5.6.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

C 138/4

Kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan loppukertomus asiassa COMP/C-3/37.792 — Microsoft

(laadittu tietyissä kilpailuasioita koskevissa menettelyissä kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan toimivaltuuksista 23 päivänä toukokuuta 2001 tehdyn komission päätöksen 2001/462/EY, EHTY 15 ja 16 artiklan mukaisesti — EYVL L 162, 19.6.2001, s. 21)

(2008/C 138/05)

Esitän päätösluonnoksesta seuraavat huomautukset:

Maaliskuun 24 päivänä 2004 tehdyn lopullisen päätöksen 24 artiklan 1 kohtaan perustuva menettely

Komissio teki 24. maaliskuuta 2004 EY:n perustamissopimuksen 82 artiklan mukaisen menettelyn osana Microsoft Corporationille (jäljempänä ’Microsoft’) osoitetun päätöksen asiassa COMP/C-3/37.792. Komissio totesi kyseisessä päätöksessä (jäljempänä ’lopullinen päätös’) muun muassa, että Microsoft oli rikkonut EY:n perustamissopimuksen 82 artiklaa (jäljempänä ’82 artikla’) ja ETA-sopimuksen 54 artiklaa kieltäytymällä lokakuusta 1998 päätöksen tekopäivään luovuttamasta tiettyjä yhteentoimivuuden edellyttämiä tietoja työryhmäpalvelinten käyttöjärjestelmätuotteiden valmistajille, jotta näillä olisi mahdollisuus yhteentoimivien tuotteiden kehittämiseen ja jakeluun (1).

Komissio teki 10. marraskuuta 2005 päätöksen asetuksen (EY) N:o 1/2003 24 artiklan 1 kohdan nojalla (jäljempänä ’24 artiklan 1 kohdan mukainen päätös’). Kyseisen asetuksen 1 artiklan mukaan Microsoft Corporationin oli varmistettava, että se noudattaa 15. joulukuuta 2005 mennessä täysimääräisesti lopullisen päätöksen 5 artiklan a ja c kohdassa vahvistettuja velvoitteita. Jos Microsoft ei noudata velvoitteita, sille asetetaan kyseisestä päivästä alkaen laskettava uhkasakko, jonka määrä on 2 miljoonaa EUR päivässä.

24 artiklan 1 kohdan mukaisessa päätöksessä yksilöitiin kaksi kohtaa, joissa Microsoft on jättänyt noudattamatta lopullisen päätöksen 5 artiklan a ja c kohdan mukaisia velvoitteitaan. Tässä menettelyssä käsitellään ainoastaan väitettä, jonka mukaan Microsoft ei ole toimittanut täydellisiä ja tarkkoja yhteentoimivuuden edellyttämät tiedot sisältäviä teknisiä asiakirjoja, kuten lopullisessa päätöksessä määrättiin.

Microsoftin toteuttamat toimenpiteet täydellisten ja tarkkojen teknisten asiakirjojen toimittamiseksi ja komission reaktiot

Microsoft lähetti 14. joulukuuta 2004 komissiolle tekniset asiakirjat (määritykset), jotka se oli valmistellut asianomaista protokollaa (jäljempänä ’tekniset asiakirjat’) varten. Komission ulkoinen tekninen asiantuntija OTR kävi nämä tekniset asiakirjat läpi ja laati raportin (jäljempänä ’OTR:n ensimmäinen raportti’), jossa se totesi, etteivät asiakirjat täytä täydellisyyden, tarkkuuden ja käyttötarkoitukseen sopivuuden vaatimuksia. Komission yksiköt lähettivät 15. kesäkuuta 2005 OTR:n ensimmäisen raportin Microsoftille kommentoitavaksi, ja Microsoft toimitti 8. heinäkuuta 2005 vastauksensa siihen.

Komissio aloitti 28. heinäkuuta 2005 tehdyllä päätöksellä valvontajärjestelyn säätämällä valvonnasta vastaavan toimitsijamiehen nimittämisestä, tehtävistä ja velvoitteista. Toimitsijamiehen tehtävänä on avustaa komissiota lopullisen päätöksen noudattamisen valvonnassa (2). Komissio valitsi 5. lokakuuta 2005 valvonnasta vastaavaksi toimitsijamieheksi yhden henkilön Microsoftin laatimasta neljän asiantuntijan luettelosta.

Microsoft toimitti komission yksiköille 8. elokuuta 2005 ajantasaistetun version teknisistä asiakirjoista vastauksena OTR:n ensimmäisessä raportissa esiin tuotuihin ongelmiin.

OTR tarkasteli myös kyseistä versiota teknisistä asiakirjoista. Se laati teknisten asiakirjojen täydellisyydestä ja tarkkuudesta ajantasaistetun raportin, joka oli edelleen kielteinen.

Täyttääkseen lopullisen päätöksen 5 artiklan c kohdan mukaiset velvoitteensa Microsoft on antanut kiinnostuneille yrityksille mahdollisuuden tehdä arviointia koskeva sopimus (Evaluation Agreement). Tähän mennessä neljä yritystä (Novell, IBM, Oracle ja Sun) ovat tehneet Microsoftin kanssa tällaisen kolmen päivän mittaisen sopimuksen. Komission yksiköt ovat pyytäneet näitä yrityksiä toimittamaan yksityiskohtaisen kuvauksen siitä, miten arviointi paikalla tapahtui, ja esittämään näkemyksensä siitä, onko arvioinnin yhteydessä tarkastelluissa teknisissä asiakirjoissa täydelliset ja tarkat määritykset protokollasta, jota päätös koskee, ja näkemyksensä teknisissä asiakirjoissa esitetyn tekniikan arvosta.

Vastauksena kahteen komission (syys/lokakuussa 2005 ja maaliskuussa 2006) esittämään pyyntöön Novell, IBM, Oracle ja Sun antoivat kriittisiä kommentteja esitettyjen teknisten asiakirjojen soveltuvuudesta ja riittävyydestä.

Microsoft toimitti 11. ja 23. marraskuuta 2005 tarkistetut tekniset asiakirjat (jäljempänä ’marraskuun 2005 tekniset asiakirjat’). Toimitsijamies laati niistä 30. marraskuuta 2005 alustavan raportin, joka lähetettiin Microsoftille, sekä 15. joulukuuta 2005 lopullisen raportin.

Microsoft antoi 15. joulukuuta 2005 vastauksen toimitsijamiehen alustavaan raporttiin ja ilmoitti, että uudelleen tarkistetut tekniset asiakirjat (jäljempänä ’15. joulukuuta 2005 toimitetut tekniset asiakirjat’) olivat saatavilla Redmondissa. Tätä kolmatta versiota teknisistä asiakirjoista — jonka komissio sai vasta 26. joulukuuta 2005 — kommentoitiin toimitsijamiehen 3. maaliskuuta 2006 laatimassa raportissa.

Väitetiedoksianto

Komissio esitti 21. joulukuuta 2005 väitetiedoksiannon, jossa se esitti alustavana näkemyksenään, etteivät 11. ja 23. marraskuuta 2005 toimitetut tarkistetut tekniset asiakirjat vieläkään riittäneet osoitukseksi siitä, että Microsoft on noudattanut lopullisen päätöksen 5 artiklan a ja c kohdan mukaisia velvoitteitaan. Väitetiedoksiannossa viitattiin myös teknisten asiakirjojen kolmanteen versioon ja todettiin, että muutokset 15. joulukuuta 2005 toimitetuissa teknisissä asiakirjoissa liittyivät lähinnä esitystapaan. Komissio katsoi, ettei 15. joulukuuta 2005 toimitetuilla teknisillä asiakirjoilla korjattu edellisessä versiossa havaittuja puutteita. Toimitsijamiehen raportit liitettiin väitetiedoksiantoon.

Microsoftia pyydettiin toimittamaan vastauksensa 31. tammikuuta 2006 mennessä. Jatkoin tätä määräaikaa Microsoftin pyynnöstä 15. helmikuuta 2006 asti, erityisesti sitä varten, että Microsoftin ulkoisilla asiantuntijoilla olisi aikaa muotoilla perustellut näkemykset komission esittämästä kritiikistä. Jatkettua määräaikaa noudatettiin.

Microsoft esitti suullisessa kuulemisessa ja kirjallisissa vastauksissaan, että väitetiedoksiannossa oli perustavanlaatuisia puutteita, sillä siinä ei otettu Microsoftin 15. joulukuuta 2005 toimittamia teknisiä asiakirjoja tarpeeksi huomioon. Koska Microsoft oli ilmoittanut komissiolle, että tekniset asiakirjat olisivat valmiita tarkasteltaviksi 15. joulukuuta alkaen, komission olisi pitänyt odottaa sitä, että jäljennös teknisistä asiakirjoista olisi saapunut Brysseliin, eikä antaa väitetiedoksiantoa ennen sitä.

En ole Microsoftin kanssa samaa mieltä siitä, että väitetiedoksianto olisi puutteellinen. Oikeuskäytäntö osoittaa, että väitetiedoksiannossa esitetään alustavia havaintoja. Komissio voi muuttaa tai täydentää siinä ilmaistua kantaansa siihen asti, kunnes päätös on tehty, edellyttäen, että asianomaisille yrityksille annetaan mahdollisuus tuoda esille omat näkemyksensä asiassa (3). Microsoftille tiedotettiin 10. maaliskuuta 2006 päivätyssä asiaseikkoja koskevassa kirjeessä asianmukaisesti teknisten asiakirjojen kolmatta versiota koskevasta arviosta ja sille annettiin riittävästi aikaa oman näkemyksensä esittämiseen. Näin ollen Microsoft ei mielestäni voi esittää, että sen oikeuksia olisi rikottu väitetiedoksiannon antamisen yhteydessä.

Microsoftin vastineet ja asiaseikkoja koskeva kirje

Microsoft tarjoutui 25. tammikuuta 2006 antamaan teknisten asiakirjojen luvanhaltijoille mahdollisuuden käyttää Windowsin lähdekoodia tarkastelulisenssillä (source code reference licence).

Microsoft toimitti 30. tammikuuta 2006 asianomaisille komission yksiköille neljännen version teknisistä asiakirjoista.

Komissio toimitti Microsoftille 10. maaliskuuta 2006 asiakirjan (”asiaseikkoja koskeva kirje”), jossa selostettiin, että 15. joulukuuta 2005 toimitettujen teknisten asiakirjojen katsottiin olevan riittämättömät osoitukseksi lopullisen päätöksen noudattamisesta. Lisäksi Microsoftille ilmoitettiin, ettei lähdekoodin käyttöön antamista katsottu oleelliseksi lopullisen päätöksen 5 artiklan a ja c mukaisten Microsoftin velvoitteiden kannalta. Kirjeeseen liitettiin toimitsijamiehen laatima raportti, jossa käsiteltiin teknisten asiakirjojen kolmatta versiota, ja teknisten asiakirjojen neljännestä versiosta laadittu TAEUS:n raportti, jossa kylläkin käsiteltiin ainoastaan yhden protokollan määrityksiä.

Microsoftille annettiin mahdollisuus kommentoida asiaseikkoja koskevaa kirjettä kahden viikon kuluessa.

Microsoft ilmaisi 14. maaliskuuta 2006 päivätyssä kirjeessä näkemyksensä, että asiaseikkoja koskevassa kirjeessä esitettiin uusia väitteitä. Näin se muodosti uuden väitetiedoksiannon, joka puolestaan olisi edellyttänyt neljän viikon vastaamisaikaa. Microsoftin mukaan uuden väitteen muodosti erityisesti asiaseikkoja koskevan kirjeen toteamus, ettei teknisten asiakirjojen kolmannella versiolla noudatettu 24. maaliskuuta 2004 tehdyn komission päätöksen 5 artiklan a ja c kohtaa.

Totesin vastauksessani 17. maaliskuuta 2006, etten ollut Microsoftin kanssa samaa mieltä siitä, että komission asiaseikkoja koskevassa kirjeessä esitettiin väitteitä, joita ei ollut komission väitetiedoksiannossa. Mielestäni 15. joulukuuta 2005 toimitettujen teknisten asiakirjojen yksityiskohtaisemmalla käsittelyllä ei tuotu esiin uusia väitteitä Microsoftia vastaan, vaan ainoastaan esitettiin uusia seikkoja jo esitettyjen väitteiden tueksi. Tämän vuoksi en myöntynyt Microsoftin pyyntöihin. En kuitenkaan edellyttänyt, että Microsoft toimittaisi kirjallista vastinetta asiaseikkoja koskevaan kirjeeseen ennen muutamaa päivää myöhemmin pidettyä suullista kuulemista erityisesti, jotta Microsoft voisi keskittyä siihen valmistautumiseen niin väitetiedoksiannon kuin asiaseikkoja koskevan kirjeenkin osalta. Annoin Microsoftille suullisen kuulemisen jälkeen kaksi viikkoa aikaa eli 14. huhtikuuta 2006 asti toimittaa kirjalliset kommentit asiaseikkoja koskevaan kirjeeseen. Tätä määräaikaa noudatettiin.

Muut Microsoftin vastineet ja komission toinen asiaseikkoja koskeva kirje

Microsoft toimitti 11. huhtikuuta 2006 uuden tarkistetun version teknisistä asiakirjoista.

Kun toimitsijamies ja Microsoftin sekä komission edustajat olivat kokoontuneet 7. ja 8. huhtikuuta 2006 ja kilpailuasioista vastaava komissaari oli lähettänyt Microsoftin toimitusjohtajalle 13. huhtikuuta 2006 kirjeen, Microsoft toimitti toimitsijamiehelle 22. huhtikuuta 2006 työsuunnitelman, joka koski täydellisten ja tarkkojen teknisten asiakirjojen toimittamista. Työsuunnitelman mukaan tarkistetut tekniset asiakirjat valtaosasta protokollia toimitettaisiin 30. kesäkuuta 2006 mennessä ja loput 18. heinäkuuta 2006 mennessä.

Toimitsijamies esitti 15. toukokuuta 2006 kaksi raporttia, joista toinen sisälsi kommentit Microsoftin teknisten asiantuntijoiden raporteista, jotka sisältyivät 14. huhtikuuta 2006 päivättyyn Microsoftin kirjeeseen, ja toisessa arvioitiin Microsoftin 11. huhtikuuta 2006 toimittamien teknisten asiakirjojen täydellisyys ja tarkkuus.

TAEUS antoi 15. toukokuuta 2006 asiakirjojen täydellisyyden ja tarkkuuden arvioinnista raportin, joka sisälsi myös kommentteja Microsoftin asiantuntijan raporteista. Raportti toimitettiin Microsoftille 19. toukokuuta 2006 yhdessä 15. toukokuuta 2006 annetun toimitsijamiehen raportin ja Microsoftin 11. huhtikuuta 2006 toimittamia teknisiä asiakirjoja koskevan toimitsijamiehen raportin kanssa. Komissio ilmoitti Microsoftille samalla arviostaan, jonka mukaan 21. joulukuuta 2005 esitettyjä väitteitä teknisten asiakirjojen täydellisyydestä ja tarkkuudesta ei ollut muutettu eli ne olivat yhä voimassa. Komissio kehotti Microsoftia toimittamaan kommenttinsa kahden viikon kuluessa kirjeen vastaanottamisesta.

Microsoft pyysi 23. toukokuuta 2006, että määräaikaa vastata 19. toukokuuta 2006 päivättyyn komission kirjeeseen jatkettaisiin kahdella viikolla.

Suostuin 30. toukokuuta 2006 jatkamaan määräaikaa, joka Microsoftilla oli 19. toukokuuta 2006 päivätyn komission kirjeeseen vastaamiseen, 9. kesäkuuta 2006 asti.

Microsoft vastasi 19. toukokuuta 2006 päivättyyn kirjeeseen 9. kesäkuuta 2006. Vastaukseen sisältyi vielä kaksi raporttia Microsoftin teknisiltä asiantuntijoilta.

Tutustuminen asiakirjoihin

Microsoftille annettiin väitetiedoksiannon jälkeen 23. joulukuuta 2005 mahdollisuus tutustua asiaa koskeviin asiakirjoihin. Se pyysi uutta mahdollisuutta tähän 24. joulukuuta 2005 ja 2. tammikuuta 2006 päivätyillä kirjeillä sekä kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan toimistossa 6. tammikuuta 2006 pidetyssä kokouksessa. Pyyntö kattoi myös komission ja OTR:n sekä komission ja valvonnasta vastaavan toimitsijamiehen välisen kirjeenvaihdon.

Epäsin 13. tammikuuta 2006 päivätyllä kirjeellä Microsoftin pyynnön saada tarkastella OTR:n ja valvonnasta vastaavan toimitsijamiehen kanssa käytyä kirjeenvaihtoa. Käytyäni aiheesta yksityiskohtaista kirjeenvaihtoa Microsoftin kanssa katsoin, että kyseinen kirjeenvaihto on sisäistä. Selvitin kuitenkin huolellisesti, olisiko tutustuminen osaan kirjeenvaihdosta ollut välttämätöntä käytetyn menetelmän ymmärtämisen kannalta, toimitsijamiehen raportin teknisen varmentamisen kannalta tai muutoin Microsoftin puolustautumisen kannalta. Koska tätä ei voitu sulkea pois valvonnasta vastaavan toimitsijamiehen tekemässä ”riittävyystestissä”, päätin sallia tutustumisen kyseiseen asiakirjaan. Jotta Microsoft pystyi tarkastamaan, mitkä asiakirjat komission yksiköt olivat valinneet sen tarkasteltaviksi, varmistin lisäksi, että sille annettiin luettelo ja kuvaus kaikista asiakirjoista, joita ei ollut vielä julkistettu, mutta jotka saattoivat liittyä väitetiedoksiantoon.

Microsoft pyysi 17. tammikuuta 2006 lähetetyllä kirjeellä mahdollisuutta saada tarkastella kaikkia asiakirjoja, jotka liittyivät yhteydenpitoon komission ja komission markkinatestiin vastanneiden neljän yrityksen (Novell, IBM, Oracle ja Sun) sekä mahdollisten muiden kolmansien komission aiheesta kuulemien osapuolten välillä. Vaikka näiden kolmansien osapuolten kommentit oli aluksi luokiteltu luottamuksellisiksi, kaikki tietoja antaneet luopuivat oikeudestaan pitää Microsoftille annetussa luettelossa mainitut asiakirjansa luottamuksellisina. Näin ollen asiakirjat julkistettiin. Eräät tahot luopuivat oikeudestaan luottamuksellisuuteen nimenomaisesti sillä ehdolla, ettei Microsoft levitä tietoja muualle kuin omille neuvonantajilleen tai asian kanssa suoraan tekemisissä olevalle henkilöstölleen, ja ilmoitin tästä Microsoftille. Jotkin tietoja antaneet tahot valittivat kuitenkin, että Microsoft oli käyttänyt tietoja väärin muihin kuin tähän asiaan liittyviin Microsoftin puolustautumistarkoituksiin, erityisesti esittämällä tiedot omilla verkkosivuillaan. Microsoftille annettiin mahdollisuus kommentoida valituksia. Annoin lopulta myös luvan käyttää yhtä osaa OTR:n ja valvonnasta vastaavan toimitsijamiehen ja kolmansien osapuolten välisestä kirjeenvaihdosta.

Microsoft pyysi minulle osoittamallaan 2. maaliskuuta 2006 päivätyllä kirjeellä lupaa saada tutustua kaikkeen materiaaliin, joita tietoja antaneet tahot, erityisesti Sun, IBM ja Oracle, olivat toimittaneet suoraan toimitsijamiehelle ja OTR:lle. Vaikkeivät nämä asiakirjat olleet asiaa koskevissa komission asiakirjoissa Microsoftin esittäessä pyyntönsä, asianomaiset komission yksiköt lupasivat pyytää niitä toimitsijamieheltä (OTR oli jo ilmoittanut komissiolle, ettei sillä ollut kirjallista yhteydenpitoa kolmansien osapuolten kanssa). Microsoftille annettiin nämä tiedot muutamia sellaisia asiakirjoja lukuun ottamatta, jotka katsottiin luottamuksellisiksi ja asiaan liittymättömiksi.

Microsoft pyysi 22. maaliskuuta 2006 päivätyllä kirjeellä saada tutustua vastauksiin, joita komission yksiköt olivat saaneet kolmansilta yrityksiltä vastauksina 18 artiklan mukaisiin pyyntöihin. Pidin huolen siitä, että tämä oli mahdollista heti, kun kolmansien osapuolten luottamuksellisuuspyynnöistä oli huolehdittu. Microsoft pyysi samassa kirjeessä mahdollisuutta tutustua komission ja sen uuden asiantuntijan TAEUS:n väliseen kirjeenvaihtoon. Tähän pyyntöön en myöntynyt, sillä katsoin kirjeenvaihdon olevan sisäistä. Selvitin kuitenkin, ettei kirjeenvaihto ollut välttämätöntä TAEUS:n laatimien raporttien teknisen oikeellisuuden varmentamiseksi tai käytetyn menetelmän ymmärtämiseksi. Microsoft myös oletti, että komission yksiköiden ja kolmansien osapuolten välillä oli muitakin yhteyksiä. Ilmoitin, ettei näin ollut.

Komissio pyysi 23. toukokuuta 2006 päivätyllä kirjeellä mahdollisuutta saada tutustua komission ja toimitsijamiehen sekä komission ja TAEUS:n väliseen kirjeenvaihtoon, ja pyysi saada käyttöönsä ajantasaistetun luettelon komission ja kolmansien osapuolten välisistä yhteyksistä ja jäljennöksiä tällaisten yhteydenottojen versioista, joista on poistettu luottamukselliset tiedot.

Toistin 2. kesäkuuta 2006 päivätyssä vastauksessa kantani, ettei Microsoftilla ollut oikeutta käyttää komission ja TAEUS:n tai komission ja toimitsijamiehen välistä sisäistä kirjeenvaihtoa. Tarkistin kuitenkin huolellisesti, ettei kirjeenvaihto sisältänyt seikkoja, jotka olisivat välttämättömiä Microsoftin puolustautumisen kannalta. Lisäksi varmistin, että Microsoftille lähetettiin ajantasaistettu luettelo komission ja kolmansien osapuolten yhteyksistä ja täydelliset tiedot yhteydenpidosta, joka ei ollut luottamuksellista, mutta liittyi Microsoftia vastaan tässä menettelyssä esitettyihin väitteisiin.

Suullinen kuuleminen

Microsoft pyysi 15. helmikuuta 2006 esittämässään vastineessa julkista suullista kuulemista. Totesin 23. helmikuuta 2006 päivätyssä kirjeessäni, että asetuksen (EY) N:o 773/2004 14 artiklan 6 kohdan selkeän sanamuodon mukaisesti suullinen kuuleminen ei voi olla julkinen. Tämä säännös ei ollut ainoastaan Microsoftin edun, vaan myös kuulemisen muiden osanottajien edun mukainen ja menettelyn itsensä kannalta tarpeen (muun muassa asian häiriöttömän käsittelyn varmistamiseksi), joten katsoin, etten voinut poiketa Microsoftin pyynnön vuoksi pitkäaikaisesta säännöstä, jonka ansiosta suullisia kuulusteluja on viimeiset 40 vuotta voitu pitää rakentavassa ja tuloksellisessa hengessä.

Koska hylkäsin Microsoftin lykkäyspyynnön, suullinen kuuleminen pidettiin 30. ja 31. maaliskuuta 2006.

Microsoftin lisäksi yhdeksän kolmatta osapuolta, joita asia koski, osallistui kuulemiseen ja käytti sen aikana puheenvuoroja.

Microsoftille ei asetettu rajoituksia suullisessa kuulemisessa käsiteltävien vastineiden laajuuden suhteen. Sen myös sallittiin käyttää miltei koko pyydetty puheaika. Koska kolmansia osapuolia oli paljon, eräitä niistä pyydettiin supistamaan alun perin pyydettyä puheaikaansa. Kokonaisuudessaan Microsoftin ja kolmansien osapuolten välillä onnistuttiin säilyttämään tasapaino. Microsoftin sallittiin vastata kolmansien osapuolten kommentteihin kuulemisen loppuvaiheessa.

Suullinen kuuleminen pidettiin pääosin niiden tietojen pohjalta, jotka Microsoft oli toimittanut 26. joulukuuta 2005 (teknisten asiakirjojen kolmas versio). En kuitenkaan puuttunut siihen, että myös Microsoftin 30. tammikuuta 2006 toimittamaa teknisten asiakirjojen neljättä versiota käsiteltiin, sillä siihen oli viitattu lyhyesti 10. maaliskuuta 2006 lähetettyyn komission asiaseikkoja koskevaan kirjeeseen liitetyssä TAEUS:n raportissa.

Loppuraportin luonnos

Mielestäni lopullisen päätöksen luonnos ei sisällä sellaisia oikeudellisia seikkoja, jota ei ole esitetty väitetiedoksiannossa, eikä tosiseikkoja, joita ei ole esitetty väitetiedoksiannossa eikä asiaseikkoja koskevissa kirjeissä.

Edellä esitetyn perusteella katson, että Microsoftin ja kolmansien oikeutta tulla kuulluksi on kunnioitettu.

Bryssel 3. heinäkuuta 2006.

Karen WILLIAMS

(1) Lopullisen päätöksen 5 artiklassa todetaan seuraavaa:

Microsoftin on asetuksen 2 artiklan a kohdassa mainitun väärinkäytön osalta:

annettava 120 päivän kuluessa tämän päätöksen tiedoksiantamisesta yhteentoimivuuden edellyttämät tiedot kaikkien sellaisten yritysten saataville, jotka ovat kiinnostuneet työryhmäpalvelinten käyttöjärjestelmätuotteiden kehittämisestä ja jakelusta. Sen on sallittava kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin, että kyseiset yritykset käyttävät yhteensopivuuden edellyttämiä tietoja työryhmäpalvelinten käyttöjärjestelmätuotteiden kehittämiseen ja jakeluun;

b)	varmistettava, että saataville annettuja yhteentoimivuuden edellyttämiä tietoja ajantasaistetaan jatkuvasti ja viipymättä;

vahvistettava 120 päivän kuluessa tämän päätöksen tiedoksiantamisesta arviointijärjestely, jonka avulla halukkaat yritykset voivat järkevästi saada tietoa yhteentoimivuuden edellyttämien tietojen laajuudesta ja käyttöehdoista; Microsoft Corporation voi asettaa arviointijärjestelyssä kohtuulliset ja syrjimättömät ehdot varmistaakseen, että mahdollisuus käyttää yhteentoimivuuden edellyttämiä tietoja annetaan ainoastaan arviointitarkoitukseen (…).

(2) Ks. päätöksen 7 artikla ja toimitsijamiestä koskevan päätöksen 3 artikla.

(3) Yhteisöjen ensimmäisen asteen tuomioistuimen yhdistetyissä asioissa T-191/98 ja T-212/98-T-214/98, Atlantic Container Line, 30. syyskuuta 2003 antama tuomio, 115 kohta.

5.6.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

C 138/10

Tiivistelmä komission päätöksestä,

annettu 12 päivänä heinäkuuta 2006,

päätöksellä K(2005) 4420 Microsoft Corporationille asetetun uhkasakon lopullisen määrän vahvistamisesta ja kyseisen päätöksen muuttamisesta uhkasakon määrän osalta

(Asia COMP/C-3/37.792 — Microsoft)

(annettu tiedoksi numerolla K(2006) 3143)

(Ainoastaan englanninkielinen teksti on todistusvoimainen)

(2008/C 138/07)

Komissio hyväksyi 12 päivänä heinäkuuta 2006 päätöksen, jossa vahvistetaan päätöksellä K(2005) 4420 Microsoft Corporationille asetetun uhkasakon lopullinen määrä ja muutetaan kyseistä päätöstä uhkasakon määrän osalta. Komissio julkaisee osapuolten nimet ja päätöksen olennaisen sisällön sekä määrättävät seuraamukset neuvoston asetuksen (EY) N:o 1/2003 (1) 30 artiklan mukaisesti. Se ottaa huomioo, että yrityksillä on perusltetu oikeus säilyttää liikesalaisuutensa. Päätöksen sekä 10 päivänä marraskuuta 2005 annetun päätöksen K(2005) 4420 koko tekstin julkinen toisinto on saatavissa asiassa todistusvoimaisilla kielillä ja komission työkielillä kilpailun pääosaston Internet-sivuilla osoitteessa:

http://europa.eu.int/comm/competition/index_en.html

1. YHTEENVETO ASIASTA

1.1 Taustaa

Komissio teki 24 päivänä maaliskuuta 2004 EY:n perustamissopimuksen 82 artiklan mukaisessa menettelyssä päätöksen K(2004) 900 (Microsoftille asiassa COMP/C-3/37.792 osoitettu päätös). Komissio totesi kyseisessä päätöksessä (jäljempänä ’päätös’) muun muassa, että Microsoft oli rikkonut EY:n perustamissopimuksen 82 artiklaa ja Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen 54 artiklaa kieltäytymällä lokakuusta 1998 päätöksen tekemispäivään saakka luovuttamasta tiettyjä yhteentoimivuuden (2) edellyttämiä tietoja työryhmäpalvelinten käyttöjärjestelmätuotteiden valmistajille, jotta näillä olisi mahdollisuus yhteentoimivien tuotteiden kehittämiseen ja jakeluun.

Päätöksen 5 artiklan a kohdassa todetaan seuraavaa:

Microsoft Corporationin on annettava 120 päivänä kuluessa tämän päätöksen tiedoksiantamisesta yhteentoimivuuden edellyttämät tiedot kaikkien sellaisten yritysten saataville, jotka ovat kiinnostuneet työryhmäpalvelinten käyttöjärjestelmätuotteiden kehittämisestä ja jakelusta. Sen on sallittava kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin, että kyseiset yritykset käyttävät yhteentoimivuuden edellyttämiä tietoja työryhmäpalvelinten käyttöjärjestelmätuotteiden kehittämiseen ja jakeluun.

3.	Microsoftin välitoimia koskeva hakemus päätöstä vastaan hylättiin ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen presidentin määräyksellä 22 päivänä joulukuuta 2004 (T-201/04 R).

Koska Microsoft on jatkuvasti jättänyt noudattamatta päätöstä, komissio antoi 10 päivänä marraskuuta 2005 — yli vuosi päätöksen tekemisen jälkeen — asetuksen (EY) N:o 1/2003 24 artiklan 1 kohdan mukaisen päätöksen (jäljempänä ’24 artiklan 1 kohdan mukainen päätös’), jossa Microsoftille asetettiin uhkasakko. Mainitun 24 artiklan 1 kohdan mukaisen päätöksen 1 artiklassa todetaan seuraavaa:

Microsoft Corporationin on varmistettava, että se noudattaa 15 päivään joulukuuta 2005 mennessä täysimääräisesti 24 päivänä maaliskuuta 2004 tehdyn komission päätöksen K(2004) 900 5 artiklan a ja c kohdassa asetettuja velvoitteita.

Jos Microsoft Corporation ei noudata velvoitteita, sille määrätään uhkasakko, joka on 2 miljoonaa EUR päivässä.

1.2 Valvonnasta vastaavan toimitsijamiehen nimeäminen

Päätöksen 7 artiklan mukaan:

Microsoft Corporationin on toimitettava 30 päivänä kuluessa tämän päätöksen tiedoksiantamisesta komissiolle ehdotus sellaisen soveltuvan järjestelyn käyttöön ottamisesta, jonka avulla komission on helpompi valvoa, että Microsoft Corporation noudattaa tätä päätöstä. Järjestelyyn on sisällyttävä Microsoftista riippumaton valvonnasta vastaava toimitsijamies.

Komissio pidättää itsellään oikeuden asettaa tällainen järjestely päätöksellä, jos se katsoo, ettei Microsoft Corporationin ehdottama valvontajärjestely ole soveltuva.

Komissio teki 28 päivänä heinäkuuta 2005 päätöksen 7 artiklan sekä asetuksen (EY) N:o 1/2003 nojalla päätöksen (3), jossa vahvistettiin päätöksen 7 artiklassa tarkoitettu valvontajärjestely (jäljempänä ’toimitsijamiestä koskeva päätös’). Toimitsijamiestä koskevassa päätöksessä muun muassa nimetään valvonnasta vastaava toimitsijamies.

Microsoft esitti 12 päivänä elokuuta 2005 päivätyllä kirjeellä neljä ehdokasta valvonnasta vastaavaksi toimitsijamieheksi. Komissio haastatteli kaikkia Microsoftin esittämiä ehdokkaita ja nimitti 4 päivänä lokakuuta 2005 heistä yhden, professori Neil Barrettin, valvonnasta vastaavaksi toimitsijamieheksi (jäljempänä ’toimitsijamies’).

1.3 Menettelyn vaiheet

Komissio teki 21 päivänä joulukuuta 2005 alustavan päätelmän, jonka mukaan Microsoft ei ollut vielä noudattanut päätöksen 5 artiklan a ja c kohdassa asetettuja velvoitteita. Päätelmä perustui toimitsijamiehen laatimiin raportteihin Microsoftin toimittamista teknisistä asiakirjoista joiden piti sisältää yhteentoimivuuden edellyttämät tiedot. Komissio antoi myös väitetiedoksiannon, jonka mukaan se aikoi vahvistaa asetuksen (EY) N:o 1/2003 24 artiklan 2 kohdan mukaisella päätöksellä lopullisen määrän uhkasakolle, joka oli asetettu Microsoftille 24 artiklan 1 kohdan mukaisella päätöksellä, koska se ei ollut antanut yhteentoimivuuden edellyttämiä tietoja halukkaiden yritysten saataville päätöksen 5 artiklan a ja c kohdan mukaisesti. Uhkasakko koski 15 päivänä joulukuuta 2005 ja asetuksen (EY) N:o 1/2003 24 artiklan 2 kohdan mukaisesti tehdyssä päätöksessä vahvistetun päivän välistä aikaa.

9.	Microsoft vastasi väitetiedoksiantoon lisäajan myöntämisen jälkeen 15 päivänä helmikuuta 2006.

10.

Komissio lähetti 10 päivänä maaliskuuta 2006 Microsoftille kirjeen, jonka liitteenä oli lisää toimitsijamiehen ja komission teknisten asiantuntijoiden Microsoftin toimittamiin teknisiin asiakirjoihin perustuvia raportteja. Komissio kehotti Microsoftia esittämään huomautuksensa, minkä se teki 14 päivänä huhtikuuta 2006.

11.	Brysselissä pidettiin 30 ja 31 päivänä maaliskuuta 2006 suullinen käsittely.

12.	Microsoft toimitti 11 päivänä huhtikuuta 2006 tarkistetut versiot teknisistä asiakirjoista, joiden piti sisältää yhteentoimivuuden edellyttämät tiedot.

13.

Komissio lähetti 19 päivänä toukokuuta 2006 Microsoftille kirjeen, jonka liitteenä oli uusia toimitsijamiehen ja teknisten asiantuntijoiden raportteja huhtikuussa toimitetuista tarkistetuista teknisistä asiakirjoista. Komissio kehotti Microsoftia esittämään huomautuksensa, minkä se teki 9 päivänä kesäkuuta 2006.

1.4 Tarkastelun kohteena oleva yritys ja tuote

14.

Microsoft on ohjelmistoyritys, jonka päätoimipaikka on Redmondissa (Washingtonin osavaltiossa) Yhdysvalloissa. Sen liikevaihto viimeisimpänä kokonaisena tilikautena heinäkuusta 2004 heinäkuuhun 2005 oli 39 788 miljoonaa USD. Microsoftin palveluksessa on 55 000 henkilöä eri puolilla maailmaa. Se toimii kaikissa ETA-maissa.

15.	Tässä menettelyssä tarkastellaan päätöksen 1 artiklan 9 kohdassa määriteltyjä Windows-työryhmäpalvelimien käyttöjärjestelmiä.

1.5 Velvoitteiden noudattamatta jättäminen

16.

Päätöksen johdanto-osan 1003 kappaleen mukaan päätöksen tavoitteena on varmistaa, että Microsoftin kilpailijat voivat kehittää Windowsin verkkoalueen rakenteen kanssa yhteentoimivia tuotteita — rakenteen tukena on alun perin ollut Windowsin hallitseva asiakastietokoneiden käyttöjärjestelmä — jotta ne voivat kilpailla uskottavasti Microsoftin työryhmäpalvelinten käyttöjärjestelmien kanssa.

17.

Komissio on arvioinut Microsoftin joulukuussa 2005 sekä huhtikuuhun 2006 mennessä toimittamien teknisten asiakirjojen versioiden täydellisyyden ja tarkkuuden perusteella, onko Microsoft noudattanut päätöksen 5 artiklan a ja c kohtaa. Komissiota ovat tässä avustaneet toimitsijamies sekä komission omat tekniset asiantuntijat. Se totesi, ettei Microsoft ole yli kaksi vuotta päätöksen tekemisen jälkeenkään noudattanut päätöksessä annettua tietojenluovuttamismääräystä, sillä se ei ole toimittanut täydellisiä ja tarkkoja sellaiset yhteentoimivuuden edellyttämät tiedot sisältäviä teknisiä asiakirjoja, joiden avulla kilpailijat voisivat kehittää Microsoftin hallitsemien tietokoneiden ja työryhmäpalvelinten käyttöjärjestelmien kanssa yhteentoimivia palvelimia.

2. UHKASAKON LOPULLINEN MÄÄRÄ

2.1 Sääntöjenvastaisuuden ajankohta

18.	Tämä päätös koskee ainoastaan jaksoa 16 päivästä joulukuuta 200520 päivään kesäkuuta 2006, jolloin päätösluonnos lähetettiin neuvoa-antavan komitean jäsenille asetuksen (EY) N:o 1/2003 14 artiklan 3 kohdan mukaisesti (jäljempänä ’asianomainen jakso’).

2.2 Uhkasakon lopullinen määrä asianomaisella jaksolla

19.

Asetuksen (EY) N:o 1/2003 24 artiklan 2 kohdassa todetaan, että jos yritykset ovat täyttäneet velvoitteen, jonka täyttämiseksi uhkasakko on määrätty, komissio voi määrätä uhkasakon lopullisen määrän pienemmäksi kuin se olisi alkuperäisen päätöksen perusteella. Komissiolla on myös oltava oikeus vahvistaa tiettyä jaksoa koskeva lopullinen määrä, jos yritys ei ole kyseisen jakson loppuun mennessä suorittanut tyydyttävällä tavalla velvoitettaan, jonka täyttämiseksi uhkasakko on määrätty. Yritys voisi muutoin välttyä maksamasta sille määrättyä uhkasakkoa jättämällä jatkuvasti noudattamatta velvoitteitaan, jolloin 24 artiklalla ei olisi tarkoitettua tehoa.

20.

Komissio asetti 24 artiklan 1 kohdan mukaisessa päätöksessä uhkasakoksi 2 miljoonaa EUR päivässä. Se otti määrässä huomioon, että uhkasakon oli tarpeen olla tarpeeksi suuri, jotta varmistettaisiin Microsoftin noudattavan päätöstä. Huomioon otettiin myös laajuus, jolla Microsoft jätti noudattamatta päätöksen 5 artiklan a ja c kohtaa, ja tämän vaikutus korjaustoimenpiteen tehokkuuteen. Väitetiedoksianto koski yksinomaan yhtä osatekijää velvoitteisen noudattamatta jättämisessä, eli sitä, ettei Microsoft toimittanut täydellisiä ja tarkkoja yhteentoimivuuden edellyttämät tiedot sisältäviä teknisiä asiakirjoja. Väitetiedoksiannossa tehtiin kuitenkin selväksi, että uhkasakon tason olisi vastattava laajuutta, jolla noudattamatta jättämisen osatekijä vähensi korjaustoimenpiteen tehoa.

21.

On otettava huomioon, että koska Microsoft ei ole edelleenkään noudattanut päätöstä eikä lopettanut EY:n perustamissopimuksen 82 artiklan ja ETA-sopimuksen 54 artiklan erittäin vakavaa rikkomista (4) (5), kasvaa riski, että tehokas kilpailu häviää päätöksessä yksilöidyiltä työryhmäpalvelinten käyttöjärjestelmätuotteiden markkinoilta (6). Uhkasakko on asetettava tasolle, joka kannustaa noudattamaan asetuksen (EY) N:o 1/2003 7 artiklan mukaisesti tehtyä päätöstä siten, että kyseisen yrityksen on taloudellisesti järkevämpää noudattaa kyseistä päätöstä kuin nauttia noudattamatta jättämisen aiheuttamaa hyötyä. Komission on myös otettava huomioon, että määrättävän uhkasakon on oltava oikeasuhtainen ja riittävä, jotta se kannustaa Microsoftin kaltainen huomattavan suuri ja varakas yritys saadaan noudattamaan velvoitteitaan.

22.

Komissio totesi, että tekniset asiakirjat olivat koko asianomaisen jakson ajan siinä määrin vajavaisia ja epätarkkoja, etteivät ne tarjonneet muille yrityksille perustaa kehittää Microsoftin tuotteiden kanssa yhteentoimivia työryhmäpalvelinten käyttöjärjestelmiä, kuten päätöksessä tarkoitettiin. Tämän vuoksi katsotaan, että asianomaisen jakson aikana päätöksen 5 artiklan a ja c kohta oli kokonaan tai ainakin osittain vailla vaikutusta riippumatta siitä, oliko Microsoftilta peritty korvaus kohtuullinen suhteessa annettuihin tietoihin. Tämän vuoksi komissiolla olisi täysi oikeus vahvistaa uhkasakon lopullinen määrä pelkästään tässä päätöksessä todetun noudattamatta jättämisen perusteella 2 miljoonaan EUR päivässä koko asianomaiselta jaksolta.

23.

Komissio voi kuitenkin myös todeta, että Microsoft on jättänyt noudattamatta päätöksen 5 artiklan a ja c kohtaa 15 päivänä joulukuuta 2005 jälkeen toimitetuista tiedoista perityn korvauksen kohtuullisuuden osalta. Tässä vaiheessa tehokkaan täytäntöönpanon vuoksi on tarpeen pidättää mahdollisuus vahvistaa noudattamatta jättämisen tätä osatekijää koskeva lopullinen määrä 24 artiklan 1 kohdan mukaisessa päätöksessä vahvistetusta päivästä alkaen.

24.

Tämän vuoksi Microsoftille siitä, että se on jättänyt noudattamatta velvoitteita, jotka liittyvät yhteentoimivuuden edellyttämät tiedot sisältävien täydellisten ja tarkkojen teknisten asiakirjojen toimittamiseen päätöksen 5 artiklan a ja c kohdan mukaisesti, määrätyn uhkasakon lopullinen määrä on laskettu siten, että perustana on 1,5 miljoonan EUR määrä päivässä koko asianomaiselta jaksolta.

2.3 Päätelmä

25.

Microsoftille asetuksen (EY) N:o 1/2003 24 artiklan 2 kohdan mukaisesti siitä, ettei se ole toimittanut yhteentoimivuuden edellyttämät tiedot sisältäviä täydellisiä ja tarkkoja teknisiä asiakirjoja päätöksen 5 artiklan a ja c kohdan mukaisesti, määrätyn uhkasakon lopullinen määrä vahvistetaan 280,5 miljoonaksi EUR jaksolta 16 päivästä joulukuuta 200520 päivään kesäkuuta 2006.

3. UHKASAKKOJEN KOROTTAMINEN

26.

Se, että Microsoftin on viivytellyt päätöksen mukaisten velvoitteiden noudattamisessa, on omiaan lisäämään riskiä, että tehokas kilpailu häviää työryhmäpalvelinten käyttöjärjestelmien markkinoilla, sillä Microsoftilla oli kyseisillä markkinoilla jo päätöksen tekemisen aikaan määräävä asema ja kilpailu oli kokonaan häviämässä (päätöksen johdanto-osan 1070 kappale). Markkinatiedot osoittavat, että Microsoftin markkinaosuus jatkaa tasaista kasvua. Koska työryhmäpalvelinten käyttöjärjestelmien markkinoille tulon esteet ovat suuret (päätöksen johdanto-osan 515–525 kappale) mm. toisiaan vahvistavien verkkovaikutusten vuoksi (ks. päätöksen johdanto-osan 653 kappale), on olemassa riski, että markkinoiden rakenne heikentyy peruuttamattomasti. On siis entistäkin tärkeämpää ja kiireellisempää varmistaa, että Microsoft noudattaa päätöstä.

27.

Microsoftille määrättiin 24 artiklan 1 kohdan mukaisessa päätöksessä uhkasakko, jonka määrä oli 2 miljoonaa EUR päivässä. Yli seitsemän kuukautta on kulunut, eikä Microsoft ole toteuttanut tarvittavia toimenpiteitä. Koska uhkasakon määrä on tarpeen vahvistaa kiireellisesti, määrä korotetaan 3 miljoonaan EUR 31 päivästä heinäkuuta 2006. On mahdollista, että päätöksen 5 artiklan a ja c kohdassa tarkoitettu tietojenluovuttamismääräys jää osittain tai kokonaan vaille tehoa sen vuoksi, ettei Microsoft ei ole toimittanut täydellisiä ja tarkkoja yhteentoimivuuden edellyttämät tiedot sisältäviä teknisiä asiakirjoja tai sen vuoksi, että se on vaatinut kohtuuttomia korvauksia, joten määrää olisi sovellettava yhtä lailla molempiin, 24 artiklan 1 kohdan mukaisessa päätöksessä alustavasti määritettyihin noudattamatta jättämisen osatekijöihin. Jos Microsoft ei noudata velvollisuuksiaan 31 päivään heinäkuuta 2006 mennessä, komissio saattaa päättää vahvistaa lopullisesti, että tätä uhkasakon korotettua määrää sovelletaan mahdollisiin tuleviin jaksoihin, joina Microsoft jättää noudattamatta velvollisuuksiaan jommankumman tai molempien osatekijöiden osalta.

(1) EYVL L 1, 4.1.2003, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1419/2006 (EUVL L 269, 28.9.2006, s. 1).

(2) Ilmaisu ”yhteentoimivuuden edellyttämät tiedot” määritellään päätöksen 1 artiklan 1 kohdassa. Sillä tarkoitetaan täydellisiä ja tarkkoja teknisiä tietoja kaikista Windows-työryhmäpalvelimien käyttöjärjestelmien protokollista Windows-työryhmäpalvelimissa käytetyissä tiedosto- ja tulostuspalveluissa sekä Windowsin työryhmäverkkoihin toimitettavissa ryhmä- ja käyttäjähallintapalveluissa, myös palveluissa, jotka liittyvät Windowsin toimialueen ohjauspalvelimeen (Domain Controller), Active Directory-toimintoon ja ryhmäkäytäntöihin (Group Policy). Päätöksen 1 artiklan 2 kohdassa protokolla määritellään sarjaksi yhteenliittämistä ja vuorovaikutteisuutta koskevia sääntöjä tiettyyn Windowsin työryhmäverkkoon kuuluvilla eri tietokoneilla käytettävien Windows-työryhmäpalvelimien käyttöjärjestelmien ja Windowsin asiakastietokoneiden käyttöjärjestelmien välillä.

(3) Komission päätös, tehty 28 päivänä heinäkuuta 2005 (Commission Decision relating to a proceeding under Article 82 of the EC Treaty, asia COMP/C-3/37.792 Microsoft), K(2005) 2988 lopullinen.

(4) Ks. päätöksen johdanto-osan 1068–1074 kappale.

(5) Ks. myös tuomio yhdistetyissä asioissa 46/87 ja 227/88, Hoechst, Kok. 1989, s. 2859, 64 kohta: ”(…) kaikilla yhteisön oikeuden oikeussubjekteilla olevaa velvollisuutta tunnustaa toimielinten toimien täysi tehokkuus, niin kauan kuin yhteisöjen tuomioistuin ei ole vahvistanut näitä toimia pätemättömiksi, ja velvollisuutta kunnioittaa näiden toimien täytäntöönpanokelpoisuutta, niin kauan kuin yhteisöjen tuomioistuin ei ole päättänyt hylätä niiden täytäntöönpanoa (…)”.

(6) Ks. päätöksen johdanto-osan 590–692 kappale.

5.6.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

C 138/20

ETA-sopimuksen liitteessä XIII olevan 64 kohdan a alakohdassa tarkoitetun asiakirjan 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukainen EFTAn valvontaviranomaisen tiedonanto (neuvoston asetus (ETY) N:o 2408/92, yhteisön lentoliikenteen harjoittajien pääsystä yhteisön sisäisen lentoliikenteen reiteille)

Uusien julkisen palvelun velvoitteiden asettaminen säännölliselle lentoliikenteelle reitillä Værøy (helikopterikenttä)—Bodø v.v.

(2008/C 138/10)

1. JOHDANTO

Norja on päättänyt yhteisön lentoliikenteen harjoittajien pääsystä yhteisön sisäisen lentoliikenteen reiteille 23 päivänä heinäkuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2408/92 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti asettaa 1 päivästä elokuuta 2008 alkaen julkisen palvelun velvoitteet säännölliselle lentoliikenteelle seuraavilla reiteillä:

Værøy—Bodø v.v.

2. JULKISEN PALVELUN VELVOITTEISIIN SISÄLTYVÄT SEURAAVAT REITTIALUEEN VÆRØY—BODØ V.V. MÄÄRÄYKSET

2.1 Vähimmäisvuorotiheys, paikkakapasiteetti, reitit ja aikataulut

Seuraavat vaatimukset koskevat vuorotiheyttä, paikkakapasiteettia, reittejä ja aikatauluja

—	jollei toisin ilmoiteta, vaatimukset ovat voimassa ympäri vuoden,

—	kun sovelletaan paikkakapasiteettia koskevia vaatimuksia, tarjottavien paikkojen määrää tarkistetaan tämän tiedonannon liitteessä A olevien sääntöjen mukaisesti,

—	aikatauluissa on otettava huomioon lentomatkojen kysyntä.

Vuorotiheydet

—	1. helmikuuta — 31. lokakuuta: maanantaista perjantaihin vähintään kaksi edestakaista vuoroa päivässä, lauantaina yksi ja sunnuntaina yksi,

—	1. marraskuuta — 31. tammikuuta: maanantaista perjantaihin vähintään yksi edestakainen vuoro päivässä, lauantaina yksi ja sunnuntaina yksi,

—	jos Værøyn helikopterikentälle laskeutumista varten otetaan käyttöön mittarilähestymismenetelmä, vaatimusta, jonka mukaan maanantaista perjantaihin on liikennöitävä vähintään kaksi edestakaisesta vuoroa päivässä, lauantaina yksi ja sunnuntaina yksi, sovelletaan ympäri vuoden.

Paikkakapasiteetti

—	1. helmikuuta — 31. lokakuuta: vähintään 180 paikkaa viikoittain kumpaankin suuntaan,

—	1. marraskuuta — 31. tammikuuta: vähintään 105 paikkaa viikoittain kumpaankin suuntaan,

—	jos Værøyn helikopterikentälle laskeutumista varten otetaan käyttöön mittarilähestymismenetelmä, vaatimusta, jonka mukaan kumpaankiin suuntaan on tarjottava viikottain vähintään 180 paikkaa, sovelletaan ympäri vuoden,

—	jos jaksolla 1. tammikuuta — 30. kesäkuuta tai 1. elokuuta — 30. marraskuuta matkustajien määrä on suurempi kuin 70 prosenttia tarjottujen paikkojen kokonaismäärästä, liikenteenharjoittajan on lisättävä paikkakapasiteettia tämän asiakirjan liitteessä A olevien sääntöjen mukaisesti,

—	jos jaksolla 1. tammikuuta — 30. kesäkuuta tai 1. elokuuta — 30. marraskuuta matkustajien määrä on pienempi kuin 35 prosenttia tarjottujen paikkojen kokonaismäärästä, liikenteenharjoittaja voi vähentää paikkakapasiteettia tämän asiakirjan liitteessä A olevien sääntöjen mukaisesti.

Reitit

Vaadittujen lentojen on oltava välilaskuttomia.

Aikataulut

Vaatimuksen mukaisiin lentoihin maanantaista perjantaihin sovelletaan seuraavia edellytyksiä (ajat paikallisia):

—	1–28./29. helmikuuta: vähintään kolmen ja puolen tunnin aikaero ensimmäisen Bodøhön saapuvan vuoron ja viimeisen Bodøstä lähtevän vuoron välillä,

—	1. maaliskuuta — 30. syyskuuta: vähintään viiden ja puolen tunnin aikaero ensimmäisen Bodøhön saapuvan vuoron ja viimeisen Bodøstä lähtevän vuoron välillä,

—	1.–31. lokakuuta: vähintään viiden tunnin ja 15 minuutin aikaero ensimmäisen Bodøhön saapuvan vuoron ja viimeisen Bodøstä lähtevän vuoron välillä.

Jos Værøyn helikopterikentälle laskeutumista varten otetaan käyttöön mittarilähestymismenetelmä, vaatimusta, jonka mukaan ensimmäisen Bodøhön saapuvan vuoron ja viimeisen Bodøstä lähtevän vuoron välillä on oltava vähintään viiden ja puolen tunnin aikaero, sovelletaan ympäri vuoden.

2.2 Ilma-alusluokka

Vaatimusten mukaisilla lennoilla on käytettävä vähintään 15 matkustajalle rekisteröityjä helikoptereita.

2.3 Tekniset ja operatiiviset olosuhteet

Liikenteenharjoittajia pyydetään ottamaan huomioon erityisesti lentokentillä vallitsevat tekniset ja operatiiviset olosuhteet. Lisätietoja:

Luftfartstilsynet (Civil Aviation Authority)

PO Box 243

N-8001 Bodø

Puhelin (47) 75 58 50 00

2.4 Lippujen hinnat

Muutettavissa olevien menolippujen perushinnat (enimmäishinnat) eivät saa ylittää 1. elokuuta 2008 alkavana toimintavuonna seuraavaa:

Værøy—Bodø

634 NOK

Kunkin seuraavan toimintavuoden enimmäishintoja tarkistetaan 1. elokuuta Norjan tilastokeskuksen saman vuoden kesäkuun 15 päivänä päättyvälle 12 kuukauden jaksolle julkaiseman kuluttajahintaindeksin mukaisesti (http://www.ssb.no).

Liikenteenharjoittaja vastaa siitä, että sen myyntikanavien kautta on saatavissa lippuja, joiden hinta ei ylitä enimmäishintaa.

Enimmäishintaa sovelletaan myös lippuihin, joita muut kyseisen liikenteenharjoittajan konsernissa toimivat yritykset tarjoavat. Liikenteenharjoittaja vastaa siitä, että kyseiset yritykset noudattavat vaatimuksia.

Enimmäishinnan on katettava kaikki viranomaisille maksettavat verot ja maksut sekä muut ylimääräiset maksut, jotka liikenteenharjoittaja lisää kirjoittaessaan liput.

Liikenteenharjoittajan on oltava sopimuspuolena kotimaanreiteillä toimivien liikenteenharjoittajien kulloinkin voimassa olevissa sopimuksissa, ja sen on tarjottava kaikkia näiden sopimusten mukaisia alennuksia.

3. TARJOUSKILPAILUN JÄLKEEN SOVELLETTAVAT LISÄEHDOT

Kun on järjestetty tarjouskilpailu, jolla liikennöintioikeus reiteillä rajoitetaan yhteen liikenteenharjoittajaan, sovelletaan lisäksi seuraavia ehtoja:

Lippujen hinnat

—	muihin reitteihin liittyvien jatkoyhteyksien hinnat on tarjottava yhtäläisin ehdoin kaikille liikenteenharjoittajille. Poikkeusta sovelletaan tarjouksen tekijän liikennöimiin muihin reitteihin liittyviin jatkoyhteyshintoihin, jos hinta on enintään 40 prosenttia muutettavissa olevan lipun hinnasta,

—	näillä lennoilla ei voi ansaita eikä käyttää vakioasiakkaiden bonusjärjestelmän pisteitä,

—	sosiaalisiin syihin perustuvia alennuksia on myönnettävä tämän tiedonannon liitteessä B olevien ohjeiden mukaisesti.

Jatkoyhteyksien ehdot

—	liikenteenharjoittajan asettamien ehtojen, jotka koskevat matkustajien kuljettamista muiden liikenteenharjoittajien reiteille tai reiteiltä, mukaan lukien odotusaikoja sekä lippujen ja matkatavaroiden tarkastusta koskevat ehdot, on oltava puolueettomia ja syrjimättömiä.

4. EDELLISTEN JULKISEN PALVELUN VELVOITTEIDEN KORVAAMINEN JA KUMOAMINEN

Nämä julkisen palvelun velvoitteet korvaavat ne, jotka julkaistiin 4. marraskuuta 2004, EUVL C 268 ja reitillä Værøy—Bodø v.v. harjoitettavan lentoliikenteen osalta ETA-täydennysosassa N:o S 54.

5. TIEDOTUS

Lisätietoja saa osoitteesta:

Ministry of Transport and Communications

PO Box 8010 Dep.

N-0030 Oslo

Puhelin (47) 22 24 83 53

Faksi: (47) 22 24 56 09

LIITE A

TUOTANNON/TARJOLLA OLEVIEN PAIKKOJEN MÄÄRÄN TARKISTAMINEN — TUOTANNON TARKISTAMISLAUSEKE

1. Tuotannon tarkistamislausekkeen tarkoitus

Tuotannon tarkistamislausekkeen avulla on tarkoitus varmistaa, että liikenteenharjoittajan tarjoamien paikkojen määrä mukautetaan kysynnän muutoksiin. Kun matkustajamäärä kasvaa huomattavasti ja ylittää jäljempänä annetut enimmäisprosenttiosuudet paikkojen kokonaismäärästä (käyttöaste), liikenteenharjoittajan on lisättävä paikkatarjontaa. Vastaavasti liikenteenharjoittaja voi supistaa paikkatarjontaa, kun matkustajamäärä vähenee huomattavasti. Ks. jäljempänä kohdassa 3 olevat yksityiskohtaiset tiedot.

2. Käyttöasteen mittausjaksot

Jaksot, joilla käyttöastetta tarkkaillaan ja arvioidaan, ovat 1. tammikuuta — 30. kesäkuuta ja 1. elokuuta — 30. marraskuuta.

3. Tuotannon/tarjottavien paikkojen määrän muuttamisen edellytykset

3.1 Tuotannon lisäämisen edellytykset

3.1.1

Tuotantoa/paikkatarjontaa on lisättävä, kun julkisen palvelun velvoitteeseen kuuluvan reitin keskimääräinen käyttöaste ylittää 70 prosenttia. Kun kyseisten reittien keskimääräinen käyttöaste ylittää 70 prosenttia jommallakummalla kohdassa 2 mainitulla jaksolla, liikenteenharjoittajan on lisättävä tuotantoa/paikkatarjontaa vähintään 10 prosenttia viimeistään seuraavan IATA-liikennöintikauden alusta. Tuotantoa/paikkatarjontaa on lisättävä vähintään siten, että keskimääräinen käyttöaste on enintään 70 prosenttia.

3.1.2

Lisätessään tuotantoa/paikkatarjontaa edellä esitetyllä tavalla liikenteenharjoittaja voi halutessaan käyttää uuden tuotannon yhteydessä ilma-aluksia, joiden paikkakapasiteetti on pienempi kuin alkuperäisessä tarjouksessa edellytetty.

3.2 Tuotannon vähentämisen edellytykset

3.2.1

Tuotantoa/paikkatarjontaa voidaan supistaa, kun julkisen palvelun velvoitteeseen kuuluvien reittien keskimääräinen käyttöaste on poikkeuksetta alhaisempi kuin 35 prosenttia. Kun näiden reittien keskimääräinen käyttöaste on alhaisempi kuin 35 prosenttia jommallakummalla kohdassa 2 mainitulla jaksolla, liikenteenharjoittaja voi supistaa tuotantoa/paikkatarjontaa näillä reiteillä enintään 25 prosenttia edellä mainitun jakson päättymispäivän jälkeisestä päivästä alkaen.

3.2.2

Reiteillä, joilla tarjotaan kumpaankin suuntaan enemmän kuin kaksi vuoroa päivässä, kohdan 3.2.1 mukainen tuotannon vähennys on toteutettava harventamalla vuorotiheyttä. Tästä voidaan poiketa vain, jos liikenteenharjoittaja käyttää ilma-aluksia, joiden paikkakapasiteetti on suurempi kuin julkisen palvelun velvoitteiden asettamisilmoituksessa määrätty vähimmäiskapasiteetti. Liikenteenharjoittaja voi tällöin käyttää pienempiä ilma-aluksia, ei kuitenkaan sellaisia, joiden paikkakapasiteetti on pienempi kuin julkisen palvelun velvoitteiden asettamisilmoituksessa määrätty vähimmäiskapasiteetti.

3.2.3

Reiteillä, joilla tarjotaan kumpaankin suuntaan ainoastaan yksi tai kaksi vuoroa päivässä, paikkatarjontaa voidaan supistaa ainoastaan käyttämällä ilma-aluksia, joiden paikkakapasiteetti on alhaisempi kuin julkisen palvelun velvoitteiden asettamisilmoituksessa määrätty.

4. Tuotannon muuttamismenettely

4.1	Norjan liikenneministeriö on lain nojalla vastuussa liikenteenharjoittajan ehdottamien aikataulujen ja paikkatarjonnan muutosten hyväksymisestä. Tässä yhteydessä viitataan Norjan liikenneministeriön kiertokirjeeseen N-3/2005, joka on liitetty tarjousasiakirjoihin.

4.2

Jos tuotantoa/paikkatarjontaa vähennetään kohdan 3.2 mukaan, asianomaisille maakuntahallituksille toimitetaan ehdotus uudeksi liikennöintiohjelmaksi ja niillä on oltava riittävästi aikaa lausunnon antamiseen ennen muutosten voimaantuloa. Jos ehdotettuun uuteen liikennöintiohjelmaan sisältyy muutoksia, jotka ovat muiden kuin julkisissa velvoitteissa asetettujen vuorojen ja paikkakapasiteetin määriä koskevien vaatimusten vastaisia, uusi liikennöintiohjelma on lähetettävä liikenne- ja viestintäministeriön hyväksyttäväksi.

4.3	Kun tuotantoa on lisättävä kohdan 3.1 mukaisesti, uuden tuotannon/paikkatarjonnan aikatauluista on sovittava liikenteenharjoittajan ja asianomaisen maakuntahallinnon (maakuntahallintojen) kesken.

4.4

Jos on tarjottava uutta tuotantoa kohdan 3.1 mukaisesti, eivätkä liikenteenharjoittaja ja asianomainen maakuntahallinto (maakuntahallinnot) pääse sopimukseen aikatauluista kohdan 4.3 mukaisesti, liikenteenharjoittaja voi hakea liikenne- ja viestintäministeriöltä kohdan 4.1 mukaisesti lupaa käyttää uuden tuotannon/paikkatarjonnan yhteydessä eri aikataulua. Tämä ei merkitse sitä, että liikenteenharjoittaja voisi hakea lupaa käyttää aikataulua, johon ei sisälly vaadittua tuotannon lisäystä. Poikkeamiseen siitä, mitä asianomaiset maakuntahallinnot voisivat hyväksyä, on oltava painavia syitä, jotta ministeriö voisi hyväksyä ehdotuksen.

5. Taloudellisen korvauksen muuttumattomuus tuotannon muuttuessa

5.1	Liikenteenharjoittajan saama taloudellinen korvaus pysyy entisellään, kun tuotantoa lisätään kohdan 3.1 mukaisesti.

5.2	Liikenteenharjoittajan saama taloudellinen korvaus pysyy entisellään, kun tuotantoa vähennetään kohdan 3.2 mukaisesti.

LIITE B

SOSIAALISISTA SYISTÄ MYÖNNETTYJÄ ALENNUKSIA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

Reiteillä, joilla Norjan liikenne- ja viestintäministeriö ostaa julkisen palvelun velvoitteiden mukaisia lentoliikennepalveluja, sosiaalisiin syihin perustuvia alennuksia sovelletaan seuraaviin asiakasryhmiin:

a)	henkilöt, jotka ovat vähintään 67-vuotiaita lähtöpäivänä;

b)	yli 16-vuotiaat näkövammaiset;

c)	yli 16-vuotiaat vammaiset, joille maksetaan työkyvyttömyyseläkettä Norjassa 28. helmikuuta 1997 annetun sosiaalivakuutuslain (Folketrygdloven) 12 luvun tai muussa ETA-maassa annetun vastaavan lain mukaisesti;

d)	yli 16-vuotiaat opiskelijat, jotka opiskelevat kuulovammaisille tarkoitetuissa erikoiskouluissa;

e)	henkilö, joka saattaa puolisoaan/kumppaniaan, iästä riippumatta, tai henkilö, jonka on saatettava a–d kohdassa mainittua henkilöä;

f)	henkilöt, jotka ovat alle 16-vuotiaita lähtöpäivänä.

2.	Kohdassa 1 mainituille henkilöille myönnettävä alennus on 50 prosenttia lipun enimmäishinnasta.

3.	Alennusta ei myönnetä, kun matkan maksaa hallitus ja/tai sosiaaliturvavirasto. Alennukseen oikeutettu voi päättää saattajan tarpeesta.

4.	Aikuisten (yli 16-vuotiaiden) mukana voi matkustaa ilmaiseksi alle 2-vuotias lapsi, jos tällä ei ole omaa istumapaikkaa ja jos aikuinen ja lapsi matkustavat yhdessä koko matkan ajan.

Matkustajalta saatetaan edellyttää lippua kirjoitettaessa seuraavia asiakirjoja:

a)	edellä kohdan 1 alakohdassa a mainittujen henkilöiden on esitettävä virallinen valokuvallinen asiakirja, josta ilmenee henkilön syntymäaika;

edellä kohdan 1 alakohdissa b ja c mainittujen henkilöiden on todistettava kelpoisuutensa alennukseen Norjan sosiaaliturvalaitoksen tai Norjan näkövammaisten liiton (Norges Blindeforbund) antamalla virallisella asiakirjalla. Toisista ETA-maista olevien henkilöiden on esitettävä kotimaassaan annettu vastaava asiakirja;

edellä kohdan 1 alakohdassa d mainittujen henkilöiden on esitettävä opiskelutodistus ja sosiaaliturvaviraston kirje, jossa todetaan, että opiskelijalle maksetaan Norjan sosiaalivakuutuslain mukaista eläkettä. Toisista ETA-maista olevien henkilöiden on esitettävä kotimaassaan annettu vastaava asiakirja.

SÄÄNNÖLLINEN LENTOLIIKENNE REITILLÄ VÆRØY—BODØ V.V. (NORJA)

TARJOUSPYYNTÖ

1. Johdanto

Norja on päättänyt julkaista uuden tarjouspyynnön, joka koskee säännöllistä lentoliikennettä reitillä Værøy—Bodø v.v. 1. elokuuta 2008 — 31. heinäkuuta 2011 välisenä aikana.

Norja on päättänyt muuttaa 1 päivästä elokuuta 2008 reitillä Værøy—Bodø v.v. alueellisen reittilentoliikenteen julkisen palvelun velvoitteita, joista säädettiin aiemmin yhteisön lentoliikenteen harjoittajien pääsystä yhteisön sisäisen lentoliikenteen reiteille 23 päivänä heinäkuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2408/92 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa. Muutetut velvoitteet on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä (EUVL:n numero ja julkaisupäivä) ja ETA-täydennysosasssa (ETA-täydennysosan julkaisunumero).

Jos yksikään lentoliikenteenharjoittaja ei ole viimeistään kahden kuukauden kuluttua tarjousten jättämisen määräpäivästä (ks. kohta 6) todistanut liikenne- ja viestintäministeriölle asiakirjoin, että se voi aloittaa säännölliset lennot 1. elokuuta 2008 tämän asiakirjan kohdan 2 mukaisella reittialueella muutetun julkisen palvelun velvoitteen mukaisesti, ministeriö soveltaa asetuksen (ETY) N:o 2408/92 4 artiklan 1 kohdan d–h alakohdan mukaista tarjousmenettelyä, jolla se rajoittaa 1. elokuuta 2008 alkaen pääsyn kyseisille reiteille ainoastaan yhteen lentoliikenteenharjoittajaan. Tällä tarjouspyynnöllä pyydetään tarjouksia, joiden perusteella tällaiset yksinoikeudet myönnetään.

Seuraavassa esitetään tärkeimmät tarjousehdot. Tarjouspyyntö kokonaisuudessaan on ladattavissa sivulta:

http://www.regjeringen.no/nb/dep/sd/dok/andre/Anbud.html

tai sen voi pyytää maksutta seuraavasta osoitteesta:

Ministry of Transport and Communications

PO Box 8010 Dep

N-0030 Oslo

Puhelin: (47) 22 24 83 53

Faksi: (47) 22 24 56 09

Tarjousten tekijöiden on tutustuttava tarjouspyyntöön kokonaisuudessaan.

2. Palvelut, joita tarjouspyyntö koskee

Tarjouspyyntö koskee säännöllisiä reittilentoja 1. elokuuta 2008 — 31. heinäkuuta 2011 kohdassa 1 mainittujen julkisen palvelun velvoitteiden mukaisesti. Kilpailun kohteena on seuraava reittialue ja sitä koskeva tarjous:

Reittialue

Værøy—Bodø v.v.

Julkisen palvelun velvoitteissa sovelletaan erityisvaatimuksia, jos Værøyn helikopterikentälle laskeutumista varten otetaan käyttöön mittarilähestymismenetelmä Mittarilähestymismenetelmän käyttöönotto saa aikaan sen, että reitille asetetaan tuotannonlisäystä koskevia vaatimuksia marraskuun, joulukuun ja tammikuun osalta. Tarjoajien on ilmoitettava vaihtoehtoinen hinta koko tarjouskilpailun kattamalle jaksolle ja kullekin yksittäiselle toimintavuodelle tuotannonlisäystä varten, jos Værøyn helikopterikentälle laskeutumista varten otetaan käyttöön mittarilähestymismenetelmä. Tarjoajan on laskettava kustannusarvio molemmille vaihtoehdoille tuotannonlisäyksen kanssa ja ilman sitä. Tarjouksen kustannusarviossa on esitettävä tulojen ja menojen jakautuminen kunkin tarjouksen osalta sekä mainittava selvästi molempien vaihtoehtojen osalta vaadittu korvaus.

Jos liikenteenharjoittaja tekee tarjouksen, jossa korvausvaatimus on nolla NOK, se tulkitaan kyseisen liikenteenharjoittajan halukkuudeksi liikennöidä reitillä yksinoikeudella ilman minkäänlaista korvausta Norjan valtiolta.

3. Tarjouskilpailuun osallistuminen

Tarjouskilpailuun voivat osallistua kaikki lentoliikenteen harjoittajat, joilla on yhteisön lentoliikenteen harjoittajien toimiluvista 23 päivänä heinäkuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2407/92 mukainen voimassaoleva toimilupa.

4. Tarjouskilpailumenettely

Tarjouskilpailussa noudatetaan asetuksen (ETY) N:o 2408/92 4 artiklan 1 kohdan d–i alakohdan säännöksiä sekä tarjouskilpailumenetdelyistä julkisen palvelun velvoitteiden yhteydessä 15 päivänä huhtikuuta 1994 täytäntöönpanemiseksi Norjassa annetun N:o 256 asetuksen 4 §:ää.

Hankinta toteutetaan avoimella tarjouskilpailumenettelyllä.

Norjan liikenne- ja viestintäministeriö pidättää itselleen oikeuden jatkoneuvotteluihin, jos tarjousten jättämiselle asetetun määräajan päättymiseen mennessä saadaan vain yksi tarjous tai jos yhtä tarjousta lukuun ottamatta kaikki tarjoukset hylätään. Neuvottelut käydään asetettujen julkisen palvelun velvoitteiden mukaisesti. Osapuolet eivät tällaisten neuvottelujen aikana saa merkittävästi muuttaa alkuperäisiä sopimusehtoja. Jos jatkoneuvottelut eivät johda hyväksyttävään ratkaisuun, liikenne- ja viestintäministeriö pidättää itselleen oikeuden puruuttaa koko tarjouskilpailu. Tällaisessa tapauksessa voidaan julkaista uusi tarjouspyyntö, joka perustuu uusiin ehtoihin.

Jos yhtään tarjousta ei esitetä, Norjan liikenne- ja viestintäministeriö voi toteuttaa hankinnat neevottelumenettelyllä ilman ennakkojulkaisua. Tässä tapauksessa alkuperäisiin julkisen palvelun velvoitteisiin tai jäljellä oleviin sopimusehtoihin ei saa tehdä merkittäviä muutoksia. Jos tarjouspyynnön johdosta ilmenee aiheellisia perusteita, liikenne- ja viestintäministeriö pidättää itselleen oikeuden hylätä kaikki tarjoukset.

Tarjous sitoo sen tekijää, kunnes tarjouskilpailumenettely on päättynyt tai tarjous on hyväksytty.

5. Tarjouskilpailu

Tarjous on laadittava tarjousehtojen kohdassa 5 määrättyjen vaatimusten mukaisesti, julkisen palvelun velvoitteissa luetellut vaatimukset mukaan luettuina.

6. Tarjouksen jättäminen

Tarjouksen jättämisen määräaika on 7. heinäkuuta 2008 klo 12.00 paikallista aikaa. Tarjouksen on oltava perillä liikenne- ja viestintäministeriössä kohdassa 1 mainitussa osoitteessa tarjouksen jättämisen määräaikaan mennessä.

Tarjous on toimitettava joko henkilökohtaisesti liikenne- ja viestintäministeriön osoitteeseen taikka postitse tai kuriiripalvelun välityksellä.

Myöhästyneet tarjoukset hylätään. Tarjouksen jättämisen määräajan päättymisen jälkeen mutta ennen tarjousten avaamispäivää vastaanotettuja tarjouksia ei kuitenkaan hylätä, jos niistä ilmenee selvästi, että ne on lähetetty niin ajoissa, että niiden olisi tavanomaisissa olosuhteissa pitänyt saapua ennen määräajan päättymistä. Lähetyksestä saatu kuitti hyväksytään todisteeksi toimituksesta ja toimitusajankohdasta.

Kaikki tarjoukset on tehtävä kolmena (3) kappaleena.

7. Tarjouskilpailun ratkaisu

7.1

Pääsääntöisesti valitaan tarjous, jossa vaaditaan pienintä korvausta. Kullekin reittialueelle valitaan tarjouksista se, jossa vaaditaan pienintä korvausta koko sopimuskaudelta (1. elokuuta 2008 — 31. heinäkuuta 2011). Pienin korvausvaatimus määritetään tarjoajan toimittaman kahden vaihtoehtoisen hinnan perusteella lasketun luvun perusteella. Laskettu luku vastaa painotettujen korvausvaatimusten summaa. Tilanteessa, jossa Værøyn helikopterikentälle laskeutumista varten otetaan käyttöön mittarilähestymismenetelmä, veloitettavaa hintaa painotetaan 60 prosenttia. Jos mittarilähestymismenetelmää ei oteta käyttöön, hintaa painotetaan 40 prosenttia. Tarjouksista valitaan se, jossa vaaditaan pienintä korvausta koko sopimuskaudelta (1. elokuuta 2008 — 31. heinäkuuta 2011).

7.2	Jos tarjouskilpailua ei voida ratkaista sen vuoksi, että useassa tarjouksessa vaaditaan samansuuruista korvausta, valitaan se tarjous, jossa tarjotaan suurinta paikkamäärää koko sopimuskaudeksi.

8. Sopimuskausi

Sopimus tehdään kaudeksi, joka alkaa 1. elokuuta 2008 ja päättyy 31. heinäkuuta 2011. Sopimusta ei ole mahdollista purkaa muutoin kuin kohdassa 11 esitettyjen sopimusmääräysten mukaisissa tilanteissa.

9. Korvaus

Liikenteenharjoittaja on oikeutettu saamaan sopimuksen mukaisen korvauksen liikenne- ja viestintäministeriöltä. Korvaus määritetään kullekin kolmelle liikennöintivuodelle ja koko sopimuskaudelle.

Korvausta ei tarkisteta ensimmäisenä toimintavuotena.

Toisena ja kolmantena toimintavuotena korvaus lasketaan uudelleen toiminnasta aiheutuneiden tulojen ja menojen osalta tarkistetun kustannusarvion perusteella. Tarkistusten on oltava Norjan tilastokeskuksen saman vuoden kesäkuun 15 päivänä päättyvälle 12 kuukauden jaksolle julkaiseman kuluttajahintaindeksin rajoissa.

Korvauksen määrää ei muuteta seurauksena tuotantomäärän tarkistamisesta ylös- tai alaspäin sopimusehtojen kohdan 5.1 toisen kappaleen mukaisesti.

Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että Stortinget (Norjan kansankäräjät) osoittaa vuotuista talousarviota hyväksyessään liikenne- ja viestintäministeriölle tarvittavat varat korvausvaatimusten kattamiseksi.

Liikenteenharjoittaja voi pitää kaikki palvelusta kertyvät tulot. Jos tulot ovat suuremmat tai menot pienemmät kuin luvut, joihin tarjouksen kustannusarvio perustuu, liikenteenharjoittaja voi pitää erotuksen. Vastaavasti liikenne- ja viestintäministeriöllä ei ole velvollisuutta kattaa tarjouksen kustannusarvion ja toteutuneiden tulojen ja menojen negatiivista erotusta.

Liikenteenharjoittajan on maksettava kaikki julkiset maksut, ilmailumaksut mukaan luettuina.

Mahdollisista vahingonkorvauskanteista riippumatta taloudellista korvausta alennetaan suhteessa suoraan liikenteenharjoittajasta johtuvista syistä peruutettujen lentojen kokonaismäärään, jos näin peruutettujen lentojen määrä ylittää toimintavuoden aikana 1,5 prosenttia hyväksytyn aikataulun mukaisesti suunniteltujen lentojen määrästä.

Jos Værøyn helikopterikentälle laskeutumista varten otetaan käyttöön kohdassa 2 mainittu mittarilähestymismenetelmä, korvaus lasketaan menetelmästä saman kuukauden aikana johtuvien vaatimusten perusteella.

10. Uudelleenneuvottelu

Jos oletukset, joihin sopimus perustuu, muuttuvat olennaisesti tai odottamattomasti sopimuskauden aikana, kumpikin sopimuspuoli voi pyytää neuvottelujen käynnistämistä sopimuksen tarkistamiseksi. Tällainen pyyntö on esitettävä viimeistään kolme kuukautta muutoksen tapahtumisen jälkeen.

Olennaiset muutokset julkisissa maksuissa, jotka liikenteenharjoittajan on maksettava, ovat aina peruste uudelleenneuvotteluun.

Jos uudet lakisääteiset tai muut sääntelyyn perustuvat velvollisuudet tai siviili-ilmailuviranomaisen antamat määräykset johtavat siihen, että lentokenttää on käytettävä eri tavalla kuin liikenteenharjoittaja on alun perin olettanut, sopimuspuolten on pyrittävä neuvottelemaan sopimukseen muutoksia, joiden ansiosta liikenteenharjoittaja pystyy jatkamaan toimintaansa sopimuskauden loppuajalla. Jos sopimuspuolet eivät pääse sopimukseen, liikenteenharjoittajalla on oikeus saada korvausta lentokenttien sulkemista koskevien sääntöjen (kohta 11) mukaisesti, jos niitä voidaan soveltaa.

11. Sopimuksen purkaminen sopimusrikkomuksen tai tärkeiden ehtojen odottamattoman muuttumisen seurauksena

Liikenne- ja viestintäministeriö voi maksukyvyttömyyslaista johtuvin rajoituksin purkaa sopimuksen välittömästi, jos liikenteenharjoittaja menettää maksukykynsä, joutuu velkasaneerausmenettelyyn, tekee vararikon tai joutuu muuhun julkisen palvelun velvoitteisiin liittyvistä tarjousmenettelyistä 15. huhtikuuta 1994 annetun Norjan asetuksen N:o 256 14 §:n 2 momentissa tarkoitettuun tilanteeseen.

Liikenne- ja viestintäministeriö voi purkaa sopimuksen välittömästi, jos liikenteenharjoittaja menettää toimilupansa tai ei pysty uusimaan sitä.

Jos liikenteenharjoittaja on pakottavasta syystä tai muiden siitä riippumattomien seikkojen vuoksi ollut kykenemätön noudattamaan sopimusvelvoitteitaan kauemmin kuin neljän kuukauden ajan viimeksi kuluneiden kuuden kuukauden kuluessa, molemmat sopimuspuolet voivat irtisanoa sopimuksen kirjallisesti yhden kuukauden irtisanomisajalla.

Jos Stortinget päättää sulkea lentokentän tai lentokenttä suljetaan siviili-ilmailuviranomaisen määräyksestä, sopimuspuolten tavanomaiset sopimusvelvoitteet raukeavat siitä ajankohdasta, jolloin lentokenttä tosiasiallisesti suljetaan.

Jos siitä, kun liikenteenharjoittajalle ilmoitetaan ensimmäistä kertaa sulkemisesta, kuluu yli vuosi todelliseen sulkemiseen, liikenteenharjoittaja ei ole oikeutettu korvaukseen tappioista, joita sille aiheutuu sopimuksen purkamisesta. Jos mainittu ajanjakso on alle vuoden pituinen, liikenteenharjoittajalla on oikeus saada taloudellinen tilanteensa palautetuksi sellaiseksi kuin se olisi ollut, jos liikennöintiä olisi jatkettu vuoden ajan siitä päivästä, jona sille ilmoitettiin lentokentän sulkemisesta, tai 31. heinäkuuta 2011 saakka, jos tämä päivämäärä on aikaisempi.

Jos sopimusta rikotaan oleellisesti, toinen sopimuspuoli voi purkaa sen välittömästi.

5.6.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

C 138/30

Kehotus huomautusten esittämiseen valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 2 kohdan mukaisesti Timen kunnan tekemiin, kunnan alueella sijaitsevia kiinteistöjä N:o 1/152, 1/301, 1/630, 4/165, 2/70 ja 2/32 koskeviin kiinteistökauppoihin liittyvästä valtiontuesta

(2008/C 138/11)

EFTAn valvontaviranomainen aloitti 19. joulukuuta 2007 tehdyllä, tätä tiivistelmää seuraavilla sivuilla todistusvoimaisella kielellä toistetulla päätöksellä 717/07/KOL, valvontaviranomaisen ja tuomioistuimen perustamisesta tehdyn EFTA-valtioiden sopimuksen, jäljempänä ’valvonta- ja tuomioistuinsopimus’, pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn. Jäljennös päätöksestä on toimitettu tiedoksi Norjan viranomaisille.

EFTAn valvontaviranomainen kehottaa EFTA-valtioita, EU:n jäsenvaltioita ja muita asianomaisia lähettämään kyseistä toimenpidettä koskevat huomautuksensa kuukauden kuluessa tämän tiedonannon julkaisemisesta seuraavaan osoitteeseen:

EFTA Surveillance Authority

Registry

Rue Belliard 35

B-1040 Bryssel

Huomautukset toimitetaan Norjan viranomaisille. Huomautusten esittäjä voi pyytää kirjallisesti henkilöllisyytensä luottamuksellista käsittelyä. Tämä pyyntö on perusteltava.

TIIVISTELMÄ

MENETTELY

Valvontaviranomainen sai 3. maaliskuuta 2007 eräältä yhteisöltä valituksen kiinteistökaupoista, joissa Timen kunnan viranomaiset myivät kunnan alueella sijaitsevat kiinteistöt N:o 1/152, 1/301, 1/630 ja 4/165 kahdelle yksityiselle yhteisölle, sekä kaupasta, jossa Bryne fotballklubb (jalkapalloseura) myi yksityiselle sijoittajalle kiinteistön N:o 2/70 (Brynen stadion, joka käsittää myös kiinteistön N:o 2/32), jonka kunta oli aiemmin antanut seuralle.

Eräs yksityinen sijoittaja valitti valvontaviranomaiselle 9. toukokuuta 2007 päivätyllä kirjeellä yhtä edellä mainittua kiinteistöä (N:o 4/165) koskevasta kaupasta.

Time pensjonistparti (poliittinen puolue) toimitti 19. kesäkuuta 2007 päivätyllä kirjeellä valituksen, jonka mukaan Forum Jæren AS:lle on myönnetty yksinoikeus rakentaa Brynen keskustassa olevalle kiinteistölle 200 paikan maanalainen paikoitustila, jota on tarkoitus käyttää uuden lukion rakentamisen yhteydessä (kiinteistöt N:o 1/125, 2/277, 2/278 ja 2/284).

Käytyään kirjeenvaihtoa Norjan viranomaisten kanssa käydyn kirjeenvaihdon johdosta valvontaviranomainen päätti aloittaa muodollisen tutkintamenettelyn kiinteistökaupoista, joissa Timen kunta on osallisena. Kyseisten Timen kunnassa sijaitsevien kiinteistöjen numerot ovat 1/152, 1/301, 1/630, 4/165, 2/70 ja 2/32. Timessa sijaitsevien kiinteistöjen N:o 1/125, 2/277, 2/278 ja 2/284 kauppoihin ei sitä vastoin todettu liittyvän ainakaan toistaiseksi valtiontukea.

ARVIOINTI

Kiinteistöjen N:o 1/152, 1/301 ja 1/630 myynti Grunnsteinen AS:lle

Timen kunta myi 25. elokuuta 2007 päivätyllä myyntisopimuksella Timen kuntakeskuksessa Brynessä sijaitsevat kiinteistöt N:o 1/152 (1 312 neliömetriä), 1/301 (741 neliömetriä) ja 1/630 (1 167 neliömetriä) yksityiselle kiinteistöalan yritykselle Grunnsteinen AS:lle. Liiketoimen ajankohtana kiinteistöä N:o 1/152 käytettiin kunnallisena paikoitusalueena, jolla oli 44 pysäköintipaikkaa.

Grunnsteinen ei maksanut kiinteistöistä rahallista korvausta, vaan sitoutui rakentamaan kiinteistölle N:o 1/152 maanalaisen paikoitusalueen, jonka paikoista 65 oli tarkoitus siirtää Timen kunnalle. Kunnan viranomaisten mukaan paikoitusalueen rakentamista koskeva velvoite korvaa kiinteistökaupan tavanomaisen maksun, toisin sanoen nykyiset 44 maanpäällistä pysäköintipaikkaa korvattaisiin 44 uudella maanalaisella paikalla ja loput 21 paikkaa vastaisivat arvoltaan kahta muuta siirrettyä kiinteistöä. Norja on esittänyt laskelmat, joiden mukaan 21 lisäpysäköintipaikan arvo on 2 625 000 NOK, ja kyseisten kahden kiinteistön arvoksi arvioitiin puolestaan 2 516 400 NOK. Laskelmat perustuivat kiinteistön N:o 1/630 arvoa koskevaan arvioon (neliömetrin hinta 600 NOK) sekä rakennusyritys Skanskan laskelmiin, joiden mukaan yhden maanalaisen pysäköintipaikan omakustannushinta on 150 000 NOK (ilman alv:tä ja maan osto- tai vuokrauskuluja).

Jos julkisessa omistuksessa oleva maa myydään alle markkinahinnoin, on katsottava, että on kyse ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta valtiontuesta ja että Grunnsteinenille on myönnetty valikoiva etu. Valvontaviranomainen katsoo alustavasti, että tästä on ollut kyse, seuraavin perustein:

Ensinnäkin ostaja ei maksanut kiinteistöistä rahallista korvausta. Alustavasti näyttää siis siltä, että kauppaan on liittynyt valtiontukea, mikäli päinvastaisesta ei ilmene vakuuttavia todisteita.

Koska tarjouskierrosta ei järjestetty ja ainoastaan yksi siirretyistä kiinteistöistä arvioitiin, näyttää siltä, ettei tässä yhteydessä ole noudatettu valvontaviranomaisen suuntaviivoja, jotka koskevat maa-alueiden ja rakennusten myyntiä viranomaisten toimesta. Valvontaviranomaisen näkemyksen mukaan myös kyseinen arvio vaikuttaa liian ylimalkaiselta suuntaviivoissa asetettuihin vaatimuksiin nähden.

Norjan viranomaiset väittävät myös, että liiketoimessa on kyse kiinteistökaupasta, jossa kunta antaa kiinteistöalan yritykselle kolme kiinteistöä, joista yhtä käytetään paikoitusalueena, ja saa vastineeksi useampia maanalaisia pysäköintipaikkoja. Tämä perustelu näyttää lähtevän oletuksesta, että valvontaviranomaiselle esitetyt arvoja koskevat arviot ovat luotettavia. Kuten edellä todettiin, kiinteistöä N:o 1/630 koskeva arvio näyttää kuitenkin olleen monessa suhteessa puutteellinen. Myös tulevien maanalaisten pysäköintipaikkojen kustannusarvio näyttää perustuvan yleiseen kokemustietoon, eikä siinä ole otettu huomioon kiinteistön ja kyseisen hankkeen erityispiirteitä. Näin ollen näyttää siltä, ettei kauppaa ole tehty markkinaehdoin.

Jos tämä voidaan vahvistaa, Grunnsteinenin asema kilpailijoihin nähden vahvistuisi. Lisäksi kyseinen maa-alue olisi saattanut kiinnostaa myös muihin ETA-valtioihin sijoittautuneita ostajia. Tämän vuoksi valvontaviranomaisen alustava näkemys on, että liiketoimi saattaa vääristää kilpailua ja vaikuttaa ETA-alueen sisäiseen kauppaan.

Näyttää siis siltä, että kyse on ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta valtiontuesta.

Kiinteistön N:o 4/165 myynti Bryne Industripark AS:lle

Timen kunta ja yksityinen kiinteistöalan yritys Bryne Industripark AS allekirjoittivat 31. elokuuta 2005 myyntisopimuksen, joka koskee Timen kunnassa Hålandissa sijaitsevaa kiinteistöä N:o 4/165. Kiinteistö käsittää 56 365 neliömetrin alan teollisuusmaata, ja sen myyntihinnaksi vahvistettiin 4,7 miljoonaa NOK (noin 83 NOK neliömetriltä).

Ennen myyntiä ei järjestetty julkista tarjouskierrosta eikä arvioitu kiinteistön arvoa. Hintaa laskettaessa on nähtävästi käytetty perustana hintaa, jolla Timen kunta osti kiinteistön vuonna 1999, ja siihen on lisätty tavanomaiset hoito- ja hallintokulut. Kunta kuitenkin päätti lokakuussa 2006, että teollisuusmaa olisi vastaisuudessa myytävä markkinahintaan, koska siihen asti sovellettu menetelmä näytti johtavan siihen, että maa myytiin liian alhaisilla hinnoilla.

Edellä esitetyn perusteella valvontaviranomaisen alustava näkemys on, että maa myytiin sen markkina-arvoa alemmalla hinnalla ja on katsottava, että on kyse ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta valtiontuesta ja että Bryne Industriparkille on myönnetty valikoiva etu. Jos tämä voidaan vahvistaa, Bryne Industriparkin asema kilpailijoihin nähden vahvistuisi. Lisäksi kyseinen maa-alue olisi saattanut kiinnostaa myös muihin ETA-valtioihin sijoittautuneita ostajia. Tämän vuoksi valvontaviranomainen katsoo alustavasti, että liiketoimi saattaa vääristää kilpailua ja vaikuttaa ETA-alueen sisäiseen kauppaan.

Näyttää siis siltä, että kyse on ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta valtiontuesta.

Kiinteistöjen N:o 2/70 ja 2/32 myynti Bryne fotballklubbille

Timen kunta siirsi 8. elokuuta 2003 päivätyllä sopimuksella Brynen stadionin kiinteistöt, eli kiinteistöjen N:o 2/32 ja 2/70 muodostaman noin 53 000 neliömetrin alueen, Bryne fotballklubbille (Bryne FK), joka on ykkösdivisioonassa (siis valioliigaa alempana) pelaava paikallinen jalkapalloseura.

Koska seura ei maksanut maa-alueesta rahallista korvausta, valvontaviranomainen katsoo, että on kyse ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta valtiontuesta ja että Bryne FK:lle on myönnetty valikoiva etu. Norjan viranomaiset ovat väittäneet, ettei Bryne FK ole ETA-sopimuksessa tarkoitettu yritys. Seuran kotisivuilla kuitenkin kerrotaan, että seura muun muassa ostaa ja myy ammattilaispelaajia, järjestää viihdetapahtumia jalkapallo-ottelujen muodossa sekä tarjoaa mainostilaa maksua vastaan. Markkinoilla kyseinen toiminta luokiteltaisiin palvelujen tarjonnaksi, ja siten se on luonteeltaan taloudellista. Tämän vuoksi valvontaviranomainen katsoo alustavasti, että Bryne FK on ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu yritys.

Liiketoimi vahvistaa Bryne FK:n asemaa kilpailijoihin nähden. Lisäksi kyseinen maa-alue olisi saattanut kiinnostaa myös muihin ETA-valtioihin sijoittautuneita ostajia. Tämän vuoksi valvontaviranomaisen alustava näkemys on, että liiketoimi saattaa vääristää kilpailua ja vaikuttaa ETA-alueen sisäiseen kauppaan.

Näyttää siis siltä, että kyse on ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta valtiontuesta.

SOVELTUVUUS YHTEISMARKKINOILLE

Valvontaviranomaisen käytettävissä olevat tiedot eivät näytä viittaavan siihen, että tukea olisi myönnetty tarkoituksena edistää talouskehitystä alueilla, joilla elinolot ovat erityisen huonot tai joilla on huomattavaa alityöllisyyttä, edistää Euroopan yhteisen edun mukaista hanketta tai helpottaa tiettyjen elinkeinojen tai talousalueiden kehittämistä. Urheiluseuralle myönnetty tuki ei myöskään näyttäisi tukevan kulttuuria. Edellä esitetyn perusteella ei näytä olevan syytä soveltaa ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan a-c alakohtaa.

MENETTELYSÄÄNNÖT JA SÄÄNTÖJENVASTAISEN TUEN TAKAISINPERIMINEN

Valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohta muodostaa toimenpidekiellon. Kyseisessä pöytäkirjassa olevan II osan 14 artiklan mukaan lainvastainen tuki voidaan periä kokonaisuudessaan tuensaajalta takaisin, jos päätös on kielteinen.

PÄÄTELMÄT

Edellä esitetyn tarkastelun perusteella valvontaviranomainen päätti aloittaa valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 2 kohdan mukaisesti muodollisen tutkintamenettelyn, joka koskee Timen kunnassa tehtyihin, kiinteistöjä N:o 1/152, 1/301, 1/630, 4/165, 2/70 ja 2/32 koskeviin kiinteistökauppoihin liittyvää valtiontukea.

EFTA SURVEILLANCE AUTHORITY DECISION

No 717/07/COL

of 19 December 2007

on the property transactions engaged in by the municipality of Time concerning property numbers 1/152, 1/301, 1/630, 4/165, 2/70, 2/32, 1/125, 2/277, 2/278, 2/284 in Time

(NORWAY)

THE EFTA SURVEILLANCE AUTHORITY,

HAVING REGARD TO the Agreement on the European Economic Area (1), in particular to Articles 61 to 63 and Protocol 26 thereof,

HAVING REGARD TO the Agreement between the EFTA States on the establishment of a Surveillance Authority and a Court of Justice (2), in particular to Article 24 thereof and Article 1(2) and (3) in Part I and Articles 4(4) and 6(1) in Part II of Protocol 3 thereof,

HAVING REGARD TO the Authority's Guidelines (3) on the application and interpretation of Articles 61 and 62 of the EEA Agreement, and in particular the Chapter relating to the Sale of Land and Buildings by public authorities,

Whereas:

I. FACTS

1. PROCEDURE

On 3 March 2007, the Authority received a complaint from an association named Aksjonsgruppa ‘Ta vare på trivelige Bryne’ (hereinafter referred to as ‘Aksjonsgruppa’), concerning the sales of property numbers 1/152, 1/301, 1/630, 4/165 in Time municipality by the municipal authorities to two different private entities, as well as the sale of title number 2/70 (Bryne stadium which also includes title No 2/32) by Bryne fotballklubb, previously given to the club by the municipality, to a private investor (Event No 414270).

By letter dated 9 May 2007, the private investor Mr Gunnar Oma sent a complaint to the Authority concerning the sale by Time municipality of one of the abovementioned properties, i.e. number 4/165. Mr Oma claimed that the sale had taken place without prior value assessment and without an unconditional tendering procedure (Event No 421805).

By letter dated 25 May 2007 (Event No 1080978), the Authority invited the Norwegian authorities to comment on the complaints and requested additional information. In addition to the property numbers mentioned above, the Authority also asked questions concerning the purchase by Time Municipality of a property to be used for the construction of a new high school (title numbers 1/125, 2/277, 2/278 and 2/284), next to Bryne stadium. The sale had been the subject of articles in the local press which were enclosed with the complaint.

By letter dated 19 June 2007 (received by the Authority on 22 June 2007, Event No 426448), Time pensjonistparti complained about the exclusive right granted to Forum Jæren AS with respect to the development of 200 underground parking spaces at the property in the centre of the Bryne to be used for the construction of a new upper secondary school (title numbers 1/125, 2/277, 2/278 and 2/284) (4). According to the complainant, 180 of the parking spaces were to be used by Forum Jæren.

By letter dated 3 July 2007 (Event No 427879) from the Norwegian Government, received and registered by the Authority on 3 July 2007, Norway replied to the information request.

By letter of 28 July 2007, Aksjonsgruppa submitted comments to the Norwegian authorities' reply, received and registered by the Authority on 30 July 2007 (Event No 437440).

By e-mail dated 7 September 2007 (Event No 439975), Aksjonsgruppa submitted an agreement between Rogaland county municipality and Time municipality regarding the development and use of the property to be used as a new upper secondary school (title numbers 1/125, 2/277, 2/278, and 2/284) (Event No 439974), which included a clause whereby the County Municipality agreed to grant Forum Jæren the right to develop 200 parking spaces under the new secondary school, as well as the exclusive right to use 180 thereof.

By e-mails dated 19 September 2007 (Event Nos 442381, 442382 and 442383), the complainant submitted press reports regarding the land sales. Finally, by e-mail dated 2 October 2007 (Event No 445092), the complainant submitted an audit carried out by external auditors (Deloitte) of Time municipality's sales of land and buildings over the last years (Event No 445091).

By letter of 23 October 2007 (Event No 448109), the Authority invited the Norwegian authorities to comment on the third complaint in the case (from Time Pensjonistparti) and requested additional information with respect to the agreements concerning the construction of a new upper secondary school and the rights conferred on Forum Jæren in that respect.

By letters of 21 and 22 November (Event Nos 453220 and 453452), the Norwegian authorities replied to the Authority's request.

2. DESCRIPTION OF THE TRANSACTIONS

2.1. The sale of title numbers 1/152, 1/301 and 1/630 to Grunnsteinen AS

By a sales agreement dated 25 August 2007, Time municipality sold title numbers 1/152 (1 312 square metres), 1/301 (741 square metres) and 1/630 (1 167 square metres) in the centre of Bryne, the municipal centre of Time municipality, to the private property developer Grunnsteinen AS. Clause 1 of the contract (5) states that the properties, at the time of entering into the contract, were zoned for residential and public road/parking purposes. On title number 1/152, there were 44 municipal parking spaces belonging to Time municipality.

Under Clause 1 of the contract, Grunnsteinen AS undertakes to build underground parking spaces on title number 1/152, of which 65 are to be transferred to Time municipality upon completion (clauses 1 and 5 of the agreement). Grunnsteinen did not pay anything for the property; however, according to the municipal authorities, the obligation to build the parking spaces replaces ordinary payment for the property (6). At present, none of the titles have been transferred to Grunnsteinen AS; however, Clause 7 of the agreement foresees that the titles should be transferred upon completion of the parking spaces, at the latest by the end of 2008. Furthermore, Clause 1 foresees that the underground car park will be registered as a separate title in the land register when re-transferred to Time Municipality.

The initiative to enter into the agreement appears to have been taken by the buyers, and no public bidding round was organised prior to the sale (7). According to the municipal authorities, the payment for title No 1/152 consisted of the 44 parking spaces on the property being compensated for in the underground car park. As for title numbers 1/301 and 1/630, the municipality had commissioned a value assessment of one of the properties, title No 1/630, which the municipality claims were assessed by Eiendomsmegler 1. Only the assessment of title No 1/630, which concluded that the market value was NOK 600 per square metre, has been presented to the Authority (8). However, reservations were expressed with respect to the size of the area, to any encumbrance on the title in the property register and to zoning regulations, as none of these had been checked. The Norwegian authorities have also presented calculations made by the construction firm Skanska Norge AS, showing that the price for a parking space in an underground car park would be approximately NOK 150 000, excluding VAT and costs of buying/renting the land (9). On the basis of these estimates, the Norwegian authorities claim that the market price for title numbers 1/301 and 1/630, based on the value assessment, would be NOK 2 516 400 (10), whereas the value of the additional 21 parking spaces which Grunnsteinen will build for the municipality is estimated to 2 625 000 (11). Thus, the municipality claims that the value of these two properties is fully compensated by Grunnsteinen through the construction of 21 additional parking spaces.

2.2. The sale of title number 4/165 to Bryne Industripark AS

On 31 August 2005, Time Municipality and the private property developer Bryne Industripark AS signed a sales agreement concerning title No 4/165 at Håland in Time (12). The title comprises 56 365 square metres of industrial land, and the sales price was set at NOK 4,7 million (or approximately NOK 83 per square metre). At the time of the signing of the agreement, the area was zoned for industrial purposes but the detailed zoning plan was not adopted due to objections from the public road administration. According to the municipal authorities, the new detailed zoning regulations are expected to be adopted in autumn 2007. The contract contains a claw-back clause (Clause 7) for Time municipality in the event that the property has not been built on or put to use 5 years after the date of taking possession.

At the time of entering into the agreement, the property consisted of undeveloped land. In the memorandum for the municipal council which approved the agreement, the municipal administration states that the conclusion of a development agreement should be a condition for selling the land. However, for the time being, no such agreement has yet been entered into, since detailed zoning regulations for the area have not yet been adopted.

The municipality confirms that no public bidding round was organised prior to the sale, which came about following an initiative from the buyer. However, it claims that the availability of industrial land in the area in question was advertised on its web page in 2003-2004. A value assessment was not carried out prior to the sale. It follows from the administrative memorandum made in relation to the sale that the price charged was based on the price at which Time municipality bought the property in 1999, to which capital costs, regulatory work and administrative costs were added. The price was, thus, established in accordance with the municipality's general principle for the sale of industrial properties, i.e. selling at cost (13).

According to the complainant, the price per square metre for this type of property should be in the range of NOK 400. This is based on a claim that an independent asset valuer assessed the property in January 2007 (14). However, no documentation has been submitted to this effect. In contrast, the municipal authorities claim that other industrial properties were sold, in the same period, for prices ranging between NOK 80 and 115 per square metre in the area, and enclose contracts concerning such properties (15). It also claims that Bryne Industripark, by verbal agreement, sold a major part of the property (50 000 square metres) to Jæren Arena for the purpose of building a new football stadium in March 2007, at a price of NOK 100 per square metre (16). No documentation of the actual price has been provided. Moreover, according to the complainants, the same investors hold financial interests both in Bryne Industripark AS and Jæren Arena, and a possible transaction therefore cannot be assumed to have taken place on normal commercial terms.

2.3. The sale of title numbers 2/70 and 2/32 to Bryne fotballklubb and the subsequent transfer of the property to Forum Jæren AS

By agreement dated 8 August 2003, Time municipality transferred the title to Bryne stadium, title numbers 2/32 and 2/70, an area of approximately 53 000 square metres, to Bryne fotballklubb (Bryne FK) (17). From the background papers from the sale, it appears that the municipality had, in turn, bought the land from the football club for NOK 1 million in 1996. The Authority has no further information on this sale.

Bryne FK is a local football club, currently playing in the so-called ‘Adecco League’ (1st division). In addition to Bryne FK, which is registered in the company register as a non-profit organisation (18), the football club has also set up a limited company, Bryne Fotball AS. The information provided by the Norwegian authorities with respect to the organisational relationship between Bryne FK and Bryne Fotball AS is not very extensive; however, from the annual report of Bryne FK, it appears that the company was created to take care of the club's aim of promotion to the Norwegian Premier League. It also seems that Bryne FK is the main shareholder in the company and paid its debts in 2006. It appears that the sports activities, including those of the elite team aiming for promotion to the Premier League take place within Bryne FK (19).

Before the transfer of the title to the land, the football club had a ground lease agreements with the municipality for its buildings on title numbers 2/70 and 2/32, which included the stadium, a club house and a sports hall (20). Thus, the agreement of 8 August 2003 only concerns ownership of the land, not to the buildings. One building not belonging to Bryne fotballklubb appears to remain on the land, and it was foreseen that the club would take over the municipality's rights under the lease agreement with the owner of the building (21). Under Clause 2 of the agreement, title numbers 2/32 and 2/70 are transferred to Bryne FK without remuneration. It is also provided in the agreement that the municipality covers all costs connected to the transfer of the property, such as parcelling, measuring etc. The titles comprise approximately 53 000 square metres, and it is expressly provided that it shall, primarily, be used for sports purposes.

It follows from Clause 1 of the agreement that the background for the transfer of the titles was that the football club had asked for such transfer due to the fact that it needed to increase its assets in order to comply with requirements laid down by the Norwegian football association for football pitches to be used for matches in Tippeligaen (the Norwegian Premier League). From the background memos, it seems to have been essential that the property may be used as security for debts, and it is mentioned that the provision that it may only be used for sports purposes may somewhat reduce its accounting value.

The complainant claims that, in 2007, Bryne FK plans to sell the stadium to Forum Jæren for NOK 50 million. This appears to have taken place at the same time as the football club bought a property for the construction of a new stadium at Håland from Bryne Industripark AS (a sale referred to above). In reply to the Authority's request for information, the Norwegian authorities have confirmed that a letter of intent has been signed between Bryne FK and Forum Jæren concerning title No 2/70. However, the municipal authorities were unable to produce a copy thereof and the Authority therefore has had no confirmation of either the price mentioned or the possible existence of a binding agreement.

2.4. The purchase by Time municipality of title numbers 1/125, 2/277, 2/278 and 2/284 for the purpose of building a new upper secondary school and the right to underground parking facilities granted to Forum Jæren

On 4 January 2007, Time Municipality and Forum Jæren entered into an agreement (22) whereby Time Municipality bought title numbers 1/125, 2/277, 2/278 and 2/284 in Time, in total approximately 17 990 square metres, for NOK 59,5 million (i.e. NOK 3 307 per square metre). The municipality has confirmed that no value assessment was carried out of the property prior to the conclusion of the contract. It is claimed that the price had been based on Forum Jæren's purchasing costs (23). The contract also stipulates that it is Forum Jæren's responsibility to prepare the land for construction, i.e. to demolish existing buildings and foundations, etc.

In Norway, the county municipalities are responsible for running upper secondary schools (24); however, it is common practice that the land on which the buildings are to be constructed is offered by the municipalities free of charge. As stated in Clause 2 of the agreement, the property is to be used for the construction of a new upper secondary school. On 13 August 2007, the municipality effectively entered into an agreement with Rogaland County Municipality concerning the construction of the upper secondary school (25). Clause 3 of the agreement provides that, on the condition that the county municipality will not need more parking spaces than expected at the time of conclusion of the agreement, the county municipality accepts that Forum Jæren may cover its need for parking spaces in an underground car park comprising 200 spaces in total, to be constructed under the school buildings. The county municipality will be entitled to 10 per cent of the surface of the underground car park.

However, since Forum Jæren has been granted an extension of its deadline for compliance with the zoning requirements for parking spaces (1 parking space per 100 square metres) until 31 December 2008, no agreement has yet been entered into between Forum Jæren and Rogaland County municipality governing Forum Jæren's rights on the property. According to the Norwegian authorities, neither does the agreement between the municipality and the county municipality confer a legally enforceable right on Forum Jæren. The Norwegian authorities underline, in this context, that Forum Jæren did not take part in the negotiations prior to the conclusion of the agreement. Finally, Norway also takes the view that a separate agreement lying down, in detail, the conditions for Forum Jæren's right to use the property for parking purposes would be necessary at a later point (26).

3. COMMENTS BY NORWAY

Norway was invited to comment on the complaints in the Authority's requests for information, and did so in its replies. The replies were drafted by Time municipality and the Government did not provide additional comments.

Concerning the first of the transactions mentioned above, the Norwegian authorities claim, in essence, that the transfer of title numbers 1/152, 1/301 and 1/630 without remuneration does not amount to aid since it should be considered as an exchange of real property. In fact, the municipality's 44 parking spaces above ground will be exchanged for parking spaces in an underground car park. With respect to title No 1/301 and 1/630, it is claimed that, based on the value of these two properties in comparison with the cost estimates of parking spaces in underground car parks in similar projects, the value of the increase in the number of parking spaces (21) which the municipality will get as a result of the deal more than covers the value of the properties transferred. Against this background, the Norwegian authorities take the view that no aid is granted, irrespective of the fact that title No 1/152 was not valued. It is also claimed that, in the event that aid is present, it would be de minimis aid.

As for the sale of title No 4/165 to Bryne Industripark AS, Time municipality claims that, irrespective of the fact that no value assessment was made and that the property in question appears to have a very attractive location, the price per square metre corresponds to the market price. This is due to specific difficulties pertaining to the property: there were, inter alia, objections to the zoning plan, which, therefore, had not yet been adopted, and the property was difficult to exploit efficiently due to the construction prohibition in proximity to the railway. Furthermore, it is claimed that equivalent industrial properties in the municipality were recently sold at prices which, per square metre, roughly correspond to the price paid by Bryne Industripark.

With respect to the sale of Bryne stadium to Bryne FK, the Norwegian authorities argue that the buyer, Bryne FK, is not an undertaking within the meaning of the EEA Agreement, but a non-profit organisation and a sports club. Consequently, the Norwegian authorities take the view that Article 61 EEA does not apply to the transaction regardless of whether or not it confers an economic advantage on the buyer.

With respect to the titles which are to be used for the construction of an upper secondary school and Forum Jæren's right to build parking spaces under the school buildings, Time municipality claims that no legally binding agreement has yet been entered into with Forum Jæren. It was always the municipality's intention that such a right could only be granted on market conditions, but it would now be up to the County Municipality to negotiate an agreement with Forum Jæren governing the conditions for the construction of parking spaces.

II. ASSESSMENT

1. THE PRESENCE OF STATE AID

Article 61(1) of the EEA Agreement reads as follows:

‘Save as otherwise provided in this Agreement, any aid granted by EC Member States, EFTA States or through State resources in any form whatsoever which distorts or threatens to distort competition by favouring certain undertakings or the production of certain goods shall, in so far as it affects trade between Contracting Parties, be incompatible with the functioning of this Agreement’.

It follows from this provision that, for State aid within the meaning of the EEA to be present, the following conditions must be met:

—	the aid must be granted through State resources,

—	the aid must favour certain undertakings or the production of certain goods, i.e. the measure must confer an economic advantage upon the recipient(s), which must be selective,

—	the beneficiary must be an undertaking within the meaning of the EEA Agreement,

—	the aid must be capable of distorting competition and affect trade between contracting parties.

Whether these conditions are met must be assessed individually with respect to each of the transactions described above.

1.1. The sale of title numbers 1/152, 1/301 and 1/630 to Grunnsteinen AS

The term ‘State resources’ covers all aid granted from public sources, including municipalities. Aid granted by Time municipality would thus fall within the definition. If public land is sold below market value, State resources are present (27).

In the case at hand, the buyer did not pay any money for the properties. Thus, prima facie, the transaction would seem to involve aid, and it would be for the Norwegian authorities to rebut that presumption.

The Norwegian authorities argue that the buyer did pay a ‘price’ for the properties by taking on the obligation to build an underground car park in which the municipality would be entitled to 65 parking spaces. Thus, what remains to be considered is whether it can established, either in application of the procedures described in the State aid guidelines or by other methods, that the transaction therefore took place on market terms.

The Norwegian authorities have confirmed that the sale of the properties was not announced publicly, but came about following an initiative from Grunnsteinen. Thus, no unconditional bidding procedure (which could, theoretically, have led to a very low, or even no value being paid, given the obligation to provide parking spaces) within the meaning of the Guidelines took place.

Concerning sales without an unconditional bidding procedure, the Guidelines require, for the presence of State aid to be excluded on this basis, that ‘an independent evaluation should be carried out by one or more independent asset valuers prior to the sales negotiations in order to establish the market value on the basis of generally accepted market indicators and valuation standards. The market price thus established is the minimum purchase price that can be agreed without granting State aid’.

In the case at hand, since the payment consists of the construction of 65 underground parking spaces for public use, in order for State aid to be excluded on the basis of the guidelines, a value assessment of the properties would have to be undertaken, and the market price of the parking spaces would have to be established in a reliable manner.

As for the properties sold, it is clear that at least title number 1/152 was not assessed at all. The Norwegian authorities claim that both title numbers 1/301 and 1/630 were valued; however, only the assessment of title number 1/630 has been forwarded to the Authority on request. Thus, the procedure laid down for establishing the market price through independent value assessment cannot, under any circumstances, be considered to have been complied with. Moreover, since the properties were transferred en bloc, a value assessment should cover all three properties taken together. With respect to the title(s) which w(as)(ere) actually valued, the Authority has not been assured that it took place in accordance with the guidelines, which require that the market value should be established on the basis of generally accepted indicators and valuation standards. In the valuation by Eiendomsmegler 1, it is merely stated that the valuation is ‘carried out in accordance with our best judgement and conviction, on the basis of a visit of the property and information provided by the seller’. However, the valuation does neither set out the characteristics of the property which were decisive for the conclusion, nor the method applied, for example one of the methods recommended by the Norwegian Valuers And Surveyours Association (‘Norges Takseringsforbund (NTF)’) for commercial property (28). In the view of the Authority, the valuation carried out by Eiendomsmegler 1 does not give sufficient information for the Authority to ascertain that it was carried out in accordance with generally accepted indicators and valuation standards.

Concerning the value of the parking spaces which the municipality will receive in remuneration for the properties, the Norwegian authorities have enclosed estimates made by the construction firm Skanska Norge AS, arriving at NOK 150 000 per parking space. The Authority also notes that the estimates are subject to the reservation that building costs will vary, depending on a range of factors such as size, location, proximity to roads, lifts, fire security, etc., and also that ‘price will further depend on working methods, timing and market situation’. Although the guidelines on expert evaluation are not directly applicable to the valuation of the future car park, the Authority is not convinced that the evaluation by Skanska was carried out in a reliable manner. In particular, the calculations presented seem to have be carried out exclusively on the basis of experience from other projects and, thus, do not seem to take sufficient account of the characteristics of the specific property in question in order to be suitable for establishing the market price.

Against this background, the presence of aid cannot be excluded on the basis of, or by analogy to, the guidelines.

The Norwegian authorities also seem to argue that the presence of aid can be excluded on other grounds. In particular, they claim that the transaction is in fact an exchange of property, and that the fact that title No 1/152 was not valued is therefore irrelevant. The argument seems to be based on the idea that, since the 44 public parking spaces currently occupying title number 1/152 will be replaced by underground parking spaces, the municipality keeps what it had before entering into the contract. Concerning exploitation of title No 1/152 above ground, this area will now be regulated as a green area and thus will have no independent market value.

It must be assessed whether these arguments are capable of excluding the presence of State aid. In that regard, what remains to be considered is the market value of the property transferred at the time of the conclusion of the contract (29). Thus, the subjective value of the land for the municipality when used as a car park does not establish the market price as long as the land could also be exploited for different purposes. At the time of the contract, this seems to have been the case, and the possibility for alternative (and more profitable) uses must, therefore, be the basis for the calculation of the market price. The Authority takes the view that, even if parts of title number 1/152 might, more than two years later, be zoned as a green area, what must be assessed is what use of the properties (if sold together) potential buyers could expect at the time of the transaction.

Secondly, this argument seems to presuppose that the valuations of the two other titles and the parking spaces are acceptable, so that the value of the parking spaces equals or exceeds the value of the two additional titles. As shown above, the Authority has not found the calculations presented to it convincing.

Against this background, the Authority has serious doubts that the ‘price’ paid for the property reflected its market value.

Firstly, the measures must confer on Grunnsteinen AS advantages that relieve it of a financial burden that it would normally have to cover from its budget (in this case, any additional price payable for the land in question). Secondly, the measure must be selective in that it favours ‘certain undertakings or the production of certain goods’.

If, and to the extent that, the price paid for the properties does not reflect their market value, Grunnsteinen obtains an advantage in the form of a lower purchase price which it would normally have to pay out of its own budget. Equally, the measure would be selective since it only benefits the buyer.

Under settled case law, the mere fact that an aid strengthens a firm's position compared with that of other firms competing in intra-EEA trade, is enough to conclude that the measure is likely to affect trade between the contracting parties and distort competition between undertakings established in other EEA States (30). If, and to the extent that, the transaction confers an economic advantage on Grunnsteinen, its position is strengthened in comparison with that of its competitors. Since the property in question appears to be centrally located commercial land which is, consequently, attractive, it might be of interest not only to Norwegian firms, to the effect that firms established in other EEA States may have been affected by the transaction. Moreover, the Norwegian buyers might be professional property investors who are active in Norway and other EEA States alike. Thus, it appears that the transaction may threaten to distort competition and affect trade within the EEA.

The Authority considers it possible that the economic advantage conferred on Grunnsteinen through the transaction could be de minimis (i.e. EUR 100 000 over a three-year period at the material time (31)) and as such not distort competition and affect trade within the EEA. However, in the absence of reliable value assessments, the Authority cannot establish with certainty that such is the case.

1.2. The sale of title number 4/165 to Bryne Industripark AS

As described above, the land in question consists of more than 56 000 square metres of industrial land outside Bryne. No value assessment was carried out prior to the sale. The municipality states that the land was offered on its web page for some time, but it is unable to retrieve the announcement from its system, and the Authority therefore cannot verify its content. In any event, it is doubtful that a notice on a web page would qualify as a sufficiently well publicised offer within the meaning of the Guidelines. Against this background, the procedures described in the Authority's State aid Guidelines on the sale of land and buildings do not seem to have been followed and the presumption that aid is not present therefore does not apply.

The municipality has explained that property was sold at cost, i.e. at a price calculated by adding regulatory and administrative costs, capital costs and fees to the price for which the property was bought in 1999. As a preliminary point, the Authority notes that sales of public land at cost cannot exclude the presence of State aid, as this price calculation method does not take sufficient account of all the various factors which may influence a property's market value, in particular the supply and demand on the market at the time of the sale (32). Moreover, in this case, there seems to have been no adjustment for inflation.

In the case at hand, sales at cost was the general policy of the municipality at the time. However, by decision of 18 October 2006 (33), the municipality decided that land at Bryne, including Håland, should for the future be sold at market price. In the background memo for the decision, the municipality stated that industrial land at Bryne had become scarce and that land at Håland would be ‘cheap if we sell at cost’. The memo also states that one of the reasons for the transition to the market price principle was to ensure that ‘[i]ndustries which require large areas but are not labour intensive will find the land too expensive and establish themselves elsewhere’. Thus, it seems to have been expected that the market price would be higher than the cost price which was applied in the sale to Bryne Industripark.

The Norwegian authorities have argued that the price is comparable to the sales price of similar land sold in the area in the same period (34). The Authority accepts that such comparisons might give an indication of the appropriate price for the land (35). However, the Authority has doubts as to the relevance of the prices presented as it has not been presented with facts which demonstrate that the land plots in question are sufficiently comparable to the land sold to Bryne Industripark. All areas in question are, inter alia, considerably smaller than title No 4/165 and the Norwegian authorities have not provided details of their location showing that they are as attractive as title No 4/165. Moreover, all the properties referred to are stated to be unregulated in the sales contracts. By contrast, at the time of the sale, a zoning plan for the area sold to Bryne Industripark had been adopted on 5 June 2004. The Norwegian authorities state that objections from the Public Roads Administration seemed to make adjustments necessary. It is unclear to the Authority whether these objections were received before or after the sale to Bryne Industripark. In any event, the agreement refers to the detailed zoning plan adopted in 2004 and the property, therefore, does not seem to have been sold as unregulated. The relevance of comparing the land to areas which were unregulated can thus be questioned (36).

Against this background, the Authority has serious doubts that the cost price at which title No 4/165 in Time was sold corresponded to the property's market value at the time of the sale.

If, and to the extent that, the price paid for the title No 4/165 does not reflect its market value, Bryne Industripark obtains an advantage in the form of a lower purchase price, thus avoiding costs which it would normally have to pay out of its own budget. Equally, the measure would be selective since it only benefits the buyer.

As set out above, the mere fact that an aid strengthens a firm's position compared with that of other firms, which are competitors in EEA trade, is enough to conclude that competition is distorted and intra-EEA trade is affected. If, and to the extent that, Bryne Industripark bought the land below market price, its position is strengthened compared with that of its competitors. In the case at hand, the property in question appears to be industrial land of potential interest to a variety of activities. Accordingly, it may well be of interest not only to Norwegian firms. Moreover, the Norwegian buyers might be professional property investors who are active both in Norway and other EEA States.

Thus, the transaction may threaten to distort competition and affect trade within the EEA.

1.3. The sale of title numbers 2/70 and 2/32 to Bryne FK

As described above, the stadium was transferred to Bryne football club in 2003 for NOK 0. At the time, Bryne FK had two lease agreements with the municipality on title numbers 2/70 and 2/32, concerning, respectively, a grandstand for football and a clubhouse, and a sports hall (37). Furthermore, a company called Stadion Trim & Bowling AS had a lease contract for a sports building for 99 years from 1997. It also appears that Bryne Friidrettsklubb (Bryne Athletics) had certain rights of use to the stadium prior to the transfer of the ground to Bryne FK, and that these rights had to be waived before the transfer could be implemented.

The existence of long term lease agreements and special rights of use may lead to the value of the land being reduced if sold to a third party. However, it is implausible that the property would have no market value at all, inter alia because such special rights might be waived at a later stage. This would seem to be demonstrated by recent events: In fact, the sports club has now decided to move its stadium and, thus, to sell the property in question. Norwegian authorities have confirmed that no value assessment was carried out of the property prior to the sale.

Against this background, the Authority has strong doubts that the property was transferred at market price and, thus, that no State resources were involved.

If the presence of State resources were to be proven, the transaction must be held to confer an advantage on Bryne FK. The measure would, thus, be selective within the meaning of Article 61(1) EEA.

The Norwegian authorities have claimed that Bryne FK does not constitute an undertaking within the meaning of the EEA Agreement because it is a sports club and a private consumer-oriented organisation with no profit-making purposes. According to the Norwegian Government, the club is not active in commercial activities. To substantiate its position, the Norwegian authorities have enclosed the club's annual report, focussing on its activities for adolescents and children.

As a starting point, the Authority notes that the concept of an undertaking encompasses every entity engaged in an economic activity (38). Any activity consisting in offering goods and services on a given market is an economic activity (39). Therefore, it is not decisive that the football club is not organised as a limited company or that it is registered as a non-profit organisation in the company register. The Court of Justice of the European Communities has held that where a sporting activity takes the form of gainful employment or the provision of services for remuneration, which is true of the activities of semi-professional or professional sportsmen, it constitutes an economic activity for the purposes of Community law. Therefore, it is subject, inter alia, to the rules on competition (40).

Bryne FK currently plays in the so-called Adecco league, i.e. the 1st division in Norwegian football (i.e. the division below the Premier League). From Bryne FK's homepage, it appears that the club is, inter alia, active in selling and buying professional players (41), providing entertainment in the form of football matches and in offering advertising space in return for payment (42). In light of the practice of the European Commission, such activities would seem to qualify as the provision of services on a market and therefore to be economic in nature (43). The club's annual accounts, forwarded by the Norwegian authorities, show that it had an annual turnover in the range of NOK 28 million in 2006, of which approximately 11,6 million was generated through sponsorship. Other major sources of revenue include income from matches, non-sports activities, rent income/public contributions and miscellaneous revenues. In addition, about NOK 400 000 stemmed from membership fees. In the view of the Authority, all these items, with the possible exception of a part of the membership fees, seem to have been generated through economic activity.

In light of the above, the Authority takes the preliminary view that Bryne FK must be held to be an undertaking for the purposes of the State aid rules of the EEA Agreement.

Provided that it is established that Bryne FK got the property without paying the market price, it receives an advantage which strengthens its position compared with that of its competitors, thus threatening to distort competition. As demonstrated above, Bryne FK's commercial activities appear to include, inter alia, the selling and buying of players from clubs in other EEA States, the offering of advertising space and the provision of entertainment in the form of football matches. In doing so, the club competes with undertakings established in other EEA States. Insofar as the measure is deemed to distort competition, it will, therefore, also be capable of affecting trade between the Contracting Parties.

1.4. The purchase by Time municipality of title numbers 1/125, 2/277, 2/278 and 2/284 for the purpose of building a new upper secondary school and the right to underground parking facilities granted to Forum Jæren

With respect to the right to build parking spaces under title numbers 1/125, 2/277, 2/278 and 2/284, allegedly granted to Forum Jæren by Time Municipality, it appears to the Authority that Forum Jæren has not yet obtained a legally enforceable right of use of the property. As long as the contractual conditions governing Forum Jæren's future right of use, and thus the commercial balance of the contract, have not yet been determined, it is not possible to assess whether a potential future agreement would involve the granting of State aid. Thus, even if the possible future granting of such a right were to constitute State aid, the aid has not yet been put into effect. As the Authority only has the power to assess aid which has already been put into effect (44) or plans to grant aid notified to it by the national authorities (45), it cannot, at this stage, take a decision on the possible aid involved in granting Forum Jæren the right to construct parking spaces under the foreseen school buildings. Thus, the Authority finds that no State aid has been granted at this stage.

This finding does not preclude the Authority from adopting a decision if, at a later stage, a measure possibly involving aid should be put into effect or notified to the Authority pursuant to Article 1 of Section I of Protocol 3 to the Surveillance and Court Agreement.

2. PROCEDURAL REQUIREMENTS

Pursuant to Article 1(3) in Part I of Protocol 3 to the Surveillance and Court Agreement, ‘the EFTA Surveillance Authority shall be informed, in sufficient time to enable it to submit its comments, of any plans to grant or alter aid (…). The State concerned shall not put its proposed measures into effect until the procedure has resulted in a final decision’.

Title number 4/165 and title numbers 2/70 and 2/32 have been sold under legally binding sales contracts and the titles have been transferred in the land register. The measures must therefore be deemed to have been put into effect.

As for the sale of title numbers 1/152, 1/301 and 1/630 to Grunnsteinen, the titles have not yet been transferred in the land register. However, a legally binding contract has been entered into, from which the municipal authorities cannot withdraw without incurring financial consequences. Thus, no further formal measures are required for the buyer to receive the economic benefit of the transaction, and it must therefore be deemed to have been put into effect.

These transactions have not been notified to the Authority. To the extent that these transactions involve State aid, it can be concluded that the Norwegian Government has not respected its obligations pursuant to Article 1(3) in Part I of Protocol 3 to the Surveillance and Court Agreement.

3. COMPATIBILITY OF THE AID

The Norwegian authorities have argued that the transactions do not contain aid, and have not put forward arguments concerning compatibility. However, after assessing the likelihood that State aid may be involved in the transactions described above, it has to be considered whether any aid involved in the transactions could be compatible with the EEA Agreement under Article 61(3)(a)-(c) EEA.

In the case of the sale of title numbers 1/152, 1/301 and 1/630 to Grunnsteinen, the information available to the Authority does not seem to indicate that any aid was granted to promote the economic development of areas where the standard of living is abnormally low or where there is serious underemployment, to promote a project of common European interest or to facilitate the development of certain economic activities. Moreover, any aid granted to the sports club would not seem to promote cultural development. Against that background, Article 61(3)(a)-(c) appears to be inapplicable.

For the same reasons, any possible aid involved in the sale of title number 4/165 to Bryne Industripark and the sale of title numbers 2/70 and 2/32 to Bryne FK does not seem to be compatible with the functioning of the EEA Agreement by virtue of Article 61(3)(a)-(c).

4. CONCLUSION

Based on the information available to the Authority, including the information submitted by the Norwegian Government, the Authority cannot exclude that the sales of title numbers 1/152, 1/301, 1/630 (to Grunnsteinen AS), 4/165 (to Bryne Industripark AS), 2/70, 2/32 (to Bryne FK) constitute aid within the meaning of Article 61(1) of the EEA Agreement. Furthermore, the Authority has doubts, to the extent that State aid is involved, that they can be regarded as complying with Article 61(3)(c) of the EEA Agreement. Consequently, the Authority has doubts that the transactions referred to above do not constitute State aid or are compatible with the functioning of the EEA Agreement.

Consequently, and in accordance with Article 4(4) in Part II of Protocol 3 to the Surveillance and Court Agreement, the Authority is obliged to open the procedure provided for in Article 1(2) in Part I of Protocol 3 of the Surveillance and Court Agreement. The decision to open proceedings is without prejudice to the final decision of the Authority, which may conclude that the measures in question do not constitute State aid or are compatible with the functioning of the EEA Agreement.

The Authority also draws the attention of the Norwegian authorities to the fact that Article 1(3) in Part I of Protocol 3 to the Surveillance and Court Agreement constitutes a standstill obligation and that Article 14 in Part III of that Protocol provides that, in the event of a negative decision, all unlawful aid may be recovered from the beneficiary, save in exceptional circumstances. At this stage, the Authority has not been presented with any facts indicating the existence of exceptional circumstances on the basis of which the beneficiary may legitimately have assumed the aid to be lawful.

In light of the foregoing considerations, the Authority, acting under the procedure laid down in Article 1(2) in Part I of Protocol 3 to the Surveillance and Court Agreement, requests Norway to submit its comments and to provide all such information as may help to assess the transactions described above, within one month of the date of receipt of this decision. It requests your authorities to forward a copy of this letter to the potential aid recipient of the aid immediately.

In the light of the foregoing consideration, the Authority requires, within one month of receipt of this decision, to provide all documents, information and data needed for assessment of the compatibility of the property transactions engaged in by the Municipality of Time and, in particular, value assessments stating the value of title numbers 1/152, 1/301, 1/630, 4/165, 2/70 and 2/32 at the time of the sale, carried out by an independent asset valuer in accordance with the procedure described in the Authority's Guidelines relating to Sales of Land and Buildings by Public Authorities,

HAS ADOPTED THIS DECISION:

The Authority has decided to open the formal investigation procedure provided for in Article 1 (2) in Part I of Protocol 3 to the Surveillance and Court Agreement against Norway in relation to the sale by the Municipality of Time of the properties registered under title numbers 1/152, 1/301, 1/630 (to Grunnsteinen AS); title number 4/165 (to Bryne Industripark AS) and title numbers 2/70 and 2/32 (to Bryne FK) in Time.

2.	At present, the transactions relating to title numbers 1/125, 2/277, 2/278, 2/284 in Time do not involve the granting of State aid, within the meaning of Article 61(1) of the EEA Agreement, to Forum Jæren AS.

3.	The Norwegian Government is requested, pursuant to Article 6(1) in Part II of Protocol 3 to the Surveillance and Court Agreement, to submit its comments on the opening of the formal investigation procedure within one month from the notification of this decision.

The Norwegian Government is required to provide within one month from notification of this decision all documents, information and data needed for assessment of the compatibility of the aid measure, in particular value assessments stating the value of title numbers 1/152, 1/301, 1/630, 4/165, 2/70 and 2/32 at the time of the sale, carried out by an independent asset valuer in accordance with the procedure described in the Authority's Guidelines relating to Sales of Land and Buildings by Public Authorities.

5.	The Norwegian Government is requested to forward a copy of this Decision to the potential recipients of aid immediately.

6.	This Decision is addressed to the Kingdom of Norway.

Done at Brussels, 19 December 2007.

For the EFTA Surveillance Authority

Per SANDERUD

President

Kristján Andri STEFÁNSSON

College Member

(1) Hereinafter referred to as the EEA Agreement.

(2) Hereinafter referred to as the Surveillance and Court Agreement.

(3) Procedural and Substantive Rules in the Field of State Aid — Guidelines on the application and interpretation of Articles 61 and 62 of the EEA Agreement and Article 1 of Protocol 3 to the Surveillance and Court Agreement, adopted and issued by the EFTA Surveillance Authority on 19 January 1994, published in OJ L 231, 3.9.1994, EEA Supplement No 32, 3 September 1994, last amended by the Authority's Decision No 154/07/COL, hereinafter referred to as the State Aid Guidelines.

(4) The property numbers referred to in the complaint are 1/125, 2/25, 2/274, 2/277, 2/278 and 2/288. Attempts have been made to check this with the complainant, but a clear answer could not be obtained (e-mails from the case handler of 19 October 2007 and Reply from Time Pensjonistparti of 22 October 2007, Event Nos 447785, 447999 and 448000). Based on the description of the properties in the complaint, the Authority, nevertheless, takes the view that the property referred to must be the property on which a new upper secondary school is to be constructed, i.e. title numbers 1/125, 2/277, 2/278 and 2/284.

(5) Norway's reply to the Authority's first request for information (Event No 427879, Annex 1).

(6) Norway's reply to the Authority's first request for information (Event No 427879), Question 1(e).

(7) Norway's reply to the Authority's first request for information (Event No 427879), reply to question 1(e).

(8) Norway's reply to the Authority's first request for information (Event No 427879, Annex 2). In Norway's reply, it is claimed that the value assessment concerned title numbers 1/301 and 1/630. However, this is not reflected in the actual assessment, neither does the number of square metres stated therein indicate that both properties have been taken into account.

(9) Norway's reply to the Authority's first request for information (Event No 427879, Annex 5).

(10) This appears to be based on a value of NOK 600 per square metre plus the value of a building on title No 1/301. The Authority has not been presented with a valuation of the building.

(11) This is based on the Municipality's original cost estimate of NOK 125 000, set out in the background papers for the deliberations in the municipal council (Event No 413558, pp. 16-17). The estimate by Skanska appears to have been obtained at a later stage.

(12) Event No 413558, p. 19 et seq.

(13) Event No 413558, pp. 16-17.

(14) See Event No 413558 (original complaint), repeated in Aksjonsgruppa's comments to Norway's reply, Event No 477440.

(15) Norway's reply to the Authority's first request for information (Event No 427879, Annexes 13-17).

(16) See Article from the local newspaper Jærbladet of 28 March 2007, referring to this price.

(17) Event No 413558, p. 29 and Norway's reply to the Authority's first request for information (Event No 427879, Annex 29).

(18) Norway's reply to the Authority's first request for information (Event No 427879, Annex 21).

(19) Norway's reply to the Authority's first request for information (Event No 427879, Annex 22).

(20) The ground lease agreements provided by Norway, Annexes 18 and 19 to Norway's reply to the Authority's first request for information (Event No 427879).

(21) See Annex 24 to Norway's reply to the Authority's first request for information (Event No 427879).

(22) Norway's reply to the Authority's first request for information (Event No 427879, Annex 26).

(23) Norway's reply to the Authority's first request for information (Event No 427879).

(24) See the Act relating to Education of 17 July 1998, No 61, Section 13-3.

(25) Agreement between Time Municipality and Rogaland County Municipality relating to the construction of a new upper secondary school, Event No 439974.

(26) Norway's reply to the Authority's second request for information (Event Nos 453220 and 453452).

(27) Case T-274/01, Valmont Nederland BV v Commission, [2004] ECR II-3145, paragraphs 44-45.

(28) The Authority has previously held that these standards fulfil the requirements of the Guidelines, ref. Decision No 170/05/COL on the sale of the University Library Building and Part of Adjacent Property in Oslo.

(29) See Case T-366/00, Scott SA v Commission, judgment of 29 March 2007 (not yet reported), paragraph 106.

(30) See Case 730/79, Philip Morris Holland BV v Commission, [1980] ECR p. 2671, paragraphs 11-12 and Joined Cases E-5/04, E-6/04 and E-7/04, FESIL, Finnfjord, PIL and Others, and the Kingdom of Norway v the Authority, paragraph 94.

(31) See Article 2(2) of Commission Regulation (EC) No 69/2001, incorporated into the EEA Agreement by Joint Committee Decision No 88/2002 (OJ L 266, 3.10.2002, p. 56 and EEA Supplement No 49, 3 October 2002, p. 42), e.i.f. 1 February 2003.

(32) Case T-366/00, Scott (cited above), paragraph 106.

(33) Decision No KS-075/06, forwarded by the complainant (Annex 3 to Event No 437440).

(34) Land sale agreements attached as Annexes 13-17 to Norway's reply to the Authority's first request for information, (Event No 427879).

(35) Case T-366/00, Scott (cited above), paragraph 116.

(36) It may also be noted that it follows from the sales agreements that it was considered to be highly likely that the areas were of archaeological interest and that the ground would, therefore, have to be explored before any development could take place, see Norway's reply to the Authority's first request for information (Event No 427879, Annexes 13, 14 and 15. This does not seem to be the case with respect to the title No 4/165, see Norway's reply to the Authority's first request for information (Event No 427879, Annex 8).

(37) See Norway's reply to the Authority's first request for information (Event No 427879, Annexes 18 and 19).

(38) Case C-41/90, Höfner and Elser [1991] ECR I-1979, paragraph 21.

(39) Case 218/00, Cisal [2002] ECR I-691, paragraph 23.

(40) Case Case C-519/04 P, Meca-Medina and Majcen vs Commission, [2006] ECR I-6991, paragraphs 22, 23 and 30.

(41) For example, the news archive of the club features headlines like ‘Striker on trial’ (18 March 2004), ‘Frenchman for trial’ (30 March 2004), ‘Serbian trial player at Bryne’ (2 August 2007) and ‘Icelandic U21 player ready for Bryne’ (31 August 2007):

http://www.brynefk.no/Brynefk/index.nsf/DESIGNARKIV?openform

(42) For example, in a news item of 13 April 2007, the club states that ‘For the first time Bryne FK has received more than 12 million in mere sponsorship money. The capacity [for advertisements] at Bryne stadium is exhausted and in order to exceed the 12 million threshold the club has invested in advertising rolls. The VIP stand has also been nearly sold out’.

See: http://www.brynefk.no/brynefk/index.nsf/DESIGNUNIK/SFUS-76RJ37?OpenDocument

(43) See paragraph 17 of the Commission's opening Decision in Case C-49/03 (NN 51/03), Sale of land to AZ and AZ Vastgoed BV (OJ C 266, 5.11.2003, p. 8).

(44) Unlawful aid or existing aid, under, respectively, Section III and V of Part II of Protocol 3 to the Surveillance and Court Agreement.

(45) Section II of Protocol 3 to the Surveillance and Court Agreement.

5.6.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

C 138/42

Ilmoitus tiettyjen Kiinan kansantasavallasta ja Thaimaasta peräisin olevien raudasta tai teräksestä valmistettujen putkien liitos- ja muiden osien tuontiin sovellettavien polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon päättymisen johdosta suoritettavan tarkastelun vireillepanosta sekä tiettyjen sellaisten raudasta tai teräksestä valmistettujen putkien liitos- ja muiden osien tuontiin sovellettavien polkumyyntitoimenpiteiden osittaisen välivaiheen tarkastelun vireillepanosta, jotka ovat peräisin Kiinan kansantasavallasta tai jotka on lähetetty Taiwanista, riippumatta siitä, onko ne ilmoitettu tullille Taiwanista peräisin olevina

(2008/C 138/12)

Sen jälkeen, kun julkaistiin ilmoitus (1) Kiinan kansantasavallasta ja Thaimaasta, jäljempänä ’asianomaiset maat’, peräisin olevien raudasta tai teräksestä valmistettujen putkien liitos- ja muiden osien tuontiin sovellettavien polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon lähestyvästä päättymisestä, komissio on vastaanottanut polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 22. joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96 (2), jäljempänä ’perusasetus’, 11 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisen tarkastelupyynnön.

1. Tarkastelua koskeva pyyntö

Pyynnön esitti 5. maaliskuuta 2008 teräksisten tyssähitsauksessa käytettävien liitososien valmistajien etuja valvova Defence Committee of the Steel Butt-Welding Fittings Industry of the European Union, jäljempänä ’pyynnön esittäjä’, edustaen tuottajia, joiden tuotanto muodostaa pääosan eli tässä tapauksessa yli 25 prosenttia tiettyjen raudasta tai teräksestä valmistettujen putkien liitos- ja muiden osien kokonaistuotannosta yhteisössä.

2. Tuote

Tarkastelun kohteena ovat Kiinan kansantasavallasta ja Thaimaasta peräisin olevat raudasta tai teräksestä (ei kuitenkaan ruostumattomasta teräksestä) valmistetut putkien liitos- ja muut osat (muut kuin valetut osat, laipat ja kierteitetyt osat), joiden ulkoläpimitta on enintään 609,6 mm, jollaisia käytetään tyssähitsauksessa tai muihin tarkoituksiin ja jotka luokitellaan yleensä CN-koodeihin ex 7307 93 11, ex 7307 93 19, ex 7307 99 30 ja ex 7307 99 90, jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’. Nämä CN-koodit ovat ainoastaan ohjeellisia.

3. Voimassa olevat toimenpiteet

Tällä hetkellä voimassa oleva toimenpide on lopullinen polkumyyntitulli, joka on otettu käyttöön lopullisten polkumyyntitullien käyttöönotosta tiettyjen Kiinan kansantasavallasta ja Thaimaasta peräisin olevien raudasta tai teräksestä valmistettujen putkien liitos- ja muiden osien tuonnissa Taiwanista riippumatta siitä, onko ne ilmoitettu tullille Taiwanista peräisin olevina annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 964/2003 (3), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna neuvoston asetuksella (EY) N:o 1496/2004 (4).

4. Tarkastelujen perusteet

4.1 Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun perusteet

Pyyntö perustuu siihen, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin ja yhteisön tuotannonalalle aiheutuvan vahingon jatkumiseen tai toistumiseen.

Normaaliarvo määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan säännösten mukaisesti Kiinan kansantasavallan osalta 5.1 kohdan d alakohdassa mainitussa soveltuvassa markkinatalousmaassa käytettävän hinnan perusteella. Polkumyynnin jatkumisen todennäköisyyttä koskeva väite perustuu edellisessä virkkeessä esitetyllä tavalla määritetyn normaaliarvon ja tuotteen yhteisöön viennin yhteydessä veloitettujen myyntihintojen vertailuun.

Tällä perusteella laskettu polkumyyntimarginaali on huomattava.

Pyynnön esittäjä huomauttaa vielä, että tarkasteltavana olevan tuotteen viejät/tuottajat Kiinan kansantasavallassa yrittivät toimenpiteiden voimassaoloaikana heikentää voimassa olevien toimenpiteiden tehoa kiertämiskäytännöillä, joiden torjumiseksi annettiin neuvoston asetus (EY) N:o 763/2000 (5), (EY) N:o 2052/2004 (6), (EY) N:o 2053/2004 (6) ja (EY) N:o 655/2006 (7).

Thaimaan osalta polkumyynnin jatkumisen todennäköisyyttä koskeva väite perustuu tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantokustannusten perusteella määritetyn laskennallisen normaaliarvon ja yhteisöön suuntautuvan viennin hintojen väliseen vertailuun.

Pyynnön esittäjä on toimittanut näyttöä, jonka mukaan tarkasteltavana olevaa tuotetta on edelleen tuotu Kiinan kansantasavallasta ja Thaimaasta merkittäviä määriä ja että nämä määrät todennäköisesti pysyvät nykyisellä tasollaan tai jopa kasvavat muun muassa siksi, että asianomaisista maista peräisin olevan tuotteen tuontiin sovelletaan toimenpiteitä muilla perinteisillä markkinoilla kuin EU:ssa (eli Yhdysvalloissa) ja koska asianomaisissa maissa on käyttämätöntä kapasiteettia.

Pyynnön esittäjä väittää, että tilanteen parantuminen vahingon suhteen johtuu pääasiassa toimenpiteiden voimassaolosta ja että asianomaisista maista polkumyyntihinnoilla tapahtuvan huomattavan tuonnin jatkuminen tai toistuminen johtaisi todennäköisesti yhteisön tuotannonalalle aiheutuvan vahingon toistumiseen, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

4.2 Välivaiheen tarkastelun perusteet

Pyynnön esittäjä on toimittanut Kiinan kansantasavallasta tapahtuvasta tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnista tietoja, joiden mukaan toimenpide ei ole enää riittävä vahingollisen polkumyynnin torjumiseksi, etenkään Taiwanista lähetettyä tuontia koskevan laajennuksen osalta. Pyynnön esittäjä on toimittanut alustavaa näyttöä siitä, että yritysten Chup Hsin Enterprise Co. Ltd, Kaohsiung (Taiwan) ja Niang Hong Pipe Fittings Co. Ltd, Kaohsiung (Taiwan) tuonnin vapauttaminen laajennetun polkumyyntitoimenpiteen soveltamisesta ei ole enää perusteltua, sillä nämä yritykset ovat ilmeisesti osallisina kiertämiskäytännöissä, kuten tiettyjen Kiinan kansantasavallasta ja Thaimaasta peräisin olevien raudasta tai teräksestä valmistettujen putkien liitos- ja muiden osien jälleenlaivauksessa Taiwanin kautta.

5. Menettely

Kuultuaan neuvoa-antavaa komiteaa komissio on tullut siihen tulokseen, että näyttöä on riittävästi toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun ja osittaisen välivaiheen tarkastelun vireille panemiseksi siltä osin kuin on kyse yritysten Chup Hsin Enterprise Co. Ltd, Kaohsiung (Taiwan) ja Niang Hong Pipe Fittings Co. Ltd, Kaohsiung (Taiwan) tuottamien tiettyjen raudasta tai teräksestä valmistettujen putkien liitos- ja muiden osien vapauttamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevaan tuontiin sovellettavan polkumyyntitoimenpiteen laajennuksesta koskemaan Taiwanista lähetettyä tuontia, joten komissio panee tarkastelut vireille perusasetuksen 11 artiklan 2 ja 3 kohdan nojalla.

5.1 Voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun ja välivaiheen tarkastelun menettely

Tutkimuksessa määritetään, johtaako toimenpiteiden voimassaolon päättyminen todennäköisesti polkumyynnin ja vahingon jatkumiseen tai toistumiseen. Välivaiheen tarkastelussa selvitetään tarkasteltavana olevan tuotteen Taiwanista lähetetyn tuonnin osalta, onko yritysten Chup Hsin Enterprise Co. Ltd, Kaohsiung (Taiwan) ja Niang Hong Pipe Fittings Co. Ltd, Kaohsiung (Taiwan) tuottamien tiettyjen raudasta tai teräksestä valmistettujen putkien liitos- ja muiden osien vapauttaminen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevaan tuontiin sovellettavan polkumyyntitoimenpiteen laajennuksesta koskemaan Taiwanista lähetettyä tuontia edelleen perusteltua vahingollisen polkumyynnin torjumiseksi.

a) Otanta

Koska menettelyssä on ilmeisen suuri määrä osapuolia, komissio voi päättää soveltaa otantamenetelmää perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti.

i) Kiinan kansantasavallassa toimivia viejiä/tuottajia koskeva otanta

Pystyäkseen päättämään otannan tarpeellisuudesta ja voidakseen tarvittaessa valita otoksen komissio pyytää kaikkia viejiä/tuottajia tai niiden edustajia ilmoittautumaan ottamalla yhteyttä komissioon ja toimittamalla yrityksestään tai yrityksistään 6 kohdan b alakohdan i alakohdassa asetetussa määräajassa ja 7 kohdassa ilmoitetulla tavalla seuraavat tiedot:

—	yrityksen nimi, osoite, sähköpostiosoite, puhelin- ja faksinumero sekä yhteyshenkilön nimi,

—	yhteisöön vietäviksi myytyjen asianomaisten tuotteiden paikallisena valuuttana ilmaistu liikevaihto ja viety määrä tonneina 1. huhtikuuta 2007 ja 31. maaliskuuta 2008 väliseltä ajalta,

—	tarkasteltavana olevan tuotteen kotimarkkinamyynnin määrä tonneina ja tämän myynnin liikevaihto paikallisena valuuttana 1. huhtikuuta 2007 ja 31. maaliskuuta 2008 väliseltä ajalta,

—	tarkasteltavana olevan tuotteen muihin kolmansiin maihin myyty määrä tonneina ja tämän myynnin liikevaihto paikallisena valuuttana 1. huhtikuuta 2007 ja 31. maaliskuuta 2008 väliseltä ajalta,

—	tarkka kuvaus yrityksen toiminnasta tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannon osalta, tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannon määrä tonneina sekä tiedot tuotantokapasiteetista ja siihen tehdyistä investoinneista 1. huhtikuuta 2007 ja 31. maaliskuuta 2008 väliseltä ajalta,

—	kaikkien tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantoon ja/tai myyntiin (vienti- ja/tai kotimarkkinoille) osallistuvien etuyhteydessä olevien yritysten (8) nimet ja tarkka kuvaus niiden toiminnasta,

—	muut asiaa koskevat tiedot, joista voi olla komissiolle hyötyä otoksen valinnassa.

Toimittaessaan edellä mainitut tiedot yritys antaa suostumuksensa siihen, että se voidaan valita otokseen. Jos yritys valitaan otokseen, sen edellytetään täyttävän kyselylomakkeen ja suostuvan paikalla tehtävään vastausten tarkastukseen. Jos yritys ilmoittaa, ettei se suostu osallistumaan tai mahdollisesti osallistumaan otokseen, sen katsotaan kieltäytyneen yhteistyöstä tutkimuksessa. Yhteistyöstä kieltäytymisen seuraukset esitetään jäljempänä 8 kohdassa.

Saadakseen viejiä/tuottajia koskevan otoksen valinnassa tarvitsemansa tiedot komissio ottaa lisäksi yhteyttä viejämaiden viranomaisiin ja tiedossa oleviin viejien/tuottajien järjestöihin.

ii) Tuojia koskeva otanta

Pystyäkseen päättämään otannan tarpeellisuudesta ja voidakseen tarvittaessa valita otoksen komissio pyytää kaikkia tarkasteltavana olevan tuotteen tuojia tai niiden edustajia ilmoittautumaan komissiolle ja toimittamaan yrityksestään tai yrityksistään tämän ilmoituksen 6 kohdan b alakohdan i alakohdassa asetetussa määräajassa ja 7 kohdassa ilmoitetulla tavalla seuraavat tiedot:

—	yrityksen nimi, osoite, sähköpostiosoite, puhelin- ja faksinumero sekä yhteyshenkilön nimi,

—	yrityksen kokonaisliikevaihto euroina 1. huhtikuuta 2007 ja 31. maaliskuuta 2008 väliseltä ajalta,

—	työntekijöiden kokonaismäärä,

—	tarkka kuvaus yrityksen toiminnasta tarkasteltavana olevan tuotteen osalta,

—

Kiinan kansantasavallasta ja Thaimaasta peräisin olevien tai Taiwanista, Sri Lankasta, Indonesiasta tai Filippiineiltä lähetettyjen, riippumatta siitä, onko ne ilmoitettu tullille Taiwanista, Sri Lankasta, Indonesiasta tai Filippiineiltä peräisin oleviksi, tarkasteltavana olevien tuotteiden tuonnin ja jälleenmyynnin määrä yhteisön markkinoilla tonneina sekä arvo euroina 1. huhtikuuta 2007 ja 31. maaliskuuta 2008 väliseltä ajalta,

—	kaikkien tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantoon ja/tai myyntiin osallistuvien etuyhteydessä olevien yritysten (9) nimet ja tarkka kuvaus niiden toiminnasta,

—	muut asiaa koskevat tiedot, joista voi olla komissiolle hyötyä otoksen valinnassa.

Saadakseen tuojia koskevan otoksen valinnassa tarvittavat tiedot komissio ottaa lisäksi yhteyttä tiedossa oleviin tuojien järjestöihin.

iii) Yhteisön tuottajia koskeva otanta

Koska pyyntöä tukevia yhteisön tuottajia on paljon, komissio aikoo käyttää otantamenetelmää yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen vahingon selvittämiseksi. Voidakseen valita otoksen komissio kehottaa kaikkia yhteisön tuottajia toimittamaan yrityksestään tai yrityksistään 6 kohdan b alakohdan i alakohdassa asetetussa määräajassa ja 7 kohdassa ilmoitetulla tavalla seuraavat tiedot:

—	yrityksen nimi, osoite, sähköpostiosoite, puhelin- ja faksinumero sekä yhteyshenkilön nimi,

—	yrityksen kokonaisliikevaihto euroina 1. huhtikuuta 2007 ja 31. maaliskuuta 2008 väliseltä ajalta,

—	tarkka kuvaus yrityksen toiminnasta tarkasteltavana olevan tuotteen osalta,

—	tarkasteltavana olevan tuotteen yhteisön markkinoilla tapahtuneen myynnin arvo euroina 1. huhtikuuta 2007 ja 31. maaliskuuta 2008 väliseltä ajalta,

—	tarkasteltavana olevan tuotteen yhteisön markkinoilla tapahtuneen myynnin määrä tonneina 1. huhtikuuta 2007 ja 31. maaliskuuta 2008 väliseltä ajalta,

—	tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantomäärä tonneina 1. huhtikuuta 2007 ja 31. maaliskuuta 2008 väliseltä ajalta,

—	kaikkien tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantoon ja/tai myyntiin osallistuvien etuyhteydessä olevien yritysten (9) nimet ja tarkka kuvaus niiden toiminnasta,

—	muut asiaa koskevat tiedot, joista voi olla komissiolle hyötyä otoksen valinnassa.

iv) Otosten lopullinen valinta

Asianomaisten osapuolten on toimitettava otosten valinnan kannalta merkitykselliset tiedot 6 kohdan b alakohdan ii alakohdassa asetetussa määräajassa.

Komissio aikoo valita otokset lopullisesti kuultuaan niitä asianomaisia osapuolia, jotka ovat ilmoittaneet haluavansa kuulua otoksiin.

Otoksiin valittujen yritysten on palautettava täytetty kyselylomake 6 kohdan b alakohdan iii alakohdassa asetetussa määräajassa ja toimittava yhteistyössä tutkimuksessa.

Jos yhteistyö ei ole riittävää, komissio voi tehdä päätelmänsä käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 17 artiklan 4 kohdan ja 18 artiklan mukaisesti. Kuten 8 kohdassa selitetään, käytettävissä olevien tietojen perusteella tehty päätelmä saattaa olla asianomaiselle osapuolelle epäedullisempi.

b) Kyselylomakkeet

Saadakseen tutkimuksensa kannalta tarpeellisina pitämänsä tiedot komissio lähettää kyselylomakkeet otokseen valituille yhteisön tuottajille sekä yhteisön tuottajia edustaville järjestöille, otokseen valituille Kiinan kansantasavallassa toimiville viejille/tuottajille, Thaimaassa toimiville viejille/tuottajille, yrityksille Chup Hsin Enterprise Co. Ltd, Kaohsiung (Taiwan) ja Niang Hong Pipe Fittings Co. Ltd, Kaohsiung (Taiwan), viejien/tuottajien järjestöille, otokseen valituille tuojille, sellaisille tuojien järjestöille, jotka mainitaan pyynnössä tai jotka toimivat yhteistyössä tämän tarkastelun kohteena olevien toimenpiteiden käyttöönottoon johtaneessa tutkimuksessa, tiedossa oleville käyttäjille tai käyttäjien järjestöille sekä asianomaisten viejämaiden viranomaisille.

c) Tietojen kerääminen ja osapuolten kuuleminen

Kaikkia asianomaisia osapuolia pyydetään esittämään näkökantansa, toimittamaan kyselyvastauksia täydentäviä tietoja ja esittämään asiaa tukevaa näyttöä. Nämä tiedot ja asiaa tukeva näyttö on toimitettava komissiolle 6 kohdan a alakohdan ii alakohdassa asetetussa määräajassa.

Komissio voi lisäksi kuulla asianomaisia osapuolia, jos ne sitä pyytävät ja osoittavat, että niiden kuulemiseen on erityisiä syitä. Tämä pyyntö on esitettävä 6 kohdan a alakohdan iii alakohdassa asetetussa määräajassa.

d) Markkinatalousmaan valinta

Komissio aikoo käyttää Amerikan yhdysvaltoja sopivana markkinatalousmaana normaaliarvon määrittämiseksi Kiinan kansantasavallan osalta. Asianomaisia osapuolia pyydetään esittämään mielipiteensä kyseisen maan soveltuvuudesta 6 kohdan c alakohdassa asetetussa erityisessä määräajassa.

5.2 Menettely yhteisön edun arvioimiseksi

Jos polkumyynnin ja vahingon jatkuminen tai toistuminen osoittautuu todennäköiseksi, määritetään perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti, olisiko polkumyyntitoimenpiteet yhteisön edun nimissä pidettävä voimassa. Tämän vuoksi yhteisön tuotannonala, tuojat, niitä edustavat järjestöt, käyttäjien edustajat sekä kuluttajia edustavat järjestöt voivat 6 kohdan a alakohdan ii alakohdassa asetetussa yleisessä määräajassa ilmoittautua ja toimittaa tietoja komissiolle, jos ne voivat osoittaa, että niiden toiminnan ja tarkasteltavana olevan tuotteen välillä on objektiivisesti havaittava yhteys. Osapuolet, jotka ovat toimineet edellisessä virkkeessä esitetyn mukaisesti, voivat 6 kohdan a alakohdan iii alakohdassa asetetussa määräajassa pyytää tulla kuulluiksi ja esittää erityiset syyt kuulemiseen. On huomattava, että perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti toimitetut tiedot otetaan huomioon ainoastaan, jos tietoja toimitettaessa niiden tueksi esitetään tosiasioihin perustuva näyttö.

6. Määräajat

a) Yleiset määräajat

i) Kyselylomakkeen pyytäminen

Kaikkien asianomaisten osapuolten, jotka eivät toimineet yhteistyössä tämän tarkastelun kohteena oleviin toimenpiteisiin johtaneessa tutkimuksessa, olisi pyydettävä kyselylomake tai muut pyyntöjen esittämisessä käytettävät lomakkeet mahdollisimman pian ja viimeistään 15 päivän kuluttua tämän ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

ii) Osapuolten ilmoittautuminen ja kyselylomakkeiden palauttaminen ja muiden tietojen toimittaminen

Jotta asianomaisten osapuolten huomautukset voitaisiin ottaa tutkimuksessa huomioon, niiden on ilmoittauduttava komissiolle, esitettävä näkökantansa ja toimitettava täytetty kyselylomake tai muut tiedot 40 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä, jollei toisin ilmoiteta. Huomiota pyydetään kiinnittämään siihen, että useimpien perusasetuksessa säädettyjen menettelyä koskevien oikeuksien käyttö edellyttää asianomaisen osapuolen ilmoittautumista edellä mainitussa määräajassa.

Otokseen valittujen yritysten on palautettava kyselylomakkeet 6 kohdan b alakohdan iii alakohdassa asetetussa määräajassa.

iii) Kuuleminen

Asianomaiset osapuolet voivat myös pyytää saada tulla komission kuulemiksi samassa 40 päivän määräajassa.

b) Otantaa koskeva erityinen määräaika

Edellä 5.1 kohdan a alakohdan i–iii alakohdassa tarkoitetut tiedot on toimitettava komissiolle 15 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä, koska komissio aikoo kuulla otoksen lopullisesta valinnasta niitä asianomaisia osapuolia, jotka ovat ilmoittaneet haluavansa kuulua otokseen, 21 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

ii)	Kaikki muut otoksen valinnan kannalta merkittävät, 5.1 kohdan a alakohdan iv alakohdassa tarkoitetut tiedot on toimitettava komissiolle 21 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

iii)	Otokseen valittujen osapuolten on palautettava täytetty kyselylomake komissiolle 37 päivän kuluessa siitä, kun niille on ilmoitettu niiden valinnasta otokseen.

c) Erityinen määräaika markkinatalousmaan valitsemiseksi

Tutkimuksen osapuolet voivat esittää huomautuksia siitä, onko Amerikan yhdysvallat, jota tämän ilmoituksen 5.1 kohdan d alakohdassa ehdotetaan markkinatalousmaaksi normaaliarvon määrittämiseksi Kiinan kansantasavallan osalta, sopiva valinta tähän tarkoitukseen. Nämä huomautukset on toimitettava komissiolle kymmenen päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

7. Kirjalliset huomautukset, täytetyt kyselylomakkeet ja kirjeenvaihto

Asianomaisten osapuolten on esitettävä kaikki huomautuksensa ja pyyntönsä kirjallisina (ei sähköisessä muodossa, ellei toisin ilmoiteta), ja niissä on oltava asianomaisen osapuolen nimi, osoite, sähköpostiosoite sekä puhelin- ja faksinumero. Kaikki asianomaisten osapuolten luottamuksellisina toimittamat kirjalliset näkökannat, mukaan luettuna tässä ilmoituksessa pyydetyt tiedot, kyselyvastaukset ja kirjeenvaihto, on varustettava merkinnällä ”Limited” (10), ja niihin on liitettävä perusasetuksen 19 artiklan 2 kohdan mukaisesti ei-luottamuksellinen toisinto, joka varustetaan merkinnällä ”For inspection by interested parties” (asianomaisten tarkasteltavaksi).

Komission osoite:

European Commission

Directorate General for Trade

Directorate H

Office: J-79 4/23

B-1049 Brussels

Faksi: (32-2) 295 65 05

8. Yhteistyöstä kieltäytyminen

Jos asianomainen osapuoli kieltäytyy antamasta tai ei toimita tarvittavia tietoja määräajassa tai jos se huomattavasti vaikeuttaa tutkimusta, päätelmät, jotka voivat olla myönteisiä tai kielteisiä, voidaan tehdä käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti.

Jos asianomaisen osapuolen todetaan toimittaneen vääriä tai harhaanjohtavia tietoja, niitä ei oteta huomioon ja niiden sijasta voidaan käyttää käytettävissä olevia tietoja perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti. Jos asianomainen osapuoli ei toimi yhteistyössä tai toimii yhteistyössä vain osittain ja tämän vuoksi käytetään käytettävissä olevia tietoja, lopputulos voi olla osapuolen kannalta epäedullisempi kuin jos se olisi toiminut yhteistyössä.

9. tutkimuksen aikataulu

Tutkimus saatetaan päätökseen perusasetuksen 11 artiklan 5 kohdan mukaisesti 15 kuukauden kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

10. Mahdollisuus pyytää perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaista tarkastelua

Koska tämä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu pannaan vireille perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan säännösten nojalla, sen päätelmät eivät johda voimassa olevien toimenpiteiden tason muuttamiseen vaan joko niiden kumoamiseen tai voimassaolon säilyttämiseen perusasetuksen 11 artiklan 6 kohdan mukaisesti. Välivaiheen tarkastelu, joka myös pannaan vireille tällä ilmoituksella, voi kuitenkin johtaa 4.2 kohdassa mainittuja kahta yritystä koskevan vapautuksen voimassaolon päättymiseen.

Jos jokin menettelyn osapuolista pitää perusteltuna tarkastella toimenpiteitä niiden muuttamiseksi (tason nostamiseksi tai laskemiseksi), kyseinen osapuoli voi pyytää perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaista tarkastelua.

Osapuolet, jotka haluavat pyytää tällaista tarkastelua, joka tehtäisiin tässä ilmoituksessa mainitusta toimenpiteiden voimassaolon päättymisen johdosta suoritettavasta uudelleentarkastelusta riippumattomasti, voivat ottaa yhteyttä komissioon (ks. osoitetiedot edellä).

11. Henkilötietojen käsittely

Tässä tutkimuksessa kerättyjä henkilötietoja käsitellään yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18. joulukuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001 (11) mukaisesti.

12. Kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja

Jos puolustautumisoikeuksien käytössä ilmenee vaikeuksia, asianomainen osapuoli voi ottaa yhteyttä kuulemismenettelystä vastaavaan kauppapolitiikan pääosaston neuvonantajaan. Neuvonantaja on asianomaisten osapuolten ja komission yksiköiden välinen yhteyshenkilö ja toimii tarvittaessa sovittelijana menettelytapakysymyksissä, jotka vaikuttavat osapuolten etuihin kyseisessä menettelyssä; tällaisia kysymyksiä ovat lähinnä oikeus tutustua asiakirjoihin, salassapito, määräaikojen pidentäminen ja kirjallisten ja/tai suullisten näkökantojen käsittely. Yhteystiedot sekä lisätietoja on saatavilla kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan verkkosivuilla kauppapolitiikan pääosaston sivustolla osoitteessa: http://ec.europa.eu/trade

(1) EUVL C 238, 10.10.2007, s. 20.

(2) EYVL L 56, 6.3.1996, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2117/2005 (EUVL L 340, 23.12.2005, s. 17).

(3) EUVL L 139, 6.6.2003, s. 1.

(4) EUVL L 275, 25.8.2004, s. 1.

(5) EYVL L 94, 14.4.2000, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2314/2000 (EYVL L 267, 20.10.2000, s. 15).

(6) EUVL L 355, 1.12.2004, s. 4.

(7) EUVL L 116, 29.4.2006, s. 1.

(8) Etuyhteydessä olevan yrityksen käsitettä selvitetään tietyistä yhteisön tullikoodeksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 soveltamista koskevista säännöksistä 2. heinäkuuta 1993 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 2454/93 (EYVL L 253, 11.10.1993, s. 1) 143 artiklassa.

(9) Etuyhteydessä olevan yrityksen käsitettä selvitetään tietyistä yhteisön asetuksen (ETY) N:o 2454/93 143 artiklassa.

(10) Tämä tarkoittaa asiakirjan olevan tarkoitettu ainoastaan sisäiseen käyttöön. Se on suojattu Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30. toukokuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan nojalla (EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43). Se on perusasetuksen 19 artiklassa ja vuoden 1994 GATT-sopimuksen VI artiklan soveltamisesta tehdyn WTO-sopimuksen (polkumyynnin vastainen sopimus) 6 artiklassa tarkoitettu luottamuksellinen asiakirja.

(11) EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1.

		ISSN 1725-2490
Euroopan unionin virallinen lehti		C 138

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	51. vuosikerta 5. kesäkuu 2008

Ilmoitusnumero	Sisältö	Sivu
	II Tiedonannot
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN JA ELINTEN ANTAMAT TIEDONANNOT
	Komissio
2008/C 138/01	Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia COMP/M.5113 — Abe Investment/Getty) ( 1 )	1

2008/C 138/02	Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia COMP/M.4900 — Solvay/Sibur/JV) ( 1 )	1

	IV Tiedotteet
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN JA ELINTEN ANTAMAT TIEDOTTEET
	Komissio
2008/C 138/03	Euron kurssi	2

2008/C 138/04	Kilpailunrajoituksia ja määräävää markkina-asemaa käsittelevän neuvoa-antavan komitean 411 kokouksessaan 3. heinäkuuta 2006 antama lausunto päätösluonnoksesta asiassa COMP/C-3/37.792 — Microsoft	3

2008/C 138/05	Kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan loppukertomus asiassa COMP/C-3/37.792 — Microsoft (laadittu tietyissä kilpailuasioita koskevissa menettelyissä kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan toimivaltuuksista 23 päivänä toukokuuta 2001 tehdyn komission päätöksen 2001/462/EY, EHTY 15 ja 16 artiklan mukaisesti — EYVL L 162, 19.6.2001, s. 21)	4

2008/C 138/06	Kilpailunrajoituksia ja määräävää markkina-asemaa käsittelevän neuvoa-antavan komitean 412 kokouksessaan 10. heinäkuuta 2006 antama lausunto päätösluonnoksesta asiassa COMP/C-3/37.792 — Microsoft	9

2008/C 138/07	Tiivistelmä komission päätöksestä, annettu 12 päivänä heinäkuuta 2006, päätöksellä K(2005) 4420 Microsoft Corporationille asetetun uhkasakon lopullisen määrän vahvistamisesta ja kyseisen päätöksen muuttamisesta uhkasakon määrän osalta (Asia COMP/C-3/37.792 — Microsoft) (annettu tiedoksi numerolla K(2006) 3143)	10

	JÄSENVALTIOIDEN ANTAMAT TIEDOTTEET
2008/C 138/08	Tiedot, jotka jäsenvaltiot ovat toimittaneet EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta kansalliseen alueelliseen investointitukeen komission asetuksen (EY) N:o 1628/2006 nojalla myönnetystä valtiontuesta ( 1 )	15

2008/C 138/09	Luettelo satamista, joissa sallitaan kolmansien maiden kalastusalusten koillis-atlantilla harjoitettavaa kalastusta koskevan yleissopimuksen alueella pyytämien jäädytettyjen kalojen purkaminen ja jälleenlaivaus	18

	EUROOPAN TALOUSALUEESEEN LIITTYVÄT TIEDOTTEET
	EFTAn valvontaviranomainen
2008/C 138/10	ETA-sopimuksen liitteessä XIII olevan 64 kohdan a alakohdassa tarkoitetun asiakirjan 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukainen EFTAn valvontaviranomaisen tiedonanto (neuvoston asetus (ETY) N:o 2408/92, yhteisön lentoliikenteen harjoittajien pääsystä yhteisön sisäisen lentoliikenteen reiteille) — Uusien julkisen palvelun velvoitteiden asettaminen säännölliselle lentoliikenteelle reitillä Værøy (helikopterikenttä)—Bodø v.v.	20

2008/C 138/11	Kehotus huomautusten esittämiseen valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 2 kohdan mukaisesti Timen kunnan tekemiin, kunnan alueella sijaitsevia kiinteistöjä N:o 1/152, 1/301, 1/630, 4/165, 2/70 ja 2/32 koskeviin kiinteistökauppoihin liittyvästä valtiontuesta	30

	V Ilmoitukset
	YHTEISEN KAUPPAPOLITIIKAN TOIMEENPANOON LIITTYVÄT MENETTELYT
	Komissio
2008/C 138/12	Ilmoitus tiettyjen Kiinan kansantasavallasta ja Thaimaasta peräisin olevien raudasta tai teräksestä valmistettujen putkien liitos- ja muiden osien tuontiin sovellettavien polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon päättymisen johdosta suoritettavan tarkastelun vireillepanosta sekä tiettyjen sellaisten raudasta tai teräksestä valmistettujen putkien liitos- ja muiden osien tuontiin sovellettavien polkumyyntitoimenpiteiden osittaisen välivaiheen tarkastelun vireillepanosta, jotka ovat peräisin Kiinan kansantasavallasta tai jotka on lähetetty Taiwanista, riippumatta siitä, onko ne ilmoitettu tullille Taiwanista peräisin olevina	42

	KILPAILUPOLITIIKAN TOIMEENPANOON LIITTYVÄT MENETTELYT
	Komissio
2008/C 138/13	Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia COMP/M.5114 — Pernod Ricard/V&S) ( 1 )	48

2008/C 138/14	Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia COMP/M.5179 — Eramet/Tinfos) ( 1 )	49

2008/C 138/15	Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia COMP/M.5163 — DPWL/ZIM/CONTARSA) — Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia ( 1 )	50

2008/C 138/16	Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia COMP/M.5020 — Lesaffre/GBI UK) ( 1 )	51

2008/C 138/17	Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia COMP/M.4985 — BHP Billiton/Rio Tinto) ( 1 )	52

	Rahayksikkö	Kurssi
USD	Yhdysvaltain dollaria	1,5466
JPY	Japanin jeniä	161,82
DKK	Tanskan kruunua	7,4586
GBP	Englannin puntaa	0,7902
SEK	Ruotsin kruunua	9,3448
CHF	Sveitsin frangia	1,6037
ISK	Islannin kruunua	119,48
NOK	Norjan kruunua	7,9755
BGN	Bulgarian leviä	1,9558
CZK	Tšekin korunaa	24,67
EEK	Viron kruunua	15,6466
HUF	Unkarin forinttia	242,7
LTL	Liettuan litiä	3,4528
LVL	Latvian latia	0,7006
PLN	Puolan zlotya	3,3763
RON	Romanian leuta	3,6276
SKK	Slovakian korunaa	30,325
TRY	Turkin liiraa	1,92
AUD	Australian dollaria	1,61
CAD	Kanadan dollaria	1,561
HKD	Hongkongin dollaria	12,0754
NZD	Uuden-Seelannin dollaria	1,974
SGD	Singaporin dollaria	2,1081
KRW	Etelä-Korean wonia	1 575,99
ZAR	Etelä-Afrikan randia	12,0403
CNY	Kiinan juan renminbiä	10,7319
HRK	Kroatian kunaa	7,2497
IDR	Indonesian rupiaa	14 407,35
MYR	Malesian ringgitiä	5,0179
PHP	Filippiinien pesoa	67,996
RUB	Venäjän ruplaa	36,75
THB	Thaimaan bahtia	50,574
BRL	Brasilian real	2,5271
MXN	Meksikon peso	15,9609

Jäsenvaltio	Nimetyt satamat
Tanska	Esbjerg Fredericia Hanstholm Hirtshals Kööpenhamina Skagen Ålborg Århus
Saksa	Hampuri Cuxhaven Bremerhaven Sassnitz Rostock
Espanja	Vigon satama-alue Marin
Ranska	Boulogne-sur-Mer Brest Douarnenez Concarneau Nantes-Saint-Nazaire
Irlanti	Killybegs (3)
Latvia	Riika Liepaja Ventspils
Liettua	Klaipeda
Alankomaat	Eemshaven Ijmuiden Harlingen Velsen-Noord Vlissingen Scheveningen (3)
Puola	Gdynia Świnoujście Szczecin
Portugali	Lissabonin satama Leixões Aveiro Setúbal Madeira Funchal Azorit Ponta Delgada, Ilha de S. Miguel Horta, Ilha do Faial Praia da Vitória, Ilha Terceira (3)
Ruotsi	Gothenburg
Yhdistynyt kuningaskunta	Grimsby Hull Immingham Peterhead Aberdeen (3) Fraserburgh (3) Lerwick (3) Scrabster (3) Kinlochbervie (3) Lochinver (3) Ullapool (3)