavalla.

TOTEAA, että tämän politiikan, jonka perustan ovat laatineet EU, ESA ja näiden järjestöjen Euroopan avaruusohjelmaan kuuluvat jäsenvaltiot, täytäntöönpanoa on jatkettava ja että tätä politiikkaa on kehitettävä edelleen tutkimukseen ja operatiivisiin sovelluksiin ohjattujen voimavarojen puitteissa kunnianhimoiset tavoitteet säilyttäen.

KOROSTAA, että kaikki Euroopan avaruustoiminta edistää Yhdistyneiden Kansakuntien ulkoavaruussopimuksen tavoitteiden saavuttamista ja on täysin siinä esitettyjen periaatteiden mukaista; näin ollen:

—	ulkoavaruutta tutkitaan ja käytetään kaikkien maiden hyödyn ja edun mukaisesti, ja ulkoavaruus kuuluu koko ihmiskunnalle,

—	ulkoavaruutta käytetään ainoastaan rauhanomaisiin tarkoituksiin,

—	kansainvälistä yhteistyötä ulkoavaruuden tutkimisessa ja käytössä edistetään,

—	ja Eurooppa tukee ulkoavaruuden rauhanomaista käyttöä käsittelevän Yhdistyneiden Kansakuntien komitean (COPUOS) nykyisiä ponnisteluja avaruusromun vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi.

KOROSTAA, että avaruusteknologian kehittämiseen annettavaa julkista tukea on lisättävä, toimien täydentävyys on varmistettava ja tämän ja muiden alojen kehityksen välistä synergiavaikutusta on oltava mahdollisimman paljon.

TOTEAA, että Euroopan unioni, ESA ja näiden järjestöjen jäsenvaltiot ovat Euroopan avaruuspolitiikan kolme keskeistä toimijaa, ja KOROSTAA, että Euroopan unioni maailmanlaajuisena toimijana ottaa lisää vastuuta avaruusalalla ja erityisesti avaruussovellusten alalla, mikä antaa lisäarvoa ESAlle ja jäsenvaltioille, kunnioittaen kuitenkin niiden tehtäviä ja velvoitteita.

KATSOO, että Euroopan unioni ja ESA ja niiden jäsenvaltiot ovat näissä olosuhteissa ja Euroopan avaruuspolitiikan puitteissa tärkeitä avaruusalan toimijoita ja että ne kehittävät Eurooppaa yhtenä johtavista avaruusvalloista kansainvälisellä areenalla. ESITTÄÄ tässä yhteydessä toteutettaviksi seuraavat toimet:

—

Avaruusohjelmia koskevassa kansainvälisessä yhteistyössä olisi niiden maailmanlaajuisen luonteen mukaisesti edistettävä yhtenäistä lähestymistapaa kansainvälisiä suhteita koskevaa strategiaa noudattaen tiedostaen samalla, että Euroopan on pystyttävä vastaamaan maailmanlaajuiseen kilpailuun. Aurinkokunnan tutkimus, maapallon ympäristö ja kestävä kehitys ovat kansainvälisen yhteistyön painopistealat.

—	Kaikille EU:n ja ESAn jäsenvaltioille olisi taattava avoin ja tasavertainen mahdollisuus hyötyä avaruustoiminnasta julkisen politiikan, tieteellisen tiedon, teknologisen kehityksen, teollisen toiminnan ja palvelujen alalla.

—

Olisi vahvistettava olemassa olevia mekanismeja, joilla koordinoidaan eurooppalaista asiantuntemusta ja yhteisön rahoittamia tai hallitustenvälisistä ja kansallisista lähteistä rahoitettuja avaruusinvestointeja, sekä luotava mekanismeja, joilla parannetaan siviili- ja puolustusalan avaruusohjelmien välistä synergiaa ottaen kuitenkin huomioon molempien alojen erityisvaatimukset, myös niiden päätöksentekovaltuudet ja rahoitusjärjestelyt.

—	EU:lle ja ESAlle ja niiden jäsenvaltioille olisi myös vastedes taattava riippumaton, luotettava ja kustannustehokas pääsy avaruuteen kohtuullisin ehdoin, mikä edellyttää asianmukaisten ja kilpailukykyisten maailmanluokan laukaisualustojen saatavuutta ja operatiivista eurooppalaista avaruusasemaa.

—

Avaruussovellusten kysyntä EU:ssa sekä ESAn ja EU:n jäsenvaltioissa olisi kanavoitava EU:n välityksellä siten, että käynnistetään avoin prosessi, jossa otetaan huomioon EU:n ja kyseisten jäsenvaltioiden poliittiset tarpeet ja jossa EU voisi laatia käyttäjävaatimukset, asettaa painopisteet ja varmistaa palvelujen jatkuvuuden. Näiden palvelujen hankkimiseksi tarvittavien välineiden, kuten rahoituksen, jatkuvuus olisi varmistettava tarvittaessa kumppanuudella asianomaisten sidosryhmien ja operaattoreiden kanssa.

—	Jotta innovatiivisia ja kilpailukykyisiä loppukäyttäjille tarjottavia palveluja syntyisi nopeasti, olisi edistettävä asianmukaisen sääntelykehyksen kehittämistä erityisenä tavoitteena taata kaikille avaruutta hyödyntäville sovelluksille jatkuva taajuuksien saatavuus.

—	Avaruuden hallinta olisi järjestettävä avaruusneuvoston neljännessä istunnossa annetun päätöslauselman sekä EU:n ja ESAn ja niiden jäsenvaltioiden poliittisten päämäärien mukaisesti. Erityisen tärkeää olisi parantaa avaruusalan päätöksentekoprosessia EU:n neuvostossa ja muissa EU:n toimielimissä.

—

Olisi kehitettävä tarkoituksenmukaiset EU:n välineet ja rahoitusjärjestelyt siten, että otetaan huomioon avaruusalan erityispiirteet, tarve vahvistaa avaruusalan yleistä ja alan teollisuuden kilpailukykyä ja tarve saada aikaan tasapainoiset teolliset rakenteet. Olisi myös mahdollistettava asianmukaiset pitkäaikaiset yhteisön investoinnit avaruustutkimukseen ja kestävien avaruussovellusten käyttöön Euroopan ja sen kansalaisten hyväksi tarkastellen erityisesti kaikkia avaruuspolitiikan vaikutuksia seuraavan rahoituskehyksen käsittelyn yhteydessä.

—	Olisi lujitettava yhteistyötä kehitysmaiden kanssa.

KOROSTAA, että avaruusasioista vastaavien EU:n ja ESAn jäsenvaltioiden ministerien olisi hyödyllistä kokoontua aina tarpeen vaatiessa tarkastelemaan tärkeimpiä poliittisia kysymyksiä asianmukaisen etenemissuunnitelman pohjalta.

II NYKYISET PAINOPISTEET

PANEE TYYTYVÄISENÄ MERKILLE seuraavan Galileossa ja GMES-ohjelmassa tapahtuneen merkittävän kehityksen:

—	Giove B -satelliitin onnistunut laukaisu ja validointi kiertoradalla osoituksena Galileo-järjestelmän toiminnan edellyttämästä tärkeästä uudesta teknologiasta,

—

EU:n neuvoston marraskuussa 2007 pidetyn istunnon päätelmät ja niitä seurannut Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antaminen eurooppalaisten satelliittinavigointiohjelmien toteuttamisesta, Galileon rakennus- ja käyttöönottovaiheen ja Euroopan geostationaarisen navigointilisäjärjestelmän (EGNOS) operaatioiden julkisen hallinnoinnin selkiyttäminen sekä toimien vaikutukset Galileon rahoitukseen,

—	ESAn jäsenvaltioiden päätös käynnistää GMES-järjestelmän avaruuskomponenttiohjelma, EY:n ja ESAn sopimuksen tekeminen yhteisön rahoituksen myöntämisestä tälle ohjelmalle sekä EY:n ensimmäisen operatiivisen rahoituksen myöntäminen panemalla täytäntöön GMES-järjestelmän valmistelutoimia vuonna 2008,

—	esioperatiivisten GMES-palvelujen esittely Lillen GMES-foorumilla,

—	GMES-järjestelmän ja Afrikan välisen kumppanuuden käynnistäminen Lissabonin prosessiin kuuluvalla GMES-järjestelmää ja Afrikkaa koskevalla hankkeella, jonka tarkoituksena on palvella afrikkalaisia käyttäjiä,

—	Münchenin suunnitelmassa esitetty ehdotus GMES-järjestelmän perusrakenteeksi.

VAHVISTAA, että painopisteenä on edelleen Galileon ja GMES-järjestelmän nopea täytäntöönpano.

A. GALILEO

TOTEAA, että Galileo on EU:n ensimmäinen merkittävä avaruusohjelma.

PYYTÄÄ komissiota ottamaan huomioon aikaisemmat ongelmat ja tutkimaan niitä, jotta tästä kokemuksesta saataisiin paras mahdollinen hyöty.

ODOTTAA toimielinten välisen Galileo-paneelin perustamista.

KOROSTAA, että satelliittinavigointijärjestelmien, -palvelujen ja -sovellusten tutkimuksen ja kehityksen koordinointia on lisättävä Euroopan komission, ESAn ja niiden jäsenvaltioiden välillä.

KOROSTAA, että kansainvälisten kumppaneiden kanssa on jatkettava yhteistyötä järjestelmien yhteensopivuuteen ja yhteentoimivuuteen liittyvistä kysymyksistä.

PYYTÄÄ komissiota selvittämään, kiinnittäen erityistä huomiota vastuukysymyksiin, mitä oikeudellisia seurauksia on sillä, että Euroopan yhteisöstä tulee sen rahoittamiin avaruussovelluksiin, esimerkiksi Galileoon ja EGNOS-ohjelmaan, liittyvien aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden omistaja.

B. GMES

PALAUTTAA MIELEEN, että GMES-järjestelmä on käyttäjälähtöinen aloite, jonka tavoitteena on lisätä Euroopassa olemassa olevien avaruutta hyödyntävien ja muiden maapallon tilan seurantakeskusten, -valmiuksien ja -palvelujen, kuten Euroopan sääsatelliittijärjestön (Eumetsat) ja EU:n satelliittikeskuksen …, käyttöä.

PAINOTTAA, että jäsenvaltioiden tukemat maanpäälliset maapallon tilan seurantainfrastruktuurit täydentävät yhdessä kaukokartoitusinfrastruktuurien kanssa merkittävästi maapallon tilan seurantavalmiuksia ja että ne olisi asetettava pysyvästi GMES-järjestelmän käyttöön.

KOROSTAA, että tiedonsaannin ja palvelujen jatkuvuus on välttämätöntä ja että Euroopan unionin on taattava se erityisesti pitkäaikaisella rahoituksella eri GMES-järjestelmän komponentteja koskevien kumppanuuksien pohjalta.

KOROSTAA ESAn roolia GMES-järjestelmän Sentinel-hankkeiden kehitys- ja hankintavirastona ja GMES-järjestelmän koko avaruuskomponenttiohjelman koordinaattorina jäsenvaltioiden, Eumetsatin ja muiden GMES-järjestelmän kumppaneiden toimien yhteensovittamiseksi.

PYYTÄÄ komissiota määrittämään, tarvittaessa yhdessä neuvoston pääsihteeristön kanssa, GMES-järjestelmälle asianmukaisen oikeudellisen kehyksen ja selvittämään, miten satelliittien avulla kaukohavaitut tiedot olisi vahvistettava.

PAINOTTAA, että monet GMES-tietopalvelut ovat luonteeltaan eurooppalaisia julkisia hyödykkeitä ja että ne on asetettava yleisön käyttöön periaatteena täydellinen ja avoin pääsy, kuitenkin soveltaen tiettyjä, mm. turvallisuuteen liittyviä rajoituksia.

KATSOO, että olisi laadittava toimintaohjelma pohjaksi EU:n GMES-ohjelmalle tavoitteena GMES-palvelujen ja niiden edellyttämien keskeisten seurantatietojen jatkuvuuden turvaaminen. Toimintaohjelmaan olisi sisällytettävä:

—

GMES-järjestelmän yleistä hallinnointia ja sen kaikkia komponentteja koskeva lähestymistapa, jossa määritetään tarvittavat toimijat tehtävineen ja vastuualoineen ja joka perustuu GMES-kumppanuuksille ja EU:hun kuulumattomien ESAn jäsenvaltioiden asianmukaista osallistumista koskeviin järjestelyihin.

—

GMES-järjestelmän jatkuvaa rahoitusta koskeva suunnitelma, joka perustuu arvioon GMES-järjestelmän kaikista rahoitustarpeista ja kansallisella ja Euroopan tasolla määritellystä talousarviostrategiasta. Tässä on otettava huomioon seuraavat kolme peräkkäistä vaihetta: tutkimus- ja kehittämisvaihe, joka rahoitetaan tutkimuksen ja kehittämisen määrärahoista, siirtymävaihe, joka rahoitetaan osaksi tutkimuksen ja kehittämisen määrärahoista ja osaksi operatiivisella rahoituksella, ja operatiivinen vaihe, jossa operaatioita tuetaan erityisrahoituksella, johon myös käyttäjät osallistuvat.

—	Kunkin GMES-palvelun operatiivisten palvelujen tarjontaa koskevien mekanismien määrittely ja palveluoperaattorien valinta.

—	EU:n ja jäsenvaltioiden välillä määriteltävä prosessi, jossa nämä toteuttavat sitoumuksensa tukea GMES-järjestelmää olemassa olevilla maanpäällisillä seuranta- ja palveluinfrastruktuureilla.

—	GEO-aloitteen ja muiden hallitusten- tai monenvälisten aloitteiden, kuten kaukokartoitussatelliitteja käsittelevän komitean (CEOS), aseman määrittely suhteessa kaikkiin saatavissa oleviin tietoihin pääsyyn ja GMES-järjestelmän osuus näissä kansainvälisissä hankkeissa.

—	Prosessi, jossa määritellään kokonaisvaltainen tietopolitiikka kaikelle GMES-järjestelmän tuottamalle tiedolle, asianmukainen tietosuojaluokitus ja tietoturvapolitiikka, jolla varmistetaan, että kaikki arkaluotoiset tiedot on täysin suojattu ja että ne pidetään luottamuksellisina.

PANEE TYYTYVÄISENÄ MERKILLE seuraavaa:

—	Euroopan komission ehdottaa varainhoitovuotta 2009 koskevassa alustavassa talousarvioesityksessä uusia valmistelutoimia, joilla pohjustetaan GMES-järjestelmän operatiivisen vaiheen rahoitusta.

—	Komissio aikoo käsitellä kaikkia näitä aiheita lokakuun 2008 loppuun mennessä annettavassa tiedonannossa kuultuaan tärkeimpiä sidosryhmiä ja erityisesti sovittuaan ESAn kanssa GMES-järjestelmän avaruuskomponenttia koskevasta yleisestä ohjelmakeskeisestä lähestymistavasta.

—	ESAn pääjohtaja aikoo ESAn jäsenvaltioita ja komissiota kuultuaan esittää marraskuussa 2008 ministeritasolla kokoontuvalla ESAn neuvostolle ehdotuksen osallistumisesta GMES-järjestelmän avaruuskomponentin toista osiota koskevaan ohjelmaan.

III EUROOPAN AVARUUSPOLITIIKAN UUDET PAINOPISTEET

KOROSTAA, että 14. maaliskuuta 2008 kokoontunut Eurooppa-neuvosto pani tyytyväisenä merkille korkean edustajan ja Euroopan komission yhteisen raportin ilmastonmuutoksesta ja kansainvälisestä turvallisuudesta, jossa todettiin mm., että useimmat YK:n vuonna 2007 humanitaarisen avun saamiseksi esittämät hätäapuvetoomukset liittyivät ilmastoon ja että ilmastonmuutoksella on moninkertaistava vaikutus turvallisuusriskeihin.

PALAUTTAA MIELEEN, että Eurooppa-neuvosto pyysi Euroopan unionin neuvostoa esittämään suosituksia asianmukaisista jatkotoimista tällä alalla.

ESITTÄÄ seuraavat neljä Euroopan avaruuspolitiikan täytäntöönpanon painopistealuetta tulevalla kaudella.

A. AVARUUS JA ILMASTONMUUTOS

TOTEAA, että ilmaston ihmiskunnalle asettamat haasteet koskevat koko maapalloa ja että EU mukauttaa politiikkojaan vastatakseen niihin.

PAINOTTAA, että tavoitteena on parantaa ilmastonmuutoksen ja sen seurausten laajuutta ja laatua koskevaa tietämystä ja että Euroopan osallistumista on jatkettava ja laajennettava tämän tietämyksen kehittämisessä ja näiden ilmiöiden mallintamisessa tietopohjan luomiseksi ympäristöpolitiikan keskeistä päätöksentekoa varten.

TIEDOSTAA avaruusohjelmien ainutlaatuisen merkityksen; ne antavat maailmanlaajuisella seurantavalmiudellaan ja pitkäaikaisella kattavuudellaan tiedeyhteisölle sen tarvitsemia tietoja ilmastonmuutoksen tutkimiseksi ja täydentävät muita seuranta- ja mittausvälineitä.

TOTEAA ESAn Living Planet -ohjelman ja kansallisten geotieteellisten avaruushankkeiden sekä Eumetsatin toimintaohjelmien ja GMES-järjestelmän avaruuskomponentti-infrastruktuurin merkityksen kerättäessä havaintoja, joiden pohjalta Euroopassa voidaan laatia ilmastoa kuvaavat aikasarjat ja ymmärtää laajoja ilmastoprosesseja.

PYYTÄÄ tiedeyhteisöä määrittämään yhdessä Euroopan komission, ESAn ja Eumetsatin kanssa, miten eri GMES-palveluilla ja Euroopan kaukokartoitusarkistoilla voitaisiin parhaiten edistää tieteelliseen tutkimukseen tarvittavien tietojen, kuten keskeisten ilmastomuuttujien saantia.

KEHOTTAA komissiota tekemään tutkimuksen, jossa selvitetään standardoidun tiedon täyttä käyttöoikeutta ja laskentatehon lisäämistä koskevat tarpeet ja niiden tyydyttämiseksi tarvittavat keinot ottaen huomioon Euroopassa tällä hetkellä olevat valmiudet ja verkostot.

PANEE TYYTYVÄISENÄ MERKILLE, että ESA ja Eumetsat ovat laatineet yhdessä ehdotuksen kolmannen sukupolven Meteosat-ohjelmaksi (MTG), joka esitetään marraskuussa 2008 ministeritasolla kokoontuvalle ESAn neuvostolle ja sen jälkeen Eumetsatin neuvostolle; koska MTG keskittyy operatiiviseen meteorologiaan, siitä on apua myös GMES-hankkeessa, ilmaston seurannassa ja siten maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen havaitsemisessa.

B. AVARUUDEN MERKITYS LISSABONIN STRATEGIALLE

KOROSTAA, että avaruustutkimuksella voidaan korkean teknologian tutkimuksen ja kehityksen alana ja sen tulosten taloudellisen hyödyntämisen ansiosta edistää Lissabonin tavoitteiden saavuttamista EU:n taloudellisten, koulutuksellisten, yhteiskunnallisten ja ympäristöä koskevien tavoitteiden ja sen kansalaisten odotusten täyttämiseksi; ja että avaruustutkimuksella voidaan edistää myös kasvua ja työllisyyttä koskevien tavoitteiden saavuttamista, koska se tarjoaa uusia mahdollisuuksia liiketoiminnalle ja innovatiivisia ratkaisuja erilaisille palveluille kaikkialla Euroopassa, mikä edistää alueellista yhteenkuuluvuutta.

KATSOO, että kun Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät 18. joulukuuta 2006 Euroopan yhteisön seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman ja sen uuden avaruutta koskevan luvun osana yhteistyön erityisohjelmaa, EU vahvisti avaruuden yhdeksi eurooppalaisen tietoyhteiskunnan painopisteeksi ja tärkeäksi peruskiveksi.

KOROSTAA, että avaruussovellusten, kuten satelliittiteleviestinnän sekä EGNOS-, Galileo- ja GMES-järjestelmän, uskotaan avaavan erityisesti pk-yrityksille merkittäviä mahdollisuuksia maailmanmarkkinoilla kehitettäessä lisäarvoa tuottavia loppukäyttäjille tarjottavia palveluja. EU:n ja ESAn ja niiden jäsenvaltioiden on saatava näistä avaruusresursseista mahdollisimman suuri hyöty. Alan kasvua olisi edistettävä, jotta voitaisiin vauhdittaa taloudellisten mahdollisuuksien lisääntymistä sekä navigointi-, seuranta- ja viestintäsatelliittijärjestelmät saumattomasti toisiinsa ja maanpäällisiin verkkoihin yhdistävien palvelujen kehittymistä. Tämä edellyttää asianmukaisia sääntelypuitteita, radiotaajuuksien jatkuvaa saatavuutta avaruussovelluksille ja standardien kehittämistä asianomaisille aloille.

TOTEAA, että näin ollen voitaisiin harkita avaruustoiminnan sisällyttämistä edelläkävijämarkkinoita koskevaan aloitteeseen.

C. AVARUUS JA TURVALLISUUS

KOROSTAA avaruuden suurta merkitystä yhteiselle ulko- ja turvallisuuspolitiikalle ja Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikalle, Petersbergin tehtävät mukaan lukien, ja sitä kautta Euroopan kansalaisten turvallisuudelle.

TOTEAA, että avaruusresursseista on tullut välttämättömiä Euroopan taloudelle ja että niiden turvallisuus on siten taattava; KOROSTAA, että Euroopan on pyrkiessään vahvistamaan asemaansa yhtenä maailman johtavana avaruusalan toimijana kehitettävä eurooppalaiset valmiudet seurata ja valvoa omaa avaruusinfrastruktuuriaan ja avaruusromua. Näiden valmiuksien olisi perustuttava ensi sijassa olemassa oleviin kansallisiin ja eurooppalaisiin resursseihin, hyödyntäen myös suhteita, joita voidaan solmia muiden kumppanivaltioiden ja niiden valmiuksien kanssa.

KATSOO näiden valmiuksien kansainvälisen ja poliittisen luonteen vuoksi, että Euroopan unionin on ESAa ja sen sekä omia jäsenvaltioitaan kuullen aktiivisesti luotava asteittain nämä valmiudet ja asianmukainen hallintorakenne.

KOROSTAA, että Euroopan on kyettävä havaitsemaan kansainvälisten sopimusten ja velvoitteiden täytäntöönpanon laiminlyönnit ja että tällä on keskeinen merkitys eurooppalaisten arvojen turvaamisessa ja edistämisessä.

PANEE TYYTYVÄISENÄ MERKILLE, nykyisten puitteiden päätöksentekovaltuudet ja rahoitusjärjestelyt huomioon ottaen, että Euroopan institutionaalisten toimijoiden välillä on vuoden 2007 avaruusneuvoston päätelmien mukaisesti käynnistetty jäsennelty vuoropuhelu, jonka tavoitteena on lisätä huomattavasti avaruuteen, turvallisuuteen ja puolustukseen liittyvien toimien yhteensovittamista ja johon osallistuvat Euroopan komissio, neuvoston pääsihteeristö, Euroopan puolustusvirasto, ESA ja jäsenvaltiot.

PALAUTTAA MIELEEN, että GMES-järjestelmä tukeutuu osittain kaksikäyttöisiin seurantavalmiuksiin ja että Galileo, GMES ja satelliittiviestintäjärjestelmät tarjoavat palveluja, joilla saattaa olla käyttöä joissakin turvallisuussovelluksissa.

ON TIETOINEN SIITÄ, että kun sotilaalliset käyttäjät käyttävät Galileoa tai GMES-järjestelmää, käytön on oltava sen periaatteen mukaista, että Galileo ja GMES ovat siviilivalvonnassa olevia siviilijärjestelmiä ja että näin ollen kaikki tähän periaatteeseen tehtävät muutokset edellyttävät tarkastelua, jossa otetaan huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osasto ja erityisesti sen 17 ja 23 artikla sekä ESAn perustamissopimus.

KOROSTAA, että:

—	on määriteltävä, miten ja millä pitkän aikavälin järjestelyillä voidaan parantaa siviili- ja puolustusalan avaruusohjelmien koordinointia,

—	Euroopassa ja mahdollisesti myös muiden kumppanien kanssa on luotava koordinoidusti valmiudet, jotka vastaavat eurooppalaisten käyttäjien tarpeita avaruusympäristön kattavan tilannetietoisuuden osalta,

—	on tiedostettava Euroopan riippuvuus Euroopan ulkopuolisista tiettyjen strategisten avaruusteknologioiden ja -komponenttien toimittajista, luotava strategioita, joilla taataan Euroopan pääsy avaruuteen näissä olosuhteissa, ja toteutettava käytännön toimia, joilla vähennetään Euroopan riippuvuutta.

KOROSTAA kansallisella ja Euroopan tasolla olemassa olevien valmiuksien ja infrastruktuurien käytön hyödyllisyyttä.

PANEE MERKILLE ESAn pääjohtajan aikomuksen esittää marraskuussa 2008 ministeritasolla kokoontuvalle ESAn neuvostolle ehdotuksen osallistumisesta avaruuden tilannetietoisuutta koskevaan ohjelmaan, jossa luodaan perusta operatiiviselle valmiudelle, ottaen huomioon Euroopan puolustusviraston sekä EU:n ja ESAn jäsenvaltioiden tehtävät.

D. AVARUUSTUTKIMUS

PANEE TYYTYVÄISENÄ MERKILLE ESAn Kolumbus-laboratorion onnistuneen laukaisun kiertoradalle ja automaattisen rahtikuljetusaluksen ”Jules Vernen” onnistuneet esittelyt; nämä ovat aitoja eurooppalaisen teknologisen kehityksen hankkeita, ja ne edesauttoivat ratkaisevasti Euroopan osallistumista kansainvälisen ISS-avaruusaseman toimintaan ja jatkuvaan käyttöön.

TOTEAA, että avaruustutkimus on maailmanlaajuinen poliittinen hanke ja että Euroopan olisi toteutettava toimensa osana maailmanlaajuista ohjelmaa, jolla vältetään yhden maan monopoli tai hallintapyrkimykset ja jossa eri toimijat osallistuvat hankkeeseen omien valmiuksiensa ja painopisteidensä mukaan.

KOROSTAA, että Euroopan on kehitettävä avaruustutkimukselle yhteinen visio ja pitkän aikavälin strateginen suunnitelma, jolla varmistetaan Euroopalle avainasema ja joka perustuu sen huippuosaamisen aloihin. Tästä syystä Euroopan unionin ja ESAn ja niiden jäsenvaltioiden on, kunkin omien tehtäviensä mukaisesti ja keskinäisesti koordinoiden, edelleen kehitettävä ja edistettävä kansainvälisellä areenalla käytävää poliittista vuoropuhelua muiden maailmanlaajuiseen avaruustutkimusohjelmaan osallistuvien valtioiden kanssa.

PANEE TYYTYVÄISENÄ MERKILLE komission ehdotuksen järjestää korkean tason poliittinen konferenssi, jonka aiheena on pitkän aikavälin maailmanlaajuisen avaruustutkimuksen visio ja joka avaa julkisen keskustelun Euroopan roolista tässä maailmanlaajuisessa hankkeessa. Konferenssi toteutetaan asiaa koskevien ESAn koordinoimien valmistelevien tutkimusten pohjalta, joissa arvioidaan Euroopan huippuosaamisen aloja ja hahmotellaan vaihtoehtoja Euroopan osallistumiselle alan kustannuksiin ja suunnitteluun.

PANEE MERKILLE maailmanlaajuisen tutkimusstrategian, jossa esitetään, miten ihmisten ja robottien avulla tapahtuvaa avaruustutkimusta koskevat alan suurvaltojen suunnitelmat voidaan sovittaa maailmanlaajuisesti yhteen, sekä tarkastellaan myöhemmässä vaiheessa mahdollisesti toteutettavaa ihmisten tutkimusmatkaa Marsiin.

TOTEAA, että Eurooppa on useita vuosikymmeniä jatkuneen tiedepainotteisen avaruustutkimuksensa menestyksekkäiden tulosten pohjalta sitoutunut toimimaan merkittävässä asemassa kansainvälisessä aurinkokunnan tutkimushankkeessa ja kehittämään syvällistä tietämystä planeettamme ulkopuolisista elinolosuhteista, ja TUNNUSTAA, että Euroopan aseman vakiinnuttaminen tämän toiminnan peruspilarina saavutetaan vain jatkuvilla investoinneilla.

YMMÄRTÄÄ, että kehitettävä teknologia on arvioitava huolellisesti ottaen huomioon, että sen pohjalta tehdään tärkeitä päätöksiä, ja KOROSTAA, että nämä päätökset saattavat vaikuttaa pysyvästi kansainväliseen käsitykseen Euroopan tieteellisistä ja teknologisista valmiuksista ja Euroopan kansalaisten itsetuntoon.

KOROSTAA, että avaruustutkimuksella on merkitystä sen kannustaessa eurooppalaisia nuoria valitsemaan uran tieteen ja teknologian alalta ja vahvistamaan näitä valmiuksia Euroopassa.

23.10.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

C 268/9

Jäsenvaltion toimittamat tiedot perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta maataloustuotteiden tuottamisen alalla toimiviin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin sekä asetuksen (EY) N:o 70/2001 muuttamisesta annetun komission asetuksen (EY) N:o 1857/2006 mukaisesti myönnetystä valtiontuesta

(2008/C 268/04)

Tuen numero: XA 241/08

Jäsenvaltio: Italia

Alue: Regione Autonoma Valle d'Aosta

Tukijärjestelmän nimike: Incentivi per il risanamento degli allevamenti da epizoozie e altre malattie

Oikeusperusta: Legge regionale 22 aprile 2002, n. 3 «Incentivi regionali per l'attuazione degli interventi sanitari a favore del bestiame di interesse zootecnico» e successive modificazioni e integrazioni [in particolare, l'articolo 2 comma 1 lettera a), comma 2 e comma 4 bis] e deliberazione della Giunta regionale del 13 giugno 2008, n. 1814 «Precisazioni in merito alla concessione degli incentivi previsti per il settore della zootecnia dalle leggi regionali 4 settembre 2001, n. 21 e 22 aprile 2002, n. 3, e successive modificazioni e integrazioni»

Tukijärjestelmän arvioidut vuosikustannukset: 3 300 000 EUR

Tuen enimmäisintensiteetti:

100 % kustannuksista, jotka liittyvät eläin- tai muiden tautien esiintymisen torjuntaan tai hävittämiseen, terveystarkastuksiin, testeihin ja muihin seulontatoimiin, rokotteiden ja lääkkeiden hankintaan ja annosteluun sekä eläinten teurastukseen ja hävittämiseen osana yhteisön, kansallisen tai alueellisen tason julkista ohjelmaa.

2.	100 % sellaisista menetyksistä maksettavasta korvauksesta, jotka johtuvat eläin- tai muiden tautien esiintymisen torjunnasta tai hävittämisestä osana yhteisön, kansallisen tai alueellisen tason julkista ohjelmaa

Täytäntöönpanoajankohta: Poikkeushakemuksen rekisteröintinumeron julkaisemisesta maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston verkkosivustolla

Tukijärjestelmän kesto: Tukijärjestelmän mukaista tukea voidaan myöntää 31.12.2013 asti ja 6 kuukautta sen jälkeen

Tuen tarkoitus: Kannustimilla eläin- ja muiden tautien poistamiseksi kotieläintiloilta niiltä osin, kuin tällaiset toimenpiteet on säädetty pakollisiksi voimassa olevassa lainsäädännössä tai ne kuuluvat erityiseen yhteisön, jäsenvaltion tai alueen ohjelmaan, on tarkoitus parantaa kotieläintuotannon kannalta merkittävän karjan terveydentilaa ja tätä kautta saatujen tuotteiden terveellisyyttä kuluttajien terveyden suojelemiseksi.

Tuki, jolla on tarkoitus korvata maanviljelijöille ensimmäisessä kohdassa tarkoitetusta toiminnasta aiheutuvat kustannukset, myönnetään luontoissuorituksina tuettujen palvelujen muodossa, eikä siihen liity tuottajille maksettavia suoria tukia.

Tuessa eläin- ja muiden tautien aiheuttamien menetysten korvaamiseksi viljelijöille korvaus lasketaan ainoastaan suhteessa eläin- tai muun taudin vuoksi tai pakollisen julkisen torjunta- tai hävittämisohjelman mukaisen julkisen määräyksen nojalla teurastettujen eläinten markkina-arvoon sekä karanteenivelvollisuuksista ja uusien eläinten hankintaan liittyvistä vaikeuksista aiheutuneisiin tulonmenetyksiin.

Tällainen tuki rajoittuu viranomaisen virallisesti tunnustamasta eläin- tai muun taudin purkauksesta johtuviin menetyksiin.

Tukikelpoisten kustannusten tai menetysten enimmäismäärästä vähennetään vakuutusjärjestelmistä saadut määrät ja kustannukset, jotka eivät ole aiheutuneet eläin- tai muista taudeista ja jotka olisivat aiheutuneet muutoinkin.

Tuki maksetaan eläin- ja muista taudeista, joita varten on olemassa yhteisön tai kansallisten lakien, asetusten ja hallinnollisten toimenpiteiden muodossa vahvistetut säännökset. Tuki maksetaan osana yhteisön, kansallisen tai alueellisen tason julkista ohjelmaa, joka koskee kyseisen eläin- tai muun taudin ennaltaehkäisyä, valvontaa ja hävittämistä. Taudit määritellään ohjelmassa tarkoin, ja ohjelmaan sisältyy myös kuvaus kyseisistä toimenpiteistä.

Tuki ei koske tautia, jonka osalta yhteisön lainsäädännössä säädetään valvontatoimenpiteiden erityismaksuista.

Tuki ei koske toimenpiteitä, joiden osalta yhteisön lainsäädännössä säädetään, että kyseisten toimenpiteiden kustannuksista vastaa maatila, jollei kyseisten tukitoimenpiteiden kustannuksia voida korvata kokonaan tuottajilta perittävillä pakollisilla maksuilla.

Eläin- ja muiden tautien osalta tukea myönnetään Maailman eläintautijärjestön vahvistamassa eläintautiluettelossa ja/tai neuvoston päätöksen 90/424/ETY liitteessä mainituille taudeille.

Tukijärjestelmät otetaan käyttöön kolmen vuoden kuluessa tapahtumasta, joka on aiheuttanut menot tai menetyksen. Tuki maksetaan neljän vuoden kuluessa tapahtumasta.

Tukikelpoisia ovat kustannukset, jotka liittyvät terveystarkastuksiin, testeihin ja muihin seulontatoimiin, rokotteiden ja lääkkeiden hankintaan ja annosteluun, eläinten teurastuskuluihin ja ohjelmissa määrätyistä velvoitteista johtuviin tulonmenetyksiin.

Viittaus yhteisön lainsäädäntöön: asetuksen (EY) N:o 1857/2006 10 artikla.

Muistutettakoon, että nimenomainen viittaus kyseiseen artiklaan ja näin ollen myös kaikkiin siinä säädettyihin ja edellä mainittuihin edellytyksiin on lain N:o 3/2002 2 artiklan 4 a kohdassa

Ala tai alat, jo(i)ta tuki koskee: Lajit, joista säädetään alueellisen kotieläin- ja kotieläintilarekisterin perustamisesta 26 päivänä maaliskuuta 1993 annetussa alueellisessa laissa N:o 17 (nautaeläimet, lampaat, vuohet, siat ja hevoset) ja muut kotieläintuotannon kannalta merkittävät lajit

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite:

Regione Autonoma Valle d'Aosta

Assessorato Agricoltura e Risorse naturali — Dipartimento Agricoltura — Direzione investimenti aziendali e sviluppo zootecnico

Loc. Grande Charrière, 66

I-11020 Saint-Christophe (Aosta)

Internet-osoite: http://www.regione.vda.it/gestione/sezioni_web/allegato.asp?pk_allegato=1349

Emanuele DUPONT

Il Coordinatore del Dipartimento Agricoltura

Tuen numero: XA 242/08

Jäsenvaltio: Italia

Alue: Regione Autonoma Valle d'Aosta

Tukijärjestelmän nimike: Incentivi per azioni promozionali indirette dei prodotti zootecnici

Oikeusperusta: Legge regionale 4 settembre 2001, n. 21 «Disposizioni in materia di allevamento zootecnico e relativi prodotti» e successive modificazioni e integrazioni [in particolare, l'articolo 4 comma 1 lettera b) e comma 1ter, l'articolo 5 comma 2 e l'art. 6 comma 3] e deliberazione della Giunta regionale del 13 giugno 2008, n. 1814 «Precisazioni in merito alla concessione degli incentivi previsti per il settore della zootecnia dalle leggi regionali 4 settembre 2001, n. 21 e 22 aprile 2002, n. 3, e successive modificazioni e integrazioni»

Tukijärjestelmän arvioidut vuosikustannukset: 100 000 EUR

Tuen enimmäisintensiteetti:

—

100 % tukikelpoisista kustannuksista, jotka ovat aiheutuneet:

1.	tieteellisten tietojen julkaisemisesta;

2.	tapaamisten, esittelyjen, messujen, markkinoiden ja näyttelyjen järjestämisestä sekä niihin osallistumisesta;

3.	markkina- ja mielipidetutkimusten tekemisestä, sikäli kuin niiden tulokset annetaan kaikkien toimijoiden käyttöön ja luettaviksi ja käytetyt menetelmät eivät suosi yksittäisiä yrityksiä tai tuotantoaloja.

—

70 % tukikelpoisista kustannuksista, jotka liittyvät tuotteiden ja tuotantoprosessien vapaaehtoiseen laadunvalvontaan. Tällä tarkoitetaan ihmisten ravinnoksi tarkoitettujen maataloustuotteiden osalta tunnustettuihin elintarvikkeiden laatujärjestelmiin osallistumisesta yhteisön tai jäsenvaltion tasolla aiheutuvia kiinteitä kustannuksia. Tähän tarkoitukseen myönnettävän tuen enimmäismäärä on 3 000 EUR vuodessa enintään viiden vuoden ajan

Täytäntöönpanoajankohta: Poikkeushakemuksen rekisteröintinumeron julkaisemisesta maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston verkkosivustolla

Tukijärjestelmän kesto: Tukijärjestelmän mukaista tukea voidaan myöntää 31.12.2013 asti ja 6 kuukautta sen jälkeen

Tuen tarkoitus: Epäsuoriin menekinedistämistoimiin myönnettävän tuen on tarkoitus kannustaa edellä lueteltuihin toimiin asiaa koskevien yhteisön säännösten puitteissa.

Suunnitellut kannustimet myönnetään tässä tapauksessa luontoissuorituksina tuettujen palvelujen muodossa, eikä niihin liity tuottajille maksettavia suoria tukia. Kaikilla täytäntöönpanoalueen tukikelpoisilla toimijoilla on mahdollisuus saada kannustimia puolueettomasti määriteltyjen edellytysten perusteella. Tuottajajärjestöjen mahdollisesti järjestämien epäsuorien kampanjatoimien yhteydessä järjestön jäsenyys ei ole edellytyksenä palvelujen saamiselle, ja muiden kuin jäsenten osallistuminen järjestön hallinnollisiin kustannuksiin on rajoitettu palvelun tarjoamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Tukea ei myönnetä investointimenoihin.

Tuotteiden ja tuotantoprosessien vapaaehtoisen laadunvalvonnan osalta kannustimia ei myönnetä viljelijän tai valmistajan itse toteuttamista tarkastuksista aiheutuviin kustannuksiin eikä maidon laatua koskevien rutiinitarkastusten kustannuksiin tai kun yhteisön lainsäädännössä säädetään, että tuottajat vastaavat tarkastuskustannuksista, tarkentamatta maksujen tosiasiallista tasoa. Tukea voidaan myöntää vain sellaisten palveluiden kustannuksiin ja/tai tarkastuksiin, joiden tekijät tai teettäjät ovat kolmansia osapuolia, eikä tukeen voi missään tapauksessa liittyä tuottajille maksettavia suoria tukia.

Viittaus yhteisön lainsäädäntöön: asetuksen (EY) N:o 1857/2006 15 artiklan 1 kohta, 2 kohdan d ja e alakohta sekä 3 ja 4 kohta, 14 artiklan 1 kohta, 2 kohdan a ja f alakohta sekä 3, 4, 5 ja 6 kohta ja 16 artiklan 1 kohdan b alakohta.

Muistutettakoon, että nimenomainen viittaus 14 ja 15 artiklaan ja näin ollen myös kaikkiin niissä säädettyihin ja edellä mainittuihin edellytyksiin on lain N:o 21/2001 4 artiklan 1 b kohdassa

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite:

Regione Autonoma Valle d'Aosta

Assessorato Agricoltura e Risorse naturali — Dipartimento Agricoltura — Direzione investimenti aziendali e sviluppo zootecnico

Loc. Grande Charrière, 66

I-11020 Saint-Christophe (Aosta)

Internet-osoite: http://www.regione.vda.it/gestione/sezioni_web/allegato.asp?pk_allegato=1348

Emanuele DUPONT

Il Coordinatore del Dipartimento Agricoltura

Tuen numero: XA 243/08

Jäsenvaltio: Italia

Alue: Regione Autonoma Valle d'Aosta

Tukijärjestelmän nimike: Incentivi per i test di determinazione della qualità genetica o della resa del bestiame, organizzazione e gestione riproduttiva degli animali iscritti nei libri genealogici o nei registri anagrafici

Oikeusperusta: Legge regionale 4 settembre 2001, n. 21 «Disposizioni in materia di allevamento zootecnico e relativi prodotti» e successive modificazioni e integrazioni [in particolare, l'articolo 2 comma 1 lettera b) e comma 1 bis, l'articolo 3 e l'articolo 6 comma 1 lettera b)] e deliberazione della Giunta regionale del 13 giugno 2008, n. 1814 «Precisazioni in merito alla concessione degli incentivi previsti per il settore della zootecnia dalle leggi regionali 4 settembre 2001, n. 21 e 22 aprile 2002, n. 3, e successive modificazioni e integrazioni»

Tukijärjestelmän arvioidut vuosikustannukset: 160 000 EUR

Tuen enimmäisintensiteetti: 70 % tukikelpoisista kustannuksista

Täytäntöönpanoajankohta: Poikkeushakemuksen rekisteröintinumeron julkaisemisesta maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston verkkosivustolla

Tukijärjestelmän kesto: Tukijärjestelmän mukaista tukea voidaan myöntää 31.12.2013 asti ja 6 kuukautta sen jälkeen

Tuen tarkoitus: Kannustimilla, jotka koskevat karjan perimän ja tuotoksen määrittämiseksi tehtäviä kokeita ja kantakirjoihin tai tilarekistereihin kirjattujen eläinten jalostuksen järjestämistä ja hallinnointia, on tarkoitus korvata kasvattajien liitolle kotoperäisten nautarotujen kantakirjoihin merkityille eläimille tehdyistä kokeista aiheutuneet kustannukset sekä eläinten jalostussuunnitelman hallinnoinnista aiheutuneet kustannukset.

Suunniteltuun tukeen ei liity tuottajille maksettavia suoria tukia.

Tukikelpoisia kustannuksia ovat kustannukset, jotka aiheutuvat kolmansien osapuolien toteuttamista tai niiden puolesta toteutetuista kokeista, joilla määritetään siitoseläinten perimän laatu tai karjan tuotos, lukuun ottamatta karjan omistajan tekemiä tarkastuksia.

Viittaus yhteisön lainsäädäntöön: asetuksen (EY) N:o 1857/2006 16 artiklan 1 kohdan b alakohta ja 3 kohta sekä 15 artikla.

Muistutettakoon, että nimenomainen viittaus kyseisiin artikloihin ja näin ollen myös kaikkiin niissä säädettyihin edellytyksiin on lain N:o 21/2001 2 artiklan 1 a kohdassa

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite:

Regione Autonoma Valle d'Aosta

Assessorato Agricoltura e Risorse naturali — Dipartimento Agricoltura — Direzione investimenti aziendali e sviluppo zootecnico

Loc. Grande Charrière, 66

I-11020 Saint-Christophe (Aosta)

Internet-osoite: http://www.regione.vda.it/gestione/sezioni_web/allegato.asp?pk_allegato=1348

Emanuele DUPONT

Il Coordinatore del Dipartimento Agricoltura

Tuen numero: XA 244/08

Jäsenvaltio: Italia

Alue: Regione Autonoma Valle d'Aosta

Tukijärjestelmän nimike: Incentivi per l'introduzione a livello di azienda di metodi e tecniche innovative in materia di riproduzione animale

Oikeusperusta: Legge regionale 4 settembre 2001, n. 21 «Disposizioni in materia di allevamento zootecnico e relativi prodotti» e successive modificazioni e integrazioni [in particolare, l'articolo 2 comma 1 lettera f) e comma 1 bis, l'articolo 3 e l'articolo 6 comma 1 lettera c)] e deliberazione della Giunta regionale del 13 giugno 2008, n. 1814 «Precisazioni in merito alla concessione degli incentivi previsti per il settore della zootecnia dalle leggi regionali 4 settembre 2001, n. 21 e 22 aprile 2002, n. 3, e successive modificazioni e integrazioni»

Tukijärjestelmän arvioidut vuosikustannukset: 120 000 EUR

Tuen enimmäisintensiteetti: 40 % tukikelpoisista kustannuksista

Täytäntöönpanoajankohta: Poikkeushakemuksen rekisteröintinumeron julkaisemisesta maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston verkkosivustolla

Tukijärjestelmän kesto: Tukijärjestelmän mukaista tukea voidaan myöntää 31.12.2011 asti

Tuen tarkoitus: Kannustimilla kotieläinten innovatiivisten jalostustekniikoiden tai käytäntöjen käyttöön ottamiseksi keinosiemennyksen käyttöä tai suorittamista lukuun ottamatta pyritään seuraaviin tavoitteisiin: lihan mureuteen vaikuttavan geenin testaus, siemennesteen kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen tarkastus, astutusten suunnittelu valintaohjelmien tavoitteiden saavuttamiseksi, sukusiitoksen valvonta ja seuranta. Tukeen ei liity tuottajille maksettavia suoria tukia, ja sitä myönnetään ainoastaan 31.12.2011 asti.

Kustannukset, jotka liittyvät suunniteltuun astutukseen ja siemennesteen seurantaohjelmiin sekä sukusiitoksen valvontaan, ovat tukikelpoisia.

Viittaus yhteisön lainsäädäntöön: asetuksen (EY) N:o 1857/2006 16 artiklan 1 kohdan c alakohta ja 3 kohta.

Muistutettakoon, että nimenomainen viittaus kyseiseen artiklaan ja näin ollen myös kaikkiin siinä säädettyihin edellytyksiin on lain N:o 21/2001 2 artiklan 1 a kohdassa

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite:

Regione Autonoma Valle d'Aosta

Assessorato Agricoltura e Risorse naturali — Dipartimento Agricoltura — Direzione investimenti aziendali e sviluppo zootecnico

Loc. Grande Charrière, 66

I-11020 Saint-Christophe (Aosta)

Internet-osoite: http://www.regione.vda.it/gestione/sezioni_web/allegato.asp?pk_allegato=1348

Emanuele DUPONT

Il Coordinatore del Dipartimento Agricoltura

Tuen numero: XA 249/08

Jäsenvaltio: Italia

Alue: Sardegna

Tukijärjestelmän nimike: Legge regionale 11 marzo 1998, n. 8, articolo 23 (aiuti per i danni alla produzione agricola).

Aiuti a favore delle aziende colpite da tubercolosi bovina nel periodo 1 gennaio 2007-31 dicembre 2008. Spesa Assessorato Igiene, Sanità e dell'Assistenza Sociale 300 000 EUR Spesa Assessorato Agricoltura e Riforma Agro-Pastorale 440 000 EUR

Oikeusperusta: L.R. 11 marzo 1998, n. 8, articolo 23.

Deliberazione della Giunta regionale n. 13/26 del 4 marzo 2008 recante «Aiuti a favore delle aziende colpite da tubercolosi bovina nel periodo 1 gennaio 2007-31 dicembre 2008 (L.R. 11 marzo 1998, n. 8, articolo 23) Spesa Assessorato Igiene, Sanità e dell'Assistenza Sociale 300 000 EUR. Spesa Assessorato Agricoltura e Riforma Agro-Pastorale 440 000 EUR».

Deliberazione della Giunta regionale n. 34/19 del 19 giugno 2008

Modifica della deliberazione della Giunta regionale n. 13/26 del 4 marzo 2008 — recante «Aiuti a favore delle aziende colpite da tubercolosi bovina nel periodo 1 gennaio 2007-31 dicembre 2008 (L.R. 11 marzo 1998, n. 8, articolo 23). Direttive di attuazione».

Tukijärjestelmän arvioidut vuosikustannukset: Vuosien 2007 ja 2008 menetyksiä varten varatut määrärahat ovat yhteensä 740 000 EUR

Tuen enimmäisintensiteetti:

Teurastetuista naudoista maksettava tuki:

—	100 % määrästä, joka on laskettu 19. kesäkuuta 2008 annetun aluehallituksen asetuksen N:o 34/19 liitteessä A olevien täytäntöönpano-ohjeiden 2 kohdassa määriteltyä menettelyä noudattaen.

Tulonmenetyksistä maksettava tuki:

—	100 % tulonmenetyksestä, joka on laskettu 19. kesäkuuta 2008 annetun aluehallituksen asetuksen N:o 34/19 liitteessä B olevien täytäntöönpano-ohjeiden 2 kohdassa määriteltyä menettelyä noudattaen

Täytäntöönpanoajankohta: Kumpaakin tukea myönnetään maatilojen 1.1.2007 alkaen kärsimiin vahinkoihin

Tukijärjestelmän kesto: 31.12.2008 asti

Tuen tarkoitus: Teurastetuista eläimistä maksettavaa tukea: sovelletaan asetuksen 10 artiklan 2 kohdan a alakohdan i alakohdan nojalla, ja sen tarkoituksena on sallia alueen nautakarjatilojen pitäjille, jotka ovat joutuneet teurastamaan tuberkuloosia sairastavat eläimensä kaksivuotiskaudella 2007–2008, lisäkorvaus, jolla korvataan 10. lokakuuta 2006 annetussa ministerin asetuksessa vahvistettujen tariffien ja ISMEA:n kahden viikon välein julkaisemissa tiedotteissa ilmoitetun eläimen arvon välinen erotus. Tästä määrästä vähennetään ensin lihan mahdollisesta myynnistä saadut tulot.

Tuen määrästä vähennetään kasvattajien vapaaehtoisista tai tuetuista vakuutusjärjestelmistä mahdollisesti saamat korvaukset.

Tulonmenetyksistä maksettavaa tukea: sovelletaan asetuksen 10 artiklan 2 kohdan a alakohdan ii alakohdan nojalla, ja sen tarkoituksena on korvata maakunnan alueella havaittujen nautaeläinten tuberkuloositapausten kohteiksi joutuneiden nautakarjatilojen pitäjille menetykset, jotka johtuvat terveysviranomaisen määräämien rajoittavien toimenpiteiden soveltamisesta nautaeläinten tuberkuloosin hävittämistä koskevan suunnitelman mukaisesti ajalla 1.1.2007–31.12.2008:

astutuskielto (josta seuraa vasikoiden syntyvyyden lasku ja lihantuotannon väheneminen eli tulonmenetys),

uusien eläinten hankintakielto (josta seuraa karjan ennallistamisen ongelmia eläinten teurastamisen jälkeen eli vasikoiden syntyvyyden lasku ja lihantuotannon väheneminen eli tulonmenetys).

Tuen määrästä vähennetään kasvattajien vapaaehtoisista tai tuetuista vakuutusjärjestelmistä mahdollisesti saamat korvaukset

Ala, jota tuki koskee: Eläintuotanto: nautaeläimet

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite:

Regione Autonoma della Sardegna

Assessorato igiene e sanità e dell'Assistenza sociale

Via Roma 223

I-09123 Cagliari (concede l'aiuto per i capi abbattuti)

Assessorato dell'agricoltura e riforma agro-pastorale

Via Pessagno 4

I-09125 Cagliari (concede l'aiuto per la perdita di reddito)

Internet-osoite: Päätös N:o 13/26, tehty 4. maaliskuuta 2008:

http://www.regione.sardegna.it/documenti/1_73_20080306104215.pdf

liite A:

http://www.regione.sardegna.it/documenti/1_73_20080306104235.pdf

liite B:

http://www.regione.sardegna.it/documenti/1_73_20080306104251.pdf

Päätös N:o 34/19, tehty 19. kesäkuuta 2008:

http://www.regione.sardegna.it/documenti/1_72_20080619175155.pdf

liite A (DGR N:o 34/19):

http://www.regione.sardegna.it/documenti/1_72_20080624122917.pdf

liite B:

http://www.regione.sardegna.it/documenti/1_72_20080624123014.pdf

Stefania MANCA

Direttore ad interim

Servizio sostegno delle imprese agricole e sviluppo delle competenze

23.10.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

C 268/16

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen tiedelautakuntien jäsenyyttä koskeva kiinnostuksenilmaisupyyntö (Parma, Italia)

(2008/C 268/07)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) on tärkeässä asemassa Euroopan unionin (EU) elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuuden riskinarvioinnissa. Läheisessä yhteistyössä kansallisten viranomaisten kanssa ja avoimessa yhteistyössä sidosryhmiensä kanssa EFSA tarjoaa riippumatonta tieteellistä neuvontaa sekä selkeää tietoa nykyisistä ja uusista riskeistä.

Viranomainen on käynnistänyt valintamenettelyn varallaololuettelon laatimiseksi seuraavia asiantuntijatehtäviä varten:

TIETEELLISIÄ ASIANTUNTIJOITA EFSA:N TIEDELAUTAKUNTIIN JA TIEDEKOMITEAAN:

—	Eläinten terveyttä ja hyvinvointia käsittelevä tiedelautakunta (AHAW).

—	Biologisia vaaroja käsittelevä tiedelautakunta (BIOHAZ).

—	Elintarvikeketjun vierasaineita käsittelevä tiedelautakunta (CONTAM).

—	Rehun lisäaineita ja tuotteita tai aineita käsittelevä tiedelautakunta (FEEDAP).

—	Geneettisesti muunnettuja organismeja käsittelevä tiedelautakunta (GMO).

—	Erityisruokavaliovalmisteita, ravitsemusta ja allergioita käsittelevä tiedelautakunta (NDA).

—	Kasvien terveyttä käsittelevä tiedelautakunta (PLH).

—	Kasvinsuojeluaineita ja niiden jäämiä käsittelevä tiedelautakunta (PPR).

—	Tiedekomitea (SC).

Viite: EFSA/E/2008/002

Tämä pyyntö on suunnattu tieteellisille asiantuntijoille, joita kiinnostaa jäsenyys Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen tiedekomiteassa sekä seuraavia asioita käsittelevissä tiedelautakunnissa: eläinten terveys ja hyvinvointi (AHAW), biologiset vaarat (BIOHAZ), elintarvikeketjun vierasaineet (CONTAM), rehun lisäaineet ja tuotteet tai aineet (FEEDAP), geneettisesti muunnetut organismit (GMO), erityisruokavaliovalmisteet, ravitsemus ja allergiat (NDA), kasvien terveys (PLH) tai kasvinsuojeluaineet ja niiden jäämät (PPR). Tehtäviin on tarkoitus löytää Euroopan parhaat tieteelliset asiantuntijat.

EUROOPAN ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRANOMAINEN

EFSA on tärkeässä asemassa EU:n elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuuden riskinarviointijärjestelmässä. Sen tieteellinen neuvonta nykyisistä ja uusista riskeistä tukee EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden riskinhallinnasta vastaavien päättäjien toimintalinjoja ja päätöksiä. Viranomaisen tärkeimpänä tehtävänä on antaa avointa ja riippumatonta tieteellistä neuvontaa ja selkeää tietoa uusimpiin tieteellisiin menetelmiin ja saatavilla oleviin tietoihin perustuen.

EFSA saattaa yhteen Euroopan parhaat elintarvike- ja rehuturvallisuuden riskinarvioinnin asiantuntijat, jotka toimivat riippumattoman, itsehallinnollisen organisaation palveluksessa itsenäisesti ja avoimesti ja joiden tehtävänä on tarjota EU:n toimielimille ja jäsenvaltioille parasta mahdollista tieteellistä neuvontaa.

Viranomainen on sitoutunut tieteellisen huippuosaamisen, avoimuuden, riippumattomuuden ja reagointikyvyn perusnormeihin. Työskentelemällä riippumattomasti ja avoimesti EFSA tarjoaa parasta mahdollista tieteellistä neuvontaa ja vahvistaa näin osaltaan Euroopan elintarvike- ja rehuturvallisuusjärjestelmää.

EFSA:n tiedelautakuntien ja tiedekomitean rooli

Tiedelautakunnat vastaavat viranomaisen tieteellisten lausuntojen ja tarvittaessa muiden neuvojen antamisesta oman asiantuntemuksensa alalla.

Tiedelautakunnat koostuvat tavallisesti 21 riippumattomasta tieteellisestä asiantuntijasta.

Tiedekomitean ja tiedelautakuntien jäsenet nimitetään kolmen vuoden kaudeksi, joka voidaan uusia kahdesti. Heidän odotetaan osallistuvan ja antavan aktiivisen panoksensa kaikkiin lautakunnan kokouksiin, joissa hyväksytään lausuntoja, ilmoituksia tai ohjeasiakirjoja. Tiedekomitea ja tiedelautakunnat kokoontuvat työmäärän mukaan arviolta 6–10 kertaa vuodessa kahdeksi päiväksi kerrallaan yleensä Parmassa, Italiassa. Lautakuntien jäsenten odotetaan myös osallistuvan tarpeen mukaan työryhmiin. Kokousten ja useimpien asiakirjojen kielenä on englanti. Hakijoiden on syytä ottaa huomioon, että kokouksiin liittyy yleensä valmistelutöitä.

EFSA:n tiedekomitea koostuu kaikkien tiedelautakuntien puheenjohtajista ja kuudesta muusta tieteellisestä asiantuntijasta.

Tiedelautakuntien jäsenet saavat kustakin koko päivän kestävästä kokouksesta EFSA:n johtokunnan päätöksen mukaisen korvauksen (vuonna 2008 summa on 300 EUR). Lisäksi tieteellisille asiantuntijoille korvataan matka- ja oleskelukustannukset EFSA:n asiantuntijakokouksia koskevien korvausohjeiden mukaisesti.

Eläinten terveyttä ja hyvinvointia käsittelevä tiedelautakunta (AHAW)

AHAW tarjoaa riippumatonta tieteellistä neuvontaa kaikissa eläinten sairauksien ja hyvinvoinnin näkökohdissa. Se käsittelee pääasiassa tuotantoeläimiä, mukaan lukien kalat.

Sen riskinarviointimenetelmä perustuu tieteellisen tiedon tarkastelemiseen tiettyyn uhkaan liittyvien riskien arvioimiseksi. Tämä auttaa muodostamaan tieteellisen perustan EU:n toimintalinjoille ja lainsäädännölle ja tukee riskinhallinnasta vastaavien henkilöiden päätöksentekoa.

Lisätietoja on saatavilla EFSA:n verkkosivuston AHAWia käsittelevässä osassa.

Biologisia vaaroja käsittelevä tiedelautakunta (BIOHAZ)

Biologisia vaaroja käsittelevä tiedelautakunta (BIOHAZ) tarjoaa riippumatonta tieteellistä neuvontaa biologisista uhista, jotka liittyvät elintarvikkeiden turvallisuuteen ja elintarvikkeista peräisin oleviin sairauksiin. Näihin kuuluvat:

—	elintarvikkeista peräisin olevat zoonoosit (ihmisiin tarttuvat eläintaudit),

—	tarttuvat spongiformiset enkefalopatiat (BSE/TSE),

—	elintarvikemikrobiologia,

—	elintarvikehygienia ja siihen liittyvä jätteidenkäsittely.

Tämä tiedelautakunta johtaa EFSA:n työtä BSE:n ja TSE:n alalla.

Se laatii tieteellisiä lausuntoja ja neuvoo riskinhallinnasta vastaavia henkilöitä omien riskinarviointiensa perusteella. Tämä auttaa muodostamaan vahvan perustan EU:n toimintalinjoille ja lainsäädännölle ja tukee riskinhallinnasta vastaavien henkilöiden päätöksentekoa.

Lisätietoja on saatavilla EFSA:n verkkosivuston BIOHAZia käsittelevässä osassa.

Elintarvikeketjun vierasaineita käsittelevä tiedelautakunta (CONTAM)

CONTAM tarjoaa riippumatonta tieteellistä neuvontaa elintarvikeketjun vierasaineista ja haitta-aineista, kuten luonnollisista myrkyistä, mykotoksiineista sekä sellaisista luvattomien aineiden jäämistä, jotka eivät sisälly minkään muun lautakunnan alaan.

Se laatii lausuntoja ja neuvoo riskinhallinnasta vastaavia henkilöitä omien riskinarviointiensa perusteella. Tämä auttaa muodostamaan vahvan perustan EU:n toimintalinjoille ja lainsäädännölle ja tukee riskinhallinnasta vastaavien henkilöiden päätöksentekoa.

Lisätietoja on saatavilla EFSA:n verkkosivuston CONTAMia käsittelevässä osassa.

Rehun lisäaineita ja tuotteita tai aineita käsittelevä tiedelautakunta (FEEDAP)

FEEDAP tarjoaa riippumatonta tieteellistä neuvontaa rehuissa käytettävien lisäaineiden, tuotteiden tai aineiden turvallisuudesta ja/tai vaikutuksista. Tiedelautakunta arvioi niiden turvallisuuden ja/tai vaikutukset kohdelajeille, käyttäjille, eläinperäisten tuotteiden kuluttajille ja ympäristölle. Lisäksi se tarkastelee rehuihin tarkoitettujen biologisten ja kemiallisten tuotteiden/aineiden tehokkuutta.

Merkittävä osa tiedelautakunnan työstä liittyy aineisiin, jotka EFSA:n on arvioitava ennen kuin niiden käyttö voidaan sallia EU:ssa.

Lisätietoja on saatavilla EFSA:n verkkosivuston FEEDAPia käsittelevässä osassa.

Geneettisesti muunnettuja organismeja käsittelevä tiedelautakunta (GMO)

GMO tarjoaa riippumatonta tieteellistä neuvontaa turvallisuudesta seuraavasti:

—	geneettisesti muunnetut organismit, kuten kasvit, eläimet ja mikro-organismit,

—	geneettisesti muunnetut elintarvikkeet ja rehut.

Tiedelautakunta laatii lausuntoja ja neuvoo riskinhallinnasta vastaavia henkilöitä omien riskinarviointiensa perusteella. Sen riskinarviointityö perustuu tieteellisen tiedon tarkastelemiseen tietyn geneettisesti muunnetun organismin turvallisuuden arvioimiseksi. Tämä auttaa muodostamaan vahvan perustan EU:n toimintalinjoille ja lainsäädännölle ja tukee riskinhallinnasta vastaavien henkilöiden päätöksentekoa. Merkittävä osa tiedelautakunnan työstä liittyy hakemusten arviointiin, sillä EFSA:n on arvioitava kaikki geneettisesti muunnetut elintarvike- ja rehutuotteet, ennen niiden sallimista EU:ssa.

Lisätietoja on saatavilla EFSA:n verkkosivuston GMO:ta käsittelevässä osassa.

Erityisruokavaliovalmisteita, ravitsemusta ja allergioita käsittelevä tiedelautakunta (NDA)

NDA keskittyy kysymyksiin, jotka koskevat erityisruokavaliovalmisteita (elintarvikkeita, jotka on tarkoitettu tyydyttämään tiettyjen väestönryhmien erityisiä ravitsemuksellisia vaatimuksia), ihmisten ravitsemusta ja ruoka-aineallergioita. Sen neuvonta kattaa myös näihin liittyvät aiheet, kuten uuselintarvikkeet (elintarvikkeet tai ainekset, joita ei ole käytetty EU:ssa merkittävästi ennen 15. toukokuuta 1997).

Tiedelautakunnan työ perustuu tieteellisen tiedon tarkastelemiseen esimerkiksi ruoka-allergioihin ja uuselintarvikkeisiin liittyvien riskien arvioimiseksi ja tieteellisen neuvonnan tarjoamiseksi ihmisten ravitsemuksesta ja elintarvikkeiden ravintoarvoista, elintarvikkeista ja elintarvikkeiden ainesosista. Lisäksi tiedelautakunta arvioi, ovatko elintarvikkeiden terveysvaikutuksia tai ravintoarvoja koskevat väitteet tieteellisesti luotettavia ja perusteltuja, sekä käsittelee väestön ravinnonsaannin vertailuarvoja. Tiedelautakunta antaa tieteellisiä lausuntoja ja neuvoja riskienhallinnasta vastaaville henkilöille. Tämä auttaa muodostamaan vahvan perustan EU:n toimintalinjoille ja lainsäädännölle ja tukee riskinhallinnasta vastaavien henkilöiden päätöksentekoa. Lisätietoja EFSA:n roolista ravintoa ja terveyttä koskevien väitteiden osalta, on kohdassa Nutrition and Health Claims osiossa In Focus ja/tai EFSA:n verkkosivuston NDA:ta käsittelevässä osiossa.

Kasvien terveyttä käsittelevä tiedelautakunta (PLH)

PLH tarjoaa riippumatonta tieteellistä neuvontaa kasveja, kasvituotteita ja luonnon monimuotoisuutta EU:ssa uhkaavien kasvintuhoojien aiheuttamasta riskistä. Tiedelautakunta tarkastelee ja arvioi kyseisiä riskejä elintarvikeketjun turvallisuuden ja varmuuden näkökulmasta.

Sen riskinarviointityö perustuu tieteellisen tiedon tarkastelemiseen tietyn asian aiheuttamien riskien arvioimiseksi. Tämä auttaa muodostamaan vahvan perustan EU:n toimintalinjoille ja lainsäädännölle ja tukee riskinhallinnasta vastaavien henkilöiden päätöksentekoa.

Lisätietoja on saatavilla EFSA:n verkkosivuston PLH:ta käsittelevässä osiossa.

Kasvinsuojeluaineita ja niiden jäämiä käsittelevä tiedelautakunta (PPR)

Kasvinsuojeluaineita ja niiden jäämiä käsittelevä tiedelautakunta (PPR) tarjoaa riippumatonta tieteellistä neuvontaa kasvinsuojeluaineiden (eli tuholaismyrkkyjen) ja niiden jäämien riskinarvioinnista käyttäjälle/työntekijälle, kuluttajalle ja ympäristölle aiheutuvien riskien näkökulmasta.

Tämä auttaa muodostamaan vahvan perustan EU:n toimintalinjoille ja lainsäädännölle ja tukee riskinhallinnasta vastaavien henkilöiden päätöksentekoa.

Tiedelautakunta tekee tiiviisti yhteistyötä torjunta-aineiden riskien vertaisarviointiryhmän (PRAPeR) kanssa, joka vastaa uusissa ja nykyisissä kasvinsuojeluaineissa käytettävien tehoaineiden vertaisarvioinnista EU:ssa. PPR:ltä pyydetään lausunto kaikista kysymyksistä, joita ei voida ratkaista asianomaisen menettelyn kautta, tai silloin kun tarvitaan lisää tieteellistä opastusta, lähinnä toksikologian, ekotoksikologian sekä tuholaismyrkkyjen ja jäämien kulkeutumisen ja käyttäytymisen alalla. Lisäksi tiedelautakunta pitää ajan tasalla kasvinsuojeluaineiden riskiarviointia käsitteleviä eurooppalaisia ohjeasiakirjoja ja kehittää ohjeasiakirjoja uusilla tieteen aloilla.

Lisätietoja EFSA:n tuholaismyrkkyihin liittyvästä työstä on In Focus -osiossa.

Käy myös EFSA:n verkkosivustolla Key Topics -osiossa.

Tiedekomitea (SC)

Tiedekomitea muodostuu tiedelautakuntien puheenjohtajista ja kuudesta (6) muusta tieteellisestä asiantuntijasta.

EFSA:n tiedekomitean tehtävänä on tukea EFSA:n työtä monialaisissa tieteellisissä kysymyksissä ja tarjota strategista neuvontaa EFSA:n toiminnanjohtajalle. Se vastaa myös yleisestä koordinoinnista tiedelautakuntien laatimien lausuntojen yhdenmukaisuuden varmistamiseksi. Tiedekomitea kehittää yhtenäisiä riskinarviointimenetelmiä aloilla, joilla ei ole vielä määritelty EU:n laajuisia lähestymistapoja.

Tiedekomitea antaa tieteellisiä lausuntoja ja neuvoja riskienhallinnasta vastaaville henkilöille. Tämä auttaa muodostamaan vahvan perustan EU:n toimintalinjoille ja lainsäädännölle ja tukee riskinhallinnasta vastaavien henkilöiden päätöksentekoa.

Lisätietoja on saatavilla EFSA:n verkkosivuston SC:tä käsittelevässä osiossa.

Lisätietoja tiedelautakuntien ja tiedekomitean jäsenten valinnasta esitetään asiakirjassa Decision concerning the establishment and operations of the Scientific Committee and Panels:

http://www.efsa.eu.int/EFSA/DocumentSet/mb_32ndmeet_annex_a_en_4_1,2.pdf?ssbinary=true

Lisätietoja tiedelautakunnista on saatavilla Internet-osoitteesta:

www.efsa.europa.eu/EFSA/efsa_locale-1178620753812_ScientificPanels.htm

Valintamenettely

Hakijoita pyydetään esittämään hakulomakkeessa, mitkä tiedelautakunnat heitä kiinnostavat ja/tai ovatko he kiinnostuneita tiedekomiteasta.

Vaatimukset

Kelpoisuus ja kokemus

A. Kelpoisuusvaatimukset

Jatkotutkinto korkeakoulussa jollakin seuraavista aloista: toksikologia, ekotoksikologia, ympäristötieteet, kemia, biokemia, elintarviketeknologia, farmakologia, eläinlääketiede, lääketiede, farmasia, biologia, luonnontieteet, agronomia/maanviljelytiede, elintarvikemikrobiologia, epidemiologia, työterveys, kansanterveys tai kansanterveyteen liittyvät alat.

ii)	Vähintään kymmenen (10) vuoden työkokemus tiedelautakunnan/tiedelautakuntien vastuualueeseen liittyviltä aloilta ja edellä määritettyjä vaatimuksia vastaavalta tasolta.

iii)	Hyvä englannin kielen taito.

iv)

Hakijoiden hakemukseen sisältyvän sidonnaisuusilmoituksen on oltava kattava, totuudenmukainen ja täydellinen. On huomattava, että puutteet tässä osassa johtavat hakemuksen hylkäämiseen.

Lisätietoja etunäkökohtien ilmoittamisesta on saatavilla Internet-osoitteesta:

http://www.efsa.europa.eu/cs/BlobServer/General/doi_guidance_allannexes.pdf?ssbinary=true

v)	Hakijan on oltava Euroopan yhteisöjen jäsenvaltion, Euroopan vapaakauppajärjestön (EFTA) jäsenvaltion tai EU:n ehdokasmaan kansalainen. Hakija voi olla myös Euroopan ulkopuolelta, mutta tällöin hakemus otetaan huomioon vain, jos eurooppalaiset hakijat eivät edusta riittävää asiantuntemuksen tasoa.

B. Valintaperusteet

—	Kokemus tieteellisestä riskinarvioinnista ja/tai tieteellisten neuvojen antamisesta elintarvike- ja rehuturvallisuuteen liittyviltä aloilta yleensä sekä erityisesti tiedekomitean tai etusijalla olevan tiedelautakunnan toimivallan ja asiantuntemuksen alalta.

—	Näyttö tieteellisestä asiantuntemuksesta yhdeltä tai mielellään usealta tiedekomiteaan tai etusijalla olevaan tiedelautakuntaan liittyvältä alalta.

—	Kokemus tieteellisten töiden ja julkaisujen vertaisarvioinneista mielellään tiedekomiteaan tai etusijalla olevaan tiedelautakuntaan liittyvältä alalta.

—	Kyky analysoida monimutkaista, usein monilta tieteenaloilta ja monista lähteistä saatua tietoa ja asiakirja-aineistoa sekä laatia tieteellisten lausuntojen ja raporttien luonnoksia.

—	Työkokemus monialaisesta ympäristöstä mielellään kansainvälisistä tehtävistä.

—	Kokemus tieteellisiin kysymyksiin liittyvästä projektinhallinnasta.

—	Näyttö viestintätaidoista, jotka perustuvat opetuskokemukseen, julkisiin esityksiin, aktiiviseen osallistumiseen kokouksissa sekä julkaisuihin.

EFSA vertailee kelpoisuusehdot täyttäviä hakemuksia edellä mainittujen valintakriteerien pohjalta. EFSA varaa itselleen oikeuden kuulla kolmansia osapuolia hakijoiden työkokemuksesta.

Johtokunta nimittää tiedelautakuntien ja tiedekomitean jäsenet toiminnanjohtajan ehdotuksen jälkeen.

Tiedekomitean lisäksi hakijat voivat hakea kahteen (2) tiedelautakuntaan, mutta heidät voidaan nimittää vain toiseen. Hakijan suostumuksesta tämä voidaan nimittää sellaiseenkin tiedelautakuntaan, johon hän ei ole nimenomaisesti hakenut. Jäsenyysvaatimukset täyttävät mutta nimittämättä jääneet hakijat voivat jäädä varallaololuetteloon mahdollista myöhempää toimen täyttämistä varten tai heitä voidaan pyytää osallistumaan tiedelautakunnan tai tiedekomitean toimintaan ad hoc -asiantuntijana.

Kaikilta valintamenettelyssä menestyneiltä hakijoilta pyydetään lupa sisällyttää heidän tietonsa EFSA:n asiantuntijatietokantaan.

Lisätietoja EFSA:n asiantuntijatietokannasta on saatavilla Internet-osoitteesta:

http://www.efsa.europa.eu/EFSA/AboutEfsa/WhoWeAre/efsa_locale-1178620753812_1178712806106.htm

Riippumattomuus sekä ilmoitus sitoutumisesta ja etunäkökohdista

Tiedelautakuntien jäsenten nimityksen perustana ovat henkilön ominaisuudet. Hakijoiden on annettava vakuutus siitä, että he toimivat kaikista ulkopuolisista tekijöistä riippumatta, sekä ilmoitus etunäkökohdista, joiden voidaan katsoa haittaavan heidän riippumattomuuttaan.

Yhtäläiset mahdollisuudet

EFSA kiinnittää valintamenettelyissään erityistä huomiota yhtäläisen kohtelun periaatteisiin.

Hakemusten toimittaminen

Hakijoita pyydetään toimittamaan hakemuksensa sekä sitoutumisilmoituksensa sähköisessä muodossa EFSA:n verkkosivuston www.efsa.europa.eu kautta.

Sähköpostitse toimitettuja hakemuksia ei oteta huomioon.

Valintamenettelyn helpottamiseksi hakijoita pyydetään ystävällisesti täyttämään hakemuslomakkeensa englanniksi.

Kaikille tähän kiinnostuksenilmaisupyyntöön osallistuville ilmoitetaan postitse valintamenettelyn tuloksesta.

EFSA:n hakijoilta pyytämien henkilötietojen käsittelyssä noudatetaan yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18 päivänä joulukuuta 2000 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 45/2001. Hakijoiden antamia henkilötietoja käsitellään EFSA:ssa hakemusten hallitsemiseksi mahdollista esivalintaa ja valintaa ajatellen.

Määräaika hakemusten jättämiselle

Hakemukset on jätettävä viimeistään 7. tammikuuta 2009 klo 24.00 (paikallista aikaa, GMT + 1). Kirjattuna kirjeenä lähetetyissä kirjeissä näytöksi katsotaan postileiman päivämäärä.

Pyydämme ottamaan huomioon, että vastaanottamamme erittäin suuren hakemusten määrän takia järjestelmän voi olla ongelmallista käsitellä suurta tietomäärää hakuajan lähestyessä loppuaan. Kehotammekin hakijoita lähettämään hakemuksensa hyvissä ajoin ennen määräaikaa.

Huomautus:

Jos tämän julkaisun englanninkielinen versio ja muut kieliversiot ovat eriäviä tai ristiriidassa, etusijalla on englanninkielinen versio.

23.10.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

C 268/23

VALTIONTUKI — SAKSA

Valtiontuki C 28/08 (ent. N 345/06) — Pk-lisä MAL Magdeburger Artolith GmbH:n tekemään investointiin

Kehotus huomautusten esittämiseen EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukaisesti

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2008/C 268/08)

Komissio on ilmoittanut 17. kesäkuuta 2008 päivätyllä, tätä tiivistelmää seuraavilla sivuilla todistusvoimaisella kielellä toistetulla kirjeellä Saksalle päätöksestään aloittaa EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu menettely, joka koskee mainittua tukea.

Asianomaiset voivat esittää huomautuksensa tuesta/toimenpiteestä, jota koskevan menettelyn komissio aloittaa, kuukauden kuluessa tämän tiivistelmän ja sitä seuraavan kirjeen julkaisemisesta. Huomautukset on lähetettävä osoitteeseen:

Euroopan komissio

Kilpailun pääosasto

State Aid Greffe

Office: SPA3 6/5

B-1049 Brussels

Faksi: (32-2) 296 12 42

Huomautukset toimitetaan Saksalle. Huomautusten esittäjä voi pyytää kirjallisesti henkilöllisyytensä luottamuksellista käsittelyä. Tämä pyyntö on perusteltava.

TIIVISTELMÄ

HANKE

Saksa ilmoitti komissiolle 2. kesäkuuta 2006 päivätyllä kirjeellä aikeestaan antaa Magdeburger Artolith GmbH:lle, jäljempänä ’MAL’, nykyisten aluetukiohjelmien mukaisen aluetuen lisäksi 15 prosentin suuruisen pk-lisän synteettisellä hartsilla käsiteltyjä kivilaattoja valmistavan tehtaan perustamista varten.

MAL sijaitsee Magdeburgissa, joka on EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukainen tukialue. MALin perusti vuonna 2005 luonnollisten henkilöiden ryhmä, Initiators-Group Artolith. Sen ainoa osakkeenomistaja ja johtaja on Andreas Gratz. MAL osti kivilaattojen valmistukseen tarvittavat laitteet, tekniikan ja taitotiedon Breton SpA:lta 36 800 000 EUR hintaan.

MAL rahoittaa 49 800 000 EUR maksavan hankkeen käyttämällä omia varoja (7 000 000 EUR Breton SpA:n sijoittamaa välirahoitusta) ja pankkilainaa (22 708 800 EUR) haetun tuen (20 177 593 EUR) lisäksi.

Tuensaajan pk-yritykseksi luokittelun arviointi

Koska komission asetuksen (EY) N:o 70/2001 (1), jäljempänä ’pk-yrityksiä koskeva asetus’, 6 artiklassa säädetyt raja-arvot ylittyvät, Saksa täytti menettelyvelvoitteensa ilmoittamalla pk-lisästä ennen sen täytäntöönpanoa. Komissio rajoittaa aiempien päätösten mukaisesti tämäntyyppisissä tapauksissa arviointinsa kysymykseen, voidaanko tuensaajaa pitää pk-yrityksenä ja voiko se näin ollen saada pk-yrityksille tarkoitetun 15 prosentin suuruisen lisän, joka sisältyy aiottuun tukimäärään.

Mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä annetun komission suosituksen (2), jäljempänä ’pk-yrityksiä koskevan suositus’, liitteen 2 artiklan mukaan pieniksi ja keskisuuriksi yrityksiksi määritellään yritykset, joiden palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää, joiden vuosiliikevaihto on enintään 50 miljoonaa EUR ja/tai taseen loppusumma on enintään 43 miljoonaa EUR. Jotta komissio voisi arvioida, noudatetaanko näitä raja-arvoja, sen on ensin määriteltävä huomioon otettavat tiedot. Näin ollen on määritettävä, onko MAL pk-yrityksiä koskevan suosituksen liitteen 3 artiklassa tarkoitettu riippumaton yritys, omistusyhteysyritys vai sidosyritys.

Komissiolla on epäilyjä siitä, onko MAL riippumaton yritys, kun otetaan huomioon sen vahva sopimussuhde Breton SpA:han. Kyseisen sopimussuhteen seurauksena MAL ja Breton SpA saattavat olla omistusyhteysyrityksiä tai sidosyrityksiä. Ennen kuin kivien valmistukseen tarvittavia koneita ja taitotietoa koskeva toimitussopimus allekirjoitettiin, Breton SpA sijoitti MALiin 7 000 000 EUR. Breton SpA:n osuus luokitellaan sen ja MALin välisessä sopimuksessa voitonjakoon oikeuttavaksi pääomaksi (Genussrechtskapital). Osuus on kirjattu MALin vuoden 2005 taseeseen omana pääomana. Komissio on tietoinen siitä, että eri jäsenvaltioissa suhtaudutaan hyvin vaihtelevasti kysymykseen, onko tietyntyyppinen välirahoitus omaa pääomaa vai velkaa. Arvioinnin tässä vaiheessa komissiolla on kuitenkin epäilyjä, ettei MALin ja Breton SpA:n välinen Genussrechtskapital-sopimus ole pelkästään puhdas lainasopimus, vaan yritysten välillä on kumppanuus- tai muita yhteyksiä. Epäilyt perustuvat Genussrechtskapital-sopimuksen erityislausekkeisiin, joiden mukaan oikeus voitonjakoon annetaan rajoittamattomaksi ajaksi ja osuuden etuoikeusasema on jopa huonompi kuin MALin rekisteröity pääoma, jos tilikauden tulos on tappiollinen. Lisäksi vuoden 2005 taseen mukaan Breton SpA:n osuus on yli 25 prosenttia MALin omasta pääomasta. Toimitussopimuksen mukaan MALin on myös käytettävä mainoksissaan, markkinointistrategiassaan ja verkkosivuillaan Bretonin tuotemerkkejä ja teknologiaa. Näin ollen yrityksiä yhdistää myös Bretonin halu saada teknologiansa ja tuotteensa Saksan markkinoille. Breton SpA on myös suostunut antamaan MALin käyttöön lisäpääomaa tarvittaessa. Saksan viranomaiset tiedustelivat tätä myöntäessään takausta MALin saamalle pankkilainalle.

Breton möi alustavan tutkintamenettelyn aikana Genussrechtskapital-pääomansa MALissa sveitsiläisyritykselle, jota voidaan pitää Saksan kannalta pk-yrityksiä koskevan suosituksen liitteen 3 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettuna institutionaalisena sijoittajana. Näin ollen Breton SpA ja MAL eivät voi olla omistusyhteysyrityksiä. Komissio ei voinut tietojensa perusteella todeta, että sveitsiläisyritys todella on pk-yrityksiä koskevassa suosituksessa tarkoitettu institutionaalinen sijoittaja eikä Breton SpA:n edunvalvoja.

Jos MAL ja Breton SpA ovat omistusyhteys- tai sidosyrityksiä, komission olisi pk-yrityksiä koskevan suosituksen liitteen 6 artiklan mukaisia kynnysarvoja laskiessaan otettava huomioon henkilöstömäärä ja liikevaihto/taseen loppusumma myös Breton SpA:ssa sekä konsernissa, johon se kuuluu. Kyseisessä skenaariossa pk-yrityksiä koskevan suosituksen kynnysarvot ylittynevät selvästi.

Komissiolla on tällä hetkellä saatavilla olevien tietojen perusteella epäilyjä siitä, onko MAL pk-yritys, ja tämän vuoksi myös siitä, voidaanko ilmoitettu 15 prosentin pk-lisä katsoa yhteismarkkinoille soveltuvaksi.

KIRJEEN TEKSTI

”Die Kommission teilt Deutschland mit, dass sie nach Prüfung der Angaben Ihrer Behörden zu der oben genannten Beihilfemaßnahme entschieden hat, das Verfahren nach Artikel 88 Absatz 2 des EG-Vertrags einzuleiten.

1. VERFAHREN

(1)	Mit Schreiben vom 2. Juni 2006 (A/34350) meldeten die deutschen Behörden der Kommission ihre Absicht, der Magdeburger Artolith GmbH — zusätzlich zu Regionalbeihilfen im Rahmen bestehender Regionalbeihilferegelungen — einen KMU-Aufschlag in Höhe von 15 % zu gewähren.

(2)

Mit Schreiben vom 10. Juli 2006 (D/55735), 29. August 2006 (D/57401) und 7. Dezember 2006 (D/60188) forderte die Kommission ergänzende Angaben an. Die deutschen Behörden antworteten mit Schreiben vom 31. Juli 2006 (A/36153 und A/36143), 6. Oktober 2006 (A/37870), 26. Januar 2007 (A/30855) und 23. Februar 2007 (A/31733).

(3)	Mit Schreiben vom 29. März 2007 (A/32777) ersuchten die deutschen Behörden die Kommission, die Würdigung der Beihilfe auszusetzen. Die Kommission gab dem Ersuchen mit Schreiben vom 2. April 2007 (D/51508) statt.

(4)

Mit Schreiben vom 31. August 2007 (A/37113) übermittelten die deutschen Behörden weitere Informationen und ersuchten die Kommission, die Würdigung der gemeldeten Maßnahme wieder aufzunehmen. Da die vorgelegten Informationen für die Würdigung nicht ausreichten, verlangte die Kommission mit Schreiben vom 15. Oktober 2007 (D/54091) weitere Angaben, die die deutschen Behörden mit Schreiben vom 13. November 2007 (A/39237) übermittelten. Am 6. Dezember 2007 fand ein Treffen zwischen den Kommissionsdienststellen und den deutschen Behörden statt; dem folgte ein Auskunftsersuchen der Kommission mit Datum vom 3. Januar 2008 (D/50006), das die deutschen Behörden mit Schreiben vom 6. März 2008 (A/4496) dahin gehend beantworteten, dass weitere Unterlagen vorgelegt werden würden, sobald sie verfügbar seien. Die Kommission teilte den deutschen Behörden mit Schreiben vom 14. März 2008 (D/51140) mit, dass die Zweimonatsfrist, die der Kommission für ihre Entscheidung zur Verfügung steht, erst zu laufen beginnt, wenn diese fehlenden Angaben bei der Kommission eingegangen sind. Mit Schreiben vom 7. Mai 2008 (D/51842) verlangte die Kommission weitere Informationen, die Deutschland am 19. Mai 2008 (A/9174) übermittelte.

(5)

Deutschland meldet die Maßnahme gemäß der Verpflichtung nach Randnummer 3.13 der Entscheidung der Kommission über die Beihilferegelung Gemeinschaftsaufgabe ‚Verbesserung der regionalen Wirtschaftsstruktur‘ (nachstehend ‚GA-Regelung‘) an (3). Danach müssen Einzelbeihilfen angemeldet werden, wenn die Kriterien in Artikel 6 der Verordnung (EG) Nr. 70/2001 der Kommission über die Anwendung der Artikel 87 und 88 des EG-Vertrags auf staatliche Beihilfen an kleine und mittlere Unternehmen (im Folgenden ‚KMU-Verordnung‘) (4) erfüllt sind. Gemäß diesem Artikel sind Einzelbeihilfen für Unternehmen in einem Fördergebiet anzumelden, wenn sich die förderfähigen Gesamtkosten auf mindestens 25 000 000 EUR belaufen und die Nettobeihilfeintensität mindestens 50 % der in der Fördergebietskarte für das betreffende Gebiet ausgewiesenen Nettobeihilfeobergrenze beträgt oder wenn sich das Gesamtvolumen einer Beihilfe auf mindestens 15 000 000 EUR brutto beläuft.

2. BESCHREIBUNG DER BEIHILFE

2.1. Beihilfeempfänger

(6)

Beihilfeempfänger ist die Magdeburger Artolith GmbH (nachstehend ‚M.A.L.‘). Das Unternehmen liegt in einem Fördergebiet nach Artikel 87 Absatz 3 Buchstabe a des EG-Vertrags. M.A.L. wurde 2005 von einer Gruppe natürlicher Personen, der sog. ‚Initiatorengruppe Artolith‘, initiiert und wird kunstharzgebundene Steinplatten herstellen. Einziger Gesellschafter und Geschäftsführer des Unternehmens ist eine natürliche Person, Herr Andreas Gratz.

(7)	Durch eine am 22. Dezember 2005 unterzeichnete Vereinbarung wurde M.A.L. von Breton SpA (nachstehend ‚Breton‘) Genusskapital in Höhe von 7 000 000 EUR zur Verfügung gestellt.

(8)	Am 28. Dezember 2005 unterzeichnete M.A.L. einen Vertra mit Breton über die Lieferung von Maschinen, Ausrüstung und erforderlichem Know-how für die Steinplattenherstellung.

(9)

Ende 2005 hatte M.A.L. vier Mitarbeiter, keinen Umsatz und eine geschätzte Bilanzsumme in Höhe von 37 020 000 EUR. Der ursprünglichen Zuwendungsbescheid vom 15. Dezember 2005 zufolge wurde nach Abschluss des Investitionsvorhabens Ende 2006 von 105 Mitarbeitern ausgegangen Am 6. Juni 2006 genehmigten die deutschen Behörden die Verlängerung des Investitionszeitraums bis Ende 2007.

2.1.1. M.A.L. und die ‚Initiatorengruppe Artolith‘

(10)	Die sog. ‚Initiatorengruppe Artolith‘ hatte ursprünglich die vier Mitglieder […] (5), […], […]und […] (Initiatoren 1-4 im Schaubild weiter unten).

(11)

[…] (Initiator 1) hält 100 % der M.A.L.-Anteile. Die Initiatoren 2 und 3 sind berechtigt, mit je 33 % an einer etwaigen Erhöhung des Kapitals von M.A.L. (Nennwert) teilzunehmen. Den Angaben Deutschlands zufolge sind sie in keiner anderen Weise an M.A.L. beteiligt. Auch haben sie kein Eigenkapital zur Verfügung gestellt. […] (Initiator 4) ist später aus der Initiatorengruppe ausgeschieden und wird sich um den künftigen Vertrieb der M.A.L.-Erzeugnisse in den USA kümmern.

(12)	[…] […]und […] (Initiatoren 1-3) halten je 33 % der Anteile an dem Unternehmen Agrar Biologisches Institut GmbH (nachstehend ‚ABI‘).

(13)

Zum Zeitpunkt der Anmeldung war ABI nicht auf dem Markt aktiv. Das Unternehmen wurde zur Entwicklung und Herstellung von Naturharz aus erneuerbaren Quellen gegründet. Deutschland bestätigte, etwaige zukünftige Geschäfte zwischen ABI und M.A.L. würden nach dem Fremdvergleichsgrundsatz (arms-length principle) abgewickelt.

2.1.2. M.A.L. und Breton

(14)

Bei Breton handelt es sich um ein großes Unternehmen mit Sitz im italienischen Castello di Godego, das im Bereich der Entwicklung und Herstellung von Maschinen, Ausrüstung und immateriellen Anlagewerten für die Verarbeitung von Naturstein sowie in der Herstellung und Verarbeitung von Verbundstein tätig ist.

(15)

Breton selbst gehört dem Unternehmen SIGEP SpA (nachstehend ‚SIGEP‘) an, das in die Kategorie der Großunternehmen fällt. Bei SIGEP handelt es sich um eine Holding aus vier Unternehmen: eines ist Breton selbst, ein anderes die Breton-Niederlassung in den USA ‚Breton USA Customer Services Cooperation‘.

(16)

Deutschland hat dazu folgende Angaben gemacht:

—	es besteht keinerlei Verbindung zwischen der US-Niederlassung von Breton und der oben erwähnten künftigen Vertriebsstruktur von M.A.L. in den USA,

—	kein Mitglied der Initiatorengruppe Artolith steht in irgend einer vertraglichen Verbindung zu Breton, und

—	Breton und ABI stehen nicht in vertraglicher Verbindung zueinander.

(17)

Ein wesentlicher Geschäftsbereich von Breton sind Fabrikanlagen zur Herstellung von Verbundstein. Angaben des Unternehmens zufolge kann seinem technologischen Know-how weltweit kein anderes Unternehmen Konkurrenz machen. Die in Fabrikanlagen von Breton eingesetzten Technologien sind durch internationale Patente und Lizenzen geschützt (6). Breton ist Eigentümer der über Patente und Warenzeichen geschützten Technologie zur Herstellung von harzgebundenen Verbundsteinplatten (compound stone raisin-bounded slabs) (Bretonstone®slabs) und zementgebundenen Platten (cement-bound slabs) (Bretonstonecem®slabs).

(18)	Am 22. Dezember 2005 erklärte sich Breton bereit, M.A.L. 7 000 000 EUR zuzuführen, nachdem die Bank Hypo Alpe-Adria AG die Gewährung eines zur Finanzierung des Investitionsvorhabens von M.A.L. erforderlichen Darlehens in Höhe von 22 708 700 EUR bestätigte.

(19)

Der Genussrechtskapital-Vertrag zwischen M.A.L. und Breton klassifiziert den Beitrag von Breton als Genussrechtskapital, das in der Bilanz 2005 von M.A.L. als Eigenkapital ausgewiesen wird. Das Genussrechtskapital wird auf unbegrenzte Zeit überlassen. Der zugrunde liegende Vertrag kann frühestens zum 31. Dezember 2015 gekündigt werden, wobei eine Kündigungsfrist von zwei Jahren einzuhalten ist.

(20)	Der Vertrag gibt Breton spezifische Informationsrechte, jedoch keine Stimmrechte (7), die eine Einmischung in die Geschäfte von M.A.L. erlauben würden.

(21)	Breton erhält eine ertragsunabhängige Vergütung in Höhe von jährlich 3,5 % der investierten 7 000 000 EUR Genussrechtskapital. Ferner erhält Breton 2,5 % des Ertrags von M.A.L. vor Zinsen und Steuern. Beide Vergütungen setzen für das betreffende Jahr einen Jahresüberschuss voraus.

(22)	Im Falle eines Jahresfehlbetrags trägt Breton die Verluste des Unternehmens durch Verlustbeteiligung mit. Gemäß Vertrag steht das Genussrechtskapital dann selbst hinter dem Stammkapital von M.A.L. zurück (8).

(23)	Breton darf die Genussrechte nur im Einvernehmen mit M.A.L. mit einer Hypothek belasten, verkaufen oder anderweitig übertragen. M.A.L. stimmt jedoch einer Übertragung innerhalb der oben erwähnten SIGEP-Holding unwiderruflich zu.

(24)	Das Genussrechtskapital von Breton steht hinter allen anderen Gläubigern von M.A.L. zurück.

(25)	Die Möglichkeit, die Genussrechte in Anteile an der Gesellschaft umzuwandeln, ist im Vertrag nicht vorgesehen.

(26)

Mit Schreiben vom 31. August 2007 teilte Deutschland der Kommission mit, dass die von M.A.L. an Breton emittierten Genussrechte am 27. Juli 2007 verkauft wurden, und zwar an SFC Swiss Forfaiting Company (nachstehend ‚SFC‘), ein Unternehmen, das nach Auffassung Deutschlands zu den institutionellen Anlegern im Sinne von Artikel 3 des Anhangs zur Empfehlung der Kommission vom 6. Mai 2003 betreffend die Definition der Kleinstunternehmen sowie der kleinen und mittleren Unternehmen (9) (nachstehend ‚KMU-Empfehlung‘) gehört.

(27)	Auf Grundlage der der Kommission zu diesem Zeitpunkt vorliegenden Angaben scheint die beschriebene Struktur sich folgendermaßen darzustellen:

2.2. Investitionsvorhaben und Kosten

(28)	M.A.L. baut in Magdeburg ein neues Werk, in dem kunstharzgebundene Steinplatten hergestellt werden sollen. Das Projekt hat 2005 begonnen und sollte Ende 2006 abgeschlossen sein, die Laufzeit wurde jedoch bis Ende 2007 verlängert.

(29)

Die Gesamtinvestitionskosten für das Vorhaben belaufen sich auf 49 800 000 Mio. EUR. Die nominalen Gesamtkosten schlüsseln sich wie folgt auf:

	Gesamtkosten (EUR)
Grundstück	[…]
Gebäude	[…]
Maschinen/Ausrüstung/Fahrzeuge	[…]
Gesamt	49 800 000

(30)

Am 28. Dezember 2005 unterzeichnete Breton einen Liefervertrag mit M.A.L. im Wert von 36 800 000 EUR über den Verkauf der erforderlichen Ausrüstung für die geplante Produktion, eine einfache (non-exclusive) Lizenz für die Herstellung der genannten Erzeugnisse, die Bereitstellung des erforderlichen Know-hows, Mitarbeiter-Fortbildung für M.A.L. und Dienste im Zusammenhang mit der kalten und heißen Prüfung der künftigen Fabrik.

2.3. Finanzierung

(31)

Das Vorhaben wird aus Eigenmitteln und über ein Bankdarlehen finanziert, ergänzt durch die beantragten Fördermittel:

Quelle	Betrag (EUR) Nennwert
Eigenmittel (‚Genussrechtskapital‘)	7 000 000
(Privates) Bankdarlehen — (76 % besichert durch staatliche Bürgschaften)	22 708 800
Zuschuss im Rahmen der GA-Regelung	9 705 500
Investitionszulage	10 385 800
Gesamt	49 800 000

(32)	Wie von den deutschen Behörden bei Gewährung der Bürgschaft für das von der Hypo Alpe-Adria AG an die M.A.L. gewährte Darlehen verlangt, hat Breton sich bereit erklärt, M.A.L. weitere 1 000 000 EUR zu überlassen, sollte dies im Verlauf des Investitionsvorhabens erforderlich werden.

2.4. Rechtsgrundlage

(33)

Als Rechtsgrundlage für die Regionalbeihilfe und den KMU-Aufschlag wurden angegeben:

—	Gemeinschaftsaufgabe ‚Verbesserung der regionalen Wirtschaftsstruktur‘ (10) (‚GA-Regelung‘),

—	Investitionszulagengesetz im Jahr 2005 (nachstehend: ‚IZ-Regelung‘) (11),

—	Programm für unmittelbare Bürgschaften des Bundes und der Länder in den neuen Bundesländern und Berlin Ost (12).

2.5. Art/Höhe der Beihilfe und Beihilfeintensität

(34)	Zum Zeitpunkt der Anmeldung beabsichtigte Deutschland, M.A.L. im Rahmen der oben genannten Regelungen Beihilfen in einer Gesamthöhe von max. 20 177 593 EUR, d. h. 42,03 % der förderfähigen Kosten von 48 000 000 EUR, zu gewähren (13).

(35)	Die Beihilfen sollen in Form eines unmittelbaren Investitionszuschusses in Höhe von 9 705 500 EUR auf Grundlage der GA-Regelung und in Form einer Investitionszulage in Höhe von max. 10 385 800 EUR im Rahmen der IZ-Regelung gewährt werden.

(36)	Außerdem werden die deutschen Behörden im Rahmen des Programms für unmittelbare Bürgschaften eine Bürgschaft für 76 % eines von der Hypo-Alpe Adria-Bank AG gewährten privaten Bankdarlehens über 22 708 800 EUR übernehmen. Der Beihilfebetrag der Bürgschaft beläuft sich auf 86 293 EUR (14).

(37)

Im Gesamtbeihilfebetrag ist ein KMU-Aufschlag in Höhe von 15 % enthalten, was 7 200 000 EUR entspricht. Mit Schreiben vom 19. Mai 2008 teilte Deutschland der Kommission mit, dass der KMU-Aufschlag auf Grundlage der IZ-Regelung gewährt wird und auf Grundlage der GA-Regelung bereits ein Regionalbeihilfebetrag in Höhe von 7 764 400 EUR ausgezahlt wurde. Vor diesem Hintergrund werde Deutschland die Beihilfeintensität (ohne Aufschläge) für Großunternehmen im Rahmen der IZ-Regelung (12,5 %) auf bis zu 25 % (wie für KMU zulässig) erhöhen, sofern die Kommission den KMU-Aufschlag für M.A.L. genehmigt.

3. BEIHILFERECHTLICHE WÜRDIGUNG

(38)

Gemäß Artikel 6 Absatz 1 der Verordnung (EG) Nr. 659/1999 des Rates vom 22. März 1999 (15) enthält die Entscheidung über die Einleitung eines förmlichen Prüfverfahrens eine Zusammenfassung der wesentlichen Sach- und Rechtsfragen, eine vorläufige Würdigung des Beihilfecharakters der geplanten Maßnahme durch die Kommission und Ausführungen über ihre Bedenken hinsichtlich der Vereinbarkeit mit dem Gemeinsamen Markt.

3.1. Anmeldungspflicht

(39)

Da erstens die förderfähigen Gesamtkosten des M.A.L.-Vorhabens 48 000 000 EUR betragen und die Nettobeihilfeintensität 50 % der in dieser Region anwendbaren Beihilfenintensität übersteigt und zweitens die Bruttobeihilfe 15 000 000 EUR beträgt, werden mit dem Vorhaben die Schwellenwerte gemäß Artikel 6 der KMU-Verordnung überschritten, was zur Einzelanmeldungspflicht führt. Deutschland hat den KMU-Aufschlag vor seiner Anwendung angemeldet und ist somit seiner verfahrensrechtlichen Pflicht nachgekommen.

(40)

Gemäß ihrer Entscheidungspraxis (16) beschränkt die Kommission ihre Würdigung in Fällen, in denen lediglich der KMU-Aufschlag angemeldet wurde, auf die Frage, ob der Beihilfeempfänger als KMU eingestuft werden kann und Anspruch auf den KMU-Aufschlag von höchstens 15 % gemäß Artikel 4 Absatz 3 Buchstabe b der KMU-Verordnung hat. Es liegen keine branchenspezifischen Gründe vor, den KMU-Aufschlag nicht zu gewähren.

3.2. Vereinbarkeit/Würdigung der Kriterien für den KMU-Aufschlag

(41)	Nach Auffassung Deutschlands ist M.A.L. Empfänger des KMU-Aufschlags. Deutschland erklärte, bei dem Unternehmen handele es sich um ein KMU im Sinne der KMU-Empfehlung.

(42)

In Artikel 2 des Anhangs zur KMU-Empfehlung werden kleine und mittlere Unternehmen definiert als Unternehmen:

—	die weniger als 250 Personen beschäftigen, und

—	einen Jahresumsatz von höchstens 50 Mio. EUR erzielen und/oder deren Jahresbilanzsumme sich auf höchstens 43 Mio. EUR beläuft.

(43)

Um zu ermitteln, ob diese Schwellenwerte eingehalten werden, muss die Kommission zunächst festlegen, welche Daten zugrunde zu legen sind. Dies hängt davon ab, ob es sich bei M.A.L. um ein ‚eigenständiges‘, ein ‚verbundenes‘ oder ein ‚Partnerunternehmen‘ im Sinne von Artikel 3 des Anhangs zur KMU-Empfehlung handelt.

3.2.1. Eigenständiges Unternehmen?

(44)

Artikel 87 Absatz 1 des EG-Vertrags stützt sich bei der Definition des Beihilfeempfängers auf den Begriff des Unternehmens. Gemäß Europäischem Gerichtshof (17) muss es sich bei dem ‚Unternehmen‘ nicht unbedingt um eine bestimmte juristische Person handeln, sondern es kann eine wirtschaftliche Gruppe von Gesellschaften sein, die wesentlich stärker ist als ein einzelnes KMU.

(45)

Um zu entscheiden, ob M.A.L. ein eigenständiges Unternehmen ist oder mit einem anderen Unternehmen eine wirtschaftliche Gruppe bildet (‚Partnerunternehmen‘ oder ‚verbundenes‘ Unternehmen), sind verschiedene Faktoren zu prüfen. Gemäß Artikel 3 Absatz 2 des Anhangs zur KMU-Empfehlung handelt es sich um ‚Partnerunternehmen‘, wenn ein Unternehmen (vorgeschaltetes Unternehmen) — allein oder gemeinsam mit einem oder mehreren verbundenen Unternehmen — 25 % oder mehr des Kapitals oder der Stimmrechte des anderen Unternehmens (nachgeschaltetes Unternehmen) hält. Um ‚verbundene Unternehmen‘ handelt es sich gemäß Artikel 3 Absatz 3 Buchstabe c des Anhangs zur KMU-Empfehlung, wenn ein Unternehmen gemäß einem mit dem anderen Unternehmen abgeschlossenen Vertrag oder aufgrund einer Klausel in dessen Satzung berechtigt ist, einen beherrschenden Einfluss auf dieses Unternehmen auszuüben.

(46)	Deutschland hat Angaben zu M.A.L. übermittelt, die der Feststellung dienen, ob ein anderes Unternehmen mit M.A.L. gemeinsam eine wirtschaftliche Gruppe bildet.

(47)	Diesen Informationen zufolge ist Herr Gratz alleiniger Anteilseigner (100 %) von M.A.L.

(48)	Ferner teilte Deutschland der Kommission mit, dass M.A.L. von der sog. ‚Initiatorengruppe Artolith‘ gegründet wurde und an Breton für das von diesem Unternehmen überlassene Genussrechtskapital in Höhe von 7 000 000 EUR Genussrechte emittiert hat.

(49)	Um festzustellen, ob es sich bei M.A.L. um ein eigenständiges Unternehmen handelt, wird die Kommission daher zunächst die Verbindungen zwischen M.A.L. und der ‚Initiatorengruppe Artolith‘ und anschließend die Verbindungen zwischen M.A.L. und Breton prüfen.

3.2.1.1. M.A.L. und die ‚Initiatorengruppe Artolith‘

(50)	Die ‚Initiatorengruppe Artolith‘ bestand ursprünglich aus vier natürlichen Personen (siehe Schaubild unter Randnummer 27 dieser Entscheidung: Initiatoren 1-4).

(51)

Initiator 1 […] hält 100 % der Anteile an M.A.L. Die Initiatoren 2 und 3 haben das Recht, zu je 33 % an einer etwaigen Kapitalerhöhung von M.A.L. teilzunehmen. Wie Deutschland der Kommission mitteilte, halten die Initiatoren 1-3 je 33 % der Anteile an ABI, einem Unternehmen, das zur Entwicklung und Herstellung von Naturharz aus erneuerbaren Quellen gegründet wurde. Zum Zeitpunkt der Anmeldung war ABI nicht auf dem Markt aktiv, so dass sich der Umsatz auf 0 belief und das Unternehmen keine Mitarbeiter hatte. Deutschland bestätigte, etwaige zukünftige Geschäfte zwischen ABI und M.A.L. würden nach dem Fremdvergleichsgrundsatz (arms-length principle) abgewickelt.

(52)	Initiator 4 ist später aus der Initiatorengruppe ausgeschieden und wird sich um den künftigen Vertrieb der M.A.L.-Erzeugnisse in den USA kümmern. Deutschland bestätigte, dass zwischen Initiator 4 und dem Netz von Breton in den USA keine Verbindungen bestehen.

(53)

Selbst wenn Initiator 1 […], einziger Gesellschafter von M.A.L., 33 % der Anteile an ABI hält, kann durch eine natürliche Person keine Partnerschaft zwischen zwei Unternehmen entstehen. Auch sind die Initiatoren 2 und 3, die je 33 % der Anteile an ABI halten, abgesehen von ihrem Recht zur Teilnahme an einer etwaigen Kapitalerhöhung von M.A.L., in keiner anderen Form an M.A.L. beteiligt und stellen kein Eigenkapital.

(54)	Unter diesen Umständen scheint durch die ‚Initiatorengruppe Artolith‘ keine Partnerschaft im Sinne von Artikel 3 des Anhangs zur KMU-Empfehlung zwischen M.A.L. und ABI entstehen zu können.

3.2.1.2. M.A.L. und Breton

(55)	Am 22. Dezember 2005 unterzeichneten M.A.L. und Breton einen Genussrechtskapital-Vertrag, demzufolge M.A.L. für das von Breton überlassene Genussrechtskapital in Höhe von 7 000 000 EUR Genussrechte an dieses Unternehmen emittiert hat.

(56)

Die Frage, ob spezifische Formen von Mezzanin-Kapital Eigenkapital darstellen oder vielmehr als Verbindlichkeiten (Darlehen) einzustufen sind, ist in den Rechtsvorschriften verschiedener Mitgliedstaaten äußerst uneinheitlich geregelt. Auch innerhalb einzelner Mitgliedstaaten gehen Banken ziemlich unterschiedlich mit Mezzanin-Kapital um.

(57)

Wie es scheint, hat Mezzanin-Kapital den Charakter eines hybriden Finanzierungsinstruments, das sich flexibel zwischen reinem Eigenkapital und reinen Verbindlichkeiten ansiedelt. Es handelt sich dabei nicht um ein eigenständiges Finanzierungsinstrument — wie Darlehen oder Aktien — msondern um eine hybride Finanzierungsform, in deren Rahmen verschiedene langfristige Instrumente — wie u. a. das oben genannte Genussrechtskapital — zum Einsatz kommen.

(58)

Mezzanin-Finanzierungsinstrumenten scheint gemein zu sein, dass sie flexibel strukturiert und in fast jeder Weise kombiniert werden können, damit genau auf die spezifischen Finanzierungsbedürfnisse von Privatunternehmen zugeschnittene Lösungen zustande kommen. Bei Höhe, Laufzeit, Fälligkeit, zeitlicher Abstimmung, Rückzahlungsweise und Vergütung scheinen große Spielräume zu bestehen.

(59)

Die Einstufung von Mezzanin-Kapital als Eigenkapital oder Verbindlichkeiten ist offenbar äußerst komplex und hängt stark von den spezifischen Klauseln des Vertrags über die jeweilige Finanzierungsmaßnahme ab. Bei Equity Mezzanine Capital (bilanziellem Eigenkapital) ist die Stellung des Anlegers in etwa dem einen Gesellschafter vergleichbar. Umgekehrt ist sie bei Debt Mezzanine Capital (bilanziellen Verbindlichkeiten) der eines Kapitalgebers vergleichbar.

(60)

Auf Grundlage der bisher verfügbaren Informationen bezweifelt die Kommission, dass es sich bei dem Genussrechtskapital-Vertrag zwischen M.A.L. und Breton um ein reines Darlehen handelt und keine Partnerschaft oder Verbindungen im Sinne von Artikel 3 des Anhangs zur KMU-Empfehlung zwischen den Unternehmen entstehen. Die Zweifel beruhen auf den Angaben in der Bilanz von M.A.L., im Genussrechtskapital-Vertrag, im Liefervertrag und im Bürgschaftsvertrag.

Bilanz von M.A.L.

(61)

In der einschlägigen, nach deutschen Rechtsvorschriften erstellten Bilanz von M.A.L. für 2005 wird das Genussrechtskapital (7 000 000 EUR) von Breton als Eigenkapital ausgewiesen und macht über 25 % des Eigenkapitals von M.A.L. aus, das sich Ende 2005 auf 8 552 020 EUR belief. Unter diesen Umständen könnten die beiden Unternehmen im Sinne von Artikel 3 des Anhangs zur KMU-Verordnung als Partnerunternehmen oder, angesichts der besonderen vertraglichen Verbindungen zwischen M.A.L. und Breton, sogar als verbundene Unternehmen betrachtet werden.

Genussrechtskapital-Vertrag zwischen M.A.L. und Breton

(62)	Das Genussrechtskapital wird auf unbegrenzte Zeit überlassen; der Vertrag kann frühestens zum 31. Dezember 2015 beendet werden, wenn der Darlehensvertrag zwischen Hypo Alpe-Adria AG und M.A.L. ausläuft, und es gilt eine Kündigungsfrist von zwei Jahren.

(63)	Im Falle eines Jahresüberschusses von M.A.L. erhält Breton eine ertragsunabhängige Vergütung in Höhe von jährlich 3,5 % sowie 2,5 % des Ertrags von M.A.L. vor Zinsen und Steuern. Im Falle eines Jahresfehlbetrags wird Breton an den Verlusten von M.A.L. beteiligt.

(64)	Im Falle eines Jahresfehlbetrags steht das Genussrechtskapital nicht nur hinter allen anderen Gläubigern der M.A.L., sondern selbst hinter dem Stammkapital der M.A.L. zurück.

Liefervertrag zwischen M.A.L. und Breton

(65)	Neben dem Genussrechtskapital-Vertrag unterzeichnete M.A.L. am 28. Dezember 2005 mit Breton einen Vertrag über die Lieferung von Maschinen, Ausrüstung und erforderlichem Know-how für die Steinplattenherstellung im Wert von 36 800 000 EUR, der zu den förderfähigen Kosten gerechnet wurde.

(66)

M.A.L. muss sich in seinen Werbeanzeigen, Marketingstrategien und auf seiner Website auf Warenzeichen und Technologie von Breton beziehen, so dass das Interesse von Breton an der Präsenz seiner Technologie und seiner Erzeugnisse auf dem deutschen Markt als weitere Verbindung zwischen den beiden Unternehmen gewertet werden könnte.

Bürgschaftsvertrag zwischen M.A.L., Deutschland und Hypo Alpe-Adria AG

(67)

Die deutschen Behörden, die für die Bürgschaft für das von der Hypo Alpe-Adria AG an die M.A.L. gewährte Darlehen zuständig sind, machten es Breton zur Auflage, weiteres Kapital in Höhe von 1 000 000 EUR zu überlassen, sollte dies im Zusammenhang mit dem Vorhaben erforderlich werden (was von Breton akzeptiert wurde).

(68)

Angesichts dieser engen Verbindungen zwischen M.A.L. und Breton hat die Kommission Bedenken hinsichtlich der Einstufung von M.A.L. als eigenständiges Unternehmen im Sinne von Artikel 3 des Anhangs zur KMU-Empfehlung, auch wenn Breton lediglich über Informations- und nicht über Stimmrechte verfügt und eine Umwandlung der Genussrechte in Gesellschaftsanteile nicht möglich ist.

3.2.1.3. M.A.L. und SFC

(69)

Während des vorläufigen Prüfverfahrens teilte Deutschland der Kommission mit, Breton habe sein Genussrechtskapital an die schweizerische Firma SFC verkauft, die nach Auffassung Deutschlands den institutionellen Anlegern im Sinne von Artikel 3 Absatz 2 Buchstabe c (18) des Anhangs zur KMU-Empfehlung zuzurechnen ist.

(70)

Im Allgemeinen beurteilt die Kommission einen Fall auf Grundlage der Angaben zum Anmeldungszeitpunkt. Spätere Änderungen werden normalerweise nur dann berücksichtigt, wenn sonst eine vollständige Beurteilung der wirtschaftlichen Situation zum Anmeldungszeitpunkt nicht möglich wäre. Auf diese Weise verhindert die Kommission die Umgehung der KMU-Definition. Ist ein Unternehmen bereits zum Zeitpunkt der ursprünglichen Anmeldung kein KMU im Sinne der KMU-Empfehlung, bezweifelt die Kommission sehr, dass nachträgliche Änderungen, die der Kommission nach der ursprünglichen Anmeldung mitgeteilt werden, dem Unternehmen den KMU-Status verleihen können. Nach Auffassung der Kommission ist zu beachten, dass die Finanzstruktur des Beihilfeempfängers möglicherweise künstlich manipuliert wird, damit der Förderbetrag steigt. Sollte dies der Fall sein, lässt die Kommission die nach der Anmeldung erfolgten Änderungen unberücksichtigt.

(71)

Da Deutschland den Vertrag zwischen Breton und SFC über den Verkauf des Genussrechtskapitals an SFC nicht übermittelt hat, konnte die Kommission nicht feststellen, ob es sich bei SFC wirklich um einen institutionellen Anleger im Sinne der KMU-Empfehlung handelt. Und selbst wenn SFC als institutioneller Anleger anzusehen wäre, kann die Kommission nicht ausschließen, dass SFC als Treuhänder (Trustee) für Breton agierte. Aufgrund der zur Verfügung stehenden Informationen kann die Kommission nicht ausschließen, dass Breton nicht auf bestimmte Weise von dem KMU-Aufschlag profitieren wird (z. B. durch höhere Vergütung von SFC, wenn M.A.L. den KMU-Aufschlag erhält), denn es liegen keine Angaben über den Verkaufspreis der Genussrechte oder etwaige im Vertrag über den Verkauf der Genussrechte enthaltene Bedingungen vor. Der Verkauf der Genussrechte von Breton an SFC hat nach Auffassung der Kommission daher keine Auswirkungen auf die Bedenken hinsichtlich des KMU-Status von M.A.L.

3.2.2. Finanzielle Schwellenwerte und Mitarbeiterzahlen

(72)

Im Rahmen der Prüfung, ob es sich bei einem Unternehmen um ein KMU handelt und ob es den KMU-Aufschlag erhalten darf, berücksichtigt die Kommission bei Berechnung der finanziellen Schwellenwerte und Mitarbeiterzahlen alle Partnerunternehmen und verbundenen Unternehmen. Gemäß Artikel 6 Absatz 2 des Anhangs zur KMU-Empfehlung erfolgt die Anrechnung bei Partnerunternehmen proportional zu dem Anteil der Beteiligung am Kapital oder an den Stimmrechten (wobei der höhere dieser beiden Anteile zugrunde gelegt wird) und beträgt bei verbundenen Unternehmen 100 %.

(73)

Wie oben dargelegt, bezweifelt die Kommission, dass es sich bei M.A.L. um ein eigenständiges Unternehmen handelt; vielmehr scheint M.A.L. ein Partnerunternehmen von Breton oder ein mit Breton verbundenes Unternehmen zu sein. Bei Berechnung der KMU-Schwellenwerte sollte die Kommission gemäß Artikel 6 Absatz 3 des Anhangs zur KMU-Empfehlung daher auch die Mitarbeiterzahl und den Umsatz/die Bilanz von Breton und der Gruppe, der Breton angehört (also SIGEP), berücksichtigen.

(74)

Bei Prüfung der Frage, ob es sich bei dem Beihilfeempfänger um ein KMU handelt, beziehen sich die Daten, die für die Berechnung der Mitarbeiterzahl und der finanziellen Schwellenwerte herangezogen werden, gemäß Artikel 4 des Anhangs zur KMU-Empfehlung auf den letzten Rechnungsabschluss und werden auf Jahresbasis berechnet. Bei einem neu gegründeten Unternehmen wie M.A.L., das noch keinen Abschluss für einen vollständigen Rechnungszeitraum vorlegen kann, werden die entsprechenden Werte im Geschäftsjahr 2005 nach Treu und Glauben geschätzt. Bei Breton und SIGEP jedoch handelt es sich nicht um neu gegründete Unternehmen, so dass bei der Berechnung der gemeinsamen Mitarbeiterzahlen und Finanzdaten der letzte vollständige Rechnungszeitraum herangezogen wird. Da der KMU-Aufschlag 2006 angemeldet wurde, handelt es sich beim letzten vollständigen Rechnungszeitraum, für den die betreffenden etwaigen Partnerunternehmen/verbundenen Unternehmen einen Abschluss vorlegen können, um das Jahr 2005 (19).

(75)

Auf Grundlage der von Deutschland für 2005 übermittelten Angaben scheint der für den KMU-Status geltende Schwellenwert von 43 Mio. EUR Bilanzsumme für M.A.L. und seine Partnerunternehmen/verbundenen Unternehmen überschritten zu sein, da 2005 die Bilanzsumme von M.A.L. geschätzte 37 020 000 EUR, die von Breton 129 492 024 EUR und diejenige von SIGEP 129 747 208 EUR beträgt. Gemäß Artikel 6 Absatz 3 des Anhangs zur KMU-Empfehlung werden den Daten für ein Unternehmen, das Partnerunternehmen/verbundene Unternehmen hat, die Daten für diese Unternehmen anteilsmäßig (bei Partnerunternehmen) bzw. zu 100 % (bei verbundenen Unternehmen) hinzugerechnet, sofern diese Daten noch nicht durch Konsolidierung erfasst sind.

(76)	Auch der Schwellenwert für die Mitarbeiterzahl scheint bei Einbeziehung der beiden Partnerunternehmen/verbundenen Unternehmen überschritten zu werden: M.A.L. hatte 2005 vier Mitarbeiter; auf Grundlage der vorliegenden Informationen scheint Breton 2005 über 400 Mitarbeiter beschäftigt zu haben.

(77)	Die in der KMU-Empfehlung vorgegebenen Schwellenwerte scheinen somit weit überschritten zu werden, wenn es sich bei M.A.L. und Breton um Partnerunternehmen/verbundene Unternehmen handelt.

4. SCHLUSSFOLGERUNG

(78)

Die Kommission bezweifelt nach vorläufiger Prüfung, dass es sich bei M.A.L. um ein KMU im Sinne der KMU-Empfehlung handelt. M.A.L. und Breton scheinen eine ‚wirtschaftliche Einheit‘ zu bilden. Die Kommission ist nicht in der Lage, anhand der vorliegenden Angaben eine Entscheidung über den KMU-Status von M.A.L. zu treffen und hält eine eingehendere Prüfung des Status von M.A.L. für erforderlich. Wenn die Kommission im Rahmen der vorläufigen Prüfung nicht alle Schwierigkeiten bei der Prüfung der Frage, ob die Beihilfe mit dem Gemeinsamen Markt vereinbar ist, ausräumen kann, muss sie alle sachdienlichen Konsultationen führen und daher das Verfahren nach Artikel 88 Absatz 2 des EG-Vertrags einleiten. Dadurch erhalten Dritte, auf die sich die Gewährung der Beihilfe auswirken kann, Gelegenheit zur Stellungnahme. Die Kommission wird die Maßnahme sowohl unter Berücksichtigung von Angaben des betreffenden Mitgliedstaats als auch der von Dritten übermittelten Informationen prüfen und dann ihre endgültige Entscheidung erlassen.

(79)	Diese Prüfung greift der Frage des KMU-Status von M.A.L. in keiner Weise voraus.

5. ENTSCHEIDUNG

(80)

Die Kommission fordert Deutschland im Rahmen des Verfahrens nach Artikel 88 Absatz 2 des EG-Vertrags auf, innerhalb eines Monats nach Eingang dieses Schreibens seine Stellungnahme abzugeben und alle Informationen zu übermitteln, die für die Beurteilung der Bedenken hinsichtlich der Beziehungen zwischen M.A.L. und Breton sachdienlich sein könnten. Deutschland wird aufgefordert, unverzüglich eine Kopie dieses Schreibens an den potenziellen Beihilfeempfänger weiterzuleiten.

(81)	Die Kommission verweist Deutschland auf die aussetzende Wirkung von Artikel 88 Absatz 3 des EG-Vertrags sowie auf Artikel 14 der Verordnung (EG) Nr. 659/1999, wonach alle unrechtmäßig gewährten Beihilfen vom Empfänger zurückgefordert werden können.

(82)

Die Kommission teilt Deutschland mit, dass sie die Beteiligten durch die Veröffentlichung des vorliegenden Schreibens und einer aussagekräftigen Zusammenfassung dieses Schreibens im Amtsblatt der Europäischen Union von der Beihilfesache in Kenntnis setzen wird. Außerdem wird sie Beteiligte in den EFTA-Staaten, die das EWR-Abkommen unterzeichnet haben, durch Veröffentlichung einer Bekanntmachung in der EWR-Beilage zum Amtsblatt der Europäischen Union und die EFTA-Überwachungs behörde durch Übermittlung einer Kopie dieses Schreibens in Kenntnis setzen. Alle vorerwähnten Beteiligten werden aufgefordert, ihre Stellungnahme innerhalb eines Monats nach dem Datum dieser Veröffentlichung abzugeben.”

(1) Komission asetus (EY) N:o 70/2001, annettu 12 päivänä tammikuuta 2001, Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettyyn valtiontukeen (EYVL L 10, 13.1.2001, s. 33).

(2) EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36.

(3) Entscheidung der Kommission N 642/02 vom 1. Oktober 2003, ABl. C 284 vom 27.11.2003.

(4) Verordnung (EG) Nr. 70/2001 der Kommission vom 12. Januar 2001 über die Anwendung der Artikel 87 und 88 des EG-Vertrags auf staatliche Beihilfen an kleine und mittlere Unternehmen (ABl. L 10 vom 13.1.2001, S. 33).

(5) Geschäftsgeheimnis

(6) http://www.breton.it/dynamic/en/azienda/attivita.php

(7) Die Klausel in § 6 des Vertrags lautet: ‚Die Genussrechte gewähren Gewinnrechte, die keine Mitgliedsrechte, insbesondere keine Teilnahme-, Mitwirkungs- und Stimmrechte in der Gesellschafterversammlung der M.A.L. beinhalten. Breton hat jedoch Anspruch auf Einsicht in den Jahresabschluss und den Erläuterungsbericht der M.A.L.‘

(8) Die Klausel in § 3 des Vertrags lautet: ‚Weist M.A.L. in ihrem Jahresabschluss einen Jahresfehlbetrag aus, so nimmt das Genussrechts-Kapital am Verlust von M.A.L. bis zur vollen Höhe dadurch teil, dass das Genussrechts-Kapital vorrangig vor dem Stammkapital der Gesellschaft vermindert wird. Die Rückzahlungsansprüche von Breton reduzieren sich entsprechend‘.

(9) ABl. L 124 vom 20.5.2003, S. 36.

(10) Gesetz über die Gemeinschaftsaufgabe (GA) ‚Verbesserung der regionalen Wirtschaftsstruktur‘ vom 6. Oktober 1969 in Verbindung mit den einschlägigen Bestimmungen von Teil II des 31. Rahmenplans zur GA. Die jüngste Verlängerung dieser Regelung wurde durch die Entscheidung der Kommission über die Beihilfe N 642/02 vom 1. Oktober 2003 (ABl. C 284 vom 27.11.2003, S. 2) genehmigt.

(11) Durch die Entscheidung N 142a/04 der Kommission vom 19. Januar 2005 genehmigt (ABl. C 235 vom 23.9.2005, S. 4).

(12) Durch die Entscheidung N 297/91 der Kommission vom 15. Juni 1991 genehmigt.

(13) Im GA-Bescheid zählen die Kosten für Grundstück in Höhe von 1 800 000 EUR nicht zu den förderfähigen Kosten.

(14) Gemäß der genehmigten und bis 2006 angewendeten Bürgschaftsregelung beläuft sich der Beihilfewert einer Bürgschaft auf 0,5 % der verbürgten Summe. Bei einer verbürgten Summe in Höhe von 17 258 612 EUR beläuft sich die Beihilfe auf 86 293 EUR. Ausgedrückt als Prozentsatz der Gesamtinvestition von 48 000 000 EUR beträgt die Beihilfe 0,17 %.

(15) ABl. L 83 vom 27.3.1999, S. 1.

(16) Sache N 324/04, Sache N 457/04, N 560/04 und Sache N 122/05: Würde die Einzelanmeldungspflicht gemäß Randummer 3.13 der Verlängerungsentscheidung dahingehend ausgelegt, dass die Kommission eine vollständige Würdigung der Regionalbeihilfe (einschließlich der Frage, ob der Ausgangsbetrag die geltende Obergrenze nicht überschreitet und ob die Beihilfe auf der Grundlage der genehmigten Regelungen gewährt wird) vornehmen müsste, würde dies auf eine Benachteiligung der KMU gegenüber Großunternehmen hinauslaufen, da Großunternehmen bei gleichen förderfähigen Investitionskosten Beihilfen von bis zu 35 % dieser Kosten ohne Einzelanmeldungspflicht erhalten könnten.

(17) Rechtssache 323/82, Urteil vom 14. November 1984, Intermills/ Kommission, Slg. 3809.

(18) Diesem Artikel zufolge gilt ein Unternehmen weiterhin als eigenständig, auch wenn der Schwellenwert von 25 % erreicht oder überschritten wird, sofern es sich um einen institutionellen Anleger handelt und unter der Bedingung, dass dieser nicht im Sinne von Absatz 3 einzeln oder gemeinsam mit dem betroffenen Unternehmen verbunden ist. Unternehmen sind verbunden, wenn ein Unternehmen gemäß einem mit dem anderen Unternehmen abgeschlossenen Vertrag berechtigt ist, einen beherrschenden Einfluss auf dieses Unternehmen auszuüben. Es besteht die Vermutung, dass kein beherrschender Einfluss ausgeübt wird, sofern sich der Anleger nicht direkt oder indirekt in die Verwaltung des betroffenen Unternehmens einmischt.

(19) Artikel 2 Absatz 2 des Anhangs zur KMU-Empfehlung lautet: ‚Stellt ein Unternehmen am Stichtag des Rechnungsabschlusses fest, dass es auf Jahresbasis die in Artikel 2 genannten Schwellenwerte für die Mitarbeiterzahl oder die Bilanzsumme über- oder unterschreitet, so verliert bzw. erwirbt es dadurch den Status eines mittleren Unternehmens, eines kleinen Unternehmens bzw. eines Kleinstunternehmens erst dann, wenn es in zwei aufeinanderfolgenden Geschäftsjahren zu einer Über- oder Unterschreitung kommt‘; dieser Artikel kommt jedoch nicht zum Tragen, da für vorausgehende Jahre keine Angaben verfügbar sind.

		ISSN 1725-2490
Euroopan unionin virallinen lehti		C 268

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	51. vuosikerta 23. lokakuuta 2008

Ilmoitusnumero	Sisältö	Sivu
	I Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot
	PÄÄTÖSLAUSELMAT
	Neuvosto
2008/C 268/01	Neuvoston päätöslauselma, tehty 26 päivänä syyskuuta 2008, Euroopan avaruuspolitiikan edistämisestä	1

	II Tiedonannot
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN JA ELINTEN ANTAMAT TIEDONANNOT
	Komissio
2008/C 268/02	Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia COMP/M.5219 — VWAG/OFH/VWGI) ( 1 )	7

	IV Tiedotteet
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN JA ELINTEN ANTAMAT TIEDOTTEET
	Komissio
2008/C 268/03	Euron kurssi	8

	JÄSENVALTIOIDEN ANTAMAT TIEDOTTEET
2008/C 268/04	Jäsenvaltion toimittamat tiedot perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta maataloustuotteiden tuottamisen alalla toimiviin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin sekä asetuksen (EY) N:o 70/2001 muuttamisesta annetun komission asetuksen (EY) N:o 1857/2006 mukaisesti myönnetystä valtiontuesta	9

	EUROOPAN TALOUSALUEESEEN LIITTYVÄT TIEDOTTEET
	EFTAn valvontaviranomainen
2008/C 268/05	Pyyntöilmoituksen peruuttaminen direktiivin 2004/17/EY 30 artiklan mukaan	14

	Rahayksikkö	Kurssi
USD	Yhdysvaltain dollaria	1,2843
JPY	Japanin jeniä	126,88
DKK	Tanskan kruunua	7,4534
GBP	Englannin puntaa	0,78815
SEK	Ruotsin kruunua	10,1225
CHF	Sveitsin frangia	1,4991
ISK	Islannin kruunua	305
NOK	Norjan kruunua	9,0135
BGN	Bulgarian leviä	1,9558
CZK	Tšekin korunaa	25,485
EEK	Viron kruunua	15,6466
HUF	Unkarin forinttia	275,55
LTL	Liettuan litiä	3,4528
LVL	Latvian latia	0,7095
PLN	Puolan zlotya	3,764
RON	Romanian leuta	3,58
SKK	Slovakian korunaa	30,475
TRY	Turkin liiraa	2,1097
AUD	Australian dollaria	1,9073
CAD	Kanadan dollaria	1,6088
HKD	Hongkongin dollaria	9,9566
NZD	Uuden-Seelannin dollaria	2,1554
SGD	Singaporin dollaria	1,9241
KRW	Etelä-Korean wonia	1 785,18
ZAR	Etelä-Afrikan randia	14,0926
CNY	Kiinan juan renminbiä	8,777
HRK	Kroatian kunaa	7,2259
IDR	Indonesian rupiaa	12 714,57
MYR	Malesian ringgitiä	4,5541
PHP	Filippiinien pesoa	62,35
RUB	Venäjän ruplaa	34,6084
THB	Thaimaan bahtia	44,334
BRL	Brasilian real	3,0008
MXN	Meksikon peso	17,4408

	V Ilmoitukset
	HALLINNOLLISET MENETTELYT
	Euroopan henkilöstövalintatoimisto (EPSO)
2008/C 268/06	Ilmoitus avoimesta kilpailusta EPSO/AD/138/08	15

	Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen
2008/C 268/07	Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen tiedelautakuntien jäsenyyttä koskeva kiinnostuksenilmaisupyyntö (Parma, Italia)	16

	KILPAILUPOLITIIKAN TOIMEENPANOON LIITTYVÄT MENETTELYT
	Komissio
2008/C 268/08	Valtiontuki — Saksa — Valtiontuki C 28/08 (ent. N 345/06) — Pk-lisä MAL Magdeburger Artolith GmbH:n tekemään investointiin — Kehotus huomautusten esittämiseen EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukaisesti ( 1 )	23

2008/C 268/09	Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia COMP/M.5345 — Terex Corporation/Fantuzzi Group) ( 1 )	33


2008/C 268/10	Huomautus lukijalle(katso kansilehden kolmas sivu)	s3