6.6.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

C 140/1

EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan mukaisen valtiontuen hyväksyminen

Tapaukset, joita komissio ei vastusta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2008/C 140/01)

Päätöksen tekopäivä

2.4.2008

Tuen numero

NN 46B/06

Jäsenvaltio

Slovakia

Alue

—

Nimike (ja/tai tuensaajayrityksen nimi)

Oslobodenie od spotrebnej dane a zníženie sadzby spotrebnej dane uvedené v smernici Rady 2003/96/ES

Oikeusperusta

Zákon č. 98/2004 Z. z. o spotrebnej dani z minerálneho oleja

Toimenpidetyyppi

Tukijärjestelmä

Tarkoitus

Tuet liikenteen yhteensovittamiseen

Tuen muoto

Valmisteveroa koskevat alennukset/vapautukset

Talousarvio

7,2 miljardia SKK

Tuen intensiteetti

—

Kesto

Toukokuu 2004 — huhtikuu 2014

Toimiala

Rautatiet ja sisävesiliikenne

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite

Ministerstvo financií SR

Štefanovičova 5

SK-817 82 Bratislava

Muita tietoja

—

Päätöksen teksti (ilman luottamuksellisia tietoja) on julkaistu todistusvoimaisella kielellä/todistusvoimaisilla kielillä seuraavalla Internet-sivulla:

http://ec.europa.eu/community_law/state_aids/

Päätöksen tekopäivä

16.4.2008

Tuen numero

N 350/07

Jäsenvaltio

Tšekkin tasavalta

Alue

Koko maan kattava järjestelmä

Nimike

Pořízení autobusů

Oikeusperusta

Zákon č. 111/1994 Sb.; zákon č. 218/2000 Sb.; zákon č. 586/1992 Sb.; vyhláška č. 500/2002 Sb.; vyhláška č. 175/2000 Sb.; vyhláška č. 560/2006 Sb.; usnesení vlády České republiky č. 550/2003

Toimenpidetyyppi

Tukijärjestelmä

Tarkoitus

Alakohtainen kehittäminen

Tuen muoto

Kertaluonteinen suora tuki liikenteenharjoittajille sellaisten uusien linja-autojen hankintaan, joita liikennöidään julkisen palvelun sopimuksen mukaisesti. Tämä kerta-avustus kuitenkin vähentää samassa suhteessa liikenteenharjoittajan vuotuista korvausta julkisista palveluista

Talousarvio

3 000 milj. CZK

Tuen intensiteetti

Enintään 25 % hankintakustannuksista dieselkäyttöisten linja-autojen investointitukena. Tähän lisätään:

—	50 % dieselkäyttöisen ja kaasu- tai sähkökäyttöisen linja-auton hankintakustannusten erotuksesta, jos hankitaan jäljempänä mainittu,

—	50 % vakiomallisen ja matalalattia-auton hankintakustannusten erotuksesta, jos hankitaan jäljempänä mainittu,

—	50 % rullatuolirampin kustannuksista, jos sellainen hankitaan,

—	enintään 50 % sokeille ja huononäköisille tarkoitetun tiedotusjärjestelmän hankintakustannuksista, jos sellainen hankitaan

Kesto

2008–joulukuu 2013

Toimiala

Linja-autoliikenne

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite

Ministerstvo dopravy

nábřeží Ludvíka Svobody 12/222

CZ-110 15 Praha 1

Muita tietoja

—

Päätöksen teksti (ilman luottamuksellisia tietoja) on julkaistu todistusvoimaisella kielellä/todistusvoimaisilla kielillä seuraavalla Internet-sivulla:

http://ec.europa.eu/community_law/state_aids/

Päätöksen tekopäivä

2.4.2008

Tuen numero

N 506/07

Jäsenvaltio

Puola

Alue

Mazowiecki

Nimike (ja/tai tuensaajan nimi)

Przedsiębiorstwo Spedycji Międzynarodowej C. Hartwig Warszawa S.A.

Oikeusperusta

Ustawa z dnia 30 sierpnia 1996 r. o komercjalizacji i prywatyzacji

Toimenpidetyyppi

Yksittäinen tuki

Tarkoitus

Rakenneuudistustuki

Tukimuoto

Laina

Talousarvio

13 000 000 PLN (3 385 416 EUR)

Intensiteetti

—

Kesto

31.12.2009 saakka

Ala, jota tuki koskee

Liikenne

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite

Agencja Rozwoju Przemyslu S.A.

ul. Domaniewska 41

PL-02-672 Warszawa

Muita tietoja

—

Päätöksen teksti (ilman luottamuksellisia tietoja) on julkaistu todistusvoimaisella kielellä/todistusvoimaisilla kielillä seuraavalla Internet-sivulla:

http://ec.europa.eu/community_law/state_aids/

Päätöksen tekopäivä

2.4.2008

Tuen numero

N 638/07

Jäsenvaltio

Puola

Alue

Lódzkie

Nimike (ja/tai tuensaajayrityksen nimi)

Rozbudowa regionalnego portu lotniczego: Port Lotniczy Łódź Sp. z o.o.

Oikeusperusta

Dz.U. 2007 nr 15 poz. 90, załącznik II część 83 dotycząca budżetu państwa — Rezerwy celowe

Toimenpidetyyppi

Yksittäinen tuki

Tarkoitus

Aluekehitys

Tuen muoto

Suora avustus

Talousarvio

40 170 000 PLN (tuen määrä on 20 085 000 PLN)

Tuen intensiteetti

50 %

Kesto

Tuki myönnetään vuoden 2008 kuluessa

Toimiala

Lentoliikenne

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite

Województwo Łódzkie

Al. Piłsudskiego 8

PL-90-051 Łódź

Muita tietoja

—

Päätöksen teksti (ilman luottamuksellisia tietoja) on julkaistu todistusvoimaisella kielellä/todistusvoimaisilla kielillä seuraavalla Internet-sivulla:

http://ec.europa.eu/community_law/state_aids/

Päätöksen tekopäivä

30.1.2008

Tuen numero

N 685/07

Jäsenvaltio

Tšekkin tasavalta

Alue

—

Nimike (ja/tai tuensaajan nimi)

Státní záruka pro potřeby financování nákupu železničních kolejových vozidel společností České dráhy

Oikeusperusta

Zákon o poskytnutí státní záruky České republiky na zajištění úvěru určeného na financování nákupu železničních vozů, poskytnutého společností EUROFIMA

Toimenpidetyyppi

Lainan kattamiseksi myönnettävä valtiontakaus

Tarkoitus

Rautateiden henkilöliikenteen liikkuvan kaluston hankintojen helpottaminen

Tuen muoto

Takaus

Talousarvio

Valtiontakaus myönnetään enintään 30 miljoonan EUR lainan sekä EUROFIMAn korkojen ja maksujen kattamiseksi

Tuen intensiteetti

Takaus kattaa 95 prosenttia lainasta, ja jäljelle jäävä 5 prosenttia katetaan Tšekin rautateiden omista varoista

Kesto

Valtiontakaus on voimassa 31.12.2018 asti

Toimiala

Liikenne

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite

Ministerstvo dopravy

L. Svobody 1222/12

CZ-110 15 Praha 1

Muita tietoja

—

Päätöksen teksti (ilman luottamuksellisia tietoja) on julkaistu todistusvoimaisella kielellä/todistusvoimaisilla kielillä seuraavalla Internet-sivulla:

http://ec.europa.eu/community_law/state_aids/

6.6.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

C 140/8

Neuvoston päätelmät 22 päivänä toukokuuta 2008, medialukutaidosta digitaalisessa ympäristössä — Eurooppalainen toimintamalli

(2008/C 140/08)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

katsoo, että:

—

uudessa audiovisuaalisia mediapalveluja koskevassa direktiivissä kehotetaan ”medialukutaidon kehittämiseen kaikilla yhteiskunnan aloilla” ja seuraamaan sen edistymistä tiiviisti. Siinä asetetaan komissiolle raportointivelvollisuus medialukutaidon tason mittaamiseksi kaikissa jäsenvaltioissa (1). Näin ollen tarvitaan perusteita medialukutaidon tason arvioimiseksi,

—	Euroopan parlamentti on pyytänyt neuvostoa ja komissiota ”kehittämään ja panemaan täytäntöön mediakoulutusohjelmia aktiivisen ja tiedostavan kansalaisuuden edistämiseksi Euroopassa” (2),

—

myös Unesco on korostanut medialukutaidon ratkaisevaa merkitystä esimerkiksi ”mediakasvatusta koskevassa Grünwaldin julistuksessa” (1982) ja Pariisin toimintaohjelmassa — 12 mediakasvatusta koskevaa suositusta (2007), kuten myös Euroopan neuvosto ”Ministerikomitean suosituksessa jäsenvaltioille lasten vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä uudessa tieto- ja viestintäympäristössä” (2006),

—	komissio on aloittanut julkisen kuulemisen medialukutaidosta (3) ja pannut alulle medialukutaidon nykysuuntauksia ja sitä koskevia lähestymistapoja koskevan selvityksen ”Current trends and approaches to Media Literacy in Europe” (4),

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksessa elinikäisen oppimisen avaintaidoista (2006) määritellään digitaalisiin taitoihin liittyvät tiedot, taidot ja asenteet,

—

alaikäisten ja ihmisarvon suojelusta ja oikeudesta vastineeseen Euroopan audiovisuaalisia ja verkkotietopalveluja tuottavien yritysten kilpailukyky huomioon ottaen 20 päivänä joulukuuta 2006 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston suositukseen sisältyy jo useita mahdollisia toimenpiteitä medialukutaidon edistämiseksi.

1. PANEE TYYTYVÄISENÄ MERKILLE

—	komission tiedonannon ”Medialukutaito digitaalisessa ympäristössä — eurooppalainen toimintamalli”, joka täydentää Euroopan audiovisuaalipolitiikkaa.

2. HYVÄKSYY

—	Euroopan komission strategisen näkemyksen siitä, että medialukutaito on tämän päivän tietoyhteiskunnassa aktiivisen kansalaisuuden tärkeä osatekijä, joka voi edistää Lissabonin toimintasuunnitelman tavoitteiden saavuttamista.

3. TUNNUSTAA

—	medialukutaidon merkityksen ja roolin edistettäessä kansalaisten aktiivista osallistumista yhteiskunnan talous- ja kulttuurielämään sekä demokratian toteuttamiseen,

—

sen, että medialukutaito, erityisesti kyky arvioida sisältöä kriittisesti, sanelee pitkälti käyttäjien luottamusta digitaaliteknologioihin ja -viestimiin ja sitä myöten tieto- ja viestintätekniikan omaksumista. Nämä tekijät on määritelty painopisteeksi strategisessa poliittisessa kehyksessä i2010:ssa,

—	medialukutaitoisten käyttäjien merkityksen tiedonvälityksen moniarvoisuudelle ja sisällön laadulle,

—	sen, että jäsenvaltioissa toteutetaan parhaillaan monenlaisia toimia medialukutaidon parantamiseksi ja edistämiseksi, vaikkakin jäsenvaltioiden käytännöt ja tasot eroavat toisistaan,

—	medialukutaidon mittaamiseen tarvittavien yhteisten kriteerien ja indikaattoreiden puuttumisen,

—	hyvien käytäntöjen tunnistamisen ja edistämisen merkityksen medialukutaidon kehittämisen kannalta,

—	koulutuksen merkityksen medialukutaidon edistämisessä ja siitä johtuvan tarpeen parantaa opettajakoulutusta ja lisätä kouluttajien valveutuneisuutta kaikilla koulutuksen tasoilla.

4. KOROSTAA

—	eurooppalaisten ohjelmien ja aloitteiden, kuten MEDIA 2007 -ohjelman, elinikäisen oppimisen ohjelman 2007–2013 ja Safer Internet plus -ohjelman merkitystä,

—	että näiden ja niihin liittyvien aloitteiden olisi oltava sen tulevan työn perustana, jonka avulla pyritään tavoitteeseen lisätä kansalaisten tietoisuutta medialukutaidon tärkeydestä,

—	säännöllistä tiedon ja parhaiden käytäntöjen sekä koulutuksen pedagogisten metodien vaihdon tarvetta jäsenvaltioiden kesken.

5. PANEE MERKILLE

—	komission aikomuksen tehdä lisäselvitys, jossa kehitetään medialukutaidon tason mittaamisessa käytettäviä kriteerejä ja indikaattoreita ja otetaan huomioon kaikki asian kannalta merkittävä muissa kansainvälisissä organisaatioissa tehtävä työ,

—	komission aikomuksen edistää jatkuvasti digitaalisen ympäristön medialukutaitoon liittyvien hyvien käytäntöjen kehittämistä ja vaihtamista.

6. KEHOTTAA KOMISSIOTA

—	seuraamaan tiiviisti tämän alan kehitystä ja tarkastelemaan tarvetta poliittisiin lisätoimiin Euroopan tasolla,

—

käyttämään audiovisuaalisista mediapalveluista annetun direktiivin mukaisesti perustettua yhteyskomiteaa asianmukaisessa kokoonpanossa medialukutaitoa koskevien tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihdon foorumina sekä tämän alan toimintasuunnitelman kehittämisen edistäjänä. Yksityisen sektorin asiantuntijoita ja muita sidosryhmiä olisi pyydettävä osallistumaan tähän työhön.

7. KEHOTTAA JÄSENVALTIOITA

—	kannustamaan asiaankuuluvia viranomaisia, esimerkiksi audiovisuaalialan ja sähköisen viestinnän sääntelystä vastaavia viranomaisia, tekemään yhteistyötä ja edistämään medialukutaidon parantamista,

—	edistämään ja helpottamaan käytännesääntöjen ja muiden yhteissääntelyä ja itsesääntelyä koskevien aloitteiden kehittämistä ja käyttöönottoa yhteistyössä kaikkien asianomaisten kanssa kansallisella tasolla,

—	kannustamaan kaikkia sidosryhmiä, erityisesti media- sekä tieto- ja viestintätekniikan alalla, tekemään omaa säännöllistä tutkimus- ja seurantatyötä medialukutaidon eri näkökohdista ja ulottuvuuksista,

—	edistämään nimenomaan tieto- ja viestintätekniikan käyttöön kohdistuvia tiedotuskampanjoita, jotka suunnataan nuoriin ja heidän vanhempiinsa ja joissa on mukana sekä nuorisojärjestöjä että tiedotusvälineitä,

—	edistämään medialukutaitoa elinikäisen oppimisen strategioidensa puitteissa ja kannustamaan vertaisryhmäoppimista sekä opetusalan ammattilaisten välistä hyvien käytäntöjen vaihtoa tällä koulutuksen alalla.

(1) 26 artikla: Komissio antaa ”kertomuksen tämän direktiivin soveltamisesta ja tekee tarvittaessa ehdotuksia direktiivin mukauttamiseksi audiovisuaalisten mediapalvelujen alan kehityksen ja erityisesti teknologian tuoreimman kehityksen, alan kilpailukyvyn sekä kaikissa jäsenvaltioissa saavutetun medialukutaidon tason edellyttämällä tavalla”.

(2) Televisio ilman rajoja -direktiiviä (89/552/ETY) koskeva, 6. syyskuuta 2005 annettu Euroopan parlamentin päätöslauselma.

(3) Ks. ”Report on the results on the public consultation on Media Literacy” osoitteessa:

http://ec.europa.eu/avpolicy/media_literacy/docs/report_on_ml_2007.pdf

(4) Katso: http://ec.europa.eu/avpolicy/media_literacy/index_en.htm

6.6.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

C 140/10

Neuvoston päätelmät, annettu 22 päivänä toukokuuta 2008, aikuiskoulutuksesta

(2008/C 140/09)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

katsoo seuraavaa:

(1)	Lissabonissa keväällä 2000 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmissä (1) kehotettiin uudenaikaistamaan Euroopan koulutusjärjestelmiä ottaen huomioon tietoperustaisen talouden asettamat vaatimukset ja unionin lisääntyneet sosioekonomiset ja demografiset haasteet globaalistuneessa maailmassa.

(2)

Vuoden 2002 keväällä kokoontuneen Barcelonan Eurooppa-neuvoston päätelmissä (2) kehotettiin jäsenvaltioita varmistamaan, että kaikilla kansalaisilla on hyvät perustaidot, sekä lisäämään ikääntyneiden työntekijöiden mahdollisuuksia pysyä työmarkkinoilla erityisesti takaamalla todelliset mahdollisuudet elinikäiseen oppimiseen.

(3)

Elinikäisestä oppimisesta 27 päivänä kesäkuuta 2002 annetussa neuvoston päätöslauselmassa (3) korostettiin, että elinikäiseen oppimiseen on kuuluttava oppiminen esikoulusta eläkeikään, ja sen on sisällettävä kaikki virallisen oppimisen, virallisen järjestelmän ulkopuolisen oppimisen sekä arkioppimisen muodot.

(4)

Ammatillisen koulutuksen tehostetun yhteistyön edistämisestä 19 päivänä joulukuuta 2002 annetussa neuvoston päätöslauselmassa (4) todettiin, että aikuisten, ikääntyvät työntekijät mukaan lukien, sopeutumiskyvyn ja työllistyvyyden edellytyksenä on pitkälti mahdollisuus täydentää ja hankkia uutta ammattitaitoa koko työelämässä olon ajan.

(5)

Politiikkojen, järjestelmien ja käytäntöjen tehostamisesta elinaikaisen ohjauksen alalla 28 päivänä toukokuuta 2004 annetussa neuvoston päätöslauselmassa (5) korostettiin, että ohjauspalvelujen olisi oltava kaikkien Euroopan kansalaisten saatavilla kaikissa elämänvaiheissa ja että erityistä huomiota on kiinnitettävä riskihenkilöihin ja -ryhmiin.

(6)

Yhteisistä eurooppalaisista periaatteista epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta 28 päivänä toukokuuta 2004 annetuissa neuvoston päätelmissä (6), jotka laadittiin vastaukseksi marraskuussa 2002 annettuun Kööpenhaminan julistukseen, kehotettiin laatimaan eurooppalaisia välineitä epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen tunnustamisesta ja levittämään niitä.

(7)

Elinikäisen oppimisen avaintaidoista 18 päivänä joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen (7) tarkoituksena on muun muassa varmistaa, että aikuiset voivat kehittää ja täydentää valmiuksiaan ja taitojaan koko elämänsä ajan ja että aikuisten jatkokoulutukselle on olemassa asianmukaisia infrastruktuureja.

(8)	Koulutusalan indikaattoreiden ja viitearvojen yhdenmukaisesta luettelosta 25 päivänä toukokuuta 2007 annetuissa neuvoston päätelmissä (8) kehotettiin jatkamaan aikuiskoulutusta koskevien indikaattorien kehittämistä.

(9)

23. huhtikuuta 2008 annetut Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksessa eurooppalaisten tutkintojen viitekehyksen perustamisesta elinikäisen oppimisen edistämiseksi (9) kehotetaan noudattamaan oppimistuloksiin perustuvaa lähestymistapaa tutkintojen kuvauksessa riippumatta siitä, miten ja missä oppimistulokset on saavutettu.

(10)	Vuonna 2008 annetussa Koulutus 2010 -työohjelman täytäntöönpanon edistymistä koskevassa neuvoston ja komission yhteisessä raportissa korostetaan, että ikääntyneiden ja matalan taitotason työntekijöiden vähäinen osallistuminen aikuiskoulutukseen on edelleen merkittävä ongelma.

(11)

Aikuiskoulutuksesta 16 päivänä tammikuuta 2008 annetussa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa: Oppia ikä kaikki (10) kehotetaan jäsenvaltioita edistämään tiedon hankkimista ja kehittämään elinikäisen oppimisen kulttuuria muun muassa panemalla täytäntöön sukupuolten tasa-arvoa edistäviä politiikkoja, joiden avulla aikuiskoulutus tehdään kiinnostavammaksi, helpommin saatavilla olevaksi ja tehokkaammaksi,

PANEE TYYTYVÄISENÄ MERKILLE lokakuussa 2006 annetun komission tiedonannon ”Aikuiskoulutus: Oppia ikä kaikki” (11) ja syyskuussa 2007 annetun toimintasuunnitelman — ”Oppiminen kannattaa aina” (12), joissa molemmissa korostetaan aikuiskoulutuksen merkitystä elinikäisen oppimisen keskeisenä tekijänä ja kehotetaan jäsenvaltioita poistamaan osallistumisen esteet, parantamaan laatua ja tehokkuutta aikuisoppimisen alalla, nopeuttamaan oppimistulosten validointia ja tunnustamista sekä varmistamaan riittävät investoinnit ja alan seuranta,

KATSOO, että aikuisoppimisella voi olla keskeinen rooli Lissabonin strategian tavoitteiden saavuttamisessa, koska se edistää sosiaalista yhteenkuuluvuutta, antaa kansalaisille uusien työpaikkojen edellyttämiä taitoja ja auttaa Eurooppaa vastaamaan paremmin globalisoitumisen haasteisiin. Erityisesti on tarpeen:

1.	parantaa matalan osaamistason työntekijöiden — joiden määrä on vielä varsin suuri — osaamistasoa, jotta kaikille kansalaisille annettaisiin edellytykset mukautua teknologisiin muutoksiin ja tuleviin osaamistarpeisiin ja jotta näin parannettaisiin talouden suorituskykyä;

2.	puuttua koulunkäynnin keskeyttäneiden jatkuvasti suureen määrään tarjoamalla uusi mahdollisuus nuorille aikuisille, joilla ei ole ammattipätevyyttä, ja keskittymällä tällöin erityisen tärkeisiin aloihin, kuten perustason luku- ja laskutaitoon, tietoteknisiin taitoihin ja kielenoppimiseen;

torjua sosiaalista syrjäytymistä, joka johtuu muun muassa alhaisesta peruskoulutuksesta, työttömyydestä ja syrjäisellä maaseudulla asumisesta, kiinnittäen samalla enemmän huomiota — nykyisiin demografisiin ja muuttoliikesuuntauksiin vastaamiseksi — elinikäiseen oppimiseen ja ikääntyneiden työntekijöiden ja maahanmuuttajien koulutusvaatimuksiin;

varmistaa aikuiskoulutuksen tehokkuus ja laatu, jotta lisättäisiin erityisesti epäsuotuisassa asemassa olevien ryhmien aktiivista osallistumista aikuiskoulutukseen, saataisiin houkuteltua riittävästi julkisia ja yksityisiä investointeja tälle alalle ja kannustettaisiin yksityistä sektoria asettamaan aikuiskoulutus keskeiselle sijalle työpaikkojen ja liiketoiminnan kehittämisessä.

KATSOO, että aikuiskoulutuksella voi olla suuri merkitys vastattaessa näihin tarpeisiin, koska se ei tarjoa ainoastaan taloudellisia ja yhteiskunnallisia etuja, kuten työllistettävyyden helpottaminen, mahdollisuudet saada parempi työpaikka, vastuullisempi kansalaisuus ja kansalaisosallistumisen lisääntyminen, vaan myös yksilölle itselleen koituvia etuja, kuten paremmat mahdollisuudet toteuttaa itseään, terveyden ja hyvinvoinnin kohentuminen ja itseluottamuksen parantuminen, ja katsoo näin ollen, että:

1.	aikuisoppimiselle tulisi antaa suurempi painoarvo ja enemmän todellista tukea kansallisella tasolla osana yleisiä toimia elinikäisen oppimisen kulttuurin kehittämiseksi;

2.	näiden päätelmien liitteessä esitetyt erityistoimet voisivat muodostaa johdonmukaisen kehyksen tämän alan tuleville toimille Koulutus 2010 -työohjelmassa;

3.	näiden toimien kehittämisessä ja täytäntöönpanossa olisi täysin kunnioitettava jäsenvaltioiden vastuuta opetuksen sisällön ja koulutusjärjestelmien organisoinnin suhteen ja käytettävä avointa koordinointimenettelyä;

4.	aikuiskoulutuksen kehityksen ja seurannan olisi oltava linjassa neuvoston toukokuussa 2007 hyväksymän indikaattoreiden ja viitearvojen yhdenmukaisen luettelon kanssa, ja ne olisi sisällytettävä Koulutus-työohjelman edistymistä koskeviin tuleviin yhteisiin raportteihin;

5.	aikuiskoulutuksen monialaisuus, monimuotoisuus, monimutkaisuus ja rikkaus edellyttävät yhtenäistä lähestymistapaa, jossa ovat mukana kaikki sidosryhmät, mukaan lukien paikallisen ja alueellisen tason sidosryhmät, työmarkkinaosapuolet ja valtioista riippumattomat järjestöt.

KEHOTTAA JÄSENVALTIOITA näin ollen käsittelemään näissä päätelmissä mainittuja aikuiskoulutukseen liittyviä asioita kunkin jäsenvaltion erityisolosuhteiden ja prioriteettien mukaisesti, erityisesti panemalla täytäntöön liitteessä mainitut toimenpiteet,

ja KEHOTTAA KOMISSIOTA:

—

tukemaan jäsenvaltioita aikuiskoulutuksen kehittämisessä ja parantamisessa, ei ainoastaan lisäämällä mahdollisuuksia ja laajentamalla saatavuutta ja lisäämällä osallistumista vaan myös pyrkimällä merkityksellisempiin, tulospainotteisempiin oppimistuloksiin käyttäen näiden päätelmien liitteessä esitettyjen kaltaisia toimenpiteitä,

—	varmistamaan täydentävyyden ja johdonmukaisuuden tällaisten toimenpiteiden seurannan ja Bolognan ja Kööpenhaminan prosessien täytäntöönpanon välillä siltä osin kuin viimeksi mainitut liittyvät aikuisopiskelijoihin,

—	tehostamaan ja käyttämään olemassa olevia tutkimusrakenteita aikuiskoulutuksen tarpeisiin,

—

jatkamaan ja tehostamaan yhteistyötä kansainvälisten järjestöjen ja alalla toimivien hallituksista riippumattomien elinten välillä sekä luomaan yhteyksiä alueellisiin aloitteisiin kuten Euroopan ja Aasian väliseen yhteistyöhön ja kansainvälisiin aloitteisiin kuten Koulutusta kaikille -ohjelmaan (Education for all) sekä vuosituhannen kehitystavoitteisiin.

(1) Asiak. SN 100/1/00 REV 1.

(2) Asiak. SN 100/1/02 REV 1, 32 ja 33 kohta.

(3) EYVL C 163, 9.7.2002, s. 2.

(4) EYVL C 13, 18.1.2003, s. 2.

(5) Asiak. 9286/04.

(6) Asiak. 9600/04.

(7) EUVL L 394, 30.12.2006, s. 10.

(8) EUVL C 311, 21.12.2007, s. 13.

(9) EUVL-viite lisätään myöhemmin.

(10) (2007/2114 (INI)) — P6_TA-PROV(2008)0013.

(11) Asiak. 14600/06 — KOM(2006) 614 lopullinen.

(12) Asiak. 13426/07 — KOM(2007) 558 lopullinen.

LIITE

KAUDEN 2008–2010 ERITYISTOIMET

A. KOMISSIO YHTEISTYÖSSÄ JÄSENVALTIOIDEN KANSSA

Analysoidaan koulutusalan uudistuksia kansallisella tasolla, erityisesti kansallisten tutkintojärjestelmien kehittämistä suhteessa eurooppalaisten tutkintojen viitekehykseen sekä viralliseen, epäviralliseen ja arkioppimiseen liittyvien opintosuoritusten siirtojärjestelmiin tavoitteena parantaa aikuisten mahdollisuuksia päästä osallisiksi tutkintojärjestelmistä.

2.	Analysoidaan kansallisten koulutusuudistusten vaikutusta siltä osin kuin on kyse rahoitusvarojen jakamisesta eri ikäryhmien kesken elinikäisen oppimisen lähestymistavan mukaisesti.

3.	Tuetaan uramahdollisuuksien, edellytysten ja voimavarojen kehittämistä — jäsenvaltioissa olemassa olevien hyvien toimintatapojen perusteella — aikuiskoulutuksen alalla työskenteleviä varten ammatin näkyvyyden ja aseman parantamiseksi.

4.	Tehdään lisää tutkimustyötä aikuiskoulutusta tarjoavien laatukriteerien kehittämiseksi.

5.	Laaditaan yhteinen luettelo hyvistä toimintatavoista ja hankkeista, joiden tarkoituksena on motivoida erityisen vaikeasti tavoitettavia ryhmiä, määritellä keskeisiä tekijöitä näiden henkilöiden integroimiseksi uudelleen työmarkkinoille ja yhteiskuntaan ja heidän itseluottamuksensa parantamiseksi.

6.	Määritellään hyviä toimintatapoja oppimistulosten arvioimiseksi, erityisesti kun on kyse matalan osaamistason työntekijöiden, ikääntyneiden työntekijöiden ja maahanmuuttajien pääasiassa virallisen koulutusjärjestelmän ulkopuolella hankkimista oppimistuloksista.

Laaditaan aikuiskoulutuksessa käytettävien sovittujen määritelmien luettelo ja laaditaan olemassa olevien tietokokoelmien, erityisesti OECD:n tietokokoelmien pohjalta ja koulutusta ja elinikäistä oppimista koskevista tilastoista vuonna 2008 annetun asetuksen (1) mukaisesti perustermit sekä laaditaan seurannan helpottamiseen tarvittavat Euroopan tason vertailutiedot. (Varmistetaan, että kaikki jäsenvaltiot voivat osallistua laadintaan.)

8.	Tuetaan toimenpiteitä aikuiskoulutuksen aseman vahvistamiseksi kansallisissa elinikäisen oppimisen strategioissa.

9.	Tuetaan kampanjoita, joiden tarkoituksena on nostaa potentiaalisten opiskelijoiden tietoisuutta ja motivaatiota ja siten lisätä yleistä osallistumista aikuiskoulutukseen.

B. JÄSENVALTIOT KOMISSION TUKEMANA

1.	Edistetään ja tuetaan hyvien toimintatapojen, vastavuoroisen oppimisen ja yhteisten hankkeiden kehittämistä aikuiskoulutuksen alalla sidosryhmien kesken jäsenvaltioissa.

Osana pyrkimystä kehittää elinikäisen oppimisen kulttuuria tehdään tiiviisti yhteistyötä aikuiskoulutuksen esteiden havaitsemiseksi ja poistamiseksi ja kysyntälähtöisen, laadukkaan tarjonnan ja mahdollisuuksien järjestämiseksi aikuiskoulutuksen alalla, verkko-oppiminen ja etäopiskelu mukaan luettuina.

Kannustetaan sekä korkea-asteen koulutuslaitoksia että ammattikoulutuslaitoksia suuntautumaan suuremmassa määrin aikuisopiskelijoihin ja kehittämään kumppanuuksia liikeyhteisön kanssa työnantajien motivoimiseksi järjestämään aikuiskoulutusta työpaikalla ja työntekijöiden motivoimiseksi osallistumaan tällaiseen koulutukseen.

Pyritään helpottamaan aikuiskoulutukseen osallistumista ja lisäämään siihen osallistumista kaikkien kansalaisten, erityisesti peruskoulutuksen keskeyttäneiden ja uutta mahdollisuutta etsivien, erityistarpeita omaavien ja riittämättömät perustaidot tai alhaisen koulutustason omaavien henkilöiden keskuudessa, jotta rohkaistaisiin heitä parantamaan taitojaan.

5.	Varmistetaan elinikäisen oppimisen ohjelman, Euroopan rakennerahastojen ja muiden vastaavien rahoituslähteiden tehokas käyttö, jotta parannettaisiin koulutustilaisuuksien tarjoamista aikuisille.

6.	Edistetään sellaisten elinikäisten ohjaus- ja neuvontajärjestelyjen kehittämistä ja käyttöä, joilla voidaan tarjota aikuisille riippumatonta tietoa ja neuvontaa, yksilöllisten taitojen analysointia ja henkilökohtaista uraohjausta.

7.	Harkitaan — kustannus-hyötysuhteen kannalta — aikuiskoulutuksen merkitystä sosiaaliselle yhteenkuuluvuudelle ja talouskehitykselle.

Helpotetaan sellaisten menetelmien ja välineiden kehittämistä, joita tarvitaan avaintaitojen ja -pätevyyden — myös pääasiassa virallisen koulutusjärjestelmän ulkopuolella hankittujen — arvioimiseksi ja niiden validoimiseksi ja määrittelemiseksi oppimistulosten kannalta ja investoidaan samalla validointi- ja tunnustusmenettelyjen edistämiseen.

9.	Pyritään varmistamaan, että aikuiskoulutus saa riittävän osuuden koulutuksen eri aloille jaettavista rahoitusvaroista, elinikäisen oppimisen lähestymistapaa noudattaen.

10.

Edistetään työmarkkinaosapuolten ja muiden sidosryhmien, myös valtioista riippumattomien järjestöjen, aktiivista osallistumista eri opiskelijaryhmien tarpeisiin räätälöidyn laadukkaan koulutustarjonnan varmistamiseen. Erityisesti olisi painotettava tieto- ja viestintätekniikan alan koulutusta ja tieto- ja viestintäteknisten taitojen kehittämistä.

11.	Tehostetaan yhteistyötä Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen ja Unescon elinikäisen oppimisen instituutin kanssa ja käytetään täysin hyväksi muiden kansainvälisten instituutioiden tutkimusresursseja aikuiskoulutuksen alalla.

12.	Näiden toimien täytäntöönpanon jälkeen saatujen tulosten pohjalta tarkastellaan muita mahdollisia vuoden 2010 jälkeen toteutettavia toimia Koulutus 2010 -työohjelman seurannan mukaisesti.

(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus, annettu 23. huhtikuuta 2008, koulutusta ja elinikäistä oppimista koskevien tilastojen tuottamisesta ja kehittämisestä — PE-CONS 3659/3/07 REV 3; EUVL-viite lisätään myöhemmin.

6.6.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

C 140/14

Neuvoston päätelmät, annettu 22 päivänä toukokuuta 2008, monikielisyydestä

(2008/C 140/10)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO,

OTTAEN HUOMIOON:

1.	Lissabonissa 23. ja 24. maaliskuuta 2000 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät, joissa vieraat kielet sisällytettiin Euroopan tasolla määriteltäviin uusiin perustaitoihin, joita kehitettäisiin elinikäisen oppimisen avulla (1).

2.	Euroopan unionin perusoikeuskirjan 22 artiklan, jossa tunnustetaan periaate, jonka mukaan unioni kunnioittaa kulttuurista, uskonnollista ja kielellistä monimuotoisuutta (2).

3.	Barcelonassa 15. ja 16. maaliskuuta 2002 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät, joissa kehotettiin lisätoimiin, joilla parannetaan perustaitojen hallintaa esimerkiksi opettamalla kahta vierasta kieltä kaikille hyvin varhaisesta iästä lähtien (3).

4.	24. heinäkuuta 2003 päivätyn komission tiedonannon ”Kielten oppimisen ja kielellisen monimuotoisuuden edistäminen: Toimintaohjelma 2004–2006” (4) ja 25. syyskuuta 2007 päivätyn komission kertomuksen kyseisen toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta (5).

5.	15. joulukuuta 2004 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 2241/2004/EY yhteisön yhteisistä puitteista tutkintojen ja pätevyyksien selkeyttämiseksi (Europass) (6).

6.	22. marraskuuta 2005 päivätyn komission tiedonannon ”Uusi monikielisyyden puitestrategia”, jossa käsitellään sisäisiä ja ulkoisia toimia kielten sekä kansalaisten kanssa käytävän viestinnän edistämiseksi (7).

7.	19. toukokuuta 2006 annetut neuvoston päätelmät eurooppalaisesta kielitaitoindikaattorista (8), joissa todettiin, että vieraiden kielten taito ja kansojen välisen ymmärryksen edistäminen ovat työvoiman liikkuvuuden edellytys ja myötävaikuttavat Euroopan unionin kilpailukykyyn.

8.	18. joulukuuta 2006 päivätyn Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen 2006/962/EY elinikäisen oppimisen avaintaidoista (9), joihin kuuluu viestintä vieraalla kielellä.

9.	16. marraskuuta 2007 annetun neuvoston päätöslauselman Euroopan unionin kulttuuria koskevasta asialistasta (10), jossa monikielisyys on kulttuuriperinnön edistämistä koskevan toiminnan yhtenä painopistealueena,

ja monikielisyyttä käsitelleessä ministerikonferenssissa 15. helmikuuta 2008 käytyjen keskustelujen perusteella,

KATSOO seuraavaa:

—	Lisääntyneen liikkuvuuden, muuttoliikkeen ja globalisaation tuloksena kulttuurinen ja kielellinen monimuotoisuus ovat yhä useamman Euroopan kansalaisen ja yrityksen jokapäiväisen elämän tunnusomaisia piirteitä.

—	Kielitaito on kaikkien EU:n kansalaisten kannalta toivottava taito, joka antaa heille mahdollisuuden nauttia EU:ssa vapaan liikkuvuuden taloudellisista, sosiaalisista ja kulttuurisista eduista.

—	Eri sidosryhmien selvitykset ja suositukset ovat osoittaneet, että eurooppalaisen yhteiskunnan kielitarpeisiin ei kiinnitetä vieläkään riittävästi huomiota.

—

Monikielisyyden ja muiden kielipoliittisten kysymysten merkityksen korostaminen EU:n yhteisten politiikkojen yhteydessä edellyttää, että nämä asiat saavat ansaitsemansa huomion ja että EU:n toimielimet painottavat uudelleen pitkäaikaista sitoutumistaan kieltenopiskelun ja kielellisen monimuotoisuuden edistämiseen.

TOTEAA seuraavaa:

1.	Monikielisyyspolitiikka kattaa kielten taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset näkökohdat elinikäisen oppimisen yhteydessä.

2.	Euroopan kielellinen monimuotoisuus on säilytettävä, ja on kunnioitettava täysin kielten välistä tasa-arvoa. Euroopan unionin toimielimillä olisi oltava keskeinen rooli näihin tavoitteisiin pyrittäessä.

Henkilökohtaisena ja kulttuurisena rikkautena kielitaito on yksi perustaidoista, joka jokaisen Euroopan kansalaisen on hankittava kyetäkseen osallistumaan aktiivisesti eurooppalaiseen tietoyhteiskuntaan ja joka sekä edistää liikkuvuutta että helpottaa yhteiskuntaan kotoutumista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta.

4.	Koska kielitarpeet voivat vaihdella henkilön mielenkiinnon kohteiden, työn ja kulttuuritaustan mukaan, kieltenopiskelijoille olisi tarjottava mahdollisimman laaja kielivalikoima uuden teknologian, innovatiivisten lähestymistapojen ja kouluttajien verkottumisen tukemana.

5.	Talouskasvun ja kilpailukyvyn edistämiseksi on tärkeää, että Euroopalla on myös riittävä tietopohja niiden ei-eurooppalaisten kielten osalta, joita käytetään maailmanlaajuisesti. Samalla olisi pyrittävä vaalimaan eurooppalaisten kielten asemaa kansainvälisissä yhteyksissä.

Opetuksen laatu on olennaista kaikenikäisten menestykselliselle oppimiselle, ja sen vuoksi olisi pyrittävä varmistamaan, että kieltenopettajat hallitsevat hyvin opettamansa kielet, että he voivat päästä korkeatasoiseen perus- ja jatkokoulutukseen ja että heillä on tarvittavat kulttuurienväliset taidot. Jäsenvaltioiden välisiä vaihto-ohjelmia olisi aktiivisesti edistettävä ja tuettava osana kieltenopettajien koulutusta.

7.	Maahanmuuttajien menestyksellisen kotoutumisen edistämiseksi heitä olisi tuettava riittävästi, jotta he pystyisivät oppimaan isäntämaan kielen/kielet, ja samalla olisi kannustettava isäntämaan yhteisöjä osoittamaan kiinnostusta tulokkaiden kulttuureihin.

Kielitaito ja kulttuurin tuntemus ovat koulutuksen ydin. Ensimmäisen kielen sujuva taito saattaa helpottaa muiden kielten oppimista, kun taas varhainen kieltenoppiminen, kaksikielinen opetus sekä sisällön ja kielen yhdennetty opetus (CLIL) ovat tehokkaita keinoja kieltenopetustarjonnan parantamiseksi.

Tehokkaan viestinnän varmistamiseksi eri kieltä puhuvien välillä tarvitaan laadukasta tulkkausta ja kääntämistä, kun taas tavaroiden ja palvelujen markkinoille saattamisen ja jakelun yhteydessä, erityisesti audiovisuaalisten palvelujen yhteydessä, olisi kiinnitettävä enemmän huomiota kielellisiin näkökohtiin.

KEHOTTAA JÄSENVALTIOITA KOMISSION TUELLA:

1.	Työskentelemään yhdessä monikielisyyttä koskevan eurooppalaisen yhteistyön lisäämiseksi ja — asianomaisia sidosryhmiä kuullen — noudattamaan edellä mainittuja suuntaviivoja käyttäen tarvittaessa hyväksi avointa koordinointimenetelmää kokemusten ja hyvien toimintatapojen vaihdon helpottamiseksi.

Toteuttamaan asianmukaisia toimenpiteitä, joilla parannetaan kieltenopetuksen tehokkuutta ja saadaan kieltenoppiminen jatkumaan osana elinikäistä oppimista muun muassa saattamalla nykyiset resurssit ja infrastruktuuri laajemmin kaikkien käyttöön, varmistamalla kaikille pääsy niihin ja tekemällä niistä kaikkia kiinnostavia sekä kehittämällä resursseja ja monipuolistamalla kielitarjontaa.

3.	Edistämään kansallisten kieltensä oppimista muissa jäsenvaltioissa käyttämällä esimerkiksi enemmän etäopetusteknologiaa ja kannustamaan vähemmän käytettyjen EU:n kielten ja ei-eurooppalaisten kielten opiskelua.

4.	Käyttämään kielitaidon osoittamiseen nykyisiä välineitä, kuten Euroopan neuvoston kielisalkkua ja Europass-kielisalkkua;

5.	edistämään toimenpiteitä, joilla helpotetaan erityistarpeita omaavien henkilöiden kieltenopiskelua keinona edistää heidän sosiaalista osallisuuttaan, parempia uramahdollisuuksiaan ja hyvinvointiaan.

6.	Tekemään yhteistyötä monikielisyyskysymysten parissa työskentelevien kansainvälisten järjestöjen, kuten Euroopan neuvoston ja Unescon, kanssa.

PYYTÄÄ KOMISSIOTA:

1.	Tukemaan jäsenvaltioita niiden pyrkiessä toteuttamaan edellä mainitut painopisteet.

Laatimaan vuoden 2008 loppuun mennessä ehdotuksia monikielisyyttä koskevaksi kattavaksi toimintakehykseksi, jossa otetaan asianmukaisesti huomioon kansalaisten ja toimielinten kielelliset tarpeet, myös kunnioittamalla heidän oikeuttaan kommunikoida Euroopan unionin toimielinten kanssa millä tahansa sen virallisista kielistä.

(1) Asiak. SN 100/00, 26 kohta, s. 9.

(2) EYVL C 364, 18.12.2000, s. 13.

(3) SN 100/02, 44 kohta, s. 19.

(4) Asiak. 11834/03.

(5) Asiak. 13346/07.

(6) EUVL L 390, 31.12.2004, s. 6.

(7) Asiak. 14908/05.

(8) EUVL C 172, 25.7.2006, s. 1.

(9) EUVL L 394, 30.12.2006, s. 10.

(10) EUVL C 287, 29.11.2007, s. 1.

6.6.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

C 140/16

Euron kurssi (1)

5. kesäkuuta 2008

(2008/C 140/11)

1 euro=

	Rahayksikkö	Kurssi
USD	Yhdysvaltain dollaria	1,5402
JPY	Japanin jeniä	163,46
DKK	Tanskan kruunua	7,4589
GBP	Englannin puntaa	0,7897
SEK	Ruotsin kruunua	9,3118
CHF	Sveitsin frangia	1,6147
ISK	Islannin kruunua	118,72
NOK	Norjan kruunua	7,968
BGN	Bulgarian leviä	1,9558
CZK	Tšekin korunaa	24,57
EEK	Viron kruunua	15,6466
HUF	Unkarin forinttia	241,86
LTL	Liettuan litiä	3,4528
LVL	Latvian latia	0,7009
PLN	Puolan zlotya	3,377
RON	Romanian leuta	3,6229
SKK	Slovakian korunaa	30,325
TRY	Turkin liiraa	1,89
AUD	Australian dollaria	1,6169
CAD	Kanadan dollaria	1,5727
HKD	Hongkongin dollaria	12,0271
NZD	Uuden-Seelannin dollaria	2,0168
SGD	Singaporin dollaria	2,1103
KRW	Etelä-Korean wonia	1 581,02
ZAR	Etelä-Afrikan randia	12,0391
CNY	Kiinan juan renminbiä	10,699
HRK	Kroatian kunaa	7,2506
IDR	Indonesian rupiaa	14 331,56
MYR	Malesian ringgitiä	5,0172
PHP	Filippiinien pesoa	67,915
RUB	Venäjän ruplaa	36,7125
THB	Thaimaan bahtia	50,688
BRL	Brasilian real	2,5048
MXN	Meksikon peso	15,8795

(1)

Lähde: Euroopan keskuspankin ilmoittama viitekurssi.

6.6.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

C 140/17

Tiivistelmä tiedoista, jotka jäsenvaltiot ovat toimittaneet perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta maataloustuotteiden tuottamisen alalla toimiville pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettävään valtiontukeen ja asetuksen (EY) N:o 70/2001 muuttamisesta annetun komission asetuksen (EY) N:o 1857/2006 nojalla myönnettävästä valtiontuesta

(2008/C 140/12)

Tuen numero: XA 87/08

Jäsenvaltio: Belgia

Alue: Vlaanderen

Tukiohjelman nimike tai yksittäistä tukea saaneen yrityksen nimi: Vlaams Interprovinciaal Verbond Van Fokkers Van Neerhofdieren vzw

Oikeusperusta: Decreet van 21 december 2007 houdende de algemene uitgavenbegroting van de Vlaamse Gemeenschap voor het begrotingsjaar 2008.

Koninklijk besluit van 2 juni 1998 betreffende de zoötechnische en genealogische voorschriften voor de verbetering en de instandhouding van pluimvee- en konijnenrassen.

Ministerieel besluit van 17 maart 2005 houdende de erkenning en subsidiëring van organisaties in het kader van de aanmoediging en de verbetering van de pluimvee- en konijnenfokkerij

Tukiohjelman arvioidut vuosikustannukset tai yritykselle myönnetyn yksittäisen tuen kokonaismäärä: 7 500 EUR

Tuen enimmäisintensiteetti: Tuki on enintään 100 % kantakirjojen hallinnollisista perustamis- ja ylläpitokustannuksista

Täytäntöönpanopäivä: Tuki voidaan myöntää 1. maaliskuuta alkaen ja aikaisintaan 15 päivää hakemuksesta.

Tuki voidaan myöntää täytäntöönpanopäätöksellä. Nämä täytäntöönpanopäätökset tehdään vuosittain. Täytäntöönpanopäätöksen luonnosta ei ole vielä laadittu. Päätökseen sisällytetään standstill-lauseke

Tukiohjelman tai yksittäisen tuen kesto: Tuki myönnetään ajanjaksoksi, joka päättyy 31.12.2008

Tuen tarkoitus: Rekisteröity yhdistys Vlaams Interprovinciaal Verbond van Fokkers van Neerhofdieren vzw (VIVFN) pitää useiden kaniinirotujen ja pienkotieläinten kantakirjoja ja rekistereitä.

VIVFN aikoo käyttää tuen kattaakseen kustannukset, jotka aiheutuvat rekisteritietojen keräämisestä, käsittelystä, saattamisesta käyttökelpoiseen muotoon ja julkaisemisesta.

Tuki kuuluu asetuksen (EY) N:o 1857/2006 16 artiklan soveltamisalaan ja täyttää kyseisen artiklan mukaiset ehdot.

16 artiklan 1 kohdan a alakohta: tuki, joka on enintään 100 % kantakirjojen hallinnollisista perustamis- ja ylläpitokustannuksista

Alat, joita tuki koskee: Kotieläinsektori

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite:

Departement Landbouw en Visserij

Duurzame Landbouwontwikkeling

Ellips, 6e verdieping

Koning Albert II laan 35, bus 40

B-1030 Brussel

Internet-osoite: http://www2.vlaanderen.be/ned/sites/landbouw/info/steun/eu.html

Muut tiedot: —

Jules VAN LIEFFERINGE

Secretaris-generaal

6.6.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

C 140/18

Tiedot, jotka jäsenvaltiot ovat toimittaneet EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta kansalliseen alueelliseen investointitukeen komission asetuksen (EY) N:o 1628/2006 nojalla myönnetystä valtiontuesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2008/C 140/13)

Tuen numero

XR 119/07

Jäsenvaltio

Portugali

Alue

—

Tukiohjelman nimike tai tapauskohtaista lisätukea saavan yrityksen nimi

Regime de Protocolos bancários

Oikeusperusta

Protocolo bancário celebrado com Instituições de crédito

Toimenpidetyyppi

Tukiohjelma

Suunnitellut vuosikustannukset

18,3 milj. EUR

Tuen enimmäisintensiteetti

13 %

Yhdenmukaista asetuksen 4 artiklan kanssa

Tuen intensiteetti

6.6.2007

Täytäntöönpanopäivä

6.6.2009

Toimiala

Rajattu tiettyihin aloihin

55; 63.3; 92

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite

Turismo de Portugal, I.P.

Rua Ivone Silva, Lote 6

P-1050-124 Lisboa

Internet-osoite, jossa tukiohjelma on julkaistu

http://www.turismodeportugal.pt/Portugu%C3%AAs/AreasActividade/investimento/financiamento/produtosedestinos/protocolosbancarios/Pages/ProtocolosBanc%C3%A1rios.aspx

Muita tietoja

—

Tuen numero

XR 195/07

Jäsenvaltio

Saksa

Alue

Bremen

Tukiohjelman nimike tai tapauskohtaista lisätukea saavan yrityksen nimi

Landesinvestitionsförderprogramm LIP 2007

Oikeusperusta

Bremen Haushaltsordnung § 23, 44

Toimenpidetyyppi

Tukiohjelma

Suunnitellut vuosikustannukset

50 milj. EUR

Suunnitellun tuen kokonaismäärä

Maksetaan 6 vuosina

Tuen enimmäisintensiteetti

15 %

Yhdenmukaista asetuksen 4 artiklan kanssa

Tuen intensiteetti

23.11.2007

Täytäntöönpanopäivä

31.12.2013

Toimiala

Kaikki alueelliseen investointitukeen oikeutetut alat

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite

Bremer Investitions-Gesellschaft mbH

Kontorhaus am Markt

Langenstr. 2-4

D-28195 Bremen

Tel. (49-421) 96 00 10

E-mail: mail@big-bremen.de

Bremer Aufbau-Bank GmbH

Kontorhaus am Markt

Langenstr. 2-4

D-28195 Bremen

Tel. (49-421) 96 00 40

E-mail: mail@bab-bremen.de

BIS Bremerhavener Gesellschaft für Investitionsförderung und Stadtentwicklung mbH

Am Alten Hafen 118

D-27568 Bremerhaven

Tel. (49-471) 94 64 60

E-mail: wirtschaft@bis-bremerhaven.de

Internet-osoite, jossa tukiohjelma on julkaistu

http://www.wirtschaft.bremen.de/sixcms/media.php/13/LIP2008.pdf

Muita tietoja

—

6.6.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

C 140/20

VALTIONTUKI — ITALIA

Valtiontuki C 20/08 (ex N 62/08) — Laivanrakennusteollisuuden väliaikaista suojajärjestelyä koskevan tukiohjelman N 59/04 muuttaminen

Kehotus huomautusten esittämiseen EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukaisesti

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2008/C 140/14)

Komissio on ilmoittanut 30. huhtikuuta 2008 päivätyllä, tätä tiivistelmää seuraavilla sivuilla todistusvoimaisella kielellä toistetulla kirjeellä Italialle päätöksestään aloittaa EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu menettely, joka koskee mainittua tukea.

Asianomaiset voivat esittää huomautuksensa kuukauden kuluessa tämän tiivistelmän ja sitä seuraavan kirjeen julkaisemisesta. Huomautukset on lähetettävä osoitteeseen:

European Commission

Directorate-General for Competition

State Aid Registry

B-1049 Brussels

Faksi: (32-2) 295 12 42

Huomautukset toimitetaan Italialle. Huomautusten esittäjä voi pyytää kirjallisesti henkilöllisyytensä luottamuksellista käsittelyä. Tämä pyyntö on perusteltava.

TIIVISTELMÄ

Italia ilmoitti 1. helmikuuta 2008 aikomuksestaan korottaa kansallisen valtiontukiohjelman talousarviota 10 miljoonalla EUR. Komissio oli hyväksynyt kyseisen ohjelman numerolla N 59/04, koska se noudatti laivanrakennusteollisuuden väliaikaisista suojajärjestelyistä 27 päivänä kesäkuuta 2002 annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 1177/2002, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 502/2004, jäljempänä ’väliaikaisista suojajärjestelyistä annettu asetus’.

Ilmoitettu talousarvion korotus on uutta tukea, jota on arvioitava tällä hetkellä voimassa olevien valtiontukisääntöjen nojalla. Väliaikaisista suojajärjestelyistä annetun asetuksen voimassaoloaika päättyi 31. maaliskuuta 2005, minkä vuoksi sitä ei voida käyttää oikeusperustana tuen hyväksymiselle.

Tuki ei näytä soveltuvan yhteismarkkinoille muiden relevanttien valtiontukisäännösten nojalla.

Sen vuoksi komissiolla on epäilyjä ehdotetun tuen soveltuvuudesta yhteismarkkinoille.

KIRJEEN TEKSTI

”1.	La Commissione informa l'Italia che, dopo aver esaminato le informazioni fornite dalle autorità italiane sull'aiuto in oggetto, ha deciso di avviare il procedimento di cui all'articolo 88, paragrafo 2, del trattato CE.

1. PROCEDIMENTO

2.	Con notifica presentata il 1o febbraio 2008 e registrata presso la Commissione alla stessa data, l'Italia ha notificato alla Commissione l'aiuto in oggetto.

3.	Con lettera del 15 febbraio 2008, la Commissione ha chiesto ulteriori informazioni necessarie per la valutazione della misura di aiuto notificata. L'Italia ha fornito informazioni con lettera registrata presso la Commissione il 18 marzo 2008.

2. L'AIUTO DI STATO NOTIFICATO

Il regime di aiuti

Con la lettera C(2004) 1807 fin. del 19 maggio 2004 la Commissione aveva deciso di non sollevare obiezioni in relazione a un regime italiano di aiuti di Stato riguardante il meccanismo difensivo temporaneo per la costruzione navale (in appresso “il regime”) (1). La Commissione riteneva il regime compatibile con il mercato comune in quanto era conforme alle disposizioni del regolamento (CE) n. 1177/2002 del Consiglio, del 27 giugno 2002, relativo a un meccanismo difensivo temporaneo per la costruzione navale (2), modificato dal regolamento (CE) n. 502/2004 del Consiglio (3) (in appresso “il regolamento MDT”).

5.	Il regime in questione, quale come notificato e approvato dalla Commissione, aveva una dotazione di 10 Mio EUR.

La misura di aiuto

6.	L'Italia ha notificato alla Commissione l'intenzione di stanziare altri 10 Mio EUR per la dotazione del regime.

3. VALUTAZIONE

Esistenza di aiuto di Stato

Poiché la misura è di natura puramente finanziaria, la sua compatibilità con il mercato comune deve essere valutata con riferimento alle misure che intende finanziarie, ossia aiutare nell'ambito del regime. Per le ragioni esposte nella sopramenzionata lettera della Commissione del 19 maggio 2004, il regime costituisce aiuto di Stato ai sensi dell'articolo 87, paragrafo 1, del trattato. In conformità con l'articolo 1 del regolamento (CE) n. 659/1999 (4) e con l'articolo 4 del regolamento (CE) n. 749/2004 (5), gli aumenti della dotazione di un regime di aiuti autorizzato sono considerati come un nuovo aiuto, quando l'aumento sia superiore al 20 % della dotazione originaria. Nel presente caso, l'aumento notificato corrisponde al 100 % della dotazione originaria e di conseguenza deve essere valutato come un nuovo aiuto ai sensi dell'articolo 87 del trattato.

Il regolamento MDT non costituisce più una base giuridica ai fini della valutazione del a compatibilità

8.	Il regime era stato originariamente considerato compatibile con il mercato comune poiché ottemperava alle disposizioni del regolamento MDT (6). Tuttavia, il regolamento MDT è scaduto il 31 marzo 2005 e non può perciò servire come base giuridica per la valutazione dell'aiuto.

Inesistenza di altre basi giuridiche ai fini della valutazione della compatibilità

Il regime riguarda gli aiuti disponibili per i cantieri navali italiani per la costruzione di navi appartenenti alle categorie elencate nell'articolo 1 del regolamento MDT. Questa attività soddisfa la definizione di costruzione navale contenuta nella disciplina degli aiuti di Stato alla costruzione navale (7) (in appresso “la disciplina sulla costruzione navale”). Di conseguenza la Commissione ha anche esaminato la possibilità di valutare l'aiuto in base a tale disciplina.

10.

Tuttavia, la Commissione osserva che la disciplina sulla costruzione navale non contiene disposizioni analoghe a quelle del regolamento MDT. L'aiuto non sembra neppure essere compatibile con il mercato comune ai sensi delle disposizioni di cui alle sezioni 3.1 e 3.2 della disciplina sulla costruzione navale. Infatti, nessuna di queste disposizioni permetterebbe la concessione di aiuti di funzionamento alla costruzione navale, previsti invece dal regolamento MDT. Pertanto, la Commissione dubita che l'aiuto notificato sia compatibile con il mercato comune.

CONCLUSIONE

Alla luce di quanto sopra, la Commissione, nell'ambito del procedimento di cui all'articolo 88, paragrafo 2, del trattato CE, invita l'Italia a inviare osservazioni e a fornire qualsiasi informazione utile ai fini della valutazione dell'aiuto, entro il termine di un mese dalla data di ricezione della presente. La Commissione invita l'Italia a trasmettere immediatamente copia della presente lettera ai potenziali beneficiari dell'aiuto.

La Commissione fa presente al governo italiano che l'articolo 88, paragrafo 3, del trattato CE ha effetto sospensivo e che in forza dell'articolo 14 del regolamento (CE) n. 659/1999, essa può imporre allo Stato membro di recuperare un aiuto illegalmente concesso presso il beneficiario.

La Commissione avverte l'Italia che informerà gli interessati mediante pubblicazione della presente lettera e di una sintesi della stessa nella Gazzetta ufficiale dell'Unione europea nonché l'autorità di vigilanza EFTA tramite invio di copia della presente lettera. Le parti interessate saranno invitate a presentare osservazioni entro un mese dalla data di tale pubblicazione.”

(1) Aiuto di Stato N 59/04 (GU C 100 del 26.4.2005, pag. 27). La decisione è disponibile nella lingua facente fede all'indirizzo Internet:

http://ec.europa.eu/comm/competition/state_aid/register/ii/by_case_nr_n2004_0030.html#59

(2) GU L 172 del 2.7.2002, pag. 1.

(3) GU L 8 del 19.3.2004, pag. 6.

(4) Regolamento (CE) n. 659/1999 del Consiglio, del 22 marzo 1999, recante modalità di applicazione dell'articolo 93 del trattato CE (GU L 83 del 27.3.1999, pag. 1).

(5) Regolamento (CE) n. 794/2004 della Commissione, del 21 aprile 2004, recante disposizioni di esecuzione del regolamento (CE) n. 659/1999 del Consiglio recante modalità di applicazione dell'articolo 93 del trattato CE (GU L 140 del 30.4.2004, pag. 1).

(6) L'obiettivo del regolamento MDT era di “consentire effettivamente ai cantieri navali comunitari di superare la concorrenza coreana sleale” (cfr. punto 6 del preambolo). Di conseguenza, potevano essere autorizzati aiuti diretti corrispondenti al massimo al 6 % del valore contrattuale prima dell'aiuto, purché il contratto fosse stato oggetto di concorrenza proveniente da un cantiere coreano che offrisse un prezzo inferiore (articolo 2). Tuttavia, il regolamento MDT doveva essere di breve durata, in attesa di un Panel dell'OMC con la Corea, e pertanto non è stato rinnovato dal Consiglio dopo la sua scadenza il 31 marzo 2005. Il regime italiano era conforme alle predette condizioni.

(7) GU C 317 del 30.12.2003, pag. 11.

		ISSN 1725-2490
Euroopan unionin virallinen lehti		C 140

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	51. vuosikerta 6. kesäkuu 2008

Ilmoitusnumero	Sisältö	Sivu
	II Tiedonannot
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN JA ELINTEN ANTAMAT TIEDONANNOT
	Komissio
2008/C 140/01	EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan mukaisen valtiontuen hyväksyminen — Tapaukset, joita komissio ei vastusta ( 1 )	1

2008/C 140/02	Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia COMP/M.5125 — Marel/SFS) ( 1 )	5

2008/C 140/03	Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia COMP/M.5083 — Groupama/OTP Garancia) ( 1 )	5

2008/C 140/04	Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia COMP/M.5097 — EADS/Sita France/Tarmac Aerosave) ( 1 )	6

2008/C 140/05	Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia COMP/M.5123 — Autogrill/World Duty Free) ( 1 )	6

2008/C 140/06	Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia COMP/M.5077 — Colony Capital/Morgan Stanley/Colfilm) ( 1 )	7

2008/C 140/07	Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia COMP/M.4952 — Carlsberg/Scottish & Newcastle Assets) ( 1 )	7

	V Ilmoitukset
	KILPAILUPOLITIIKAN TOIMEENPANOON LIITTYVÄT MENETTELYT
	Komissio
2008/C 140/14	Valtiontuki — Italia — Valtiontuki C 20/08 (ex N 62/08) — Laivanrakennusteollisuuden väliaikaista suojajärjestelyä koskevan tukiohjelman N 59/04 muuttaminen — Kehotus huomautusten esittämiseen EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukaisesti ( 1 )	20

2008/C 140/15	Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia COMP/M.5162 — AVNET/Horizon Technology) ( 1 )	23

	IV Tiedotteet
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN JA ELINTEN ANTAMAT TIEDOTTEET
	Neuvosto
2008/C 140/08	Neuvoston päätelmät 22 päivänä toukokuuta 2008, medialukutaidosta digitaalisessa ympäristössä — Eurooppalainen toimintamalli	8

2008/C 140/09	Neuvoston päätelmät, annettu 22 päivänä toukokuuta 2008, aikuiskoulutuksesta	10

2008/C 140/10	Neuvoston päätelmät, annettu 22 päivänä toukokuuta 2008, monikielisyydestä	14

	Komissio
2008/C 140/11	Euron kurssi	16

	JÄSENVALTIOIDEN ANTAMAT TIEDOTTEET
2008/C 140/12	Tiivistelmä tiedoista, jotka jäsenvaltiot ovat toimittaneet perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta maataloustuotteiden tuottamisen alalla toimiville pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettävään valtiontukeen ja asetuksen (EY) N:o 70/2001 muuttamisesta annetun komission asetuksen (EY) N:o 1857/2006 nojalla myönnettävästä valtiontuesta	17

2008/C 140/13	Tiedot, jotka jäsenvaltiot ovat toimittaneet EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta kansalliseen alueelliseen investointitukeen komission asetuksen (EY) N:o 1628/2006 nojalla myönnetystä valtiontuesta ( 1 )	18