24.4.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 89/1

(1)

Euro–Välimeri-sopimuksen 76 artiklassa annetaan assosiaationeuvostolle valtuudet antaa aiheellisia suosituksia sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

(2)

Euro–Välimeri-sopimuksen 86 artiklan mukaan osapuolet toteuttavat kaikki yleiset ja erityiset toimenpiteet, jotka ovat tarpeen niiden tästä sopimuksesta johtuvien velvoitteiden täyttämiseksi ja huolehtivat siitä, että sopimuksessa vahvistetut tavoitteet saavutetaan.

(3)

Euro–Välimeri-sopimuksen osapuolet ovat päässeet yksimielisyyteen EU-Libanon-toimintasuunnitelman tekstistä.

(4)

EU-Libanon-toimintasuunnitelmalla tuetaan Euro–Välimeri-sopimuksen täytäntöönpanoa siten, että osapuolet määrittelevät ja sopivat siinä sopimuksen täytäntöönpanoa ohjaavat käytännön toimenpiteet.

(5)

Toimintasuunnitelmalla on kaksi tarkoitusta: yhtäältä siinä määritetään käytännön vaiheet, joiden kautta osapuolet voivat täyttää Euro–Välimeri-sopimuksesta johtuvat velvoitteensa, ja toisaalta sen avulla luodaan laajempi kehys EU:n ja Libanonin suhteiden lujittamiselle niin, että edetään huomattavaan taloudelliseen yhdentymiseen ja syvempään poliittiseen yhteistyöhön Euro–Välimeri-sopimuksen yleisten tavoitteiden mukaisesti,

24.4.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 89/2

1)

Neuvosto tarkasteli 27 päivänä maaliskuuta 2007 Belgian tarkistetun vakausohjelman, joka kattaa vuodet 2006–2010 (2).

2)

Ohjelman perustana olevan makrotalouden skenaarion mukaan kokonaistuotannon kasvu hidastuu vuoden 2006 2,7 prosentista keskimäärin 2,2 prosenttiin ohjelman jäljellä olevalla kaudella. Saatavilla olevien tietojen perusteella tämä skenaario näyttää perustuvan realistisiin kasvuoletuksiin. Myös ohjelmassa esitetyt inflaatioennusteet vaikuttavat realistisilta.

3)

Nykyinen tarkistettu vakausohjelma perustuu oletukseen tasapainossa olevasta talousarviosta vuonna 2006. Uusimmat tiedot näyttävät suurelta osin vahvistavan tämän oletuksen, vaikka komission yksiköiden syksyn talousennusteessa julkisen talouden alijäämäksi oli arvioitu 0,2 prosenttia suhteessa BKT:hen. Vuonna 2006 suhdannekehitys osoittautui selvästi edellisessä tarkistuksessa odotettua paremmaksi ja menotilanne kehittyi pitkälti odotusten mukaisesti, mutta tulot olivat odotettua alhaisemmat (etenkin koska verokiilan pienentämiseksi tarkoitetun, vuonna 2001 toteutetun välittömän verotuksen uudistuksen loppuvaiheen vaikutukset oli aliarvioitu). Vajausta kompensoi osittain se, että suunnitellut kertaluonteiset toimenpiteet tuottivat odotettua paremman tuloksen, ja lisäksi toteutettiin eräitä muitakin, luonteeltaan rajallisia kertaluonteisia toimenpiteitä. Tästä syystä julkisen talouden rakenteellinen rahoitusasema (suhdannetasoitettu rahoitusasema ilman kertaluonteisia ja muita väliaikaisia toimenpiteitä) heikkeni huomattavasti vuonna 2006, lähinnä tuloja supistaneiden toimenpiteiden vuoksi.

4)

5)

6)

Julkisen talouden toteutuma voi olla ohjelmassa hieman ennakoitua huonompi. Tämä koskee erityisesti vuotta 2007, koska talousarvio vaikuttaa jonkin verran optimistiselta, eikä siinä aina esitetä riittävän yksityiskohtaisia tietoja suunnitelluista toimenpiteistä (mm. kiinteistöjen myyntiin liittyvät kertaluonteiset toimenpiteet tai eläkevastuiden siirto julkisilta yrityksiltä, joita ei ole eritelty tarkemmin). Belgia on yleensä saavuttanut julkisen talouden nimellistavoitteet hyvin, mutta viime vuosien tapaan tiukkaa valvontaa tarvitaan vuoden 2007 tavoitteen saavuttamiseksi. Talousarvion seurannan yhteydessä olisi jatkossa eriteltävä tarvittavat lisätoimenpiteet. Tavoitetta huonommalla toteutumalla vuonna 2007 olisi myös kerrannaisvaikutuksia seuraaviin vuosiin. Vuodesta 2008 alkaen on olemassa vaara, ettei päättyneitä kertaluonteisia toimenpiteitä korvata rakenteellisilla toimenpiteillä.

7)

Tämän riskinarvioinnin perusteella on mahdollista, ettei ohjelmassa esitetty finanssipolitiikan viritys riitä varmistamaan keskipitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamista vuoteen 2008 mennessä ohjelmassa suunnitellulla tavalla. Kuten edellä todetaan, keskipitkän aikavälin tavoite on kuitenkin vaativampi kuin mitä velkasuhde ja potentiaalisen tuotannon pitkän aikavälin keskimääräinen kasvu edellyttäisivät. Ohjelman finanssipoliittinen strategia näyttäisi riittävän varmistamaan, että saavutetaan julkisen talouden rakenteellinen rahoitusasema, joka voidaan katsoa vakaus- ja kasvusopimuksen mukaiseksi vuodesta 2008 alkaen. Lisäksi ohjelman mukainen finanssipolitiikan viritys näyttää tarjoavan riittävän varmuusmarginaalin sen varmistamiseksi, ettei alijäämä talouden normaaleissa suhdannevaihteluissa ylitä ohjelmakaudella 3 prosentin kynnysarvoa suhteessa BKT:hen. Vauhtia, jolla julkista taloutta sopeutetaan ohjelmassa esitetyn keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamiseksi, olisi tiukennettava, jotta se olisi vakaus- ja kasvusopimuksen mukainen. Vakaus- ja kasvusopimuksessa määrätään, että euroalueella ja ERM II -jäsenvaltioissa rakenteellista rahoitusasemaa olisi parannettava vuosittain vähintään 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen, ja että julkista taloutta olisi sopeutettava enemmän suhdannetilanteen ollessa hyvä ja että sitä voidaan sopeuttaa vähemmän suhdannetilanteen ollessa huono. Riskit huomioon ottaen sopeutus voi jäädä vähimmäistasoa pienemmäksi vuonna 2007 ja hidastua sen jälkeen.

8)

Ohjelmassa todetaan, että velka-aste oli 87,7 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2006, mutta tähän ei sisälly rautatieyhtiö SNCB:n velan siirtämistä valtiolle vuonna 2005, mikä Eurostatin mukaan nostaa velka-astetta kyseisenä vuonna 1,7 prosentilla suhteessa BKT:hen. Tästä syystä komission yksiköt arvioivat, että valtion bruttovelka on 89,4 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2006, eli se ylittää vielä selvästi perustamissopimuksessa asetetun 60 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen, vaikka se onkin laskenut huomattavasti usean viime vuoden ajan. Ohjelmassa ennustetaan, että velkasuhde supistuu nopeasti noin 15 prosenttiyksikköä ohjelmakauden aikana. Riskinarvioinnin ja etenkin edellä mainittujen julkisen talouden tavoitteisiin kohdistuvien riskien perusteella velkasuhteen kehitys ei todennäköisesti ole aivan niin suotuisaa kuin ohjelmassa ennustetaan. Velkasuhde näyttäisi kuitenkin ohjelmakaudella olevan pienenemässä riittävästi viitearvoa kohden.

9)

Väestön ikääntymisestä talousarvioon aiheutuvat pitkän aikavälin vaikutukset ovat Belgiassa suuremmat kuin EU:ssa keskimäärin. Erityisesti tähän vaikuttaa eläkemenojen suuri kasvu suhteessa BKT:hen tulevina vuosikymmeninä. Vaikka julkisen talouden alkuasetelma on heikompi kuin vuonna 2005, suuren perusylijäämän ansiosta se kuitenkin omalta osaltaan lieventää vaikutuksia, joita väestön ikääntymisestä ennakoidaan aiheutuvan julkiseen talouteen pitkällä aikavälillä, mutta ei korvaa menojen merkittävää kasvua kokonaan. Lisäksi bruttovelan määrä, vaikkakin se on laskussa, ylittää yhä selvästi perustamissopimuksessa määrätyn viitearvon. Jotta velan pieneneminen jatkuisi vakaana, perusylijäämien on pysyttävä korkeina pitkän aikaa, mikä vähentäisi julkisen talouden kestävyyteen liittyviä riskejä. Belgian julkisen talouden kestävyyteen näyttää kaiken kaikkiaan liittyvän keskisuuria riskejä.

10)

Vakausohjelma ei sisällä laadullista arvioita siitä, miten kansallisen uudistusohjelman täytäntöönpanosta lokakuussa 2006 esitetty kertomus vaikuttaa keskipitkän aikavälin finanssipoliittiseen strategiaan. Ohjelmassa ei myöskään esitetä järjestelmällisesti tietoja siitä, millaisia suoria julkisen talouden kustannuksia tai säästöjä aiheutuisi kansallisessa uudistusohjelmassa suunnitelluista tärkeimmistä uudistuksista. Julkista taloutta koskevissa ennusteissa näytettäisiin kuitenkin otettavan huomioon, miten kansallisessa uudistusohjelmassa suunnitellut toimet vaikuttavat julkiseen talouteen. Vakausohjelmaan sisältyvät julkista taloutta koskevat toimet vaikuttavat kansalliseen uudistusohjelmaan sisältyvien toimien mukaisilta. Erityisesti molempien ohjelmien tavoitteena on panna asteittain täytäntöön ”sukupolvien välinen solidaarisuussopimus ”(kattava suunnitelma työllisyyden lisäämiseksi ja sosiaaliturvan vahvistamiseksi), vähentää asteittain työvoiman verotaakkaa ja toteuttaa tutkimusta ja yrittäjyyttä tukevia toimenpiteitä.

11)

Ohjelmaan sisältyvä julkisen talouden strategia on pitkälti vuosien 2005–2008 yhdennettyihin suuntaviivoihin sisältyvien talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen mukainen.

12)

Vakaus- ja lähentymisohjelmia koskevissa käytännesäännöissä täsmennetyistä tietovaatimuksista voidaan todeta, että ohjelmasta puuttuu joitakin pakollisia ja vapaaehtoisia tietoja (3).

i)

varmistamaan, että julkisen talouden tavoite saavutetaan vuonna 2007, ja nopeuttamaan sopeutustahtia kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta sen jälkeen vähentämällä samalla kertaluonteisten toimenpiteiden käyttöä;

ii)

ottaen huomioon korkea velka-aste ja väestön ikääntymiseen liittyvien menojen ennustettu kasvu toteuttamaan tehokkaampia julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä koskevia toimia siten, että vähintään saavutetaan keskipitkän aikavälin tavoite sekä pannaan uudistuksia täytäntöön.

24.4.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 89/7

(1)

Neuvosto tutki 27 päivänä maaliskuuta 2007 Espanjan tarkistetun vakausohjelman, joka kattaa vuodet 2006–2009 (2).

(2)

Ohjelman perustana olevan makrotalouden skenaarion mukaan kokonaistuotannon kasvu hidastuu vuoden 2006 3,8 prosentista keskimäärin 3,3 prosenttiin jäljellä olevalla ohjelmakaudella. Saatavilla olevien tietojen perusteella tämä skenaario näyttää perustuvan realistisiin kasvuoletuksiin. Myös ohjelman inflaatioennusteet vaikuttavat realistisilta. Arvioitu inflaatioero euroalueeseen verrattuna on edelleen huomattava, vaikka se on pienenemään päin. Vaikka skenaario voi osoittautua ennakoitua paremmaksi lyhyellä aikavälillä, se voi myös heikentyä keskipitkällä aikavälillä talouden epätasapainon, varsinkin kotitalouksien suuren velkaantuneisuuden ja vaihtotaseen huomattavan vajeen vuoksi ja jos asuntorakentamisen pitkään jatkunut vahva kasvu mahdollisesti päättyy ohjelmassa ennakoitua nopeammin.

(3)

Komission yksiköiden syksyn 2006 talousennusteessa mainitun vuoden julkisen talouden ylijäämäksi arvioitiin 1,5 prosenttia suhteessa BKT:hen, mikä vastaa täysin tarkistettua vakausohjelmaa, vaikka vakausohjelman edellisessä tarkistuksessa tavoitteeksi asetettiin 0,9 prosenttia suhteessa BKT:hen. Positiivinen toteutuma johtuu ennakoitua paremmista tuloista, joiden taustalla puolestaan ovat lukuisten uusien työpaikkojen syntyminen ja yritysten suuret voitot, joiden arvioidaan lisänneen välittömiin veroihin perustuvia tuloja paljon BKT:n nimelliskasvua enemmän.

(4)

(5)

(6)

Ohjelmassa esitettyjen julkista taloutta koskevien ennusteiden riskit näyttävät olevan pitkälti tasapainossa. Tarkistuksen perustana oleva makrotalouden skenaario on realistinen, ja tuloennusteet vaikuttavat varovaisilta. Menopuolella vaarana on menojen ylittyminen jonkin verran (alueviranomaisten tasolla), mikäli koulutuksen ja terveydenhuollon kehitys jatkuu sellaisenaan.

(7)

Tämän riskinarvioinnin perusteella ohjelman mukainen finanssipolitiikan viritys vaikuttaa riittävältä varmistamaan, että ohjelman keskipitkän aikavälin tavoitteesta voidaan pitää kiinni suunnitelmien mukaisesti koko ohjelmakauden ajan. Se tarjoaa myös riittävän varmuusmarginaalin, jolla varmistetaan, ettei julkisen talouden alijäämälle asetettu 3 prosentin viitearvo suhteessa BKT:hen ylity talouden normaaleissa suhdannevaihteluissa minään vuonna. Ohjelman mukainen finanssipolitiikan viritys vastaa vakaus- ja kasvusopimusta.

(8)

Julkisen bruttovelan arvioidaan laskeneen alle 40 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2006 eli merkittävästi alle perustamissopimuksessa asetetun 60 prosentin viitearvon. Tarkistuksessa velkasuhteen ennustetaan ohjelmakaudella supistuvan edelleen 8 prosenttiyksikköä.

(9)

Väestön ikääntymisestä talousarvioon aiheutuvat pitkän aikavälin vaikutukset ovat Espanjassa huomattavasti suuremmat kuin EU:ssa keskimäärin. Ensisijassa tähän vaikuttaa eläkemenojen suhteellisen suuri kasvu suhteessa BKT:hen tulevina vuosikymmeninä. Vuoteen 2005 verrattuna kohentunut julkisen talouden alkuasetelma lieventää väestön ikääntymisestä talousarvioon aiheutuvia ennakoituja pitkän aikavälin vaikutuksia muttei riitä kattamaan väestön ikääntymisestä aiheutuvaa huomattavaa menolisäystä kokonaisuudessaan. Suurten perusylijäämien säilyttäminen keskipitkällä aikavälillä ja ikääntymiseen liittyvien menojen huomattavaa kasvua hillitsevien lisätoimenpiteiden toteuttaminen vähentäisivät omalta osaltaan julkisen talouden kestävyydelle aiheutuvia riskejä. Espanjan julkisen talouden kestävyyteen näyttää kaiken kaikkiaan liittyvän keskisuuria riskejä.

(10)

Vakausohjelma sisältää laadullisen arvion siitä, miten kansallisen uudistusohjelman täytäntöönpanosta lokakuussa 2006 esitetty kertomus kaiken kaikkiaan vaikuttaa keskipitkän aikavälin finanssipoliittiseen strategiaan. Ohjelmassa annetaan joitakin tietoja, vaikkakaan ei järjestelmällisesti, kansallisessa uudistusohjelmassa suunnitelluista tärkeimmistä uudistuksista aiheutuvista suorista julkisen talouden kustannuksista tai säästöistä. Julkista taloutta koskevissa ennusteissa näytetään lisäksi otettavan huomioon, miten kansallisessa uudistusohjelmassa suunnitellut toimet vaikuttavat julkiseen talouteen. Vakausohjelmaan sisältyvät julkista taloutta koskevat toimet vaikuttavat kansalliseen uudistusohjelmaan sisältyvien toimien mukaisilta. Molemmilla ohjelmilla pyritään erityisesti lisäämään vähitellen julkisia tutkimus- ja kehitysmenoja ja infrastruktuuri-investointeja.

(11)

Ohjelmaan sisältyvä julkisen talouden strategia on pitkälti vuosien 2005–2008 yhdennettyihin suuntaviivoihin sisältyvien talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen mukainen.

(12)

Vakaus- ja lähentymisohjelmia koskevissa käytännesäännöissä täsmennettyjen tietovaatimusten osalta voidaan todeta, että ohjelmassa esitetään kaikki pakolliset tiedot ja suurin osan vapaaehtoisista tiedoista (3).

24.4.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 89/11

(1)

Neuvosto tutki 27 päivänä maaliskuuta 2007 Bulgarian lähentymisohjelman, joka kattaa vuodet 2006–2009.

(2)

(3)

Ohjelman perustana olevan makrotalouden skenaarion mukaan kokonaistuotannon kasvu pysyttelee suhteellisen nopeana kiihtyen hieman vuoden 2006 5,9 prosentista keskimäärin 6,1 prosenttiin ohjelman loppukaudella. Saatavilla olevien tietojen perusteella tämä skenaario näyttää perustuvan realistisiin kasvuoletuksiin. Huomattava ulkoinen vaje on kuitenkin edelleen riskitekijä keskipitkällä aikavälillä varsinkin sen vuoksi, että ulkoinen vaje vuonna 2006 oli 16 prosenttia suhteessa BKT:hen, vaikka vaje onkin rahoitettu kokonaisuudessaan suorilla ulkomaisilla sijoituksilla. Ohjelman inflaatioennusteet vaikuttavat realistisilta.

(4)

Komission yksiköiden syksyn 2006 talousennusteessa mainitun vuoden julkisen talouden ylijäämäksi arvioidaan 3,3 prosenttia suhteessa BKT:hen, kun liittymistä valmistelevassa joulukuun 2005 talousohjelmassa (PEP) tavoitteeksi oli asetettu tasapainoinen rahoitusasema. Lähentymisohjelmassa ylijäämäksi puolestaan ennakoidaan 3,2 prosenttia suhteessa BKT:hen. Julkisen talouden huomattavasti ennustettua parempi toteutuma johtuu lähinnä ennakoitua paremmista tuloista, joiden taustalla puolestaan ovat liittymistä valmistelevan talousohjelman varovaiset tuloennusteet, tuotannon kasvun vauhdittuminen ja tulojen kantamisen paraneminen. Liittymistä valmistelevan talousohjelman ennusteisiin verrattuna menot ovat myös pienentyneet 1 prosentilla suhteessa BKT:hen, mikä pääasiassa heijastaa juoksevien menojen vähenemistä.

(5)

(6)

(7)

Julkisen talouden toteutuma voi olla ohjelmassa ennustettua parempi vuonna 2007, ja vuosina 2008 ja 2009 julkisen talouden ennusteisiin kohdistuvat riskit näyttävät olevan pitkälti tasapainossa. Koska julkisen talouden tavoitteet on aiemmin saavutettu hyvin ja koska vuoden 2007 talousarviolain säännökset rajoittavat menoja, kun talousarviota toteutetaan, ennakoitua suurempi ylijäämä vuonna 2007 vaikuttaa realistiselta, vaikka vuoden 2007 tuloennusteisiin saattaa liittyä tiettyjä riskejä, sillä veronkevennyksistä aiheutuvat tulojenmenetykset eivät ehkä kokonaisuudessaan korvaannukaan verolakien noudattamisen paranemisella ja veronkannon tehostumisella. Vaikka sopeutusstrategiasta ei esitetäkään tietoja vuodesta 2008 alkaen, julkisen talouden tavoitteet ohjelmakauden loppuun saakka vaikuttavat pitkälti realistisilta edellyttäen, että julkisen talouden toteutuma vuonna 2007 on tämänhetkisiä arvioita parempi.

(8)

(9)

(10)

Koska ikääntymiseen liittyvistä menoista ei ole tehty pitkän aikavälin ennusteita yhteisten makrotaloudellisten oletusten perusteella (talouspoliittinen komitea (EPC) ja komissio), väestön ikääntymisen vaikutuksia Bulgariassa ei ole mahdollista arvioida vertailukelpoiselta ja vakaalta perustalta, kuten nykyisin tehdään muiden jäsenvaltioiden osalta (joiden osalta tällaiset ennusteet ovat käytettävissä). Väestön ikääntymisellä voi kuitenkin olla huomattava vaikutus menoihin, kun otetaan huomioon nykyinen väestörakenne. Julkisen talouden alkuasetelma ja suuri rakenteellinen ylijäämä auttavat huomattavasti velan vakaannuttamisessa sikäli kun ei oteta huomioon väestön ikääntymisen vaikutuksia julkiseen talouteen pitkällä aikavälillä. Suurten perusylijäämien säilyttäminen keskipitkällä aikavälillä edesauttaisi julkisen talouden kestävyydelle aiheutuvien riskien hillitsemistä.

(11)

Ohjelmaan sisältyvä julkisen talouden strategia on osittain vuosien 2005–2008 yhdennettyihin suuntaviivoihin sisältyvien talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen mukainen. Ohjelman mukainen finanssipolitiikan viritys on vuonna 2007 ekspansiivista ja voi muuttua myötäsykliseksi hyvässä suhdannetilanteessa, jolloin riskinä on jo ennestään huomattavan ulkoisen vajeen syveneminen. Vaikka eläkejärjestelmän pitkän aikavälin kestävyyden parantamiseksi on toteutettu toimia, esitetään hyvin vähän konkreettisia toimenpiteitä julkisten varojen käytön tehostamiseksi. Tämä koskee varsinkin terveydenhuoltomenoja, joiden osalta on toistuvia ongelmia menojen seurannassa ja valvonnassa sekä tarjottujen palvelujen laadussa.

(12)

Vakaus- ja lähentymisohjelmia koskevissa käytännesäännöissä täsmennettyjen tietovaatimusten osalta voidaan todeta, että ohjelmasta puuttuu joitakin pakollisia ja vapaaehtoisia tietoja (2).

i)

pyrkimään ohjelmassa suunniteltua suurempaan julkisen talouden ylijäämään vuonna 2007 ja säilyttämään vahva julkisen talouden rahoitusasema tämän jälkeen makrotalouden vakauden säilyttämiseksi ja huomattavan ulkoisen vajeen hillitsemiseksi;

ii)

lisäämään edelleen julkisten varojen käytön tehokkuutta erityisesti terveydenhuoltoalaa uudistamalla.

24.4.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 89/15

(1)

Neuvosto tutki 27. maaliskuuta 2007 Latvian tarkistetun lähentymisohjelman, joka kattaa vuodet 2006–2009 (2). Latvian hallitus ilmoitti 6. maaliskuuta 2007 inflaation torjumista koskevasta suunnitelmastaan. Tähän sisältyy julkisen talouden tavoitteiden tarkistus sekä tasapainossa oleva rahoitusasema vuosina 2007 ja 2008 ja ylijäämä vuodesta 2009 eteenpäin. Tämä neuvoston lausunto perustuu kuitenkin lähentymisohjelmaan.

(2)

Ohjelman perustana olevan makrotalouden skenaarion mukaan talous heikkenee maltillisesti, kun kokonaistuotannon kasvu hidastuu vuoden 2006 11,5 prosentista keskimäärin 8,0 prosenttiin jäljellä olevalla ohjelmakaudella. Saatavilla olevien tietojen perusteella tämä skenaario näyttää perustuvan realistisiin kasvuoletuksiin. Suuren ulkoisen epätasapainon, korkean inflaatioasteen ja Latvian talouden yhä selkeämmän ylikuumentumisen vuoksi on kuitenkin suuri riski, että makrotalous kehittyy huomattavasti epäsuotuisammin. Ohjelman inflaatioennusteet vaikuttavat aika optimistisilta.

(3)

Komission yksiköiden syksyn 2006 talousennusteessa julkisen talouden alijäämäksi arvioidaan 1,0 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2006, kun edellisessä tarkistetussa lähentymisohjelmassa tavoitteeksi oli asetettu 1,5 prosenttia. Tarkistetussa ohjelmassa alijäämä arvioidaan 0,4 prosentiksi suhteessa BKT:hen. Tämä on odotettua suuremmat tulot huomioon ottaen realistista, vaikka menot kasvoivatkin noin 1,5 prosenttia suhteessa BKT:hen talousarvioon lokakuussa 2006 tehtyjen muutosten seurauksena.

(4)

(5)

(6)

Ohjelmassa esitettyihin julkista taloutta koskeviin ennusteisiin liittyvät riskit näyttävät olevan pitkälti tasapainossa vuonna 2007, mutta julkisen talouden toteutuma voi makrotalouden skenaarioon liittyvien riskien vuoksi olla vuodesta 2008 alkaen ohjelmassa ennakoitua heikompi. Finanssipoliittinen strategia perustuu siihen, että tulot suhteessa BKT:hen kasvavat ja sosiaalisten tulonsiirtojen ja ”muiden menojen ”(joihin ohjelmassa sisältyy myös osa kulutusmenoista) suhde BKT:hen supistuu. Tästä olisi voitu esittää parempaa näyttöä, sillä tarkistuksen mukaan julkisen talouden keskipitkän aikavälin suunnittelu- ja valvontakehys on määrä ottaa käyttöön vuodesta 2008.

(7)

Tämän riskinarvioinnin perusteella on mahdollista, ettei ohjelmassa esitetty finanssipolitiikan viritys riitä varmistamaan keskipitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamista vuoteen 2008 mennessä ohjelmassa suunnitellulla tavalla. Varmuusmarginaali näyttää kuitenkin olevan riittävä, jotta alijäämän 3 prosentin viitearvo suhteessa BKT:hen ei ylity talouden normaaleissa suhdannevaihteluissa missään vaiheessa ohjelmakautta. Vuotta 2007 lukuun ottamatta vauhti, jolla julkista taloutta sopeutetaan keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamiseksi, on pitkälti vakaus- ja kasvusopimuksen mukainen. Vakaus- ja kasvusopimuksessa määrätään, että julkista taloutta olisi sopeutettava enemmän suhdannetilanteen ollessa hyvä ja sitä voidaan sopeuttaa vähemmän suhdannetilanteen ollessa huono. Vuonna 2007 ohjelmassa kuitenkin selvästi etäännytään vakaus- ja kasvusopimuksen vastaisesti keskipitkän aikavälin tavoitteesta talouden suhdannetilanteen ollessa hyvä. Vahvempi rakenteellinen sopeutusura, jota toteutetaan aiemmin ohjelmakaudella, tukisi vakaata makrotaloudellista lähentymistä ja epätasapainoisen talouskasvun riskien minimoimista.

(8)

(9)

Julkisen talouden bruttovelan arvioidaan olleen 10,7 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2006 eli merkittävästi alle perustamissopimuksessa asetetun 60 prosentin viitearvon. Ohjelmassa ennustetaan, että velkasuhde pienenee 1,3 prosenttiyksikköä ohjelmakauden aikana, eli se olisi 9,4 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoteen 2009 mennessä.

(10)

Väestön ikääntymisestä talousarvioon aiheutuvat pitkän aikavälin vaikutukset ovat Latviassa EU:n keskiarvoa alhaisemmat, ja tällaisten menojen ennustetaan supistuvan suhteessa BKT:hen tulevina vuosikymmeninä, mihin vaikuttaa osaltaan eläkejärjestelmän uudistamisesta johtuva menojen väheneminen. Bruttovelan nykyinen taso on Latviassa hyvin alhainen, ja julkisen talouden rakenteellisen rahoitusaseman parantaminen tarkistetussa lähentymisohjelmassa suunnitellulla tavalla edistäisi julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyteen kohdistuvien riskien hillitsemistä. Kaiken kaikkiaan Latvian julkisen talouden kestävyyteen näyttää liittyvän vähän riskejä.

(11)

Lähentymisohjelma sisältää laadullisen arvion siitä, miten kansallisen uudistusohjelman täytäntöönpanosta lokakuussa 2006 esitetty kertomus kaiken kaikkiaan vaikuttaa keskipitkän aikavälin finanssipoliittiseen strategiaan. Ohjelmassa esitetään myös joitakin tietoja siitä, millaisia suoria julkisen talouden kustannuksia tai säästöjä aiheutuisi kansallisessa uudistusohjelmassa suunnitelluista tärkeimmistä uudistuksista. Julkista taloutta koskevissa ennusteissa otetaan erityisesti huomioon, miten kansallisessa uudistusohjelmassa suunnitellut toimet vaikuttavat julkiseen talouteen. Lähentymisohjelmaan sisältyvät julkista taloutta koskevat toimet vaikuttavat kansalliseen uudistusohjelmaan sisältyvien toimien mukaisilta. Molempiin ohjelmiin sisältyy erityisesti julkisten investointien huomattava lisäys, ja lähentymisohjelmaa laajennetaan toimenpiteisiin, joita toteutetaan julkisen talouden institutionaalisten rakenteiden parantamiseksi muun muassa ottamalla käyttöön monivuotinen talousarviokehys.

(12)

Ohjelmaan sisältyvä julkisen talouden strategia on vain osittain vuosien 2005–2008 yhdennettyihin suuntaviivoihin sisältyvien talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen mukainen. Suunniteltu finanssipolitiikan viritys ei varsinkaan edistä riittävästi maksutaseen kestävyyden lisäämistä.

(13)

Vakaus- ja lähentymisohjelmia koskevissa käytännesäännöissä täsmennettyjen tietovaatimusten osalta voidaan todeta, että ohjelmassa esitetään kaikki pakolliset tiedot ja suurin osa vapaaehtoisista tiedoista (3). Taulukossa 2 on kuitenkin jonkin verran epäjohdonmukaisuuksia.

(i)

vähentämään makrotalouden epävakauden riskejä toteuttamalla tiukasti toimenpiteitä, jotta saavutetaan ohjelmassa esitettyä huomattavasti parempi julkisen talouden tavoite vuonna 2007, osana laajempaa uudistusstrategiaa. Tältä pohjalta olisi myös toteutettava mahdollisimman nopeasti toimenpiteitä, jotka lisäävät vakautta keskipitkän aikavälin tavoitetta pidemmälle seuraavina vuosina;

(ii)

ottamaan käyttöön selkeämpi ja sitovampi julkisen talouden keskipitkän aikavälin suunnittelu- ja valvontakehys.

24.4.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 89/19

1)

Neuvosto tutki 27 päivänä maaliskuuta 2007 Romanian lähentymisohjelman, joka kattaa vuodet 2006–2009.

2)

Romanian talouskasvu on ollut vahvaa viiden viime vuoden aikana, mutta maan BKT asukasta kohden (ostovoimakorjattuna) on edelleen alhainen eli 34 prosenttia EU-25:n keskiarvosta vuonna 2005. Romanialla on näin ollen vielä paljon kiinnikurottavaa ja kiinnikuromisprosessi onkin maan ehdottomasti tärkein keskipitkän ja pitkän aikavälin tavoite. Makrotalouden vakaus koheni vuosina 2001–2005, mitä näkyy inflaation jyrkkänä ja pysyvänä hidastumisena ja julkisen talouden vakautumisena. Keskimääräinen inflaatio oli 6,6 prosenttia vuonna 2006.

3)

Ohjelman perustana olevan makrotalouden skenaarion mukaan kokonaistuotannon kasvu hidastuu asteittain vuoden 2006 huomattavasti potentiaalia korkeammasta 8 prosentista edelleen vahvaan 5,9 prosenttiin vuonna 2009. Saatavilla olevien tietojen perusteella tämä skenaario näyttää perustuvan realistisiin kasvuoletuksiin. Ohjelman inflaatioennusteet vaikuttavat varsin alhaisilta, sillä niissä oletetaan luotonannon ja yksityisen kulutuksen kasvun hidastuvan jatkuvasti, eivätkä nämä oletukset ehkä toteudukaan. Tosin kuin ohjelmassa, komission yksiköiden syksyn 2006 talousennusteessa ennustetaan ulkoisen vajeen syvenevän edelleen vuosina 2007 ja 2008 tuonnin ylittäessä edelleen viennin voimakkaan yksityisen kulutuksen ja sijoitusten vetämänä.

4)

Komission yksiköiden syksyn 2006 talousennusteessa mainitun vuoden julkisen talouden alijäämäksi arvioitiin 1,4 prosenttia suhteessa BKT:hen, kun liittymistä valmistelevassa joulukuun 2005 talousohjelmassa tavoitteeksi oli asetettu 0,7 prosenttia suhteessa BKT:hen. Lähentymisohjelmassa alijäämä arvioidaan 2,3 prosentiksi suhteessa BKT:hen. Alkuperäisestä tavoitteesta lipsuminen johtuu huomattavista lisämenoista, erityisesti juoksevista menoista, jotka osittain johtuvat käyttämättömien investointimenojen kohdentamisesta uudelleen ja ylittävät tulojen kasvun, joka sekin on ennakoitua suurempi.

5)

Ohjelman pääasiallisena tavoitteena on jatkaa julkisen talouden vakauttamista, jotta keskipitkän aikavälin tavoitteena olevaan 0,9 prosentin rakenteellisen alijäämään suhteessa BKT:hen (eli suhdannetasoitettuun julkisen talouden rahoitusasemaan ilman kertaluonteisia ja muita väliaikaisia toimenpiteitä) päästäisiin vuonna 2011, toisin sanoen ohjelmakauden jo päätyttyä. Ohjelman tavoitteena on supistaa hieman julkisen talouden alijäämää vuoden 2006 2,3 prosentista 2 prosenttiin vuonna 2009 suhteessa BKT:hen, kun alijäämä on ensin kasvanut 2,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2007. Perusalijäämän odotetaan seuraavan samanlaista uraa ja olevan 1 prosenttia suhteessa BKT:hen ohjelmakauden lopussa.

6)

7)

8)

Ohjelmassa esitettyihin julkista taloutta koskeviin ennusteisiin liittyvät riskit näyttävät olevan pitkälti tasapainossa vuonna 2007, mutta julkisen talouden toteutuma voi olla myöhempinä vuosina ennakoitua heikompi. Sekä menot että tulot saattavat osoittautua suunniteltua pienemmiksi vuonna 2007: menot sen vuoksi, että on epätodennäköistä saada julkisia investointeja koskevat suunnitelmat toteutettua, ja tulot sen vuoksi, että oletukset talouden toimeliaisuuteen perustuvista verotuloista vaikuttavat suotuisilta, mikä selittyy tietyssä määrin verohallinnon uudistuksen alalla äskettäin toteutetuilla toimenpiteillä. Finanssipoliittista strategiaa vuodesta 2008 alkaen ei ole täsmennetty riittävästi, sillä monien menoerien kehitysura on epävakaa ja finanssipolitiikan kiristäminen vuonna 2009 jää näyttämättä toteen. Menopuolella on viime vuosina tapahtunut lipsumisia toistuvien talousarviomuutosten vuoksi, lisäksi vallitsee epävarmuutta niiden korvausten kokonaismäärästä, joita julkisyhteisöjen on tarkoitus maksaa kansalaisille kommunistivallan aikana kansallistettujen kiinteistöjen palauttamatta jättämisen vuoksi. On myös mahdollista, että maksamattomia velkoja, joita julkisilla yrityksillä on julkisyhteisöille, peruutetaan. Kaikki tämä viittaa menojen ylitysten riskiin siitäkin huolimatta, että investointipuolen menosuunnitelmista luultavasti jäädään. Lisäksi investointeihin osoitetut ylibudjetoidut varat saatetaan siirtää kulutukseen, kuten aikaisemmin on tehty, millä olisi negatiivisia seurauksia julkisten varojen käytön laatuun.

9)

Kun tämä riskinarviointi otetaan huomioon, näyttää siltä, että ohjelmassa esitetty finanssipolitiikan viritys ei riitä varmistamaan, että keskipitkän aikavälin tavoite saavutetaan ohjelmakaudella, kuten ohjelmassakin todetaan. Se ei myöskään näytä olevan riittävä, jotta alijäämän 3 prosentin viitearvo suhteessa BKT:hen ei ylity talouden normaaleissa suhdannevaihteluissa missään vaiheessa ohjelmakautta. Ohjelmassa esitetty vauhti, jolla julkista taloutta sopeutetaan keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamiseksi, on riittämätön, ja sitä olisi kiristettävä huomattavasti, jotta se olisi vakaus- ja kasvusopimuksen mukainen. Vakaus- ja kasvusopimuksessa määrätään, että julkista taloutta olisi sopeutettava enemmän suhdannetilanteen ollessa hyvä ja sitä voidaan sopeuttaa vähemmän suhdannetilanteen ollessa huono. Rakenteellinen parannus on varsinkin suhdannetilanteen ollessa hyvä vähäinen ja kokonaisuudessaan takapainotteinen, sillä alijäämä kasvaa vuonna 2007 ja suunnitellun sopeutuksen tueksi ei eritoten vuonna 2009 esitetä toimenpiteitä.

10)

Julkisen talouden bruttovelan arvioidaan olleen noin 13 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2006 eli merkittävästi alle perustamissopimuksessa asetetun 60 prosentin viitearvon. Ohjelmassa ennustetaan, että velkasuhde supistuu noin 1 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen ohjelmakaudella.

11)

Koska ikääntymiseen liittyvistä menoista ei ole tehty pitkän aikavälin ennusteita yhteisten makrotaloudellisten oletusten perusteella (talouspoliittinen komitea (EPC) ja komissio), väestön ikääntymisen vaikutuksia Romaniassa ei ole mahdollista arvioida vertailukelpoiselta ja vakaalta perustalta, kuten nykyisin tehdään muiden jäsenvaltioiden osalta (joiden osalta tällaiset ennusteet ovat käytettävissä). Väestön ikääntymisellä voi kuitenkin olla huomattava vaikutus menoihin, kun otetaan huomioon nykyinen väestörakenne. Julkisen talouden alkuasetelma ja suuri rakenteellinen alijäämä eivät riitä velan vakaannuttamiseen, ja tällöin ei edes ole otettu huomioon väestön ikääntymisen vaikutuksia julkiseen talouteen pitkällä aikavälillä. Julkisen talouden rakenteellisen rahoitusaseman parantaminen keskipitkällä aikavälillä edesauttaisi julkisen talouden kestävyydelle aiheutuvien riskien hillitsemistä.

12)

Ohjelmaan sisältyvä julkisen talouden strategia on osittain vuosien 2005–2008 yhdennettyihin suuntaviivoihin sisältyvien talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen mukainen. Julkisen talouden sopeuttaminen kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta on erityisesti riittämätöntä, ja sitä olisi tiukennettava huomattavasti ohjelmakaudella. Lisäksi ohjelmassa esitetty finanssipoliittinen strategia, varsinkin finanssipoliittisen virityksen keventäminen vuoteen 2007 saakka, ja rajoitettu vakauttaminen sen jälkeen lisäävät kokonaiskysynnän hallintaa koskevia huolenaiheita, mukaan lukien niitä, jotka koskevat tarvetta pitää yllä kestävää nopeaa kasvua, jatkaa inflaation hidastumisprosessin tukemista ja hillitä ulkoisen vajeen kasvua. Ulkoisen vajeen arvellaan olleen 10,3 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2006.

13)

Vakaus- ja lähentymisohjelmia koskevissa käytännesäännöissä täsmennettyjen tietovaatimusten osalta voidaan todeta, että ohjelmasta puuttuu joitakin pakollisia ja vapaaehtoisia tietoja (2).

i)

hyödyntämään hyvää suhdannetilannetta kiristääkseen huomattavasti sopeutusvauhtia kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta tiukentamalla julkisen talouden tavoitteita vuonna 2007 ja sen jälkeisinä vuosina. julkisen talouden Rakenteellisen rahoitusaseman parantaminen keskipitkällä aikavälillä edistäisi julkisen talouden kestävyyteen kohdistuvien riskien hillitsemistä;

ii)

hillitsemään julkisten varojen käytön suunniteltua huomattavaa kasvua, tarkistamaan menokoostumusta kasvupotentiaalin lisäämiseksi ja parantamaan julkisten menojen suunnittelua ja toteutusta sitovalla keskipitkällä aikavälillä.

24.4.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 89/23

24.4.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 89/26

Tuotteen nimi

Tuotteen kuvaus

X

Maantieteellinen alue

Alkuperätodisteet

Valmistusmenetelmä

Yhteys maantieteelliseen alueeseen

Merkinnät

X

Kansalliset vaatimukset

—

Drômen departementti:

—

Vauclusen departementti:

—

Nyonsin kantoni: Arpavon, Aubres, Châteauneuf-de-Bordette, Condorcet, Curnier, Eyroles, Mirabel-aux-Baronnies, Montaulieu, Nyons, Le Pègue, Piégon, Les Pilles, Rousset-les-Vignes, Saint-Ferréol-Trente-Pas, Saint-Maurice-sur-Eygues, Saint-Pantaléon-les-Vignes, Venterol, Vinsobres.

—

Buis-les-Baronnies'n kantoni: Beauvoisin, Benivay-Ollon, Buis-les-Baronnies, Eygaliers, Mérindol-les-Oliviers, Mollans-sur-Ouvèze, La Penne-sur-l'Ouvèze, Pierrelongue, Plaisians, Propiac, La Roche-sur-le-Buis, Vercoiran.

—

Remuzat'n kantoni: Montréal-les-Sources, Saint-May, Sahune, Villeperdrix

—

Saint-Paul-Trois-Châteaux'n kantoni: Tulette

—

Malaucènen kantoni: Brantes, Entrechaux, Malaucène (alue AI)

—

Vaison-la-Romainen kantoni: Buisson, Cairanne, Crestet, Faucon, Puymeras, Rasteau, Roaix, Séguret, Saint-Marcellin-lès-Vaison, Saint-Romain-en-Viennois, Saint-Roman-de-Malegarde, Vaison-la-Romaine, Villedieu.

—

Valréasin kantoni: Valréas, Visan

—

Oliivinviljely on ollut tällä alueella erityisen elinvoimaista aina antiikin ajoista 1900-luvun alkuun asti. Tuolloin oliivinviljely taantui lähinnä siemenöljyjen synnyttämän kilpailun vuoksi ja siitä tuli pelkkä sivuelinkeino. Talvella 1956 esiintyneen ankaran hallan jälkeen tuottajat järjestäytyivät pyrkimyksenään estää oliivinviljelyn katoaminen ja suojella sen edustamaa kulttuuriperintöä. Valencen tuomioistuin vahvisti vuonna 1968 päätöksellään Olive Noire de Nyonsin alkuperänimityksen.

—

Alueen tyypillinen lajike on Tanche, joka menestyy erityisen hyvin tällä alueella, jolla säänvaihtelut ovat suuret. Perinteinen oliivinviljely on säilynyt hengissä tuottajien taitotiedon ja sitkeyden ansiosta.

24.4.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 89/30

24.4.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 89/37

—

kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/comm/competition/mergers/cases/). Näillä sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

—

sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustossa asiakirjanumerolla 32007M4566. EUR-Lex on Euroopan yhteisön oikeuden online-tietokanta. (http://eur-lex.europa.eu)

24.4.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 89/38

24.4.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 89/39

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

Hauptzollamt Hamburg-Jonas

Süderstraße 63

D-20097 Hamburg

Hauptzollamt Hamburg-Jonas

Süderstraße 63

D-20097 Hamburg

1.

2.

1.

2.

3.

4.

5.

ONIFLHOR

164, rue de Javel

F-75739 Paris Cedex 15

Tél. (33-1) 44 25 36 77

Fax (33-1) 44 54 31 69

AGEA

Via Torino, 45

I-00184 Roma

AVEPA

Centro Tommaseo

Via N. Tommaseo, 67 C

I-35131 Padova

ARTEA

Via San Donato, 42/1

I-50127 Firenze

Agencja Rynku Rolnego

ul. Nowy Świat 6/12

PL-00-400 Warszawa

Tel. (48-22) 661-72-72

Fax (48-22) 628-93-53

IFADAP/INGA

Instituto de Financiamento e Apoio ao Desenvolvimento da Agricoltura e Pescas/

Instituto Nacional de Intervenção e Garantia Agrícola

Rua Fernando Curado Ribeiro, n.o 4 G

P-1600 Lisboa

Tel. (351-21) 751 85 00

Fax (351-21) 751 86 11/2

Pôdohospodárska platobná agentúra

Dobrovičova 12

SK-815 26 Bratislava

24.4.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 89/42

1.

Komissio vastaanotti 17. huhtikuuta 2007 neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 4 artiklan mukaisen ilmoituksen sen käsiteltäväksi asetuksen 4 artiklan 5 kohdan nojalla siirretystä ehdotetusta yrityskeskittymästä, jolla yhdysvaltalainen yritys Bridgestone Americas Holding Inc (Bridgestone) hankkii asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun määräysvallan yhdysvaltalaisessa yrityksessä Bandag Incorporated (Bandag) ostamalla osakkeita.

2.

Kyseisten yritysten liiketoiminnan sisältö on seuraava:

3.

Komissio katsoo alustavan tarkastelun perusteella, että ilmoitettu keskittymä voi kuulua asetuksen (EY) N:o 139/2004 soveltamisalaan. Asiaa koskeva lopullinen päätös tehdään kuitenkin vasta myöhemmin.

4.

Komissio pyytää kolmansia osapuolia esittämään ehdotettua toimenpidettä koskevat huomautuksensa.

Huomautusten on oltava komissiolla 10 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisupäivästä. Huomautukset voidaan lähettää komissiolle faksitse (numeroon (32-2) 296 43 01 tai 296 72 44) tai postitse viitteellä COMP/M.4564 — Bridgestone/Bandag seuraavaan osoitteeseen:

24.4.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 89/43

1.

Komissio vastaanotti 17. huhtikuuta 2007 neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 4 artiklan mukaisen ilmoituksen ehdotetusta yrityskeskittymästä, jolla yhdysvaltalainen yritys The Apollo Group (Apollo) hankkii asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun määräysvallan yhdysvaltalaisessa yrityksessä Claire's Stores, Inc (Claire's) ostamalla osakkeita.

2.

Kyseisten yritysten liiketoiminnan sisältö on seuraava:

3.

Komissio katsoo alustavan tarkastelun perusteella, että ilmoitettu keskittymä voi kuulua asetuksen (EY) N:o 139/2004 soveltamisalaan. Asiaa koskeva lopullinen päätös tehdään kuitenkin vasta myöhemmin. Asia soveltuu mahdollisesti käsiteltäväksi menettelyssä, joka on esitetty komission tiedonannossa yksinkertaistetusta menettelystä tiettyjen keskittymien käsittelemiseksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 nojalla (2).

4.

Komissio pyytää kolmansia osapuolia esittämään ehdotettua toimenpidettä koskevat huomautuksensa.

Huomautusten on oltava komissiolla 10 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisupäivästä. Huomautukset voidaan lähettää komissiolle faksitse (numeroon (32-2) 296 43 01 tai 296 72 44) tai postitse viitteellä COMP/M.4665 — The Apollo Group/Claire's Stores seuraavaan osoitteeseen: