1.1

Tilintarkastustuomioistuin antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle lausuman tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (DAS-lausuman) EY:n perustamissopimuksen 248 artiklan mukaisesti. Perustamissopimuksen mukaan tilintarkastustuomioistuin voi myös täydentää lausumaa yhteisön jokaista keskeistä toiminta-alaa koskevilla erityisarvioilla.

1.2

Euroopan yhteisöjen tilien luotettavuuteen liittyvällä tarkastustyöllä pyritään saamaan riittävästi todentavaa aineistoa, jonka perusteella on mahdollista päätellä, missä määrin tulojen, menojen, varallisuuden ja velkojen kirjaaminen on ollut asianmukaista ja antaako tilinpäätös kaikilta olennaisilta osiltaan oikean kuvan yhteisöjen taloudellisesta asemasta 31. päivältä joulukuuta 2006 sekä toimien tuloksista ja rahavirroista päättyneeltä varainhoitovuodelta (ks. kohdat 1.6–1.37).

1.3

Tilien perustana olevien toimien laillisuuteen ja asianmukaisuuteen liittyvän tarkastustyön tavoitteena on koota riittävästi suoraa tai epäsuoraa todentavaa aineistoa, jonka perusteella voidaan antaa lausuma siitä, ovatko tilien perustana olevat toimet säännösten ja sopimusmääräysten mukaiset ja oikein laskettu (ks. kohdat 1.38–1.42 monialaisten tekijöiden osalta ja luvut 2 ja 4–10 yksityiskohtien osalta).

1.4

Tilintarkastustuomioistuin kiinnitti jälleen erityistä huomiota toimenpiteisiin, joita komissio on toteuttanut sisäisen valvonnan järjestelmänsä tehostamiseksi, ja toimintasuunnitelmien pohjalta toteutettuihin jatkotoimiin. Kyseiset toimintasuunnitelmat on hyväksytty yhdennetyn sisäisen valvonnan kehyksen kehittämissuunnitelman yhteydessä tai ne ovat varainhoitovuoden 2006 osalta ja sitä aiemmin annettujen vuotuisten toimintakertomusten ja niistä laaditun yhteenvetokertomuksen liitteenä (ks. luku 2).

1.5

Koska komissio ei ole vuosiin esittänyt indikaattoreita (8), tilintarkastustuomioistuin on määrittänyt joitakin indikaattoreita, joiden avulla seurataan, miten koko sisäisen tarkastuksen alan ja kunkin tulo- ja menoalan sisäisen tarkastuksen parantaminen edistyy (ks. tämän luvun ja lukujen 2 ja 4–10 liitteet).

1.5.

Sisäisen valvonnan vaatimusten noudattamista koskevien arvioiden lisäksi komissio kehotti ensimmäisen kerran vuonna 2006 sisällyttämään vuotta 2006 koskeviin vuotuisiin toimintakertomuksiin kohdan, jossa käsitellään ”kohtuullisen varmuuden perustana olevia avainindikaattoreita” (2.4 kohta), sekä niihin sisältyviin rakennerahastojen ja jäsenvaltioiden järjestelmien arvioihin sellaista tietoa komission toiminnan panoksista, tuotoksista, tuloksista ja vaikutuksista, jonka avulla voidaan varmistua toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta.

1.6

Tilintarkastustuomioistuimen huomautukset koskevat varainhoitovuoden 2006 lopullista tilinpäätöstä, jonka komission tilinpitäjä on laatinut ja komissio hyväksynyt 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun varainhoitoasetuksen 129 artiklan mukaisesti ja joka toimitettiin tilintarkastustuomioistuimelle 31. heinäkuuta 2007 mennessä. Tilinpäätös koostuu ”konsolidoiduista tilinpäätöksistä”, jotka kattavat erityisesti taseen, josta käyvät ilmi varainhoitovuoden lopussa olleet varat ja velat, sekä ”konsolidoiduista talousarvion toteuttamista koskevista selvityksistä”, jotka kattavat varainhoitovuoden tulot ja menot.

1.7

Vuoden 2006 tilinpäätös on laatuaan toinen suoriteperusteisten kirjanpitosääntöjen perusteella laadittu tilinpäätös. Euroopan yhteisöt ottivat kyseiset kirjanpitosäännöt käyttöön vuonna 2005 varainhoitoasetuksen säännösten (erityisesti sen 123–138 artiklan) mukaisesti (9). Vuoden 2005 tilinpäätökseen verrattuna tilanne muuttui seuraavin merkittävin tavoin:

—

vuonna 2005 konsolidoitiin 16:n ja nyt 24 erillisviraston tilinpäätökset,

—

komission menoihin liittyvistä erilaisista perintämuodoista annetaan aiempaa yksityiskohtaisempia tietoja,

—

kunkin lopullisessa tilinpäätöksessä konsolidoidun toimielimen ja elimen tilinpitäjä varmensi laatimansa tilinpäätöksen allekirjoituksellaan ja komission tilinpitäjä totesi saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että konsolidoitu tilinpäätös antaa kaikilta olennaisilta osiltaan oikean ja riittävän kuvan Euroopan yhteisöjen taloudellisesta asemasta.

1.8

Komission tilinpitäjä toimitti tilintarkastustuomioistuimelle pyynnöstä johdon antamat tiedot sisältävän kirjeen, jossa vahvistettiin, että lopullinen tilinpäätös on joitakin rajoitteita lukuun ottamatta kattava ja luotettava (ks. kohdat 1.30 ja 2.23–2.25).

1.9

Tilintarkastustuomioistuin jatkoi yhteisöjen kirjanpitojärjestelmän uudistamisen (10) tarkastusta. Tarkastuksen kolmannessa vaiheessa (11) tilintarkastustuomioistuin keskittyi seuraaviin tekijöihin:

—

arvioitiin, edistettiinkö komissiossa toteutetuilla toimenpiteillä, joiden tarkoituksena oli korjata uudessa taloudellisen raportoinnin järjestelmässä ja tiettyjen pääosastojen kirjanpitojärjestelmissä (12) esiintyvät puutteet, kohtuullisen varmuuden saamista siitä, antaako tilinpäätös oikean ja riittävän kuvan (ks. kohdat 1.13–1.21),

—

tarkastettiin vuoden 2006 tilinpäätöksen luotettavuus; tarkastuksessa keskityttiin vuoden 2005 tilinpäätöksessä ensi kertaa ilmi tulleisiin ongelmiin, joiden osalta tilintarkastustuomioistuin oli esittänyt huomautuksia (13) (ennakkomaksut ja niihin liittyvät vakuudet, laskut/menoilmoitukset sekä kirjanpidollinen jaksotusmenettely (cut-off)) (ks. kohdat 1.22–1.37).

1.9.

Komissio julkaisi 21. kesäkuuta 2007 seurantakertomuksen kirjanpito- ja tilinpäätösjärjestelmän nykyaikaistamisesta (tilanne 31.3.2007) (KOM(2007) 343 lopullinen). Siinä todettiin muun muassa, että hanketta toteutettiin enimmäkseen vuosien 2006–2007 hankesuunnitelman mukaisesti ja että tietojärjestelmien parannussuunnitelmaa ajantasaistettiin ja sen voimassaoloaikaa jatkettiin vuoteen 2008. Edistymistä saatiin aikaan parantamalla valvontaympäristöä ja kirjanpitotietojen laatua kaikissa pääosastoissa. ABAC-tietojärjestelmän kehittämisessä edistyttiin huomattavasti, ja ABAC-järjestelmään siirtyi vuoden aikana myös kaksi toimielintä ja kuusi erillisvirastoa. Lisäksi valmisteltiin Euroopan kehitysrahaston (EKR) tilien siirtämistä ABACiin, ja komission toimialat tekevät parhaillaan valmisteluja, jotta ABAC-tietojärjestelmä voidaan ottaa käyttöön näiden tilien osalta vuonna 2008.

1.10

Komission tilinpitäjä otti käyttöön toimenpiteitä, joiden tarkoituksena oli edistää suoriteperusteiseen kirjanpitoon siirtymistä; näitä olivat mm. epäjohdonmukaisten ennakkomaksukirjausten havaitsemiseen tähtäävät kuukausittain suoritettavat tarkistukset.

1.10.

Näitä toimenpiteitä kehitetään jatkuvasti osana meneillään olevia hankkeita, joilla pyritään parantamaan kirjanpitotietojen laatua.

1.11

Kyseiset toimenpiteet vahvistivat osaltaan taloudellisen raportoinnin järjestelmää ja kirjanpitojärjestelmiä. Tästä huolimatta järjestelmissä esiintyy yhä joitakin puutteita, jotka ovat riski kirjanpitotietojen laadulle (ks. kohdat 1.13–1.21). Taulukossa 1.1 kuvataan tarkastuslausumassa varainhoitovuodelta 2005 tehtyjen, tilien luotettavuutta koskevien huomautusten seurantaa sekä eräitä muita tilintarkastustuomioistuimen esiin tuomia tekijöitä, jotka tulivat käsitellyiksi tai jotka on käsiteltävä siinä yhteydessä, kun komissio toteuttaa suoriteperusteiseen kirjanpitoon siirtymistä edistäviä toimenpiteitä.

1.11.

Komissio parantaa edelleen tilinpäätöspuitteitaan ja -järjestelmiään. Se katsoo, että jäljellä oleviin riskeihin on varauduttu riittävästi ja ettei niillä ole olennaista vaikutusta vuoden 2006 tilinpäätöksen luotettavuuteen.

1.12

Komission tilinpitäjä otti huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuoden 2005 tilinpäätöstä koskevan tarkastuksen tulokset ja konsultoituaan kirjanpitosäännöistä vastaavaa neuvoa-antavaa komiteaa muutti kirjanpitosääntöjä 1, 2 ja 12, jotka koskevat konsolidoinnin soveltamisalaa, taseen uutta rakennetta ja esitystapaa sekä yhteisöjen eläkesitoumusten käsittelyä (14). Vuoden 2006 tilinpäätös laadittiin kyseisten kirjanpitosääntöjen mukaisesti.

1.13

Yhdeksässätoista pääosastossa käytetään omia tietoteknisiä järjestelmiä, kun on kyse varainhallinnosta ja tapahtumien kirjaamisesta keskuskirjanpitojärjestelmään (ABAC) sovellusliittymän kautta.

1.14

Edellisenä vuonna tehtyjen havaintojen seurannasta (15) vastasivat varainhoitovuoden 2006 osalta komission tilinpitäjän yksiköt. Perusteellisen arvioinnin kohteena oli lisäksi yhdeksän eri yksikköä (16); arviointi oli osa vuoroperiaatteeseen perustuvaa lähestymistapaa, jonka tarkoituksena on kattaa kaikki komission yksiköt keskipitkällä aikavälillä.

1.15

Komission tilinpitäjä ei voinut hyväksyä yhteistyötoimisto EuropeAidin (17), koulutuksen ja kulttuurin pääosaston (18) eikä ulkosuhteiden pääosaston (19) paikallisia järjestelmiä varainhoitovuoden 2006 osalta. Lisähuomiota vaativien seikkojen määrä ja merkitys on myös edelleen suurin piirtein sama kuin varainhoitovuotta 2005 koskevassa lopullisessa validointikertomuksessa (20).

1.15.

Uusiin sovelluksiin ja paikallisissa järjestelmissä olevien ongelmien korjaamiseen tarvittava valmisteluaika voi olla huomattava etenkin silloin, kun kyse on tietojärjestelmien muutoksista. Henkilöstöä on myös koulutettava käyttämään niitä, jotta voidaan varmistaa, että niistä saadaan toivotut tulokset.

1.16

Kolmessa (21) yhdeksästä yksiköstä, joissa komission tilinpitäjän yksiköt suorittivat perusteellisen arvioinnin, havaittiin merkittäviä kirjanpidollisiin jaksotusmenettelyihin (cut-off) liittyviä riskejä. Tämän vuoksi varainhoitovuotta 2006 koskevassa lopullisessa validointikertomuksessa paikallisille järjestelmille esitettiin ehdollista hyväksyntää. Tilinpitäjä tarkasti jaksotusmenettelyt ja viimeisteli kolmen pääosaston (tietoyhteiskunnan ja viestinten pääosasto, energian ja liikenteen pääosasto ja yhteinen tutkimuskeskus) validointikertomukset. Tämän jälkeen tilinpitäjä kuitenkin antoi ehdottomat hyväksynnät ja esitti yhteisen tutkimuskeskuksen osalta yhden varauman, joka ei liity kirjanpitoon.

1.17

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksessa saatiin vahvistus sille, että komission tilinpitäjän päätökset olivat hyvin perusteltuja, koska lisäpohdintaa vaativat ongelmat ja seikat olivat merkittäviä. Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että näiden jatkuvien ongelmien takia budjettipääosaston pääjohtajan olisi pitänyt esittää kyseisiä tekijöitä koskeva varauma.

1.17.

Kun yleinen varauma sisällytettiin vuotta 2005 koskevaan toimintakertomukseen, komissio ei ollut vielä saanut valmiiksi suoriteperusteisen kirjanpidon periaatteisiin perustuvaa alustavaa tilinpäätöstä. Siinä pantiin myös merkille, että komission yksiköillä oli ollut huomattavia haasteita uusien kirjanpitosääntöjen soveltamisessa ja että paikallisten järjestelmien validointiprosessissa oli ilmennyt vaikeuksia.

1.18

Kun otetaan huomioon, että vuosi 2005 oli ensimmäinen varainhoitovuosi, johon kirjanpidollista jaksotusmenettelyä sovellettiin, ei vielä ole olemassa vertailumenetelmiä, joiden avulla kyseisten menetelmien asianmukaisuus voitaisiin tarkistaa. Komission tilinpitäjän yksiköt ottivat kyseisen ongelman huomioon ja antoivat pääosastoille sovellettavaksi menettelyn, jonka avulla nämä voivat testata jaksotustiedot jälkikäteen, ja toimittivat niille ensimmäisen kertomuksen, jossa yhdistyvät talousarviolähteistä ja yleisestä kirjanpidosta saadut tiedot. Pyrkimyksenä oli erityisesti varmistaa jaksotusmenetelmien ja -menettelyjen johdonmukaisuus. Tietyt pääosastot (22) eivät kuitenkaan testanneet jaksotusmenetelmiä jälkikäteen. Tämä vähensi alustavassa tilinpäätöksessä esitettyjen kirjanpitotietojen luotettavuutta. Lopullisessa tilinpäätöksessä ongelmaa ei enää korjausten jälkeen ole (ks. kohta 1.32).

1.18.

Komissio pyrki vuonna 2006 aktiivisesti parantamaan jaksotusmäärien arviointia, kuten kohdassa 1.32 täsmennetään. Joidenkin yksiköiden mielestä jaksotusmenetelmien testaus oli kuitenkin hyvin vaikeaa sellaisten vielä keskeneräisten toimien osalta, joiden kesto voi olla jopa 7 vuotta, sillä EY:n tuensaajilta ei saada tietoa työn etenemisestä eikä sen saamiseksi ole oikeudellisia pakkokeinoja.

1.19

Tilintarkastustuomioistuimen vuotta 2005 koskevassa tarkastuksessa saatiin vahvistus koulutuksen ja kulttuurin pääosaston pääjohtajan esittämälle yleiselle varaumalle, joka koski kyseisen pääosaston tilinpäätöksen kattavuutta ja asianmukaisuutta. Kirjauksia oli jätetty tekemättä tai niitä oli tehty kahteen kertaan tai virheellisesti, joten on mahdotonta ilmoittaa määrällisesti, kuinka paljon liian suurena tai pienenä pääosaston osuus varoista ja veloista oli ilmoitettu (23).

1.19.

Koulutuksen ja kulttuurin pääosasto paransi vuonna 2006 tuntuvasti taloudellisten tietojensa laatua. Tämän pääosaston sekä koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanoviraston menojen osuus EY:n talousarviosta on yhteensä noin 1,5 prosenttia.

1.20

Korjatakseen vuoden 2005 tilinpäätöksessä havaitut puutteet komission tilinpitäjän yksiköt tehostivat koulutuksen ja kulttuurin pääosaston ja vastikään perustetun koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanoviraston valvontaa. Tämän lisäksi luotiin työryhmä ja sen osana toimiva kirjanpitoryhmä, jotta kaikki vuonna 2006 maksamatta olevat laskut/menoilmoitukset voitaisiin tarkistaa yksityiskohtaisesti ja varmistaa operatiivisissa yksiköissä käynnistettyjen toimien asianmukaisuus. Lisäksi tehtiin sopimus ulkoisen konsultin kanssa; konsultin tehtävänä oli auttaa yksilöimään virheet vuoden 2005 lopullisessa tilinpäätöksessä ja avustaa vuoden 2006 tilinpäätöksen laadinnassa.

1.20.

Koulutuksen ja kulttuurin pääosasto sekä koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirasto ovat toteuttaneet esimerkiksi seuraavanlaisia toimia:

—

paikallista järjestelmää on parannettu, jotta samaa laskua ei voitaisi kirjata ABAC-järjestelmään useammin kuin kerran,

—

työryhmä tutki vuonna 2006 yksityiskohtaisesti kaikki vanhat laskut löytääkseen ja korjatakseen mahdolliset kahteen kertaan tehdyt kirjaukset,

—

jaksotusmenetelmää on hiottu,

—

paikallisten ja keskitettyjen järjestelmien osittain puuttuvaan täsmäytykseen liittyvää riskiä vähennettiin käyttämällä keskitetyn kirjanpitojärjestelmän tietoja jaksotuslaskelmien sekä ennakkomaksujen ja maksattamatta olevien sitoumusten ilmoittamisen perustana.

1.21

Näiden toimenpiteiden ansiosta kirjanpitotietojen laatu parani. Tarkastuksessa (24) kävi kuitenkin ilmi, että taloudellisia tietoja ei ollut kohdistettu oikein koulutuksen ja kulttuurin pääosaston ja koulutuksen ja audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanoviraston osalta. Lisäksi tehdyt tarkistukset ja korjaukset olisi ollut dokumentoitava paremmin vuoden 2006 tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä.

1.21.

Koska tämä seikka ei vaikuta oikeaan ja riittävään kuvaan komission tileistä, kirjanpitoyksiköiden mielestä koulutuksen ja kulttuurin pääosaston sekä koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanoviraston ei tänä vuonna kannattanut paneutua toimien kohdentamiseen, vaan niiden oli syytä keskittää pyrkimyksensä yleisten kirjanpitotietojen laadun parantamiseen.

1.22

Vuonna 2006 komission yksiköt pyrkivät aktiivisesti varmistamaan, että kaikki uudet ennakkomaksut sekä uudet maksamatta olevat laskut/menoilmoitukset ja jaksotus kirjattaisiin oikein.

1.23

Tilintarkastustuomioistuin tarkasti aineelliset ja aineettomat hyödykkeet, vaihto-omaisuuden, rahoitus- ja muut velat, riski- ja kuluvarauksen ja varaukset. Tarkastuksessa ei havaittu merkittäviä virheitä. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi kuitenkin toisaalla joukon virheitä, joita käsitellään jäljempänä.

1.24

Tilintarkastustuomioistuin totesi tarkastuksensa perusteella, että varainhoitovuoden lopun menettelyjä olisi parannettava joissakin konsolidoitavissa organisaatioissa (kuten Euroopan parlamentissa ja alueiden komiteassa) ja komissiossa, jotta alustavan tilinpäätöksen esittämisen jälkeen ei olisi tarvetta tehdä korjauksia.

1.24.

Vaikka tässä huomautuksessa mainitut seikat eivät vaikuta oikeaan ja riittävään kuvaan konsolidoidusta tilinpäätöksestä, komissio pyrkii joka tapauksessa edelleen parantamaan varainhoitovuoden lopun kirjanpitomenettelyjä.

1.25

Lisäksi tilintarkastustuomioistuin pani merkille, että konsolidoitavat organisaatiot ja komission pääosastot olivat käsitelleet kirjanpidossa joitakin asioita eri tavalla (esim. jotkin virastot ja toimielimet kirjaavat käyttämättä jääneisiin lomapäiviin liittyvän menojäämän, mutta näin ei tehdä komissiossa eikä Euroopan parlamentissa. Neuvosto esittää muista konsolidoitavista organisaatioista poiketen muut kuin käyttöleasingiin liittyvät monivuotiset sopimukset ensimmäistä kertaa ehdollisina velkoina. Tonttien ja kiinteistöjen arvoa ei ilmoiteta järjestelmällisesti erillään toisistaan. Kirjanpitoon ei ole kirjattu ehdollista velkaa, joka olisi tarpeen, jos huomattava määrä ylemmän palkkaluokan kilpailun läpäissyttä mutta tästä huolimatta alempaan palkkaluokkaan nimitettyä henkilöstön jäsentä sijoitetaankin ylempään palkkaluokkaan Euroopan ensimmäisen asteen tuomioistuimessa vireillä olevan asian tuloksesta riippuen).

1.25.

Tilintarkastustuomioistuimen mainitsemat seikat eivät vaikuta oikeaan ja riittävään kuvaan konsolidoidusta tilinpäätöksestä. Komissio tutkii kuitenkin käyttämättä jääneitä lomapäiviä ja monivuotisia sopimuksia koskevat seikat. Muut tilintarkastustuomioistuimen mainitsemat poikkeavuudet perustuvat siihen, että konsolidoitavien organisaatioiden on kirjanpitopäätöksiä tehtäessä otettava huomioon erilaisia olennaisuustasoja. Siinä, että suppeassa määrässä tapauksia (tietyissä komission lähetystöissä ja muutamassa muussa konsolidoitavassa organisaatiossa) tonttien ja kiinteistöjen arvoja ei ole mahdollista ilmoittaa erillään, on selvästi kyse pikemminkin tiedonpuutteesta yksittäisen organisaation tasolla kuin konsolidoitavien organisaatioiden epäyhtenäisestä kirjanpitokohtelusta.

1.26

Euroopan yhteisöjen konsolidoidussa tilinpäätöksessä riskipääomatoimet (211 miljoonaa euroa 31. joulukuuta 2006) luokitellaan taseessa otsakkeen ”Sijoitukset” (myytävissä olevat sijoitukset) alle. Ne on kirjattu alkuperäisten hankintakustannusten mukaan, joista on vähennetty mahdolliset arvonalentumiset, koska niiden käypää arvoa ei voida tällä hetkellä mitata luotettavalla tavalla. Vaikka tällainen arvostamismenetelmä on näissä olosuhteissa hyväksyttävä, sitä ei sovelleta johdonmukaisesti. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että toimia hallinnoivan tahon (Euroopan investointipankki) käytettävissä olevia alustavia arvonalentumista koskevia arvioita, joiden kokonaismäärä oli 21 miljoonaa euroa, ei ollut joissakin tapauksissa annettu tiedoksi komissiolle (ks. kohdat 11.10 ja 11.11).

1.26.

Raportointi- ja kirjanpitostandardit ovat kehittyneet huomattavasti MEDA-valtuutusten aikana (nämä riskipääomatoimet kuuluvat niiden piiriin). Euroopan investointipankki (EIP) ja komissio ovat seuranneet kehitystä ja tutkivat parhaillaan tilannetta yhdessä, ja ne pyrkivät löytämään kustannustehokkaimman ratkaisun ja samalla ottamaan huomioon saatavilla olevat tiedot lopullisten edunsaajien kanssa monta vuotta sitten allekirjoitettujen sopimusten mukaan (nykyiset raportointistandardit eivät siten sisälly tähän).

1.27

Kirjanpitojärjestelmään kirjatuista ennakkomaksuista koostuvasta perusjoukosta poimittiin 150 ennakkomaksun edustava otos, jonka tarkastuksessa havaittiin, että virhetaso oli virheiden esiintyvyyden ja taloudellisen vaikutuksen osalta olennainen kyseisen tase-erän osalta. Virhetaso ei kuitenkaan ole yleisesti ottaen olennainen. Useimmin esiintyi seuraavanlaisia virheitä:

—

ennakkomaksumäärät oli kirjattu virheellisesti,

—

ennakkomaksuja kirjattiin, vaikka ne oli selvitetty ennen varainhoitovuoden loppua.

1.28

Ennakkomaksujen kirjausten yksilöintiä ja hyväksyntää koskevissa lisätarkastuksissa kävivät lisäksi ilmi seuraavat päätöstaseen täydellisyyttä/oikeellisuutta koskevat ongelmat:

1.28.

—

maksamatta olevia lopullisia laskuja ja niihin liittyvien ennakkomaksujen selvittämistä koskevat kirjanpito-ohjeet olisi arvioitava uudelleen, jotta varmistetaan, että komission yksiköt soveltavat niihin yhdenmukaista lähestymistapaa,

—

Nämä neuvot on tutkittu huolellisesti heinäkuussa 2007. Kyseisen rajallisen laskumäärän osalta päätelmänä on, että kaikkien komission yksiköiden vuoden 2006 toimien päättämisessä käyttämä kirjanpitokohtelu on sopivin käytettävissä oleva menetelmä. Samaa kohtelua sovelletaan seuraavassa toimien päättämisessä vuoden 2007 lopussa.

—

perintämääräyksiä ei anneta järjestelmällisesti, kun ennakkomaksujen selvittämisen yhteydessä käy ilmi, että edunsaajalta olisi perittävä varoja. Tämän seurauksena on mahdotonta ilmoittaa tarkkaan, missä määrin ennakkomaksut ilmoitettiin olennaisesti liian suurina ja saamiset olennaisesti liian pieninä,

—

Ennakkomaksuja ei ole tarkoitus periä takaisin, vaan edunsaajien on tarkoitus käyttää ne sopimustensa täyttämisessä. Varoja peritään takaisin niissä harvoissa tapauksissa, joissa edunsaajat laiminlyövät velvoitteensa tai joissa maksettujen määrien ja lopullisten tukikelpoisten kustannusten välillä on marginaalisia eroja.

—

arvonalentumisen testaukset, joiden avulla ennakkomaksujen arvo mukautettiin perittävien määrien arvoa vastaavaksi, olivat riittämättömiä, minkä johdosta ennakkomaksut ilmoitettiin mahdollisesti liian suurina ja vastaavasti ennakkomaksujen arvonalentamisesta aiheutuneet kulut saman verran liian pieninä (25).

—

Arvon alentumisen testauksia ei pidetty ensisijaisena asiana, koska valtaosa asianomaisista pääosastoista oli tekemisissä julkisten tahojen kanssa, pankkitakaukset oli saatu ja aiemmin annettujen perintämääräysten määrä on varsin pieni. Tähän seikkaan kiinnitetään huomiota vielä myöhemmin, jotta oletus voidaan vahvistaa.

1.29

Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR:n tukiosaston) menojen osalta komissio otti käyttöön uuden perintämenettelyn (26), joka sisältää taulukot velallisten tilien esittämistä varten. Tilintarkastustuomioistuin tarkasti kyseiset velallisten tilit ja asetti sen perusteella kyseenalaiseksi kyseisten taulukoiden täydellisyyden (27) (ks. kohdat 5.61 ja 5.62).

1.29.

Näiden taulukoiden ja maksajavirastojen reskontrakirjan välillä on selvä yhteys, ja vuodesta 2007 alkaen sovellettavissa komission uusissa suuntaviivoissa edellytetään, että todentamisviranomaiset täsmäyttävät reskontrakirjan taulukoihin ja selittävät mahdolliset poikkeamat.

1.30

Euroopan parlamentin puhemiehistö hyväksyi niille Euroopan parlamentin jäsenille, joiden kotimaan kansallisilla viranomaisilla ei ole tarjota heille eläkejärjestelmää, väliaikaisen eläkejärjestelmän, jota sovelletaan siihen asti, kunnes kaikille parlamentin jäsenille tarkoitettu lopullinen yhteisön eläkejärjestelmä perustetaan (28). Kyseistä eläkeoikeuksia koskevaa sitoumusta ei kuitenkaan oteta huomioon konsolidoidussa taseessa. Kyseisten eläkeoikeuksien vakuutusmatemaattisen arvioinnin puuttuessa ”työsuhde-etuuksiin” (varaus) ja tuloslaskelmaan kohdistuvaa taloudellista vaikutusta ei voida ilmoittaa määrällisesti.

1.30.

Väliaikaisen eläkejärjestelmän tulevaisuutta pohditaan parhaillaan. Järjestelmän tulevaisuutta koskevan epävarmuuden ja vakuutusmatemaattisen arvioinnin puuttumisen vuoksi tileihin ei voida tehdä asianmukaista varausta.

1.31

Tarkastettaessa kirjanpitojärjestelmään kirjattujen muiden lyhytaikaisten velkojen perusjoukosta poimittujen 150 laskun/menoilmoituksen edustavaa otosta havaittiin, että virhetaso oli virheiden esiintyvyyden ja taloudellisen vaikutuksen osalta olennainen kyseisen tase-erän osalta. Virhetaso ei kuitenkaan ole yleisesti ottaen olennainen. Suurimmassa osassa virheistä on kyse siitä, että laskujen tai menoilmoitusten määrät on kirjattu virheellisesti.

1.31.

Tilintarkastustuomioistuimen löytämien virheiden määrä oli vähäinen.

1.32

Jaksotusmenettelyjen heikkouksien (ks. kohta 1.18) vuoksi alustavassa tilinpäätöksessä on puutteita, jotka on korjattu lopullisessa tilinpäätöksessä.

1.32.

Komissio paransi vuonna 2006 jaksotusmääriensä arviointia toteuttamalla seuraavat toimet:

—

kehitettiin uusi jaksotuskertomus,

—

jaksotustekniikoita hiottiin edelleen,

—

yksiköille toimitettiin sovellettavaksi uusi menettely ja tarkistuslista,

—

laadittiin yleiskatsaus eri pääosastojen jaksotusmenetelmistä ja järjestettiin pääosastoryhmien työpajoja,

—

budjettipääosasto suoritti tarkastuksia paikan päällä valituissa pääosastoissa,

—

useat sisäisen tarkastuksen valmiusyksiköt osallistuivat jaksotushankkeen arviointiin.

1.33

Kokonaisvarojen määrä kasvoi vuoteen 2005 verrattuna 58,7 miljardista eurosta 67 miljardiin euroon ja kokonaisvelkojen määrä kasvoi 120,9 miljardista eurosta 131,8 miljardiin euroon. Erotus rahoitetaan jo äänestetyistä talousarviomääristä tai se on otettava tulevista talousarvioista. Kuten jo aiemmin mainittiin (29), erityisesti velkojen erääntymisvuosina olisi ilmoitettava tarkemmin, minkälaisista jäsenvaltioilta kerättävillä varoilla maksettavista veloista on kyse.

1.33.

Nykyinen jäsenvaltioilta edellytetty varojen jako pitkä- ja lyhytaikaisiin on riittävä, etenkin yhdistettynä taseessa olevaan jakoon, jossa varat ja velat on jaettu pitkä- ja lyhytaikaisiin.

1.34

Tilinpäätöksen liitetiedot sisältävät vuoteen 2005 verrattuna aiempaa enemmän tietoja siitä, että komission osastot tai jäsenvaltiot saattavat myöhemmin tehdä korjauksia tiettyihin tapahtumiin. Liitetiedoissa ei kuitenkaan aiempien vuosien tapaan vieläkään mainita kalenterivuosittain komission hyväksymien menojen määriä (ja aloja) eikä sellaisten menojen määriä (ja aloja), joita mahdollisesti vielä tarkastetaan ja joihin sovelletaan tarkastamis- ja hyväksymismenettelyä (30).

1.34.

Varainhoitoasetuksessa sekä maataloutta ja rakennerahastoja koskevissa alakohtaisissa asetuksissa annetaan komissiolle oikeus tarkastaa kaikki menot vuosia niiden syntymisen jälkeen. Tilinpidossa ei saisi antaa ymmärtää, että tämän oikeuden vuoksi kaikki asianomaiset menot on vielä hyväksyttävä. Jos mahdolliset perittävät määrät voidaan määrittää, ne ilmoitetaan konsolidoidun tilinpäätöksen liitetiedoissa 5.3 ja 5.4.

1.35

Tilintarkastustuomioistuimen pyynnöstä varsinkin vuoden 2006 tuloslaskelman liitetiedoissa (31) esitetään enemmän tietoja määristä, jotka peritään laittomien tai sääntöjenvastaisten toimien vuoksi erityisesti lopullisten edunsaajien/tuensaajien tasolla, jolla yli 90 prosenttia virheistä havaitaan. Lisätoimet ovat kuitenkin tarpeen, jotta varmistetaan kirjanpitotietojen ja liitetiedoissa esitettyjen tietojen kattavuus ja luotettavuus (ks. kohdat 2.23–2.25).

1.35.

ABAC-kirjanpitojärjestelmää mukautetaan parhaillaan, jotta voidaan lisätä perittäviä määriä koskevien kirjattujen tietojen määrää. Nämä parannukset on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2008 tilinpäätöksessä.

1.36

Talousarvion toteutumalaskelma on täsmäytettävä yksityiskohtaisesti tuloslaskelman kanssa kohtuullisen varmuuden saamiseksi tilien luotettavuudesta. Tilintarkastustuomioistuimelle heinäkuussa 2007 esitetyssä täsmäytyksessä oli kuitenkin yhä vähäisiä eroavaisuuksia, joille ei löydy selitystä. Tilinpäätöksen ymmärrettävyys paranisi, jos tilinpäätökseen sisältyisi kyseistä täsmäytystä kuvaava taulukko.

1.36.

Komissio myöntää, että täsmäytysmenettelyä on parannettava. Havaittujen puutteiden korjaamiseksi ryhdytään toimiin. Lisäksi komissio harkitsee täydellisen täsmäytyksen sisällyttämistä tilinpäätökseen.

1.37

Varainhoitovuoden 2005 budjettitaulukoissa esitettyjen ”perimättä” olevien perintämääräysten määrä (6 175 miljoonaa euroa) (32) poikkeaa vastaavasta ”vahvistettujen” ja edelliseltä vuodelta vuoden 2006 tilinpäätökseen siirrettyjen saamisten määrästä (6 180 miljoonaa euroa) (33). Tämä on jatkuvuusperiaatteen vastaista, mikä tarkoittaa sitä, että asia olisi pitänyt selvittää ennen tilinpäätöksen laatimista.

1.37.

Kyseinen 5 miljoonan euron ero koskee edeltävän vuoden mukautusta erään konsolidoitavan organisaation talousarvion tileissä.

1.38

DAS-menetelmää oli tarpeen edelleen kehittää ja mukauttaa nopeasti muuttuvan tarkastusympäristön vuoksi ja 12 vuoden aikana saatujen kokemusten perusteella. Tarkistettu DAS-lähestymistapa on varmuuteen perustuva malli, joka pohjautuu kahteen pääasialliseen todentavan aineiston lähteeseen:

a)

Yhteisön toimielinten, jäsenvaltioiden ja yhteisön ulkopuolisten maiden EU-varojen keruuseen ja käyttöön soveltamien valvontajärjestelmien toiminnan tarkastaminen. Tavoitteena on saada edustavaa tietoa keskeisten valvontamenettelyjen täytäntöönpanosta ja toiminnasta ja selvittää, voidaanko niiden avulla ehkäistä tai havaita ja korjata virheet.

b)

Lopullisiin edunsaajiin saakka ulottuvat tulo- ja menotapahtumista poimittujen edustavien otosten tarkastukset. Tavoitteena on saada suoraa todentavaa aineistoa maksujen laillisuudesta ja asianmukaisuudesta.

1.39

Näiden pääasiallisten lähteiden lisäksi tietoja voidaan saada seuraavista kahdesta lähteestä:

a)

analysoidaan komission pääjohtajien vuotuisia toimintakertomuksia ja lausumia sekä niistä laadittua yhteenvetokertomusta, joissa todetaan, saiko komissio kohtuullisen varmuuden siitä, että käytössä olevien järjestelmien avulla varmistetaan tilien perustana olevien toimien laillisuus/asianmukaisuus;

b)

tarkastellaan yhteisön hallinto- ja valvontaprosesseista riippumattomiksi määriteltyjen muiden tarkastajien työtä (esim. jäsenvaltioiden tai yhteisön ulkopuolisten maiden ylimpien tarkastuselinten tekemää työtä) (34).

1.38. ja 1.39.

Tilintarkastustuomioistuimen vuotuinen tarkastuslausuma ja muu tarkastustyö sekä suositukset ovat komissiolle arvokas tiedonlähde, ja komissio pyrkiikin huolellisesti noudattamaan annettuja suosituksia.

1.40

Viime vuosien tapaan erityisarvioissa todettiin jälleen, että tilien perustana olevien toimien laillisuuteen ja asianmukaisuuteen liittyvä olennaisten virheiden riski havaittiin tilintarkastustuomioistuimen tapahtumatarkastuksissa vähäiseksi niillä aloilla, joilla valvontajärjestelmiä kokonaisuutena tarkastellen sovelletaan kunnolla ja asianmukaisesti (ks. kohta 4.28, yhdennettyä hallinto- ja valvontajärjestelmää koskeva kohta 5.65, lähetystöjä koskeva kohta 8.31, kohta 9.23 Sapardia lukuun ottamatta ja kohta 10.6). Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että kyseisillä aloilla virheiden taloudellinen vaikutus asianomaisen perusjoukon osalta on alle 2 prosenttia (ks. taulukko 1.2 ). Pääjohtajien ja valtuutettujen tulojen ja menojen hyväksyjien lausumia koskevassa tilintarkastustuomioistuimen arvioinnissa saatiin vahvistus sille, että oli tarpeen esittää vain vähäisiä varaumia tai ei lainkaan (ks. kohdat 2.11 ja 2.12).

1.40.

Komissio katsoo, että valvontajärjestelmien soveltamisessa edistyttiin vuonna 2006, mutta se myöntää, että lisätoimet ovat tarpeen. Yhdennetyn sisäisen valvonnan kehyksen luomiseksi annetun toimintasuunnitelman täytäntöönpano ja ne myönteiset vaikutukset, joita sillä todennäköisesti on tulevina vuosina järjestelmistä saatavaan varmuuteen, ovat niin ikään merkkejä komission valmiudesta parantaa tilannetta entisestään.

1.41

Niillä aloilla, joiden osalta tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksessa osoitettiin, että valvontajärjestelmät olivat parhaimmillaankin vain osittain tyydyttäviä, tilintarkastustuomioistuimen toimittamissa tapahtumatarkastuksissa havaittiin edelleen olennaisia virhetasoja (ks. muita kuin yhdennettyyn hallinto- ja valvontajärjestelmään kuuluvia aloja koskevat kohdat 5.65–5.78, kohdat 6.37–6.39, 7.30 ja 7.31, täytäntöönpanosta vastaavia elimiä koskevat kohdat 8.31 ja 8.32 sekä Sapardia koskeva kohta 9.23). Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että kyseisillä aloilla virheiden taloudellinen vaikutus asianomaisen perusjoukon osalta on yli 2 prosenttia (ks. taulukko 1.2 ). Pääjohtajien lausumia koskevassa tilintarkastustuomioistuimen arvioinnissa saatiin lisäksi vahvistus sille, että tärkeimmät varaumat oli joko esitetty tai että tilintarkastustuomioistuimen mukaan ne olisi ollut aiheellista esittää kyseisistä aloista (ks. kohdat 2.11 ja 2.12 ja 2.13–2.17).

1.41.

Yhteisön rahoittamiin menoihin sovelletaan näillä talousarvion osa-alueilla useita valvontamenettelyjä, joista osa toteutetaan ennen menojen todentamista komissiolle ja osa sen jälkeen. Esimerkiksi sisäisissä politiikoissa liian suuriksi ilmoitettujen kustannusten palautusriskiä on vähennetty lisäämällä tuntuvasti jälkitarkastuksia, kun taas ulkoista tukea täytäntöönpanevien organisaatioiden osalta komissio varmistaa, että tuensaajien tekemien maksuhakemusten tarkastukset toteutetaan hankkeiden täytäntöönpanon keskeisissä vaiheissa, jolloin ennakkomaksuissa olevat virheet voidaan havaita ja korjata. Tilintarkastustuomioistuimen havainnot kuvaavat tilannetta näiden valvontamenettelyjen tietyssä toteutusvaiheessa. Suuri osa virheistä todennäköisesti korjataan monivuotisen korjausjärjestelmän avulla.

1.42

Yhteisen maatalouspolitiikan, rakennepolitiikan alojen ja sisäisten politiikkojen alojen menoja koskevista erityisarvioista käy ilmi, että monitahoisilla tai epäselvillä tukikelpoisuusperusteilla tai monimutkaisilla lakisääteisillä vaatimuksilla voi olla huomattava vaikutus toimien laillisuuteen ja asianmukaisuuteen (ks. maaseudun kehittämismenoja koskeva kohta 5.44, rakennepolitiikan aloja koskeva kohta 6.29 ja sisäisiä politiikkoja koskeva kohta 7.11). Järjestelmiä koskevassa tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksessa on esimerkiksi käynyt ilmi, että maaseudun kehittämistoimenpiteiden yhteydessä havaittu suuri virheiden esiintyvyys johtuu usein monimutkaisista tukikelpoisuusehdoista (38). Toisaalta yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmä on suunnittelultaan ja täytäntöönpanoltaan sellainen, että sääntöjenvastaisten maksujen riski vähenee. Tästä huolimatta maatalousmenojen yleinen virhetaso ylittää yhä olennaisuusrajan.

1.42.

Vaikka poliittisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää toisinaan yksityiskohtaista sääntelyä, komissio ymmärtää tarpeen yksinkertaistaa sääntöjä siltä osin kuin poliittisten tavoitteiden saavuttaminen sen sallii. Kun lakisääteiset vaatimukset ovat monimutkaisia, komissio antaa ohjeita yksinkertaistaakseen ja selkiyttääkseen niiden soveltamista. Virheiden välttäminen perustuu myös suurelta osin jäsenvaltioiden viranomaisten täytäntöönpanoelimille ja tuensaajille antamiin ohjeisiin, tarkastusten tehokkuuteen ja siihen, että tuensaajat ovat tietoisia siitä, että vaatimusten noudattamatta jättäminen voi johtaa avustuksen menettämiseen. Komissio kannustaa jäsenvaltioita tehostamaan toimiaan näillä aloilla osana toimintasuunnitelmaa yhdennetyn sisäisen valvonnan kehyksen luomiseksi.

2.1

Tässä luvussa käsitellään toimia, joita komissio toteutti vuonna 2006 lisätäkseen pääosastojensa valvontajärjestelmien vaikuttavuutta EU:n talousarvioon perustuvien toimien laillisuuden ja asianmukaisuuden varmistamiseksi. Tutkinnan kohteena olivat erityisesti seuraavat osa-alueet:

—

missä määrin tilintarkastustuomioistuimen tarkastushavainnot tukevat pääjohtajien vuotuisiin toimintakertomuksiin ja lausumiin sekä komission yhteenvetokertomukseen sisältyviä johdon antamia tietoja (kohdat 2.3–2.18),

—

perittyjä määriä sekä rahoituskorjauksia koskevat tiedot (kohdat 2.23–2.30).

2.1

Vuonna 2006 käynnistettiin muun muassa toimintasuunnitelma yhdennetyn sisäisen valvonnan kehyksen luomiseksi. Komissio julkaisi maaliskuussa 2007 ensimmäisen kertomuksen siitä, miten suunnitelman toteuttamisessa oli edistytty. Vuotuisia toimintakertomuksia koskevaa ohjeistusta parannettiin. Parannukset koskivat muun muassa yksiköiden valvontastrategioiden ja niiden saavuttamien tulosten esitystapaa sekä laillisuutta ja asianmukaisuutta mittaavia indikaattoreita, joiden esittäminen tosin oli vapaaehtoista vuodelta 2006.

2.2

Luvussa käsitellään myös komission toimintasuunnitelmaa yhdennetyn sisäisen valvonnan kehyksen luomiseksi (kohdat 2.19–2.22) ja tarkastellaan komission valvontajärjestelmien toimintaa (kohdat 2.31–2.34).

2.3

Politiikan saavutuksia koskevan tiedonannon (1) lisäksi komissio hyväksyi vuoden 2006 hallintosaavutuksista laaditun yhteenvetokertomuksen (2), jossa se totesi, että ”että sisäisen valvonnan järjestelmät antavat […] toimintakertomuksissa esitetyin rajoituksin riittävän varmuuden niiden toimintojen laillisuudesta ja asianmukaisuudesta, joista komissio EY:n perustamissopimuksen 274 artiklan mukaan kantaa kokonaisvastuun. Se kuitenkin myöntää, että on monia puutteita – erityisesti valtuutettujen tulojen ja menojen hyväksyjien varaumissa esille tuodut – joiden korjaamiseksi on tehtävä vielä työtä.”

2.4

Monialaisia kysymyksiä koskeva komission arviointi vastaa tilintarkastustuomioistuimen suorittamaa analysointia seuraaviin aloihin liittyvien päätelmien osalta: suora keskitetty hallinnointi tutkimusalalla (ks. kohta 2.12), yksinkertaistamisen tarve (ks. kohta 1.42), jatkuvat laillisuutta ja asianmukaisuutta koskevien indikaattoreiden kehittämistoimet (ks. kohta 2.18) sekä tarve parantaa edelleen vuotuisten toimintakertomusten laatua (ks. kohdat 2.7 ja 2.9). Tilintarkastustuomioistuin havaitsi kuitenkin tiettyjen yhteisen maatalouspolitiikan osien, rakennetoimien sekä tiettyjen ulkoisten toimien osa-alueiden kohdalla valvontajärjestelmissä huomattavia puutteita, jotka ovat suurempia kuin pääjohtajien vuotuisten toimintakertomusten liitteenä oleviin lausumiin varaumina sisällyttämät puutteet (ks. kohdat 2.13–2.17). Lisäksi komission analyysi tilien luotettavuuteen edelleen etenkin paikallisten apujärjestelmien tasolla liittyvistä ongelmista ei ollut kattava (ks. kohdat 1.13–1.17).

2.4

Pääjohtajat esittävät lausumissaan varaumia silloin, kun järjestelmien toimivuutta koskevissa pääosastojen omissa tai jäsenvaltioiden toimittamissa tarkastuksissa on havaittu merkittäviä puutteita, joista aiheutuu yhteisön talousarviolle olennainen riski, jota ei ole voitu riittävän hyvin hallita valvontajärjestelmän tavanomaisten korjausmekanismien avulla. Pääjohtajat voivat esittää varaumia myös silloin, kun on olemassa merkittävä riski yhteisön toimielinten maineen vahingoittumisesta. Pääjohtajat, joihin tilintarkastustuomioistuin viittaa, eivät sen vuoksi esittäneet varaumia silloin, kun he katsoivat, että riskiä hallittiin asianmukaisesti. Lisäksi pääjohtajat perustelivat näkemyksensä vuotuisissa toimintakertomuksissaan.

2.5

Komissio toteaa yhteenvetokertomuksessaan, että tilintarkastustuomioistuimen arviointi sisäisen valvonnan järjestelmistä saatavasta varmuudesta poikkeaa ”joissakin tapauksissa” vastuunalaisten pääjohtajien saamasta varmuudesta lähinnä siksi, että osapuolten näkemys virheluokituksesta ja virheiden vaikutuksista ja/tai järjestelmän puutteiden arvioinnista on erilainen. Tilintarkastustuomioistuimen näkemyksen mukaan poikkeaminen johtuu lähinnä siitä, että hallintosaavutuksia koskevassa komission arvioinnissa ei oteta riittävässä määrin huomioon jatkuvien valvontapuutteiden vaikutuksia, vaikka puutteista suurin osa on tuotu esille eri toimintasuunnitelmissa ja vuotuisissa toimintakertomuksissa (ks. kohdat 2.11 ja 2.19–2.22).

2.5

Komissio totesi yhteenvetokertomuksessaan, että sisäisen valvonnan järjestelmän perusteella saatavaa varmuutta arvioitaessa otetaan huomioon myös se, että järjestelmä on monivuotinen, joten korjauksia voidaan tehdä vielä jonkin aikaa sen jälkeen, kun maksut on suoritettu. Lisäksi arvioinnissa otetaan huomioon valvonnassa havaittujen puutteiden korjaamiseksi toteutettavat toimet.

2.6

Kuten jo esimerkiksi varainhoitovuotta 2005 koskevassa vuosikertomuksessa (3) tuotiin esille, tilintarkastustuomioistuimen tarkastukset osoittavat, että nykyiset valvontajärjestelmät eivät useilla aloilla takaa virheiden ennaltaehkäisyä tai oikea-aikaista havaitsemista ja korjaamista (ks. kohdat 5.76, 6.39, 7.30, 8.31 (4) ja 9.23). Komissio toteaa yksiköidensä soveltavan monivuotista järjestelmää, jonka yhteydessä tiettyyn vuoteen liittyvät virheet voidaan havaita ja korjata seuraavina vuosina. Komissiolla ei kuitenkaan ole käytössään riittäviä ja luotettavia tietoja lopullisten edunsaajien tasolla suoritetuista korjauksista (ks. kohdat 2.23–2.30).

2.6

Kun kyse on maatalousmenoista, lopullisia edunsaajia koskevien tarkastusten tulokset, jotka jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet komissiolle ja jotka on julkaistu asianomaisessa vuotuisessa toimintakertomuksessa, antavat tietoa siitä, missä määrin maatalousmenoihin liittyy sääntöjenvastaisia maksuja. Parantaakseen näiden tietojen perusteella saatavaa varmuutta komissio on vuodesta 2007 alkaen noudattanut tilintarkastustuomioistuimen suositusta, jonka mukaan todistuksen myöntävien elinten olisi tehtävä enemmän työtä varmentaakseen ja vahvistaakseen tarkastustilastot ja maksujen jälkeen tehdyt tarkastukset.

2.7

Vuoden 2006 toimintakertomuksia koskeva ohjeistus (5) sekä vertaisarviointi (6) osoittavat, että komission keskusyksiköt ovat jatkuvasti pyrkineet selkiyttämään sisäisen valvonnan järjestelmien vaikuttavuuden ja lausumien perustan välistä yhteyttä (7); ohjeistuksen ja vertaisarvioinnin perusteella saadaan myös yleistietoa keskeisten laillisuutta ja asianmukaisuutta koskevien indikaattoreiden esittämisestä (8).

2.8

Vuotuisten toimintakertomusten liitteenä olevissa lausumissa pääjohtajien on ilmoitettava, onko toimintoihin kohdennetut resurssit käytetty moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti ja saavatko he yksiköissään suoritettavan sisäisen valvonnan avulla kohtuullisen varmuuden siitä, että tilien perustana olevat toimet ovat lailliset ja asianmukaiset. Olennaisten sisäisen valvonnan puutteiden tai sääntöjenvastaisuuksien yhteydessä heidän on sisällytettävä lausumiinsa varaumia (9) ja laadittava korjaavia toimintasuunnitelmia.

2.8

Näiden kahden periaatteen (kohtuullinen varmuus moitteettomasta varainhoidosta sekä laillisuus ja asianmukaisuus) yhdistäminen johtaa tilanteeseen, jossa riskit ja tarkastukset ovat tasapainossa tavalla, jota johto pitää hyväksyttävänä, vaikka täydellistä varmuutta ja täydellistä laillisuutta ja asianmukaisuutta ei ole mahdollista saavuttaa.

2.9

Tilintarkastustuomioistuin analysoi pääjohtajien toimintakertomuksia ja lausumia varainhoitovuodelta 2006 ja havaitsi, että olennaisuuskriteerit sekä varaumat ja niiden vaikutus varmuuteen oli määritetty yleisesti ottaen selkeästi (10). Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksessa havaittiin niin ikään, että vuotuisissa toimintakertomuksissa esitettävä valvontajärjestelmien vahvuuksien ja heikkouksien arviointi on yleisesti ottaen parantunut (11).

2.9

Komissio odottaa tilanteen paranevan entisestään vuonna 2007. Tämä johtuu etenkin siitä, että vuotuisissa toimintakertomuksissa käytetään sisäistä tarkastusta koskevien tietojen esittämiseen yhä useammin tähän tarkoitettua mallipohjaa, jonka avulla valvontajärjestelmien ja varmuuden välinen yhteys voidaan tuoda esille entistä selkeämmin. Komissio pyrkii lisäksi tarvittaessa parantamaan olennaisuuskriteerejään sekä vahvistamaan varmuuden perustaa.

2.10

Kaikki pääjohtajat vahvistivat saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että heille myönnetyt resurssit oli käytetty tarkoituksenmukaisesti ja että heidän käyttöön ottamansa sisäinen valvonta takasi tilien perustana olevien toimien laillisuuden ja asianmukaisuuden.

2.11

Tilintarkastustuomioistuin panee merkille, että julkaistuista 40 lausumasta 15 sisältää yhden tai useamman varauman. Varaumien kokonaismäärä laski vuosien 2005 ja 2006 välillä 31:stä 20:een (12). Suurin osa liittyy jo aiempina vuosina todettuihin puutteisiin (13) ja koskee lähinnä tilien perustana olevien toimien laillisuutta ja asianmukaisuutta. Merkittävimmät tarkastuslausumaan (DAS) liittyvät varaumat esitetään taulukossa 2.1 .

2.12

Omien varojen, sisäisten politiikkojen ja tutkimuksen, liittymistä valmistelevan strategian (19) sekä hallintomenojen (ks. taulukko 2.1 sekä kohdat 4.28, 7.30, 9.23, 10.15, 10.16 ja 10.25) osalta vuotuiset toimintakertomukset vastaavat yleisesti ottaen kyseisten tarkastuslausumaan liittyvien erityisarvioiden päätelmiä.

2.13

Toisaalta voidaan todeta, että pääjohtajat antavat huomattavilta osin EU:n talousarvion menojen laillisuudesta ja asianmukaisuudesta myönteisemmän lausunnon kuin tilintarkastustuomioistuin oman tarkastuksensa perusteella.

2.13

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastus koskee tiettynä vuonna kirjattujen maksutapahtumien laillisuutta ja asianmukaisuutta. Pääjohtajien vahvistama varmuus puolestaan koskee monivuotisten valvontajärjestelmien toimintaa kyseisenä vuonna. Komissio ei aliarvioi järjestelmässä olevia puutteita, jotka saattavat aiheuttaa sen, etteivät menot vastaa niille asetettuja vaatimuksia. Se kuitenkin arvioi varmuutta pitkällä aikavälillä ja ottaa huomioon tällaisten puutteiden korjaamiseksi toteutetut toimenpiteet sekä monivuotisen järjestelmän tarjoaman mahdollisuuden korjata virheet vielä jonkin aikaa sen jälkeen, kun maksut on suoritettu.

2.14

Yhteisen maatalouspolitiikan kohdalla maataloudesta ja maaseudun kehittämisestä vastaavan pääjohtajan lausumaan perustuva varmuus (ks. taulukko 2.1 ) ei ole joiltakin merkittäviltä osin yhteneväinen tilintarkastustuomioistuimen havaintojen kanssa. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto käyttää lausuman tukena varmuuteen perustuvaa mallia. Malliin liittyvät osa-alueet on eritelty vuotuisessa toimintakertomuksessa (20). Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksessa havaittiin puutteita, jotka vaikuttavat jokaiseen osa-alueeseen ja rajoittavat varmuutta, jonka se voi saada lausuman perusteella. Lausumassa esimerkiksi perustetaan varmuus osatekijöihin, jotka eivät liity vuoden 2006 menoihin (21), käytetään ennusteita kyseessä olevan vuoden osalta tehtävistä korjauksista (ehdolliset varat) ja sisällytetään mukaan rahoituskorjausten kustannukset, joista vastaavat jäsenvaltiot eivätkä sääntöjenvastaisesti maksettujen tukien edunsaajat (ks. kohdat 5.63–5.64).

2.14

Komissio toteaa, että virheiden kokonaismäärä on vähentynyt huomattavasti ja että EMOTR:n tukiosaston muissa kuin maaseudun kehittämiseen liittyvissä menoissa (85 prosenttia kokonaismenoista) olevien virheiden määrä jää alle olennaisuustason. Maaseudun kehittämisen alaan kuuluvissa maatalouden ympäristötukitoimenpiteissä sen sijaan esiintyy helposti runsaasti olennaisia virheitä.

2.15

Rakennepolitiikan alalla aluepolitiikasta sekä työllisyys-, sosiaali- ja tasa-arvoasioista vastaavat pääjohtajat arvioivat lausumissaan hallinto- ja valvontajärjestelmiin jäsenvaltioissa liittyvät huomattavat puutteet (ks. kohta 6.38) sekä hanketasolla esiintyvän olennaisen virheiden määrän (ks. kohta 6.39) liian pieniksi; mainitut puutteet ja virheet on tuotu esille tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksissa (ks. taulukko 2.1 ).

2.15

Vastuussa olevat pääjohtajat perustelevat vuotuisissa toimintakertomuksissaan arvionsa jäsenvaltioiden hallinto- ja valvontajärjestelmien vaikuttavuudesta ja tarvittavien parannusten aikaan saamiseksi käynnissä olevista korjaavista toimenpiteistä sekä ilmoittavat yhteisön varoihin kohdistuvan riskin tason. Arviot perustuvat laajaan tarkastustyöhön ja ovat yleisesti ottaen yhteneviä tilintarkastustuomioistuimen arvioiden kanssa. Kuten kohtaan 2.6 annetussa vastauksessa todetaan, ne osoittavat, että noin 10 prosenttia valvontajärjestelmistä on erittäin puutteellisia ja että nämä järjestelmät aiheuttavat tämän vuoksi suuren riskin. Tällaisissa tapauksissa voidaan turvautua jäsenvaltioille suoritettavien maksujen keskeyttämiseen tai rahoituskorjauksiin, jos jäsenvaltio ei itse tee vaadittuja korjauksia. Komissio katsoo, että suuri osa havaituista virheistä saadaan todennäköisesti korjattua järjestelmän monivuotisen korjausmekanismin puitteissa.

2.16

Tilintarkastustuomioistuin haluaa myös kysyä, onko aluepolitiikasta vastaavan pääjohtajan Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja koheesiorahastosta laatima yleisarviointi yhdenmukainen hallinto- ja valvontajärjestelmien toimintaa koskevien huomautusten kanssa, joita pääjohtaja esittää EAKR:n kohdalla kymmenen ja koheesiorahaston kohdalla yhdeksän jäsenvaltion osalta (22). Tilanne on sama työllisyys-, sosiaali- ja tasa-arvoasioiden pääosastossa (23). Tilintarkastustuomioistuin panee lisäksi merkille, että työllisyys-, sosiaali- ja tasa-arvoasioiden pääosaston vuotuisessa toimintakertomuksessa todetaan, että Euroopan sosiaalirahaston (ESR) kohdalla tarkastuslausumaa ei laadittu 17,5 prosentin osalta ohjelmakauden 2000–2006 menoista; pääjohtajan saama varmuus perustui johdon ilmoituksiin.

2.16

Aluepolitiikan pääosaston hallinto- ja tarkastusyksiköt antoivat varaumia sisältävän lausunnon monien jäsenvaltioiden järjestelmistä siksi, että niissä havaittiin järjestelmien keskeisiin osiin vaikuttavia olennaisia puutteita. Tästä huolimatta todettiin, että kun otetaan huomioon parhaillaan käynnissä olevat korjaavat toimenpiteet ja valvontajärjestelmän monivuotisuus, puutteet eivät olleet niin merkittäviä, että ne olisivat edellyttäneet muodollista varaumaa pääjohtajan lausumaan. Euroopan sosiaalirahaston osalta komissio katsoo, että työllisyys-, sosiaali- ja tasa-arvoasioiden pääosaston pääjohtajan yleisarviointi järjestelmistä on yhdenmukainen seitsemässä jäsenvaltiossa toteutettavia ohjelmia koskevien varaumien kanssa. Johdon antamien lausumien tarkoituksena on paikata tarkastamattomista toimista aiheutuva aukko, koska jokaista toimea ei pystytä joka vuosi tarkastamaan.

2.17

EuropeAid-yhteistyötoimiston vuotuisessa toimintakertomuksessa ja lausumassa ei tuoda riittävän hyvin esille tilintarkastustuomioistuimen havaitsemaa virheiden olennaista esiintyvyyttä ja puutteita valvontajärjestelmissä, joiden avulla on tarkoitus varmistaa toimien laillisuus ja asianmukaisuus hankkeiden täytäntöönpanosta vastaavien elinten tasolla ulkoisten toimien alalla (ks. kohdat 8.31 ja 8.32) (ks. taulukko 2.1 ).

2.17

Komission sisäisen valvonnan järjestelmällä pyritään löytämään tasapaino tarkastusten kustannusten ja tarkastuksista saatavan hyödyn välillä. Järjestelmä on suunniteltu niin, että siinä otetaan huomioon ulkomaanavun monivuotisuus ja varmistetaan, että edunsaajien maksupyynnöt tarkastetaan hankkeiden toteutuksen keskeisissä vaiheissa, jolloin ennakkomaksuihin liittyvät virheet voidaan havaita ja korjata.

2.18

Kolme neljäsosaa (24) pääosastoista esitti laillisuutta ja asianmukaisuutta koskevia indikaattoreita vuotta 2006 koskevissa toimintakertomuksissaan. Tilintarkastustuomioistuin panee merkille, että kaikki indikaattorit eivät vastaa komission keskusyksiköiden laatimissa ohjeissa luokiteltuja indikaattoreiden yleisiä tyyppejä (tulosindikaattorit ja/tai vaikutusindikaattorit). Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että lisätoimet pääosastojen tasolla ovat yhä tarpeen valvontajärjestelmien vaikuttavuuden sekä tilien perustana olevien toimien laillisuuden ja asianmukaisuuden mittaamiseksi (ks. kohdat 2.31–2.34).

2.18

Pääjohtajien ei vielä tarvinnut vuotta 2006 koskevissa toimintakertomuksissaan esittää voimassa olevissa ohjeissa (D(2006) 12058) suositeltuja, laillisuutta ja asianmukaisuutta mittaavia tyyppikohtaisia indikaattoreita. Vuotta 2006 koskevassa yhteenvetokertomuksessa todetaan kuitenkin, että näiden indikaattorien kehittämistä jatketaan. Samalla varmistetaan, että samankaltaista toimintaa harjoittavien yksiköiden noudattamat lähestymistavat ovat keskenään johdonmukaisia. Näiden indikaattorien esittäminen on pakollista vuotta 2007 koskevista toimintakertomuksista lähtien.

2.19

Komissio esitti 7. maaliskuuta 2007 seurantaraportin (25) yhdennetyn sisäisen valvonnan kehyksen luomista koskevasta toimintasuunnitelmasta (26); raportin päätelmät ovat yleisesti ottaen myönteisiä. Raportissa todettiin, että komissio on saavuttanut konkreettista edistystä toimintasuunnitelman toteuttamisessa, mutta jäljellä oleviin haasteisiin on vastattava. Vaikka joitakin viivästyksiä on sattunut, komissio uskoo edelleen, että se saa vuoden 2007 loppuun mennessä määriteltyä perusteet virheriskin hallitsemiseksi asianmukaisesti ja lisättyä varmuutta toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta.

2.20

Seurantaraporttiin liitetyssä yksityiskohtaisessa analyysissä (ks. taulukko 2.2 ) komissio arvioi, että 35 alatoimenpiteestä kymmenen oli saatu päätökseen, viisi oli saatu lähes päätökseen, 13 oli käynnissä, neljää ei ollut vielä aloitettu ja kolme oli peruttu. Komissio myös esitti kuusi uutta alatoimenpidettä, jotka oli määrä panna täytäntöön vuoden 2007 loppuun mennessä.

2.21

Kuten varainhoitovuotta 2005 koskevassa vuosikertomuksessa tuotiin esille (28), tilintarkastustuomioistuin arvioi toimintasuunnitelman tuloksia sitten, kun sen vaikutukset ovat arvioitavissa. Tilintarkastustuomioistuin panee kuitenkin merkille, että toimintasuunnitelmaa koskeva komission aikataulu (ks. kohta 2.19) vaikuttaa optimistiselta, ja korostaa, että suurin osa kyseessä olevista toimista vaikuttaa varsinaisesti valvontajärjestelmien toimintaan todennäköisesti vasta keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä.

2.21

Yhdennetyn sisäisen valvonnan kehyksen luomiseksi laaditusta toimintasuunnitelmasta antamassaan seurantaraportissa (29) komissio toteaa, että uudet alatoimenpiteet toteutetaan toimintasuunnitelman alkuperäisessä aikataulussa (vuoden 2007 loppuun mennessä). Niillä ja parhaillaan käynnissä olevilla toimilla varmistetaan, että kyseiseen ajankohtaan mennessä luodaan tarvittavat edellytykset, jotta yhdennetyn sisäisen valvonnan kehys voi alkaa vaikuttaa varmuuden hankkimiseen suunnitellulla tavalla.

2.22

Taulukossa 2.2 esitetään katsaus tilintarkastustuomioistuimen alustavasta arvioinnista, joka koskee yhdennetyn sisäisen valvonnan kehyksen luomista koskevaan toimintasuunnitelmaan liittyvien toimenpiteiden täytäntöönpanoa. Arviointi osoitti, että vuoden 2006 lopussa neljä toimenpidettä oli vielä aloittamatta, 16 oli vielä täytäntöönpanovaiheessa, 15 (30) edellytti seurantaa (tavoitetta ei ollut saavutettu täysin tai vaikutukset eivät olleet vielä havaittavissa) ja kuusi oli hiljattain käyttöön otettuja toimia. Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että jotkin kyseisistä toimista ovat aiempien, vuoden 2005 yhteenvetokertomukseen ja/tai aiempiin yhteenvetokertomuksiin perustuvien toimien seurantaa (tai liittyvät niihin) (ks. kohta 2.29) (31).

2.22

Toimintasuunnitelman toteuttamisessa on pääosin noudatettu komission vahvistamaa aikataulua, joka kattaa vuodet 2006 ja 2007. Komissio esittää loppukertomuksen toimintasuunnitelman toteuttamisesta keväällä 2008. Suunnitelman vaikutukset näkyvät kuitenkin pidemmällä aikavälillä. Komissio seuraa, miten toimintasuunnitelma vaikuttaa varmuuden hankkimiseen. Vuonna 2008 julkaistavassa kertomuksessa annetaan ensimmäinen katsaus eri toimenpiteiden vaikutuksesta ja esitetään päätelmiä yhdennetyn sisäisen valvonnan kehyksen lujittamiseksi vastaisuudessa (ks. KOM(2007) 86).

2.23

Valvontajärjestelmien ensisijaisena tavoitteena on ennaltaehkäistä tai havaita ja korjata EU:n talousarvioon perustuviin toimiin liittyviä virheitä. Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksessa saatiin edeltävien vuosien tapaan näyttöä olennaisista virheistä huomattavilla EU:n menoaloilla; lisäksi todettiin, että suurin osa virheistä ilmenee lopullisten edunsaajien tasolla. EU:n talousarviosta suoritettaviin maksuihin liittyvien virheiden korjaaminen edellyttäisikin toimia ensisijaisesti kyseisellä tasolla (32).

2.23

Silloin kun valvonta- ja tarkastusjärjestelmien on arvioitu olevan tehottomia ja kun havaitut puutteet aiheuttavat yhteisön talousarvioon kohdistuvan riskin, komissio käyttää valvontatehtäväänsä varten vahvistettuja mekanismeja periäkseen asianomaiset määrät takaisin vastuussa olevalta jäsenvaltiolta. Tämän vuoksi on jäsenvaltioiden oman edun mukaista varmistaa valvonnan riittävyys, jotta ne voivat välttää rahoituskorjaukset.

2.24

Tehdyistä korjauksista ei kuitenkaan ole riittäviä tietoja. Vuoden 2006 toimintakertomuksissa ja varainhoitovuoden 2006 lopullisen konsolidoidun tilinpäätöksen eri osissa esitettävät perittyjä määriä ja rahoituskorjauksia koskevat tiedot eivät sisällä riittäviä selvityksiä, joiden perusteella eri osatekijöiden päällekkäisyyden riski tulisi ilmi. Tietojen perusteella ei ole myöskään mahdollista tehdä eroa lopullisten edunsaajien/vastaanottajien tasolla takaisin perittyjen laittomien/sääntöjenvastaisten menojen ja jäsenvaltioille järjestelmäpuutteista aiheutuvien korjausten välillä.

2.24

Tiedot takaisinperityistä määristä ja tehdyistä rahoituskorjauksista ovat maatalousmenojen tapauksessa yleisesti ottaen riittävät. Muilla aloilla näitä tietoja on parannettava. Toimintasuunnitelman toimenpiteellä 11N pyritään muun muassa selvittämään, toimivatko takaisinperintä- ja kuittausjärjestelmät tehokkaasti. Tätä varten määritetään vuonna 2005 ja 2006 takaisinperityt määrät ja tutkitaan, vastaavatko ne tarkastuksissa havaittuja virheitä. Tarkoituksena on lisäksi tutkia, miten luotettavia jäsenvaltioiden kanssa yhteistyössä toteutettavassa hallinnoinnissa käytettävät jäsenvaltioiden seuranta- ja raportointijärjestelmät ovat.

2.25

Annetut tiedot ovat lisäksi puutteellisia, sillä ne eivät ilmennä yhteisön menoihin kohdistuvien korjausten koko laajuutta eivätkä sitä, mikä osuus kyseisistä määristä liittyy vuonna 2006 toteutuneisiin menoihin (ks. kohdat 5.61 ja 5.62). Tämä pätee etenkin rakennetoimien alalla siitä huolimatta, että sekä komission että jäsenvaltioiden tasolla on käytössä erityiset mekanismit, joiden tehtävänä on varmistaa aiheettomien tukien palauttaminen (esimerkiksi vaihtamalla tukeen oikeuttamattomia menoja tukikelpoisiin menoihin ja kuittaamalla perittävät määrät menojen tai tuleviin menoilmoituksiin tehtävien vähennysten avulla).

2.25

Maatalousmenoihin liittyvistä rahoituskorjauksista vuonna 2006 tehdyt päätökset on lueteltu maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston vuotuisessa toimintakertomuksessa, jossa ilmoitetaan jokaisen päätöksen osalta myös yhteisön rahoituksen ulkopuolelle suljetut kokonaissummat.

2.26

Komissio käynnisti vuonna 2006 lukuisia aloitteita, joiden taustalla on tarve varmistaa virheiden korjaamista koskevien tietojen käytettävissäolo, kattavuus sekä luotettavuus.

2.27

EMOTR:n tukiosaston kohdalla käynnistetyn toimenpiteen (ks. kohdat 5.52 ja 5.61) lisäksi komissio muutti asetusta (EY) N:o 448/2001 joulukuussa 2006 (33) ja antoi ohjeet tiedoista, jotka on toimitettava rakennetoimien alalla tehdyistä korjauksista ja jäsenvaltioiden perittävinä olevista määristä.

2.27

Komissio lähetti tammikuussa 2007 kaikille jäsenvaltioille kirjeen, jossa se pyysi näitä toimittamaan tiedot takaisinperityistä ja tileistä poistetuista määristä sekä vuodelta 2006 että kumulatiivisina koko kaudelta 2000–2006 ja tiedot vuoden 2006 lopussa perittävinä olevista määristä.

2.28

Maaliskuussa 2007 yhdennetyn sisäisen valvonnan kehyksen luomista koskevaan toimintasuunnitelmaan lisättiin ”uusi toimenpide (11N)” (ks. kohta 2.20 ja taulukko 2.2 ). Sen avulla komissio pyrkii määrittämään, toimivatko takaisinperintä- ja kuittausjärjestelmät tehokkaasti; komissio yksilöi vuosina 2005 ja 2006 perityt määrät ja tutkii niiden ja valvonnan yhteydessä havaittujen virheiden välistä vastaavuutta. Tässä yhteydessä komissio laatii suoraan hallinnoitavien menojen kohdalla virheluokituksen ja pyrkii luomaan yhteyden perittävien määrien, rahoituskorjauksien sekä maksuihin tehtävien mukautusten välille. Yhdessä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoitavien menojen kohdalla komissio tutkii kansallisten valvontajärjestelmien luotettavuutta.

2.29

11N-toimenpide on kuitenkin todellisuudessa sellaisten komission aiempien monialaisten toimintasuunnitelmien seurantaa (tai muuten sidoksissa niihin) (34) (ks. kohta 2.22), joiden täytäntöönpano komission mukaan on päättynyt.

2.29

Toimenpide 11N on kattavampi kuin tilintarkastustuomioistuimen mainitsemat aikaisemmat toimenpiteet, koska sillä luodaan yhteys tarkastusten tuloksiin.

2.30

Useissa aiemmissa vuosikertomuksissa (35) tilintarkastustuomioistuin on kiinnittänyt komission huomion ongelmiin, jotka liittyvät virheiden korjaamista koskevien luotettavien tietojen saamiseen. Kysymysten monimutkaisuuden takia ei ole osoitettavissa, että olemassa olevat ongelmat olisi vielä ratkaistu tai että niiden ratkaisu olisi todennäköistä lyhyellä aikavälillä.

2.30

Kuten komissio toteaa kohtaan 2.6 antamassaan vastauksessa, se varmistaa, että vuotuisissa toimintakertomuksissa annetaan vastaisuudessa enemmän tietoa korjauksista, joita on suunniteltu tai käynnistetty tai jotka on tehty tiettynä vuonna. Komissio kiinnittää erityistä huomiota ennaltaehkäisevien toimenpiteiden suunnitteluun korjauksiin johtaneiden syiden analyysin pohjalta. Tällaiset toimenpiteet voivat olla luonteeltaan yleisiä, kuten lainsäädäntöpuitteiden määrittely, tai erityisiä, kuten yksittäiset rahoitustarkastukset.

2.31

Tilintarkastustuomioistuin tutki sisäisen valvonnan standardien (36) soveltamista useissa (37) komission yksiköissä; tavoitteena oli arvioida sekä vähimmäisvaatimusten (perusvaatimukset) täytäntöönpanoastetta että tilien perustana olevien toimien laillisuuden ja asianmukaisuuden varmistamiseen tarkoitettujen järjestelmien vaikuttavuutta (38).

2.32

Budjettipääosaston esittämä katsaus sisäisen valvonnan tilasta komission yksiköissä vuonna 2006 osoittaa, että pääosastot noudattivat keskimäärin 95:tä prosenttia perusvaatimuksista kyseisen varainhoitovuoden osalta. Kun otetaan huomioon, että perusvaatimukset pysyivät olennaisilta osin muuttumattomina (39), tilintarkastustuomioistuin toteaa, että sisäisen valvonnan standardien noudattaminen on vakaata vuoteen 2005 verrattuna. Tilintarkastustuomioistuimen (yleisesti ottaen komission analyysin kanssa yhteneväinen) arviointi sisäisen valvonnan standardien täytäntöönpanosta esitetään taulukossa 2.3 .

2.32

Vaikka näyttää siltä, että keskimääräinen osuus (95 prosenttia) on säilynyt muuttumattomana, pääosastot joutuivat vuonna 2006 noudattamaan uusia vaatimuksia, jotka liittyivät sisäisen valvonnan standardiin nro 11 (ja etenkin tietotekniikkajärjestelmien riskianalyysiin perustuvien tietotekniikan turvallisuussuunnitelmien valmisteluun) ja sisäisen valvonnan standardiin nro 15 (kaksi uutta vaatimusta, jotka koskevat toiminnan jatkuvuuden suunnittelua).

2.33

Perusvaatimusten laaja-alaisesta noudattamisesta huolimatta komission tasolla käytössä olevat valvontajärjestelmät eivät lievennä riittävästi virheriskiä etenkään tietyillä maatalouden, rakennepolitiikkojen, sisäisten politiikkojen, ulkoisten toimien ja liittymistä valmistelevan tuen aloilla (ks. kohdat 5.77, 6.38, 7.30, 8.32, 9.23 ja taulukko 2.4 ). Tämä analyysi on yhteneväinen päätelmän (40) kanssa, joka sisältyy komission sisäisen tarkastuksen toimialan (IAS) vuonna 2006 julkaisemaan vuosikertomukseen (41).

2.33

Tämä on odotettavissa oleva tulos, koska sisäisen valvonnan standardit koskevat pääasiassa komission sisäistä toimintaa. Suurin osa virheistä puolestaan liittyy menoihin, joita hallinnoivat jäsenvaltiot tai hankkeita toteuttavat organisaatiot.

2.34

Komission sisäisen tarkastuksen toimiala suoritti pääosastojen sisäisestä tarkastuksesta vastaavien toimintojen laadunarvioinnin, jonka tulosten mukaan enemmistö sisäisestä tarkastuksesta vastaavista toiminnoista (45) täyttää asetetut (ammatilliset) standardit osittain tai kattavasti, mutta sisäisen tarkastuksen parantamiseen tähtääviä toimia on jatkettava (46). Tilintarkastustuomioistuin ottaa arvioinnin havainnot huomioon ja suhtautuu myönteisesti asiaa koskeviin parannusehdotuksiin, etenkin ehdotukseen, jonka mukaan sisäisestä tarkastuksesta vastaavien toimintojen olisi laadittava yleisarviointi pääosastojen sisäisen valvonnan järjestelmistä vuonna 2009 päättyvän kolmivuotisjakson päätteeksi, minkä lisäksi samaa vaatimusta sovellettaisiin myös sisäisen tarkastuksen toimialaan koko komission tasolla (47).

2.34

Sisäisestä tarkastuksesta vastaavan toiminnon (Internal Audit Capability) tehtävänä ei ole antaa vuosittaista lausuntoa pääosastojen vuotuisista toimintakertomuksista, vaan se osallistuu toimintakertomusten laadintaan antamalla laadintaprosessiin liittyvää ohjeistusta ja esittämällä kyseisenä vuonna tekemänsä työn luonteeseen ja laajuuteen perustuvan arvion valvonnan tilasta (ks. SEC(2003) 59).

2.35

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että komission valvontajärjestelmät olivat parantuneet entisestään varainhoitovuonna 2006: vuotuisten toimintakertomusten ja lausumien laadintamenettely oli parantunut (kohta 2.7), samoin kuin valvontajärjestelmien toiminnan sekä pääjohtajien lausumiin sisältyvien, varmuuteen kussakin tapauksessa vaikuttavien varaumien vaikutuksen arviointi (kohdat 2.9 ja 2.12).

2.36

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksessa havaittiin kuitenkin jatkuvia puutteita, jotka liittyivät joidenkin pääjohtajien vuotuisiin toimintakertomuksiin ja lausumiin sisältyviin arviointeihin (kohdat 2.13–2.18) sekä valvontajärjestelmien toimintaan (kohdat 2.33 ja 2.34).

2.36

Vuotuisissa toimintakertomuksissa esitetään yleensä selkeä arvio jäsenvaltioissa käytössä olevien hallinto- ja valvontajärjestelmien vaikuttavuudesta sekä näiden järjestelmien parantamiseksi toteutettavista korjaavista toimenpiteistä. Pääjohtajien arvioinnit poikkeavat tilintarkastustuomioistuimen arvioinneista esimerkiksi siltä osin kuin on kyse varmuutta koskeviin arvioihin liitettävien varaumien tarpeesta. Erot johtuvat pääosin siitä, että kullakin toimintalohkolla käytössä oleva valvontajärjestelmä on monivuotinen.

2.37

Tilintarkastustuomioistuin suosittaa, että komissio jatkaa pääosastojensa valvontajärjestelmien tehostamiseen tähtääviä toimiaan seuraavia aloja painottaen:

2.37

a)

sen varmistaminen, että vuotuiset toimintakertomukset ja lausumat sisältävät yhtenäisen ja tarkan arvioinnin valvontajärjestelmistä, asianmukaiset laillisuutta ja asianmukaisuutta koskevat indikaattorit mukaan lukien; arvioinnin tulee vastata esitettäviä varaumia (kohdat 2.13–2.18);

a)

Komissio sitoutui vuonna 2006 antamassaan yhteenvetokertomuksessa seuraamaan niiden toimien toteuttamista, joita valtuutetut tulojen ja menojen hyväksyjät olivat käynnistäneet korjatakseen valvontaan liittyvät puutteet.

b)

asiaa koskevien, yhdennetyn sisäisen valvonnan kehyksen luomista koskevaan toimintasuunnitelmaan liittyvien toimenpiteiden asianmukainen seuranta; tavoitteena on varmistaa käytännön vaikutus valvontajärjestelmiin esimerkiksi siltä osin, että virheiden korjaamisesta lopullisten edunsaajien tasolla toimitetaan riittävät ja luotettavat tiedot (kohdat 2.19–2.30);

b)

Komissio esittää loppukertomuksen toimintasuunnitelman toteuttamisesta keväällä 2008. Kertomuksessa annetaan ensimmäinen katsaus eri toimenpiteiden vaikutuksesta varmuuteen, ja siinä esitetään päätelmiä siitä, miten yhdennetyn sisäisen valvonnan kehystä olisi vastaisuudessa lujitettava.

c)

valvontajärjestelmien vaikuttavuuden parantaminen siten, että virheriski lievenee riittävästi (kohdat 2.33 ja 2.34).

c)

Komissio on tilintarkastustuomioistuimen kanssa yhtä mieltä tämän suosituksesta, ja se pyrkii varmistamaan, että valvontaresursseja käytetään kustannustehokkaasti ja että valvonnan kustannukset ovat perusteltuja havaittuun virhemäärään, varoittaviin vaikutuksiin ja muihin laadullisiin etuihin nähden.

Komissio pyrkii myös vastaisuudessa parantamaan valvonta- ja tarkastusjärjestelmiä. Se pyrkii etenkin vähentämään riskiä siitä, että jäsenvaltioiden toteuttamissa ja niiden kanssa yhteistyössä hallinnoitavissa ohjelmissa esiintyy virheitä. Komission toimintasuunnitelmassa yhdennetyn sisäisen valvonnan kehyksen luomiseksi pyritään parantamaan jäsenvaltioiden kanssa tehtävää yhteistyötä ja koko valvontakehyksen vaikuttavuutta mahdollisimman paljon. Vaikuttavuutta lisätään myös vuosien 2007–2013 sääntelykehykseen sisällytetyillä uusilla osatekijöillä.

3.1

Tämä luku koskee EU:n yleisen talousarvion toteuttamista varainhoitovuonna 2006, joka on rahoitusnäkymien 2000–2006 viimeinen vuosi. Luvussa käsitellään erityisesti talousarvion korkeaa toteutumisastetta, lisätalousarvioita, maksattamatta olevien talousarviositoumusten lisääntymistä sekä koheesiorahaston varojen ennakoitua vähäisemmän käytön vaikutuksia.

3.2

Yksityiskohtaisempia tietoja talousarvion rakenteesta ja toiminnasta – erityisesti maksuista ja sitoumuksista ja niiden keskinäisestä suhteesta – on esitetty tämän vuosikertomuksen liitteessä I .

3.3

Varainhoitovuoden 2006 maksusitoumuksiin käytettävien määrärahojen kokonaismäärä (122,8 miljardia euroa) oli 4,1 prosenttia ja maksumääräyksiin käytettävien määrärahojen kokonaismäärä (111,2 miljardia euroa) 1,6 prosenttia suurempi kuin varainhoitovuoden 2005. Yleisesti ottaen maksusitoumuksiin käytettävien määrärahojen määrä oli 0,7 miljardia euroa ja maksumääräyksiin käytettävien määrärahojen määrä 7,9 miljardia euroa alhaisempi kuin rahoitusnäkymissä asetettu yläraja.

3.4

Varainhoitovuoden aikana hyväksytyillä kuudella lisätalousarviolla vähennettiin maksusitoumuksiin käytettäviä määrärahoja 0,6 miljardia euroa ja maksumääräyksiin käytettäviä määrärahoja 4,6 miljardia euroa. Maksumääräyksiin käytettävien määrärahojen vähentäminen johtui pääasiassa oletettua alhaisemmasta varojen maksuasteesta maatalouden (0,9 miljardia euroa) ja rakennetoimien (3,3 miljardia euroa) aloilla. Maksumääräyksiin käytettävien määrärahojen vähentäminen tällä tavoin on osoitus hyvästä budjettihallinnosta, sillä se vähentää talousarvion ylijäämää (1) vastaavassa määrin (jolloin omia varoja voidaan palauttaa jäsenvaltioille).

3.4

Komissio on ryhtynyt toimiin supistaakseen määrärahojen käyttämättä jäämisen minimiin aktiivisen budjettihallinnon avulla. Talousarvion toteuttamista koskeva varoitusjärjestelmä auttaa havaitsemaan mahdollisia ongelmia varhaisessa vaiheessa. Kuten tilintarkastustuomioistuin suosittelee, ennakoimattomia tapauksia hoidetaan lisätalousarvioiden avulla. Tämän seurauksena loppumaksujen toteuttamisaste on tasaisesti noussut lähelle 100:aa prosenttia.

3.5

Talousarvion toteutus vuonna 2006 on esitetty liitteen I kaavioissa III ja IV seuraavien seikkojen osalta:

3.5

—

Maksusitoumusmäärärahojen käyttöaste (99 prosenttia) ja maksumäärärahojen käyttöaste (96 prosenttia) vastasivat varainhoitovuoden 2005 lukuja.

—

Rakennetoimiin osoitettuja maksumäärärahoja vähennettiin 3,3 miljardia euroa (mikä on enemmän kuin alan määrärahojen lisäys varainhoitovuonna 2006), joten lopullinen käyttöaste oli 99 prosenttia. Ilman lisätalousarviota käyttöaste olisi ollut 90 prosenttia. Vähennyksen syynä olivat pääasiassa se, että maksupyyntöjen käsittely keskeytettiin Espanjassa, sekä se, että Yhdistyneelle kuningaskunnalle suoritettavia maksuja lykättiin hallinto- ja valvontajärjestelmän puutteiden vuoksi.

—

Tästä syystä, ja EU-10-maiden ennakoitua pienempien maksujen vuoksi, alun perin käytettävissä olevat maksumäärärahat olisi komission arvioiden mukaan käytetty kokonaisuudessaan.

—

Käyttämättä jääneitä 2,7 miljardin euron maksumäärärahoja ei peruutettu, vaan ne siirrettiin varainhoitovuodesta 2006 varainhoitovuoteen 2007. Määrä on samansuuruinen kuin vuodesta 2005 vuoteen 2006 siirretty summa.

—

Talousarvion ylijäämä oli 1,9 miljardia euroa varainhoitovuonna 2006, mikä on vähemmän kuin vuonna 2005 (2,4 miljardia euroa).

3.6

Tarkempia tietoja varainhoitovuoden 2006 talousarvion toteuttamisesta on saatavilla varainhoitovuoden 2006 budjetti- ja taloushallintoa koskevasta komission selvityksestä ”Report on budgetary and financial management – Financial year 2006” (2) (ks. kohta 3.15).

3.7

Maksattamatta olevien talousarviositoumusten – eli käyttämättä jääneiden sitoumusten, jotka siirretään toteutettaviksi seuraavina varainhoitovuosina pääasiassa monivuotisten ohjelmien yhteydessä – arvo kasvoi 12,6 miljardista eurosta (10,6 prosenttia) 131,6 miljardiin euroon (ks. taulukko 3.1 ). Noin 90 prosenttia lisäyksestä (71 prosenttia kokonaismäärästä) liittyi rakennetoimiin. Tästä osuudesta 23 prosenttia (2,9 miljardia euroa) koskee koheesiorahastoa (ks. kohta 3.12).

3.7

Kuten tilintarkastustuomioistuin toteaa kohdassa 3.10, maksattamatta olevien määrien kasautuminen jonain rahoitusnäkymien ajanjaksona on luonnollinen seuraus menojen jaksottamisesta, jolloin sitoumukset tehdään tiettynä ajanjaksona, mutta maksut voivat jatkua sen yli.

3.8

Vuosi 2006 oli ohjelmakauden 2000–2006 viimeinen: kaikki kauden sitoumukset oli tehty vuoden loppuun mennessä. Näin ollen varainhoitovuoden 2006 lopussa maksattamatta olleet talousarviositoumukset vastaavat lähivuosille suoritettavaksi jääneiden maksujen kokonaismäärää (3). Niiden osuus asianomaisten rahoitusnäkymien otsakkeiden kokonaismääristä koko ohjelmakaudelta on 28 prosenttia.

3.9

Varainhoitovuoden 2006 lopussa maksattamatta olevien talousarviositoumusten määrä vastasi 2,6:ta maksuvuotta ja 2,0:aa sitoumusvuotta vuoden 2006 toteutumisasteella. Luvut ovat maksujen osalta 30 prosenttia ja sitoumusten osalta 38 prosenttia suuremmat kuin vastaavana ajankohtana edellisellä ohjelmakaudella (ohjelmakauden 1994–1999 viimeisenä vuonna), mikä osoittaa maksattamattomia talousarviositoumuksia olevan nyt suhteellisesti enemmän.

3.10

Maksattamatta olevat talousarviositoumukset ovat luonnollinen seuraus menojen jaksottamisesta: meno-ohjelmien päätökseenvieminen kestää monta vuotta ja sitoumukset tehdään toisinaan vuosia ennen vastaavien maksujen suorittamista. Vajaakäytön – jota ilmeni merkittävässä määrin vuosina 1999–2003 (4) ja jota nykyisin on havaittavissa rakennetoimiin liittyvien menojen yhteydessä uusissa jäsenvaltioissa (ks. kohta 3.12) – yhteydessä käyttämättömät maksumäärärahat peruuntuvat. Käyttämättömät sitoumukset sen sijaan siirretään seuraaviin varainhoitovuosiin tietyn aikaa ennen kuin ne vapautetaan (ks. kohta 3.13). Vuodesta 1994 alkaen sitoumusten arvo on ollut keskimäärin 21 prosenttia suurempi kuin maksujen (ks. kaavio 3.1 ). Tästä seuraa odotettua suurempi maksattamatta olevien sitoumusten kasautuminen, ja sama tilanne toistuu joka vuosi.

3.9–3.10

Komissio käyttää lisäksi maksattamatta olevien maksusitoumusten ja vuotuisten maksusitoumusten suhdetta, johon ennakkomaksut ja kertaluonteiset tapahtumat vaikuttavat vähemmän. Tämä suhde on ollut noin kaksi maksusitoumusvuotta (2,1 vuonna 2006), mikä on normaalia ottaen huomioon n + 2-säännön.

3.11

Kuten kohdassa 3.7 mainittiin, suurin osa maksattamatta olevista sitoumuksista liittyy rakennetoimiin (rakennerahastoihin ja koheesiorahastoon). Rakennerahastojen vuosien 2000–2006 ohjelmien osalta sitoumuksia oli maksattamatta 76,9 miljardin euron arvosta, mikä vastaa 2,6:ta maksuvuotta varainhoitovuoden 2006 käyttöasteella (ks. kaavio 3.2 ). Kyseisten maksattamatta olevien sitoumusten osuus laski siis yhden maksuvuoden verrattuna 3,6 maksuvuoteen varainhoitovuoden 2005 lopussa. Varoista hyötyvien edunsaajien on suoritettava maksunsa vuoden 2008 loppuun mennessä (5). Kokemus osoittaa kuitenkin, että määrärahojen käytöllä on luonnostaan taipumus vähentyä ohjelmakauden loppua kohden. Vaarana siis on, että määrärahoja joudutaan vapauttamaan vuosi n + 2-säännön perusteella (ks. kohta 3.13). Vuonna 2006 varoja käytettiinkin lisääntyneestä määrärahojen määrästä huolimatta hieman vähemmän kuin varainhoitovuonna 2005 (6).

3.11

Vähäinen pudotus vuoden 2006 maksuissa vuoteen 2005 verrattuna ei liittynyt ohjelmakauden päättymiseen. Saatavissa olevat tiedot ohjelmakauden 2000–2006 ohjelmien täytäntöönpanosta eivät viittaa siihen, että tapahtumassa olisi merkittävä hidastuminen.

3.12

Koheesiorahaston varojen käyttöaste oli odotettua alhaisempi uusissa jäsenvaltioissa, joiden on vaikea saada niitä käytettyä. Maksumäärärahoja vähennettiin lisätalousarviolla 0,5 miljardia euroa ja maksattamatta olevat talousarviositoumukset kasvoivat 12,5 miljardista eurosta vuonna 2005 aina 15,4 miljardiin euroon vuoden 2006 lopussa (ks. kaavio 3.3 ). Tämä vastaa 5,1:tä maksuvuotta vuoden 2006 käyttöasteella. Kyseiset menot jatkuvat siis todennäköisesti pitkälle ohjelmakauteen 2007–2013, jolloin jäsenvaltioiden on toteutettava uusia ohjelmia ja huolehdittava niihin liittyvistä menoista.

3.12

Komissio viittaa 3.9 kohdassa esittämiinsä perusteluihin maksattamatta olevien maksusitoumusten ja keskimääräisten vuotuisten maksusitoumusten välisestä suhteesta. Koheesiorahaston osalta suhde oli 3,9 vuoden 2006 lopulla.

3.13

Rakennerahastojen maksattamatta oleviin talousarviositoumuksiin sovelletaan (koheesiorahastoa lukuun ottamatta) vuosi n + 2-sääntöä. Sen mukaan sitoumukset on peruutettava, jos asianomaisia maksuja ei ole suoritettu sitomisvuotta seuraavan toisen vuoden loppuun mennessä. Jäsenvaltioita varoitetaan peruuntumisriskistä, mikä auttaa niitä keskittämään huomionsa tapauksiin, joissa menojen toteutuminen on liian hidasta. Varainhoitovuonna 2006 kaikkiaan 217 miljoonaa euroa vapautettiin vuosi n + 2-säännön perusteella (286 miljoonaa euroa vuonna 2005). Vapautettu määrä oli vähäinen suhteutettuna vuosittain keskimäärin sidottuun määrään (noin 0,7 prosenttia).

3.13

n + 2-säännön tavoitteena on edistää täytäntöönpanoa. Peruutusten alhainen määrä viittaa siihen, että sääntö toimii tarkoitetulla tavalla.

3.14

Tilintarkastustuomioistuin panee merkille, että uudella ohjelmakaudella 2007–2013 sääntöä on muutettu siten, että joillekin jäsenvaltioille (7) annetaan vuosi lisäaikaa (n + 3) esittää asianomaiset maksupyynnöt. Samaan aikaan koheesiorahastoon sovelletaan n + 2/n + 3-sääntöä. Ensin mainittu tiettyjä maita koskeva muutos saattaa johtaa maksattamatta olevien talousarviositoumusten lisääntymiseen entisestään. Jälkimmäinen, koheesiorahastoon liittyvä muutos kuitenkin todennäköisesti lieventää tätä vaikutusta.

3.15

Budjetti- ja taloushallintoa koskevassa komission selvityksessä annetaan aiempaa paremmat tiedot talousarvion toteuttamisen yksityiskohdista, maksattamatta olevista talousarviositoumuksista – indikaattorit mukaan lukien – ja ennakoitua alhaisemman käyttöasteen syistä. Päinvastoin kuin varainhoitovuonna 2005, yhteisön laajojen monivuotisten ohjelmien täytäntöönpanosta ei kuitenkaan anneta tietoja kokonaistasolla eikä 15 jäsenvaltion muodostaman EU:n menoja erotella 10 jäsenvaltion muodostaman EU:n menoista. Selvityksessä ei myöskään aina analysoida tietoja samassa määrin. Esimerkiksi varojen ennakoitua vähäisempää käyttöä maataloudessa selitetään seikkaperäisemmin kuin muiden alojen. Rakennetoimiin liittyvien määrärahojen ennakoitua vähäisempää käyttöä, joka johti lisätalousarvion hyväksymiseen, ei analysoida yksityiskohtaisesti (8).

3.15

Komissio ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen havainnot. Varainhoitoasetuksen edellyttämän selvityksen aikataulu (maaliskuun loppu) vaikeuttaa rakennetoimiin liittyvien menojen analysointia. Tämän vuoksi kyseinen tieto esitetään toukokuussa julkaistavassa rakennerahastoja käsittelevässä erillisessä selvityksessä.

3.16

Varainhoitovuoden 2006 talousarvio oli suurempi kuin varainhoitovuoden 2005 talousarvio, ja käyttöasteet olivat edelleen korkeat. Rakennetoimien alkuperäiset maksumäärärahat osoittautuivat kuitenkin huomattavasti tarvetta suuremmiksi, ja lopullista talousarviota oli vähennettävä 3,3 miljardin euron verran lisätalousarvion avulla, mikä tosiasiassa merkitsi saadun lisäyksen peruuntumista.

3.16

Lopullista talousarviota oli supistettava Espanjan ja Yhdistyneen kuningaskunnan alennettujen maksujen vuoksi, joka oli seurausta niiden hallinto- ja valvontajärjestelmien heikkoudesta sekä odotettua alhaisemmasta käyttöasteesta EU-10-maissa.

3.17

Jaksotettuihin määrärahoihin liittyvät maksattamatta olevat sitoumukset lisääntyivät 10,7 prosenttia 130,5 miljardiin euroon. Tämä vastaa 2,6:ta maksuvuotta ja merkitsee 30 prosentin lisäystä verrattuna vastaavaan ajankohtaan (vuosi 1999) edellisellä ohjelmakaudella. Vuosi n + 2 -säännön muuttaminen uudella ohjelmakaudella tiettyjen jäsenvaltioiden osalta vuosi n + 3-säännöksi uhkaa lisätä maksattamatta olevia talousarviositoumuksia nykyisestä, vaikkakin vuosi n + 2/vuosi n + 3-säännön soveltaminen koheesiorahastoon todennäköisesti lieventää tätä vaikutusta.

3.17

Maksattamatta olevien maksusitoumusten suhde vuotuisiin maksusitoumuksiin on noin 2, mikä on n + 2-säännön mukaisesti normaalia.

3.18

Kuten tilintarkastustuomioistuin toi esiin varainhoitovuonna 2005 (9), rakennerahastojen (joihin suurin osa jaksotetuista määrärahoista ja maksattamatta olevista sitoumuksista liittyy) korkeata käyttöastetta on vielä entisestään nostettava vuosina 2007 ja 2008. Siten voidaan varmistaa, että kauden 2000–2006 ohjelmien osalta noudatetaan määräaikaa, johon mennessä edunsaajien menojen on aiheuduttava (vuoden 2008 loppu). Tämä tulee olemaan vaikeaa, sillä varojen käyttö vähenee ohjelmakauden loppua kohden. Komission ja jäsenvaltioiden olisi otettava huomioon riski, että nykyisten ohjelmien päättäminen viivästyy ja vaikuttaa kauden 2007–2013 ohjelmien käynnistämiseen ja täytäntöönpanoon, kuten tapahtui tarkasteltavan ohjelmakauden alkaessa (10).

3.18

Menojen takaraja (vuoden 2008 loppu) on pidettävä erillään jäsenvaltioiden loppumaksupyyntöjen esittämisen takarajasta (maaliskuu 2010). Useimpien ohjelmien loppumaksut on suoritettava vuosina 2010 tai 2011. Komissio julkaisi vuonna 2006 ohjeet rahoitustoimien loppuunsaattamista varten ja on järjestämässä jäsenvaltioille erityisseminaareja tästä aiheesta. Jos menojen päättymisaikaa ei noudateta, komissio vapauttaa käyttämättömät varat lopullisen menoselvityksen yhteydessä. Saatavissa olevat tiedot ohjelmakauden 2000–2006 ohjelmien täytäntöönpanosta eivät viittaa merkittävään hidastumiseen. Komissio työskentelee tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa helpottaakseen ohjelmakauden 2007–2013 ohjelmien aloittamista.

3.19

Erityistä huomiota on kiinnitettävä koheesiorahastoon, jonka varojen vajaakäyttö on huomattavasti lisännyt maksattamatta olevia talousarviositoumuksia. Uuden ohjelmakauden alkaminen todennäköisesti vaikeuttaa tilannetta.

3.19

Komissio seuraa huolellisesti koheesiorahaston tilannetta. Koheesiorahaston odotettua alhaisempi käyttöaste EU-10-maissa johtuu osittain infrastruktuurihankkeiden suhteellisen pitkistä määräajoista ja osittain käynnistysongelmista (ks. 3.12 kohta). n + 2/n + 3-säännön soveltaminen ohjelmakautena 2007–2013 hidastaa maksattamatta olevien maksusitoumusten kasautumista.

3.20

Kuten tilintarkastustuomioistuin jo aiemmin suositteli (11), komission olisi tulevaisuudessa maksumäärärahoja ehdottaessaan otettava paremmin huomioon jäsenvaltioiden mahdollisuudet käyttää varoja sekä ohjelmakauden oletettu menoprofiili. Tässä yhteydessä komission olisi lisäksi kiinnitettävä riittävästi huomiota varainhoidon moitteettomuutta uhkaaviin riskeihin.

3.20

Komission talousarvion suunnittelussa, joka perustuu moitteettoman varainhoidon periaatteelle, otetaan mahdollisimman hyvin huomioon jäsenvaltioiden valmiudet saada niille myönnetyt määrärahat käytettyä. Erityistä huomiota kiinnitetään edellisten vuosien talousarvion toteuttamiseen, ennusteisiin ja ohjelmien täytäntöönpanon tasoon. Ennakoimattomia tapahtumia varten laaditaan lisätalousarvioita. Loppumaksujen täytäntöönpanoaste on noussut tasaisesti lähes 100 prosenttiin.

3.21

Budjettipääosaston valmistelemassa budjetti- ja taloushallintoa koskevassa selvityksessä annetaan aiempaa parempia tietoja, jotka eivät kuitenkaan kaikilta osin ole yhtä yksityiskohtaisia. Tilintarkastustuomioistuin suosittelee, että ennakoitua vähäisemmästä määrärahojen käytöstä laaditaan kaikkia keskeisiä talousarvioaloja koskeva yhdenmukainen analyysi.

3.21

Komissio ottaa huomioon nämä huomautukset (ks. myös vastaus 3.15 kohtaan).

4.1

Euroopan unionin talousarvion tulot koostuvat omista varoista ja muista tuloista. Omat varat ovat talousarviomenojen pääasiallinen rahoituslähde (94,4 prosenttia), kuten taulukosta 4.1 , kaaviosta 4.1 ja kaaviosta 4.2 käy ilmi.