20.3.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 74/1

(1)

Neuvosto tutki 4 päivänä maaliskuuta 2008 Itävallan tarkistetun vakausohjelman, joka kattaa vuodet 2007–2010.

(2)

Itävallan talouskasvu on ollut viime vuosien ajan vahvaa ja nopeampaa kuin muiden euroalueen maiden keskimäärin. Yksityinen kulutus on ollut heikkoa, joten kasvu on pääosin ollut nettoviennin ja investointien ansiota. Palkkamaltin jatkuminen on auttanut hintavakauden säilyttämisessä ja lisännyt ulkoista kilpailukykyä.

Itävallan työmarkkinat ovat toimineet hyvin, työttömyysaste on ollut yksi EU:n alhaisimmista ja yleinen työllisyysaste on ollut yli 70 prosenttia eli ylittänyt Lissabonin strategian tavoitteen. Ikääntyneempien työntekijöiden työllisyysaste on kuitenkin huomattavasti alle EU:n keskiarvon. Julkista velkaa on yli 60 prosenttia suhteessa BKT:hen, ja julkisen talouden alijäämä on supistunut vuodesta 2005. Tasapainoisen rahoitusaseman saavuttaminen on kuitenkin toistuvasti lykkääntynyt. Julkisen talouden pysyvä vakauttaminen riippuu myös hallinnon eri tasojen välisten julkisen talouden suhteiden tarkistamisesta, sillä nämä suhteet ovat nykyisellään liian monimutkaiset ja niihin tarvitaan lisää avoimuutta.

(3)

Ohjelman perustana olevan makrotalouden skenaarion mukaan kokonaistuotannon kasvu hidastuu vuoden 2007 3,4 prosentista keskimäärin 2,5 prosenttiin jäljellä olevalla ohjelmakaudella. Tämänhetkisten tietojen perusteella (2) tämä skenaario näyttää perustuvan realistisiin kasvuoletuksiin. Kun otetaan huomioon elintarvikkeiden ja öljyn hintojen viimeaikainen kehitys, inflaatio saattaa osoittautua ohjelmassa ennakoitua nopeammaksi, mutta palkkamaltin jatkumisen pitäisi osaltaan auttaa säilyttämään hyvä kilpailukyky.

(4)

Viimeisimmän tarkistetun vakausohjelman mukaan vuoden 2007 julkisen talouden alijäämäksi arvioidaan 0,7 prosenttia suhteessa BKT:hen, kun edellisen tarkistetun ohjelman tavoite oli 0,9 prosenttia suhteessa BKT:hen. Tämän tavoitetta paremman tuloksen saavuttaminen johtuu lähinnä odotettua paremmasta suhdannekehityksestä. Tulot ovat julkisen talouden suunnitelmia paremmat ja korvaavat menojen hieman odotettua suuremman kasvun. Etenkin tulo- yhtiöverosta sekä pääomatuloverosta kertyi suunniteltua enemmän tuloja. Neuvosto toteaa, että talousarvion toteutusta vuonna 2007 voidaan kaiken kaikkiaan pitää pitkälti euroryhmän huhtikuussa 2007 hyväksymien finanssipolitiikan suuntaviivojen mukaisena.

(5)

Julkisen talouden keskipitkän aikavälin strategian päätavoitteena on saavuttaa keskipitkän aikavälin tavoite eli tasapainoinen rakenteellinen rahoitusasema (suhdannetasoitettu julkisen talouden rahoitusasema ilman kertaluonteisia ja muita väliaikaisia toimenpiteitä) viimeistään vuonna 2010. Julkisen talouden rahoitusaseman suunnitellaan vaihtuvan vuoden 2007 0,7 prosentin alijäämästä suhteessa BKT:hen 0,4 prosentin ylijäämään suhteessa BKT:hen vuonna 2010, kun sopeutus on takapainotteista. Perusylijäämän odotetaan paranevan hieman vähemmän — 0,9 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen — samalla kaudella. Yhteisesti sovittujen menetelmien mukaisesti laskettu rakenteellinen alijäämä supistuu noin 1 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen vuosina 2007–2010 (3). Vakauttaminen perustuu pitkälti menoleikkauksiin, ja tärkeimpiä tekijöitä ovat sosiaalimenojen hillitseminen ja hallinnollisista uudistuksista saatava hyöty. Verrattuna edelliseen ohjelmaan, jonka mukaan keskipitkän aikavälin tavoite lähestulkoon saavutettaisiin vuonna 2009, tarkistetussa ohjelmassa hieman takapainotetaan suunniteltua sopeutusta, vaikka kasvuvauhti oli arvioitua suotuisampaa vuonna 2007. Julkisen bruttovelan, jonka arvioidaan olevan hieman alle 60 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2007 eli perustamissopimuksen viitearvon tasolla, ennustetaan vähenevän edelleen 4,5 prosenttiyksikköä ohjelmakaudella.

(6)

Ohjelmassa esitettyihin julkista taloutta koskeviin ennusteisiin kohdistuvat riskit näyttävät olevan yleisesti ottaen tasapainossa vuonna 2008, mutta vuosina 2009 ja 2010 julkisen talouden toteutuma voi olla ohjelmassa ennakoitua huonompi realistisista makrotaloudellisista oletuksista huolimatta. Ohjelmassa ei varsinkaan esitetä riittävästi tietoja toimenpiteistä, joita tarvitaan tukemaan ohjelman kahdeksi loppuvuodeksi suunniteltua menojen huomattavaa hillintää, vaikka työttömyyskorvauksista ja eläkkeistä (vuoden 2004 eläkeuudistuksen seurauksena) saatavien säästöjen pitäisi omalta osaltaan pienentää menosuhdetta. Ei ole myöskään selvää, kuinka menotavoitteet mahdollistavat suunnitellut lisämenot koulutuksen, T&K:n ja infrastruktuurin aloilla ohjelmakaudella, kun julkishallinnon alalla on vielä epävarmaa, syntyykö ennustettuja tehokkuusetuja.

Ohjelmassa myös ilmoitetaan veroleikkauksista vuonna 2010 kertomatta kuitenkaan, kuinka ne rahoitetaan. Velkasuhteen ennakoituun kehitykseen kohdistuvat riskit vaikuttavat olevan pitkälti tasapainossa, koska toisaalta alijäämät voivat osoittautua ennakoitua korkeammiksi ja näin vaarantaa ohjelmassa esitetyn sopeutusuran noudattamisen, mutta toisaalta nimellinen BKT voi osoittautua arvioitua suuremmaksi.

(7)

Tämän riskinarvioinnin perusteella on mahdollista, ettei ohjelmassa esitetty finanssipolitiikan viritys riitä varmistamaan keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamista viimeistään vuonna 2010 ohjelmassa suunnitellulla tavalla. Riittävä varmuusmarginaali säilyy kuitenkin sen varmistamiseksi, ettei julkisen talouden alijäämälle asetettu 3 prosentin viitearvo suhteessa BKT:hen ylity talouden normaaleissa suhdannevaihteluissa ohjelmakauden aikana. Ohjelmassa esitetty vauhti, jolla julkista taloutta sopeutetaan keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamiseksi, ei ole riittävä vuonna 2008, ja sitä olisi tiukennettava, jotta se olisi vakaus- ja kasvusopimuksen mukainen. Sopimuksen mukaan rakenteellista rahoitusasemaa olisi parannettava vuosittain yli 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen suhdannetilanteen ollessa hyvä. Neuvosto panee myös merkille, että vuoden 2008 sopeutusvauhti ei myöskään ole euroryhmän huhtikuussa 2007 hyväksymien finanssipolitiikan suuntaviivojen mukainen. Suunniteltua sopeutusta olisi vuoden 2008 jälkeen tuettava erityisillä menoja säästävillä toimenpiteillä.

(8)

Itävallan julkisen talouden kestävyyteen näyttää liittyvän vähän riskejä. Väestön ikääntymisestä talousarvioon aiheutuvat pitkän aikavälin vaikutukset ovat EU:n keskimäärää alhaisemmat, ja eläkemenojen osuuden ennustetaan pitkällä aikavälillä laskevan suhteessa BKT:hen. Ohjelmassa arvioitu vuoden 2007 julkisen talouden rahoitusasema, joka on edellisen ohjelma lähtöasetelmaa parempi, lieventää omalta osaltaan vaikutuksia, joita väestön ikääntymisestä ennakoidaan aiheutuvan julkiseen talouteen pitkällä aikavälillä. Suurten perusylijäämien säilyttäminen keskipitkällä aikavälillä ohjelmassa suunnitellulla tavalla edesauttaisi entisestään julkisen talouden kestävyydelle aiheutuvien riskien rajoittamista.

(9)

Vakausohjelma on täysin kansallisen uudistusohjelman täytäntöönpanosta lokakuussa 2007 esitetyn kertomuksen mukainen. Sekä vakausohjelmassa että täytäntöönpanokertomuksessa keskitytään toimenpiteisiin, joilla on suoria talousarviovaikutuksia, ja niissä ennakoidaan menojen siirtymää kohti kasvuun suuntautuneita luokkia, kuten T&K, infrastruktuuri ja koulutus. Täytäntöönpanokertomuksessa on myös tietoja julkishallinnon uudistuksista, terveydenhuoltojärjestelmästä ja uuden keskipitkän aikavälin talousarviokehyksen käyttöönotosta. Kaikki nämä ovat olennaisia tekijöitä vakausohjelmassa esitetyssä julkisen talouden vakauttamisurassa.

(10)

Ohjelmassa esitetty julkisen talouden strategia noudattaa ainoastaan osittain Lissabonin strategian yhdennettyihin suuntaviivoihin sisältyviä euroalueen jäsenvaltioiden talouspolitiikan laajoja suuntaviivoja ja maakohtaisia finanssipolitiikan suosituksia, sillä rakenteellinen parannus kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta ei vaikuta riittävältä.

(11)

Vakaus- ja lähentymisohjelmia koskevissa käytännesäännöissä täsmennetyistä tietovaatimuksista voidaan todeta, että ohjelmassa esitetään kaikki pakolliset tiedot ja suurin osa vapaaehtoisista tiedoista (4).

20.3.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 74/5

(1)

Neuvosto tutki 4 päivänä maaliskuuta 2008 Slovenian tarkistetun vakausohjelman, joka kattaa vuodet 2007–2010.

(2)

Slovenian BKT:n viimeisten kymmenen vuoden ajan yleisesti vahvana jatkunut kasvu huipentui ensimmäisenä euroalueen jäsenyysvuonna. Vuonna 2007 todettiin kuitenkin myös inflaation selvä vauhdittuminen, joka johtui pääasiassa hyödykkeiden hintakehityksestä ja kilpailun puutteesta joillakin aloilla, ja tämä saattaa näkyä palkoissa vuonna 2008.

Koska talouskasvu oli vahvaa ennen EU:hun ja euroalueeseen liittymistä, julkista taloutta saatiin vakautettua hyvin. Makrotalouden vakauden edistäminen edellyttää jatkossakin työvoiman tuottavuuden tehostamista, tuottavuuden ottamista huomioon palkoissa ja julkisen talouden sopeuttamistoimien jatkamista, mihin kuuluu myös alhaisempi inflaatio Slovenian inflaatiovauhdin viimeaikaisen kiihtymisen hillitseminen auttaisi säilyttämään tämän vientisuuntautuneen talouden kilpailukykyä. Julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyys on myös edelleen haaste, kun otetaan huomioon ikääntymisestä johtuvat talousarviovaikutukset, joiden odotetaan ilman uusia eläkeuudistuksia olevan merkittävät. Talouden käynnissä olevan kiinnikuromisprosessin tukemiseksi on tärkeää jatkaa rakenneuudistuksia erityisesti työ- ja tuotemarkkinoilla. Samassa yhteydessä on suotuisaa myös uudelleenkohdistaa julkisia menoja kasvua vauhdittaviin menoeriin ja pyrkiä vakaaseen budjetointiin sekä varojen käytön tehostamiseen.

(3)

Ohjelman perustana olevan makrotalouden skenaarion mukaan kokonaistuotannon kasvu hidastuu vuoden 2007 5,8 prosentista 4,6 prosenttiin vuonna 2008 ja 4,1 prosenttiin vuonna 2009 ja kiihtyy ohjelmakauden lopussa 4,5 prosenttiin. Tämänhetkisten tietojen perusteella (2) tämä skenaario näyttää perustuvan realistisiin kasvuoletuksiin, vaikkakin ulkoisesta ympäristöstä johtuvat riskit ovat vuoden 2008 osalta lisääntyneet sitten vakausohjelman valmistumisen. Inflaation kiihdyttyä odottamattomasti vuonna 2007 inflaatioennusteet ovat ohjelmassa merkittävästi viime vuoden skenaariota korkeammat. Ne vaikuttavat siltikin vuoden 2008 osalta varsin alhaisilta, kun otetaan huomioon elintarvikkeiden ja energian viimeaikainen hintakehitys. Vuonna 2007 todetun inflaation selkeän vauhdittumisen kerrannaisvaikutukset sekä julkisen sektorin jyrkkien palkankorotusten vaikutus yksityiseen sektoriin voivat johtaa laajempaan inflaatioeroon euroalueeseen verrattuna. Tämä saattaa toistuessaan johtaa siihen, ettei kilpailukyky kehity yhtä suotuisasti kuin ohjelmassa edellytetään.

(4)

Komission yksiköiden syksyn 2007 talousennusteen mukaan julkisen talouden alijäämäksi arvioidaan 0,7 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2007, kun vuoden 2006 ohjelman tavoite oli 1,5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Ero selittyy pääasiassa vuoden 2006 toteutuman positiivisella perusvaikutuksella ja BKT:n suunniteltua suuremmalla nimelliskasvulla vuonna 2007. Samaan aikaan, myöskin vuoden 2007 tarkistetun ohjelman mukaisesti, suunniteltua positiivisempi tulokehitys kompensoitui osittain vuoden 2006 ohjelmassa suunniteltua suuremmalla menojen kasvulla. Uudemmat kassatiedot ennustaisivat kuitenkin vuodelle 2007 parempaa tulosta, ehkä hienoista ylijäämää. Talousarvion toteutus vuonna 2007 noudatti yleisesti neuvoston vuoden 2006 vakausohjelmasta (3)27 päivänä helmikuuta 2007 antamaa lausuntoa, jossa Sloveniaa kehotettiin nopeuttamaan keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamista hyödyntämällä hyvää taloudellista tilannetta ja vuoden 2006 odotettua parempaa julkisen talouden toteutumaa. Neuvosto toteaa, että talousarvion toteutus vuonna 2007 noudattaa myös Euroryhmän huhtikuussa 2007 hyväksymiä finanssipolitiikan suuntaviivoja.

(5)

Tarkistetussa ohjelmassa julkisen talouden keskipitkän aikavälin strategian päätavoitteena on pysyä ohjelmakaudella suurenevalla marginaalilla keskipitkän aikavälin tavoitteessa, joka on 1 prosenttia suhteessa BKT:hen oleva rakenteellinen alijäämä (eli suhdannetasoitettu julkisen talouden alijäämä ilman kertaluonteisia ja muita väliaikaisia toimenpiteitä), vaikka tilanteen arvioidaan jonkin verran heikkenevän vuonna 2008. Muutos edellisessä ohjelmassa esitettyyn tavoitteeseen saavuttaa keskipitkän aikavälin tavoite vuoteen 2009 mennessä johtuu edellä mainitusta odotettua paremmasta tuloksesta vuonna 2006 (pääasiassa BKT:n korkeamman nimelliskasvun ansiosta), mistä syystä keskipitkän aikavälin tavoite saavutettiin pääosin jo vuonna 2006. Vuoden 2006 ohjelmaan verrattuna vuoden 2007 ohjelmatarkistuksessa suunniteltu julkisen talouden alijäämä on koko ohjelmakauden ajan noin 0,5 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen pienempi parempaa aloitusasemaa vastaan.

Alijäämän on määrä syventyä 0,9 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2008 ja supistua sitten asteittain siten, että suurin mukautus tapahtuu viimeisenä vuonna. Perusylijäämän oletetaan vastaavanlaisesti olevan hieman yli 1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoteen 2010 mennessä. Suunniteltu vakautus saadaan aikaan kiristämällä menoja (vuotta 2008 lukuun ottamatta) tulosuhteen asteittaista laskua enemmän. Perusmenojen oletetaan ohjelmakaudella laskevan 2,25 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen. Vaikka menojen vähentymisen perusta onkin suhteellisen laaja, se on erityisesti osoitus koko vakautuksesta yhden kolmasosan vievien sosiaalimenojen kurissapidosta. Tulosuhde alenee asteittainen 1,75 prosenttiyksikköä lähinnä käynnissä olevan verouudistuksen seurauksena. Pääosin syynä ovat välilliset verot, kun välittömien verojen kertymän taas uskotaan vähän kasvavan.

(6)

Ohjelmassa esitettyihin julkista taloutta koskeviin ennusteisiin liittyvät riskit näyttävät olevan pitkälti tasapainossa vuonna 2008, mutta julkisen talouden toteutuma voi myöhempinä vuosina olla hieman tavoiteltua heikompi. Vuonna 2008 mahdollinen positiivinen perusvaikutus vuoden 2007 julkisen talouden potentiaalisesti paremman tuloksen seurauksena kompensoi riskejä, joita tällä hetkellä liittyy ulkoisen ympäristön huononemiseen. Tämän jälkeen julkisen talouden strategian toteutukseen liittyy joitakin riskejä, jotka erityisesti johtuvat takapainotteiseksi suunnitellun menovähennyksen merkittävästä koosta, kun kaikista perusteena olevista toimenpiteistä ei ole esitetty riittävän yksityiskohtaisia tietoja. Riskejä lieventää jossain määrin Slovenian viimeaikojen hyvät tulokset, joiden perusteella toteutumien voitaisiin olettaa olevan odotettua parempia.

(7)

Tämän riskinarvioinnin perusteella ohjelman mukainen finanssipolitiikan viritys vaikuttaa riittävältä varmistamaan, että keskipitkän aikavälin tavoitteessa pysytään koko ohjelmakauden, vaikka loppuvuosina mahdollisesti pienemmällä marginaalilla. Vuodeksi 2008 suunniteltu rakenteellisen rahoitusaseman hienoinen heikkeneminen voi osoittautua myötäsykliseksi, vaikka ulkoisesta ympäristöstä johtuvat riskit ovatkin lisääntyneet. Tämä ei olisi vakaus- ja kasvusopimuksen mukaista. Lisäksi näyttää siltä, että finanssipolitiikan virityksen olisi oltava vuodeksi 2008 nyt suunniteltua tiukempi, koska inflaatiopaineet ovat tällä hetkellä suuret. Neuvosto toteaa, että tämä noudattaisi euroryhmän huhtikuussa 2007 hyväksymiä finanssipolitiikan suuntaviivoja, joissa kehotetaan laatimaan huolellisesti vuoden 2008 finanssipolitiikkaa koskevat suunnitelmat, jotta vältetään makrotalouden epätasapainon ruokkimista. Vuoden 2008 jälkeen ohjelman mukainen finanssipolitiikan viritys vastaa vakaus- ja kasvusopimusta.

(8)

Slovenian julkisen talouden kestävyyteen näyttää liittyvän huomattavia riskejä. Ohjelmassa arvioidaan vuoden 2007 rahoitusasema lähes muuttumattomaksi vuoteen 2006 verrattuna, ja se riittää ainoastaan vakauttamaan velkasuhteen pitkällä aikavälillä kun ei oteta huomioon väestön ikääntymisen vaikutuksia julkiseen talouteen. Viimeksi mainitut ovat kuitenkin selvästi EU:n keskiarvoa suuremmat, mikä johtuu pääasiassa siitä, että eläkemenot kasvavat enemmän. Suuret perusylijäämät keskipitkällä aikavälillä ja erityisesti ikääntymiseen liittyvien menojen huomattavaa kasvua hillitsevien lisätoimenpiteiden toteuttaminen vähentäisivät omalta osaltaan julkisen talouden kestävyydelle aiheutuvia riskejä.

(9)

Vakausohjelma vaikuttaa kansallisen uudistusohjelman täytäntöönpanosta lokakuussa 2007 esitetyn kertomuksen mukaiselta. Erityisesti molemmissa asiakirjoissa selvitetään tärkeimpiä toteutettavina olevia uudistustoimenpiteitä, kuten kattavaa verouudistusta, infrastruktuuri-investointeja ja tulonsiirtojärjestelmän muutoksia. Ohjelma ei sisällä yksityiskohtaista laadunarviointia kansallisen uudistusohjelman kokonaisvaikutuksista keskipitkän aikavälin finanssipoliittiseen strategiaan. Suunniteltujen suurten uudistusten välittömistä talousarviovaikutuksista annetaan kuitenkin tietoja, joskaan ei järjestelmällisesti, ja vaikutukset on otettu huomioon julkista taloutta koskevissa ennusteissa.

(10)

Ohjelmassa esitetty julkisen talouden strategia noudattaa osittain Lissabonin strategian yhdennettyihin suuntaviivoihin sisältyviä euroalueen jäsenvaltioiden talouspolitiikan laajoja suuntaviivoja ja maakohtaisia finanssipolitiikan suosituksia. Ohjelma ei varsinkaan sisällä lisää merkittäviä eläkejärjestelmän uudistuksen lujittamistoimenpiteitä pitkän aikavälin kestävyyden varmistamiseksi.

(11)

Vakaus- ja lähentymisohjelmia koskevissa käytännesäännöissä täsmennettyjen tietovaatimusten osalta voidaan todeta, että ohjelmasta puuttuu joitakin pakollisia ja vapaaehtoisia tietoja (4).

i)

hyödyntämään julkisen talouden todennäköisesti ennakoitua parempi tulos vuonna 2007 sekä pyrkimään ohjelmassa suunniteltua vahvempaan julkisen talouden rahoitusasemaan vuonna 2008 ja sen jälkeen myötäsyklisen politiikan välttämiseksi;

ii)

olemaan valmis ottamaan käyttöön lisätoimenpiteitä inflaatiopaineiden hillitsemiseksi ja täydentämään suositeltua finanssipolitiikan viritystä sopivilla palkka-, työmarkkina- ja kilpailupolitiikoilla;

iii)

parantamaan julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä erityisesti toteuttamalla tarvittava eläkejärjestelmän uudistus, kun otetaan huomioon väestön ikääntymiseen liittyvien menojen ennakoitu kasvu.

20.3.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 74/10

(1)

Neuvosto tutki 4 päivänä maaliskuuta 2008 Irlannin tarkistetun vakausohjelman, joka kattaa vuodet 2007–2010.

(2)

Yli kymmenen vuotta jatkuneen huiman talouskasvun jälkeen tulo henkeä kohti Irlannissa kuuluu Euroopan unionin korkeimpiin. Kasvu tukeutui alun perin viennin vahvaan kasvuun ja sittemmin nopeasti kasvavaan kotimaiseen kysyntään. Tänä aikana julkinen talous koheni huomattavasti, mikä mahdollisti sen, että julkista velkasuhdetta alennettiin vaikuttavalla tavalla.

Talous on nyt siirtymässä hitaamman kasvun kaudelle, jolle on ominaista kilpailukyvyn heikkeneminen, koska viimeaikainen tuottavuus- ja hintakehitys on ollut kielteistä, ja sitä on pahentanut se, että talous on altis Yhdysvaltain ja Yhdistyneen kuningaskunnan talouksien vaikutuksille. Kotimaassa kasvun hidastumisessa näkyy se, että asuntorakentamisessa palataan kestävämmille tasoille, omaisuuserien arvo heikkenee ja työttömyys kasvaa. Kehitys voi osoittautua haasteeksi julkiselle taloudelle sen yleisesti vahvasta asemasta huolimatta, kun otetaan huomioon ennakoitu verotulojen lasku ja pitkään jatkuneista ylijäämistä johtuvat odotukset menojen lisäämisestä julkisten palvelujen parantamiseksi. Julkisen talouden lyhyen ja keskipitkän aikavälin näkymien perusteella on myös vielä kiireellisemmin löydettävä ratkaisut kysymyksiin julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyydestä väestön ikääntymiseen nähden.

(3)

Ohjelman perustana olevan makrotalouden skenaarion mukaan kokonaistuotannon kasvu hidastuu vuoden 2007 4,8 prosentista keskimäärin 3,5 prosenttiin jäljellä olevalla ohjelmakaudella. Tämänhetkisten tietojen perusteella (2) tämä skenaario vaikuttaa realistiselta. Siinä näkyy pääasiassa asuntosektorin suuri sopeutus, joka kompensoituu jossain määrin sillä, että nettovienti jatkaa elpymistä. Kun otetaan huomioon elintarvikkeiden ja energian viimeaikainen hintakehitys, ohjelman inflaatioennusteet vuodeksi 2008 vaikuttavat hieman matalilta mutta seuraavina vuosina realistisilta. Inflaatio- ja kilpailukykynäkymiä ohjelman myöhempinä vuosina tukevat tuottavuuden paraneminen ja hiljenevien työmarkkinoiden hillitsevä vaikutus palkkapaineisiin. Vakausohjelmaan kuuluu myös ulkoisen vajeen pieneneminen, mikä on johdonmukaista kotimaisen kysynnän heikkenemisen kanssa.

(4)

Joulukuun 2007 vakausohjelmassa julkisen talouden ylijäämäksi arvioidaan 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2007, kun edellisen tarkistetun vakausohjelman tavoitteeksi oli asetettu 1,2 prosenttia suhteessa BKT:hen ja komission yksiköiden syksyn 2007 talousennusteessa 0,9 prosenttia suhteessa BKT:hen. Ennusteen tarkistuksessa alaspäin näkyy se, että menot olivat ohjelmassa ennakoitua suuremmat ja tulot jäivät vähäisemmiksi, jotka molemmat seikat kompensoituivat osittain vuoden 2006 positiivisella perusvaikutuksella. Keskushallinnon menojen rahamääräinen toteutuma oli kutakuinkin talousarviosuunnitelmien mukainen, mutta julkisen talouden puolella menot kasvoivat suunniteltua enemmän erityisesti tavaroihin ja palveluihin ja pääomatukiin liittyvissä valtion juoksevissa menoissa. Vähäisemmät tulot heijastavat erityisesti asuntomarkkinoiden heikentymistä. Edellisestä tarkistetusta vakausohjelmasta antamassaan lausunnossa (3) neuvosto totesi, että ”julkisen talouden rahoitusasema on terveellä pohjalla keskipitkällä aikavälillä (…). Olisi kuitenkin viisasta säilyttää liikkumavaraa siltä varalta, että nykyinen, vahvan asuntosektorin johtama kasvumalli kääntyy päinvastaiseksi”. Talousarvion vuoden 2007 toteutuma, joka johti rakenteellisen ylijäämän merkittävään vähentymiseen, vähensi vuoden 2008 liikkumavaraa. Neuvosto panee merkille, että vaikka rakenteellinen rahoitusasema oli edelleen keskipitkän aikavälin tavoitetta parempi, menoylitykset vuonna 2007 tarkoittivat, ettei talousarvion toteutus ehkä ollut täysin euroryhmän huhtikuussa 2007 hyväksymien finanssipolitiikan suuntaviivojen mukaista.

(5)

Vaikka julkisen talouden rahoitusasema heikkeni vuonna 2007, keskipitkän aikavälin tavoite eli tasapainoinen rakenteellinen rahoitusasema (suhdannetasoitettu julkisen talouden rahoitusasema ilman kertaluonteisia ja muita väliaikaisia toimenpiteitä) saavutettiin selvällä marginaalilla. Ohjelman mukaiseen strategiaan sisältyy rakenteellisen rahoitusaseman heikkeneminen vuonna 2008. Yhteisesti sovittujen menetelmien mukaisesti lasketun rakenteellisen ylijäämän, joka vuonna 2007 oli 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen, odotetaan muuttuvan noin 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen olevaksi alijäämäksi vuonna 2008, ja alijäämän uskotaan asteittain pahenevan seuraavina vuosina niin, että se on vuonna 2010 0,75 prosenttia suhteessa BKT:hen.

Kokonaisrahoitusaseman ennakoidaan supistuvan 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen olevasta ylijäämästä vuonna 2007 noin 1 prosentin alijäämään jäljellä olevalla ohjelmakaudella. Kun otetaan huomioon, että toteutuma oli vuonna 2007 odotettua huonompi (0,75 prosenttiyksikköä heikompi suhteessa BKT:hen) ja makrotalouden skenaario on heikompi, julkisen talouden tavoitteet vuosiksi 2008 ja 2009 ovat edelliseen ohjelmatarkistukseen verrattuna selvästi (1,75 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen) alhaisempia. Tulosuhteen ennustetaan ohjelmassa edelleen laskevan vuonna 2008, kun kasvun rakenne ei enää ole niin veroja tuovaa, ja menojen taas uskotaan lisääntyvän vuoden 2007 ja sitä aiempien vuosien menopäätösten samoin kuin vuoden 2008 talousarviossa ilmoitettujen menojen vuoksi. Julkisen talouden ennusteisiin sisältyy nimenomaan kohdentamattomia varauksia, jotka ovat vuonna 2009 0,4 prosenttia ja vuonna 2010 0,8 prosenttia suhteessa BKT:hen. Tulosuhteen uskotaan vuosina 2009 ja 2010 edelleen laskevan, joskin hitaammin, kun taas menosuhteen ennustetaan pitkälti vakiintuvan vuonna 2009 ja laskevan vuonna 2010. Vaikka taloudellinen ja finanssipoliittinen kehys heikkenee, investointimenojen odotetaan ohjelmakaudella lisääntyvän prosenttimääräisesti suhteessa BKT:hen. Tämä edistänee talouden tuotantopotentiaalia pitkällä aikavälillä.

(6)

Ohjelmassa esitettyihin julkista taloutta koskeviin ennusteisiin kohdistuvat riskit näyttävät olevan vuonna 2008 pitkälti tasapainossa. Sitä seuraavilta vuosilta ei kuitenkaan anneta tietoja siitä, minkälaisia laajoja toimenpiteitä toteutetaan tämänhetkisen menokasvun pitämiseksi BKT:n nimelliskasvua alhaisempana erityisesti julkisten palkkamenojen ja tulonsiirtojen osalta, joiden molempien prosenttiosuus suhteessa BKT:hen on viime vuosina kasvanut huomattavasti. Tulopuolella on olemassa myös riskejä, jotka liittyvät aiempiin sitoumuksiin verojen ja sosiaaliturvamaksujen alennuksista. Varausten sisällyttäminen julkisen talouden ennusteisiin voisi olla merkki varovaisesta suunnittelusta, mutta tässä on huomattava, että varauksia voidaan käyttää tuleviin tuloja vähentäviin ja/tai menoja lisääviin toimenpiteisiin. Näiden tekijöiden vastapainona ovat Irlannin hyvät esitykset, sillä julkisen talouden rahoitusasema on yleensä ollut viimeaikaisissa vakausohjelmissa ennustettua parempi.

(7)

Tämän riskinarvioinnin perusteella ohjelman mukainen finanssipolitiikan viritys ei ehkä ole riittävä keskipitkän aikavälin tavoitteen ylläpitämiseen vuoden 2008 jälkeen. Vaikka keskipitkän aikavälin tavoite saavutettaisiin pitkälti vuonna 2008, finanssipolitiikan viritys sen jälkeen voi olla sellainen, että rakenteellinen rahoitusasema erkanee keskipitkän aikavälin tavoitteesta. Tämä ei olisi vakaus- ja kasvusopimuksen mukaista — ja neuvosto toteaa, ettei se myöskään olisi euroryhmän huhtikuussa 2007 hyväksymien finanssipolitiikan suuntaviivojen mukaista — jollei ohjelmassa varauksina olevia marginaaleja jätetä käyttämättä, mikä edellyttäisi huomattavasti parempaa verokertymää ja/tai suurempaa menojen hillitsemistä kuin mitä ohjelmassa esitetään. Jos näin kävisi, rakenteellisia toimia olisi keskipitkän aikavälin tavoitteessa pysymiseksi ja vakaus- ja kasvusopimuksen noudattamiseksi lujitettava.

(8)

Irlannin julkisen talouden kestävyyteen näyttää liittyvän keskisuuria riskejä. Väestön ikääntymisestä talousarvioon aiheutuvat pitkän aikavälin vaikutukset ovat Irlannissa huomattavasti EU:n keskiarvon yläpuolella. Tähän ovat lähinnä syynä ennustettu eläkemenojen suhteellisen suuri kasvu tulevina vuosikymmeninä, joka johtuu osittain siitä, että yhä useampi eläkkeensaaja saa tulevaisuudessa täysimääräisen eläkkeen. Julkisen talouden bruttovelkasuhde on vuonna 2007 kuitenkin selvästi alle 60 prosenttia suhteessa BKT:hen, ja kansalliseen eläkerahastoon kerätään varoja tulevien eläkemenojen ennakkorahoitukseen. Ohjelmassa arvioitu vuoden 2007 julkisen talouden rahoitusasema, vaikka se onkin huonompi kuin edellisessä ohjelmassa, lieventää edelleen omalta osaltaan vaikutuksia, joita väestön ikääntymisestä ennakoidaan aiheutuvan julkiseen talouteen pitkällä aikavälillä. Tämä ei kuitenkaan riitä kattamaan tulevia menopaineita. Ohjelmassa vuoteen 2010 saakka ennustettu rakenteellisen rahoitusaseman kehitys voi lisäksi aiheuttaa julkisen talouden kestävyydelle suuremman riskin. Siksi suurten perusylijäämien säilyttäminen keskipitkällä aikavälillä ja ikääntymiseen liittyvien menojen huomattavaa kasvua hillitsevien lisätoimenpiteiden toteuttaminen vähentäisivät omalta osaltaan julkisen talouden kestävyydelle aiheutuvia riskejä.

(9)

Vakausohjelma vaikuttaa kansallisen uudistusohjelman täytäntöönpanosta lokakuussa 2007 esitetyn kertomuksen mukaiselta. Vakausohjelmassa ei anneta yksityiskohtaisia tietoja siitä, miten täytäntöönpanokertomukseen sisältyvien toimenpiteiden talousarviovaikutukset on ohjelmassa otettu huomioon. Molemmissa asiakirjoissa viitataan kuitenkin vakaus- ja kasvusopimukseen keskeisenä tekijänä, joka muodostaa kehyksen kestävälle finanssipolitiikalle Irlannissa, ja vuosien 2007–2013 kansallisen kehityssuunnitelman (erityisesti infrastruktuuri-investoinnit) täytäntöönpano mainitaan molemmissa hallituksen keskeisenä prioriteettina.

(10)

Ohjelmassa esitetty julkisen talouden strategia noudattaa pitkälti yhdennettyihin suuntaviivoihin sisältyviä maakohtaisia finanssipolitiikan suosituksia ja euroalueen jäsenvaltioiden talouspolitiikan laajoja suuntaviivoja, jotka on annettu Lissabonin strategian puitteissa.

(11)

Vakaus- ja lähentymisohjelmia koskevissa käytännesäännöissä täsmennettyjen tietovaatimusten osalta todetaan, että ohjelmasta puuttuu joitakin vaadittuja ja vapaaehtoisia tietoja (4).

i)

pysyttäytymään keskipitkän aikavälin tavoitteessa vuonna 2008 ja sen jälkeen valvomalla tiukasti menoja;

ii)

parantamaan julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä eläkejärjestelmän lisäuudistuksilla, kun otetaan huomioon väestön ikääntymiseen liittyvien menojen ennakoitu huomattava kasvu.

20.3.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 74/15

(1)

Neuvosto tutki 4 päivänä maaliskuuta 2008 Tanskan tarkistetun lähentymisohjelman, joka kattaa vuodet 2007–2010 (2) ja jossa esitetään lisäksi alustavia näkymiä vuoteen 2015 asti.

(2)

Tanskan taloudelle on viime vuosina ollut ominaista voimakas kokonaistuotannon kasvu, työllisyyden parantuminen huomattavasti, korkea kapasiteetin käyttöaste, alhainen inflaatio ja vakaa vaihtokurssi ERM II:ssa.

Kapasiteetin rajoitukset ovat kuitenkin alkaneet viime vuoden aikana haitata taloudellista toimintaa, ja ilmassa on merkkejä hinta- ja palkkainflaation kiihtymisestä. Ulkoinen tasapaino on edelleen ylijäämäinen, mutta kasvavien kustannuspaineiden ja työvoimapulan pelätään alkavan vaikuttaa kilpailukykyyn. Julkinen talous on pysynyt vahvana jatkuvan julkisen talouden ylijäämän ja velan vähentymisen ansiosta. Finanssipolitiikan keskeisenä haasteena on nykyisessä suhdannetilanteessa säilyttää varovainen finanssipolitiikan viritys työmarkkinoihin kohdistuvien lisäpaineiden välttämiseksi. Toisena haasteena on varmistaa, että menokattoja noudatetaan erityisesti tulojen kasvaessa, ja sekin on tärkeää julkisen talouden kestävyyttä koskevan hallituksen asettaman tavoitteen kannalta.

(3)

Ohjelmassa katsotaan, että Tanskan talous on nyt suhdannehuipussa ja että edessä on hitaamman kasvun kausi. Kokonaistuotannon kasvun odotetaan siten hidastuvan 2 prosentista vuonna 2007 keskimäärin 1 prosenttiin jäljellä olevalla ohjelmakaudella. Skenaario näyttää tämänhetkisten tietojen perusteella (3) perustuvan realistisiin kasvuoletuksiin vuonna 2008 ja varovaisiin ennusteisiin sen jälkeen, sillä tarkistetun ohjelman yleisenä taustaoletuksena on se, että suuri positiivinen tuotantokuilu (joka on laskettu kansallisella menetelmällä) (4) sulkeutuu mentäessä kohti vuotta 2011. Ohjelman palkka- ja hintainflaatioennusteet vaikuttavat alhaisilta erityisesti vuonna 2009, kun otetaan huomioon kotimaiset palkankorotuspaineet ja maailmanlaajuiset kehityssuuntaukset. Hintavakaus pystyttäneen kuitenkin säilyttämään koko ohjelmakauden ajan.

(4)

Komission yksiköiden syksyn 2007 talousennusteessa julkisen talouden ylijäämäksi arvioidaan 4,0 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2007, kun edellisen tarkistetun lähentymisohjelman tavoitteeksi oli asetettu 2,8 prosenttia suhteessa BKT:hen. Tämän ennustettua paremman tuloksen taustalla on merkittävä positiivinen perusvaikutus vuodelta 2006, jolloin työllisyyden kasvu oli odotettua voimakkaampaa ja tulot Pohjanmeren öljy- ja kaasutoiminnoista odotettua suuremmat.

Nykyisessä ohjelmassa ennustetaan 3,8 prosentin ylijäämää suhteessa BKT:hen, mutta viimeisimpien tietojen perusteella (5) tulot ovat todennäköisesti 0,25 prosenttiyksikköä odotettua suuremmat suhteessa BKT:hen, joten ylijäämää todennäköisesti tarkistetaan ylöspäin sen mukaisesti (noin 4,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen).

(5)

Koska yleisenä päämääränä on varmistaa julkisen talouden kestävyys, julkisen talouden strategian päätavoitteena on pitää ylijäämä korkeana, vaikka se laskeekin nopeasti (3,8 prosentista suhteessa BKT:hen vuonna 2007 3,0 prosenttiin vuonna 2008 ja edelleen 1,2 prosenttiin vuonna 2010 (6)) suhdanteen heikentyessä. Julkisen talouden rahoitusasemaa koskevaa keskipitkän aikavälin tavoitetta on tarkistettu ylöspäin (7) 0,25 prosenttiyksiköllä suhteessa BKT:hen: se on nyt 0,75–1,75 prosentin rakenteellinen ylijäämä (eli suhdannetasoitettu ylijäämä, josta on vähennetty kertaluonteisten ja väliaikaisten toimenpiteiden vaikutus) suhteessa BKT:hen. Keskipitkän aikavälin tavoite täyttyy kokonaisuudessaan koko ohjelmakauden ajan. Ylijäämän kehitysura on pitkälti samanlainen kuin edellisessä tarkistetussa ohjelmassa, joskin alkutilanteessa ylijäämä on suurempi, makrotalouden skenaarion pysyessä pääosin muuttumattomana. Strategiassa luotetaan siihen, että verojen jäädytystä (8) ja menojen hillitsemistä jatketaan edelleen, ja siinä kaavaillaan joitakin veroleikkauksia. Menojen hillitsemiseksi reaalisten julkisten kulutusmenojen kasvulle on asetettu vuotuiset rajat (jotka tiukentuvat 1,75 prosentista vuonna 2008 1 prosenttiin vuosina 2009–2010) ja nominaalisille julkisille kulutusmenoille on asetettu katto, joka on 26,5 prosenttia suhteessa suhdannetasoitettuun BKT:hen mentäessä kohti vuotta 2015. Yhteisesti sovittujen menetelmien mukaisesti lasketun rakenteellisen rahoitusaseman ennustetaan pysyvän lähes muuttumattomana 3,5 prosentissa vuosina 2007–2008 ja laskevan 2,5 prosenttiin vuosina 2009–2010 (9). Ylijäämät pienenevät ohjelman mukaan vuotta 2015 kohden, sillä väestön ikääntymisen vaikutusten odotetaan alkavan näkyä ja Pohjanmeren tulolähteiden ennustetaan tyrehtyvän.

(6)

Julkisen talouden toteutuma voi olla ohjelmassa ennakoitua parempi, erityisesti kun otetaan huomioon 5 päivänä helmikuuta 2008 annetussa vuoden 2008 alustavassa talousarviossa esitetty odotettua parempi vuoden 2007 toteutuma. Koska ylijäämät ovat aiemminkin olleet huomattavan suuria ja niitä on usein tarkistettu ylöspäin positiivisten tulopuolen yllätysten seurauksena ja koska makrotalouden näkymät ovat varovaisia vuodesta 2009 alkaen, riski siitä, että julkisten kulutusmenojen kasvulle asetetuissa rajoissa ei pysyttäisi yhtä hyvin, ei ole todennäköinen.

(7)

Tämän riskinarvioinnin perusteella ohjelman mukainen finanssipolitiikan viritys riittää varmistamaan, että ohjelman keskipitkän aikavälin tavoitteesta voidaan pitää kiinni suunnitelmien mukaisesti reilulla marginaalilla koko ohjelmakauden ajan. Ohjelman mukainen finanssipolitiikan viritys vastaa pääpiirteittäin vakaus- ja kasvusopimusta koko ohjelmakauden ajan.

(8)

Tanskan julkisen talouden kestävyyteen kohdistuva riski vaikuttaa vähäiseltä. Väestön ikääntymisestä talousarvioon aiheutuvat pitkän aikavälin vaikutukset ovat pienemmät kuin EU:ssa keskimäärin hyvinvointisopimukseen sisältyvän eläkeuudistuksen ansiosta (10). Myös ohjelmassa arvioitu julkisen talouden vuoden 2007 rahoitusasema eli huomattava rakenteellinen ylijäämä vähentää osaltaan bruttovelkaa. Suurten perusylijäämien säilyttäminen keskipitkällä aikavälillä pienentää sekin mahdollisia julkisen talouden kestävyyteen kohdistuvia riskejä.

(9)

Lähentymisohjelma vaikuttaa yhdenmukaiselta kansallisen uudistusohjelman täytäntöönpanosta lokakuussa 2007 esitetyn kertomuksen kanssa. Sekä ohjelma että täytäntöönpanokertomus perustuvat talousstrategiaan, jonka hallitus esitteli elokuussa 2007 (Towards new goals — Denmark 2015). Tärkeimpien uudistustoimenpiteiden, kuten kaavaillun energiastrategian ja julkisiin palveluihin (ennen kaikkea terveydenhuoltoon, lastenhoitoon ja vanhustenhoitoon) osoitettavien investointien rahoittamiseen tarkoitetun nk. laaturahaston vaikutukset julkiseen talouteen on otettu erikseen huomioon.

(10)

Vakaus- ja lähentymisohjelmia koskevissa käytännesäännöissä täsmennetyistä tietovaatimuksista voidaan todeta, että ohjelmassa esitetään kaikki pakolliset tiedot ja suurin osa vapaaehtoisista tiedoista (11).

20.3.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 74/19

(1)

Neuvosto tarkasteli 4 päivänä maaliskuuta 2008 Liettuan tarkistettua lähentymisohjelmaa, joka kattaa vuodet 2007–2010 (2).

(2)

Useiden viime vuosien ajan Liettuan talouskasvu on ollut vahvaa lähinnä kotimaisen kysynnän vauhdittamana. Rahapoliittinen tilanne on ollut myötäilevä, kun otetaan huomioon suuri euroistuminen ERM II -mekanismin valuuttakatejärjestelmän tarjoamassa kehyksessä.

Koska liiallisen kotimaisen luotonannon rajoittamiseksi ei ole toteutettu riittävästi toimenpiteitä, rahoitusmarkkinoiden syvenemiskehityksen helpottama luottokannan nopea kasvu on lisännyt yksityistä kulutusta ja kiinteistösijoituksia. Kapasiteetissa on kuitenkin ilmennyt rajoitteita, sillä maastamuutto ja nopea talouskasvu ovat aiheuttaneet työvoimapulaa, jota ovat pahentaneet ammattitaidon kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuus sekä alhaiset työvoimaosuudet, minkä lisäksi kustannukset ovat nousseet. Se, että palkat kasvavat yhä nopeammin kuin tuottavuus, on johtamassa nopeaan inflaatioon ja hintakilpailukyvyn laskuun. Vaikka vientikehitys on edelleen vankkaa, ulkoinen vaje on syventynyt nopeasti, sillä vahva kotimainen kysyntä on johtanut tuonnin nopeaan kasvuun ja ulkoinen haavoittuvaisuus on lisääntynyt. Tätä taustaa vasten finanssipolitiikalla ei ole vastattu kasvavaan makrotalouden epätasapainoon: julkinen talous on edelleen alijäämäistä, ja koska sitovia keskipitkän aikavälin menokattoja ei ole, odotettua paremmat tulot on järjestelmällisesti jätetty säästämättä. Verokannustimet ja -vapautukset ovat osaltaan edistäneet kiinteistöjen hinnan nousua ja lisänneet siten ylikuumenemistä, vaikka aivan viime aikoina meneillään ollut luottoehtojen tiukentaminen tukee tarvittavaa sopeutusta. Finanssipolitiikan virityksen kiristäminen sekä työmarkkinoiden ja koulutusjärjestelmän rakenneuudistukset ja tarjonnan jatkuva lisääminen ovat olennaisia tekijöitä sisäiseen ja ulkoiseen epätasapainoon puuttumiseksi ja sijoitusten houkuttelemiseksi maahan. Näin varmistettaisiin kiinnikuromisprosessin kestävyys. Tämä on erityisen tärkeää, kun otetaan huomioon, että Liettuan käytettävissä on vain vähän ohjausvälineitä tilanteessa, jossa sen rahapoliittinen järjestelmä asettaa rajoitteita.

(3)

Ohjelman perustana olevan makrotalouden skenaarion mukaan kokonaistuotannon kasvu kiihtyy 9,8 prosenttiin vuonna 2007 ja hidastuu sen jälkeen suhteellisen jyrkästi 5,3 prosenttiin vuonna 2008 ja keskimäärin vuotuiseen 4,8 prosenttiin jäljellä olevalla ohjelmakaudella. Kotimaisen kysynnän odotetaan hidastuvan mutta pysyvän tärkeimpänä kasvua vauhdittavana tekijänä. Tämänhetkisten tietojen (3) perusteella arvioituna tämä skenaario vaikuttaa varovaiselta. Tämä koskee varsinkin vuotta 2008, kun otetaan huomioon viimeaikainen kasvuvauhti. Eräitä ristiriitoja, joita ilmenee muun muassa suurenevan ulkoisen epätasapainon ja kotimaisen kysynnän huomattavan hiipumisen välillä, ei selitetä ohjelmassa.

Ohjelmassa ennakoidaan inflaation kiihtyvän vuoden 2007 5,8 prosentista 6,5 prosenttiin vuonna 2008 ennen hidastumistaan 5,1 prosenttiin vuonna 2009 ja 3,6 prosenttiin vuonna 2010, joten lähentymiskehitys jää hyvin vähäiseksi. Lisäksi elintarvikkeiden hintakehitys, suunnitellut kaasunhinnan korotukset (jotka on selvästi todettu ohjelmassa ja arvioitu 1,5 prosentiksi vuonna 2008 mutta joita ei ole sisällytetty vuoden 2008 inflaatioennusteeseen) ja palkankorotukset, jotka ylittävät huomattavasti tuottavuuden, korostavat palkka-hintakierteen pahenemisen vaaraa. Nämä seikat huomioon ottaen on selvää, että ennusteisiin kohdistuu vakavia kasvuriskejä. Jos ulkoinen epätasapaino lisääntyy ohjelmassa ennakoidulla tavalla, talouden ulkoinen haavoittuvaisuus kasvaa. Viimeaikainen hinta- ja palkkakehitys, joka antaa viitteitä kilpailukyvyn heikkenemisestä, voi kuitenkin jo sinällään johtaa ulkoisen aseman heikkenemiseen.

(4)

Viimeisimmän tarkistetun lähentymisohjelman mukaan vuoden 2007 julkisen talouden alijäämäksi arvioidaan 0,9 prosenttia suhteessa BKT:hen, joka vastaa edellisen tarkistetun ohjelman tavoitetta, vaikka vuoden 2006 kehitys oli huomattavasti odotettua parempaa. Suotuisa perusvaikutus (noin 0,6 prosenttia suhteessa BKT:hen) haihtui erään samansuuruisen kertaluonteisen toimenpiteen vaikutuksesta (4). Muutamien edellisten vuosien tapaan lisätulot, joita kertyi ennakoitua paremman talouskasvun ansiosta, käytettiin vuonna 2007 pääasiassa sosiaaliturvarahaston toimesta ja EU:n tukemien hankkeiden kansalliseen yhteisrahoitukseen. Talousarvion toteutus vuonna 2007 ei noudattanut neuvoston 27 päivänä helmikuuta 2007 lähentymisohjelman edellisestä tarkistuksesta antamassa lausunnossa (5) esittämää kehotusta, sillä hyvä suhdannetilanne ja tavoitetta pienempi vuoden 2006 alijäämä eivät johtaneet alijäämätavoitteen kiristämiseen. Vaikka lisäksi keskipitkän aikavälin tavoitteena oleva 1 prosentin rakenteellinen alijäämä suhteessa BKT:hen (eli suhdannetasoitettu alijäämä ilman kertaluonteisia ja muita väliaikaisia toimenpiteitä) oli juuri saavutettu vuonna 2006, keskipitkän aikavälin tavoitteesta lipsuttiin vuonna 2007 hieman, noin 0,25 prosenttia suhteessa BKT:hen.

(5)

Julkisen talouden keskipitkän aikavälin strategian päätavoitteena on edistää julkisen talouden vakautta tiukemmalla finanssipolitiikalla. Edelliseen tarkistettuun ohjelmaan verrattuna tavoitevuotta keskipitkän aikapitkän saavuttamiseksi on lykätty vuodella (vuodesta 2008 vuoteen 2009), vaikka makrotalouden skenaario on pitkälti säilynyt muuttumattomana. Kun ohjelman tietoihin sovelletaan yhteisesti sovittuja menetelmiä, vaikuttaa kuitenkin siltä, että keskipitkän aikavälin tavoite voitaisiin saavuttaa vuodesta 2008 alkaen. Ohjelmassa tavoitellaan julkisen talouden rahoitusaseman asteittaista kohenemista vuoden 2007 0,9 prosentin alijäämästä 0,8 prosentin ylijäämään vuonna 2010. Yhteisesti sovittujen menetelmien mukaisesti lasketun rakenteellisen rahoitusaseman ennakoidaan kohenevan vuoden 2007 1,25 prosentin alijäämästä 1 prosentin ylijäämään vuonna 2010, kun julkisen talouden sopeutusta takapainotetaan vuoden 2008 jälkeisiin vuosiin. Sopeutus perustuu suhteellisen vahvaan talouskasvuun, ja siihen on tarkoitus päästä, kun tulot suhteessa BKT:hen kasvavat enemmän kuin menot suhteessa BKT:hen (3,9 prosenttiyksikköä verrattuna 2,2 prosenttiyksikköön). Vaikka välittömiä veroja leikataan edelleen, tulojen odotetaan lisääntyvän, kun EU:n maksamat varat lisääntyvät, valmisteveroja korotetaan ja veronkanto paranee entisestään huomattavasti. Menojen kasvu johtuu sosiaalimaksujen huomattavasta korotuksesta sekä kasvavista julkisista investoinneista, joita tuetaan lähinnä EU:n varoin. Finanssikuria koskevan lain hyväksymisellä vuoden 2007 marraskuussa pyrittiin sitoutumaan tiukasti kurinalaiseen finanssipolitiikkaan. Vuoden 2008 alusta sovellettavassa laissa todetaan, että julkista taloutta on hoidettava, jotta saavutetaan lähellä tasapainoa oleva tai ylijäämäinen julkisyhteisöjen rahoitusasema, ja kyseisen lain tavoitteena on määrätä menojen hillitsemisestä tätä tarkoitusta varten. Laissa keskitytään kuitenkin vuotuisen talousarvion laadintaan ja toteutukseen, eikä siinä sinällään luoda kauaskantoista keskipitkän aikavälin budjettikehystä, jota on vahvistettava.

(6)

Julkisen talouden toteutuma voi olla ohjelmassa ennakoitua huonompi. Vaikka ohjelmassa ennakoidaan erityisen varovaisesti kokonaistuotannon ja nimellistuotannon kasvua vuodesta 2008 alkaen, tulojen ennakoitu kasvu vaikuttaa huomattavalta: vaikka makrotalouden kasvuskenaario on aiempaa suotuisampi, tuloennusteet vaikuttavat korkeilta, kun erityisesti otetaan huomioon välittömien verojen uusien alennusten vaikutukset ja veronalennusten taustalla oleva luottamus veronkannon paranemiseen. Ohjelmassa ei ilmaista riittävän selvästi veroista saatavien tulojen huomattavaa, osittain EU:n varoihin liittyvää kasvua suhteessa BKT:hen, kun taas veronkannon parantamisen tulokset vaikutukset vaikuttavat optimistisilta. Koska menoja lisäksi korotetaan useilla toimenpiteillä ja julkisen talouden suunnittelun ja valvonnan keskipitkää aikaväliä on vahvistettava, on olemassa riski, että menot ylittävät jatkossakin aiemmin asetetut enimmäismäärät. Jos talouskasvun hidastuminen osoittautuu vakavaksi tai pitkittyy ja tulojen kasvu hidastuu sen johdosta nopeasti, julkiseen talouteen kohdistuva paine kasvaa.

(7)

Tämän riskinarvioinnin perusteella ohjelman mukainen finanssipolitiikan viritys ei vaikuta riittävältä varmistamaan, että keskipitkän aikavälin tavoite saavutetaan viimeistään vuonna 2009 ohjelmassa suunnitellulla tavalla. Rakenteellinen rahoitusasema voi varsinkin heiketä vuonna 2008, koska suunnitteilla on tuloja alentavia ja menoja lisääviä toimenpiteitä, joten Liettuan, jonka talouskasvu on tällä hetkellä vahvaa, olisi pyrittävä parantamaan rakenteellista rahoitusasemaa viitearvoa enemmän (eli yli 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen). Ohjelman mukaista vauhtia, jolla julkista taloutta sopeutetaan keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamiseksi, olisi näin ollen kiristettävä, erityisesti vuonna 2008, jotta se olisi vakaus- ja kasvusopimuksen mukaista. Kun keskipitkän aikavälin tavoite on saavutettu suunnitellulla tavalla, ohjelman mukainen finanssipolitiikan viritys on vakaus- ja kasvusopimuksen mukainen. Kun huomioon kuitenkin otetaan hellittämättömät ulkoiset ja kotimaiset paineet, finanssipolitiikan kiristäminen nykyisistä suunnitelmista olisi aiheellista.

(8)

Liettuan julkisen talouden kestävyyteen näyttää liittyvän vähän riskejä. Ikääntymisestä julkiseen talouteen aiheutuvat pitkän aikavälin vaikutukset ovat EU:n keskiarvon alapuolella, ja eläkemenot kasvavat jo toteutettujen eläkeuudistusten ansiosta vain rajallisesti tulevina vuosikymmeninä. Bruttovelan nykyinen taso on hyvin alhainen, ja ohjelmassa arvioitu julkisen talouden vuoden 2007 alkuasetelma, joka on parempi kuin edellisen ohjelman alkuasetelma, hillinnee osaltaan julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyteen kohdistuvia riskejä.

(9)

Vaikuttaa siltä, että lähentymisohjelma vastaa tietyssä määrin kansallisen uudistusohjelman täytäntöönpanosta lokakuussa 2007 esitettyä kertomusta. Lähentymisohjelmaan sisältyvät julkista taloutta koskevat toimet vaikuttavat kansalliseen uudistusohjelmaan sisältyvien toimien mukaisilta. Molemmissa ohjelmissa käsitellään erityisesti käynnissä olevia eläke-, terveydenhuolto- ja verouudistuksia. Kummassakaan ohjelmassa ei esitetä riittävästi tietoja terveydenhuolto- ja koulutusuudistusten suorista talousarviovaikutuksista, kun taas lähentymisohjelmassa esitetään yksityiskohtaisempaa tietoa muista uudistusaloista. Ohjelma ei kuitenkaan sisällä laadullista arviota siitä, miten kansallinen uudistusohjelma vaikuttaa yleisesti keskipitkän aikavälin finanssipoliittiseen strategiaan.

(10)

Ohjelmassa esitetty julkisen talouden strategia noudattaa osittain Lissabonin strategian yhdennettyihin suuntaviivoihin sisältyviä talouspolitiikan laajoja suuntaviivoja ja maakohtaisia finanssipolitiikan suosituksia. Suunniteltu finanssipolitiikan viritys ei kuitenkaan ole riittävä lisäämään osaltaan makrotalouden vakautta ja hillitsemän inflaatiopaineita.

(11)

Liittyessään ERM II -mekanismiin Liettua teki finanssipolitiikkaan, rahoitusalaan ja rakennepolitiikkaan liittyviä sitoumuksia. Arvioitaessa edistymistä näiden sitoumusten osalta on todettava, etteivät viranomaiset ole kiristäneet riittävästi finanssipolitiikan viritystä, ja vaikka onkin toteutettu lainanannon laadun parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä, luottokannan kasvua rajoittavat ponnistelut ovat olleet vähäisiä. Vaikka talouskasvu on ollut viime vuosina nopeaa, tasapainoista rahoitusasemaa ei ole saavutettu, julkisen talouden tavoitteet eivät ole olleet kunnianhimoisia ja odottamattomat tulot on pääosin jätetty säästämättä. Julkisen talouden keskipitkän aikavälin strategiaa on vahvistettava. Luottokannan kasvun hillitsemiseksi on säilytetty tiukat varantovelvoitteet, on jatkettu valpasta rahoituksen valvontaa ja pakollista varantopohjaa on laajennettu: toimenpiteiden suora vaikutus on kuitenkin ollut vähäinen. Inflaation hillitsemistä koskevat aloitteet, joista hallitus ilmoitti maalis- ja joulukuussa 2007, olivat oikeansuuntaisia toimia mutta ovat tähän mennessä johtaneet harvoihin konkreettisiin toimenpiteisiin ja vaikuttaneet hyvin vähän inflaatioon. Meneillään on useita rakenneuudistuksia, mutta lisätoimia tarvitaan koulutuksen ja työmarkkinoiden alalla sekä maahan virtaavien sijoitusten houkuttelemiseksi.

(12)

Vakaus- ja lähentymisohjelmia koskevissa käytännesäännöissä täsmennetyistä tietovaatimuksista voidaan todeta, että ohjelmassa esitetään kaikki pakolliset ja suurin osa vapaaehtoisista tiedoista (6).

i)

pyrkimällä vuonna 2008 ja sen jälkeenkin selvästi ohjelmassa esitettyä kunnianhimoisempaan julkisen talouden toteutumaan, johon päästään erityisesti hillitsemällä menojen kasvua, säästämällä odottamattomat tulot ja tiukentamalla keskipitkän aikavälin menokattojen sitovaa luonnetta;

ii)

hillitsemällä inflaatiopaineita muun muassa siten, että edistetään yleistä tuottavuuden kasvua myötäilevää palkkakehitystä ja toteutetaan rakennetoimenpiteitä työmarkkinoiden pullonkaulojen poistamiseksi.

20.3.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 74/24

(1)

Neuvosto tutki 4 päivänä maaliskuuta 2008 Tšekin tasavallan tarkistetun lähentymisohjelman, joka kattaa vuodet 2007–2010.

(2)

Tšekissä on tällä hetkellä nopean talouskasvun kausi, jonka odotetaan heikkenevän keskipitkällä aikavälillä. Äskettäinen jyrkkä lasku työttömyysluvuissa on pääosin suhdannetekijöiden ansiota. Työmarkkinoilla esiintyy edelleen rakenteellista jäykkyyttä, josta ovat osoituksena suuri määrä avoimia työpaikkoja, ilmeinen ammattitaidon kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuus sekä alueelliset työttömyyserot, joihin on jatkossa puututtava työllisyyspoliittisin keinoin.

Vuonna 2007 hyväksytty vakauttamisohjelma näyttää olevan askel oikeaan suuntaan, mutta lisätoimia tarvitaan julkisen talouden vakauttamisen jatkamiseksi. Riskejä kohdistuu edelleen erityisesti julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyteen väestön ikääntymisen ja eläke- ja terveydenhuoltojärjestelmien nykytilan vuoksi. Hyvin suunniteltu eläkeuudistus voisi vaikuttaa myönteisesti myös potentiaaliseen kasvuun. Tšekin saavuttamat tulokset ovat viime aikoina olleet hyviä, mutta inflaatiopaineet kasvavat jatkossa välillisen verotuksen korotusten ja kansainvälisten hyödykkeiden hintojen nousun vuoksi.

(3)

Lähentymisohjelmassa BKT:n kasvuksi arvioidaan noin 6 prosenttia vuonna 2007 ja hieman vähemmän, noin 5 prosenttia, jäljellä olevalla ohjelmakaudella. Tämänhetkisten tietojen perusteella (2) tämä skenaario näyttää perustuvan realistisiin oletuksiin. Komission yksiköiden syksyn 2007 talousennusteessa odotetaan kotitalouksien kulutuksen kasvun jatkuvan voimakkaana yksityisen sektorin korkeiden palkankorotusten ja työllisyystilanteen parantumisen ansiosta, mutta laskevan vuoden 2007 huipputasosta hallituksen kaavailemien julkisen talouden vakauttamistoimien myötä. Sekä lähentymisohjelmassa että komission yksiköiden syksyn talousennusteessa inflaation ennustetaan nousevan jyrkästi vuonna 2008 välillisen verotuksen korotusten ja hyödykkeiden hintojen nousun vuoksi. Tämä saattaa hidastaa nimellistä lähentymistä.

(4)

Vuoden 2007 julkisen talouden alijäämän arvioidaan komission yksiköiden syksyn talousennusteessa ja lähentymisohjelmassa olevan 3,4 prosenttia suhteessa BKT:hen, mikä jää 0,6 prosenttiyksikköä edellisessä tarkistetussa ohjelmassa asetetusta tavoitteesta. Uusimmat tiedot talousarvion toteuttamisesta viittaavat kuitenkin siihen, että vuoden 2007 toteutuma saattaa olla selvästi tämänhetkisessä ohjelmassa kaavailtua parempi: kaikkein uusimpien tietojen perusteella vuoden 2007 julkisen talouden alijäämä voisi olla noin 2 prosenttia suhteessa BKT:hen. Arvioiden mukainen julkisen talouden alhaisempi toteutuma on seurausta pääasiassa perusvaikutuksesta, joka syntyi edellisessä lähentymisohjelmassa ennustettua korkeammasta tulojen suhteesta BKT:hen vuonna 2006, sekä menojen karsimisesta vuonna 2007 ja dynaamisesta tulojen kasvusta, joka oli odotettua voimakkaamman nimellisen BKT:n kasvun ansiota. Pienempi vuoden 2007 alijäämä vuoden 2006 julkisen talouden toteutumaan verrattuna on edellisestä tarkistetusta lähentymisohjelmasta 10 päivänä heinäkuuta 2007 annetun neuvoston lausunnon (3) mukainen, sillä siinä kehotettiin hillitsemään julkisen talouden rahoitusaseman heikkenemistä vuonna 2007.

(5)

Ohjelman finanssipoliittisen strategian päätavoitteena on korjata liiallinen alijäämä vuonna 2008 ja jatkaa sen jälkeen julkisen talouden vakauttamista, jotta keskipitkän aikavälin tavoitteena oleva 1 prosentin rakenteellinen alijäämä suhteessa BKT:hen saavutetaan vuonna 2012. Julkisen talouden alijäämän odotetaan supistuvan vuoden 2007 3,4 prosentista suhteessa BKT:hen 2,9 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2008, 2,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2009 ja 2,3 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2010. Perusalijäämän odotetaan vastaavasti supistuvan vuoden 2007 2,3 prosentista suhteessa BKT:hen 1,1 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2010. Vakauttaminen on ensisijaisesti menoperusteista. Esimerkiksi tulojen ja BKT:n välisen suhteen odotetaan laskevan (osittain vuonna 2008 käyttöön otettavan tasaveron vuoksi), mutta sen kompensoimiseksi menoja leikataan suhteessa BKT:hen vielä enemmän. Menoja leikataan suhteellisen laajapohjaisesti, mutta eniten se vaikuttaa sosiaalietuuksiin. Julkiset investoinnit ovat suunnitelmien mukaan ainoa menoluokka, jonka osuus BKT:sta kasvaa. Julkisen talouden tavoitetasoa on nostettu edellisestä lähentymisohjelmasta ennustettua paremman vuoden 2006 toteutuman seurauksena. Uusin alaspäin korjattu arvio vuoden 2007 julkisen talouden alijäämästä viittaa siihen, että tavoitteet saavutettaneen helposti.

(6)

Vuoden 2008 tulos saattaa olla odotettua parempi, ja julkisen talouden toteutumaan liittyvät riskit ovat neutraaleja vuodesta 2009 alkaen. Tšekki on aiemminkin saavuttanut suunniteltua pienempiä alijäämiä, ja viimeisin ennuste vuodelle 2007 on merkittävästi ohjelmassa kaavailtua parempi, mikä saattaa luoda suotuisan perusvaikutuksen vuodesta 2008 eteenpäin. Verotukseen ollaan tekemässä runsaasti muutoksia, mikä vaikeuttaa ennusteiden tekoa, ja ohjelman veroarviot vaikuttavatkin varovaisilta. Toisaalta tavoitteen mukainen talouden vakauttaminen edellyttää merkittäviä menoleikkauksia, jotka kohdistuvat myös julkisen sektorin palkkoihin ja työntekijöiden määrään, sillä menokatot ovat edellisinä vuosina ylittyneet. Vuoden 2008 jälkeen on annettava tietoja uusista vakauttamistoimenpiteistä.

(7)

Tämän riskinarvioinnin ja erityisesti vuoden 2007 odotettua paremman tuloksen perusteella näyttää siltä, että ohjelman mukainen finanssipolitiikan viritys mahdollistaa liiallisen alijäämän korjaamisen kestävästi vuoteen 2008 mennessä, kuten neuvosto on suosittanut. Edellytyksenä on, että menoja karsitaan edelleen ja että verouudistusten vaikutuksia talouden vakauttamisohjelmaan seurataan tarkasti. Riittävää varmuusmarginaalia ei kuitenkaan saavuteta ohjelmakauden aikana sen varmistamiseksi, ettei julkisen talouden alijäämälle asetettu 3 prosentin viitearvo suhteessa BKT:hen ylity talouden normaaleissa suhdannevaihteluissa. Vauhtia, jolla julkista taloutta sopeutetaan ohjelmassa esitetyn keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamiseksi, pitäisi liiallisen alijäämän korjaamisen jälkeisinä vuosina kiristää ja tukea erityisin toimenpitein, jotta se vastaisi vakaus- ja kasvusopimusta. Vaikka Tšekissä on viime aikoina ollut voimakkaan talouskasvun kausi, ohjelmassa vuodelle 2010 asetettu tavoite edellyttää huomattavaa sopeutusta vuosina 2011–2012, jotta keskipitkän aikavälin tavoite voidaan saavuttaa vuoteen 2012 mennessä.

(8)

Tšekin julkisen talouden kestävyyteen kohdistuva riski näyttää olevan suuri. Ohjelman mukainen julkisen talouden alkuasetelma ei riitä vakauttamaan velkasuhdetta pitkällä aikavälillä. Väestön ikääntymisestä talousarvioon aiheutuvat pitkän aikavälin vaikutukset ovat huomattavasti suuremmat kuin EU:ssa keskimäärin. Erityisesti tähän vaikuttaa eläkemenojen (suhteessa BKT:hen) ja terveydenhuoltomenojen huomattava kasvu. Ikääntymiseen liittyvien menojen huomattavaa kasvua hillitsevien rakenneuudistustoimenpiteiden täytäntöönpano erityisesti eläkkeiden ja terveydenhuollon alalla vähentäisi omalta osaltaan julkisen talouden kestävyyteen kohdistuvia riskejä. Ensimmäiset terveydenhuoltojärjestelmän uudistamistoimet on toteutettu, mutta eläkejärjestelmän uudistamiselle ei ole vieläkään vahvistettu aikataulua.

(9)

Vaikuttaa siltä, että lähentymisohjelma vastaa tietyssä määrin kansallisen uudistusohjelman täytäntöönpanosta lokakuussa 2007 esitettyä kertomusta. Kansallinen uudistusohjelma sisältää toimia, joiden tavoitteena on parantaa julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä, lisätä koulutuksen ja tutkimuksen määrää ja parantaa niiden laatua sekä parantaa työnteon kannattavuutta. Lähentymisohjelmassa ei esitetä järjestelmällisiä tietoja siitä, millaisia välittömiä julkisen talouden kustannuksia aiheutuu kansallisessa uudistusohjelmassa kaavailluista tärkeimmistä uudistuksista, vaikka ohjelmassa esitetyissä julkisen talouden ennusteissa ilmeisesti otetaan huomioon kansallisen uudistusohjelman täytäntöönpanosta esitetyssä kertomuksessa kaavailtujen uudistusten vaikutukset julkiseen talouteen.

(10)

Ohjelmassa esitetty julkisen talouden strategia noudattaa osittain Lissabonin strategian yhdennettyihin suuntaviivoihin sisältyviä talouspolitiikan laajoja suuntaviivoja ja maakohtaisia finanssipolitiikan suosituksia, koska eläke- ja terveydenhuoltojärjestelmien uudistustoimet ovat niin suppeita.

(11)

Vakaus- ja lähentymisohjelmia koskevissa käytännesäännöissä täsmennetyistä tietovaatimuksista voidaan todeta, että ohjelmassa esitetään kaikki pakolliset tiedot ja suurin osa vapaaehtoisista tiedoista (4).

i)

käyttämään todennäköisesti ennustettua parempi vuoden 2007 julkisen talouden toteutuma vuoden 2008 alijäämän supistamiseen suuremmalla marginaalilla alle perustamissopimuksessa asetetun 3 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen ja jatkamaan sitä varten menojen karsimista;

ii)

hyödyntämään voimakas talouskasvu ja kiristämään sen turvin edelleen sopeutusvauhtia, jotta varmuusmarginaali, jolla varmistetaan, ettei viitearvo ylity, saavutettaisiin mahdollisimman pian, sekä nopeuttamaan keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamista;

iii)

parantamaan julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä toteuttamalla tarvittavat eläke- ja terveydenhuoltouudistukset väestön ikääntymiseen liittyvien menojen ennakoitua kasvua silmällä pitäen.

20.3.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 74/28

(1)

Neuvosto tutki 4 päivänä maaliskuuta 2008 Maltan ensimmäisen vakausohjelman, joka kattaa vuodet 2007–2010.

(2)

Malta liittyi euroalueeseen 1 päivänä tammikuuta 2008. Sen BKT on ollut kasvussa vuodesta 2004 alkaen. Heikko taloudellinen kehitys 2000-luvun alkuvuosina johtui osittain ulkoisista tekijöistä, joille Malta on erityisen altis, koska se on pieni avoin talous ja riippuvainen haavoittuviksi osoittautuneista aloista kuten matkailusta ja elektroniikkateollisuudesta.

Kotimaan rakenteelliset heikkoudet ovat myös syynä hitaaseen BKT:n kasvuun. Tuottavuus supistui vuosittain keskimäärin yhdellä prosentilla vuosina 2001, 2002 ja 2003. Lisäksi nopea palkkakehitys kasvatti jyrkästi yksikkötyökustannuksia ja johti ulkoisen kilpailukyvyn heikkenemiseen. Vuodesta 2004 alkaen talouden kehitys nopeutui ensisijaisesti suotuisien suhdanneolojen vuoksi, mutta myös maltillisen palkkapolitiikan ja tuottavuuden uuden kasvun ansiosta. Julkisessa taloudessa euroalueeseen liittymistä edelsi merkittävän vakauttamisen kausi, jolloin velka ilmaistuna prosentteina suhteessa BKT:hen on jatkanut supistumistaan vuodesta 2005, sekä inflaation hidastuminen. Tässä uudessa tilanteessa julkisen talouden liikkumavaran lisääminen, mikä voidaan saavuttaa jatkamalla julkisen talouden vakauttamista ja toteuttamalla menouudistuksia, erityisesti nopeasti kasvavien terveydenhuoltomenojen alalla, on haaste Maltan kyvylle mukautua epäsymmetrisiin häiriöihin. Lisäksi tällaiset menouudistukset parantaisivat julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä ja mahdollistaisivat sen, että menoja voitaisiin suunnata uudelleen kasvua lisääviin menoeriin, mikä tehostaisi tuottavuutta. Parempi tuottavuus yhdessä maltillisen palkkakehityksen kanssa vahvistaisi kilpailukykyä, mikä myös on haaste Maltan taloudelle, erityisesti euroalueella.

(3)

Ohjelman perustana olevan makrotalouden skenaarion mukaan kokonaistuotanto kasvaa 3,5 prosenttia vuonna 2007, hidastuu vuonna 2008, nopeutuu sen jälkeen ja saavuttaa 3,4 prosenttia ohjelmakauden loppuun mennessä. Tämänhetkisten tietojen perusteella (2) tämä skenaario näyttää perustuvan realistisiin kasvuoletuksiin vuonna 2007. Vuosien 2008–2010 BKT:n kasvuoletukset näyttävät suotuisilta, mikä johtuu pääasiassa ohjelmakauden loppuvuosiksi ennustetusta nettoviennin vahvasta kehityksestä. Tästä johtuva ohjelmassa ennakoitu tavaroiden ja palvelujen taseen paraneminen 3,3 prosenttiyksiköllä suhteessa BKT:hen vuoteen 2010 mennessä vaikuttaa optimistiselta.

Ohjelman inflaatioennusteet vaikuttavat realistisilta ja vastaavat komission yksiköiden syksyn 2007 talousennustetta. Jos julkisen sektorin palkat kuitenkin nousevat edelleen, se voi johtaa yleiseen palkkojen nousuun, joka ylittää tuottavuuden kasvun huomattavasti, mikä voi merkitä sitä, että Maltan kilpailukyky kehittyy heikommin kuin vakausohjelmassa on ennakoitu.

(4)

Komission yksiköiden syksyn 2007 talousennusteessa julkisen talouden alijäämäksi arvioidaan 1,8 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2007 ja vakausohjelmassa 1,6 prosenttia, kun viimeisimmän tarkistetun lähentymisohjelman tavoite oli 2,3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Vuoden 2007 alijäämätoteutuma ilman kertaluonteisia toimia (pääasiassa maa-alueiden myynti, joka kirjataan tavanomaisesti negatiiviseksi menoksi) vastaa kuitenkin pitkälti vuoden 2006 lähentymisohjelman tavoitetta vuoden 2006 suotuisasta perusvaikutuksesta huolimatta. Tulojen osuus suhteessa BKT:hen on huomattavasti alle odotusten, mikä johtuu suurelta osin EU:n varojen odotettua vähäisemmästä käytöstä. Sen vuoksi myös vuoden 2007 menosuhde on vuoden 2006 lähentymisohjelmassa suunniteltua pienempi. Koska vuoden 2007 rakenteellinen sopeutus näyttää nyt olevan alle 0,5 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen verrattuna lähentymisohjelman viimeisimmässä tarkistuksessa suunniteltuun noin yhteen prosenttiyksikköön, talousarvion toteuttaminen ei vastaa neuvoston 27 päivänä helmikuuta 2007 edellisestä ohjelmasta antaman lausunnon (3) kehotusta ”edistyä riittävästi kohti ohjelmassa esitettyjä keskipitkän aikavälin tavoitteita”.

(5)

Kuten viimeisimmässä tarkistetussa lähentymisohjelmassa, vakausohjelmassa esitetty tärkein julkisen talouden tavoite on pyrkiä edelleen kohti julkisen talouden vakauttamista ohjelmakauden aikana pitämällä kokonaistavoitteena sitä, että keskipitkän aikavälin tavoitteena oleva tasapainoinen rakenteellinen rahoitusasema (eli suhdannetasoitettu rahoitusasema ilman kertaluonteisia ja muita väliaikaisia toimenpiteitä) saavutetaan vuoteen 2010 mennessä. Julkisen talouden rahoitusasemaa pyritään parantamaan 1,6 prosentin alijäämästä suhteessa BKT:hen vuonna 2007 0,9 prosentin ylijäämään suhteessa BKT:hen vuoteen 2010 mennessä. Korkotaakan ennustetun supistumisen myötä perusylijäämän odotetaan nousevan 3,8 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoteen 2010 mennessä. Rakenteellisen rahoitusaseman ennustetaan paranevan kahdella prosenttiyksiköllä suhteessa BKT:hen kaudella 2007–2010. Nimelliseen sopeutukseen pyritään leikkaamalla perusmenoja yli 3,5 prosenttiyksiköllä suhteessa BKT:hen, mikä enemmän kuin kattaisi tulojen laskun melkein 1,5 prosenttiyksiköllä suhteessa BKT:hen. Alijäämää supistavia kertaluonteisia toimenpiteitä tullaan käyttämään vähemmän kuin viimeksi kuluneina vuosina. Menoja hillitsevät toimenpiteet ovat melko laajapohjaisia, ja ne kohdistuvat erityisesti palkansaajakorvauksiin. Ohjelmassa ei anneta selitystä välillisten verojen osuuden selvään laskuun suhteessa BKT:hen ohjelman loppupuolella, kun taas vuonna 2008 henkilöverotuksen uudistusjärjestelmään tehtävien muutosten kustannusten oletetaan tulevan reilusti katetuiksi muista välittömistä veroista saatavilla suuremmilla tuloilla. Suunnilleen ennallaan olevaa makrotalouden skenaariota vasten vakausohjelman julkisen talouden tavoitteet vuosiksi 2008 ja 2009 eivät ole niin kunnianhimoisia kuin vuoden 2006 tarkistuksessa. Tavoitteet ovat noin 0,75 prosenttiyksikköä alhaisempia suhteessa BKT:hen, mikä kuvastaa vähäisempiä sopeuttamistoimia vuonna 2008. Julkisen bruttovelan, jonka arvioidaan laskevan 63 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2007 eli jäävän edelleen yli perustamissopimuksen 60 prosentin viitearvon, ennustetaan vähenevän vielä lähes 10 prosenttiyksikköä ohjelmakauden aikana.

(6)

Julkisen talouden toteutuma saattaa olla ohjelmassa ennakoitua huonompi. Vuonna 2008 riskinä on se, että henkilötuloverojärjestelmään tehtävät muutokset oletetaan voitavan kattaa muilla, tyypillisesti epävakaisilla tuloerillä, kuten pääomatuloverolla ja voitoista kannettavalla verolla. Menopuolella voi tapahtua myös lipsumisia, jotka liittyvät esimerkiksi päätökseen tukea yleishyödyllisten palveluiden hintoja ilman kompensoivia toimenpiteitä.

Terveydenhuoltoalan työntekijöille myönnetyt runsaat palkankorotukset saattavat lisäksi aiheuttaa samanlaisia vaatimuksia muualla julkisella sektorilla. Vuosina 2009 ja 2010 toteutumat saattavat olla tavoitteita huonompia. sillä ohjelman ennusteet perustuvat suotuisaan makrotalouden skenaarioon (vaikka kyseisiä vuosia koskevat veroennusteet näyttävät olevat varovaisia, olettaen ettei harkinnanvaraisia veroleikkauksia ole suunnitteilla) ja myös siksi, ettei vakauttamisprosessin perustana olevista toimenpiteistä ole tietoja, varsinkaan julkisella sektorilla suunnitellun palkkamenojen hillitsemisen jatkumisen osalta. Julkisen talouden tavoitteisiin kohdistuvien negatiivisten riskien vuoksi velkasuhde ei todennäköisesti kehity yhtä suotuisasti kuin ohjelmassa ennustetaan, varsinkaan vuoden 2008 jälkeen. Positiivista on se, että menojen toteutunut osuus suhteessa BKT:hen on viimeksi kuluneina vuosina ollut jatkuvasti alhaisempi kuin ohjelmissa on suunniteltu. Maltan julkisen talouden alijäämää koskevat tavoitteet on lisäksi saavutettu aiemmin hyvin, sillä toteutumat ovat yleensä olleet parempia kuin oli suunniteltu.

(7)

Tämän riskinarvioinnin perusteella on mahdollista, ettei ohjelmassa esitetty finanssipolitiikan viritys riitä varmistamaan keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamista vuoteen 2010 mennessä ohjelmassa suunnitellulla tavalla. Riittävä varmuusmarginaali säilyy kuitenkin sen varmistamiseksi, ettei julkisen talouden alijäämälle asetettu 3 prosentin viitearvo suhteessa BKT:hen ylity talouden normaaleissa suhdannevaihteluissa vuodesta 2008 eteenpäin. Suunniteltu vakauttaminen vastaa vakaus- ja kasvusopimusta, jossa määrätään, että rakenteellista rahoitusasemaa olisi parannettava vuosittain vähintään 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen ja että sopeuttamista tiukennetaan, jos Maltan talouden tilanne säilyy hyvänä. Kun otetaan huomioon edellä mainitut riskit, ohjelmassa esitettyä sopeutusvauhtia kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta olisi kuitenkin tuettava toteuttamalla toimenpiteitä, erityisesti vuosina 2009 ja 2010. Kun lopuksi otetaan huomioon edellä mainitut velkaennusteisiin kohdistuvat riskit, velkasuhde näyttäisi ohjelmakaudella supistuvan riittävää vauhtia kohti viitearvoa ja putoavan sen alle vuonna 2009.

(8)

Maltan julkisen talouden kestävyyteen näyttää liittyvän keskisuuria riskejä. Väestön ikääntymisestä talousarvioon aiheutuvat pitkän aikavälin vaikutukset ovat huomattavasti EU:n keskimäärää alhaisemmat, ja eläkemenojen osuus laskee pitkällä aikavälillä suhteessa BKT:hen. Vuoden 2006 eläkeuudistus, jolla pyritään nostamaan eläkeikää ja parantamaan eläkkeiden tasoa, kasvattaa kuitenkin todennäköisesti menoja pitkällä aikavälillä. Lisäksi tällä hetkellä bruttovelan määrä ylittää yhä perustamissopimuksessa määrätyn viitearvon. Ohjelmassa arvioitu vuoden 2007 julkisen talouden rahoitusasema, joka on edellisen ohjelma lähtöasetelmaa parempi, lieventää omalta osaltaan vaikutuksia, joita väestön ikääntymisestä ennakoidaan aiheutuvan julkiseen talouteen pitkällä aikavälillä. Julkisen talouden rahoitusaseman parantaminen, muun muassa lisäämällä julkisten menojen, kuten nopeasti kasvavien terveydenhuoltomenojen (joita koskevat myös ikääntymisen vaikutukset) tehokkuutta ja joustavuutta edistäisi osaltaan julkisen talouden kestävyyteen kohdistuvien riskien vähentämistä.

(9)

Vaikuttaa siltä, että vakausohjelma on tietyssä määrin sopusoinnussa kansallisen uudistusohjelman täytäntöönpanosta lokakuussa 2007 esitetyn kertomuksen kanssa. Ohjelmassa esitetyissä julkista taloutta koskevissa ennusteissa otetaan huomioon erityisesti, miten kansallisessa uudistusohjelmassa suunnitellut toimenpiteet vaikuttavat julkiseen talouteen. Vakausohjelmassa suunnitellut julkista taloutta koskevat toimet vaikuttavat kansalliseen uudistusohjelmaan sisältyvien toimien mukaisilta. Erityisesti vakausohjelmassa esitetty tärkein toimenpide, eli henkilötuloverojärjestelmän tarkistuksen jatkaminen, on kansallisen uudistusohjelman mukainen. Terveydenhuoltojärjestelmän uudistusta, joka on kansallisessa uudistusohjelmassa esitetty julkisen talouden avainalue, ei kuitenkaan käsitellä vakausohjelmassa. Ohjelmassa ei myöskään esitetä selkeästi, miten menot kanavoidaan kasvua vauhdittaviin menoeriin, erityisesti kauden loppupuolella.

(10)

Ohjelmassa esitetty julkisen talouden strategia noudattaa osittain Lissabonin strategian yhdennettyihin suuntaviivoihin sisältyviä euroalueen talouspolitiikan laajoja suuntaviivoja ja maakohtaisia finanssipolitiikan suosituksia. Ohjelmassa ei varsinkaan ennakoida suurta edistystä neuvoston kannustamassa terveydenhuoltoalan uudistamisessa.

(11)

Vakaus- ja lähentymisohjelmia koskevissa käytännesäännöissä täsmennettyjen tietovaatimusten osalta voidaan todeta, että ohjelmasta puuttuu joitakin pakollisia ja vapaaehtoisia tietoja (4).

i)

jatkaa vakauttamista ohjelman mukaisesti keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamiseksi vuoteen 2010 mennessä ja varmistaa, että julkisen velan suhde BKT:hen supistuu vastaavalla tavalla ilmoittamalla toimenpiteet, joita aiotaan toteuttaa vakauttamisen tukemiseksi, erityisesti menopuolella;

ii)

parantaa julkisten menojen tehokkuutta ja joustavuutta, muun muassa nopeuttamalla terveydenhuoltoalan laajan uudistuksen suunnittelua ja toteuttamista.

20.3.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 74/33

(1)

Neuvosto tutki 4 päivänä maaliskuuta 2008 Kreikan tarkistetun vakausohjelman, joka kattaa vuodet 2007–2010 (2).

(2)

Kreikan kasvuluvut ovat viime vuosina olleet korkeita yksityisen kulutuksen kasvun ja dynaamisen investointitoiminnan ansiosta, ja työllisyyden kasvu on nopeutunut huomattavasti. Inflaatioero euroalueeseen verrattuna jatkuu kuitenkin edelleen suhteellisen korkeana, ja tuottavuuden kasvusta huolimatta se on johtamassa kilpailukyvyn heikkenemiseen.

Korkea ja syvenemässä oleva ulkoinen epätasapaino, joka selittyy osittain sillä, että investointiaste Kreikassa on EU:n korkeimpia, saattaa jatkuessaan keskipitkällä aikavälillä vaikuttaa talouden suorituskykyyn. Tässä tilanteessa finanssipolitiikalla on keskeinen asema talouden vakauttamisessa, sen tehokkuuden parantamisessa ja ylikuumenemiseen ja ulkoisen epätasapainon syvenemiseen liittyvien riskien vähentämisessä. Kreikka on vuodesta 2004 lähtien edistynyt merkittävästi julkisen talouden vakauttamisessa kestävällä tavalla. Näin ollen juoksevien perusmenojen hillintä, myötäsyklisen finanssipolitiikan virityksen estäminen ja julkisten menojen tehokkuuden parantaminen ovat ensiarvoisen tärkeitä kurinalaisen finanssipolitiikan varmistamisessa edelleen ja julkisen talouden laadun parantamisessa. Koska julkisen velan aste on yhä korkea, julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyys riippuu suuresti siitä, että saavutetaan ja pidetään yllä vakaa julkisen talouden rahoitusasema, jatketaan terveydenhuoltojärjestelmän uudistamista ja toteutetaan kokonaisvaltainen eläkejärjestelmän uudistus (3).

(3)

Ohjelman perustana olevan makrotalouden skenaarion mukaan kokonaistuotannon kasvu tulee säilymään keskimäärin noin 4 prosentissa ohjelmakauden aikana. Tämänhetkisten tietojen perusteella (4) tämä skenaario näyttää perustuvan suotuisiin kasvuoletuksiin erityisesti ohjelmakauden loppuvuosien osalta. Erityisesti yksityisen kulutuksen ja investointien kasvun ennustetaan vakausohjelmassa säilyvän suotuisina, kun perustana on melko nopea työllisyyden kasvu ja optimistinen arvio tiettyjen toteutettujen toimenpiteiden vaikutuksista. Tällaisia toimenpiteitä ovat vuonna 2006 säädetyn verouudistuksen toinen vaihe, johon sisältyy henkilöverokantojen alentaminen edelleen, investointien kannustamiseen tähtäävä laki sekä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuushankkeiden vauhdittaminen.

Lisäksi huolimatta julkisella sektorilla sovelletusta palkkakurista työvoimakustannusten kehittyminen saattaa aiheuttaa inflaatiopaineita, ja kilpailukyky saattaa heikentyä ohjelmassa arvioitua enemmän. Viimeisimpien tietojen perusteella inflaatioennustetta voidaan joutua nostamaan.

(4)

Ohjelman mukaan julkisen talouden alijäämän arvioidaan vahvistuvan vuonna 2007 2,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen (2,5 %:sta vuonna 2006) verrattuna ohjelman edellisessä tarkistuksessa asetettuun 2,2 prosentin alijäämätavoitteeseen suhteessa BKT:hen (5). Kyseinen 0,5 prosenttiyksikön ero suhteessa BKT:hen heijastelee vähäisen negatiivisen perusvaikutuksen lisäksi noin 0,25 prosenttiyksikön menoylitystä suhteessa BKT:hen ja kertaluonteisten toimenpiteiden alijäämää lisäävää 0,3 prosenttiyksikön nettovaikutusta suhteessa BKT:hen (6). Komission yksiköiden syksyn 2007 talousennusteen mukaan alijäämätoteutuma on 2,9 prosenttia suhteessa BKT:hen (0,25 prosenttiyksikköä korkeampi kuin ohjelman ennuste), mikä perustuu varovaisempaan arvioon verotuloista. Julkisen talouden rakenteellisen alijäämän (eli suhdannetasoitetun alijäämän ilman kertaluonteisia ja muita väliaikaisia toimenpiteitä) arvioitu supistuminen vuonna 2007 noin 0,5 prosenttiyksiköllä suhteessa BKT:hen, vastaa osittain neuvoston 27. helmikuuta 2007 vakausohjelman edellisestä tarkistuksesta antamaan lausuntoon (7) sisältyvää kehotusta ”tehostaa sopeutusta kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta”. Neuvosto toteaa, että vuoden 2007 talousarvion toteuttaminen ei myöskään ole täysin euroryhmän huhtikuussa 2007 hyväksymien finanssipolitiikan suuntaviivojen mukaista.

(5)

Ohjelmassa esitetyllä julkisen talouden strategialla pyritään nopeuttamaan julkisen talouden vakauttamista kohti keskipitkän aikavälin tavoitteena olevaa tasapainoista rakenteellista rahoitusasemaa supistamalla rakenteellista alijäämää yli 0,5 prosenttiyksiköllä suhteessa BKT:hen vuosittain neuvoston 27 päivänä helmikuuta 2007 vakausohjelman edellisestä tarkistuksesta antamaan lausuntoon sisältyvän kehotuksen ”tehostaa sopeutusta kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta” mukaisesti. Erityisesti keskipitkän aikavälin tavoite aiotaan saavuttaa ennen edellisessä tarkistuksessa tavoitteeksi asetettua vuotta 2012, vaikka se ulottuukin kauemmas kuin ohjelman kesto (2010). Ohjelmassa pyritään saavuttamaan nimellisesti tasapainoinen rahoitusasema vuoteen 2010 mennessä 2,75 prosentin alijäämästä suhteessa BKT:hen vuonna 2007. Perusylijäämän ennustetaan kasvavan 3,75 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2010 1,25 prosentista vuonna 2007. Suunniteltu sopeutus on paljolti tuloperusteista, ja se juontuu osittain välillisten verojen ja kiinteistöverotuksen alalla toteutetuista harkinnanvaraisista toimenpiteistä ja osittain verojärjestelmän parantamisesta sekä veronkierron ja petosten torjunnan tehostamisesta. Vaikka kokonaismenot laskevat vain marginaalisesti suhteessa BKT:hen, niiden koostumuksen on määrä muuttua siten, että sosiaalimaksut nousevat 1 prosenttiyksikköön suhteessa BKT:hen, mikä kompensoituu pitkälti välituotekäytön leikkauksilla. Kun otetaan huomioon äskettäisen BKT:n tarkistuksen mekaaniset vaikutukset, ohjelmassa esitetty julkisen talouden tavoite vastaa pitkälti edellisessä vuotta 2008 koskevassa tarkistuksessa esitettyä tavoitetta ja on parempi vuonna 2009 makrotalouden skenaarion pysyessä pääosin muuttumattomana. Julkisen bruttovelan, jonka arvioidaan olevan 93,4 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2007 eli selvästi yli perustamissopimuksen 60 prosentin viitearvon, ennustetaan supistuvan yli 10 prosenttiyksikköä ohjelmakauden aikana.

(6)

Julkisen talouden toteutumat saattavat olla ohjelmassa ennakoitua huonompia. Vuodeksi 2008 kaavailtu verotulojen kasvu perustuu hieman positiivisiin oletuksiin ja heijastaa veronkierron ja petosten torjuntaan tarkoitetuista toimista annettua mahdollisesti optimistista arviota. Tuloja lisäävien harkinnanvaraisten toimenpiteiden tehokkaalla täytäntöönpanolla vuonna 2008 ja suunnitelluilla uudistuksilla, joilla pyritään parantamaan talousarviomenettelyn institutionaalisia puitteita ja avoimuutta monivuotisen suorite-/ohjelmabudjetoinnin pohjalta, odotetaan olevan myönteinen vaikutus julkisen talouden toteutumaan keskipitkällä aikavälillä, vaikka niiden täsmälliset vaikutukset julkiseen talouteen ovat edelleen epävarmoja. Ohjelmassa ei esitetä vuosien 2009 ja 2010 julkisen talouden tavoitteiden tueksi niitä vastaavia toimenpiteitä, sillä ohjelmassa oletetaan makrotalouden skenaarion olevan suotuisa. Kun otetaan huomioon nämä julkisen talouden tavoitteille aiheutuvat riskit, joita pahentaa myös tulevista huomattavista virta-varanto-korjauseristä aiheutuva epävarmuus, velkasuhde ei välttämättä kehity niin suotuisasti kuin ohjelmassa on ennustettu, varsinkaan vuoden 2008 jälkeen.

(7)

Tämän riskinarvioinnin perusteella ohjelman mukainen finanssipolitiikan viritys ei välttämättä riitä varmistamaan, että keskipitkän aikavälin tavoite saavutetaan heti ohjelman päättymisen jälkeen, kuten ohjelmassa suunnitellaan. Lisäksi riittävää varmuusmarginaalia sen varmistamiseksi, ettei julkisen talouden alijäämälle asetettu 3 prosentin viitearvo suhteessa BKT:hen ylity talouden normaaleissa suhdannevaihteluissa, ei ehkä saavuteta ennen vuotta 2010. Ohjelman tarkistuksessa kaavaillaan yli 0,5 prosenttiyksikön sopeutusta kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta suhteessa BKT:hen vuosittain, mikä vastaa vakaus- ja kasvusopimusta ja on korkeampi kuin edellisessä tarkistuksessa esitetty sopeutus. Kun otetaan huomioon edellä mainitut riskit, sopeutuksen tukena olisi kuitenkin oltava toimenpiteitä vuodesta 2009 eteenpäin. Neuvosto toteaa, että koska vuodeksi 2008 suunniteltu rakenteellinen sopeutus on suurempi kuin edellisessä tarkistuksessa oli ennakoitu, vuoden 2008 suunnitelmat ovat euroryhmän huhtikuussa 2007 hyväksymien finanssipolitiikan suuntaviivojen mukaisia. Edellä mainittuihin riskeihin olisi kuitenkin puututtava. Kun lopuksi otetaan huomioon nämä riskit, velkasuhde näyttäisi ohjelmakaudella supistuvan riittävää vauhtia kohti viitearvoa. Se pysyy kuitenkin selvästi korkeampana kuin 60 prosentin viitearvo koko ohjelmakauden ajan. Lisäksi sopeutusura on hidastunut ja on riippuvainen kunnianhimoisista alijäämätavoitteista.

(8)

Kreikan julkisen talouden kestävyyteen näyttää liittyvän huomattavia riskejä. Ikääntymisestä talousarvioon aiheutuvia pitkän aikavälin vaikutuksia ei voida arvioida asianmukaisesti niin kauan kuin eläkemenojen pitkän aikavälin yhteisesti sovittuja ennusteita ei ole käytettävissä. Vaikutusten oletetaan olevan kuitenkin selvästi yli EU:n keskiarvon. Vuoden 2002 tarkistetusta vakausohjelmasta peräisin olevien viimeisimpien käytettävissä olevien tietojen mukaan eläkemenojen ennustetaan kasvavan huomattavasti suhteessa BKT:hen pitkällä aikavälillä. Ohjelmassa ennakoitu vuoden 2007 julkisen talouden rahoitusasema on vastaavanlainen kuin edellisen ohjelman lähtöasetelma ja muodostaa riskin julkisen talouden kestävyydelle myös ilman väestön ikääntymisestä talousarvioon aiheutuvia pitkän aikavälin vaikutuksia. Lisäksi bruttovelan tämänhetkinen määrä ylittää selvästi perustamissopimuksessa määrätyn viitearvon. Sen supistaminen edellyttää suuria perusylijäämiä pitkän aikaa. Julkisen talouden vakauttaminen suunnitellulla tavalla sekä terveydenhuoltoalan käynnissä olevan uudistuksen jatkaminen ja ikääntymiseen liittyvien menojen todennäköisesti huomattavan kasvun hillitsemiseen tähtäävän eläkejärjestelmän uudistuksen käynnistäminen edistäisivät osaltaan julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyydelle aiheutuvien riskien vähentämistä.

(9)

Vakausohjelma on tietyssä määrin kansallisen uudistusohjelman täytäntöönpanosta lokakuussa 2007 esitetyn kertomuksen mukainen. Vaikka vakausohjelmassa suunnitellut julkista taloutta koskevat toimet vaikuttavat kansalliseen uudistusohjelmaan sisältyvien toimien mukaisilta, vakausohjelma sisältää vain laadullisen arvion siitä, miten kansallinen uudistusohjelma kaiken kaikkiaan vaikuttaa keskipitkän aikavälin finanssipoliittiseen strategiaan. Ohjelman mukaisesti suurin osa vuodeksi 2008 kaavailluista kansallisen uudistusohjelman täytäntöönpanokertomukseen sisältyvistä toimenpiteistä ja toimista sekä asianomaiset talousarviota koskevat säännökset on sisällytetty vuoden 2008 talousarviolakiin Ohjelmassa ei esitetä kuitenkaan järjestelmällisesti tietoja siitä, millaisia välittömiä julkisen talouden kustannuksia tai säästöjä aiheutuisi kansallisessa uudistusohjelmassa suunnitelluista tärkeimmistä uudistuksista. Julkista taloutta koskevissa ennusteissa ei vuotta 2008 lukuun ottamatta oteta selkeästi huomioon, miten kansallisen uudistusohjelman täytäntöönpanokertomuksessa suunnitellut toimet vaikuttavat julkiseen talouteen.

(10)

Ohjelman mukainen julkisen talouden strategia noudattaa pitkälti maakohtaisia talouspolitiikan laajoja suuntaviivoja ja Lissabonin strategian yhteydessä annettuja euroalueen jäsenvaltioiden talouspolitiikan suuntaviivoja finanssipolitiikan alalla.

(11)

Vakaus- ja lähentymisohjelmia koskevissa käytännesäännöissä täsmennetyistä tietovaatimuksista voidaan todeta, että ohjelmasta puuttuu joitakin pakollisia ja vapaaehtoisia tietoja (8). Se poikkeaa kuitenkin joissakin olennaisissa kohdissa käytännesäännöissä (9) annetusta rakennemallista.

i)

toteuttamaan suunniteltu sopeuttaminen kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta, supistamaan velan suhdetta BKT:hen vastaavalla tavalla ja käyttämään julkisen talouden ennakoitua paremmat tulokset vakauttamisprosessin nopeuttamiseen keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamiseksi ohjelmakauden aikana;

ii)

saattamaan päätökseen käynnissä oleva verohallinnon uudistus ja parantamaan edelleen talousarviomenettelyä lisäämällä entisestään sen avoimuutta, esittämällä julkisen talouden keskipitkän aikavälin puitteet sekä panemalla tehokkaasti täytäntöön menetelmät perusmenojen valvomiseksi, hillitsemiseksi ja niiden tehokkuuden lisäämiseksi;

iii)

parantamaan julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä saavuttamalla keskipitkän aikavälin tavoite ja jatkamalla edelleen terveydenhuoltojärjestelmän uudistusta ja uudistamalla eläkejärjestelmää sekä laatimaan ikääntymisestä aiheutuvien menojen pitkän aikavälin ennusteet mahdollisimman nopeasti, kun otetaan huomioon velkataso ja ikääntymiseen liittyvien menojen ennakoitu kasvu.

20.3.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 74/38

—

kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/comm/competition/mergers/cases/). Näillä sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

—

sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustossa asiakirjanumerolla 32008M4687. EUR-Lex on Euroopan yhteisön oikeuden online-tietokanta (http://eur-lex.europa.eu).

20.3.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 74/38

—

kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/comm/competition/mergers/cases/). Näillä sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

—

sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustossa asiakirjanumerolla 32008M5034. EUR-Lex on Euroopan yhteisön oikeuden online-tietokanta (http://eur-lex.europa.eu).

20.3.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 74/39

20.3.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 74/40