(1)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi kokouksessaan keväällä 2005 eurooppalaisen nuorisosopimuksen yhdeksi Lissabonin uudistetun strategian täytäntöönpanoa edistäväksi välineeksi, jonka avulla on tarkoitus monialaisia strategioita käyttämällä parantaa nuorten työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta sekä heidän yleissivistävää ja ammatillista koulutustaan ja liikkuvuuttaan niin, että heikoimmassa asemassa oleville nuorille annetaan etusija.

(2)

Neuvosto ehdotti 7. joulukuuta 2006 antamassaan päätöslauselmassa (1), että jäsenvaltiot kannustaisivat laaja-alaisten ja tasavertaisten kansalaistoimintaan osallistumista koskevien mahdollisuuksien tarjoamista kaikille nuorille, ja että jäsenneltyyn vuoropuheluun nuorten kanssa otettaisiin mukaan aktiiviseen kansalaisuuteen erilaisissa ja innovatiivisissa muodoissa osallistuvat nuoret, järjestöihin kuulumattomat nuoret ja heikossa asemassa olevat nuoret, jotta näin luotaisiin edellytykset kaikkien nuorten tasavertaiselle osallistumiselle.

(3)

Neuvosto kehotti 25. toukokuuta 2007 antamassaan päätöslauselmassa (2) jäsenvaltioita ja komissiota lisäämään eurooppalaisen nuorisosopimuksen täytäntöönpanotoimenpiteiden yhdenmukaisuutta ja varmistamaan, että ”toimenpiteillä todella saavutetaan kohderyhmät, erityisesti nuoret, joilla on muita huonommat lähtökohdat, ottamalla huomioon heidän tarpeensa, taustansa ja motivaationsa”.

(4)

Komissio painotti 5. syyskuuta 2007 antamassaan tiedonannossa Nuorten saaminen täysipainoisemmin mukaan koulutukseen, työelämään ja yhteiskunnan toimintaan (3), että Euroopan etujen mukaista on varmistaa niin taloudellisten kuin sosiaalisten näkökohtien vuoksi, että kaikkien nuorten täyttä potentiaalia hyödynnetään; näin ollen viitattiin siihen, miten tärkeää on sosiaalisen osallisuuden ja tasavertaisten mahdollisuuksien toteutuminen kaikkien nuorten kohdalla niin, että erityistä huomiota kiinnitetään muita heikommassa asemassa oleviin nuoriin.

(5)

Kevään 2008 Eurooppa-neuvosto korosti, että on tärkeää lujittaa Lissabonin strategian sosiaalista ulottuvuutta, torjua köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä, edistää aktiivista osallisuutta ja lisätä työmarkkinoilta etääntyneimpien ryhmien, myös nuorten, työllistymismahdollisuuksia, ja kehotti jäsenvaltioita ryhtymään konkreettisiin toimiin maahanmuuttajataustaisten ja lähtökohdiltaan heikompien oppilaiden saavutustason parantamiseksi,

1.

Saksan puheenjohtajakaudella työskentely keskittyi nuorten yhteiskuntaan ja työelämään integroitumista koskeneen puheenjohtajakolmikon ohjelman puitteissa kaikkien lasten ja nuorten yhtäläisiin mahdollisuuksiin ja sosiaaliseen osallistumiseen;

2.

epäedullisessa asemassa olevien nuorten osallistumista koskevien vertaisoppimistoimien tulokset ovat osoittaneet, että kyseisiin nuoriin on kaikissa jäsenvaltioissa kohdistettava erityishuomiota ja että etenkin paikallis- ja aluetason viranomaisten, kansalaisyhteiskunnan, nuorisotyöntekijöiden, nuorisojärjestöjen ja itse nuorten on tehtävä yhdessä työtä viimeksi mainittujen hyvinvoinnin edistämiseksi;

3.

nuoret ja nuorisojärjestöjen edustajat kokoontuivat jäsennellyn vuoropuhelun puitteissa 18.–21. huhtikuuta 2008 Slovenian puheenjohtajakaudella järjestetyn nuorisotapahtuman yhteydessä ja muotoilivat joukon päätelmiä, jotka koskivat epäedullisessa asemassa olevien nuorten liikkuvuutta, työllisyyttä, epävirallista oppimista ja mahdollisuuksia taitojen hankkimiseen, integroitumista ja poliittista osallistumista sekä nuorten osuutta kulttuurien välisessä vuoropuhelussa.

1.

vaikka jäsenvaltioiden väliset erot tunnustetaankin, epäedullisessa asemassa olevien nuorten tilanne (kuten nuorten naisten ja miesten, joiden koulutuksellinen, sosioekonominen tai maantieteellinen tausta on vaatimaton tai jotka ovat vammaisia) on huolenaiheena monessa Euroopan maassa;

2.

huolimatta nykypäivän maailmanlaajuistumisesta ja muuttovirroista, jotka luovat uusia tilaisuuksia ja rikastuttavat Euroopan moninaisuutta, on paljon epäedullisessa asemassa olevia nuoria, joilla on yhä taloudellisia ja sosiaalisia vaikeuksia;

3.

yhteiskuntiemme yhteenkuuluvuutta uhkaa se, että huomattavan monilta eurooppalaisilta nuorilta puuttuu mahdollisuuksia osallistua aktiivisesti koulutukseen, työelämään ja yhteiskuntaan; siksi mahdollisuuksien antaminen jokaiselle nuorelle, jotta tämä voi käyttää omaa potentiaaliaan ja osallistua aktiivisesti yhteisölliseen elämään, on olennaista yhteiskuntien terveen ja kestävän kehityksen kannalta ja edistää yleistä sosiaalista yhteenkuuluvuutta rakentamalla keskinäisiä luottamussuhteita muiden yhteiskuntaryhmien, esimerkiksi vanhempien sukupolvien kanssa;

4.

työttömyys, köyhyys, heikko terveydentila, kulttuurinen, sosiaalinen ja taloudellinen syrjäytyminen sekä kaikki syrjinnän muodot ovat nuorten hyvinvoinnin esteitä, jotka saattavat estää heidän aktiivista osallistumistaan yhteiskuntaan;

5.

epäedullisessa asemassa oleville nuorille suunniteltujen toimien olisi perustuttava nuoria ja heidän elinolojaan koskevaan poikkitieteelliseen tutkimukseen. Tällainen tietoon perustuva lähestymistapa on erityisen tärkeä epäedullisessa asemassa olevia nuoria koskevien kysymysten käsittelyssä;

6.

siirtyminen ja liikkuvuus koulutusjärjestelmien ja työmarkkinoiden välillä ovat erittäin tärkeitä tekijöitä nuorten työttömyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen estämiseksi;

7.

koulunkäynnin keskeyttäminen ja heikot oppimislähtökohdat muodostavat ongelman, jonka käsittely on merkittävä haaste yhteisön koulutusalan yhteistyökehyksessä; koska koulutussaavutusten on osoitettu useimmissa jäsenvaltioissa yhä riippuvan sosioekonomisesta taustasta, tarvitaan lisää toimia ja strategioita tähän rakenteelliseen epätasa-arvoon puuttumiseksi;

8.

epävirallisella oppimisella ja arkioppimisella on keskeinen tehtävä välineenä, jolla tuetaan epäedullisessa asemassa olevien nuorten sosiaalista ja taloudellista osallistamista; tässä yhteydessä nuorisotyöntekijöiden ja nuorisojärjestöjen näiden nuorten parissa tekemällä työllä on erityistä merkitystä;

9.

nuorisotoimintaohjelma on keskeinen väline epäedullisessa asemassa olevien nuorten aktiivisen osallistumisen ja sosiaalisen osallisuuden edistämisessä Euroopan tasolla;

10.

kulttuurilla, nuorisotyöllä ja urheilutoiminnalla on tärkeä merkitys epäedullisessa asemassa olevien nuorten osallisuuden ja hyvinvoinnin lisäämisessä.

epäedullisessa asemassa oleviin nuoriin olisi kiinnitettävä erityishuomiota jo varhaisvaiheessa, jotta heidät voitaisiin integroida paremmin yhteiskuntaan. Heille olisi myös tarjottava kaikki olemassa olevat mahdollisuudet (erityistuen tai mentoroinnin avulla) osallistua kaikille nuorille avoimiin toimiin.

1.

pitämään Lissabonin strategian tavoitteiden ja eurooppalaisen nuorisosopimuksen täytäntöönpanon yhteydessä ensisijaisen tärkeänä kaikkein heikoimmassa asemassa olevien nuorten tilannetta, ja kiinnittämään heihin erityistä huomiota kansallisia joustoturvastrategioita laadittaessa;

2.

kehittämään edelleen nuorisoasioita koskevaa monialaista lähestymistapaa ja monialaista toimintapolitiikkaa, joka on erityisen tärkeää epäedullisessa asemassa olevien nuorten kohdalla;

3.

vastustamaan sukupuolistereotypioita ja edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa kaikissa toimissa, joilla pyritään antamaan epäedullisessa asemassa oleville nuorille lisää mahdollisuuksia;

4.

tukemaan nuoria terveellisen elämäntavan omaksumisessa ja sisällyttämään tämän erityistavoitteen terveyspolitiikkaansa keskittyen varsinkin epäedullisessa asemassa oleviin nuoriin;

5.

vastustamaan työttömyyden ja työelämän ulkopuolelle jäämisen periytymistä sukupolvelta toiselle käyttämällä muun muassa aloitteita, joilla pyritään luomaan nuorille hyvät työllistymismahdollisuudet;

6.

vahvistamaan ensisijaisesti epäedullisessa asemassa olevien nuorten sosiaalista osallisuutta, etenkin tukemalla lasten ja nuorten yhdenvertaisia mahdollisuuksia EU:n sosiaalisen suojelun ja sosiaalisen osallisuuden prosessin yhteydessä;

7.

tukemaan edelleen nykyisten osallistumismuotojen kehittämistä ja kannustamaan sellaisten uusien muotojen luomiseen, joiden avulla epäedullisessa asemassa olevat nuoret osallistetaan, ja tukemaan innovatiivisten ja kohdistettujen toimenpiteiden kehittämistä, jotta parannettaisiin etenkin alue- ja paikallistasolla heidän mahdollisuuksiaan käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa, seurata tiedotusvälineitä ja saada tietoja nuorisoalan avoimen koordinointimenetelmän puitteissa;

8.

kiinnittämään riittävää huomiota epäedullisessa asemassa olevien nuorten osallistumiseen sinällään ja myös tästä koituvaan sosiaaliseen hyötyyn nuoriin kohdistettuja ohjelmia kehitettäessä ja arvioitaessa;

9.

työskentelemään yhdessä nuorisojärjestöjen kanssa osallistavan lähestymistavan kehittämiseksi epäedullisessa asemassa olevien nuorten kanssa käytävää jäsennettyä vuoropuhelua varten kaikille tasoille ja tarvittaessa muuttamaan näiden tapaamisten toteuttamistapaa;

10.

lisäämään tietoisuutta ja asiantuntemusta siitä, millaiset sosiaaliset, taloudelliset ja muut tekijät vaikuttavat ratkaisevasti nuorten hyvinvointiin ja epäedullisessa asemassa olevien nuorten tilanteeseen;

11.

vahvistamaan hyvien käytäntöjen levittämistä kaikilla tasoilla vaihtamalla tietoja ja kokemuksia ja verkottumalla.

1.

helpottamaan sellaisten kansallisiin toimintapoliittisiin suunnitelmiin sisältyvien kestävien strategioiden tai yhdennettyjen toimenpiteiden kehittämistä, joilla pyritään parantamaan epäedullisessa asemassa olevien nuorten yhteiskuntaan osallistumisen ja osallistamisen edellytyksiä.

Erityisesti tulisi kiinnittää huomiota eri alojen välisiin varhain toteutettaviin toimiin, joilla pyritään ehkäisemään tai lieventämään lasten ja nuorten syrjäytymisriskiä;

2.

myöntämään EU:n rahoitusta (EU:n ohjelmista ja rakennerahastoista) epäedullisessa asemassa olevien nuorten sosiaalisen osallisuuden ja aktiivisen osallistumisen tukemiseen;

3.

antamaan lisätukea epäedullisessa asemassa olevien nuorten parissa työskenteleville nuorisotyöntekijöille ja nuoriso-ohjaajille muun muassa tehostamalla heidän jatkokoulutustaan ja parantamalla heidän pätevyyksiensä tunnustamista;

4.

kannustamaan ja tukemaan nuoriso- ja sosiaalijärjestöjä niiden toimissa epäedullisessa asemassa olevien nuorten puolesta;

5.

edistämään räätälöityä tiedottamista ja helpottamaan epäedullisessa asemassa olevien nuorten tiedonsaantia;

6.

tarvittaessa kehittämään ja parantamaan uraohjausta koskevia järjestelyjä ja neuvontaa epäedullisessa asemassa olevien nuorten työllistymisen edistämiseksi;

7.

tunnistamaan epäedullisessa asemassa olevien nuorten osallistumisen esteitä, löytämään tapoja näiden esteiden voittamiseksi ja erityisesti rohkaisemaan epäedullisessa asemassa olevien nuorten osallistumista niin edustukselliseen demokratiaan kuin nuorisotoiminnankin rakenteisiin paikallistasolta kansallistasolle asti; tukemaan tehokkaammin osallistumisen oppimista.

1.

punnitsemaan mahdollisia Euroopan tason toimintalinjoja, jotka perustuvat yhdessä jäsenvaltioiden kanssa tunnistettuihin hyviin käytäntöihin, epäedullisessa asemassa olevien nuorten osallistamisen ja heidän yhteiskuntaan osallistumisensa helpottamiseksi;

2.

ottamaan huomioon tämän päätöslauselman tavoitteet tulevien nuorisoalan yhteistyöpuitteiden painopisteitä koskevia ehdotuksia tehtäessä.

—

kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/comm/competition/mergers/cases/). Näillä sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

—

sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustossa asiakirjanumerolla 32008M5050. EUR-Lex on Euroopan yhteisön oikeuden online-tietokanta (http://eur-lex.europa.eu).

—

kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/comm/competition/mergers/cases/). Näillä sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

—

sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustossa asiakirjanumerolla 32008M4994. EUR-Lex on Euroopan yhteisön oikeuden online-tietokanta (http://eur-lex.europa.eu).

—

kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/comm/competition/mergers/cases/). Näillä sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

—

sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustossa asiakirjanumerolla 32008M5127. EUR-Lex on Euroopan yhteisön oikeuden online-tietokanta (http://eur-lex.europa.eu).

—

kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/comm/competition/mergers/cases/). Näillä sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

—

sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustossa asiakirjanumerolla 32008M5101. EUR-Lex on Euroopan yhteisön oikeuden online-tietokanta (http://eur-lex.europa.eu).

—

kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/comm/competition/mergers/cases/). Näillä sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

—

sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustossa asiakirjanumerolla 32008M5088. EUR-Lex on Euroopan yhteisön oikeuden online-tietokanta (http://eur-lex.europa.eu).

1)

viittaa Euroopan kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuotta (2008) koskevaan 18. joulukuuta 2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseen N:o 1983/2006/EY (1);

2)

viittaa Unescon yleissopimukseen kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä;

3)

ottaa huomioon komission 10. toukokuuta 2007 antaman tiedonannon kulttuuria kansainvälistyvässä maailmassa koskevasta Euroopan toimintasuunnitelmasta (2) ja Euroopan unionin kulttuuria koskevasta asialistasta 16. marraskuuta 2007 annetun neuvoston päätöslauselman (3);

4)

palauttaa mieleen elinikäisen oppimisen avaintaidoista 18. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen 2006/962/EY (4),

5)

palauttaa mieleen opettajankoulutuksen laadun parantamisesta 15. marraskuuta 2007 annetut neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätelmät,

—

kulttuurienvälisellä vuoropuhelulla on ratkaiseva merkitys vastattaessa Euroopan juuri nyt kohtaamiin haasteisiin, ja se on yksi Euroopan unionin kulttuuria koskevan asialistan kolmesta strategisesta tavoitteesta, joita toteutetaan kolmivuotisilla työsuunnitelmilla,

—

avoimen ja osallistavan, eurooppalaisille perusarvoille perustuvan yhteiskunnan kehittämiseksi ja aktiivisen kansalaisuuden edistämiseksi Euroopan kansalaisilla on oltava monikulttuurisia taitoja, jotka ovat keskeisiä kulttuurienvälisen vuoropuhelun vahvistamisessa,

—

monikulttuuristen taitojen kannalta erityisen merkittäviä tietoja, taitoja ja asenteita ovat seuraavat avaintaidot: viestintä vierailla kielillä, sosiaaliset ja kansalaistaidot sekä tietoisuus kulttuurista ja kulttuurin ilmaisumuodot (5).

A.

KULTTUURIALA, erityisesti neuvoston vuosia 2008–2010 koskevan työsuunnitelman mukaisesti:

B.

KOULUTUS:

C.

NUORISO:

D.

AUDIOVISUAALIPOLITIIKKA:

—

edistämään monikulttuurisia taitoja kulttuuri-, koulutus- ja nuorisoalan sekä audiovisuaalipolitiikan olemassa olevia välineitä ja aloitteita hyödyntäen erityisesti tutkimalla, miten niitä voitaisiin kulttuurienvälisen vuoropuhelun tukemiseksi syventää ja vahvistaa entisestään,

—

lisäämään näiden alojen välistä synergiaa monikulttuuristen taitojen kehittämiseksi esimerkiksi suunnittelemalla yhteisiä aloitteita ottaen huomioon kansalaisten tarpeen ymmärtää ja kunnioittaa omaa kulttuuriaan ja muiden kulttuureja sekä kulttuurien monimuotoisuutta yleensä, viestiä kulttuurisesti monimuotoisessa ympäristössä ja määritellä yhteiset demokratiaan ja perusoikeuksiin liittyvät arvot sekä osallistua aktiivisesti niiden edistämiseen ja kehittämiseen,

—

luomaan mahdollisuuksia vuoropuheluun paikallisella, alueellisella, kansallisella ja EU:n tasolla vahvistamalla tukea monikulttuuristen taitojen kehittämiselle käyttäen siinä kulttuuri-, koulutus- ja nuorisoalan sekä audiovisuaalipolitiikan olemassa olevia ohjelmia,

—

edistämään ympäristöä, joka kannustaa luovuuteen ja innovointiin, jotta näillä olisi mahdollisimman suuri vaikutus monikulttuuristen taitojen muodostamiseen ja kulttuurienvälisen vuoropuhelun vahvistamiseen,

—

määrittämään ja jakamaan parhaita käytäntöjä monikulttuuristen taitojen kehittämisessä ottaen huomioon jatkoa ajatellen erityisesti kansallisella ja EU:n tasolla Euroopan kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuoden yhteydessä toteutetut aloitteet,

—

vahvistamaan ja edistämään kulttuurienvälisen vuoropuhelun käsitettä kaikilla muilla asian kannalta merkityksellisillä politiikka-aloilla sekä EU:ssa että ulkosuhteissaan.

1.

Vaikka jäsenvaltiot vastaavat täysin koulutusjärjestelmiensä organisoinnista ja sisällöstä, luovuuden ja innovoinnin edistäminen on ala, jolla kansallisen ja alueellisen tason laatua ja tehokkuutta voitaisiin parantaa Euroopan tasolla tehtävällä yhteistyöllä.

2.

Koulutuksen laatua, saatavuutta ja avoimuutta maailmaan koskevien yhteisten eurooppalaisten tavoitteiden saavuttamista on tuettu pyrkimällä tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen nykyisen Koulutus 2010 -toimintaohjelman puitteissa. Koska luovuudella ja innovointikyvyllä on keskeinen merkitys Euroopan taloudellisessa ja yhteiskunnallisessa kehityksessä, näitä tekijöitä on painotettava koulutusalalla tulevaisuudessa tehtävässä eurooppalaisessa yhteistyössä.

3.

Kaikilla koulutustasoilla voidaan edistää luovuutta ja innovointia elinikäistä oppimista silmällä pitäen: varhaisimmilla koulutustasoilla keskitytään motivointiin, oppimistaitoihin ja muihin avaintaitoihin ja myöhemmillä tasoilla erityistaitoihin sekä uusien tietojen ja ajatusten luomiseen, kehittämiseen ja soveltamiseen.

1.

Luovuus on innovoinnin tärkein edellytys, ja innovointi puolestaan on tunnustetusti tärkein kasvua ja vaurautta edistävä tekijä, jolla on keskeinen merkitys myös sosiaalialalla toteutettavien parannusten sekä maailmanlaajuisten haasteiden, kuten ilmastonmuutoksen, terveydenhuollon ja kestävän kehityksen haasteista selviytymisen kannalta.

2.

Lisää kansallisen tason toimia ja EU-tason yhteistyötä tarvitaan kunnianhimoisemman muutoksen aikaansaamiseksi, jos koulujen halutaan valmistavan oppilaitaan asianmukaisesti nopeasti muuttuvan maailman mukanaan tuomiin haasteisiin ja ongelmiin.

3.

Koulutusjärjestelmien oleellisina tehtävinä on varmistaa avaintaitojen hankinta ja luoda vankkaan taitojen hallintaan perustuva osaamiskolmio, mutta niillä voi olla keskeinen merkitys myös luovuuden ja innovointikyvyn — tulevaisuuden taloudellisen kilpailukyvyn ja ihmisten hyvinvoinnin sekä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden avaintekijöiden — kehittämisessä.

4.

Koulun tasolta alkaen koulutusjärjestelmiin on sisällytettävä erityistietojen ja -taitojen kehittämisen lisäksi myös yleisten luovuuteen, kuten uteliaisuuteen, intuitioon, kriittisyyteen, rinnakkaisajatteluun, ongelmanratkaisuun, kokeiluun, riskinottoon ja kykyyn oppia virheistä, mielikuvituksen ja hypoteettisen päättelyn käyttöön sekä yrittäjyyteen liittyvien taitojen kehittäminen,

5.

Vuonna 2006 annetussa EU:n suosituksessa määritellyt kahdeksan avaintaitoa (1) ovat erityisen tärkeitä luovuuden ja innovointikyvyn kannalta. Erityisesti tarvitaan taitoja ja valmiuksia, joiden avulla ihmiset pystyvät hyödyntämään muutokset tilaisuuksina, vastaanottamaan jatkuvasti uusia ajatuksia sekä kunnioittamaan ja arvostamaan muiden arvoja.

6.

Koska tiedetään, että monimuotoisuus ja monikulttuuriset ympäristöt voivat antaa virikkeitä luovuudelle, eurooppalaisten yhteiskuntien lisääntyvä monikulttuurisuus voidaan muuttaa suvaitsevaisuuteen ja keskinäiseen ymmärtämiseen pyrkivillä osallistavilla koulutuspolitiikoilla luovuutta, innovointia ja kasvua tuottavaksi voimavaraksi.

7.

Koulujen osallistuminen uusiin ja erilaisiin, erityisesti paikallisyhteisön verkostoihin voi auttaa niitä saavuttamaan koulutustavoitteensa ja edistää osaltaan luovuutta ja innovointia. Seuraavilla koulujen, työelämän ja yleensä kansalaisyhteiskunnan välisillä kumppanuuksilla on keskeinen merkitys pyrittäessä ennakoimaan ammatti- ja yhteiskuntaelämän muuttuvia tarpeita ja sopeutumaan niihin: harjoittelujaksot, yhteiset hankkeet, vertaisoppiminen ja koulujärjestelmän ulkopuolisten kouluttajien käyttö voivat tuoda opettajien ja oppilaiden tietoon uusia ajatuksia.

8.

Opettajien keskeisenä tehtävänä on vaalia ja tukea jokaisen lapsen luovia kykyjä, mihin he voivat antaa esimerkkiä toteuttamalla luovasti omaa opetustehtäväänsä.

Henkilökohtaisemmat, oppijakeskeiset opetusmenetelmät, joita mukautetaan vastaamaan eri oppilaiden ja myös erityislahjakkaiden oppilaiden tarpeita ja kykyjä, olisivat tässä yhteydessä erityisesti luovuutta edistäviä, ja niillä voitaisiin lisätä käytännönläheisesti tai taiteellisesti suuntautuneiden oppilaiden motivaatiota ja luottamusta, vaikka niihin tarvitaan enemmän voimavaroja ja sisäisiä järjestelyjä.

9.

Opettajankoulutuslaitokset ovat myös avaintekijöitä, sillä niissä annetaan opettajille muutoksen edellyttämät tiedot ja taidot, joilla edistetään esimerkiksi oppijakeskeisiä opetusmenetelmiä, yhteistyöhön perustuvia työmenetelmiä ja uudenaikaisten, erityisesti tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävien oppivälineiden käyttöä. Luovien kykyjen ja asenteiden edistäminen kouluissa tarvitsee tuekseen myös luovuudelle avointa organisaatiokulttuuria, innovoinnille yleisesti suotuisaa ympäristöä sekä sitoutunutta ja tulevaisuuteen suuntautuvaa johtajuutta kaikilla tasoilla.

10.

Koska oppimista tapahtuu enenevässä määrin työpaikalla, epävirallisissa yhteyksissä ja vapaa-aikana — usein uusien tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävien oppivälineiden ja -menetelmien avulla — luovien ja innovatiivisten taitojen kehittäminen on tärkeää kaikkien elinikäisen oppimisen näkökohtien osalta.

11.

Menetelmiä, joilla kartoitetaan, määritellään, mitataan ja tallennetaan laaja-alaisilla taidoilla kuten luovuudella ja innovointikyvyllä saatuja oppimistuloksia, on tutkittava enemmän, mitä on tuettava jakamalla tietoja. Koulutusalan poliittisilla päättäjille on esitettävä enemmän tosiasioita, joiden pohjalta he voivat edistää luovuuden ja innovointikyvyn sisällyttämistä elinikäiseen oppimiseen, ja on selvitettävä, miten EU voisi tukea tätä prosessia.

1.

Pohtimaan, miten voitaisiin lisätä tietojen ja taitojen sekä luovuuden välistä synergiaa ja miten luovuutta ja innovointikykyä voitaisiin parhaiten edistää, seurata ja arvioida kaikilla koulutustasoilla.

2.

Rohkaisemaan opettajia kehittämään ammatillista rooliaan oppimisen helpottajina ja luovuuden edistäjinä ja auttamaan opettajankoulutuslaitoksia vastaamaan opettajan ammatin uusiin vaatimuksiin esimerkiksi edistämällä yhteistyöhön perustuvia oppijakeskeisiä opetusmenetelmiä, innovatiivisia oppimisympäristöjä ja avoimen opiskelun voimavarojen käyttöä.

3.

Edistämään oppimiskulttuuria kehittämällä laajempia oppimisyhteisöjä, helpottamalla ja tukemalla verkostoja ja kumppanuuksia — joihin myös kansalaisyhteiskunta ja muut sidosryhmät osallistuvat — koulutusalan ja siihen liittyvien alojen, kuten kulttuurialan, ja työelämän välillä.

1.

Harkitsemaan, että luovuuden ja innovointikyvyn edistäminen sisällytetään Euroopan nykyisen ja tulevan koulutusalan yhteistyön tavoitteisiin edistämään ja tukemaan elinikäisen oppimisen avaintaidoista vuonna 2006 annetun suosituksen täytäntöönpanoa; tutkimaan asianmukaisia ja tehokkaita Euroopan tason keinoja, kuten vertaisoppimista, näiden tavoitteiden saavuttamiseksi kaikilla koulutustasoilla elinikäistä oppimista silmällä pitäen.

2.

Edistämään kulttuurituotantoa sekä kulttuurien välistä vuoropuhelua ja yhteistyöstä paikallisella, alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla luovuutta ja innovointia edistävien ympäristöjen kehittämiseksi.

3.

Luomaan synergiaa luovuuden ja innovoinnin edistämiseksi tekemällä asianomaisten kansainvälisten järjestöjen, erityisesti Euroopan neuvoston ja OECD:n kanssa aktiivista yhteistyötä, jossa käsitellään esimerkiksi kulttuurienvälisyyskoulutusta, demokratiaa, suvaitsevaisuutta ja ihmisoikeuksia. (Olisi varmistettava, että kaikilla jäsenvaltioilla on oikeus osallistua tällaiseen toimintaan).

4.

Edistämään ja tukemaan tosiasioihin perustuvan koulutuspolitiikan hyvien käytäntöjen kehittämistä, vaihtoa ja levittämistä luovien ja innovatiivisten taitojen edistämiseksi Euroopassa.

5.

Hyödyntämään asianmukaisesti EU:n ohjelmia ja välineitä luovuuden ja innovointikyvyn edistämisessä kaikissa elinikäisen oppimisen vaiheissa varsinaisen koulutuksen lisäksi.

1.

Tukemaan asiaa koskevaa tutkimusta sekä analysoimaan ja vaihtamaan tietoja luovien ja innovatiivisten taitojen edistämisestä koulutuksen avulla EU:n tasolla ja jäsenvaltioiden kesken yhteistyössä eurooppalaisten ja kansainvälisten tutkimuslaitosten kanssa.

2.

Jatkamaan pyrkimyksiään lisätä tietoisuutta asioista, jotka liittyvät luovuuden ja innovointikykyjen kehittämiseen koulutuksen avulla osana EU:n laaja-alaista innovointipolitiikkaa, kun se laatii uusia strategisia puitteita Euroopan koulutusalan yhteistyölle vuoden 2010 jälkeen.

2007: 4 000 EUR

2008: 4 000 EUR

2009: 4 000 EUR

2010: 4 500 EUR

2011: 4 500 EUR

2012: 5 000 EUR

2013: 6 000 EUR

—

enintään 50 % tukikelpoisista kustannuksista epäsuotuisilla alueilla ja enintään 40 % muilla alueilla.

—

enintään 50 % tukikelpoisista kustannuksista investoinneille, jotka on tarkoitettu tuotanto-omaisuuteen (maatilan rakennuksiin) liittyvän kulttuuriperinnön säilyttämiseen edellyttäen, että ne eivät lisää tilan tuotantokapasiteettia,

—

enintään 50 % tukikelpoisista kustannuksista investoinneille, jotka on tarkoitettu tuotannolliseen toimintaan liittymättömän (arkeologisen tai historiallisen) luonnon- ja kulttuuriperinnön säilyttämiseen maatiloilla,

—

lisätukena enintään 50 % ylimääräisiin kustannuksiin, jotka aiheutuvat rakennukseen kuuluvan kulttuuriperinnön säilyttämistä varten tarvittavien perinteisten materiaalien käytöstä.

—

kunnallinen tuki täydentää kansalllisesta talousarviosta myönnettävää vakuutusmaksujen rahoitustukea enintään 50 %:iin epäsuotuisien sääolojen kasvi- ja hedelmäviljelmille aiheuttamien vahinkojen tai eläintautien varalta otettujen vakuutusten tukikelpoisista kustannuksista.

—

enintään 100 % oikeudellisista ja hallinnollisista menettelyistä aiheutuvista tosiasiallisista kustannuksista.

—

enintään 50 % tosiasiallisista kustannuksista; tuki myönnetään tuettujen palvelujen muodossa, eikä siihen liity tuottajille maksettavia suoria tukia.

—

enintään 100 % kustannuksista, jotka aiheutuvat viljelijöiden opetuksesta ja koulutuksesta, neuvontapalveluista, foorumeiden järjestämisestä, kilpailuista, näyttelyistä, messuista, julkaisuista, tuoteluetteloista ja verkkosivustoista; tuki myönnetään tuettujen palvelujen muodossa, eikä siihen liity tuottajille maksettavia suoria tukia

—

4 artikla: Maatilainvestoinnit.

—

5 artikla: Perinteisten maisemien ja rakennusten säilyttäminen.

—

12 artikla: Tuki vakuutusmaksujen suorittamiseen.

—

13 artikla: Tuki maa-alueiden uusjakoon.

—

14 artikla: Tuki laadukkaiden maataloustuotteiden tuotannon edistämiseen.

—

15 artikla: Teknisen tuen antaminen maatalousalalla

2007: 30 000 EUR

2008: 50 000 EUR

2009: 50 000 EUR

2010: 50 000 EUR

2011: 60 000 EUR

2012: 60 000 EUR

2013: 60 000 EUR

—

enintään 50 % investoinnin tukikelpoisista kustannuksista epäsuotuisilla alueilla ja 40 % muilla alueilla.

—

4 artikla: Maatilainvestoinnit

2007: 48 000 EUR

2008: 50 000 EUR

2009: 55 000 EUR

2010: 58 000 EUR

2011: 60 000 EUR

2012: 60 000 EUR

2013: 63 000 EUR

—

epäsuotuisilla alueilla enintään 50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista,

—

muilla alueilla enintään 40 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

—

muiden kuin tuottavien kohteiden osalta enintään 100 prosenttia todellisista kustannuksista,

—

maatilan tuotantovälineisiin liittyvien investointien osalta enintään 60 prosenttia tai epäsuotuisilla alueilla enintään 75 prosenttia todellisista kustannuksista, edellyttäen, että investointi ei lisää maatilan tuotantokapasiteettia,

—

lisätukea voidaan myöntää enintään 100 prosenttia rakennuksiin kuuluvan kulttuuriperinnön säilyttämistä varten tarvittavien perinteisten materiaalien käytöstä aiheutuviin ylimääräisiin kustannuksiin.

—

kunnallinen rahoitustuki täydentää kansallisesta talousarviosta myönnettävää vakuutusmaksujen rahoitustukea enintään 50 prosenttiin peltokasvi- ja hedelmäviljelmien vahinkovakuutusten ja kotieläinten eläintautivakuutusten tukikelpoisista kustannuksista.

—

enintään 100 prosenttia oikeudellisista ja hallinnollisista menettelyistä aiheutuvista todellisista kustannuksista.

—

enintään 100 prosenttia todellisista kustannuksista; tuki myönnetään tuettujen palvelujen muodossa, eikä siihen liity suoraa tukea tuottajille.

—

enintään 100 prosenttia kustannuksista, joita aiheutuu viljelijöiden koulutuksesta ja pätevöittämisestä, kolmansien osapuolien tarjoamista neuvontapalveluista, foorumeiden, kilpailujen, näyttelyiden ja messujen järjestämisestä, julkaisuista ja verkkosivuista sekä lomituspalveluista. Tuki myönnetään tuettujen palvelujen muodossa, eikä siihen liity suoraa tukea tuottajille

—

4 artikla: Maatilainvestoinnit.

—

5 artikla: Perinteisten maisemien ja rakennusten säilyttäminen.

—

12 artikla: Tuki vakuutusmaksujen suorittamiseen.

—

13 artikla: Tuki maa-alueiden uudelleen jakamiseen,

—

14 artikla: Tuki laadukkaiden maataloustuotteiden tuotannon edistämiseen.

—

15 artikla: Teknisen tuen antaminen maatalousalalla

Ministrstvo za kmetijstvo, gozdarstvo in prehrano RS

Dunajska 58

SLO-1000 Ljubljana

—

kulttuurin alalla toimivien ihmisten kansalliset rajat ylittävän liikkuvuuden edistäminen,

—

taideteosten ja taide- ja kulttuurituotteiden kansalliset rajat ylittävän liikkuvuuden edistäminen,

—

kulttuurien välisen vuoropuhelun edistäminen.

1.

Kulttuurihankkeiden tuki (lohko 1)

Kulttuuriorganisaatioiden hankkeita tuetaan rajojen yli tapahtuvassa yhteistyössä ja kulttuuristen ja taiteellisten toimien luomisessa ja toteuttamisessa.

Tämän lohkon tarkoitus on auttaa eri maiden organisaatioita, kuten teattereita, museoita, ammattijärjestöjä, tutkimuskeskuksia, yliopistoja, kulttuuri-instituutteja ja viranomaisia ottamaan osaa ohjelmaan ja tekemään yhteistyötä siten, että eri alat voivat työskennellä yhdessä ja laajentaa kulttuurista ja taiteellista ulottuvuuttaan yli rajojen.

Lohko jakautuu neljään ryhmään, jotka on kuvattu jäljempänä.

Lohko 1.1: Monivuotiset yhteistyöhankkeet (kestoltaan 3–5 vuotta)

Ensimmäisessä ryhmässä pyritään edistämään monivuotisia, kansalliset rajat ylittäviä kulttuuriyhteyksiä tukemalla vähintään kuudesta maasta olevien vähintään kuuden kulttuuriorganisaation saman alan ja eri alojen yhteistyötä ja työskentelyä heidän luodessaan yhteishankkeena 3–5 vuoden mittaisia kulttuurisia toimia. EU:n tuki voi olla 200 000–500 000 EUR vuodessa, mutta enintään 50 % hankkeen koko talousarviosta. Tuen tarkoitus on vakiinnuttaa hankkeen maantieteellinen ulottuvuus tai laajentaa sitä ja saattaa toiminta kestämään rahoituskauden jälkeen.

Lohko 1.2.1: Yhteistyöhankkeet (kestoltaan korkeintaan 24 kuukautta)

Toiseen ryhmään kuuluvat korkeintaan kaksi vuotta kestävät toimet, joissa on vähintään kolmesta eri ohjelmamaasta vähintään kolme kulttuuriorganisaatiota, jotka toimivat samoilla aloilla ja alojen yli. Ryhmässä tuetaan erityisesti toimia, joilla pyritään löytämään keinoja pitkäkestoisen yhteistyön luomiseen. EU:n tuki voi olla 50 000–200 000 EUR vuodessa, mutta enintään 50 % hankkeen koko talousarviosta.

Lohko 1.2.2: Kirjallisuuden käännösprojektit (kestoltaan korkeintaan 24 kuukautta)

Kolmannessa ryhmässä tuetaan kirjallisuuden käännöstöitä. EU:n kirjallisuuden kääntämisen tuki on tarkoitettu laajentamaan tietämystä toisten eurooppalaisten kansojen kirjallisuudesta ja kirjallisuusperinnöstä tukemalla kaunokirjallisten teosten saatavuutta eri maissa. Kustantamoille voidaan myöntää tukea toisella eurooppalaisella kielellä kirjoitettujen kaunokirjallisten teosten kääntämiseen ja julkaisemiseen toiselle eurooppalaiselle kielelle. EU:n tuki voi olla 2 000–60 000 EUR vuodessa, mutta enintään 50 % hankkeen koko talousarviosta.

Lohko 1.3: Yhteistyöhankkeet kolmansien maiden kanssa (kestoltaan korkeintaan 24 kuukautta)

Neljännessä ryhmässä pyritään tukemaan kulttuuriyhteistyöhankkeita, jotka pyrkivät lisäämään kulttuurivaihtoa ohjelmaan kuuluvien maiden ja sellaisten kolmansien maiden välillä, jotka ovat tehneet yhteistoiminta- tai yhteistyösopimuksia EU:n kanssa, olettaen jälkimmäisten sopimusten tapauksessa, että niihin sisältyy kulttuuritoimintatavoitteita. Kunakin vuonna yksi tai useampi kolmas maa valitaan kyseisen vuoden maaksi. Kulloisenkin vuoden valitut maat ovat nähtävissä toimeenpanoviraston verkkosivuilla hyvissä ajoin ennen hakemusten jättöpäivää.

Toimen on synnytettävä konkreettinen kansainvälisen yhteistyön ulottuvuus. Yhteistyöhankkeissa on oltava mukana vähintään kolme kulttuuriorganisaatiota vähintään kolmesta ohjelman maasta, ja siinä on tehtävä kulttuuriyhteistyötä vähintään yhden valitusta kolmannen maan organisaation kanssa ja/tai siinä on toteutettava kulttuuritoimia valitussa kolmannessa maassa. EU:n tuki voi olla 50 000–200 000 EUR vuodessa, mutta enintään 50 % hankkeen koko talousarviosta.

2.

kulttuurin alueella Euroopan laajuisesti toimivien organisaatioiden tuki (lohko 2)

Kulttuuriorganisaatiot, jotka toimivat tai haluavat toimia Euroopan laajuisesti kulttuurin alueella, voivat saada tukea toimintakustannuksiinsa. Tähän lohkoon kuuluvat organisaatiot, jotka edistävät tunnetta jaetusta kulttuurikokemuksesta, jolla on aidosti eurooppalainen ulottuvuus.

Tässä lohkossa myönnetään tukea edunsaajaorganisaation jatkuvasta toiminnasta aiheutuviin toimintakustannuksiin. Tämä avustus on luonteeltaan perustavasti erilainen kuin ne avustukset, joita ohjelman muissa lohkoissa myönnetään.

Tämän lohkon tukikelpoiset hakijat jakautuvat neljään ryhmään:

EU:n tuki voi olla enimmäismäärä riippuen ryhmästä, jossa tukea haetaan, mutta enintään 80 % koko tukikelpoisen toiminnan kustannuksissa.

—

olla oikeushenkilön asemassa toimivia julkisia (4) tai yksityisiä organisaatioita, jotka toimivat pääasiallisesti kulttuurin alalla, ja

—

pitää rekisteröityä toimipaikkaa jossakin ohjelmaan osallistuvista valtioista.

—

EU:n jäsenvaltiot (5),

—

ETA-maat (6) (Islanti, Liechtenstein, Norja),

—

EU:n jäsenyyttä hakevat valtiot (Kroatia, Turkki ja entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia) sekä Serbia,

1)

mahdollisuudet luoda todellista eurooppalaista lisäarvoa (0–5 kokonaispistettä);

2)

toimien merkitys ohjelman erityistavoitteiden kannalta (0–5 kokonaispistettä);

3)

ehdotettujen toimien suunnitteluun ja toteutukseen sisältyvät mahdollisuudet menestyä korkeaa asiantuntemuksen tasoa osoittaen (0–5 kokonaispistettä);

4)

kumppanuuden laatu (vain lohkot 1.1, 1.2.1 ja 1.3) (0–5 kokonaispistettä);

5)

mahdollisuudet saada toimien avulla aikaan sellaisia tuloksia, jotka edistävät ohjelman tavoitteita (0–5 kokonaispistettä);

6)

ehdotettuja toimia koskevien tulosten asianmukainen ja laaja tiedottaminen ja esille tuominen (0–5 kokonaispistettä);

7)

mahdollisuudet saavuttaa toimien avulla pitkäaikainen vaikutus ja jatkuvuus (ei lohko 1.2.2) (0–5 kokonaispistettä);

8)

kansainvälisen yhteistyön ulottuvuus (vain lohko 1.3: Yhteistyöhankkeet kolmansien maiden kanssa) (0–5 kokonaispistettä).

Koulutuksen ja kulttuurin direktoraatti

http://ec.europa.eu/culture/index_en.htm

Koulutuksen, audiovisuaalisen viestinnän ja kulttuurin toimeenpanovirasto

http://eacea.ec.europa.eu/culture/index_en.htm

1.

silloin kun kyseessä ovat asetuksen (EY) N:o 510/2006 soveltamisalaan kuuluvat tuotteet:

2.

silloin kun kyseessä ovat tislattujen alkoholijuomien määritelmistä, kuvauksesta, esittelystä, merkinnöistä ja maantieteellisten merkintöjen suojaamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1576/89 kumoamisesta 15. tammikuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 110/2008 (2) soveltamisalaan kuuluvat tuotteet: