10.11.2007

Euroopan unionin virallinen lehti

C 268/5

Tieteellis-teknis-taloudellisen kalastuskomitean (STECF) jäsenten nimittäminen ja varallaololuettelon laatiminen

(2007/C 268/08)

Tieteellis-teknis-taloudellisen kalastuskomitean perustamisesta 26. elokuuta 2005 tehdyn komission päätöksen 2005/629/EY (1) 3 artiklan 1 kohdan, 4 artiklan 1 kohdan ja 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti komissio on päättänyt nimittää kyseisen komitean jäseniksi 1. marraskuuta 2007 alkaen taulukossa 1 luetellut henkilöt.

Päätöksen 2005/629/EY 4 artiklan 4 kohdan mukaisesti laaditaan taulukossa 2 esitetty varallaololuettelo soveltuvista ehdokkaista STECF:stä eroavien jäsenten korvaamiseksi päätöksen 2005/629/EY 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

Taulukko 1

Luettelo STECF:n jäseniksi nimitetyistä asiantuntijoista

Jäsen

Laitos

1.	Abella J. Alvaro

Agenzia Regionale per la Protezione Ambientale della Toscana (ARPAT) — Risorse Ittiche e Biodiversità Marina

2.	Andersen Jesper Levring

Institute of Food and Resource Economics (FOI), Fisheries Economics and Management

3.	Bailey Nicholas

Fisheries Research Services Marine Laboratory, Aberdeen

4.	Balguerias Eduardo

Instituto Español de Oceanografía, Centro Oceanográfico de Canarias

5.	Cardinale Massimiliano

Fiskeriverket, Havsfiskelaboratoriet — Swedish Board of Fisheries, Institute of Marine Research

6.	Casey John

CEFAS Lowestoft, Fisheries Laboratory

7.	Curtis Hazel Clare

Seafish

8.	Daures Fabienne

IFREMER, Département d'Économie

9.	Di Natale Antonio

Aquastudio

10.	Didier Gascuel

Pôle Halieutique — Agrocampus Rennes — Unit «Study methods of fisheries system»

11.	Dobby Helen

Fisheries Research Services Marine Laboratory, Aberdeen

12.	Doring Ralf

University of Greifswald, Institute for sustainable development of landscapes of the earth — Botanical Institute

13.	Evelina Sabatella Carmen

IREPA Onlus, Istituto Ricerche Economiche per la Pesca e l'Acquacoltura

14.	Figueiredo da Silva Rosa Ivone Maria Ribeiro

IPIMAR

15.	Graham Norman

Irish Marine Institute — Fisheries Science Service

16.	Guillen Jordi Garcia

GEM, Universidad de Barcelona Facultad Económicas

17.	Gustavsson Tore Karl-Erik

Fiskeriverket, National Board of Fisheries

18.	Hatcher Aaron

University of Portsmouth, Centre for the Economics and Management of Aquatic Resources (CEMARE), Department of Economics

19.	Hoof Luc van

Wageningen IMARES — Netherlands Institute for Fisheries Research — Institute for Marine Resources and Ecosystem

20.	Kirkegaard Eskild

Fiskeriundersøgelser (DFU) — Danish Institute of Fisheries Research (DIFRES)

21.	Kraak Sarah

Wageningen IMARES — Netherlands Institute for Fisheries Research — Institute for Marine Resources and Ecosystem

22.	Kuikka Sakari

Finnish Game and Fisheries Research Institute

23.	Martin Paloma

CSIC Instituto de Ciencias del Mar

24.	Oostenbrugge Hans van

Landbouw Economisch Instituut — LEI, Fisheries Section

25.	Parkes Graeme

MRAG Marine Resources Assessment Group

26.	Polet Hans

Ministerie van de Vlaamse Gemeenschap Departement Zeevisserij — CLO Sea Fisheries Department

27.	Prellezzo Raul Iguaran

AZTI — Tecnalia/Unidad de Investigación Marina

28.	Ratz Hans-Joachim

Bundesforschungsanstalt für Fischerei — Institut für Seefischerei

29.	Σωμαράκης Στυλιανός (Somarakis Stylianos)

Τμήμα Βιολογίας, Πανεπιστήμιο Κρήτης (Department of Biology, University of Crete)

30.	Stransky Christoph

Bundesforschungsanstalt für Fischerei — Institut für Seefischerei

31.	Vanhee Willy

Ministerie van de Vlaamse Gemeenschap Departement Zeevisserij — CLO Sea Fisheries Department

32.	Virtanen Jarno

Finnish Game and Fisheries Research Institute

Taulukko 2

Luettelo STECF:n soveltuvien ehdokkaiden varallaololuetteloon merkityistä asiantuntijoista

Ehdokas

Laitos

1.	Adrian D. Rijnsdorp

Wageningen IMARES — Institute for Marine Resources & Ecosystem Studies

2.	Agnew David

MRAG Marine Resources Assessment Group

3.	Anderson John

Sea Fish Industry Authority

4.	Ardizzone Giandomenico

Dipartimento Biologia Animale e dell'Uomo — Università di Roma «La Sapienza»

5.	Arneri Enrico

Consiglio Nazionale delle Ricerche (CNR) — Istituto di Scienze Marine (ISMAR) — Sezione Pesca Marittima, Ancona

6.	Arrizabalaga Haritz

AZTI — Tecnalia/Unidad de Investigación Marina

7.	Aurizennea Hilario Murua

AZTI — Tecnalia/Marine Resources Division

8.	Baro Jorge Dominguez

Instituto Español de Oceanografía (IEO) — Centre Oceanográfico de Murcia

9.	Beddington John

MRAG Marine Resources Assessment Group

10.	Bertignac Michel

Ifremer Laboratoire Ressources Halieutiques de Lorient

11.	Bianchini Marco

Consiglio Nazionale delle Ricerche — Istituto Biologia Agroambientale e Forestale

12.	Cindy Van Damme

Wageningen IMARES — Institute for Marine Resources & Ecosystem Studies

13.	Clarke Elizabeth Diane

Fisheries Research Services Marine Laboratory, Aberdeen

14.	Clarke Maurice

Irish Marine Institute, Fisheries Science Service

15.	Farina Perez Antonio Celso

Instituto Español de Oceanografía, Centro Oceanográfico A Coruña

16.	Gårdmark Anna

Fiskeriverket — Kustlaboratoriet, Swedish Board of Fisheries — Institute of Coastal Research

17.	Grohsler Tomas

Federal Research Centre for Fisheries Research, Institute for Baltic Sea Fisheries

18.	Heessen Henk

Wageningen IMARES — Institute for Marine Resources & Ecosystem Studies

19.	Jensen Sverdrup Sten

Institute for Fisheries Management & Coastal Community Development

20.	Jos G.P. Smit

LEI-DLO, Agricultural Economics Research Institute

21.	Keatinge Michael

Bord Iascaigh Mhara — Irish Sea Fisheries Board

22.	Kjærsgaard Jens

Danish Research Institute of Food Economics, Fisheries Economics and Management Division

23.	Κουτράκης Εμμανουήλ (Koutrakis Emmanouil)

Ινστιτούτο Αλιευτικών Ερευνών — Εθνικό Ίδρυμα Αγροτικής Έρευνας (ΕΘ.Ι.ΑΓ.Ε.) (Fisheries Research Institute National Agricultural Research Foundation)

24.	Le Pape Olivier

Pôle Halieutique — Agrocampus Rennes — Unit «Study methods of fisheries system»

25.	Lopez Abellan Luis José

Instituto Español de Oceanografía (IEO) — Centro Oceanográfico de las Canarias

26.	Lorance Pascal

IFREMER — Département Écologie et Modèles pour l'Halieutique

27.	Malvarosa Loretta

IREPA Onlus, Istituto Ricerche Economiche per la Pesca e l'Acquacoltura

28.	Marchal Paul

IFREMER Département Halieutique de Manche Mer du Nord

29.	Massuti Sureda Enric

Instituto Español de Oceanografía (IEO) — Centro Oceanográfico de los Baleares

30.	O'Neill Finbar Gerard

Fisheries Research Services Marine Laboratory, Aberdeen

31.	Πετράκης Γεώργιος (Petrakis George)

Ελληνικό Κέντρο Θαλασσίων Ερευνών (ΕΛ.ΚΕ.Θ.Ε.) — Ινστιτούτο Θαλασσίων Βιολογικών Πόρων (ΙΘΒΠ) (Hellenic National Centre for Marine Research — Institute of Marine Biological Resources)

32.	Piet Gerjan

Wageningen IMARES — Institute for Marine Resources & Ecosystem Studies

33.	Placenti Vincenzo

ARGO

34.	Quincoces Inaki Abad

AZTI — Tecnalia/Marine Resources Division

35.	Sala Antonello

Consiglio Nazionale delle Ricerche (CNR) — Istituto di Scienze Marine (ISMAR) — Sezione Pesca Marittima, Ancona

36.	Ulrich-Rescan Clara

Danmarks Fiskeriundersøgelser (DFU)/Danish Institute of Fisheries Research (DIFRES)

37.	Ungaro Nicola

ARPA Puglia — Agenzia Regionale Protezione Ambiente (Regional Agency for the Environmental Protection)

38.	Wilson Douglas Clyde

Institute for Fisheries Management and Coastal Community Development North Sea Centre

39.	Wright John Peter

Fisheries Research Services Marine Laboratory, Aberdeen

(1) EUVL L 225, 31.8.2005, s. 18, oikaisu EUVL L 316, 2.12.2005, s. 23.

10.11.2007

Euroopan unionin virallinen lehti

C 268/8

Tiivistelmä tiedoista, jotka jäsenvaltiot ovat toimittaneet perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta maataloustuotteiden tuottamisen alalla toimiville pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettävään valtiontukeen ja asetuksen (EY) N:o 70/2001 muuttamisesta annetun komission asetuksen (EY) N:o 1857/2006 nojalla myönnettävästä valtiontuesta

(2007/C 268/09)

Tuen numero: XA 146/07

Jäsenvaltio: Ranska

Alue: Vendéen departementti

Tukiohjelman nimike: «Fonds pour les manifestations agricoles ou agroalimentaires»: aides pluriannuelles en faveur de l'agriculture vendéenne au travers de soutiens aux manifestations agricoles ou agroalimentaires (assistance technique: promotion)

Oikeusperusta: Article L.1511-5 du Code général des collectivités territoriales

Convention cadre en cours entre l'État et le département de la Vendée

Tukijärjestelmän vuosikustannukset: 150 000 EUR vuodessa

Tuen enimmäisintensiteetti: Maatalous- ja elintarvikealan tapahtumia tukevasta rahastosta myönnetään tukia tapahtuman (jonka vähimmäisbudjetin on oltava 1 520 EUR) suuruuden ja maantieteellisen kattavuuden perusteella seuraavissa enimmäisrajoissa:

750 EUR kilpailuihin ja muihin tapahtumiin,

4 500 EUR messuihin ja näyttelyihin,

9 000 EUR suurnäyttelyihin.

Kaikissa tapauksissa huomioon otetaan tosiasialliset menot: tapahtumien järjestämisestä tai niihin osallistumisesta suoraan aiheutuvat kustannukset sekä todelliset logistiikkakulut, kuten näyttelymateriaalin hankinta tai vuokraaminen taikka esittelykojujen varustaminen.

Tuen määrä voi olla enintään 80 % tukikelpoisista menoista, ja jos toimen rahoitukseen osallistuu muitakin viranomaisia, maakuntaneuvoston (Conseil général) myöntämä tuki tarkistetaan oikealle tasolle.

Täytäntöönpanoajankohta: Komissiolta saadun vastaanottoilmoituksen jälkeen

Tukiohjelman kesto: Viisi vuotta siitä kun komissio on rekisteröinyt poikkeusta koskevan lomakkeen

Tuen tarkoitus: Tukikelpoisia ovat annetun asetuksen (EY) N:o 1857/2006 15 artiklan mukaisesti menekinedistämistoimet, näyttelyiden ja messujen järjestäminen ja niihin osallistuminen, pr-toimet sekä mielipide- ja markkinatutkimukset.

Tarkoituksena on tukea maatalous- tai elintarvikealan tapahtumia, joilla pyritään edistämään paikallisten laatutuotteiden menekkiä.

Tuet maatalous- ja elintarvikealan tapahtumia tukevasta rahastosta myönnetään maanviljelijöiden ryhmittymille, eläintenkasvattajien yhteenliittymille ja tuottajayhdistyksille, joiden tuotteet ovat peräisin Vendéen departementissa harjoitettavasta maataloudesta. Tuettavat toimet voivat liittyä vain pk-yritysten tuotteisiin. Tuet ovat kaikkien osapuolten saatavilla näissä rajoissa, ilman syrjintää ja yhtäläisin edellytyksin.

Kaikki tuet myönnetään luontoissuorituksena tuettujen palvelujen muodossa. Tukea ei makseta suoraan tuensaajille, mikä on maatalousalan ryhmäpoikkeusasetuksen (EY) N:o 1857/2006 15 artiklan mukaista.

Tukien soveltamisalan ulkopuolelle jäävät maistiaistilaisuuksiin ja ilmaisten näytteiden jakamiseen liittyvät menot, kuten myös myyntipisteissä tapahtuvat toimet tai toimet, jotka ovat maa- ja metsätalousalan valtiontukea koskevien vuosiksi 2007–2013 vahvistettujen suuntaviivojen 152 kohdassa tarkoitettua mainontaa.

Asianomainen ala: Maatalous- ja elintarviketoiminta, jota harjoittavat vain yhteisön lainsäädännön mukaiset pk-yritykset

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite:

Conseil Général de la Vendée

Direction de l'Environnement et de l'Aménagement

Service de l'Agriculture et de la Pêche

40, rue Maréchal Foch

F-85923 La Roche sur Yon Cedex 9

Internet-osoite: www.vendee.fr (departementin yleissivut)

Valitse kohta: www.vendee.fr/conseil-general

Valitse kohta: www.vendee.fr/conseil-general/guide-subventions

Kuvaus tulee Internet-sivuille, kunhan komissio on rekisteröinyt tämän poikkeusta koskevan lomakkeen.

Muita tietoja: —

Tuen numero: XA 147/07

Jäsenvaltio: Italia

Alue: Sardegna

Tukiohjelman nimike tai yksittäistä tukea saavan yrityksen nimi: Misura n. 323 del PSR 2006/2013 «Tutela e riqualificazione del patrimonio rurale»

Azione 3 «Conservazione e recupero degli elementi architettonici tipici del paesaggio rurale della Sardegna»

Azione 4 «Riqualificazione delle strutture e del contesto paesaggistico nelle aziende agricole»

Oikeusperusta: Regolamento (CE) n. 1698/2005 del Consiglio, del 20 settembre 2005, sul sostegno allo sviluppo rurale da parte del Fondo europeo agricolo per lo sviluppo rurale (FEASR), articolo 57

Tukiohjelman arvioidut vuosikustannukset tai yritykselle myönnetyn yksittäisen tuen kokonaismäärä: 10 miljoonaa EUR kalenterivuodesta 2009 alkaen

Tuen enimmäisintensiteetti: 75 % tukikelpoisista kokonaismenoista (asetuksen 5 artikla)

Täytäntöönpanopäivä: sen jälkeen, kun komissiolta on saatu vahvistus

Tukiohjelman tai yksittäisen tuen kesto: 1.1.2009–31.12.2013

Tuen tarkoitus: tukea pieniä ja keskisuuria yrityksiä

Alat, joita tuki koskee: maataloustuotanto

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite:

Regione autonoma della Sardegna

Assessorato dell'Agricoltura e riforma agropastorale

Via Pessagno, 4

I-09125 Cagliari

Internet-osoite: http://intranet.sardegnaagricoltura.it/documenti/misura323/

Käyttötiedot: käyttäjänimi: intrasaa — salasana: agripass

Lisätietoja: —

Alfonso Orefice

Pääjohtaja

Tuen numero: XA 148/07

Jäsenvaltio: Liettua

Alue: —

Tukiohjelman nimike tai yksittäistä tukea saaneen yrityksen nimi: Techninės paramos teikimas žemės ūkio sektoriuje

Oikeusperusta: Lietuvos Respublikos žemės ūkio ministro 2007 m. gegužės 16 d. įsakymas Nr. 3D-237 „Dėl žemės ūkio veiklos subjektų lavinimo ir mokymo, mokslo žinių sklaidos, žemės ūkio parodų, mugių, žemės ūkio konkursų organizavimo finansavimo taisyklių patvirtinimo“ (décret ministériel no 3D-237 du 16 mai 2007)

Tukiohjelman arvioidut vuosikustannukset tai yritykselle myönnetyn yksittäisen tuen kokonaismäärä: 7 000 000 LTL, virallisen eurokurssin mukaan 2 027 340 EUR

Tuen enimmäisintensiteetti:

Maataloudessa työskentelevien henkilöiden koulutukseen liittyvät tukikelpoiset kustannukset korvataan seuraavasti:

—	enintään 70 % maataloudessa työskentelevien henkilöiden maatalouden peruskoulutusohjelman mukaisista tukikelpoisista menoista,

—	enintään 50 % maataloudessa työskentelevien henkilöiden tukikelpoisista koulutusmenoista, kun kyseessä ovat luokkien TR1 ja TR2 traktoreiden ja luokan SZ omalla käyttövoimalla liikkuvien maatalouskoneiden ajokoulutusohjelmat,

—	enintään 90 % tukikelpoisista menoista, jotka aiheutuvat konferenssien, seminaarien, ammattikoulutus- ja koulutustapahtumien järjestämisestä sekä julkaisutoiminnasta.

2)	Kilpailujen, näyttelyiden ja messujen järjestämisestä ja niihin osallistumisesta aiheutuvista tukikelpoisista menoista korvataan enintään 100 %.

3)	Tieteellisen tiedon levittämiseen liittyvistä tukikelpoisista menoista korvataan enintään 90 %.

4)	Kuvastoja, verkkosivuja ja muita julkaisuja koskevista tukikelpoisista menoista korvataan enintään 90 %.

Täytäntöönpanopäivä:

Tukiohjelman tai yksittäisen tuen kesto: 31. joulukuuta 2013 saakka

Tuen tarkoitus: Tuki pk-yrityksille

Maatalousalan teknisen avun antamisen varmistaminen

Asetuksen (EY) N:o 1857/2006 15 artiklaa sovelletaan

Tukikelpoiset menot:

Maataloudessa työskentelevien henkilöiden koulutukseen liittyvät menot (maataloudessa työskentelevien henkilöiden maatalouden peruskoulutusohjelman mukainen koulutus, luokkien TR1 ja TR2 traktoreiden ja luokan SZ omalla käyttövoimalla liikkuvien maatalouskoneiden ajokoulutusohjelmat, konferenssien ja seminaarien järjestäminen, ammattikoulutus- ja koulutustapahtumien järjestäminen, julkaisutoiminta):

—	luennoitsijoiden, ohjaajien, raatien ja arviointilautakuntien jäsenten, tapahtumien järjestäjien ja tiedotusaineiston laatijoiden kustannusten korvaaminen,

—	viestintäkustannukset (puhelin, postipalvelut, Internet),

—	matkustuskustannukset,

—	virkamatkakulut,

—	tilojen ja laitteiden vuokraaminen,

—	tilaisuuksien pitopaikkojen varustamisesta aiheutuvat kustannukset,

—	käännöskustannukset,

—	tiedotus- ja viiteaineiston hankinnasta ja laatimisesta aiheutuvat kustannukset,

—	julkaisujen laatimisesta, sommittelusta ja julkaisusta aiheutuvat kustannukset,

—	tiedonlevityksestä aiheutuvat kustannukset (tilaisuuteen liittyvästä aineistosta ja ilmoitusten julkaisemisesta, lehdistömainonnasta sekä tiedotusaineiston laatimisesta ja sen radio- ja televisiolevityksestä aiheutuvat kustannukset),

—	maataloudessa työskentelevien henkilöiden koulutuksesta suoraan aiheutuvat järjestelykustannukset.

Kilpailujen, näyttelyiden ja messujen järjestämiseen ja niihin osallistumiseen liittyvät menot:

—	osallistumismaksut,

—	matkakulut,

—	julkaisukustannukset,

—	näyttelytilojen vuokraus,

—	kilpailuissa myönnettävät vertauskuvalliset palkinnot, joiden arvo on enintään 250 EUR palkintoa ja voittajaa kohti.

Tieteellisen tiedon levittämiseen liittyvät menot edellyttäen, ettei yksittäisiä yrityksiä, tavaramerkkejä tai alkuperäpaikkoja nimetä (lukuun ottamatta maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta 20 päivänä maaliskuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 (EUVL L 93, 31.3.2006, s. 12), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna annetulla asetuksella (EY) N:o 1791/2006 (EUVL L 363, 20.12.2006, s. 1), soveltamisalaan kuuluvia tuotteita) (konferenssien, seminaarien, ammattikoulutus- ja koulutustapahtumien järjestäminen sekä julkaisutoiminta):

—	luennoitsijoiden, ohjaajien, raatien ja arviointilautakuntien jäsenten, tapahtumien järjestäjien ja tiedotusaineiston laatijoiden kustannusten korvaaminen,

—	viestintäkustannukset (puhelin, postipalvelut, Internet),

—	matkustuskustannukset,

—	virkamatkakulut,

—	tilojen ja laitteiden vuokraaminen,

—	tilaisuuksien pitopaikkojen varustamisesta aiheutuvat kustannukset,

—	käännöskustannukset,

—	tiedotus- ja viiteaineiston hankinnasta ja laatimisesta aiheutuvat kustannukset,

—	julkaisujen laatimisesta, sommittelusta ja julkaisusta aiheutuvat kustannukset,

—	tiedonlevityksestä aiheutuvat kustannukset (tilaisuuteen liittyvästä aineistosta ja ilmoitusten julkaisemisesta, lehdistömainonnasta sekä tiedotusaineiston laatimisesta ja sen radio- ja televisiolevityksestä aiheutuvat kustannukset),

—	tieteellisen tiedon levittämiseen liittyvät järjestelykustannukset.

Asianomaisen alueen tuottajista kertovista kuvastoista, verkkosivuista ja muista julkaisuista aiheutuvat menot edellyttäen, että tällaiset tiedot ja niiden esittämistapa ovat puolueettomia ja että kaikilla tuottajilla on samat mahdollisuudet tulla mainituksi tällaisissa julkaisuissa:

—	julkaisujen laatimisesta, sommittelusta ja julkaisusta aiheutuvat kustannukset,

—	tiedotus- ja viiteaineiston hankinnasta ja laatimisesta aiheutuvat kustannukset,

—	viestintäkustannukset (puhelin, postipalvelut, Internet),

—	matkustuskustannukset,

—	virkamatkakulut,

—	käännöskustannukset,

—	julkaisukustannukset,

—	kuvastoihin, verkkosivuihin ja muihin julkaisuihin suoraan liittyvät järjestelykustannukset.

Alat, joita tuki koskee: Maataloustuotteiden alkutuotanto

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite:

Lietuvos Respublikos žemės ūkio ministerija

Gedimino pr. 19 (Lelevelio g. 6)

LT-01103 Vilnius

Internet-osoite: http://www.zum.lt/min/index.cfm?fuseaction=displayHTML&attributes.file=File_66.cfm&langparam=LT

Muita tietoja: —

Tuen numero: XA 174/07

Jäsenvaltio: Ranska

Alueet: Näitä toimia voivat halutessaan rahoittaa kaikki alueelliset viranomaiset (alue- ja maakuntaneuvostot), merentakaiset departementit mukaan luettuina.

Tukijärjestelmän nimike tai yksittäistä tukea saavan yrityksen nimi: Aides en faveur de la sélection dans le secteur de l'élevage

Oikeusperusta: Le code rural, en particulier le chapitre III du titre V du livre VI

Tukijärjestelmän vuosikustannukset: 15 miljoonaa EUR, riippuen vastaavien määrärahojen saatavuudesta

Tuen enimmäisintensiteetti: Asetuksen (EY) N:o 1857/2006 16 artiklassa vahvistettujen enimmäismäärien mukainen eli kohdassa ”Tuen tarkoitus” kuvatuille toimille enintään 100 % a alakohdan osalta, enintään 70 % b alakohdan osalta ja enintään 40 % c alakohdan osalta.

Täytäntöönpanoajankohta: Kun komissio on rekisteröinyt poikkeusta koskevan lomakkeen.

Tukiohjelman tai yksittäisen tuen kesto: 2007-2013

Tuen tarkoitus: Tuki perustuu asetuksen (EY) N:o 1857/2006 16 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohtaan. Sen tarkoituksena on parantaa nautojen, lampaiden, vuohien ja sikojen perimän laatua rotukohtaisten jalostusohjelmien avulla, kasvatetaanhan Ranskassa monia rotuja, joihin kuuluvien eläinten määrä vaihtelee huomattavasti.

Tuet, joita voidaan myöntää investointeihin innovatiivisten jalostustekniikoiden tai -käytäntöjen käyttöönottamiseksi tilalla, lakkautetaan joka tapauksessa 31. joulukuuta 2011.

Edellä mainituissa jalostusohjelmien osioissa kasvattajille ei myönnetä lainkaan suoraa tukea, vaan tuet myönnetään organisaatioille, joiden tehtäväksi Ranskan viranomaiset antavat tuettujen toimien toteuttamisen tässä lomakkeessa esitetyin edellytyksin

Asianomainen ala/asianomaiset alat: Nautojen, lampaiden, vuohien ja sikojen kasvatus

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite:

Ministère de l'Agriculture et de la Pêche, DGPEI

3, rue Barbet de Jouy

F-75349 Paris 07 SP

Office national interprofessionnel de l'élevage et de ses productions

80, avenue des Terroirs de France

F-75607 Paris Cedex 12

Internet-osoite: http://www.office-elevage.fr/aides-nat/aides-nat.htm

Muita tietoja: Alueellisten viranomaisten on Office de l'élevage -viraston rahoitusta täydentäessään otettava huomioon kyseisen viraston vahvistamat edellytykset ja varmistettava tukien enimmäismäärien noudattaminen.

Tuen numero: XA 175/07

Jäsenvaltio: Unkari

Alue: Koko Unkari

Tukiohjelman nimike tai yksittäistä tukea saaneen yrityksen nimi: A 2007. évben tavaszi fagykárt szenvedett mezőgazdasági termelők hitelhez jutási lehetőségének támogatása

Oikeusperusta:

—	az Európai Bizottság 1860/2004/EK rendelete (2004. október 6.) az EK-Szerződés 87. és 88. cikkének csekélyösszegű (de minimis) támogatásokra való alkalmazásáról a mezőgazdasági és halászati ágazatban (HL L 325/4., 2004. 10.28.);

—	2006. évi LXXXVIII. törvény a nemzeti agrár-kárenyhítési rendszerről

—	A földművelésügyi és vidékfejlesztési miniszter /2007. (…..) FVM rendelete a 2007. évben tavaszi fagykárt szenvedett mezőgazdasági termelők hitelhez jutási lehetőségéről

Tukiohjelman arvioidut vuosikustannukset tai yritykselle myönnetyn yksittäisen tuen kokonaismäärä: Arvioidut vuosimenot: 250 miljoonaa HUF

Tuen enimmäisintensiteetti: Vahinkojen lieventämiseen, lainoihin ja takauksiin liittyvän tuen intensiteetti voi olla yhteensä enintään 80 prosenttia tulonmenetyksestä.

Täytäntöönpanopäivä: Heinäkuusta 2007 alkaen

Tukijärjestelmän tai yksittäisen tuen kesto:

Tuen tarkoitus: Tuen tarkoituksena on korvata viljelijöille kevään 2007 epäsuotuisten sääolojen vuoksi aiheutuneet hallavahingot. Viljelijät kärsivät huomattavista tulonmenetyksistä (50–100 % sadosta tuhoutui). Tulonmenetysten korvaamiseksi voi vahinkojen lieventämiseen tarkoitetun tuen lisäksi saada tuettua lainaa, johon liittyy takaus.

Asiassa sovelletaan asetuksen (EY) N:o 1857/2006 11 artiklaa.

Tuen enimmäisintensiteetti (vahinkojen lieventäminen, lainan korkotuki, takaus) on enintään 80 prosenttia tulonmenetyksistä.

Kyseessä oleva ala/olevat alat: Kasvinviljely (viinirypäle, hedelmät)

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite:

Földművelésügyi és Vidékfejlesztési Minisztérium

H-1055 Budapest

Kossuth Lajos tér 11

Internet-osoite: http://www.fvm.hu/main.php?folderID=1846&articleID=10748&ctag=articlelist&iid=1

Budapest 12. heinäkuuta 2007

Dr. András Máhr

Valtiosihteeri

10.11.2007

Euroopan unionin virallinen lehti

C 268/13

(2007/C 268/10)

Tuen numero: XA 176/07

Jäsenvaltio: Saksan liittotasavalta

Alue: Freistaat Bayern

Tukijärjestelmän nimike tai yksittäistä tukea saavan yrityksen nimi: Förderung des Einsatzes von Dorfhelferinnen, Betriebshelfern und Melkerhelfern

Oikeusperusta: Bayerisches Agrarwirtschaftsgesetz (BayAgrarWiG) vom 8. Dezember 2006

3 Zuwendungsbescheide an sozial tätige Dienstleistungsunternehmen

Tukijärjestelmän arvioidut vuosikustannukset tai yritykselle myönnetyn yksittäisen tuen kokonaismäärä: 3,3 miljoonaa EUR kolmelle palveluyritykselle, joilla on lomituspalveluita asetuksen (EY) N:o 1857/2006 15 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti

Tuen enimmäisintensiteetti: Enintään 35 %

Täytäntöönpanopäivä: Vuosittain

Tukijärjestelmän tai yksittäisen tuen kesto: Varainhoitovuosi 2013

Tuen tarkoitus: Tarjotaan apua maa- ja metsätalousalan yritysten tilapäiseen työvoimatarpeeseen välittämällä ja ottamalla palvelukseen koulutettuja lomittajia tai kotiavustajia.

Artikla, jota käytetään: asetuksen (EY) N:o 1857/2006 15 artiklan 2 kohdan b alakohta

Kyseessä olevat alat: Maa- ja metsätalous: tuetut palvelut

Viite: N:o 179, puitejärjestelmä (2006/C 319/01)

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite:

Bayerisches Staatsministerium für Landwirtschaft und Forsten

Referat B 1

Ludwigstr. 2

D-80539 München

Tel. (49-89) 2182-2222

Verkko-osoite: http://www.servicestelle.bayern.de/bayern_recht/recht_db.html?http://by.juris.de/by/gesamt/AgrarWiG_BY.htm#AgrarWiG_BY_rahmen

http://www.stmlf.bayern.de/agrarpolitik/programme/26373/foerdkath.pdf

http://www.stmlf.bayern.de/agrarpolitik/programme/26373/foerdev.pdf

http://www.stmlf.bayern.de/agrarpolitik/programme/26373/foerdmelk.pdf

Muut tiedot: —

Tuen numero: XA 177/07

Jäsenvaltio: Slovenian tasavalta

Alue: Območje občine Dolenjske Toplice

Tukijärjestelmän nimike tai yksittäistä tukea saavan yrityksen nimi: Ukrepi za ohranjanje in spodbujanje razvoja kmetijstva in podeželja v Občini Dolenjske Toplice za programsko obdobje 2007-2013

Oikeusperusta: Pravilnik o ohranjanju in spodbujanju razvoja kmetijstva in podeželja v Občini Dolenjske Toplice za programsko obdobje 2007-2013

Tukiohjelman arvioidut vuosikustannukset tai yritykselle myönnetyn yksittäisen tuen kokonaismäärä: Rahoituksen vuosittainen määrä kaudella 2007–2013 on arviolta 33 000 EUR

Tuen enimmäisintensiteetti:

Maatilainvestoinnit maatalouden alkutuotantoon

—	enintään 50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista epäsuotuisilla alueilla,

—	enintään 40 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista muilla alueilla.

Tuen tarkoituksena ovat investoinnit maatilarakennusten entisöintiin, maataloustuotantoon käytettävien koneiden ja laitteiden hankintaan, pysyviin viljelmiin sekä viljelysmaan ja laidunten parantamiseen.

Perinteisten maisemien ja rakennusten säilyttäminen

—	enintään 100 prosenttia muiden kuin tuottavien kohteiden osalta,

—

tilan tuotantopanosten osalta enintään 60 prosenttia todellisista kustannuksista ja enintään 75 prosenttia todellisista kustannuksista epäsuotuisilla alueilla (maatilarakennukset: viljamakasiinit, heinähäkit, mehiläispesät, myllyt, sahat) edellyttäen, että investointi ei lisää maatilan tuotantokapasiteettia,

—	lisätukea voidaan myöntää enintään 100 prosenttia ylimääräisiin kustannuksiin, jotka aiheutuvat rakennukseen kuuluvan kulttuuriperinnön säilyttämistä varten tarvittavien perinteisten materiaalien käytöstä.

Tuki vakuutusmaksujen maksamiseen

—	Maataloustuotannon kuluvan vuoden vakuutusmaksujen osarahoitusta koskevan Slovenian hallituksen määräyksen mukaisen kunnallisen tuen myötä tuen osuudeksi tulee 50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

Tuki maa-alueiden uusjakoon

—	enintään 100 prosenttia tosiasiallisesti aiheutuvista oikeudellisista ja hallinnollisista kustannuksista.

Tuki laadukkaiden maataloustuotteiden tuotannon edistämiseen

—	enintään 100 prosenttia kustannuksista, jotka aiheutuvat markkinatutkimuksista, tuoteideoinnista ja -suunnittelusta, mukaan luettuina tuet hakemusten laatimiseksi alkuperänimitysten tunnustamiseksi tai erityisluonnetta koskevien todistusten saamiseksi asiaa koskevien yhteisön asetusten mukaisesti,

—

enintään 100 prosenttia kustannuksista, jotka aiheutuvat laadunvarmistusjärjestelmien, riskianalyysiin ja valvonnan kriittisten kohtien tunnistamiseen perustuvien järjestelmien, jäljitysjärjestelmien, järjestelmien, joilla varmistetaan aitous- ja markkinointinormien noudattaminen, sekä ympäristöauditointijärjestelmien käyttöönotosta, koulutusmenot mukaan luettuina.

Tekninen apu maatalousalalla

—	100 prosenttia kustannuksista, jotka aiheutuvat viljelijöiden ja maataloustyöntekijöiden opetuksesta ja koulutuksesta, neuvontapalveluista, foorumeiden järjestämisestä, kilpailuista, näyttelyistä, messuista, julkaisuista, tuoteluetteloista, verkkosivuista ja tieteellisen tiedon levittämisestä.

Täytäntöönpanopäivä: Heinäkuu 2007 (tai sääntöjen voimaantulopäivä)

Tukiohjelman tai yksittäisen tuen kesto: 31. joulukuuta 2013 asti

Tuen tarkoitus: Tuki pienille ja keskisuurille yrityksille

Viittaus asetuksen (EY) N:o 1857/2006 artikloihin ja tukikelpoisiin kustannuksiin:

—	komission asetuksen 4 artikla: Maatilainvestoinnit maatalouden alkutuotantoon,

—	komission asetuksen 5 artikla: Perinteisten maisemien ja rakennusten säilyttäminen,

—	komission asetuksen 12 artikla: Tuki vakuutusmaksujen maksamiseen,

—	komission asetuksen 13 artikla: Tuki maan uusjakoon,

—	komission asetuksen 14 artikla: Tuki laadukkaiden maataloustuotteiden tuotannon edistämiseen,

—	komission asetuksen 15 artikla: Tekninen apu maatalousalalla.

Alat, joita tuki koskee: Kasvinviljely ja eläintuotanto

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite: Občina Dolenjske Toplice, Zdraviliški trg 8, SLO-8350 Dolenjske Toplice

Internet-osoite: http://www.uradni-list.si/1/ulonline.jsp?urlid=200765&dhid=90765

Muita tietoja: Peltokasvi- ja hedelmäviljelmien vakuutusmaksujen korvaamista koskeva toimenpide käsittää seuraavat luonnontuhoiksi luokiteltavat epäsuotuisat sääolot: keväthalla, raekuurot, salamaniskut, salamaniskujen aiheuttamat tulipalot, myrskyt ja tulvat.

Kunnan antamat ohjesäännöt ovat asetuksessa (EY) N:o 1857/2006 kunnallisille tukitoimenpiteille asetettujen edellytysten ja yhteisten säännösten mukaisia (tuen myöntämismenettely, tuen kasautuminen, tuen avoimuus ja seuranta).

Vastuuhenkilön allekirjoitus

Dolenjske Toplicen kunnan kunnanjohtaja

Goran Udovč

Tuen numero: XA 178/07

Jäsenvaltio: Slovenian tasavalta

Alue: Območje občine Tolmin

Tukijärjestelmän nimike tai yksittäistä tukea saavan yrityksen nimi: Podpore programom razvoja podeželja v občini Tolmin 2007-2013

Oikeusperust: Pravilnik o dodeljevanju pomoči za ohranjanje in razvoj kmetijstva ter podeželja v občini Tolmin (III. poglavje)

Tukiohjelman arvioidut vuosikustannukset tai yritykselle myönnetyn yksittäisen tuen kokonaismäärä:

2007: 35 063 EUR

2008: 50 000 EUR

2009: 55 000 EUR

2010: 60 000 EUR

2011: 65 000 EUR

2012: 70 000 EUR

2013: 75 000 EUR

Tuen enimmäisintensiteetti:

Maatilainvestoinnit maatalouden alkutuotannossa:

—	enintään 50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista epäsuotuisilla alueilla,

—	enintään 40 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista muilla alueilla,

—	nuorten viljelijöiden viiden vuoden kuluessa toiminnan aloittamisesta tekemien investointien osalta tuen määrää voidaan lisätä 10 prosenttia.

Perinteisten maisemien ja rakennusten säilyttäminen

—	enintään 100 prosenttia tosiasiallisista tukikelpoisista kustannuksista muiden kuin tuottavien kohteiden osalta,

—	maatilan tuotannolliseen toimintaan liittyvien investointien osalta enintään 60 prosenttia tosiasiallisista tukikelpoisista kustannuksista ja epäsuotuisilla alueilla enintään 75 prosenttia, edellyttäen, että investointi ei lisää maatilan tuotantokapasiteettia,

—	lisätukea voidaan myöntää enintään 100 prosenttia ylimääräisiin kustannuksiin, jotka aiheutuvat rakennukseen kuuluvan kulttuuriperinnön säilyttämistä varten tarvittavien perinteisten materiaalien käytöstä.

Tekninen apu maatalousalalla:

—

100 prosenttia kustannuksista, jotka aiheutuvat viljelijöiden ja maataloustyöntekijöiden opetuksesta ja koulutuksesta, neuvontapalveluista, foorumeiden järjestämisestä, kilpailuista, näyttelyistä, messuista, julkaisuista (tuoteluettelot, verkkosivut), viljelijän, viljelijän kumppanin tai maataloustyöntekijän lomituspalveluista. Tuki myönnetään luontoissuorituksena tuettujen palvelujen muodossa eikä siihen liity tuottajille maksettavia suoria tukia.

Täytäntöönpanopäivä: Heinäkuu 2007 (tai ohjesääntöjen voimaantulopäivä)

Tukiohjelman tai yksittäisen tuen kesto: 31. joulukuuta 2013 asti

Tuen tarkoitus: Tuki pienille ja keskisuurille yrityksille

Viittaus asetuksen (EY) N:o 1857/2006 artikloihin ja tukikelpoisiin kustannuksiin: Pravilnika o dodeljevanju pomoči za ohranjanje in razvoj kmetijstva ter podeželja v občini Tolmin -ohjesääntöjen III lukuun sisältyy toimenpiteitä, jotka ovat valtiontukea perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta maataloustuotteiden tuottamisen alalla toimiviin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin sekä asetuksen (EY) N:o 70/2001 muuttamisesta 15. joulukuuta 2006 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1857/2006 (EUVL L 358, 16.12.2006, s. 3) seuraavien artiklojen mukaisesti:

komission asetuksen 4 artikla: Maatilainvestoinnit,

komission asetuksen 5 artikla: Perinteisten maisemien ja rakennusten säilyttäminen,

komission asetuksen 15 artikla: Tekninen apu maatalousalalla.

Asianomainen ala/asianomaiset alat: Maatalous: Kasvi- ja eläintuotanto

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite: Občina Tolmin, Ulica padlih borcev 2, SLO-5220 Tolmin

Internet-sivu: http://www.obcina.tolmin.si/datoteka/934815ad542a4a7c5e8a2dfa04fea9f5

Muita tietoja: Kunnan antamat ohjesäännöt ovat asetuksessa (EY) N:o 1857/2006 kunnallisille tukitoimenpiteille asetettujen edellytysten ja yhteisten säännösten mukaisia (tuen myöntämismenettely, tuen kasautuminen, tuen avoimuus ja seuranta).

Vastuuhenkilön allekirjoitus

Uroš Brežan

pormestari

Tuen numero: XA 179/07

Jäsenvaltio: Slovenian tasavalta

Alue: Območje občine Grosuplje

Tukijärjestelmän nimike tai yksittäistä tukea saavan yrityksen nimi: Dodeljevanje pomoči za ohranjanje in razvoj kmetijstva in podeželja v občini Grosuplje za programsko obdobje 2007-2013

Oikeusperusta: Pravilnik o dodeljevanju pomoči za ohranjanje in razvoj kmetijstva in podeželja v občini Grosuplje za programsko obdobje 2007-2013

Tukiohjelman arvioidut vuosikustannukset tai yritykselle myönnetyn yksittäisen tuen kokonaismäärä:

2007: 120 000 EUR

2008: 120 000 EUR

2009: 135 000 EUR

2010: 135 000 EUR

2011: 135 000 EUR

2012: 135 000 EUR

2013: 135 000 EUR

Tuen enimmäisintensiteetti:

Maatilainvestoinnit maatalouden alkutuotantoon:

—	enintään 50 prosenttia epäsuotuisilla alueilla,

—	enintään 40 prosenttia muilla alueilla.

Tuki myönnetään investointeihin, jotka liittyvät maatilarakennusten entisöintiin, maataloustuotannossa käytettävien laitteiden hankintaan, pysyviin viljelmiin sekä viljelysmaan ja laidunten parantamiseen.

Perinteisten maisemien ja rakennusten säilyttäminen:

—	enintään 100 prosenttia muuhun kuin tuotannolliseen toimintaan liittyvien investointien osalta,

—	tuotantohyödykkeitä koskevien investointien osalta enintään 75 prosenttia epäsuotuisilla alueilla ja enintään 60 prosenttia muilla alueilla edellyttäen, että investointi ei lisää maatilan tuotantokapasiteettia,

—	lisätukea voidaan myöntää enintään 100 prosenttia lisäkustannuksiin, joita aiheutuu rakennukseen kuuluvan kulttuuriperinnön säilyttämistä varten tarvittavien perinteisten materiaalien käytöstä.

Tuki vakuutusmaksujen suorittamiseen:

—	Kunnallisella tuella täydennetään kansallisesta talousarviosta myönnettävää vakuutusmaksujen osarahoitusta siten, että tukiosuus on enintään 50 prosenttia kasvi- ja hedelmäviljelmien vahinkovakuutusten ja kotieläinten eläintautivakuutusten tukikelpoisista kustannuksista.

Tuki maa-alueiden uusjakoon

—	enintään 100 prosenttia oikeudellisista ja hallinnollisista menettelyistä aiheutuvista tosiasiallisista kustannuksista.

Tuki laadukkaiden maataloustuotteiden tuotannon edistämiseen:

—	enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista tuettujen palvelujen muodossa; siihen ei liity tuottajille maksettavia suoria tukia.

Teknisen tuen antaminen:

—

enintään 100 prosenttia kustannuksista, jotka aiheutuvat viljelijöiden ja maataloustyöntekijöiden opetuksesta ja koulutuksesta, kolmansien osapuolten antamista lomitus- ja neuvontapalveluista, foorumeiden järjestämisestä, kilpailuista, näyttelyistä, messuista, julkaisuista, tuoteluetteloista sekä verkkosivuista.

Maatilan rakennusten siirtäminen yleisen edun vuoksi:

—	enintään 100 prosenttia tosiasiallisista kustannuksista edellyttäen että siirtäminen merkitsee vain olemassa olevien rakennusten purkamista, siirtoa toiseen paikkaan ja uudelleen pystyttämistä,

—

jos viljelijä saa yleisen edun vuoksi tehtävän siirtämisen ansiosta käyttöönsä uudenaikaisemmat tilat, viljelijän rahoitusosuuden on oltava vähintään 60 prosenttia tai 50 prosenttia epäsuotuisilla alueilla. Kun tuensaajana on nuori viljelijä, tuensaajan osuuden on oltava vähintään 55 prosenttia tai epäsuotuisilla alueilla 45 prosenttia,

—

jos yleisen edun vuoksi tehtävä siirtäminen lisää tuotantokapasiteettia, tuensaajan rahoitusosuuden on oltava vähintään 60 prosenttia tai 50 prosenttia epäsuotuisilla alueilla. Kun tuensaajana on nuori viljelijä, tuensaajan osuuden on oltava vähintään 55 prosenttia tai epäsuotuisilla alueilla 45 prosenttia.

Täytäntöönpanopäivä: Heinäkuu 2007 (tai oikeusperustan voimaantulopäivä)

Tukiohjelman tai yksittäisen tuen kesto: 31. joulukuuta 2013 asti

Tuen tarkoitus: Tuki pienille ja keskisuurille yrityksille

Viittaus asetuksen (EY) N:o 1857/2006 artikloihin ja tukikelpoisiin kustannuksiin: Tuen myöntämistä maatalouden ja maaseudun säilyttämiseen ja kehittämiseen Grosupljen kunnassa ohjelmakaudeksi 2007–2013 koskevien ohjesääntöjen II lukuun sisältyy toimenpiteitä, jotka ovat valtiontukea perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta maataloustuotteiden tuottamisen alalla toimiviin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin sekä asetuksen (EY) N:o 70/2001 muuttamisesta 15. joulukuuta 2006 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1857/2006 (EUVL L 358, 16.12.2006, s. 3) seuraavien artiklojen mukaisesti:

komission asetuksen 4 artikla: Maatilainvestoinnit,

komission asetuksen 5 artikla: Perinteisten maisemien ja rakennusten säilyttäminen,

komission asetuksen 6 artikla: Maatilan rakennusten siirtäminen yleisen edun vuoksi,

komission asetuksen 12 artikla: Tuki vakuutusmaksujen suorittamiseen,

komission asetuksen 13 artikla: Tuki maa-alueiden uusjakoon,

komission asetuksen 14 artikla: Tuki laadukkaiden maataloustuotteiden tuotannon edistämiseen,

komission asetuksen 15 artikla: Teknisen tuen antaminen.

Asianomainen ala/asianomaiset alat: Maatalous: Peltoviljely ja eläintuotanto. Toimenpide koskee kasvinviljelyyn ja kotieläintuotantoon liittyviä investointeja, lukuun ottamatta lämminverihevosten, siipikarjan ja kanien kasvatusta. Epäsuotuisilla alueilla harjoitettavaan lampaiden ja vuohien kasvatukseen myönnetään tukea

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite: Občina Grosuplje, Taborska c. 2, SLO-1290 Grosuplje

Internet-osoite: http://www.uradni-list.si/1/ulonline.jsp?urlid=200765&dhid=90769

Tuen numero: XA 180/07

Jäsenvaltio: Slovenian tasavalta

Alue: Območje občine Metlika

Tukijärjestelmän nimike tai yksittäistä tukea saavan yrityksen nimi: Podpore ohranjanju in spodbujanju razvoja kmetijstva in podeželja v občini Metlika 2007-2013

Oikeusperusta: Pravilnik o ohranjanju in spodbujanju razvoja kmetijstva in podeželja občini Metlika za programsko obdobje 2007-2013 (II. Poglavje)

Tukiohjelman arvioidut vuosikustannukset tai yritykselle myönnetyn yksittäisen tuen kokonaismäärä: Rahoituksen vuosittainen määrä kaudella 2007–2013 on arviolta 40 000 EUR.

Tuen enimmäisintensiteetti:

Maatilainvestoinnit

—	enintään 40 prosenttia investoinnin arvosta epäsuotuisilla alueilla ja muilla alueilla.

Tuki myönnetään investointeihin, jotka liittyvät maaseudun rakennusten entisöimiseen, maataloustuotannossa käytettävien laitteiden hankintaan, pysyviin viljelmiin sekä maanparannukseen.

Perinteisten maisemien ja rakennusten säilyttäminen

—	enintään 100 prosenttia muuhun kuin tuotannolliseen toimintaan liittyvistä investoinneista,

—	maatilan tuotannolliseen toimintaan liittyvien investointien osalta enintään 60 prosenttia edellyttäen, että investointi ei lisää maatilan tuotantokapasiteettia,

—	lisätukea voidaan myöntää enintään 100 prosenttia lisäkustannuksiin, jotka aiheutuvat rakennukseen kuuluvan kulttuuriperinnön säilyttämistä varten tarvittavien perinteisten materiaalien käytöstä.

Tuki vakuutusmaksujen maksamiseen

—	kuluvan vuoden maataloustuotannon vakuutusmaksujen osarahoitusta koskevan Slovenian hallituksen määräyksen mukaisesti kunnallinen tuen myötä tukiosuudeksi tulee 50 prosenttia kasvi- ja hedelmäviljelmien vahinkovakuutusten ja kotieläinten eläintautivakuutusten tukikelpoisista kustannuksista.

Tuki maa-alueiden uusjakoon

—	100 prosenttia oikeudellisista ja hallinnollisista menettelyistä aiheutuvista tosiasiallisista kustannuksista.

Tuki laadukkaiden maataloustuotteiden tuotannon edistämiseen:

—	enintään 100 prosenttia kustannuksista, jotka liittyvät laadukkaiden maataloustuotteiden kehittämiseen; tuki myönnetään tuettujen palvelujen muodossa eikä siihen liity tuottajille maksettavia suoria tukia.

Tekninen apu maatalousalalla:

—

100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, jotka aiheutuvat viljelijöiden ja maataloustyöntekijöiden opetuksesta ja koulutuksesta, kolmansien osapuolien antamista lomitus- ja neuvontapalveluista, foorumeiden järjestämisestä, kilpailuista, tieteellisten tietojen jakamisesta, julkaisuista kuten tuoteluetteloista ja verkkosivuista. Tuki myönnetään tuettujen palvelujen muodossa eikä siihen liity tuottajille maksettavia suoria tukia.

Täytäntöönpanoajankohta: Heinäkuu 2007 (tai sääntöjen voimaantulopäivä)

Tukiohjelman tai yksittäisen tuen kesto:

Tuen tarkoitus: Tuki pienille ja keskisuurille yrityksille

Viittaus asetuksen (EY) N:o 1857/2006 artikloihin ja tukikelpoisiin kustannuksiin: Pravilnik o ohranjanju in spodbujanju razvoja kmetijstva in podeželja v občini Metlika za programsko obdobje 2007-2013 -ohjesääntöjen II lukuun sisältyy toimenpiteitä, jotka ovat valtiontukea perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta maataloustuotteiden tuottamisen alalla toimiviin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin sekä asetuksen (EY) N:o 70/2001 muuttamisesta 15. joulukuuta 2006 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1857/2006 (EUVL L 358, 16.12.2006, s. 3) seuraavien artiklojen mukaisesti:

komission asetuksen 4 artikla: Maatilainvestoinnit,

komission asetuksen 5 artikla: Perinteisten maisemien ja rakennusten säilyttäminen,

komission asetuksen 12 artikla: Tuki vakuutusmaksujen suorittamiseen,

komission asetuksen 13 artikla: Tuki maa-alueiden uusjakoon,

komission asetuksen 14 artikla: Tuki laadukkaiden maataloustuotteiden tuotannon edistämiseen,

komission asetuksen 15 artikla: Tekninen apu maatalousalalla.

Asianomainen ala/asianomaiset alat: Maatalous: Alasektorit: Kotieläintuotanto, (naudat, siat, lampaat ja vuohet, mehiläishoito) peltoviljely, pysyvät viljelmät (hedelmäviljelmät), puutarhaviljely

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite: Občina Metlika, Mestni trg 24, SLO-8330 Metlika

Internet-osoite: http://www.uradni-list.si/1/ulonline.jsp?urlid=200764&dhid=90697

Kunnanjohtaja

Danica Puljak

Tuen numero: XA 181/07

Jäsenvaltio: Slovenian tasavalta

Alue: Območje občine Semič

Tukijärjestelmän nimike tai yksittäistä tukea saavan yrityksen nimi: Pomoči za ohranjanje in razvoj kmetijstva in podeželja v občini Semič

Oikeusperusta: Pravilnik o dodeljevanju pomoči za ohranjanje in razvoj kmetijstva in podeželja v občini Semič (II. poglavje)

Tukiohjelman arvioidut vuosikustannukset tai yritykselle myönnetyn yksittäisen tuen kokonaismäärä:

2007: 26 290 EUR

2008: 26 380 EUR

2009: 26 460 EUR

2010: 26 530 EUR

2011: 26 600 EUR

2012: 26 670 EUR

2013: 26 740 EUR

Tuen enimmäisintensiteetti:

Maatilainvestoinnit maatalouden alkutuotantoon:

—	enintään 50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista epäsuotuisilla alueilla,

—	enintään 40 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista muilla alueilla.

Tuki myönnetään maatilojen uudistamiseen, laidunten ja maatalousmaan sekä maatilan kulkuväylien hoitamiseen.

Perinteisten maisemien ja rakennusten säilyttäminen:

—	enintään 100 prosenttia tosiasiallisista kustannuksista muiden kuin tuottavien kohteiden osalta,

—	maatilan tuotannolliseen toimintaan liittyvien investointien osalta enintään 60 prosenttia ja epäsuotuisilla alueilla enintään 75 prosenttia tosiasiallisista kustannuksista edellyttäen, että investointi ei lisää maatilan tuotantokapasiteettia,

—	lisätukea voidaan myöntää enintään 100 prosenttia lisäkustannuksiin, joita aiheutuu rakennukseen kuuluvan kulttuuriperinnön säilyttämistä varten tarvittavien perinteisten materiaalien käytöstä.

Maatilan rakennusten siirtäminen yleisen edun vuoksi:

—

enintään 100 prosenttia tosiasiallisista kustannuksista, edellyttäen että siirtäminen merkitsee vain olemassa olevien rakennusten purkamista, siirtoa toiseen paikkaan ja uudelleen pystyttämistä, jos siirrosta koituu viljelijälle hyötyä uudenaikaisempien tuotantotilojen muodossa, viljelijän rahoitusosuuden on oltava vähintään 60 prosenttia tai epäsuotuisilla alueilla 50 prosenttia kyseisten tuotantotilojen siirrosta aiheutuvasta arvonnoususta. Kun tuensaajana on nuori viljelijä, osuuden on oltava vähintään 55 prosenttia tai epäsuotuisilla alueilla 45 prosenttia,

—

jos siirtäminen lisää tuotantokapasiteettia, viljelijän rahoitusosuuden on oltava vähintään 60 prosenttia tai 50 prosenttia epäsuotuisilla alueilla kyseiseen lisäykseen liittyvistä menoista. Kun tuensaajana on nuori viljelijä, osuuden on oltava vähintään 55 prosenttia tai epäsuotuisilla alueilla 45 prosenttia.

Tuki vakuutusmaksujen maksamiseen:

—	kuluvan vuoden maataloustuotannon vakuutusmaksujen osarahoitusta koskevan Slovenian hallituksen määräyksen mukaisesti kunnallinen tuen myötä tukiosuudeksi tulee 50 prosenttia kasvi- ja hedelmäviljelmien vahinkovakuutusten ja kotieläinten eläintautivakuutusten tukikelpoisista kustannuksista.

Tuki maa-alueiden uusjakoon:

—	enintään 100 prosenttia oikeudellisista ja hallinnollisista menettelyistä aiheutuvista tosiasiallisista kustannuksista.

Tuki laadukkaiden maataloustuotteiden tuotannon edistämiseen:

—	enintään 100 prosenttia kustannuksista, jotka liittyvät laadukkaiden maataloustuotteiden kehittämiseen; tuki myönnetään luontoissuorituksena tuettujen palvelujen muodossa eikä siihen liity tuottajille maksettavia suoria tukia.

Teknisen tuen antaminen:

—

enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, jotka aiheutuvat opetus- ja koulutustoimista, lomitus- ja neuvontapalveluista, foorumeiden järjestämisestä tietojen vaihtoa varten, kilpailuista, messuista, näyttelyistä, tieteellisten tietojen levittämisestä ja julkaisuista kuten tuoteluetteloista ja verkkosivuista. Tuki myönnetään luontoissuorituksena tuettujen palvelujen muodossa eikä siihen liity tuottajille maksettavia suoria tukia.

Täytäntöönpanoajankohta: Heinäkuu 2007 (tai ohjesääntöjen voimaantulopäivä)

Tukiohjelman tai yksittäisen tuen kesto: 31. joulukuuta 2013 asti

Tuen tarkoitus: Tuki pienille ja keskisuurille yrityksille

Viittaus asetuksen (EY) N:o 1857/2006 artikloihin ja tukikelpoisiin kustannuksiin: Tuen myöntämistä maatalouden ja maaseudun säilyttämiseen ja kehittämiseen Semičin kunnassa koskevien ohjesääntöjen II lukuun sisältyy toimenpiteitä, jotka ovat valtiontukea perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta maataloustuotteiden tuottamisen alalla toimiviin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin sekä asetuksen (EY) N:o 70/2001 muuttamisesta 15. joulukuuta 2006 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1857/2006 (EUVL L 358, 16.12.2006, s. 3) seuraavien artiklojen mukaisesti:

komission asetuksen 4 artikla: Maatilainvestoinnit maatalouden alkutuotantoon,

komission asetuksen 5 artikla: Perinteisten maisemien ja rakennusten säilyttäminen,

komission asetuksen 6 artikla: Maatilan rakennusten siirtäminen yleisen edun vuoksi,

komission asetuksen 12 artikla: Tuki vakuutusmaksujen maksamiseen,

komission asetuksen 13 artikla: Tuki maan uusjakoon,

komission asetuksen 14 artikla: Tuki laadukkaiden maataloustuotteiden tuotannon edistämiseen,

komission asetuksen 15 artikla: Tekninen apu maatalousalalla.

Asianomainen ala/asianomaiset alat: Maatalous: Peltoviljely ja eläintuotanto

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite: Občina Semič, Štefanov trg 9, SLO-8333 Semič

Internet-osoite: http://www.uradni-list.si/1/ulonline.jsp?urlid=200765&dhid=90792

Semičin kaupunginjohtaja

Ivan Bukovec

10.11.2007

Euroopan unionin virallinen lehti

C 268/22

Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden rekisteröimisestä aidoiksi perinteisiksi tuotteiksi annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 509/2006 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu hakemuksen julkaiseminen

(2007/C 268/13)

Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta neuvoston asetuksen (EY) N:o 509/2006 (1) 9 artiklassa tarkoitetulla tavalla. Vastaväitteet on toimitettava komissiolle kuuden kuukauden kuluessa tästä julkaisemisesta.

AITOA PERINTEISTÄ TUOTETTA KOSKEVA REKISTERÖINTIHAKEMUS

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 509/2006

”DWÓJNIAK”

EY-nro: PL/TSG/007/036/06.09.2005

1. Hakijaryhmittymän nimi ja osoite

Nimi:

Krajowa Rada Winiarstwa i Miodosytnictwa przy Stowarzyszeniu Naukowo — Technicznym Inżynierów i Techników Przemysłu Spożywczego

Osoite:

ul. Czackiego 3/6

PL-00-043 Warszawa

Puhelinnumero:

(48-22) 828 27 21

Sähköposti:

krwim@sitspoz.pl

2. Jäsenvaltio tai kolmas maa

Puola

3. Tuote-eritelmä

3.1 Rekisteröitävä nimi

”Dwójniak”

Markkinoille saattamisen yhteydessä tuotteen etikettiin voidaan merkitä seuraavat tiedot: ”miód pitny wytworzony zgodnie ze staropolską tradycją” (vanhapuolalaisen perinteen mukaan valmistettu sima). Tiedot käännetään muille virallisille kielille.

3.2 Nimi

	on itsessään erityinen
	on maataloustuotteen tai elintarvikkeen erityisluonnetta ilmaiseva

Nimi dwójniak on johdettu puolan lukusanasta ”2” (dwa). Se viittaa siman perinteiseen koostumukseen ja valmistusmenetelmään, jonka mukaan vierteessä on yksi osa hunajaa ja yksi osa vettä. Näin ollen nimi ilmentää tuotteen erityisluonnetta. Koska dwójniak tarkoittaa ainoastaan tietyntyyppistä simaa, voidaan myös katsoa, että nimi on itsessään erityinen.

3.3 Asetuksen (EY) N:o 509/2006 13 artiklan 2 kohdan mukainen nimen varaaminen

	Rekisteröintiin liittyy nimen varaaminen
	Rekisteröintiin ei liity nimen varaamista

3.4 Tuotelaji

Luokka 1.8 Muut liitteen I tuotteet

3.5 Sen maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus, johon 3.1 kohdan mukaista nimeä sovelletaan

Dwójniak on sima, hunajavierteestä käyttämällä valmistettu kirkas juoma, jolle on ominaista hunajainen aromi ja käytetyn raaka-aineen maku.

Dwójnakin makua voidaan täydentää lisäämällä siihen erilaisia mausteita. Dwójniakin väri vaihtelee kullanvärisestä tumman meripihkan sävyyn sen mukaan, mitä hunajaa valmistuksessa on käytetty.

Dwójniakin fysikaalis-kemialliset ominaisuudet ovat seuraavat:

—	alkoholipitoisuus 15–18 tilavuusprosenttia,

—	pelkistäviä sokereita invertoinnin jälkeen 175–230 g/l,

—	happojen kokonaismäärä omenahappona ilmaistuna 3,5–8 g/l,

—	haihtuvat hapot etikkahappona ilmaistuna enintään 1,4 g/l,

—	kokonaissokeripitoisuus (laskettu kertomalla tilavuusprosentteina ilmaistu alkoholipitoisuus 18:lla) vähintään 490 g/l,

—

sokeriton uutos vähintään,

—

25 g/l,

—	30 g/l, kun kyseessä on hedelmäsima,

—	tuhka vähintään 1,3 g/l, kun kyseessä on hedelmäsima.

Dwójniakin valmistuksessa ei saa käyttää säilytys- tai stabilointiaineita eikä keinotekoisia väri- tai makuaineita.

3.6 Sen maataloustuotteen tai elintarvikkeen tuotantomenetelmän kuvaus, johon 3.1 kohdan mukaista nimeä sovelletaan

Raaka-aineet

—

aito mehiläishunaja, jolla on seuraavat ominaisuudet:

—	vesipitoisuus enintään 20 % (m/m),

—	pelkistäviä sokereita enintään 70 % (m/m),

—	sakkaroosia ja melisitoosia yhteensä enintään 5 % (m/m),

—	happojen kokonaismäärä: 1 mol/l NaOH-liuosta per 100 g hunajaa: noin 1–5 ml,

—	5-hydroksimetyylifurfuraalipitoisuus (HMF) enintään 4,0 mg/100 g hunajaa,

—	erityisesti simanvalmistuksessa käytettävää pintahiivaa (drożdże miodowe), jonka ansiosta sima saavuttaa korkean alkoholipitoisuuden,

—	yrteistä ja juurista saatavia mausteita: neilikoita, kanelia, muskottipähkinää tai inkivääriä,

—	hedelmämehuja tai tuoreita hedelmiä,

—	maataloustuotteena saatavaa etyylialkoholia (mahdollisesti).

Valmistusmenetelmä

1. vaihe:

Keitetään 95–105°:n lämpötilassa hunajavierrettä, jossa on yksi osa hunajaa ja yksi osa vettä (tai vettä ja hedelmämehua) lopputuotteessa. Koska sokeria on liian paljon, jotta hiiva voisi toimia käymisprosessissa, valmistetaan vierre, jossa on yksi osa hunajaa ja kaksi osaa vettä. Siihen voidaan haluttaessa lisätä yrtti- tai muita mausteita. Hedelmäsimaa valmistettaessa vähintään 30 % vedestä korvataan hedelmämehulla. Jotta voidaan säilyttää dwójniakille ominainen hunajan ja veden suhde, loput hunajasta lisätään käymisen loppuvaiheessa tai kypsyttämisen aikana.

Huolehtimalla tarkoin siitä, että vettä ja hunajaa on oikeassa suhteessa ja että höyrykannella varustettuun vierrekattilaan muodostuu vaadittu uutos, voidaan estää sokereiden karamelisoituminen.

2. vaihe:

Jäähdytetään vierre 20–22°:een, joka on hiivan lisääntymisen kannalta ihanteellinen lämpötila. Vierre on jäähdytettävä samana päivänä kuin se on valmistettu. Jäähdytykseen tarvittava aika riippuu jäähdytyslaitteiston tehokkuudesta. Jäähdytyksen avulla varmistetaan vierteen mikrobiologinen turvallisuus.

3. vaihe:

Hiivan lisääminen — Käymistankissa olevaan hunajavierteeseen lisätään nesteeseen liuotettu hiiva.

4. vaihe:

A.	Voimakas käyminen: 6–10 päivää. Lämpötila pidetään 28°:ssa, jotta voidaan varmistaa, että käyminen etenee asianmukaisella tavalla.

B.	Hidas käyminen: 3–6 viikkoa. Hitaan käymisen aikana juoma saa sille ominaiset fysikaalis-kemialliset ominaisuudet.

Tässä vaiheessa voidaan lisätä loput hunajasta, jotta sitä on dwójniakille ominainen määrä.

5. vaihe:

Käynyt vierre erotetaan hiivasakasta.

Kun vierteen alkoholipitoisuus on vähintään 12 tilavuusprosenttia, se juoksutetaan toiseen astiaan niin, että sakka jää ensimmäisen astian pohjalle. Näin varmistetaan simalle ominaisten fysikaalis-kemiallisten ja aistinvaraisten ominaisuuksien muodostuminen. Jos hiivasakka jätetään vierteen pohjalle hitaan käymisen jälkeen, tästä aiheutuva hiivan autolyysi (hajoaminen) heikentää siman aistinvaraisia ominaisuuksia.

6. vaihe:

Kypsyttäminen ja juoksutus (dekantointi) — Jälkimmäinen toimenpide toistetaan tarpeen mukaan, jotta voidaan estää ei-toivotut prosessit sakassa (hiivan autolyysi). Kypsyttämisen aikana voidaan suorittaa eräitä teknisiä turvatoimenpiteitä, kuten pastörointi ja suodatus.

Tässä vaiheessa voidaan lisätä loput hunajasta, jotta sitä on dwójniakille ominainen määrä (jos hunajaa ei ole lisätty jo käymisen loppuvaiheessa). Tämä vaihe on tuotteen aistinvaraisten ominaisuuksien muodostumisen kannalta olennainen.

Dwójniakin kypsymisaika on vähintään 2 vuotta.

7. vaihe:

Maustaminen — tässä valmistusvaiheessa lopputuote saa sille ominaiset aistinvaraiset ja fysikaalis-kemialliset ominaisuudet, jotka määritellään kohdassa 3.5 (maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus). Jotta voidaan varmistaa, että lopputuotteella on vaaditut aistinvaraiset ja fysikaalis-kemialliset ominaisuudet, niitä voidaan korjata seuraavin toimenpitein:

—	makeuttaminen hunajaa lisäämällä,

—	yrtti- ym. mausteiden lisääminen,

—	maataloustuotteena saatavan etyylialkoholin lisääminen.

Tämän vaiheen tarkoituksena on saada aikaan dwójniakin luonteenomainen aromi, bouquet.

8. vaihe:

Sima pakataan yksittäispakkauksiin 18–25°:n lämpötilassa. Dwójniakin pakkaamiseen suositellaan käytettäväksi perinteisiä astioita, esim. koripulloja, keraamisia astioita ja tammitynnyreitä.

3.7 Maataloustuotteen tai elintarvikkeen erityisluonne

Dwójniakin erityisluonne johtuu:

—	vierteen valmistusmenetelmästä (raaka-aineiden koostumus ja eri ainesosien oikea suhde),

—	kypsyttämisestä,

—	juoman fysikaalis-kemiallisista ja aistinvaraisista ominaisuuksista.

Vierteen valmistusmenetelmä (raaka-aineiden koostumus ja ainesosien oikea suhde)

Dwójniakin erityisluonne perustuu erityisesti hunajavierteen ainesosien keskinäisten suhteiden tarkkaan määrittelyyn ja noudattamiseen: vierteessä on yksi osa hunajaa ja yksi osa vettä. Ainesosien oikea suhde sanelee kaikki myöhemmät valmistusvaiheet, joiden ansiosta dwójniak saa erityispiirteensä.

Kypsyttäminen

Perinteisen vanhapuolalaisen reseptin mukaan tuote vaatii tietyn kypsymisajan. Dwójniakin kypsymisaika on vähintään 2 vuotta.

Fysikaalis-kemialliset ja aistinvaraiset ominaisuudet

Noudattamalla kaikkia eritelmässä mainittuja valmistusvaiheita voidaan varmistaa, että lopputuloksena on maultaan ja aromiltaan ainutlaatuinen tuote. Dwójniakin poikkeuksellinen maku ja tuoksu johtuvat sokerin ja alkoholin mittasuhteista:

—	pelkistäviä sokereita invertoinnin jälkeen yli 175–230 g/l,

—	kokonaissokeripitoisuus (laskettu kertomalla tilavuusprosentteina ilmaistu alkoholipitoisuus 18:lla) vähintään 490 g/l,

—	alkoholipitoisuus 15–18 tilavuusprosenttia.

Valmistuksessa käytettävien ainesosien tarkasti määriteltyjen suhteiden ansiosta dwójniak saa sille ominaisen viskositeetin ja juoksevuuden, jotka erottavat sen muista simatyypeistä.

3.8 Maataloustuotteen tai elintarvikkeen perinteinen luonne

Perinteinen valmistusmenetelmä

Erityyppisten simojen valmistuksella on Puolassa on yli tuhatvuotiset, erittäin monipuoliset perinteet. Vuosisatojen saatossa on valmistusmenetelmien kehittymisen ja parantamisen myötä syntynyt useita erityyppisiä simajuomia. Niiden valmistuksen historia ulottuu Puolan valtion syntyhetkiin. Espanjalainen diplomaatti, kauppias ja matkailija Ibrahim Ibn Jakub mainitsee vuodelta 966 olevissa muistiinpanoissaan, että ”Mieszko I:n maassa on runsaasti paitsi elintarvikkeita, lihaa ja kyntömaata myös simaa, joksi slaavien viinejä ja päihdyttäviä juomia kutsutaan” (Mieszko I oli Puolan ensimmäinen historiallinen hallitsija). Gallus Anonymus, joka kuvaa kronikassaan Puolan tapahtumia 1000- ja 1100-luvun vaihteessa, mainitsee niin ikään useaan otteeseen siman valmistuksen.

Myös Puolan kansalliseepoksessa, Adam Mickiewiczin teoksessa ”Pan Tadeusz”, jossa kuvataan aateliston vaiheita vuosina 1811–1812, on paljon tietoa erityyppisistä simoista sekä niiden valmistuksesta ja käyttötavoista. Sima mainitaan usein myös Tomasz Zanin (1796–1855) runoissa ja Henryk Sienkiewiczin trilogiassa, jossa hän kuvaa tapahtumia 1600-luvun Puolassa (”Tulella ja miekalla” (1884), ”Vedenpaisumus” (1886) ja ”Herra Wolodyjowski: I–II” (1887 ja 1888).

Puolalaisen keittotaidon perinteitä 1600–1700-luvulla käsittelevässä lähdeaineistossa esiintyy simaa koskevien yleisluontoisten mainintojen ohella jo mainintoja myös eri simatyypeistä. Valmistusmenetelmän mukaan eri simatyypeistä käytetään nimityksiä półtorak, dwójniak, trójniak ja czwórniak. Kukin niistä viittaa tietyntyyppiseen simaan, jonka valmistuksessa on käytetty tiettyä hunajan ja veden tai mehun sekoitusta ja jota on kypsytetty tietty aika. Dwójniak-siman valmistusmenetelmä on ollut (vähäisin muutoksin) käytössä jo vuosisatoja.

Perinteinen koostumus

Erityyppisten simojen perinteiset nimitykset (półtorak, dwójniak, trójniak ja czwórniak) ovat olleet Puolassa käytössä jo vuosisatoja, ja ne ovat säilyneet kuluttajien tiedossa tähän päivään asti. Toisen maailmansodan päättymisen jälkeen ryhdyttiin valmistelemaan lainsäädäntöä, jolla perinteiset simatyypit jaetaan neljään ryhmään. Jaottelu vahvistettiin Puolan lainsäädännössä vuonna 1948 annetulla lailla viinien, rypälemehujen ja simojen valmistuksesta ja näiden tuotteiden myynnistä (Ustawa o produkcji win, moszczów winnych, miodów pitnych oraz o obrocie tymi produktami, Puolan tasavallan virallinen lehti 18. marraskuuta 1948). Laissa vahvistetaan simojen valmistusta koskevat säännökset, joissa määritellään tiukasti hunajan ja veden suhde sekä valmistusmenetelmää koskevat vaatimukset. Dwójniakin osalta veden ja hunajan suhde määritellään seuraavasti: ”Nimitystä dwójniak voidaan käyttää ainoastaan simasta, jonka valmistuksessa on käytetty yksi tilavuusmitta luonnonhunajaa ja yksi mitta vettä.”

3.9 Erityisluonnetta koskevat vähimmäisvaatimukset ja tarkastusmenettelyt

Pakollinen tarkastus käsittää seuraavat seikat:

—	hunajavierteen ainesosien oikean suhteen noudattaminen,

—	kypsytysajan noudattaminen,

—	valmiin tuotteen aistinvaraiset ominaisuudet (maku, tuoksu, väri, kirkkaus),

—

valmiin tuotteen fysikaalis-kemialliset ominaisuudet: alkoholipitoisuus, kokonaissokeripitoisuus, pelkistävien sokerien määrä invertoinnin jälkeen, happojen kokonaismäärä, haihtuvat hapot, sokeriton uutos sekä hedelmäsiman osalta tuhkan osuus: arvojen on oltava 3.5 kohdassa esitetyn eritelmän mukaisia.

Pakollinen tarkastus on suoritettava vähintään kerran vuodessa.

Lisäksi suositellaan, että tarkastuksia suoritetaan myös jäljempänä mainittujen valmistusvaiheiden yhteydessä. Nämä tarkastukset eivät ole pakollisia, mutta suositeltavia, koska niiden avulla voidaan välttää mahdolliset virheet eri valmistusvaiheissa:

4. vaihe:

Käymisvaiheessa on suoritettava säännöllisesti laboratoriotestejä, joissa tarkistetaan aistinvaraiset ominaisuudet (maku ja tuoksu) sekä tietyt fysikaalis-kemialliset parametrit, kuten alkoholi- ja sokeripitoisuus, jotka muuttuvat alkoholikäymisen edetessä.

6. vaihe:

Kypsytyksen aikana on tarkistettava säännöllisesti tuotteen perustavanluonteiset aistinvaraiset ominaisuudet ja fysikaalis-kemialliset ominaisuudet: alkoholi- ja kokonaissokeripitoisuus, happojen kokonaismäärä ja haihtuvat hapot.

8. vaihe:

Ennen pullotusta tarkistetaan eri fysikaalis-kemialliset ja aistinvaraiset ominaisuudet, jotka määritellään 3.5 kohdassa (maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus).

4. Tuote-eritelmän noudattamisen tarkastamisesta vastaavat viranomaiset tai elimet

4.1 Nimi ja osoite

Nimi:

Główny Inspektorat Jakości Handlowej Artykułów Rolno — Spożywczych

Osoite:

ul. Wspólna 30

PL-00-930 Warszawa

Puhelinnumero:

(48-22) 623 29 00

Faksi:

(48-22) 623 29 98

Sähköposti:

—

Julkinen viranomainen/yksikkö

Yksityinen elin/yksikkö

4.2 Viranomaisen tai elimen erityistehtävät

Edellä mainittu tarkastuselin vastaa koko eritelmän noudattamisen valvonnasta.

(1) EUVL L 93, 31.3.2006, s. 1.

10.11.2007

Euroopan unionin virallinen lehti

C 268/28

Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu hakemuksen julkaiseminen

(2007/C 268/14)

Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 (1) 7 artiklassa tarkoitetulla tavalla. Vastaväitteet on toimitettava komissiolle kuuden kuukauden kuluessa tästä julkaisemisesta.

YHTEENVETO

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 510/2006

”AFUEGA'L PITU”

EY nro: ES/PDO/005/0307/20.08.2003

SAN ( X ) SMM ( )

Tässä yhteenvedossa esitetään tuote-eritelmän pääkohdat tiedotustarkoituksessa.

1. Jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen:

Nimi:

Subdirección General de Calidad Agroalimentaria y Agricultura Ecológica. Dirección General de Industria Agroalimentaria y Alimentación. Ministerio de Agricultura, Pesca y Alimentación de España

Osoite:

Infanta Isabel, 1

E-28071 Madrid

Puhelin:

(34) 91 347 53 94

Faksi:

(34) 91 347 54 10

Sähköposti:

sgcaproagro@mapya.es

2. Ryhmittymä:

Nimi:

Quesería La Borbolla, C.B. y otros

Osoite:

La Borbolla, 9

E-33820 Grado

Puhelin:

(34) 985 75 08 10

Faksi:

(34) 985 75 08 10

Sähköposti:

queseríalaborbolla@hotmail.com

Kokoonpano:

Tuottaja/jalostaja ( X ) muu ( )

3. Tuotelaji:

Luokka: 1.3 — Juustot

4. Eritelmä:

(yhteenveto asetuksen (EY) N:o 510/2006 4 artiklan 2 kohdan mukaisista vaatimuksista)

4.1 Nimi: ”Afuega'l Pitu”

4.2 Kuvaus: Afuega'l Pitu on rasvainen juusto, jota on saatavana sekä tuorejuustona että kypsytettynä juustona. Se valmistetaan pastöroidusta lehmän täysmaidosta. Siitä saostetaan notkeaa juustomassaa, joka on väriltään valkoista tai, jos juustomassaan on lisätty paprikajauhetta, oranssin punertavaa. Maitoa ei kuitenkaan tarvitse välttämättä pastöroida sellaisten juustojen valmistusta varten, joiden kypsytysaika on vähintään 60 vuorokautta.

Tuloksena on katkaistun kartion muotoinen tai pallomainen juusto, jonka paino on 200–600 grammaa, korkeus noin 5–12 cm ja halkaisija 8–14 cm mitattuna juuston pohjaosasta. Juuston kuoren koostumus vaihtelee juuston kypsyysasteen mukaan. Myös paprikajauheen lisääminen vaikuttaa kuoren koostumukseen.

Vaikka juuston ominaisuudet ovat aina samankaltaiset, sillä on neljä perinteistä niemeä:

Atroncau blancu: katkaistun kartion muotoinen, vaivaamaton massa, väriltään valkoinen.

Atroncau roxu: katkaistun kartion muotoinen, vaivattu massa, väriltään oranssinpunainen.

Trapu blancu: pallomainen, vaivattu massa, väriltään valkoinen.

Trapu roxu: pallomainen, vaivattu massa, väriltään oranssinpunainen.

Kemiallisia ominaisuuksia ovat seuraavat: Kuiva-ainepitoisuus on vähintään 30 prosenttia. Rasvaa on vähintään 45 prosenttia ja proteiinia 35 prosenttia tilavuudesta. PH-arvo on 4,1–5.

Juuston aistinvaraisesti havaittavat ominaisuudet ovat seuraavat: Juuston väri voi olla kellertävän valkoinen tai oranssinpunainen, jos juustomassaan on lisätty paprikajauhetta. Maku on hapahko, hieman suolainen tai suolaton, kermainen ja melko kuiva. Punaisissa juustoissa maku on voimakkaampi ja tulisempi. Juuston luonteenomainen miellyttävä tuoksu voimistuu kypsymisen myötä. Juustomassan koostumus on jokseenkin notkea, mutta notkeus vähenee kun juustoa kypsytetään pitempään.

4.3 Maantieteellinen alue: Suojatulla alkuperänimityksellä ”Afuega'l Pitu” rajattu maantieteellinen alue kattaa seuraavat kunnat: Morcín, Riosa, Santo Adriano, Grado, Salas, Pravia, Tineo, Belmonte, Cudillero, Candamo, Las Regueras, Muros del Nalón ja Soto del Barco. Tällä alueella suoritetaan juuston valmistuksen kaikki vaiheet, kuten juuston kypsyttäminen sekä raaka-aineena käytettävän maidon tuotanto.

4.4 Alkuperätodisteet: Sertifiointimenettelyyn kuuluu valmistuksen tarkkailu paikan päällä, asiakirjoihin tutustuminen sekä näytteiden otto tuotteesta. Suojattua alkuperänimitystä ”Afuega'l Pitu” voidaan käyttää ainoastaan juustoista, jotka täyttävät edellä kuvatut vaatimukset. Lisäksi edellytetään, että juustojen valmistuksessa käytetty maito tuotetaan rekisteröidyillä karjatiloilla, ja juustot valmistetaan sääntelyneuvoston rekisteröimissä juustoloissa noudattaen tässä asiakirjassa, alkuperänimitystä koskevassa asetuksessa ja laatu- ja valmistuskäsikirjassa esitettyjä vaatimuksia. Lisäksi sääntelyneuvoston tekninen henkilöstö tarkastaa ja sertifioi juustot säädettyjen tarkastusten mukaisesti.

Sertifioiduissa juustoissa on sääntelyneuvoston myöntämä numeroitu vastaetiketti, jossa on suojatun alkuperänimityksen ”Afuega'l Pitu” tunnus.

4.5 Tuotantomenetelmä: Alkuperänimityksellä suojattavien juustojen valmistukseen käytetään maitoa, jota saadaan terveistä Frisona- ja Asturiana de los Valles -rotuisista lehmistä sekä niiden risteytyksistä. Maito tuotetaan hygieenisissä olosuhteissa voimassa olevaa lainsäädäntöä noudattaen.

Karjan ruokinnassa noudatetaan perinteisiä käytäntöjä. Lypsykarja laiduntaa koko vuoden, ja lisäksi eläimille annetaan omalta tilalta saatavaa tuoretta ruohoa, heinää ja säilörehua.

Karjanhoito perustuu pääasiassa osittaiseen karjasuojassa pitoon. Eläimet viettävät suurimman osan päivästä laitumella. Illansuussa ne kootaan lypsämistä varten karjasuojaan, jossa ne pidetään aamulypsyyn saakka. Lypsyn aikana ravintoannosta täydennetään omalta tilalta saadulla tuorerehulla, heinällä ja säilörehulla. Poikkeustapauksissa (huonoissa sääolosuhteissa) ravintoon lisätään myös pieniä määriä vilja- ja vihannestiivisteitä.

Juoksutusastiassa maitoon lisätään pieni määrä nestemäistä juoksetetta sekä lisäksi maitohappobakteereita, jos maito pastöroidaan. Astian lämpötila vaihtelee 22 °C:n ja 32 °C:n välillä. Saostaminen kestää 15–20 tuntia.

Maidon saostamisen jälkeen juustomassa siirretään elintarvikemuovista valmistettuihin reitettyihin muotteihin valutusta varten.

Kun 12 tuntia on kulunut, kevyesti valutettu massa siirretään pienempään muottiin, ja samalla juuston pinta suolataan. Kahdentoista tunnin kuluttua muotti poistetaan ja juustomassa siirretään reitetyille levyille lopullisen valutuksen helpottamiseksi. Tämän jälkeen juusto sijoitetaan kypsytystiloihin.

Vaivatusta massasta valmistetut juustot valutetaan suurikokoisissa muoviastioissa harsoja käyttäen. Kun noin 24 tuntia on kulunut, juustomassa siirretään vaivauslaitteeseen. Vaivauksen aikana lisätään suola. Myös paprikajauhetta voidaan lisätä (suhteessa noin prosentti), jolloin saadaan ”trapu roxu” -laatuista juustoa. Myöhemmin vaivattu paprikajauheella maustettu tai maustamaton juustomassa laitetaan muotteihin ja/tai harsoihin, joissa massaa valutetaan vielä 24 tuntia.

Kypsytysaika vaihtelee tuorejuustojen viidestä vuorokaudesta kypsytettyjen juustojen 60 vuorokauteen.

Pakattuja juustoja, joiden hyväksyttyyn pakkaukseen etiketit on kiinnitetty, säilytetään kylmiöissä 4–10 °C:n lämpötilassa myyntiin saakka.

4.6 Yhteys maantieteelliseen alkuperään:

Yhteys historiaan

Afuega'l Pitu -juustosta ei ole 1700-luvulta peräisin olevia asiakirjoja vanhempia todisteita. Asiakirjoissa mainitaan, että Afuega'l Pitu -juustoa käytettiin veroyksikkönä, vaikka 1800-luvulle asti juustoa nimitettiin quesu de puñu- tai queso de Afueg'l Pitu -juustoksi. Félix Aramburu y Zuloaga luonnehti mainittua juustoa 1800-luvun lopulla seuraavasti: ”alkuperäinen queso de puñu- tai afuega el pitu -juusto on yleisesti tunnettu lähes kaikissa Asturian kunnissa”. Suunnilleen samoihin aikoihin Octavio Bellmuntin ja Fermín Canellan Asturias-teoksessa esitettiin uudelleen vaatimus, jonka mukaan kyseisten juustojen levinneisyyttä olisi edistettävä. Teoksessa mainittiin, että ne ovat joka puolella yleisesti tunnettuja juustoja, joista käytetään afuega el pitu -nimitystä ja muita nimityksiä.

On selvää, että vaikka näissä kirjallisuuslähteissä juusto sijoitetaan Asturian eri kuntiin, maininnat eivät ole täsmällisiä ja sen vuoksi ei ole tietoa tuotantoalueen tarkoista rajoista kyseisenä aikana (mahdollisesti koska kyseessä oli suuri määrä kuntia). Jotta voidaan varmistaa, että tuotanto rajoittuu tietylle maantieteelliselle alueelle, on tarpeen turvautua uudempiin asiakirjoihin, kansanperinteeseen ja rekistereihin, joihin on kirjattu ensimmäiset juustoa valmistavat yritykset.

Tämän juustolajin nimen etymologiasta ei ole varmaa tietoa. Kun ”Afuega'l Pitu” transkriboidaan espanjan kielelle saadaan ilmaus ”ahogar el pollo” (suomeksi: kanan tukehduttaminen). Tätä erikoista nimeä on pyritty tulkitsemaan monin eri tavoin. Nimen on arveltu viittaavaan valuttamisessa käytettävän pussin (fardela) suun puristamiseen tai vaikeuksiin, joita juuston syömisessä voi joskus olla. On myös arveltu, että juustoa olisi käytetty perinteisesti kananpoikasten ravintona.

Narcea- ja Nalón-jokien alueilla, joilla kyseistä juustoa valmistetaan eniten, Afuega'l Pitu tunnetaan juustoryhmänä, johon kuuluu ominais- ja erityispiirteiltään melko erilaisia juustoja. Ne eroavat toisistaan sekä muodoltaan että kypsytysajaltaan tai maultaan.

Juuston omalaatuinen valmistustapa on vakiintunut yhä suuremmassa määrin, ja tuloksena on yksi tuote, jolla on neljä perinteistä nimeä. Ainoa ero niiden välillä on väri (punainen tai valkoinen, riippuen siitä, onko juustoon lisätty paprikaa) ja muoto (katkaistun kartion muotoinen tai pallomainen, käytetystä muottijärjestelmästä riippuen).

Yhteys luontoon

Juuston valmistusalueella vallitsee meri-ilmasto, jonka luonteenomaisia piirteitä ovat runsaat ympärivuotiset sateet, kohtuullinen auringonpaiste ja voimakas pilvisyys. Nämä ilmasto-ominaisuudet vaikuttavat maitoa tuottavien eläinten ravintoon ja siten itse tuotteeseen seuraavasti:

—	Ilmasto suosii hyvälaatuisten heinäkasvien nopeaa kasvua. Kasveja esiintyy alueen lukuisilla luonnonmukaisilla niityillä ja laitumilla. Tämä turvaa tuorerehun lisäksi koko vuoden ajan ravinnonlähteen niinä aikoina, kun sääolosuhteet ovat huonot.

—	Olosuhteet mahdollistavat sen, että vuosittain laaditaan käyttösuunnitelma, joka perustuu kiertoon niittyjen käytössä laiduntamisen ja/tai niiton avulla.

—	Ilmasto mahdollistaa eläinten pitämisen ulkona käytännöllisesti katsoen koko vuoden ajan.

Kaikki tämä johtaa siihen, että maidon tuotanto on runsasta ja maito hyvälaatuista. Sen koostumuksella on tietyt ominaisuudet erityisesti rasvahappojen ja orgaanisten happojen osalta. Tämä antaa juustolle sen aistinvaraiset ominaisuudet, erityisesti hajun ja maun.

Ilmasto vaikuttaa tuotteeseen myös valmistusprosessin osalta. Tämä vaikutus liittyy tuotteen altistumiseen paikallisille ympäristöolosuhteille, erityisesti valuttamisen ja muotituksen aikana (koska tuotanto on pienimuotoista). Korkea kosteusaste ja leudot lämpötilat vaikuttavat juuston erityiskoostumukseen samoin kuin niiden juustonvalmistajien asiantuntemus, jotka ovat mukauttaneet prosessin näihin ilmasto-olosuhteisiin.

Maantieteellisen alueen pinnanmuodostuksesta voidaan todeta, että sille ovat ominaisia vuoristojen jyrkät rinteet, jotka sijaitsevat yleensä rannikon (hyvin matalaa aluetta) ja vedenjakajan (hyvin korkeaa aluetta) välisellä pienellä alueella. Yli puolet alueesta sijaitsee yli 400 metrin ja yli neljäsosa yli 800 metrin korkeudella.

Pinnanmuodostus on suosinut karjankasvatusta, koska siinä voidaan hyödyntää rinteiden erinomaisia luonnonvaroja ja rinteet soveltuvat huonommin maanviljelykseen. Karjankasvatuksessa voidaan hyödyntää laajoja tasankoja Nalón- ja Nancea-joen sekä niiden sivujokien laaksoissa.

Pinnanmuodostus on vaikuttanut juustonvalmistuksen merkitykseen myös siksi, että alueen vuoristoisuus on vaikeuttanut yhteyksiä ulkomaailmaan. Tämä on saanut viljelijät käyttämään ylimääräisen maidon juustonvalmistukseen luonnollisen happamoitumisen avulla. Vaikka vuoristo-olot ovat ennallaan, kylien eristyneisyys on ajan myötä vähentynyt. Tämä on luonnollisesti vaikuttanut tuotantoon, erityisesti juuston markkinointiin, koska juustot voidaan kuljettaa suuriin asutuskeskuksiin. Vaikka ne ovat aina olleet lähellä, kulkuyhteydet ovat aiemmin olleet huonompia.

Alueella erityistä on myös maaperä, joka on yleisesti ottaen hieman hapan (pH-arvo 6,5–6,9). Maaperä sisältää paljon eloperäistä ainesta, ja sen typpi-, fosfori-, magnesium- ja kaliumpitoisuudet ovat yleensä melko hyvin tasapainossa. Näissä maaperägeologisissa olosuhteissa on syntynyt melko tasapainoinen ja mineraaleiltaan erityislaatuinen koostumus, joka erottaa alueen laitumet muiden maantieteellisten alueiden laitumista.

Vuoristoniittyjen kasvillisuus on hyvin monipuolista. Niityillä kasvaa lähinnä maataloudessa hyödynnettäviä lajeja, kuten heiniä, palkokasveja ja huulikukkaiskasveja, jotka tyydyttävät hyvin nautakarjan ravinnontarpeen.

Se, että niittyjä laidunnetaan säännöllisesti ja jatkuvasti, vaikuttaa suoraan sekä kasvistoon että maaperän koostumukseen ja edistää orgaanisen aineksen syntymistä. Tämä johtuu osittain siitä, että eläimet ovat laitumella miltei koko ajan.

Edellä mainitut heinäkasvit ovat säilyneet eläinten laiduntamissyklin ja niiden lannassa kulkeutuvien siementen ansiosta.

Yhteys ihmisiin

Maatilojen rakenne alueella on muinaisista ajoista perustunut pieniin yksikköihin (caserías), jotka ovat pyrkineet olemaan omavaraisia käyttämällä peltokasveja sekä naudoista ja lampaista saatavia tuotteita.

Maitoylijäämästä valmistettiin juustoja, joiden arvo perustuu niiden omalaatuiseen koostumukseen ja erityisominaisuuksiin sekä ainutlaatuiseen makuun riippumatta siitä, mitä neljästä perinteisestä nimestä käytetään. Enric Canut, espanjalaisten juustojen suuri tuntija on todennut seuraavaa: ”jos mainitset tuotteen”afuega'l pitu”missä tahansa Espanjassa, joko kukaan ei tiedä mistä on kysymys tai jos joku sen tietää, mitään muita adjektiiveja ei tarvita: se on asturialainen juusto.”

Perinteiset käsityöhön perustuvat menetelmät ovat siirtyneet sukupolvelta toiselle — isoäideiltä tyttärille ja tyttärentyttärille — kunnes ne ovat saavuttaneet tämänhetkisen muotonsa. Perhejuustoloissa pääasiassa naiset jatkavat juuston valmistusta perinteisiä menetelmiä käyttäen.

Kun omavaraisuus oli saavutettu, syntyi markkinoita (erityisesti on mainittava Gradon markkinat), joille paikalliset juustot lähetettiin. Tämä sekä yhteyksien paraneminen vähitellen on mahdollistanut kaupan laajentamisen tuotantoalueen ja Asturian ulkopuolelle.

Viime vuosisadan jälkipuoliskolla Espanjan lainsäädännössä edellytettiin, että maito on pastöroitava, jos markkinoidaan siitä valmistettua juustoa, jota on kypsytetty alle 60 päivää. Tämän vuoksi kehitettiin erityinen juoksute, jonka avulla juusto voidaan valmistaa pastöroidusta maidosta siten, että juustolle saadaan samat aistinvaraiset ja reologiset ominaisuudet kuin juustolle, joka perinteisesti valmistettiin käsittelemättömästä maidosta. Samalla varmistetaan hygienian laatu.

Erityisjuoksutteella on kantoja, joilla on suuri kapasiteetti tuottaa diasetyyliä pastöroidussa maidossa. Juustomassalle ja juustolle ”afuega 'l Pitu” onkin tyypillistä diasetyylin haju.

Vuodesta 1981 alkaen Morcínin kunnassa on järjestetty ”Afuega'l Pitu” -juustokilpailu, johon osallistuvat kaikki paikalliset juustonvalmistajat. Kilpailusta teki aloitteen nuorten ryhmä, ja he saivat tukea Hermandad de la Probe -yhdistykseltä. Tarkoituksena oli edistää kyseessä olevan juuston valmistamista. Juusto onkin kehittynyt vähän tunnetusta, henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitetusta tuotteesta, jonka vähäinen ylijäämä myytiin Gradon markkinoilla, tuotteeksi, jota nyt löytyy monilta pöydiltä ja monista ravintoloista Asturiassa ja muualla Espanjassa. Sitä viedään myös Espanjan rajojen ulkopuolelle maailman muihin osiin.

4.7 Tarkastuslaitos:

Nimi:

Consejo Regulador de la DOP Afuega'l Pitu

Osoite:

Polígono ind. Silvota, C/ Peñamayor, Par. 96

E-33192 Llanera

Puhelin:

(34) 985 26 42 00

Faksi:

(34) 985 26 56 82

Sähköposti:

info@alcecalidad.com

Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden sertifioinnista päättävänä elimenä sääntelyneuvosto hoitaa tehtäviään eurooppalaisen EN 45 011 -standardin vaatimusten mukaisesti.

4.8 Merkinnät: Suojatun alkuperänimityksen ”Afuega'l Pitu” saaneet kulutukseen tarkoitetut juustot tunnistetaan etiketistä tai vastaetiketistä, jonka sääntelyneuvosto on numeroinut, hyväksynyt ja myöntänyt ja jota se valvoo laatukäsikirjassa asetettujen standardien mukaisesti. Sovellettavassa lainsäädännössä säädettyjen tietojen ja vaatimusten lisäksi etiketeissä on oltava selvästi merkintä ”Denominación de Origen Protegida” — ”Afuega'l Pitu.”

(1) EUVL L 93, 31.3.2006, s. 12.

10.11.2007

Euroopan unionin virallinen lehti

C 268/33

(2007/C 268/15)

YHTEENVETO

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 510/2006

”CHOURIÇA DOCE DE VINHAIS”

EY-nro: PT/PGI/005/0461/20.04.2005

SAN ( ) SMM ( X )

Tämä yhteenveto eritelmän pääkohdista on laadittu ainoastaan tiedotustarkoituksiin.

1. Jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen:

Nimi:

Gabinete de Planeamento e Políticas

Osoite:

Rua Padre António Vieira, n.o 1-8o

P-1099-073 Lisboa

Puhelin:

(351) 213 819 300

Faksi:

(351) 213 876 635

Sähköposti:

gppaa@gppaa.min-agricultura.pt

2. Hakijaryhmittymä:

Nimi:

ANCSUB — Associação Nacional de Criadores de Suínos de Raça Bísara

Osoite:

Edifício da Casa do Povo — Largo do Toural

P-5320-311 Vinhais

Puhelin:

(351) 273 771 340

Faksi:

(351) 273 770 048

Sähköposti:

ancsub@bisaro.info

Kokoonpano:

Tuottaja/jalostaja ( X ) Muu ( )

3. Tuotelaji:

Luokka 1.2: Lihajalosteet (keitetyt, suolatut, savustetut)

4. Eritelmä:

(yhteenveto asetuksen (EY) N:o 510/2006 4 artiklan 2 kohdan vaatimuksista)

4.1

Nimi ”Chouriça Doce de Vinhais”

4.2

Kuvaus Savustettu makkara, joka on valmistettu Bísara-rodun tai sen kanssa risteytettyjen rotujen, 50-prosenttisesti Bísara-rotuisten (F1-luokan eläimet, jotka on saatu risteyttämällä keskenään puhdasrotuisia kantakirjaan merkittyjä Bísara-rotuun kuuluvia eläimiä ja muihin rotuihin kuuluvia eläimiä) sikojen lihasta, alueen leivästä ja Trás-os-Montesin oliiviöljystä, (välttämättömiä tuotteelle antamansa erityisen maun, aromin ja rakenteen vuoksi), sianverestä, hunajasta sekä saksanpähkinöistä tai manteleista ja täytetty naudan tai sian ohutsuoleen. Makkara on hevosenkengän muotoinen, pituudeltaan noin 20–25 senttimetriä ja halkaisijaltaan 2–3 senttimetriä. Makkara on väriltään musta, mutta ei yhtenäisesti, koska lihasuikaleet ja pähkinät tai mantelit erottuvat massasta vaaleampina. Kuorena käytetty suoli on kiinnittynyt massaan, ja lihasuikaleet, pähkinät ja mantelit erottuvat ulospäin. Tuotteen lopullinen paino on noin 150 grammaa.

4.3

Maantieteellinen alue Perinteisen valmistustavan, eläinten ruokinnan, paikallisen väestön eläinten pitoon liittyvän perinteisen osaamisen sekä laadultaan kiistattomasti erottuvan raaka-aineen saamiseksi käytetyn ravinnon edellyttämien maaperäolosuhteiden perusteella alue, jolla Chouriça Doce de Vinhais -makkaran valmistukseen käytetyt Bísara-rotuiset tai kyseisen rodun kanssa risteytetyt siat syntyvät, jolla ne kasvatetaan, lihotetaan ja teurastetaan ja jolla ruhot leikataan, rajoittuu seuraaviin kuntiin: Alfândega da Fé, Bragança, Carrazeda de Anciães, Freixo de Espada à Cinta, Macedo de Cavaleiros, Miranda do Douro, Mirandela, Mogadouro, Torre de Moncorvo, Vila Flor, Vimioso ja Vinhais Bragançan läänissä ja Alijó, Boticas, Chaves, Mesão Frio, Mondim de Basto, Montalegre, Murça, Régua, Ribeira de Pena, Sabrosa, Santa Marta de Penaguião, Valpaços, Vila Pouca de Aguiar ja Vila Real Vila Realin läänissä. Ainoastaan tämä alue täyttää ruokintaan käytettävää rehua ja eläinten kasvatukseen liittyvää osaamista koskevat vaatimukset.

Chouriça Doce de Vinhais -makkaran tuotannon edellyttämien erityisten ilmasto-olosuhteiden, väestön osaamisen ja vakiintuneiden paikallisten perinteisten menetelmien perusteella maantieteellinen jalostusalue rajoittuu seuraaviin kuntiin Bragançan läänissä: Alfândega da Fé, Bragança, Carrazeda de Anciães, Freixo de Espada à Cinta, Macedo de Cavaleiros, Miranda do Douro, Mirandela, Mogadouro, Torre de Moncorvo, Vila Flor, Vimioso ja Vinhais.

4.4

Alkuperätodisteet Chouriça doce de Vinhais -makkaraa voidaan tuottaa ainoastaan edellä tarkoitetulla jalostusalueella sijaitsevissa jalostuslaitoksissa, joilla on asianmukainen toimilupa. Koko tuotantoprosessia valvotaan tarkkaan, jolloin tuotteen täydellinen jäljitettävyys voidaan varmistaa. Raaka-aine on peräisin rodun jalostusrekisteriin merkityistä Bísara-rotuisista sioista tai sellaisten risteytysten (F1) tuloksena syntyneistä sioista, joissa toinen vanhemmista on aikuisten jalostuseläinten rekisteriin merkitty Bísara-rotuinen sika. Eläimet on kasvatettava sikatiloilla, joiden pinta-ala soveltuu perinteisiin puolittain laajaperäisiin tuotantomenetelmiin ja joilla pystytään tuottamaan perinteistä rehua. On huomattava, että siat käyttävät ravinnokseen huomattavan määrän kastanjoita, mikä antaa lihalle selvästi tunnistettavat ja muista erottuvat aistinvaraiset ominaisuudet. Siat teurastetaan ja ruhot leikataan laitoksissa, joilla on asianmukainen toimilupa ja jotka sijaitsevat aina maantieteellisellä tuotantoalueella. Jalostus voi tapahtua ainoastaan ryhmittymän hyväksymissä laitoksissa, jotka valvontaelin on ensin hyväksynyt. Jokaiseen makkaraan kiinnitetään numeroitu varmennusmerkki, jonka perusteella tuotteen alkuperä voidaan jäljittää aina raaka-aineen tuottajatilalle asti. Alkuperä voidaan todeta missä tahansa tuotantoketjun vaiheessa varmennusmerkissä olevan pakollisen sarjanumeron avulla.

4.5

Valmistusmenetelmä Rasvaton liha sekä pää-, kylki- ja vatsaliha leikataan keskikokoisiksi paloiksi. Niihin lisätään vettä ja suolaa ja liha keitetään kypsäksi. Leipä leikataan kuorineen ohuiksi siivuiksi ja liotetaan lihan keittoliemessä. Massaan lisätään mausteet, suikaloitu liha, oliiviöljy, veri, hunaja, mantelit ja/tai pähkinät. Maun tarkistamisen jälkeen makkarat täytetään välittömästi siansuoleen. Sen jälkeen makkarat savustetaan miedossa lämmössä käyttäen polttopuuna tammea tai kastanjapuuta. Loppukypsytys kestää vähintään 15 päivää. Chouriça doce de Vinhais saatetaan markkinoille aina alkuperäispakkauksiin pakattuina kokonaisina makkaroina, koska tuotteen luonteen ja koostumuksen vuoksi sitä ei voida leikata paloiksi tai viipaleiksi. Pakkaamiseen käytetään vaaratonta ja tuotteeseen lähikosketuksessa reagoimatonta materiaalia, ja pakkaaminen tapahtuu joko normaalipaineisissa, paineeltaan säädellyissä tai alipaineistetuissa tiloissa. Pakkaamisen on tapahduttava ainoastaan maantieteellisellä jalostusalueella, jotta voidaan varmistaa tuotteen jäljitettävyys ja valvonta sekä sen aistinvaraisten ja mikrobiologisten ominaisuuksien säilyminen muuttumattomina.

4.6

Yhteys maantieteelliseen alkuperään Sikatalouden pitkästä perinteestä ja merkityksestä alueella on olemassa runsaasti todisteita, jotka käyvät ilmi eläinhahmoisista veistoksista ja kunnallisissa rekistereissä olevista viittauksista sianlihasta ja siitä saaduista tuotteista perittyihin erilaisiin veroihin. Tuotteen yhteys maantieteelliseen alkuperään liittyy (kotoperäiseen) eläinrotuun, eläinten ruokintaan paikallisia tuotteita käyttäen, taitoon valita käytettävät lihapalat, asteittain tapahtuvaan savustamiseen miedossa lämmössä paikallisia puulajeja käyttäen sekä tuotteen kypsyttämiseen alueen hyvin kylmässä ja kuivassa ilmanalassa.

4.7

Valvontaelin

Nimi:

Tradição e Qualidade — Associação Interprofissional para Produtos Agro-Alimentares de Trás-os-Montes

Osoite:

Av. 25 de Abril, 273 S/L

P-5370-202 Mirandela

Puhelin:

(351) 278 261 410

Faksi:

(351) 278 261 410

Sähköposti:

tradição-qualidade@clix.pt

Valvontaelin on hyväksytty standardin 45011:2001 vaatimukset täyttäväksi.

4.8

Merkinnät Päällysmerkinnöissä on oltava maininta ”Chouriça doce de Vinhais — Indicação Geográfica Protegida”, vastaava yhteisön SMM-tunnus sekä Vinhaisin tuotteiden logo, jonka malli on esitetty jäljempänä. Päällysmerkinnöissä on myös oltava varmennusmerkki, jossa on ehdottomasti oltava tuotteen nimi, valvontaelimen nimi ja sarjanumero (numeerinen tai alfanumeerinen koodi, jonka avulla voidaan varmistaa tuotteen jäljitettävyys).

(1) EUVL L 93, 31.3.2006, s. 12.

10.11.2007

Euroopan unionin virallinen lehti

C 268/36

(2007/C 268/16)

YHTEENVETO

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 510/2006

”BUTELO DE VINHAIS” tai ”BUCHO DE VINHAIS” tai ”CHOURIÇO DE OSSOS DE VINHAIS”

EY-nro: PT/PGI/005/0459/20.04.2005

SAN ( ) SMM ( X )

Tämä yhteenveto eritelmän pääkohdista on laadittu ainoastaan tiedotustarkoituksiin.

1. Jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen:

Nimi:

Gabinete de Planeamento e Políticas

Osoite:

Rua Padre António Vieira, n.o 1-8o

P-1099-073 Lisboa

Puhelin:

(351) 213 819 300

Faksi:

(351) 213 876 635

Sähköposti:

gppaa@gppaa.min-agricultura.pt

2. Hakijaryhmittymä:

Nimi:

ANCSUB — Associação Nacional de Criadores de Suínos de Raça Bísara

Osoite:

Edifício da Casa do Povo

Largo do Toural

P-5320-311 Vinhais

Puhelin:

(351) 273 771 340

Faksi:

(351) 273 770 048

Sähköposti:

ancsub@bisaro.info

Kokoonpano:

Tuottaja/jalostaja ( X ) Muu ( )

3. Tuotelaji:

Luokka 1.2: Lihajalosteet (keitetyt, suolatut, savustetut)

4. Eritelmä:

(yhteenveto asetuksen (EY) N:o 510/2006 4 artiklan 2 kohdan vaatimuksista)

4.1 Nimi: ”Butelo de Vinhais” tai ”Bucho de Vinhais” tai ”Chouriço de Ossos de Vinhais”

4.2 Kuvaus: Savustettu makkara, joka on valmistettu Bísara-rodun tai sen kanssa risteytettyjen rotujen, 50-prosenttisesti Bísara-rotuisten (F1-luokan eläimet, jotka on saatu risteyttämällä keskenään puhdasrotuisia kantakirjaan merkittyjä Bísara-rotuun kuuluvia eläimiä ja muihin rotuihin kuuluvia eläimiä) sikojen lihasta, rasvasta, kylkiluista ja selkärangasta peräisin olevista luista ja rustoista. Makkarat on täytetty sian mahalaukkuun (”bucho”), virtsarakkoon (”bexiga”) tai paksusuoleen (”palaio”). Makkaran väri vaihtelee kellertävästä punertavaan tai tummanruskeaan, ja sen paino on 1–2 kilogrammaa. Muoto voi olla pyöreä, soikea tai lieriömäinen, ja koko vaihtelee käytetyn kuoren mukaan (mahalaukkuun tai virtsarakkoon täytetyn makkaran halkaisija on 10–15 senttimetriä, paksusuoleen tehdyn makkaran pituus on noin 20 senttimetriä ja halkaisija 10–15 senttimetriä). Luut voidaan havaita ulkoapäin.

4.3 Maantieteellinen alue: Perinteisen valmistustavan, eläinten ruokinnan, paikallisen väestön eläinten pitoon liittyvän perinteisen osaamisen sekä laadultaan kiistattomasti erottuvan raaka-aineen saamiseksi käytetyn ravinnon edellyttämien maaperäolosuhteiden perusteella alue, jolla Butelo de Vinhais -makkaran valmistukseen käytetyt Bísara-rotuiset tai kyseisen rodun kanssa risteytetyt siat syntyvät, jolla ne kasvatetaan, lihotetaan ja teurastetaan ja jolla ruhot leikataan, rajoittuu seuraaviin kuntiin: Alfândega da Fé, Bragança, Carrazeda de Anciães, Freixo de Espada à Cinta, Macedo de Cavaleiros, Miranda do Douro, Mirandela, Mogadouro, Torre de Moncorvo, Vila Flor, Vimioso ja Vinhais Bragançan läänissä sekä Alijó, Boticas, Chaves, Mesão Frio, Mondim de Basto, Montalegre, Murça, Régua, Ribeira de Pena, Sabrosa, Santa Marta de Penaguião, Valpaços, Vila Pouca de Aguiar ja Vila Real Vila Realin läänissä. Ainoastaan tämä alue täyttää ruokintaan käytettävää rehua ja eläinten kasvatukseen liittyvää osaamista koskevat vaatimukset. Butelo de Vinhais -makkaran tuotannon edellyttämien erityisten ilmasto-olosuhteiden, väestön osaamisen ja vakiintuneiden paikallisten perinteisten menetelmien perusteella maantieteellinen jalostusalue rajoittuu seuraaviin kuntiin Bragançan läänissä: Alfândega da Fé, Bragança, Carrazeda de Anciães, Freixo de Espada à Cinta, Macedo de Cavaleiros, Miranda do Douro, Mirandela, Mogadouro, Torre de Moncorvo, Vila Flor, Vimioso ja Vinhais.

4.4 Alkuperätodisteet: Butelo de Vinhais -makkaraa voidaan tuottaa ainoastaan edellä tarkoitetulla jalostusalueella sijaitsevissa jalostuslaitoksissa, joilla on asianmukainen toimilupa. Koko tuotantoprosessia valvotaan tarkkaan, jolloin tuotteen täydellinen jäljitettävyys voidaan varmistaa. Raaka-aine on peräisin rodun jalostusrekisteriin merkityistä Bísara-rotuisista sioista tai sellaisten risteytysten (F1) tuloksena syntyneistä sioista, joissa toinen vanhemmista on aikuisten jalostuseläinten rekisteriin merkitty Bísara-rotuinen sika. Eläimet on kasvatettava sikatiloilla, joiden pinta-ala soveltuu perinteisiin puolittain laajaperäisiin tuotantomenetelmiin ja joilla pystytään tuottamaan perinteistä rehua. On huomattava, että siat käyttävät ravinnokseen huomattavan määrän kastanjoita, mikä antaa lihalle selvästi tunnistettavat ja muista erottuvat aistinvaraiset ominaisuudet. Siat teurastetaan ja ruhot leikataan laitoksissa, joilla on asianmukainen toimilupa ja jotka sijaitsevat aina maantieteellisellä tuotantoalueella. Jalostus voi tapahtua ainoastaan ryhmittymän hyväksymissä laitoksissa, jotka valvontaelin on ensin hyväksynyt. Jokaiseen makkaraan kiinnitetään numeroitu varmennusmerkki, jonka perusteella tuotteen alkuperä voidaan jäljittää aina raaka-aineen tuottajatilalle asti. Alkuperä voidaan todeta missä tahansa tuotantoketjun vaiheessa varmennusmerkissä olevan pakollisen sarjanumeron avulla.

4.5 Valmistusmenetelmä: Liha, luut ja rustot leikataan pieniksi palasiksi ja maustetaan sekoittamalla niihin suolaa, valkosipulia, paprikaa, laakerinlehteä, vettä ja alueen viiniä (jonka täyteläisyys ja happamuus ovat ratkaisevia makkaramassan ja lopputuotteen laadun kannalta). Massan, jota paikallisesti kutsutaan nimellä ”adoba”, annetaan seistä yhdestä kolmeen päivään. Kun maku on tarkistettu viimeisen kerran, makkarat täytetään paksusuoleen, mahalaukkuun tai virtsarakkoon, jotka on ennen sitä ommeltu tai solmittu puuvillalangalla kiinni toisesta päästään. Toinen pää sidotaan, kun makkaran sisus on tiiviisti paikallaan. Sen jälkeen makkarat savustetaan miedossa lämmössä käyttäen polttopuuna tammea tai kastanjapuuta. Savustaminen kestää perinteisesti vähintään 15 päivää, ja sen jälkeen tapahtuu loppukypsytys viileässä. Butelo de Vinhais saatetaan markkinoille aina alkuperäispakkauksiin pakattuina kokonaisina makkaroina, koska tuotteen luonteen ja koostumuksen vuoksi sitä ei voida leikata paloiksi tai viipaleiksi. Pakkaamiseen käytetään vaaratonta ja tuotteeseen lähikosketuksessa reagoimatonta materiaalia, ja pakkaaminen tapahtuu joko normaalipaineisissa, paineeltaan säädellyissä tai alipaineistetuissa tiloissa. Pakkaamisen on tapahduttava ainoastaan maantieteellisellä jalostusalueella, jotta voidaan varmistaa tuotteen jäljitettävyys ja valvonta sekä sen aistinvaraisten ja mikrobiologisten ominaisuuksien säilyminen muuttumattomina.

4.6 Yhteys maantieteelliseen alkuperään: Sikatalouden pitkästä perinteestä ja merkityksestä alueella on olemassa runsaasti todisteita, jotka käyvät ilmi eläinhahmoisista veistoksista ja kunnallisissa rekistereissä olevista viittauksista sianlihasta ja siitä saaduista tuotteista perittyihin erilaisiin veroihin. Tuotteen yhteys maantieteelliseen alkuperään liittyy (kotoperäiseen) eläinrotuun, eläinten ruokintaan paikallisia tuotteita käyttäen, taitoon valita käytettävät lihapalat, asteittain tapahtuvaan savustamiseen miedossa lämmössä paikallisia puulajeja käyttäen sekä tuotteen kypsyttämiseen alueen hyvin kylmässä ja kuivassa ilmanalassa.

4.7 Valvontaelin:

Nimi:

Tradição e Qualidade — Associação Interprofissional para Produtos Agro-Alimentares de Trás-os-Montes

Osoite:

Av. 25 de Abril, 273 S/L

P-5370-202 Mirandela

Puhelin:

(351) 278 261 410

Faksi:

(351) 278 261 410

Sähköposti:

tradição-qualidade@clix.pt

Valvontaelin on hyväksytty standardin 45011:2001 vaatimukset täyttäväksi.

4.8 Merkinnät: Päällysmerkinnöissä on oltava maininta ”Butelo de Vinhais — Indicação Geográfica Protegida” tai ”Bucho de Vinhais — Indicação Geográfica Protegida” tai ”Chouriço de ossos de Vinhais — Indicação Geográfica Protegida”, vastaava yhteisön SMM-tunnus sekä Vinhaisin tuotteiden logo, jonka malli on esitetty jäljempänä. Päällysmerkinnöissä on myös oltava varmennusmerkki, jossa on ehdottomasti oltava tuotteen nimi, valvontaelimen nimi ja sarjanumero (numeerinen tai alfanumeerinen koodi, jonka avulla voidaan varmistaa tuotteen jäljitettävyys).

(1) EUVL L 93, 31.4.2006, s. 12.

		ISSN 1725-2490
Euroopan unionin virallinen lehti		C 268

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	50. vuosikerta 10. marraskuuta 2007

Ilmoitusnumero	Sisältö	Sivu
	II Tiedonannot
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN JA ELINTEN ANTAMAT TIEDONANNOT
	Komissio
2007/C 268/01	Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia COMP/M.4755 — Bayerische Landesbank/Hypo Alpe-Adria-Bank International) ( 1 )	1

2007/C 268/02	Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia COMP/M.4754 — Mondadori/Sanoma/JV) ( 1 )	1

2007/C 268/03	Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia COMP/M.4913 — Euraleo/Capitoloquattro/Sirti) ( 1 )	2

2007/C 268/04	Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia COMP/M.4684 — AIG/ORCO/Hospitality Invest) ( 1 )	2

2007/C 268/05	Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia COMP/M.4866 — Arques/Actebis) ( 1 )	3

2007/C 268/06	Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia COMP/M.4858 — Oaktree/Conbipel) ( 1 )	3

	Rahayksikkö	Kurssi
USD	Yhdysvaltain dollaria	1,4683
JPY	Japanin jeniä	163,22
DKK	Tanskan kruunua	7,4538
GBP	Englannin puntaa	0,70040
SEK	Ruotsin kruunua	9,2908
CHF	Sveitsin frangia	1,6483
ISK	Islannin kruunua	88,31
NOK	Norjan kruunua	7,8115
BGN	Bulgarian leviä	1,9558
CYP	Kyproksen puntaa	0,5842
CZK	Tšekin korunaa	26,730
EEK	Viron kruunua	15,6466
HUF	Unkarin forinttia	253,71
LTL	Liettuan litiä	3,4528
LVL	Latvian latia	0,7018
MTL	Maltan liiraa	0,4293
PLN	Puolan zlotya	3,6365
RON	Romanian leuta	3,4122
SKK	Slovakian korunaa	33,144
TRY	Turkin liiraa	1,7536
AUD	Australian dollaria	1,5993
CAD	Kanadan dollaria	1,3790
HKD	Hongkongin dollaria	11,4198
NZD	Uuden-Seelannin dollaria	1,9056
SGD	Singaporin dollaria	2,1171
KRW	Etelä-Korean wonia	1 331,45
ZAR	Etelä-Afrikan randia	9,6572
CNY	Kiinan juan renminbiä	10,8813
HRK	Kroatian kunaa	7,3385
IDR	Indonesian rupiaa	13 398,24
MYR	Malesian ringgitiä	4,8726
PHP	Filippiinien pesoa	62,961
RUB	Venäjän ruplaa	35,9140
THB	Thaimaan bahtia	46,316

	IV Tiedotteet
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN JA ELINTEN ANTAMAT TIEDOTTEET
	Komissio
2007/C 268/07	Euron kurssi	4

2007/C 268/08	Tieteellis-teknis-taloudellisen kalastuskomitean (STECF) jäsenten nimittäminen ja varallaololuettelon laatiminen	5

	JÄSENVALTIOIDEN ANTAMAT TIEDOTTEET
2007/C 268/09	Tiivistelmä tiedoista, jotka jäsenvaltiot ovat toimittaneet perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta maataloustuotteiden tuottamisen alalla toimiville pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettävään valtiontukeen ja asetuksen (EY) N:o 70/2001 muuttamisesta annetun komission asetuksen (EY) N:o 1857/2006 nojalla myönnettävästä valtiontuesta	8

2007/C 268/10	Tiivistelmä tiedoista, jotka jäsenvaltiot ovat toimittaneet perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta maataloustuotteiden tuottamisen alalla toimiville pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettävään valtiontukeen ja asetuksen (EY) N:o 70/2001 muuttamisesta annetun komission asetuksen (EY) N:o 1857/2006 nojalla myönnettävästä valtiontuesta	13

	V Ilmoitukset
	KILPAILUPOLITIIKAN TOIMEENPANOON LIITTYVÄT MENETTELYT
	Komissio
2007/C 268/11	Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia COMP/M.4853 — PPG/SigmaKalon) ( 1 )	20

2007/C 268/12	Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia COMP/M.4943 — Groupe Norbert Dentressangle/Christian Salvesen) — Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia ( 1 )	21

	MUUT ILMOITUKSET
	Komissio
2007/C 268/13	Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden rekisteröimisestä aidoiksi perinteisiksi tuotteiksi annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 509/2006 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu hakemuksen julkaiseminen	22

2007/C 268/14	Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu hakemuksen julkaiseminen	28

2007/C 268/15	Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu rekisteröintihakemuksen julkaiseminen	33

2007/C 268/16	Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu rekisteröintihakemuksen julkaiseminen	36


	(1) ETA:n kannalta merkityksellinen teksti