26.2.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 52/1

(1)

Elohopeapäästöjen on todettu olevan maailmanlaajuinen uhka, joka edellyttää toimenpiteitä alueellisella, kansallisella ja maailmanlaajuisella tasolla.

(2)

Kuten neuvostolle ja Euroopan parlamentille osoitetussa komission tiedonannossa ”Elohopeaa koskeva yhteisön strategia” todettiin, ihmisten ja ympäristön riskiä altistua elohopealle on pienennettävä.

(3)

Yhteisön tasolla toteutettavat toimenpiteet on nähtävä osana maailmanlaajuisia toimia elohopea-altistuksen riskin vähentämiseksi erityisesti YK:n ympäristöohjelman (UNEP) elohopeaohjelman puitteissa.

(4)

Metallisen elohopean vienti yhteisöstä olisi kiellettävä, jotta elohopean maailmanlaajuista tarjontaa voitaisiin vähentää merkittävästi.

(5)

Vientikiellosta aiheutuu yhteisöön huomattava elohopeaylijäämä, jonka uudelleenpääsy markkinoille olisi estettävä. Tämän vuoksi olisi varmistettava kyseisen elohopean turvallinen varastointi yhteisössä.

(6)

Jotta voidaan mahdollistaa jätteeksi katsottavan metallisen elohopean turvallinen varastointi, on syytä poiketa kaatopaikoista 26 päivänä huhtikuuta 1999 annetun neuvoston direktiivin 1999/31/EY (3) 5 artiklan 3 kohdan a alakohdasta tietyntyyppisten kaatopaikkojen osalta ja todeta, että yli vuoden kestävään metallisen elohopean tilapäiseen varastointiin, joka tapahtuu tähän tarkoitetuissa ja varustetuissa maanpäällisissä varastointitiloissa, ei sovelleta perusteita, jotka esitetään direktiivin 1999/31/EY 16 artiklan ja liitteen II mukaisista perusteista ja menettelyistä jätteen hyväksymiseksi kaatopaikoille 19 päivänä joulukuuta 2002 tehdyn neuvoston päätöksen 2003/33/EY (4) liitteen kohdassa 2.4.

(7)

Yli vuoden kestävään metallisen elohopean tilapäiseen varastointiin, joka tapahtuu tähän tarkoitetuissa ja varustetuissa maanpäällisissä varastointitiloissa, olisi sovellettava vaarallisista aineista aiheutuvien suuronnettomuusvaarojen torjunnasta 9 päivänä joulukuuta 1996 annettua direktiiviä 96/82/EY (5).

(8)

Tällä asetuksella ei pitäisi rajoittaa jätteiden siirrosta 14 päivänä kesäkuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1013/2006 (6) soveltamista. Jotta metallisen elohopean asianmukainen sijoittaminen yhteisössä olisi mahdollista, vastaanottomaan ja lähtömaan toimivaltaisia viranomaisia kannustetaan olemaan esittämättä mainitun asetuksen 11 artiklan 1 kohdan a alakohdan perusteella vastalauseita jätteeksi katsottavan metallisen elohopean siirroista. Todettakoon, että mainitun asetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaan saman asetuksen 11 artiklan 1 kohdan a alakohtaa ei sovelleta, kun on kyse vaarallisista jätteistä, joita lähtöjäsenvaltiossa tuotetaan vuosittain niin pieni kokonaismäärä, ettei kyseisen jäsenvaltion ole taloudellisesti kannattavaa rakentaa uusia erikoistuneita käsittelylaitoksia.

(9)

Jotta voitaisiin varmistaa ihmisten terveydelle ja ympäristölle turvallinen varastointi, päätöksessä 2003/33/EY edellytettyä maanalaisten varastojen osalta toteutettavaa turvallisuusarviointia olisi täydennettävä erityisvaatimuksilla ja sitä olisi sovellettava myös muuhun kuin maanalaiseen varastointiin. Loppukäsittelytoimea ei pitäisi sallia, ennen kuin erityisvaatimukset ja hyväksymisperusteet on vahvistettu. Metallisen elohopean sijoittamiseen mukautettujen varastointiolosuhteiden suolakaivoksessa tai syvällä kallioperässä olisi oltava erityisesti seuraavien periaatteiden mukaisia: pohjaveden suojelu elohopealta, elohopeahöyrypäästöjen ehkäisy, pitävyys ympäristön kaasuja ja nesteitä vastaan sekä pysyvän varastoinnin tapauksessa jätteiden tiivis kapselointi kaivoksessa tapahtuvan muutosprosessin lopuksi. Nämä vaatimukset tulisi sisällyttää direktiivin 1999/31/EY liitteisiin, kun niitä muutetaan tämän asetuksen mukaisesti.

(10)

Maanpäällisten varastointiolosuhteiden olisi oltava erityisesti seuraavien periaatteiden mukaisia: varastoinnin lopetettavuus, elohopean suojaaminen ilmakehässä olevalta vedeltä, pitävyys maaperän osalta ja elohopeahöyrypäästöjen ehkäisy. Nämä vaatimukset tulisi sisällyttää direktiivin 1999/31/EY liitteisiin, kun niitä muutetaan tämän asetuksen mukaisesti. Metallisen elohopean maanpäällistä varastointia olisi pidettävä väliaikaisena ratkaisuna.

(11)

Jäsenvaltioiden olisi toimitettava tiedot varastointitiloja varten myönnetyistä luvista sekä tämän asetuksen soveltamisesta ja markkinavaikutuksista, jotta siitä voidaan tehdä arviointi hyvissä ajoin. Tuojien, viejien ja toimijoiden olisi toimitettava tiedot metallisen elohopean siirroista ja käyttötarkoituksesta.

(12)

Jäsenvaltioiden olisi säädettävä tämän asetuksen säännösten rikkomiseen sovellettavista luonnollisille henkilöille ja oikeushenkilöille määrättävistä seuraamuksista. Seuraamusten olisi oltava tehokkaita, oikeasuhtaisia ja varoittavia.

(13)

On asianmukaista järjestää tiedonvaihtoa, jotta voidaan arvioida, tarvitaanko elohopean vientiin, tuontiin ja varastointiin sekä elohopeayhdisteisiin ja elohopeaa sisältäviin tuotteisiin liittyviä lisätoimenpiteitä, tämän kuitenkaan rajoittamatta perustamissopimuksen kilpailusääntöjen ja erityisesti sen 81 artiklan soveltamista.

(14)

Elohopean turvallista loppusijoittamista, myös eri stabilisointitekniikoita tai muita elohopean immobilisointitapoja koskeva tutkimus on käynnissä. Komission olisi ensisijaisena asiana tarkasteltava edellä mainittua tutkimusta ja toimitettava kertomus niin pian kuin mahdollista. Saatava tieto on tärkeää, sillä se tarjoaa vakaan perustan tämän asetuksen tarkistamiselle sen tavoitteiden saavuttamiseksi.

(15)

Komission olisi otettava nämä tiedot huomioon arviointikertomuksen toimittamisen yhteydessä, jotta voidaan määrittää mahdolliset tarpeet tämän asetuksen muuttamiseksi.

(16)

Komission olisi myös seurattava elohopean tarjonnan ja kysynnän kansainvälistä kehitystä, erityisesti monenvälisiä neuvotteluja, ja raportoitava niistä, jotta voitaisiin arvioida yleisen lähestymistavan johdonmukaisuutta.

(17)

Tämän asetuksen soveltamiseksi tarvittavista, tietyissä tässä asetuksessa luetelluissa tiloissa tapahtuvaa metallisen elohopean väliaikaista varastointia koskevista toimenpiteistä olisi päätettävä direktiivin 1999/31/EY mukaisesti, sillä tämä asetus ja kyseinen direktiivi liittyvät suoraan toisiinsa.

(18)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa tämän asetuksen tavoitetta, eli elohopealle altistumisen vähentämistä vientikiellon ja varastointivelvollisuuden avulla, vaan se voidaan, ottaen huomioon vaikutukset tavaroiden liikkuvuuteen, sisämarkkinoiden toiminta ja elohopean aiheuttaman pilaantumisen rajat ylittävä luonne, saavuttaa ainoastaan yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen,

a)

varastoida väliaikaisesti yli vuoden ajan tai varastoida pysyvästi (direktiivin 2006/12/EY liitteessä II A määritellyt loppukäsittelytoimet D 15 tai D 12) suolakaivoksiin, jotka on mukautettu metallisen elohopean sijoittamista varten, tai syvälle maanalaiseen kovaan kallioperään, joka takaa vastaavan turvallisuuden ja eristämisen tason kuin edellä mainitut suolakaivokset; tai

b)

varastoida väliaikaisesti (direktiivin 2006/12/EY liitteessä II A määritelty loppukäsittelytoimi D 15) yli vuoden ajan maan päällä sijaitsevaan laitokseen, joka on tarkoitettu metallisen elohopean tilapäiseen sijoittamiseen ja varustettu tätä varten. Tässä tapauksessa ei sovelleta päätöksen 2003/33/EY liitteessä olevassa 2.4 kohdassa esitettyjä perusteita.

a)

yhteisöön saapuvan metallisen elohopean määrät, hinnat, alkuperämaa ja kohdemaa sekä käyttötarkoitus;

b)

jätteeksi katsotun metallisen elohopean, jolla käydään kauppaa rajojen yli yhteisössä, määrät, alkuperämaa ja kohdemaa.

26.2.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 52/7

(1)

Lissabonin kasvu- ja työllisyysstrategiassa korostetaan tarvetta luoda sellaiset olosuhteet, jotka houkuttelevat investointeja osaamiseen ja innovaatioon Euroopassa, jotta voidaan tukea kilpailukykyä, kasvua ja työllisyyttä Euroopan unionissa.

(2)

On ensi sijassa jäsenvaltioiden asia huolehtia siitä, että Euroopassa on vahva teollinen, kilpailu- ja innovaatioperusta. Euroopan unionin kohtaama innovaatiotoimintaan kohdistuva haaste on luonteeltaan ja laajuudeltaan kuitenkin sellainen, että toimia tarvitaan myös yhteisön tasolla.

(3)

Yhteisön olisi tarjottava innovaatiotoiminnan edistämiseksi tukea erityisesti tutkimuksen, teknologisen kehittämisen ja demonstroinnin seitsemännen puiteohjelman, kilpailukyvyn ja innovaation puiteohjelman, integroidun elinikäisen oppimisen ohjelman ja rakennerahastojen kautta.

(4)

Olisi perustettava uusi yhteisön tason aloite, Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti, jäljempänä ’EIT’, jolla tuetaan yhteisön ja jäsenvaltioiden nykyisiä linjauksia ja aloitteita edistämällä niin sanotun osaamiskolmion — korkea-asteen koulutus, tutkimus ja innovaatio — integrointia kaikkialla Euroopan unionissa.

(5)

Kesäkuun 15 ja 16 päivänä 2006 kokoontunut Eurooppa-neuvosto kehotti komissiota valmistelemaan syksyllä 2006 esitettävän virallisen ehdotuksen EIT:n perustamiseksi.

(6)

EIT:n olisi ensisijaisesti pyrittävä edesauttamaan yhteisön ja jäsenvaltioiden innovaatiokapasiteetin kehittämistä nivomalla toimintaansa kaikkein korkealuokkaisinta korkeakoulutus-, tutkimus- ja innovaatiotoimintaa. EIT:n olisi toiminnallaan helpotettava ja edistettävä eurooppalaisten innovaatioyhteisöjen verkostoitumista ja yhteistyötä sekä luoda synergioita niiden kesken.

(7)

EIT:n toimien olisi vastattava Euroopan strategisiin pitkän aikavälin innovaatiohaasteisiin, erityisesti tieteenalojen rajat ylittävillä ja/tai monitieteisillä aloilla, mukaan lukien Euroopan tasolla jo määritellyt haasteet. EIT:n olisi toiminnallaan edistettävä säännöllistä vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan kanssa.

(8)

EIT:n olisi asetettava etusijalle korkeakoulutus- sekä tutkimus- ja innovaatiotoimintansa siirtäminen yritystoimintayhteyteen, tällaisen toiminnan kaupallinen soveltaminen sekä uusien yritysten perustamisen, spin-off -toiminnan ja pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset) tukeminen.

(9)

EIT:n olisi toiminnassaan käytettävä ensisijaisesti huippuosaamiseen perustuvia korkea-asteen oppilaitosten, tutkimusorganisaatioiden, yritysten ja muiden sidosryhmien autonomisia yhteistyöryhmiä innovaatioprosessiin kuuluvina kestävinä ja pitkäaikaisina itsenäisinä strategisina verkostoina. EIT:n hallintoneuvoston olisi valittava yhteistyöryhmät avoimen huippuosaamiseen perustuvan prosessin pohjalta ja nimettävä ne osaamis- ja innovaatioyhteisöiksi. Hallintoneuvoston olisi myös ohjattava EIT:n toimia ja arvioitava osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toimintaa. Hallintoneuvostossa olisi oltava jäseninä kokeneita edustajia tasapainoisesti yritysmaailmasta, korkea-asteen koulutuksen ja/tai tutkimuksen piiristä ja innovaation alalta.

(10)

Jotta ne voisivat tukea Euroopan talouden kilpailukykyä ja lisätä sen kansainvälistä houkuttelevuutta ja innovaatiokapasiteettia, EIT:n sekä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen pitäisi pystyä vetämään puoleensa kumppaniorganisaatioita, tutkijoita ja opiskelijoita koko maailmasta, myös rohkaisemalla heidän liikkuvuuttaan, ja tekemään yhteistyötä kolmansissa maissa toimivien organisaatioiden kanssa.

(11)

EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen suhteiden olisi perustuttava sopimuksiin, joissa vahvistetaan yhteisöjen oikeudet ja velvollisuudet sekä varmistetaan toimien riittävä yhteensovittaminen ja luodaan menettelyt yhteisöjen toimien ja niiden tulosten seurantaa ja arviointia varten.

(12)

On tarpeen tukea korkea-asteen koulutusta, joka on olennainen mutta usein pois jäävä osa kokonaisvaltaista innovaatiostrategiaa. EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen sopimuksissa olisi määrättävä, että yhteisöjen myöntämien tutkintojen myöntäjien olisi oltava osallistuvia korkea-asteen oppilaitoksia, joita olisi rohkaistava luokittelemaan ne myös EIT-tutkinnoiksi. Toimillaan ja työllään EIT:n olisi edistettävä liikkuvuutta eurooppalaisella tutkimus- ja korkeakoulutusalueella sekä edistettävä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toiminnan yhteydessä tutkijoille ja opiskelijoille myönnettyjen apurahojen siirrettävyyttä. Kaikissa näissä toimissa olisi noudatettava ammattipätevyyden tunnustamisesta 7 päivänä syyskuuta 2005 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2005/36/EY (4).

(13)

EIT:n olisi laadittava teollis- ja tekijänoikeuksien hallinnointia varten selkeät ja avoimet ohjeet, joilla tulisi edistää teollis- ja tekijänoikeuksien hyödyntämistä asianmukaisin edellytyksin. Näissä ohjeissa olisi oltava säännökset siitä, että eri kumppaniorganisaatioiden panos osaamis- ja innovaatioyhteisöihin otetaan asianmukaisesti huomioon niiden koosta riippumatta. Jos toimia rahoitetaan yhteisön tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen puiteohjelmista, olisi sovellettava kyseisten ohjelmien sääntöjä.

(14)

EIT:n vastuunalaisuuden ja sen toiminnan avoimuuden takaamiseksi on annettava asianmukaiset säännökset. Sen toimintaa sääntelevät säännöt olisi annettava EIT:n perussäännössä.

(15)

EIT:n olisi oltava oikeushenkilö, ja jotta voidaan taata sen toiminnallinen riippumattomuus, sen olisi hallinnoitava omaa talousarviotaan, jonka rahoituslähteisiin olisi kuuluttava yhteisön rahoitusosuus.

(16)

EIT:n olisi pyrittävä kasvattamaan rahoituksessaan yksityisen sektorin osuutta ja sen omasta toiminnasta saatavien tulojen osuutta. Teollisuuden sekä rahoitus- ja palvelusektorien odotetaan siksi osallistuvan merkittävässä määrin EIT:n ja erityisesti osaamis- ja innovaatioyhteisöjen talousarvioiden rahoittamiseen. Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen olisi pyrittävä saamaan yksityissektorin rahoitusosuus mahdollisimman suureksi. Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen ja niiden kumppaniorganisaatioiden olisi tuotava julkisuuteen se, että niiden toiminta tapahtuu EIT:n puitteissa ja että ne saavat rahoitusta Euroopan unionin yleisestä talousarviosta.

(17)

Yhteisön osuudella olisi katettava EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen perustamisesta sekä niiden hallinnollisista ja yhteensovittamistoimista aiheutuvat kulut. Päällekkäisen rahoituksen välttämiseksi näihin toimiin ei olisi samanaikaisesti myönnettävä rahoitusta yhteisön muista ohjelmista, kuten tutkimuksen, teknologisen kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta, kilpailukyvyn ja innovaation puiteohjelmasta, integroidusta elinikäisen oppimisen ohjelmasta tai rakennerahastoista. Jos osaamis- ja innovaatioyhteisöt tai niiden kumppaniorganisaatiot hakevat suoraan yhteisön ohjelmista tai rahastoista myönnettävää avustusta, niiden hakemuksia ei myöskään olisi millään tavalla asetettava etusijalle muihin hakemuksiin nähden.

(18)

Yhteisön rahoitusosuuteen ja muihin Euroopan unionin yleisestä talousarviosta maksettaviin avustuksiin olisi sovellettava yhteisön talousarviomenettelyä. Tilintarkastustuomioistuimen olisi suoritettava tilintarkastus Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (5) mukaisesti.

(19)

Tällä asetuksella vahvistetaan kaudeksi 2008–2013 rahoituskehys, jota budjettivallan käyttäjä pitää ensisijaisena ohjeenaan talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (6) 37 kohdan mukaisesti.

(20)

EIT on asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu yhteisöjen perustama elin, jonka olisi siten vahvistettava varainhoitosäännöksensä. EIT:hen olisi näin ollen sovellettava asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19 päivänä marraskuuta 2002 annettua komission asetusta (EY, Euratom) N:o 2343/2002 (7).

(21)

EIT:n olisi laadittava vuosikertomus edellisen kalenterivuoden aikana toteutetuista toimista ja jatkuvasti päivitettävä kolmivuotinen työohjelma, jossa esitetään sen suunnittelemat toimet ja jonka avulla EIT voi vastata tieteen, teknologian, korkea-asteen koulutuksen, innovaation ja muiden asiaan liittyvien alojen sisäiseen ja ulkoiseen kehitykseen. Nämä asiakirjat olisi toimitettava Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle. Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission olisi voitava antaa lausunto luonnoksesta EIT:n ensimmäiseksi kolmivuotiseksi työohjelmaksi.

(22)

EIT:n strategiset pitkän aikavälin prioriteettialat ja rahoitustarpeet seitsemäksi vuodeksi olisi esitettävä strategisessa innovaatio-ohjelmassa. Ottaen huomioon strategisen innovaatio-ohjelman tärkeyden yhteisön innovaatiopolitiikan kannalta ja sen sosioekonomisten vaikutusten poliittisen merkityksen yhteisölle, Euroopan parlamentin ja neuvoston olisi hyväksyttävä se komission EIT:n toimittaman luonnoksen perusteella laatiman ehdotuksen pohjalta.

(23)

On aiheellista, että komissio käynnistää riippumattoman ulkoisen arvioinnin EIT:n toiminnasta erityisesti strategisen innovaatio-ohjelman valmistelua silmällä pitäen. Komission olisi tarvittaessa tehtävä ehdotuksia tämän asetuksen muuttamiseksi.

(24)

EIT:n pitkän aikavälin kehityksen kannalta on aiheellista jatkaa sen asteittaista ja vaiheittaista täytäntöönpanoa. EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toiminnan arvioimiseksi ja tarvittaessa parannusten tekemiseksi tarvitaan aloitusvaihe, jolloin osaamis- ja innovaatioyhteisöjä on rajoitettu määrä. Hallintoneuvoston olisi 18 kuukauden kuluessa toimintansa aloittamisesta valittava kaksi tai kolme osaamis- ja innovaatioyhteisöä aloilta, jotka auttavat Euroopan unionia vastaamaan nykyisiin ja tuleviin haasteisiin, ja jotka voivat käsittää sellaisia aloja kuin ilmastonmuutos, uusiutuvat energialähteet sekä tieto- ja viestintäteknologioiden seuraava sukupolvi. Edellä mainittujen lisäksi perustettavien osaamis- ja innovaatioyhteisöjen valinnan ja nimeämisen olisi oltava mahdollista sen jälkeen, kun ensimmäisen EIT:n yksityiskohtaiset toimintamenettelyt sisältävä strateginen innovaatio-ohjelma on hyväksytty.

(25)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa suunnitellun toiminnan tavoitetta, joka on EIT:n perustaminen, vaan se voidaan sen laajuuden ja rajat ylittävän luonteen vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen,

1)

’innovaatiolla’ tarkoitetaan sitä prosessia tuloksineen, jolla vastataan uusilla ideoilla yhteiskunnalliseen tai taloudelliseen kysyntään ja luodaan uusia tuotteita, palveluja tai liiketoiminta- ja organisaatiomalleja, jotka otetaan menestyksellisesti käyttöön olemassa olevilla markkinoilla tai jotka pystyvät luomaan uusia markkinoita;

2)

’osaamis- ja innovaatioyhteisöllä’ tarkoitetaan sen täsmällisestä oikeudellisesta muodosta riippumatta korkea-asteen oppilaitosten, tutkimusorganisaatioiden, yritysten ja muiden innovaatioprosessiin osallistuvien tahojen autonomista yhteistyöryhmää, joka toimisi yhteiseen keskipitkän ja pitkän aikavälin innovaatiosuunnitteluun perustuvana strategisena verkostona ja jonka tavoitteena on vastata EIT:lle asetettuihin haasteisiin;

3)

’osallistuvalla valtiolla’ tarkoitetaan joko Euroopan unionin jäsenvaltiota tai muuta maata, joka on tehnyt EIT:tä koskevan sopimuksen yhteisön kanssa;

4)

”kolmannella maalla’ tarkoitetaan mitä tahansa valtiota, joka ei ole osallistuva valtio;

5)

’kumppaniorganisaatiolla’ tarkoitetaan osaamis- ja innovaatioyhteisön jäsenorganisaatioita, jotka voivat olla erityisesti korkea-asteen oppilaitoksia, tutkimusorganisaatioita, julkisia tai yksityisiä yrityksiä, rahoituslaitoksia, alue- ja paikallisviranomaisia tai säätiöitä;

6)

’tutkimusorganisaatiolla’ tarkoitetaan kaikentyyppisiä julkisia tai yksityisiä oikeussubjekteja, joiden päätehtäviin kuuluu tutkimus tai teknologinen kehittäminen;

7)

’korkea-asteen oppilaitoksella’ tarkoitetaan korkeakouluja ja kaikentyyppisiä korkea-asteen koulutusta antavia laitoksia, joissa voi kansallisen lainsäädännön tai käytännön mukaisesti suorittaa maisterin- tai tohtorintutkinnon, riippumatta laitoksesta kansallisesti käytetystä nimityksestä;

8)

’tutkinnoilla’ tarkoitetaan osallistuvien korkea-asteen oppilaitosten osaamis- ja innovaatioyhteisön suorittaman korkea-asteen koulutustoiminnan yhteydessä myöntämiä maisterin- tai tohtorintutkintoja;

9)

’strategisella innovaatio-ohjelmalla’ tarkoitetaan toimintapoliittista asiakirjaa, jossa hahmotellaan EIT:n prioriteettialat tulevia aloitteita varten ja johon sisältyy yleiskatsaus seitsemän vuoden aikajaksolle suunniteltuihin korkeakoulutus-, tutkimus- ja innovaatiotoimiin.

a)

hallintoneuvosto, joka koostuu innovaatiotoiminnan, yritystoiminnan, tutkimuksen ja korkea-asteen koulutuksen alojen kokeneista korkean tason jäsenistä. Hallintoneuvosto vastaa EIT:n toimien ohjaamisesta, osaamis- ja innovaatioyhteisöjen valinnasta, nimeämisestä ja arvioinnista sekä kaikista muista strategisista päätöksistä;

b)

toimeenpanokomitea, joka valvoo EIT:n toimintaa ja tekee päätökset, jotka on tehtävä hallintoneuvoston kokousten välillä;

c)

johtaja, joka vastaa hallintoneuvostolle EIT:n rahoitus- ja muusta hallinnosta ja toimii EIT:n laillisena edustajana;

d)

sisäinen tarkastustoimi, joka antaa hallintoneuvostolle ja johtajalle neuvoja EIT:n rahoitus- ja muusta hallinnosta ja valvontarakenteista, osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kanssa muodostettavien rahoitusyhteyksien organisoinnista sekä hallintoneuvoston pyynnöstä muista seikoista.

a)

määrittelee prioriteettialansa;

b)

tekee toimintaansa tunnetuksi mahdollisten kumppaniorganisaatioiden parissa ja rohkaisee niitä osallistumaan toimintaansa;

c)

valitsee ja nimeää osaamis- ja innovaatioyhteisöjä prioriteettialoilla 7 artiklan mukaisesti sekä määrittelee sopimuksella niiden oikeudet ja velvollisuudet; tarjoaa niille asianmukaista tukea, soveltaa asianmukaisia laadunvalvontatoimenpiteitä, seuraa jatkuvasti niiden toimia ja arvioi niitä määräajoin sekä huolehtii niiden välisestä sopivan tasoisesta yhteensovittamisesta;

d)

hankkii varoja julkisista ja yksityisistä lähteistä sekä käyttää resurssejaan tämän asetuksen mukaisesti. Se pyrkii erityisesti rahoittamaan toimintansa suurelta osin yksityisistä lähteistä ja sen omasta toiminnasta saaduilla tuloilla sekä kasvattamaan tätä osuutta;

e)

edistää osaamis- ja innovaatioyhteisöissä kumppaneina toimivien korkea-asteen oppilaitosten myöntämien loppututkintojen, jotka voidaan myös luokitella EIT-tutkinnoiksi, tunnustamista jäsenvaltioissa;

f)

edistää hyvien toimintatapojen levittämistä osaamiskolmion integroimiseksi ja yhteisen innovaatiokulttuurin sekä tietämyksen siirron kulttuurin kehittämiseksi;

g)

pyrkii maailmanluokan huippuosaamista edustavaksi laitokseksi korkea-asteen koulutuksessa, tutkimuksessa ja innovaatiossa;

h)

varmistaa EIT:n ja yhteisön muiden ohjelmien välisen synergian ja keskinäisen täydentävyyden.

a)

innovaatiotoiminta ja -investoinnit, joissa Euroopan tason toiminta tuo lisäarvoa ja joissa otetaan kaikilta osin huomioon korkea-asteen koulutuksen ja tutkimuksen näkökohdat kriittisen massan saavuttamiseksi, jolloin edistetään tulosten levittämistä ja hyödyntämistä;

b)

innovaatioon perustuva huippututkimus aloilla, joilla on suuri taloudellinen tai yhteiskunnallinen merkitys ja joilla hyödynnetään sekä Euroopan että kansallisen tason tutkimuksen tuloksia Euroopan kilpailukyvyn lujittamiseksi kansainvälisesti;

c)

maisterin- ja tohtorintutkintotason koulutustoiminta aloilla, joilla on mahdollisuudet vastata Euroopan tuleviin sosioekonomisiin tarpeisiin ja jotka edistävät innovaatioon liittyvien taitojen kehittämistä, johtamis- ja yrittäjäntaitojen parantamista sekä tutkijoiden ja opiskelijoiden liikkuvuutta;

d)

parhaiden innovaatioon liittyvien toimintamallien levittäminen, joka kohdistuu ennen muuta korkeakoulutus- ja tutkimusalan, yritysmaailman, mukaan lukien palvelu- ja rahoitusalan yhteistyön kehittämiseen.

a)

yhteistyöryhmän olemassa olevat ja potentiaaliset innovaatiovalmiudet sekä sen korkea-asteen koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioon liittyvä huippuosaaminen;

b)

yhteistyöryhmän valmiudet saavuttaa strategisessa innovaatio-ohjelmassa asetetut tavoitteet;

c)

yhteistyöryhmän valmiudet varmistaa pitkän aikavälin kestävä ja omavarainen rahoitus, joka muodostuu huomattavassa ja kasvavassa määrin yksityiseltä sektorilta, teollisuudelta ja palvelualalta saatavista varoista;

d)

korkea-asteen koulutuksen, tutkimuksen ja innovaation osaamiskolmiossa toimivien organisaatioiden osallistuminen kumppanuuteen;

e)

osoitus asiaankuuluvalla alalla sovellettavien teollis- ja tekijänoikeuksien hallintasuunnitelmasta, joka vastaa teollis- ja tekijänoikeuksien hallintaa koskevien EIT:n periaatteita ja ohjeita, mukaan lukien se, miten eri kumppaniorganisaatioiden panos on otettu huomioon;

f)

toimenpiteet, joilla tuetaan yksityisen sektorin, mukaan lukien rahoitussektori ja erityisesti pk-yritykset, osallistumista ja yhteistyötä sen kanssa sekä uusien yritysten perustamista, spin-off -toimintaa ja pk-yrityksiä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen tulosten kaupallista hyödyntämistä silmällä pitäen;

g)

valmius vuorovaikutukseen muiden osaamis- ja innovaatioyhteisön ulkopuolisten järjestöjen ja verkostojen kanssa hyvien toimintamallien ja huippuosaamisen jakamiseksi.

a)

myöntämään osaamis- ja innovaatioyhteisöjen integroidun luonteen mukaisesti yhteisiä tai moninkertaisia tutkintoja. Ne voivat kuitenkin olla myös vain yhden korkea-asteen oppilaitoksen myöntämiä tutkintoja;

b)

ottamaan huomioon:

a)

yrityksiltä tai yksityisiltä organisaatioilta saatavat rahoitusosuudet, jotka muodostavat merkittävän rahoituslähteen;

b)

Euroopan unionin talousarviosta myönnettävät rahoitusosuudet;

c)

osallistuvien valtioiden, kolmansien maiden tai niiden viranomaisten lakisääteisesti tai vapaaehtoisesti myöntämät rahoitusosuudet;

d)

testamenttilahjoitukset, lahjoitukset sekä yksityishenkilöiltä, instituutioilta, säätiöiltä tai muilta kansallisilta elimiltä saatava rahoitus;

e)

osaamis- ja innovaatioyhteisön omasta toiminnasta sekä teollis- ja tekijänoikeuksista saatavista rojalteista peräisin olevat tulot;

f)

EIT:n omasta toiminnasta ja sen tuloksista tai pääomalahjoituksista, mukaan luettuina ne, joita hallinnoi EIT:n säätiö, peräisin olevat tulot;

g)

kansainvälisten elinten tai instituutioiden myöntämät varat;

h)

Euroopan investointipankin myöntämät lainat tai varat, mukaan lukien mahdollisuus käyttää riskinjakorahoitusvälinettä tukikelpoisuusedellytysten ja valintamenettelyn mukaisesti.

a)

jatkuvasti päivitettävän kolmivuotisen työohjelman, joka perustuu strategiseen innovaatio-ohjelmaan sen tultua hyväksytyksi ja jossa esitetään sen keskeiset painopisteet ja suunnitellut toimet sekä arvio rahoitustarpeista ja -lähteistä. EIT toimittaa työohjelman tiedoksi Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle;

b)

vuosikertomuksen kunkin vuoden 30 päivään kesäkuuta mennessä. Kertomuksessa selostetaan EIT:n edellisen kalenterivuoden aikana toteuttamat toimet ja arvioidaan tuloksia suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja aikatauluun, toteutettuihin toimiin liittyviä riskejä sekä resurssien käyttöä ja EIT:n yleistä toimintaa.

a)

EIT:n toimintaa koskevat yksityiskohtaiset säännöt ja tehtävänkuvaukset;

b)

hallintoneuvoston sekä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen välistä yhteistyötä koskevat säännöt;

c)

osaamis- ja innovaatioyhteisöjen rahoitusta koskevat yksityiskohtaiset säännöt.