15.11.2007

Euroopan unionin virallinen lehti

C 274/1

EUROOPAN YHTEISÖJEN LOPULLINEN TILINPÄÄTÖS

VARAINHOITOVUOSI 2006

Nide I

KONSOLIDOITU TILINPÄÄTÖS JAKONSOLIDOITU SELVITYS TALOUSARVION TOTEUTTAMISESTA

(2007/C 274/01)

SISÄLLYS

Konsolidoituun tilinpäätökseen liitetty ilmoitus

Tärkeimmät tapahtumat ja keskeiset numerotiedot

I osa:

Euroopan yhteisöjen konsolidoitu tilinpäätös ja liitetiedot

Tase

B.	Tuotto- ja kululaskelma (ml. segmenttiraportointi)

C.	Rahavirtalaskelma

D.	Laskelma nettovarojen muutoksista

E.	Tilinpäätöksen liitetiedot

II osa:

Konsolidoitu selvitys euroopan yhteisöjen talousarvion toteuttamisesta ja sen liitetiedot

A.	Konsolidoitu selvitys talousarvion toteuttamisesta

B.	Talousarvion toteuttamisselvityksen liitetiedot

KONSOLIDOITUUN TILINPÄÄTÖKSEEN LIITETTY ILMOITUS

Euroopan yhteisöjen vuoden 2006 konsolidoitu tilinpäätös on laadittu käyttäen tietoja, jotka muut toimielimet ja elimet ovat toimittaneet varainhoitoasetuksen 129 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Vakuutan, että tilinpäätös on laadittu Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen VII osaston säännösten sekä tilinpäätöksen liitteessä esitettyjen kirjanpitoperiaatteiden, -sääntöjen ja -menetelmien mukaisesti.

Olen saanut kyseisten toimielinten ja elinten tilinpitäjiltä kaikki heidän oikeaksi vakuuttamansa tiedot, jotka tarvitaan laadittaessa tilinpäätöstä, josta käyvät ilmi Euroopan yhteisöjen varat ja velat sekä talousarvion toteuttaminen.

Edellä mainittujen tietojen perusteella ja tehtyäni tarpeellisiksi katsomani tarkistukset ennen kuin varmensin Euroopan komission tilinpäätöksen allekirjoituksellani vakuutan olevani riittävän varma siitä, että tilinpäätös antaa kaikilta olennaisilta osiltaan oikean ja riittävän kuvan Euroopan yhteisöjen taloudellisesta asemasta.

Brian Gray

Euroopan komission tilinpitäjä

TÄRKEIMMÄT TAPAHTUMAT JA KESKEISET NUMEROTIEDOT

Euroopan yhteisöjen tilinpäätös laaditaan vuodelta 2006 toista kertaa suoriteperusteiseen kirjanpitoon perustuvien sääntöjen mukaisesti, jotka otettiin käyttöön Euroopan yhteisöissä vuonna 2005. Kuten aina tilinpäätöstä laadittaessa, komissio on pyrkinyt kehittämään sitä aiempiin tilinpäätöksiin verrattuna. Tänä vuonna tavoitteena on ollut erityisesti antaa lukijalle ymmärrettävämpiä ja käyttökelpoisempia tietoja.

Vuoden 2006 tilinpäätöksen esittämistapa poikkeaa joissakin kohdin edellisen varainhoitovuoden tilinpäätöksestä:

—

Toukokuun 1 päivänä 2007 sovellettavaksi tulleen tarkistetun varainhoitoasetuksen mukaisesti komission tilinpitäjä on liittänyt tilinpäätökseen ensi kertaa ilmoituksen, jossa hän toteaa olevansa riittävän varma siitä, että tilinpäätös antaa kaikilta olennaisilta osiltaan oikean ja riittävän kuvan Euroopan yhteisöjen taloudellisesta asemasta.

—	Tähän tilinpäätökseen konsolidoitujen elinten tilinpitäjät ovat sisällyttäneet omiin tilinpäätöksiinsä vakuutuksen, jonka mukaan he ovat riittävän varmoja siitä, että tilinpäätös antaa kaikilta olennaisilta osiltaan oikean ja riittävän kuvan toimielimen tai viraston taloudellisesta asemasta.

—	Luvut ilmoitetaan tilinpäätöksessä luettavuuden vuoksi miljoonina euroina.

—	Talousarvion toteuttamista koskevia taulukoita on yksinkertaistettu.

—	Komission suorittamien maksujen takaisinperinnästä on annettu aiempaa tarkemmat tiedot.

On huomattava, että konsolidointia on laajennettu vuodesta 2005 — tilinpäätökseen on nyt konsolidoitu 24 virastoa, kun niitä oli 16 vuonna 2005.

VARAINHOITOVUODEN 2006 TILINPÄÄTÖKSEN KESKEISET NUMEROTIEDOT

—	Talousarvion ylijäämä jatkoi supistumistaan ja oli 1,85 miljardia euroa (2,41 miljardia euroa vuonna 2005).

—	Tuotto- ja kululaskelman mukainen varainhoitovuoden tulos parani 7 812 miljoonan euron alijäämästä (vuonna 2005) 197 miljoonan euron ylijäämäksi vuonna 2006.

—

Kokonaisvarat kasvoivat 67,3 miljardiin euroon (58,7 miljardia euroa vuonna 2005) ja kokonaisvelat 131,6 miljardiin euroon (120,9 miljardia euroa vuonna 2005). Erotus rahoitetaan lyhyellä aikavälillä talousarviovaroista, jotka on jo hyväksytty tai joihin jäsenvaltiot ovat sitoutuneet pitkällä aikavälillä.

I OSA

EUROOPAN YHTEISÖJEN KONSOLIDOITU TILINPÄÄTÖS JA LIITETIEDOT

SISÄLTÖ

Tase

B.	Tuotto- ja kululaskelma (ml. segmenttiraportointi)

C.	Rahavirtalaskelma

D.	Laskelma nettovarojen muutoksista

E.	Tilinpäätöksen liitetiedot:

1.	Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

2.	Taseen liitetiedot

3.	Tuotto- ja kululaskelman liitetiedot

4.	Rahavirtalaskelman liitetiedot

5.	Taseen ulkopuoliset erät ja niitä koskevat liitetiedot

6.	Rahoitusriskien hallinta

7.	Lähipiiriä koskevat tiedot

8.	Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat

9.	Konsolidoidut yhteisöt

10.	Konsolidoimattomat yhteisöt

A. TASE

milj. euroa
		Liitetieto	31.12.2006	31.12.2005
I.	PYSYVÄT VASTAAVAT:		31 556	31 415
	Aineettomat käyttöomaisuushyödykkeet	2.1	37	27
	Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	2.2	4 586	4141
	Sijoitukset	2.3	2 157	1 874
	Lainat	2.4	2 023	2 397
	Pitkäaikaiset ennakkomaksut	2.5	22 425	22 732
	Pitkäaikaiset saamiset	2.6	328	244
II.	VAIHTUVAT VASTAAVAT:		35 776	27 291
	Vaihto-omaisuus	2.7	115	126
	Lyhytaikaiset sijoitukset	2.8	1 426	1 440
	Lyhytaikaiset ennakkomaksut	2.9	8 055	6 633
	Lyhytaikaiset saamiset	2.10	9 796	7 238
	Käteisvarat ja muut rahavarat	2.11	16 384	11 854
	Vastaavaa yhteensä		67 332	58 706
III.	PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA:		37 071	38 026
	Työsuhde-etuudet	2.12	32 200	33 156
	Riski- ja kuluvaraukset	2.13	989	1 097
	Rahoitusvelat	2.14	1 862	1 920
	Muut pitkäaikaiset velat	2.15	2 020	1 853
IV.	LYHYTAIKAISET VELAT:		94 479	82 825
	Riski- ja kuluvaraukset	2.16	379	275
	Rahoitusvelat	2.17	20	22
	Muut lyhytaikaiset velat	2.18	94 080	82 528
	Vastattavaa yhteensä		131 550	120 851
	NETTOVARAT		(64 218)	(62 145)
	Muut varat	2.19	2 855	2 808
	Jäsenvaltioiden rahoitusosuudet:	2.20	(67 073)	(64 953)
	Työsuhde-etuudet (pitkäaikainen) (1)		(32 200)	(33 156)
	Muut määrät (2)		(34 873)	(31 797)
V.	NETTOVARAT (3)		(64 218)	(62 145)

B. TUOTTO- JA KULULASKELMA (ml. segmenttiraportointi)

milj. euroa
	Liitetieto	2006	2005
TOIMINNAN TUOTOT:	3.1	113 486	107 890
Tuotot omista varoista ja rahoitusosuuksista:		105 118	103 964
BKTL-varat		70 134	70 861
Alv-varat		17 207	16 018
Perinteiset omat varat		15 247	14 265
Budjettioikaisut		2 395	2 606
Kolmansien maiden maksuosuudet (ml. EFTA-valtiot)		135	214
Toiminnan tuotot:		8 368	3 926
Sakot		2 217	719
Maatalousmaksut		1 695	447
Varojen takaisinperintä		1 296	939
Hallinnollisesta toiminnasta saatavat tuotot		982	895
Muut toiminnan tuotot		2 178	926
TOIMINNAN KULUT		113 422	107 597
Hallintokulut:	3.2	6 619	6 127
Henkilöstökulut		3 998	3 613
Käyttöomaisuushyödykkeisiin liittyvät kulut		348	320
Muut hallintokulut		2 273	2 194
Toiminnan kulut:	3.3	106 803	101 470
Suora keskitetty hallinnointi		12 273	11 281
Välillinen keskitetty hallinnointi		677	351
Hajautettu hallinnointi		1 809	1 733
Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa		90 828	86 925
Hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa		34	248
Muut toiminnan kulut	3.4	1 182	932
TOIMINNAN YLIJÄÄMÄ		64	293
Tuotot rahoitustoiminnasta	3.5	621	399
Kulut rahoitustoiminnasta	3.6	(331)	(369)
Pitkäaikaisiin työsuhde-etuuksiin liittyvien velkojen muutos	2.12	108	(8 044)
MUUN TOIMINNAN YLIJÄÄMÄ/(ALIJÄÄMÄ)		398	(8 014)
OSUUS OSAKKUUSYRITYSTEN JA YHTEISYRITYSTEN NETTO(TAPPIOISTA)	3.7	(265)	(91)
TAVANOMAISEN TOIMINNAN YLIJÄÄMÄ/(ALIJÄÄMÄ)		197	(7 812)
VARAINHOITOVUODEN TALOUDELLINEN TULOS		197	(7 812)

SEGMENTTIRAPORTOINTI

Tässä raportissa jaotellaan toiminnan tuotot ja kulut komissiossa toimintalohkoittain toimintoperusteisen budjettirakenteen mukaisesti. Toimintalohkot voidaan jakaa kolmeen isompaan otsakkeeseen: toiminta Euroopan unionissa, toiminta Euroopan unionin ulkopuolella sekä palvelut ja muut.

”Toiminta Euroopan unionissa” on otsakkeista suurin, koska siihen kuuluu hyvin monta toimintalohkoa. ”Toiminta Euroopan unionin ulkopuolella” liittyy kaupan ja kehitysavun kaltaiseen unionin ulkopuoliseen toimintaan. ”Palvelut ja muut” ovat sisäisiä ja horisontaalisia toimintoja, joita tarvitaan yhteisöjen toimielinten ja muiden elinten toiminnan ylläpitämiseen.

Konsolidoidut virastot on yhdistetty eri toimintalohkoihin. Komissiota lukuun ottamatta muut toimielimet on sijoitettu erilliseen toimintalohkoon. Toimintalohkoista esitettävät luvut ovat bruttomääräisiä ennen konsolidoinnista johtuvia eliminointeja, jotka esitetään yhdessä erillisessä sarakkeessa.

On huomattava, että omia varoja ja rahoitusosuuksia ei ole jaettu toimintokohtaisesti, koska ne lasketaan, kannetaan ja hallinnoidaan komission keskusyksiköissä. Kyseiset luvut esitetään tässä sen vuoksi, että nettotulosta voitaisiin verrata tuotto- ja kululaskelman tulokseen.

SEGMENTTIRAPORTOINTI — TIIVISTELMÄ

milj. euroa
	Toiminta Euroopan unionissa	Toiminta Euroopan unionin ulkopuolella	Palvelut ja muut	Selvitystilassa oleva EHTY	Muut toimielimet	Konsolidoinnista johtuvat eliminoinnit	YHTEENSÄ
TOIMINNAN TUOTOT:
Sakot	2 217	0	0	0	0	0	2 217
Maatalousmaksut	1 695	0	0	0	0	0	1 695
Varojen takaisinperintä	1 248	58	1	0	0	(11)	1 296
Hallinnollisesta toiminnasta saatavat tuotot	44	48	702	0	275	(87)	982
Muut toiminnan tuotot	2 401	332	110	0	1	(666)	2 178
TOIMINNAN TUOTOT YHTEENSÄ	7 605	438	813	0	276	(764)	8 368
Hallintokulut:	1 985	899	1 576	0	2 280	(121)	6 619
Henkilöstökulut	1 505	655	745	0	1 100	(7)	3 998
Käyttöomaisuushyödykkeisiin liittyvät kulut	62	55	102	0	129	0	348
Muut hallintokulut	418	189	729	0	1 051	(114)	2 273
Toiminnan kulut:	99 016	6 928	1 449	53	0	(643)	106 803
Suora keskitetty hallinnointi	6 474	4 879	1 249	0	0	(329)	12 273
Välillinen keskitetty hallinnointi	611	308	1	0	0	(243)	677
Hajautettu hallinnointi	362	1 447	0	0	0	0	1 809
Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa	90 828	0	0	0	0	0	90 828
Hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa	7	27	0	0	0	0	34
Muut toiminnan kulut	734	267	199	53	0	(71)	1 182
TOIMINNAN KULUT YHTEENSÄ	101 001	7 827	3 025	53	2 280	(764)	113 422
TOIMINNAN NETTOKULUT	(93 396)	(7 389)	(2 212)	(53)	(2 004)	0	(105 054)
Tuotot omista varoista ja rahoitusosuuksista							105 118
Toiminnan ylijäämä							64
Nettorahoitustuotot							290
Työsuhde-etuuksiin liittyvän velan muutos							108
Osuus osakkuusyritysten ja yhteisyritysten toiminnan tuloksesta							(265)
Varainhoitovuoden taloudellinen tulos							197

SEGMENTTIRAPORTOINTI — TOIMINTA EUROOPAN UNIONISSA

milj. euroa
	Talous ja rahoitus	Yritystoiminta ja teollisuus	Kilpailu	Työllisyys	Maatalous	Energia ja liikenne	Ympäristöasiat	Tutkimus	Tietoyhteiskunta
TOIMINNAN TUOTOT:
Sakot	0	1	2 158	0	0	0	0	0	0
Maatalousmaksut	0	0	0	0	1 695	0	0	0	0
Varojen takaisinperintä	0	1	0	89	686	1	0	3	5
Hallinnollisesta toiminnasta saatavat tuotot	0	8	0	1	0	2	1	0	0
Muut toiminnan tuotot	1	146	0	34	436	194	39	382	23
TOIMINNAN TUOTOT YHTEENSÄ	1	156	2 158	124	2 817	197	40	385	28
Hallintokulut:	48	162	69	95	111	163	89	172	115
Henkilöstökulut	42	120	65	77	97	130	66	134	92
Käyttöomaisuushyödykkeisiin liittyvät kulut	0	6	0	1	0	1	1	0	0
Muut hallintokulut	6	36	4	17	14	32	22	38	23
Toiminnan kulut:	51	253	269	10 003	52 212	882	209	2 860	1 841
Suora keskitetty hallinnointi	51	191	1	147	35	749	182	2 807	1 796
Välillinen keskitetty hallinnointi	0	0	0	(2)	0	58	12	0	0
Hajautettu hallinnointi	0	0	0	0	275	(1)	0	0	0
Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa	0	0	0	9 842	51 868	0	0	0	0
Hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa	0	0	0	0	0	(23)	0	0	0
Muut toiminnan kulut	0	62	268	16	34	99	15	53	45
TOIMINNAN KULUT YHTEENSÄ	99	415	338	10 098	52 323	1 045	298	3 032	1 956
TOIMINNAN NETTOKULUT	(98)	(259)	1 820	(9 974)	(49 506)	(848)	(258)	(2 647)	(1 928)
	Yhteinen tutkimuskeskus	Kalastus	Sisämarkkinat	Aluepolitiikka	Verotus ja tulliliitto	Koulutus ja kulttuuri	Terveys- ja kuluttaja-asiat	Oikeus,- vapaus- ja turvallisuusasiat	Toiminta Euroopan unionissa yhteensä
TOIMINNAN TUOTOT:
Sakot	0	58	0	0	0	0	0	0	2 217
Maatalousmaksut	0	0	0	0	0	0	0	0	1 695
Varojen takaisinperintä	0	10	0	460	0	(11)	3	1	1 248
Hallinnollisesta toiminnasta saatavat tuotot	33	0	0	0	(3)	(1)	0	3	44
Muut toiminnan tuotot	8	0	184	0	1	182	64	707	2 401
TOIMINNAN TUOTOT YHTEENSÄ	41	68	184	460	(2)	170	67	711	7 605
Hallintokulut:	339	32	134	65	46	145	131	69	1 985
Henkilöstökulut	214	28	98	52	42	94	97	57	1 505
Käyttöomaisuushyödykkeisiin liittyvät kulut	47	0	4	0	(2)	1	2	1	62
Muut hallintokulut	78	4	32	13	6	50	32	11	418
Toiminnan kulut:	73	652	47	28 095	35	347	275	912	99 016
Suora keskitetty hallinnointi	67	197	10	26	35	(156)	252	84	6 474
Välillinen keskitetty hallinnointi	0	0	0	95	0	448	0	0	611
Hajautettu hallinnointi	0	0	0	88	0	0	0	0	362
Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa	0	454	0	27 856	0	0	0	808	90 828
Hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa	0	0	0	30	0	0	0	0	7
Muut toiminnan kulut	6	1	37	0	0	55	23	20	734
TOIMINNAN KULUT YHTEENSÄ	412	684	181	28 160	81	492	406	981	101 001
TOIMINNAN NETTOKULUT	(371)	(616)	3	(27 700)	(83)	(322)	(339)	(270)	(93 396)

SEGMENTTIRAPORTOINTI — TOIMINTA EUROOPAN UNIONIN ULKOPUOLELLA

milj. euroa
	Ulkosuhteet	Kauppapolitiikka	Kehitysyhteistyö	Laajentumisasiat	Humanitaarinen apu	Toiminta Euroopan unionin ulkopuolella yhteensä
TOIMINNAN TUOTOT:
Varojen takaisinperintä	35	0	1	21	1	58
Hallinnollisesta toiminnasta saatavat tuotot	48	0	0	0	0	48
Muut toiminnan tuotot	69	0	13	250	0	332
TOIMINNAN TUOTOT YHTEENSÄ	152	0	14	271	1	438
Hallintokulut:	632	51	125	71	20	899
Henkilöstökulut	427	46	118	50	14	655
Käyttöomaisuushyödykkeisiin liittyvät kulut	54	0	0	1	0	55
Muut hallintokulut	151	5	7	20	6	189
Toiminnan kulut:	3 449	8	737	2 131	603	6 928
Suora keskitetty hallinnointi	3 131	7	684	456	601	4 879
Välillinen keskitetty hallinnointi	48	0	29	231	0	308
Hajautettu hallinnointi	203	0	78	1 166	0	1 447
Hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa	59	1	(62)	29	0	27
Muut toiminnan kulut	8	0	8	249	2	267
TOIMINNAN KULUT YHTEENSÄ	4 081	59	862	2 202	623	7 827
TOIMINNAN NETTOKULUT	(3 929)	(59)	(848)	(1 931)	(622)	(7 389)

SEGMENTTIRAPORTOINTI — PALVELUT JA MUUT

	Viestintä	Petostentorjuntavirasto	Koordinointi	Henkilöstö ja hallinto	Eurostat	Budjettipää-osasto	Sisäinen tarkastus	Muut	Palvelut ja muut yhteensä
TOIMINNAN TUOTOT:
Varojen takaisinperintä	0	0	0	0	1	0	0	0	1
Hallinnollisesta toiminnasta saatavat tuotot	0	5	0	658	0	38	0	1	702
Muut toiminnan tuotot	0	0	35	5	0	0	0	70	110
TOIMINNAN TUOTOT YHTEENSÄ	0	5	35	663	1	38	0	71	813
Hallintokulut:	92	43	157	1 161	65	50	8	0	1 576
Henkilöstökulut	63	30	135	410	58	42	7	0	745
Käyttöomaisuushyödykkeisiin liittyvät kulut	0	0	0	102	0	0	0	0	102
Muut hallintokulut	29	13	22	649	7	8	1	0	729
Toiminnan kulut:	58	14	2	48	67	1 139	0	121	1 449
Suora keskitetty hallinnointi	57	14	0	33	66	1 083	0	(4)	1 249
Välillinen keskitetty hallinnointi	1	0	0	0	0	0	0	0	1
Muut toiminnan kulut	0	0	2	15	1	56	0	125	199
TOIMINNAN KULUT YHTEENSÄ	150	57	159	1 209	132	1 189	8	121	3 025
TOIMINNAN NETTOKULUT	(150)	(52)	(124)	(546)	(131)	(1 151)	(8)	(50)	(2 212)

C. RAHAVIRTALASKELMA

milj. euroa
	Liitetieto	2006	2005
RAHAVIRRAT TAVANOMAISESTA TOIMINNASTA
Tavanomaisen toiminnan ylijäämä/(alijäämä):		197	(7 812)
Toiminnan rahavirrat:	4.2
Hankintamenon jaksottaminen		11	7
Poistot		306	278
Sijoitusten arvon alentuminen		(3)	(12)
Lainojen (lisäys)/väheneminen		374	(99)
Pitkäaikaisten ennakkomaksujen (lisäys)/väheneminen		307	(1 447)
Pitkäaikaisten saamisten (lisäys)/väheneminen		(84)	64
Vaihto-omaisuuden (lisäys)/väheneminen		11	(63)
Lyhytaikaisten ennakkomaksujen (lisäys)/väheneminen		(1 422)	94
Lyhytaikaisten saamisten (lisäys)/väheneminen		(2 558)	(99)
Pitkäaikaisten varausten lisäys/(väheneminen)		(108)	84
Pitkäaikaisten rahoitusvelkojen lisäys/(väheneminen)		(58)	233
Muiden pitkäaikaisten velkojen lisäys/(väheneminen)		167	9
Lyhytaikaisten varausten lisäys/(väheneminen)		104	35
Lyhytaikaisten rahoitusvelkojen lisäys/(väheneminen)		(2)	(130)
Muiden lyhytaikaisten velkojen lisäys/(väheneminen)		11 552	8 287
Varainhoitovuoden 2005 ylijäämä, joka kirjataan muuna kuin maksuperusteisena tulona varainhoitovuonna 2006		(2 410)	(2 737)
Muut transaktiot, joihin ei liity maksutapahtumaa		140	2
Sijoitustoiminnan rahavirrat:	4.3
Aineettomien ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden (lisäys)/väheneminen		(772)	(351)
Sijoitusten (lisäys)/väheneminen (4)		(156)	13
Lyhytaikaisten sijoitusten (lisäys)/väheneminen		14	3
Pitkäaikaisten työsuhde-etuuksien muutos:	2.12	(956)	7 144
NETTORAHAVIRTA TAVANOMAISESTA TOIMINNASTA		4 654	3 503
KÄTEISVAROJEN JA MUIDEN RAHAVAROJEN NETTOMÄÄRÄINEN LISÄYS/(VÄHENEMINEN) (5)		4 654	3 503
KÄTEISVARAT JA MUUT RAHAVARAT VARAINHOITOVUODEN ALUSSA (5)	2.11	12 170	8 667
KÄTEISVARAT JA MUUT RAHAVARAT VARAINHOITOVUODEN LOPUSSA (5)	2.11	16 824	12 170

D. LASKELMA NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA

milj. euroa
	Muut varat		(7)Kertynyt ylijäämä/ (alijäämä)	Varainhoito-vuoden taloudellinen tulos (7)	Yhteensä
	Käyvän arvon rahasto	Muut rahastot	(7)Kertynyt ylijäämä/ (alijäämä)	Varainhoito-vuoden taloudellinen tulos (7)	Yhteensä
SALDO 31. JOULUKUUTA 2004 (oikaistu)	88	2 479	(58 359)	4 194 (6)	(51 598)
Takuurahaston varojen muutos		145	(145)		0
Käypään arvoon perustuvat muutokset	(7)				(7)
Muut			9		9
Varainhoitovuoden 2004 taloudellisen tuloksen kohdentaminen		103	1 354	(1 457)	0
Jäsenvaltioille siirretty osa varainhoitovuoden 2004 tuloksesta				(2 737)	(2 737)
Varainhoitovuoden taloudellinen tulos				(7 812)	(7 812)
SALDO 31. JOULUKUUTA 2005	81	2 727	(57 141)	(7 812)	(62 145)
Takuurahaston varojen muutos		22	(22)		0
Käypään arvoon perustuvat muutokset	(77)				(77)
Muut		72	145		217
Varainhoitovuoden 2005 taloudellisen tuloksen kohdentaminen		30	(7 842)	7 812	0
Jäsenvaltioille siirretty osa varainhoitovuoden 2005 tuloksesta			(2 410)		(2 410)
Varainhoitovuoden taloudellinen tulos				197	197
SALDO 31. JOULUKUUTA 2006	4	2 851	(67 270)	197	(64 218)

E. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1.	Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

2.	Taseen liitetiedot

3.	Tuotto- ja kululaskelman liitetiedot

4.	Rahavirtalaskelman liitetiedot

5.	Taseen ulkopuoliset erät ja liitetiedot

6.	Rahoitusriskien hallinta

7.	Lähipiiriä koskevat tiedot

8.	Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat

9.	Konsolidoidut yhteisöt

10.	Muut kuin konsolidoidut yhteisöt

1. TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET

1.1 LAINSÄÄDÄNTÖ JA VARAINHOITOASETUS

Kirjanpidossa noudatetaan Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annettua neuvoston asetusta (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 13 päivänä joulukuuta 2006 annetulla neuvoston asetuksella (EY, Euratom) N:o 1995/2006; EUVL L 390, 30.12.2006) ja kyseisen asetuksen soveltamissäännöistä 23 päivänä joulukuuta 2002 annettua komission asetusta (EY, Euratom) N:o 2342/2002 (sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 28.3.2007).

Varainhoitoasetuksen 133 artiklan mukaan komission tilinpitäjä vahvistaa kirjanpitosäännöt ja -menetelmät, joita kaikkien toimielinten ja tiettyjen muiden elinten on noudatettava. Komission tilinpitäjä vahvisti yhteisöjen voimassa olevat kirjanpito- ja tilinpäätössäännöt 28. joulukuuta 2004. Nämä uudet suoriteperusteiset tilinpäätöksen laatimisperiaatteet perustuvat IPSASB:n (International Public Sector Accounting Standard Board) antamiin IPSAS-standardeihin (International Public Sector Standards) ja IASB:n (International Accounting Standard Board) antamiin IFRS-standardeihin (International Financial Reporting Standards). Komission tilinpitäjä on hyväksynyt nämä säännöt kuultuaan tilinpäätösstandardeja käsittelevää asiantuntijaryhmää, joka antoi standardeista riippumattoman asiantuntijalausunnon. Tarvittaessa kirjanpito- ja tilinpäätössääntöjä tarkistetaan ja päivitetään säännöllisesti. Viimeisin päivitys tehtiin 18. lokakuuta 2006.

Komission tilinpitäjän vahvistamia arvostussääntöjä ja muita kirjanpitosääntöjä sovelletaan kaikissa konsolidoinnin piiriin kuuluvissa EU:n toimielimissä ja muissa elimissä. Tavoitteena on luoda kirjanpitoa, arvonmääritystä ja tilinpäätöksen esittämistä koskevat yhdenmukaiset säännöt, jotta tilinpäätöksen laatimisprosessi ja konsolidointi voidaan yhdenmukaistaa.

Komission tilinpitäjän on esitettävä alustava konsolidoitu tilinpäätös tilintarkastustuomioistuimelle ennen seuraavan varainhoitovuoden maaliskuun 31. päivää. Komissio hyväksyy viimeistään 31. heinäkuuta lopullisen konsolidoidun tilinpäätöksen, joka julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä yhdessä tilintarkastustuomioistuimen antaman tarkastuslausuman kanssa viimeistään 15. marraskuuta. Vuoden 2006 alustava ja lopullinen tilinpäätös esitetään seuraavasti: nide I sisältää konsolidoidun tilinpäätöksen ja nide II komission tilinpäätöksen.

1.2 TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET

Tilinpäätösasiakirjojen tarkoitus on antaa organisaation taloudellisesta asemasta, toiminnan tuloksesta ja rahavirroista tietoja, joista on hyötyä laajalle kohdeyleisölle. Euroopan yhteisöjen julkisoikeudellisen luonteen vuoksi tilinpäätöksellä on lisäksi erityistavoitteena antaa tietoja, joista on hyötyä päätöksenteon kannalta, ja täyttää yhteisöjen velvollisuus tehdä tiliä sille uskotuista varoista.

Jotta tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan varainhoitovuodesta, siinä on ensinnäkin esitettävä olennaiset tiedot toimielinten ja virastojen toiminnan luonteesta ja laajuudesta, kerrottava toiminnan rahoituksesta sekä annettava täsmälliset tiedot yksittäisistä toiminnoista. Tämän lisäksi tietojen on oltava selkeitä ja ymmärrettäviä, ja eri varainhoitovuosien tietojen keskenään vertailukelpoisia. Tämä asiakirja on laadittu näiden periaatteiden mukaisesti.

Euroopan unionin toimielinten ja virastojen kirjanpito muodostuu liikekirjanpidosta ja talousarviokirjanpidosta. Molemmat toteutetaan kalenterivuosittain euromääräisinä. Talousarviokirjanpito antaa yksityiskohtaisen kuvan talousarvion toteutuksesta. Talousarviokirjanpito pohjautuu mukautetun maksuperusteisen kirjanpidon periaatteeseen. (8) Liikekirjanpidosta käyvät ilmi kaikki varainhoitovuoden menot ja tulot, ja sen perusteella laaditaan tilinpäätös. Liikekirjanpidon avulla laaditaan myös tase, jossa esitetään yhteisöjen taloudellinen asema 31. päivänä joulukuuta.

Varainhoitoasetuksen 124 artiklassa säädetään tilinpäätöksen laadinnassa noudatettavista periaatteista:

—	toiminnan jatkuvuus

—	varovaisuus

—	kirjanpitomenetelmien johdonmukaisuus

—	tietojen vertailtavuus

—	olennaisuus

—	bruttoperiaate

—	sisältöpainotteisuus

—	suoriteperusteinen kirjanpito.

1.3 KONSOLIDOINTI

Euroopan yhteisöjen tilinpäätökseen konsolidoidaan 34 yhteisön määräysvallassa olevaa yhteisöä, yksi osakkuusyritys ja yksi yhteisyritys. Konsolidoitavien yhteisöjen täydellinen luettelo on kohdassa E9. Vuoteen 2005 verrattuna konsolidoinnin piiriin on otettu 8 uutta yhteisöä.

Määräysvallassa olevat yhteisöt

Määräysvallassa olevat yhteisöt ovat yhteisöjä, joissa Euroopan yhteisöt voivat määrätä taloudellisista ja operatiivisista toimintaperiaatteista hyötyäkseen kyseisten yhteisöjen toiminnasta. Määräysvallan pitää olla koko ajan käytettävissä. Määräysvallan tavallisinta osoittajaa, äänioikeuksien enemmistöä, ei voida useimmissa tapauksissa soveltaa Euroopan yhteisöihin, koska määräysvallassa olevilla yhteisöillä ei yleensä ole pääomiin perustuvia yhteyksiä.

Konsolidoinnin piiriin kuuluvat EU:n toimielimet on perustettu perustamissopimuksilla. Ne muodostavat organisaatiorakenteen perustan ja edistävät kiistatta Euroopan yhteisöjen tavoitteiden saavuttamista. Näiden toimielinten voidaan katsoa olevan Euroopan yhteisöjen yksinomaisessa määräysvallassa.

Saman lähestymistavan mukaisesti kaikkien yhteisön johdetun oikeuden nojalla perustettujen elinten ja toimeenpanovirastojen katsotaan olevan Euroopan yhteisöjen yksinomaisessa määräysvallassa. Tämän vuoksi ne on otettu konsolidoinnin piiriin. Vuonna 2006 konsolidoinnin piiriin otettiin ensimmäistä kertaa kuusi äskettäin perustettua virastoa. Lisäksi sisämarkkinoilla toimiva yhdenmukaistamisvirasto (Alicante) ja yhteisön kasvilajikevirasto (Angers), jotka eivät saa varoja yhteisön talousarviosta, on myös konsolidoitu yhteisön tilinpäätökseen ensimmäistä kertaa vuonna 2006. Kyseisten kahdeksan viraston konsolidoinnilla on seuraavat vaikutukset vuoden 2006 tilinpäätökseen:

Pysyvät vastaavat	:	32 miljoonaa euroa
Vaihtuvat vastaavat	:	413 miljoonaa euroa
Vieras pääoma	:	168 miljoonaa euroa
Nettovarat	:	277 miljoonaa euroa

Myös selvitystilassa olevaa Euroopan hiili- ja teräsyhteisöä pidetään määräysvallassa olevana yhteisönä.

Määräysvallassa olevat yhteisöt konsolidoidaan täyden konsolidoinnin menetelmän mukaisesti. Kaikki näiden yhteisöjen väliset transaktiot ja rahamäärät eliminoidaan. Eri yhteisöjen välisiin transaktioihin liittyvät realisoitumattomat voitot ja tappiot ovat vähäisiä, minkä vuoksi niitä ei ole eliminoitu.

Osakkuusyritykset

Osakkuusyritykset ovat yhteisöjä, joissa Euroopan yhteisöillä on huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa. Euroopan yhteisöjen omistusosuus on osakkuusyrityksissä yleensä 20–50 prosenttia äänioikeuksista. Sijoituksia osakkuusyrityksiin käsitellään kirjanpidossa pääomaosuusmenetelmää soveltaen, ja ne arvostetaan alun perin hankintamenoon.

Euroopan yhteisöjen osuus osakkuusyritysten voitoista tai tappioista osakkuuden hankinnan jälkeen kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan, ja osakkuuden hankinnan jälkeiset muutokset rahastoissa kirjataan rahastoihin. Kumulatiiviset osakkuuden hankinnan jälkeiset tapahtumat oikaistaan suhteessa sijoituksen kirjanpitoarvoon. Osakkuusyrityksestä saatu voitonjako vähentää sijoituksen kirjanpitoarvoa.

Euroopan yhteisöjen ja niiden osakkuusyritysten välisiin transaktioihin liittyvät realisoitumattomat voitot ja tappiot ovat vähäisiä, minkä vuoksi niitä ei ole vähennetty kirjanpidosta.

Osakkuusyritysten soveltamat tilinpäätöksen laatimisperiaatteet voivat poiketa Euroopan yhteisöjen soveltamista periaatteista, kun käsitellään samankaltaisia transaktioita ja tapahtumia samoissa olosuhteissa. Käytännön syistä osakkuusyritysten tilinpäätöksiin ei ole tehty oikaisuja pääomaosuusmenetelmää sovellettaessa.

Euroopan yhteisöt eivät pyri käyttämään huomattavaa vaikutusvaltaa riskipääomarahastoissa, joissa niillä on vähintään 20 prosentin omistusosuus. Näitä rahastoja pidetään myytävissä olevina omaisuuserinä, joihin ei sovelleta pääomaosuusmenetelmää.

Yhteisyritykset

Yhteisyritys on sopimukseen perustuva järjestely, jonka mukaisesti Euroopan yhteisöt ja yksi tai useampi osapuoli harjoittavat taloudellista toimintaa, joka on yhteisessä määräysvallassa. Yhteinen määräysvalta on taloudellista toimintaa koskevan määräysvallan pitämistä yhteisenä sopimukseen perustuen. Sijoituksia yhteisessä määräysvallassa oleviin yhteisöihin käsitellään kirjanpidossa pääomaosuusmenetelmää soveltaen, ja ne arvostetaan alun perin hankintamenoon.

Euroopan yhteisöjen osuus yhteisessä määräysvallassa olevien yhteisöjen voitoista tai tappioista kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan, ja osuus rahastojen muutoksista kirjataan rahastoihin. Kumulatiiviset tapahtumat oikaistaan suhteessa osuuden kirjanpitoarvoon.

Euroopan yhteisöjen ja niiden yhteisessä määräysvallassa olevien yhteisöjen välisiin transaktioihin liittyvät realisoitumattomat voitot ja tappiot ovat vähäisiä, minkä vuoksi niitä ei ole eliminoitu konsolidoinnin yhteydessä.

Yhteisyritysten soveltamat tilinpäätöksen laatimisperiaatteet voivat poiketa Euroopan yhteisöjen soveltamista periaatteista, kun käsitellään samankaltaisia transaktioita ja tapahtumia samoissa olosuhteissa. Käytännön syistä yhteisyritysten tilinpäätöksiin ei ole tehty oikaisuja pääomaosuusmenetelmää sovellettaessa.

Muut kuin konsolidoidut yhteisöt

Euroopan yhteisöjen tilinpäätökseen ei ole konsolidoitu varoja, joita yhteisöt hallinnoivat yhteisöjen henkilöstön sairausvakuutusjärjestelmän ja Euroopan kehitysrahaston puolesta. Sairausvakuutusjärjestelmän varat olivat 31. joulukuuta 2006 yhteensä 279 miljoonaa euroa ja kehitysrahaston varat yhteensä 3,3 miljardia euroa (ks. kohta E.10).

1.4 VALUUTTOJEN MUUNTAMINEN EUROIKSI

Toimintavaluutta ja raportointivaluutta

Konsolidoitu tilinpäätös laaditaan euromääräisenä, koska euro on Euroopan yhteisöjen toiminta- ja raportointivaluutta.

Maksutapahtumat ja saldot

Ulkomaan rahan määräiset maksutapahtumat muunnetaan euroiksi tapahtumapäivän valuuttakurssiin.

Tuotto- ja kululaskelmaan on kirjattu kurssivoitot ja -tappiot, jotka syntyvät ulkomaan rahan määräisten maksutapahtumien suorittamisesta sekä ulkomaan rahan määräisten monetaaristen varojen ja velkojen muuntamisesta euromääräisiksi vuoden lopussa.

Ulkomaan rahan määräisten monetaaristen varojen ja velkojen saldot on muunnettu euroiksi vuoden lopussa joulukuun 31. päivän 2006 kurssiin:

Euron vaihtokurssi 31. joulukuuta 2006
CYP	0,5782
LTL	3,4528
CZK	27,4850
MTL	0,4293
DKK	7,4560
PLN	3,8310
EEK	15,6466
SKK	34,4350
GBP	0,6715
SIT	239,6400
HUF	251,7700
SEK	9,0404
LVL	0,6972
USD	1,3170

Seuraavissa kohdissa käytetään eri muuntomenetelmiä:

—	aineelliset ja aineettomat hyödykkeet arvostetaan euroina niiden hankintapäivänä voimassa olleiden euron kurssien mukaan; ja

—	Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosastosta maksetut ennakot muunnetaan käyttämällä niiden myöntämistä seuraavan kuukauden 10. päivänä voimassa ollutta kurssia.

Ulkomaan rahan määräisten monetaaristen arvopaperien, jotka on luokiteltu myytävissä oleviksi, käypää arvoa analysoitaessa otetaan huomioon muuntoerot, jotka johtuvat arvopaperin jaksotetun hankintamenon muutoksista, ja muut arvopaperin kirjanpitoarvon muutokset. Muuntoerot kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan, ja muut kirjanpitoarvon muutokset käyvän arvon rahastoon. Ei-monetaarisiin rahoitusvaroihin ja -velkoihin, jotka kirjataan tulosvaikutteisesti käypään arvoon, liittyvät muuntoerot kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan. Myytävissä oleviin ei-monetaarisiin rahoitusvaroihin liittyvät muuntoerot kirjataan käyvän arvon rahastoon.

1.5 TASE

1.5.1 Aineettomat käyttöomaisuushyödykkeet

Hankituista tietokoneohjelmistojen lisensseistä aktivoidaan määrä, joka vastaa tietyn ohjelmiston hankkimisesta ja käyttöönotosta aiheutuneita kustannuksia. Näistä kustannuksista tehdään poistot niiden arvioituna taloudellisena vaikutusaikana (4 vuotta). Sisäisesti tuotetut aineettomat hyödykkeet kirjataan nykyään kuluiksi tuotto- ja kululaskelmaan.

Tietokoneohjelmien kehittämiseen ja ylläpitoon liittyvät menot kirjataan kuluiksi, kun ne syntyvät.

1.5.2 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Kiinteistöt, koneet ja kalusto

Kaikki aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet kirjataan alkuperäiseen hankintamenoon, josta vähennetään poistot (pois lukien maa-alueet, taideteokset ja keskeneräiset hankinnat) ja arvon alentuminen. Alkuperäiseen hankintamenoon sisältyvät kustannukset, jotka voidaan suoraan kohdistaa omaisuuserien hankintaan.

Myöhemmin syntyvät menot sisällytetään omaisuuserän kirjanpitoarvoon tai kirjataan erillisenä omaisuuseränä ainoastaan silloin, kun on todennäköistä, että Euroopan yhteisöt saavat omaisuuserästä tulevaisuudessa taloudellista hyötyä, ja omaisuuserään liittyvät menot voidaan mitata luotettavasti. Kaikki muut korjaus- ja ylläpitotoimet kirjataan kuluiksi tuotto- ja kululaskelmaan sinä varainhoitovuotena, jonka aikana ne syntyvät.

Maa-alueista, taideteoksista ja keskeneräisistä hankinnoista ei tehdä poistoja. Muista omaisuuseristä tehdään tasapoistot, jotta niiden jäännösarvo voidaan vähentää arvioituna taloudellisena käyttöaikana seuraavasti:

Poistoprosentit
Omaisuuserän laji	Tasapoisto prosentteina
Aineettomat hyödykkeet	25 %
Rakennukset	4 %
Laitteistot, koneet ja kalusto	10–25 %
Huonekalut	10–25 %
Kiinteät kalusteet	10–33 %
Ajoneuvot	25 %
Tietokonelaitteet	25 %
Muut käyttöomaisuushyödykkeet	10–33 %

Omaisuuserien jäännösarvoa ja taloudellista käyttöaikaa tarkastellaan ja tarvittaessa muutetaan kunakin tilinpäätöspäivänä. Omaisuuserän kirjanpitoarvoa alennetaan välittömästi vastaamaan siihen liittyvää kerrytettävissä olevaa rahamäärää, jos kirjanpitoarvon havaitaan olevan kerrytettävissä olevaa rahamäärää suurempi.

Omaisuuserien luovutuksesta saatavat voitot ja tappiot määritetään vertaamalla luovutustuloa kirjanpitoarvoon. Voitot ja tappiot kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan.

Vuokraus

Aineellisten hyödykkeiden vuokraus luokitellaan rahoitusleasingtoiminnaksi, kun Euroopan yhteisöt vastaavat käytännössä kaikista omistamiseen liittyvistä riskeistä ja saavat kaikki siihen liittyvät hyödyt. Rahoitusleasingilla hankitut omaisuuserät aktivoidaan leasingsopimuksen tullessa voimaan joko omaisuuserän käyvän arvon tai leasingmaksujen vähimmäismäärän nykyarvon mukaisesti riippuen siitä, kumpi laskutapa tuottaa pienemmän arvon. Kukin leasingmaksu jaetaan pääoman lyhennykseen ja rahoituskuluihin, jotta tiedetään jäljellä olevan rahoitettavan määrän korkokustannus. Vuokravelvoitteet, joista on vähennetty rahoituskulut, sisällytetään muihin (lyhyt- ja pitkäaikaisiin) velkoihin. Koron osuus rahoituskustannuksista kirjataan kuluksi tuotto- ja kululaskelmaan vuokra-aikana, jotta kullekin varainhoitovuodelle voidaan kohdistaa asianmukainen osuus velan jäljellä olevasta pääomasta maksettavasta korosta. Rahoitusleasingilla hankituista omaisuuseristä tehdään poistot joko omaisuuserien taloudellisena vaikutusaikana tai leasingsopimuksen voimassaoloaikana, riippuen siitä kumpi on lyhyempi.

Leasingsopimuksia, joissa huomattava osuus omistajuuteen liittyvistä riskeistä ja hyödyistä pysyy vuokralleantajalla, pidetään käyttöleasing-toimintana. Käyttöleasingiin liittyvät maksut kirjataan kuluiksi tuotto- ja kululaskelmaan tasaerinä leasingsopimuksen voimassaoloaikana.

1.5.3 Muiden kuin rahoitusvarojen arvon alentuminen

Omaisuuseristä, joiden taloudellista vaikutusaikaa ei ole rajoitettu, ei tehdä poistoja vaan niiden arvon alentumista testataan vuosittain. Poistojen kohteena olevien omaisuuserien arvon mahdollinen alentuminen selvitetään aina, kun käy ilmi, että kirjanpitoarvoa vastaava rahamäärä ei ole enää kerrytettävissä tapahtumien tai olosuhteiden muuttumisen vuoksi. Arvonalentumistappioksi kirjataan määrä, jolla omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo, josta on vähennetty myyntikustannukset, tai käyttöarvo, riippuen siitä kumpi on suurempi.

1.5.4 Sijoitukset

Sijoitukset osakkuusyrityksissä ja osuudet yhteisyrityksissä

Sijoitukset osakkuusyrityksissä ja osuudet yhteisyrityksissä käsitellään kirjanpidossa pääomaosuusmenetelmän mukaisesti.

Sijoitukset riskipääomarahastoissa

Luokittelu ja arvon määrittäminen

Riskipääomarahastoissa olevat sijoitukset luokitellaan myytävissä oleviksi omaisuuseriksi. Tämän vuoksi ne olisi merkittävä kirjanpitoon käypään arvoon, ja käyvän arvon muutoksista syntyvät voitot ja tappiot, mukaan luettuina muuntoerot, olisi kirjattava käyvän arvon rahastoon.

Käypään arvoon liittyvät näkökohdat

Koska riskipääomarahastoihin tehdyillä sijoituksilla ei ole noteerattua markkinahintaa toimivilla markkinoilla eikä niihin voida soveltaa muuta luotettavaa arvostusmenetelmää, ne arvostetaan omaisuuserittäin joko hankintamenoon tai rahastonhoitajan ilmoittamaan nettoarvoon tilinpäätöspäivänä sen mukaan, kumpi näistä arvoista on pienempi. Näin arvoon ei sisälly kohteena olevaan sijoitussalkkuun mahdollisesti sisältyviä realisoitumattomia voittoja. Riskipääomarahastoissa olevat sijoitukset, jotka on tilinpäätöspäivänä omistettu alle kaksi vuotta, arvostetaan saman periaatteen mukaisesti, lukuun ottamatta ainoastaan hallintokuluihin liittyviä realisoitumattomia tappioita, kun näitä realisoitumattomia tappioita ei oteta huomioon kohteena olevan sijoitussalkun lyhyestä omistusajasta johtuen.

On huomattava, että Euroopan investointirahasto on ottanut käyttöön IAS 39:n mukaisen ”käyvän arvon menetelmän”, ja sitä sovellettiin Euroopan yhteisöjen sijoituksiin riskipääomarahastoissa vuoden 2005 lopussa. Siirtyminen nykyisestä arvostusmenetelmästä ”käyvän arvon menetelmään” tapahtui komission kirjanpidossa 1. tammikuuta 2006, ja tarvittavat oikaisut merkittiin käyvän arvon rahastoon.

Tämän menetelmän mukaan riskipääomarahastoihin tehtyjen sijoitusten käypä arvo määritetään soveltamalla kokonaisnettoarvon käsitettä. Tämän mukaisesti kaikkien rahastojen kokonaisnettoarvon oletetaan olevan IAS 39:n mukaisesti laskettu, jos yksittäisten rahastojen nettoarvot on laskettu IAS 39:n mukaisesti.

Tämän menetelmän mukaisesti rahastot jaetaan kolmeen luokkaan:

—	Luokka I — rahastot, jotka soveltavat IAS 39:n mukaisia käyvän arvon vaatimuksia.

—	Luokka II — rahastot, jotka soveltavat muita arvostusnormeja (esim. AFIC, BVCA tai EVCA) tai standardeja, joiden voidaan katsoa vastaavan standardia IAS 39.

—	Luokka III — rahastot, jotka eivät sovella IAS 39:n mukaisia käyvän arvon vaatimuksia eivätkä muita IAS 39:n mukaisia arvostusnormeja.

Luokkien I ja II osalta käyvän arvon määrittämisestä syntyvät realisoitumattomat voitot kirjataan rahastoihin. Realisoitumattomien tappioiden osalta on selvitettävä mahdollinen arvon alentuminen, jotta voidaan määrittää, kirjataanko ne arvonalentumistappioina tuotto- ja kululaskelmaan vai taseeseen käyvän arvon rahaston muutoksina.

Käyvän arvon mukainen nettoarvo määritetään joko viimeisimmän raportin mukaisena Euroopan yhteisöjen prosenttiosuutena rahastosta tai (mahdollisuuksien mukaan) rahastonhoitajan ilmoittamana yksittäisen osuuden tarkkana arvona samana ajankohtana.

Luokkaan III kuuluvien sijoitusten arvo on hankintameno, josta on vähennetty arvon alentuminen (tällä hetkellä Euroopan yhteisöillä ei ole hallussaan tällaisia sijoituksia).

Muut sijoitukset

Luokittelu

Euroopan yhteisöt luokittelevat sijoituksensa seuraavasti: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat; lainat ja muut saamiset; eräpäivään asti pidettävät sijoitukset; ja myytävissä olevat rahoitusvarat. Sijoitusten luokka määritellään alkuperäisen kirjaamisen ajankohtana, ja sitä tarkastellaan vuosittain tilinpäätöspäivänä.

i) Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

Tässä luokassa on kaksi alaluokkaa: kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti hankintahetkellä kirjattavat rahoitusvarat. Rahoitusvaroihin kuuluva erä sijoitetaan tähän luokkaan, jos se on ensisijaisesti hankittu myytäväksi lyhyellä aikavälillä tai jos Euroopan yhteisöt ovat nimenneet sen myytäväksi lyhyellä aikavälillä. Johdannaisia pidetään myös kaupankäyntitarkoituksessa hankittuina, paitsi jos niihin voidaan soveltaa suojauslaskentaa. Tähän luokkaan kuuluvat omaisuuserät sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin, jos ne todennäköisesti realisoidaan kahdentoista kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä.

ii) Lainat ja muut saamiset

Lainat ja muut saamiset ovat muita kuin johdannaisiin kuuluvia rahoitusvaroja, joilla on kiinteä tai muuten määriteltävissä oleva maksuaikataulu ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla. Nämä saamiset syntyvät silloin, kun yhteisöt antavat suoraan velalliselle rahaa, tavaroita tai palveluita ilman aikomusta käydä saamisella kauppaa. Ne luokitellaan pitkäaikaisiin omaisuuseriin lukuun ottamatta niitä omaisuuseriä, joiden eräpäivä on 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä.

iii) Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset

Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset ovat muita kuin johdannaisiin kuuluvia rahoitusvaroja, joilla on kiinteä tai muuten määriteltävissä oleva maksuaikataulu ja kiinteät eräpäivät ja jotka Euroopan yhteisöt aikovat ja pystyvät pitämään eräpäivään asti. Euroopan yhteisöillä ei ollut tähän luokkaan kuuluvia sijoituksia varainhoitovuonna 2006.

iv) Myytävissä olevat rahoitusvarat

Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat muita kuin johdannaisia, ja ne on joko nimetty tähän luokkaan tai niitä ei ole sijoitettu mihinkään muuhun luokkaan. Ne luokitellaan pitkäaikaisiin omaisuuseriin, paitsi jos yhteisöt aikovat myydä kyseiset sijoitukset 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä.

Alkuperäinen kirjaaminen ja arvostaminen

Sellaiset rahoitusvarat, jotka kirjataan tulosvaikutteisesti käypään arvoon, pidetään eräpäivään saakka ja jotka ovat myytävissä, kirjataan kaupankäyntipäivänä eli päivänä, jona Euroopan yhteisöt sitoutuvat ostamaan tai myymään omaisuuserän. Lainat kirjataan silloin, kun rahavarat siirretään lainanottajille. Sijoitukset kirjataan alun perin käypään arvoon, johon lisätään transaktiomenot niille rahoitusvaroille, joita ei kirjata tulosvaikutteisesti käypään arvoon. Rahoitusvarat, jotka kirjataan tulosvaikutteisesti käypään arvoon, kirjataan ensin käypään arvoon, ja transaktiomenot kirjataan kuluiksi tuotto- ja kululaskelmaan.

Rahoitusvaroihin kuuluvan erän käypä arvo on alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä yleensä kauppahinta, eli saadun vastikkeen käypä arvo. Kun myönnetään pitkäaikainen laina, josta ei peritä korkoa tai perittävä korko on markkinakorkoa pienempi, lainan käypänä arvona voidaan pitää kaikkien tulevien käteistulojen nykyarvoa, joka saadaan diskonttaamalla tulevat käteistulot vastaavaan luottoluokkaan kuuluvan vastaavan instrumentin vallitsevalla markkinakorolla.

Selvitystilassa olevan EHTY:n virkamiehille myöntämien lainojen osalta käypänä arvona käytetään transaktion hintaa sen toteutumishetkellä eikä mahdollisia edullisia korkoja oteta huomioon. Näin toimitaan käytännön syistä ja olennaisuusseikkojen vuoksi.

Sijoitukset kirjataan pois taseesta, kun Euroopan yhteisöillä ei ole enää oikeutta saada rahavirtaa sijoituksista tai kyseinen oikeus on siirretty, ja Euroopan yhteisöt ovat luopuneet käytännössä kaikista omistajuuteen liittyvistä riskeistä ja hyödyistä.

Myöhempi arvostaminen

Myytävissä olevat rahoitusvarat ja tulosvaikutteisesti käypään arvoon kirjattavat rahoitusvarat kirjataan myöhempänä ajankohtana käypään arvoon.

Luokkaan ”tulosvaikutteisesti käypään arvoon kirjattavat rahoitusvarat” kuuluvien erien käyvän arvon muutoksista aiheutuvat voitot ja tappiot kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan sillä jaksolla, jona ne syntyvät.

Ulkomaan rahan määräisten monetaaristen rahoitusvarojen, jotka on luokiteltu myytävissä oleviksi, käyvän arvon muutoksia analysoitaessa otetaan huomioon muuntoerot, jotka johtuvat omaisuuserän jaksotetun hankintamenon muutoksista, ja muut kirjanpitoarvon muutokset. Muuntoerot kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan ja muut kirjanpitoarvon muutokset käyvän arvon rahastoon. Myytävissä oleviin ei-monetaarisiin rahoitusvaroihin liittyvät käyvän arvon muutokset kirjataan käyvän arvon rahastoon.

Kun myytävissä oleviksi luokitellut rahoitusvarat myydään tai niiden arvo alenee, käyvän arvon rahastoon aiemmin merkityt kumulatiiviset käyvän arvon oikaisut olisi kirjattava tuotto- ja kululaskelmaan.

Efektiivisen koron menetelmällä laskettu myytävissä olevien rahoitusvarojen tuottama korko kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan. Myytävissä olevista oman pääoman ehtoisista instrumenteista saatavat osingot kirjataan silloin, kun Euroopan yhteisöjen oikeus saada maksuja syntyy.

Toimivilla markkinoilla noteerattavien sijoitusten käyvät arvot perustuvat voimassa oleviin ostokursseihin. Jos rahoitusvaroihin kuuluvalla erällä ei ole toimivia markkinoita tai arvopaperi on noteeraamaton, Euroopan yhteisöt määrittävät käyvän arvon arvostusmenetelmiä soveltaen. Näihin menetelmiin kuuluvat muun muassa vertailu toisistaan riippumattomien osapuolten välisiin viimeaikaisiin liiketoimiin ja muihin keskeiseltä rakenteeltaan vastaaviin instrumentteihin, diskontattujen kassavirtojen analysointi, optionhinnoittelumallit sekä muut markkinatoimijoiden yleisesti käyttämät arvostusmenetelmät.

Jos oman pääoman ehtoisiin instrumentteihin, joita ei noteerata toimivilla markkinoilla, tehtyjen sijoitusten käypää arvoa ei voida luotettavasti määrittää, nämä sijoitukset arvostetaan hankintamenoon, josta vähennetään arvon alentuminen.

Lainat ja muut saamiset sekä eräpäivään saakka pidettävät sijoitukset kirjataan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää soveltaen. Lainatuista varoista myönnettävissä luotoissa efektiivisen koron menetelmää ei olennaisuusseikkojen vuoksi saa soveltaa erikseen otto- ja antolainaukseen. Euroopan yhteisöille koituneet transaktiomenot, jotka peritään lainan edunsaajalta, kirjataan suoraan tuotto- ja kululaskelmaan.

Rahoitusvarojen arvon alentuminen

Euroopan yhteisöt arvioivat jokaisena tilinpäätöspäivänä, voidaanko rahoitusvaroihin kuuluvan erän arvon katsoa alentuneen objektiivisen näytön perusteella. Rahoitusvaroihin kuuluvan erän arvo on alentunut ja arvonalentumistappiota on syntynyt ainoastaan siinä tapauksessa, että arvonalentumisesta on objektiivista näyttöä yhden tai useamman, omaisuuserän alkuperäisen kirjaamisen jälkeen toteutuneen tapahtuman seurauksena ja että tappion synnyttävällä tapahtumalla (tai tapahtumilla) on luotettavasti arvioitavissa oleva vaikutus rahoitusvaroihin kuuluvan erän arvioituihin vastaisiin rahavirtoihin.

i) Jaksotettuun hankintamenoon taseeseen merkittävät omaisuuserät

Jos on objektiivista näyttöä siitä, että jaksotettuun hankintamenoon taseeseen merkityistä lainoista ja muista saamisista tai eräpäivään asti pidettävistä sijoituksista on syntynyt arvonalentumistappiota, tappion suuruus määritetään omaisuuserän kirjanpitoarvon ja kyseisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän alkuperäisellä efektiivisellä korolla diskontattujen arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvon erotuksena (ottamatta huomioon vastaisia, vielä toteutumattomia luottotappioita). Omaisuuserän kirjanpitoarvoa alennetaan ja tappion määrä kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan. Mikäli lainan tai eräpäivään asti pidettävän sijoituksen korko on vaihtuva, arvonalentumistappiota määritettäessä käytetään diskonttauskorkona sopimuksen perusteella määräytyvää tarkasteluhetken efektiivistä korkoa.

Vakuudellisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvon laskennassa otetaan huomioon rahavirrat, jotka mahdollisesti saadaan vakuuden realisoinnin seurauksena, vähennettyinä vakuuden haltuunotosta ja myynnistä aiheutuvilla menoilla, riippumatta siitä, onko vakuuden realisointi todennäköistä vai ei.

Mikäli arvonalentumistappion määrä pienenee jollakin myöhemmällä kaudella ja vähennyksen voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän arvonalentumisen kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan, aikaisemmin kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan tuotto- ja kululaskelmassa.

ii) Käypään arvoon taseeseen merkittävät omaisuuserät

Kun on kyse myytävissä oleviksi luokitelluista oman pääoman ehtoisista arvopapereista, arvopaperin käyvän arvon huomattava tai pitkittynyt alentuminen alle hankintamenon otetaan huomioon määritettäessä sitä, onko arvopaperien arvo alentunut. Jos tällaista näyttöä on myytävissä olevien rahoitusvarojen osalta, kumulatiivinen tappio poistetaan rahastoista ja kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan. Kumulatiivinen tappio lasketaan seuraavien erien erotuksena: hankintameno ja tarkasteluhetken käypä arvo, vähennettynä kyseisestä rahoitusvaroihin kuuluvasta erästä aikaisemmin tuotto- ja kululaskelmaan kirjatuilla arvonalentumistappioilla. Oman pääoman ehtoisiin instrumentteihin tehdyn sijoituksen tulosvaikutteisesti kirjattuja arvonalentumistappioita ei peruuteta tulosvaikutteisesti. Jos myytävissä olevaksi luokitellun vieraan pääoman ehtoisen instrumentin käypä arvo nousee myöhemmällä kaudella ja jos nousun voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän tappion kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan, arvonalentumistappio peruutetaan tulosvaikutteisesti.

1.5.5 Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi näistä arvoista on pienempi. Hankintamenoa määritettäessä käytetään FIFO-menetelmää. Poikkeustapauksissa voidaan soveltaa painotetun keskihinnan menetelmää. Valmiiden tuotteiden ja keskeneräisen tuotannon hankintamenoon kuuluvat suunnittelumenot, raaka-ainemenot, välittömät työvoimamenot, muut välittömät menot sekä asiaan liittyvät valmistuksen yleismenot (normaalin toimintakapasiteetin mukaisesti). Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty valmiiksi saattamisesta ja myynnistä johtuvat menot.

Jos vaihto-omaisuutta säilytetään luovutettavaksi veloituksetta tai nimellistä veloitusta vastaan, se arvostetaan hankintamenoon tai jälleenhankintahintaan, sen mukaan kumpi näistä arvoista on pienempi. Jälleenhankintahinta on hinta, jonka Euroopan yhteisöt maksaisivat hankkiessaan omaisuuserän tilinpäätöspäivänä.

1.5.6 Ennakkomaksut

Ennakkomaksun tarkoituksena on tarjota edunsaajalle käteisvaroja. Ennakkomaksut voidaan suorittaa useammassa erässä ennakkomaksusopimuksessa kulloinkin määrätyllä ajanjaksolla. Ennakkomaksu joko maksetaan takaisin tai käytetään tiettyyn tarkoitukseen sopimuksessa määrättynä ajanjaksona. Jos edunsaajalle ei aiheudu tukikelpoisia menoja, ennakkomaksu on palautettava Euroopan yhteisöille. Tukikelpoisten kustannusten hyväksyminen ja rahamäärien palauttaminen johtavat ennakkomaksun määrän vähentämiseen tai poistamiseen kokonaan.

Vuoden lopussa avoinna olevat ennakkomaksut arvostetaan alkuperäisiin maksettuihin määriin, joista on vähennetty seuraavat erät: palautetut määrät, ennakkomaksuja vastaan kuitatut tukikelpoiset menot sekä arvioidut, vuoden lopussa ennakkomaksuista vielä kuittaamatta olevat tukikelpoiset menot ja arvonalennukset.

Ennakkomaksujen tuottamat korot kirjataan sitä mukaa kuin ne kertyvät ja asianomaisen sopimuksen määräysten mukaisesti. Kertynyt korkotuotto arvioidaan mahdollisimman luotettavien tietojen perusteella vuoden lopussa ja merkitään taseeseen. Ennakkomaksuihin liittyvät vakuudet esitetään taseen ulkopuolisissa ehdollisissa varoissa.

1.5.7 Saamiset

Saamiset kirjataan alkuperäiseen määräänsä, josta vähennetään mahdollinen arvon alentuminen. Saamisten arvon alentuminen todetaan silloin, kun on objektiivista näyttöä siitä, että Euroopan yhteisöt eivät pysty perimään kaikkia määriä saamisten alkuperäisten ehtojen mukaisesti. Arvon alentumisena kirjattava määrä on omaisuuserän kirjanpitoarvon ja kerrytettävissä olevan rahamäärän (joka on odotettujen tulevien rahavirtojen nykyarvo, joka lasketaan diskonttaamalla tulevat rahavirrat vastaavilta lainanottajilta perittävällä markkinakorolla) erotus. Arvon alentumista vastaava määrä kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan. Lisäksi vuosittain kirjataan yleinen 20 prosentin arvonalennus voimassa olevista perintämääräyksistä, joista ei ole siihen mennessä tehty erillistä arvonalentumiskirjausta.

Ks. myös jäljempänä kohta 1.5.13, joka koskee vuoden lopussa kirjattavien siirtosaamisten käsittelyä.

1.5.8 Käteisvarat ja muut rahavarat

Käteisvaroja ja muita rahavaroja pidetään lyhytaikaisina varoina. Niihin kuuluvat muun muassa käteinen raha, pankeissa olevat vaadittaessa maksettavat talletukset, muut lyhytaikaiset erittäin likvidit sijoitukset, jotka erääntyvät enintään kolmen kuukauden aikana, ja luotolliset pankkitilit. Luotolliset pankkitilit merkitään taseessa rahoitusvelkoina kohtaan ”lyhytaikainen vieras pääoma”.

1.5.9 Työsuhde-etuudet

Eläkevastuut

Euroopan yhteisöillä on etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Etuuspohjainen järjestely on eläkejärjestelmä, jossa yleensä määritellään eläke-etuuden määrä, jonka työntekijä saa eläkkeellä ollessaan. Etuuden määrä riippuu tavallisesti yhdestä tai useammasta tekijästä, kuten iästä, palvelusvuosien määrästä ja palkan suuruudesta. Henkilöstö maksaa palkoistaan kolmasosan etuuksien aiheuttamista arvioiduista kustannuksista, mutta eläkevelkaa vastaavaa määrää ei rahastoida.

Etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin liittyvä taseeseen merkittävä velka on etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan velvoitteen nykyarvo tilinpäätöspäivänä vähennettynä järjestelyn varojen mahdollisella käyvällä arvolla. Etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan velvoitteen arvon laskevat riippumattomat vakuutusmatemaatikot soveltamalla ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää. Etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan velvoitteen nykyarvo määritetään diskonttaamalla järjestelystä maksettavat arvioidut rahavirrat käyttämällä korkoja, jotka maksetaan etuuksien kanssa saman valuutan määräisistä korkealuokkaisista joukkovelkakirjalainoista, joiden liikkeeseenlaskijoita ovat yritykset ja joiden erääntymisaika vastaa suunnilleen eläkevastuun erääntymisaikaa.

Kokemukseen perustuvista oikaisuista ja vakuutusmatemaattisista oletuksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan välittömästi tuotto- ja kululaskelmaan.

Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti, paitsi jos eläkejärjestelmään tehtävät muutokset riippuvat siitä, että työntekijät pysyvät palveluksessa määrätyn ajan (oikeuden syntymisajanjakso). Tässä tapauksessa takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot jaksotetaan tasapoistomenetelmällä oikeuden syntymisajanjakson aikana.

Eläkkeelle jäämisen jälkeiset sairausetuudet

Euroopan yhteisöt tarjoavat työntekijöilleen terveydenhoitoetuuksia korvaamalla sairauskuluja. Juoksevaa hallintoa varten on perustettu erillinen rahasto (yhteinen sairausvakuutusjärjestelmä (RCAM)). Järjestelmästä hyötyvät nykyiset työntekijät, eläkeläiset, lesket ja heidän edunsaajansa. Nykyisille työntekijöille myönnetyt etuudet luokitellaan henkilöstökuluiksi, ja tilikauden aikana maksettavat määrät kirjataan kuluiksi tuotto- ja kululaskelmaan.

Muille kuin nykyisille työntekijöille (eläkeläiset, orvot jne.) myönnetyt etuudet luokitellaan ”työsuhteen jälkeisiksi etuuksiksi”. Näiden etuuksien luonteen vuoksi tarvitaan vakuutusmatemaattisia laskelmia. Taseeseen merkittävä velka määritetään vastaavin perustein kuin eläkevelvoitteita vastaava velka (ks. edellä).

1.5.10 Riski- ja kuluvaraukset

Riski- ja kuluvaraus kirjataan silloin, kun Euroopan yhteisöillä on aikaisempien tapahtumien seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, kun on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää resurssien siirtymistä pois yhteisöistä ja kun velvoitteen määrä on arvioitavissa luotettavasti. Vastaisia operatiivisen toiminnan tappioita varten ei tehdä varauksia.

Kirjattavan varauksen tulee vastata parasta arviota olemassa olevan velvoitteen täyttämisen edellyttämistä menoista tilinpäätöspäivänä. Jos varaukseen liittyy suuri määrä eriä, velvoite arvioidaan painottamalla mahdolliset tulemat niihin liittyvillä todennäköisyyksillä (ns. odotusarvomenetelmä).

Jos rahan aika-arvon vaikutus on olennainen, varauksen määrän tulee olla niiden menojen nykyarvo, joita velvoitteen täyttämisen odotetaan edellyttävän. Diskonttauskorkona käytetään korkoa, joka vastaa rahan aika-arvosta markkinoilla tehtyjä viimeaikaisia arvioita ja velalle ominaisia riskejä. Huomioon ei oteta niitä riskejä, joiden osalta arvioita tulevista rahavirroista on oikaistu.

1.5.11 Rahoitusvelat

Rahoitusvelkoihin kuuluvat lainat ja kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velkainstrumentit.

Lainoja ovat lainat luottolaitoksilta ja velat, joista on olemassa todistukset. Lainat kirjataan alun perin käypään arvoon, joka on saatu rahamäärä (saadun vastikkeen käypä arvo), josta on vähennetty transaktiomenot. Myöhemmässä vaiheessa ne kirjataan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmän mukaisesti. Saadun rahamäärän, josta on vähennetty transaktiomenot, ja lunastusarvon välinen mahdollinen erotus kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan laina-aikana efektiivisen koron menetelmää soveltaen. Ne luokitellaan pitkäaikaiseen vieraaseen pääomaan lukuun ottamatta niitä omaisuuseriä, joiden eräpäivä on alle 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä.

Lainatuista varoista myönnettävissä luotoissa efektiivisen koron menetelmää ei olennaisuusseikkojen vuoksi saa soveltaa erikseen otto- ja antolainaukseen. Euroopan yhteisöille koituneet transaktiomenot, jotka peritään lainan edunsaajalta, kirjataan suoraan tuotto- ja kululaskelmaan.

Kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviin velkainstrumentteihin kuuluvat johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa niiden käyvän arvon ollessa negatiivinen. Niitä käsitellään kirjanpidossa kuten kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä omaisuuseriä; ks. kohta 1.5.4.

1.5.12 Velat

Huomattava osa yhteisöjen veloista ei liity tavaroiden tai palvelujen ostamiseen vaan ne ovat maksamattomia menoilmoituksia edunsaajilta, joille on myönnetty avustuksia tai muuta yhteisöjen rahoitusta. Ne kirjataan menoilmoituksessa esitetyn määrän suuruisiksi veloiksi. Tarkastuksen jälkeen rahoituksesta vastaavat virkamiehet hyväksyvät niiden tukikelpoisuuden. Tässä vaiheessa ne arvostetaan hyväksyttyyn tukikelpoiseen määrään.

Tavaroiden ja palvelujen ostamisesta johtuvat velat merkitään taseeseen alkuperäiseen määrään laskun saapuessa, ja vastaavat menot kirjataan, kun Euroopan yhteisöt ovat vastaanottaneet ja hyväksyneet toimituksen.

1.5.13 Tilikausien erottaminen toisistaan — siirtyvät erät

Siirryttäessä suoriteperusteiseen kirjanpitoon on varmistettava, että vuoden aikana toteutetut liiketoimet kirjataan oikealle varainhoitovuodelle. Liiketoimet on kirjattava sille ajanjaksolle, jolle ne kuuluvat.

Erityisesti on arvioitava yhteisön rahoitusta saaneiden edunsaajien tukikelpoiset menot, joita ei ole vielä ilmoitettu yhteisöille (siirtovelat). Näistä määristä tehdään paras mahdollinen arvio eri menetelmillä sen mukaan, millaisesta toiminnasta on kyse ja mitä tietoja on käytettävissä. Toisaalta jotkin maksut kirjataan kuluvana vuonna, vaikka ne liittyvät tuleviin jaksoihin (menoennakot), ja ne on nimettävä ja sisällytettävä asianomaiselle varainhoitovuodelle.

Kirjanpitosääntöjen mukaan liiketoimet ja muut tapahtumat merkitään kirjanpitojärjestelmään ja tilinpäätökseen sillä jaksolla, johon ne liittyvät. Jos rahamäärää ei voida kirjata tarpeeksi ajoissa, jotta se voidaan ottaa huomioon tilinpäätöstä laadittaessa, ne määrät, jotka tiedetään riittävällä varmuudella ennen tilinpäätöksen valmistumista, olisi kirjattava siirtoveloiksi. Kirjaamisedellytysten mukaan Euroopan yhteisöt merkitsevät menon kirjanpitoon sen määrän mukaisesti, jonka arvioidaan vastaavan siirtovelvoitetta kyseisellä kaudella. Jotta siirtovelkojen määrä voidaan arvioida mahdollisimman tarkasti, yhteisöt analysoivat kaikkia tekijöitä, jotka liittyvät julkisyhteisöjen tilinpäätöserien jaksottamiseen. Sovellettavista säännöistä on laadittu täydellinen luettelo, ja myös tilinpäätöksen esittämistapaa on harkittu. Ehdotetuilla menetelmillä pyritään viime kädessä vähentämään riskiä siitä, että tilinpäätös ei anna oikeaa kuvaa. Tämän jälkeen jaksotusstrategian pohjalta laadittiin operatiiviset käytännön ohjeet, mukaan luettuina suositeltavat menetelmät ja kuvaus mahdollisista tekniikoista aihepiireittäin.

Tulot olisi myös kirjattava sille varainhoitovuodelle, jolle ne kuuluvat. Vuoden lopussa kun laskua ei ole lähetetty, mutta palvelu tai tavarat on toimitettu tai kun sopimusvelvoite on olemassa (esim. viittauksena perustamissopimukseen), kyseinen rahamäärä on arvioitava ja merkittävä tilinpäätökseen siirtosaamisena.

Jos lasku on lähetetty vuoden loppuun mennessä, mutta se ei kuulu raportointijaksolle, kyseinen määrä olisi kirjattava siirtyviin eriin ja vähennettävä tuloista. Tavoitteena on vähentää tuloista siirtyviin eriin merkitty määrä.

1.6 TUOTTO- JA KULULASKELMA

1.6.1 Tulot

Tavaroiden ja palvelujen vaihdosta saatavat tuotot

Tavaroiden myynnistä saatavat tuotot kirjataan silloin, kun tavaroiden omistajuuteen liittyvät riskit ja hyödyt siirtyvät olennaisilta osin ostajalle.

Palvelujen tarjoamista koskevaan liiketoimeen liittyviä tuottoja kirjattaessa otetaan huomioon se, missä vaiheessa liiketoimi on tilinpäätöspäivänä.

Muut kuin vaihtoon perustuvat tuotot

Tähän luokkaan kuuluu selvästi suurin osa yhteisöjen tuloista, jotka ovat pääasiassa välittömiä ja välillisiä veroja sekä omiin varoihin kuuluvia määriä. Verojen lisäksi Euroopan yhteisöt voivat saada tuloja myös muilta osapuolilta (esim. tullimaksut, sakot ja lahjoitukset).

Alv- ja BKTL-varat

Saamiset ja niihin liittyvät tulot kirjataan silloin, kun Euroopan yhteisöt lähettävät jäsenvaltioille pyynnön maksaa niiden rahoitusosuudet. Nämä summat arvostetaan ”pyydettyyn määrään”. Koska alv- ja BKTL-varat perustuvat asianomaista varainhoitovuotta koskeviin arvioihin, niiden määrää voidaan tarkistaa muutosten perusteella, kunnes jäsenvaltiot ovat lähettäneet lopulliset tiedot. Arvioon tehdyn muutoksen vaikutukset otetaan huomioon määritettäessä nettoylijäämää tai -alijäämää kaudella, jolla muutos tapahtui.

Perinteiset omat varat

Saamiset ja niihin liittyvät tulot kirjataan silloin, kun A-kirjanpitoon liittyvät kuukausikatsaukset saadaan jäsenvaltioilta (ml. kerätyt tullimaksut ja erääntyneet määrät, joille on vakuus ja joita ei ole kiistetty). Jäsenvaltioiden keräämät varainhoitovuotta koskevat tulot, joita ei ole vielä maksettu Euroopan yhteisöille, arvioidaan tilinpäätöspäivänä ja merkitään taseeseen siirtosaamiseksi. B-kirjanpitoon liittyvät jäsenvaltioiden lähettämät neljännesvuosikatsaukset (ml. tullimaksut, joita ei ole kerätty ja joilla ei ole vakuutta, sekä vakuudelliset määrät, jotka velallinen on kiistänyt) kirjataan tuloiksi, joista vähennetään 25 prosenttia kantokuluina. Lisäksi tuotto- ja kululaskelmaan kirjataan arvonalennus, joka vastaa perimättä jäävien saamisten arvioitua määrää.

Sakot

Saamiset ja niihin liittyvät tulot kirjataan silloin, kun yhteisöt ovat tehneet päätöksen sakon määräämisestä ja asiasta on virallisesti ilmoitettu vastapuolelle. Jos yrityksen maksukykyä pidetään epävarmana, saamisen arvoa pitäisi alentaa kirjanpidossa.

Sakkopäätöksen tekemisen jälkeen velallisen on kahden kuukauden kuluessa päätöksen tiedoksiantamisesta

—	joko hyväksyttävä päätös ja maksettava sakko määräajassa, jolloin yhteisöt kirjaavat saamisen lopullisesti perityksi

—	tai oltava hyväksymättä päätöstä ja nostettava kanne yhteisöjen lainsäädännön mukaisesti.

Tästä huolimatta sakko on maksettava kolmen kuukauden määräajassa, koska kanteella ei ole lykkäävää vaikutusta (perustamissopimuksen 242 artikla). Velallisella on tällöin kaksi vaihtoehtoa: joko maksaa sakko alustavasti tai esittää pankkitakuu.

Jos velallinen valittaa päätöksestä ja on jo maksanut sakon alustavasti, sakkoa vastaava määrä kirjataan ehdolliseksi velaksi. Koska velallisen nostamalla kanteella ei ole lykkäävää vaikutusta yhteisöjen tekemään päätökseen, saatu rahamäärä käytetään saamisen kuittaamiseen. Jos maksun sijaan saadaan vakuus, sakko säilyy saamisena ja vakuus kirjataan ehdolliseksi omaisuuseräksi.

Jos pidetään mahdollisena, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin antaa yhteisöjen vastaisen tuomion, kirjataan varaus, joka kattaa kyseisen riskin silloin, kun on jo saatu alustava maksu. Jos sen sijaan on saatu vakuus, saamisen määrää pienennetään kirjanpidossa vastaavasti. Euroopan yhteisöjen saamat korot, jotka kertyvät pankkitileiltä, joille saadut maksut talletetaan, kirjataan tuotoiksi, ja ehdollisten velkojen määrää korotetaan vastaavasti.

Korkotuotot ja -kulut

Korkotuotot ja -kulut kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan efektiivisen koron menetelmää soveltaen. Tällä menetelmällä lasketaan rahoitusvaroihin tai -velkoihin kuuluva jaksotettu hankintameno ja kohdistetaan korkotuotot ja -kulut asianomaiselle ajanjaksolle. Efektiivinen korko on se korkokanta, jota käyttäen rahoitusvälineen odotettavissa olevana juoksuaikana tai (mikäli tämä on asianmukaista) lyhyemmän ajanjakson kuluessa saatavaksi tai suoritettavaksi arvioidut vastaiset maksut tulevat diskontatuiksi täsmälleen kyseisen rahoitusvaroihin tai -velkoihin kuuluvan erän nettokirjanpitoarvon suuruisiksi. Efektiivistä korkokantaa laskettaessa Euroopan yhteisöjen on arvioitava rahavirrat ottamalla huomioon rahoitusinstrumentin kaikki sopimusehdot (esimerkiksi mahdollisuus suorittaa maksu ennen eräpäivää), mutta huomioon ei oteta vastaisia luottotappioita. Laskelmaan on sisällytettävä kaikki sellaiset sopimuspuolten välillä suoritettavat tai saatavat palkkiot ja korkopisteet, jotka ovat kiinteä osa efektiivistä korkoa, transaktiomenot sekä kaikki muut yli- tai alikurssit.

Siitä alkaen, kun rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai samankaltaisten rahoitusvarojen muodostaman ryhmän kirjanpitoarvoa on alennettu arvonalentumistappion johdosta, korkotuotto kirjataan käyttämällä sitä korkokantaa, jota on käytetty vastaisten rahavirtojen diskonttaamiseen arvonalentumistappiota määritettäessä.

Osinkotuotot

Osinkotuotot kirjataan silloin, kun oikeus maksun saamiseen on syntynyt.

1.6.2 Menot

Tavaroiden ostamisesta aiheutuvat kulut kirjataan silloin, kun Euroopan yhteisöt ovat vastaanottaneet ja hyväksyneet tavarat. Ne arvostetaan laskun osoittamaan alkuperäiseen hankintamenoon.

Muut kuin vaihtoon perustuvat menot ovat tyypillisiä Euroopan yhteisöille, ja ne muodostavat valtaosan yhteisöjen menoista. Ne liittyvät varojen siirtoon edunsaajille ja jakautuvat kolmeen tyyppiin: saamiset, sopimuksen mukaiset siirrot sekä harkinnanvaraiset avustukset, rahoitusosuudet ja lahjoitukset.

Siirrot kirjataan kuluiksi sille jaksolle, jonka aikana siirron perustana oleva tapahtuma toteutuu edellyttäen, että siirto tapahtuu säännösten (varainhoitoasetus, henkilöstösäännöt tai muu lainsäädäntö) mukaisesti, tai siirron valtuuttava sopimus on allekirjoitettu. Lisäksi edunsaajan on täytettävä kaikki tukikelpoisuuskriteerit ja velvoitteen määrä pitää pystyä arvioimaan riittävän luotettavasti.

Kun maksupyyntö vastaanotetaan ja se täyttää kirjausperusteet, tukikelpoinen määrä kirjataan menoksi. Vuoden loppuun mennessä kertyneet menot, jotka yhteisöt ovat velkaa edunsaajille, mutta joita ei ole ilmoitettu, arvioidaan ja merkitään taseeseen siirtoveloiksi.

1.7 EHDOLLISET VARAT JA VELAT

Ehdolliset varat

Ehdollinen omaisuuserä on mahdollinen omaisuuserä, joka on syntynyt aikaisempien tapahtumien seurauksena ja jonka olemassaolo varmistuu vasta, kun yksi tai useampi epävarma tapahtuma, joka ei ole kokonaan Euroopan yhteisöjen määräysvallassa, toteutuu tai jää toteutumatta tulevaisuudessa. Ehdollinen omaisuuserä ilmoitetaan tilinpäätöksessä, kun se tuottaa todennäköisesti taloudellista hyötyä tai suorituspotentiaalia.

Ehdollisia varoja arvioidaan jatkuvasti sen varmistamiseksi, että niiden muutokset otetaan asiamukaisesti huomioon tilinpäätöksessä. Jos on käytännössä varmaa, että omaisuuserästä saadaan taloudellista hyötyä tai suorituspotentiaalia ja omaisuuserän arvo voidaan määrittää luotettavasti, omaisuuserä ja siihen liittyvät tulot merkitään tilinpäätökseen kaudella, jonka aikana muutos tapahtuu.

Ehdolliset velat

Ehdollinen velka on mahdollinen velvoite, joka on syntynyt aikaisempien tapahtumien seurauksena ja jonka olemassaolo varmistuu vasta kun yksi tai useampi epävarma tapahtuma, joka ei ole kokonaan Euroopan yhteisöjen määräysvallassa, toteutuu tai jää toteutumatta tulevaisuudessa. Se voi olla myös olemassa oleva velvoite, joka on syntynyt aikaisempien tapahtumien seurauksena mutta jota ei merkitä taseeseen, koska ei ole todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista hyötyä tai suorituspotentiaalia ilmentävien resurssien siirtymistä pois yhteisöistä tai (erittäin poikkeuksellisissa tapauksissa) velvoitteen suuruus ei ole määritettävissä riittävän luotettavasti.

Ehdolliset velat ilmoitetaan tilinpäätöksessä, paitsi jos on hyvin epätodennäköistä, että taloudellista hyötyä tai suorituspotentiaalia siirtyy pois yhteisöistä.

Sen vuoksi niitä arvioidaan jatkuvasti sen toteamiseksi, onko taloudellista hyötyä tai suorituspotentiaalia ilmentävien resurssit siirtyminen pois yhteisöistä tullut todennäköiseksi. Jos tulee todennäköiseksi, että taloudellista hyötyä tai suorituspotentiaalia ilmentävien resurssien siirtymistä pois yhteisöistä vaaditaan sellaisen velvoitteen täyttämiseksi, jota on käsitelty kirjanpidossa ehdollisena velkana, tilinpäätökseen tehdään varaus kaudella, jonka aikana todennäköisyys muuttuu.

Tulevaa rahoitusta koskevat sitoumukset

Tulevaa rahoitusta koskeva sitoumus on oikeudellinen tai tosiasiallinen sitoumus, yleensä sopimus, jonka Euroopan yhteisöt ovat tehneet, ja joka saattaa edellyttää resurssien siirtymistä pois yhteisöistä tulevaisuudessa.

Vakuudet

Vakuudet ovat mahdollisia omaisuuseriä tai velvoitteita, jotka ovat syntyneet aikaisempien tapahtumien seurauksena ja joiden olemassaolo riippuu vakuuden kohteena olevan tapahtuman toteutumisesta. Vakuudet ovat näin ollen ehdollisia varoja tai velkoja. Vakuuden voimassaolo loppuu, kun sen kohdetta ei enää ole. Vakuus toteutuu, kun sen ehtojen mukaan voidaan vaatia maksua vakuuden antajalta.

1.8 ARVIOIDEN KÄYTTÄMINEN

Yleisesti hyväksyttyjen tilinpäätösperiaatteiden mukaisesti tilinpäätökseen sisältyy väistämättä määriä, jotka perustuvat johdon tekemiin arvioihin ja oletuksiin, jotka puolestaan perustuvat luotettavimpiin käytettävissä oleviin tietoihin. Merkittäviin arvioihin sisältyvät muun muassa eläkkeisiin liittyvien velvoitteiden määrä, tulevia menoja varten tehtävät varaukset, julkaisuvaraston arvostus, vaihto-omaisuuteen ja myyntisaamisiin liittyvä taloudellinen riski, siirtosaamiset ja -velat, ehdolliset varat ja velat sekä käyttöomaisuushyödykkeiden arvon alentuminen. Kyseisten erien todellinen arvo voi poiketa arvioista. Arvioihin tehtävät muutokset kirjataan kaudella, jonka aikana ne tulevat tietoon.

2. TASEEN LIITETIEDOT

I. PYSYVÄT VASTAAVAT

2.1 AINEETTOMAT KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET

Aineettomiksi käyttöomaisuushyödykkeiksi katsotaan muut kuin rahamääräiset yksilöitävissä olevat omaisuuserät, joilla ei ole fyysistä olomuotoa. Jotta ne voidaan merkitä taseen vastaavaa-puolelle, niiden on oltava yhteisön hallinnassa ja tuotettava tulevaisuudessa taloudellista hyötyä Euroopan yhteisöille.

Aineettomat käyttöomaisuushyödykkeet

milj. euroa
	Määrä
Kirjanpitoarvo 31.12.2005, brutto	65
Lisäykset varainhoitovuoden aikana	15
Luovutukset	(3)
Siirrot kohdasta toiseen	(5)
Muut muutokset	10
Kirjanpitoarvo 31.12.2006, brutto	82
Kertyneet poistot 31.12.2005	38
Poistot varainhoitovuoden aikana	11
Luovutukset	0
Siirrot kohdasta toiseen	(2)
Muut muutokset	(2)
Kertyneet poistot 31.12.2006	45
KIRJANPITOARVO 31.12.2006, NETTO	37

2.2 AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET

2.2.1 Maa-alueet ja rakennukset

Lähetystöjen käytössä olevien maa-alueiden ja niillä sijaitsevien rakennusten arvoa ei eräissä maissa voida erottaa toisistaan. Komissio aikoo arvioida tällaiset kiinteistöt kaikissa maissa, jotta voidaan määrittää maa-alueiden arvo, josta ei tehdä poistoja.

Komission osalta merkittävimmät uudet kiinteistöt ovat kaksi Brysselistä ostettua uutta rakennusta, joiden yhteisarvo on 201 miljoonaa euroa (ml. maa-alueiden arvo 47 milj. euroa) sekä Tokiosta 34 miljoonalla eurolla ostettu maa-alue. Tähän kohtaan on siirretty (kohdasta ”Rahoitusleasingsopimukset”) neljä komission rakennusta, joiden hankinta-arvo on yhteensä 300 miljoonaa euroa, koska komissio on käyttänyt niitä koskevan osto-option eikä rakennuksia näin ollen enää pidetä vuokrattuina omaisuuserinä. Lisäksi Euroopan parlamentti hankki vuonna 2006 Strasbourgista kolme rakennusta, joiden yhteishinta oli 143 miljoonaa euroa.

Kohtaan ”Muut muutokset” sisältyy omaisuuseriä, jotka kuuluvat kahdelle ensi kertaa konsolidoidulle virastolle eli sisämarkkinoilla toimivalle yhdenmukaistamisvirastolle ja yhteisön kasvilajikevirastolle.

2.2.2 Koneet ja kalusto

Lähetystöjen liiketoimien kirjaamiskäytäntö on muutettu siten, että ne sisällytetään nyt suoraan keskuskirjanpitojärjestelmään. Osana tätä prosessia kaikki 132 lähetystöä siirsivät aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä koskevat tiedot komission keskuskirjanpitojärjestelmään 31.12.2006 mennessä. Tietotekniikkajärjestelmien kehitystyön jatkuessa vuonna 2007 näiden tietojen laatua ja kattavuutta pystytään valvomaan paremmin.

ABAC Assets –hankkeesta ja siihen liittyvästä lähetystöjen omaisuuserien luetteloinnista suoraan johtuvat oikaisut esitetään jäljempänä olevassa taulukossa kohdassa ”Muut muutokset”. Kohtaan ”Muut muutokset” sisältyy myös omaisuuseriä, jotka kuuluvat ensi kertaa konsolidoitaville virastoille eli sisämarkkinoilla toimivalle yhdenmukaistamisvirastolle ja yhteisön kasvilajikevirastolle.

2.2.3 Rahoitusleasingsopimukset ja niitä vastaavat sopimukset

Julkaisutoimiston päärakennusta ei ole esitetty taseessa, koska sopimus luokitellaan käyttöleasingsopimukseksi. Vaikka julkaisutoimistolla on markkina-arvoon perustuva osto-optio (voimassa lokakuusta 2006 vuoteen 2010), omistajuuteen liittyvien riskien ja etujen ei voida katsoa siirtyneen olennaisilta osin julkaisutoimistolle. Rakennusten ostamisesta on tehty analyysi, mutta ei vielä päätöksiä.

Euroopan parlamentti otti Brysselissä vuonna 2006 käyttöön uuden vuokratun rakennuksen, jonka arvo on 34 miljoonaa euroa.

2.2.4 Keskeneräiset rakennukset

Neuvosto teki maaliskuussa 2003 rahoitusleasingsopimuksen Brysseliin sijoitettavan LEX-rakennuksen rakentamisesta ja hankinnasta. Neuvosto suoritti vuosina 2003–2006 useita ennakkomaksuja, joiden vakuuksina on pankkitakuita ja joiden pääomitettu arvo oli 224 miljoonaa euroa 31.12.2006 (vuonna 2005 niiden arvo oli 123 miljoonaa euroa). Neuvosto teki 1.2.2007 LEX-rakennuksen hankinnasta sopimuksen, jonka mukainen alustava kauppahinta on 262 miljoonaa euroa. Neuvosto maksoi kyseisenä päivänä sopimuksen mukaisen alustavan kauppahinnan ja ennakkomaksujen pääomitetun arvon erotuksen. Lopullinen kauppahinta määritetään vuoden 2007 aikana.

Parlamentti teki lokakuussa 2004 osto-option sisältävän rahoitusleasingsopimuksen Brysseliin sijoitettavasta rakennuskompleksista. Rakennustyöt aloitettiin vuonna 2004. Marraskuussa 2004 maksettiin ensimmäisenä ennakkomaksuna 40 miljoonaa euroa. Parlamentti voi suorittaa lisäennakkomaksueriä alustavan hyväksymisraportin allekirjoittamisajankohtaan asti. Joulukuun 31 päivään 2006 mennessä maksettiin 253 miljoonaa euroa, mikä vastaa töiden edistymistä kyseiseen päivään mennessä (31.12.2005 mennessä oli maksettu 196 miljoonaa euroa).

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

milj. euroa
	Maa-alueet ja rakennukset	Koneet ja laitteet	Irtaimisto ja ajoneuvot	Tietokone- laitteet	Muut aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	Rahoitus-leasingsopi-mukset ja niitä vastaavat sopimukset	Keskeneräiset hankinnat	YHTEENSÄ
Kirjanpitoarvo 31. joulukuuta 2005, brutto	2 823	317	136	367	105	2 189	343	6 280
Lisäykset varainhoitovuoden aikana	423	32	13	56	14	37	156	731
Luovutukset	(2)	(14)	(7)	(35)	(2)	0	0	(60)
Siirrot kohdasta toiseen	300	(2)	1	4	3	(300)	(1)	5
Muut muutokset	36	(2)	38	35	(10)	0	(15)	82
Kirjanpitoarvo 31. joulukuuta 2006, brutto	3 580	331	181	427	110	1 926	483	7 038
Kertyneet poistot 31. joulukuuta 2005	1 150	256	92	258	64	319		2 139
Poistot varainhoitovuoden aikana	124	26	14	62	13	70		309
Poistojen peruutukset	0	(1)	0	(2)	0	0		(3)
Luovutukset	(2)	(13)	(7)	(31)	(2)	0		(55)
Arvon alentuminen	0	0	0	0	0	0		0
Arvonalennusten peruutukset	0	0	0	0	0	0		0
Siirrot kohdasta toiseen	77	(2)	1	1	2	(77)		2
Muut muutokset	5	(1)	30	26	0	0		60
Kertyneet poistot 31. joulukuuta 2006	1 354	265	130	314	77	312		2 452
KIRJANPITOARVO 31. JOULUKUUTA 2006, NETTO	2 226	66	51	113	33	1 614	483	4 586

Rahoitusleasingsopimuksia ja niitä vastaavia sopimuksia koskevat maksamattomat menot esitetään taseen vastattavaa-puolella pitkä- ja lyhytaikaisessa vieraassa pääomassa. Ne jakautuvat seuraavasti:

Rahoitusleasingsopimukset ja niitä vastaavat sopimukset

milj. euroa
Erän kuvaus	Kumulatii-viset menot (A)	Vastaisuudessa maksettavat määrät				Arvo yhteensä	Urakoiden hankinta-arvo	Omai-suuserän arvo	Poistot	Kirjanpito-arvo, netto = A + B + C + E
Erän kuvaus	Kumulatii-viset menot (A)	Eräänty-miseen < 1 vuosi	Eräänty-miseen > 1 vuosi	Erääntymi-seen > 5 vuotta	Velka yhteensä (B)	A+B	(C)	A+B+C	(E)	Kirjanpito-arvo, netto = A + B + C + E
Maa-alueet ja rakennukset	304	28	142	1 391	1 561	1 865	60	1 925	(312)	1 613
Muut aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	0	0	1	0	1	1	0	1	0	1
Yhteensä 31.12.2006	304	28	143	1 391	1 562	1 866	60	1 926	(312)	1 614

2.3 SIJOITUKSET

Tässä kohdassa on esitetty sijoitukset, joiden tarkoituksena on pysyvien sidosten luominen ja/tai Euroopan yhteisöjen toimintojen tukeminen. Kohta sisältää myös takuurahaston nettovarat.

Sijoitukset

milj. euroa
	Saldo 31.12.2006	Saldo 31.12.2005
Sijoitukset osakkuusyhteisöihin: EIR	208	186
Osuudet yhteisyrityksissä: Galileo	62	141
Takuurahasto	1 371	1 309
Myytävissä olevat varat	495	211
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät varat	21	27
Sijoitukset yhteensä	2 157	1 874

2.3.1 Sijoitukset osakkuusyhteisöihin ja osuudet yhteisyrityksissä

Osakkuusyhteisöt ja yhteisyritykset

milj. euroa
	Sijoitukset osakkuusyhteisöihin: EIR	Osuudet yhteisyrityksissä: Galileo
Määrä 31. joulukuuta 2005	186	141
Hankinnat	0	212
Luovutukset ja käytöstä poistamiset	0	(12)
Osuus voitosta/(tappiosta)	14	(279)
Kertyneisiin voittovaroihin merkityt oikaisut, jotka johtuvat IFRS-standardien käyttöönotosta EIR:ssa	7	0
Omaan pääomaan kirjatut käyvän arvon muutokset	6	0
Muut oman pääoman muutokset (osingot)	(5)	0
Määrä 31. joulukuuta 2006	208	62

Euroopan investointirahasto (EIR)

EIR toimii Euroopan unionin rahoituslaitoksena, joka on erikoistunut pk-yrityksille suunnattuihin takauksiin ja riskipääomaan. Kesäkuun 6. päivänä 1994 tehdyn neuvoston päätöksen mukaisesti Euroopan yhteisöillä, joita edustaa komissio, on hallussaan yhteensä 600 miljoonan euron eli 30 prosentin (600 osakkeen) osuus EIR:n pääomasta. Komissio on maksanut maksettavaksi vaaditun 20 prosentin pääomaosuuden kokonaan. Pääomaosuuteen, jota ei ole vielä vaadittu maksettavaksi (ja joka on 80 prosenttia), liittyvät suorittamattomat maksut ovat yhteensä 480 miljoonaa euroa.

Komission ja Euroopan investointipankin välisen vuonna 2005 allekirjoitetun sopimuksen mukaan komissio voi milloin tahansa myydä osakkeensa EIP:lle hintaan, joka vastaa EIR:n arvoa jaettuna liikkeeseen laskettujen osakkeiden kokonaismäärällä. Myyntioption arvo on lähellä nollaa, koska osakkeiden myyntihinnan määrittämisessä käytettävä kaava vastaa EIR:n oman pääoman nettomäärän määrittämisessä käytettävää kaavaa.

Euroopan yhteisöjen osuus EIR:sta arvostetaan pääomaosuusmenetelmällä tilinpäätös- ja kirjanpitosääntöjen mukaisesti. Yhteisöjen osakkuus on 30 prosenttia EIR:n omasta pääomasta, ja omistusosuuden arvo oli 208 miljoonaa euroa 31.12.2006 (2005: 186 miljoonaa euroa). Tästä summasta 14 miljoonaa euroa on varainhoitovuoden 2006 tulosta. Varainhoitovuodelta 2005 saatiin vuonna 2006 osinkoa yhteensä 5 miljoonaa euroa.

EIR:n tilinpäätös laadittiin ensi kertaa IFRS-standardien mukaisesti, ja avaava tase laadittiin 1.1.2005. IFRS-standardien käyttöönoton vaikutukset on kirjattu kertyneisiin voittovaroihin EIR:n avaavaan taseeseen. Yhteisöt kirjasivat osuutensa kyseisestä määrästä (7 milj. euroa) kertyneisiin voittovaroihin 31.12.2006. Omaan pääomaan kirjatut käyvän arvon muutokset liittyvät EIR:n myytävissä olevien sijoitusten salkkuun. EY:n kirjanpito- ja tilinpäätössääntöjen ja EIR:n nykyisin soveltamien tilinpäätösstandardien välisistä eroista on tehty arviointi. Eroilla ei katsota olevan olennaista merkitystä.

Galileo-ohjelma

Neuvoston asetuksella (EY) N:o 876/2002 perustettiin Galileo-ohjelman kehitysvaihetta varten perustamissopimuksen 171 artiklassa tarkoitettu yhteisyritys, jonka on tarkoitus toimia neljän vuoden ajan (2002–2006.) Yrityksen tehtävänä on varmistaa, että Galileo-ohjelmaa hallinnoidaan ja sen varainhoidon valvonta järjestetään ohjelman kehitysvaiheessa yhdenmukaisella tavalla. Yrityksen tehtävänä on lisäksi käyttää ohjelmaa varten osoitettuja varoja. Yhteisyrityksen perustajaosakkaat ovat Euroopan yhteisöt, joita edustaa komissio, ja Euroopan avaruusjärjestö (ESA). Komissio osallistuu Galileo-ohjelman kehitysvaiheeseen osoittamalla yhteisyritykselle avustuksia Euroopan laajuisten verkkojen (TEN) määrärahoista.

Komissio merkitsi ja maksoi kyseisen yhteisön pääomasta 650 miljoonaa euroa 31.12.2006 mennessä. Juuri ennen vuoden loppua Euroopan yhteisöille palautettiin maksetusta pääomasta 12 miljoonaa euroa. Kyseinen määrä oli osa 70 miljoonan euron rahansiirtoa GNNS-virastolle (maailmanlaajuinen satelliittipaikannusjärjestelmä; Global Navigation Satellite System), ja se liittyi Galileo-yhteisyrityksen toimintojen siirtoon GNSS-virastolle. Galileo-yhteisyritys asetettiin selvitystilaan 1.1.2007. Galileo-yhteisyrityksen varat ja velat siirretään vuoden 2007 aikana GNSS-virastolle, joka jatkaa hankkeen toteuttamista.

Galileon konsolidoinnissa sovelletaan pääomaosuusmenetelmää. Vuonna 2006 yhteisöjen osuus yhteisyrityksen tuottamasta tappiosta oli 279 miljoonaa euroa. Investoinnin arvo oli näin 62 miljoonaa euroa 31.12.2006. Arvo on laskettu vähentämällä 637 miljoonan euron investoinneista kyseiseen ajankohtaan mennessä kertyneet 575 miljoonan euron tappiot.

2.3.2 Takuurahasto

Neuvosto antoi 31. lokakuuta 1994 asetuksen (EY, Euratom) N:o 2728/94, jolla perustettiin takuurahasto ulkosuhteisiin liittyviä hankkeita varten. Takuurahaston tarkoituksena on taata maksut yhteisöjen velkojille tilanteissa, joissa lainansaaja laiminlyö Euroopan yhteisöjen myöntämän tai takaaman lainan takaisinmaksun. Tämä mekanismi kattaa lainat, joille yhteisöt ovat myöntäneet takauksen neuvoston päätöksellä, ja etenkin Euroopan unionin ulkopuolelle myönnetyt Euroopan investointipankin (EIP) lainat, makrotaloudellisena rahoitusapuna myönnetyt lainat ja unionin ulkopuolisille maille myönnetyt Euratom-lainat.

Komissio antoi kyseisen asetuksen 6 artiklan mukaisesti rahaston varainhoidon Euroopan investointipankin (EIP) tehtäväksi Euroopan yhteisöjen ja EIP:n 23. marraskuuta 1994 Brysselissä ja 25. marraskuuta 1994 Luxemburgissa allekirjoittamalla sopimuksella.

Takuurahaston perustamisesta annetussa asetuksessa (EY, Euratom) N:o 2728/94, sellaisena kuin se on muutettuna 25. toukokuuta 1999 annetulla neuvoston asetuksella (EY, Euratom) N:o 1149/1999, säädetään, että 1. tammikuuta 2000 alkaen takuurahastoa rahoitetaan yleisestä talousarviosta siirrettävillä varoilla, joiden määrä on 9 prosenttia toimenpiteiden pääoma-arvosta, rahaston sijoitusten korkotuotoilla ja maksuvelvoitteensa laiminlyöneiltä velallisilta perityillä varoilla, jos rahasto on suorittanut maksuja takauksen perusteella. Rahaston tavoitesummaksi asetetaan samassa asetuksessa 9 prosenttia toimenpiteiden pääoma-arvosta. Asetuksen säännösten mukaisesti ”jos tavoitesumma ylitetään vuoden lopussa, palautetaan jäännös Euroopan yhteisöjen yleisen talousarvion tulotaulukon erityiseen budjettikohtaan”.

Talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja talousarviomenettelyn parantamisesta 6. toukokuuta 1999 tehdyn toimielinten sopimuksen mukaisesti Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon otetaan takuuvaraus yhteisön ulkopuolisille maille myönnettyjen lainoja varten. Varauksen tarkoituksena on kattaa takuurahaston rahoitustarpeet ja tarvittaessa sellaiset takauksiin perustuvat vaatimukset, joiden määrä ylittää rahastossa käytettävissä olevat varat. Käytännössä varauksella varmistetaan, että nämä määrät voidaan kattaa talousarviosta.

Tämä yhteensä 1 253 miljoonan euron varaus vastaa takuurahaston tavoitemäärää, (9) joka perustuu laina- ja takauskantaan 31.12.2006. Komission taseen vastaavaa-puolella esitetty 1 379 miljoonan euron määrä (sisältää makrotaloudelliseen rahoitusapuun liittyvät velkatodistukset) vastaa rahaston nettovaroja 31.12.2006. Taseen vastaavaa-puolella esitetyn määrän ja varauksen määrän välinen erotus vastaa talousarvioon palautettavaa 126 miljoonan euron ylijäämää.

Takuurahaston nettovarat

milj. euroa
	Saldo 31.12.2006	Saldo 31.12.2005
Lyhytaikaiset saamiset	1 380	1 325
Eliminoinnin jälkeen	1 372	1 310
Lyhytaikaiset sijoitukset: Myytävissä olevat varat	940	1 009
Eliminoinnin jälkeen	932	994
Käteisvarat ja muut rahavarat	440	316
Lyhytaikaiset velat	(1)	(1)
Nettovarat	1 379	1 324
Eliminoinnin jälkeen	1 371	1 309

Takuurahastolla on hallussaan kolme vaihtuvakorkoista Euroopan yhteisöjen liikkeeseen laskemaa joukkovelkakirjalainaa, joiden arvo 31.12.2005 oli 8 miljoonaa euroa kertyneet korot mukaan luettuina (vuonna 2005 vastaava arvo oli 15 milj. euroa). Näiden joukkolainojen liikkeeseenlaskijana on talousarvion ulkopuolinen makrotaloudellisen rahoitusavun väline. Kirjanpidon näkökulmasta sekä varat (takuurahasto) että velat (makrotaloudellinen rahoitusapu) on eliminoitava yhteisön tasolla. Myytävissä olevien vieraan pääoman ehtoisten arvopaperien salkusta kirjattiin -32 miljoonan euron arvoiset käyvän arvon muutokset omaan pääomaan vuonna 2006. Vuonna 2005 käyvän arvon muutoksia kirjattiin -11 miljoonan euron arvosta.

Takuurahaston riskienhallintapolitiikkaa kuvataan jaksossa E 6.

2.3.3 Muut sijoitukset

2.3.3.1 Myytävissä olevat varat

Tähän kohtaan sisältyvät hankitut sijoitukset ja osuudet, joiden tavoitteena on auttaa tuensaajia kehittämään liiketoimintaansa.

Pitkäaikaiset myytävissä olevat varat

milj. euroa
	EBRD	Riskipääomatoimet	ETF-käynnistysjärjestelmä	Euroopan Kaakkois-Euroopparahasto (EFSE)	Muut	Yhteensä
Määrä 31.12.2005	157	0	48	0	6	211
Siirrot	0	224	0	0	0	224
Hankinnat	0	15	24	46	1	86
Luovutukset ja käytöstä poistamiset	0	(17)	(8)	0	(2)	(27)
Uudelleenarvostuksesta johtuva lisäys/(vähennys); siirto omaan pääomaan	0	(4)	11	3	0	10
Arvonalentumistappio	0	(7)	(1)	0	(1)	(9)
Määrä 31.12.2006	157	211	74	49	4	495

Sijoitukset Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankkiin (EBRD)

EBRD:lle annettiin alkupääomaa 10 miljardia euroa, josta Euroopan yhteisöt merkitsivät 3 prosenttia. Pääomasta on vaadittu maksettavaksi 30 prosenttia. Pankin valtuusto päätti 15. huhtikuuta 1996 pitämässään vuosikokouksessa kaksinkertaistaa pankin enimmäispääoman. Euroopan yhteisöt sitoutuivat päätöksessä merkitsemään 30 000 uutta osaketta, joista kunkin nimellisarvo on 10 000 euroa. Pääomankorotus muodostuu maksetuista osakkeista ja vaadittaessa maksettavista osakkeista seuraavassa suhteessa: merkityistä osakkeista 22,5 prosenttia on maksettuja ja loppuosa vaadittaessa maksettavia osakkeita.

Komission merkitsemä osuus EBRD:n pääomasta oli tilinpäätöspäivänä 157 miljoonaa euroa. Tästä summasta 151 miljoonaa on vaadittu maksettavaksi ja osin maksettu. Maksettavaksi vaaditusta osuudesta vielä maksamatta oleva osa (6 miljoonaa euroa) on esitetty taseessa pitkäaikaisissa veloissa jaksotettuun hankintamenoon arvostettuna. Vielä suorittamatta olevat maksut, jotka liittyvät merkityn pääoman siihen osuuteen, jota ei vielä ole vaadittu maksettavaksi, ovat yhteensä 443 miljoonaa euroa. Nämä maksut on merkitty taseen ulkopuolisiin ehdollisiin velkoihin.

EBRD:n osakkeita ei noteerata pörssissä. Lisäksi EBRD:n perussääntöön sisältyy sopimusperusteisia rajoituksia, jotka koskevat mm. omistusosuuksien myyntiä ja joiden mukaan omistusosuus voidaan myydä enintään hankintahintaan ja vain nykyisille osakkeenomistajille. Euroopan yhteisöjen kolmen prosentin omistusosuus EBRD:ssä arvostetaan tämän vuoksi hankintahintaan, josta vähennetään mahdolliset arvonalentumiset.

Riskipääomatoimet

Riskipääomatoimilla myönnetään rahoituksenvälittäjille varoja oman pääoman ehtoisten sijoitusten rahoittamiseksi. Näiltä rahoitussopimuksilta puuttuvat lainoille tyypilliset perusominaisuudet ja ominaispiirteet. Niihin ei mm. liity kiinteää takaisinmaksuaikataulua eikä pääomalle ole sovittu korkoa. Ne rinnastetaan tämän vuoksi arvostettaessa epäsuoriin pääomasijoituksiin. Tämän vuoksi on päätetty, että ne esitetään vuoden 2006 tilinpäätöksessä ja tulevissa tilinpäätöksissä tässä kohdassa sijoituksina — aiemmin ne on kirjattu lainoina (ks. jäljempänä kohta E 2.4.1).

Kyseiset sopimukset arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon, josta on vähennetty mahdolliset arvonalentumiset, koska niille ei ole saatavilla toimivien markkinoiden muodostamia markkinahintoja eikä niiden käypää arvoa voida näin luotettavasti arvioida. Tilinpäätöspäivän arvonalentumisvaraus perustuu vastapuolen ilmoittamiin alustaviin tai lopullisiin arvonalentumisiin.

ETF-käynnistysjärjestelmä (ETF Start up facility)

Kasvu ja työllisyys -ohjelmalla ja EIR:n hallinnoimalla MAP-ohjelmalla tuetaan pk-yritysten perustamista ja käynnistysvaiheessa olevien pk-yritysten rahoittamista investoimalla sopiviin erikoistuneisiin pääomasijoitusrahastoihin

Ns. käyvän arvon menetelmää sovellettiin ETF Start-up -välineen sijoituksiin ensi kertaa vuoden 2006 aikana. Jos menetelmää olisi sovellettu myös 31.12.2005, sijoitusten määrä olisi ollut 48 miljoonan euron sijaan 70 miljoonaa euroa. Uudelleenarvostuksesta johtuvat lisäykset ja vähennykset sisältävät vuonna 2006 arvonmuutokset ja kurssimuutokset käyvän arvon rahastossa.

Euroopan Kaakkois-Euroopparahasto (EFSE)

EFSE perustettiin vuonna 2005, ja sen alkuperäinen osakepääoma oli 147 miljoonaa euroa. Se on yhtiömuodoltaan vaihtuvapääomainen sijoitusyhtiö (SICAV). EFSE:n toiminnan päätavoite on edistää Kaakkois-Euroopan talouskehitystä ja vaurastumista tarjoamalla kestävällä tavalla täydentävää kehitysrahoitusta erityisesti pienille ja mikroyrityksille ja kotitalouksille paikallisten rahoituksenvälittäjien kautta.

Euroopan yhteisöillä on EFSE-rahastossa 17,9 prosentin osuus äänioikeuksista.

2.3.3.2 Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät varat

Euroopan yhteisöt käyttävät johdannaissopimuksia suojaustarkoituksessa. Yhteisöjen käyttämät johdannaiset muodostuvat valuutan- ja koronvaihtosopimuksista. Valuutan- ja koronvaihtosopimukset (swap-sopimukset) ovat rahavirtojen vaihtamisesta tehtyjä sitoumuksia. Swap-sopimusten seurauksena on valuutan tai koron vaihtaminen toiseksi (esimerkiksi kiinteän koron vaihtaminen vaihtuvaksi koroksi) tai molempien vaihtaminen (kuten valuutan- ja koronvaihtosopimuksissa). Swap-sopimuksia käytetään jäljempänä kuvatulla tavalla varmistamaan, että lainanantoon liittyvä rahavirta kattaa vastaavaan lainanottoon liittyvän rahavirran.

Nämä johdannaissopimukset voivat olla yhteisöjen kannalta edullisia (varoja) tai epäedullisia (velkoja) sen mukaan, miten sopimusehdoissa määritetyt markkinakorot tai valuuttakurssit vaihtelevat. Se, missä määrin johdannaissopimukset ovat edullisia tai epäedullisia, ja näin myös johdannaisvaroihin kuuluvien rahoitusvarojen ja –velkojen käypä arvo saattavat vaihdella merkittävästi eri aikoina.

Selvitystilassa oleva EHTY on tehnyt koronvaihtosopimuksen sekä koronvaihtosopimuksesta ja valuutan- ja koronvaihtosopimuksesta muodostuvan yhdistelmäsopimuksen. Näiden koronvaihtosopimusten käypä arvo on laskettu diskonttaamalla kiinteät nettorahavirrat tilinpäätöspäivän swap-käyrän nollakuponkikorolla. Seuraavassa taulukossa on esitetty käypään arvoon nämä swap-sopimukset (kertyneet korot mukaan luettuina), joiden lopullinen erääntymisajankohta on yli vuoden kuluttua tilinpäätöspäivästä.

Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät varat

milj. euroa
Johdannaiset	Saldo 31.12.2006	Saldo 31.12.2005
Selvitystilassa olevan EHTY:n swap-sopimukset	21	27

2.4 LAINAT

Tässä kohdassa esitetään Euroopan yhteisöjen myöntämät lainat, joiden erääntymiseen on yli vuosi.

2.4.1 Euroopan yhteisöjen talousarviosta myönnetyt ja selvitystilassa olevan EHTY:n myöntämät lainat

Tämä erä kattaa erityisehdoin osana EU:n ulkopuolisten maiden kanssa tehtävää yhteistyötä myönnetyt lainat sekä selvitystilassa olevan EHTY:n omista varoistaan asunto-olojen parantamiseksi myöntämät lainat. Kaikki kyseiset määrät erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua varainhoitovuoden päättymisestä.

Euroopan yhteisöjen talousarviosta myönnetyt ja selvitystilassa olevan EHTY:n myöntämät lainat

milj. euroa
	Erityisehdoin myönnetyt lainat	Riskipääomatoimet	Selvitystilassa oleva EHTY	Yhteensä
Yhteensä 31.12.2005	170	224	44	438
Siirrot	0	(224)	0	(224)
Uudet lainat	0	0	0	0
Takaisinmaksut	(26)	0	(8)	(34)
Valuuttakurssierot	0	0	0	0
Kirjanpitoarvon muutos	17	0	3	20
Arvonalentumistappio	0	0	0	0
Yhteensä 31.12.2006	161	0	39	200

Erityisehdoin myönnetyt lainat

Erityisehdoin myönnetyt lainat ovat lainoja, joiden korko on edullinen. Näiden lainojen efektiivinen korko on 7,39–12,36 prosenttia.

Riskipääomatoimet

Nämä varat on siirretty myytävissä oleviin sijoituksiin — ks. edellä kohta E 2.3.3.1.

Selvitystilassa olevan EHTY:n lainat asunto-olojen parantamiseksi

Asunto-olojen parantamiseksi myönnettävät lainat ovat EHTY:n omista varoista EHTY:n perustamissopimuksen 54 artiklan ja kyseisen artiklan 2 kohdan mukaisesti myönnettyjä lainoja. Lainoista maksetaan kiinteä 1 prosentin korko, joten lainat ovat halpakorkoisia lainoja. Näiden lainojen efektiivinen korko on 2,806–22,643 prosenttia.

2.4.2 Lainavaroista myönnetyt luotot

Neuvostolla on perussopimusten nojalla toimivalta hyväksyä yksimielisellä päätöksellä takaus- tai lainaohjelmia, jos se pitää sitä yhteisöjen tavoitteiden saavuttamisen kannalta tarpeellisena. Yhteisöjen ottamat lainat sitovat suoraan Euroopan yhteisöjä mutta eivät niiden yksittäisiä jäsenvaltioita. Tämä erä sisältää makrotaloudellisena rahoitusapuna myönnetyt lainat, Euratom-lainat ja selvitystilassa olevan EHTY:n myöntämät lainat.

Alkuperäinen kirjaus tehdään kohdassa E 1.5.4 esitetyn kirjanpitokäytännön mukaisesti käypään arvoon, minkä jälkeen nämä lainat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Alkuperäisessä kirjauksessa käytettävä rahoitusvälineen käypä arvo on yleensä sen liiketoimessa toteutunut hinta. Jos kuitenkin osa annetusta tai saadusta vastikkeesta koskee muuta kuin rahoitusvälinettä, rahoitusvälineen käypä arvo arvioidaan käyttämällä arvostusmenetelmää.

Lainavaroista myönnetyt luotot

milj. euroa
	Makrotaloudelli-nen rahoitusapu	Euratom-lainat	Selvitystilassa oleva EHTY	Yhteensä
Yhteensä 31.12.2005	1 086	389	508	1 983
Uudet lainat	19	51	0	70
Takaisinmaksut	(130)	0	(2)	(132)
Valuuttakurssierot	0	0	(4)	(4)
Kirjanpitoarvon muutos	2	2	(3)	1
Arvonalentumistappio	0	0	0	0
Yhteensä 31.12.2006	977	442	499	1 918
Määrä, jonka eräpäivään < 1 vuosi	20	0	75	95
Määrä, jonka eräpäivään > 1 vuosi	957	442	424	1 823

Makrotaloudellisena rahoitusapuna myönnettävät lainat

Makrotaloudellinen rahoitusapu on toimintapolitiikkaan perustuva rahoitusväline, josta myönnetään sitomatonta ja kohdentamatonta maksutasetukea ja/tai talousarviotukea EU:n aluetta maantieteellisesti lähellä oleville kumppanimaille. Makrotaloudellinen rahoitusapu muodostuu keskipitkän ja/tai pitkän aikavälin lainoista tai avustuksista tai tällaisten lainojen ja avustusten tarkoituksenmukaisesta yhdistelmästä. Yleensä sillä täydennetään Kansainvälisen valuuttarahaston tukemille rakennemuutos- ja uudistusohjelmille myönnettyä rahoitusta.

Efektiivisen koron menetelmää ei olennaisuusnäkökohtien vuoksi sovelleta erikseen anto- ja ottolainaukseen. Transaktiokulut kirjataan suoraan kuluina tuotto- ja kululaskelmaan.

Euratom-lainat

Euratom on itsenäinen Euroopan unionin oikeushenkilö, jota edustaa Euroopan komissio. Euratom myöntää lainoja jäsenvaltioille ja kolmansille maille seuraavassa luetelluin edellytyksin:

—	Jäsenvaltioille myönnettävillä Euratom-lainoilla rahoitetaan jäsenvaltioissa toteutettavia investointihankkeita, jotka liittyvät ydinsähkön teolliseen tuotantoon ja polttoainekiertoon tarkoitettuihin teollisiin laitoksiin.

—	Kolmansille maille myönnettävät Euratom-lainat on tarkoitettu toimivien tai rakenteilla olevien ydinvoimalaitosten ja ydinpolttoainekiertoon liittyvien laitosten turvallisuuden ja tehokkuuden parantamiseen.

Efektiivisen koron menetelmää ei olennaisuusnäkökohtien vuoksi sovelleta erikseen anto- ja ottolainaukseen. Transaktiokulut kirjataan suoraan kuluina tuotto- ja kululaskelmaan.

Selvitystilassa olevan EHTY:n myöntämät lainat

Erä sisältää lähinnä selvitystilassa olevan EHTY:n perustamissopimuksensa 54 ja 56 artiklan mukaisesti lainavaroista myöntämät luotot sekä kaksi noteeraamatonta joukkovelkakirjaa, jotka EIP on laskenut liikkeeseen maksukyvyttömän velallisen sijaan tulleena velallisena. EHTY pitää nämä velkakirjat hallussaan niiden erääntymiseen (vuonna 2017 ja vuonna 2019) saakka kattaakseen vastaavien ottamiensa lainojen takaisinmaksun.

Kirjanpitoarvon muutos vastaa kertyneen koron muutosta lisättynä kyseiselle vuodelle jaksotetulla maksettujen palkkioiden ja syntymisajankohtana aiheutuneiden transaktiokustannusten osuudella. Laskennassa on käytetty efektiivisen koron menetelmää. Seuraavasta taulukosta käy ilmi efektiivinen korko (joka ilmoitetaan korkojen vaihteluvälinä).

Lainavaroista myönnettyjen luottojen efektiivinen korko

Lainanotto	31.12.2006	31.12.2005
Makrotaloudellinen rahoitusapu	3.222 % - 4.54 %	2.039 % - 4.54 %
Euratom	3.372 % - 5.76 %	2.224 % - 5.76 %
Selvitystilassa oleva EHTY	3.064 % - 12.077 % (10)	2.241 % - 12.077 % (10)

2.5 PITKÄAIKAISET ENNAKKOMAKSUT

Ennakkomaksun tarkoituksena on tarjota edunsaajalle käteisvaroja. Ennakkomaksut voidaan suorittaa useammassa erässä ennakkomaksusopimuksessa kulloinkin määrätyllä ajanjaksolla. Jos maksettua ennakkoa ei käytetä sopimuksessa määrätyllä ajanjaksolla siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty, se on maksettava takaisin. Näin ollen jos edunsaajalle ei aiheudu tukikelpoisia menoja, edunsaajan on palautettava ennakkomaksu Euroopan yhteisöille. Maksettu ennakkomaksu on näin lopullinen meno vasta kun siihen liittyvät sopimusehdot on täytetty. Suoritetut ennakkomaksut kirjataan tämän vuoksi taseen vastaaviin. Taseeseen kirjattuun ennakkomaksujen määrään tehdään (osittainen tai koko määrän suuruinen) vähennys, kun tukikelpoiset menot hyväksytään tai suoritetut ennakkomaksut palautetaan. Kun yhteisöt hyväksyvät ennakkomaksun joko kokonaan tai osittain tutkittuaan ensin maksatushakemukseen sisältyvien menojen tukikelpoisuuden, hyväksyttyä tukikelpoista määrää vastaava määrä poistetaan taseesta ja kirjataan kuluksi tuotto- ja kululaskelmaan. Väli- ja loppumaksuilla puolestaan korvataan edunsaajalle jo aiheutuneet menot tämän toimittaman menoilmoituksen perusteella. Näistä maksuista voidaan vähentää ennakkomaksut joko kokonaan tai osittain.

Ennakkomaksut arvostetaan arvioituun kerrytettävissä olevaan määrään. Yhteisöt arvioivat tarvetta ennakkomaksumäärien arvon alentamiseen aina kun tapahtumien, olosuhteiden muutosten tai saatujen tietojen perusteella voidaan päätellä, että varoista kerrytettävissä oleva määrä saattaa jäädä kirjanpitoarvoa pienemmäksi. Arvioinnissa otetaan huomioon ennakkomaksuun liittyvät vakuudet. Ennakkomaksu, jota ei oletettavasti saada perittyä takaisin, tai määrä, jonka osalta takaisinperintä ei enää ole todennäköistä, kirjataan arvonalennuksena (kuluna) tuotto- ja kululaskelmaan, ja taseeseen merkittyä ennakkomaksun kirjanpitoarvoa vähennetään kulukirjausta vastaavalla määrällä.

Vuoden lopussa avoinna olevat ennakkomaksut arvostetaan alkuperäisiin maksettuihin määriin, joista on vähennetty seuraavat erät: palautetut määrät, ennakkomaksuja vastaan kuitatut tukikelpoiset menot sekä arvioidut vuoden lopussa ennakkomaksuista vielä kuittaamatta olevat tukikelpoiset menot ja arvonalennukset. Ennakkomaksuihin liittyvät vakuudet esitetään taseen ulkopuolisissa ehdollisissa varoissa.

Kaikista maksetuista ennakkomaksuista kertyy yleensä korkotuottoa. Poikkeuksena ovat jäsenvaltioille maksetut määrät ja liittymistä valmisteleva tuki. Ennakkomaksuista kertyneet korot kirjataan sitä mukaa kuin niitä kertyy kulloisenkin sopimuksen ehtojen mukaisesti. Kertynyt korkotuotto arvioidaan mahdollisimman luotettavien tietojen perusteella vuoden lopussa ja merkitään taseeseen. Korkotuoton omistusoikeus määräytyy sen mukaan, onko kyse Euroopan yhteisöjen vai kolmansien suorittamista ennakkomaksuista. Nämä kaksi ennakkomaksutyyppiä eroavat toisistaan siinä, että Euroopan yhteisöjen suorittamista ennakkomaksuista kertynyt korko on yhteisöjen omaisuutta, ja se on sen vuoksi palautettava yhteisöille, kun taas kolmansien suorittamista ennakkomaksuista kertynyt korko on edunsaajien omaisuutta.

Pitkäaikaiset ennakkomaksut

milj. euroa
Hallinnointitapa	Saldo 31.12.2006	Saldo 31.12.2005
Euroopan yhteisöjen suorittamat ennakkomaksut:	920	3
Suora keskitetty hallinnointi	300	3
Välillinen keskitetty hallinnointi	549	0
Hajautettu hallinnointi	50	0
Muut	21	0
Kolmansien suorittamat ennakkomaksut:	21 505	22 729
Suora keskitetty hallinnointi	57	145
Välillinen keskitetty hallinnointi	30	0
Hajautettu hallinnointi	224	106
Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa	20 744	22 478
Hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa	450	0
Pitkäaikaiset ennakkomaksut yhteensä	22 425	22 732

Merkittävimmät pitkäaikaiset ennakkomaksut liittyvät rakennerahastojen toimiin. Koska monet näistä hankkeista ovat luonteeltaan pitkäaikaisia, niihin liittyvien ennakkomaksujen olisi oltava käytettävissä yli vuoden ajan. Tällaiset ennakkomaksut esitetään sen vuoksi pitkäaikaisissa varoissa. Komissio maksaa rakennerahastolle ennakkomaksun heti kun ohjelma on hyväksytty. Ennakon maksamisen jälkeen komissio suorittaa välimaksuja jäsenvaltion vahvistamien todellisten kustannusten perusteella. Viimeinen 5 prosentin erä maksetaan ohjelman päättyessä, kun komissio on saanut ja hyväksynyt kaikki vaadittavat asiakirjat. Maksut kohdistetaan maksusitoumuksiin aikajärjestyksessä. Vuonna 2005 lyhyt- ja pitkäaikaisia ennakkomaksuja eriteltiin vain rakennetoimien osalta.

2.6 PITKÄAIKAISET SAAMISET

Pitkäaikaiset saamiset

milj. euroa
	Saldo 31.12.2006	Saldo 31.12.2005
Maksuosuus rakennuksista	24	42
Saamiset jäsenvaltioilta	272	135
EHTY:n henkilöstölainat	17	20
Euroopan jälleenrakennusviraston lainaohjelmat	10	40
Vakuudet ja talletukset	5	7
Yhteensä	328	244

Rakennuksiin liittyvä maksuosuus sisältää ennen kaikkea Belgian valtion 176 miljoonan euron rahoitusosuuden, joka käytetään parlamentin D3-rakennuksen hankintaan ja kunnostukseen ja joka maksetaan vuonna 2008 päättyvällä 10 vuoden jaksolla. Yli vuoden kuluttua erääntyvä määrä oli varainhoitovuoden lopussa 22 miljoonaa euroa (42 milj. euroa vuonna 2005), ja vuoden sisällä erääntyvä määrä 20 miljoonaa euroa (21 miljoonaa euroa vuonna 2005).

Saamiset jäsenvaltioilta sisältävät selvitystilassa olevan EHTY:n saamiset entisiltä jäsenyyteen valmistautuvilta mailta. Maksuosuus on yhteensä 170 miljoonaa euroa, ja se on tarkoitus maksaa neljässä erässä kunkin vuoden ensimmäisenä työpäivänä vuodesta 2006 alkaen: 15 %, 20 %, 30 % ja 35 %. Vuoden 2006 lopussa maksuosuuden nykyarvo oli 138 miljoonaa euroa (159 milj. euroa vuonna 2005). Pitkäaikaisten saamisten osuus tästä summasta oli 104 miljoonaa euroa (135 milj. euroa vuonna 2005) ja lyhytaikaisten saamisten osuus 34 miljoonaa euroa (24 milj. euroa vuonna 2006).

Jäsenvaltioilta 31.12.2006 oleviin saamisiin sisältyy myös 168 miljoonan euron määrä, joka liittyy komission vuonna 2005 tekemään päätökseen, jolla vähennetään yhdelle jäsenvaltiolle EAKR:n varoista myönnettävää avustusta. Joulukuun 31.päivään 2005 mennessä erääntynyttä määrää ei ollut sisällytetty vuoden 2005 tilinpäätökseen, minkä vuoksi tämän kohdan saldo oli kyseisenä päivänä 318 miljoonaa euroa liian pieni (ks. myös kohdat E.2.10.2 ja E3.1.4)

Pitkäaikaiset saamiset sisältävät myös 17 miljoonan euron lainat, jotka selvitystilassa oleva EHTY on myöntänyt Euroopan yhteisöjen virkamiehille. Selvitystilassa oleva EHTY rahoittaa nämä lainat omista varoistaan, ja lainojen hallinnoinnista vastaa nykyisin komissio. Euroopan jälleenrakennusviraston lainaohjelmat sisältävät lähinnä vastikerahastoihin ja limiitillisiin luottosopimuksiin liittyvät ennakot.

II. VAIHTUVAT VASTAAVAT

2.7 VAIHTO-OMAISUUS

VAIHTO-OMAISUUS

milj. euroa
Erän kuvaus	Hankinta-arvo	Arvonalennus	Kirjanpitoarvo, netto 31.12.2006	Kirjanpitoarvo, netto 31.12.2005
Tutkimusvälineet:
Tutkimusaineet	11	0	11	11
Halkeamiskelpoiset aineet ja raskasvesi	30	0	30	32
Jälleenmyyntiin tarkoitetut tutkimusaineet	60	0	60	64
Rokotteet	7	0	7	7
Tuotantoaineet	7	0	7	7
Jälleenmyyntiin tarkoitetut julkaisut ja tavarat	16	(16)	0	5
Yhteensä	131	(16)	115	126

Komissiolla on tuotantoaineista muodostuvaa vaihto-omaisuutta, jonka arvo on 7 miljoonaa euroa. Tämä vaihto-omaisuus sisältää pääasiassa rakennusten kunnostukseen käytettäviä materiaaleja ja Yhteisen tutkimuskeskuksen käyttämiä varaosia. Julkaisuista muodostuva vaihto-omaisuus sisältää julkaisutoimiston hallussa tai hallinnassa olevia maksullisia julkaisuja, joiden arvo on kokonaan poistettu vähäisen kiertonopeuden vuoksi. Myös ilmaisjakelussa olevien julkaisujen arvo on poistettu kokonaan, koska realisointiarvo on pienempi kuin hankintameno.

2.8 LYHYTAIKAISET SIJOITUKSET

Lyhytaikaiset sijoitukset muodostuvat myytävissä olevista arvopapereista, jotka on hankittu tuoton saamiseksi tai joita pidetään hallussa tietyn varojen rakenteen saavuttamiseksi tai toissijaisen likviditeettilähteen muodostamiseksi ja jotka voidaan näin myydä likviditeettitarpeiden tai koronmuutosten mukaan.

2.8.1 Lyhytaikaiset myytävissä olevat varat

Lyhytaikaiset myytävissä olevat varat

milj. euroa
	Pk-yritysten takausjärjestelmä	ETF-käynnistys-järjestelmä	TEN-riskipääoma EIP	Selvitystilassa oleva EHTY	Yhteensä
Määrä 31.12.2005	22	4	3	1 411	1 440
Hankinnat	0	0	0	521	521
Luovutukset ja käytöstä poistamiset	0	(4)	0	(490)	(494)
Jaksotettuun hankintamenoon tehdyt oikaisut	0	0	0	(3)	(3)
Kirjanpitoarvon muutos	0	0	0	1	1
Uudelleenarvostuksesta johtuva lisäys/(vähennys); siirto omaan pääomaan	0	0	0	(39)	(39)
Määrä 31.12.2006	22	0	3	1 401	1 426

Pk-yritysten takausjärjestelmä — ETF-käynnistysjärjestelmä — Kasvu ja työllisyys

Kaikki sijoitukset ovat vaihtuvakorkoisia, AAA-luottoluokituksen saaneiden liikkeeseenlaskijoiden euromääräisiä joukkovelkakirjalainoja, jotka on noteerattu toimivilla markkinoilla.

TEN-riskipääoma EIP

TEN-riskipääomavälineen sijoitukset (tällä hetkellä ainoastaan yksi 3 miljoonan euron sijoitus) tehdään GALAXY — A28 -nimisen yhteisen yksikön kautta (EIP:n ja TEN-riskipääomaa tarjoavana kumppanina toimivan Galaxy Fund –rahaston yhteisessä määräysvallassa oleva erityistä tarkoitusta varten perustettu yksikkö), joka tukee Euroopan laajuisiin verkkoihin liittyviä hankkeita, joissa on mukana yksityisiä sijoittajia. Nämä sijoitukset muodostuvat omistusosuudesta kyseiseen yksikköön.

Selvitystilassa oleva EHTY

Kaikki sijoitukset ovat toimivilla markkinoilla noteerattavia euromääräisiä vieraan pääoman ehtoisia arvopapereita. Liikkeeseenlaskijan ja luottoluokituksen mukaan jaotellut yksityiskohtaiset tiedot EHTY:n sijoituksista on esitetty kohdassa E.6. Vuonna 2007 erääntyvien vieraan pääoman ehtoisten arvopaperien (käypä) arvo 31.12.2006 oli 135 miljoonaa euroa (237 miljoonaa euroa vuonna 2005).

2.9 LYHYTAIKAISET ENNAKKOMAKSUT

Tässä esitetyt hallinnointitavoittain jaotellut avoimet ennakkomaksut koskevat vuodesta 2005 alkaen suoritettuja ennakkomaksuja. Kohdentamattomat ennakkomaksumäärät merkittiin ensimmäistä kertaa vuoden 2005 avaavaan taseeseen ja ne on esitetty omalla rivillään, koska hallinnointitavan mukaan jaoteltuja tietoja ei ollut saatavilla ennen 31.12.2004.

Siirtovelat vastaavat arviota ennakkomaksujen saajille vuoden loppuun mennessä aiheutuneiden mutta yhteisöille vielä ilmoittamatta olevien tukikelpoisten kustannusten määrästä. Nämä määrät kirjataan kuluksi tuotto- ja kululaskelmaan.

Pitkäaikaisista ennakkomaksuista on lisätietoja kohdassa 2.5.

Lyhytaikaisiin ennakkomaksuihin on sisällytetty myös 206 miljoonan euron summa, joka liittyy Schengen-järjestelystä tehdyn sopimuksen mukaisesti maksettuihin määriin. Vuoden 2005 tilinpäätöksessä nämä maksut kirjattiin toimintamenoina tuotto- ja kululaskelmaan, mutta vuonna 2006 tehtyjen analyysien perusteella ne uudelleenluokiteltiin ennakkomaksuiksi. Jos vuonna 2005 olisi toimittu samoin, sopimuksen mukainen varojen saldo per 31.12.2005 olisi ollut 183 miljoonaa euroa (ks. myös kohta E 3.3).

Lyhytaikaiset ennakkomaksut

milj. euroa
Hallinnointitapa		Saldo 31.12.2006	Saldo 31.12.2005
Euroopan yhteisöjen suorittamat ennakkomaksut (brutto):
Suora keskitetty hallinnointi	Hankeavustukset	8 850	4 791
Suora keskitetty hallinnointi	Toiminta-avustukset	167	111
Välillinen keskitetty hallinnointi	Kansalliset virastot	778	620
	Rahoitustoiminta	12	64
	Muut	6	3
Hajautettu hallinnointi		381	195
Muut		686	474
Muiden toimielinten ja virastojen suorittamat ennakkomaksut		8	7
Kohdentamattomat ennakkomaksumäärät		3 577	5 254
Ennakkomaksut yhteensä (brutto)		14 465	11 519
Vähennettynä siirtoveloilla:
Suora keskitetty hallinnointi		(8 189)	(5 892)
Välillinen keskitetty hallinnointi		(1 135)	(1 376)
Hajautettu hallinnointi		(232)	(123)
Muut		(75)	(169)
Euroopan yhteisöjen suorittamat ennakkomaksut yhteensä		4 834	3 959
Kolmansien suorittamat ennakkomaksut:
Suora keskitetty hallinnointi	Hankinnat	545	260
Suora keskitetty hallinnointi	Toiminta	470	356
Välillinen keskitetty hallinnointi		3	0
Hajautettu hallinnointi		599	361
Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa		937	391
Hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa		578	317
Muiden toimielinten ja virastojen suorittamat ennakkomaksut		177	143
Kohdentamattomat ennakkomaksumäärät		2 930	2 775
Ennakkomaksut yhteensä (brutto)		6 239	4 603
Vähennettynä siirtoveloilla:
Suora keskitetty hallinnointi		(1 532)	(1 200)
Hajautettu hallinnointi		(468)	(383)
Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa		(906)	(201)
Hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa		(79)	(143)
Muut		(33)	(2)
Kolmansien suorittamat ennakkomaksut yhteensä:		3 221	2 674
Lyhytaikaiset ennakkomaksut yhteensä		8 055	6 633

2.10 LYHYTAIKAISET SAAMISET

Lyhytaikaiset saamiset

milj. euroa
	Saldo 31.12.2006	Saldo 31.12.2005
Alle vuoden kuluessa erääntyvät pitkäaikaiset saamiset	119	46
Lyhytaikaiset saamiset	4 193	4 243
Sekalaiset saamiset	26	22
Siirtosaamiset ja menoennakot	5 458	2 927
Yhteensä	9 796	7 238

2.10.1 Alle vuoden kuluessa erääntyvät pitkäaikaiset saamiset

Nämä 119 miljoonan euron saamiset (46 miljoonaa euroa) muodostuvat pääasiassa sellaisista lainoista, jotka erääntyvät alle 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä (95 milj. euroa, tarkemmat tiedot on esitetty edellä kohdassa 2.4). Niihin sisältyy lisäksi Belgian valtion rahoitusosuus parlamentin D3-rakennuksen hankinta- ja varustuskustannuksista (ks. edellä kohta 2.6).

2.10.2 Lyhytaikaiset saamiset

Lyhytaikaiset saamiset

milj. euroa
Tiliryhmä	Saldo 31.12.2006			Saldo 31.12.2005
Tiliryhmä	Bruttomäärä	Arvonalennus	Nettoarvo	Bruttomäärä	Arvonalennus	Nettoarvo
Asiakkaat	2 865	(169)	2 696	2 372	(150)	2 222
Jäsenvaltiot	2 724	(1 257)	1 467	3 252	(1 604)	1 648
Efta	26	0	26	30	0	30
Kolmannet maat	4	0	4	126	(1)	125
Muut	12	(12)	0	230	(12)	218
Yhteensä	5 631	(1 438)	4 193	6 010	(1 767)	4 243

2.10.2.1 Asiakkaat

Nämä ovat perintämääräyksiä , jotka on viety kirjanpitoon 31.12.2006 vahvistettuina, perimättä olevina saamisina ja joita ei vielä ole otettu mihinkään muuhun kohtaan taseen vastaavaa-puolella.

Suurin osa kyseisestä määrästä liittyy komission määräämiin sakkoihin. Maksettavaksi määrätyt sakot olivat 31.12.2006 yhteensä 5 459 miljoonaa euroa. Tästä summasta 2 772 miljoonaa euroa oli kirjattu alustavasti maksetuksi. Jäljellä oleva 2 687 miljoonan euron osuus on kirjattu tähän kohtaan. Tästä osuudesta 1 783 miljoonalle eurolle on annettu pankkitakuu. Alustavat maksut (ja niihin liittyvät korot) kohdistetaan vastaavaan saamiseen ja kirjataan käteisvaroihin sellaisina varoina, joihin kohdistuu rajoituksia. Pankkitakuut kirjataan taseen ulkopuolisiin ehdollisiin varoihin. Taseen ulkopuolisiin ehdollisiin velkoihin kirjattu 5 611 miljoonan euron määrä sisältää lainvoimaista päätöstä odottavat suorittamatta olevat vaateet sekä ennen päätöstä saatujen alustavien maksujen korot.

Muut määrät liittyvät pääasiassa takaisinperittäviin ennakkomaksuihin (34 milj. euroa) ja varoihin (82 milj. euroa).

2.10.2.2 Saamiset jäsenvaltioilta

EMOTR:n tukiosaston saamiset

Tähän kohtaan on kirjattu saamiset EMOTR:n tukiosaston tuensaajilta per 31.12.2006. Määrät on laskettu jäsenvaltioiden ilmoittamien ja vahvistamien sekä velallisluetteloon varainhoitovuoden lopussa (15.10.2006) asetuksen (EY) N:o 2761/99 mukaisesti kirjattujen saamisten perusteella. Summasta on vähennetty 20 prosentin osuus, jonka jäsenvaltiot pidättävät hallintokustannusten kattamista varten. Lisäksi on arvioitava ilmoituksen tekemisen jälkeen joulukuun 31. päivään mennessä syntyvien saamisten määrä. Arviota ei tehty vuonna 2005, joten saamisten määrä kuvasi tilannetta 15.10.2005. Jäsenvaltioiden on asetettava varat komission käyttöön, kun ne on peritty, tai puolet perimättömistä määristä tietyssä määräajassa.

Lisäksi komission on varovaisuusperiaatteen mukaisesti arvioitava ja kirjattava EMOTR:n tukiosaston edunsaajien velan se osa, jota ei todennäköisesti saada perittyä takaisin. Arvonalennuksen arvioidaan olevan 477 miljoonaa euroa eli 47 prosenttia perittävästä kokonaismäärästä per 31.12.2006. Arvonalennuksen kirjaaminen ei kuitenkaan merkitse sitä, että komissio luopuisi kyseisten määrien perimisestä.

Saamiset jäsenvaltioilta

milj. euroa
	Saldo 31.12.2006	Saldo 31.12.2005
EMOTR:n tukiosaston saamiset
EMOTR:n tukiosaston saamiset	1 009	1 474
Arvonoikaisu	(477)	(874)
Välisumma	532	600
Maksettu, jäsenvaltioilta perittävä alv
Perittävä alv	22	21
Arvonoikaisu	0	(2)
Välisumma	22	19
OMAT VARAT
A-kirjanpitoon otetut neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1150/2000 6 artiklan 3 kohdan mukaiset omat varat, jotka odottavat perintää	79	45
Erilliseen kirjanpitoon otetut neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1150/2000 6 artiklan 3 kohdan mukaiset omat varat, jotka odottavat perintää	1 347	1 411
Arvonoikaisu	(779)	(728)
Muut	0	201
Välisumma	647	929
MUUT SAAMISET JÄSENVALTIOILTA
Viivästyskorot	14	1
Muut	253	99
Arvonoikaisu	(1)	0
Välisumma	266	100
Yhteensä	1 467	1 648

ALV

Tämä erä muodostuu yhteisöjen maksamasta ja tietyiltä jäsenvaltioilta takaisinperittävästä alv:sta.

Omat varat

Erillinen kirjanpito sisältää perinteiset omat varat, jotka jäsenvaltiot ovat asetuksen (EY, Euratom) N:o 1150/2000 6 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti todenneet mutta joita ne eivät ole asettaneet yhteisöjen käyttöön, koska kyseisiä varoja ei vielä ole peritty, vakuutta ei vielä ole toimitettu tai määristä on syntynyt erimielisyyttä. Euroopan yhteisöjen omien varojen järjestelmästä 29 päivänä syyskuuta 2000 tehdyssä neuvoston päätöksessä 2000/597/EY, Euratom säädetään, että jäsenvaltiot voivat pidättää kantokuluina 25 prosenttia perinteisistä omista varoista.

Kaikki jäsenvaltiot toimittavat komissiolle näistä tileistä neljännesvuosittaiset katsaukset, jotka sisältävät jokaisen varojen lajin osalta seuraavat tiedot:

—	perittävänä oleva saldo edelliseltä vuosineljännekseltä

—	kyseisen vuosineljänneksen aikana perityt määrät

—	asianomaisen vuosineljänneksen aikana tehdyt laskentaperusteen oikaisut (oikaisut/mitätöinnit)

—	kirjanpidosta poistetut määrät;

—	perittävänä oleva saldo kyseisen vuosineljänneksen lopussa.

Kun erilliseen kirjanpitoon merkityt perinteiset omat varat on peritty, ne on asetettava komission käyttöön viimeistään varojen perimiskuukautta seuraavan toisen kuukauden 19. päivää seuraavana ensimmäisenä arkipäivänä.

Euroopan yhteisöjen todelliset saamiset ovat arvioitua pienemmät, koska perinteisiä omia varoja koskevaan erilliseen kirjanpitoon sisältyy paljon sellaisia saamisia, joita ei todennäköisesti saada perittyä. Saamisten arvon alentaminen erillisessä kirjanpidossa perustuu jäsenvaltioiden neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1150/2000 6 artiklan 4 kohdan b alakohdan mukaisesti tekemiin arvioihin. Kyseisessä kohdassa säädetään seuraavaa: ”jäsenvaltioiden on toimitettava kutakin varainhoitovuotta koskevan viimeisen neljännesvuosikatsauksen yhteydessä arvio kaikista kyseisen vuoden 31 päivänä joulukuuta erillisellä tilillä olevista saatavista, joiden perinnästä ei ole varmuutta”.

Taseen vastaavaa-puolella oleviin saamisiin jäsenvaltioilta on jäsenvaltioiden toimittamien arvioiden perusteella on tehty 779 miljoonan euron arvonalennus. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että komissio olisi luopunut näiden määrien perimisestä. Vaikka perintä vaikuttaisi epätodennäköiseltä tai lähes mahdottomalta, määrät voidaan tästä huolimatta sisällyttää yhteisön talousarvioon perinteisinä omina varoina. Perimättä olevat saamiset menetetään vain, jos jäsenvaltio on toteuttanut kaikki vaadittavat toimenpiteet taatakseen perinnän onnistumisen. Muussa tapauksessa jäsenvaltio on taloudellisessa vastuussa kyseisistä määristä ja joutuu maksamaan ne yhteisön talousarvioon asetuksen 1150/2000 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

Omien varojen erä ”Muut” sisälsi joulukuussa 2005 erääntyneet maksamatta olevat saamiset Portugalilta 31. joulukuuta 2005.

Muut saamiset jäsenvaltioilta

Muut saamiset jäsenvaltioilta sisältävät 44 miljoonaa euroa takaisinperittäviä varoja (74 milj. euroa vuonna 2005) ja 19 miljoonaa euroa EMOTR:n ennakkomaksuja. Tähän kohtaan sisältyy myös 150 miljoonan euron summa, joka liittyy komission vuonna 2005 tekemään päätökseen, jolla vähennetään yhdelle jäsenvaltiolle EAKR:n varoista myönnettävää avustusta. Joulukuun 31. päivään 2005 mennessä erääntynyttä määrää ei ollut sisällytetty vuoden 2005 tilinpäätökseen, minkä vuoksi tämän kohdan saldo oli kyseisenä päivänä 100 miljoonaa euroa liian pieni (ks. myös kohdat E 2.6 ja E 3.1.4).

2.10.3 Sekalaiset saamiset

Suurin osa sekalaisista saamisista on MEDIA-ohjelmasta maksettuja ennakkomaksuja, joiden määrä on yhteensä 38 miljoonaa euroa (37 milj. euroa vuonna 2005). Tähän määrään on varovaisuusperiaatteen mukaisesti tehty 26 miljoonan euron arvonalennus (25 milj. euroa vuonna 2005), joka perustuu kyseisiin maksuihin liittyviin riskeihin ja epävarmuustekijöihin. Saamiset henkilöstöltä ovat 4 miljoonaa euroa (4 milj. euroa vuonna 2005).

2.10.4 Siirtosaamiset ja menoennakot

Siirtosaamisten määrä oli 5,2 miljardia euroa per 31.12.2006 (2,6 mrd. euroa vuonna 2006). Suurin osa siirtosaamisista on perinteisiin omiin varoihin (maatalous-, sokeri- ja tullimaksuihin) liittyviä saamisia. Näiden siirtosaamisten määrä oli 31.12.2006 noussut 3,8 miljardiin euroon (2,3 mrd. euroa vuonna 2005), mikä johtuu pääasiassa siitä, että maatalouden sokerimaksut (1,3 mrd. euroa) sisällytettiin ensimmäistä kertaa kokonaissummaan (ks. kohta 3.1.3; nämä eivät liity omiin varoihin). Muita merkittäviä eriä ovat EMOTR:n sääntöjenmukaisuustarkastusten seurauksena tehtyihin päätöksiin liittyvät 512 miljoonaa euroa, marraskuulle ja joulukuulle 2006 kohdennettuihin käyttötarkoitukseensa sidottuihin maataloustuloihin (pääasiassa maidon lisämaksuja) liittyvät 440 miljoonaa euroa, EMOTR:n sääntöjenmukaisuusoikaisuihin ja sääntöjenvastaisuuksiin liittyvät käyttötarkoitukseensa sidotut 172 miljoonan euron tulot sekä vuosien 1994–1999 kalatalousalan rakennerahasto-ohjelmasta myönnettyjen varojen suunniteltuun takaisinperintään liittyvät 136 miljoonaa euroa. Muita siirtosaamisten eriä ovat viivästyskorot, kertyneet pankkikorot sekä ennakkomaksuista kertyneet korot.

Siirtosaamisten määrä oli 217 miljoonaa euroa per 31.12.2006 (281 milj. euroa vuonna 2005). Summa muodostui pääasiassa seuraavista eristä: uusille jäsenvaltioille näiden EU-budjettiaseman tasapainottamiseksi ennakkoon maksetut 37 miljoonan euron korvaukset (90 milj. euroa vuonna 2005), ennakkoon maksetut 34 miljoonan euron toimistovuokrat (30 milj. euroa vuonna 2005), kolmansien maiden kanssa tehtyihin kahdenvälisiin kalastussopimuksiin liittyvät 54 miljoonan euron maksut (62 milj. euroa vuonna 2005) sekä Eurooppa-koulujen menoista ennakkoon maksettu 17 miljoonan euron osuus.

2.11 KÄTEISVARAT JA MUUT RAHAVARAT

Käteisvarat ja muut rahavarat

milj. euroa
	Saldo 31.12.2006	Saldo 31.12.2005
Käteisvarat, joihin ei kohdistu rajoituksia:	13 460	9 603
Tilit valtionkassoissa ja keskuspankeissa	11 467	8 093
Käyttötilit	933	706
Ennakkomaksutilit	82	61
Siirrot (siirrettävinä olevat käteisvarat)	3	0
Lyhytaikaiset talletukset ja muut rahavarat	975	743
Käteisvarat, joihin kohdistuu rajoituksia	2 924	2 251
Yhteensä	16 384	11 854

Käteisvarat, joihin ei kohdistu rajoituksia, kattavat kaikki yhteisöjen rahavarat, joita säilytetään jäsenvaltioissa ja Efta-maissa olevilla yhteisöjen tileillä (valtionkassa tai keskuspankki) tai käyttötileillä, ennakkomaksutileillä, lyhytaikaisina talletuksina talletustileillä tai käteiskassoissa.

Neuvoston asetusten (EY, Euratom) N:o 2028/2004 ja (EY, Euratom) N:o 1150/2000 mukaisesti varoja säilytetään pääasiassa valtionkassoissa ja keskuspankeissa. Varoille ei kerry korkoa eikä niistä aiheudu kuluja. Näillä tileillä olevia komission varoja voidaan nostaa ainoastaan talousarviotarpeiden kattamiseen. Varat jaetaan jäsenvaltioiden kesken suhteessa kustakin jäsenvaltiosta saatavista talousarviotuloista laadittuun ennakkoarvioon. Liikepankkeihin talletetaan ainoastaan varat, joita tarvitaan välittömästi maksujen suorittamiseen sekä käteisvarat, joihin kohdistuu rajoituksia ja jotka komissio on saanut määräämiensä sakkojen perusteella sellaisissa tapauksissa, joissa asian käsittely on vielä kesken. Selvitystilassa olevaan EHTY:öön ja muihin rahoitusvälineisiin sovelletaan erityissääntöjä. Valtionkassoissa ja keskuspankeissa olevien määrien kasvu johtuu siitä, että vuoden lopussa tehdyn lisätalousarvion mukaisesti jäsenvaltioille oli maksettava vuoden 2007 ensimmäisenä työpäivänä 7,4 miljardia euroa (vastaava määrä oli 3,8 mrd. euroa vuonna 2005). Kyseinen vastuu esitetään lyhytaikaisissa veloissa — ks. myös jäljempänä kohta 2.18.2).

Käteisvarat, joihin kohdistuu rajoituksia, sisältävät määrät, jotka komissio on saanut määräämiensä sakkojen perusteella sellaisissa tapauksissa, joissa asian käsittely on vielä kesken. Tällaisten käteisvarojen kokonaismäärä on 2,9 miljardia euroa ja niitä säilytetään erityisillä talletustileillä, joita ei käytetä muihin tarkoituksiin.

Käteisvarat ja muut rahavarat sisältävät rahavirtalaskelmassa seuraavat erät:

milj. euroa
	Saldo 31.12.2006	Saldo 31.12.2005
Käteisvarat ja muut rahavarat	16 384	11 854
Käteisvarat ja muut rahavarat — takuurahasto (ks. kohta 2.3.2)	440	316
Yhteensä	16 824	12 170

III. PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA

2.12 TYÖSUHDE-ETUUDET

Työsuhde-etuudet

milj. euroa
	Määrä 31.12.2005	Varauksen muutos	Käytetty määrä	Määrä 31.12.2006
Työsuhde-etuudet	33 156	(108)	(848)	32 200

Eläkkeet

Euroopan yhteisöjen virkamiesten eläkejärjestelmään sovellettavat säännöt vahvistetaan Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavissa (1. toukokuuta 2004 voimaan tulleissa) uusimmissa henkilöstösäännöissä. Kyseisiä sääntöjä sovellettiin tilinpäätöspäivänä 31.12.2006. Henkilöstön eläkejärjestelmää koskevia sääntöjä sovelletaan sellaisinaan kaikissa jäsenvaltioissa. Järjestelmään kuuluu erityyppisiä eläkkeitä ja etuuksia (mm. vanhuus-, työkyvyttömyys- ja leskeneläkkeet).

Henkilöstösääntöjen 83 artiklan mukaan eläkejärjestelmän mukaiset etuudet maksetaan yhteisöjen talousarviosta. Näitä eläkevastuita ei rahastoida, mutta jäsenvaltiot ovat sitoutuneet yhdessä rahoittamaan kyseiset etuudet eläkemenojen rahoittamista varten vahvistetun jakoperusteen mukaisesti. Virkamiehet rahoittavat lisäksi suorittamillaan pakollisilla eläkemaksuilla kolmanneksen eläkejärjestelmän pitkäaikaisista menoista.

Euroopan yhteisöjen virkamiesten eläkejärjestelmään liittyviä vastuita arvioitiin 31.12.2006 järjestelmän piirissä olleiden henkilöiden lukumäärän ja voimassa olleiden henkilöstösääntöjen perusteella. Arviointi kattoi vanhuus-, työkyvyttömyys- ja leskeneläkkeisiin liittyvät etuudet sekä työkyvyttömyysavustuksen. Arviointi tehtiin kansainvälisen tilinpäätösstandardin IAS 19 mukaisesti. Standardin mukaan työnantaja määrittää eläkesitoumuksen vakuutusmatemaattisen arvon pitämällä lähtökohtana eläkejärjestelmän jatkuvuutta ja ottamalla huomioon työssäoloaikana kertyvät etuudet sekä arviot tulevista palkankorotuksista.

Eläkevastuut arvioidaan niin sanotulla ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvalla vakuutusmatemaattisella menetelmällä (projected unit credit method). Seuraavassa on lueteltu tärkeimmät arviointipäivänä tiedossa olleet vakuutusmatemaattiset oletukset, joita on käytetty arvioinnissa:

Nimellinen diskonttokorko perustui juoksuajaltaan järjestelmän kestoa vastaavien (19 vuotta) euroalueella liikkeeseen laskettujen valtionobligaatioiden joulukuun 2006 tuottoon. Tuotto arvioitiin juoksuajaltaan vastaavien euromääräisten nollakuponkilainojen joulukuun 2006 tuottokäyrän perusteella 4,0 prosentiksi. IAS 19:n mukaan inflaatiovauhti on ennustettu inflaatiovauhti järjestelmän voimassaoloaikana: se on määritettävä tulevaisuutta varten käyttäen perustana eurooppalaisten rahoitusmarkkinoiden indeksisidonnaisiin joukkovelkakirjalainoihin pohjautuvia arvioita. Ennustettu pitkän aikavälin inflaatio oli 2,1 prosenttia (vuoden 2005 laskelmat perustuivat samaan inflaatiovauhtiin), joten reaalinen diskonttokorko oli 1,9 prosenttia.

2.	Elinaika- ja työkyvyttömyystaulukot ovat samoja kuin vuoden 2004 eläkevastuulaskelmissa käytetyt taulukot (EU-2004 elinaikataulukko ja EU-2004 työkyvyttömyystaulukko).

Yleinen palkkatason nousu, joka vastaa eläkkeiden yleistä uudelleenarvostusta, perustui vuosilta 1994–2006 laadittuihin palkkojen ja eläkkeiden uudelleenarvostustilastojen liukuvaan 12 vuoden keskiarvoon. Nousu oli 0,5 prosenttia. Palkkatason yleisen nousun ylittävä yksilöllinen palkkakehitys arvioitiin saman taulukon mukaisesti kuin 31.12.2005 tehty arvonmääritys. Arviointi mukautettiin 1.7.2006 voimaan tulleen uuden palkkataulukon mukaiseksi. Taulukossa arvioidaan yksilöllinen palkkakehitys palkkaluokan, palkkatason ja ennustetun eläkeiän mukaisesti vuosina 2007–2050.

4.	Virkamiesten eläkkeellelähtöhetken avioliittokertoimet perustuvat virkamieskuntaa koskeviin tilastotietoihin. Kertoimet ovat miehillä 90 prosenttia ja naisilla 60 prosenttia. Huomioon otettiin myös entisten virkamiesten (eläkkeellä ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevat virkamiehet) siviilisääty.

5.	Virkamiehen oletettiin lähtevän eläkkeelle täydet eläkeoikeudet saavutettuaan. Tässä yhteydessä otettiin huomioon varhaiseläkkeeseen liittyvät vähennykset sekä Barcelonassa asetettu tavoite, jonka mukaan eläkkeellelähtöä olisi pyrittävä myöhentämään enintään 65-vuotiaaksi.

Eläkevastuut koskevat näin seuraavien henkilöryhmien aiemmin määriteltyjä oikeuksia:

1.	Kaikkien toimielinten ja virastojen palveluksessa oleva Euroopan yhteisöjen virkamiesten eläkejärjestelmän piiriin kuuluva henkilöstö 31.12.2006.

2.	Toimielinten palveluksesta lopullisesti tai väliaikaisesti lähtenyt henkilöstö, jolla on eläkeoikeuksia Euroopan yhteisöjen virkamiesten eläkejärjestelmässä.

3.	Vanhuuseläkettä saavat entiset virkamiehet ja toimihenkilöt.

4.	Työkyvyttömyyseläkettä saavat entiset virkamiehet ja toimihenkilöt.

5.	Työkyvyttömyysavustusta saavat entiset virkamiehet ja toimihenkilöt.

6.	Perhe-eläkkeen saajat (lesket, lapset, huollettavat).

Eläkejärjestelmän piiriin 31.12.2006 kuulunut perusjoukko saatiin komission tietokannasta. Edellä kuvatulla menetelmällä saatuja tuloksia verrattiin edelliseen vakuutusmatemaattiseen arviointiin (31.12.2005) perustuviin arvoihin.

Eläkevastuista voidaan todeta seuraavaa:

—	Vastuiden vakuutusmatemaattinen bruttoarvo oli 33,3 miljardia euroa 31.12.2006.

—	Peruspalkkoihin ja eläkkeisiin perustuvan korjauskertoimen soveltamisen vaikutuksen arvioidaan olevan 1,3 miljardia euroa, joka sisältyy edellä mainittuun määrään.

—

Reaalinen diskonttokorko nousi 1,5 prosentista (2005) 1,9 prosenttiin vuonna 2006; kun otetaan huomioon palkkatason yleisen nousun vaikutus (0,3 prosenttia vuonna 2005 ja 0,5 prosenttia vuonna 2006) nettodiskonttokorko nousi 1,2 prosentista (2005) 1,4 prosenttiin (2006). Tämä on yksi keskeisistä syistä, joiden vuoksi kokonaisvastuiden määrä muuttui hieman.

—	Eläkejärjestelmän jäsenmäärä kasvoi 4 893 henkilöllä. Näiden joukossa oli uusia jäseniä, joilla on alempi vuotuinen eläkkeen karttumisprosentti (2 prosentin sijaan 1,9 prosenttia).

—	Bruttoeläkkeiden ja perhe-etuuksien laskenta perustuu henkilöstösääntöihin.

—	Edunsaajien maksamat verot vähennetään bruttovastuusta. Näin saadaan nettovastuu, joka sisällytetään komission taseeseen kyseisten tulevien maksujen osalta (eläkkeistä vähennetään vero, joka on yhteisöjen tuloa eläkkeiden maksuvuonna).

Edellä esitetty määrä sisältää myös komission ja tilintarkastustuomioistuimen nykyisten ja entisten jäsenten, yhteisöjen tuomioistuimen ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen nykyisten ja entisten jäsenten sekä Euroopan oikeusasiamiehen, Euroopan tietosuojavaltuutetun ja Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen jäsenten eläkevastuut, sekä varhaiseläkkeellä oleville henkilöille maksettavat määrät. Käytetty määrä sisältää vuoden 2006 talousarviosta vuonna 2006 maksetut eläkkeet eläkkeeseen oikeutetuille henkilöstöön kuuluville (sekä leskille, lapsille jne.).

Euroopan parlamentin jäseniä koskevan uuden ohjesäännön tultua voimaan kuluja ja korvauksia koskevien sääntöjen liitteeseen III sisältyviä jäsenten eläkejärjestelyjä ei enää sovelleta. Euroopan parlamentin puhemiehistö on nimittänyt työryhmän laatimaan ehdotuksia parlamentin jäsenten uudesta ohjesäännöstä. Koska työryhmä ei ole vielä saanut valmiiksi ehdotuksiaan vuonna 2009 järjestettävien vaalien jälkeen sovellettavista eläkejärjestelyistä, varauksen suuruutta ei vielä tiedetä vaan se selviää vasta kun asiaa koskeva lopullinen päätös on tehty. Kun päätös on tehty, varauksen suuruus voidaan laskea luotettavien tietojen perusteella ja merkitä sekä parlamentin että yhteisöjen taseeseen. Eläkevastuita ei pystytty merkitsemään kummankaan toimielimen taseeseen 31.12.2006.

Yhteinen sairausvakuutusjärjestelmä

Lisäksi on laadittu laskelmat komission arvioidusta vastuusta, joka liittyy sen rahoitusosuuteen yhteisessä sairausvakuutusjärjestelmässä eläkkeellä olevan henkilöstön osalta. Kokonaismäärä oli 2,8 miljardia euroa 31.12.2006.

2.13 PITKÄAIKAINEN RISKI- JA KULUVARAUS

Pitkäaikainen riski- ja kuluvaraus

milj. euroa
	Määrä 31.12.2005	Lisävaraukset	Käyttämättä olevat peruutetut määrät	Käytetyt määrät	Siirretty lyhytaikaiseen	Diskontattu nykyarvo	Määrä 31.12.2006
Oikeustapaukset	100	36	(40)	(21)	0	0	75
Ydinlaitosten purkaminen	884	0	0	0	(38)	(40)	806
Rahoitusvaraukset	113	30	0	0	(39)	1	105
Muut	0	3	0	0	0	0	3
Yhteensä	1 097	69	(40)	(21)	(77)	(39)	989

Oikeustapaukset

Tässä kohdassa esitetään arvio käsiteltävinä oleviin oikeustapauksiin liittyvistä määristä, jotka todennäköisesti tulevat maksettaviksi vuoden 2007 jälkeen. Suurin tällainen summa (70 miljoonaa euroa) liittyy 31.12.2006 käsiteltävinä olleisiin oikeustapauksiin, jotka koskevat EMOTR:n tukiosaston menoihin liittyviä rahoitusoikaisuja ja maatalousmenoja.

Yhteisen tutkimuskeskuksen (YTK) ydinlaitosten purkaminen

Riippumaton asiantuntijaryhmä laati vuonna 2002 selvityksen ydinlaitosten purkamista ja jätehuoltoa koskevan YTK:n ohjelman arvioiduista kustannuksista. Tilinpäätökseen otettu varaus perustuu asiantuntijaryhmän arvioon, joka oli 1 145 miljoonaa euroa (määrä sisältää rakennusten täydellisen hävittämisen eli nk. greenfield-vaihtoehdon kustannukset, jotka on arvioitu 76 miljoonaksi euroksi). Jotta yhteisöjen kirjanpitosääntöjä voitaisiin soveltaa kaikilta osin, varaukseen tehtiin inflaatiokorjaus (2,5 prosenttia), minkä jälkeen se diskontattiin nykyarvoonsa (käyttämällä euromääräistä swap-käyrän nollakuponkikorkoa). Varauksen arvo oli näin 31.12.2006 yhteensä 978 miljoonaa euroa, josta vähennetään tähän mennessä aiheutuneet 108 miljoonan euron kustannukset. Tuloksena oleva 870 miljoonan euron summa jaetaan osuuteen, joka todennäköisesti käytetään vuonna 2007 (64 miljoonaa euroa), ja osuuteen, joka käytetään myöhemmin (806 miljoonaa euroa).

Koska ohjelman kestoksi on arvioitu noin 30 vuotta, edellä esitetty arvio on jossain määrin epävarma ja lopulliset kustannukset voivat poiketa esitetyistä arvioista.

Rahoitusvaraukset

Euroopan investointirahasto (EIR) voi Euroopan unionin kasvu- ja työllisyysaloitteeseen kuuluvassa pk-yritysten takausjärjestelmässä (1998) sekä yritysten ja yrittäjyyden hyväksi toteutettavaan monivuotiseen ohjelmaan kuuluvassa pk-yritysten takausjärjestelmässä (2001) myöntää takauksia omissa nimissään yhteisöjen puolesta siten, että komissio kantaa takauksiin liittyvät riskit. Nostettuihin ja nostamattomiin luottoihin liittyviin takauksiin sovelletaan kuitenkin enimmäismäärää.

Rahoitusvaraukset vastaavat tilinpäätöspäivänä molemmissa järjestelmissä summaa, joka saadaan vähentämällä rahoituksen välittäjille olevasta maksuvelvoitteesta kyseiseen päivään mennessä tehdyt maksupyynnöt (netto). Aika-arvon huomioon ottamiseksi pitkän aikavälin rahoitusvaraukset on diskontattu niiden nykyarvoon (käyttämällä euromääräistä swap-käyrän nollakuponkikorkoa).

Rahoitusvarauksia oikaistaan vuosittain takausten käyttöasteessa tai rahoituksenvälittäjien tekemissä maksupyynnöissä (netto) tapahtuneiden muutosten perusteella. (Pitkä- ja lyhytaikaisten) rahoitusvarausten kokonaislisäys vuonna 2006 oli yhteensä 11 miljoonaa euroa. Summa muodostuu 36 miljoonan lisäyksestä, josta on vähennetty takausten perusteella suoritetut 27 miljoonan euron maksut, ja 2 miljoonan euron lisäyksestä, joka johtuu aika-arvon muutoksesta.

2.14 RAHOITUSVELAT

2.14.1 Lainanotto

Kohdassa ilmoitetaan Euroopan yhteisöjen ottamat lainat, joiden erääntymiseen on yli vuosi. Lainanoton kehitys vuonna 2006 voidaan esittää seuraavasti:

Lainanotto

milj. euroa
Laina	Saldo 31.12.2005	Uudet lainat	Takaisinmaksut	Valuuttakurssierot	Kirjanpitoarvon muutos	Saldo 31.12.2006
Makrotaloudellinen rahoitusapu	1 086	19	(130)	0	3	978
Eliminoinnin jälkeen	1 071	19	(123)	0	2	969
Euratom	389	51	0	0	2	442
Selvitystilassa oleva EHTY	468	0	(2)	(3)	0	463
Yhteensä	1 943	70	(132)	(3)	5	1 883
Eliminoinnin jälkeen	1 928	70	(125)	(3)	4	1 874

Pitkä- ja lyhytaikainen lainanotto

milj. euroa
	Erääntymiseen < 1 vuosi	Erääntymiseen > 1 vuosi	Yhteensä 31.12.2006
Lainanotto
Makrotaloudellinen rahoitusapu	20	958	978
Eliminoinnin jälkeen	18	951	969
Euratom	0	442	442
Selvitystilassa oleva EHTY	2	461	463
Yhteensä ennen eliminointia	22	1 861	1 883
Yhteensä eliminoinnin jälkeen	20	1 854	1 874

Lainanotto sisältää velkakirjalainat, joiden määrä on (eliminoinnin jälkeen) 1 502 miljoonaa euroa (1 281 milj. euroa vuonna 2005). Kirjanpitoarvon muutos vastaa kertyneen koron muutosta, johon on selvitystilassa olevan EHTY:n lainanoton osalta lisätty kyseiselle vuodelle jaksotettu, syntymisajankohtana aiheutuneiden olennaisten transaktiokustannusten määrä. Laskennassa on käytetty efektiivisen koron menetelmää.

Seuraavassa taulukossa esitetään efektiivinen korko (joka ilmoitetaan korkojen vaihteluvälinä):

Efektiivinen korko (lainanotto)

Lainanotto	31.12.2006	31.12.2005
Makrotaloudellinen rahoitusapu	3.222 % - 4.54 %	2.039 % - 4.54 %
Euratom	3.292 % - 5.6775 %	2.144 % - 5.6775 %
Selvitystilassa oleva EHTY	3.0 % - 11.875 % (11)	1.625 % - 11.875 % (11)

2.14.2 Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velkainstrumentit

Kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä varoja käsitellään edellä kohdassa 2.3.3.2.

Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velkainstrumentit

milj. euroa
Johdannaiset	Saldo 31.12.2006	Saldo 31.12.2005
Selvitystilassa olevan EHTY:n swap-sopimukset	8	14

2.15 MUUT PITKÄAIKAISET VELAT

Tämä erä sisältää yli vuoden kuluttua erääntyvät leasingvelat (ks. edellä kohta 2.2) sekä vielä suorittamatta olevat maksut, jotka liittyvät komission EBRD:n pääomasta merkitsemään, maksettavaksi vaadittuun osuuteen.

Jäljempänä erään ”Muut” sisältyy 189 miljoonan euron summa, joka liittyy kahteen komission vuonna 2006 ostamaan rakennukseen. Vaikka rakennuksen ostohinta maksetaan vuotuisissa erissä, kyseessä ei ole leasing-sopimus, koska omistusoikeus siirtyi ostohetkellä komissiolle. Erä ”Muut” sisältää myös lähetystöissä työskentelevien paikallisten toimihenkilöiden eläkerahastoon liittyvän 21 miljoonan euron määrän ja väliaikaisten toimihenkilöiden työttömyysrahastoon liittyvän 12 miljoonan euron määrän. Tähän erään sisältyy myös 22 miljoonaa euroa (42 miljoonaa euroa vuonna 2005) korvauksia kustannuksista, joita aiheutuu parlamentille sen Brysselissä sijaitsevaan rakennukseen liittyvistä tulevista investoinneista.

Muut pitkäaikaiset velat

milj. euroa
	Saldo 31.12.2006	Saldo 31.12.2005
Rahoitusleasingvelat	1 534	1 773
EBRD:n osakkuudet	6	10
Muut	480	70
Yhteensä	2 020	1 853

IV. LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA

2.16 LYHYTAIKAINEN RISKI- JA KULUVARAUS

Tämä kohta sisältää alle vuoden kuluessa erääntyviin velkoihin liittyvät varaukset.

Lyhytaikainen riski- ja kuluvaraus

milj. euroa
	Määrä 31.12.2005	Lisävaraus	Käyttämättä olevat peruutetut määrät	Käytetty määrä	Siirto pitkäaikaisesta	Diskontattu nykyarvo	Määrä 31.12.2006
Oikeustapaukset	16	68	0	(12)	0	0	72
Ydinlaitosten purkaminen	51	0	0	(27)	38	2	64
Eläintautien hätärahasto	35	7	(3)	(4)	0	0	35
Rahoitusvaraukset	154	6	0	(27)	39	1	173
Muut	19	19	(2)	(1)	0	0	35
Yhteensä	275	100	(5)	(71)	77	3	379

Oikeustapaukset

Tämä erä sisältää arvion käsiteltävinä oleviin oikeustapauksiin liittyvistä määristä, jotka todennäköisesti maksetaan vuonna 2007, ja niihin liittyvistä oikeudenkäyntikuluista.

YTK:n ydinlaitosten purkaminen — ks. kohta 2.13

Eläintautien hätärahasto

Tämä varaus liittyy maksuihin, joita yhteisöt arvioivat joutuvansa suorittamaan eläintautien hätärahastosta eräille jäsenvaltioille tiettyjen eläintautiepidemioiden torjumiseksi. Nämä maksut ovat arvion mukaan 35 miljoonaa euroa (35 milj. euroa vuonna 2005). Jo maksettavaksi sovittu 9 miljoonan euron summa on kirjattu velaksi jäsenvaltioille.

Rahoitusvaraukset — ks. kohta 2.13

Muut varaukset — Erä sisältää varaukset, jotka liittyvät eri virastojen ja toimielinten palveluksessa olevien henkilöiden pitämättä oleviin lomiin.

2.17 LYHYTAIKAISET RAHOITUSVELAT

Tämä erä sisältää 20 miljoonaa euroa sellaisia lainoja ja muita rahoitusvelkoja, jotka erääntyvät 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä (ks. edellä kohtaan 2.14 sisältyvät tiedot ja taulukot).

2.18 MUUT LYHYTAIKAISET VELAT

Muut lyhytaikaiset velat

milj. euroa
	Saldo 31.12.2006	Saldo 31.12.2005
Alle vuoden kuluessa erääntyvät pitkäaikaiset velat	60	51
Lyhytaikaiset velat	24 723	15 220
Sekalaiset velat	220	109
Siirtovelat ja tuloennakot	69 077	67 148
Yhteensä	94 080	82 528

2.18.1 Alle vuoden kuluessa erääntyvät pitkäaikaiset velat

Tämä kohta sisältää määrät, jotka erääntyvät maksettaviksi alle vuoden kuluessa ja jotka muodostuvat pääasiassa vuoden aikana erääntyvistä pitkäaikaisista leasingveloista (28 miljoonaa euroa). Siihen sisältyy myös 21,9 miljoonaa euroa (21,4 milj. euroa vuonna 2005) korvauksia kustannuksista, joita aiheutuu parlamentille sen Brysselissä sijaitsevaan rakennukseen liittyvistä tulevista investoinneista.

Alle vuoden kuluessa erääntyvät pitkäaikaiset velat

milj. euroa
	Saldo 31.12.2006	Saldo 31.12.2005
Rahoitusleasingvelat	28	30
Muut	32	21
Yhteensä	60	51

2.18.2 Lyhytaikaiset velat

Lyhytaikaiset velat

milj. euroa
Velkalaji	Saldo 31.12.2006	Saldo 31.12.2005
Jäsenvaltiot	22 943	15 335
Efta	9	9
Kolmannet maat	151	175
Toimittajat ja muut vastaavat	2 728	1 351
Määrät, joiden tukikelpoisuus tarkistettava	(1 108)	(1 650)
Yhteensä	24 723	15 220

Suurin osa lyhytaikaisista veloista liittyy yhteisöjen saamiin, avustusten yhteydessä toimitettuihin kustannusselvityksiin. Maksupyynnössä ilmoitettu määrä kirjataan velkoihin, kun maksupyyntö on vastaanotettu. Jos vastapuolena on jäsenvaltio, ne luokitellaan vastaavasti. Hankintoihin liittyvät veloitus- ja hyvityslaskut käsitellään samaa menettelyä noudattaen.

Avustusten myöntäminen eri toimintalohkoilla kuuluu keskeisenä osana Euroopan yhteisöjen toimintaan. Avustusten myöntämismenettely sisältää tavallisesti seuraavat vaiheet. Ensimmäisessä vaiheessa tehdään rahoituspäätös ja tämän jälkeen talousarviositoumus (ts. talousarviosta varataan avustusta varten määrärahat). Seuraavassa vaiheessa yhteisöt ja avustuksen saaja allekirjoittavat avustussopimuksen (vaiheiden järjestys voi vaihdella, ja se poikkeaa edellä esitetystä mm. rakennerahastojen osalta). Tämän jälkeen voidaan maksaa ennakkomaksu, jonka ansiosta avustuksen saaja saa käyttöönsä käteisvaroja.

Seuraavilla maksuilla (välimaksut tai loppumaksu) korvataan hankkeen ollessa käynnissä avustuksen saajalle hankkeen toteuttamisesta aiheutuneet menot saajan toimittaman menoselvityksen perusteella. Jäljellä olevat ennakkomaksut voidaan kuitata näistä menoista joko kokonaan tai osittain.

Edunsaajat toimittavat yhteisöille kustannusselvityksen, joka yhteisöjen on tutkittava sen varmistamiseksi, että menot ovat tukikelpoisia ja että mahdolliset ennakkomaksut vähennetään edunsaajalle suoritettavista määristä. Kustannusselvityksiä saadaan edunsaajilta vuoden kuluessa sen mukaan, minkä tyyppisestä hankkeesta on kysymys ja millaisia sopimusehtoja sovelletaan, eikä kaikkia kustannusselvityksiä välttämättä saada vuoden loppuun mennessä. Saadut kustannusselvitykset kirjataan välittömästi lyhytaikaisiin velkoihin siten, että vastakirjaus tehdään tilille ”Määrät, joiden tukikelpoisuus tarkistettava”.

Tukikelpoisuusehdot määritetään perussäädöksessä, ehdotuspyynnössä, muussa avustusten saajille tarkoitetussa tietoaineistossa ja/tai avustussopimukseen sisältyvissä sopimusmääräyksissä. Kun avustuksen saajan ilmoittamat kustannukset on tutkittu, tukikelpoiset kustannukset kirjataan kuluksi ja saajalle ilmoitetaan, jos kustannukset sisältävät eriä, jotka eivät ole tukikelpoisia. Kohta ”Määrät, joiden tukikelpoisuus tarkistettava” sisältää siis sellaiset kustannusselvitykset, joihin sisältyvien kustannusten tukikelpoisuutta ei ole vielä tutkittu. Menon syntyperusteena oleva tapahtuma ei ole vielä toteutunut näiden määrien osalta.

Tällaiset maksupyynnöt on otettu huomioon tilikautta päätettäessä (ks. kohta 2.18.4 jäljempänä). Tilikaudelle kuuluvat, seuraavalla tilikaudella suoritettaviksi tulevat tukikelpoiset määrät on tilikautta päätettäessä arvioitu ja kirjattu siirtoveloiksi, ja määrät, joiden tukikelpoisuutta ei vielä ole tutkittu, on jätetty avoimiksi niiden määrien tileille, joiden tukikelpoisuus on vielä tarkistettava. Jotta varojen ja velkojen määrää ei arvioitaisi liian suureksi, lyhytaikaisiin velkoihin kirjattu määrä on maksettava nettomäärä.

On huomattava, että kohtaan ”Toimintakulut” on kirjattu vuoden 2006 tilinpäätöksessä yhteensä 206 miljoonan euron oikaisut, jotka koskevat erään pääosaston osalta vuonna 2005 yliarvioituja lyhytaikaisia velkoja. Näitä oikaisuja ei voitu tehdä varainhoitovuoden 2005 tilinpäätöksessä, koska rahamäärä ei ollut tuolloin tiedossa (ks. myös kohta E3.3).

Jäsenvaltiot

Tähän kohtaan kirjattu määrä sisältää pääasiassa rakennerahastotoimiin liittyvät maksamatta olevat maksupyynnöt sekä 7,4 miljardin euron summan, joka palautetaan jäsenvaltioille vuoden 2006 lopulla vahvistetun lisätalousarvion (6) mukaisesti (3,8 mrd. euroa vuonna 2005). Tämän erän kasvu edellisvuoteen verrattuna johtuu maksumäärärahojen vähentymisestä 4,7 mrd. eurolla, sekalaisten tulojen kasvusta 1,05 miljardilla eurolla (sisältää erityisesti sakkomaksuja) sekä alv/BKTL-saldojen 1,5 miljardin euron arvoisesta ”budjetoinnista”.

Efta-valtiot

Velat Efta-valtioille sisältävät edellisten vuosien ja kuluvan vuoden talousarvion toteutuman. Suurin osa summasta muodostuu kuitenkin Eftan käyttötilin saldosta.

Toimittajat ja muut vastaavat

Lyhytaikaisiin velkoihin kuuluvat avustusten lisäksi hankintasopimuksista johtuvat velat. Tämä kohta sisältää myös erilaisille julkisille organisaatioille ja laitoksille (yliopistoille, instituuteille, kauppakamareille, Yhdistyneille Kansakunnille, EIP:lle jne.) maksettavat määrät sekä konsolidoimattomat yhteisöt EKR mukaan luettuna.

Määrät, joiden tukikelpoisuus on tarkistettava

Tähän kohtaan on vuoden lopun siirtyvien erien perusteella kirjattu 1,1 miljardia euroa. Summa vastaa avustuksiin liittyviä kustannusselvityksiä, joihin sisältyvien kustannusten tukikelpoisuus on vielä tarkistettava. Se koostuu pääasiassa seuraavista eristä: aluepolitiikan pääosasto (566 miljoonaa euroa), työllisyys-, sosiaali- ja tasa-arvoasioiden pääosasto (210 miljoonaa euroa), maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto (118 miljoonaa euroa), tietoyhteiskunnan pääosasto (89 miljoonaa euroa) sekä koulutuksen ja kulttuurin pääosasto/EACEA (55 miljoonaa euroa). Kyseiset määrät ja loppuosa (62 milj. euroa) kohtaan ”Määrät, joiden tukikelpoisuus tarkistettava” kirjatusta määrästä koskee sellaisia maksupyyntöjä, jotka on katsottu tukikelvottomiksi.

Lähinnä hankintatoimiin liittyvä 8 miljoonan euron erä edellyttää vielä laskujen tarkistamista. Se koskee pääasiassa sellaisia hankintoihin liittyviä laskuja ja maksupyyntöjä, joiden osalta on vielä tarkistettava, että toimitetut tavarat ja palvelut vastaavat laskua, sekä ennakkomaksupyyntöjä.

2.18.3 Sekalaiset velat

Tähän erään sisältyy tietyille jäsenvaltioille maksettava 9 miljoonan euron (6 miljoonaa euroa vuonna 2005) summa, joka liittyy eräistä tiettyjen sairauksien torjunnasta aiheutuvista kustannuksista esitettyihin korvauspyyntöihin. Lisäksi se sisältää jäsenvaltioilta saadun 32 miljoonan euron rahoitusosuuden (30 milj. euroa vuonna 2005), jonka ne ovat maksaneet osallistuakseen eräisiin kehityshankkeisiin. Vastaavat määrät on kirjattu myös käteisvaroihin ja muihin rahavaroihin. Tähän kohtaan sisältyy vuonna 2006 myös 37 miljoonan euron summa, joka liittyy kahdelta makrotaloudellisena rahoitusapuna myönnettyjen lainojen edunsaajalta saatuihin ennenaikaisiin lyhennyksiin.

2.18.4 Siirtovelat ja tuloennakot

Siirtovelat ja tuloennakot

milj. euroa
	Saldo 31.12.2006	Saldo 31.12.2005
Siirtovelat	68 937	66 685
Tuloennakot	26	79
Muut	114	384
Yhteensä	69 077	67 148

Suurin osa siirtoveloista muodostuu EMOTR:n tukiosastoon liittyvistä menoista. Nämä menot olivat 31.12.2006 yhteensä 45,2 miljardia euroa (49,1 mrd. euroa vuonna 2005), ja ne sisälsivät seuraavat erät: vuoden 2006 lokakuun 16. ja joulukuun 31 päivän välisenä aikana aiheutuneet 26,6 miljardin euron menot (25,1 mrd. euroa vuonna 2005), jotka jäsenvaltiot ilmoittivat ja jotka maksettiin tammi-helmikuussa 2007; 16,7 miljardin euron menot (23,5 mrd. euroa vuonna 2005) markkinatoimenpiteistä, joihin kuuluvat myös suorat tuet (suorien tukien tapauksessa on kyse vuonna 2006 syntyneistä oikeuksista, joiden taloudelliset vaikutukset ulottuvat vuoteen 2007) ja maaseudun kehittämismenot (sellaiset eri toimijoille tai maksajavirastoille 31. päivään joulukuuta 2006 mennessä aiheutuneet tukikelpoiset menot, joista komissiolle ei ole vielä toimitettu maksupyyntöä); 1,3 miljardia euron menot jotka liittyvät sokerialan väliaikaiseen rakenneuudistukseen sekä 0,6 miljardin euron menot, (0,5 mrd. euroa vuonna 2005) jotka liittyvät interventiovarastointiin.

Siirtovelat sisältävät myös merkittävän rakennerahastoihin liittyvän määrän (tilanne 31. joulukuuta 2006): EAKR:n ohjelmakauden 2000–2006, ISPA:n ja innovaatiotoiminnan osalta 12,2 miljardia euroa (7,9 mrd. euroa vuonna 2005) ja ESR:n osalta 5,6 miljardia euroa (5,1 mrd. euroa vuonna 2005). Jäljelle jäävä 5,8 miljardin euron osuus (4,5 mrd. euroa vuonna 2005) muodostuu muihin politiikan aloihin liittyvistä siirtoveloista, joista suurin, noin 1,7 miljardin suuruinen siirtovelka vuonna 2006 liittyy tutkimukseen.

Kohtaan ”Toimintakulut” on kirjattu vuoden 2006 tilinpäätöksessä yhteensä 313 miljoonan euron oikaisut, jotka koskevat erään pääosaston osalta yliarvioituja siirtovelkoja per 31.12.2005. Näitä oikaisuja ei voitu tehdä varainhoitovuoden 2005 tilinpäätöksessä, koska rahamäärä ei ollut tuolloin tiedossa (ks. myös kohta E3.3).

Tuloennakkojen määrän pieneneminen johtuu yhtä pääosastoa vuoden 2005 lopussa koskeneesta erityistilanteesta, jota ei enää ollut vuoden 2006 lopussa. Erän ”Muut” supistuminen johtuu pääasiassa siitä, että erääseen oikeuskäsittelyyn liittyvät velat jäsenvaltioille pienenivät.

V. NETTOVARAT

2.19 RAHASTOT

Rahastot

milj. euroa
	Saldo 31.12.2006	Saldo 31.12.2005
Käyvän arvon rahasto	4	81
Muut rahastot:	2 851	2 727
Takuurahasto	1 253	1 231
Uudelleenarvostusrahasto	57	57
Lainanotto- ja lainanantotoiminta	1 459	1 439
Muut	82	0
Yhteensä	2 855	2 808

2.19.1 Käyvän arvon rahasto

Myytävissä olevien varojen käyvän arvon muutokset merkitään kirjanpitosääntöjen mukaan käyvän arvon rahastoon.

2.19.2 Muut rahastot

Takuurahasto

Takuurahaston toimintaa käsitellään myös kohdassa 2.3.2. Tähän erään on kirjattu takuurahaston tavoitesumma, joka on 9 prosenttia rahaston takaamista vastuista. Tavoitesumma on samalla rahaston varojen vähimmäismäärä. Kuten aikaisemmin on todettu, kaikki 9 prosentin tavoitesumman ylittävät varat palautetaan talousarvioon.

Uudelleenarvostusrahasto

Uudelleenarvostusrahasto sisältää aineellisten ja aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden uudelleenarvostuksen. Rahastossa vuoden lopussa oleva summa oli 57,1 miljoonaa euroa, ja se liittyi komission maa-alueiden ja rakennusten uudelleenarvostukseen, joka tehtiin ennen uusien kirjanpito- ja tilinpäätössääntöjen käyttöönottoa.

Lainanotto- ja lainanantorahasto

Tämän rahaston varat liittyvät yhteisöjen harjoittamaan lainanotto- ja lainanantotoimintaan. Suurin osa liittyy selvitystilassa olevan EHTY:n varoihin.

Muut

Tämä erä liittyy kahteen virastoon, joista toinen konsolidoitiin ensi kertaa vuonna 2006.

2.20 JÄSENVALTIOIDEN RAHOITUSOSUUDET

Tämä kohta sisältää sellaiset yhteisöille vuoden 2006 joulukuun 31 päivään mennessä aiheutuneet menot, jotka on katettava tulevista talousarvioista. Tällaisia menoja syntyy, kun kirjausperusteena käytetään suoriteperustetta, joka poikkeaa talousarviokirjanpidossa käytettävästä maksuperusteesta. Suoriteperusteista kirjanpitoa käytettiin ensimmäisen kerran vuonna 2005. Suoriteperusteisessa kirjanpidossa menot kirjataan sille tilikaudelle, johon ne liittyvät, riippumatta siitä, milloin varsinaiset maksut suoritetaan. Maksuperusteisessa kirjanpidossa sen sijaan tapahtuma kirjataan vasta maksun suoritushetkellä. Näiden sääntöjen vuoksi yhteisöjen on arvioitava ja kirjattava tilinpäätökseen myös sellaiset menot, jotka rahoitetaan yleisestä talousarviosta, mutta joita ei vielä vuoden loppuun mennessä ole ilmoitettu. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että monet menot kirjataan suoriteperusteen mukaisesti vuonna n vaikka niitä vastaavat maksut suoritetaan vasta vuonna n + 1 vuoden n + 1 talousarviosta. Yhteisöt voivat kerätä jäsenvaltioilta varoja kuitenkin vain silloin kun ne tarvitsevat niitä erääntyneiden maksujen kattamiseksi. Yhteisöt pyrkivät näin antamaan jäsenvaltioille mahdollisimman paljon joustovaraa julkisen talouden hallinnoinnissa. Koska tällaiset yhteisöjen menot kirjataan tilinpäätökseen suoriteperusteen mukaisesti ja koska niitä vastaavat maksut rahoitetaan vasta tulevista talousarvioista, velat ovat vuoden lopussa huomattavasti varoja suuremmat.

Se, että nettovaroja kuvaava luku on negatiivinen, johtuu suoriteperusteisen ja maksuperusteisen kirjanpidon välillä olevista eroista ja niiden vaikutuksesta tilanteessa, jossa yhteisö rahoittaa toimintansa käteisvaratarpeensa mukaan. Kirjaamisessa ei oteta huomioon sitä, että jäsenvaltiot ovat velvollisia asettamaan tulevaisuudessa yhteisöjen käyttöön varat, joita nämä tarvitsevat maksujen suorittamiseksi menojen erääntyessä. Yhteisöt voivat suorittaa maksun vain, jos se on otettu talousarvioon ja jos kaikki talousarvion menot katetaan jäsenvaltioilta kerättävillä talousarvioon otettavilla tuloilla.

Tärkeimpiin tällaisiin eriin kuuluvat EMOTR:n tukiosaston toimintaan liittyvät erät. Jäsenvaltioille suoritettavat maksut olivat jaksolta 16. lokakuuta — 31. joulukuuta 2006 yhteensä 26,6 miljardia euroa. Suoriteperusteisessa kirjanpidossa nämä maksut kirjataan vuoden 2006 menoksi eli summa kirjataan vuoden 2006 siirtovelkoihin. Meno rahoitettiin kuitenkin vuoden 2007 talousarviosta, ja menoa vastaavat maksut suoritettiin vuoden 2007 tammi- ja helmikuussa. Maksut kirjataan näin talousarviokirjanpitoon vuoden 2007 maksuiksi (niitä ei siis kirjattu talousarviokirjanpitoon vuonna 2006).

Jäsenvaltioiden rahoitusosuuksiin vaikuttavat myös yhteisöjen eläkevastuut, jotka olivat 31.12.2006 arviolta 32,2 miljardia euroa. Summaa ei makseta kertasuorituksena tiettynä vuonna, vaan maksut suoritetaan eläkkeeseen oikeutetuille eläkkeensaajille kuukausittain. Ne katetaan näin ollen tulevaisuudessa sen vuoden talousarviosta, jona ne maksetaan.

Jäsenvaltiot itse asiassa maksavat suurimman osan maksettaviksi vaadittavista määristä 12 kuukauden kuluessa asianomaisen varainhoitovuoden päättymisestä osana seuraavan vuoden talousarviota. Eläkevastuita vastaava määrä vain maksetaan pidemmällä aikavälillä jäsenvaltioiden vuotuisista talousarvion rahoitusosuuksista. Jäsenvaltioiden tulevat rahoitusosuudet jakautuvat seuraavasti:

milj. euroa
	Saldo
Jäsenvaltioiden tulevien vuosien rahoitusosuudet per 31.12.2005:	64 953
Varainhoitovuoden 2005 ylijäämän palautus jäsenvaltioille	2 410
Takuurahaston varojen muutos	22
Muiden varojen muutokset	(145)
Selvitystilassa oleva EHTY: varainhoitovuoden 2005 tuloksen kohdentaminen	30
Varainhoitovuoden taloudellinen tulos (ylijäämä)	(197)
Jäsenvaltioiden rahoitusosuudet yhteensä per 31.12.2006	67 073

On huomattava, että näillä muutoksilla ei ole vaikutusta talousarvion toteutumaan. Talousarvioon otetut tulot vastaavat aina talousarvioon otettuja menoja, koska kaikki ylimääräiset tulot palautetaan jäsenvaltioille.

3. TUOTTO- JA KULULASKELMAN LIITETIEDOT

3.1 TOIMINNAN TUOTOT

Euroopan yhteisöjen toiminnan tuotot voidaan jakaa kahteen pääryhmään, jotka ovat omat varat ja muut tulot. Suurin osa menoista rahoitetaan omista varoista. Muiden tulojen osuus kokonaisrahoituksesta on huomattavasti pienempi.

TOIMINNAN TUOTOT

milj. euroa
	Liitetieto	2006	2005
TUOTOT OMISTA VAROISTA:	3.1.1	102 588	101 144
BKTL-varat		70 134	70 861
Alv-varat		17 207	16 018
Perinteiset omat varat:
Maatalousmaksut		1 300	1 311
Tullimaksut		13 764	12 252
Sokerimaksut		183	702
BUDJETTIOIKAISUT	3.1.2	2 395	2 606
KOLMANSIEN MAIDEN RAHOITUSOSUUDET (ML. EFTA-VALTIOT)		135	214
SAKOT		2 217	719
ERITYISET MAATALOUSMAKSUT	3.1.3	1 695	447
VAROJEN TAKAISINPERINTÄ	3.1.4	1 296	939
Suora keskitetty hallinnointi		50	59
Välillinen keskitetty hallinnointi		(22)	41
Hajautettu hallinnointi		8	(4)
Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa		1 244	843
Hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa		16	0
HALLINNOLLISESTA TOIMINNASTA SAATAVAT TUOTOT	3.1.5	982	895
Henkilöstö		856	779
Tuotot käyttöomaisuushyödykkeistä		23	43
Muut hallinnollisesta toiminnasta saatavat tuotot		103	73
MUUT TOIMINNAN TUOTOT	3.1.6	2 178	926
Oikaisut/varaukset		43	4
Kurssivoitot		111	414
Muut		2 024	508
Yhteensä		113 486	107 890

3.1.1 Tuotot omista varoista

Omat varat voidaan jakaa kolmeen ryhmään: perinteisiin omiin varoihin, alv-varoihin ja BKTL-varoihin. Perinteisiin omiin varoihin kuuluvat maatalousmaksut, sokerimaksut ja tullimaksut. Omien varojen järjestelmään kuuluu lisäksi EU-budjettiaseman epätasapainon korjausjärjestely (ns. UK-korjaus). Jäsenvaltiot pidättävät omista varoista kantokuluina 25 prosenttia.

Arvonlisäveroon perustuvat omat varat saadaan soveltamalla kaikkien jäsenvaltioiden osalta samaa verokantaa yhdenmukaiseen alv:n määräytymisperusteeseen. Tämä määräytymisperuste on kaikilla jäsenvaltioilla rajattu 50 prosenttiin bruttokansantulosta. BKTL-varoilla, joiden määrä vaihtelee vuosittain, katetaan ne menot, jotka ylittävät perinteisistä omista varoista, alv-varoista ja sekalaisista eristä saatavat tulot. BKTL-varoihin perustuvat tulot saadaan soveltamalla kaikkien jäsenvaltioiden yhteenlaskettuun BKTL:oon yhdenmukaista kerrointa.

Vuonna 2006 BKTL-varoihin tehtiin vuosia 1995–2005 koskevia oikaisuja yhteensä 1 530 miljoonaa euroa. Vastaavasti alv-varoihin tehtiin vuosia 1991–2005 koskevia oikaisuja yhteensä -13,6 miljoonaa euroa. Oikaisuilla on liike- ja talousarviokirjanpidossa sama vaikutus.

3.1.2 Budjettioikaisut

Budjettioikaisut sisältävät vuoden 2005 talousarvion ylijäämän (2,41 miljardia euroa), joka palautetaan jäsenvaltioille vähentämällä se niistä omista varoista, jotka jäsenvaltioiden on tuloutettava yhteisölle seuraavana vuonna. Ylijäämä kirjataan näin vuoden 2006 tuottoihin.

Euroopan yhteisöjen omien varojen järjestelmästä tehdyssä neuvoston päätöksessä 2000/597/EY, Euratom säädetään Yhdistyneen kuningaskunnan hyväksi tehtävästä budjettiaseman epätasapainon korjauksesta. Korjauksen rahoittavat muut jäsenvaltiot, joten sillä ei periaatteessa ole vaikutusta talousarvion toteutumaan eikä taloudelliseen tulokseen. Kohtaan on kuitenkin kirjattu negatiivinen 15 miljoonan euron summa, joka on seurausta siitä, että talousarviota laadittaessa käytetyt euron kurssit (ks. asetuksen (EY, Euratom) N:o 1150/2000 10 artiklan 3 kohta) poikkeavat kursseista, jotka olivat voimassa silloin kun rahaliittoon kuulumattomat jäsenvaltiot tosiasiassa suorittivat maksut.

3.1.3 Erityiset maatalousmaksut

Tässä kohdassa on ilmoitettu maidon lisämaksut, jotka ovat 436 miljoonaa euroa (447 miljoonaa euroa vuonna 2005), ja 1 259 miljoonan euron sokerimaksut. Vuoden 2005 maidon lisämaksut (447 miljoonaa euroa) esitettiin vuoden 2005 tilinpäätöksessä kohdassa ”Varojen takaisinperintä”.

Tähän kohtaan kirjatut sokerimaksut ovat omiin varoihin sisältyvistä sokerimaksuista erillinen erä, joka liittyy sokerialan rakenneuudistukseen. Näitä maksuja on yhteisöjen vuoden 2007 talousarviossa otettu huomioon yhteensä 1 259 miljoonaa euroa. Ne ovat käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja, jotka on otettu tällaisille tuloille varattuun budjettikohtaan ”Väliaikaiset rakenneuudistusmaksut”. Käyttötarkoitukseensa sidotut tulot siirtyvät varainhoitoasetuksen 10 artiklan mukaisesti seuraavalle varainhoitovuodelle automaattisesti, ja ne käytetään tulevina vuosina asetuksen (EY) N:o 320/2006 mukaisesti. Oikeus tukeen Euroopan maatalouden tukirahastosta perustettiin vuonna 2006 annetulla asetuksella (EY) N:o 320/2006. Kaikki tällaiset käyttötarkoitukseensa sidotut tulot (perityt väliaikaiset rakenneuudistusmaksut) käytetään sokerialan rakenneuudistukseen.

3.1.4 Varojen takaisinperintä

Komission yksiköt tarkastavat, että talousarviosta rahoitettavat menot ovat tukikelpoisia. Jos varoja hallinnoidaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, tarkastamisesta vastaavat jäsenvaltiot. Tarkastukset perustuvat kulloiseenkin avustukseen sovellettavien sääntöjen ja ehtojen mukaisiin asiakirjoihin. Jotta tarkastusjärjestelmät toimisivat mahdollisimman kustannustehokkaasti, loppumaksupyyntöjen tueksi esitetyt asiakirjat tarkastetaan perusteellisemmin kuin välimaksupyyntöihin liitetyt asiakirjat. Loppumaksupyyntöjen tarkastuksissa voidaan tämän vuoksi havaita myös välimaksuihin liittyviä virheitä, jotka korjataan oikaisemalla loppumaksua. Lisäksi komissiolla ja/tai jäsenvaltiolla on oikeus varmistaa maksupyyntöön liitettyjen asiakirjojen moitteettomuus tekemällä maksupyynnön esittäjän tiloissa tarkastuksia rahoitettavan hankkeen toteuttamisen aikana ja/tai sen päätyttyä. Toteutusjaksolla todetut virheet voidaan korjata oikaisemalla tulevia maksupyyntöjä, kuten varainhoitoasetuksen 20 artiklassa ja soveltamissääntöjen 14 artiklassa säädetään. Toteutuksen päätyttyä todetut virheet oikaistaan perintämääräyksellä.

Tässä kohdassa esitetään annetut, komission kirjanpitoon kirjatut perintämääräykset, jotka koskevat yleisestä talousarviosta maksettuja määriä ja jotka perustuvat tehtyihin tarkastuksiin tai päätökseen saatuihin tilintarkastuksiin tai tukikelpoisuustarkastuksiin. Kohdassa esitetään myös perintämääräykset, jotka jäsenvaltiot ovat antaneet EMOTR:n tukiosastosta myönnetyn tuen takaisin perimiseksi. Kohta ei kuitenkaan sisällä kaikkia komission takaisin perimiä määriä. Se ei etenkään sisällä määriä, jotka on peritty takaisin maatalouden ja rakennetoimien aloilla, joilla rahoitusta myönnetään merkittäviä määriä. Näillä aloilla on käytössä omat järjestelmät, joilla varmistetaan, että perusteettomasti maksetut määrät palautetaan. Palauttamiseen ei kuitenkaan useimmissa tapauksissa liity perintämääräyksen antamista. Kun on kyse rakennerahastoista, varoja voivat komission lisäksi periä takaisin myös jäsenvaltiot silloin kun ne vastaavat menojen hallinnoinnista. Takaisinperintä ei tällöin näy yhteisöjen kirjanpidossa.

Komission menoja valvotaan siten, että niitä voidaan oikaista ja niitä oikaistaan oikaisemalla sellaisia tulevia maksuja, joita komissio suorittaa tiettynä varainhoitovuonna. Oikaisut merkitään kirjanpitoon, jos jälkikäteen toimitetuissa tarkastuksissa vahvistettu tukikelpoisten menojen määrä on pienempi kuin komission alun perin kirjaama tukikelpoisten menojen kokonaismäärä.

Koska komissiolla on monia erilaisia tukiohjelmia, takaisin perityistä varoista on vaikea antaa kattavaa kokonaiskuvaa. Takaisinperintä ja takaisin perittyjen varojen kirjanpitokäsittely määräytyy sen mukaan, minkä tyyppisestä toimesta ja hallinnoinnista on kysymys.

Sellaisista määristä, jotka lopullisen tuensaajan, EU:n ulkopuolisen maan tai jäsenvaltion on maksettava takaisin komissiolle, on annettu perintämääräykset, ja kyseiset määrät on merkitty kirjanpitoon. Takaisinperittävien määrien arvioitu saldo vuoden lopussa perustuu toimitettuihin tilintarkastuksiin, tukikelpoisuustarkistuksiin tai hyväksyttyihin virheisiin. Määrät voivat liittyä joko

—	ennakkomaksujen takaisinperintään (229 miljoonaa euroa), jolloin määrä sisältyy ennakkomaksuihin tai

—

menoihin liittyvään takaisinperintään (723 miljoonaa euroa). Yhteisöjen kirjanpitosääntöjen mukaan kun kyse on tämänkaltaisista takaisinperittävistä määristä ja kun perintämääräys annetaan ennen loppumaksun suorittamista, takaisinperittävä summa kirjataan saamiseksi tuensaajalta ja kyseisen vuoden kuluihin tehdään saamista vastaava vähennys. Jos perintämääräys annetaan vasta loppumaksun suorittamisen jälkeen, takaisinperittävä summa kirjataan saamiseksi tuensaajalta ja tuotoksi kyseisen vuoden tuotto- ja kululaskelman kohtaan ”Varojen takaisinperintä”.

Jos takaisinperintä kolmannelta osapuolelta on tilinpäätöspäivänä edelleen kesken, laaditaan tuloennuste, joka perustuu perittävästä määrästä muodostettuun parhaaseen arvioon. Tällä ei kuitenkaan ole vaikutusta liikekirjanpitoon (ks. ehdollisia varoja käsittelevä kohta E 5.4).

Seuraavassa taulukossa on yhteenveto yhteisöjen talousarviosta suoritettujen maksujen takaisinperinnästä vuonna 2006.

milj. euroa
Erän kuvaus	Vuonna 2006 annetut perintämääräykset yhteensä	Perintämääräykset: varojen takaisinperintä		Perintämääräykset: ennakkomaksut	Vuonna 2006 takaisin perityt määrät yhteensä	Vuonna 2006 takaisin perityt varat yhteensä	Vuonna 2006 takaisin perityt ennakkomaksut yhteensä
		Kirjattu tuotoksi	Kirjattu kuluksi
Rakennetoimet	695	560	65	70	394	344	50
Sisäiset politiikat	85	16	2	67	106	39	67
Ulkoiset toimet	172	50	30	92	192	102	90
Yhteensä	952	(12) 626	97	229	692	485	207
		723

Varojen takaisinperintä: hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

Tähän kohtaan kirjatusta 1 244 miljoonan euron kokonaismäärästä 684 miljoonaa euroa liittyy Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahastoon (EMOTR) ja 560 miljoonaa euroa rakennetoimiin.

a) EMOTR

Kun kyse on yhteisestä maatalouspolitiikasta, tässä kohdassa vuoden tuottoina ilmoitetut määrät muodostuvat vuoden aikana aiheutuneista negatiivisista menoista ja siirtosaamisista. EMOTR:n tuottojen osuus kohdassa ilmoitetuista tuotoista on 684 miljoonaa euroa. Summa jakautuu seuraavasti:

—	Se sisältää 512 miljoonaa euroa EMOTR:n siirtosaamisia. Summa on seurausta sääntöjenmukaisuusoikaisusta, ja se esitetään tässä, koska sääntöjenmukaisuuspäätöksiä ei vielä tilinpäätöspäivänä ollut pantu täytäntöön.

—	Se sisältää myös 89 miljoonaa euroa EMOTR:n tuottoja, jotka muodostuvat petosten ja sääntöjenvastaisuuksien johdosta palautettavista määristä ja vuoden 2006 marras- ja joulukuuta koskeviin sääntöjenmukaisuusoikaisuihin perustuvista palautuksista.

—	Se sisältää lisäksi 172 miljoonan euron siirtosaamiset, jotka liittyvät petosten ja sääntöjenvastaisuuksien sekä sääntöjenmukaisuusoikaisujen johdosta saataviin käyttötarkoitukseensa sidottuihin tuloihin (vuoden n + 1 talousarvio).

—	Se sisältää lisäksi 376 miljoonan euron negatiiviset menot, jotka ovat seurausta petoksista, sääntöjenvastaisuuksista ja tarkastusten seurauksena palautettavista varoista.

—

Saldosta vähennetään kuitenkin 465 miljoonaa euroa. Tämä summa vastaa petosten ja sääntöjenvastaisuuksien johdosta takaisin perittäviä määriä koskevaan tilinpäätöspäivän arvioon tehtyä vähennystä: vuoden 2005 lopussa tämä arvio oli 1 474 miljoonaa euroa ja vuoden 2006 lopussa 1 009 miljoonaa euroa — ks. kohta E 2.10.2.2.

Sellaiset EMOTR:n tukiosaston menot, joita koskevat tarkastukset olivat tilinpäätöspäivänä vielä kesken ja joihin voidaan näin vielä tehdä oikaisuja, olivat 31. joulukuuta 2006 yhteensä 1,25 miljardia euroa. Tämä summa esitetään taseen ulkopuolisissa ehdollisissa varoissa (ks. kohta E 5.4.).

b) Rakennetoimet

Tähän kohtaan kirjatut rakennerahastojen varojen takaisinperinnästä saadut tuotot ovat yhteensä 560 miljoonaa euroa. Tästä summasta 418 miljoonaa euroa liittyy vuonna 2005 tehtyyn komission päätökseen, jolla vähennettiin eräälle jäsenvaltiolle EAKR:sta myönnettyä tukea. Tämä summa olisi pitänyt sisällyttää vuoden 2005 tilinpäätöksessä kohtaan ”Varojen takaisinperintä”, mutta näin ei kuitenkaan tehty. Vuoden 2005 tilinpäätöksessä kyseisessä kohdassa esitetty summa on näin 418 miljoonaa euroa todellista pienempi (ks. myös kohdat E 2.6 ja E 2.10.2).

Komissio antaa perintämääräyksen ja takaisinmaksetut määrät esitetään tilinpäätöksessä vain seuraavissa tapauksissa:

—	jäsenvaltion ilmoittamissa määrissä on havaittu sääntöjenvastainen meno, josta on tehty virallinen rahoitusoikaisupäätös (jolloin ohjelmalle myönnettyä EU:n rahoitusosuutta vähennetään asetuksen (ETY) N:o 4253/88 24 artiklan 2 kohdan tai asetuksen (EY) N:o 1260/1999 39 artiklan 3 kohdan mukaisesti)

—

suoritettujen ennakko- ja välimaksujen yhteismäärä on suurempi kuin jäsenvaltion ilmoittamien tukikelpoisten menojen perusteella maksettavaksi tuleva määrä, jolloin EU:n rahoitusosuutta vähennetään ohjelman päättyessä; jos jäsenvaltio hyväksyy tällaisen toimenpiteen, se voidaan toteuttaa ilman virallista komission päätöstä

—	määrä maksetaan takaisin sen jälkeen, kun hankkeen päättymisajankohtana käynnissä ollut oikeudenkäyntimenettely on saatu päätökseen.

Yhteisöjen kirjanpitosääntöjen mukaan määrät, jotka peritään takaisin rakennerahasto-ohjelmien toteuttamisen aikana tai niiden päättyessä, vähennetään menoista. Vain sellaiset määrät, joista annetaan perintämääräys ohjelman tai hankkeen päätyttyä, kirjataan tuottojen lisäykseksi tähän kohtaan.

Monet rahoitusoikaisuista eivät kuitenkaan johda määrien palauttamiseen komissiolle, vaan oikaisuja vastaavat määrät kohdennetaan muihin jäsenvaltion ohjelmaan sisältyviin hankkeisiin. Näitä määriä ei tämän vuoksi esitetä yhteisöjen tilinpäätöksessä tuottoina. Tällaisia oikaisuja ovat:

—	komission ehdottamat ja jäsenvaltion hyväksymät rahoitusoikaisut, jotka tehdään ilman virallista komission päätöstä, kun edelleen käynnissä olevassa ohjelmassa on havaittu sääntöjenvastaisia menoja; näitä oikaisuja vastaavat määrät vähennetään tulevista maksuista

—	ohjelman tai hankkeen päättyessä tehtävät oikaisut, jotka jäsenvaltio hyväksyy ja jotka eivät johda siihen, että yhteisön rahoitusosuutta vähennetään alle jäsenvaltiolle jo suoritettujen maksujen

—

rahoitusoikaisut, jotka tehdään hankkeen päättyessä tai sen päätyttyä sellaisten sääntöjenvastaisten menojen oikaisemiseksi, jotka eivät ylitä olennaisuusrajaa, ja jäsenvaltion ilmoittamien menojen määrä on suurempi kuin koko maksun perusteeksi vaadittavien menojen määrä (jolloin sääntöjenvastaiset menot korvataan jäsenvaltion ilmoittamilla ylimääräisillä menoilla ilman, että tämä vaikuttaa jäsenvaltiolle suoritettavan maksun määrään);

—

rahoitusoikaisut (koko rahoitusosuuden tai sen osan peruuttaminen ja/tai takaisin periminen), joita jäsenvaltiot ovat sääntöjenvastaisia menoja havaittuaan tehneet ohjelman toteuttamisen aikana ja ennen lopullisen menoilmoituksen tekemistä (jäsenvaltiot voivat ohjelman toteuttamisen aikana korvata tällaiset menot muilla menoilla; ohjelman päättyessä ne vähentävät kyseiset menot lopullisesta menoilmoituksesta; komissio voi tällöin takaisinperinnän sijaan vähentää jäsenvaltiolle maksettavaa määrää).

Kaikkia määriä, jotka jäsenvaltiot perivät takaisin maksujen saajilta, ei välttämättä palauteta komissiolle. Maksujen suorittamisesta huolehtivat jäsenvaltiot korjaavat välimaksupyynnöissä havaitut virheet vähentämällä virheitä vastaavat määrät seuraavasta maksupyynnöstä, jolloin takaisinperintä ei näy komission kirjanpidossa.

Jäsenvaltioiden edellytetään ilmoittavan komissiolle säännöllisesti tapauksista, joissa yhteisön rahoitusta on peruutettu tai peritty takaisin, sekä peruutetuista ja takaisinperityistä summista. Parantaakseen näiden tietojen toimittamista komissio on muuttanut asetusta (EY) N:o 448/2001 ja antanut ohjeet tiedoista, jotka jäsenvaltioiden on toimitettava tekemistään oikaisuista ja niiden perusteella takaisin perittävistä määristä. Vastaisuudessa saadaan näin entistä tarkemmat tiedot jäsenvaltioiden tekemistä oikaisuista ja määristä, jotka niiden on perittävä takaisin.

Seuraavissa taulukoissa esitetään komission ja tilintarkastustuomioistuimen tekemien tarkastusten ja ohjelmakauden päättämisen seurauksena vuosien 2004–2006 ohjelmiin tehdyt rahoitusoikaisut.

KAIKKI KAUDEN 2000–2006 OHJELMIA JA HANKKEITA

KOSKEVAT RAHOITUSOIKAISUT

milj. euroa
	Rahoitusoik. rakennerahastot, ilman komission päätöstä	Rahoitusoik. rakennerahastot, komission päätöksellä	Rahoitusoik. koheesiorahasto, ilman komission päätöstä ja komission päätöksellä	Rahoitusoikaisut yhteensä	Kaikki oikaisut yhteensä vuonna 2006
Koheesiorahasto	0	0	100	100	93
EAKR	857	518	0	1 375	262
ESR	433	6	0	439	165
KOR	0	0	0	0	0
EMOTR:n ohjausosasto	0	1	0	1	1
Yhteensä	1 290	525	100	1 915	521

KAUDEN 1994–1999 OHJELMIA JA HANKKEITA

KOSKEVAT RAHOITUSOIKAISUT

milj. euroa
	Rahoitusoik. rakennerahastot, ilman komission päätöstä	Rahoitusoik. rakennerahastot, komission päätöksellä	Rahoitusoik. koheesiorahasto, ilman komission päätöstä ja komission päätöksellä	Rahoitusoikaisut yhteensä	Kaikki oikaisut yhteensä vuonna 2006
Koheesiorahasto	0	0	260	260	77
EAKR	951	93	0	1 044	277
ESR	0	330	0	330	125
KOR	13	0	0	13	12
EMOTR:n ohjausosasto	20	10	0	30	11
Yhteensä	984	433	260	1 677	502

Rakennerahastojen tiedot eivät sisällä Euroopan solidaarisuusrahastoa eivätkä ISPA-ohjelmaa. EAKR:n ja koheesiorahaston tiedot sisältävät rahoitusoikaisumenettelyn aloittamiseksi jäsenvaltioille lähetetyissä kirjeissä esitetyt arviot. Koska nämä arvioidut määrät voivat vielä muuttua menettelyn aikana, ne kirjataan tuloennusteeksi siihen asti kunnes niistä on tehty päätös. EAKR:n tiedot vuosilta 1994–1999 sisältävät lisäksi oikaisun, jonka määrä on arvioitu rahastosta ohjelmalle myönnetyn rahoitusosuuden perusteella. Taulukoissa esitetyt tiedot sisältävät myös sellaiset oikaisut, jotka on kuitattu muita tukikelpoisia menoja vastaan ja jotka eivät tämän vuoksi johda määrien palauttamiseen komissiolle. ESR:n tiedot vuosilta 1994–1999 sisältävät vain sellaiset rahoitusoikaisut, joista on tehty virallinen komission päätös.

Varojen takaisinperintä: muut hallinnointitavat

Kun kyse on muista avustuksista, avustuksen saajalle osoitetaan perintämääräys. Jos perintämääräys annetaan ennen loppumaksun suorittamista, takaisinperittävä summa kirjataan avustuksen saajalta olevaksi saamiseksi ja kyseisen vuoden kulujen vähennykseksi. Jos perintämääräys annetaan loppumaksun suorittamisen jälkeen, takaisinperittävä summa kirjataan avustuksen saajalta olevaksi saamiseksi sekä tuotoksi kyseisen vuoden tuotto- ja kululaskelman kohtaan ”Varojen takaisinperintä”.

3.1.5 Hallinnollisesta toiminnasta saatavat tuotot

Hallinnollisen toiminnan tuotot saadaan henkilöstön palkoista tehdyistä vähennyksistä, ja ne voidaan jakaa kahteen pääryhmään: eläkemaksuihin ja tuloveroihin.

3.1.6 Muut toiminnan tuotot

Muihin toiminnan tuottoihin sisältyy 358 miljoonaa euroa (276 miljoonaa euroa vuonna 2005) jäsenyyteen valmistautuvilta mailta saatuja tuloja. Muut toiminnan tuotot ovat kasvaneet edellisvuodesta etenkin siksi, että EMOTR:n saamisista (31.12.2006) tehtävään arvonalennukseen on tehty 379 miljoonan euron vähennys, jonka vastaerä on kirjattu tähän kohtaan — ks. kohta E 2.10.2.2.

Suurin osa lisäyksestä johtuu kuitenkin taseeseen ensimmäistä kertaa vuonna 2006 kirjatuista 832 miljoonan euron ennakkomaksuista, joiden vastaerä on kirjattu tähän kohtaan. Suurin osa tästä summasta, 652 miljoonaa euroa, on peräisin Schengen-järjestelyyn liittyvistä ennakkomaksuista. Schengen-järjestely perustettiin suoraan liittymissopimuksen 35 artiklalla, jossa määrätään, että jäsenvaltioiden käyttöön asetettava määrä muodostuu ”kertaluonteisista tukimaksuista”. Artiklassa määrätään lisäksi, että ”kertaluonteiset tukimaksut on käytettävä kolmen vuoden kuluessa ensimmäisestä maksamisesta, ja komissio perii takaisin käyttämättömät tai perusteettomasti käytetyt varat”. Kohtaan on lisäksi kirjattu neljän yhteisön viraston saamat 338 miljoonan euron palkkiotuotot.

Kohta sisältää myös kurssivoitot lukuun ottamatta jäljempänä kohdassa 3.5 käsitellyistä rahoitustoiminnoista kertyviä kurssivoittoja. Kurssivoittoja syntyy yhteisöjen jokapäiväisen toiminnan ja siihen liittyvien muiden kuin euromääräisten transaktioiden yhteydessä sekä tilinpäätöksen laadintaa varten tehtävässä vuoden lopun uudelleenarvostuksessa. Kurssivoitot voivat olla joko toteutuneita tai toteutumattomia.

3.2 HALLINTOKULUT

Hallintokulut ovat komission toimintaan liittyviä kuluja, jotka sisältävät myös henkilöstökulut ja käyttöomaisuudesta aiheutuneet kulut (kuten poistot).

Maa-alueisiin ja rakennuksiin liittyvät kulut, joihin kuuluvat mm. vuokrakulut sekä käyttöleasingkulut, on kirjattu kohtaan ”Muut hallintokulut”, joka sisältää myös julkaisuista ja sisäisistä tavarahankinnoista aiheutuneet kulut.

3.3 TOIMINNAN KULUT

Euroopan yhteisöjen toiminnan kulut sisältävät rahoitusnäkymien eri otsakkeisiin liittyvät menot, joita hallinnoidaan eri tavoin. Hallinnointitapa määrää sen, miten maksut suoritetaan ja miten varoja hoidetaan. Varainhoitoasetuksen mukaan yhteisöt voivat käyttää seuraavassa lueteltuja menetelmiä toteuttaessaan yleistä talousarviota.

Suora keskitetty hallinnointi: kulloinkin toimivaltainen yhteisöjen toimielin tai elin vastaa suoraan talousarvion toteuttamisesta.

Välillinen keskitetty hallinnointi: yhteisöt antavat talousarvion osan toteuttamisen tehtäväksi jollekin yhteisöjen tai jäsenvaltion elimelle.

Hajautettu hallinnointi: yhteisöt siirtävät tietyt talousarvion toteuttamiseen liittyvät tehtävät yhteisöjen ulkopuolisille maille.

Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa: yhteisöt siirtävät tietyt talousarvion toteuttamiseen liittyvät tehtävät jäsenvaltioille.

Hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa: yhteisöt siirtävät tietyt talousarvion toteuttamiseen liittyvät tehtävät kansainvälisille järjestöille.

Suurinta osaa yhteisöjen menoista eli 91:tä miljardia euroa (87 miljardia euroa vuonna 2005) hallinnoidaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, jolloin tietyt talousarvion toteuttamiseen liittyvät tehtävät on siirretty jäsenvaltioille. Tätä hallinnointitapaa käytetään esimerkiksi silloin, kun on kyse EMOTR:n menoista tai rakennetoimista.

Toiminnan kulut vuodelta 2006 sisältävät lisäksi 519 miljoonan euron summan, joka on seurausta vuoden 2005 tilinpäätökseen sisältyviin siirtosaamisiin tehdystä oikaisusta. Oikaisulla korjattiin erääseen pääosastoon liittyvät siirtosaamiset, jotka oli vuoden 2005 tilinpäätöksessä esitetty todellista suurempina. Oikaisuja ei olisi voitu tehdä vuonna 2005, koska määrät eivät vielä tuolloin olleet tiedossa (ks. myös kohdat E 2.18.2 ja E 2.18.4). Lisäksi määrät, jotka oli maksettu Schengen-järjestelyä koskevan sopimuksen nojalla ja jotka oli vuonna 2005 kirjattu toiminnan kuluiksi tähän kohtaan, päätettiin vuonna 2006 toteutetun tarkastelun jälkeen kirjata ennakkomaksuihin vuoden 2006 joulukuun 31. päivältä laaditussa taseessa. Tämän kirjanpitokäsittelyssä tehdyn muutoksen seurauksena toiminnan kulut vuodelta 2006 ovat 206 miljoonaa euroa todellista pienemmät (ks. myös kohta E 2.9).

3.4 MUUT TOIMINNAN KULUT

Tämä erä sisältää riski- ja kuluvarauksen muutoksen. Taseessa esitetyt varaukset on yhteisöjen kirjanpitosääntöjen mukaan tarkistettava vähintään kunkin vuoden lopussa ja oikaistava tarvittaessa vastaamaan tilannetta, jonka varalta varaus on tehty. Tähän kohtaan sisältyvät myös saamisten arvonalennukset.

Kurssitappioita (jäljempänä kohdassa 3.6 käsiteltyihin rahoitustoimintoihin liittyviä kurssitappioita lukuun ottamatta) syntyy yhteisöjen jokapäiväisen toiminnan ja siihen liittyvien muiden kuin euromääräisten transaktioiden yhteydessä sekä tilinpäätöksen laadintaa varten tehtävässä vuoden lopun uudelleenarvostuksessa. Kurssitappiot voivat olla joko toteutuneita tai toteutumattomia.

Muut tähän kohtaan sisältyvät erät ovat tänä vuonna suurempia kuin edellisvuonna, sillä komission velallisilta oleviin saamisiin on tehty yhteensä 339 miljoonan euron arvonalennukset (vastaava summa vuonna 2005 oli 42 miljoonaa euroa). Suurimmat arvonalennukset, yhteensä 226 miljoonaa euroa, koskevat sellaisia kilpailun alalla määrättyihin sakkoihin liittyviä saamisia, joista on myöhemmin luovuttu esimerkiksi silloin kun asia on muutoksenhaussa ratkaistu sakon saajan hyväksi. Kohta sisältää lisäksi 139 miljoonaa euroa ennakkomaksuihin tehtyjä oikaisuja.

Kohtaan on kirjattu myös 248 miljoonaa euroa erään konsolidoidun viraston kuluja, jotka liittyvät Cards-ohjelman toteuttamiseen Kosovossa, Serbiassa ja Montenegrossa. Lisäksi kohta sisältää 62 miljoonaa euroa erään toisen viraston palkkiokuluja, jotka liittyvät kansallisten viranomaisten tekemiin tieteellisiin arviointeihin.

MUUT TOIMINNAN KULUT

milj. euroa
	2006	2005
Oikaisut/varaukset	116	139
Kurssitappiot	126	376
Muut	940	417
Yhteensä	1 182	932

3.5 TUOTOT RAHOITUSTOIMINNASTA

Yhteisöjen rahoitustoiminnasta saatavat tuotot muodostuvat pääasiassa lainojen, vieraan pääoman ehtoisten arvopapereiden ja johdannaisten korkotuotoista. Lainat voivat olla sekä yhteisöjen talousarviosta että rahoitusmarkkinoilta hankituista varoista myönnettyjä lainoja. Korkoa kertyy myös pankkitileillä olevista varoista ja lyhytaikaisista talletuksista. Kohta sisältää myös 78 miljoonan euron summan, joka liittyy rahoitusvaroihin aiemmin tehtyyn oikaisuun, 46 miljoonan euron summan, joka liittyy Euroopan Kaakkois-Eurooppa-rahaston (EFSE) investointiin (ks. kohta E 2.3.3), sekä 20 miljoonan euron summan, joka liittyy selvitystilassa olevan EHTY:n talousarvioon sisältyvien sitoumusten peruuttamiseen.

TUOTOT RAHOITUSTOIMINNASTA

milj. euroa
	2006	2005
OSINKOTUOTOT	6	7
Pääomasijoituksista	6	7
KORKOTUOTOT	440	343
Ennakkomaksuista	43	20
Viivästyneistä suorituksista	65	35
Swap-sopimuksista	20	20
Myytävissä olevista varoista	92	48
Lainoista	96	92
Käteisvaroista ja muista rahavaroista	123	78
Muista	1	50
MUUT TUOTOT RAHOITUSTOIMINNASTA	131	39
Rahoitusvarojen realisoituneet myyntivoitot	25	5
Rahoitusvarojen arvonalentumistappion peruuttaminen	2	4
Muut	104	30
KÄYVÄN ARVON OIKAISUT	43	5
KURSSIVOITOT	1	5
Yhteensä	621	399

3.6 KULUT RAHOITUSTOIMINNASTA

Yhteisöjen rahoitustoiminnan merkittävimmät kulut muodostuvat rahoitusleasingsopimusten koroista, sellaisten lainojen koroista, jotka yhteisö on ottanut rahoittaakseen omaa lainanantoaan, ja johdannaisten koroista. Rahoitustoiminnan muut kulut sisältävät rahoitusvarojen myyntitappiot ja arvonalennukset, rahoitusvarausten oikaisut sekä omaisuudenhoitopalkkiot.

KULUT RAHOITUSTOIMINNASTA

milj. euroa
	2006	2005
KORKOKULUT	200	215
Leasingsopimuksista	102	104
Swap-sopimuksista	16	15
Lainanotosta	81	72
Muut	1	24
MUUT KULUT RAHOITUSTOIMINNASTA	126	152
Rahoitusvarausten muutokset	38	55
Rahoituskulut talousarvioon sisältyvistä rahoitusvälineistä	55	43
Rahoitusvarojen toteutuneet myyntitappiot	0	2
Rahoitusvarojen arvonalentumistappiot	10	2
Muut	23	50
KURSSITAPPIOT	5	2
Yhteensä	331	369

3.7 OSUUS OSAKKUUSYRITYSTEN JA YHTEISYRITYSTEN NETTOVOITOISTA/(TAPPIOISTA)

Yhteisöt kirjaavat pääomaosuusmenetelmän mukaisesti tuotto- ja kululaskelmaansa osuutensa osakkuusyrityksensä EIR:n nettovoitoista sekä osuutensa Galileo-yhteisyrityksen nettotappioista (ks. myös kohta E 2.3.1).

4. RAHAVIRTALASKELMAN LIITETIEDOT

4.1 RAHAVIRTALASKELMAN TARKOITUS JA LAATIMISPERIAATTEET

Rahavirtalaskelman sisältämien tietojen perusteella arvioidaan, miten hyvin yhteisöt kykenevät kerryttämään käteisvaroja ja muita rahavaroja ja millainen näiden varojen tarve on.

Rahavirtalaskelman laadinta perustuu epäsuoraan esittämistapaan. Tämä tarkoittaa sitä, että tilikauden yli- tai alijäämää oikaistaan sellaisten toimien vaikutuksella, joihin ei liity maksutapahtumaa, aikaisempien tai tulevien tilikausien toimintaan kuuluvien maksujen jaksotuksilla sekä investointien rahavirtoihin kuuluvilla tuotto- ja kuluerillä.

Ulkomaanvaluutan määräisten toimien rahavirrat kirjataan Euroopan yhteisöjen tilinpäätösvaluuttana (euroina). Muuntokurssina käytetään rahavirtalaskelman laatimispäivän euron kurssia.

Edellä olevassa rahavirtalaskelmassa esitetään tilikauden rahavirrat jaoteltuina toiminnan, investointien ja rahoituksen rahavirtoihin. Mahdolliset satunnaisten erien rahavirrat luokitellaan luonteensa mukaan toiminnan, investointien tai rahoituksen rahavirtoihin ja ilmoitetaan erikseen.

4.2 TOIMINNAN RAHAVIRRAT

Toiminnan rahavirrat sisältävät muusta yhteisöjen toiminnasta kuin sijoitustoiminnasta kertyvät rahavirrat. Rahavirroista suurin osa kuuluu näihin rahavirtoihin. Edunsaajille myönnettyjä lainoja (ja mahdollisesti niiden rahoittamiseksi otettuja lainoja) ei katsota investoinneiksi (tai rahoitustoiminnaksi), koska ne kuuluvat yhteisöjen yleisiin tavoitteisiin ja ovat näin osa sen päivittäistä toimintaa. Toiminnan rahavirtoihin kuuluvat myös investoinnit, jotka liittyvät EIR:oon, Galileo-yhteisyritykseen, EBRD:hen ja pääomasijoitustoimintaan, koska niiden tavoitteena on tukea yhteisön toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttamista.

4.3 SIJOITUSTOIMINNAN RAHAVIRRAT

Sijoitustoiminnan rahavirrat sisältävät aineettomien ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankinnat ja luovutukset sekä sellaiset muihin investointeihin liittyvät hankinnat ja luovutukset, joita ei sisällytetä muihin rahavaroihin. Sijoitustoiminnan rahavirrat eivät sisällä edunsaajille myönnettyjä lainoja, koska tarkoituksena on esittää vain yhteisöjen varsinaiset investoinnit.

Käteisvarat ja muut rahavarat sisältävät yhteisöjen hallussa olevan 2,9 miljardin euron summan, joka ei kuitenkaan ole yhteisöjen käytettävissä. Tämä summa koskee tapauksia, joissa yhteisöjen määräämiin sakkoihin liittyviä maksuja on suoritettu, mutta sakon määräämistä koskevaan päätökseen on haettu muutosta. Nämä summat on esitetty erikseen kohdassa 2.11”Käteisvarat, joihin kohdistuu rajoituksia”.

5. TASEEN ULKOPUOLISET ERÄT JA NIITÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT

EHDOLLISET VARAT

milj. euroa
	Liitetieto	31.12.2006	31.12.2005
Saadut vakuudet	5.1	3 919	3 352
Ennakkomaksujen osalta saadut vakuudet	5.1.1	1 182	1 138
Tuomioistuinkäsittelyssä olevien sakkoasioiden osalta saadut vakuudet	5.1.2	1 783	1 466
Muut saadut vakuudet	5.1.3	954	748
Tehdyt lainanottosopimukset	5.2	0	0
Rakennetoimien yhteydessä todettuihin petoksiin ja sääntöjenvastaisuuksiin liittyvät ehdolliset varat	5.3	1 477	1 245
Muut ehdolliset varat	5.4	1 274	1 235
Ehdolliset varat yhteensä		6 670	5 832

EHDOLLISET VELAT JA TULEVAAN RAHOITUKSEEN LIITTYVÄT SITOUMUKSET

milj. euroa
Ehdolliset velat	Liitetieto	31.12.2006	31.12.2005
Annetut vakuudet	5.5	14 792	15 788
EIP:n lainoille annetut vakuudet	5.5.1	14 792	15 055
EIR:n myöntämät vakuudet	5.5.2	0	732
Muut annetut vakuudet		0	1
Sakot — yhteisöjen tuomioistuimessa nostetut kanteet	5.6	5 611	4 428
EMOTR:n tukiosasto — tuomiota ei vielä annettu	5.7	1 255	465
Oikeustapauksiin ja muihin riita-asioihin liittyvät määrät	5.8	2 429	2 491
Muut ehdolliset velat	5.9	574	709
Ehdolliset velat yhteensä		24 661	23 881
Tulevaa rahoitusta koskevat sitoumukset	Liitetieto	31.12.2006	31.12.2005
Nostamattomiin lainoihin liittyvät sitoumukset	5.10	256	332
Sitoumukset käyttämättä olevista määrärahoista	5.11	90 040	88 824
Oikeudelliset sitoumukset, joista ei ole vielä tehty talousarviositoumusta	5.12	597	48 184
Rakennetoimet (suunnitellut tuet, joihin ei ole sidottu määrärahoja vuosiksi 2000–2006)	5.12.1	0	39 015
Koheesiorahasto	5.12.2	0	6 001
ISPA	5.12.3	0	515
Maaseudun väliaikainen kehittämisväline	5.12.4	0	2 096
Välimeren alueen maiden kanssa tehdyt pöytäkirjat	5.12.5	260	259
Ulkosuhteet — KEDO	5.12.6	0	57
Kalastussopimukset	5.12.7	337	241
Osakkuudet yhteisön toimintaan liittyvissä organisaatioissa	5.13	923	947
Osakepääoma, jota ei ole vaadittu maksettavaksi: EBRD	5.13.1	443	443
Osakepääoma, jota ei ole vaadittu maksettavaksi: EIR	5.13.2	480	480
Osakepääoma, jota ei ole vaadittu maksettavaksi (oikaistu): Galileo	5.13.3	0	24
Käyttöleasingsitoumukset	5.14	1 660	1 415
Tulevaa rahoitusta koskevat sitoumukset yhteensä		93 476	139 702

Kaikki ehdolliset velat ja sitoumukset rahoitetaan niiden toteutuessa yhteisöjen tulevista talousarvioista. Yhteisöjen talousarvion rahoittajina ovat jäsenvaltiot.

EHDOLLISET VARAT

5.1 SAADUT VAKUUDET

5.1.1 Ennakkomaksujen osalta saadut vakuudet

Tämä erä sisältää vakuudet, joita Euroopan komissio edellyttää edunsaajilta maksaessaan näille ennakkomaksuja. Toisinaan vakuusvaatimus on asetettu varainhoitoasetuksessa. Tällaisista vakuuksista ilmoitetaan kaksi arvoa, jotka ovat nimellisarvo ja käypä arvo. Kun kyse on nimellisarvosta, kirjauksen synnyttävä tapahtuma liittyy vakuuden olemassaoloon. Nimellisarvo ilmoitetaan ehdollisissa varoissa. Kun kyse on käyvästä arvosta, kirjauksen synnyttävänä tapahtumana on ennakkomaksun suorittaminen ja/tai kuittaukset, jotka tämän jälkeen tehdään ennakkomaksun vähentämiseksi. Käypä arvo ilmoitetaan tilinpäätöksen liitetiedoissa.

Komissiolle ennakkomaksujen kattamiseksi annettujen vakuuksien nimellisarvo 31.12.2006 oli 1 077 miljoonaa euroa ja käypä arvo 891 miljoonaa euroa. Pitkä- ja lyhytaikaisista ennakkomaksuista on lisätietoa kohdissa E 2.5 ja E 2.9.

5.1.2 Tuomioistuinkäsittelyssä olevien sakkoasioiden osalta saadut vakuudet

Tämä erä sisältää yhteisöjen määräämiin sakkoihin liittyvät vakuudet, jotka sakon saaja on asettanut tapauksissa, joissa sakkopäätökseen on haettu muutosta. Vakuudeksi voidaan alustavan maksusuorituksen sijaan antaa pankin myöntämä takuu, joka kattaa sakkosumman (korkoineen).

5.1.3 Muut saadut vakuudet

Muut saadut vakuudet

milj. euroa
	31.12.2006	31.12.2005
Euratom-lainat: yhteisön ulkopuolisten maiden antamat takaukset	436	385
Suoritustakuut	402	254
Tarjouskilpailujen yhteydessä annetut vakuudet	5	4
Maksuviivästyksiin liittyvät vakuudet	18	4
Muut	93	101
Yhteensä	954	748

Komissio on saanut yhteisöjen ulkopuolisilta mailta Euratom-lainoihin liittyviä takauksia. Sen sijaan se ei ole saanut ulkopuolisilta takauksia makrotaloudellisena rahoitusapuna myönnettäville lainoille, joille myönnetään takaus takuurahastosta.

Edunsaajilta vaaditaan toisinaan suoritustakuu, jolla varmistetaan, että yhteisöjen rahoitusta saavat edunsaajat noudattavat yhteisöjen kanssa tekemäänsä sopimukseen sisältyviä ehtoja. Suoritustakuut sisältävät mm. 230 miljoonan euron pankkitakuun (128 miljoonaa euroa vuonna 2005), joka on annettu neuvostolle LEX-rakennuksen rakentamiseksi suoritettujen ennakkomaksujen vakuudeksi.

Muut vakuudet sisältävät 83 miljoonan euron summan (31. joulukuuta 2006; 93 miljoonaa euroa vuonna 2005), joka liittyy selvitystilassa olevan EHTY:n myöntämien lainojen vakuuksiin (joista määrätään kulloisessakin lainasopimuksessa).

5.2 TEHDYT LAINANOTTOSOPIMUKSET

Tämä kohta sisältää sellaiset yhteisöjen tekemät lainasopimukset, joissa lainaa ei ollut nostettu vuoden loppuun mennessä. Tällaisia sopimuksia ei ollut 31. joulukuuta 2006 eikä 31. joulukuuta 2005.

5.3 PETOKSET JA SÄÄNTÖJENVASTAISUUDET — RAKENNETOIMET

Seuraava taulukko perustuu komission asetuksen (EY) N:o 1681/94 mukaisiin jäsenvaltioiden virallisiin ilmoituksiin. Määrät esitetään taulukossa jäsenvaltioittain jaoteltuina, ja ne vastaavat erotusta, joka saadaan vähentämällä jäsenvaltioiden ilmoittamista takaisinperittävistä määristä (laskettu joko vahvistetun saamisen tai arvioidun määrän perusteella) määrät, jotka on jo peritty tai todettu sellaisiksi, ettei niitä saada perittyä.

Ehdolliset varat: petokset ja sääntöjenvastaisuudet

milj. euroa
Jäsenvaltio	31.12.2006	31.12.2005
Belgia	15	14
Tanska	12	10
Saksa	580	568
Kreikka	65	96
Espanja	157	52
Ranska	13	14
Irlanti	2	2
Italia	412	345
Alankomaat	12	8
Itävalta	15	9
Puola	1	0
Portugali	73	48
Suomi	3	2
Ruotsi	1	1
Yhdistynyt kuningaskunta	115	76
Slovenia	1	0
Yhteensä	1 477	1 245

Taulukossa esitetyt luvut ovat pikemminkin teoreettisia enimmäismääriä kuin määriä, jotka todellisuudessa saadaan yhteisöjen talousarvion käyttöön. Tämä johtuu seuraavista syistä:

—	Jäsenvaltiot eivät aina toimita tietoja perintätoimiensa tuloksista.

—

Vaikka jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle, miten todennäköistä takaisinperinnän onnistuminen on, on mahdotonta arvioida tarkkaan sitä, miten suuri osuus takaisinperittävistä varoista todellisuudessa saadaan takaisin. Joidenkin jäsenvaltioiden kansallisessa lainsäädännössä säädetään 30 vuoden vanhentumisajasta. Kansalliset viranomaiset eivät tällöin useinkaan halua virallisesti luopua takaisinperinnästä, vaikka sen onnistumiseen olisi vain teoreettiset mahdollisuudet. Jäsenvaltioiden on nykyisin toimitettava komissiolle vuosittain selvitys rakennetoimiin liittyvistä takaisinperittävistä määristä (asetuksen (EY) N:o 438/2001 8 artikla), joten todellisesta tilanteesta saadaan aiempaa parempi kuva.

—	Vaikka asianomainen jäsenvaltio olisi aloittanut varojen takaisinperinnän määräaikojen mukaisesti, ei ole varmaa, että perintä onnistuu. Tämä koskee etenkin perintämääräyksiä, joista on nostettu kanne.

—

Yksittäisiä hankkeita rahoitetaan usein monivuotisten ohjelmien varoista. Takaisinperittäviä määriä ei tällöin voida tarkkaan määrittää ennen kuin monivuotinen ohjelma on saatu päätökseen, koska sääntöjenvastaisuuksiin liittyvät määrät voidaan tietyin edellytyksin osoittaa muihin sääntöjenmukaisiin hankkeisiin ja koska maksujen suorittaminen erissä (etenkin loppumaksu) tarjoaa joissakin tapauksissa mahdollisuuden kokonaismäärien oikaisuun. Taulukoissa esitetyt luvut ovat alustavia ja perustuvat vuoden 2007 helmikuun loppuun mennessä saatuihin ja käsiteltyihin tietoihin. Lukuja saatetaan siis vielä muuttaa helmikuun jälkeen saapuneiden tietojen perusteella.

Jäsenvaltioiden toimittamien tietojen perusteella ei voida riittävän tarkkaan arvioida, onnistuuko perintä yksittäistapauksissa. Näissä määrissä vuodesta 2005 tapahtuneet suurimmat muutokset liittyvät seuraavia rahastoja koskevien määrien kasvuun: Euroopan sosiaalirahasto (Espanja 70 miljoonaa euroa, Italia 25 miljoonaa euroa), Euroopan aluekehitysrahasto (Yhdistynyt kuningaskunta 36 miljoonaa euroa, Italia 11 miljoonaa euroa ja Saksa 14 miljoonaa euroa) ja koheesiorahasto (Espanja 30 miljoonaa euroa).

5.4 MUUT EHDOLLISET VARAT

Monet yhteisöjen menot ovat luonteeltaan alustavia, koska komissio pidättää valvonnan ja moitteettoman varainhoidon varmistamiseksi itsellään oikeuden tarkastaa ja hyväksyä edunsaajille suorittamansa maksut ennen kuin se toteaa ne lopullisiksi. Näin ollen ennen kuin tietyn määrän, hankkeen tai ohjelman on todettu olevan kulloisenkin sopimuksen tai säädöksen nojalla tukikelpoinen, on mahdollista, että edunsaajilta peritään takaisin niille maksettuja määriä tai että niille suoritettaviin tuleviin maksuihin tehdään vähennyksiä. Lisäksi komissio voi tehdä tarkastuksia myös loppumaksun suorittamisen jälkeen soveltamissääntöjen 39 artiklassa määritellyn jakson aikana ja tarvittaessa periä takaisin perusteettomasti maksetut määrät.

5.4.1 Määrä tunnetaan:

Jäsenvaltioiden ilmoittamat määrät, jotka liittyvät maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen , ovat alustavia siihen asti, kunnes tilit on tarkastettu ja hyväksytty vuotuisessa varmennusmenettelyssä ja komission toimittamassa tarkastuksessa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että nämä maksut ovat alustavia vuoden n + 1 huhtikuun 30. päivään asti. Komissio voi myös tehdä rahoitusoikaisuja ns. ”sääntöjenmukaisuuspäätösten” nojalla. Tällaisia oikaisuja voidaan kuitenkin tehdä vain niiden 24 kuukauden aikana, jotka edeltävät jäsenvaltion ilmoittamia, tiettyyn osa-alueeseen liittyviä menoja koskevan tarkastuksen aloittamista. Merkittävin tähän kohtaan sisältyvä ehdollisiksi varoiksi kirjattu erä on arviolta 1,25 miljardia euroa. Summa liittyy määriin, jotka saadaan maatalousmenoja koskevien rahoitusoikaisupäätösten tuloksena. Nämä oikaisut ovat seurausta tiettyjen vuosina 2001–2006 ilmoitettujen menojen sääntöjenmukaisuustarkastuksista. Määrä ei kuitenkaan vielä ole lopullinen, joten sitä ei esitetä taseessa.

5.4.2 Varojen takaisinperintä

Kulu- ja tuottolaskelman kohdassa ”Varojen takaisinperintä” esitetyt määrät eivät kohdassa E 3.1.4 mainituista syistä anna täydellistä kuvaa yhteisöjen takaisin perimistä määristä.

Rakennetoimet

Kaikki välimaksut tarkastetaan päättämismenettelyssä, josta säädetään kutakin ohjelmakautta varten annetussa oikeusperustassa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että komissio tai jäsenvaltiot voivat oikaista näitä maksuja myöhemmin.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle säännöllisesti tiedot yhteisön rahoituksen peruutuksista, hallinnointi- ja valvontajärjestelmiin tehdyistä muutoksista sekä takaisinperittävistä summista. Parantaakseen näiden tietojen toimittamista komissio on muuttanut asetuksen (EY) N:o 448/2001 säännöksiä, jotka koskevat jäsenvaltioiden tekemiä oikaisuja ja määriä, jotka niiden on perittävä takaisin.

OLAFille ilmoitetaan sääntöjenvastaisuuksiin liittyvien määrien yhteydessä myös jäsenvaltioiden tekemien tarkastusten tulokset. OLAFille ilmoitetuista sääntöjenvastaisuuksista kuitenkin vain pieni osa aiheuttaa menoja yhteisöjen talousarvioon, koska jäsenvaltiot poistavat kyseiset hankkeet maksupyynnöistään tai niiltä evätään rahoitus, kun loppumaksupyyntö toimitetaan komissiolle.

Muut politiikanalat

Kun kyse on muista hankkeista, joihin sovelletaan jotakin muuta hallinnointitapaa, välimaksuja voidaan oikaista milloin tahansa ennen loppumaksun hyväksymistä. Seuraavassa taulukossa esitetään tilinpäätöspäivän arvio sellaisista takaisinperittävistä määristä, jotka on alun perin maksettu yleisestä talousarviosta ja joista on laadittu tuloennuste. Arviot perustuvat pääasiassa jo valmistuneisiin tilintarkastuksiin.

Tuloennusteet — avoinna olevat määrät

milj. euroa
Varojen takaisinperintää koskevat arviot	31.12.2006
Rakennetoimet	473
Sisäiset politiikat	65
Ulkoiset politiikat	163
Yhteensä	701

5.4.3 Muut erät, joiden määrää ei tunneta:

Kukin tulojen ja menojen hyväksyjä laatii vuosittain toimintakertomuksen, jossa kuvataan toiminnan tuloksia ja arvioidaan sitä, onko olemassa riittävä varmuus siitä, että kertomuksessa kuvattujen toimintojen toteuttamiseen myönnetyt resurssit on käytetty tarkoitukseensa moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti ja että käytössä olevin valvontamenettelyin voidaan varmistaa, että kirjausten perustana olevat toimet ovat laillisia ja asianmukaisia.

Vuoden 2006 kokonaistilanteen osalta komissio katsoo yhteenvetokertomuksessaan, että käytössä olevilla sisäisillä valvontamenettelyillä voidaan vuoden 2006 toimintakertomuksissa esitetyin rajoituksin saavuttaa riittävä varmuus toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta, joista komissio on EY:n perustamissopimuksen 274 artiklan mukaisesti vastuussa. Jotkut pääjohtajista esittivät varaumia ja ilmoittivat näiden varaumien mahdollisen määrällisen kokonaisvaikutuksen silloin, kun se pystyttiin arvioimaan. Tarkempia tietoja varaumista on kunkin pääosaston vuosittaisessa toimintakertomuksessa ja vuodelta 2006 laaditussa yhteenvetokertomuksessa.

EHDOLLISET VELAT

5.5 ANNETUT VAKUUDET

5.5.1 Takaukset lainoille, jotka Euroopan investointipankki (EIP) on myöntänyt omista varoistaan yhteisön ulkopuolisille maille

Takaus kattaa säännösten mukaisesti EIP:n lainakannan 31. joulukuuta 2006 (myös jäsenvaltioille ennen liittymistä myönnetyt lainat). Yhteisöjen takaus on kuitenkin rajoitettu tiettyyn prosenttiosuuteen hyväksyttyjen lainajärjestelyjen enimmäismäärästä. Tämä prosenttiosuus voi olla 65, 70, 75 tai 100 prosenttia. Jos enimmäismäärää ei saavuteta, yhteisöjen takaus kattaa koko määrän.

Takauskanta oli 31. joulukuuta 2006 yhteensä 14 792 miljoonaa euroa (15 055 miljoonaa euroa vuonna 2005). Summa vastaa yhteisöillä olevaa enimmäisriskiä.

EIP hankkii yhteisöjen talousarviosta takauksen saaneille lainoille myös ulkopuolisen tahon (valtion taikka julkisen tai yksityisen rahoituslaitoksen) antaman takauksen. Komissio on tällöin toissijaisena takaajana. Yhteisöjen talousarviosta myönnetty takaus kattaa vain poliittisen riskin niiden takausten osalta, jotka on esitetty sarakkeessa ”Riskinjako”. Muut riskit tulevat toteutuessaan EIP:n katettavaksi, jos ensisijainen takaaja ei noudata sitoumuksiaan.

Sarakkeessa ”Ei riskinjakoa” esitettyjen takausten kaikki riskit katetaan yhteisöjen talousarviosta, jos ensisijainen takaaja ei noudata sitoumuksiaan. Jos ensisijaisena takaajana on viranomainen, katettavaksi tulee yleensä vain poliittinen riski. Jos ensisijaisena takaajana sen sijaan on laitos tai yksityinen yritys, yhteisöjen talousarviosta voidaan joutua kattamaan myös kaupallinen riski.

EIP:n omista varoistaan yhteisön ulkopuolisille maille myöntämät lainat, joille on annettu takaus yhteisöjen talousarviosta:

Yhteisöjen takaamat EIP:n lainat

milj. euroa
	Riskinjako 31.12.2006	Ei riskinjakoa 31.12.2006		Takauskanta 31.12.2006 Yhteensä	Takauskanta 31.12.2005
	Riskinjako 31.12.2006	Julkinen viranomainen	Yksityinen yritys	Takauskanta 31.12.2006 Yhteensä	Takauskanta 31.12.2005
Takaus 65 %	1 469	5 416	1 155	8 040	7 098
Takaus 70 %	313	3 120	314	3 747	4 180
Takaus 75 %		1 318	169	1 487	1 949
Takaus 100 %		1 116	402	1 518	1 828
Yhteensä	1 782	10 970	2 040	14 792	15 055

5.5.2 Euroopan investointirahaston (EIR) myöntämät takaukset

Tämän kohdan saldo 31. joulukuuta 2005 vastasi komission osuutta EIR:n takauskannasta 31.12.2005. EIR:n vuoden 2006 tilinpäätös perustuu kuitenkin uusiin tilinpäätössääntöihin ja -periaatteisiin, joista on seurauksena mm. se, että EIR:n taseen ulkopuolisista eristä on poistettu takauksiin liittyvät ehdolliset velat. Takaukset ilmoitetaan nyt EIR:n taseessa rahoitusvelkoina. Koska nämä takaukset käsitellään nyt tilinpäätöksessä edellä kuvatulla uudella tavalla ja koska komissio konsolidoi EIR:n tilinpäätöksen pääomaosuusmenetelmällä, takauksia ei enää esitetä komission taseessa taseen ulkopuolisina erinä. Lisätietoja muutoksista EIR:n tilinpäätöskäytäntöön on liitetietojen kohdassa 2.3.1.

Osuus, jota ei vielä ole vaadittu maksettavaksi Euroopan yhteisöjen merkitsemästä pääomasta, esitetään taseen ulkopuolisissa erissä ehdollisena velkana (kohta 5.13.2). Tämä osuus on 80 prosenttia.

5.6 SAKOT

Sakot, jotka komissio on määrännyt kilpailusääntöjen rikkomisen seurauksena ja jotka on alustavasti maksettu (ja jotka sisältyvät näin komission taseeseen), on päätetty sisällyttää sellaisiin taseen ulkopuolisiin ehdollisiin velkoihin, joista ei vielä ole annettu tuomioistuimen päätöstä. Näin on tehty sekä silloin, kun komission päätökseen on haettu muutosta (13), että silloin, kun ei tiedetä, haetaanko päätökseen muutosta. Ehdollinen velka säilytetään siihen asti, kunnes asiassa on annettu lainvoimainen päätös.

Velallisella, joka ei hyväksy komission sakkopäätöstä, on päätöksen tiedoksiantamisen jälkeen oikeus hakea päätökseen muutosta yhteisöjen tuomioistuimessa. Sakko on kuitenkin maksettava määräajassa, sillä muutoksenhaku ei perustamissopimuksen 242 artiklan mukaan ole maksua lykkäävä tekijä. Velallisella on tällöin kaksi vaihtoehtoa: velallinen voi antaa pankkitakuun (joka kirjataan ehdollisiin varoihin) tai maksaa sakon alustavasti (jolloin maksu kirjataan taseeseen käteisvaroihin ja muihin rahavaroihin).

Vasta kun yhteisöjen tuomioistuin on tehnyt lainvoimaisen päätöksen, tilinpitäjä joko palauttaa alustavasti maksetun sakon ja sille kertyneen koron joko osittain tai kokonaisuudessaan tai perii sakon koko määrän tai osan siitä sen mukaan, mitä tuomioistuimen päätöksessä määrätään.

Alustaville maksuille kertynyt korko (169 miljoonaa euroa) sisältyy varainhoitovuoden taloudelliseen tulokseen, ja se esitetään myös ehdollisena velkana määriin liittyvän epävarmuuden osoittamiseksi.

5.7 EMOTR:N TUKIOSASTO — TUOMIOTA EI VIELÄ ANNETTU

Tämä kohta sisältää sellaiset ehdolliset velat jäsenvaltioille, jotka ovat seurausta EMOTR:n menojen sääntöjenmukaisuustarkastuksiin perustuvista päätöksistä ja joista yhteisöjen tuomioistuin ei ole vielä antanut tuomiota. Menettelyn kesto yhteisöjen tuomioistuimessa määrää sen, milloin velan lopullinen määrä vahvistetaan ja minkä vuoden talousarviosta velallisen hyväksi ratkaistun muutoksenhaun vaikutus katetaan. Arvio mahdollisesti maksettavaksi tulevista määristä (61 miljoonaa euroa) on kirjattu taseeseen pitkäaikaisiin varauksiin (ks. kohta E 2.13).

5.8 OIKEUSTAPAUKSIIN JA MUIHIN RIITA-ASIOIHIN LIITTYVÄT MÄÄRÄT

Tämä erä liittyy yhteisöjä vastaan nostettuihin käsiteltävinä oleviin vahingonkorvauskanteisiin ja muihin oikeusriitoihin sekä näihin liittyviin arvioituihin kustannuksiin. Seuraavassa on lueteltu merkittävimmät tähän kohtaan sisältyvät summat.

—	Kesäkuussa 2003 komission päätöksestä nostettu kanne, jossa esitetty korvausvaatimus on 735 miljoonaa euroa. Komissio esitti vastineensa helmikuussa 2005.

—

Komission päätöksestä lokakuussa 2003 nostettu vahingonkorvauskanne, jossa esitetty korvausvaatimus on 1 664 miljoonaa euroa. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin antoi asiassa tuomion heinäkuussa 2007. Tuomiossa komissio määrättiin maksamaan vahingonkorvauksia kolmannelle osapuolelle. Vahingonkorvausten määrän määrittää riippumaton asiantuntija tuomion antamista seuraavina kuukausina. Vuoden 2006 tilinpäätökseen ei tämän vuoksi ole mahdollista sisällyttää luotettavaa arviota maksettavasta määrästä. Lisäksi olisi otettava huomioon, että molemmat osapuolet voivat hakea muutosta tuomioon. Tämän ehdollisen velan määrä säilytetään sen vuoksi ennallaan.

—	Muut määrät, jotka liittyvät tavaran- ja palveluntoimittajiin, alihankkijoihin ja entiseen henkilöstöön.

On todettava, että perustamissopimuksen 288 artiklan nojalla nostetuissa vahingonkorvauskanteissa kantajan on näytettävä toteen, että toimielin on vakavasti rikkonut oikeussääntöä, jonka tarkoituksena on antaa yksityisille oikeuksia, että kantaja on kärsinyt todellista vahinkoa ja että lainvastaisen teon ja vahingon välillä on suora syy-yhteys.

5.9 MUUT EHDOLLISET VELAT

Tähän kohtaan sisältyy suorittamatta oleva 96 miljoonan euron sopimusvelvoite, joka liittyy neuvoston rakennusurakkasopimuksiin, sekä 73 miljoonan euron summa, joka liittyy parlamentin rakennusurakkasopimuksiin. Kohta sisältää myös 337 miljoonan euron summan, joka liittyy Luxemburgissa sijaitsevan yhteisöjen tuomioistuimen rakennuksen laajennustöihin.

Kohtaan on kirjattu myös 4 miljoonaksi euroksi arvioitu ehdollinen velka, joka liittyy yhteisöjen talousarviosta mahdollisesti katettaviksi tuleviin, eräiden sairauksien hävittämiseen liittyviin kustannuksiin.

TULEVAA RAHOITUSTA KOSKEVAT SITOUMUKSET

5.10 NOSTAMATTOMIIN LAINOIHIN LIITTYVÄT SITOUMUKSET

Tämä kohta sisältää komission ja selvitystilassa olevan EHTY:n tekemät lainananto- ja pääomasijoitussopimukset (jotka eivät sisälly maksattamatta oleviin määriin), joissa lainaa ei ollut nostettu eikä pääomasijoitusta tehty vuoden loppuun mennessä.

5.11 KÄYTTÄMÄTTÖMISTÄ MÄÄRÄRAHOISTA KATETTAVAT SITOUMUKSET

Talousarviosta maksattamatta olevat sitoumukset ovat avoimia sitoumuksia, joita vastaavia maksuja ei vielä ole suoritettu ja/tai joita ei vielä ole purettu. Maksattamatta olevat sitoumukset olivat 31. joulukuuta 2006 yhteensä 131,7 miljardia euroa. Tulevaisuudessa katettava määrä saadaan vähentämällä näiden sitoumusten määrästä niihin liittyvät, vuoden 2006 tuotto- ja kululaskelmaan kuluiksi kirjatut määrät, jolloin tulokseksi saadaan 90 miljardia euroa.

Maksattamatta olevia määriä syntyy aina monivuotisten ohjelmien yhteydessä. Jotta näihin määriin sisältyvistä eristä saataisiin selkeämpi kuva, vanhimmat sitoumukset sekä sellaiset sitoumukset, joissa ei ole tapahtunut muutoksia, on päätetty erottaa muista sitoumuksista. Tällaisia sitoumuksia kutsutaan ”normaalista mahdollisesti poikkeaviksi maksattamatta oleviksi määriksi”. Ne muodostuvat siis sellaisista sitoumuksista, jotka täyttävät jommankumman seuraavista ehdoista:

—	sitoumus on tehty yli viisi vuotta sitten

—	sitoumukseen ei viimeksi kuluneiden kahden vuoden aikana ole liittynyt kirjanpitotapahtumia (maksusuoritus tai sitoumuksen purkaminen).

Komissio, Euroopan parlamentti ja neuvosto antoivat marraskuussa 2002 ja marraskuussa 2003 yhteisen julkilausuman, jossa korostettiin tarvetta näiden normaalista mahdollisesti poikkeavien sitoumusten asteittaiseen purkamiseen. Tällaiset sitoumukset erotetaan tämän vuoksi kunkin varainhoitovuoden alussa muista sitoumuksista ja kukin niistä tutkitaan erikseen. Loput sitoumuksista jaetaan kahdeksaan ryhmään kunkin tapauksen oletettujen ominaispiirteiden mukaan. Näiden mahdollisesti normaalista poikkeavien sitoumusten määrää voidaan tämäntyyppisen säännöllisen analysoinnin avulla jatkuvasti vähentää ja tileistä voidaan samalla poistaa määrät, joita vastaavaa oikeudellista sitoumusta ei enää ole.

Mahdollisesti normaalista poikkeavien maksattamatta olevien sitoumusten kokonaismäärä väheni 43 prosenttia varainhoitovuonna 2006. Seuraavassa taulukossa on esitetty tilanne rahoitusnäkymien otsakkeittain.

Mahdollisesti normaalista poikkeavat maksattamatta olevat määrät

milj. euroa
	Määrä 1.1.2006 (14)	Maksut vuonna 2006	Muut muutokset vuonna 2006	Määrä 31.12.2006
Maatalous	2	0	(2)	0
Rakennetoimet	4 744	(1 867)	(491)	2 386
Sisäiset politiikat	1 194	(376)	(151)	667
Ulkoiset politiikat	1 975	(695)	(76)	1 204
Hallinto	7	0	(3)	4
Liittymisen valmistelu	1 698	(353)	(83)	1 262
Muut	21	(13)	0	8
Yhteensä	9 641	(3 304)	(806)	5 531

5.12 OIKEUDELLISET SITOUMUKSET, JOISTA EI OLE VIELÄ TEHTY TALOUSARVIOSITOUMUSTA

Nämä sitoumukset johtuvat sellaisista komission tekemistä oikeudellisista sitoumuksista, joita ei ole katettu talousarvioon otetuilla maksusitoumusmäärärahoilla.

Toimielinten sopimuksen ja talousarviosääntöjen mukaan seuraavista menoista aiheutuu niin merkittäviä taloudellisia sitoumuksia, että ne on esitettävä taseen ulkopuolisissa sitoumuksissa:

—

5.12.1 & 5.12.2: Rakennerahastojen ja koheesiorahaston osalta ilmoitetut määrät ovat menotavoitteita, joten kaikista rahoitusnäkymiin otetuista määristä on tarkoitus tehdä niiden käyttöä koskeva päätös. Koska uusi rahoituskehys tuli voimaan vuoden 2007 alusta (ja edellisen rahoituskehyksen voimassaolo päättyi vuoden 2006 lopussa), 31. joulukuuta 2006 ei ollut avoimia sitoumuksia, joten tässä kohdassa ilmoitettavaa ei ole.

Oikeudelliset sitoumukset, joista ei vielä ole tehty talousarviositoumusta — rakennetoimet

miljardia euroa
	31.12.2006	31.12.2005
Tavoite 1	0	28.46
Tavoite 2	0	3.44
Tavoite 3	0	4.29
KOR (tavoitteen 1 ulkop.)	0	0.25
Yhteisöaloitteet	0	2.58
Yhteensä	0	39.02

—

5.12.3: ISPA: ISPA-asetus ei itsessään aiheuta taseen ulkopuolisia sitoumuksia, koska siinä ei säädetä vuosirahoituksen eikä edes kokonaisrahoituksen määrästä. Asetuksen mukaan budjettivallan käyttäjä vahvistaa rahoituksen vuosittain rahoitusnäkymien mukaisesti. Otsakkeen 7 (liittymistä valmisteleva tuki) enimmäismäärät eivät ole menotavoitteita, ja toimielinten sopimus salliikin tiettyä joustoa liittymistä valmistelevien tukivälineiden välillä. ISPA aiheuttaa kuitenkin ehdollisia velkoja yksittäisten hankkeiden tasolla, sillä rahoitus myönnetään vuotuisina erinä, joista ainoastaan ensimmäisestä tehdään talousarviositoumus päätöksentekovaiheessa.

—

5.12.4: Uusille jäsenvaltioille tarkoitettu maaseudun väliaikainen kehittämisväline rahoitettiin EMOTR:n tukiosastosta. Väline kattoi vuodet 2004–2006. Rahoitus myönnettiin jaksotetuista määrärahoista ja sitoumukset tehtiin ohjelman hyväksymisestä tehdyn komission päätöksen perusteella vuosittain automaattisesti. Muita vuosittaisia päätöksiä ei tarvittu. Komission päätös vastasi menotavoitetta, joten kaikista määristä tehtiin niiden käyttöä koskevat päätökset.

—

5.12.5: Yhteisön ulkopuolisten Välimeren alueen maiden kanssa tehtyihin rahoituspöytäkirjoihin liittyvät sitoumukset: Tässä kohdassa ilmoitettu määrä on allekirjoitettujen pöytäkirjojen mukaisen kokonaismäärän ja kirjanpitoon merkittyjen talousarviositoumusten erotus. Kyseiset pöytäkirjat ovat kansainvälisiä sopimuksia, joita ei voida purkaa ilman molempien sopimuspuolten suostumusta. Purkamismenettely on kuitenkin käynnissä.

—	5.12.6 & 5.12.7: Sitoumukset, jotka on tehty muista ulkoisiin toimiin ja kalastukseen liittyvistä toimista erikseen nimettyjen ulkopuolisten osapuolten kanssa tietylle summalle ja tietylle ajanjaksolle.

Muissa monivuotisissa ohjelmissa ei ole ehdollisiksi veloiksi katsottavia sitoumuksia; tulevien varainhoitovuosien menot vahvistetaan vuosittain budjettivallan käyttäjän päätöksellä tai asianomaisiin sääntöihin tehtävillä muutoksilla.

5.13 OSAKKUUDET YHTEISÖN TOIMINTAAN LIITTYVISSÄ ORGANISAATIOISSA

Tässä kohdassa esitetään komission merkitsemistä pääomaosuuksista määrät, joita ei ole vielä vaadittu maksettaviksi.

5.13.1 Osakepääoma, jota ei ole vaadittu maksettavaksi: EBRD

milj. euroa
EBRD	EBRD:n koko pääoma	Komission osuus
Pääoma	19 794	600
Maksettu osuus	- 5 198	- 157
Maksua ei vielä vaadittu	14 596	443

5.13.2 Osakepääoma, jota ei ole vaadittu maksettavaksi: EIR

milj. euroa
EIR	EIR:n koko pääoma	Komission osuus
Pääoma	2 000	600
Maksettu osuus	- 400	- 120
Maksua ei vielä vaadittu	1 600	480

5.13.3 Osakepääoma, jota ei ole vaadittu maksettavaksi: Galileo-yhteisyritys

Komissio on maksanut pääomaosuutensa kokonaan (650 miljoonaa euroa). Galileo-yhteisyritys on ollut suunnitelmien mukaisesti selvitystilassa 1. tammikuuta 2007 alkaen. Sen toimintaa jatkaa GNSS-järjestelmästä vastaava virasto. Virastolle siirrettiin 29. joulukuuta 2006 osana selvitysmenettelyä 70 miljoonaa euroa. Tähän käteisvarojen siirtoon sisältyi osana 12 miljoonan euron korvaus pääomasta.

5.14 KÄYTTÖLEASINGSITOUMUKSET

Erä sisältää sellaisilla käyttöleasingsopimuksilla vuokratut rakennukset ja laitteet, jotka eivät täytä taseen vastaaviin kirjaamisen edellytyksiä. Taulukossa on ilmoitettu sitoumukset, joita vastaavat maksut on vielä suoritettava sopimusten voimassaoloaikana.

KÄYTTÖLEASINGSITOUMUKSET

milj. euroa
Erän kuvaus	Kulukirjaukset vuoden aikana	Vastaisuudessa maksettavat määrät
Erän kuvaus	Kulukirjaukset vuoden aikana	erääntymiseen < 1 vuosi	erääntymiseen 1–5 vuotta	erääntymiseen > 5 vuotta	Yhteensä
Rakennukset	219	203	684	755	1 642
Atk-laitteet ja muut laitteet	12	10	8	0	18
Yhteensä	231	213	692	755	1 660

6. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA

EUROOPAN KOMISSIO JA TAKUURAHASTO

Seuraavassa esitetyt tiedot koskevat makrotaloudelliseen rahoitusapuun ja Euratom-lainoihin liittyvää Euroopan komission anto- ja ottolainaustoimintaa sekä takuurahaston toimintaa.

6.1 RISKINHALLINTAPOLITIIKKA JA SUOJAUS

Makrotaloudellinen rahoitusapu ja Euratom:

Yhteisöt harjoittavat lainananto- ja lainanottotoimintojaan sekä niihin liittyviä treasury-toimintojaan kyseisiä toimintoja koskevien neuvoston päätösten (Euratom) (15) ja sisäisten ohjeidensa mukaisesti.

Eri osa-alueista, kuten lainanotosta, lainanannosta sekä treasury-toiminnoista, on annettu kirjalliset ohjeet, joita kyseisistä toiminnoista vastaavat yksiköt noudattavat. Taloudelliset ja operatiiviset riskit kartoitetaan ja arvioidaan ja sisäisten ohjeiden ja menettelyjen noudattaminen varmistetaan säännöllisesti.

Suojausta ei yleensä käytetä, koska yhteisöjen myöntämät lainat myönnetään samoin ehdoin kuin niiden rahoittamiseksi otetut lainat (back-to-back) ja koska avoimia valuuttapositioita ei ole.

Takuurahasto:

Takuurahaston (ks. kohta E 2.3.2) varojen hoidossa noudatettavat säännöt ja periaatteet sisältyvät 25. marraskuuta 1994 Euroopan komission ja Euroopan investointipankin välillä tehtyyn sopimukseen, jota on muutettu 17. ja 23. syyskuuta 1996 ja 8. toukokuuta 2002.

Seuraavassa on lueteltu sopimukseen sisältyvät tärkeimmät periaatteet.

—	Takuurahaston toiminnassa käytetään vain yhtä valuuttaa, joka on euro. Takuurahaston kaikki sijoitukset tehdään euroina valuuttakurssiriskin välttämiseksi.

—

Varojen hoidossa noudatetaan rahoitustoimintaan tavanomaisesti sovellettavia varovaisuutta koskevia sääntöjä. Takuurahaston hoidossa kiinnitetään erityistä huomiota riskien vähentämiseen ja sen varmistamiseen, että sen omaisuuserillä on sen vastattaviksi tulevien sitoumusten täyttämiseksi riittävä likvidiys ja siirrettävyys.

—	Suojautuakseen markkina- ja korkoriskeiltä takuurahasto voi käyttää kaikkia sellaisia suojausinstrumentteja, joita Euroopan investointipankin salkunhoitojaosto jo käyttää.

—

Salkunhoito perustuu salkun optimaaliseen duraatioon ja sen parhaaseen mahdolliseen jakautumiseen pitkä- ja lyhytaikaisiin sijoituksiin, jotta tuottokäyrästä voitaisiin hyötyä mahdollisimman paljon. Jotta salkun duraatiota voitaisiin nopeasti muuttaa tuleviin markkinaolosuhteisiin liittyvien ennusteiden perusteella, salkunhoitaja käyttää — yksinomaan suojaustarkoituksessa — sellaisia markkinoilla saatavissa olevia instrumentteja, joista EIP:llä on jo riittävästi kokemusta.

6.2 VALUUTTAKURSSIRISKI

Koska kaikki rahoitusvarat ja -velat ovat euromääräisiä, yhteisöön ei kohdistu valuuttakurssiriskiä sen rahoitusaseman ja rahavirtojen osalta.

6.3 KORKORISKI

Yhteisöillä on lainananto- ja lainanottotoimintansa luonteen vuoksi merkittävät korolliset varat ja velat.

Makrotaloudellinen rahoitusapu ja Euratom:

Yhteisöihin kohdistuu niiden ottamien vaihtuvakorkoisten lainojen seurauksena rahavirran korkoriski. Yhteisöjen ottamista lainoista noin 94 prosenttia on vaihtuvakorkoisia. Näiden lainojen korkoriski katetaan kuitenkin siten, että yhteisöt myöntävät lainaa samoin ehdoin kuin ne ovat sitä ottaneet (back-to-back-järjestely). Yhteisöjen vaihtuvakorkoiset lainat (nimellismäärä) olivat tilinpäätöspäivänä yhteensä 1,32 miljardia euroa (1,38 miljardia euroa vuonna 2005). Lainat hinnoitellaan uudelleen kuuden kuukauden välein. Yhteisöillä oli vuonna 2006 lisäksi kiinteäkorkoista lainaa yhteensä 85 miljoonaa euroa (nimellismäärä, vastaava määrä vuonna 2005 oli 85 miljoonaa euroa). Nämä lainat erääntyvät yli viiden vuoden kuluttua.

Takuurahasto:

Suojausinstrumentteja voidaan teoriassa käyttää takuurahaston korkoriskin (markkinariskin) hallitsemiseksi. Komissio ja EIP ovat kuitenkin sopimansa mukaisesti pitäytyneet ottamasta merkittäviä riskejä, joten suojaukseen ei ole tarvetta. Koska kaikki toimet ja transaktiot ovat euromääräisiä, muita suojausta edellyttäviä riskejä ei ole. Seuraavassa taulukossa on esitetty takuurahaston sijoitusten jakautuminen 31.12.2006 ja 31.12.2005 (markkina-arvoon ilman kertynyttä korkoa).

Segmentti	Kiinteäkorkoiset sijoitukset						Vaihtuvakorkoiset arvopaperit milj. euroa		YHTEENSÄ milj. euroa
	Alle 3 kk milj. euroa		3 kk — 1 vuosi milj. euroa		1—10 vuotta milj. euroa		Vaihtuvakorkoiset arvopaperit milj. euroa		YHTEENSÄ milj. euroa
	2006	2005	2006	2005	2006	2005	2006	2005	2006	2005
Käyttötilit	1	2	0	0	0	0	0	0	1	2
Lyhytaikaiset talletukset, nimellisarvo	437	314	0	0	0	0	0	0	437	314
Myytävissä olevat varat	57	25	51	83	733	791	76	84	917	983
Yhteensä	495	341	51	83	733	791	76	84	1 355	1 299
Prosentteina	36 %	26 %	4 %	6 %	54 %	61 %	6 %	7 %	100 %	100 %

Käteisvarojen ja muiden rahavarojen (määräaikaistalletusten) efektiivinen korko 31.12.2006 oli 3,39–3,63 prosenttia. Myytävissä olevien arvopaperien efektiivinen korko puolestaan oli 2,94–5,52 prosenttia.

6.4 LUOTTORISKI

Yhteisöihin kohdistuu luottoriski, jolla tarkoitetaan riskiä siitä, ettei vastapuoli kykene suorittamaan velvoitteitaan täysimääräisinä niiden erääntyessä. Euratomin tapauksessa luottoriskiä hallitaan ensisijaisesti hankkimalla takauksia valtioilta. Toissijaisena riskinhallintakeinona on takuurahasto. Ulkosuhteisiin liittyviä hankkeita varten tarkoitettu takuurahasto (16) perustettiin vuonna 1994. Siitä katetaan sellaisiin lainoihin liittyvä maksukyvyttömyysriski, jotka on otettu Euroopan unionin ulkopuolisille maille myönnettyjen lainojen rahoittamiseksi. Jotta yhteisöjen maksuviivästykset voitaisiin välttää, tällaisten lainojen hoitomenot katetaan yhteisöjen talousarviosta maksettavilla käteisennakoilla. Jos kolmen kuukauden kuluessa maksun eräpäivästä vahvistuu, ettei lainansaajana oleva valtio pysty suorittamaan maksua, talousarviosta suoritettu käteisennakko maksetaan takaisin talousarvioon ulkosuhteisiin liittyviä hankkeita varten perustetusta takuurahastosta.

Makrotaloudellinen rahoitusapu ja Euratom:

Yhteisöjen suurimmat luottoriskikeskittymät liittyvät Bulgariaan, Romaniaan sekä Serbiaan ja Montenegroon. Bulgarialle myönnettyjen lainojen osuus kaikista myönnetyistä lainoista on noin 30 prosenttia, Romanian noin 27 prosenttia ja Serbian ja Montenegron noin 20 prosenttia.

Treasury-toimintojen osalta voidaan todeta, että niissä on noudatettava vastapuolten valintaa koskevia ohjeita. Näistä toiminnoista vastaava yksikkö voi tämän vuoksi tehdä sopimuksen vain sellaisten pankkien kanssa, jotka sisältyvät hyväksyttyjen pankkien luetteloon ja jotka rajaavat vastapuoliriskinsä riittävällä tavalla.

Takuurahasto:

Takuurahaston kiinteäkorkoiset määräaikaistalletukset — vastapuolet

Kaikkien pankkienvälisten sijoitusten luottoluokituksen olisi takuurahaston hallinnoinnista yhteisön ja EIP:n välillä tehdyn sopimuksen mukaan oltava vähintään A1. Seuraavassa taulukossa on esitetty pankkienväliset lyhytaikaiset sijoitukset 31. joulukuuta 2006 (kertyneet korot mukaan luettuina) vastapuolittain jaoteltuina.

milj. euroa
Luottoluokitus	31.12.2006		31.12.2005
A1	171	39 %	74	23 %
A2	0	0 %	30	10 %
Aa1	44	10 %	28	9 %
Aa2	57	13 %	37	12 %
Aa3	167	38 %	145	46 %
Yhteensä	439	100 %	314	100 %

Takuurahaston myytävissä olevat varat — liikkeeseenlaskijat

Seuraavassa taulukossa on esitetty eri luottoluokkiin kuuluvien liikkeeseenlaskijoiden osuudet (markkina-arvoon ja lukuun ottamatta kertynyttä korkoa) 31. joulukuuta 2006.

milj. euroa
Liikkeeseenlaskija	31.12.2006		31.12.2005
Muut liikkeeseenlaskijat AAA issuers AAA	361	40 %	322	32 %
Parempi kuin Aaa	15	2 %	16	2 %
Valtio/laitokset Aaa	225	25 %	249	25 %
Valtio/laitokset Aa1	58	6 %	134	14 %
Valtio/laitokset Aa2	0	0 %	100	10 %
Valtio/laitokset Aa3	67	7 %	0	0 %
Valtio/laitokset A1	49	5 %	138	14 %
Valtio/laitokset A2	122	13 %	15	2 %
Valtio/laitokset A3	10	1 %	0	0 %
Valtio/laitokset Baa1	10	1 %	0	0 %
Valtio/laitokset, ei luokitusta	0	0 %	10	1 %
Yhteensä	917	100 %	984	100 %

Kaikki hallussa pidettävät arvopaperit täyttävät seuraavat kriteerit:

—	niiden liikkeeseenlaskijana on Euroopan unioniin kuuluva valtio tai EU:n takaama laitos, G-10-maa tai ylikansallinen elin tai

—	niiden liikkeeseenlaskijana on muu valtio, jonka luottoluokitus on vähintään AA3, tai

—	niiden liikkeeseenlaskijana on muu taho, jonka luottoluokitus on AAA.

6.5 KÄYPÄ ARVO

Myönnettyjen ja otettujen makrotaloudellisen rahoitusavun lainojen ja Euratom-lainojen käypä arvo arvioidaan käyttämällä diskontatun rahavirran menetelmää. Tässä menetelmässä odotettavissa olevat tulevat rahavirrat diskontataan käyttämällä AAA-riskitason sijoitusten tuottokäyrää jäljellä olevalta juoksuajalta.

Vaihtuvakorkoisten lainojen arvioidun käyvän arvon katsotaan vastaavan niiden kirjanpitoarvoa, koska kyseiset lainat hinnoitellaan uudelleen markkinakorkoihin kuuden kuukauden välein.

Myönnettyjen kiinteäkorkoisten lainojen käypä arvo tilinpäätöspäivänä oli arviolta 93 miljoonaa euroa (99 miljoonaa euroa vuonna 2005) ja niiden rahoittamiseksi otettujen kiinteäkorkoisten lainojen käypä arvo arviolta 93 miljoonaa euroa (99 miljoonaa euroa vuonna 2005). Ensin mainittujen lainojen kirjanpitoarvo oli 87 miljoonaa euroa (87 miljoonaa euroa vuonna 2005) ja jälkimmäisten 87 miljoonaa euroa (87 miljoonaa euroa vuonna 2005).

6.6 LIKVIDITEETTIPOSITIO

Seuraavassa taulukossa on esitetty takuurahaston varat ja velat maturiteettiluokittain sen mukaan, miten pitkä on tilinpäätöspäivän ja sopimuksenmukaisen eräpäivän välinen jakso. Eräpäivät on määritetty varovaisuusperiaatetta noudattaen. Tämä tarkoittaa, että eräpäiväksi on velkojen tapauksessa otettu ensimmäinen ja varojen tapauksessa viimeinen mahdollinen maksupäivä. Sellaiset varat ja velat, joilla ei ole sopimukseen perustuvaa eräpäivää, esitetään sarakkeessa ”Eräpäivä määrittämätön”.

milj. euroa
Eräpäivään	Alle 3 kk	3 kk — 1 vuosi	1—10 vuotta	Eräpäivä määrittämätön	YHTEENSÄ
Varat euroina:
Käyttötilit	1	0	0	0	1
Lyhytaikaiset talletukset	439	0	0	0	439
joista kertyneet korot	2	0	0	0	2
Myytävissä olevat varat	65	66	801	8	940
joista kertyneet korot	9	14	0	0	23
Yhteensä	505	66	801	8	1 380
Velat euroina:
Oma pääoma	0	0	0	1 379	1 379
Muut lyhytaikaiset velat	1	0	0	0	1
Yhteensä	1	0	0	1 379	1 380
Likviditeettipositio (netto) 31.12.2006	504	66	801	(1 371)	0
Likviditeettipositio (kumul.) 31.12.2006	504	570	1 371	0

(Selvitystilassa oleva) EUROOPAN HIILI- JA TERÄSYHTEISÖ

Seuraavassa esitetyt tiedot koskevat sellaista anto- ja ottolainaustoimintaa sekä treasury-toimintaa, jota Euroopan yhteisöt harjoittavat (selvitystilassa olevan) Euroopan hiili- ja teräsyhteisön puitteissa.

6.7 RISKINHALLINTAPOLITIIKKA JA SUOJAUS

EHTY:n perustamissopimuksen voimassaolon päättyessä 23. heinäkuuta 2002 EHTY:n varat ja velat siirtyivät Euroopan yhteisölle ja EHTY:n purkamiseen liittyvien vastuiden selvittäminen annettiin komission tehtäväksi päätöksen 2003/76/EY mukaisesti. Selvitystilassa oleva EHTY ei näin enää myönnä uusia lainoja eikä hanki niitä varten jälleenrahoitusta. EHTY voi ottaa uutta lainaa vain sellaista jälleenrahoitusta varten, jonka tarkoituksena on vähentää rahoitustoiminnan kustannuksia.

EHTY:n varoja hoitaa komissio sisäisten sääntöjensä mukaisesti. Eri osa-alueista, kuten lainanotosta, lainanannosta sekä treasury-toiminnoista, on annettu kirjalliset ohjeet, joita kyseisistä toiminnoista vastaavat yksiköt noudattavat. Taloudelliset ja operatiiviset riskit kartoitetaan ja arvioidaan ja sisäisten ohjeiden ja menettelyjen noudattaminen varmistetaan säännöllisesti.

Treasury-toiminnoissa noudatetaan varovaisuusperiaatetta operatiivisen riskin, vastapuoliriskin ja markkinariskin rajoittamiseksi. Sijoitukset on käytännössä rajoitettu seuraaviin sijoitustyyppeihin: määräaikaistalletukset pankeissa, rahamarkkinainstrumentit sekä kiinteä- ja vaihtuvakorkoiset joukkovelkakirjat.

Sijoituksiin sovelletaan seuraavia sijoitustyyppikohtaisia enimmäismääriä:

—	Määräaikaistalletusten enimmäismäärä pankkia kohti on 100 miljoonaa euroa tai 5 prosenttia pankin omista varoista sen mukaan kumpi näistä on pienempi. Lyhyen aikavälin luottoluokituksen on kyseisten varojen osalta oltava vähintään A-1 (S&P) tai sitä vastaava.

—	Jäsenvaltioiden tai EU:n toimielinten liikkeeseenlaskemien tai takaamien joukkovelkakirjojen osalta enimmäismäärä on 250 miljoonaa euroa jäsenvaltiota tai toimielintä kohti sen luottoluokituksesta riippuen.

—	Sellaisten muiden valtioiden tai ylikansallisten elinten liikkeeseenlaskemien joukkovelkakirjojen osalta, joiden pitkän aikavälin luottoluokitus on vähintään AA (S&P) tai vastaava, enimmäismäärä on 100 miljoonaa euroa liikkeeseenlaskijaa tai takaajaa kohti.

—

Sellaisten muiden liikkeeseenlaskijoiden joukkovelkakirjojen osalta, joiden luottoluokitus on vähintään AA (S&P) tai vastaava, enimmäismäärä on 25 miljoonaa euroa, ja sellaisten, joiden luottoluokitus on vähintään AAA (S&P) tai vastaava, 50 miljoonaa euroa, liikkeeseenlaskijan luottoluokituksesta riippuen.

Selvitystilassa oleva EHTY käyttää johdannaisia eräiltä riskeiltä suojautumiseen. Näitä johdannaisia käsitellään tarkemmin kohdassa E 2.3.3.2.

6.8 MARKKINARISKI

6.8.1. Valuuttakurssiriski

Selvitystilassa olevaan EHTY:öön kohdistuu Yhdysvaltain dollarin ja Englannin punnan määräisistä vastuista johtuva valuuttakurssiriski. Seuraavasta taulukosta käy ilmi selvitystilassa olevan EHTY:n valuuttakurssiriski 31. joulukuuta 2006.

Taulukossa on esitetty selvitystilassa olevan EHTY:n varat ja velat niiden euromääräiseen nimellisarvoon alkuperäisen valuutan mukaan jaoteltuina.

milj. euroa
	GBP	USD
Varat	227	76
Velat	(312)	(76)
Nettopositio taseessa	(85)	0
Valuutan- ja koronvaihtosopimusten vaikutus	89	—
Nettoriski	4	0

Varoista ja veloista koostuvasta, Englannin punnan määräisestä valuuttapositiosta merkittävä osa muodostuu noteeraamattomista vieraan pääoman ehtoisista arvopapereista, jotka Euroopan investointipankki on laskenut liikkeeseen maksun laiminlyöneen velallisen sijaan tulleena velallisena ja joiden euromääräinen arvo on 152,6 miljoonaa euroa (ks. kohta E 2.4.2). Menettelykäsikirjan mukaan ainoa valuuttaoperaatio, jonka yhteisöt voivat toteuttaa, on eurojen osto. Kaikki poikkeukset tästä säännöstä on perusteltava asianmukaisesti.

6.8.2. Hintariski

Selvitystilassa olevaan EHTY:öön kohdistuu vieraan pääoman ehtoisiin arvopapereihin liittyvä hintariski, koska sen taseeseen sisältyy myytävissä oleviksi sijoituksiksi luokiteltuja sijoituksia.

6.9 KORKORISKI

Rahavirran korkoriskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että rahoitusvälineestä kertyvät tulevat rahavirrat vaihtelevat markkinakorkojen muutosten mukaan. Käyvän arvon korkoriskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että rahoitusvälineen arvo vaihtelee markkinakorkojen muutosten mukaan. EHTY:n toiminnasta seuraa, että siihen kohdistuu sekä käyvän arvon että rahavirran korkoriski eli se on molempien osalta alttiina markkinakorkojen vaihteluille.

a) Lainavaroista myönnetyt luotot

Yhteisöjen ottamista lainoista aiheutuva korkoriski katetaan yleensä siten, että yhteisöt myöntävät lainaa samoin ehdoin kuin ne ovat sitä ottaneet. Jos anto- ja ottolainauksen ehdot eivät täysin vastaa toisiaan, korkoriskiltä suojaudutaan käyttämällä johdannaisia (ks. kohta E 2.3.3.2).

b) Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit

Vaihtuvakorkoiset vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit aiheuttavat EHTY:lle rahavirran korkoriskin kun taas kiinteäkorkoiset vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit aiheuttavat käyvän arvon korkoriskin. Kiinteäkorkoisten joukkovelkakirjojen osuus sijoitussalkusta oli tilinpäätöspäivänä noin 93 prosenttia (85 prosenttia vuonna 2005).

Seuraavassa taulukossa on esitetty selvitystilassa olevan EHTY:n sijoitukset (markkina-arvoon ilman kertynyttä korkoa) 31. joulukuuta 2006.

miljoonaa
Segmentti	Kiinteäkorkoiset sijoitukset			Vaihtuvakorkoiset arvopaperit euroa	YHTEENSÄ euroa
Segmentti	Alle 3 kk euroa	3 kk — 1 vuosi euroa	1—10 vuotta euroa	Vaihtuvakorkoiset arvopaperit euroa	YHTEENSÄ euroa
Käyttötilit	3	0	0	0	3
Lyhytaikaiset talletukset, nimellisarvo	53	0	0	0	53
Myytävissä olevat sijoitukset	30	88	1 154	102	1 374
Yhteensä	86	88	1 154	102	1 430
Prosentteina	6 %	6 %	81 %	7 %	100 %

Myytävissä oleville sijoituksille kertynyt korko oli 31. joulukuuta 2006 yhteensä 27 miljoonaa euroa.

c) Korkoherkkyysanalyysi

Vieraan pääoman ehtoisen arvopaperin markkinahinta riippuu sen jäljellä olevasta juoksuajasta, kuponkikorosta ja sen todellisesta juoksuajan tuotosta. Kaikki sijoitussalkkuun sisältyvät vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit (myös vaihtuvakorkoiset) hinnoitellaan herkkyysanalyysia varten ensin todelliseen tuottoon ja sen jälkeen tuottoon, jota on korotettu 100 peruspisteellä. Markkinahinnan muutos on sama kuin herkkyysanalyysin mukainen oletettu tappio. Sadan peruspisteen korotuksen oletetaan tapahtuvan välittömästi, joten aikahorisonttia ei oteta huomioon. Näin laskettu oletettu tappio oli 31. joulukuuta 2006 noin 54 miljoonaa euroa.

6.10 LUOTTORISKI

Selvitystilassa olevaan EHTY:öön kohdistuu luottoriski, jolla tarkoitetaan riskiä siitä, ettei vastapuoli kykene suorittamaan velvoitteitaan täysimääräisinä niiden erääntyessä. Vastapuolien valinnassa on noudatettava asiasta annettuja ohjeita. Näistä toiminnoista vastaava yksikkö voi tämän vuoksi tehdä sopimuksen vain sellaisten pankkien kanssa, jotka sisältyvät hyväksyttyjen pankkien luetteloon ja jotka rajaavat vastapuoliriskinsä riittävällä tavalla. Luottoriskiä hallitaan analysoimalla säännöllisesti sitä, pystyvätkö velalliset suoriutumaan korkojen ja pääoman maksuvelvollisuudestaan. Luottoriskin hallintaan kuuluu myös vakuuksien hankkiminen sekä takausten hankkiminen valtioilta, yrityksiltä ja yksityishenkilöiltä. Yhteensä 354 miljoonan euron luottoriski jakautui 31. joulukuuta 2006 seuraavasti (milj. euroa):

	Nimellisarvo (miljoonaa)
Luottolaitoksille myönnetyt lainat	49
Asiakkaille myönnetyt lainat	305
Yhteensä	354

Lainakannasta 60 prosentin osuudelle on saatu takaus joltakin jäsenvaltiolta tai jonkin jäsenvaltion julkiselta laitokselta tai julkisen sektorin yritysryhmittymältä. Pankeille myönnettyjen tai niiden takaamien lainojen osuus on 15 prosenttia. Jäljelle jäävästä osuudesta 5 prosenttia (17 miljoonaa euroa) on Euroopan yhteisöjen toimielinten virkamiehille entisestä EHTY:n eläkerahastosta myönnettyjä lainoja (edellä olevassa taulukossa nämä lainat on ilmoitettu kohdassa ”Asiakkaille myönnetyt lainat” ), jotka on katettu henki- ja työkyvyttömyysvakuutuksin ja vastaavin palkoin.

Jäljelle jäävään 20 prosentin osuuteen voidaan sen sijaan katsoa liittyvän suurempi riski. Tämä tarkoittaa, että saadut vakuudet (yksityisten yritysryhmittymien antamat takuusitoumukset ja muut erityisvakuudet) eivät yleensä tarjoa vastaavantasoista suojaa maksukyvyttömyystilanteessa.

Likviditeetin osalta voidaan todeta, että takuurahastoksi kutsuttu riski- ja kuluvaraus kattoi lainavaroista myönnetyt luotot kokonaan. Tämä varaus korvattiin kuitenkin uusien kirjanpitosääntöjen mukaisella uudella erityisrahastolla 1. tammikuuta 2005. Tämän rahaston varat olivat 31. joulukuuta 2006 yhteensä 206 miljoonaa euroa.

EHTY:n omista varoista myönnetyt lainat katetaan toisella rahastolla, jota kutsuttiin aikaisemmin EHTY:n erityisrahastoksi. Tämän erityisrahaston varat olivat 31. joulukuuta 2006 yhteensä 56 miljoonaa euroa.

a) Käteisvarat ja talletukset luottolaitoksissa — vastapuolet

Talletuksista ja käyttötileillä olevista varoista 42 prosenttia oli tilinpäätöspäivänä pankeissa, joiden luottoluokitus (Fitch) oli F1+ (tai vastaava) ja 58 prosenttia pankeissa, joiden luottoluokitus oli F1 (tai vastaava). Kaikki talletukset ja käyttötileillä olevat varat ovat OECD-maihin sijoittautuneissa pankeissa.

b) Lainat ja ennakot — lainanottajat

Seuraavassa taulukossa on esitetty lainavaroista myönnettyjen luottojen (lainakannan nimellisarvo) maantieteelliset keskittymät tilinpäätöspäivänä. Näillä lainoilla on julkisten elinten, pankkien tai yritysryhmittymien antama vakuus lukuun ottamatta Yhdistynyttä kuningaskuntaa.

milj. euroa
	31. joulukuuta 2006	Lainojen lukumäärä
Kreikka	76	1
Ranska	134	2
Italia	2	12
Yhdistynyt kuningaskunta	70	1
Yhteensä	282	16

Vuonna 1998 toteutetussa, velanmaksun laiminlyöneen velallisen velkojen uudelleenjärjestelyssä komissio hankki Euroopan investointipankilta (luottoluokitus AAA) yhteensä 152,6 miljoonan euron velkasitoumukset (promissory note) palauttaakseen lainaehtojen vastaavuuden myöntämänsä lainan ja sen rahoittamiseksi ottamansa lainan välillä ja kattaakseen näin korko- ja valuuttakurssiriskit. Nämä sitoumukset eivät sisälly edellä olevaan taulukkoon.

Omista varoista myönnettyjen luottojen (lukuun ottamatta EU:n toimielinten virkamiehille myönnettyjä luottoja) maantieteellisen jakauman osalta voidaan todeta, että tilinpäätöspäivänä 56 miljoonan euron luotoista (lainakannan nimellisarvo) 50 prosenttia oli Saksassa myönnettyjä luottoja ja että loput luotoista jakautuivat 13 jäsenvaltion kesken. Kaikilla luotoille oli annettu vakuus.

c) Johdannaiset — vastapuolet: Ks. kohta E 2.3.3.2.

d) Myytävissä olevat varat — liikkeeseenlaskijat

Seuraavissa taulukoissa on esitetty vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit tilinpäätöspäivänä (käypään arvoon) liikkeeseenlaskijan ja luottoluokituksen (Standard & Poor's) mukaan.

milj. euroa
	31. joulukuuta 2006	%
Valtio	452	32
Kansainväliset organisaatiot	58	4
Pankit ja rahoituslaitokset	695	50
Muut julkiset liikkeeseenlaskijat	196	14
Yhteensä	1 401	100

milj. euroa
	31. joulukuuta 2006	%
AAA	806	58
AA+	133	10
AA	190	13
AA-	12	1
A+	93	6
A-	86	6
BBB+	81	6
Yhteensä	1 401	100

Vieraan pääoman ehtoisten arvopapereiden (käypään arvoon) maantieteellisestä jakaumasta tilinpäätöspäivänä voidaan todeta, että Saksan osuus 19 prosenttia, Espanjan 9 prosenttia, Yhdistyneen kuningaskunnan 8 prosenttia, Ranskan 7 prosenttia ja Itävallan, Unkarin ja Yhdysvaltojen kunkin 6 prosenttia. Loput velkapapereista jakautuvat EU:n muiden jäsenvaltioiden kesken.

6.11 LIKVIDITEETTIRISKI

Yhteisöjen ottamista lainoista aiheutuva likviditeettiriski katetaan yleensä siten, että yhteisöt myöntävät lainaa samoin ehdoin kuin ne ovat sitä ottaneet. Jos anto- ja ottolainauksen ehdot eivät täysin vastaa toisiaan, rahavirtojen keskinäinen kattavuus varmistetaan käyttämällä johdannaisia.

Selvitystilassa olevan EHTY:n varojen ja velkojen osalta komissio varmistaa likviditeettivaatimusten täyttymisen käyttämällä 11 vuoden jaksolta laadittua takaisinmaksuennustetta, joka on laadittu yhteistyössä asianomaisten komission yksiköiden kanssa. Sijoitukset tehdään ennusteen mukaisesti vastaavien vuotuisten vaatimusten kattamiseksi.

6.12 KÄYPÄ ARVO

Anto- ja ottolainaus

Myönnettyjen ja otettujen lainojen käypä arvo arvioidaan käyttämällä diskontatun rahavirran menetelmää. Tässä menetelmässä odotettavissa olevat tulevat rahavirrat diskontataan käyttämällä AAA-riskitason sijoitusten tuottokäyrää jäljellä olevalta juoksuajalta.

Vaihtuvakorkoisten lainojen arvioidun käyvän arvon katsotaan vastaavan niiden kirjanpitoarvoa, koska kyseiset lainat hinnoitellaan uudelleen markkinakorkoihin kolmen tai kuuden kuukauden välein.

Otettujen ja myönnettyjen kiinteäkorkoisten lainojen käypää arvoa ei voitu arvioida, koska tarvittavia tietoja ei ollut käytettävissä.

Myytävissä olevat arvopaperit

Myytävissä olevat arvopaperit esitetään käypään arvoon, joka on niiden markkinahinta kertyneellä korolla lisättynä.

Käypään arvoon arvostetut rahoitusvälineet

Tuotto- ja kululaskelmaan kirjattu käyvän arvon muutos, joka arvioitiin käyttämällä arvostusmenetelmää, oli 1,03 miljoonaa euroa (nettotappio). Vastaava muutos vuonna 2005 oli 1,57 miljoonaa euroa (nettovoitto). Kaikki käypään arvoon arvostetut rahoitusvälineet on arvostettu käyttämällä havaittuihin markkinahintoihin tai -korkoihin perustuvaa arvostusmenetelmää.

Saamiset ja velat

Saamisten käyvän arvon katsotaan vastaavan niiden nimellisarvoa, josta on vähennetty arvonalennukset, ja velkojen käyvän arvon niiden nimellisarvoa.

Käteisvarat ja muut rahavarat

Käteisvarojen ja muiden rahavarojen, myös käyttötilien ja lyhytaikaisten (alle kolmen kuukauden) talletusten käypä arvo vastaa niiden kirjanpitoarvoa.

7. LÄHIPIIRIÄ KOSKEVAT TIEDOT

Euroopan yhteisöjen ylimpään johtoon liittyvien lähipiiriä koskevien tietojen esittämiseksi ylin johto on jaettu seuraaviin viiteen ryhmään:

Ryhmä 1: komission puheenjohtaja ja Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen presidentti

Ryhmä 2: komission varapuheenjohtajat

Ryhmä 3: komission jäsenet, yhteisöjen tuomioistuimen tuomarit ja julkisasiamiehet, ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen presidentti ja jäsenet, Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen presidentti ja jäsenet, Euroopan oikeusasiamies ja Euroopan tietosuojavaltuutettu

Ryhmä 4: tilintarkastustuomioistuimen presidentti ja jäsenet

Ryhmä 5: Euroopan yhteisöjen toimielinten ja virastojen korkeimmat virkamiehet.

YLIMMÄN JOHDON TALOUDELLISET ETUUDET

euroa
Etuus	Ryhmä 1	Ryhmä 2	Ryhmä 3	Ryhmä 4	Ryhmä 5
Peruspalkka (kuukausipalkka)	23 384,07	21 181,23	16 944,98 - 19 063,10	18 300,58 – 19 486,73	10 774,54 - 16 944,98
Asuinpaikkakorvaus (% palkasta)	15 %	15 %	15 %	15 %	—
Ulkomaankorvaus (% palkasta)	—	—	—	—	16 %
Perhelisät:
Kotitalouslisä (% palkasta)	2 % + 157,29	2 % + 157,29	2 % + 157,29	2 % + 157,29	2 % + 157,29
Huollettavana oleva lapsi	302,32	302,32	302,32	302,32	302,32
Alle kouluikäinen	50,36	50,36	50,36	50,36	50,36
Kouluikäinen tai	233,20	233,20	233,20	233,20	233,20
koulutus työpaikan sijaintipaikan ulkop.	466,40	466,40	466,40	466,40	466,40
Oikeuden puheenjohtajan korvaus	—	—	500 - 810,74	—	—
Edustuslisä	1 418,07	911,38	500 - 607,71	—	—
Vuotuinen matkakulukorvaus	—	—	—	—	Kyllä
Siirrot palkasta jäsenvaltioihin:
Koulutuslisä (17)	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä
% palkasta (17)	5 %	5 %	5 %	5 %	5 %
% palkasta ilman korjauskerrointa	enint. 25 %	enint. 25 %	enint. 25 %	enint. 25 %	enint. 25 %
Edustuskulut	korvataan	korvataan	korvataan	—	—
Palvelukseen astuminen:
Asettautumiskorvaus	46 768,14	42 362,46	38 126,20	36 601,16	korvataan
Perheen matkakulut	korvataan	korvataan	korvataan	korvataan	korvataan
Muuttokulut	korvataan	korvataan	korvataan	korvataan	korvataan
Palvelussuhteen päättyminen:
Uudelleenasettautumiskorvaus	23 384,07	21 181,23	19 063,10	18 300,58 – 19 486,73	korvataan
Perheen matkakulut	korvataan	korvataan	korvataan	korvataan	korvataan
Muuttokulut	korvataan	korvataan	korvataan	korvataan	korvataan
Siirtymäjakso (% palkasta) (18)	40 % - 65 %	40 % - 65 %	40 % - 65 %	40 % - 65 %	—
Sairausvakuutus	kyllä	kyllä	kyllä	kyllä	vapaaehtoinen
Eläke (% palkasta ennen veroja)	enint. 70 %	enint. 70 %	enint. 70 %	enint. 70 %	enint. 70 %
Vähennykset
Yhteisön vero	8 % – 45 %	8 % – 45 %	8 % – 45 %	8 % – 45 %	8 % – 45 %
Sairausvakuutus (% palkasta)	1,8 %	1,8 %	1,8 %	1,8 %	1,8 %
Erityismaksu	3,36 %	3,36 %	3,36 %	3,36 %	3,36 %
Eläkemaksu	—	—	—	—	10,25 %
Henkilöiden lukumäärä 31.12.2006	2	5	86	25	72

8. TILINPÄÄTÖSPÄIVÄN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Komission tilinpitäjän tietoon ei tilinpäätöksen hyväksymispäivään mennessä ollut tullut sellaisia olennaisia tapahtumia, jotka olisi ilmoitettava erikseen tässä kohdassa. Tilinpäätös ja sen liitetiedot laadittiin tuoreimpien käytettävissä olevien tietojen perusteella, ja edellä esitetyt tiedot perustuvat tällaisiin tietoihin.

9. KONSOLIDOIDUT YHTEISÖT

Seuraavassa luetellut yhteisöt on konsolidoitu Euroopan yhteisöjen tilinpäätökseen.

A. EUROOPAN YHTEISÖJEN MÄÄRÄYSVALLASSA OLEVAT YHTEISÖT

1. Toimielimet ja neuvoa-antavat elimet

Alueiden komitea

Euroopan unionin neuvosto

Euroopan yhteisöjen tuomioistuin

Euroopan komissio

Euroopan yhteisöjen tilintarkastustuomioistuin

Euroopan tietosuojavaltuutettu

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea

Euroopan oikeusasiamies

Euroopan parlamentti

2. Yhteisön virastot

Euroopan jälleenrakennusvirasto

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto

Euroopan lentoturvallisuusvirasto

Tautien ehkäisyn ja valvonnan eurooppalainen keskus

Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus

Euroopan ympäristökeskus

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen

Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö

Euroopan meriturvallisuusvirasto

Euroopan lääkevirasto

Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus

Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskus

Euroopan verkko- ja tietoturvavirasto

Euroopan koulutussäätiö

Euroopan unionin elinten käännöskeskus

Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtiva virasto (19)

Eurooppalaisen GNSS-järjestelmän valvontaviranomainen (19)

Sisämarkkinoilla toimiva yhdenmukaistamisvirasto (tavaramerkit ja mallit) (19)

Euroopan rautatievirasto (19)

Yhteisön kasvilajikevirasto (19)

3. Toimeenpanovirastot

Älykkään energiahuollon toimeenpanovirasto (19)

Koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirasto (19)

4. Muut määräysvallassa olevat yhteisöt

Euroopan hiili- ja teräsyhteisö (selvitystilassa)

Eurojust (20)

Euroopan poliisiakatemia (CEPOL) (19) (20)

B. YHTEISYRITYKSET

Galileo-yhteisyritys (21)

C. OSAKKUUSYRITYKSET

Euroopan investointirahasto (22)

10. KONSOLIDOIMATTOMAT YHTEISÖT

Tässä kohdassa on esitetty tiedot sellaisista yhteisöistä, joiden varoja Euroopan yhteisöt hallinnoivat mutta jotka eivät täytä konsolidoinnille asetettuja edellytyksiä ja joita ei tämän vuoksi ole sisällytetty Euroopan yhteisöjen tilinpäätökseen.

10.1 EUROOPAN KEHITYSRAHASTO (EKR)

Euroopan kehitysrahasto on yhteisön tärkein väline AKT-maiden sekä merentakaisten maiden ja alueiden kanssa tehtävässä kehitysyhteistyössä. Rahaston toimikausi on viisi vuotta. Vuonna 1964 tehdystä ensimmäisestä kumppanuussopimuksesta (ensimmäinen Yaoundén yleissopimus) lähtien kehitysrahastojen toiminta on perustunut Yaoundén ja Lomén sopimuksiin. Päätös yhdeksännestä kehitysrahastosta tehtiin samaan aikaan kuin uusin vuoden 2000 kesäkuussa tehty kumppanuussopimus, jota kutsutaan Cotonoun sopimukseksi. Cotonoun sopimuksen on allekirjoittanut yhteensä 77 valtiota: 48 Saharan eteläpuolisen Afrikan maata, 15 Karibian maata ja 14 Tyynenmeren maata. Yhdeksännen EKR:n viiden vuoden määrärahat ovat yhteensä 13,5 miljardia euroa. Cotonoun sopimuksen mukaan EKR:ssa on vain kaksi rahoitusvälinettä, jotka ovat pitkäaikaisen kehitystyön tukemiseen tarkoitettu väline (tuki, jota ei makseta takaisin) ja investointijärjestely, jolla edistetään yksityisen sektorin kehittämistä AKT-maissa.

EKR:n toimintaa ei rahoiteta yhteisöjen talousarviosta vaan rahoitus perustuu jäsenvaltioiden suoraan maksamiin rahoitusosuuksiin, joista sovitaan neuvotteluissa. Kunkin jäsenvaltion rahoitusosuus määräytyy mm. sen BKTL:n ja niiden kytkentöjen perusteella, joita sillä on edunsaajina oleviin AKT-valtioihin. EKR:n varojen hoidosta vastaavat komissio ja EIP.

EKR:oon sovelletaan omaa varainhoitoasetusta (EUVL L 83, 1.4.2003, s. 1), jossa säädetään, että EKR:sta laaditaan oma, yhteisöjen tilinpäätöksestä erillinen tilinpäätös. EKR:n ulkoisesta tarkastuksesta vastaavat tilintarkastustuomioistuin ja parlamentti. Seuraavassa on esitetty tiedoksi EKR:n tase sekä tuotto- ja kululaskelma (vuoden 2005 määriä on oikaistu).

TASE — EKR

milj. euroa
	31.12.2006	31.12.2005
VAIHTUVAT VASTAAVAT:	3 318	3 122
Jäsenvaltioiden rahoitusosuuksiin liittyvät saamiset	0	14
Saamiset	217	139
Ennakkomaksut	2 809	2 304
Muut vaihtuvat vastaavat	1	3
Käteisvarat ja muut rahavarat	291	662
VASTAAVAA YHTEENSÄ	3 318	3 122
LYHYTAIKAISET VELAT:	2 096	1 486
Siirtovelat	2 096	1 486
VASTATTAVAA YHTEENSÄ	2 096	1 486
NETTOVARAT	1 222	1 636
RAHASTOJEN VARAT JA MUUT VARAT
Rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty	29 900	27 390
Varainhoitovuoden tulos	(2 924)	(2 526)
Aiemmilta vuosilta siirretty tulos	(26 788)	(24 262)
Muut varat	1 034	1 034
RAHASTOJEN VARAT JA MUUT VARAT	1 222	1 636

TUOTTO- JA KULULASKELMA — EKR

milj. euroa
	2006	2005
TUOTOT YHTEENSÄ	0	0
TOIMINTAKULUT	2 957	2 544
Toiminnan kulut:	2 933	2 516
Ohjelmoitava apu	750	982
Makrotaloudellinen tuki	408	383
Korkotuet	1	0
Hätäapu	130	135
Pakolaisapu	7	13
Riskipääoma	63	61
Stabex	189	66
Sysmin	30	14
Siirrot aiemmista EKR:ista	15	16
Rakennesopeutus	1	16
Velkahuojennukset	17	23
Alakohtaiset politiikat	911	492
Vientitulojen kompensaatio	53	(3)
Institutionaalinen tuki	32	29
AKT-valtioiden sisäiset hankkeet	339	199
Kongo-varat	(13)	90
Hallintokulut:	24	28
TOIMINNAN (ALIJÄÄMÄ)	(2 957)	(2 544)
RAHOITUSTOIMINTA
Rahoitustuotot	31	24
Varaukset	2	(6)
RAHOITUSTOIMINNAN YLIJÄÄMÄ	33	18
VARAINHOITOVUODEN TULOS	(2 924)	(2 526)

10.2 SAIRAUSVAKUUTUSJÄRJESTELMÄ

Sairausvakuutusjärjestelmän tarkoituksena on tarjota sairausvakuutus Euroopan yhteisöjen eri toimielinten ja elinten palveluksessa olevalle henkilöstölle. Järjestelmän varat ovat sen omia varoja, eivätkä ne ole Euroopan yhteisöjen määräysvallassa, vaikka järjestelmän rahoitusvarojen hallinnoinnista vastaa komissio. Järjestelmä rahoittaa toimintansa jäseniltä (henkilöstöltä) sekä työnantajilta (toimielimet, virastot ja elimet) kerättävin maksuin. Kaikki ylijäämät säilyvät järjestelmän käytössä.

Järjestelmä muodostuu neljästä erillisestä osajärjestelmästä, jotka ovat Euroopan yhteisöjen toimielinten, virastojen ja elinten henkilöstön kattava pääjärjestelmä sekä kolme kattavuudeltaan suppeampaa osajärjestelmää: Firenzen yliopistollisen Eurooppa-instituutin henkilöstön kattava järjestelmä, Eurooppa-koulut kattava järjestelmä sekä unionin ulkopuolella työskentelevän henkilöstön kattava järjestelmä, jonka piiriin kuuluu mm. EU:n lähetystöjen henkilöstö. Järjestelmän kokonaisvarat olivat 31. joulukuuta 2006 yhteensä 279 miljoonaa euroa (260 miljoonaa euroa vuonna 2005).

II OSA

KONSOLIDOITU SELVITYS EUROOPAN YHTEISÖJEN TALOUSARVION TOTEUTTAMISESTA JA SEN LIITETIEDOT

SISÄLLYS

A.	Konsolidoitu selvitys talousarvion toteuttamisesta:

1.	Varainhoitovuoden 2006 taloudellinen tulos

2.	Konsolidoitu yhteenveto talousarvion tulototeutumasta

3.	Konsolidoitu yhteenveto talousarvion tulototeutumasta toimielimittäin

4.	Varainhoitovuosien 2006 ja 2005 talousarvioiden tulototeutumien vertailu

5.	Maksusitoumus- ja maksumäärärahojen jakautuminen ja muutokset toimintalohkoittain

6.	Maksusitoumusmäärärahojen toteutuminen toimintalohkoittain

7.	Maksumäärärahojen toteutuminen toimintalohkoittain

8.	Maksusitoumusmäärärahojen toteutumisen vertailu toimintalohkoittain

9.	Maksumäärärahojen toteutumisen vertailu toimintalohkoittain

10.	Maksusitoumus- ja maksumäärärahojen jakautuminen ja muutokset rahoitusnäkymien otsakkeittain

11.	Maksusitoumusmäärärahojen toteutuminen rahoitusnäkymien otsakkeittain

12.	Maksumäärärahojen toteutuminen rahoitusnäkymien otsakkeittain

13.	Vuosien 2005 ja 2006 talousarvioiden toteutumavertailu rahoitusnäkymien otsakkeittain

14.	Maksusitoumus- ja maksumäärärahojen toteutuminen toimielimittäin

15.	Konsolidoitu yhteenveto maksattamatta olevista sitoumuksista

16.	Maksattamatta olevien sitoumusten jakautuminen alkuperävuoden mukaan

17.	Yhteisön virastojen tulot: talousarvioennusteet, saamiset ja toteutuneet tulot

18.	Maksusitoumus- ja maksumäärärahat virastoittain

19.	Taloudellinen tulos virastot mukaan luettuina

B.	Talousarvion konsolidoidun toteuttamisselvityksen liitetiedot

1.	Budjettiperiaatteet, talousarvion rakenne ja määrärahat

2.	Huomautuksia varainhoitovuoden 2006 talousarvion konsolidoidusta toteuttamisselvityksestä

A JAKSO:

KONSOLIDOITU SELVITYS TALOUSARVION TOTEUTTAMISESTA

TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

TAULUKKO 1: VARAINHOITOVUODEN 2006 — TALOUDELLINEN TULOS

euroa
	EFTA — ETA	EUROOPAN YHTEISÖT	YHTEENSÄ 2006	YHTEENSÄ 2005
Varainhoitovuoden tulot	129 972 205,00	108 293 038 760,79	108 423 010 965,79	107 090 637 948,19
Maksut varainhoitovuoden määrärahoista	(120 946 425,57)	(105 290 965 383,30)	(105 411 911 808,87)	(103 548 235 840,31)
Varainhoitovuodelle n + 1 siirretyt maksumäärärahat	0	(1 400 894 862,16)	(1 400 894 862,16)	(1 421 346 086,07)
Varainhoitovuodelta n — 1 siirretyt EFTA-määrärahat	(67 568,00)	0,00	(67 568,00)	(91 242,32)
Varainhoitovuodelta n — 1 siirretyt käyttämättä jääneet maksumäärärahat, jotka on peruutettu	41 680,79	263 290 101,52	263 331 782,31	253 045 630,75
Valuuttakurssierot varainhoitovuonna	0	(16 836 905,85)	(16 836 905,85)	40 924 144,37
Taloudellinen tulos	8 999 892,22	1 847 631 711,00	1 856 631 603,22	2 414 934 554,61

Euroopan yhteisöjen talousarvion ylijäämä palautetaan jäsenvaltioille vähentämällä se seuraavan varainhoitovuoden maksuosuuksista.

Konsolidoitu selvitys talousarvion tulototeutumasta

2. KONSOLIDOITU YHTEENVETO YLEISEN TALOUSARVION TULOTOTEUTUMASTA VARAINHOITOVUONNA 2006

euroa
Osasto		Talousarvioon otetut tulot		Vahvistetut saamiset			Toteutuneet tulot			Tulot % budjetoidusta	Perimättä
		alkuperäinen	lopullinen	varainhoitovuonna	siirretyt	yhteensä	varainhoitovuonna	siirretyt	yhteensä	Tulot % budjetoidusta	Perimättä
		1	2	3	4	5=3+4	6	7	8=6+7	9=8/2	10=5-8
1	OMAT VARAT	110 671 918 355,00	101 010 391 494,00	100 822 543 908,40	1 450 323 197,35	102 272 867 105,75	99 415 432 120,03	1 428 725 893,13	100 844 158 013,16	99,84 %	1 428 709 092,59
3	KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT YLIJÄÄMÄT	0,00	4 018 889 033,00	4 010 040 626,17	0,00	4 010 040 626,17	4 009 857 459,63	0,00	4 009 857 459,63	99,78 %	183 166,54
4	ERILAISET YHTEISÖN VEROT JA MAKSUT	1 034 904 640,00	1 034 904 640,00	870 991 583,72	33 003 781,19	903 995 364,91	828 534 236,44	29 650 521,30	858 184 757,74	82,92 %	45 810 607,17
5	TOIMIELINTEN HALLINNOLLINEN TOIMINTA	78 630 000,00	78 630 000,00	238 495 922,63	17 721 335,59	256 217 258,22	219 429 913,74	13 772 474,47	233 202 388,21	296,58 %	23 014 870,01
6	RAHOITUSOSUUDET KOLMANSILTA, KORVAUKSET, OIKAISUT JA PALAUTUKSET	15 000 000,00	235 000 000,00	1 248 271 061,11	389 963 034,86	1 638 234 095,97	1 154 122 952,96	282 509 091,61	1 436 632 044,57	611,33 %	201 602 051,40
7	VIIVÄSTYSKOROT JA SAKOT	120 000 000,00	911 500 000,00	2 113 575 518,87	4 277 519 472,07	6 391 094 990,94	- 17 572 903,64	933 842 667,85	916 269 764,21	100,52 %	5 474 825 226,73
8	VARAINHANKINTA JA LAINANANTO	29 028 454,00	59 028 454,00	71 097 007,12	704 598,51	71 801 605,63	71 097 007,12	704 598,51	71 801 605,63	121,64 %	0,00
9	SEKALAISET TULOT	20 126 000,00	30 126 000,00	50 992 541,02	10 637 845,89	61 630 386,91	51 098 684,82	1 806 247,82	52 904 932,64	175,61 %	8 725 454,27
Yhteensä		111 969 607 449,00	107 378 469 621,00	109 426 008 169,04	6 179 873 265,46	115 605 881 434,50	105 731 999 471,10	2 691 011 494,69	108 423 010 965,79	100,97 %	7 182 870 468,71

Osaston 1 erittely: Omat varat

euroa
Luku		Talousarvioon otetut tulot		Vahvistetut saamiset			Toteutuneet tulot			Tulot % budjetoidusta	Perimättä
		alkuperäinen	lopullinen	varainhoitovuonna	siirretyt	yhteensä	varainhoitovuonna	siirretyt	yhteensä	Tulot % budjetoidusta	Perimättä
		1	2	3	4	5=3+4	6	7	8=6+7	9=8/2	10=5-8
10	Maatalousmaksut	763 500 000,00	863 400 000,00	1 277 764 620,69	402 358 047,01	1 680 122 667,70	889 442 376,81	402 358 047,01	1 291 800 423,82	149,62 %	388 322 243,88
11	Sokerimaksut	556 200 000,00	150 600 000,00	169 548 421,51	9 565 137,95	179 113 559,46	142 044 559,85	9 565 137,95	151 609 697,80	100,67 %	27 503 861,66
12	Tullimaksut	12 905 400 000,00	13 874 900 000,00	13 556 565 765,79	1 038 400 012,39	14 594 965 778,18	12 568 050 904,17	1 016 802 708,17	13 584 853 612,34	97,91 %	1 010 112 165,84
13	ALV	15 884 321 797,00	17 200 276 121,00	17 220 239 768,36	0,00	17 220 239 768,36	17 219 801 792,98	0,00	17 219 801 792,98	100,11 %	437 975,38
14	BKTL	80 562 496 558,00	68 921 215 373,00	68 604 270 932,85	0,00	68 604 270 932,85	68 602 092 852,50	0,00	68 602 092 852,50	99,54 %	2 178 080,35
15	Budjettiaseman epätasapainon korjaus	0,00	0,00	- 5 845 600,80	0,00	- 5 845 600,80	- 6 000 366,28	0,00	- 6 000 366,28	%	154 765,48
Yhteensä		110 671 918 355,00	101 010 391 494,00	100 822 543 908,40	1 450 323 197,35	102 272 867 105,75	99 415 432 120,03	1 428 725 893,13	100 844 158 013,16	99,84 %	1 428 709 092,59

Osaston 3 erittely: Käytettävissä olevat ylijäämät

euroa
Luku		Talousarvioon otetut tulot		Vahvistetut saamiset			Toteutuneet tulot			Tulot % budjetoidusta	Perimättä
		alkuperäinen	lopullinen	varainhoitovuonna	siirretyt	yhteensä	varainhoitovuonna	siirretyt	yhteensä	Tulot % budjetoidusta	Perimättä
		1	2	3	4	5=3+4	6	7	8=6+7	9=8/2	10=5-8
30	Edellisen varainhoitovuoden ylijäämä	0,00	2 502 809 591,00	2 502 809 591,35	0,00	2 502 809 591,35	2 502 809 591,35	0,00	2 502 809 591,35	100,00 %	0,00
31	ALV-ylijäämä	0,00	- 14 157 979,00	- 13 451 152,64	0,00	- 13 451 152,64	- 13 560 430,52	0,00	- 13 560 430,52	95,78 %	109 277,88
32	BKTL-ylijäämä	0,00	1 530 237 421,00	1 529 981 320,31	0,00	1 529 981 320,31	1 529 966 190,91	0,00	1 529 966 190,91	99,98 %	15 129,40
34	Mukautus jäsenvaltioille, jotka eivät osallistu oikeus- ja sisäasioita koskevaan politiikkaan	0,00	0,00	- 30 883,36	0,00	- 30 883,36	- 30 990,89	0,00	- 30 990,89	0,00 %	107,53
35	UK-korjaus	0,00	0,00	- 4 020 590,17	0,00	- 4 020 590,17	- 4 020 590,16	0,00	- 4 020 590,16	0,00 %	- 0,01
36	UK-korjausta koskevan väliaikaisen laskelman tulos	0,00	0,00	- 5 247 659,32	0,00	- 5 247 659,32	- 5 306 311,06	0,00	- 5 306 311,06	0,00 %	58 651,74
Yhteensä		0,00	4 018 889 033,00	4 010 040 626,17	0,00	4 010 040 626,17	4 009 857 459,63	0,00	4 009 857 459,63	99,78 %	183 166,54

3. KONSOLIDOITU YHTEENVETO TALOUSARVION TULOTOTEUTUMASTA VARAINHOITOVUONNA 2006: TOIMIELINKOHTAINEN JAOTTELU

euroa
Toimielin	Talousarvioon otetut tulot		Vahvistetut saamiset			Toteutuneet tulot			Tulot % budjetoidusta	Perimättä
	alkuperäinen	lopullinen	varainhoitovuonna	siirretyt	yhteensä	varainhoitovuonna	siirretyt	yhteensä	Tulot % budjetoidusta	Perimättä
	1	2	3	4	5=3+4	6	7	8=6+7	9=8/2	10=5-8
Euroopan parlamentti	99 025 636,00	99 025 636,00	132 403 974,99	13 484 056,27	145 888 031,26	112 642 547,81	13 484 056,27	126 126 604,08	127,37 %	19 761 427,18
Neuvosto	49 054 000,00	49 054 000,00	81 405 909,42	8 568 077,80	89 973 987,22	71 902 506,79	4 829 884,89	76 732 391,68	156,42 %	13 241 595,54
Komissio	111 760 172 428,00	107 169 034 600,00	109 130 785 623,83	6 156 411 580,27	115 287 197 204,10	105 467 457 739,28	2 671 643 818,28	108 139 101 557,56	100,91 %	7 148 095 646,54
Yhteisöjen tuomioistuin	30 357 000,00	30 357 000,00	35 194 659,28	445 907,44	35 640 566,72	34 343 308,29	369 679,14	34 712 987,43	114,35 %	927 579,29
Tilintarkastustuomioistuin	14 636 000,00	14 636 000,00	16 751 203,73	963 643,68	17 714 847,41	16 186 571,14	684 056,11	16 870 627,25	115,27 %	844 220,16
Talous- ja sosiaalikomitea	9 866 628,00	9 866 628,00	12 259 488,39	0,00	12 259 488,39	12 259 488,39	0,00	12 259 488,39	124,25 %	0,00
Alueiden komitea	5 151 157,00	5 151 157,00	16 100 779,45	0,00	16 100 779,45	16 100 779,45	0,00	16 100 779,45	312,57 %	0,00
Oikeusasiamies	823 600,00	823 600,00	760 073,06	0,00	760 073,06	760 073,06	0,00	760 073,06	92,29 %	0,00
Euroopan tietosuojavaltuutettu	521 000,00	521 000,00	346 456,89	0,00	346 456,89	346 456,89	0,00	346 456,89	66,50 %	0,00
Yhteensä	111 969 607 449,00	107 378 469 621,00	109 426 008 169,04	6 179 873 265,46	115 605 881 434,50	105 731 999 471,10	2 691 011 494,69	108 423 010 965,79	100,97 %	7 182 870 468,71

4. VARAINHOITOVUOSIEN 2006 JA 2005 TALOUSARVIOIDEN TULOTOTEUTUMIEN VERTAILU

euroa
Osasto		Talousarvioon otetut tulot		Vahvistetut saamiset		Toteutuneet tulot		Tulot % budjetoidusta		Perimättä
Osasto		2006	2005	2006	2005	2006	2005	2006	2005	2006	2005
1	OMAT VARAT	101 010 391 494,00	98 384 147 898,00	102 272 867 105,75	99 824 283 203,21	100 844 158 013,16	98 373 313 140,90	99,84 %	99,99 %	1 428 709 092,59	1 450 970 062,31
3	KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT YLIJÄÄMÄT	4 018 889 033,00	5 713 984 737,00	4 010 040 626,17	5 700 453 058,94	4 009 857 459,63	5 700 453 008,36	99,78 %	99,76 %	183 166,54	50,58
4	ERILAISET YHTEISÖN VEROT JA MAKSUT	1 034 904 640,00	798 460 359,00	903 995 364,91	805 221 312,83	858 184 757,74	785 650 405,95	82,92 %	98,40 %	45 810 607,17	19 570 906,88
5	TOIMIELINTEN HALLINNOLLINEN TOIMINTA	78 630 000,00	54 035 000,00	256 217 258,22	194 278 564,35	233 202 388,21	177 028 082,95	296,58 %	327,62 %	23 014 870,01	17 250 481,40
6	RAHOITUSOSUUDET KOLMANSILTA, KORVAUKSET, OIKAISUT JA PALAUTUKSET	235 000 000,00	360 000 000,00	1 638 234 095,97	2 037 971 605,84	1 436 632 044,57	1 641 785 879,12	611,33 %	456,05 %	201 602 051,40	396 185 726,72
7	VIIVÄSTYSKOROT JA SAKOT	911 500 000,00	318 000 000,00	6 391 094 990,94	4 633 894 891,89	916 269 764,21	356 379 646,77	100,52 %	112,07 %	5 474 825 226,73	4 277 515 245,12
8	VARAINHANKINTA JA LAINANANTO	59 028 454,00	25 359 946,00	71 801 605,63	42 461 277,11	71 801 605,63	41 756 678,60	121,64 %	164,66 %	0,00	704 598,51
9	SEKALAISET TULOT	30 126 000,00	30 061 000,00	61 630 386,91	26 757 428,49	52 904 932,64	14 271 105,54	175,61 %	47,47 %	8 725 454,27	12 486 322,95
Yhteensä		107 378 469 621,00	105 684 048 940,00	115 605 881 434,50	113 265 321 342,66	108 423 010 965,79	107 090 637 948,19	100,97 %	101,33 %	7 182 870 468,71	6 174 683 394,47

Osaston 1 erittely: Omat varat

euroa
Luku		Talousarvioon otetut tulot		Vahvistetut saamiset		Toteutuneet tulot		Tulot % budjetoidusta		Perimättä
Luku		2006	2005	2006	2005	2006	2005	2006	2005	2006	2005
10	MAATALOUSMAKSUT	863 400 000,00	1 119 400 000,00	1 680 122 667,70	1 753 139 003,74	1 291 800 423,82	1 350 779 664,23	149,62 %	120,67 %	388 322 243,88	402 359 339,51
11	SOKERIMAKSUT	150 600 000,00	793 800 000,00	179 113 559,46	704 682 245,84	151 609 697,80	695 117 153,40	100,67 %	87,57 %	27 503 861,66	9 565 092,44
12	TULLIMAKSUT	13 874 900 000,00	12 030 800 000,00	14 594 965 778,18	13 055 678 105,24	13 584 853 612,34	12 017 241 801,46	97,91 %	99,89 %	1 010 112 165,84	1 038 436 303,78
13	ALV	17 200 276 121,00	15 556 051 275,00	17 220 239 768,36	15 618 999 596,99	17 219 801 792,98	15 618 908 472,73	100,11 %	100,40 %	437 975,38	91 124,26
14	BKTL	68 921 215 373,00	68 884 096 623,00	68 604 270 932,85	68 812 063 944,74	68 602 092 852,50	68 811 599 689,02	99,54 %	99,89 %	2 178 080,35	464 255,72
15	BUDJETTIASEMAN EPÄTASAPAINON KORJAUS	0,00	0,00	- 5 845 600,80	- 120 279 693,34	- 6 000 366,28	- 120 333 639,94	0,00 %	0,00 %	154 765,48	53 946,60
Yhteensä		101 010 391 494,00	98 384 147 898,00	102 272 867 105,75	99 824 283 203,21	100 844 158 013,16	98 373 313 140,90	99,84 %	99,99 %	1 428 709 092,59	1 450 970 062,31

Osaston 3 erittely: Käytettävissä olevat ylijäämät

euroa
Luku		Talousarvioon otetut tulot		Vahvistetut saamiset		Toteutuneet tulot		Tulot % budjetoidusta		Perimättä
Luku		2006	2005	2006	2005	2006	2005	2006	2005	2006	2005
30	EDELLISEN VARAINHOITOVUODEN YLIJÄÄMÄ	2 502 809 591,00	3 262 668 965,00	2 502 809 591,35	3 262 668 965,49	2 502 809 591,35	3 262 668 965,49	100,00 %	100,00 %	0,00	0,00
31	ALV-YLIJÄÄMÄ	- 14 157 979,00	400 012 558,00	- 13 451 152,64	399 121 900,87	- 13 560 430,52	399 121 900,81	95,78 %	99,78 %	109 277,88	0,06
32	BKTL-YLIJÄÄMÄ	1 530 237 421,00	2 051 303 214,00	1 529 981 320,31	2 048 986 753,84	1 529 966 190,91	2 048 986 753,57	99,98 %	99,89 %	15 129,40	0,27
34	MUKAUTUS JÄSENVALTIOILLE, JOTKA EIVÄT OSALLISTU OIKEUS- JA SISÄASIOITA KOSKEVAAN POLITIIKKAAN	0,00	0,00	- 30 883,36	6 063,63	- 30 990,89	6 013,33	0,00 %	0,00 %	107,53	50,30
35	UK-KORJAUS	0,00	0,00	- 4 020 590,17	- 10 330 624,89	- 4 020 590,16	- 10 330 624,84	0,00 %	0,00 %	- 0,01	- 0,05
36	UK-KORJAUSTA KOSKEVAN VÄLIAIKAISEN LASKELMAN TULOS	0,00	0,00	- 5 247 659,32	0,00	- 5 306 311,06	0,00	0,00 %	0,00 %	58 651,74	0,00
Yhteensä		4 018 889 033,00	5 713 984 737,00	4 010 040 626,17	5 700 453 058,94	4 009 857 459,63	5 700 453 008,36	99,78 %	99,76 %	183 166,54	50,58

Konsolidoitu selvitys

talousarvion menototeutumasta

5. Maksusitoumus- ja maksumäärärahojen jakautuminen

ja muutokset toimintalohkoittain

euroa
Toimintalohko		Maksusitoumusmäärärahat						Maksumäärärahat
		hyväksytyt määrärahat	muutokset (siirrot ja lisätalousarviot)	vuodelta 2005 siirretyt tai uud. käyttöön otetut määrärahat	käyttötarkoitukseensa sidotut tulot	lisäys yhteensä	hyväksytty yhteensä	hyväksytyt määrärahat	muutokset (siirrot ja lisätalousarviot)	vuodelta 2005 siirretyt tai uud. käyttöön otetut määrärahat	käyttötarkoitukseensa sidotut tulot	lisäys yhteensä	hyväksytty yhteensä
		1	2	3	4	5=3+4	6=1+2+5	7	8	9	10	11=9+10	12=7+8+11
01	TALOUS- JA RAHOITUSASIAT	468 476 353,00	13 044 223,00	0,00	7 687 489,89	7 687 489,89	489 208 065,89	472 046 353,00	- 30 032 803,00	5 600 164,22	7 621 116,28	13 221 280,50	455 234 830,50
02	YRITYSTOIMINTA	399 828 648,00	7 670 470,00	14 875 951,00	44 996 845,18	59 872 796,18	467 371 914,18	432 613 648,00	- 22 929 530,00	15 510 475,59	52 839 748,36	68 350 223,95	478 034 341,95
03	KILPAILU	98 657 766,00	- 179 342,00	0,00	4 542 034,98	4 542 034,98	103 020 458,98	98 657 766,00	- 179 342,00	7 330 349,34	4 541 708,41	11 872 057,75	110 350 481,75
04	TYÖLLISYYS- JA SOSIAALIASIAT	11 934 359 782,00	- 21 069 592,14	47 839,60	16 606 825,70	16 654 665,30	11 929 944 855,16	10 084 836 283,00	- 502 319 720,00	15 696 381,65	15 480 020,52	31 176 402,17	9 613 692 965,17
05	MAATALOUS JA MAASEUDUN KEHITTÄMINEN	55 455 078 891,00	- 901 611 514,00	55 647 168,00	55 718 926,54	111 366 094,54	54 664 833 471,54	54 778 247 265,00	- 898 869 625,00	67 871 546,84	55 582 167,31	123 453 714,15	54 002 831 354,15
06	ENERGIA JA LIIKENNE	1 462 854 844,00	- 6 484 784,76	1 015 203,07	81 779 378,34	82 794 581,41	1 539 164 640,65	1 294 063 844,00	68 160 712,00	16 851 106,22	102 636 632,23	119 487 738,45	1 481 712 294,45
07	YMPÄRISTÖ	346 198 192,00	3 906 115,00	148 000,00	17 211 270,35	17 359 270,35	367 463 577,35	311 565 592,00	- 3 433 885,00	16 909 264,60	19 624 293,28	36 533 557,88	344 665 264,88
08	TUTKIMUS	3 525 524 298,00	3 204 637,76	0,00	503 195 251,48	503 195 251,48	4 031 924 187,24	3 258 914 298,00	- 78 302 859,00	34 967 804,35	782 756 340,98	817 724 145,33	3 998 335 584,33
09	TIETOYHTEISKUNTA JA VIESTIMET	1 425 305 907,00	70 157,00	0,00	176 198 176,87	176 198 176,87	1 601 574 240,87	1 417 445 907,00	- 62 474 843,00	17 297 162,14	287 739 489,82	305 036 651,96	1 660 007 715,96
10	SUORA TUTKIMUSTOIMINTA	330 209 495,00	- 6 020,00	4 425 000,00	310 293 946,28	314 718 946,28	644 922 421,28	347 880 589,00	- 9 706 020,00	38 090 653,66	249 227 746,20	287 318 399,86	625 492 968,86
11	KALATALOUS	1 073 914 748,00	7 846 575,00	687 500,00	6 530 152,31	7 217 652,31	1 088 978 975,31	986 454 359,00	- 21 384 609,00	4 461 945,90	7 873 925,12	12 335 871,02	977 405 621,02
12	SISÄMARKKINAT	75 206 248,00	- 981 183,00	1 711 525,41	3 443 521,64	5 155 047,05	79 380 112,05	78 856 248,00	- 6 381 183,00	7 908 009,04	3 407 059,64	11 315 068,68	83 790 133,68
13	ALUEPOLITIIKKA	28 629 207 201,00	159 243 548,14	124 513 430,00	17 718 719,87	142 232 149,87	28 930 682 899,01	22 788 783 362,00	- 2 923 645 029,00	109 655 860,39	17 779 495,81	127 435 356,20	19 992 573 689,20
14	VEROTUS JA TULLILIITTO	130 398 219,00	- 738,00	0,00	5 660 331,33	5 660 331,33	136 057 812,33	122 383 139,00	- 8 300 738,00	6 459 757,80	5 549 328,72	12 009 086,52	126 091 487,52
15	KOULUTUS JA KULTTUURI	1 007 494 882,00	202 717,00	1 813 605,10	215 514 076,87	217 327 681,97	1 225 025 280,97	952 358 282,00	49 902 717,00	21 519 604,37	243 432 091,92	264 951 696,29	1 267 212 695,29
16	LEHDISTÖ JA VIESTINTÄ	205 327 888,00	3 409 324,00	0,00	6 087 365,74	6 087 365,74	214 824 577,74	197 757 888,00	14 909 324,00	17 770 212,64	5 962 430,07	23 732 642,71	236 399 854,71
17	TERVEYS- JA KULUTTAJA-ASIAT	558 930 694,00	1 114 153,00	3 623 999,55	24 277 858,95	27 901 858,50	587 946 705,50	558 741 808,00	- 14 585 847,00	252 646 931,78	25 657 308,56	278 304 240,34	822 460 201,34
18	VAPAUDEN, TURVALLISUUDEN JA OIKEUDEN ALUE	604 690 896,00	3 647 231,00	0,00	16 704 715,21	16 704 715,21	625 042 842,21	588 653 896,00	- 10 887 769,00	55 934 522,64	16 460 988,17	72 395 510,81	650 161 637,81
19	ULKOSUHTEET	3 476 284 050,00	50 782 805,00	600 000,00	124 672 797,54	125 272 797,54	3 652 339 652,54	3 304 271 000,00	50 007 805,00	61 225 726,08	114 834 610,41	176 060 336,49	3 530 339 141,49
20	KAUPPA	82 796 875,00	- 209 693,00	250 000,00	2 754 066,49	3 004 066,49	85 591 248,49	82 996 875,00	- 104 693,00	6 109 010,67	2 754 066,49	8 863 077,16	91 755 259,16
21	KEHITYSYHTEISTYÖ JA SUHTEET AKT-VALTIOIHIN	1 300 607 197,00	- 20 762 944,00	2 000 000,00	107 475 578,09	109 475 578,09	1 389 319 831,09	1 260 716 197,00	- 84 523 218,00	38 000 132,95	96 495 263,79	134 495 396,74	1 310 688 375,74
22	LAAJENTUMINEN	2 205 171 524,00	119 886 085,00	0,00	85 501 833,66	85 501 833,66	2 410 559 442,66	2 160 321 524,00	- 109 146 615,00	23 901 598,29	91 032 187,94	114 933 786,23	2 166 108 695,23
23	HUMANITAARINEN APU	515 103 476,00	140 101 189,00	0,00	8 162 101,49	8 162 101,49	663 366 766,49	516 503 476,00	100 951 189,00	4 720 762,94	12 798 494,49	17 519 257,43	634 973 922,43
24	PETOSTENTORJUNTA	65 745 124,00	- 2 708,00	0,00	151 489,82	151 489,82	65 893 905,82	64 303 924,00	997 292,00	7 036 177,45	151 489,82	7 187 667,27	72 488 883,27
25	KOMISSION POLITIIKKOJEN KOORDINOINTI JA OIKEUDELLINEN TUKI	214 995 745,00	1 415 454,00	0,00	9 198 337,24	9 198 337,24	225 609 536,24	214 995 745,00	1 415 454,00	15 754 773,55	8 486 817,78	24 241 591,33	240 652 790,33
26	HALLINTO	660 329 166,00	1 103 606,00	0,00	52 060 275,40	52 060 275,40	713 493 047,40	660 329 166,00	- 3 396 394,00	80 277 654,25	51 899 373,03	132 177 027,28	789 109 799,28
27	TALOUSARVIO	1 159 929 327,00	- 8 864 801,00	0,00	2 580 846,77	2 580 846,77	1 153 645 372,77	1 159 929 327,00	- 8 864 801,00	8 992 978,19	2 580 846,77	11 573 824,96	1 162 638 350,96
28	VARAINHOIDON VALVONTA	11 547 110,00	- 124 231,00	0,00	329 103,27	329 103,27	11 751 982,27	11 547 110,00	- 124 231,00	771 831,87	329 103,26	1 100 935,13	12 523 814,13
29	TILASTOTIEDOT	132 987 886,00	- 543 102,00	0,00	7 168 446,03	7 168 446,03	139 613 230,03	129 685 686,00	- 8 943 102,00	7 499 217,83	4 965 847,08	12 465 064,91	133 207 648,91
30	ELÄKKEET	945 245 000,00	2 499 990,00	0,00	6,94	6,94	947 744 996,94	945 245 000,00	2 499 990,00	0,00	6,94	6,94	947 744 996,94
31	VARAUKSET	229 000 000,00	- 180 000 000,00	0,00	0,00	0,00	49 000 000,00	229 000 000,00	- 72 000 000,00	0,00	0,00	0,00	157 000 000,00
90	MUUT TOIMIELIMET	2 459 501 892,00	554 545,00	200 000,00	98 837 841,12	99 037 841,12	2 559 094 278,12	2 459 501 892,00	554 545,00	458 533 290,56	124 457 549,48	582 990 840,04	3 043 047 277,04
Yhteensä		121 190 909 324,00	621 137 828,00	211 559 221,73	2 013 059 611,39	2 224 618 833,12	122 794 390 329,12	111 969 607 449,00	4 591 137 828,00	1 425 304 907,80	2 414 957 548,68	3 840 262 456,48	111 218 732 077,48

6. Maksusitoumusmäärärahojen

toteutuminen toimintalohkoittain

euroa
Toimintalohko		hyväksytyt maksusitoumus-määrärahat	Tehdyt maksusitoumukset					Seuraavalle vuodelle siirretyt määrärahat				Peruutetut määrärahat
		hyväksytyt maksusitoumus-määrärahat	varainhoitovuoden määrärahoista	siirretyistä tai uud. Käyttöön otetuista määrärahoista	käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista	yhteensä	%	käyttötarkoitukseensa sidotut tulot	erikseen päätetyt siirrot	yhteensä	%	varainhoitovuoden määrärahoista	vuodelta 2005 siirretyistä tai uud. Käyttöön otetuista määrärahoista	käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista (EFTA)	yhteensä	%
		1	2	3	4	5=2+3+4	6=5/1	7	8	9=7+8	10=9/1	11	12	13	14=11+12+13	15=14/1
01	TALOUS- JA RAHOITUSASIAT	489 208 065,89	378 825 310,24	0,00	6 201 766,12	385 027 076,36	78,70 %	1 485 723,77	0,00	1 485 723,77	0,30 %	102 695 265,76	0,00	0,00	102 695 265,76	20,99 %
02	YRITYSTOIMINTA	467 371 914,18	393 156 824,20	7 286 733,54	31 109 168,05	431 552 725,79	92,34 %	13 696 737,13	445 210,00	14 141 947,13	3,03 %	13 897 083,80	7 589 217,46	190 940,00	21 677 241,26	4,64 %
03	KILPAILU	103 020 458,98	97 973 085,25	0,00	2 061 543,15	100 034 628,40	97,10 %	2 475 495,05	0,00	2 475 495,05	2,40 %	505 338,75	0,00	4 996,78	510 335,53	0,50 %
04	TYÖLLISYYS- JA SOSIAALIASIAT	11 929 944 855,16	11 904 081 832,99	47 839,60	6 296 428,32	11 910 426 100,91	99,84 %	10 241 974,33	0,00	10 241 974,33	0,09 %	9 208 356,87	0,00	68 423,05	9 276 779,92	0,08 %
05	MAATALOUS JA MAASEUDUN KEHITTÄMINEN	54 664 833 471,54	54 216 432 824,28	55 646 957,00	4 516 387,66	54 276 596 168,94	99,29 %	51 202 538,88	399 756,00	51 602 294,88	0,09 %	336 634 796,72	211,00	0,00	336 635 007,72	0,62 %
06	ENERGIA JA LIIKENNE	1 539 164 640,65	1 427 249 704,06	1 015 203,07	38 752 813,21	1 467 017 720,34	95,31 %	42 926 642,91	8 503 223,00	51 429 865,91	3,34 %	20 617 132,18	0,00	99 922,22	20 717 054,40	1,35 %
07	YMPÄRISTÖ	367 463 577,35	340 075 025,80	148 000,00	9 013 830,45	349 236 856,25	95,04 %	8 071 738,56	0,00	8 071 738,56	2,20 %	10 029 281,20	0,00	125 701,34	10 154 982,54	2,76 %
08	TUTKIMUS	4 031 924 187,24	3 518 140 507,17	0,00	414 341 341,44	3 932 481 848,61	97,53 %	88 663 397,18	0,00	88 663 397,18	2,20 %	10 588 428,59	0,00	190 512,86	10 778 941,45	0,27 %
09	TIETOYHTEISKUNTA JA VIESTIMET	1 601 574 240,87	1 417 994 821,13	0,00	110 390 784,86	1 528 385 605,99	95,43 %	65 722 938,24	278 591,00	66 001 529,24	4,12 %	7 102 651,87	0,00	84 453,77	7 187 105,64	0,45 %
10	SUORA TUTKIMUSTOIMINTA	644 922 421,28	330 177 033,33	3 565 001,00	78 727 284,33	412 469 318,66	63,96 %	231 566 353,19	0,00	231 566 353,19	35,91 %	26 441,67	859 999,00	308,76	886 749,43	0,14 %
11	KALATALOUS	1 088 978 975,31	1 052 088 091,72	637 500,00	2 944 037,68	1 055 669 629,40	96,94 %	3 579 636,94	0,00	3 579 636,94	0,33 %	29 673 231,28	50 000,00	6 477,69	29 729 708,97	2,73 %
12	SISÄMARKKINAT	79 380 112,05	71 819 863,37	1 426 979,63	1 644 938,11	74 891 781,11	94,35 %	1 766 831,39	0,00	1 766 831,39	2,23 %	2 405 201,63	284 545,78	31 752,14	2 721 499,55	3,43 %
13	ALUEPOLITIIKKA	28 930 682 899,01	28 763 572 699,31	124 513 430,00	16 029 786,42	28 904 115 915,73	99,91 %	1 688 933,45	0,00	1 688 933,45	0,01 %	24 878 049,83	0,00	0,00	24 878 049,83	0,09 %
14	VEROTUS JA TULLILIITTO	136 057 812,33	118 869 915,17	0,00	2 859 555,46	121 729 470,63	89,47 %	2 800 775,87	0,00	2 800 775,87	2,06 %	11 527 565,83	0,00	0,00	11 527 565,83	8,47 %
15	KOULUTUS JA KULTTUURI	1 225 025 280,97	1 000 228 765,96	1 684 527,98	144 862 079,35	1 146 775 373,29	93,61 %	70 546 716,16	0,00	70 546 716,16	5,76 %	7 468 833,04	129 077,12	105 281,36	7 703 191,52	0,63 %
16	LEHDISTÖ JA VIESTINTÄ	214 824 577,74	202 228 896,38	0,00	3 647 282,75	205 876 179,13	95,83 %	2 440 082,99	0,00	2 440 082,99	1,14 %	6 508 315,62	0,00	0,00	6 508 315,62	3,03 %
17	TERVEYS- JA KULUTTAJA-ASIAT	587 946 705,50	523 902 906,97	3 550 852,00	7 135 886,01	534 589 644,98	90,92 %	17 125 289,36	0,00	17 125 289,36	2,91 %	36 141 940,03	73 147,55	16 683,58	36 231 771,16	6,16 %
18	VAPAUDEN, TURVALLISUUDEN JA OIKEUDEN ALUE	625 042 842,21	585 521 985,04	0,00	4 982 433,16	590 504 418,20	94,47 %	11 715 246,95	294 000,00	12 009 246,95	1,92 %	22 522 141,96	0,00	7 035,10	22 529 177,06	3,60 %
19	ULKOSUHTEET	3 652 339 652,54	3 522 696 153,64	600 000,00	92 546 893,34	3 615 843 046,98	99,00 %	32 125 904,20	0,00	32 125 904,20	0,88 %	4 370 701,36	0,00	0,00	4 370 701,36	0,12 %
20	KAUPPA	85 591 248,49	81 666 300,24	204 850,00	1 201 426,55	83 072 576,79	97,06 %	1 552 639,94	0,00	1 552 639,94	1,81 %	920 881,76	45 150,00	0,00	966 031,76	1,13 %
21	KEHITYSYHTEISTYÖ JA SUHTEET AKT-VALTIOIHIN	1 389 319 831,09	1 273 644 275,35	2 000 000,00	16 404 808,46	1 292 049 083,81	93,00 %	91 070 769,63	0,00	91 070 769,63	6,56 %	6 199 977,65	0,00	0,00	6 199 977,65	0,45 %
22	LAAJENTUMINEN	2 410 559 442,66	2 308 676 644,20	0,00	45 377 030,78	2 354 053 674,98	97,66 %	40 124 802,88	0,00	40 124 802,88	1,66 %	16 380 964,80	0,00	0,00	16 380 964,80	0,68 %
23	HUMANITAARINEN APU	663 366 766,49	654 873 669,48	0,00	7 547 708,11	662 421 377,59	99,86 %	614 393,38	0,00	614 393,38	0,09 %	330 995,52	0,00	0,00	330 995,52	0,05 %
24	PETOSTENTORJUNTA	65 893 905,82	61 560 969,65	0,00	75 245,32	61 636 214,97	93,54 %	76 244,50	0,00	76 244,50	0,12 %	4 181 446,35	0,00	0,00	4 181 446,35	6,35 %
25	KOMISSION POLITIIKKOJEN KOORDINOINTI JA OIKEUDELLINEN TUKI	225 609 536,24	214 834 828,30	0,00	3 673 544,26	218 508 372,56	96,85 %	5 524 792,98	0,00	5 524 792,98	2,45 %	1 576 370,70	0,00	0,00	1 576 370,70	0,70 %
26	HALLINTO	713 493 047,40	633 518 446,84	0,00	28 894 353,35	662 412 800,19	92,84 %	23 165 922,05	807 200,00	23 973 122,05	3,36 %	27 107 125,16	0,00	0,00	27 107 125,16	3,80 %
27	TALOUSARVIO	1 153 645 372,77	1 145 960 397,45	0,00	974 902,33	1 146 935 299,78	99,42 %	1 605 944,44	0,00	1 605 944,44	0,14 %	5 104 128,55	0,00	0,00	5 104 128,55	0,44 %
28	VARAINHOIDON VALVONTA	11 751 982,27	11 225 836,69	0,00	120 710,73	11 346 547,42	96,55 %	208 392,54	0,00	208 392,54	1,77 %	197 042,31	0,00	0,00	197 042,31	1,68 %
29	TILASTOTIEDOT	139 613 230,03	122 189 642,14	0,00	4 348 995,20	126 538 637,34	90,64 %	2 674 013,27	0,00	2 674 013,27	1,92 %	10 255 141,86	0,00	145 437,56	10 400 579,42	7,45 %
30	ELÄKKEET	947 744 996,94	947 094 264,30	0,00	0,00	947 094 264,30	99,93 %	6,94	0,00	6,94	0,00 %	650 725,70	0,00	0,00	650 725,70	0,07 %
31	VARAUKSET	49 000 000,00	0,00	0,00	0,00	0,00	0,00 %	0,00	0,00	0,00	0,00 %	49 000 000,00	0,00	0,00	49 000 000,00	100,00 %
90	MUUT TOIMIELIMET	2 559 094 278,12	2 381 192 015,53	200 000,00	69 454 275,18	2 450 846 290,71	95,77 %	29 383 565,94	0,00	29 383 565,94	1,15 %	78 864 421,47	0,00	0,00	78 864 421,47	3,08 %
Yhteensä		122 794 390 329,12	119 701 473 536,18	202 527 873,82	1 156 137 240,14	121 060 138 650,14	98,59 %	855 844 445,04	10 727 980,00	866 572 425,04	0,71 %	857 569 979,82	9 031 347,91	1 077 926,21	867 679 253,94	0,71 %

7. Maksumäärärahojen toteutuminen

toimintalohkoittain

euroa
Toimintalohko		Hyväksytyt maksumäärärahat	Suoritetut maksut					Seuraavalle vuodelle siirretyt määrärahat					Peruutetut määrärahat
		Hyväksytyt maksumäärärahat	varainhoitovuoden määrärahoista	siirretyistä tai uud. Käyttöön otetuista määrärahoista	käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista	yhteensä	%	automaattiset siirrot	erikseen päätetyt siirrot	käyttötarkoitukseensa sidotut tulot	yhteensä	%	varainhoitovuoden määrärahoista	siirretyistä määrärahoista	käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista (EFTA)	yhteensä	%
		1	2	3	4	5=2+3+4	6=5/1	7	8	9	10=7+8+9	11=10/1	12	13	14	15=12+13+14	16=15/1
01	TALOUS- JA RAHOITUSASIAT	455 234 830,50	331 439 970,03	4 726 085,53	6 162 230,04	342 328 285,60	75,20 %	6 033 250,01	0,00	1 458 886,24	7 492 136,25	1,65 %	104 540 329,96	874 078,69	0,00	105 414 408,65	23,16 %
02	YRITYSTOIMINTA	478 034 341,95	303 018 900,05	11 959 670,99	15 311 488,76	330 290 059,80	69,09 %	21 764 224,45	0,00	36 343 871,92	58 108 096,37	12,16 %	84 900 993,50	3 550 804,60	1 184 387,68	89 636 185,78	18,75 %
03	KILPAILU	110 350 481,75	88 983 491,60	6 689 150,06	1 769 791,15	97 442 432,81	88,30 %	8 624 319,64	0,00	2 759 395,84	11 383 715,48	10,32 %	870 612,76	641 199,28	12 521,42	1 524 333,46	1,38 %
04	TYÖLLISYYS- JA SOSIAALIASIAT	9 613 692 965,17	9 546 762 642,28	12 050 242,18	4 994 347,42	9 563 807 231,88	99,48 %	17 953 955,44	0,00	10 357 652,89	28 311 608,33	0,29 %	17 799 965,28	3 646 139,47	128 020,21	21 574 124,96	0,22 %
05	MAATALOUS JA MAASEUDUN KEHITTÄMINEN	54 002 831 354,15	53 509 212 233,87	64 333 710,88	8 303 592,79	53 581 849 537,54	99,22 %	27 456 990,98	3 533 784,00	47 278 574,52	78 269 349,50	0,14 %	339 174 631,15	3 537 835,96	0,00	342 712 467,11	0,63 %
06	ENERGIA JA LIIKENNE	1 481 712 294,45	1 268 887 764,99	13 264 998,02	18 977 353,53	1 301 130 116,54	87,81 %	19 710 288,56	0,00	82 444 934,37	102 155 222,93	6,89 %	73 626 502,45	3 586 108,20	1 214 344,33	78 426 954,98	5,29 %
07	YMPÄRISTÖ	344 665 264,88	267 469 426,31	15 049 074,92	10 718 178,48	293 236 679,71	85,08 %	16 960 425,25	6 960 000,00	8 849 985,56	32 770 410,81	9,51 %	16 741 855,44	1 860 189,68	56 129,24	18 658 174,36	5,41 %
08	TUTKIMUS	3 998 335 584,33	3 104 650 287,95	24 164 348,81	243 998 692,71	3 372 813 329,47	84,36 %	46 495 236,78	0,00	538 200 908,60	584 696 145,38	14,62 %	29 465 914,27	10 803 455,54	556 739,67	40 826 109,48	1,02 %
09	TIETOYHTEISKUNTA AND MEDIA	1 660 007 715,96	1 315 595 092,94	13 093 816,75	97 836 784,43	1 426 525 694,12	85,93 %	18 140 365,13	0,00	189 625 967,34	207 766 332,47	12,52 %	21 235 605,93	4 203 345,39	276 738,05	25 715 689,37	1,55 %
10	SUORA TUTKIMUSTOIMINTA	625 492 968,86	298 411 006,78	34 052 788,03	60 206 831,65	392 670 626,46	62,78 %	34 202 041,57	0,00	188 981 663,02	223 183 704,59	35,68 %	5 561 520,65	4 037 865,63	39 251,53	9 638 637,81	1,54 %
11	KALATALOUS	977 405 621,02	782 444 639,04	3 747 657,10	2 570 116,69	788 762 412,83	80,70 %	5 042 089,16	34 693 952,28	5 249 776,55	44 985 817,99	4,60 %	142 889 069,52	714 288,80	54 031,88	143 657 390,20	14,70 %
12	SISÄMARKKINAT	83 790 133,68	63 796 731,22	6 522 186,89	1 396 542,15	71 715 460,26	85,59 %	6 336 313,56	0,00	1 980 084,91	8 316 398,47	9,93 %	2 342 020,22	1 385 822,15	30 432,58	3 758 274,95	4,49 %
13	ALUEPOLITIIKKA	19 992 573 689,20	19 715 504 287,31	104 258 117,59	15 871 886,73	19 835 634 291,63	99,22 %	14 769 673,59	0,00	1 907 609,08	16 677 282,67	0,08 %	134 864 372,10	5 397 742,80	0,00	140 262 114,90	0,70 %
14	VEROTUS JA TULLILIITTO	126 091 487,52	97 400 856,66	6 204 269,24	2 538 971,10	106 144 097,00	84,18 %	6 434 136,56	0,00	3 010 357,62	9 444 494,18	7,49 %	10 247 407,78	255 488,56	0,00	10 502 896,34	8,33 %
15	KOULUTUS JA KULTTUURI	1 267 212 695,29	954 930 905,40	15 125 884,49	138 152 174,50	1 108 208 964,39	87,45 %	14 822 958,65	0,00	104 809 595,38	119 632 554,03	9,44 %	32 507 134,95	6 393 719,88	470 322,04	39 371 176,87	3,11 %
16	LEHDISTÖ JA VIESTINTÄ	236 399 854,71	171 191 042,93	14 875 137,69	2 594 419,75	188 660 600,37	79,81 %	16 564 296,18	10 545 000,00	3 368 010,32	30 477 306,50	12,89 %	14 366 872,89	2 895 074,95	0,00	17 261 947,84	7,30 %
17	TERVEYS- JA KULUTTAJA-ASIAT	822 460 201,34	227 655 089,63	189 562 370,04	7 155 399,96	424 372 859,63	51,60 %	268 657 934,80	0,00	18 473 422,73	287 131 357,53	34,91 %	47 842 936,57	63 084 561,74	28 485,87	110 955 984,18	13,49 %
18	VAPAUDEN, TURVALLISUUDEN JA OIKEUDENALUE	650 161 637,81	540 470 399,57	15 488 537,87	4 849 043,68	560 807 981,12	86,26 %	7 196 416,11	0,00	11 547 699,64	18 744 115,75	2,88 %	30 099 311,32	40 445 984,77	64 244,85	70 609 540,94	10,86 %
19	ULKOSUHTEET	3 530 339 141,49	3 194 154 450,52	46 638 036,86	77 235 394,58	3 318 027 881,96	93,99 %	51 882 198,22	7 004 728,00	37 599 215,83	96 486 142,05	2,73 %	101 237 428,26	14 587 689,22	0,00	115 825 117,48	3,28 %
20	KAUPPA	91 755 259,16	73 166 678,92	5 607 768,15	1 049 372,23	79 823 819,30	87,00 %	6 300 632,29	0,00	1 704 694,26	8 005 326,55	8,72 %	3 424 870,79	501 242,52	0,00	3 926 113,31	4,28 %
21	KEHITYSYHTEISTYÖ JA SUHTEET AKT-VALTIOIHIN	1 310 688 375,74	945 867 463,97	22 913 323,19	7 979 027,94	976 759 815,10	74,52 %	34 931 000,47	1 512 170,00	88 516 235,85	124 959 406,32	9,53 %	193 882 344,56	15 086 809,76	0,00	208 969 154,32	15,94 %
22	LAAJENTUMINEN	2 166 108 695,23	2 016 171 987,48	14 286 970,45	82 625 591,56	2 113 084 549,49	97,55 %	15 478 947,63	0,00	8 406 596,38	23 885 544,01	1,10 %	19 523 973,89	9 614 627,84	0,00	29 138 601,73	1,35 %
23	HUMANITAARINEN APU	634 973 922,43	608 912 195,88	4 161 439,69	11 980 378,76	625 054 014,33	98,44 %	4 772 753,85	0,00	818 115,73	5 590 869,58	0,88 %	3 769 715,27	559 323,25	0,00	4 329 038,52	0,68 %
24	PETOSTENTORJUNTA	72 488 883,27	51 670 750,51	5 897 963,11	29 805,18	57 598 518,80	79,46 %	6 152 399,77	0,00	121 684,64	6 274 084,41	8,66 %	7 478 065,72	1 138 214,34	0,00	8 616 280,06	11,89 %
25	KOMISSION POLITIIKKOJEN KOORDINOINTI JA OIKEUDELLINEN TUKI	240 652 790,33	191 721 315,54	14 304 292,86	3 668 311,68	209 693 920,08	87,14 %	19 640 941,50	2 096 023,84	4 818 506,10	26 555 471,44	11,03 %	2 952 918,12	1 450 480,69	0,00	4 403 398,81	1,83 %
26	HALLINTO	789 109 799,28	566 507 136,08	57 871 453,66	21 747 558,42	646 126 148,16	81,88 %	66 638 085,31	807 200,00	30 151 814,61	97 597 099,92	12,37 %	22 980 350,61	22 406 200,59	0,00	45 386 551,20	5,75 %
27	TALOUSARVIO	1 162 638 350,96	1 135 770 934,74	8 240 134,55	865 380,05	1 144 876 449,34	98,47 %	10 189 462,71	0,00	1 715 466,72	11 904 929,43	1,02 %	5 104 128,55	752 843,64	0,00	5 856 972,19	0,50 %
28	VARAINHOIDON VALVONTA	12 523 814,13	10 169 811,63	651 373,82	106 338,38	10 927 523,83	87,25 %	1 056 025,06	0,00	222 764,88	1 278 789,94	10,21 %	197 042,31	120 458,05	0,00	317 500,36	2,54 %
29	TILASTOTIEDOT	133 207 648,91	102 028 676,93	6 198 634,61	3 048 445,66	111 275 757,20	83,54 %	8 698 894,86	0,00	1 834 938,99	10 533 833,85	7,91 %	10 015 012,21	1 300 583,22	82 462,43	11 398 057,86	8,56 %
30	ELÄKKEET	947 744 996,94	947 002 984,24	0,00	0,00	947 002 984,24	99,92 %	91 280,06	0,00	6,94	91 287,00	0,01 %	650 725,70	0,00	0,00	650 725,70	0,07 %
31	VARAUKSET	157 000 000,00	0,00	0,00	0,00	0,00	0,00 %	0,00	0,00	0,00	0,00	0,00 %	157 000 000,00	0,00	0,00	157 000 000,00	100,00 %
90	MUUT TOIMIELIMET	3 043 047 277,04	2 059 504 544,28	421 649 284,95	67 694 659,63	2 548 848 488,86	83,76 %	321 403 538,80	0,00	56 762 889,85	378 166 428,65	12,43 %	79 148 353,92	36 884 005,61	0,00	116 032 359,53	3,81 %
Yhteensä		111 218 732 077,48	104 490 473 699,28	1 163 588 722,98	921 438 109,59	106 575 500 531,85	95,83 %	1 104 401 076,95	67 152 858,12	1 489 321 327,31	2 660 875 262,38	2,39 %	1 716 441 986,65	261 716 184,82	4 198 111,78	1 982 356 283,25	1,78 %

8. Vuosien 2006 ja 2005 talousarvioiden

toteutumavertailu toimintalohkoittain

Maksusitoumus-

määrärahat

euroa
Toimintalohko		Hyväksytyt maksusitoumusmäärärahat			Tehdyt maksusitoumukset				Seuraavalle vuodelle siirretyt määrärahat				Peruutetut määrärahat
		2006	2005	Prosenttimuutos	2006	%	2005	%	2006	%	2005	%	2006	%	2005	%
		1	2	3=(1-2)/2	4	5=4/1	6	7=6/2	8	9=8/1	10	11=10/2	12=1-4-8	13=12/1	14=2-6-10	15=14/2
01	TALOUS- JA RAHOITUSASIAT	489 208 065,89	407 527 208,93	20,04 %	385 027 076,36	78,70 %	309 784 343,26	76,02 %	1 485 723,77	0,30 %	593 962,61	0,15 %	102 695 265,76	20,99 %	97 148 903,06	23,84 %
02	YRITYSTOIMINTA	467 371 914,18	426 592 592,95	9,56 %	431 552 725,79	92,34 %	349 976 535,28	82,04 %	14 141 947,13	3,03 %	36 383 569,61	8,53 %	21 677 241,26	4,64 %	40 232 488,06	9,43 %
03	KILPAILU	103 020 458,98	92 921 162,67	10,87 %	100 034 628,40	97,10 %	91 535 613,64	98,51 %	2 475 495,05	2,40 %	912 009,08	0,98 %	510 335,53	0,50 %	473 539,95	0,51 %
04	TYÖLLISYYS- JA SOSIAALIASIAT	11 929 944 855,16	11 526 648 203,18	3,50 %	11 910 426 100,91	99,84 %	11 499 353 632,97	99,76 %	10 241 974,33	0,09 %	7 514 005,27	0,07 %	9 276 779,92	0,08 %	19 780 564,94	0,17 %
05	MAATALOUS JA MAASEUDUN KEHITTÄMINEN	54 664 833 471,54	53 268 700 112,37	2,62 %	54 276 596 168,94	99,29 %	53 105 501 362,09	99,69 %	51 602 294,88	0,09 %	65 588 515,72	0,12 %	336 635 007,72	0,62 %	97 610 234,56	0,18 %
06	ENERGIA JA LIIKENNE	1 539 164 640,65	1 486 438 871,24	3,55 %	1 467 017 720,34	95,31 %	1 426 019 964,83	95,94 %	51 429 865,91	3,34 %	34 387 551,95	2,31 %	20 717 054,40	1,35 %	26 031 354,46	1,75 %
07	YMPÄRISTÖ	367 463 577,35	347 971 130,46	5,60 %	349 236 856,25	95,04 %	333 756 826,31	95,92 %	8 071 738,56	2,20 %	5 513 903,44	1,58 %	10 154 982,54	2,76 %	8 700 400,71	2,50 %
08	TUTKIMUS	4 031 924 187,24	3 776 900 753,70	6,75 %	3 932 481 848,61	97,53 %	3 642 449 012,70	96,44 %	88 663 397,18	2,20 %	134 002 260,02	3,55 %	10 778 941,45	0,27 %	449 480,98	0,01 %
09	TIETOYHTEISKUNTA JA VIESTIMET	1 601 574 240,87	1 565 654 841,89	2,29 %	1 528 385 605,99	95,43 %	1 502 184 340,22	95,95 %	66 001 529,24	4,12 %	55 790 812,19	3,56 %	7 187 105,64	0,45 %	7 679 689,48	0,49 %
10	SUORA TUTKIMUSTOIMINTA	644 922 421,28	622 855 009,90	3,54 %	412 469 318,66	63,96 %	393 433 794,93	63,17 %	231 566 353,19	35,91 %	214 636 615,68	34,46 %	886 749,43	0,14 %	14 784 599,29	2,37 %
11	KALATALOUS	1 088 978 975,31	1 027 724 083,17	5,96 %	1 055 669 629,40	96,94 %	997 735 419,43	97,08 %	3 579 636,94	0,33 %	3 892 296,72	0,38 %	29 729 708,97	2,73 %	26 096 367,02	2,54 %
12	SISÄMARKKINAT	79 380 112,05	76 737 359,69	3,44 %	74 891 781,11	94,35 %	70 329 348,53	91,65 %	1 766 831,39	2,23 %	2 428 212,30	3,16 %	2 721 499,55	3,43 %	3 979 798,86	5,19 %
13	ALUEPOLITIIKKA	28 930 682 899,01	27 307 413 557,57	5,94 %	28 904 115 915,73	99,91 %	27 203 606 421,36	99,62 %	1 688 933,45	0,01 %	93 615 991,91	0,34 %	24 878 049,83	0,09 %	10 191 144,30	0,04 %
14	VEROTUS JA TULLILIITTO	136 057 812,33	129 937 141,75	4,71 %	121 729 470,63	89,47 %	108 310 512,65	83,36 %	2 800 775,87	2,06 %	1 397 863,53	1,08 %	11 527 565,83	8,47 %	20 228 765,57	15,57 %
15	KOULUTUS JA KULTTUURI	1 225 025 280,97	1 153 954 314,63	6,16 %	1 146 775 373,29	93,61 %	1 051 670 746,48	91,14 %	70 546 716,16	5,76 %	91 820 790,59	7,96 %	7 703 191,52	0,63 %	10 462 777,56	0,91 %
16	LEHDISTÖ JA VIESTINTÄ	214 824 577,74	192 743 132,33	11,46 %	205 876 179,13	95,83 %	181 309 572,97	94,07 %	2 440 082,99	1,14 %	1 450 898,11	0,75 %	6 508 315,62	3,03 %	9 982 661,25	5,18 %
17	TERVEYS- JA KULUTTAJA-ASIAT	587 946 705,50	498 193 764,15	18,02 %	534 589 644,98	90,92 %	472 067 559,43	94,76 %	17 125 289,36	2,91 %	12 124 419,78	2,43 %	36 231 771,16	6,16 %	14 001 784,94	2,81 %
18	VAPAUDEN, TURVALLISUUDEN JA OIKEUDEN ALUE	625 042 842,21	608 409 488,09	2,73 %	590 504 418,20	94,47 %	594 371 619,52	97,69 %	12 009 246,95	1,92 %	5 376 553,87	0,88 %	22 529 177,06	3,60 %	8 661 314,70	1,42 %
19	ULKOSUHTEET	3 652 339 652,54	3 451 788 313,24	5,81 %	3 615 843 046,98	99,00 %	3 387 618 648,81	98,14 %	32 125 904,20	0,88 %	55 448 433,28	1,61 %	4 370 701,36	0,12 %	8 721 231,15	0,25 %
20	KAUPPA	85 591 248,49	79 045 483,69	8,28 %	83 072 576,79	97,06 %	76 411 967,41	96,67 %	1 552 639,94	1,81 %	935 968,45	1,18 %	966 031,76	1,13 %	1 697 547,83	2,15 %
21	KEHITYSYHTEISTYÖ JA SUHTEET AKT-VALTIOIHIN	1 389 319 831,09	1 289 036 926,29	7,78 %	1 292 049 083,81	93,00 %	1 252 839 282,97	97,19 %	91 070 769,63	6,56 %	25 378 049,45	1,97 %	6 199 977,65	0,45 %	10 819 593,87	0,84 %
22	LAAJENTUMINEN	2 410 559 442,66	2 091 172 264,18	15,27 %	2 354 053 674,98	97,66 %	1 924 853 560,36	92,05 %	40 124 802,88	1,66 %	34 028 225,48	1,63 %	16 380 964,80	0,68 %	132 290 478,34	6,33 %
23	HUMANITAARINEN APU	663 366 766,49	649 607 082,02	2,12 %	662 421 377,59	99,86 %	648 484 098,73	99,83 %	614 393,38	0,09 %	998 669,91	0,15 %	330 995,52	0,05 %	124 313,38	0,02 %
24	PETOSTENTORJUNTA	65 893 905,82	58 081 724,61	13,45 %	61 636 214,97	93,54 %	57 291 123,75	98,64 %	76 244,50	0,12 %	46 294,37	0,08 %	4 181 446,35	6,35 %	744 306,49	1,28 %
25	KOMISSION POLITIIKKOJEN KOORDINOINTI JA OIKEUDELLINEN TUKI	225 609 536,24	221 979 010,68	1,64 %	218 508 372,56	96,85 %	214 565 740,03	96,66 %	5 524 792,98	2,45 %	3 931 895,71	1,77 %	1 576 370,70	0,70 %	3 481 374,94	1,57 %
26	HALLINTO	713 493 047,40	694 334 023,39	2,76 %	662 412 800,19	92,84 %	646 558 500,04	93,12 %	23 973 122,05	3,36 %	18 946 607,61	2,73 %	27 107 125,16	3,80 %	28 828 915,74	4,15 %
27	TALOUSARVIO	1 153 645 372,77	1 371 761 854,50	- 15,90 %	1 146 935 299,78	99,42 %	1 369 172 980,93	99,81 %	1 605 944,44	0,14 %	694 377,84	0,05 %	5 104 128,55	0,44 %	1 894 495,73	0,14 %
28	VARAINHOIDON VALVONTA	11 751 982,27	11 065 776,56	6,20 %	11 346 547,42	96,55 %	10 736 817,48	97,03 %	208 392,54	1,77 %	91 170,19	0,82 %	197 042,31	1,68 %	237 788,89	2,15 %
29	TILASTOTIEDOT	139 613 230,03	143 845 832,96	- 2,94 %	126 538 637,34	90,64 %	122 598 026,83	85,23 %	2 674 013,27	1,92 %	3 367 160,99	2,34 %	10 400 579,42	7,45 %	17 880 645,14	12,43 %
30	ELÄKKEET	947 744 996,94	899 771 006,94	5,33 %	947 094 264,30	99,93 %	897 979 045,67	99,80 %	6,94	0,00 %	6,94	0,00 %	650 725,70	0,07 %	1 791 954,33	0,20 %
31	VARAUKSET	49 000 000,00	13 000 000,00	276,92 %	0,00	0,00 %	0,00	0,00 %	0,00	0,00 %	0,00	0,00 %	49 000 000,00	100,00 %	13 000 000,00	100,00 %
90	MUUT TOIMIELIMET	2 559 094 278,12	2 444 128 322,90	4,70 %	2 450 846 290,71	95,77 %	2 335 402 908,76	95,55 %	29 383 565,94	1,15 %	48 666 663,84	1,99 %	78 864 421,47	3,08 %	60 058 750,30	2,46 %
Yhteensä		122 794 390 329,12	117 935 940 350,63	4,12 %	121 060 138 650,14	98,59 %	116 277 909 328,37	98,59 %	866 572 425,04	0,71 %	959 963 756,44	0,81 %	867 679 253,94	0,71 %	698 067 265,82	0,59 %

9. Vuosien 2006 ja 2005 talousarvioiden

toteutumavertailu toimintalohkoittain

Maksu-

määrärahat

euroa
Toimintalohko		Hyväksytyt maksumäärärahat			Suoritetut maksut				Seuraavalle vuodelle siirretyt määrärahat				Peruutetut määrärahat
		2006	2005	Prosenttimuutos	2006	%	2005	%	2006	%	2005	%	2006	%	2005	%
		1	2	3=(1-2)/2	4	5=4/1	6	7=6/2	8	9=8/1	10	11=10/2	12=1-4-8	13=12/1	14=2-6-10	15=14/2
01	TALOUS- JA RAHOITUSASIAT	455 234 830,50	455 723 451,06	0,11 %	342 328 285,60	75,20 %	356 798 011,71	78,29 %	7 492 136,25	1,65 %	6 158 653,19	1,35 %	105 414 408,65	23,16 %	92 766 786,16	20,36 %
02	YRITYSTOIMINTA	478 034 341,95	420 813 510,71	13,60 %	330 290 059,80	69,09 %	305 486 312,68	72,59 %	58 108 096,37	12,16 %	47 989 883,15	11,40 %	89 636 185,78	18,75 %	67 337 314,88	16,00 %
03	KILPAILU	110 350 481,75	99 373 701,44	11,05 %	97 442 432,81	88,30 %	89 655 686,24	90,22 %	11 383 715,48	10,32 %	8 242 358,33	8,29 %	1 524 333,46	1,38 %	1 475 656,87	1,48 %
04	TYÖLLISYYS- JA SOSIAALIASIAT	9 613 692 965,17	9 811 200 592,87	2,01 %	9 563 807 231,88	99,48 %	9 756 257 708,52	99,44 %	28 311 608,33	0,29 %	24 079 509,44	0,25 %	21 574 124,96	0,22 %	30 863 374,91	0,31 %
05	MAATALOUS JA MAASEUDUN KEHITTÄMINEN	54 002 831 354,15	52 984 768 230,41	1,92 %	53 581 849 537,54	99,22 %	52 736 906 945,54	99,53 %	78 269 349,50	0,14 %	69 843 303,26	0,13 %	342 712 467,11	0,63 %	178 017 981,61	0,34 %
06	ENERGIA JA LIIKENNE	1 481 712 294,45	1 347 410 097,94	9,97 %	1 301 130 116,54	87,81 %	1 205 229 065,70	89,45 %	102 155 222,93	6,89 %	78 332 113,72	5,81 %	78 426 954,98	5,29 %	63 848 918,52	4,74 %
07	YMPÄRISTÖ	344 665 264,88	342 671 583,23	0,58 %	293 236 679,71	85,08 %	275 876 257,76	80,51 %	32 770 410,81	9,51 %	25 155 239,45	7,34 %	18 658 174,36	5,41 %	41 640 086,02	12,15 %
08	TUTKIMUS	3 998 335 584,33	3 516 317 721,69	13,71 %	3 372 813 329,47	84,36 %	3 015 486 495,85	85,76 %	584 696 145,38	14,62 %	487 689 644,76	13,87 %	40 826 109,48	1,02 %	13 141 581,08	0,37 %
09	TIETOYHTEISKUNTA JA VIESTIMET	1 660 007 715,96	1 448 488 027,38	14,60 %	1 426 525 694,12	85,93 %	1 227 318 675,95	84,73 %	207 766 332,47	12,52 %	197 526 887,33	13,64 %	25 715 689,37	1,55 %	23 642 464,10	1,63 %
10	SUORA TUTKIMUSTOIMINTA	625 492 968,86	594 480 964,37	5,22 %	392 670 626,46	62,78 %	355 815 491,08	59,85 %	223 183 704,59	35,68 %	216 107 331,04	36,35 %	9 638 637,81	1,54 %	22 558 142,25	3,79 %
11	KALATALOUS	977 405 621,02	921 487 723,07	6,07 %	788 762 412,83	80,70 %	818 585 676,41	88,83 %	44 985 817,99	4,60 %	9 096 638,99	0,99 %	143 657 390,20	14,70 %	93 805 407,67	10,18 %
12	SISÄMARKKINAT	83 790 133,68	78 284 561,36	7,03 %	71 715 460,26	85,59 %	66 677 796,39	85,17 %	8 316 398,47	9,93 %	8 659 241,63	11,06 %	3 758 274,95	4,49 %	2 947 523,34	3,77 %
13	ALUEPOLITIIKKA	19 992 573 689,20	20 152 243 333,70	0,79 %	19 835 634 291,63	99,22 %	19 982 317 107,34	99,16 %	16 677 282,67	0,08 %	111 104 553,91	0,55 %	140 262 114,90	0,70 %	58 821 672,45	0,29 %
14	VEROTUS JA TULLILIITTO	126 091 487,52	110 123 014,03	14,50 %	106 144 097,00	84,18 %	94 048 564,70	85,40 %	9 444 494,18	7,49 %	7 746 618,65	7,03 %	10 502 896,34	8,33 %	8 327 830,68	7,56 %
15	KOULUTUS JA KULTTUURI	1 267 212 695,29	1 171 624 946,68	8,16 %	1 108 208 964,39	87,45 %	1 002 857 479,56	85,60 %	119 632 554,03	9,44 %	143 154 278,28	12,22 %	39 371 176,87	3,11 %	25 613 188,84	2,19 %
16	LEHDISTÖ JA VIESTINTÄ	236 399 854,71	201 916 890,24	17,08 %	188 660 600,37	79,81 %	159 016 725,77	78,75 %	30 477 306,50	12,89 %	19 156 186,75	9,49 %	17 261 947,84	7,30 %	23 743 977,72	11,76 %
17	TERVEYS- JA KULUTTAJA-ASIAT	822 460 201,34	837 689 986,30	1,82 %	424 372 859,63	51,60 %	498 837 321,88	59,55 %	287 131 357,53	34,91 %	262 871 415,90	31,38 %	110 955 984,18	13,49 %	75 981 248,52	9,07 %
18	VAPAUDEN, TURVALLISUUDEN JA OIKEUDEN ALUE	650 161 637,81	589 590 155,25	10,27 %	560 807 981,12	86,26 %	470 786 913,49	79,85 %	18 744 115,75	2,88 %	61 070 829,05	10,36 %	70 609 540,94	10,86 %	57 732 412,71	9,79 %
19	ULKOSUHTEET	3 530 339 141,49	3 335 618 358,92	5,84 %	3 318 027 881,96	93,99 %	3 164 706 890,99	94,88 %	96 486 142,05	2,73 %	111 182 901,14	3,33 %	115 825 117,48	3,28 %	59 728 566,79	1,79 %
20	KAUPPA	91 755 259,16	84 797 756,27	8,20 %	79 823 819,30	87,00 %	74 500 528,37	87,86 %	8 005 326,55	8,72 %	6 817 667,05	8,04 %	3 926 113,31	4,28 %	3 479 560,85	4,10 %
21	KEHITYSYHTEISTYÖ JA SUHTEET AKT-VALTIOIHIN	1 310 688 375,74	1 244 240 629,79	5,34 %	976 759 815,10	74,52 %	1 140 061 224,15	91,63 %	124 959 406,32	9,53 %	51 957 023,01	4,18 %	208 969 154,32	15,94 %	52 222 382,63	4,20 %
22	LAAJENTUMINEN	2 166 108 695,23	2 547 666 825,37	14,98 %	2 113 084 549,49	97,55 %	1 902 618 042,80	74,68 %	23 885 544,01	1,10 %	65 392 530,87	2,57 %	29 138 601,73	1,35 %	579 656 251,70	22,75 %
23	HUMANITAARINEN APU	634 973 922,43	626 900 784,47	1,29 %	625 054 014,33	98,44 %	596 062 922,91	95,08 %	5 590 869,58	0,88 %	10 441 082,36	1,67 %	4 329 038,52	0,68 %	20 396 779,20	3,25 %
24	PETOSTENTORJUNTA	72 488 883,27	62 887 691,19	15,27 %	57 598 518,80	79,46 %	53 161 961,37	84,53 %	6 274 084,41	8,66 %	7 082 471,82	11,26 %	8 616 280,06	11,89 %	2 643 258,00	4,20 %
25	KOMISSION POLITIIKKOJEN KOORDINOINTI JA OIKEUDELLINEN TUKI	240 652 790,33	236 109 319,02	1,92 %	209 693 920,08	87,14 %	209 965 876,20	88,93 %	26 555 471,44	11,03 %	18 975 149,72	8,04 %	4 403 398,81	1,83 %	7 168 293,10	3,04 %
26	HALLINTO	789 109 799,28	799 466 175,00	1,30 %	646 126 148,16	81,88 %	648 589 592,37	81,13 %	97 597 099,92	12,37 %	100 315 741,93	12,55 %	45 386 551,20	5,75 %	50 560 840,70	6,32 %
27	TALOUSARVIO	1 162 638 350,96	1 383 209 636,30	15,95 %	1 144 876 449,34	98,47 %	1 371 108 963,77	99,13 %	11 904 929,43	1,02 %	9 690 803,33	0,70 %	5 856 972,19	0,50 %	2 409 869,20	0,17 %
28	VARAINHOIDON VALVONTA	12 523 814,13	11 737 179,47	6,70 %	10 927 523,83	87,25 %	10 463 779,17	89,15 %	1 278 789,94	10,21 %	863 002,01	7,35 %	317 500,36	2,54 %	410 398,29	3,50 %
29	TILASTOTIEDOT	133 207 648,91	141 296 861,25	5,72 %	111 275 757,20	83,54 %	111 123 383,02	78,65 %	10 533 833,85	7,91 %	10 002 427,05	7,08 %	11 398 057,86	8,56 %	20 171 051,18	14,28 %
30	ELÄKKEET	947 744 996,94	899 771 006,94	5,33 %	947 002 984,24	99,92 %	895 202 618,12	99,49 %	91 287,00	0,01 %	2 776 434,49	0,31 %	650 725,70	0,07 %	1 791 954,33	0,20 %
31	VARAUKSET	157 000 000,00	123 000 000,00	27,64 %	0,00	0,00 %	0,00	0,00 %	0,00	0,00 %	0,00	0,00 %	157 000 000,00	100,00 %	123 000 000,00	100,00 %
90	MUUT TOIMIELIMET	3 043 047 277,04	2 853 089 900,39	6,66 %	2 548 848 488,86	83,76 %	2 239 705 806,44	78,50 %	378 166 428,65	12,43 %	507 418 983,90	17,78 %	116 032 359,53	3,81 %	105 965 110,05	3,71 %
Yhteensä		111 218 732 077,48	109 434 000 616,11	1,63 %	106 575 500 531,85	95,83 %	104 835 229 826,25	95,80 %	2 660 875 262,38	2,39 %	2 686 900 905,51	2,46 %	1 982 356 283,25	1,78 %	1 911 869 884,35	1,75 %

10. Maksusitoumus- ja maksumäärärahojen jakautuminen

ja muutokset rahoitusnäkymien otsakkeittain

euroa
Otsake		Maksusitoumusmäärärahat						Maksumäärärahat
		Hyväksytyt määrärahat	muutokset (siirrot ja lisätalousarviot)	vuodelta 2005 siirretyt tai uud. käyttöön otetut määrärahat	käyttötarkoitukseensa sidotut tulot	lisäys yhteensä	hyväksytty yhteensä	Hyväksytyt määrärahat	muutokset (siirrot ja lisätalousarviot)	vuodelta 2005 siirretyt tai uud. Käyttöön otetut määrärahat	käyttötarkoitukseensa sidotut tulot	lisäys yhteensä	hyväksytty yhteensä
		1	2	3	4	5=3+4	6=1+2+5	7	8	9	10	11=9+10	12=7+8+11
1	MAATALOUS	51 050 720 000,00	- 860 000 000,00	43 400 000,00	2 510 270,02	45 910 270,02	50 236 630 270,02	50 991 020 000,00	- 780 500 000,00	285 496 606,20	2 510 270,02	288 006 876,22	50 498 526 876,22
2	RAKENNETOIMET	44 555 004 990,00	- 500 000,00	43 847 607,60	61 246 706,01	105 094 313,61	44 659 599 303,61	35 639 599 237,00	- 3 144 390 000,00	13 863 714,64	61 554 300,06	75 418 014,70	32 570 627 251,70
3	SISÄISET POLITIIKAT	9 372 714 185,00	27 090 825,00	120 346 114,13	1 378 082 746,77	1 498 428 860,90	10 898 233 870,90	8 889 218 143,00	- 119 948 995,84	273 330 476,36	1 765 175 131,07	2 038 505 607,43	10 807 774 754,59
4	ULKOISET TOIMET	5 544 000 000,00	180 157 764,00	3 685 500,00	286 168 673,88	289 854 173,88	6 014 011 937,88	5 369 049 920,00	38 033 714,00	61 234 984,55	263 002 173,72	324 237 158,27	5 731 320 792,27
5	HALLINTO	6 656 369 817,00	554 545,00	280 000,00	256 346 572,52	256 626 572,52	6 913 550 934,52	6 656 369 817,00	- 2 023 884,16	775 950 931,48	282 695 929,48	1 058 646 860,96	7 712 992 793,80
6	VARAUKSET	458 000 000,00	- 180 000 000,00	0,00	0,00	0,00	278 000 000,00	458 000 000,00	- 72 000 000,00	0,00	0,00	0,00	386 000 000,00
7	LIITTYMISTÄ VALMISTELEVA TUKI	2 480 600 000,00	211 559 038,00	0,00	28 704 642,19	28 704 642,19	2 720 863 680,19	2 892 850 000,00	- 510 308 662,00	15 428 194,57	40 019 744,33	55 447 938,90	2 437 989 276,90
8	KORVAUKSET	1 073 500 332,00	0,00	0,00	0,00	0,00	1 073 500 332,00	1 073 500 332,00	0,00	0,00	0,00	0,00	1 073 500 332,00
Yhteensä		121 190 909 324,00	- 621 137 828,00	211 559 221,73	2 013 059 611,39	2 224 618 833,12	122 794 390 329,12	111 969 607 449,00	- 4 591 137 828,00	1 425 304 907,80	2 414 957 548,68	3 840 262 456,48	111 218 732 077,48

11. Maksusitoumusmäärärahojen toteutuminen

rahoitusnäkymien otsakkeittain

euroa
Otsake		Hyväksytyt maksusitoumusmäärärahat	Tehdyt maksusitoumukset					Seuraavalle vuodelle siirretyt määrärahat				Peruutetut määrärahat
		Hyväksytyt maksusitoumusmäärärahat	varainhoitovuoden määrärahoista	siirretyistä tai uud. Käyttöön otetuista määrärahoista	käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista	yhteensä	%	käyttötarkoitukseensa sidotut tulot	erikseen päätetyt siirrot	yhteensä	%	varainhoitovuoden määrärahoista	vuodelta 2005 siirretyistä tai uud. käyttöön otetuista määrärahoista	käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista (EFTA)	yhteensä	%
		1	2	3	4	5=2+3+4	6=5/1	7	8	9=7+8	10=9/1	11	12	13	14=11+12+13	15=14/1
1	MAATALOUS	50 236 630 270,02	49 821 805 270,19	43 400 000,00	24 142,40	49 865 229 412,59	99,26 %	2 486 127,62	0,00	2 486 127,62	0,00 %	368 914 729,81	0,00	0,00	368 914 729,81	0,73 %
2	RAKENNETOIMET	44 659 599 303,61	44 520 148 630,58	43 847 606,60	14 797 398,80	44 578 793 635,98	99,82 %	46 449 307,21	0,00	46 449 307,21	0,10 %	34 356 359,42	1,00	0,00	34 356 360,42	0,08 %
3	SISÄISET POLITIIKAT	10 898 233 870,90	9 245 863 515,32	111 410 127,22	837 722 836,80	10 194 996 479,34	93,55 %	539 286 968,66	9 521 024,00	548 807 992,66	5,04 %	144 420 470,68	8 935 986,91	1 072 941,31	154 429 398,90	1,42 %
4	ULKOISET TOIMET	6 014 011 937,88	5 708 777 633,33	3 590 350,00	154 825 948,36	5 867 193 931,69	97,56 %	131 341 335,02	0,00	131 341 335,02	2,18 %	15 380 130,67	95 150,00	1 390,50	15 476 671,17	0,26 %
5	HALLINTO	6 913 550 934,52	6 528 741 570,53	279 790,00	145 569 933,90	6 674 591 294,43	96,54 %	110 773 044,22	1 206 956,00	111 980 000,22	1,62 %	126 975 835,47	210,00	3 594,40	126 979 639,87	1,84 %
6	VARAUKSET	278 000 000,00	127 640 000,00	0,00	0,00	127 640 000,00	45,91 %	0,00	0,00	0,00	0,00 %	150 360 000,00	0,00	0,00	150 360 000,00	54,09 %
7	LIITTYMISTÄ VALMISTELEVA TUKI	2 720 863 680,19	2 674 996 584,23	0,00	3 196 979,88	2 678 193 564,11	98,43 %	25 507 662,31	0,00	25 507 662,31	0,94 %	17 162 453,77	0,00	0,00	17 162 453,77	0,63 %
8	KORVAUKSET	1 073 500 332,00	1 073 500 332,00	0,00	0,00	1 073 500 332,00	100,00 %	0,00	0,00	0,00	0,00 %	0,00	0,00	0,00	0,00	0,00 %
Yhteensä		122 794 390 329,12	119 701 473 536,18	202 527 873,82	1 156 137 240,14	121 060 138 650,14	98,59 %	855 844 445,04	10 727 980,00	866 572 425,04	0,71 %	857 569 979,82	9 031 347,91	1 077 926,21	867 679 253,94	0,71 %

12. Maksumäärärahojen toteutuminen

rahoitusnäkymien otsakkeittain

euroa
Otsake		Hyväksytyt maksumäärärahat	Suoritetut maksut					Seuraavalle vuodelle siirretyt määrärahat					Peruutetut määrärahat
		Hyväksytyt maksumäärärahat	varainhoitovuoden määrärahoista	siirretyistä tai uud. Käyttöön otetuista määrärahoista	käyttötarkoitukseensa sidotut tulot	yhteensä	%	automaattiset siirrot	erikseen päätetyt siirrot	käyttötarkoitukseensa sidotut tulot	yhteensä	%	varainhoitovuoden määrärahoista	siirretyistä määrärahoista	käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista (EFTA)	yhteensä	%
		1	2	3	4	5=2+3+4	6=5/1	7	8	9	10=7+8+9	11=10/1	12	13	14	15=12+13+14	16=15/1
1	MAATALOUS	50 498 526 876,22	49 572 765 283,42	225 986 614,06	0,00	49 798 751 897,48	98,61 %	268 754 563,77	0,00	2 510 270,02	271 264 833,79	0,54 %	369 000 152,81	59 509 992,14	0,00	428 510 144,95	0,85 %
2	RAKENNETOIMET	32 570 627 251,70	32 371 258 322,61	9 226 584,43	18 859 930,24	32 399 344 837,28	99,47 %	15 726 487,62	0,00	42 694 369,82	58 420 857,44	0,18 %	108 224 426,77	4 637 130,21	0,00	112 861 556,98	0,35 %
3	SISÄISET POLITIIKAT	10 807 774 754,59	8 216 185 027,47	201 399 550,61	596 101 531,22	9 013 686 109,30	83,40 %	132 356 360,73	20 639 028,00	1 164 913 054,23	1 317 908 442,96	12,19 %	400 088 730,96	71 930 925,75	4 160 545,62	476 180 202,33	4,41 %
4	ULKOISET TOIMET	5 731 320 792,27	5 005 486 440,49	38 865 277,12	141 824 434,53	5 186 176 152,14	90,49 %	48 771 360,00	43 210 850,28	121 149 270,01	213 131 480,29	3,72 %	309 614 983,23	22 369 707,43	28 469,18	332 013 159,84	5,79 %
5	HALLINTO	7 712 992 793,80	5 888 507 416,41	680 320 161,69	130 895 509,08	6 699 723 087,18	86,86 %	630 006 349,39	3 302 979,84	151 791 323,42	785 100 652,65	10,18 %	132 529 187,20	95 630 769,79	9 096,98	228 169 053,97	2,95 %
6	VARAUKSET	386 000 000,00	127 640 000,00	0,00	0,00	127 640 000,00	33,07 %	0,00	0,00	0,00	0,00	0,00 %	258 360 000,00	0,00	0,00	258 360 000,00	66,93 %
7	LIITTYMISTÄ VALMISTELEVA TUKI	2 437 989 276,90	2 235 130 876,88	7 790 535,07	33 756 704,52	2 276 678 116,47	93,38 %	8 785 955,44	0,00	6 263 039,81	15 048 995,25	0,62 %	138 624 505,68	7 637 659,50	0,00	146 262 165,18	6,00 %
8	KORVAUKSET	1 073 500 332,00	1 073 500 332,00	0,00	0,00	1 073 500 332,00	100,00 %	0,00	0,00	0,00	0,00	0,00 %	0,00	0,00	0,00	0,00	0,00 %
Yhteensä		111 218 732 077,48	104 490 473 699,28	1 163 588 722,98	921 438 109,59	106 575 500 531,85	95,83 %	1 104 401 076,95	67 152 858,12	1 489 321 327,31	2 660 875 262,38	2,39 %	1 716 441 986,65	261 716 184,82	4 198 111,78	1 982 356 283,25	1,78 %

13. Vuosien 2006 ja 2005 talousarvioiden toteutumavertailu

rahoitusnäkymien otsakkeittain

Maksusitoumus-

määrärahat

euroa
Otsake		Hyväksytyt maksusitoumusmäärärahat			Tehdyt maksusitoumukset				Seuraavalle vuodelle siirretyt määrärahat				Peruutetut määrärahat
		2006	2005	prosenttimuutos	2006	%	2005	%	2006	%	2005	%	2006	%	2005	%
		1	2	3=(1-2)/2	4	5=4/1	6	7=6/2	8	9=8/1	10	11=10/2	12=1-4-8	13=12/1	14=2-6-10	15=14/2
1	MAATALOUS	50 236 630 270,02	49 076 246 092,42	2,36 %	49 865 229 412,59	99,26 %	48 928 359 920,62	99,70 %	2 486 127,62	0,00 %	43 527 062,95	0,09 %	368 914 729,81	0,73 %	104 359 108,85	0,21 %
2	RAKENNETOIMET	44 659 599 303,61	42 536 191 404,48	4,99 %	44 578 793 635,98	99,82 %	42 490 498 505,57	99,89 %	46 449 307,21	0,10 %	20 114 968,63	0,05 %	34 356 360,42	0,08 %	25 577 930,28	0,06 %
3	SISÄISET POLITIIKAT	10 898 233 870,90	10 440 606 310,84	4,38 %	10 194 996 479,34	93,55 %	9 548 604 176,33	91,46 %	548 807 992,66	5,04 %	683 822 033,31	6,55 %	154 429 398,90	1,42 %	208 180 101,20	1,99 %
4	ULKOISET TOIMET	6 014 011 937,88	5 660 331 574,76	6,25 %	5 867 193 931,69	97,56 %	5 516 105 602,78	97,45 %	131 341 335,02	2,18 %	106 063 905,88	1,87 %	15 476 671,17	0,26 %	38 162 066,10	0,67 %
5	HALLINTO	6 913 550 934,52	6 550 862 383,95	5,54 %	6 674 591 294,43	96,54 %	6 354 856 192,85	97,01 %	111 980 000,22	1,62 %	97 325 444,06	1,49 %	126 979 639,87	1,84 %	98 680 747,04	1,51 %
6	VARAUKSET	278 000 000,00	236 000 000,00	17,80 %	127 640 000,00	45,91 %	140 110 000,00	59,37 %	0,00	0,00 %	0,00	0,00 %	150 360 000,00	54,09 %	95 890 000,00	40,63 %
7	LIITTYMISTÄ VALMISTELEVA TUKI	2 720 863 680,19	2 130 713 588,18	27,70 %	2 678 193 564,11	98,43 %	1 994 385 934,22	93,60 %	25 507 662,31	0,94 %	9 110 341,61	0,43 %	17 162 453,77	0,63 %	127 217 312,35	5,97 %
8	KORVAUKSET	1 073 500 332,00	1 304 988 996,00	- 17,74 %	1 073 500 332,00	100,00 %	1 304 988 996,00	100,00 %	0,00	0,00 %	0,00	0,00 %	0,00	0,00 %	0,00	0,00 %
Yhteensä		122 794 390 329,12	117 935 940 350,63	4,12 %	121 060 138 650,14	98,59 %	116 277 909 328,37	98,59 %	866 572 425,04	0,71 %	959 963 756,44	0,81 %	867 679 253,94	0,71 %	698 067 265,82	0,59 %

Maksu-

määrärahat

euroa
Otsake		Hyväksytyt maksumäärärahat			Suoritetut maksut				Seuraavalle vuodelle siirretyt määrärahat				Peruutetut määrärahat
		2006	2005	prosenttimuutos	2006	%	2005	%	2006	%	2005	%	2006	%	2005	%
		1	2	3=(1-2)/2	4	5=4/1	6	7=6/2	8	9=8/1	10	11=10/2	12=1-4-8	13=12/1	14=2-6-10	15=14/2
1	MAATALOUS	50 498 526 876,22	48 907 981 350,25	3,25 %	49 798 751 897,48	98,61 %	48 465 768 985,88	99,10 %	271 264 833,79	0,54 %	285 623 669,15	0,58 %	428 510 144,95	0,85 %	156 588 695,22	0,32 %
2	RAKENNETOIMET	32 570 627 251,70	32 838 251 159,96	0,81 %	32 399 344 837,28	99,47 %	32 763 192 073,85	99,77 %	58 420 857,44	0,18 %	16 456 109,43	0,05 %	112 861 556,98	0,35 %	58 602 976,68	0,18 %
3	SISÄISET POLITIIKAT	10 807 774 754,59	9 753 639 107,10	10,81 %	9 013 686 109,30	83,40 %	7 972 110 336,75	81,73 %	1 317 908 442,96	12,19 %	1 322 025 501,16	13,55 %	476 180 202,33	4,41 %	459 503 269,19	4,71 %
4	ULKOISET TOIMET	5 731 320 792,27	5 435 407 948,46	5,44 %	5 186 176 152,14	90,49 %	5 013 054 063,21	92,23 %	213 131 480,29	3,72 %	146 344 072,42	2,69 %	332 013 159,84	5,79 %	276 009 812,83	5,08 %
5	HALLINTO	7 712 992 793,80	7 301 184 292,62	5,64 %	6 699 723 087,18	86,86 %	6 191 378 792,90	84,80 %	785 100 652,65	10,18 %	879 417 144,82	12,04 %	228 169 053,97	2,95 %	230 388 354,90	3,16 %
6	VARAUKSET	386 000 000,00	346 000 000,00	11,56 %	127 640 000,00	33,07 %	140 110 000,00	40,49 %	0,00	0,00 %	0,00	0,00 %	258 360 000,00	66,93 %	205 890 000,00	59,51 %
7	LIITTYMISTÄ VALMISTELEVA TUKI	2 437 989 276,90	3 546 547 761,72	31,26 %	2 276 678 116,47	93,38 %	2 984 626 577,66	84,16 %	15 048 995,25	0,62 %	37 034 408,53	1,04 %	146 262 165,18	6,00 %	524 886 775,53	14,80 %
8	KORVAUKSET	1 073 500 332,00	1 304 988 996,00	17,74 %	1 073 500 332,00	100,00 %	1 304 988 996,00	100,00 %	0,00	0,00 %	0,00	0,00 %	0,00	0,00 %	0,00	0,00 %
Yhteensä		111 218 732 077,48	109 434 000 616,11	1,63 %	106 575 500 531,85	95,83 %	104 835 229 826,25	95,80 %	2 660 875 262,38	2,39 %	2 686 900 905,51	2,46 %	1 982 356 283,25	1,78 %	1 911 869 884,35	1,75 %

14. Maksusitoumus- ja maksumäärärahojen

toteutuminen toimielimittäin

Maksusitoumus-

määrärahat

euroa
Toimielin	Hyväksytyt maksusitoumusmäärärahat	Tehdyt maksusitoumukset					Seuraavalle vuodelle siirretyt määrärahat				Peruutetut määrärahat
	Hyväksytyt maksusitoumusmäärärahat	varainhoitovuoden määrärahoista	siirretyistä tai uud. käyttöön otetuista määrärahoista	käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista	yhteensä	%	käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista	erikseen päätetyt siirrot	yhteensä	%	varainhoitovuoden määrärahoista	vuodelta 2005 siirretyistä tai uud. käyttöön otetuista määrärahoista	käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista (EFTA)	yhteensä	%
	1	2	3	4	5=2+3+4	6=5/1	7	8	9=7+8	10=9/1	11	12	13	14=11+12+13	15=14/1
Euroopan parlamentti	1 368 486 316,11	1 306 325 432,30	200 000,00	37 213 465,75	1 343 738 898,05	98,19 %	9 472 850,36	0,00	9 472 850,36	0,69 %	15 274 567,70	0,00	0,00	15 274 567,70	1,12 %
Neuvosto	626 102 378,31	558 172 930,11	0,00	16 548 153,74	574 721 083,85	91,79 %	17 801 271,57	0,00	17 801 271,57	2,84 %	33 580 022,89	0,00	0,00	33 580 022,89	5,36 %
Komissio	120 235 296 051,00	117 320 281 520,65	202 327 873,82	1 086 682 964,96	118 609 292 359,43	98,65 %	826 460 879,10	10 727 980,00	837 188 859,10	0,70 %	778 705 558,35	9 031 347,91	1 077 926,21	788 814 832,47	0,66 %
Yhteisöjen tuomioistuin	252 306 372,60	238 293 961,93	0,00	325 504,40	238 619 466,33	94,58 %	1 642 266,20	0,00	1 642 266,20	0,65 %	12 044 640,07	0,00	0,00	12 044 640,07	4,77 %
Tilintarkastustuomioistuin	113 596 668,31	100 976 934,57	0,00	268 360,80	101 245 295,37	89,13 %	131 816,51	0,00	131 816,51	0,12 %	12 219 556,43	0,00	0,00	12 219 556,43	10,76 %
Talous- ja sosiaalikomitea	112 389 673,52	104 821 188,97	0,00	4 211 501,12	109 032 690,09	97,01 %	193 367,40	0,00	193 367,40	0,17 %	3 163 616,03	0,00	0,00	3 163 616,03	2,81 %
Alueiden komitea	74 391 953,27	61 969 537,55	0,00	10 887 289,37	72 856 826,92	97,94 %	141 993,90	0,00	141 993,90	0,19 %	1 393 132,45	0,00	0,00	1 393 132,45	1,87 %
Oikeusasiamies	7 682 538,00	6 770 255,52	0,00	0,00	6 770 255,52	88,13 %	0,00	0,00	0,00	0,00 %	912 282,48	0,00	0,00	912 282,48	11,87 %
Euroopan tietosuojavaltuutettu	4 138 378,00	3 861 774,58	0,00	0,00	3 861 774,58	93,32 %	0,00	0,00	0,00	0,00 %	276 603,42	0,00	0,00	276 603,42	6,68 %
Yhteensä	122 794 390 329,12	119 701 473 536,18	202 527 873,82	1 156 137 240,14	121 060 138 650,14	98,59 %	855 844 445,04	10 727 980,00	866 572 425,04	0,71 %	857 569 979,82	9 031 347,91	1 077 926,21	867 679 253,94	0,71 %

Maksu-

määrärahat

euroa
Toimielin	Hyväksytyt maksumäärärahat	Suoritetut maksut					Seuraavalle vuodelle siirretyt määrärahat					Peruutetut määrärahat
	Hyväksytyt maksumäärärahat	varainhoitovuoden määrärahoista	siirretyistä määrärahoista	käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista	yhteensä	%	automaattiset siirrot	erikseen päätetyt siirrot	käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista	yhteensä	%	varainhoitovuoden määrärahoista	siirretyistä määrärahoista	käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista (EFTA)	yhteensä	%
	1	2	3	4	5=2+3+4	6=5/1	7	8	9	10=7+8+9	11=10/1	12	13	14	15=12+13+14	16=15/1
Euroopan parlamentti	1 701 269 660,65	1 117 578 610,06	285 778 030,55	36 945 146,42	1 440 301 787,03	84,66 %	188 746 822,24	0,00	35 360 878,05	224 107 700,29	13,17 %	15 274 567,70	21 585 605,63	0,00	36 860 173,33	2,17 %
Neuvosto	736 264 158,20	466 963 905,97	101 169 948,48	16 548 153,74	584 682 008,19	79,41 %	91 209 024,14	0,00	17 801 271,57	109 010 295,71	14,81 %	33 580 022,89	8 991 831,41	0,00	42 571 854,30	5,78 %
Komissio	108 175 684 800,44	102 430 969 155,00	741 939 438,03	853 743 449,96	104 026 652 042,99	96,16 %	782 997 538,15	67 152 858,12	1 432 558 437,46	2 282 708 833,73	2,11 %	1 637 293 632,73	224 832 179,21	4 198 111,78	1 866 323 923,72	1,73 %
Yhteisöjen tuomioistuin	267 048 157,10	225 025 288,09	12 399 434,36	325 504,40	237 750 226,85	89,03 %	13 268 673,84	0,00	1 642 266,20	14 910 940,04	5,58 %	12 044 640,07	2 342 350,14	0,00	14 386 990,21	5,39 %
Tilintarkastustuomioistuin	119 881 073,16	93 728 633,21	5 353 989,80	268 360,80	99 350 983,81	82,87 %	7 248 301,36	0,00	131 816,51	7 380 117,87	6,16 %	12 219 556,43	930 415,05	0,00	13 149 971,48	10,97 %
Talous- ja sosiaalikomitea	123 841 644,55	94 412 786,16	10 333 755,87	3 139 932,72	107 886 474,75	87,12 %	10 124 989,54	0,00	1 264 935,80	11 389 925,34	9,20 %	3 447 029,30	1 118 215,16	0,00	4 565 244,46	3,69 %
Alueiden komitea	82 016 334,70	52 968 650,29	5 851 818,02	10 467 561,55	69 288 029,86	84,48 %	9 000 368,08	0,00	561 721,72	9 562 089,80	11,66 %	1 393 651,63	1 772 563,41	0,00	3 166 215,04	3,86 %
Oikeusasiamies	8 306 286,57	6 365 069,79	596 606,04	0,00	6 961 675,83	83,81 %	405 185,73	0,00	0,00	405 185,73	4,88 %	912 282,48	27 142,53	0,00	939 425,01	11,31 %
Euroopan tietosuojavaltuutettu	4 419 962,11	2 461 600,71	165 701,83	0,00	2 627 302,54	59,44 %	1 400 173,87	0,00	0,00	1 400 173,87	31,68 %	276 603,42	115 882,28	0,00	392 485,70	8,88 %
Yhteensä	111 218 732 077,48	104 490 473 699,28	1 163 588 722,98	921 438 109,59	106 575 500 531,85	95,83 %	1 104 401 076,95	67 152 858,12	1 489 321 327,31	2 660 875 262,38	2,39 %	1 716 441 986,65	261 716 184,82	4 198 111,78	1 982 356 283,25	1,78 %

15. KONSOLIDOITU YHTEENVETO MAKSATTAMATTA OLEVISTA SITOUMUKSISTA

euroa
	JAKSOTTAMATTOMAT MÄÄRÄRAHAT	JAKSOTETUT MÄÄRÄRAHAT	Yhteensäl
Edelliseltä varainhoitovuodelta siirretyt sitoumukset	1 253 640 180,79	117 825 874 585,07	119 079 514 765,86
Puretut sitoumukset	- 56 394 461,62	- 1 674 266 331,73	- 1 730 660 793,35
Suoritetut maksut	1 005 841 701,50	43 576 201 831,27	44 582 043 532,77
Peruutukset	162 616 139,62	0,00	162 616 139,62
Varainhoitovuoden sitoumukset	56 464 704 523,77	64 595 434 126,37	121 060 138 650,14
Suoritetut maksut	55 333 886 613,11	6 659 570 385,97	61 993 456 999,08
Sellaisten sitoumusten peruutukset, joita ei voida siirtää seuraavalle varainhoitovuodelle	15 404 798,94	0,00	15 404 798,94
Maksattamatta olevat sitoumukset varainhoitovuoden lopussa	1 115 413 111,72	57 935 863 740,40	59 051 276 852,12
Maksattamatta olevat sitoumukset varainhoitovuoden lopussa	1 144 200 989,77	130 511 270 162,47	131 655 471 152,24

16 a. Maksattamatta olevien sitoumusten jakautuminen alkuperävuoden mukaan

Otsake		< 2000	2000	2001	2002	2003	2004	2005	2006	Yhteensä
1	MAATALOUS	0,00	0,00	0,00	0,00	0,00	0,00	5 745 553,00	1 863 821 801,17	1 869 567 354,17
2	RAKENNETOIMET	1 046 379 952,67	95 111 649,63	346 206 288,59	634 516 796,30	1 804 396 389,27	13 127 211 296,67	32 371 651 135,10	43 745 215 383,04	93 170 688 891,27
3	SISÄISET POLITIIKAT	109 678 911,53	143 987 913,52	364 743 438,90	617 025 435,66	1 424 882 909,53	2 549 110 805,93	4 130 539 748,33	5 977 796 682,48	15 317 765 845,88
4	ULKOISET TOIMET	651 259 480,32	372 207 082,25	564 927 650,83	906 509 624,16	1 112 601 806,61	2 094 712 415,23	2 791 938 263,37	4 239 851 507,66	12 734 007 830,43
5	HALLINTO	1 089 781,57	2 099,92	0,00	0,00	17 995,00	901 495,91	30 690 148,33	673 950 354,56	706 651 875,29
6	VARAUKSET	0,00	0,00	0,00	0,00	0,00	0,00	0,00	0,00	0,00
7	LIITTYMISTÄ VALMISTELEVA TUKI	191 694 438,30	214 005 465,69	456 758 228,51	640 226 854,60	960 522 568,19	1 217 902 840,89	1 625 037 835,81	2 550 641 123,21	7 856 789 355,20
8	KORVAUKSET	0,00	0,00	0,00	0,00	0,00	0,00	0,00	0,00	0,00
Yhteensä		2 000 102 564,39	825 314 211,01	1 732 635 606,83	2 798 278 710,72	5 302 421 668,60	18 989 838 854,63	40 955 602 683,94	59 051 276 852,12	131 655 471 152,30

16 b. Maksattamatta olevien sitoumusten jakautuminen alkuperävuoden mukaan

Toimintalohko		< 2000	2000	2001	2002	2003	2004	2005	2006	Yhteensä
01	TALOUS- JA RAHOITUSASIAT	7 025 681,45	2 156 540,24	5 258 400,00	0,00	0,00	78 157 335,32	65 793 626,76	169 731 341,87	328 122 925,64
02	YRITYSTOIMINTA	5 099 551,83	2 065 080,30	12 363 436,83	11 739 714,82	42 114 042,31	46 646 726,02	100 003 794,45	221 198 351,72	441 230 698,28
03	KILPAILU	0,00	0,00	0,00	0,00	0,00	142 450,83	408 647,64	9 417 954,16	9 969 052,63
04	TYÖLLISYYS- JA SOSIAALIASIAT	165 733 458,94	40 613 656,40	13 664 978,87	56 995 963,02	327 468 439,63	2 765 006 636,15	8 419 185 302,33	11 332 944 748,21	23 121 613 183,55
05	MAATALOUS JA MAASEUDUN KEHITTÄMINEN	326 968 318,18	20 778 242,27	0,00	1 381 554,00	64 540 983,54	1 242 639 624,18	2 636 168 689,59	5 959 215 196,46	10 251 692 608,22
06	ENERGIA JA LIIKENNE	49 688 501,85	59 086 068,15	89 925 441,13	92 610 637,65	178 929 907,45	415 335 496,08	667 680 993,15	900 372 186,59	2 453 629 232,05
07	YMPÄRISTÖ	2 504 876,94	0,00	19 816 218,83	39 513 347,44	53 430 658,85	95 209 378,31	115 901 023,46	168 699 485,46	495 074 989,29
08	TUTKIMUS	17 544 316,07	55 420 945,89	175 417 722,18	344 977 010,53	856 632 301,43	1 317 074 632,95	1 861 328 520,89	2 766 508 961,47	7 394 904 411,41
09	TIETOYHTEISKUNTA JA VIESTIMET	5 675 071,07	3 446 124,06	21 786 448,25	59 621 524,41	180 325 882,22	333 470 368,19	776 068 013,97	880 686 423,30	2 261 079 855,47
10	SUORA TUTKIMUSTOIMINTA	390 258,24	855 266,78	947 904,17	2 072 193,22	6 897 420,07	5 117 292,90	37 012 707,02	104 724 087,39	158 017 129,79
11	KALATALOUS	43 784 924,81	6 018 260,46	15 525 481,47	44 201 345,12	68 291 759,54	205 700 335,20	507 071 196,04	813 000 802,49	1 703 594 105,13
12	SISÄMARKKINAT	0,00	0,00	30 000,00	14 000,00	2 659,35	1 822 211,84	1 607 523,59	13 893 125,31	17 369 520,09
13	ALUEPOLITIIKKA	513 245 826,84	181 089 462,19	614 710 204,54	1 029 167 214,71	2 093 528 442,08	9 696 437 327,36	21 655 695 839,44	28 393 448 715,93	64 177 323 033,09
14	VEROTUS JA TULLILIITTO	0,00	0,00	0,00	6 161,28	1 142 156,34	2 907 411,64	17 559 526,96	48 102 423,69	69 717 679,91
15	KOULUTUS JA KULTTUURI	26 937 633,40	14 137 941,54	13 705 319,23	21 346 363,42	37 261 101,01	54 021 934,50	110 647 471,84	289 284 801,79	567 342 566,73
16	LEHDISTÖ JA VIESTINTÄ	112 581,37	103 302,22	296 757,69	509 847,52	777 488,31	2 167 456,28	6 980 773,98	65 779 731,12	76 727 938,49
17	TERVEYS- JA KULUTTAJA-ASIAT	923 158,91	0,00	285 596,54	4 804 900,64	20 468 298,46	30 081 717,72	40 833 924,39	352 381 670,57	449 779 267,23
18	VAPAUDEN, TURVALLISUUDEN JA OIKEUDEN ALUE	238 439,04	522 616,96	9 893 071,64	12 461 443,47	13 783 469,02	34 804 047,57	94 408 907,56	130 602 383,48	296 714 378,74
19	ULKOSUHTEET	523 633 413,09	271 194 176,90	367 125 148,21	667 352 544,86	679 537 990,84	1 319 365 107,73	1 755 333 573,50	2 528 141 736,28	8 111 683 691,41
20	KAUPPA	0,00	0,00	23 729,88	0,00	108 218,34	765 576,60	2 811 507,72	15 155 632,26	18 864 664,80
21	KEHITYSYHTEISTYÖ JA SUHTEET AKT-VALTIOIHIN	80 392 729,58	78 729 431,16	166 746 017,28	185 821 030,98	300 885 727,76	427 470 754,44	617 423 313,37	922 327 597,24	2 779 796 601,81
22	LAAJENTUMINEN	228 514 215,28	89 074 681,65	204 968 077,22	221 838 954,05	366 899 924,94	884 404 108,83	1 310 981 898,59	2 192 666 367,42	5 499 348 227,98
23	HUMANITAARINEN APU	1 688 607,50	0,00	0,00	775 292,29	6 179 839,24	22 611 321,19	105 267 711,22	274 887 000,58	411 409 772,02
24	PETOSTENTORJUNTA	0,00	0,00	0,00	0,00	12 740,20	626 790,92	2 065 832,22	15 636 875,50	18 342 238,84
25	KOMISSION POLITIIKKOJEN KOORDINOINTI JA OIKEUDELLINEN TUKI	0,00	0,00	0,00	0,00	0,00	0,00	62 641,71	25 022 743,09	25 085 384,80
26	HALLINTO	0,00	0,00	0,00	0,00	794 763,05	0,00	47 025,38	79 137 153,31	79 978 941,74
27	TALOUSARVIO	0,00	0,00	0,00	0,00	0,00	0,00	0,00	10 298 984,99	10 298 984,99
28	VARAINHOIDON VALVONTA	0,00	0,00	0,00	0,00	0,00	0,00	0,00	1 070 397,41	1 070 397,41
29	TILASTOTIEDOT	1 000,00	22 413,84	145 652,87	1 067 667,29	2 407 454,62	7 852 811,88	20 522 992,26	43 492 812,70	75 512 805,46
30	ELÄKKEET	0,00	0,00	0,00	0,00	0,00	0,00	0,00	0,00	0,00
31	VARAUKSET	0,00	0,00	0,00	0,00	0,00	0,00	0,00	0,00	0,00
90	MUUT TOIMIELIMET	0,00	0,00	0,00	0,00	0,00	0,00	26 729 704,91	323 447 160,33	350 176 865,24
Yhteensä		2 000 102 564,39	825 314 211,01	1 732 635 606,83	2 798 278 710,72	5 302 421 668,60	18 989 838 854,63	40 955 602 683,94	59 051 276 852,12	131 655 471 152,30

17. Virastot — Varainhoitovuosi 2006: Talousarvioon otetut tulot, vahvistetut saamiset ja toteutuneet tulot

Tulot virastoittain

euroa
Virasto	Talousarvioon otetut tulot	Vahvistetut saamiset	Toteutuneet tulot	Perimättä	Euroopan komission avustus toimintalohkosta
Euroopan lentoturvallisuusvirasto	65 663 000,00	66 831 669,77	66 831 669,77	0,00	06
Euroopan operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtiva virasto (Frontex)	19 462 300,00	17 590 042,62	17 590 042,62	0,00	18
Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus	17 571 260,00	15 344 405,14	15 344 065,60	339,54	15
Euroopan poliisiakatemia	6 075 144,00	6 075 144,00	6 075 144,00	0,00	18
Tautien ehkäisyn ja valvonnan eurooppalainen keskus	17 146 080,00	16 211 313,00	16 211 313,00	0,00	17
Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus	13 121 125,00	13 121 125,00	13 094 915,96	26 209,04	18
Euroopan ympäristökeskus	37 314 090,00	36 831 054,00	34 562 415,15	2 268 638,85	07
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen	40 248 981,75	37 543 431,25	37 543 431,25	0,00	17
Eurooppalaisen GNSS-järjestelmän valvontaviranomainen	6 962 880,19	7 026 214,20	7 026 214,20	0,00	06
Eurojust	14 700 000,00	15 704 194,04	15 704 194,04	0,00	18
Euroopan meriturvallisuusvirasto	44 738 440,00	32 392 190,03	32 392 190,03	0,00	06
Sisämarkkinoilla toimiva yhdenmukaistamisvirasto (tavaramerkit ja mallit)	211 728 860,00	192 264 250,61	192 264 250,61	0,00	12
Euroopan lääkevirasto	138 676 000,00	149 722 303,64	141 301 875,45	8 420 428,19	02
Euroopan verkko- ja tietoturvavirasto	6 800 000,00	6 612 309,12	6 612 309,12	0,00	09
Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskus	9 393 907,50	9 682 219,47	9 416 126,97	266 092,50	18
Euroopan rautatievirasto	14 398 000,00	12 405 715,89	12 405 715,89	0,00	06
Euroopan jälleenrakennusvirasto	270 575 000,00	277 085 772,92	277 085 772,92	0,00	22
Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto	14 108 161,00	12 460 046,64	12 459 095,54	951,10	04
Euroopan unionin elinten käännöskeskus	40 876 392,00	39 583 840,89	33 204 621,09	6 379 219,80	31
Euroopan koulutussäätiö	19 450 000,00	22 423 380,52	22 423 380,52	0,00	15
Yhteisön kasvilajikevirasto	8 720 000,00	9 330 302,73	9 330 302,73	0,00	17
Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö	19 760 000,00	19 522 812,65	19 506 150,24	16 662,41	04
Koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirasto	29 199 000,00	27 749 000,00	27 749 000,00	0,00	15
Älykkään energiahuollon toimeenpanovirasto	5 628 819,22	5 628 819,22	5 628 819,22	0,00	06
Yhteensä	1 072 317 440,66	1 049 141 557,35	1 031 763 015,92	17 378 541,43

Tulot tulolajittain

euroa
Tulolaji	Talousarvioon otetut tulot	Vahvistetut saamiset	Toteutuneet tulot	Perimättä
Euroopan komission avustus	653 587 219,41	635 349 505,58	635 349 237,42	268,16
Maksutulot	278 993 042,00	328 414 018,82	320 847 683,07	7 566 335,75
Muut tulot	139 737 179,25	85 378 032,95	75 566 095,43	9 811 937,52
Yhteensä	1 072 317 440,66	1 049 141 557,35	1 031 763 015,92	17 378 541,43

18. Virastot — Varainhoitovuosi 2006: Määrärahat ja maksusitoumusmäärärahojen toteutuminen

euroa
Virasto	Maksusitoumusmäärärahat				Maksumäärärahat
Virasto	määrärahat	tehdyt sitoumukset	vuodelle 2007 siirretyt määrärahat	peruutetut määrärahat	määrärahat	suoritetut maksut	vuodelle 2007 siirretyt määrärahat	peruutetut määrärahat
Euroopan lentoturvallisuusvirasto	66 562 970,23	60 412 514,46	15 146,59	6 135 309,18	72 369 278,60	49 028 674,87	19 351 968,30	3 988 635,43
Euroopan operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtiva virasto (Frontex)	17 537 597,62	14 627 229,34	741 891,00	2 168 477,28	17 537 597,62	3 385 325,13	11 932 495,94	2 219 776,55
Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus	18 278 222,43	16 388 597,09	545 564,32	1 344 061,02	18 630 545,11	14 158 812,61	1 853 009,38	2 618 723,12
Euroopan poliisiakatemia	6 075 144,00	4 321 495,43	990 407,08	763 241,49	6 075 144,00	2 153 106,53	3 158 795,98	763 241,49
Tautien ehkäisyn ja valvonnan eurooppalainen keskus	17 146 080,00	16 064 921,93	0,00	1 081 158,07	18 583 087,71	10 088 690,34	7 097 157,11	1 397 240,26
Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus	13 548 968,34	12 873 208,15	491 506,10	184 254,09	14 051 138,40	12 255 485,45	1 229 083,16	566 569,79
Euroopan ympäristökeskus	40 525 421,49	35 915 861,97	4 592 441,57	17 117,95	45 998 302,34	33 454 115,48	11 852 774,97	691 411,89
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen	40 248 981,75	36 407 899,95	0,00	3 841 081,80	46 556 959,01	33 562 711,69	7 889 175,60	5 105 071,72
Eurooppalaisen GNSS-järjestelmän valvontaviranomainen	6 962 880,19	3 107 295,90	0,00	3 855 584,29	6 962 880,19	704 146,74	1 276 617,07	4 982 116,38
Eurojust	14 985 483,55	14 330 791,72	71 000,00	583 691,83	16 813 964,47	13 385 613,35	2 590 329,78	838 021,34
Euroopan meriturvallisuusvirasto	44 738 440,00	34 287 177,64	0,00	10 451 262,36	45 232 542,38	24 279 657,43	1 269 659,16	19 683 225,79
Sisämarkkinoilla toimiva yhdenmukaistamisvirasto (tavaramerkit ja mallit)	211 728 860,00	126 055 866,64	0,00	85 672 993,36	236 634 990,93	121 075 929,69	26 488 164,94	89 070 896,30
Euroopan lääkevirasto	140 643 000,00	137 235 660,61	0,00	3 407 339,39	157 509 000,82	123 435 768,34	29 413 020,40	4 660 212,08
Euroopan verkko- ja tietoturvavirasto	6 940 080,00	6 238 387,04	49 530,00	652 162,96	9 051 581,01	6 682 308,21	917 363,62	1 451 909,18
Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskus	9 483 907,50	8 775 582,17	269 185,88	439 139,45	10 692 575,03	8 685 246,28	1 520 227,96	487 100,79
Euroopan rautatievirasto	14 398 000,00	10 421 586,80	0,00	3 976 413,20	17 275 724,82	9 239 725,88	2 680 034,30	5 355 964,64
Euroopan jälleenrakennusvirasto	970 475 803,99	208 692 527,58	758 996 977,63	2 786 298,78	971 470 537,05	276 112 502,76	679 500 592,00	15 857 442,29
Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto	14 246 990,40	13 093 365,31	291 683,97	861 941,12	16 764 114,42	12 451 617,82	2 662 667,89	1 649 828,71
Euroopan unionin elinten käännöskeskus	40 876 392,00	26 847 612,28	0,00	14 028 779,72	28 998 537,52	26 020 996,83	2 886 129,74	91 410,95
Euroopan koulutussäätiö	26 482 381,89	23 870 747,11	1 714 492,67	897 142,11	26 482 381,87	20 364 127,25	5 473 905,44	644 349,18
Yhteisön kasvilajikevirasto	13 018 000,00	11 355 753,43	0,00	1 662 246,57	11 855 039,50	9 829 574,04	902 568,17	1 122 897,29
Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö	19 760 000,00	19 216 906,46	343 167,30	199 926,24	24 378 442,10	19 595 971,34	4 311 913,04	470 557,72
Koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirasto	29 199 000,00	26 682 387,54	0,00	2 516 612,46	29 199 000,00	19 708 393,04	6 688 124,89	2 802 482,07
Älykkään energiahuollon toimeenpanovirasto	5 628 819,22	5 469 284,25	0,00	159 534,97	5 628 819,22	4 074 700,31	981 586,69	572 532,22
Yhteensä	1 789 491 424,60	872 692 660,80	769 112 994,11	147 685 769,69	1 854 752 184,12	853 733 201,41	833 927 365,53	167 091 617,18

euroa
Menolaji	Maksusitoumusmäärärahat				Maksumäärärahat
Menolaji	määrärahat	tehdyt sitoumukset	vuodelle 2007 siirretyt määrärahat	peruutetut määrärahat	määrärahat	suoritetut maksut	vuodelle2007 siirretyt määrärahat	peruutetut määrärahat
Henkilöstö	319 158 938,89	300 855 962,71	458 160,33	17 844 815,85	323 268 014,26	291 701 302,29	10 451 097,35	21 115 614,62
Hallinnosta johtuvat menot	143 712 090,58	127 277 441,39	1 651 025,91	14 783 623,28	171 754 012,83	105 350 733,97	49 147 905,01	17 255 373,85
Toimintamenot	1 326 620 395,13	444 559 256,70	767 003 807,87	115 057 330,56	1 359 730 157,03	456 681 165,15	774 328 363,17	128 720 628,71
Yhteensä	1 789 491 424,60	872 692 660,80	769 112 994,11	147 685 769,69	1 854 752 184,12	853 733 201,41	833 927 365,53	167 091 617,18

19. VIRASTOT

Euroopan yhteisöjen taloudellinen tulos sisältyy konsolidoidun taseen vastattavien kohtaan 1.A.1

euroa
Varainhoitovuoden tulot	Euroopan yhteisöt	Virastot	Virastoavustuksen eliminointi	Yhteensä
	108 423 010 965,79	1 031 763 015,92	- 635 349 237,42	108 819 424 744,29

Vuoden 2006 määrärahoista suoritetut maksut	Euroopan yhteisöt	Virastot
	- 105 411 911 808,87	- 777 832 118,03	635 349 237,42	- 105 554 394 689,48

Varainhoitovuodelle 2007 siirretyt maksumäärärahat	Euroopan yhteisöt	Virastot
	- 1 400 894 862,16	- 833 927 365,53		- 2 234 822 227,69

Varainhoitovuodelta 2005 siirretyt EFTA-ETA-määrärahat	Euroopan yhteisöt	Virastot
	- 67 568,00	0,00		- 67 568,00

Varainhoitovuodelta 2005 siirretyt ja käyttämättä jääneet maksumäärärahat, jotka on peruutettu	Euroopan yhteisöt	Virastot
	263 331 782,31	692 966 930,78		956 298 713,09

Valuuttakurssierot varainhoitovuonna	Euroopan yhteisöt	Virastot
	- 16 836 905,85	761 631,34		- 16 075 274,51

Vuoden 2006 taloudellinen tulos	Euroopan yhteisöt	Virastot
	1 856 631 603,22	113 732 094,48		1 970 363 697,70

B JAKSO:

TALOUSARVION KONSOLIDOIDUN TOTEUTTAMISSELVITYKSEN LIITETIEDOT

1.	TALOUSARVIOPERIAATTEET, TALOUSARVION RAKENNE JA MÄÄRÄRAHAT

2.	HUOMAUTUKSIA VARAINHOITOVUODEN 2006 TALOUSARVION KONSOLIDOIDUSTA TOTEUTTAMISSELVITYKSESTÄ

1. BUDJETTIPERIAATTEET, TALOUSARVION RAKENNE JA MÄÄRÄRAHAT

1.1 BUDJETTIPERIAATTEET

Euroopan yhteisöjen yleisessä talousarviossa noudatetaan useita perusperiaatteita:

—	Yhtenäisyys ja talousarvion totuudenmukaisuus: kaikki Euroopan yhteisöjen tulot ja menot on koottava yhteen budjettiasiakirjaan ja kukin tulo ja meno otettava johonkin budjettikohtaan; menot eivät saa ylittää vahvistettuja määrärahoja.

—

Yleiskatteisuus: tähän periaatteeseen kuuluu kaksi sääntöä:

—	kohdentamiskielto, jonka mukaan talousarvion tuloja ei voida kohdentaa määrättyyn käyttötarkoitukseen (tulojen kokonaismäärällä on katettava kaikki menot)

—	bruttoperiaate, jonka mukaan kaikki tulot ja menot on otettava talousarvioon täysimääräisinä vähentämättä niitä toisistaan.

—	Vuotuisuus: talousarvioon otetut määrärahat on vahvistettu yhdeksi varainhoitovuodeksi, joten ne on käytettävä kyseisen varainhoitovuoden aikana.

—	Tasapaino: talousarvion tulojen ja menojen on oltava tasapainossa (arvioitujen tulojen ja maksumäärärahojen on oltava yhtä suuret).

—	Erittely: kaikki määrärahat on sidottava erikseen määriteltyyn käyttötarkoitukseen ja tavoitteeseen.

—	Laskentayksikkö: talousarvio laaditaan ja toteutetaan ja tilinpäätös esitetään euroina.

—	Moitteeton varainhoito: talousarviomäärärahat on käytettävä moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti eli taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden periaatteita noudattaen.

—	Seurattavuus: talousarvion laatimisessa ja toteuttamisessa ja tilinpäätöksen esittämisessä noudatetaan seurattavuusperiaatetta — talousarvio ja lisätalousarviot julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

1.2 TALOUSARVION RAKENNE

Talousarvio koostuu seuraavista osista:

a)	yleinen tulotaulukko

toimielinkohtaiset pääluokat, jotka on jaettu tulo- ja menotaulukoihin: pääluokka I: Euroopan parlamentti; pääluokka II: neuvosto; pääluokka III: komissio; pääluokka IV: yhteisöjen tuomioistuin; pääluokka V: tilintarkastustuomioistuin; pääluokka VI: Euroopan talous- ja sosiaalikomitea; pääluokka VII: alueiden komitea; pääluokka VIII: osa A. oikeusasiamies; osa B. Euroopan tietosuojavaltuutettu.

Kunkin toimielimen tulot ja menot luokitellaan lajin tai käyttötarkoituksen mukaan osastoihin, lukuihin, momentteihin ja alamomentteihin.

Osa selvitystilassa olevan EHTY:n varoista on asetettu selvitystilassa olevan EHTY:n toimintatalousarvion käyttöön. Komissio vahvisti kyseisen toimintatalousarvion vuosittain kuultuaan neuvostoa ja Euroopan parlamenttia. EHTY:n viimeinen toimintatalousarvio laadittiin kaudeksi 1. tammikuuta — 23. heinäkuuta 2002. Heinäkuun 24. päivästä 2002 lähtien EHTY:n toimintatalousarvioon liittyneet tuotot ja kulut on sisällytetty selvitystilassa olevan EHTY:n tuotto- ja kululaskelmaan. Vielä täyttämättä olevat sitoumukset esitetään taseen vastattavaa-puolella.

1.3 TILINPÄÄTÖKSEN RAKENNE

Ainoastaan komission talousarvioon sisältyy sekä hallintomäärärahoja että toimintamäärärahoja. Muilla toimielimillä on vain hallintomäärärahoja.

Talousarviossa on kahdenlaisia määrärahoja: jaksottamattomia määrärahoja ja jaksotettuja määrärahoja. Jaksottamattomilla määrärahoilla rahoitetaan yksivuotisia toimintoja (jotka ovat vuotuisperiaatteen mukaisia). Jaksotetut määrärahat on otettu käyttöön, jotta myös monivuotisten toimintojen rahoittamisessa voidaan noudattaa talousarvion vuotuisperiaatetta.

Jaksottamattomia määrärahoja ovat:

—	kaikki hallintomäärärahat (komission pääluokan luku 1 ja kaikki muiden toimielinten pääluokat)

—	EMOTR:n tukiosaston vuotuiset määrärahat sekä

—	eräät teknisluonteiset määrärahat (takaisinmaksut, lainojen vakuudet ym.).

Varainhoitovuoden talousarvion jaksottamattomissa määrärahoissa on yhtä paljon maksusitoumus- ja maksumäärärahoja.

Jaksotetuista määrärahoista rahoitetaan monivuotisia toimintoja. Komission pääluokan kaikkien muiden lukujen paitsi luvun 1 (ja EMOTR:n) määrärahat ovat jaksotettuja määrärahoja.

Jaksotetut määrärahat jaetaan maksusitoumusmäärärahoihin ja maksumäärärahoihin.

—

Maksusitoumusmäärärahoilla katetaan kaikki monivuotisiin toimiin liittyvistä oikeudellisista sitoumuksista kuluvana varainhoitovuonna aiheutuvat kustannukset (23). Useamman kuin yhden varainhoitovuoden aikana toteutettavia toimia koskevat talousarviositoumukset voidaan kuitenkin varainhoitoasetuksen 76 artiklan 3 kohdan mukaan jakaa usealle eri varainhoitovuodelle vuotuisiin eriin, jos perussäädöksessä niin säädetään. Jaksotetuissa määrärahoissa vielä tekemättömät tulevien vuosien talousarviositoumukset esitetään taseen ulkopuolisina ehdollisina velkoina.

—	Maksumäärärahoilla katetaan menot, jotka johtuvat kyseisen varainhoitovuoden ja/tai aiempien varainhoitovuosien aikana tehtyjen maksusitoumusten täyttämisestä (24).

1.4 MÄÄRÄRAHOJEN ALKUPERÄ

Suurin osa määrärahoista on peräisin kuluvaa varainhoitovuotta koskevasta Euroopan yhteisöjen talousarviosta. Määrärahoihin sisältyy kuitenkin myös muunlaisia varainhoitoasetuksen säännösten mukaisia määrärahalajeja. Tällaiset muut määrärahat ovat peräisin aikaisemmilta varainhoitovuosilta tai ulkopuolisista lähteistä.

1.4.1 Lopulliset talousarviomäärärahat

Alun perin hyväksytyt määrärahat

Määrärahasiirrot

Määrärahoja voidaan siirtää budjettikohtien välillä varainhoitoasetuksen (25) 22–24 artiklaan sisältyvien sääntöjen mukaisesti.

Lisätalousarviot

Vahvistettua talousarviota voidaan muuttaa tai täydentää lisätalousarviolla. Tähän liittyvät säännöt annetaan varainhoitoasetuksen 37 ja 38 artiklassa.

1.4.2 Edelliseltä varainhoitovuodelta siirretyt määrärahat tai uudelleen käyttöönotetut määrärahat

Ilman eri toimenpiteitä siirretyt määrärahat

Nämä määrärahat ovat jaksottamattomia maksumäärärahoja, jotka voidaan siirtää ilman eri toimenpiteitä vain seuraavalle varainhoitovuodelle varainhoitoasetuksen 9 artiklan 4 kohdan nojalla (rajoitus ei kuitenkaan koske selvitystilassa olevan EHTY:n määrärahoja).

Toimielinten päätöksellä siirretyt määrärahat

Toimielin voi päättää siirtää edellisen varainhoitovuoden talousarvioon otetut määrärahat seuraavalle varainhoitovuodelle vain, jos alustavat muodollisuudet on hoidettu (varainhoitoasetuksen 9 artiklan 2 kohdan a alakohta) tai jos säädösperusta on hyväksytty myöhään (varainhoitoasetuksen 9 artiklan 2 kohdan b alakohta). Siirtää voidaan sekä maksusitoumus- että maksumäärärahoja (9 artiklan 3 kohta).

Vapautuneiden määrärahojen ottaminen uudelleen käyttöön

Sellaiset rakennerahastojen maksusitoumusmäärärahat, jotka ovat vapautuneet maksusitoumusten purkautumisen seurauksena, voidaan ottaa uudelleen käyttöön. Maksusitoumusmäärärahoja voidaan poikkeuksellisesti ottaa uudelleen käyttöön myös silloin, kun niihin liittyy komission tekemä virhe tai kun ne ovat välttämättömiä ohjelman toteuttamiselle (varainhoitoasetuksen 157 artikla).

1.4.3 Käyttötarkoitukseensa sidotut tulot

Saadut suoritukset

Nämä määrärahat saadaan perusteettomasti maksettujen määrien palauttamisesta, tavaroiden tai palvelujen toimittamisesta muille yhteisöjen elimille, vakuutusmaksuista sekä kiinteistövuokrista ja julkaisutuloista. Määrärahat otetaan käyttötarkoitukseensa sidotuksi tuloksi siihen budjettikohtaan, johon alkuperäinen meno on kirjattu (varainhoitoasetuksen 10 artikla ja 18 artiklan 1 kohdan e, f, g, h, i ja j alakohta), ja niitä voidaan siirtää varainhoitovuodelta toiselle rajoituksetta.

Efta-määrärahat

Euroopan talousaluetta koskevassa sopimuksessa määrätään sen jäsenten rahoitusosuuksista tietyissä yhteisöjen talousarviosta rahoitettavissa toimissa. Kyseiset budjettikohdat sekä arvioidut rahoitusosuudet julkaistaan yhteisöjen talousarvion liitteessä III. Eftan rahoitusosuus lisää kyseisten kohtien määrärahoja. Määrärahat, jotka ovat varainhoitovuoden lopussa käyttämättä, peruutetaan ja palautetaan ETA-maille.

Tulot kolmansilta osapuolilta

Efta-maiden tavoin eräät muut maat ovat tehneet Euroopan yhteisöjen kanssa sopimuksia, joiden perusteella ne osallistuvat yhteisöjen toimien rahoittamiseen. Näiden maiden maksamat rahoitusosuudet katsotaan kolmansilta saaduksi rahoitukseksi, ja ne otetaan asianomaisiin budjettikohtiin (usein tutkimustoiminnan yhteyteen). Kyseisiä määrärahoja voidaan siirtää varainhoitovuodelta toiselle rajoituksetta (varainhoitoasetuksen 10 artikla ja 18 artiklan 1 kohdan a ja d alakohta).

Työt kolmansille osapuolille

Yhteisön tutkimuskeskukset voivat tutkimustoimintansa yhteydessä suorittaa töitä ulkopuolisille tahoille (varainhoitoasetuksen 161 artiklan 2 kohta). Kolmansilta osapuolilta peräisin olevien tulojen tavoin kolmansille osapuolille suoritetuista töistä saatavat tulot otetaan asianomaisiin budjettikohtiin, ja niitä voidaan siirtää varainhoitovuodelta toiselle rajoituksetta (varainhoitoasetuksen 10 artikla ja 18 artiklan 1 kohdan d alakohta).

Ennakoiden palautusten vuoksi uudelleen käyttöön otetut määrärahat

Nämä määrärahat ovat edunsaajien palauttamia yhteisöjen varoja. Ennakoiden palautukset kirjataan käyttötarkoitukseensa sidotuiksi tuloiksi (varainhoitoasetuksen 10 artikla ja 18 artiklan 2 kohta), ja niitä voidaan siirtää varainhoitovuodelta toiselle rajoituksetta. Rakennerahastojen tapauksessa uudelleen käyttöön ottaminen perustuu komission päätökseen (varainhoitoasetuksen 18 artiklan 2 kohta ja kyseisen asetuksen soveltamissääntöjen 228 artikla).

1.5 KÄYTETTÄVISSÄ OLEVIEN MÄÄRÄRAHOJEN MUODOSTUMINEN:

—	Lopulliset talousarviomäärärahat = vahvistetun alkuperäisen talousarvion määrärahat + lisätalousarvioiden määrärahat + määrärahasiirrot

—	Lisämäärärahat = käyttötarkoitukseensa sidotut tulot (ks. edellä) + edelliseltä varainhoitovuodelta siirretyt tai maksusitoumusten purkamisen johdosta uudelleen käyttöön saadut määrärahat

—	Vahvistetut määrärahat yhteensä = lopulliset talousarviomäärärahat + lisämäärärahat

—	Varainhoitovuoden määrärahat (talousarvion toteutumaa laskettaessa) = lopulliset talousarviomäärärahat + käyttötarkoitukseensa sidotut tulot.

1.6 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

Varainhoitoasetuksen 48 artiklan 1 kohdassa säädetään seuraavaa: ”Komissio toteuttaa talousarviota tämän asetuksen mukaisesti, omalla vastuullaan ja annettujen määrärahojen rajoissa.”

Asetuksen 50 artiklan mukaan komissio tunnustaa muiden toimielinten toimivallan toteuttaa omia talousarvion pääluokkiaan.

1.6.1 Talousarvion tulojen toteutuminen

Talousarvioon otetut tulot perustuvat tuloennusteisiin, joihin voidaan tehdä muutoksia lisätalousarvioilla. Lisätalousarviossa alkuperäisen talousarvion ennusteita tarkistetaan talousarvion toteuttamisen aikana todetun tulojen lisääntymisen tai vähentymisen perusteella. Talousarvion tuloilla katetaan maksumääräyksiin käytettävät määrärahat.

Talousarvion tulopuolen toteutuma muodostuu vahvistetuista saamisista, niiden perusteella saaduista tuloista ja perimättä olevasta määrästä.

Varainhoitovuoden todelliset tulot muodostuvat kyseisen vuoden aikana vahvistettujen saamisten perusteella saaduista tuloista sekä tuloista, jotka on saatu aiempina varainhoitovuosina perimättä jääneiden saamisten perusteella.

1.6.2. Talousarvion menojen toteutuminen

Tulojen tavoin myös menoista laaditaan ennusteet alkuperäiseen talousarvioon. Menopuolella talousarviota toteutetaan varainhoitovuoden aikana muuttamalla, käyttämällä, siirtämällä seuraavalle vuodelle ja peruuttamalla maksusitoumuksiin käytettäviä määrärahoja (26) ja maksumääräyksiin käytettäviä määrärahoja (27).

— Määrärahojen käyttö:

Maksusitoumuksiin käytettävät määrärahat: Vahvistetut määrärahat ovat käytettävissä varainhoitovuoden aikana tehtäviin maksusitoumuksiin.

Maksumääräyksiin käytettävät määrärahat: Vahvistetut määrärahat ovat käytettävissä varainhoitovuoden aikana suoritettaviin maksuihin.

— Määrärahojen siirtäminen seuraavalle varainhoitovuodelle:

Maksusitoumuksiin käytettävät määrärahat:

Tietyntyyppiset sitomatta jääneet määrärahat, kuten käyttötarkoitukseensa sidotut tulot, voidaan siirtää seuraavalle varainhoitovuodelle ilman eri toimenpiteitä (varainhoitoasetuksen 10 artikla).

Toimielimet voivat hyväksyä talousarviomäärärahojen siirtämisen,

—	jos useimmat sitoumusten edellyttämät alustavat muodollisuudet on hoidettu joulukuun 31. päivään mennessä (varainhoitoasetuksen 9 artiklan 2 kohdan a alakohta) tai

—	jos säädösperusta on hyväksytty varainhoitovuoden viimeisen neljänneksen aikana (varainhoitoasetuksen 9 artiklan 2 kohdan b alakohta).

Siirtopäätöksestä on ilmoitettava budjettivallan käyttäjälle (varainhoitoasetuksen 9 artiklan 5 alakohta).

Maksumääräyksiin käytettävät määrärahat:

Käyttötarkoitukseensa sidottuihin tuloihin perustuvat käyttämättömät maksumäärärahat voidaan vastaavien maksusitoumusmäärärahojen tapaan siirtää ilman eri toimenpiteitä:

—	jaksottamattomat määrärahat: siirto tehdään yleensä ilman eri toimenpiteitä silloin, kun määrärahoilla on tarkoitus kattaa maksattamatta olevia sitoumuksia (varainhoitoasetuksen 9 artiklan 4 kohta).

—

jaksotetut määrärahat: käyttämättä jääneet maksumäärärahat yleensä peruutetaan; ne voidaan kuitenkin siirtää seuraavalle varainhoitovuodelle komission päätöksellä, jos seuraavan varainhoitovuoden maksumäärärahat eivät riitä aiempien maksusitoumusten tai siirrettyihin maksusitoumusmäärärahoihin liittyvien maksusitoumusten maksattamiseen (varainhoitoasetuksen 9 artiklan 3 kohta).

— Määrärahojen peruuttaminen:

Maksusitoumuksiin ja maksumääräyksiin käytettävät määrärahat, jotka ovat jääneet käyttämättä ja joita ei ole siirretty seuraavalle varainhoitovuodelle, peruutetaan varainhoitovuoden lopussa (varainhoitoasetuksen 9 artiklan 1 kohta).

1.7 VARAINHOITOVUODEN TALOUDELLINEN TULOS

1.7.1 Toteutuneet tulot

Omat varat ja rahoitusosuudet viedään kirjanpitoon niiden määrien perusteella, jotka jäsenvaltioiden viranomaiset ovat varainhoitovuoden kuluessa maksaneet komission puolesta avaamilleen tileille.

Arvonlisäverosta saatavien omien varojen, jäsenvaltioiden BKTL:oon perustuvien omien varojen sekä budjetoitujen rahoitusosuuksien ja toisaalta maksettavaksi tulevan määrän välinen erotus lasketaan viimeistään seuraavan varainhoitovuoden heinäkuun 1. päivänä; erotus otetaan kyseisen varainhoitovuoden lisätalousarvioon.

Muut tulot viedään kirjanpitoon varainhoitovuoden aikana saatujen määrien perusteella.

1.7.2 Toteutuneet menot

Varainhoitovuoden taloudellista tulosta laskettaessa menoilla tarkoitetaan varainhoitovuoden maksumääräyksiin käytettävistä määrärahoista suoritettuja maksuja. Näihin lisätään sellaiset kyseisen varainhoitovuoden määrärahat, jotka siirretään seuraavalle varainhoitovuodelle.

Varainhoitovuoden maksumääräyksiin käytettävistä määrärahoista suoritetuiksi maksuiksi katsotaan tilinpitäjän viimeistään 31. joulukuuta suorittamat maksut. Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosaston osalta otetaan huomioon maksut, jotka jäsenvaltiot ovat suorittaneet 16. lokakuuta 2005 — 15. lokakuuta 2006, jos tieto maksusitoumuksesta ja maksun hyväksymisestä on saapunut tilinpitäjälle viimeistään 31. tammikuuta 2007. EMOTR:n tukiosaston menoista voidaan myöhemmin tehdä sääntöjenmukaisuutta koskeva päätös jäsenvaltioissa tehtyjen tarkastusten jälkeen.

1.7.3 Varainhoitovuoden taloudellinen tulos

Taloudellinen tulos koostuu kahdesta osasta, jotka ovat Euroopan yhteisöjen talousarvion toteutuma ja Euroopan talousalueeseen kuuluvien Efta-maiden rahoitusosuuden toteutuma. Yhteisön omista varoista annetun asetuksen (EY, Euratom) N:o 1150/2000 15 artiklan mukaisesti toteutuma muodostuu seuraavien erien erotuksesta:

—	varainhoitovuoden aikana kertyneiden tulojen kokonaismäärä ja

—	varainhoitovuoden määrärahoista suoritettujen maksujen kokonaismäärä, johon on lisätty kyseiseltä varainhoitovuodelta seuraavalle varainhoitovuodelle siirretyt määrärahat (28).

Tämän erotuksen määrään lisätään tai siitä vähennetään:

—	edellisiltä varainhoitovuosilta siirrettyjen maksumäärärahojen peruutukset (nettomäärä) ja edelliseltä varainhoitovuodelta siirretyistä jaksottamattomista määrärahoista suoritettavien maksujen ylitykset, jotka johtuvat euron kurssimuutoksista, ja

—	varainhoitovuoden aikana kirjatut kurssivoitot ja -tappiot.

Taloudellinen tulos palautetaan jäsenvaltioille vähentämällä se seuraavan varainhoitovuoden maksuosuuksista.

1.8 MAKSATTAMATTA OLEVAT SITOUMUKSET

Jaksotettujen määrärahojen käyttöönotto on aiheuttanut sen, että maksusitoumukset poikkeavat maksusuorituksista. Tämä ero johtuu maksattamatta olevista sitoumuksista. Tällaiset sitoumukset puolestaan aiheutuvat maksusitoumusten tekemisen ja niitä vastaavien maksujen suorittamisen välisestä viiveestä.

2. HUOMAUTUKSIA VARAINHOITOVUODEN 2006 TALOUSARVION KONSOLIDOIDUSTA TOTEUTTAMISSELVITYKSESTÄ

OIKEUSPERUSTA JA VARAINHOITOASETUS

Talousarviokirjanpidossa noudatetaan Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annettua neuvoston asetusta (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 13. joulukuuta 2006 annetulla asetuksella (EY, Euratom) N:o 1995/2006, EUVL L 390, 30.12.2006) ja varainhoitoasetuksen soveltamissäännöistä 23. joulukuuta 2002 annettua komission asetusta (EY, Euratom) N:o 2342/2002, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 28. maaliskuuta 2007 annetulla asetuksella.

Yleinen talousarvio on Euroopan yhteisöjen rahoitussuunnittelun tärkein väline. Se on vuosittain laadittava asiakirja, jossa vahvistetaan Euroopan yhteisöjen tulot ja menot.

Talousarviomenettelystä määrätään EY:n perustamissopimuksen 272 artiklassa, jossa vahvistetaan menettelyn eri vaiheiden järjestys sekä määräajat, joita budjettivallan kahden käyttäjän (neuvoston ja Euroopan parlamentin) on noudatettava. Komissio laatii joka vuosi arvion EU:n kaikkien toimielinten seuraavan varainhoitovuoden tuloista ja menoista ja tekee budjettivallan käyttäjälle alustavan talousarvioesityksen. Neuvosto laatii alustavan talousarvioesityksen pohjalta talousarvioesityksen, josta se käy tämän jälkeen neuvotteluja parlamentin kanssa. Kun neuvottelut on saatu päätöksen, parlamentin puhemies toteaa talousarvion vahvistetuksi, minkä jälkeen talousarvion toteuttaminen voidaan aloittaa. Talousarvion toteuttaminen on pääosin komission tehtävä.

RAHOITUSNÄKYMÄT

Vuosi 2006 oli seitsemäs varainhoitovuosi, johon sovellettiin Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 6. toukokuuta 1999 vuosiksi 2000–2006 sopimia rahoitusnäkymiä. Nämä rahoitusnäkymät perustuvat Berliinissä 24.–25. maaliskuuta 1999 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmiin, joissa kehotetaan tiukentamaan budjettikuria ja parantamaan talousarviomenettelyä.

Tehdessään kyseisen sopimuksen toimielimet sopivat etukäteen tulevan kauden talousarvioiden prioriteeteista ja laativat rahoitusnäkymiksi nimitetyn yhteisöjen menokehyksen. Rahoitusnäkymissä esitetään ennakoitavissa olevien yhteisöjen menojen enimmäismäärä ja jakautuminen.

Rahoitusnäkymät vahvistettiin alun perin vuoden 1999 kiinteinä hintoina. Niistä tehdyn sopimuksen 15 kohdassa määrätään tämän vuoksi, että komission on vuosittain tehtävä rahoitusnäkymiin tekninen mukautus Euroopan unionin bruttokansantulon (BKTL) ja hintojen muutoksen huomioonottamiseksi. Maatalouden ja rakennerahastojen osalta sovittiin kuitenkin kahden prosentin vuosideflaattorista.

Maksusitoumuksiin käytettävien määrärahojen enimmäismäärä oli vuonna 2006 yhteensä 123 515 miljoonaa euroa eli 1,12 prosenttia suhteessa BKTL:oon. Maksumääräyksiin käytettävien määrärahojen enimmäismäärä oli 119 112 miljoonaa euroa eli 1,08 prosenttia suhteessa BKTL:oon.

Seuraavassa taulukossa esitetään vuoden 2006 hintoihin mukautetut rahoitusnäkymät 25 jäsenvaltion EU:lle.

RAHOITUSNÄKYMÄT (2000–2006)

milj. euroa

Käyvät hinnat

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

Maksusitoumusmäärärahat: EU-25

93 792

97 189

100 672

102 145

115 434

119 419

123 515

Maatalous

41 738

44 530

46 587

47 378

49 305

51 439

52 618

2.	Rakennetoimet

32 678

32 720

33 638

33 968

41 035

42 441

44 617

3.	Sisäiset politiikat

6 031

6 272

6 558

6 796

8 722

9 012

9 385

4.	Ulkoiset toimet

4 627

4 735

4 873

4 972

5 082

5 119

5 269

Hallinto

4 638

4 776

5 012

5 211

5 983

6 185

6 528

Varaukset

906

916

676

434

442

446

458

7.	Liittymistä valmisteleva tuki

3 174

3 240

3 328

3 386

3 455

3 472

3 566

8.	Korvaukset

1 410

1 305

1 074

Maksumäärärahat yhteensä: EU-25

91 322

94 730

100 078

102 767

111 380

114 060

119 112

Jäsenvaltiot sopivat vuoden 2005 lopussa uudesta rahoituskehyksestä, joka kattaa vuodet 2007–2013. Sen mukaan yhteisön menojen enimmäismäärä kyseisen jakson aikana on 862 363 miljoonaa euroa eli 1,045 prosenttia suhteessa EU:n bruttokansantuloon.

TALOUSARVION TOTEUTTAMISSELVITYSTEN KONSOLIDOINTI

Konsolidoitu selvitys Euroopan yhteisöjen yleisen talousarvion toteuttamisesta sisältää edellisvuosien tapaan selvitykset kunkin toimielimen talousarvion toteuttamisesta, koska eri toimielinten talousarviot sisältyvät yhteisöjen talousarvioon erillisinä.

Yhteisön virastojen talousarvioita ei sen sijaan esitetä erillisinä yleisessä talousarviossa. Virastot saavat komissiolta avustuksen, jolla rahoitetaan osa niiden menoista. Jotta virastojen talousarvioista voitaisiin kuitenkin esittää kaikki olennaiset tiedot, konsolidoidun tilinpäätöksen talousarvio-osuudessa on erillinen selvitys kunkin konsolidointiin mukaan otettavan perinteisen viraston talousarvion toteuttamisesta. Tässä erillisessä selvityksessä esitetään:

—	tulotaulukko, josta käy ilmi komission talousarviosta suoritetun avustuksen suuruus

—	kaksi virastoittain eriteltyä menotaulukkoa (maksusitoumukset ja maksut), joissa on erotettu toisistaan talousarviomäärärahat ja lisämäärärahat

—	kunkin taulukon lopussa välisumma, josta käy ilmi viraston taloudellinen kokonaisvaikutus meno- ja tulolajeittain eriteltynä

—	talousarvion toteutumataulukko, jossa virastojen taloudellinen tulos lisätään yhteisöjen taloudelliseen tulokseen (laskelmasta poistetaan yhteisöjen menoina virastoille suoritetut ja vastaavasti virastojen tuloihin kirjatut avustukset).

TULOT

Euroopan yhteisöjen yleisen talousarvion tulot voidaan jakaa kahteen pääluokkaan, jotka ovat omat varat ja muut tulot. Tästä määrätään EY:n perustamissopimuksen 269 artiklassa: ”Talousarvio rahoitetaan kokonaisuudessaan yhteisön omin varoin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muita tuloja.” Suurin osa talousarviosta katettavista menoista rahoitetaan omista varoista. Muiden tulojen osuus kokonaisrahoituksesta on hyvin pieni.

Omat varat voidaan jakaa kolmeen ryhmään, jotka ovat perinteiset omat varat, alv-varat ja BKTL-varat. Perinteisiin omiin varoihin kuuluvat maatalousmaksut, sokerimaksut ja tullimaksut. Omien varojen järjestelmään kuuluu lisäksi budjettiaseman epätasapainon korjausjärjestely.

2.1 PERINTEISET OMAT VARAT

Perinteiset omat varat: kaikki todetut perinteiset omat varat on vietävä jompaankumpaan seuraavista toimivaltaisten viranomaisten ylläpitämistä kirjanpitojärjestelmistä.

—	Asetuksen (EY, Euratom) N:o 1150/2000 6 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun tavanomaiseen kirjanpitoon viedään kaikki perityt määrät ja määrät, joille on asetettu vakuus.

—

Asetuksen (EY, Euratom) N:o 1150/2000 6 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun erilliseen kirjanpitoon viedään kaikki sellaiset määrät, joita ei ole vielä peritty ja/tai joille ei ole asetettu vakuutta. Myös sellaiset vakuuksilla katetut määrät, joista on syntynyt erimielisyyttä, voidaan viedä tähän kirjanpitoon.

Jäsenvaltiot toimittavat komissiolle neljännesvuosittain erilliskirjanpidosta mm. seuraavat tiedot:

—	perittävänä oleva saldo edelliseltä vuosineljännekseltä

—	asianomaisen vuosineljänneksen aikana perityt määrät

—	asianomaisen vuosineljänneksen aikana tehdyt laskentaperusteen oikaisut (oikaisut/peruutukset)

—	kirjanpidosta poistetut määrät

—	perittävänä oleva saldo kyseisen vuosineljänneksen lopussa.

Jäsenvaltioiden toimittamien tietojen perusteella ei kuitenkaan ole mahdollista kohdentaa vuoden aikana perittyjä määriä sille vuodelle, jona saaminen on syntynyt. Siksi yleisen talousarvion vuoden 2006 tulototeutumaa koskevassa yhteenvetotaulukossa sarake, joka ilmoittaa siirrettyihin eriin perustuvan tulojen määrän, sisältää kyseisen vuoden aikana saatujen määrien lisäksi saamiset, jotka on peruutettu ja korvattu jäsenvaltioiden viimeksi ilmoittamilla määrillä. Omiin varoihin perustuviin saamisiin sovelletaan arvonalennusta.

Kun erilliskirjanpitoon sisältyvät perinteiset omat varat on peritty, ne on tuloutettava komission tilille kyseisen jäsenvaltion valtiovarainhallinnossa tai jäsenvaltion nimeämässä laitoksessa viimeistään niiden perimiskuukautta seuraavan toisen kuukauden 19. päivää seuraavana ensimmäisenä työpäivänä. Jäsenvaltiot pidättävät itselleen kantokuluina 25 prosenttia perinteisistä omista varoista.

2.2 ALV- JA BKTL-VARAT

Arvonlisäveroon perustuvat omat varat saadaan soveltamalla kaikkien jäsenvaltioiden osalta samaa verokantaa yhdenmukaiseen alv:n määräytymisperusteeseen, joka määritetään 29. syyskuuta 2000 tehdyn neuvoston päätöksen 2000/597/EY, Euratom 2 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti. Alv-määräytymisperuste on rajattu kaikilla jäsenvaltioilla 50 prosenttiin bruttokansantulosta.

BKTL-varoilla, joiden määrä vaihtelee vuosittain, katetaan ne menot, jotka ylittävät perinteisistä omista varoista, alv-varoista ja sekalaisista eristä saatavat tulot. BKTL-varoihin perustuvat tulot saadaan soveltamalla kaikkien jäsenvaltioiden yhteenlaskettuun BKTL:oon yhdenmukaista kerrointa.

Alv- ja BKTL-varat määritetään määräytymisperusteita koskevien ennusteiden perusteella alustavan talousarvioesityksen laatimisen yhteydessä. Ennusteita tarkistetaan ja lukuja oikaistaan varainhoitovuoden aikana annettavassa lisätalousarviossa.

Tietyn varainhoitovuoden alv- ja BKTL-määräytymisperusteita koskevat lopulliset tiedot saadaan käyttöön vasta seuraavana varainhoitovuonna. Komissio laskee, miten paljon määrä, joka jäsenvaltioiden on maksettava lopullisten alv- ja BKTL-määräytymisperusteiden perusteella, poikkeaa määrästä, jonka ne ovat jo suorittaneet (tarkistettujen) ennusteiden perusteella. Erotus, joka voi olla joko negatiivinen tai positiivinen, tasataan komission toimesta kyseistä varainhoitovuotta seuraavan varainhoitovuoden joulukuun 1. päivään mennessä. Lopullisiin alv- ja BKTL-määräytymisperusteisiin voidaan vielä tehdä oikaisuja seuraavien varainhoitovuosien aikana. Aikaisemmat saldot oikaistaan ja erotus tasataan samaan aikaan kuin edellisen varainhoitovuoden alv- ja BKTL-saldoihin liittyvä erotus. Vuonna 2006 tehtiin BKTL-varoihin vuosia 1995-2005 koskevia oikaisuja yhteensä 1 530 miljoonaa euroa. Vastaavasti alv-varoihin tehtiin vuosia 1991–2005 koskevia oikaisuja yhteensä -13,6 miljoonaa euroa.

Tarkastaessaan jäsenvaltioiden toimittamia alv-ilmoituksia ja BKTL-tietoja komissio voi ilmoittaa jäsenvaltioille tehneensä joidenkin kohtien osalta varaumia, joilla voi olla vaikutusta jäsenvaltioilta kannettaviin omiin varoihin. Tällaisia varaumia voidaan esittää esimerkiksi silloin kun hyväksyttäviä tietoja ole saatu tai kun jäsenvaltion on otettava käyttöön asianmukaiset menetelmät. Varaumia olisi pidettävä mahdollisina saamisina jäsenvaltioilta. Varaumien taloudellista vaikutusta ei kuitenkaan voida vielä tällöin tarkkaan arvioida, joten saamisten määrää ei voida vahvistaa. Kun tarkka määrä tunnetaan, alv- ja BKTL-varoista muodostuva saaminen peritään joko alv- ja BKTL-saldojen erotuksen tasaamisen yhteydessä tai erikseen.

2.3 YHDISTYNEEN KUNINGASKUNNAN HYVÄKSI TEHTÄVÄ KORJAUS

Tällä järjestelyllä pienennetään Yhdistyneen kuningaskunnan suoritettavaksi tulevia omien varojen maksuja sen ”budjettiaseman epätasapainon” määräämässä suhteessa ja vastaavasti kasvatetaan muiden jäsenvaltioiden maksuosuuksia. Yhdistyneen kuningaskunnan budjettiaseman epätasapainon korjausjärjestelystä päätettiin Eurooppa-neuvoston kokouksessa Fontainebleaussa (kesäkuussa 1984) ja järjestely otettiin käyttöön omista varoista 7. toukokuuta 1985 tehdyllä päätöksellä. Järjestelyn tavoitteena on korjata Yhdistyneen kuningaskunnan budjettiaseman epätasapainoa vähentämällä sen yhteisöille suorittamia maksuja.

2.4 VAROJEN TAKAISINPERINTÄ

Määristä, jotka komissio perii takaisin lopullisilta edunsaajilta, EU:n ulkopuolisilta mailta tai jäsenvaltioilta, annetaan perintämääräykset, ja määrät merkitään kirjanpitoon (ks. kohta E 3.1.4). Jäljempänä olevassa taulukossa on esitetty määrät, joista on annettu perintämääräys vuonna 2006 ja jotka liittyvät seuraavassa lueteltuihin budjettikohtiin. Jos perintä kolmannelta osapuolelta on tilinpäätöspäivänä edelleen kesken, määrästä esitetään parhaaseen arvioon perustuva tuloennuste (ks. ehdollisia varoja käsittelevä kohta E 5.4).

Budjettikohdat:

6150	Euroopan sosiaalirahaston, Euroopan aluekehitysrahaston ja Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston myöntämän käyttämättömän tuen palautus — Käyttötarkoitukseensa sidotut tulot
6157	Rakennerahastoista ja koheesiorahastoista maksettujen etumaksujen palautus — Käyttötarkoitukseensa sidotut tulot
6158	Erilaisten käyttämättömien yhteisön tukien palautus — Käyttötarkoitukseensa sidotut tulot
6170	Etelä-Afrikan kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyvät palautukset — Käyttötarkoitukseensa sidotut tulot
6181	Elintarvikeavun edunsaajien aiheuttamiin lisäkustannuksiin liittyvät palautukset — Käyttötarkoitukseensa sidotut tulot
6500	Oikaisut rakennerahastojen rahoitusosuuksiin
6600	Muut maksut ja palautukset — Käyttötarkoitukseensa sidotut tulot
6601	Muut maksut ja palautukset, joita ei sidota tiettyyn käyttötarkoitukseen

milj. euroa
Budjettikohta	Perintämääräys vuonna 2006			Tulot vuonna 2006			Perimättä vuonna 2006
Budjettikohta	Varainhoitovuonna	Siirretty	Yhteensä	Varainhoitovuonna	Siirretty	Yhteensä	Perimättä vuonna 2006
6150	138	9	147	117	9	126	21
6157	99	36	135	96	14	110	25
6158	1	5	6	- 1	4	3	3
6170	22	0	22	22	0	22	0
6181	0	0	0	0	0	0	0
6500	136	35	171	120	35	155	16
6600	230	139	369	198	84	282	87
6601	9	5	14	6	3	9	5
Yhteensä	635	229	864	557	149	707	157

MENOT

2.5 MENOLUOKAT

2.5.1 Rahoitusnäkymien otsakkeet

Tässä luvussa tarkastellaan yhteisöjen keskeisiä menoluokkia, jotka esitetään vuosia 2000–2006 koskevien rahoitusnäkymien otsakkeiden mukaisesti.

Otsake 1 — Maatalous

Otsakkeen 1 menot rahoitetaan Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tukiosastosta.

Otsake 2 — Rakennetoimet: taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tavoite

Nämä menot liittyvät rakennepoliittisiin tukitoimenpiteisiin, joilla edistetään taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta EU:ssa. Yhteisöjen rahoitusosuutta täydennetään aina kansallisella rahoituksella. Näiden menojen toteuttaminen edellyttää tämän vuoksi komission ja jäsenvaltioiden viranomaisten välistä yhteistyötä.

Otsake 3 — Sisäiset politiikat

Euroopan yhtenäisasiakirjan hyväksyminen ja sisämarkkinoiden toteuttamisen nopeuttaminen ovat olleet tärkeimmät syyt siihen, että Euroopan yhteisöt ovat laajentaneet toimintaansa nykyisillä toiminta-aloilla, kuten tutkimuksen alalla, tai käynnistäneet toimia uusilla aloilla. Sisäiset politiikat, jotka muodostavat varsin monipuolisen kokonaisuuden, ovat vuodesta 1993 alkaen kuuluneet samaan rahoitusnäkymien otsakkeeseen.

Otsake 4 — Ulkoiset toimet

Tähän rahoitusnäkymien otsakkeeseen kuuluvat kaikki menot, jotka aiheutuvat EU:n ulkopuolisille maille myönnetystä tuesta. Otsakkeesta ei kuitenkaan rahoiteta ehdokasmaille laajentumisen yhteydessä myönnettävää tukea eikä Euroopan kehitysrahaston (EKR) menoja. Laajentumiseen liittyvät menot on kauden 2000–2006 rahoitusnäkymissä koottu omaan otsakkeeseensa (ks. Otsake 7: Liittymistä valmisteleva tuki). Osa ulkoisista toimista määritellään maantieteellisesti, osa taas on luonteeltaan horisontaalisia (temaattisia).

Otsake 5 — Hallintomenot

Tämä rahoitusnäkymien otsake kattaa kaikki yhteisöjen toimielinten toiminnasta aiheutuvat menot. Muilla toimielimillä kuin komissiolla hallintomenot muodostavat suurimman osan toimielimen menoista. Sen sijaan virastoilla ja muilla elimillä on sekä hallinto- että toimintamenoja.

Otsake 6 — Varaukset

Tämä otsake kattaa kolmenlaisia varauksia. Varauksilla luodaan rahoitusnäkymissä vahvistetun menojen enimmäismäärän puitteissa tietty liikkumavara, jota tarvitaan sellaisten menojen rahoittamiseen, joihin ei voitu varautua talousarviota laadittaessa. Kullakin varauksella on tarkoin määritelty tiettyyn erityisalaan liittyvä tavoite.

Otsake 7 — Liittymistä valmisteleva tuki

Rahoitusnäkymiin luotiin Keski- ja Itä-Euroopan ehdokasmaiden liittymisen valmisteluun liittyviä menoja varten uusi otsake 7.

Otsake 8 — Korvaukset

Uusia jäsenvaltioita ei poliittisen sopimuksen mukaisesti aseteta heti jäsenyyden alkuvaiheessa nettomaksajan asemaan. Tähän otsakkeeseen otettiin tämän vuoksi vuonna 2004 varoja korvauksia varten. Määrä oli käytettävissä siirtoihin, joilla tasapainotetaan uusien jäsenvaltioiden yhteisöjen talousarvioon suorittamat maksut ja niiden yhteisöjen talousarviosta saama rahoitus.

2.5.2 Toimintalohkot

Komissiossa on siirrytty toimintojohtamiseen ja otettu suunnittelu- ja johtamisprosessien yhteydessä käyttöön toimintoperusteinen budjetointi. Toimintoperusteisessa budjetoinnissa talousarvion osastot vastaavat toimintalohkoja ja luvut toimintoja.

Toimintoperusteisella budjetoinnilla pyritään luomaan selkeät puitteet, joiden avulla komissio voi toteuttaa poliittisia tavoitteitaan lainsäädännön, rahoituksen tai muun politiikan keinoin. Komission tehtävät määritellään toimintoina, jolloin saadaan selkeä kuva komission toimintapolitiikasta ja luodaan yhteiset puitteet painopisteiden määrittämiselle. Resurssit kohdennetaan talousarviossa toimintojen kautta eri painopisteisiin. Toimintoperusteisella budjetoinnilla luodaan yhteys toimintojen ja niiden toteuttamiseksi osoitettujen resurssien välille ja tehostetaan näin samalla komission resurssien käyttöä.

Toimintalohkot voidaan määritellä komission toiminnoista muodostetuiksi homogeenisiksi ryhmiksi, joilla on merkitystä päätöksentekoprosessin kannalta. Toimintalohkoja on yhteensä 31. Kukin toimintalohko vastaa yleensä yhden pääosaston tehtäviä ja koostuu kuudesta tai seitsemästä toiminnosta. Toimintalohkokohtaiset osastot sisältävät pääasiassa toimintamäärärahoja, koska niistä rahoitetaan lähinnä komission ulkopuolisten edunsaajien toimintaa lohkon eri osa-alueilla. Kunkin toimintalohkon toimintatalousarviota täydennetään toimintalohkon hallinto- ja henkilöstömenoja varten tarvittavilla määrärahoilla.

2.6 EUROOPAN YHTEISÖJEN MENOJEN TOTEUTTAMINEN

2.6.1 Kolmansien osapuolten rahoitusosuuksiin ja kolmansille tehtyihin töihin liittyvät edelliseltä varainhoitovuodelta siirretyt määrärahat

Edelliseltä varainhoitovuodelta siirretyt, kolmansien osapuolten rahoitusosuuksiin ja kolmansille tehtyihin töihin liittyvät määrärahat, jotka eivät periaatteessa koskaan raukea, otetaan varainhoitovuoden lisämäärärahoihin. Tämän vuoksi määrät, jotka on vuoden 2006 talousarvion toteuttamisselvityksen mukaan siirretty edelliseltä varainhoitovuodelta, poikkeavat määristä, jotka vuoden 2005 talousarvion toteuttamisselvityksen mukaan siirretään seuraavalle varainhoitovuodelle.

2.6.2 Vuoden 2006 taloudellinen tulos

Uudelleen käyttöön otettuja maksumäärärahoja ja ennakkomaksujen palauttamisen jälkeen uudelleen käyttöön saatuja määrärahoja ei oteta huomioon laskettaessa varainhoitovuoden tulosta.

Yhteisöjen vuodelta 2006 vuodelle 2007 siirtämiä ETA:n Efta-valtioiden maksumäärärahoja ei ole voitu sisällyttää varainhoitovuoden 2006 taloudelliseen tulokseen, koska tämä edellyttää, että Efta hyväksyy kyseiset määrät. Hyväksyntä saadaan kuitenkin vasta vuoden 2007 puolivälin tienoilla.

Taloudellisen tuloksen esittämistapaa on selkiytetty. Varainhoitovuodelta toiselle siirretyt määrärahat sisältävät nyt sekä ilman eri toimenpiteitä siirretyt määrärahat että päätöksellä siirretyt määrärahat. Taloudellinen tulos sisältää lisäksi käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista saatavien määrärahojen lisäyksen, koska vuoden lopussa käyttämättä olevat määrärahat siirretään seuraavalle varainhoitovuodelle ilman eri toimenpiteitä. Varainhoitovuoden lopussa käyttämättä olevien edelliseltä varainhoitovuodelta siirrettyjen maksumäärärahojen peruutukset sisältävät nyt ainoastaan peruutukset, jotka koskevat ilman eri toimenpiteitä siirrettyjä ja päätöksellä siirrettyjä määrärahoja. Erä ei näin enää sisällä edelliseltä varainhoitovuodelta siirrettyjen käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen peruutuksia.

(1) Henkilöstösääntöjen (29. helmikuuta 1968 annettu neuvoston asetus (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68, sellaisena kuin se on muutettuna) 83 artiklan mukaisesti jäsenvaltiot takaavat yhdessä eläkevastuun kattamisen.

(2) Euroopan parlamentti hyväksyi 14. joulukuuta 2006 talousarvion, jonka mukaan yhteisöjen lyhytaikaiset velat maksetaan omista varoista. Jäsenvaltiot kantavat kyseiset varat tai niiden maksamista pyydetään jäsenvaltioilta vuonna 2007.

(3) Yksityiskohtaisemmat tiedot löytyvät nettovarojen muutoksista tehdystä laskelmasta.

(4) Edelliseltä vuodelta siirrettyä määrää on oikaistu kirjanpitosäännön tarkistamisen vuoksi. Negatiivinen 63 miljoonan euron määrä oli aiemmin merkitty tämän kohdan sijaan kohtaan ”Toiminnan rahavirrat”.

(5) Sisältää takuurahastossa olevat rahavarat (ks. kohta 2.11).

(6) Varainhoitovuoden 2004 taloudellinen tulos perustuu silloiseen kirjanpito- ja tilinpäätöskäytäntöön.

(7) Kertynyt alijäämä ja varainhoitovuoden taloudellinen tulos ovat yhtä kuin taseen erä ”Jäsenvaltioiden rahoitusosuudet”.

(8) Maksuperusteisesta kirjanpidosta sen erottaa muun muassa määrärahojen siirtäminen seuraavalle vuodelle.

(9) Tavoitesumma on 9 prosenttia laina- ja takauskannasta.

(10) Vaihteluvälin yläraja liittyy koronvaihtosopimuksella katettuun kiinteäkorkoiseen lainaan (ks. kohta 2.3.3.2).

(11) Vaihteluvälin yläraja liittyy koronvaihtosopimuksella katettuun kiinteäkorkoiseen lainaan (ks. kohta 2.3.3.2).

(12) Määrä on kirjattu tuotto- ja kululaskelman kohtaan ”Varojen takaisinperintä”.

(13) Myös tapaukset, joissa vuoden 2006 sakkopäätökseen on haettu muutosta vuonna 2007 ennen tilinpäätöksen laatimisajankohtaa.

(14) Vuoden 2006 alun saldo ei vastaa vuoden 2005 lopun saldoa, koska kyseisten määrien määritelmän mukaan lisäykset ja vähennykset tehdään aina kunkin vuoden alussa.

(15) 90/212/Euratom: Neuvoston päätös, tehty 23 päivänä huhtikuuta 1990, komission valtuuttamisesta ottamaan Euratom-lainoja ydinlaitosten rahoittamiseen osallistumiseksi tehdyn päätöksen 77/270/Euratom soveltamista koskevan päätöksen 77/271/Euratom muuttamisesta, EYVL L 112, 3.5.1990, s. 26.

77/271/Euratom: Neuvoston päätös, tehty 29 päivänä maaliskuuta 1977, komission valtuuttamisesta ottamaan Euratom-lainoja ydinlaitosten rahoittamiseen osallistumiseksi tehdyn päätöksen 77/270/Euratom soveltamisesta, EYVL L 88, 6.4.1977, s. 11.

94/179/Euratom: Neuvoston päätös, tehty 21 päivänä maaliskuuta 1994, komission valtuuttamisesta ottamaan Euratom-lainoja tiettyjen kolmansien maiden ydinlaitosten turvallisuuden ja tehokkuuden parantamisen rahoittamiseen osallistumiseksi tehdyn päätöksen 77/270/Euratom muuttamisesta, EYVL L 84, 29.3.1994, s. 41–43.

(16) Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2728/94, annettu 31 päivänä lokakuuta 1994, takuurahaston perustamisesta ulkosuhteisiin liittyville hankkeille, EYVL L 293, 12.11.1994, s. 1–4.

(17) sovelletaan korjauskerrointa.

(18) maksetaan palvelussuhteen päättymistä seuraavan kolmen ensimmäisen vuoden aikana.

(19) Konsolidoitu ensimmäistä kertaa vuonna 2006.

(20) EU:n hajautettu elin, joka kuuluu rikosasioissa tehtävän poliisiyhteistyön ja oikeudellisen yhteistyön muodostamaan pilariin.

(21) Osuus osakepääomasta 91,55 prosenttia, osuus äänivallasta 49,3 prosenttia.

(22) Osuus osakepääomasta 30,00 prosenttia, osuus äänivallasta 30 prosenttia.

(23) Maksusitoumuksiin käytettävät määrärahat = maksusitoumusmäärärahat + jaksottamattomat määrärahat.

(24) Maksumääräyksiin käytettävät määrärahat = maksumäärärahat + jaksottamattomat määrärahat.

(25) Asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2002.

(26) Maksusitoumusmäärärahat + jaksottamattomat määrärahat.

(27) Maksumäärärahat + jaksottamattomat määrärahat.

(28) Tietyltä varainhoitovuodelta seuraavalle varainhoitovuodelle siirrettyjen määrärahojen kokonaismäärä saadaan ETA:n Efta-valtioiden tapauksessa selville vasta tilinpäätöspäivän jälkeen. Tulosta laskettaessa otetaan sen vuoksi huomioon edelliseltä varainhoitovuodelta tarkasteltavana olevalle varainhoitovuodelle siirretyt määrärahat.

		ISSN 1725-2490
Euroopan unionin virallinen lehti		C 274

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	50. vuosikerta 15. marraskuuta 2007

Ilmoitusnumero	Sisältö	Sivu
	IV Tiedotteet
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN JA ELINTEN ANTAMAT TIEDOTTEET
	Komissio
2007/C 274/01	Euroopan yhteisöjen lopullinen tilinpäätös — Varainhoitovuosi 2006 — Nide I — Konsolidoitu tilinpäätös jakonsolidoitu selvitys talousarvion toteuttamisesta	1

2007/C 274/02	Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuslausuma Euroopan parlamentille ja neuvostolle	130