2.6.2007

Euroopan unionin virallinen lehti

C 122/3

Komission kertomus elintarvikkeiden säteilyttämisestä vuonna 2005

(2007/C 122/03)

TIIVISTELMÄ

Ionisoivalla säteilyllä käsiteltyjä elintarvikkeita ja elintarvikkeiden ainesosia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 22. helmikuuta 1999 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 1999/2/EY (1) 7 artiklan 3 kohdan nojalla jäsenvaltioiden on toimitettava vuosittain komissiolle

—	säteilyttämislaitoksissa tehtyjen tarkastusten tulokset, erityisesti tiedot käsitellyistä tuoteryhmistä ja -määristä sekä käytetyistä annoksista, ja

—	tuotteen kaupan pitämisen aikana tehtyjen tarkastusten tulokset sekä tiedot käsittelyn paljastamiseksi käytettävistä menetelmistä.

Vuonna 2005 kymmenessä jäsenvaltiossa toimi hyväksyttyjä säteilyttämislaitoksia. Kahdeksan jäsenvaltiota toimitti vaaditut tiedot käsitellyistä tuoteryhmistä ja -määristä tai käytetyistä annoksista. EU:ssa vuonna 2005 säteilytettyjen elintarvikkeiden tarkkaa määrää ei näin ollen tiedetä.

Seitsemäntoista jäsenvaltiota ilmoitti tarkastaneensa markkinoille saatettuja elintarvikkeita. Vuonna 2005 tarkastettiin yhteensä 7 011 elintarvikenäytettä. Noin 4 prosenttia markkinoilla olevista tuotteita oli laittomasti säteilytettyjä ja/tai säteilytettyjä ilman, että tätä oli mainittu pakkausmerkinnöissä. Aasialaisissa tuotteissa oli eniten vaatimustenvastaisia näytteitä. Vain kuusi säteilytetyiksi havaituista 287 näytteestä noudatti asetusta.

Jäsenvaltioiden väliset erot tarkastusten tuloksissa selittyvät osittain näytteiden valinnalla ja käytettyjen analyyttisten menetelmien tehokkuudella.

1. OIKEUSPERUSTA JA TAUSTAA

Direktiivin 1999/2/EY 7 artiklan 3 kohdan nojalla jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle joka vuosi

—	säteilyttämislaitoksissa tehtyjen tarkastusten tulokset, erityisesti tiedot käsitellyistä tuoteryhmistä ja -määristä sekä käytetyistä annoksista ja

—	tuotteen kaupan pitämisen aikana tehtyjen tarkastusten tulokset sekä tiedot käsittelyn paljastamiseksi käytettävistä menetelmistä.

Komissio julkaisee vuosiraporttien tulokset Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä kertomus kattaa ajanjakson 1. tammikuuta 2005 — 31. joulukuuta 2005.

Euroopan komission terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosaston www-sivuilla (2) on tietoja elintarvikkeiden säteilyttämiseen liittyvistä yleisistä näkökohdista.

1.1. Säteilyttämislaitokset

Direktiivin 1999/2/EY 3 artiklan 2 kohdan mukaan elintarvikkeita voidaan säteilyttää vain hyväksytyissä säteilyttämislaitoksissa. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset antavat hyväksynnän EU:n alueella sijaitseville laitoksille. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle hyväksymistään säteilyttämislaitoksista (7 artiklan 1 kohta).

Komissio on julkaissut luettelon (3) jäsenvaltioiden hyväksytyistä laitoksista.

1.2. Säteilytetyt elintarvikkeet

Kuivattujen mausteyrttien, mausteiden ja maustekasvien säteilyttäminen on sallittua EU:ssa (ionisoivalla säteilyllä käsiteltyjä elintarvikkeita ja elintarvikkeiden ainesosia koskevan yhteisön luettelon vahvistamisesta 22. helmikuuta 1999 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 1999/3/EY (4)). Lisäksi kuusi jäsenvaltiota on ilmoittanut pitäneensä tietyille elintarvikkeille annetut kansalliset luvat voimassa direktiivin 1999/2/EY 4 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Komissio on julkaissut luettelon (5) kansallisista luvista.

Direktiivin 1999/2/EY 6 artiklan mukaisesti säteilytettyjen elintarvikkeiden tai koostetun elintarvikkeen säteilytettyjen ainesosien pakkausmerkinnöissä on oltava maininta ”säteilytetty ”tai ”käsitelty ionisoivalla säteilyllä”.

Euroopan standardointikomitea (CEN) on komission antaman toimeksiannon perusteella standardoinut useita analyysimenetelmiä asianmukaisten pakkausmerkintöjen takaamiseksi tai sellaisten tuotteiden paljastamiseksi, joiden säteilyttämiseen ei ole myönnetty lupaa.

2. SÄTEILYTTÄMISLAITOKSISSA TEHTYJEN TARKASTUSTEN TULOKSET

Tietoja jäsenvaltioiden laitoksista on komission www-sivustossa osoitteessa:

http://europa.eu.int/comm/food/food/biosafety/irradiation/approved_facilities_en.pdf.

Jäsenvaltiot ovat toimittaneet seuraavat tiedot:

2.1. Belgia

Toimivaltaisten viranomaisten vuonna 2005 tekemät tarkastukset vahvistavat, että säteilyttämislaitos IBA Mediris S.A. noudattaa direktiivin 1999/2/EY vaatimuksia. Yhtiötä pyydettiin kuitenkin ottamaan käyttöön menettely, jolla varmistetaan ja osoitetaan, että elintarvikkeet, joiden säteilyttäminen on kiellettyä Belgiassa, viedään maasta.

Seuraavassa taulukossa esitetään laitoksessa vuonna 2005 säteilytettyjen elintarvikkeiden ryhmät ja määrät.

Elintarvike	Määrä (t) (6)	Keskimääräinen absorboitunut annos (kGy)
Katkaravut	541,4	5
Sammakonreidet	3 225,7	5
Yrtit, mausteet ja maustekasvit	217,8	6-9
Pakastetut kasvikset	56,1	3
Munat	665,1	2-3
Siipikarjanliha/riista	883,9	3-5
Liha	213,7	3-5
Kala	118,2	3-7
Kuivatut hedelmät	0,5	6-9
Tärkkelys	93,0	3
Plasma	46,4	6-9
Valmisruoat	75,3	3
Kuivatut vihannekset	112,8	6-9
Arabikumi	0,5	5
Muut	931,2	2-25
Yhteensä	7 279,2

2.2. Tšekki

Toimivaltaisten viranomaisten vuonna 2005 tekemät tarkastukset vahvistavat, että säteilyttämislaitos Artim spol.s.r.o. noudattaa direktiivin 1999/2/EY vaatimuksia.

Seuraavassa taulukossa esitetään laitoksessa vuonna 2005 säteilytettyjen elintarvikkeiden ryhmät ja määrät.

Elintarvike

Määrä

(t)

Keskimääräinen absorboitunut säteilyannos

(KGy)

Kuivatut mausteyrtit, mausteet ja maustekasvit

85,3

4-7

Yhteensä

85,3

2.3. Saksa

Saksassa toimi tarkastelujaksolla neljä hyväksyttyä säteilyttämislaitosta:

a) Gamma Service Produktbestrahlung GmbH, Radeberg

Toimivaltaisten viranomaisten vuonna 2005 tekemät tarkastukset vahvistavat, että säteilyttämislaitos noudattaa direktiivin 1999/2/EY vaatimuksia.

Seuraavassa taulukossa esitetään laitoksessa vuonna 2005 säteilytettyjen elintarvikkeiden ryhmät ja määrät.

Elintarvike	Määrä (t)	Keskimääräinen absorboitunut annos (kGy)
Kuivatut vihannekset	50,9	< 10
Yrtit ja mausteet	169,0	< 10
Muut elintarvikkeet (guaranan siemenet)	0,1	< 0
Yhteensä	220,0

Kolmansiin maihin vietiin 101,5 tonnia säteilytettyjä elintarvikkeita.

b) Beta-Gamma Service GmbH&Co. KG, Wiehl

Toimivaltaisten viranomaisten vuonna 2005 tekemät tarkastukset vahvistavat, että säteilyttämislaitos noudattaa direktiivin 1999/2/EY vaatimuksia.

Seuraavassa taulukossa esitetään laitoksessa vuonna 2005 säteilytettyjen elintarvikkeiden ryhmät ja määrät.

Elintarvike	Määrä (t)	Keskimääräinen absorboitunut annos (kGy)
Kasviraaka-aineet (tilli, selleri, paprika)	6,46	4-10
Kuivatut vihannekset	27,83	6-8
Yhteensä	34,29

Kaikki säteilytetyt elintarvikkeet vietiin kolmansiin maihin.

c) Isotron Deutschland GmbH, Allershausen

Toimivaltaisten viranomaisten vuonna 2005 tekemät tarkastukset vahvistavat, että säteilyttämislaitos noudattaa direktiivin 1999/2/EY vaatimuksia.

Seuraavassa taulukossa esitetään laitoksessa vuonna 2005 säteilytettyjen elintarvikkeiden ryhmät ja määrät.

Elintarvike	Määrä (t)	Keskimääräinen absorboitunut annos (kGy)
Yrtit	180,4	7-9
Mausteet	37,07	7-9
Yhteensä	217,47

Kaikki säteilytetyt elintarvikkeet vietiin kolmansiin maihin.

d) Gamma-Service GmbH&Co KG, Bruchsal

Laitoksessa ei säteilytetty elintarvikkeita vuonna 2005.

2.4. Espanja

Espanjassa on kaksi elintarvikkeiden säteilyttämistä varten hyväksyttyä laitosta.

Kyseinen jäsenvaltio ei ole toimittanut tietoja laitoksissa suoritettujen tarkastusten tuloksista.

2.5. Ranska

Ranskassa on kuusi elintarvikkeiden säteilyttämistä varten hyväksyttyä laitosta. Toimivaltaisten viranomaisten vuonna 2005 tekemät tarkastukset vahvistavat, että säteilyttämislaitokset noudattavat direktiivin 1999/2/EY vaatimuksia.

Seuraavassa taulukossa esitetään laitoksissa vuonna 2005 säteilytettyjen elintarvikkeiden ryhmät ja määrät.

Elintarvike	Määrä (t)	Keskimääräinen absorboitunut annos (kGy)
Yrtit, mausteet ja kuivatut vihannekset	134,3	10
Arabikumi	133,7	3
Kaseiini	43,5	6
Siipikarja	1 849,2	5
Pakastetut sammakonreidet	939,8	5
Katkaravut	10,5	5
Yhteensä	3 111

2.6. Unkari

Unkarissa on yksi elintarvikkeiden säteilyttämistä varten hyväksytty laitos. Toimivaltaisten viranomaisten vuonna 2005 tekemä tarkastus vahvisti, että direktiivin 1999/2/EY vaatimuksia noudatetaan.

Seuraavassa taulukossa esitetään laitoksessa vuonna 2005 säteilytettyjen elintarvikkeiden ryhmät ja määrät.

Elintarvike	Määrä (t)	Keskimääräinen absorboitunut annos (kGy)
Mausteet	34,6	4-8
Kuivatut vihannekset ja hedelmät	11,3	3-6
Yrtit	64,9	3-8
Yhteensä	110,8

2.7. Italia

Italiassa on yksi elintarvikkeiden säteilyttämistä varten hyväksytty laitos.

Kyseinen jäsenvaltio ei ole toimittanut tietoja laitoksessa suoritettujen tarkastusten tuloksista.

2.8. Alankomaat

Alankomaalaisissa laitoksissa ei tehty virallisia tarkastuksia vuonna 2005. Seuraavassa taulukossa esitetään kahdessa laitoksessa vuonna 2005 säteilytettyjen elintarvikkeiden ryhmät ja määrät.

Tuotteet vuonna 2005	Määrä (t) (7)
Mausteet ja yrtit	1 141,1
Kuivatut vihannekset	880,8
Siipikarjan liha (pakastettu)	52,8
Katkaravut (jäähdytetyt)	36
Katkaravut (pakastetut)	32,8
Sammakonosat	124
Munanvalkuaiset (jäähdytetyt)	0,8
Elintarvikkeet (8)	698,4
Elintarvikenäytteet	32
Yhteensä	3 299,2

2.9. Puola

Puolassa on kaksi elintarvikkeiden säteilyttämistä varten hyväksyttyä laitosta.

Seuraavissa taulukoissa esitetään laitoksissa vuonna 2005 säteilytettyjen elintarvikkeiden ryhmät ja määrät.

a) Ydinkemian ja -tekniikan laitos, Varsova

Elintarvike	Määrä (t)	Keskimääräinen absorboitunut annos (kGy)
Mausteet, kuivatut vihannekset	584,0	7-10
Kuivatut sienet	79,6	5-10
Yhteensä	663,6

b) Łódźin teknisen korkeakoulun sovelletun radiokemian laitos

Elintarvike

Määrä

(t)

Keskimääräinen absorboitunut annos

(kGy)

Yrtit

23,4

Yhteensä

23,4

2.10. Yhdistynyt kuningaskunta

Yhdistyneessä kuningaskunnassa on yksi elintarvikkeiden säteilyttämistä varten hyväksytty laitos.

Laitoksessa ei lupaehtojen mukaan säteilytetty elintarvikkeita vuonna 2005 eikä sitä tarkastettu vuonna 2005.

2.11. Tiivistelmä EU:n tilanteesta

Kymmenessä jäsenvaltiossa on direktiivin 1999/2/EY 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti hyväksyttyjä laitoksia.

Kahdeksan jäsenvaltiota toimitti komissiolle tulokset säteilytyslaitoksissa suoritettujen tarkastusten tuloksista.

Koko Euroopan unionissa säteilytettyjen elintarvikkeiden tarkkaa määrää ei voida näin ollen määrittää.

3. TUOTTEIDEN KAUPAN PITÄMISEN AIKANA TEHTYJEN TARKASTUSTEN TULOKSET SEKÄ SÄTEILYTETTYJEN ELINTARVIKKEIDEN HAVAITSEMISEKSI KÄYTETYT MENETELMÄT

Jäsenvaltiot ovat toimittaneet seuraavat tiedot:

3.1. Itävalta

115 näytteestä tarkastettiin, oliko niitä käsitelty ionisoivalla säteilyllä. Yhtäkään niistä ei ollut säteilytetty.

Analysoitu elintarvike	Analysoitujen näytteiden määrä: 115		Käytetty CEN-menetelmä
Analysoitu elintarvike	Tulos: ei säteilytetty	Tulos: säteilytetty, ei asianmukaista merkintää	Käytetty CEN-menetelmä
Basilika	3	0	EN 1788 EN 13751
Chili	1	0	EN 1788 EN 13751
Curry	1	0	EN 1788 EN 13751
Kurkuma	1	0	EN 1788 EN 13751
Meirami	2	0	EN 1788 EN 13751
Oregano	3	0	EN 1788 EN 13751
Paprika	7	0	EN 1788 EN 13751
Pippuri	6	0	EN 1788 EN 13751
Rosmariini	2	0	EN 1788 EN 13751
Timjami	4	0	EN 1788 EN 13751
Kaneli	1	0	EN 1788 EN 13751
Yrttitee	47	0	EN 1788 EN 13751
Kana	13	0	EN 1786
Ankka	15	0	EN 1786
Hanhi	9	0	EN 1786
Yhteensä	115	0
Yhteensä (%) analysoiduista näytteistä	100	0

3.2. Belgia

Yhteensä 148 näytettä analysoitiin. Yhtäkään niistä ei ollut säteilytetty.

Analysoitu elintarvike	Analysoitujen näytteiden määrä: 148		Käytetty CEN-menetelmä
Analysoitu elintarvike	Tulos: ei säteilytetty	Tulos: säteilytetty, ei asianmukaista merkintää (alkuperä)	Käytetty CEN-menetelmä
Pakastetut katkaravut, jotka on kuorittu ja joilta on poistettu pää	15	0	EN 1785 tai EN 1788
Kuivatut mausteet ja yrtit	5	0	EN 1785 tai EN 1788
Sammakonreidet	14	0	EN 1785 tai EN 1788
Tuoreet mansikat	14	0	EN 1785 tai EN 1788
Juustoraaste	100	0	EN 1785 tai EN 1788
Yhteensä	148	0
Yhteensä (%) analysoiduista näytteistä	100	0

3.3. Kypros

Vuonna 2005 ei tehty analyyttisiä tarkastuksia.

3.4. Tšekki

Yhteensä 78 näytettä analysoitiin. Näytteistä 8 oli säteilytetty, eikä siitä ollut asianmukaista merkintää.

Analysoitu elintarvike	Analysoitujen näytteiden määrä: 78		Käytetty CEN-menetelmä
Analysoitu elintarvike	Tulos: ei säteilytetty	Tulos: säteilytetty, ei asianmukaista merkintää	Käytetty CEN-menetelmä
Mausteet	28	2	EN 1788
Yrttiteet	20	3	EN 1788
Ravintolisät	7	3	EN 1788
Pikanuudelit	2	0	EN 1788
Tuoreet hedelmät	9	0	EN 1788
Siipikarja	2	0	EN 1788
Kaakaojauhe	2	0	EN 1788
Yhteensä	70	8
Yhteensä (%) analysoiduista näytteistä	90	10

3.5. Saksa

Yhteensä 3 945 elintarvikenäytettä tarkastettiin. Niistä 141, eli 3,6 prosenttia, ei vastannut vaatimuksia: 93 näytteessä ei ollut asianmukaista merkintää, ja 48 oli laittomasti säteilytetty.

Kaksi näytettä oli säteilytetty laillisesti ja niissä oli asianmukainen merkintä.

Rikkomukset jakaantuvat hyvin epätasaisesti tuoteryhmien kesken. Ryhmässä ”Aasialaiset nuudelivälipalat, cocktailpalat, pizza, pikkupurtava (TV snacks) ”42 yhteensä 113 näytteestä (37 prosenttia) oli laittomasti säteilytettyjä ja/tai niissä ei ollut asianmukaista merkintää. Keitoista ja kastikkeista 32 prosenttia oli tällaisia.

On huomattava, että aasialaisissa tuotteissa oli eniten vaatimustenvastaisia näytteitä.

Analysoitu elintarvike	Analysoitujen näytteiden määrä: 3 945		Käytetty CEN-menetelmä
Analysoitu elintarvike	Tulos: ei säteilytetty	Tulos: säteilytetty, mutta luvattomasti ja/tai ilman asianmukaista merkintää	Käytetty CEN-menetelmä
Maito ja maitotuotteet	52	0	EN 1788 EN 1787
Yrttijuusto	56	0	EN 1788 EN 1784 EN 1787 EN 13751
Yrttivoi	32	0	EN 1787 EN 1788 EN 1788 muutettu
Munat ja munatuotteet	5	0	EN 1784 muutettu
Liha (myös pakastettu liha, paitsi siipikarjanliha, riista)	23	0	EN 1784 muutettu EN 1786
Lihavalmisteet (paitsi makkarat)	39	0	EN 1784 EN 1784 muutettu EN 1786
Makkarat	65	0	EN 1786 EN 1788 EN 1787
Siipikarja	151	0	EN 1786
Riista	6	0	EN 1786 EN 1784
Kala ja kalastustuotteet	133	9	EN 1786 EN 1788
Äyriäiset, nilviäiset, simpukat ja muut vesieläimet ja niistä saatavat tuotteet	225	6	EN 1786 EN 1788.L 12.01-1
Palkokasvit	27	0	EN 1788
Keitot ja kastikkeet	96	47	EN 1375 EN 1787 EN 1788 EN 13751
Vilja ja viljatuotteet	54		EN 1787 EN 1788
Öljysiemenet	103	0	EN 1787 EN 1788
Pähkinät	148	0	EN 1375 EN 1784 EN 1787 EN 1788
Perunat ja erittäin tärkkelyspitoisten kasvien osat	19	0	EN 1787 EN 1788
Tuoreet vihannekset ja salaatti	53	0	EN 1787 EN 1788 EN 13751
Kuivatut vihannekset ja vihannestuotteet	70	0	EN 1375 EN 1787 EN 1788 EN 13751 (seulonta) L 00.00-42 ESR
Tuoreet sienet	20	0	EN 1788 EN 1375
Kuivatut sienet tai sienituotteet	173	2	EN 1375 EN 1787 EN 1788 EN 13751 (seulonta)
Tuoreet hedelmät	169	0	EN 1787 EN 1788 PSL
Kuivatut hedelmät tai hedelmätuotteet	101	0	EN 1787 EN 13708
Kaakaojauhe	24	0
Teet ja teen kaltaiset tuotteet	161	8	EN 1788 EN 1787 EN 13751 EN 13751 (seulonta)
Valmisateriat	35	4	EN 1786 EN 1787 EN 1788 EN 13751 (seulonta)
Mausteet, myös mauste-valmisteet ja maustesuolat	1 385	8	EN 1784 EN 1787 EN 1788 EN 1375 EN 13751 (seulonta) EN 13788
Yrtit	133	0	EN 1787 EN 1788
Kuivatut valmisateriat	52	3	EN 1787 EN 1788
Aasialaiset nuudelivälipalat, cocktailpalat, pizza, pikkupurtava (TV snacks)	71	42	EN 1787 EN 1788
Ravintolisät	99	9	EN 1375 EN 1787 EN 1788 EN 13751 EN 13751 + EN 1788
Muut	18	3	EN 1787 EN 1788
Yhteensä	3 798	141
Yhteensä (%) analysoiduista näytteistä	96,4	3,6

3.6. Tanska

Vuonna 2005 ei tehty analyyttisiä tarkastuksia.

3.7. Viro

Vuonna 2005 ei tehty analyyttisiä tarkastuksia.

3.8. Kreikka

Yhteensä 54 näytettä analysoitiin. Yhtäkään niistä ei ollut säteilytetty.

Analysoitu elintarvike	Analysoitujen näytteiden määrä: 54		Käytetty CEN-menetelmä
Analysoitu elintarvike	Tulos: ei säteilytetty	Tulos: säteilytetty	Käytetty CEN-menetelmä
Yrtit ja mausteet	32	0
Tee	12	0
Kala ja nilviäiset	10	0
Yhteensä	54	0
Yhteensä (%) analysoiduista näytteistä	100	0

3.9. Espanja

Kyseinen jäsenvaltio ei ole toimittanut tietoja markkinoilla suoritettujen tarkastusten tuloksista.

3.10. Suomi

Yhteensä 274 näytettä analysoitiin. Kuivattujen mausteiden ja yrttien näytteitä analysoitiin 246. Niistä kuusi sisälsi säteilytettyä ainesta. Yhteensä 21 ravintolisää analysoitiin, ja niistä seitsemän sisälsi säteilytettyä ainesta.

Yhdessäkään säteilytettyä ainesta sisältävistä näytteistä ei ollut asianmukaista merkintää, eivätkä säteilyttämislaitokset olleet EU:n hyväksymiä.

Analysoitu elintarvike	Analysoitujen näytteiden määrä: 274		Käytetty CEN-menetelmä
Analysoitu elintarvike	Tulos: ei säteilytetty	Tulos: säteilytetty, ei asianmukaista merkintää	Käytetty CEN-menetelmä
Kuivatut mausteet ja yrtit	240	6	EN 13751 EN 1788
Ravintolisät	14	7	EN 13751 EN 1788
Hedelmät ja marjat	7	0
Yhteensä	261	13
Yhteensä (%) analysoiduista näytteistä	95	5

3.11. Ranska

Yhteensä 86 näytettä analysoitiin. Yrttinäytteistä kuusi oli säteilytetty, eikä siitä ollut asianmukaista merkintää.

Analysoitu elintarvike	Analysoitujen näytteiden määrä: 86		Käytetty CEN-menetelmä
Analysoitu elintarvike	Tulos: ei säteilytetty	Tulos: säteilytetty	Käytetty CEN-menetelmä
Mausteet ja yrtit	22	0
Ravintolisät	21	0
Tee ja yrttijuomat	11	0
Kuivatut sienet	9	1
Katkaravut	10	0
Hedelmät ja vihannekset	7	0
Sammakonreidet	5	5
Yhteensä	80	6
Yhteensä (%) analysoiduista näytteistä	93	7

Näytteistä seulottiin ne, joissa oli epätavallisen alhaiset mikrobiologiset pitoisuudet, ja kyseiset näytteet analysoitiin CEN-menetelmällä 1788.

3.12. Unkari

Yhteensä 141 näytettä analysoitiin. Seitsemän yrttinäytettä oli säteilytetty, ja niistä neljä oli merkitty asianmukaisesti.

Analysoitu elintarvike	Analysoitujen näytteiden määrä: 141		Käytetty CEN-menetelmä
Analysoitu elintarvike	Tulos: ei säteilytetty	Tulos: säteilytetty, ei asianmukaista merkintää	Käytetty CEN-menetelmä
Yrtit	38	0	EN 1788
Tee	96	3	EN 1788
Yhteensä	134	3
Yhteensä (%) analysoiduista näytteistä	95	2

3.13. Irlanti

Vuonna 2005 analysoitiin 459 näytettä. Näytteistä 20 oli säteilytetty, eikä siitä ollut asianmukaista merkintää.

Analysoitu elintarvike	Analysoitujen näytteiden määrä: 459		Käytetty CEN-menetelmä
Analysoitu elintarvike	Tulos: ei säteilytetty	Tulos: säteilytetty, ei asianmukaista merkintää	Käytetty CEN-menetelmä
Nuudelit	61	14	EN13751 seulonnassa, vahvistus EN1788:lla
Katkaravut	4	0
Kastikkeet, sinapit ja keitot	28	3
Mausteet/liemet	22	1
Tuoreet hedelmät	13	0
Yrtit ja mausteet	169	2
Kahvi ja tee (myös yrttitee)	41	0
Siemenet	29	0
Kuivatut hedelmät ja vihannekset	6	0
Mausteet	9	0
Ravintolisät	44	0
Muut	13	0
Yhteensä	439	20
% analysoiduista näytteistä	96	4

3.14. Italia

Yhteensä 112 näytettä analysoitiin. Yrttinäytteistä viisi oli säteilytetty, eikä siitä ollut asianmukaista merkintää.

Analysoitu elintarvike	Analysoitujen näytteiden määrä: 112		Käytetty CEN-menetelmä
Analysoitu elintarvike	Tulos: ei säteilytetty	Tulos: säteilytetty, ei asianmukaista merkintää	Käytetty CEN-menetelmä
Mausteet, yrtit ja kasviuutteet	107	5	EN 13784/2002 EN 13751 EN 1788
Yhteensä	107	5
Yhteensä (%) analysoiduista näytteistä	100	5

3.15. Latvia

Vuonna 2005 ei tehty analyyttisiä tarkastuksia.

3.16. Liettua

Näytteitä analysoitiin yhteensä 12, joista yhtäkään ei ollut säteilytetty.

Analysoitu elintarvike	Analysoitujen näytteiden määrä: 40		Käytetty menetelmä
Analysoitu elintarvike	Tulos: ei säteilytetty	Tulos: säteilytetty	Käytetty menetelmä
Mausteet ja yrtit	5	0	LST EN 13783:2004
Tee	7	0	LST EN 13783:2004
Yhteensä	12	0
Yhteensä (%) analysoiduista näytteistä	100	0

3.17. Luxemburg

Näytteitä analysoitiin yhteensä 40, joista yhtäkään ei ollut säteilytetty.

Analysoitu elintarvike	Analysoitujen näytteiden määrä: 40		Käytetty CEN-menetelmä
Analysoitu elintarvike	Tulos: ei säteilytetty	Tulos: säteilytetty	Käytetty CEN-menetelmä
Mausteet	10	0	EN 1788
Perunat	10	0	EN 1788
Tee	10	0	EN 1788
Sipuli	10	0	EN 1788
Yhteensä	40	0
Yhteensä (%) analysoiduista näytteistä	100	0

3.18. Malta

Vuonna 2005 ei tehty analyyttisiä tarkastuksia.

3.19. Alankomaat

Näytteitä analysoitiin yhteensä 792, joista 31 oli säteilytettyjä. Missään säteilytetyksi havaitussa näytteessä ei ollut asianmukaisia merkintöjä.

Analysoitu elintarvike	Analysoitujen näytteiden määrä: 792		Käytetty CEN-menetelmä
Analysoitu elintarvike	Tulos: ei säteilytetty	Tulos: säteilytetty	Käytetty CEN-menetelmä
Viljatuotteet	72	0	EN 13751 EN 1788
Kuivatut vihannekset	53	0	EN 13751 EN 1788
Kuivatut palkokasvit	43	0	EN 13751 EN 1788
Kuivatut hedelmät	215	0	EN 13751 EN 1788
Siemenet	5	0	EN 13751 EN 1788
Katkaravut	54	0	EN 13751 EN 1788
Yrttisekoitukset	20	2	EN 13751 EN 1788
Yrtit ja mausteet	199	3	EN 13751 EN 1788
Ravintolisät	100	26	EN 13751 EN 1788
Yhteensä	761	31
Yhteensä (%) analysoiduista näytteistä	96	4

3.20. Puola

Yhteensä 120 näytettä analysoitiin. Neljä näytettä oli säteilytetty eikä yhtään niistä ollut merkitty asianmukaisesti.

Analysoitu elintarvike	Analysoitujen näytteiden määrä: 120		Käytetty CEN-menetelmä
Analysoitu elintarvike	Tulos: ei säteilytetty	Tulos: säteilytetty, ei asianmukaista merkintää	Käytetty CEN-menetelmä
Kuivatut yrtit, mausteet ja maustekasvit	48	4	EN 1788
Perunat	10	0	EN 1788
Sipuli ja valkosipuli	16	0	EN 1788
Siipikarja	4	0	EN 1788
Kuorelliset pähkinät	25	0	EN 1788
Katkaravut, kalat	13	0	EN 1788
Yhteensä	116	4
Yhteensä (%) analysoiduista näytteistä	97	3

3.21. Portugali

Vuonna 2005 ei tehty analyyttisiä tarkastuksia.

3.22. Ruotsi

Vuonna 2005 otettiin kuusi näytettä pääasiassa siipikarjanlihasta. Säteilyttämisen analysointiin käytettiin menetelmää EN 1784.

Kuudesta analysoidusta näytteestä yksikään ei ollut säteilytetty.

3.23. Slovakia

Näytteitä analysoitiin yhteensä 56, joista yhtäkään ei ollut säteilytetty.

Analysoitu elintarvike	Analysoitujen näytteiden määrä: 40		Käytetty menetelmä
Analysoitu elintarvike	Tulos: ei säteilytetty	Tulos: säteilytetty	Käytetty menetelmä
Pistaasipähkinät ja muut pähkinät	43	0	GC
Juusto	9	0	GC
Ankka	4	0	GC
Yhteensä	56	0
Yhteensä (%) analysoiduista näytteistä	100	0

3.24. Slovenia

Vuonna 2005 analysoitiin kymmenen yrtti- ja maustenäytettä, joista yksikään ei ollut säteilytetty.

3.25. Yhdistynyt kuningaskunta

Yhdistyneen kuningaskunnan paikallisviranomaiset ottivat Elintarvikestandardiviraston (Food Standards Agency) tietojen mukaan vuonna 2005 yhteensä 657 näytettä ja analysoivat ne säteilytettyihin elintarvikkeisiin sovellettavilla standardoiduilla havaitsemistesteillä. Näistä 657 näytteestä 42 (6 prosenttia) oli säteilytettyjä. 101 näytteestä ei saatu tulosta; ne todettiin CEN-menetelmän EN 13751:2002 mukaan keskitasoisiksi eikä niitä analysoitu tarkemmin, tai ne olivat ns. alhaisen herkkyysluokan näytteitä, joiden kohdalla mineraalirakeen kokoinen näyte ei riittänyt tarkan analyysin suorittamiseen.

Analysoitu elintarvike	Analysoitujen näytteiden määrä: 657			Käytetty CEN-menetelmä
Analysoitu elintarvike	Tulos: ei säteilytetty	Tulos: ei varmaa tulosta	Tulos: säteilytetty	Käytetty CEN-menetelmä
Kuivatut yrtit, mausteet ja maustekasvit	267	36	20	EN 13751:2002; EN 1778:2001
Kuskus ja kuivatut mausteet	3	0	0	EN 13751:2002; EN 1778:2001
Kuivatut keitot	23	2	0	EN 13751:2002
Nuudelit ja kuivatut mausteetA	84	9	10	EN 13751:2002; EN 1778:2001
Riisi ja kuivatut mausteet	2	0	0	EN 13751:2002
Pasta ja kuivatut mausteet	2	0	0	EN 13751:2002; EN 1778:2001
Syötävät sienet (kuivatut ja tuoreet)	4	0	0	EN 13751:2002; EN 1778:2001
Kuivatut hedelmät	16	0	0	EN 13751:2002
Tuoreet hedelmät	22	1	0	EN 13751:2002
Vihannekset, myös sipulit	19	3	1	EN 13751:2002
Yrttiteet	5	0	2	EN 13751:2002; EN 1778:2001
Kala- ja äyriäisruoat, mm. nilviäiset, katkaravut ja kala	16	11	3	EN 13751:2002; EN 1778:2001
Kuivatut elintarvikkeiden ainesosat	28	12	1	EN 13751:2002
Pähkinät	1	0	0	EN 13751:2002
Ravintolisät	18	27	5	EN 13751:2002; EN 1778:2001
MuutB	4	0	0	EN 13751:2002; EN 1778:2001
Yhteensä	514	101	42
Yhteensä (%) analysoiduista näytteistä	78	16	6

3.26. Tiivistelmä EU:n tilanteesta

Seuraavassa taulukossa esitetään koko EU:ssa analysoidut näytteet ja saadut tulokset:

Jäsenvaltio

Säteilyttämättömien näytteiden lukumäärä

Säteilytettyjen näytteiden lukumäärä

% näytteistä säteilytetty, ei asianmukaista merkintää

115

148

NAC

3 798

143 (9)

3,6

NAC

264

134

7 (*)

439

107

NAC

761

116

NAC

514 (10)

Yhteensä

6 724

281

4,0

NI	:	Jäsenvaltio ei ole toimittanut tietoja.
NAC	:	Vuonna 2005 ei tehty analyyttisiä tarkastuksia.

4. PÄÄTELMÄT

4.1. Säteilyttämislaitoksissa tehtyjen tarkastusten tulokset

Jäsenvaltioiden edellytetään direktiivin 1999/2/EY mukaan ilmoittavan komissiolle säteilyttämislaitoksissa tehtyjen tarkastusten tulokset, säteilytettyjen elintarvikkeiden ryhmät ja määrät sekä käytetyt keskimääräiset annokset.

Vuonna 2005 kymmenessä jäsenvaltiossa toimi hyväksyttyjä säteilyttämislaitoksia.

Kahdeksan kymmenestä jäsenvaltiosta toimitti vaaditut tiedot käsiteltyjen tuoteryhmien osalta.

EU:ssa vuonna 2005 säteilytettyjen elintarvikkeiden tarkkaa määrää ei näin ollen puutteellisen raportoinnin takia tiedetä.

4.2. Tuotteiden kaupan pitämisen aikana tehtyjen tarkastusten tulokset

Vuonna 2005 kuusitoista jäsenvaltiota teki analyyttisiä tarkastuksia ja toimitti vaaditut tiedot. Neljä jäsenvaltiota ilmoitti komissiolle, etteivät ne tehneet analyyttisiä tarkastuksia tämän kertomuksen kattamalla ajanjaksolla.

Toimitetuista tiedoista käy ilmi, että 4 prosenttia näytteistä oli laittomasti säteilytettyjä ja/tai puutteellisesti merkittyjä vuonna 2005. Säteilytetyiksi osoittautuneista 287 näytteestä vain kuusi oli säteilytetty vaatimustenmukaisesti ja merkitty oikein.

Rikkomukset jakaantuvat epätasaisesti tuoteryhmien kesken. Erityisesti ne koskevat Aasiasta tuotuja tuotteita kuten aasialaisia nuudeleita ja ravintolisiä. Olisi myös huomattava, että vuonna 2005 Aasiassa ei ollut Euroopan yhteisön hyväksymiä laitoksia.

Komissio edellyttää, että jäsenvaltiot kiinnittävät tarkastuksissaan edelleenkin erityistä huomiota kyseisiin tuotteisiin ja että jäsenvaltiot ryhtyvät asianmukaisiin toimenpiteisiin.

Jäsenvaltioiden väliset erot tarkastusten tuloksissa voidaan osittain selittää näytteiden valinnalla ja käytettyjen analyyttisten menetelmien tehokkuudella.

4.3. Tarkastustulosten toimittamisen määräaika vuoden 2006 kertomusta varten

Vuonna 2006 direktiivin 1999/2/EY 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti tehtyjen tarkastusten tulokset on toimitettava komissiolle 30. huhtikuuta 2007 mennessä.

(1) EYVL L 66, 13.3.1999. s. 16. Direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1882/2003 (EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1).

(2) http://europa.eu.int/comm/food/food/biosafety/irradiation/index_en.htm.

(3) EUVL C 187, 7.8.2003, s. 13.

(4) EYVL L 66, 13.3.1999, s. 24.

(5) EUVL C 112, 12.5.2006, s. 6.

(6) Määrä on ilmoitettu kilogrammoina.

(7) Määrät on ilmoitettu ”kartonkeina”, joiden keskimääräinen paino on 800 kg.

(8) Kolmansiin maihin vietäviksi tarkoitetut tuotteet.

(9) Saksassa löydettiin kaksi näytettä ja Unkarissa neljä näytettä, jotka oli säteilytetty vaatimustenmukaisesti ja merkitty asianmukaisesti.

(10) Yhdistynyt kuningaskunta luokitteli 101 näytettä epävarmoiksi

2.6.2007

Euroopan unionin virallinen lehti

C 122/22

VALTIONTUKI — ITALIA

Valtontuki C 11/07 (ex N 476/06 ja NN 14/06) — Pelastamistuen väärinkäyttö ja rakenneuudistustuen soveltuvuus Ottanalle — Italia

Kehotus huomautusten esittämiseen EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukaisesti

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2007/C 122/04)

Komissio on ilmoittanut 4. huhtikuuta 2007 päivätyllä, tätä tiivistelmää seuraavilla sivuilla todistusvoimaisella kielellä toistetulla kirjeellä Italialle päätöksestään aloittaa EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu menettely, joka koskee mainittua toimenpidettä.

Asianomaiset voivat esittää huomautuksensa toimenpiteestä, jota koskevan menettelyn komissio aloittaa, kuukauden kuluessa tämän tiivistelmän ja sitä seuraavan kirjeen julkaisemisesta. Huomautukset on lähetettävä seuraavaan osoitteeseen:

Euroopan komissio

Kilpailun pääosasto

Valtiontukien kirjaamo

Toimisto: SPA3, 6/5

B-1049 Bryssel

Faksi: (32-29) 296 12 42

Huomautukset toimitetaan Italialle. Huomautusten esittäjä voi pyytää kirjallisesti henkilöllisyytensä luottamuksellista käsittelyä. Tämä pyyntö on perusteltava.

TIIVISTELMÄ

I. MENETTELY

Italian viranomaiset ilmoittivat komissiolle 23. helmikuuta 2006 Ottana Energia Srl:lle myönnetystä pelastamistuesta, joka toteutettiin vuonna 2005. Heinäkuussa 2006 Italian viranomaiset toimittivat komissiolle lisätietoja yrityksessä tehtävästä rakenneuudistuksesta. Komission kysymyksiin rakenneuudistustuesta on tähän mennessä vastattu vain osittain.

Komissio totesi 6. joulukuuta 2006 tekemässään päätöksessä C(2006)5829, ettei se vastustanut pelastamistukea, muttei voinut hyväksyä pelastamistuen jatkamista kuutta kuukautta pidemmäksi ajaksi rakenneuudistussuunnitelman heikon laadun takia. Takauksen oli tarkoitus päättyä tammikuussa 2007. Italia ei kuitenkaan lopettanut pelastamistukea.

II. TOSISEIKAT

3.	Ottana Energia Srl on paikallinen energiantuottaja Sardiniassa. Vuoden 2005 lopussa se sai 5 miljoonan euron lainalle takauksen, joka katsotaan pelastamistueksi (1).

Yrityksen rakenneuudistusprojektissa uudistetaan teknisen toiminnan ja työllisyyden rakenteita. Teknisen rakenneuudistuksen myötä siirrytään BTZ-polttoaineen käytöstä biopolttoaineen käyttöön. Kustannusten on arvioitu olevan noin 50 miljoonaa EUR, eikä ylimääräistä valtionapua anneta lukuun ottamatta pelastamistuen takaisinmaksuajan jatkamista yli 12 vuodeksi.

III. ARVIOINTI

5.	Komissio toteaa, ettei pelastamistukea ole lopetettu päätöksen C(2006)5829 mukaisesti. Komission on siis aloitettava vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi annettujen yhteisön suuntaviivojen (2) 27 kohdan mukainen menettely.

Komissio ei vielä ymmärrä, miten pelastamistuen laiton jatkaminen voisi sopia yhteen rakenneuudistustuen kanssa, sillä rakenneuudistussuunnitelmasta ei nyt selviä, miten yritys aikoo palauttaa pitkän aikavälin elinkelpoisuutensa. Lisäksi on kyseenalaista, onko tarpeen jatkaa pelastamistukea 12 vuoden ajaksi.

Italia ei myöskään ole toimittanut tarkkoja tietoja, jotka selkeyttäisivät rakenneuudistusstrategiaa, joista kävisi ilmi yrityksen ennakoitu tulos ja jotka toimisivat todisteena yrityksen merkittävästä omasta osuudesta ja vastasuoritteista. Tämän takia komissio kehottaa Italiaa vastaamaan sen aiemmin esittämiin kysymyksiin.

KIRJEEN TEKSTI

”La Commissione intende informare l'Italia che, dopo aver esaminato le informazioni fornite dalle autorità italiane in merito all'aiuto in oggetto, ha deciso di avviare il procedimento di cui all'articolo 88, paragrafo 2, del trattato CE.

I. PROCEDIMENTO

(1)	Il 23 febbraio 2006 le autorità italiane hanno notificato alla Commissione un aiuto al salvataggio a favore di Ottana Energia Srl (Ottana) registrato con il numero NN 14/06, cui era stata data esecuzione il 29 dicembre 2005, ossia prima della notifica.

(2)	Con notificazione del 14 luglio 2006, registrata il 17 luglio con il numero N 476/06, le autorità italiane hanno notificato alla Commissione ulteriori informazioni sulla misura, incluso un piano di ristrutturazione.

(3)	Con lettera del 31 agosto 2006 la Commissione ha chiesto all'Italia ulteriori informazioni sul piano di ristrutturazione del caso N 476/06, senza tuttavia ricevere alcuna risposta entro il termine prestabilito.

(4)

Il 6 dicembre 2006 la Commissione, nella sua decisione C(2006) 5829 (in prosieguo “la decisione di salvataggio”) ha indicato che non formulava obiezioni all'aiuto al salvataggio. Nella decisione si legge: “la Commissione conclude che l'aiuto in esame soddisfa i criteri ai fini della compatibilità con il trattato CE e pertanto non solleva alcuna obiezione nei confronti dell'aiuto stesso. La Commissione non può tuttavia concedere una proroga dell'aiuto per il salvataggio oltre ai sei mesi previsti a seguito della presentazione di un piano di ristrutturazione, in quanto tale piano non giustifica la suddetta proroga. La Commissione chiede quindi alle autorità italiane di revocare la garanzia a beneficio di Ottana Energia Srl entro 15 giorni dalla data di ricevimento della presente lettera”.

(5)

In una riunione svoltasi il 18 dicembre 2006 la Commissione ha posto ulteriori domande alle quali le autorità italiane finora non hanno risposto. Tuttavia l'Italia, con posta elettronica del 20 dicembre 2006 ha risposto alle domande formulate il 31 agosto 2006. Il 19 gennaio la Commissione ha ricevuto i verbali di un accordo concluso il 9 gennaio tra Ottana e le autorità italiane concernente la futura ristrutturazione dell'impresa.

(6)

Con lettera del 20 febbraio 2006 le autorità italiane sono state invitate a confermare la mancata revoca della garanzia che avevano indicato nella riunione del 18 dicembre. Nella lettera si sottolineava che, in tal caso, la Commissione sarebbe stata costretta ad avviare il procedimento di cui all'articolo 88, paragrafo 2, del trattato. Con lettera dell'8 marzo 2006 l'Italia ha confermato che la garanzia per il prestito non era stata revocata.

II. DESCRIZIONE DETTAGLIATA DELL'AIUTO

1. Il beneficiario

(7)	Ottana è una società di servizi pubblici locali situata nella provincia di Nuoro in Sardegna. L'impresa produce energia elettrica e fornisce pressione di vapore d'acqua, acqua, nitrogeno e aria compressa. Ottana detiene il 2 % del mercato sardo dell'elettricità.

(8)	Ottana conta circa 115 dipendenti e nella decisione di salvataggio si era stabilito che può essere considerata una PMI (3). Tuttavia, dato che ha più di 50 dipendenti, Ottana non può essere considerata una piccola impresa.

(9)

La centrale elettrica di Ottana, che è stata costruita nel 1970, è stata rilevata da una controllata della società energetica internazionale AES Inc. nel 2001, ma nonostante un vasto programma d'investimento, non ha ottenuto i risultati previsti, in quanto un suo cliente fondamentale, Montefibre Spa, ha chiuso nel 2003. Nel 2005 la società è stata ceduta da AES alla holding SAE srl che ne ha acquistato le azioni.

(10)	La centrale, dal 1970, non è stata sottoposta a nessun importante processo di ammodernamento. La centrale comprende essenzialmente due caldaie identiche per la produzione di pressione di vapore d'acqua e due turbine per la produzione di energia elettrica e vapore a due diversi livelli di pressione.

(11)

La società sostiene che il sistema di controllo della centrale è in buone condizioni, ma è alquanto arcaico per cui necessita di un numero molto elevato di addetti onde assicurarne il funzionamento e la manutenzione in maniera adeguata. Inoltre è stato affermato che varie iniziative di manutenzione sono state rinviate per mancanza di fondi.

(12)

Attualmente la centrale è alimentata ad olio combustibile a basso tenore di zolfo (indicato come BTZ) che rappresenta l'85 % dei costi della società. Pertanto Ottana si trova esposta a cambiamenti del prezzo del petrolio. Infatti, a causa dell'aumento di detti prezzi nel 2005 e nel 2006, la società non è più in grado di recuperare i costi. Dato che il sito è abbastanza remoto, il combustibile è trasportato per autocisterne.

(13)

Le autorità italiane sostengono che la liquidazione della società avrebbe gravi ricadute sul funzionamento di altre imprese localizzate nella zona industriale di Ottana, in quanto cesserebbero di essere erogati loro elettricità e vapore. Il fallimento della società comporterebbe il collasso dell'intero sito industriale di Ottana. Ciò equivarrebbe alla perdita di circa 800 posti di lavoro esistenti nel sito e di circa 200 nell'indotto.

2. L'aiuto al salvataggio

(14)	La misura di salvataggio prevedeva la concessione, da parte del ministero per lo Sviluppo economico, di una garanzia su un prestito di 5 milioni di EUR (4). La garanzia doveva cessare 15 giorni lavorativi dopo la notifica della decisione di salvataggio, ossia al più tardi l'8 gennaio 2007.

3. Il piano di ristrutturazione

(15)

Il piano di ristrutturazione dell'impresa si prefigge di mantenere le attuali risorse umane e le infrastrutture esistenti. Esso individua come principale motivo del fallimento la dipendenza della società dall'olio combustibile e la sua incapacità di trasferire gli incrementi di prezzo dell'olio combustibile sul prezzo dell'elettricità. La riserva sarda di energia elettrica è infatti costituita da centrali a carbone che registrano costi minori. Pertanto Ottana mira a ridurre i costi diretti, in particolare quelli connessi con il combustibile e con il trasporto. La società ha preparato un piano di conversione per la centrale elettrica.

(16)

Le autorità italiane hanno infatti trasmesso alla Commissione un quadro dello sviluppo futuro dell'impresa che indica tre potenziali fasi di ristrutturazione. La fase uno consisterebbe nel ripotenziamento di una caldaia della centrale in modo che possa utilizzare carbone fluido, mentre l'altra continua a funzionare con olio combustibile. Tuttavia, questo progetto, nel frattempo, sarebbe stato abbandonato in quanto nell'ultimo piano non figurano altri fondi all'uopo destinati.

(17)

La fase due consisterebbe nella conversione del secondo generatore dall'olio combustibile all'olio vegetale. In tal modo si prevede una riduzione delle emissioni che può essere utilizzata per acquistare e vendere “certificati verdi”. Ciò sembra indispensabile per garantire il successo del piano in modo da compensare i prezzi più elevati dei biocombustibili rispetto a quelli dei combustibili fossili che, almeno per il momento, non possono essere portati allo stesso livello mediante una riduzione dell'accisa, in quanto a questo proposito non è stata ottenuta alcuna autorizzazione. La ristrutturazione tecnica prevede l'installazione di un nuovo impianto nella centrale elettrica in modo da consentire la produzione di energia elettrica mediante l'impiego di oli vegetali. I costi d'investimento sono stimati pari a 49 milioni di EUR.

(18)

La fase tre consisterebbe nell'utilizzazione, in futuro, del gas naturale mediante il cosiddetto gasdotto GALSI che collegherà l'Algeria all'Italia attraverso la Sardegna (il cui completamento non è previsto prima del 2009). Dato che non sono stati decisi i tempi della costruzione, questa fase è ipotetica e in ogni caso sarà attuata soltanto dopo che la realizzazione della fase due dovesse non risultare economicamente redditizia.

(19)	In seguito alla presentazione, per approvazione, del suo piano alla Regione Sardegna e ai sindacati, la società ha concluso un accordo con la Regione, il quale prevede il rilascio imminente da parte della Regione delle necessarie autorizzazioni per “la fase due”.

(20)	Inoltre, il piano prevede una diminuzione dei costi fissi attraverso una ristrutturazione dell'organico, destinata a ridurre 45 posti di lavoro. Si prevede di ricorrere ad un piano di prepensionamento. Tuttavia non sono stati forniti chiarimenti al riguardo.

(21)

Il piano di ristrutturazione individua un fabbisogno finanziario di 44,6 milioni di EUR che sarà probabilmente finanziato mediante prestiti post-financing a lungo termine (32 milioni di EUR) nonché prestiti a breve (6 milioni) ed equity (6,6 milioni di EUR). Il capitale proprio, apparentemente, sarà finanziato da contributi del socio di maggioranza e dell'ingresso di nuovi soci. La struttura finanziaria avrà un rapporto debito/capitale proprio pari a 85/15. Il piano non fornisce altri chiarimenti al riguardo.

(22)

Inoltre, il piano indica che l'unico aiuto accordato dovrebbe consistere in una proroga dell'aiuto al salvataggio di 5 milioni di EUR, il cui rimborso sarà effettuato mediante i flussi di cassa generati dalla nuova iniziativa nell'arco di 12 anni dall'avviamento del nuovo impianto. Non è stato fornito alcun ragguaglio su altre misure di aiuto fornite dallo Stato. Come si è già detto, l'accordo con la Regione prevede unicamente che quest'ultima rilasci le necessarie autorizzazioni.

(23)

Non sono state fornite informazioni sullo sviluppo futuro dei mercati in cui opererà l'impresa. Le proiezioni finanziarie non forniscono nessun quadro di ipotesi ottimistiche/pessimistiche. Tuttavia, secondo le proiezioni finanziarie, la società registrerà un utile al netto delle tasse di circa 5 milioni di EUR a partire dal 2008 (fino al 2020) e le vendite dovrebbero ammontare a quasi 15 milioni di EUR per l'elettricità e a 27,5 milioni di EUR per i certificati verdi. Non sono state fornite informazioni dettagliate sulle vendite di certificati verdi, eccetto che si baseranno su 176 000 tonnellate di emissioni di CO2 evitate all'anno.

(24)	Non sono state fornite informazioni sulle misure compensative.

(25)	Non vi sono indicazioni che l'Italia abbia approvato il piano di ristrutturazione di Ottana.

III. VALUTAZIONE

1. Attuazione abusiva dell'aiuto

(26)	La valutazione deve essere effettuata in base ai punti 25-27 degli orientamenti comunitari sugli aiuti di Stato per il salvataggio e la ristrutturazione di imprese in difficoltà (5) (in prosieguo “gli orientamenti”) per le seguenti ragioni.

(27)

Secondo la decisione di salvataggio, il periodo di sei mesi stabilito al punto 25, lettera a), degli orientamenti per l'aiuto al salvataggio è scaduto. Benché l'Italia abbia effettivamente presentato un piano di ristrutturazione, che potenzialmente avrebbe potuto consentire di prorogare l'aiuto al salvataggio conformemente al punto 26 degli orientamenti, la Commissione ha posto fine alla potenziale proroga mediante la succitata decisione di salvataggio del 6 dicembre 2006 (6).

(28)	Malgrado la decisione suddetta, l'Italia non vi si è conformata né ha revocato la garanzia nonostante dovesse cessare 15 giorni lavorativi dopo la notifica, ossia entro l'8 gennaio 2007.

(29)	Di conseguenza si deve avviare il procedimento di cui al punto 27 degli orientamenti. Il punto 27 prevede l'avvio di un procedimento formale in quanto stabilisce che la Commissione “avvia il procedimento ”se all'aiuto al salvataggio non è posta fine entro il termine stabilito.

2. Compatibilità a titolo di aiuto alla ristrutturazione

(30)

In caso di attuazione in modo abusivo dell'aiuto, la Commissione deve anche valutarne la compatibilità in base a tutti gli altri eventuali criteri. Il punto 20 degli orientamenti limita i criteri a quelli stabiliti negli orientamenti sugli aiuti di Stato per il salvataggio e la ristrutturazione. L'aiuto al salvataggio potrebbe quindi essere autorizzato a titolo di aiuto alla ristrutturazione.

(31)

La Commissione riconosce, nella decisione di salvataggio, che Ottana può essere ammessa a beneficiare di aiuti alla ristrutturazione. Ciò implica che l'impresa, conformemente al punto 33 degli orientamenti, sia un'impresa in difficoltà. Tale caso si verifica quando un'impresa “non è in grado, con le proprie risorse o con le risorse che può ottenere dai proprietari/azionisti o dai creditori, di contenere perdite che, in assenza di un intervento esterno delle autorità pubbliche, la condurrebbero certamente al collasso economico, nel breve o nel medio periodo ”(punto 9 degli orientamenti). Considerato il fatto affermato al punto 22 indicante che l'impresa apparentemente ora è in grado di ottenere prestiti per finanziare la sua ristrutturazione, la Commissione si chiede se Ottana continui ad essere un'impresa in difficoltà ai sensi degli orientamenti.

(32)

Inoltre, la Commissione dubita che il piano di ristrutturazione sia compatibile con gli orientamenti, ossia che il piano permetta di ripristinare la redditività a lungo termine dell'impresa (punti 34-37), che l'aiuto di Stato sia limitato al minimo, incluso un contributo reale e significativo dell'impresa beneficiaria (punti 43-45), nonché della prevenzione di indebita distorsione della concorrenza indotta dall'aiuto (punti 38-42).

(33)

In particolare, non è chiaro in che modo il piano di ristrutturazione permetterà alla società di ripristinare la redditività nel lungo periodo, dato che non contiene una strategia coerente per il futuro. Invece di compiere un'analisi economica dei mercati e delle opportunità future, il piano si limita ad elencare una serie di soluzioni alternative, alcune delle quali sembrano mettere già in discussione le misure previste nel piano. Un piano così vago rende estremamente difficile qualsiasi valutazione del ripristino della redditività nel lungo periodo.

(34)

In secondo luogo, il piano non individua misure interne precise atte a riorientare l'attività dell'impresa. Ad esempio, non è chiaro se interverrà una ristrutturazione dell'organico. Benché prevista nel piano originario, l'accordo tra l'impresa e le autorità italiane del 9 gennaio 2007 sembra ora indicare che Ottana nel frattempo ha abbandonato la ristrutturazione dell'organico. Infatti, fintantoché il sistema arcaico di controllo della centrale continuerà ad operare sembra effettivamente che richieda un numero alquanto elevato di addetti. D'altro canto ciò conferma il fatto che i miglioramenti qualitativi della produzione possono difficilmente essere conseguiti senza ammodernamento del sistema di controllo della centrale che, apparentemente, non è previsto. Quantomeno non sono state comunicate alla Commissione informazioni in proposito.

(35)

In terzo luogo, non sono state fornite proiezioni attendibili indicanti il ripristino della redditività. Ad esempio, non sono stati forniti altri chiarimenti a sostegno dell'aspettativa che la vendita di certificati verdi per 27,5 milioni di EUR nel 2008, quale indicata nel piano, sia realistica. Inoltre, non è chiaro in che modo Ottana sarà già redditizia nel 2008. Secondo la Commissione, questi dati di solito sono corroborati da una serie esauriente di ipotesi ottimistiche/pessimistiche. Del pari, la struttura finanziaria del progetto non sembra sostenibile con un rapporto debito/capitale proprio di 85/15.

(36)	Infine, non è chiaro se l'Italia abbia approvato il piano di ristrutturazione, conformemente al punto 59 degli orientamenti.

(37)

In aggiunta, il piano mette in discussione il fatto che l'aiuto si limiti al minimo necessario. Se la società, secondo le sue proprie previsioni, a prescindere dal fatto che possano essere piuttosto ottimistiche, sarà redditizia nel 2008, la Commissione non vede per quale motivo la garanzia dovrebbe essere rimborsata nell'arco di 12 anni.

(38)

Inoltre, la Commissione dubita che il beneficiario abbia effettivamente apportato un suo proprio contributo significativo. Il piano e le spiegazioni fornite dall'Italia indicano semplicemente che la società contribuirà alla ristrutturazione con i suoi mezzi propri, senza specificare dettagliatamente in che modo tali fondi siano generati. Quanto al conferimento di capitale da parte dell'azionista di maggioranza, non vi è indicato alcun impegno né in termini di tempo né di importo. Altrettanto dicasi per eventuali contributi di nuovi azionisti o per altri finanziamenti esterni. In altri termini, la Commissione ai fini della sua valutazione del contributo proprio in generale e per rispettare in particolare la soglia indicata al punto 44 degli orientamenti, richiede informazioni più concrete su finanziamenti esterni, di qualsiasi tipo, al piano ristrutturazione.

(39)	Alla Commissione non è neppure chiaro in che modo il piano fornisca adeguate misure compensative, conformemente al punto 38 in combinato disposto con il punto 41 degli orientamenti, dato che nel piano non sono indicate misure a tal fine.

(40)	Concludendo, la Commissione continua a dubitare della compatibilità del piano di ristrutturazione con gli orientamenti (7).

3. Altri motivi di compatibilità

(41)

Se una misura non può essere autorizzata in virtù delle deroghe di cui all'articolo 87, paragrafo 2, e dell'articolo 87, paragrafo 3, del trattato CE, può comunque essere compatibile con il trattato CE ai sensi dell'articolo 86, paragrafo 2, del trattato CE qualora sia necessaria per l'adempimento di un servizio d'interesse economico generale. Apparentemente Ottana svolge una funzione essenziale giacché fornisce vapore ad altre società situate nel sito industriale di Ottana. Tuttavia la Commissione attualmente non dispone di informazioni che le consentano di affermare che i criteri stabiliti nella giurisprudenza e Altmark siano soddisfatti (8).

IV. CONCLUSIONE

(42)

La presente decisione è da considerarsi come una decisione di avvio del procedimento formale di indagine ai sensi dell'articolo 88, paragrafo 2, del trattato CE e del regolamento (CE) n. 59/1999 del Consiglio. La Commissione, nell'ambito del procedimento di cui all'articolo 88, paragrafo 2, del trattato CE, invita l'Italia a inviare le sue osservazioni e a fornire qualsiasi informazione utile ai fini della valutazione dell'aiuto, entro il termine di un mese dalla data di ricezione della presente. Considerate le scarse risposte fornite alle precedenti richieste di informazioni della Commissione, la Commissione ingiunge l'Italia di fornire le seguenti informazioni:

Per il ripristino della redditività a lungo termine

(a)	un'analisi dettagliata dei mercati potenziali;

(b)	una decisione chiara su una strategia di ristrutturazione che discuta i vantaggi e gli svantaggi della soluzione prevista;

(c)	una descrizione più dettagliata della ristrutturazione (ad esempio: sono rinnovati anche i sistemi di controllo della centrale?);

(d)	la conferma che il gasdotto GALSI sarà costruito nonché informazioni sulla tempistica della costruzione;

(e)	una descrizione più dettagliata dei costi di ristrutturazione (i costi di ristrutturazione non corrispondono al finanziamento indicato);

(f)	previsioni esatte dei costi di produzione dell'energia elettrica qualora sia attuata la fase due (i calcoli dovrebbero precisare le misure di aiuto di Stato applicabili in Italia per i combustibili alternativi);

(g)	una spiegazione più approfondita dei ricavi generati dai certificati verdi e in particolare qualsiasi elemento di prova a sostegno delle ipotesi formulate;

(h)

dati finanziari concreti che comprendano le differenti ipotesi di situazione futura dell'impresa in modo da comprovare il ripristino della redditività nel lungo periodo; in assenza di siffatte previsioni concrete, comprendenti informazioni dettagliate sul calcolo dei ricavi delle vendite (indicazione del prezzo dell'elettricità e dei certificati verdi), la Commissione deve supporre che il piano non consenta all'impresa di ripristinare la propria redditività;

(i)	una spiegazione della ristrutturazione dell'organico nonché del relativo finanziamento.

Per l'aiuto limitato al minimo

(j)	l'indicazione precisa e concreta delle fonti di finanziamento e di qualsiasi misura di aiuto prevista; in assenza di siffatte spiegazioni, alla Commissione non è chiaro che il beneficiario abbia fornito un contributo proprio significativo;

(k)

la spiegazione tanto dei motivi per i quali sia necessaria la proroga di 12 anni dell'aiuto al salvataggio quanto dei motivi per cui l'aiuto non possa essere rimborsato prima, tenuto conto degli utili previsti; in mancanza di un'informazione plausibile, la Commissione deve supporre che l'aiuto alla ristrutturazione vada oltre il minimo necessario.

Per ridurre al minimo gli effetti distorsivi della concorrenza

(l)	informazioni sull'esistenza di misure compensative.

Per l'esistenza di un servizio di interesse economico generale

(m)	altre informazioni ed elementi di prova a sostegno della tesi secondo cui Ottana fornisce un servizio di interesse economico generale conformemente alla normativa esistente; in assenza di siffatta informazione la Commissione deve supporre che tale non sia il caso.

(43)	La Commissione invita l'Italia a trasmettere immediatamente copia della presente a Ottana Energia.

(44)	La Commissione fa presente all'Italia che l'articolo 88, paragrafo 3, del trattato CE ha effetto sospensivo e richiama l'attenzione del governo italiano sull'articolo 14 del regolamento (CE) n. 659/1999 del Consiglio il quale dispone il recupero di qualsiasi aiuto illegale presso il beneficiario.

(45)

La Commissione avverte l'Italia che informerà gli interessati mediante pubblicazione della presente lettera e di una sintesi della medesima nella Gazzetta ufficiale dell'Unione europea. Inoltre informerà gli interessati nei paesi EFTA firmatari dell'accordo SEE mediante pubblicazione di una comunicazione nel supplemento SEE della Gazzetta ufficiale dell'Unione europea nonché l'autorità di vigilanza EFTA mediante invio di copia della presente. Tutti gli interessati suddetti saranno invitati a presentare osservazioni entro un mese dalla data di siffatta pubblicazione.”

(1) Lisätietoja asiasta on päätöksessä C(2006)5829, joka on julkaistu komission verkkosivuilla osoitteessa:

http://ec.europa.eu/comm/competition/state_aid/register/ii/by_case_nr_nn2006_000.html#14.

(2) EUVL C 244, 1.10.2004, s. 2.

(3) Alla luce dell'articolo 2, paragrafo 1, in coordinato disposto con l'articolo 4, paragrafo 3, dell'allegato alla raccomandazione 2003/361/CE della Commissione, del 6 maggio 2003, relativa alla definizione di microimprese, piccole e medie imprese (GU L 124 del 20.5.2003, pag. 36).

(4) Per maggiori chiarimenti cfr. la decisione C(2006) 5829, pubblicata sul sito della Commissione al seguente indirizzo:

http://ec.europa.eu/comm/competition/state_aid/register/ii/by_case_nr_nn2006_000.html#14.

(5) GU C 244 dell'1.10.2004, pag. 2.

(6) Nella decisione di salvataggio, la Commissione ha dichiarato che il piano non può essere tuttavia qualificato come piano di ristrutturazione in quanto mancano vari elementi essenziali, tra cui un'analisi dettagliata del mercato, una descrizione particolareggiata dei costi di ristrutturazione, delle fonti di finanziamento e delle misure d'aiuto previste, nonché dati finanziari concreti, tra cui varie proiezioni della futura situazione della società al fine di dimostrare il ripristino della sua redditività nel lungo termine.

(7) Nella decisione di salvataggio la Commissione aveva già dichiarato che il piano non poteva essere qualificato come piano di ristrutturazione (cfr. nota 4 a piè di pagina).

(8) Sentenza del 24.7.2003 nella causa C-280/00, Altmark trans Gmbh, Regierungsprasidium Magdeburg and Nahverkehrsgesellschaft Altmark Gmbh, Raccolta 2003, pag. I-7747.

		ISSN 1725-2490
Euroopan unionin virallinen lehti		C 122

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	50. vuosikerta 2. kesäkuu 2007

Ilmoitusnumero	Sisältö	Sivu
	IV Tiedotteet
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN JA ELINTEN ANTAMAT TIEDOTTEET
	Neuvosto
2007/C 122/01	Neuvoston päätös, tehty 25 päivänä toukokuuta 2007, Euroopan talous- ja sosiaalikomitean kahden alankomaalaisen jäsenen nimeämisestä	1

	Komissio
2007/C 122/02	Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaation korko: 3,82 % 1. kesäkuuta 2007 — Euron kurssi	2

2007/C 122/03	Komission kertomus elintarvikkeiden säteilyttämisestä vuonna 2005	3

	V Ilmoitukset
	KILPAILUPOLITIIKAN TOIMEENPANOON LIITTYVÄT MENETTELYT
	Komissio
2007/C 122/04	Valtiontuki — Italia — Valtontuki C 11/07 (ex N 476/06 ja NN 14/06) — Pelastamistuen väärinkäyttö ja rakenneuudistustuen soveltuvuus Ottanalle — Italia — Kehotus huomautusten esittämiseen EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukaisesti ( 1 )	22

2007/C 122/05	Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia COMP/M.4657 — Salzgitter/KW/RSE) — Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia ( 1 )	28

2007/C 122/06	Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia COMP/M.4693 — Veolia/Sulo) — Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia ( 1 )	29

2007/C 122/07	Hiilivetyjen etsintään, hyödyntämiseen ja tuotantoon tarkoitettujen lupien antamisen ja käytön edellytyksistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 94/22/EY mukainen Ranskan hallituksen tiedonanto (Ilmoitus nestemäisten tai kaasumaisten hiilivetyjen etsintään oikeuttavaa yksinomaista lupaa (ns. Permis de Sancerre) koskevasta hakemuksesta) ( 1 )	30

2007/C 122/08	Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia COMP/M.4700 — Deutsche Bank/AIG/Pushkino Logistics Park JV) — Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia ( 1 )	31

2007/C 122/09	Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia COMP/M.4699 — Allianz/Selecta) — Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia ( 1 )	32

	Rahayksikkö	Kurssi
USD	Yhdysvaltain dollaria	1,3436
JPY	Japanin jeniä	163,81
DKK	Tanskan kruunua	7,449
GBP	Englannin puntaa	0,67925
SEK	Ruotsin kruunua	9,316
CHF	Sveitsin frangia	1,6514
ISK	Islannin kruunua	82,5
NOK	Norjan kruunua	8,111
BGN	Bulgarian leviä	1,9558
CYP	Kyproksen puntaa	0,5832
CZK	Tšekin korunaa	28,285
EEK	Viron kruunua	15,6466
HUF	Unkarin forinttia	250,32
LTL	Liettuan litiä	3,4528
LVL	Latvian latia	0,6961
MTL	Maltan liiraa	0,4293
PLN	Puolan zlotya	3,815
RON	Romanian leuta	3,2646
SKK	Slovakian korunaa	33,863
TRY	Turkin liiraa	1,7638
AUD	Australian dollaria	1,6214
CAD	Kanadan dollaria	1,4335
HKD	Hongkongin dollaria	10,4926
NZD	Uuden-Seelannin dollaria	1,8163
SGD	Singaporin dollaria	2,0548
KRW	Etelä-Korean wonia	1 247,4
ZAR	Etelä-Afrikan randia	9,5686
CNY	Kiinan juan renminbiä	10,2749
HRK	Kroatian kunaa	7,3119
IDR	Indonesian rupiaa	11 859,96
MYR	Malesian ringgitiä	4,5669
PHP	Filippiinien pesoa	62,007
RUB	Venäjän ruplaa	34,807
THB	Thaimaan bahtia	44,213

Pisteet	Pituus	Leveys
A	0,70° I	52,70° P
B	0,50° I	52,70° P
C	0,50° I	52,40° P
D	0,80° I	52,40° P
E	0,80° I	52,60° P
F	0,70° I	52,60° P