19.7.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

C 182/1

NEUVOSTON LAUSUNTO,

annettu 8 päivänä heinäkuuta 2008,

Belgian tarkistetusta vakausohjelmasta vuosiksi 2007–2011

(2008/C 182/01)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 (1) ja erityisesti sen 5 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon komission suosituksen,

on kuullut talous- ja rahoituskomiteaa,

ON ANTANUT TÄMÄN LAUSUNNON:

(1)	Neuvosto tutki (8 päivänä heinäkuuta 2008) Belgian tarkistetun vakausohjelman, joka kattaa vuodet 2007–2011 (2).

(2)

Kokonaistuotannon kasvu on ollut viimeisten kymmenen vuoden ajan keskimäärin noin 2,25 prosenttia eli hieman suurempi kuin euroalueella keskimäärin. Suhteellisen nopea BKT:n kasvu on alentanut työttömyysastetta, vaikka työllisyysaste (erityisesti nuorten ja ikääntyvien työntekijöiden keskuudessa) ja tehtyjen työtuntien määrä ovat edelleen alhaisia johtuen korkeasta työhön kohdistuvasta verotuksesta ja työmarkkinoiden jäykkyydestä, vähäisistä työnhakuvelvollisuuksista ja alhaisesta todellisesta eläkeiästä.

Julkinen talous on ollut lähes tasapainossa vuodesta 2000 saakka (lukuun ottamatta vuotta 2005), ja velkasuhde, joka laski vuosien 1993 ja 2000 välillä 134 prosentista suhteessa BKT:hen 108 prosenttiin suhteessa BKT:hen, on jatkanut vahvaa laskuaan ja on nyt alle 85 prosenttia suhteessa BKT:hen. Julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä tukisivat työllisyysasteen nousu ja kunnianhimoiset julkisen talouden tavoitteet.

(3)

Ohjelman perustana olevan makrotalouden skenaarion mukaan kokonaistuotannon kasvu hidastuu vuoden 2007 2,8 prosentista 1,9 prosenttiin vuonna 2008 ja vakiintuu tulevina vuosina noin 2 prosenttiin. Saatavilla olevien tietojen perusteella (3) vuosien 2008 ja 2009 skenaario näyttää perustuvan varsin suotuisiin kasvuennusteisiin, sillä ulkoiset olosuhteet ovat heikentyneet ja inflaatio on kiihtynyt ohjelmaan sisältyvien ennusteiden laatimisen jälkeen. Kauden 2010–2011 kasvuoletukset ovat suurelta osin realistisia. Tarkistetussa ohjelmassa inflaation ennustetaan nousevan 3 prosenttiin vuonna 2008 ja hidastuvan sen jälkeen 1,75 prosenttiin kaudella 2009–2011. Ohjelmassa esitetyt kauden 2008–2009 inflaatioennusteet vaikuttavat melko alhaisilta, kun otetaan huomioon hyödykkeiden ja jalostettujen elintarvikkeiden hinnoissa viime kuukausina tapahtunut jyrkkä nousu. Myös työllisyyden kasvuennuste, joka on tarkistetun ohjelman mukaan noin 1 prosentti vuodessa, vaikuttaa suhteellisen korkealta, sillä BKT:n kasvu jää alle potentiaalisen kasvun koko ohjelmakauden ajan. Ohjelman mukainen palkkojen kasvua koskeva ennuste on vuoden 2008 osalta melko alhainen, mutta seuraavien vuosien ennusteet vaikuttavat puolestaan varsin korkeilta (3,25–3,5 prosenttia) erityisesti verrattuna ennakoituun alhaiseen inflaatioasteeseen.

(4)

Julkisen talouden alijäämä oli vuonna 2007 0,2 prosenttia suhteessa BKT:hen, kun tavoitteeksi oli edellisessä tarkistetussa vakausohjelmassa asetettu 0,3 prosentin ylijäämä suhteessa BKT:hen. Vuoden 2007 ennakoitua huonompi toteutuma johtui pääasiallisesti menojen suunniteltua suuremmasta kasvusta ja syntyi yllättävästä positiivisesta kasvusta huolimatta. Suunniteltua suuremmat menot johtuivat ennen kaikkea palvelusetelijärjestelmään osallistuneille yrityksille maksettujen tukien selvästi suuremmasta määrästä ja kertaluonteisten toimenpiteiden odotettua vähäisemmästä vaikutuksesta, joka taas johtui pääasiassa siitä, ettei suunniteltuja menojen vähentämistä koskevia kertaluonteisia toimenpiteitä toteutettu. Sosiaaliturvamaksut olivat suunniteltua suuremmat, mutta tämän kompensoi pitkälti se, että useita kertaluonteisia toimenpiteitä, joilla tuloja oli tarkoitus kasvattaa, jätettiin toteuttamatta.

Talousarvion toteutus ei siis vuonna 2007 täysin noudattanut neuvoston 27. maaliskuuta 2007 edellisestä tarkistetusta vakausohjelmasta annetussa lausunnossa esitettyä kehotusta (4) eikä euroryhmän huhtikuussa 2007 hyväksymiä finanssipolitiikan suuntaviivoja, sillä odottamattomat lisätulot käytettiin budjetoitua suurempaan menojen kasvuun.

(5)

Ohjelmassa esitetyn julkisen talouden keskipitkän aikavälin strategian päätavoitteena on varmistaa yhä korkean velkasuhteen (lähes 85 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2007) jatkuva supistuminen, niin että se on enää noin 71 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2011. Tähän päästään kasvattamalla julkisen talouden ylijäämä vuoteen 2011 mennessä asteittain 1 prosenttiin, kun lähtötilanteena on vuoden 2008 budjettitasapaino. Perusylijäämän, joka on supistunut vuodesta 2001 vuoteen 2007 saakka (7 prosentista 3,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen) velan vähentymisen myötä, odotetaan nousevan 4,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen viimeistään vuonna 2011. Odotettua huonomman vuoden 2007 toteutuman seurauksena julkisen talouden tavoitteet (sekä nimelliset että rakenteelliset) ovat edellistä tarkistettua ohjelmaa vaatimattomammat koko ohjelmakauden ajan. Yhteisesti sovittujen menetelmien mukaisesti lasketun rakenteellisen rahoitusaseman odotetaan vahvistuvan 0,25 prosentin alijäämästä suhteessa BKT:hen vuonna 2007 lähes 1,5 prosentin ylijäämään suhteessa BKT:hen vuonna 2011. Keskipitkän aikavälin tavoitteen — 0,5 prosentin rakenteellinen ylijäämä suhteessa BKT:hen (eli suhdannetasoitettu ylijäämä ilman kertaluonteisia ja muita väliaikaisia toimenpiteitä) — saavuttaminen on lykkääntynyt vuodella vuoteen 2009 verrattuna edellisen tarkistetun vakausohjelman suunnitelmiin. Sopeutustoimet kohdistuvat sekä meno- että tulopuoleen. Menoja aiotaan vähentää nimellisesti 0,7 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen pääasiassa velkasuhteen ennustetusta supistumisesta seuraavan korkomenojen laskun avulla. Tulot kasvavat 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen veropohjan ennustetun kasvun myötä. Ohjelmassa ei edellisestä tarkistetusta ohjelmasta poiketen enää aiota käyttää kertaluonteisia toimenpiteitä vuoden 2008 jälkeen.

(6)

Julkisen talouden toteutumat saattavat olla ohjelmassa ennakoitua huonompia. Ensimmäinen syy on se, että makrotaloudellinen ympäristö saattaa olla tarkistetussa ohjelmassa ennakoitua epäsuotuisampi etenkin vuosina 2008 ja 2009. Verotulot on saatettu arvioida yläkanttiin erityisesti työllisyyden, palkkojen ja kulutuksen kasvua koskevien suotuisten oletusten perusteella. Myös ennustettu kokonaisverojousto vaikuttaa korkeanpuoleiselta vuonna 2008. Ohjelmaan ei sisälly perusmenoihin kohdistuvia toimenpiteitä, jotka kuitenkin vaikuttaisivat tarpeellisilta kaavaillun sopeutuksen toteuttamiseksi väestön ikääntymiseen liittyvien kustannusten kasvaessa ja palkkojen noustessa ennusteen mukaan suhteellisen paljon. Lisäksi sopeutustoimet ovat korkomenojen supistusta lukuun ottamatta voimakkaasti tulopainotteisia, mikä saattaa heikentää sopeutuksen kestävyyttä. Mainittakoon myös, että vaikka talousarvio onkin ollut yleisesti ottaen tasapainoinen viime vuosien aikana, tavoitteena olevien budjettiylijäämien saavuttaminen on lykkääntynyt. Vaikka makrotaloudelliset olosuhteet olivat hyvät vuonna 2007, julkisen talouden tavoitetta ei saavutettu, sillä täysin toimikykyistä hallitusta ei ole saatu aikaan kesäkuussa pidettyjen liittovaltion vaalien jälkeen. Lisätoimet näyttävät tarpeellisilta tavoitteen saavuttamiseksi vuonna 2008. Kun otetaan huomioon makrotalouden näkymiin ja edellä mainittuihin julkisen talouden tavoitteisiin liittyvät riskit, velkasuhde todennäköisesti kehittyy jonkin verran ohjelmassa ennustettua epäedullisemmin, vaikka velka väheneekin edelleen selvästi.

(7)

Tämän riskinarvioinnin perusteella on mahdollista, ettei ohjelmassa esitetty finanssipolitiikan viritys riitä varmistamaan keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamista vuoteen 2009 mennessä ohjelmassa suunnitellulla tavalla. Riittävä varmuusmarginaali säilyy kuitenkin sen varmistamiseksi, ettei julkisen talouden alijäämälle asetettu 3 prosentin viitearvo suhteessa BKT:hen ylity talouden normaaleissa suhdannevaihteluissa ohjelmakauden aikana. Vuonna 2008 olisi suunnitellun talousarvion seurannan yhteydessä toteutettava talousarvioita koskevia rakenteellisia lisätoimenpiteitä, jotta nopeutettaisiin sopeutumista kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta.

Tällä varmistetaan, että budjettitasapaino saavutetaan vuonna 2008, jos yllättävää negatiivista kasvua ei ole. Vuonna 2009 sitä pitäisi tukea erityisesti menopuolen toimenpitein, jotta vakaus- ja kasvusopimuksen mukainen 0,5 prosentin ohjeellinen parannus suhteessa BKT:hen toteutuisi ja jotta keskipitkän aikavälin tavoite saavutettaisiin suunnitellusti. Neuvosto huomauttaa myös, että julkisen talouden vuoden 2008 suunnitelmat eivät ole täysin euroryhmän huhtikuussa 2007 hyväksymien finanssipolitiikan suuntaviivojen mukaiset. Vaikka velkasuhde saattaakin laskea ohjelmassa kaavailtua vähemmän, se näyttää silti supistuvan ohjelmakauden aikana riittävästi kohti viitearvoa.

(8)

Belgian julkisen talouden kestävyyteen näyttää liittyvän keskisuuria riskejä. Väestön ikääntymisestä talousarvioon aiheutuvat pitkän aikavälin vaikutukset ovat suuremmat kuin 27 jäsenvaltion EU:ssa keskimäärin. Erityisesti tähän vaikuttaa eläkemenojen suhteellisen suuri kasvu suhteessa BKT:hen tulevina vuosikymmeninä. Todellinen eläkeikä on Belgiassa yksi EU:n alhaisimmista, ja sen nostaminen on eläkejärjestelmään useita uudistuksia tuoneen ns. sukupolvien välisen solidaarisuussopimuksen tavoitteena. Se on askel oikeaan suuntaan, mutta kansalliset ennusteet osoittavat, ettei uudistus pienennä kestävyyskuiluja. Ohjelmassa arvioitu vuoden 2007 julkisen talouden rahoitusasema on hieman edellisen ohjelman lähtöasetelmaa heikompi, mutta lieventää omalta osaltaan väestön ikääntymisen ennakoituja vaikutuksia julkiseen talouteen pitkällä aikavälillä. Se ei kuitenkaan täysin riitä kattamaan tulevia menopaineita. Suurten perusylijäämien säilyttäminen keskipitkällä aikavälillä, velkasuhteen saaminen perustamissopimuksen mukaisen viitearvon alapuolelle ja ikääntymiseen liittyvien menojen huomattavaa kasvua hillitsevien lisätoimenpiteiden toteuttaminen vähentäisivät omalta osaltaan julkisen talouden kestävyyteen kohdistuvia riskejä.

(9)

Vaikuttaa siltä, että vakausohjelma on tietyssä määrin sopusoinnussa kansallisen uudistusohjelman täytäntöönpanosta lokakuussa 2007 esitetyn kertomuksen kanssa. Belgian talouden suurimmaksi haasteeksi katsotaan kummassakin kertomuksessa julkisen talouden kestävyyden varmistaminen väestön ikääntyessä. Vakausohjelma ei kuitenkaan sisällä laadullista arviota siitä, miten kansallisen uudistusohjelman täytäntöönpanosta lokakuussa 2007 esitetty kertomus vaikuttaa keskipitkän aikavälin finanssipoliittiseen strategiaan, eikä se myöskään sisällä järjestelmällisiä tietoja kansallisessa uudistusohjelmassa suunniteltujen tärkeimpien uudistusten suorista julkisen talouden kustannuksista/säästöistä. Toisaalta ohjelman julkista taloutta koskevissa ennusteissa otetaan huomioon kansallisen uudistusohjelman pohjalta jo toteutettujen toimien vaikutukset julkiseen talouteen.

(10)	Ohjelmassa esitetty julkisen talouden strategia noudattaa pitkälti Lissabonin strategian yhdennettyihin suuntaviivoihin sisältyviä euroalueen jäsenvaltioiden talouspolitiikan laajoja suuntaviivoja ja maakohtaisia finanssipolitiikan suosituksia.

(11)	Vakaus- ja lähentymisohjelmia koskevissa käytännesäännöissä esitettyjen tietovaatimusten osalta voidaan todeta, että ohjelmasta puuttuu joitakin pakollisia ja vapaaehtoisia tietoja (5).

Yleisenä päätelmänä voidaan todeta, että ohjelmassa kaavaillaan velkasuhteen ripeän supistamisen jatkamista samaan tapaan kuin vuosina 1993–2007, jolloin velkasuhde laski huimaa vauhtia 85 prosenttiin, keräämällä vähittäin ylijäämiä julkisen talouden rahoitusasemassa vuonna 2007 tapahtuneen notkahduksen jälkeen. Julkisen talouden vakauttaminen perustuu pääasiassa korkomenojen pienentymiseen ja verotulojen kasvuun. Perusmenoihin kohdistuvat toimet ovat vähäisiä. Julkisen talouden tavoitteiden saavuttamiseen liittyy riskejä ottaen erityisesti huomioon suhteellisen positiiviset makrotaloudelliset taustaoletukset sekä sen, että ohjelmassa ei määritellä toimenpiteitä, joita tavoitteiden saavuttaminen näyttää edellyttävän. Näin ollen jos ei toteuteta lisätoimenpiteitä, sopeutus kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta ei vuonna 2008 vaikuta riittävältä ja on epätodennäköistä, että keskipitkän aikavälin tavoite saavutettaisiin suunnitellusti vuonna 2009.

Belgiaa kehotetaan edellä esitetyn arvion ja euroryhmän huhtikuussa 2007 hyväksymien finanssipolitiikan suuntaviivojen perusteella:

toteuttamaan talousarvioita koskevia rakenteellisia lisätoimenpiteitä sen varmistamiseksi, että budjettitasapaino saavutetaan vuonna 2008 ilman yllättävää negatiivista kasvua, ja varmistamaan, että keskipitkän aikavälin tavoite saavutetaan vuonna 2009 toteuttamalla rakenteellinen sopeutus, jonka viitearvo on 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen ja joka edellyttää muun muassa rakenteellisten lisätoimenpiteiden täytäntöönpanoa etenkin menopuolella;

ii)

jatkamaan, kun otetaan huomioon edelleen korkea velka-aste ja väestön ikääntymiseen liittyvien menojen ennustettu kasvu, julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden varmistamista keräämällä suuria rakenteellisia perusylijäämiä ja toteuttamalla uudistuksia, joilla nostetaan työllisyysastetta ja vauhditetaan potentiaalista kasvua sekä hillitään ikääntymisestä aiheutuvia talousarviokustannuksia.

Keskeisten makrotaloutta ja julkista taloutta koskevien ennusteiden vertailu

		2006	2007	2008	2009	2010	2011
BKT:n määrä (% muutos)	VO huhtikuu 2008	2,8	2,7	1,9	2,0	2,0	2,0
	KOM huhtikuu 2008	2,8	2,7	1,7	1,5	tieto puuttuu	tieto puuttuu
	VO joulukuu 2006	2,7	2,2	2,1	2,2	2,2	tieto puuttuu
YKHI-inflaatio (%)	VO huhtikuu 2008	2,3	1,8	3,0	1,7	1,8	1,8
	KOM huhtikuu 2008	2,3	1,8	3,6	2,3	tieto puuttuu	tieto puuttuu
	VO joulukuu 2006	2,4	1,9	1,8	1,8	1,9	tieto puuttuu
Tuotantokuilu (6) (% suhteessa potentiaaliseen BKT:hen)	VO huhtikuu 2008	0,1	0,3	– 0,1	– 0,4	– 0,5	– 0,8
	KOM huhtikuu 2008 (7)	0,1	0,3	– 0,3	– 1,0	tieto puuttuu	tieto puuttuu
	VO joulukuu 2006	– 0,3	– 0,4	– 0,4	– 0,4	– 0,3	tieto puuttuu
Nettoluotonanto/-otto verrattuna muuhun maailmaan (% suhteessa BKT:hen)	VO huhtikuu 2008	tieto puuttuu	tieto puuttuu	tieto puuttuu	tieto puuttuu	tieto puuttuu	tieto puuttuu
	KOM huhtikuu 2008	3,4	3,2	2,6	2,4	tieto puuttuu	tieto puuttuu
	VO joulukuu 2006	2,0	2,0	2,2	2,4	2,7	tieto puuttuu
Julkisen talouden rahoitusasema (% suhteessa BKT:hen)	VO huhtikuu 2008	0,3	– 0,2	0,0	0,3	0,7	1,0
	KOM huhtikuu 2008	0,3	– 0,2	– 0,4	– 0,6	tieto puuttuu	tieto puuttuu
	VO joulukuu 2006	0,0	0,3	0,5	0,7	0,9	tieto puuttuu
Perusjäämä (% suhteessa BKT:hen)	VO huhtikuu 2008	4,3	3,7	3,7	3,8	4,1	4,3
	KOM huhtikuu 2008	4,3	3,7	3,3	2,9	tieto puuttuu	tieto puuttuu
	VO joulukuu 2006	4,1	4,2	4,1	4,1	4,2	tieto puuttuu
Suhdannetasoitettu rahoitusasema (6) (% suhteessa BKT:hen)	VO huhtikuu 2008	0,3	– 0,4	0,0	0,5	1,0	1,4
	KOM huhtikuu 2008	0,3	– 0,3	– 0,2	– 0,1	tieto puuttuu	tieto puuttuu
	VO joulukuu 2006	0,2	0,5	0,7	0,9	1,1	tieto puuttuu
Rakenteellinen rahoitusasema (8) (% suhteessa BKT:hen)	VO huhtikuu 2008	– 0,4	– 0,3	0,0	0,5	1,0	1,4
	KOM huhtikuu 2008	– 0,6	– 0,3	– 0,2	– 0,1	tieto puuttuu	tieto puuttuu
	VO joulukuu 2006 (9)	– 0,4	0,1	tieto puuttuu	tieto puuttuu	tieto puuttuu	tieto puuttuu
Julkinen bruttovelka (% suhteessa BKT:hen)	VO huhtikuu 2008	88,2	84,9	81,5	78,1	74,7	71,1
	KOM huhtikuu 2008	88,2	84,9	81,9	79,9	tieto puuttuu	tieto puuttuu
	VO joulukuu 2006	87,7	83,9	80,4	76,6	72,6	tieto puuttuu
Vakausohjelma (VO), komission yksiköiden kevään 2008 talousennuste (KOM), komission yksiköiden laskelmat.

(1) EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1055/2005 (EUVL L 174, 7.7.2005, s. 1). Tässä tekstissä mainitut asiakirjat löytyvät seuraavilta verkkosivuilta:

http://ec.europa.eu/economy_finance/about/activities/sgp/main_en.htm

(2) Tarkistettu ohjelma toimitettiin, kun täydet toimivaltuudet omaava hallitus oli astunut virkaan. Se tapahtui pitkälti käytännesäännöissä vahvistetun määräajan 1. joulukuuta jälkeen.

(3) Arvioinnissa otetaan erityisesti huomioon komission yksiköiden kevään 2008 talousennuste ja komission arvio kansallisen uudistusohjelman täytäntöönpanosta lokakuussa 2007 esitetystä kertomuksesta.

(4) EUVL C 89, 24.4.2007, s. 2.

(5) Erityisesti tiedot sektorikohtaisista rahoitusasemista puuttuvat.

(6) Ohjelmien mukaiset tuotantokuilut ja suhdannetasoitetut rahoitusasemat, jotka komission yksiköt ovat laskeneet uudelleen ohjelmien tietojen perusteella.

(7) Perustuu ennusteisiin, joiden mukaan potentiaalinen kasvu on 2,5 % vuosina 2006 ja 2007 ja 2,2 % vuosina 2008 ja 2009.

(8) Suhdannetasoitettu rahoitusasema, jossa ei ole otettu huomioon kertaluonteisia eikä muita väliaikaisia toimenpiteitä. Kertaluonteiset ja muut väliaikaiset toimenpiteet supistavat viimeisimmän ohjelman mukaan alijäämää 0,7 % suhteessa BKT:hen vuonna 2006 ja kasvattavat alijäämää 0,1 % suhteessa BKT:hen vuonna 2007. Komission yksiköiden kevään talousennusteen mukaan kertaluonteiset ja muut väliaikaiset toimenpiteet supistavat alijäämää 0,9 % suhteessa BKT:hen vuonna 2006 ja kasvattavat alijäämää 0,1 % vuonna 2007.

(9) Joulukuussa 2006 tarkistetussa vakausohjelmassa ei toimitettu tietoja kertaluonteisten toimenpiteiden käytöstä vuosina 2008–2010.

Lähde:

Vakausohjelma (VO), komission yksiköiden kevään 2008 talousennuste (KOM), komission yksiköiden laskelmat.

19.7.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

C 182/6

NEUVOSTON LAUSUNTO,

annettu 8 päivänä heinäkuuta 2008,

Puolan tarkistetusta lähentymisohjelmasta vuosiksi 2007–2010

(2008/C 182/02)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon komission suosituksen,

on kuullut talous- ja rahoituskomiteaa,

ON ANTANUT TÄMÄN LAUSUNNON:

(1)	Neuvosto tarkasteli 8 päivänä heinäkuuta 2008 Puolan tarkistettua lähentymisohjelmaa, joka kattaa vuodet 2007–2010 (2).

(2)

Puola on viime aikoina pystynyt kuromaan umpeen eroa EU:n keskimääräisiin tulotasoihin, sillä kokonaistuotannon kasvu on kiihtynyt vuosien 2003–2005 keskimääräisestä noin 4,5 prosentista yli 6 prosenttiin vuosina 2006–2007. Tuotannon työvoimavaltainen kasvu kohensi työmarkkinatilannetta huomattavasti, sillä työttömyysaste laski vuoden 2003 lähes 20 prosentista 9,5 prosenttiin vuonna 2007. Työttömyysasteen laskussa näkyy työllisyyden selvän kasvun lisäksi se, että työvoima vähenee muuttoliikkeen vuoksi. Lisäksi työnteon kannustimien vääristymät, joita huomattava maastamuutto pahentaa, kasvattavat työvoiman puutetta joillakin aloilla. Kiristyvä työmarkkinatilanne luo palkkapaineita; tämä sekä elintarvikkeiden ja öljyn hintojen nousu ovat vaikuttaneet negatiivisesti YKHI-inflaatioon. YKHI-inflaatio hidastui vuodesta 2005 vuoden 2007 alkupuoliskolle mutta kiihtyi huomattavasti vuoden 2007 lopussa. Julkisen talouden alijäämä oli enimmillään 6,25 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2003 mutta on sen jälkeen supistunut vuosittain keskimäärin yli 1 prosenttiyksikköä ja oli 2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2007. Toteutumat ovat viime vuosina yleensä olleet tavoitteita paremmat. Se on johtunut positiivisista kasvuyllätyksistä, joista on seurannut odottamattomia tuloja, ja siitä, että menosuunnitelmat eivät ole toteutuneet kokonaisuudessaan. Julkisen talouden vakauttaminen jatkossa riippuu ennen kaikkea tulonsiirtojärjestelmän (lähinnä varhaiseläkkeet ja työkyvyttömyysetuudet) uudistuksesta ja työvoimaosuuden kasvusta.

(3)

Ohjelman perustana olevan makrotalouden skenaarion mukaan kokonaistuotannon kasvu hidastuu vähitellen vuoden 2007 6,5 prosentista keskimäärin 5,2 prosenttiin jäljellä olevalla ohjelmakaudella. Tämänhetkisten tietojen perusteella (3) tämä skenaario näyttää perustuvan realistisiin kasvuoletuksiin. Ohjelman inflaatioennusteet vaikuttavat melko alhaisilta, sillä ne perustuvat hieman optimistisiin tuontihintaoletuksiin ja työntekijäkohtaisten nimellisten työvoimakustannusten suhteellisen vähäiseen kasvuun.

(4)

Vuonna 2007 julkisen talouden alijäämätoteutuma oli 2 prosenttia suhteessa BKT:hen, kun marraskuussa 2006 esitetyssä lähentymisohjelmassa alijäämäksi oli ennakoitu 3,4 prosenttia. Tämä johtui lähinnä siitä, että kokonaistuotannon ja nimellisen BKT:n kasvu oli paljon nopeampaa kuin marraskuussa 2006 oli arvioitu, mutta myös menoja hillittiin. Erityisesti yritysten hyvä kannattavuus mahdollisti tukien kasvun hillitsemisen, ja lisäksi nopeasti aleneva työttömyys ja indeksoinnista luopuminen Hausnerin suunnitelman (4) mukaisesti hillitsivät tulonsiirtojen kasvua. Lisäksi julkisen sektorin palkansaajakorvaukset jäivät suunniteltua pienemmiksi. Julkiset investoinnit jäivät myös suunniteltua pienemmiksi, koska EU:n varojen käyttö oli suunniteltua hitaampaa. Kaiken kaikkiaan menot suhteessa BKT:hen olivat 1,5 prosenttiyksikköä pienemmät kuin marraskuussa 2006 ennakoitiin. Tulopuolella välillisistä veroista ja sosiaaliturvamaksuista saatavat tulot osoittautuivat marraskuussa 2006 arvioitua paremmiksi, mikä johtui pääosin työllisyyden ja palkkojen huomattavasti ennakoitua paremmasta kasvusta. Nämä positiiviset yllätykset tasoittuivat, kun kehitys muissa tuloerissä oli ennakoitua heikompaa (välittömät verot, mihin oli syynä veroluokkien nosto). Kaiken kaikkiaan tämä johti hieman suunniteltua alhaisempaan tulosuhteeseen. Koska rakenteellinen rahoitusasema koheni noin 1,5 prosenttiyksikköä, talousarvion toteutus ylitti vuonna 2007 reilusti suosituksen, jonka neuvosto oli esittänyt edellisestä tarkistetusta lähentymisohjelmasta 27 päivänä helmikuuta 2007 antamassaan lausunnossa (5).

(5)

Julkisen talouden strategian päätavoitteena on julkisen talouden rakenteellisen alijäämän (eli suhdannetasoitetun julkisen talouden rahoitusaseman ilman kertaluonteisia ja muita väliaikaisia toimenpiteitä) kestävä supistaminen niin, että rahoitusaseman keskipitkän aikavälin tavoite, joka on 1 prosentin rakenteellinen alijäämä suhteessa BKT:hen, saavutettaisiin vuonna 2011 eli vuosi ohjelmakauden jälkeen. Tämä vastaa edellistä lähentymisohjelmaa, jossa suunniteltiin keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamista ”vuoden 2010 jälkeen”. Alijäämä kasvanee 0,5 prosenttiyksikköä 2,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2008, mutta sen arvioidaan supistuvan 1,5 prosenttiin viimeistään vuonna 2010. Perusjäämä seuraa samaa uraa, ja sen ennustetaan kasvavan vuoden 2008 – 0,2 prosentista suhteessa BKT:hen 0,8 prosenttiin vuonna 2010. Kun tuotannon kasvu laantuu, yhteisesti sovittujen menetelmien mukaisesti lasketun rakenteellisen rahoitusaseman muutosten ennakoidaan olevan suurempia: rakenteellisen alijäämän arvioidaan supistuvan vuoden 2008 noin 2,75 prosentista suhteessa BKT:hen hieman yli 1 prosenttiin vuonna 2010. Julkisen talouden sopeuttaminen on menoperusteista ja painottuu vuosille 2009 ja 2010. Alijäämän syveneminen vuonna 2008 johtuu lähinnä investointisuhteen nopeasta kasvusta sekä sosiaaliturvamaksujen huomattavasta leikkauksesta (joka osittain kompensoituu muiden tulojen kasvulla). Vuosina 2009–2010 julkista taloutta on tarkoitus vakauttaa lähinnä hillitsemällä palkansaajakorvauksia, tulonsiirtoja ja välituotekäyttöä. Alijäämän arvioidaan supistuvan vuosina 2007–2009 vähemmän kuin edellisessä ohjelmassa ennakoitiin, vaikka alkuasetelma (vuosi 2007) ja kukin maaliskuussa 2008 tarkistetussa lähentymisohjelmassa esitetyistä uusista alijäämätavoitteista on parempi kuin marraskuussa 2006 tarkistetussa ohjelmassa esitetyt tavoitteet.

(6)

Ohjelmassa esitettyihin julkista taloutta koskeviin ennusteisiin liittyvät riskit näyttävät olevan pitkälti tasapainossa vuonna 2008, mutta toteutumat voivat olla sen jälkeen ennakoitua heikompia. Vuoden 2008 alijäämätavoite on ohjelmassa sama kuin kevään 2008 talousennusteessa (2,5 prosenttia suhteessa BKT:hen). Valtion talousarviota vuoden 2008 ensimmäisellä neljänneksellä koskevat kassatiedot viittaavat siihen, että tulot kehittyvät julkisen talouden ennusteita paremmin. Ohjelmassa kuitenkin ennakoidaan hieman nopeampaa kasvua vuodeksi 2008 kuin komission kevään 2008 talousennusteessa, ja julkisen sektorin edelleen kasvavat palkkapaineet aiheuttavat julkiselle taloudelle riskin.

Toisaalta ohjelmassa ennakoitua nopeampi inflaatio alentaa menosuhdetta vuonna 2008, koska menot on pääasiassa vahvistettu nimellisarvona. Vuoden 2008 nopeutunut inflaatio voi kuitenkin kiihdyttää vuonna 2009 palkkojen kasvua julkisella sektorilla ja johtaa korkeampiin eläkkeisiin ja sosiaalietuuksin kuin ohjelmassa ennakoidaan. Tätä seikkaa pahentaisi entisestään indeksointimenetelmän uudistus, jolla sosiaalietuudet liitetään vuodesta 2008 alkaen kuluttajahintojen lisäksi myös osittain palkkoihin. Parlamentti on jo hyväksynyt veronkevennyksiä, mutta vielä olisi määriteltävä tasapainottavia toimenpiteitä ja pantava ne täytäntöön. Jos työllisyys ei kuitenkaan jatkossa kasva hallituksen olettamaa nopeaa tahtia, julkisen talouden vakauttaminen vuosien 2006–2007 tapaan siltä perustalta, että työpaikkoja syntyy paljon, saattaa olla vaikeaa vuoden 2008 jälkeen. Toisaalta julkisen talouden rahoitusasema on aiemmin kehittynyt hyvin: tulot ovat usein osoittautuneet ennakoitua suuremmiksi ja menosuunnitelmat eivät ole täysin toteutuneet.

(7)

Tämän riskinarvioinnin perusteella näyttää siltä, että ohjelman mukainen finanssipolitiikan viritys on asianmukainen liiallisen alijäämän korjaamiseksi kestävällä tavalla vuoteen 2007 mennessä, kuten neuvosto on suositellut. Riittävää varmuusmarginaalia ei kuitenkaan voitaisi saavuttaa ohjelmakauden aikana sen varmistamiseksi, ettei julkisen talouden alijäämälle asetettu 3 prosentin viitearvo suhteessa BKT:hen ylity. Lisäksi on mahdollista, ettei ohjelmassa esitetty finanssipolitiikan viritys riitä varmistamaan keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamista viimeistään vuonna 2011 ohjelmassa suunnitellulla tavalla. Koska talouden kasvuolosuhteet ovat suotuisat, ohjelman mukainen sopeutusvauhti keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamiseksi on riittämätön, ja sitä on kiristettävä vuonna 2008, jotta se olisi vakaus- ja kasvusopimuksen mukainen. Sen vuoksi sopeutuksen turvaksi tarvitaan toimenpiteitä. Jos esiintyy inflaatio- ja palkkapaineita, finanssipolitiikan viritystä on lisäksi tarpeen tiukentaa suunnitellusta ylikuumenemisen välttämiseksi.

(8)

Puolan julkisen talouden kestävyyteen näyttää liittyvän vähän riskejä. Vaikka vuoden 2007 julkisen talouden rahoitusasema käsittää hienoisen rakenteellisen perusalijäämän, joka perustuu lähentymisohjelmaan, vuonna 2005 tehtyjen ennusteiden ja yhteisesti sovittujen menetelmien perusteella ikääntymisestä talousarvioon aiheutuvat pitkän aikavälin vaikutukset ovat EU:n alhaisimpia. Vuodesta 2008 alkaen sosiaalietuudet kuitenkin indeksoidaan kuluttajahintojen lisäksi myös osittain palkkoihin, mikä kasvattaa menoja pitkällä aikavälillä. Julkisen talouden vakauttamisen jatkaminen ja varhaiseläkejärjestelmän uudistaminen (varhaiseläkkeelle jäännin rajoittaminen tiettyihin ammatteihin), kuten lähentymisohjelmassa ennakoidaan, lisäisivät sen vuoksi työelämään osallistumista ja työllisyyttä sekä rajoittaisivat julkisen talouden kestävyyteen kohdistuvia riskejä.

(9)

Lähentymisohjelma vaikuttaa yhdenmukaiselta kansallisen uudistusohjelman täytäntöönpanosta lokakuussa 2007 esitetyn kertomuksen kanssa. Molemmissa ohjelmissa erityisesti suunnitellaan varhaiseläkejärjestelmän ja työkyvyttömyysetuuksien uudistamista, viljelijöiden sosiaalirahaston uudistusta, terveydenhuoltoalan uudistusta, julkisen talouden uudelleenjärjestelyä ja hajauttamista sekä monivuotista budjettisuunnittelua. Lähentymisohjelma ei kuitenkaan sisällä laadullista arviota siitä, miten kansallisen uudistusohjelman täytäntöönpanosta lokakuussa 2007 esitetty kertomus kaiken kaikkiaan vaikuttaa keskipitkän aikavälin finanssipoliittiseen strategiaan (esimerkiksi arviot vaikutuksesta potentiaaliseen kasvuun ja työllisyyteen). Ohjelmassa esitetään kuitenkin järjestelmällisesti tiedot siitä, millaisia suoria julkisen talouden kustannuksia aiheutuu kansallisessa uudistusohjelmassa suunnitelluista tärkeimmistä uudistuksista.

(10)

Lähentymisohjelmassa esitetty julkisen talouden strategia noudattaa osittain Lissabonin strategian yhdennettyihin suuntaviivoihin sisältyviä talouspolitiikan laajoja suuntaviivoja ja maakohtaisia finanssipolitiikan suosituksia. Vaikka ohjelmassa ennakoidaan julkisen talouden vakauttamisen jatkumista, uusia keinoja menojen hillitsemiseksi ei tuoda esille.

(11)	Vakaus- ja lähentymisohjelmia koskevissa käytännesäännöissä täsmennettyjen tietovaatimusten osalta voidaan todeta, että ohjelmasta puuttuu joitakin vapaaehtoisia tietoja.

Yleisenä päätelmänä voidaan todeta, että sen jälkeen kun julkisen talouden alijäämä saatiin korjattua vuonna 2007 ja vaikka alijäämä pysyttelee alle 3 prosentin ja velka alle 60 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen, ohjelmassa arvioidaan julkisen talouden rahoitusaseman heikkenevän 0,5 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen vuonna 2008. Edistymisen kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta arvioidaan painottuvan vasta seuraaville vuosille tilanteessa, jossa kasvunäkymät ovat suotuisat. Rakenteellisen rahoitusaseman ennakoitu heikkeneminen vuonna 2008 lähes 0,5 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen ei ole vakaus- ja kasvusopimuksen mukaista. Koska julkisen talouden tavoitteisiin liittyy riskejä vuodesta 2009 alkaen lähinnä sen vuoksi, ettei toimenpiteitä ole täsmennetty, keskipitkän aikavälin tavoitteeseen ei ehkä päästä vuoteen 2011 mennessä, kuten ohjelmassa suunnitellaan. Jos esiintyy inflaatiopaineita, finanssipolitiikan viritystä on lisäksi tarpeen tiukentaa suunnitellusta. Puolan julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyteen liittyvä riski vaikuttaa olevan alhainen, mutta varhaiseläkejärjestelmä olisi uudistettava kokonaisuudessaan.

Kun otetaan huomioon edellä esitetty arvio ja tarve varmistaa julkisen talouden kestävyys, Puolaa kehotetaan hyödyntämään suotuisia kasvuolosuhteita vauhdittaakseen rakenteellista sopeuttamista kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta ottaen huomioon mm. mahdolliset inflaatiopaineet. Tavoitteeseen olisi pyrittävä ohjaamalla mahdolliset ylimääräiset tulot ja käyttämättömät varat alijäämän supistamiseen vuonna 2008 sekä määrittelemällä ja toteuttamalla varsinkin menoja koskevia toimenpiteitä lähivuosina.

Keskeisten makrotaloutta ja julkista taloutta koskevien ennusteiden vertailu

		2006	2007	2008	2009	2010
BKT:n määrä (% muutos)	LO maaliskuu 2008	6,2	6,5	5,5	5,0	5,0
	KOM huhtikuu 2008	6,2	6,5	5,3	5,0	tieto puuttuu
	LO marraskuu 2006	5,4	5,1	5,1	5,6	tieto puuttuu
YKHI-inflaatio (%)	LO maaliskuu 2008	1,3	2,6	3,5	2,9	2,5
	KOM huhtikuu 2008	1,3	2,6	4,3	3,4	tieto puuttuu
	LO marraskuu 2006	1,4	2,1	2,5	2,5	tieto puuttuu
Tuotantokuilu (6) (% suhteessa potentiaaliseen BKT:hen)	LO maaliskuu 2008	0,5	1,1	0,7	– 0,2	– 0,9
	KOM huhtikuu 2008 (7)	0,6	1,2	0,5	– 0,7	tieto puuttuu
	LO marraskuu 2006	0,5	0,5	0,3	0,4	tieto puuttuu
Nettoluotonanto/-otto verrattuna muuhun maailmaan (% suhteessa BKT:hen)	LO maaliskuu 2008	– 2,6	– 2,6	– 3,5	– 4,2	– 4,6
	KOM huhtikuu 2008	– 2,5	– 2,6	– 2,3	– 3,6	tieto puuttuu
	LO marraskuu 2006	– 1,6	– 1,8	– 2,2	– 2,7	tieto puuttuu
Julkisen talouden rahoitusasema (% suhteessa BKT:hen)	LO maaliskuu 2008	– 3,8	– 2,0	– 2,5	– 2,0	– 1,5
	KOM huhtikuu 2008	– 3,8	– 2,0	– 2,5	– 2,6	tieto puuttuu
	LO marraskuu 2006	– 3,9	– 3,4	– 3,1	– 2,9	tieto puuttuu
Perusjäämä (% suhteessa BKT:hen)	LO maaliskuu 2008	– 1,1	0,2	– 0,2	0,3	0,8
	KOM huhtikuu 2008	– 1,1	0,6	0,2	0,1	tieto puuttuu
	LO marraskuu 2006	– 1,5	– 1,0	– 0,7	– 0,6	tieto puuttuu
Suhdannetasoitettu rahoitusasema (6) (% suhteessa BKT:hen)	LO maaliskuu 2008	– 4,0	– 2,4	– 2,8	– 1,9	– 1,1
	KOM huhtikuu 2008	– 4,0	– 2,5	– 2,7	– 2,3	tieto puuttuu
	LO marraskuu 2006	– 4,1	– 3,6	– 3,2	– 3,0	tieto puuttuu
Rakenteellinen rahoitusasema (8) (% suhteessa BKT:hen)	LO maaliskuu 2008	– 4,0	– 2,4	– 2,8	– 1,9	– 1,1
	KOM huhtikuu 2008	– 4,0	– 2,5	– 2,7	– 2,3	tieto puuttuu
	LO marraskuu 2006	– 4,1	– 3,6	– 3,2	– 3,0	tieto puuttuu
Julkinen bruttovelka (% suhteessa BKT:hen)	LO maaliskuu 2008	47,6	44,9	44,2	43,3	42,3
	KOM huhtikuu 2008	47,6	45,2	44,5	44,1	tieto puuttuu
	LO marraskuu 2006	48,9	50,0	50,3	50,2	tieto puuttuu
Lähentymisohjelma (LO), komission yksiköiden kevään 2008 talousennuste (KOM), komission yksiköiden laskelmat.

http://ec.europa.eu/economy_finance/about/activities/sgp/main_en.htm

(2) Tarkistettu ohjelma toimitettiin 16 viikkoa käytännesäännöissä vahvistetun määräajan eli 1 päivänä joulukuuta jälkeen, koska maahan oli marraskuussa muodostettu uusi hallitus lokakuussa pidettyjen yleisten vaalien jälkeen.

(4) Vuonna 2003 ehdotettu, tähän mennessä kattavin menouudistushanke, jonka tarkoituksena on vähentää sosiaaliturvasta, julkishallinnosta ja valtiontuista aiheutuvia julkisia menoja. Hausnerin suunnitelmalla muun muassa korvataan vuotuinen indeksointi menetelmällä, jossa indeksointi tehdään, kun kumulatiivinen inflaatio ylittää 5 prosenttia tai joka tapauksessa joka kolmas vuosi.

(5) EUVL C 72, 29.3.2007, s. 13.

(6) Ohjelmien mukaiset tuotantokuilut ja suhdannetasoitetut rahoitusasemat, jotka komission yksiköt ovat laskeneet uudelleen ohjelmien tietojen perusteella.

(7) Perustuu ennusteisiin, joiden mukaan potentiaalinen kasvu on 5,2 % vuonna 2006, 5,9 % vuonna 2007, 6,0 % vuonna 2008 ja 6,2 % vuonna 2009.

(8) Suhdannetasoitettu rahoitusasema, jossa ei ole otettu huomioon kertaluonteisia eikä muita väliaikaisia toimenpiteitä. Uusimpaan ohjelmaan eikä komission yksiköiden syksyn talousennusteeseen ei sisälly kertaluonteisia eikä muita väliaikaisia toimenpiteitä.

Lähde:

Lähentymisohjelma (LO), komission yksiköiden kevään 2008 talousennuste (KOM), komission yksiköiden laskelmat.

19.7.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

C 182/10

EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan mukaisen valtiontuen hyväksyminen

Tapaukset, joita komissio ei vastusta

(2008/C 182/03)

Päätöksen tekopäivä

4.4.2007

Tuen numero

N 591/03

Jäsenvaltio

Italia

Alue

Lazio

Nimike (ja/tai tuensaajan nimi)

Legge regionale 28 ottobre 2002 n. 35 «Riconoscimento ed incentivazione dei mercati delle qualità»

Oikeusperusta

Legge regionale 28 ottobre 2002 n. 35 «Riconoscimento ed incentivazione dei mercati delle qualità»

Toimenpidetyyppi

Tukijärjestelmä

Tarkoitus

Maataloustuotteiden kaupan pitämiseen ja maataloustuotteiden laadun parantamista koskevaan tekniseen apuun liittyvät investoinnit

Tukimuoto

Suora avustus

Talousarvio

513 358,16 EUR vuodessa

Tuen intensiteetti

Enintään 40 %

Kesto

2 vuotta

Toimialat

Maatalous

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite

Regione Lazio

Via Cristoforo Colombo, 212

I-00147 Roma

Lisätiedot

—

Päätöksen teksti (ilman luottamuksellisia tietoja) on julkaistu todistusvoimaisella kielellä/todistusvoimaisilla kielillä seuraavalla Internet-sivulla:

http://ec.europa.eu/community_law/state_aids/

Päätöksen tekopäivä

5.12.2007

Tuen viitenumero

N 403/06

Jäsenvaltio

Saksa

Alue

—

Nimike (ja/tai tuensaajayrityksen nimi)

Bürgschaftsprogramm zur Beschleunigung des Verkaufs landwirtschaftlicher Flächen nach dem EALG

Oikeusperusta

Entschädigungs- und Ausgleichsleistungsgesetz (EALG)

Toimenpidetyyppi

Ohjelma

Tavoite

Investoinnit

Tukimuoto

Vakuus

Talousarvio

Ei määritelty

Intensiteetti

1,389 %

Kesto

Maanhankintaohjelman päättymiseen asti

Toimialat

Maatalous

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite

BVVG

Bodenverwertungs- und –verwaltungs GmbH

Schönhauser Allee 120

D-10437 Berlin

Lisätiedot

—

Päätöksen teksti (ilman luottamuksellisia tietoja) on julkaistu todistusvoimaisella kielellä/todistusvoimaisilla kielillä seuraavalla Internet-sivulla:

http://ec.europa.eu/community_law/state_aids/

Päätöksen tekopäivä

14.11.2007

Tuen numero

N 414/07

Jäsenvaltio

Kreikka

Alue

—

Nimike (ja/tai tuensaajan nimi)

Κανονισμός Κρατικών Οικονομικών Ενισχύσεων

Oikeusperusta

Σχέδιο διϋπουργικής απόφασης

Toimenpidetyyppi

Tukiohjelma

Tarkoitus

Huonot ilmasto-olot, luonnonmullistukset

Tukimuoto

Avustukset

Talousarvio

170 000 000 EUR

Intensiteetti

Enintään 80 prosenttia

Kesto

Vuoden 2013 loppuun asti

Toimialat

Maatalous

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite

ΕΛ.Γ.Α.

Μεσογείων 45

GR-11510 Αθήνα

Muita tietoja

—

Päätöksen teksti (ilman luottamuksellisia tietoja) on julkaistu todistusvoimaisella kielellä/todistusvoimaisilla kielillä seuraavalla Internet-sivulla:

http://ec.europa.eu/community_law/state_aids/

Päätöksen tekopäivä

17.10.2007

Tuen numero

N 554/07

Jäsenvaltio

Bulgaria

Alue

—

Nimike (ja/tai tuensaajayrityksen nimi)

Държавна помощ за компенсиране на загуби, понесени от селскостопанските производители в напълно опустошени райони вследствие на природни бедствия или неблагоприятни климатични условия

Oikeusperusta

1.	Agricultural Producers Support Act, art. 12, par. 1, p. 2 and par. 2, p. 1, item „а“, SG 58/1998

2.	Instructions on the granting of state aid for compensation of losses incurred by agricultural producers for totally devastated areas as a result of natural disasters or adverse weather conditions

Toimenpidetyyppi

Tukiohjelma

Tarkoitus

Luonnonmullistusten ja epäsuotuisten sääolojen aiheuttamien menetysten korvaaminen

Tukimuoto

Suora avustus

Talousarvio

Vuotuinen talousarvio on 200 000 000 BGN (noin 102 259 944,78 EUR), kokonaistalousarvio on 600 000 000 BGN (noin 306 779 834,34 EUR)

Intensiteetti

Enintään 80 %

Kesto

Komission hyväksymispäivästä 1.11.2010 asti

Toimialat

Maatalousala

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite

Държавен фонд „Земеделие“

Цар Освободител 136

BG-1618 София

Muita tietoja

—

Päätöksen teksti (ilman luottamuksellisia tietoja) on julkaistu todistusvoimaisella kielellä/todistusvoimaisilla kielillä seuraavalla Internet-sivulla:

http://ec.europa.eu/community_law/state_aids/

19.7.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

C 182/13

EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan mukaisen valtiontuen hyväksyminen

Tapaukset, joita komissio ei vastusta

(2008/C 182/04)

Päätöksen tekopäivä

5.12.2007

Tuen numero

NN 40/A/05

Jäsenvaltio

Italia

Alue

—

Nimike

Misure urgenti nel settore agroalimentare, legge n. 71/2005, articolo 1, commi 1, 1bis, 1ter e 3ter, e legge n. 231/2005, articolo 1, commi 1-4

Oikeusperusta

Legge n. 71/2005, articolo 1, commi 1, 1bis, 1ter e 3ter

Legge n. 231/2005, articolo 1, commi 1-4

Toimenpidetyyppi

Tukiohjelma

Tarkoitus

Korvata tulonmenetyksiä, jotka johtuvat vuoden 2005 maatalousmarkkinoiden kriisistä. Vähämerkityksiset tuet.

Korvata maataloustuotannolle epäsuotuisten sääolojen aiheuttamia vahinkoja (tuki NN 54/A/04)

Tukimuoto

Suora avustus

Talousarvio

—	109 miljoonaa EUR, kun kyseessä ovat markkinakriisit,

—	120 miljoonaa EUR, kun kyseessä ovat maataloustuotannolle epäsuotuisten sääolojen aiheuttamat vahingot (tuki NN 54/A/04)

Tuen intensiteetti

Vaihtelee toimenpiteiden mukaan

Kesto

Maksujen suorittamisen loppuun asti

Toimiala

Maatalous

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite

Ministero delle Politiche agricole alimentari e forestali

Via XX Settembre, 20

I-00187 Roma

Muita tietoja

—

Päätöksen teksti (ilman luottamuksellisia tietoja) on julkaistu todistusvoimaisella kielellä/todistusvoimaisilla kielillä seuraavalla Internet-sivulla:

http://ec.europa.eu/community_law/state_aids/

Päätöksen tekopäivä

10.10.2007

Tuen numero

N 163/07

Jäsenvaltio

Irlanti

Alue

—

Nimike (ja/tai tuensaajan nimi)

Scheme of Investment Aid for the Development of the Commercial Horticulture Sector 2007-2013

Oikeusperusta

National Development Plan 2007-2013

Toimenpidetyyppi

Ohjelma

Tarkoitus

Puutarha-alan kehittäminen avustamalla kaupallisen puutarhanhoidon erikoiskasvien ja -työvälineiden hankintaa

Tuen muoto

Suora avustus

Talousarvio

49 miljoonaa EUR

Tuen intensiteetti

40 %

Nuorille viljelijöille 50 %

Kesto

Komission kirjeen päiväyksestä 31.12.2013 saakka

Toimiala

NACE-luokka

A001 — Maatalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite

Department of Agriculture and Food

Agriculture House

Kildare Street

Dublin 2

Ireland

Muita tietoja

—

Päätöksen teksti (ilman luottamuksellisia tietoja) on julkaistu todistusvoimaisella kielellä/todistusvoimaisilla kielillä seuraavalla Internet-sivulla:

http://ec.europa.eu/community_law/state_aids/

19.7.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

C 182/16

Euron kurssi (1)

18. heinäkuuta 2008

(2008/C 182/07)

1 euro=

	Rahayksikkö	Kurssi
USD	Yhdysvaltain dollaria	1,5816
JPY	Japanin jeniä	169,03
DKK	Tanskan kruunua	7,4599
GBP	Englannin puntaa	0,79315
SEK	Ruotsin kruunua	9,4496
CHF	Sveitsin frangia	1,6207
ISK	Islannin kruunua	125,16
NOK	Norjan kruunua	8,0590
BGN	Bulgarian leviä	1,9558
CZK	Tšekin korunaa	23,063
EEK	Viron kruunua	15,6466
HUF	Unkarin forinttia	228,16
LTL	Liettuan litiä	3,4528
LVL	Latvian latia	0,7030
PLN	Puolan zlotya	3,2188
RON	Romanian leuta	3,5528
SKK	Slovakian korunaa	30,335
TRY	Turkin liiraa	1,8795
AUD	Australian dollaria	1,6288
CAD	Kanadan dollaria	1,5901
HKD	Hongkongin dollaria	12,3335
NZD	Uuden-Seelannin dollaria	2,0719
SGD	Singaporin dollaria	2,1432
KRW	Etelä-Korean wonia	1 603,74
ZAR	Etelä-Afrikan randia	11,9170
CNY	Kiinan juan renminbiä	10,7816
HRK	Kroatian kunaa	7,2231
IDR	Indonesian rupiaa	14 468,48
MYR	Malesian ringgitiä	5,1315
PHP	Filippiinien pesoa	70,025
RUB	Venäjän ruplaa	36,7559
THB	Thaimaan bahtia	52,711
BRL	Brasilian real	2,5179
MXN	Meksikon peso	16,1469

(1)

Lähde: Euroopan keskuspankin ilmoittama viitekurssi.

19.7.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

C 182/17

Tiedonanto kevyiden ajoneuvojen päästöjä (Euro 5 ja Euro 6) sekä ajoneuvojen korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuutta koskevan yhteisön lainsäädännön soveltamisesta ja kehittämisestä

(2008/C 182/08)

Tämä tiedonanto sisältää asetukseen (EY) N:o 715/2007 (Euro 5 ja Euro 6) ja sen täytäntöönpanosäädöksiin liittyvää taustatietoa. Asetuksessa vahvistetaan kevyiden hyötyajoneuvojen tyyppihyväksyntävaatimukset, jotka koskevat päästöjä sekä ajoneuvojen korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuutta. Tekniset vaatimukset tulevat voimaan kahdessa vaiheessa siten, että Euro 5 -päästörajoja aletaan soveltaa 1. syyskuuta 2009 ja Euro 6 -päästörajoja 1. syyskuuta 2014.

Tiedonannon tavoitteena on esittää kyseisiä säädöksiä koskevat komission suunnitelmat. Asetus ja sen täytäntöönpanotoimet sisältävät yksityiskohtaiset tekniset säännökset keskeisimpien vaatimusten täyttämisestä. On kuitenkin eräitä osa-alueita, joilla komissio katsoo lainsäädännön lisätarkistamisen tulevaisuudessa olevan tarpeen.

Nykyiseen asetukseen sisältyvät kaikki vaatimukset, joita Euro 5 -alkuvaiheen mukainen ajoneuvon tyyppihyväksyntä edellyttää. Komissio aikoo tarkentaa vaatimuksia jatkossa, jotta niitä voidaan soveltaa joko Euro 5 -vaiheen jälkeisessä siirtymävaiheessa tai täysimääräisesti Euro 6 -vaiheessa. Tässä tiedonannossa käsitellään osa-alueita, joita olisi tarkistettava.

Hiukkasmassan ja hiukkasmäärän testausmenettelyt

4.	Hiukkasmassan ja hiukkasmäärän tarkistettuja testausmenettelyjä viimeistellään parhaillaan, jotta ne voidaan sisällyttää UN-ECE-sääntöön N:o 83. Testausmenettelyjen vahvistamisen jälkeen on mahdollisimman pian saatettava ajan tasalle Euro 5- ja Euro 6 -päästörajoja koskevat täytäntöönpanosäädökset.

Hiukkasmääriin perustuvat päästörajat ottomoottoreissa

Asetuksessa (EY) N:o 715/2007 valtuutetaan komissio ottamaan käyttöön hiukkasten määrään perustuvat päästörajat bensiinikäyttöisten autojen osalta. Täytäntöönpanosäädöksiä laadittaessa päätettiin, että ennen standardin asettamista kyseisten ajoneuvojen päästöistä oli tarpeen saada lisätietoja. Näin ollen raja-arvoa ei asetettu Euro 5 -ajoneuvoille. Asetuksessa (EY) N:o 715/2007 vaaditaan päästörajan asettamista viimeistään Euro 6 -vaiheessa. Siksi komissio aikoo tarkastella ottomoottorilla varustetujen ajoneuvojen hiukkaspäästöjä ja ehdottaa hiukkasmäärän raja-arvoa Euro 6 -vaatimusten mukaisille ajoneuvoille ennen Euro 6 -vaatimusten voimaantuloa.

Vertailupolttoaineet

Täytäntöönpanolainsäädännön alustavassa versiossa ei ole vaatimuksia etanolin (E 75) käytöstä vertailupolttoaineena, jota flex-fuel-ajoneuvojen on käytettävä alhaisen lämpötilan päästötestissä (tyyppi 6 -testi). Komissio aikoo lähiaikoina vahvistaa lopulliset vaatimukset etanolin (E 75) käytöstä vertailupolttoaineena alhaisen lämpötilan päästötestissä. Prosessi saataneen päätökseen ennen asetuksen (EY) N:o 715/2007 10 artiklan 6 kohdassa säädettyjä päivämääriä, koska kyseisten päivämäärien jälkeen Euro 5 -flex-fuel-ajoneuvojen tyyppihyväksyntä edellyttää alhaisen lämpötilan testejä.

Alhaisen lämpötilan päästötestit

Asetuksessa (EY) N:o 715/2007 vaaditaan komissiota tarkistamaan bensiinikäyttöisten autojen päästörajat alhaisen lämpötilan (– 7 °C) testissä. Tämä johtuu siitä, että nykyiset Euro 3- ja Euro 4 -vaiheeseen perustuvat päästörajat eivät enää sovellu ajoneuvoihin, joiden on täytettävä Euro 5- ja Euro 6 -vaiheen edellyttämät päästörajat.

Lisäksi komissio aikoo tarkistaa vaatimuksia siitä, mitä tietoja valmistajien on toimitettava tyyppihyväksyntäviranomaisille dieselajoneuvojen suorituskyvystä alhaisissa lämpötiloissa. Tämä johtuu typpioksidipäästöjen kohoamisvaarasta alhaisissa lämpötiloissa, kun kyseessä ovat dieselajoneuvot, joissa on pakokaasujen kierrätysjärjestelmä ja typen oksidien jälkikäsittelylaitteet. Tarkistuksessa olisi harkittava alhaisen lämpötilan testien ulottamista Euro 6 -dieselajoneuvoihin ja raja-arvon asettamista tulevaisuudessa.

Haihtumispäästöt

Biopolttoaineiden yleistymisen vuoksi komissio aikoo tarkistaa haihtumispäästöjen testausmenettelyjä. Tällöin olisi harkittava, olisiko pyrittävä tehokkaampaan maailmanlaajuiseen yhtenäistämiseen mukauttamalla eurooppalaiset testausmenettelyt Yhdysvalloissa käytettyihin. Samalla olisi harkittava käytössä olevien ajoneuvojen yhdenmukaisuus- tai kestävyysvaatimusten käyttöönottoa, jotta voidaan valvoa, miten etanolia sisältävien polttoaineiden pitkäaikainen käyttö vaikuttaa haihtumispäästöihin.

Päästöjen testausmenettely

10.

Kevyiden hyötyajoneuvojen päästöjä ja polttoaineenkulutusta mitataan standardoidulla testausmenettelyllä, joka perustuu ns. uuteen eurooppalaiseen ajosykliin (New European Driving Cycle, NEDC). Asetuksen (EY) N:o 715/2007 mukaisesti komission on tarkkailtava menettelyjä ja ehdotettava muutoksia, elleivät testaukset ole enää tarkoituksenmukaisia tai elleivät ne heijasta todellisissa olosuhteissa syntyviä päästöjä. Komissio katsoo, että menettelyt on saatettava ajan tasalle, ja aikoo sen vuoksi tarkistaa testisykliä niin, että se kuvastaa asianmukaisesti todellisessa maantieajossa syntyviä päästöjä. Menetelmien tarkistus saattaa vaikuttaa UN-ECE:n tasolla käynnissä oleviin pohdintoihin maailmanlaajuisesti yhdenmukaistetun testisyklin kehittämisestä kevyitä hyötyajoneuvoja varten; tämän edellytyksenä ei kuitenkaan ole UN-ECE:n tasolla tapahtuva edistys. Lisäksi olisi harkittava standardoidun testausmenettelyn täydennykseksi syklin ulkopuolisia päästöjä koskevan vaatimuksen käyttöönottoa.

Kevyiden hyötyajoneuvojen vertailumassan raja-arvot

11.

Euro 5- ja Euro 6 -lainsäädännön myötä selkeytettiin ja yksinkertaistettiin huomattavasti kevyiden hyötyajoneuvojen ja raskaiden hyötyajoneuvojen päästöjä koskevien säädösten soveltamisalaa. Lainsäädäntö perustuu nyt vertailumassaan siten, että kevyitä hyötyajoneuvoja ovat kaikki ajoneuvot, joiden massa on vähemmän kuin 2 610 kg. Vertailumassa perustuu laboratoriossa tehtävien päästötestien nykyisiin raja-arvoihin. Komissio pohtii, onko nykyinen vertailumassan raja-arvo mahdollisesti liian alhainen ja olisiko sitä tarkistettava. Kun otetaan huomioon ajoneuvojen todellinen massa, vertailumassan raja-arvon nostaminen saattaa olla tarpeen tulevassa lainsäädännössä.

Massasta riippumattomat päästörajat

12.

Asetuksessa (EY) N:o 715/2007 säädetään, että tulevien päästörajojen myötä olisi harkittava massasta riippumattomien päästörajojen käyttöönottoa. Tähän näkemykseen perustuu Yhdysvaltain nykyinen lainsäädäntö, ja sen soveltamisesta seuraisi luopuminen N1-ajoneuvoluokan nykyisestä jaosta alaluokkiin I, II ja III. Jaottelu oli kehitetty pelkästään päästöjä koskevaa lainsäädäntöä varten, ja sitä on äskettäin alettu soveltaa myös ajoneuvojen ilmastointijärjestelmiä koskevassa lainsäädännössä. Massasta riippumattomat päästörajat näyttävät tässä vaiheessa bensiinikäyttöisten ajoneuvojen osalta erittäin toteuttamiskelpoisilta päästöjen valvontajärjestelmän luonteen vuoksi. Dieselajoneuvojen pakokaasupäästöjä pystytään typen oksidien jälkikäsittelylaitteilla valvomaan tehokkaammin, jolloin alkuperäinen perustelu raskaampien hyötyajoneuvojen päästöjen tiukemmalle sääntelylle käy tarpeettomaksi. Ennen ehdotuksen tekemistä komission olisi tarkistettava kyseisen toimintamallin toteutettavuus ja kustannustehokkuus.

Kaikkia kasvihuonekaasuja koskeva hiilidioksidipäästöjen arviointi

13.

Asetuksen (EY) N:o 715/2007 mukaan komission on harkittava, sisällytetäänkö muut kasvihuonekaasupäästöt, esimerkiksi metaanipäästöt, ajoneuvojen hiilidioksidipäästölaskelmaan. Tällainen muutos vaikuttaisi todennäköisesti hyvin vähän useimpien bensiini- ja dieselkäyttöisten ajoneuvojen päästölukuihin, joskin merkitys saattaisi olla hieman tuntuvampi kaasukäyttöisten ajoneuvojen osalta. Tähän ryhmään kuuluvien ajoneuvojen vähäisen määrän vuoksi muutos ei liene tässä vaiheessa tärkeä prioriteetti. Komissio saattaa näin ollen tutkia, onko syytä ottaa kasvihuonekaasut laajemmin huomioon.

Kestävyysvaatimukset — Euro 6- ja dieselajoneuvojen huononemiskertoimet

14.

Täytäntöönpanosäädöksissä vahvistetaan ainoastaan Euro 5 -dieselajoneuvoille määritetyt huononemiskertoimet. Euro 6 -dieselajoneuvoille ei määritetty huononemiskertoimia, koska tulevien dieselmoottoreiden ja pakokaasujen jälkikäsittelyjärjestelmien kestävyysominaisuudet eivät olleet tiedossa. Jotta Euro 6 -dieselajoneuvoille voidaan vahvistaa määritetyt huononemistekijät, komission on tutkittava Euro 6 -päästönormien mukaisten dieselajoneuvojen kestävyys.

Pakokaasunpuhdistuslaitteiden varaosien tyyppihyväksyntä

15.

Komissio aikoo tarkistaa vaatimuksia, jotka koskevat pakokaasunpuhdistuslaitteiden varaosien tyyppihyväksyntää, jotta voidaan ottaa huomioon ajoneuvon sisäisen valvontajärjestelmän tarkistetut vaatimukset sekä uudet päästöjen rajoittamislaitteet. Jaksottaisesti regeneroituvan järjestelmän varaosalaitteiden kestävyysvaatimuksia jouduttaneen lisäksi tarkistamaan.

Ajoneuvon sisäinen valvontajärjestelmä (OBD)

16.	Täytäntöönpanosäädöksissä ei ole Euro 6 -ajoneuvoja koskevia OBD-kynnysarvoja, lukuun ottamatta Euro 6 -dieselajoneuvojen nopeaa käyttöönottoa varten asetettuja väliaikaisia arvoja. Ennen kuin kyseiset ajoneuvot voidaan tyyppihyväksyä, komission on vahvistettava täydelliset Euro 6 -kynnysarvot.

17.	Komission alustava ehdotus Euro 6 -tason OBD-kynnysarvoiksi sisältyy taulukkoon 1. Siinä esitetään kynnysarvot, jotka olisi komission mielestä otettava käyttöön Euro 6 -ajoneuvoja varten.

18.

Nämä OBD-kynnysarvot vastaavat pääpiirteissään arvoja, joita sovelletaan useimpiin kevyisiin hyötyajoneuvoihin Yhdysvalloissa ja Kanadassa, jossa suurin osa ajoneuvon OBD-järjestelmistä noudattaa Kalifornian ilmanlaatua vaalivan ympäristölautakunnan (Californian Air resources Board, CARB) lainsäädäntöä. CARB on vahvistanut kynnysarvot päästörajojen kertoimin käyttäen kertoimia 1,5 tai 1,75. Taulukossa 1 esitetyt luvut perustuvat samaan laskutapaan, mutta korkeampaa kerrointa 2 on sovellettu hiukkaspäästöjen rajoihin, mikä vastaa pakokaasupäästöjen alempia pitoisuuksia. CARB hyväksyy dieselautoille väljemmät OBD-kynnysarvot vuoden 2012 loppuun. Euro 6 -kynnysarvojen on tarkoitus tulla voimaan suunnilleen kaksi vuotta tämän jälkeen.

19.	Teollisuus on ehdottanut Euro 6 -vaiheessa raja-arvot ylittäviä OBD-kynnysarvoja siten, että kertoimien vaihteluväli on 1,9–5,5 bensiinikäyttöisten ajoneuvojen osalta ja 2,6–5,5 dieselajoneuvojen osalta.

20.

Komissio ei juurikaan näe perusteita sille, että Euroopassa sovellettaisiin Euro 6 -vaiheessa sellaisia OBD-järjestelmää koskevia vaatimuksia, jotka poikkeaisivat merkittävästi Pohjois-Amerikassa noudatettavista. Etenkin bensiinikäyttöisten autojen vianmääritysperiaatteisiin on perehdytty hyvin; ne on kehitetty Yhdysvalloissa ja ne voitaisiin sen vuoksi helposti ottaa käyttöön EU:ssa. OBD-kynnysarvoja tarkastelleen asiantuntijan tutkimuksessa ilmeni lisäksi, että bensiinikäyttöisten ajoneuvojen alemmat OBD-kynnysarvot olisivat suotuisia ympäristön ja kustannustehokkuuden kannalta.

21.

Komissio on tietoinen siitä, dieselajoneuvojen kynnysarvot pakottavat kehittämään etenkin hiukkasiin liittyvää teknologiaa. Kynnysarvot katsotaan tarpeellisiksi, jotta voidaan havaita osittaiset viat pakokaasujen jälkikäsittelylaitteissa, esimerkiksi hiukkassuodattimissa, joihin tukkeutuneina mahdollisesti yritetään tehdä ohjeiden vastaisia muutoksia. Dieselajoneuvojen vianetsinnän on sitä paitsi toimittava hyvin, jotta dieselteknologia säilyttää pitkän aikavälin kilpailukykynsä muualla maailmassa. Hyväksymällä ehdotetut Euro 6 -vaiheen OBD-kynnysarvot olisi siis tarkoitus tukea dieselteknologian kilpailukykyä tulevaisuudssa.

22.

Arvioidessaan Euro 6 -vaiheen OBD-kynnysarvojen toteutettavuutta komission olisi keskityttävä tarkastelemaan ehdotettujen kynnysarvojen teknistä toteutettavuutta dieselmoottorilla varustetuissa ajoneuvoissa ja hiukkaspäästöjen OBD-kynnysarvoja ottomoottorilla varustetuissa ajoneuvoissa. Tarkastelussa olisi otettava huomioon uuden hiukkasanturiteknologian nykyinen kehitysvaihe, hiukkasmassaa ja hiukkasmäärää ilmaisevat anturit sekä paineenvalvonta- ja mallintamistekniikkojen kehitys hiukkassuodatinten nokeentumistasojen ennakoimiseksi.

23.	Komissio aikoo lisäksi tarkistaa, onko myös Euro 6 -vaiheessa syytä soveltaa sekä hiukkasmassaa että hiukkasmäärää koskevia OBD-kynnysarvoja. Tässä vaiheessa on vaikeaa ennakoida, ovatko hiukkasten määrää koskevat kynnysarvot teknisesti toteutettavissa.

24.	Komissio suunnittelee OBD-kynnysarvojen tarkistamista 1. syyskuuta 2010 mennessä.

25.

OBD-järjestelmän kynnysarvojen lisäksi komissio aikoo seurata OBD-järjestelmän suorituskykysuhdetta koskevien vaatimusten toimivuutta käytännössä. Tähän sisältyvät tarvittaessa julkaistavat ohjeet seuraavista seikoista:

—	yleisen nimittäjän sekä yksittäisten valvontatoimintojen osoittajien ja nimittäjien lisääminen ja poistaminen sekä,

—	tilastolliset testit, joilla valmistajat osoittavat, että käytössä oleva ajoneuvo täyttää suorituskykyä koskevat vaatimukset.

26.	Komissio harkitsee myös, olisiko Euro 6 -raja-arvojen tullessa pakollisiksi tarkoituksenmukaista ottaa käyttöön OBD-järjestelmän vianluokittelua koskevat vaatimukset, jotka yhdenmukaistettaisiin maailmanlaajuisesti.

Taulukko

Ehdotetut Euro 6 -tason OBD-kynnysarvot

		Vertailumassa (RW) (kg)	Hiilimonoksidin massa		Metaanittomien hiilivetyjen massa		Typen oksidien massa		Hiukkasmassa		Hiukkasmäärä
		Vertailumassa (RW) (kg)	(CO) (mg/km)		(NMHC) (mg/km)		(NOx) (mg/km)		(PM) (mg/km)		(P) (#/km)
Luokka	Alaluokka		PI	CI	PI	CI	PI	CI	PI (1)	CI	PI (2)	CI
M	—	Kaikki	1 500	750	100	140	90	140	9	9		1,2 × 1012
N1	I	RW ≤ 1 305	1 500	750	100	140	90	140	9	9		1,2 × 1012
	II	1 305 < RW ≤ 1 760	2 700	940	130	140	110	180	9	9		1,2 × 1012
	III	1 760 < RW	3 400	1100	160	140	120	220	9	9		1,2 × 1012
N2	—	Kaikki	3 400	1100	160	140	120	220	9	9		1,2 × 1012
Selitykset: PI = Ottomoottorit, CI = Dieselmoottorit.

(1) Ottomoottoreita koskevia hiukkasmassastandardeja sovelletaan vain ajoneuvoihin, joissa on suoraruiskutusmoottori.

(2) Kynnysarvoa kaksinkertaisena harkitaan, kun päästörajat on vahvistettu.

		ISSN 1725-2490
Euroopan unionin virallinen lehti		C 182

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	51. vuosikerta 19. heinäkuu 2008

Ilmoitusnumero	Sisältö	Sivu
	I Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot
	LAUSUNNOT
	Neuvosto
2008/C 182/01	Neuvoston lausunto, annettu 8 päivänä heinäkuuta 2008, Belgian tarkistetusta vakausohjelmasta vuosiksi 2007–2011	1

2008/C 182/02	Neuvoston lausunto, annettu 8 päivänä heinäkuuta 2008, Puolan tarkistetusta lähentymisohjelmasta vuosiksi 2007–2010	6

	II Tiedonannot
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN JA ELINTEN ANTAMAT TIEDONANNOT
	Komissio
2008/C 182/03	EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan mukaisen valtiontuen hyväksyminen — Tapaukset, joita komissio ei vastusta	10

2008/C 182/04	EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan mukaisen valtiontuen hyväksyminen — Tapaukset, joita komissio ei vastusta	13

2008/C 182/05	Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia COMP/M.5182 — Shell/BP/AFS/Globefuel) ( 1 )	15

2008/C 182/06	Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia COMP/M.5134 — Spar/Plus Hungary) ( 1 )	15

	V Ilmoitukset
	YHTEISEN KAUPPAPOLITIIKAN TOIMEENPANOON LIITTYVÄT MENETTELYT
	Komissio
2008/C 182/10	Ilmoitus tiettyjen Venäjältä peräisin olevan piimetallin tuontia koskevien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon lähestyvästä päättymisestä	22

	KILPAILUPOLITIIKAN TOIMEENPANOON LIITTYVÄT MENETTELYT
	Komissio
2008/C 182/11	Hiilivetyjen etsintään, hyödyntämiseen ja tuotantoon tarkoitettujen lupien antamisen ja käytön edellytyksistä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 94/22/EY mukainen Ranskan hallituksen tiedonanto (Ilmoitus nestemäisten tai kaasumaisten hiilivetyjen etsintään oikeuttavaa yksinomaista lupaa (ns. Permis de Yvelines) koskevasta hakemuksesta) ( 1 )	23

2008/C 182/12	Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia COMP/M.5221 — Kenwood/JVC/Holdco) ( 1 )	25

Pisteet	Pituus	Leveys
A	0,90° L	54,50° P
B	0,90° L	54,40° P
C	0,80° L	54,40° P
D	0,80° L	54,30° P
E	0,70° L	54,30° P
F	0,70° L	54,20° P
G	0,60° L	54,20° P
H	0,60° L	54,00° P
I	0,40° L	54,00° P
J	0,40° L	54,20° P
K	0,20° L	54,20° P
L	0,20° L	54,50° P

	IV Tiedotteet
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN JA ELINTEN ANTAMAT TIEDOTTEET
	Komissio
2008/C 182/07	Euron kurssi	16

2008/C 182/08	Tiedonanto kevyiden ajoneuvojen päästöjä (Euro 5 ja Euro 6) sekä ajoneuvojen korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuutta koskevan yhteisön lainsäädännön soveltamisesta ja kehittämisestä	17

	JÄSENVALTIOIDEN ANTAMAT TIEDOTTEET
2008/C 182/09	Ote luottolaitosten tervehdyttämisestä ja likvidaatiosta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/24/EY 9 artiklan nojalla likvidaatiotoimenpiteistä tehdystä päätöksestä JSC OGRES KOMERCBANKAn osalta	21


	(1) ETA:n kannalta merkityksellinen teksti